EK

Tilaa syöte syöte EK
Elinkeinoelämän keskusliitto EK luo suomalaiselle yritystoiminnalle entistä parempaa toimintaympäristöä.
Osoite: https://ek.fi
Päivitetty: 1 tunti 52 min sitten

Rantahalvari bloggaa: Moni kakku päältä kaunis – case työttömyysturvakytkös

Pe, 28/02/2020 - 09:44

Mitä, jos ei päivääkään työtä tehnyt ja senttiäkään työttömyysvakuutusmaksuja maksanut saa korkeamman työttömyysetuuden kuin vuosikymmeniä töissä ollut pienipalkkainen, joka on maksanut ansioon sidottua työttömyysturvaa? Tätä sietää pohtia, kun työnsä aloittavan sosiaaliturvan uudistamiskomitean pöydälle tulee suurella varmuudella työttömyysturvan ns. kytköksen poistaminen.

Jotkut haluavat tehdä matalimpien työttömyyspäivärahojen korottamisen nykymallia halvemmaksi. Sinänsä kauniilta kuulostava idea. Pintaa hieman raaputtamalla kuitenkin huomaa, ettei se ole yksinkertainen, saati helppo rasti. Toteutus vaatisi työttömyysturvan perusteisiin menevän uudistamisen.

Työttömyysturvan kytkös tarkoittaa, että työttömyysturvan peruspäivärahan tason muuttaminen vaikuttaa myös ansiopäivärahojen suuruuteen. Jos peruspäivärahaa nostetaan, nousevat myös ansiopäivärahat. Tämä johtuu siitä, että ansiopäivärahojen laskentakaavoissa on mukana peruspäivärahan taso. Kytkös tarkoittaa käytännössä sitä, että peruspäivärahaa ei voida nostaa ”edullisesti”, koska samalla myös ansiopäivärahat ja niiden menot nousevat.

En ota tässä kantaa kytköksen puolesta tai vastaan. Mielestäni sitä ei ole edes järkevä ottaa, koska poiston yhteydessä pitää ottaa samalla kantaa moniin muihinkin kysymyksiin. Tässä osa niistä.

Pidettäisiinkö oikeana sitä, että ei päivääkään työtä tehnyt ja senttiäkään työttömyysvakuutusmaksuja maksanut saa korkeamman työttömyysetuuden kuin esim. vuosikymmeniä töissä ollut pienipalkkainen rahoituksen kekoon omat kortensa kantanut? Jos vastaus on ei, heikoimmassa asemassa olevien työmarkkinatukea ei voi yksin korottaa, vaan samalla pitää korottaa myös peruspäivärahaa ja pienimpiä ansiopäivärahoja.

Pitääkö vapaaehtoisen vakuuttautumisen kannattaa? Pienehkö osa työttömyyskassan jäsenistä ei hyödy tälläkään hetkellä jäsenyydestä, koska ansiopäivärahassa ansio-osan osuus on nolla tai vakuutusmaksuja pienempi pienen palkan takia. Halutaanko tätä joukkoa kasvattaa? Jos ei haluta, jotenkin pitää ratkaista se, miten vakuuttautuminen kannattaa myös pienipalkkaisimmille. Vai onko tässä yhteydessä ideana se, että siirrytään tavalla tai toisella pakkovakuutukseen?

Työttömyysturvan ansiosidonnaisuus on vähäisempää kuin muussa sosiaalivakuutuksessa. Kytköksen poisto tarkoittaisi työttömyysturvan ansiosidonnaisuuden vähentymistä edelleen. Eli halutaanko tasata erisuuruisia työttömyyspäivärahoja?

Mikäli halutaan, mitä tehdään työttömyysvakuutusmaksuille? Niiden logiikka on pitkän ollut vakuutusperiaatteen noudattaminen. Se tarkoittaa sitä, että vakuutusmaksujen ja etuuksien pitää vastata toisiaan. Jos siitä halutaan pitää kiinni, suurituloisten työttömyysvakuutusmaksuja tulee alentaa. Jos ei haluta, hyväksytäänkö se, että työttömyysvakuutusmaksusta tulee entistäkin enemmän yleiskatteinen vero?

