EK

Tilaa syöte syöte EK EK
Elinkeinoelämän keskusliitto EK luo suomalaiselle yritystoiminnalle entistä parempaa toimintaympäristöä.
Osoite: https://ek.fi
Päivitetty: 57 min 37 s sitten

EK: Fossiilittoman liikenteen tiekartta oikeilla raiteilla

Pe, 15/01/2021 - 12:35

Elinkeinoelämän mielestä on arvokasta, että hallitus haluaa hyödyntää liikennetiekartassaan laajaa keinovalikoimaa. Tavoitteeksi tulee asettaa, että liikenteen päästövähennykset toteutetaan innovatiivisesti ja kustannustehokkaasti.

Hallitus on julkaissut tänään luonnoksen Suomen fossiilittoman liikenteen tiekartaksi. Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Tiina Haapasalo arvioi, että tiekartta avaa yrityksille hyvät ja monipuoliset mahdollisuudet olla toteuttamassa vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitetta.

”Liikenteen päästövähennyksiä haetaan nyt laajalla rintamalla sekä luomalla vaihtoehtoja ja kannusteita niin yrityksille kuin kansalaisille. Tämä lähestymistapa aktivoi yrityksiä kehittämään logistiikka- ja liikennepalveluita kohti yhteistä tavoitetta. Näin pääsemme kääntämään kaikki kivet, joita hiilineutraalin Suomen toteutuminen edellyttää.”

Haapasalon mukaan on myös mielekästä, että hallitus valmistelee toimenpiteitä etappi kerrallaan.

”Laajan kokonaisuuden vaiheistaminen antaa lisäaikaa selvittää kaikki realistiset päästövähennyskeinot. Logistiikkayritykset arvioivat, että esimerkiksi digitalisaatiolla pystytään aikaansaamaan huomattavia päästövähennyksiä seuraavan kymmenen vuoden aikana.”

Tänään hallitus julkaisi ensimmäisen vaiheen toimet, jotka kattavat uusiutuvien ja sähköpolttoaineiden jakelun lisäämistä sekä tukia latausasemille, ajoneuvojen hankintaan ja joukkoliikenteelle. Seuraavassa vaiheessa hallitukselta odotetaan konkreettisempia toimia väyläinfrastruktuurin, digitalisaation, liikennepalvelujen sekä uusiutuvien energialähteiden kehittämiseksi. Kolmannessa vaiheessa pureudutaan verotukseen.

Päästötavoitteisiin ilman veronkorotuksia

EK:n arvion mukaan aivan avainasemassa on päästövähennysten kustannustehokkuus ja vaikutukset kilpailukykyyn, sillä ne määrittävät myöhemmissä vaiheissa vero- ja hinnoittelukeinojen mahdollista käyttöä.

”Päästövähennykset on sekä mahdollista että välttämätöntä toteuttaa ilman veronkorotuksia. Lisäveroilta välttyminen on Suomen kilpailukyvylle ja viennille ydinkysymys. Liikenne on meillä jo ennestään erittäin korkeasti verotettua – esimerkiksi Ruotsissa tieliikenteen verot ovat 40 prosenttia alemmat.”

Liikenne- ja logistiikkapalvelujen tuottajat ja kehittäjät antavat oman parhaan panoksensa ilmastotoimien suunnitteluun ja toteutukseen. Yhteistyö ja dialogi yritysten, järjestöjen ja tutkijoiden, virkamiesten ja poliitikkojen kesken on ollut todella hyvää, Haapasalo kiittää. Näin luodaan yhteistä väylää kohti puhdasta liikennettä Suomessa.

The post EK: Fossiilittoman liikenteen tiekartta oikeilla raiteilla appeared first on Elinkeinoelämän keskusliitto.

Digital Game Changers harppoo digitalisaation kärjessä

Ke, 13/01/2021 - 12:43

Keväällä puhjennut koronapandemia sysäsi työelämän, yhteiskunnan sekä koko maailman kohti digitalisaatiota enemmän kuin mikään muu kehitys tähän saakka. Tähän muutokseen vastaamaan EK perusti Covid Digital Game Changers Task Force -ryhmän, joka miettii miten digitalisaatio muuttaa liiketoimintamalleja, asiakaskäyttäytymistä sekä -odotuksia ja työn tekemisen tapaa. Olemme keränneet joukon eri alojen edelläkävijäyrityksistä antamaan panoksensa tälle työlle.

