EK

Tilaa syöte syöte EK
Elinkeinoelämän keskusliitto EK luo suomalaiselle yritystoiminnalle entistä parempaa toimintaympäristöä.
Osoite: https://ek.fi
Päivitetty: 1 tunti 27 min sitten

Kustannustukea voi hakea 31.8.2020 saakka – nyt on hyvä hetki hakea

Ke, 05/08/2020 - 15:01

Yritykset ovat voineet hakea määräaikaista kustannustukea Valtiokonttorista jo reilun kolmen viikon ajan. Vaikka tukea ehtii hakea elokuun loppuun saakka, tukihakemus kannattaa tehdä, kun on yrityksen toiminnan kannalta sopiva hetki. Valtiokonttori pyrkii käsittelemään hakemukset mahdollisimman nopeasti.

Kustannustuki on tarkoitettu yrityksen kiinteisiin kuluihin ja vaikeasti sopeutettaviin palkkakustannuksiin. Tuen tarkoituksena on tukea yritysten maksuvalmiutta ja näin pienentää konkurssiin ajautuvien yritysten määrää koronavirustilanteessa.

Ennen kustannustuen hakua kannattaa tarkistaa, että kaikki tuen myöntämisen edellytykset varmasti täyttyvät. Tarkennetut ohjeet kustannustuen hakemiseksi löydät tämän jutun lopusta.

Tukea voi hakea elokuun loppuun saakka

Tähän mennessä kustannustukihakemuksia on saapunut keskimäärin 300 per päivä. Tuki lanseerattiin kesken lomakauden, ja hakemusten määrä tullee kasvamaan hakuajan loppua kohden.

Valtiokonttorin mukaan monissa yrityksissä vasta valmistaudutaan hakemaan tukea. Tukea ehtii kyllä hakea elokuun loppuun saakka, joten kiirettä ei ole. Toisaalta yritysten ei myöskään tarvitse odotella: vaikka tukea ehtii hakea elokuun loppuun saakka, tukihakemus kannattaa tehdä, kun on yrityksen toiminnan kannalta sopiva hetki.

Valtiokonttori auttaa kustannustuen hakemisessa

Valtiokonttorin sivustolta löytyy hakuohjeet suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, video-ohje hakemuksen täyttämisestä, tallenne kustannustuki-webinaarista sekä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Asiakaspalvelumme palvelee puhelimitse ja chatin välityksellä. Kustannustuen asiakaspalvelu palvelee arkisin klo 9-15 numerossa +358 295 503 050.

Huomioithan kustannustuen myöntämisen yleiset edellytykset

Ennen kustannustuen hakua kannattaa tarkistaa, että kaikki tuen myöntämisen edellytykset varmasti täyttyvät. Tukea hakevan yrityksen kannattaa varmistaa etenkin kustannustuen myöntämisen yleiset edellytykset ja niiden täyttyminen yrityksen kohdalla, sillä useat hylkäykset ovat johtuneet näiden edellytysten puuttumisesta:

Yrityksen toimiala

Tutustu kustannustuen piirissä oleviin toimialoihin ja varmista, että yrityksesi toimiala on tuen piirissä. Jos yrityksen toimiala ei ole tuen piirissä, yritykselle voidaan myöntää kustannustukea vain yrityksen osoittamista erityisen painavista COVID19-pandemiaan liittyvistä syistä.

Yritykselle maksettava tuki on vähintään 2 000 euroa

Kustannustukea ei makseta, mikäli maksettava tukisumma jää alle 2 000 euron. Voit varmistaa kustannustukilaskurilla, paljonko tukea yrityksesi olisi mahdollista saada.

Yrityksen vertailuajankohdan liikevaihto yhteensä vähintään 20 000 euroa

Tukea ei voida myöntää, jos yrityksen koko vertailukauden liikevaihto on yhteensä alle 20 000 euroa.

Liikevaihdon pudotus yli 30 %

Tuen ehtoihin kuuluu myös se, että yrityksen liikevaihto tukikaudella on pudonnut yli 30 % vertailuajankohtaan nähden. Mikäli tämä ehto ei täyty, kustannustukea ei voida myöntää.

Yritystä ei koske mikään kustannustuen myöntämisen esteistä

Esteistä säädetään yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain (508/2020) 6 §:ssä.

Lisäksi tukea ei voida myöntää yritykselle, joka on 31 päivänä joulukuuta 2019 ollut Euroopan komission asetuksessa (EU N:o 651/2014) tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys.

Muita hakemusvaiheessa huomioitavia asioita:

Kiinteät kustannukset. Kiinteisiin kustannuksiin luetaan kustannustukea koskevan lain mukaan vuokrakulut ja muut kulut omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta, laite- ja esinevuokrat, käyttöoikeuskorvaukset sekä lisenssimaksut. Laissa korvaukseen oikeuttaviksi säädetyt kiinteät kustannukset kannattaa ilmoittaa hakemuksella mahdollisimman tarkasti kululajeittain (ei pelkästään kokonaissummaa), sillä tämä edistää hakemuksen sujuvaa käsittelyä. Korvattavista kiinteistä kuluista on esimerkkejä Valtiokonttorin verkkosivuilla.