Katsotaanpa vielä työttömyysetuuksia saavia sen mukaan, miten päivärahoja rahoitetaan yleisin verovaroin valtion budjetin kautta (sivuutetaan työmarkkinatuen sakkomaksut). Pitäisikö rahoitusosuus olla kaikilla sama? Nykyään ei muuten ole vaikka näin voisi luulla. Eniten tätä rahoitusosuutta saavat työmarkkinatukea saavat. Toiseksi eniten saavat ansiopäivärahalaiset. Peruspäivärahaa saavat eivät saa yleisistä verovaroista mitään, koska heidän päivärahansa rahoitetaan työttömyyskassoihin kuulumattomien maksamilla vakuutusmaksuilla. Tähän liittyy myös kysymys siitä, pitääkö työttömyyskassoihin kuulumattomien maksaa työttömyysvakuutusmaksuja. Nyt näiden tuotto käytetään peruspäivärahojen rahoitukseen toisin kuin ansiopäivärahaa saavilla.

Toivotan komitealle menestystä tämän rastin ja muidenkin teemojen ratkaisemisessa. Taidanpa olla kohta itsenkin osallinen siinä projektissa.

Luottamus laskussa palvelualoilla

To, 27/02/2020 - 08:00

Suomen luottamuslukemat ovat linjassa muualla nähdyn kehityksen kanssa. Globaalin teollisuuden elpymisestä on ollut jo merkkejä alkuvuodesta, mutta on huomattava, että koronaviruksen vaikutukset eivät juurikaan näy näissä lukemissa. Käänne huonompaan on ollut nopea ja virus on nyt suurin uhka globaalille taloudelle, sanoo EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen.

Teollisuusyritysten luottamus nousi helmikuussa edelliskuukauden tasolta. Luottamusindikaattorin uusin saldoluku oli -3 (tammikuussa -8). Luottamus oli helmikuussa kuitenkin yhä alle pitkän aikavälin keskiarvon (+1).

Rakennusalan luottamusindikaattorin saldoluku oli helmikuussa +1, eli sama kuin edelliskuun tarkistettu saldoluku. Alan luottamus on edelleen pitkän aikavälin keskiarvoa (-6) korkeammalla.

Palvelualan luottamusindikaattorin saldoluku oli helmikuussa +6, mikä on kolme pistettä alempi lukema kuin tammikuun tarkistettu lukema. Luottamus painui selvemmin alle pitkän aikavälin keskiarvon, joka on +13.

Vähittäiskaupan luottamusindikaattori jatkoi laskuaan helmikuussa. Indikaattorin uusin saldoluku oli -7, kun edellisen kuun saldoluku oli -4. Luottamusindikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on -1.

”Tulevan talouskehityksen kannalta keskeisintä on nyt nähdä, millaista jälkeä koronavirus saa aikaan Euroopan palvelusektorilla. Teollisuuden alamäen on tähän asti kompensoinut palveluiden hyvä vire, mutta nyt sekin voi hyytyä. Euroalueen talous on jo nyt taantuman partaalla, joten isoa tuuppausta ei tarvita kääntämään tilannetta entistä huonommaksi”, Pakarinen summaa.

Verokertymät vaarassa yritysten tulosten heikentyessä

Ke, 26/02/2020 - 10:01

Koronavirus jyllää maailmalla aiheuttaen suunnatonta huolta ja myös sen talousvaikutuksista saadaan hälyttäviä tietoja. Yritysten viime vuosien melko hyvän kannattavuuden heikentymisellä olisi julkistalouden kannalta dramaattiset vaikutukset, arvioi EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Yritysten osingonjakoa joskus paheksutaan, koska tämän katsotaan vääristävän tulonjakoa. Toiseen suuntaa kuitenkin vaikuttavat yritysten voittoihin perustuvat tulot, jotka paisuttavat valtion kassaa. Niillä rahoitetaan merkittävällä tavalla hyvinvointiyhteiskunnan menoja.

Esimerkiksi vuonna 2018 taloudessa oli vahva nousuvire ja yritysten kannattavuutta kuvaava toimintaylijäämä nousi 13,6 prosenttiin bkt:sta. Luku oli hyvää tasoa, vaikka selvästi vähemmän kuin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä keskimäärin.