Keväällä ryhmämme tunnisti kuusi kasvualaa, joista olemme jatkojalostaneet kuusi työryhmää:

  1. Digital Way of Working and Cyber Security
  2. Dual Challenge of Green and Digital Transition
  3. Artificial Intelligence in Customer Experience
  4. Industrial 5G
  5. Carbon-neutral Marine Logistics
  6. Sustainable and Digital Health

Nämä ryhmät pohtivat ”parhaat käytännöt” -tyyppisiä suosituksia, mutta myös miettivät, miten EU:n Elvytyspaketin rahoja saataisiin kotiutettua parhaiten. EK on myös aloittanut yhteistyön ulkoministeriön ja EU-alueen suurlähettiläiden kanssa, jolla tähdätään muiden maiden EU-pakettirahojen kotitutukseen Suomeen business-mahdollisuuksien muodossa.

Digital Game Changers -ryhmä tulee kevään aikana viestimään työmme tuloksista tarkemmin. Sillä välin kannattaa seurata sivua ek.fi/dgc, jonne uutiset tulevat päivittymään. Sivustolla on jo nyt luettavissa keväällä ryhmän tekemä työ.

The post Digital Game Changers harppoo digitalisaation kärjessä appeared first on Elinkeinoelämän keskusliitto.

EU:n ja Iso-Britannia:n välille kauppa- ja yhteistyösopimus – silti moni asia muuttuu

Ke, 13/01/2021 - 08:58

Jouluaattona saavutettu EU:n ja Ison-Britannian välinen kauppa- ja yhteistyösopimus on poikkeuksellinen. Kauppasuhteissa otetaan takapakkia ja neuvotellun sopimuksen myötä kaupan esteitä tulee nykytilanteeseen verrattuna lisää.

EU:n ja Britannian väliseen kaupankäyntiin tulevat uudet esteet on seurausta Britannian päätöksestä lähteä pois EU:n sisämarkkinoilta ja tulliliitosta. Tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääoman vapaa liikkuvuus päättyy EU:n ja Ison-Britannian välillä.

Vapaakauppasopimukset eivät nimestään huolimatta mahdollista vapaata kauppaa, vaan sopimuksissa on sovittu säännöt, joiden pohjalta kauppaa käydään. Edes kunnianhimoisin vapaakauppasopimus ei tarjoa yritysten kannalta yhtä sujuvaa kauppaa kuin toimiminen yhteisillä sisämarkkinoilla.

EK:n muistio EU:n ja Ison-Britannian välisestä kauppa- ja yhteistyösopimuksesta

Euroopan komission yhteenveto sopimuksesta

 

The post EU:n ja Iso-Britannia:n välille kauppa- ja yhteistyösopimus – silti moni asia muuttuu appeared first on Elinkeinoelämän keskusliitto.

TEM vastaa huutoomme – yritykset mukaan vaikutusarviointiin

Ma, 11/01/2021 - 12:00

Työ- ja elinkeinoministeriö tehostaa lainsäädännön vaikutusarviointeja uuden yrityspaneelin avulla, johon on haettu mallia myös EK:sta. Ensimmäinen kysely koskee yt-lain uudistamista ja siihen voi vastata 24.1. mennessä.

EK:n Yrittäjyys-ryhmän vetäjä Jari Huovinen iloitsee, että yritysjohtajia ja yrittäjiä varten on avattu uusi suora kanava lainsäätäjien luo:

”Olemme vaikuttaneet sitkeästi sen puolesta, että lainsäädännön valmistelussa panostettaisiin vahvemmin yritysvaikutusten arviointiin. Olennaista on saada pk-sektorin työnantajien ääni kuulumaan ministeriöissä. On todella hieno uutinen, että TEM käyttää nyt yrityspaneelia toiminnassaan.”

EK:lla on pitkä kokemus yrittäjäkyselyiden toteuttamisesta ja hyödyntämisestä. Siksi olemme pystyneet tarjoamaan ministeriöille myös konkreettisia malleja. Yksi sellainen on EK:n oma, jo vuonna 2016 lanseerattu Yrittäjäpaneeli, jota olemme viime aikoina hyödyntäneet mm. koronakyselyiden tekemisessä.

Liity TEM:in yrittäjäpaneeliin ja vastaa kyselyyn yt-lain uudistuksesta

Työ- ja elinkeinoministeriö perusti yrityspaneelin soveltaakseen uudenlaisia tiedonkeruukanavia lainvalmistelun ja lainsäädännön vaikutusten arviointiin. Tavoitteena on laatia entistä parempaa yrityslainsäädäntöä.