Valtiokonttori pyytää tarvittaessa lisätietoja hakijalta. Valtiokonttori voi myöntää kustannustukea vain laissa säädettyjen kriteerien mukaisesti. Yritys pääsee antamaan hakemuslomakkeella kaikki tuen myöntämisen kannalta tarpeelliset tiedot. Lisäksi Valtiokonttori saa tietoja tuen myöntämiseksi automaattisesti muilta viranomaisilta, kuten Verohallinnolta. Hakijoiden ei siis lähtökohtaisesti tarvitse toimittaa Valtiokonttorille lisäselvityksiä, vaan tukihakemukset käsitellään yrityksen hakemuksessaan ilmoittamien ja muilta viranomaisilta saatujen tietojen perusteella.

 

Valtiokonttorin palvelupäällikkö Tuomo Yliluoma vastaa kustannustuen herättämiin kysymyksiin

Lisätietoja

EK:n ja Valtiokonttorin koulutuswebinaari kustannustuen hakemisesta

Kustannustuen palvelusivu

Kustannustuen tilastoja

Usein kysyttyä yritysten kustannustuesta

Kustannustuen sähköinen hakupalvelu

VR, HSL ja EK: Etätyösuositus päättyy – julkisilla liikennevälineillä turvallisesti työpaikoille

Pe, 31/07/2020 - 08:00

Suomalaiset palaavat elokuun alussa pitkästä aikaa lähityöhön, kun hallituksen etätyösuositus päättyy. Paluu toimistolle tarkoittaa monelle myös paluuta joukkoliikenteen käyttäjäksi. VR:n, HSL:n ja EK:n mukaan joukkoliikenteen turvallisuuden eteen on tehty paljon töitä, jotta lähitöihin paluu on sujuvaa.

Junalla ja myös muilla joukkoliikennevälineillä matkustaminen on lisääntynyt selkeästi kesän aikana ja vilkastunee entisestään elokuussa työmatkaliikenteen käynnistymisen myötä. VR ja HSL palaavat lähemmäs normaalia vuorotarjontaa. VR lisää sekä kauko- että lähiliikenteen junavuoroja elokuussa. Tällä hetkellä VR ajaa noin 85 % normaalista vuorotarjonnasta ja elokuun 10. päivä lähtien noin 90% normaalista. HSL palaa 10. elokuuta harvemmista kesäaikatauluista normaaleihin syysaikatauluihin.

”Vastuullisina toimijoina teemme kaikkemme, jotta matkustaminen olisi mahdollisimman turvallista jokaiselle asiakkaallemme. Olemme mm. tehostaneet siivousta, liikennöimme runsaalla kalustolla ja myymme ruuhkattomille vuoroille edullisempia lippuja. Odotamme myös asiakkailtamme vastuullisuutta – kipeänä ei pidä matkustaa, käsihygieniasta huolehtiminen on tärkeää ja muihin matkustajiin kannattaa mahdollisuuksien mukaan pitää etäisyyttä”, sanoo VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson.

”Samat ohjeet koskevat tietysti myös HSL:n liikennettä. Myös me olemme tehostaneet siivousta liikennevälineissä ja pyrimme kaikin keinoin tekemään liikenteestä mahdollisimman turvallista. Asiakkaatkin voivat vaikuttaa matkojen turvallisuuteen, esimerkiksi matkustamalla mahdollisuuksien mukaan ruuhkaisimpien aikojen ulkopuolella”, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan turvallinen joukkoliikenne mahdollistaa lähitöihin paluun ja talouden pyörimisen.

”Suomi aukeaa kesän jälkeen askel askeleelta. Joukkoliikenne on tärkeä mahdollistaja yhteiskunnan avautumiselle ja paluulle työpaikoille. Pidetään talouden pyörät pyörimässä turvallisesti”, Häkämies sanoo.

Matkustajamäärät kasvussa, huoli liikenteestä laskenut hieman

Sekä VR että HSL ovat kysyneet asiakkailtaan matkustamiseen liittyvästä turvallisuudesta kevään ja kesän aikana.

VR kysyi asiakkailta kesä- ja heinäkuussa turvallisuustoiveita junamatkustukseen liittyen*. Vastausten perusteella vain noin 22 prosenttia vastaajista aikoo vähentää junan käyttöä, kun kesäkuussa junamatkojen vähentäminen oli 29 prosentin mielessä.

”Tämä myönteinen muutos on varmasti heinäkuussa piristyneen junamatkustuksen taustalla. Matkamäärät ovat olleet kuluneen heinäkuun aikana noin 35–40 prosenttia alemmat verrattuna viime vuoteen ja noin kuusinkertaiset verrattuna viime maaliskuuhun toiseen puoliskoon, jolloin matkamäärät putosivat noin -90% edellisvuodesta”, Jansson toteaa.

Myös HSL:n kesäkuussa tekemästä asiakaskyselystä** nousi samansuuntaisia tuloksia: vastaajista 82 prosenttia arveli silloin käyttävänsä joukkoliikennettä seuraavien kolmen kuukauden aikana, ja heistä 86 prosenttia jo lähiviikkoina. HSL:n matkustajamäärät ovat heinäkuussa olleet 30–40 prosenttia alemmat kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta vielä huhtikuussa matkustajia oli jopa yli 70 prosenttia vähemmän kuin normaalisti.