Toimintaylijämän vahvistumisen ansiosta valtio keräsi vuonna 2018 osinkotuloja ja pääomatuloveroja noin 9,4 mrd euroa, joka vastaa on noin 4 prosenttia bkt:sta. Summa koostui kolmesta tekijästä: yhteisöverosta, valtion yhtiöiden osingoista ja kotitalouksien maksamista osinkoveroista.

Suurin tekijä potissa oli 6 mrd euron yhteisövero, jonka yritykset maksoivat suoraa voitoistaan. Tämän lisäksi julkisyhteisöt vuonna 2018 perivät valtion yhtiöiden osingoista sievoiset 2,8 mrd euron osinkotulot. Lisäksi kotitaloudet maksoivat vuonna 2018 runsaan 300 miljoonan euron osinkoveropotin.

Ministeriön varoitus voi käydä toteen

Valtiovaranministeriö arvio Julkisen talouden suunnitelmassaan, viime syksynä, että yhteisöverokertymä kasvaisi vuosittain noin 3,5 prosenttia ja veropohjan kasvu hidastuisi vasta vaalikauden lopulla. Ministeriö kuitenkin varoitti, että yhteisöverontuotto on herkkä suhdannekehitykselle ja muutokset talouskasvussa ja yritysten tuloksissa voivat aiheuttaa merkittäviäkin muutoksia kertymään.

Näin tulee mahdollisesti tapahtumaan. Mikäli yritysten kannattavuus ja osingonmaksukyky heikkenee rajusti, voi verokertymä laskea rajusti jo tänä vuonna. Esimerkiksi kannattavuuden painuminen vuoden 2014 tasolle merkitsisi noin 2 mrd euron leikkausta pelkästään yhteisöverotuotossa.

Huolestuttavat tiedot koronaviruksen talousvaikutuksista voivat tarkoittaa selvästi tätä heikompaa verokertymäkehitystä. Veronkantojen nostaminen olisi huono lääke, koska se vaarantaisi yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja vähentäisi verotuksen ennakoitavuutta.

Viikon graafi: Yritysten toimintaylijäämä vaihtelee suhdanteiden mukaan

EK suosittelee yrityksiä varautumaan koronaviruksen mahdolliseen laajamittaiseen leviämiseen

Ti, 25/02/2020 - 10:33

Kiinasta alkuvuonna käynnistynyt uuden koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tartuntatautiepidemia on viime päivinä osoittanut huolestuttavia merkkejä. Virus aiheuttaa influenssaa muistuttavia hengitystieoireita. Osa tartunnan saaneista voi myös saada keuhkokuumeen. Suurin osa sairastuneista saa kuitenkin nykytiedon valossa vain lieviä oireita.

Minkäänlaiseen paniikkiin ei ole aihetta, mutta viruksen leviämisen uhka on siinä määrin vakava, että EK suosittelee yritysten päivittävän omat varautumissuunnitelmansa.
Tässä muutamia käytännön toimenpiteitä, joita yritysten on syytä harkita:

1) Tärkein asia viruksen leviämisen estämisessä on hyvä käsihygienia. Yritysten on syytä muistuttaa niistä henkilöstöään.

2) Yritysten on hyvä ohjeistaa henkilöstönsä siitä, miten oireita saaneiden halutaan käyttäytyvän.

3) Yrityksen matkustus on syytä ottaa tarkempaan kontrolliin. Monet yritykset ovat jo rajoittaneet matkustamista esimerkiksi Kiinaan, vähintään tietyille alueille siellä.

4) Yritysten on hyvä miettiä, onko riskialueilla vierailleiden syytä tehdä töitä etänä kotoaan tietty aika matkalta palaamisen jälkeen, vaikka eivät olisikaan saaneet oireita.

5) Yritysten on syytä seurata tilanteen kehittymistä tarkoin, mieluiten päivittäin ja päivittää varautumisensa tasoa tilanteen kehittymisen ja viranomaisohjeistuksen muutosten mukaisesti. Suomessa viranomaisohjeistuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Ulkoministeriö vastaa matkustusohjeista ja maakohtaisista matkustustiedotteista.