Ministeriö etsii nyt lisää jäseniä yrityspaneeliinsa – tervetulleita ovat niin yrittäjät, omistajat, toimitusjohtajat ja talousjohtajat, jotka pystyvät roolinsa valossa arvioimaan keskeisten lainsäädäntöuudistusten vaikutuksia omaan yritykseen. Pääset liittymään paneeliin TEM:in sivuilta.

Paneelin jäsenille lähetetään säännöllisesti kyselyitä, jotka liittyvät yrityksiä koskevaan sääntelyyn ja sen vaikutuksiin. Vastaukset käsitellään anonyymisti, ja paneelista voi erota koska tahansa.

Paraikaa on TEM selvittää yrityspaneelin avulla yritysten näkemyksiä yt-lain uudistuksesta. EK:n jäsenyritystenkin kannattaa siis liittyä paneliin ja vastata kyselyyn 24.1. mennessä.

Lisätietoa:
Lisätietoa TEM:in yrityspaneelista ja siihen liittymisestä
TEM:in kysely yt-lain yritysvaikutuksista

 

The post TEM vastaa huutoomme – yritykset mukaan vaikutusarviointiin appeared first on Elinkeinoelämän keskusliitto.

Yritys – rekrytoi Suomessa opiskelevia ulkomaisia nuoria!

To, 07/01/2021 - 08:30

EK kannustaa #STAYinFinland-kampanjallaan työnantajia rekrytoimaan Suomessa opiskelevia ulkomaisia opiskelijoita. Se on matalan kynnyksen keino tuoda organisaatioon kansainvälistä ajattelua, kohdemarkkinoiden kontakteja ja tuoretta osaamista. Samalla ratkaisemme Suomen osaajapulaa.

Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee yhteensä noin 20 000 ulkomaista opiskelijaa. Yleisimpiä aloja ovat kauppa-, hallinto- ja oikeustieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) sekä tekniikan alat.

Ulkomaisista opiskelijoista jopa 90 prosenttia harkitsee myönteisesti Suomeen jäämistä valmistumisensa jälkeen, kertoo tuorein Eurostudent-tutkimus. Kuitenkin heistä vain puolet työllistyy Suomeen ja neljännes päätyy muuttamaan maasta vuoden kuluessa valmistumisestaan. Tästä aivovuodosta kärsivät niin Suomen valtio kuin elinkeinoelämä unohtamatta nuoria itseään.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kampanjoi yhdessä Vastuullinen kesäduuni -hankkeen kanssa sen puolesta, että ulkomaisista opiskelijoista mahdollisimman moni jäisi Suomeen ja löytäisi täältä töitä. #STAYinFinland-kampanjan suojelijana on tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko:

”Suomessa on yli 20 000 ulkomaista opiskelijaa, mutta liian harva heistä löytää paikkansa suomalaisesta työelämästä. Tehdään tähän yhdessä muutos! Huolehditaan, että täällä opiskelevat tai tutkintonsa suorittaneet kansainväliset osaajat voisivat tehdä uraa juuri Suomessa.

EK:n jäsenyritysten kokemusten mukaan kansainvälisten nuorten rekrytoiminen tuottaa työnantajalleen monenlaista hyötyä:

  • Ratkaisuja osaajapulaan; koulutuksen tuomaa viimeisintä osaamista
  • Monimuotoisempaa yrityskulttuuria, uusia tuulia organisaatioon
  • Matalan kynnyksen väylä kohti yrityksen kansainvälistymistä
  • Lisävoimia vientihankkeisiin (markkinaselvitykset, kontaktikartoitukset, kielitaito jne.)
  • Paikallistuntemusta opiskelijan kotimaan markkinoista
Monta käytännön vaihtoehtoa

Hyviä tapoja korkeakouluopiskelijoiden rekrytoimiseen on kesätöiden ohella opintoihin liittyvät työharjoittelut, projektityöt sekä opinnäytetöiden teettäminen. Luonnollisesti vaihtoehtona on myös osa-aikainen työskentely opintojen ohella sekä vastavalmistuneen palkkaaminen tutkinnon suorittamisen jälkeen.

EU/ETA-maiden ulkopuolisista maista opiskelua varten myönnetyllä oleskeluluvalla voi työskennellä lukukauden aikana keskimäärin 25 tuntia viikossa. Tuota rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta tutkintoon sisältyviin työharjoitteluihin tai opinnäytetöihin.