VR:n kyselyn tulosten perusteella junamatkustaminen huolestuttaa edelleen, mutta huoli on hieman vähentymään päin. Vastaajista 19 prosenttia on huolissaan junalla matkustamisesta, suurin osa (48 %) on hieman huolissaan ja kolmasosa (31 %) asiakkaista ei ole ollenkaan huolissaan. HSL:n kesäkuun tutkimuksessa 19 prosenttia matkustajista oli erittäin huolissaan ja 31 prosenttia hieman huolissaan.

”On luonnollista, että huolta on yhä ilmassa. Me teemme kuitenkin kaiken voitavamme liikenteen turvallisuuden eteen: tehostetun siivouksen lisäksi muistutamme asemilla, pysäkeillä ja liikennevälineissä matkustajia näkyvästi turvallisesta matkustamisesta. Metroasemilla on myös saatavilla käsidesiä”, Rihtniemi sanoo.

”Moni on kulkenut työmatkoja julkisilla liikennevälineillä viimeksi maaliskuun puolessa välissä, eikä ole nähnyt omin silmin turvallisuustekojamme, kuten liikkuvia siivouspartioita tai käsidesiannostelijoita junissa. Meidän yhteinen viestimme on, että liikkeelle on turvallista lähteä ja me teemme valtavasti erilaisia toimenpiteitä, jotta matkustaminen olisi mahdollisimman turvallista myös syksyllä”, kertoo Jansson.

Sekä HSL että VR pyrkivät edelleen tuomaan uusia palveluita tarjolle koronaturvallisuuden parantamiseksi.

Uusimpana toimenpiteenä VR tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden ostaa viereisen paikan tyhjäksi kaukoliikenteen junissa tavallista istumapaikkaa selkeästi edullisempaan hintaan. Lisäksi päiväjunissa on mahdollista varata koko hytti omaan käyttöön. Lue lisää uusista lisäpalveluista täältä.

HSL taas pyrkii julkaisemaan tulevaisuudessa entistä tarkempia tietoja siitä, onko liikennevälineissä ruuhkaa, ja jos on, niin milloin. HSL:n koronaohjeistukseen ja toimenpiteisiin voi tutustua osoitteessa hsl.fi/korona.

 

*VR:n Asiakaskysely toteutettiin verkossa heinäkuun alussa ja siihen vastasi yhteensä noin 2800 VR:n asiakasta.

**HSL:n asiakaskysely toteutettiin verkossa kesäkuun puolessa välissä ja siihen vastasi yhteensä noin 5800 HSL:n asiakasta.

 

Yhteystiedot ja haastattelupyynnöt:

VR:n media desk, p. 0294347123

HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi, p. 050-5658884

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen haastattelupyynnöt EK:n viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Mari Haaviston kautta, p. 050-3956135

Elinkeinoelämän luottamus nousi selvästi

Ma, 27/07/2020 - 08:04

Tuotanto- ja myyntiodotukset varovaisen myönteiset.

Teollisuusyritysten luottamus nousi selvästi heinäkuussa. Luottamusindikaattorin uusin saldoluku oli -17, joka on seitsemän pistettä enemmän kuin kesäkuun lukema. Luottamus pysyi heinäkuussa kuitenkin selvästi pitkän aikavälin keskiarvon (+1) alapuolella.

Rakennusalan luottamusindikaattorin saldoluku nousi heinäkuussa 12 pistettä edelliskuukaudesta. Luottamusindikaattorin saldolukema oli heinäkuussa -15. Alan luottamus pysyi kuitenkin yhä pitkän aikavälin keskiarvon (-6) alapuolella.

Palvelualan luottamusindikaattorin saldoluku oli heinäkuussa -18, mikä on 20 pistettä parempi kuin kesäkuun tarkistettu lukema. Luottamus pysyi kuitenkin yhä selvästi alle pitkän aikavälin
keskiarvon.

Vähittäiskaupan luottamusindikaattori jatkoi nousuaan heinäkuussa. Indikaattorin uusin saldoluku oli -5, kun edellisen kuun tarkentunut saldoluku oli -10. Luottamusindikaattorin pitkän
aikavälin keskiarvo on -1.

Suhdannetilanne heikentynyt entisestään, mutta näkymät kohentuneet

Ma, 27/07/2020 - 08:00

EK:n heinäkuun Suhdannebarometrissa suomalaisyritykset arvioivat suhdanteen heikentyneen entisestään kesän aikana. Talouden asteittainen palautuminen on käynnissä, sillä suhdanneodotukset ovat nousseet selvästi kevään pohjakosketuksesta. Syksyä kohden mentäessä epävarmuus on kuitenkin yhä suurta.