6) Mahdollisen laajamittaisen leviämisen varalta on hyvä käynnistää skenaariopohjainen työ sen ymmärtämiseksi:
– miten laajamittaiset henkilöstön poissaolot vaikuttaisivat yrityksen toimintaan ja miltä osin näitä riskejä voitaisiin mitigoida esimerkiksi ohjeistamalla tarvittaessa, että henkilöstö työskentelee kotoaan käsin kaikissa niissä työtehtävissä, missä se on mahdollista ja miltä osin yritys voi esimerkiksi hankkia tilapäistyövoimaa mahdollisen sairastuvuuspiikin aikana.
– miten tilanne tällä hetkellä vaikuttaa yrityksen raaka-aineiden, varaosien ja muiden hyödykkeiden saantiin ja onko sen mahdollista ottaa käyttöön tai varautua rakentamalla vaihtoehtoisia hankintakanavia, mikäli tilanne olennaisesti heikkenee.

EK tulee myös seuraamaan tilanteen ja viranomaisohjeiden kehittymistä tarkoin ja päivittää tällä sivulla olevia ohjeita tarvittaessa.

Yleisiä kysymyksiä koronaviruksesta

Miten uusi koronavirus tarttuu?
Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. Ilmassa virukset eivät säily. Mahdollisesti virus tarttuu myös kosketuksen kautta. Koronavirukset eivät kuitenkaan säily päiväkausia pinnoilla vaihtelevissa lämpötiloissa. Uusi koronavirus voi tarttua ihmisestä toiseen. Taudin itämisajaksi on arvioitu 2–12 päivää, keskimäärin noin 5 päivää.

Mitkä ovat uuden koronaviruksen oireet?
Nykytiedon mukaan monien sairastuneiden oireet ovat olleet lieviä, mutta joukossa on ollut myös vakavasti sairastuneita. Monella vakavampia oireita saaneella on lisäksi ollut jokin perussairaus. Oireita ovat mm. kuume, yskä, hengenahdistus, lihassärky, väsymys

Miten uutta koronavirusta ehkäistään?
Uuden koronaviruksen aiheuttamia tartuntoja ehkäistään samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioiden aiheuttajia. Hengitystieinfektioita vältetään parhaiten huolehtimalla käsi- ja yskimishygieniasta.

Älä koskettele silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi. Pese kädet vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan Jos niitä ei ole saatavilla, käytä alkoholipitoista käsihuuhdetta. Käytä kertakäyttöpyyhkeitä käsien kuivaamiseen. Jos käytät suu-nenäsuojusta, älä koskettele sitä käsilläsi.

Vältä läheistä kosketusta henkilöön, jolla on hengitystieinfektio. Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi. Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin.

 

Urrila bloggaa: Virusepidemian jatkuminen voi muuttaa jopa maailmantalouden rakenteita

Ti, 25/02/2020 - 09:29

Viime päivien uutisointi koronavirusepidemiasta on herättänyt huolta sekä kansalaisissa, yrityksissä että finanssimarkkinoilla. Todennäköisyys Kiinasta lähteneen epidemian saamiseksi nopeaan hallintaan on pienentynyt selvästi. Tautitapaukset suomalaistenkin suosimissa lomakohteissa Italiassa ja Kanarialla konkretisoivat uhkaa jokaiselle. Finanssimarkkinat ovat alkuviikolla olleet kautta maailman myllerryksessä. Osakekurssit ovat pudonneet rajusti, korot ovat laskeneet entistä matalammalle ja arvelut keskuspankkien voimakkaammasta väliintulosta ovat kasvaneet.

Koronaviruksen leviämistä on syytä seurata erittäin tarkkaan, vaikka sen uhkaa suomalaisten terveydelle ei kannata edelleenkään liioitella. Hyvä hygienia auttaa paljon, ja myös yritykset voivat omilla toimillaan torjua virusta. Samoin esimerkiksi Kiinan valtion toimet ovat vaikuttaneet epidemian patoamiseen ja vähintäänkin antaneet aikalisää muille.