Ulkomaisille opiskelijoille soveltuvia työpaikkoja voi ilmoittaa korkeakoulujen omien urapalveluiden lisäksi esimerkiksi:

Jobs in Finland -sivustolla Vastuullinen kesäduuni -sivustolla × Ulkomaalaiset opiskelijat aloittain

Päivitetty

The post Yritys – rekrytoi Suomessa opiskelevia ulkomaisia nuoria! appeared first on Elinkeinoelämän keskusliitto.

Henkilötietojen siirtoon Iso-Britanniaan lisäaikaa

To, 31/12/2020 - 13:36

Osana kauppa- ja yhteistyösopimusta EU ja Iso-Britannia ovat sopineet lisäajasta henkilötietojen siirtoon. Lisäaika on neljä kuukautta siitä hetkestä, kun kauppa- ja yhteistyösopimus tulee voimaan. Päätös tarkoittaa, että henkilötietoja voi edelleen siirtää britteihin kuten EU:n sisällä.

Tänä aikana komissio pyrkii tekemään päätöksen henkilötietojen suojan riittävästä tasosta. Tämä mahdollinen ns. adekvaattisuuspäätös olisi siirtoperuste lisäajan päättymisen jälkeen.

Lisätietoja: UKK kauppa- ja yhteistyösopimuksesta (eng)

The post Henkilötietojen siirtoon Iso-Britanniaan lisäaikaa appeared first on Elinkeinoelämän keskusliitto.

EK:lla lukuisia parannuksia EU:n kestävän rahoituksen kriteeristöön

Ti, 29/12/2020 - 11:25

Komission ehdottama säädösluonnos taksonomiasta eli kestävän rahoituksen kriteereistä on mahdollisesti vesittämässä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisen. Komissio julkaisi loppuvuodesta ehdotuksen teknisistä kriteereistä, joiden perusteella ratkeaa, mikä taloudellinen toiminta on luokiteltavissa kestäväksi EU:n mukaan.

– On todellinen uhka, että hiilineutraaliin talouteen siirtymiseksi tarvittavat investoinnit jäävät tekemättä tai lykkääntyvät, jos komission esitykset taksonomiakriteereistä tulevat sellaisenaan voimaan, toteaa EK:n Brysselin toimiston arvopaperimarkkinoista vastaava asiantuntija Santeri Suominen.

– Meillä ei ole varaa jättää Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita saavuttamatta, Suominen painottaa.

EK kritisoi myös hankkeen kohtuuttoman kireää aikataulua. Ehdotus teknisiksi kriteereiksi oli konsultaatiolla 18.12.2020 saakka, mutta jo vuoden loppuun mennessä komission tulisi käsitellä ehdotuksesta annetut noin 46 000 lausuntoa.

– Tämä ei vaikuta paremman sääntelyn periaatteita kunnioittavalta aidolta konsultaatiokierrokselta, kritisoi Suominen.

Esimerkiksi eurooppalainen varainhoitoala on toivonut taksonomiakehikon soveltamisen voimaantulon viivästyttämistä. Tämä on myös EK:n mielestä perusteltua, sillä on todennäköistä, etteivät yhtiöt eli rahoituksensaajat ole valmiita raportoimaan uusien, vielä keskeneräisten vaatimusten mukaan vuoden 2022 alussa.

EK katsoo, että lykkäystä olisi saatava ainakin siihen saakka, kunnes ydinvoimaa koskevat jatkoselvitykset ovat valmistuneet.

– Tällä hetkellä ydinvoimaa ei oltaisi sisällyttämässä taksonomiakriteereihin, mutta asiaa jatkoselvitetään EU:n toimesta, joten virallisesti asia on vielä auki, kertoo Suominen.

Miten EK korjaisi taksonomiakriteereitä?

  1. Teknologianeutraliteettia on kunnioitettava. Uusiutuvat energianlähteet on asetettava samalle viivalle. Julkinen valta ei voi valita tällaisen prosessin kautta voittajia, vaan valinta on jätettävä markkinoille.
  2. Valmistelun avoimuutta ja huolellisuutta on parannettava sekä voimaantuloa lykättävä kohtuullisuuden nimissä.
  3. Taksonomian on mahdollistettava hiilineutraaliusinvestoinnit, ei estettävä niitä.
  4. Ruskean taksonomian eli negatiivisen sijoituskohteiden luokittelun valmistelua ei tule aloittaa, sillä se uhkaisi sekoittaa markkinaehtoista, jo entuudestaan ilmastotavoitteiden kannalta hyvää kehitystä.
  5. Pariisin ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi on turvattava hallittu siirtymäkausi ja huoltovarmuus on huomioitava.
EK:n yksityiskohtainen lausunto EU:n komissiolle Vetoomus taksonomiakriteereiden muuttamisen puolesta yhdessä pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa

The post EK:lla lukuisia parannuksia EU:n kestävän rahoituksen kriteeristöön appeared first on Elinkeinoelämän keskusliitto.