”Suomessa suhdannetilanne on heikentynyt kesän aikana entisestään, mutta onneksi suhdannenäkymät ovat palautumassa parempaan. Koronakriisi kohtelee toimialoja hyvin eri tavalla. Palvelut palautuvat rajoitustoimien helpottaessa ensimmäisinä, kaupan ala on pärjännyt kuluttajakysynnän vetämänä varsin hyvin, mutta teollisuudessa ja rakentamisessa tilanne on vasta kärjistymässä. Eritahtisuus pitkittää talouden palautumista niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin”, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Suhdanneodotukset koko elinkeinoelämässä ovat nousseet saldolukuun -11, kun vielä huhtikuussa oltiin hyvin synkässä -59 pisteen tasolla. Palvelualoilla näkymiä kuvaava saldoluku nousi jo nollan tuntumaan. Näkymien perusteella koronakriisin pahin vaihe alkaa olla takanapäin. Tästä huolimatta tuotanto-, myynti- ja henkilöstöodotukset ovat yhä hyvin heikot, joten selvillä vesillä ei vielä olla.

”Pudotus teollisuuden uusissa tilauksissa onneksi pysähtyi heinäkuussa, mutta henkilöstöodotukset lupaavat heikkoa kehitystä työllisyyttä ajatellen. Hyvä muistaa, että virus kiihdyttää yhä maailmalla ja talousennusteissa mahdollista toista aaltoa ei ole juurikaan huomioitu. Syksystä voi hyvinkin tulla epidemian toisen aallon myötä vielä vaikea, koska kriisin pitkittymisen myötä vaikutukset kertaantuisivat”, Pakarinen jatkaa.

Kysynnän puute vaivaa nyt yrityksiä eniten

Koronaviruksen myötä kysyntäongelmat ovat nousseet entistä enemmän pintaan. Vastaajayrityksistä 41 % koki riittämättömän kysynnän ongelmaksi. Teollisuudessa kysynnän puutteesta raportoi peräti 57 % vastaajista. Vientiteollisuuden ongelmiin on syytä varautua myös erilaisten tukitoimien avulla.

”Pandemia on iskenyt suomalaisiin yrityksiin eri aikaan ja yhteiskunnan eri tukitoimet yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi ovat olleet tarpeellisia. Tässä kuussa startannutta yritysten kustannustukea olisi kuitenkin muokattava niin, että kriisin alkuvaihetta myöhemmin kärsivät toimialat pääsisivät myös tuen piiriin. Pandemia on vaikuttanut esimerkiksi teollisuuteen tilauskannan laskuna viiveellä”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies toteaa.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Tiedustelu koskee Suomessa tapahtuvaa toimintaa.

EK tiedusteli yrityksiltä heinäkuussa 2020 arvioita suhdannekehityksestä vuoden 2020 toisella neljänneksellä. Tiedusteluun vastasi 1 047 yritystä, joilla on Suomessa lähes 250 000 työntekijää.

 

Riikka Heikinheimo bloggaa: EU-budjetti kurittaa tulevaisuusinvestointeja 

Ke, 22/07/2020 - 10:51

EU:n elpymisrahastosta ja pitkän aikavälin budjetista tehty päätös puhututtaa – aiheesta. Päätös tarvittiin. Koko EU-alueen yhtenäisyys, elpyminen ja investoinnit - erityisesti vihreään kasvuun ja digitaalisuuteen - ovat meidänkin etumme nimenomaisesti yritysten osaamisen ja vientinäkymien vuoksi. Valitettavaa kuitenkin on, että sopu saatiin aikaiseksi pitkäjänteisyyden ja tulevaisuuden kustannuksella. EU-budjetin 7-vuotisen raamin sisällä leikkauksia tehtiin erityisesti Euroopan Horisontti -ohjelmaan, siis tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rahoitukseen. Aiheisiin, joissa nimenomaisesti EU-tasoinen yhteistyö on parhaimmillaan.  

Ratkaisu kurittaa tulevaisuusinvestointeja juuri nyt on yllättävä. Akuutin kriisin syy – koronapandemia – on juuri osoittanut koko maailmalle kuinka kriittisistä osaamisista ja verkostoista on huolehdittava ennakoiden ja yhteistyössä. Osaamista ei pystytä rakentamaan sormia napsauttamalla yhdessä yössä. Esimerkiksi koko maailman janoamaa turvallista ja tehokasta rokotetta ei kehitetä kuukaudessa. Jälkijättöiset paniikkiratkaisut ovat huonoja – seuraava kriisi voi tulla ihan muualta. Kriittisten osaamisten huoltovarmuutta voidaan luoda ennakoiden, vaikka kenelläkään ei olekaan tulevaisuutta ennustavaa kristallipalloa. Julkisesti rahoitetut EU-tasoiset ja kotimaiset temaattiset yhteistyöverkostot ovat tärkeitä ”tulevaisuuden osaamispankkeja”.

Kansallisesti meidän pitää toimia viisaammin. Syksyllä käynnistyvä budjettiriihi on hallitukselle näytön paikka. Päätöksiä on tehtävä tasapainoisesti tulevaisuusinvestoinnit mielessä. TKI-toimia varten yhteistyössä laadittu tiekartta on hyvä opas. Suomi ei kiipeä tästä koronakuopasta millään muulla kuin talouskasvulla. Tulevaisuuteen varautumisessa tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä innovoinnin merkitys on järkälemäinen. Innovointiosaaminen ei kestä katkoksia ja siksi tutkimuksen sekä koulutuksen rooli korostuu aivan erityisesti. Yritykset ja tutkijat ovat hyvin hereillä ja halukkaita kantamaan oman roolinsa yhteistyöstä; sille on luotava rahoituksella toimivat puitteet.

Koronakriisi tuuppasi jo käynnissä olleita kehityskulkuja hyppäyksenomaisesti eteenpäin. Nyt jos koskaan uudistumista on kannustettava. Osaamisen puute ei saa olla siinä esteenä. Kansallisessa päätöksenteossa ei saa toistaa EU-tasoista virhettä jättää pitkän aikavälin rahoitus modernisoimatta. Kasvu ja uudistuminen on Suomen etu, sillä koronakriisistä toivuttaessa vain #kasvumaksaavelan.

Janica Ylikarjula bloggaa: EU-sopu tarvittiin

Ti, 21/07/2020 - 18:34

Sopu EU:n elpymisrahastosta ja pitkän aikavälin budjetista saatiin jäsenmaiden kesken lopulta aikaan ripeästi. Ratkaisun siirtyminen syksylle olisi lisännyt epävarmuutta ja syventänyt jakolinjoja entisestään.

Koko EU-alueen elpyminen ja investoinnit vihreään kasvuun ja digitaalisuuteen ovat Suomen ja suomalaisyritysten etu. Pitkä investointilama olisi myrkkyä Suomenkin kansantaloudelle. Elpymisrahasto keskittyy julkisiin investointeihin. Nyt onkin tärkeää varmistaa, että julkisissa kilpailutuksissa noudatetaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Suomalaisyrityksillä on erinomaista osaamista tarjottavana myös muissa maissa tehtäviin investointeihin.

EU-huippukokouksessa elpymisrahaston lainaosuutta saatiin kasvatettua suhteessa suoriin avustuksiin. Valitettavasti leikkauksia kohdistettiin EU-ohjelmiin suunniteltuihin lisäpanostuksiin ja yksityisten investointien tukemiseen.

Myönteistä olivat muutokset jäsenmaille myönnettävän rahoituksen kriteereihin, joissa korostuu nyt enemmän suorat koronakriisin talousvaikutukset. Ilmastotoimiin käytetään vähintään 30 % koko elpymisrahaston ja EU-budjetin rahoituksesta. Myös oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja EU-rahoituksen linkittäminen on päätöksessä mukana, mutta sen yksityiskohdat ovat vielä auki.

Komission ottaman lainan takaisinmaksuun liittyviin EU:n mahdollisiin uusiin omiin varoihin palataan vielä myöhemmin. Nyt päätettiin kierrättämättömään muovijätteeseen liittyvästä maksusta. Toteuttamiskelpoisia, riittäviä ja vakaita, uusia tulonlähteitä on vaikea löytää. Esillä olleiden esimerkkien osalta on olemassa riski, että ne lisäisivät eurooppalaisen elinkeinoelämän kustannuksia, heikentäisivät kilpailukykyä ja johtaisivat kauppakumppanien vastatoimiin.

EU-budjetin modernisointi jäi jalkoihin

Neuvotteluissa fokus oli elpymispaketissa ja vähemmän huomiota kiinnitettiin EU:n pitkän aikavälin budjettiin, joka määrää EU-budjetille raamit seitsemäksi vuodeksi eteenpäin. Menokurista huolehdittiin kuten aina yhteisiä varoja käytettäessä pitää tehdä. Valitettavasti EU-budjetin nykyaikaistaminen jäi samalla jalkoihin.

Leikkaukset kohdistuivat loppuneuvotteluissa yhteisiin EU-tason julkishyödykkeisiin, joita on tehokasta rahoittaa EU-tasolla: investointeihin tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä digitalisaatioon, sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen sekä vakauden edistämiseen EU:n lähialueilla. Jäsenmaille etukäteen jyvitettävät varat painoivat taas kerran tulevaisuusinvestointeja enemmän.

Maiden jäsenmaksupalautuksista pyrittiin Britannian EU-eron myötä pois, mutta lopputulemana onkin niiden vahvistaminen.

EU:n yhtenäisyys on ollut koetuksella jo ennen koronakriisiä. Siksikin on äärimmäisen tärkeää, että jäsenmaiden kesken löytyi kohtuullinen sopu. Päinvastaisella lopputuloksella olisi voinut olla dramaattisia vaikutuksia EU-yhteistyön – ja Suomenkin – kannalta.

Uusi aika yhdistää kehitysyhteistyön, kaupan ja investoinnit

Ti, 21/07/2020 - 12:42

Koronapandemia uhkaa viedä kehittyviä maita ja eritoten Afrikkaa jopa 30 vuotta kehityksessä taaksepäin: pääomien pakeneminen ja yksityisten investointien pysähtyminen luovat uhkakuvan, jossa Afrikkaan ei synny uusia työpaikkoja, köyhyys lisääntyy ja ilmastonmuutosta ei saada hidastettua.

Jos halutaan välttyä inhimilliseltä katastrofilta, jonka vaikutukset ulottuvat myös Eurooppaan, nyt on oikea aika tukea kehittyviä maita pitkäjänteisen kehitysyhteistyön ja investointien edistämisen kautta. Sekä Suomen hallituksen että Euroopan komission tänä vuonna valmistuvat Afrikka-strategiat tulevat siis tarpeeseen.