EK:n Yrittäjävaltuuskunnan uusi puheenjohtaja Tuomas Pere: Suomi tarvitsee yksituumaisuutta ja rohkeutta uudistua

Ma, 28/12/2020 - 08:30

EK:n Yrittäjävaltuuskunnan johtoon nousee 1.1.2021 satakuntalainen yrittäjä Tuomas Pere. Teollisuusyritys Pintoksen pomo uskoo Suomeen ja pk-sektorin tulevaisuuteen koronakriisinkin keskellä. Uusi alku edellyttää, että Suomessa osataan nyt pelata samaan maaliin ja haetaan yhdessä ratkaisuja talouden elinvoimaan.

Mitä yrityksesi Pintos tekee?

Pintos on korkean osaamisen teollisuusyritys, jonka tuotteet liittyvät betonirakentamisessa tarvittaviin raudoitteisiin sekä niiden tarvikkeisiin ja komponentteihin. Olemme teräksen ja raudan muokkaamisen ammattilainen, jolla on tuotantoa Eurassa ja Raumalla. Toimipisteitä on Tampereella, Turussa ja Espoossa sekä Etelä-Ruotsissa Värnamossa.

Kuinka kasvoit yrittäjyyteen ja omistajuuteen?

Olen isoisäni työn jatkaja, sillä hän perusti sodanjälkeiseen Suomeen monenlaista bisnestä, jolla palveltiin maan jälleenrakennusta. Pintos sai alkunsa isoisän naulatehtaasta täällä Eurassa. Omat vanhempani pyörittivät Pintoksen ohella viljatilaa, joka oli samoin isoisän käynnistämä. Tästä taustasta olen ammentanut yrittämisen ja työnteon moraalin.

Lapsuudessa oli itsestään selvää, että koko perhe antoi täyden panoksen maatilan ja perheyrityksen töihin. Työtehtäviä ei passannut valikoida, kaikki työ oli arvokasta. Se pantiin varhain merkille, että tehtaan uudet laitteet ja rakennusprojektit vetivät vimmatusti puoleensa. 12-vuotiaasta alkaen olinkin sitten jo kesätyöntekijänä perheemme puutavaraliikkeessä, aluksi tosin vain 4 tunnin työpäivillä.

Joskus nuorena sällinä tuli väitettyä, että ”ei ainakaan Pintokselle töihin”. Vaan isä oli tehnyt viisaasti, kun oli jo varhain alkanut siirtää omistusta meille lapsille. Pintos alkoi kummasti kiinnostaa, kun siinä oli omat varat ja velat pelissä.

Vastavalmistuneena diplomi-insinöörinä sain alkaa rakentaa Pintoksen vientiä ja 2000-luvun alusta alkaen olen vastannut firman investoinneista. Isoimpia investointihankkeita ovat olleet Ruotsin kilpailijan ostaminen vuonna 2009 ja tänä vuonna valmistunut korkean teknologian tuotantolaitos Raumalle. Toimitusjohtajana olen ollut vuodesta 2005 alkaen.

Millaiseen johtamiseen uskot?

Meillä on Pintoksessa kolme kulmakiveä, joita vaalimalla aiomme menestyä jatkossakin: parhaat ihmiset, paras teknologia ja fiksu tekeminen.

Fiksu tekeminen näkyy esimerkiksi siinä, että annamme yhä enemmän tilaa henkilöstön kehittämisideoille ja tiimien yhteistyölle. Hyvin monissa asioissa ylivertainen osaaminen löytyy sieltä, missä meidän ammattilaiset tekevät päivittäistä työtään. On iso ilo nähdä heidän onnistuvan!

Olet ollut nuoresta alkaen avaamassa Pintoksen ovia maailmalle. Mitä ajattelet pk-yritysten kansainvälistymisestä?

Tänä päivänä suojattuja kotimarkkinoita ei ole kenelläkään, vaan kohtaamme kansainvälisen kilpailun lähes toimialasta riippumatta täällä kotikentälläkin.

Oman yrittäjänurani keskeisiä ratkaistavia kysymyksiä on ollut se, kuinka suomalainen pk-yritys voi erottautua suhteessa kansainvälisiin kilpailijoihin. Volyymilla tai kustannuskilpailukyvyllä on vaikea pistää kampoihin – on kehitettävä jotain omaperäistä ja asiakkaan arvostamaan valttikorttia.