Kehityspolitiikan ja -rahoituksen tavoite on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen ja lisäksi kestävän kehityksen edistäminen YK:n Agenda 2030 -tavoitteiden mukaisesti. Kehitysyhteistyöllä rakennetaan vakaita ja kriisejä kestäviä yhteiskuntia, mikä on edellytys hyvinvoinnille ja talouksien kasvulle. Se on myös Suomen ja Euroopan etu.

Afrikan tukemiseen tarvitaan kaikkien panostusta. Tarvitsemme yrityksiä, yksityisiä investointeja ja järjestöjä edistämään kehittyvien maiden taloutta, työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia.

Vastakkainasettelua toimivampi resepti on näiden eri toimijoiden välinen yhteistyö ja tasaveroinen kumppanuus, jonka tuloksena investoinnit, kehitysyhteistyö ja kauppa täydentävät toisiaan ja edistävät kestävää kehitystä.

Suomalaiset kehitysjärjestöt ovat viime vuosikymmeninä levittäytyneet laajalle: työtä tehdään nykyisin yli 60 maassa, joista yli 30 on Afrikassa. Järjestöjen pitkäaikainen, paikalliset tarpeet huomioiva läsnäolo on vahvistanut suomalaisten toimijoiden uskottavuutta ja luotettavuutta, kerryttänyt vahvaa paikallistuntemusta ja rakentanut laajoja verkostoja.

Kehitysjärjestöt taistelevat köyhyyttä vastaan muun muassa edistämällä työllisyyttä paikallisten kumppaneiden kanssa.

Suomalaisilla yrityksillä on tarjota Afrikkaan huippuluokan osaamista, joka osuu hyvin yhteen maanosan kestävän kehityksen tavoitteiden ja mega-trendien kanssa.

Esimerkiksi Nokialla on ollut keskeinen rooli Afrikan mobiilivallankumouksen mahdollistajana, millä on aikaansaatu yksi mantereen merkittävimmistä kehitysvaikutuksista. Wärtsilän teknologialla tuotetaan valtaosa sähköstä useissa Afrikan maissa ja lisätään näin uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Sastamalalainen Nira Pumps on toimittanut pumppuja juoma- ja talousveden käsittelyyn eri puolille Afrikkaa jo 1970-luvulta lähtien.

Suomen tavoite on olla kokoaan suurempi maailmalla. Tämä onnistuu parhaiten tuomalla yhteen eri sektoreiden toimijat.

Elinkeinoelämä ja kehitysjärjestöt voivat toimia esimerkkinä ja muodostaa tasaveroisia kumppanuuksia saavuttaaksemme yhteiset tavoitteemme: kestävän kehityksen edistyminen, vastuullisen yritystoiminnan synnyttäminen ja köyhyyden vähentäminen kehittyvissä maissa. Tämä edellyttää molempien toimijoiden vahvuuksien ja roolien tunnistamista sekä yhteistyömahdollisuuksien kartoitusta.

Elinkeinoelämän ja kehitysjärjestöjen välisen vuoropuhelun lisääminen auttaa esimerkiksi kestävän kehityksen investointiprojektien tunnistamisessa ja toteutuksessa. Yhteistyön lisääminen voi tukea yrityksiä liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa ja paikallisen kontekstin ymmärtämisessä, kun taas järjestöille avautuu uusia mahdollisuuksia saavuttaa kehitysvaikutuksia paikallisella tasolla.

Kehityspolitiikan toteutuksessa keskeistä on kykymme rakentavaan, siilot ylittävään dialogiin ja yhteistyöhön, jonka avulla voimme rakentaa aidosti kestävää tulevaisuutta sekä Afrikkaan että Eurooppaan.

 

Kirjoittajat

Juha-Erkki Mäntyniemi

toiminnanjohtaja

Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry

Petri Vuorio

EU- ja kauppapolitiikan johtaja

Elinkeinoelämän keskusliitto EK

 

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 21.7.2020.

EK kannattaa kaikille ansiosidonnaista työttömyysturvaa

Ma, 20/07/2020 - 08:58

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on uudistanut kantansa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. EK:n mukaan ansiosidonnainen työttömyysturva ei saa olla sidottu työttömyyskassan jäsenyyteen. Nykyjärjestelmä, jossa kaikki maksavat, mutta vain kassan jäsenet saavat, on epäoikeudenmukainen.

Korona-aika on osoittanut, että kaikki tarvitsevat ansiosidonnaisen työttömyysturvan.

– Pandemia on alleviivannut, että ansiosidonnaista turvaa eivät saa usein pienipalkkaiset työntekijät ja siksi tarvitsemme lakisääteisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan, EK:n johtaja Ilkka Oksala korostaa.

Yleisen työttömyysturvan luominen lisää kustannuksia ja siksi on perusteltua, että samassa yhteydessä toteutetaan EK:n jo aiemmin esittämät muutokset työttömyysturvan kannustavuuden parantamiseksi. Tämä tapahtuu mm. työttömyysturvan porrastamisella, jolloin uudistus ei toisi lisäkustannuksia eikä uudistus vähentäisi työn kannustavuutta.

EK:ssa on valmisteltu vuoden verran uutta kantaa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

– Uudistukselle on eduskuntapuolueissa suuri yksimielisyys ja siksi oletamme, että uudistus toteutetaan, Oksala painottaa.

EK mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan keskitetty toimeenpano on tarkoituksenmukaisin vaihtoehto siirryttäessä uuteen järjestelmään. Tämä tarkoittaa sitä, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa hallinnoisi esimerkiksi Kela tai joku tätä tarkoitusta varten perustettava rahasto.

Nuorten lisääntyneeseen pahoinvointiin puututtava ajoissa – perustason mielenterveyspalvelut kouluihin!

Pe, 17/07/2020 - 10:46

Suomessa haetaan ratkaisua polttavaan kysymykseen: kuinka saada nykyistä useammalle nuorelle peruskoulun jälkeinen koulutus. Taustalla on yhteinen huoli nuorten syrjäytymisestä ja nuorten aikuisten alhaisesta työllisyysasteesta.

Hallitus ajaa ratkaisuksi oppivelvollisuuden pidentämistä 18-vuotiaaksi asti. Tehokkaampi ratkaisu olisi kuitenkin puuttua nuorten pahoinvointiin ajoissa ja tuoda perustason mielenterveyspalvelut kouluihin.

Lasten mielenterveydelle tukea jo varhaisessa vaiheessa

Koulujen terveydenhuoltohenkilöstön osaamista ja resursseja on lisättävä, jotta lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöt tunnistettaisiin jo varhaisessa vaiheessa. Perustason mielenterveyspalvelut pitäisi tuoda kouluihin ja vaikeammin oireilevien päästä nopeammin erikoissairaanhoitoon laajempiin tutkimuksiin. Tämän toteutumiseksi tulee perustason nuorten mielenterveyspalveluihin resursoida nykyistä paljon enemmän.

Tuodaan perustason mielenterveyspalvelut kouluihin

Perusterveydenhuoltoon tarvitaan lisää resursseja ja koulutusta tunnistamaan lasten ja nuorten tunne-elämän haasteita riittävän ajoissa. Opettajien tietoisuuden lisäämistä nuorten pulmista tulee kasvattaa ja antaa keinoja nuorten kohtaamiseen ja haasteellisiin tilanteisiin. Tärkeää on myös kouluterveydenhoitajien roolin vahvistaminen koulun arjessa.

Myös koulupoissaoloihin pitäisi puuttua tehokkaammin. Monesti poissaoloihin puututaan alussa, mutta tilanteen pitkittyessä katsotaan sormien läpi, koska keinot vaikuttaa tilanteeseen puuttuvat. Syyt oppilaan poissaoloihin pitäisi kartoittaa heti poissaolojen alkaessa ja tehdä tavoitteellinen suunnitelma, jota tarkistetaan säännöllisesti. Poissaolojen syynä saattaa olla tietoinen pinnaaminen ja käytösoireet, mutta usein taustalla on mielenterveyshäiriöitä, joita poissaolo vain pahentaa.

Vanhempainiltoja terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten kanssa

Tiedonjakaminen vanhemmille nuoren kehityksestä ja siihen mahdollisesti liittyvistä haasteista on myös välttämätöntä. Alakoulun jälkeen vanhemmat putoavat pois kouluterveydenhuollon käynneiltä – voisiko tämän sijaan olla nuoruusikäisen vanhempainiltoja? Illoissa koulu ja terveydenhuolto sekä sosiaalitoimi yhdessä kävisivät läpi nuoren elämää. Tilaisuudessa olisivat mukana mm. lääkäri, terveydenhoitaja, kuraattori, nuorisotyö ja lastensuojelu. Koulun henkilökunta ja arki sekä toiset vanhemmat jäävät usein vieraaksi nuorisoikäisen vanhemmille ja tapaamiset laskisivat kynnystä yhteydenottoihin nuoren asioissa.

Ehkäistään nuorten syrjäytymistä vaikuttavilla toimilla

Hallitus on viemässä läpi kallista ja tehotonta ratkaisua nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Nuorten mielenterveyteen panostamalla ehkäisisimme syrjäytymistä ja varmistaisimme tehokkaammin, ettei yksikään nuori putoa kelkasta.

Ammattiosaamisen tasosta ei saa tinkiä – perustaidot kuntoon peruskoulussa, kirjoittaa Mirja Hannula

Ti, 14/07/2020 - 15:05

Kansainvälistä mainetta niittänyt suomalainen peruskoulu on rapautumassa. Oppimistulosten erot koululaisilla ovat Suomessa OECD-maiden suurimpia ja heikkojen osaajien määrä on kasvussa. Tämä on huolestuttava kehityssuunta, koska ilman hyviä perustaitoja ei jatko-opinnoissa ja elämässä pärjää.