Itse uskon suomalaiseen osaamiseen ja laatuun. Pintoksen kohdalla se on tarkoittanut teollisten tuotteiden palvelullistamista sekä toisaalta teknologian ja automaation edelläkävijyyttä.

Erottautumistekijän rakentaminen vaatii paljon työtä ja investointeja, mutta olemme nähneet sen myös maksavan itsensä takaisin. On tärkeää, että myös päättäjät ymmärtävä saman: pk-yritysten kilpailukykyyn ja uudistumiseen panostaminen on erinomainen sijoitus koko kansantaloudelle.

Päättyvää vuotta on eletty koronan varjossa. Mitä tämä kriisi tarkoittaa pk-sektorille?

Pandemia on ollut hirveä onnettomuus joka tasolla.

Olen aina vannonut jatkuvan uudistumisen nimiin, mutta korona on tehnyt siitä elintärkeän välttämättömyyden. Muutosvauhti vaan on kiihtynyt ennen näkemättömäksi. Digitalisaation kautta muutokset heijastuvat laajasti eri alojen liiketoimintaan. Mitä paremmin pystymme tarttumaan uuden tilanteen avaamiin mahdollisuuksiin, sitä paremmat edellytykset on päästä aikanaan kiinni uuteen kasvuun. Kasvunkin aika vielä tulee!

Jos tästä jotain hyvää seuraa, niin toivottavasti yrittäjäkenttä hitsautuisi kriisin keskellä entistä paremmin yhteen. Ja vielä enemmän – koko Suomen olisi tärkeää löytää uutta joukkuehenkeä ja rakentavaa yksituumaisuutta. Lyhyen tähtäimen politikoinnin sijaan kaikki tarmo pitää laittaa aitoon ongelmanratkaisuun ja Suomen pelastamiseen.

On tärkeää, että EK haluaa olla tässäkin vaikeassa tilanteessa osa ratkaisua ja tarttuu kaikkiin yhteistyön mahdollisuuksiin, jotka vievät Suomen kohti parempaa huomista.

Aloitat EK:n Yrittäjävaltuuskunnan johdossa 1.1.2021. Millaisia teemoja haluat pitää esillä?

Korona leimaa kaikkea EK:n tekemistä ja se näkyy luonnollisesti myös Yrittäjävaltuuskunnan toiminnassa. Olemme nyt ison tehtävän edessä: kuinka löytää keinot selvitä akuutista kriisistä mutta luoda samanaikaisesti edellytyksiä pärjätä koronajälkeisenä aikana. Haluan vaikuttaa sen puolesta, että pk-sektorin selviämiselle, uudistumiselle, kasvulle ja myös kansainvälistymiselle luotaisiin parhaat edellytykset.

Yksi konkreettinen iso asia on EU-elpymisrahoituksen hyödyntäminen. On tärkeää, että Suomi osaa löytää keinot, joilla EU-rahaa hyödynnetään elinkeinoelämän uudistamiseen. Se olisi konkreettinen tapa vaikuttaa siihen, että yrityskantamme selviäisi tästä pudotuspelistä voittajana. Tarpeettomat byrokratiaesteet on raivattava ja kaikki kivet käännettävä, jotta rahoitus saadaan kohdennettua yritysten uudistumiseen ja elinvoimaan.

Katson pk-yrittäjyyden kysymyksiä pitkälti omistajuuden näkövinkkelistä. Suomen päättäjille on vietävä viestiä siitä, millainen merkitys nimenomaan kotimaisella omistajuudella on maan hyvinvoinnille. Ja miten yritystoiminnan pelisääntöjä on uudistettava, jotta omistajuudelle saadaan tarvittavat kannusteet.

Työmaata siis riittää. Sitä tärkeämpää on, että jatkamme aktiivista yhteistyötä Suomen Yrittäjien, Perheyritysten liiton ja kauppakamarien kanssa. Järjestöillämme on monissa asioissa luonteva työnjako, mutta yhtä tärkeää on tunnistaa kaikki mahdollisuudet vaikuttaa vahvana yhteisrintamana jäsenyritysten hyväksi.

Mitä harrastat vapaa-ajalla?

Luen paljon ja laidasta laitaan. Historia kiinnostaa ja sen peilaaminen moderniin maailmanmenoon.

Näin kaamosaikana olosuhteet ulkoiluun ovat karuhkot, mutta asenne auttaa silloinkin. Maastopyöräily onnistuu tarpeen vaatiessa vaikka millaisessa loskassa, kunhan on nastarenkaat ja otsalamppu. Ikämiesjääkiekko on myös mieluinen laji.

The post EK:n Yrittäjävaltuuskunnan uusi puheenjohtaja Tuomas Pere: Suomi tarvitsee yksituumaisuutta ja rohkeutta uudistua appeared first on Elinkeinoelämän keskusliitto.

Kauppasuhteissa otetaan poikkeuksellisesti takapakkia

Pe, 25/12/2020 - 17:42

Jouluaattona saavutettu EU:n ja Ison-Britannian välinen kauppa- ja yhteistyösopimus on poikkeuksellinen. Sopimustulos on laiha, jos sitä verrataan nykytilanteeseen, Britannian kuulumiseen EU:n sisämarkkinoille ja tulliliittoon. Jos taas vertailukohtana on EU:n solmimat muut vapaakauppasopimukset, niin kyseessä on yksi kunnianhimoisimmista, ellei kunnianhimoisin sopimus.

Kauppaneuvotteluissa tavoitteena on avata markkinoita, poistaa kaupanesteitä ja siten helpottaa yritysten kaupankäyntiä ja tehdä siitä halvempaa. EU on onnistunut kaupan vapauttamisessa ja sillä on tällä hetkellä maailman kattavin kauppaverkosto, joka käsittää yhteensä 77 maata.

Britannian kanssa käydyt neuvottelut ovat tästä suunnasta historiallinen poikkeus. Neuvotellun sopimuksen myötä kaupan esteitä tulee nykytilanteeseen verrattuna lisää. Tämä on seurausta Britannian päätöksestä lähteä pois EU:n sisämarkkinoilta ja tulliliitosta. Tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääoman vapaa liikkuvuus päättyy EU:n ja Ison-Britannian välillä. Kauppaan tulee tullimuodollisuuksia.

Vapaakauppasopimukset eivät nimestään huolimatta mahdollista vapaata kauppaa, vaan sopimuksissa on sovittu säännöt, joiden pohjalta kauppaa käydään. Edes kunnianhimoisin vapaakauppasopimus ei tarjoa yritysten kannalta yhtä sujuvaa kauppaa kuin toimiminen yhteisillä sisämarkkinoilla.

Euroopan komissio on tehnyt hyvän yhteenvedon tulevista muutoksista nykytilanteeseen verrattuna.

Ennennäkemätön kauppasopimus

Täsmällisempi analyysi kauppasopimuksen sisällöstä on mahdollista tehdä vasta sopimustekstin julkistamisen jälkeen, mutta komissio on kuvannut sopimusta ennennäkemättömäksi. Se tarkoittaa, että Ison-Britannian kanssa tehty kauppasopimus tulee olemaan poikkeuksellisen kunnianhimoinen verrattuna EU:n olemassa oleviin kauppasopimuksiin esimerkiksi Japanin ja Kanadan kanssa.

Sopimuksessa sitoudutaan täysin tullittomaan ja kiintiöttömään kauppaan, mikä on poikkeuksellista. Yleensä EU:n kauppasopimuksissa ainakin osalle maataloustuotteita jäävät tullit voimaan. EU ja Ison-Britannia voivat tosin tulevaisuudessa asettaa toisilleen yksittäisten tuotteiden osalta tulleja erilaisten vastatoimien, polkumyyntitullien ja muiden suojatoimien kautta.

Palveluidenkin osalta sisältö voi olla pidemmälle menevämpää kuin yhdessäkään EU:n tähänastisissa kauppasopimuksissa. Vaikka palvelukauppa on sivumäärällä mitattuna yksi kauppasopimusten isoimmista asiakokonaisuuksista, on palvelukaupasta tehdyt sitoumukset yleensä varsin maltillisia ja liittyvät lähinnä nykytilanteen sitomiseen ja siten ennakoivamman liiketoimintaympäristön tarjoamiseen yrityksille. Ison-Britannian kanssa olisikin luonnollista mennä pidemmälle kuin aikaisemmissa sopimuksissa, koska myös nykytilanne EU:n ja Ison-Britannian välillä on hyvin erilainen muiden kauppasopimuskumppaneihin verrattuna.