Työelämän muutos edellyttää läpi työuran jatkuvaa oppimista. Valmiudet jatkuvaan oppimiseen ja ammattiosaamisen hankkimiseen luodaan peruskoulussa. Jokaisen nuoren tulee osata peruskoulun päättyessä sujuvasti lukea ja kirjoittaa. Tämän lisäksi myös hyvä matematiikan perusosaaminen luo pohjan jatko-opinnoille. Elinkeinoelämä on esittänyt perustaitojen osaamistakuuta. Se on lupaus jokaisella lapselle ja nuorelle siitä, että peruskoulu antaa myös jatkossa yhdenvertaisesti eri taustoista tuleville lapsille hyvät eväät elämään. Nyt näin ei ole. Lähes 15 % ikäluokasta ei saavuta peruskoulun minimitasoa. Samankokoinen joukko keskeyttää ammattiopintonsa toisella asteella.

Osaamistasoa nostettava peruskoulusta alkaen

Suomen menestyminen globaaleilla markkinoilla vaatii huippuosaamista eri tasoilla. Osaamisvaatimukset kasvavat eri tehtävissä, joten ammattiosaamisen tasosta ei voi tinkiä. Hallitus on pidentämässä oppivelvollisuutta, vaikka osaamisen kivijalka ei ole kunnossa. Ammattiopinnot rakentuvat peruskoulussa opitun päälle, eikä ammatillinen koulutus pysty paikkaamaan peruskoulun aikana syntyneitä osaamisvajeita. Oppivelvollisuuden pidentämisen sijaan on huolehdittava osaamistason nostamisesta. Sitä on nostettava perusopetuksesta alkaen. Riittämättömät opiskeluvalmiudet ja heikko perusosaaminen johtavat opintojen keskeyttämisiin ja heikentävät ammattiosaamista. Tähän meillä ei ole varaa.

Keskustelua tarvitaan perusopetuksen toimintaedellytyksistä. Lapset ja nuoret ovat nyt eriarvoisessa asemassa esimerkiksi tukiopetuksen, kielitarjonnan tai oppimisen digivalmiuksien suhteen. Peruskoulu ainoana koulutusasteena on kuntien tehtävänä, ja kuntatalouden haasteet ovat näkyneet valitettavina säästötoimina koulutuksesta. Kuntapäättäjät ovat vastuussa peruskoulun laadusta ja vaikeiden päätösten edessä kuntatalouden haasteissa. Hallituksen on kannettava vastuunsa siitä, ettei kuntia ja yksityisiä perusopetuksen järjestäjiä aseteta kohtuuttomaan tilanteeseen lisäämällä uusia velvoitteita tilanteessa, jossa ei ole mahdollista selvitä aikaisemmistakaan tehtävistä kunnialla. Oppilaat ja opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa myös oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen suhteen eri puolilla Suomea tilanteessa, jossa joka viides nuori tarvitsee tukea mielenterveyteen liittyvissä asioissa.

Ammatillisen koulutuksen lähtökohtana työelämän osaajatarpeet

Ammatillisen koulutuksen resursseja ei voi kohdentaa perusopetuksen puutteiden paikkaamiseen, vaan ammattiopinnoissa resursseja tarvitaan opetukseen ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun ohjaukseen. Ammatillista koulutusta tulee jatkossakin kehittää työelämän osaajatarpeiden ja erilaisten opiskelijoiden lähtökohdista. Ammatillisella koulutuksella on keskeinen rooli työikäisten jatkuvan oppimisen mahdollistajana. Lyhytkestoinen oppisopimuskoulutus, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ja niiden osat tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden uuden osaamisen hankkimiseen työuran aikana. Näitä mahdollisuuksia ei saa heikentää, vaan rahoituksen tulee ohjata oppilaitoksia huolehtimaan samanaikaisesti erilaisista osaajatarpeista. Nuoria ja aikuisia ei saa asettaa vastakkain, kuten oppivelvollisuuden pidentämissuunnitelmat väistämättä tekevät.

Nuorten työuralle pääsy edellyttää panostamista opetukseen ja ohjaukseen, jotta ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla olisi riittävä osaaminen ja motivaatio opiskeltavaan alaan. Tämä on erityisen merkityksellistä turvallisuusintensiivisillä aloilla, joissa opiskelijan työturvallisuusosaamisen ja asenteen merkitys korostuu sekä opiskelussa oppilaitoksessa että työpaikoilla.  Ammattiosaajien työllistyminen edellyttää yhteistyön tiivistämistä työpaikkojen kanssa. Etenkin pk-yritykset odottavat oppilaitokselta vahvaa otetta opiskelijoiden ohjauksessa ja työpaikkaohjaajien tukena. Tämä edellyttää oppilaitokselta resurssien kohdentamista työpaikalla oppimiseen ja sen ohjaukseen.

Jokaiselle nuorelle hyvät lähtökohdat työuralle

Jokaisella koulutusjärjestelmän osalla on oma tehtävänsä. Jotta ammatillinen koulutus voi hoitaa kunnialla oman roolinsa, pitää peruskoulun huolehtia omastaan. Suomen koulutusjärjestelmä on kansainvälisesti tunnustettu, koska meillä on aina mahdollista jatkaa opintoja. Yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittaneista jatkaakin korkea-asteelle. Jotta näin olisi myös jatkossa, ei hallitus voi ummistaa silmiään koulutien alkuvaiheen ongelmille. Jokainen nuori ansaitsee hyvät edellytykset pärjätä työuralla ja elämässään.