Merkittävin ero EU:n muihin kauppasopimuksiin nähden on pidemmälle menevät sitoumukset tasapuolisista toimintaedellytyksistä, niitä koskeva riitojenratkaisu ja mahdollisuus asettaa toiselle osapuolelle vastatoimia näihin liittyvistä sopimusrikkomuksista. EU:n muissakin kauppasopimuksissa on sitoumuksia liittyen mm. kilpailupolitiikkaan, valtiontukiin ja kestävään kehitykseen, mutta ne eivät ole yleensä kuuluneet kauppasopimusten riitojenratkaisun piiriin.

Kauppasopimukset eivät pureudu kaikkiin yritysten kohtaamiin haasteisiin

Vaikka EU:n ja Ison-Britannian välinen kauppasopimus on ennennäkemätön, se on yritysten näkökulmasta kaukana ihanteesta ja nykytilanteesta. Kauppasopimukset käsittelevät kyllä laaja-alaisesti yrityksiä koskettavia ongelmia, mutta niissä tehdyt sitoumukset eivät ole kovin pitkälle meneviä.

Tullinalennuksista hyötyminen edellyttää alkuperäsääntöjen tuntemista ja noudattamista sekä alkuperätodistusta. Myös uudet vaatimukset tuonti- ja vienti-ilmoitusten tekemisestä aiheuttavat yrityksille lisää paperityötä ja kustannuksia.

Suurin ongelma on kuitenkin siinä, että kauppasopimukset eivät pureudu riittävästi niihin yritysten kaupanesteisiin, jotka tänä päivänä liittyvät ennen kaikkea sääntelyeroista aiheutuviin ongelmiin. Pääministeri Johnsonin toteamus siitä, että sopimuksella vältetään tekniset kaupan esteet, ei pidä paikkansa. Ison-Britannian toive oman suvereniteettinsa vahvistamisesta ja sääntelyn eriyttämisestä EU-sääntelystä tarkoittaa yritysten kannalta yhtä kuin lisääntyvää paperityötä ja kustannuksia.

EU:n ja Britannian kauppa- ja yhteistyösopimus luo pohjaa kumppanuudelle

Neuvottelutulos luo pohjaa Britannian ja EU:n ja samalla myös Suomen väliselle yhteistyölle niin kaupassa, kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän puolustamisessa, ilmastonmuutoksentorjunnassa kuin turvallisuudessa. Tilanne olisi hyvin toisenlainen, jos tulevan suhteen sopimusta ei olisi saatu neuvoteltua.

Geopoliittisten jännitteiden myötä tämän kumppanuuden merkitys korostuu entisestään. Iso-Britannia ei halunnut neuvotella ulko- ja puolustuspolitiikasta eikä kokonaisuuksia ole sisällytetty sopimukseen. Huolena on, että Britannia haluaa hoitaa ulkopolitiikkaa EU:n sijasta suoraan suurempien maiden, Saksan ja Ranskan kanssa, jolloin pienemmät EU-maat voivat jäädä neuvotteluista ja päätöksistä sivuun. Yritysten näkökulmasta pakotepolitiikasta on tullut yhä merkittävämpi ulkopolitiikan väline, jolla on merkittäviä vaikutuksia yritysten toimintaan. Olisi tärkeää, että EU ja Iso-Britannia koordinoisivat jatkossa pakotetoimiaan.

Sopimuksen voimaantulon jälkeen kaupan käyntiin syntyviä uusia esteitä pitää seurata ja Ison-Britannian ja EU:n syytä arvioida tarvetta päivittää nyt syntynyttä kauppa- ja yhteistyösopimusta.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

  • Euroopan komissio on antanut esityksen neuvostolle eli jäsenmaille sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta. Sopimuksen väliaikaiseen soveltamiseen joudutaan, koska Euroopan parlamentti ei ehdi käsitellä ja hyväksyä sopimusluonnosta tämän vuoden aikana.
  • Neuvostossa päätös tehdään yksimielisesti – periaate, josta on kauppasopimuksissa toistaiseksi aina pidetty kiinni.
  • Suomessa eduskunnan suuri valiokunta käsittelee sopimuksen hyväksymistä.
  • Neuvoston hyväksymisen jälkeen komissio voi allekirjoittaa sopimuksen ja se tulee väliaikaisesti sovellettavaksi 1.1.2021 alkaen.
  • Euroopan parlamentti saa esityksen sopimuksen hyväksymisestä, mutta se arvioi neuvottelutulosta ensi vuoden alussa.
  • Koska neuvottelutuloksen on tulkittu olevan ns. unionisopimus, joten se ei edellytä kansallisten parlamenttien hyväksyntää.

The post Kauppasuhteissa otetaan poikkeuksellisesti takapakkia appeared first on Elinkeinoelämän keskusliitto.