Kaikesta huolimatta nyt näyttää siltä, että viruksen talousvaikutukset nousevat parhaassakin tapauksessa paljon aiemmin arvioitua suuremmiksi.

Koronaviruksen talousvaikutuksissa on kyse samanaikaisesta kysyntä- ja tarjontashokista, jolle on vaikea löytää suoraa vastinetta historiasta. Verrokkia on haettu vuonna 2003 myllänneestä SARS-epidemiasta, mutta tuolloin Kiinan rooli maailmantaloudessa oli paljon pienempi. SARS-virus oli vaikutuksiltaan vakava ja kuolleisuus siihen oli paljon koronaa korkeampi, mutta epidemian leviäminen saatiin toisaalta varsin nopeasti hallintaan.

Parin viime vuosikymmenen aikana Kiina on muuttunut nousevasta taloudesta yhdeksi suurimmista talousmahdeista, ja se on yksi suurimmista markkinoista lähes kaikille globaaleille yrityksille. Myös monet suomalaisyritykset ovat erittäin riippuvaisia Kiinasta. Suomen talous on EU:n toiseksi Kiina-riippuvaisin OECD:n laskelmien mukaan. Kun nyt Kiinan talous on lähes täysin halvaannuksissa viruksen ja sen torjuntatoimien takia, sillä on väistämättä vaikutuksia kaikkiin globaaleihin yhtiöihin ja koko maailmantalouteen – vaikka epidemia saataisiin jo lähiviikkoina talttumaan.

Kysyntäkuoppaa arvaamattomampia vaikutuksia nähdään todennäköisesti tarjontapuolella. Kiina on avainasemassa monien globaalien yhtiöiden arvoketjuissa. Konkreettisesti tämänkertaisen epidemian ytimessä olevassa Hubein maakunnassa valmistetaan paljon komponentteja esimerkiksi auto- ja elektroniikkateollisuuteen. Komponenttipulan vuoksi esimerkiksi monien autotehtaiden arvioidaan pysähtyvän lähiviikkoina niin Euroopassa kuin USA:ssakin, sillä vaihtoehtoisten toimittajien kapasiteetilla on rajansa.

Viruksen leviäminen uusille alueille on johtanut myös torjuntatoimien kiristämiseen ja tulemiseen koko ajan lähemmäs suomalaisten arkea. Liikkuvuutta on rajoitettu eri tavoin ympäri maailmaa. Merkittävä osa Kiinan väestöstä on eriasteisessa karanteenissa, rajoja on sulkeutumassa myös muualla ja monet yritykset ovat ottaneet käyttöön vapaaehtoisia matkustusrajoituksia.

Vapaan liikkuvuuden merkityksen nykypäivän elämäntavalle huomaa vasta sitten, kun asia ei enää ole itsestäänselvyys. Yritykset ovat rakentaneet globaaleja alihankintaketjuja, virittäneet tuotantoprosessejaan tarkasti ja tottuneet häiriöttömään logistiikkaan. Jo miljardit ihmiset odottavat voivansa matkailla vähintään oman maan sisällä ja useat myös kansainvälisesti. Tämän laajalla estymisellä olisi isoja vaikutuksia ihmisten tulevaisuudenuskoon ja käyttäytymiseen.

Pahaksi äityessään koronavirus saattaisikin olla uusi ja yllättävä taka-askel globalisaatiossa, jota on viime vuosina koetellut myös kauppapoliittinen kiistely ja tullimuurien rakentaminen. Jos yritykset joutuvat jatkossa varautumaan kasvaviin häiriöihin alihankinnassaan myös suurentuvien epidemiariskien takia, kokonaisten tuotantoprosessien rakenteet saattavat muuttua ja toimitusketjujen lonkerot lyhentyä nykyisestä.

EK julkaisee alkuviikon aikana verkkosivuillaan perussuosituksia yrityksille epidemiaan varautumisessa.

 

Sinäkin olet kiinnostava – mutta miksi?

Ti, 25/02/2020 - 08:26

Organisaation toimintaan ja työntekijöihin liittyvä arkiseltakin vaikuttava tieto voi olla kiinnostavaa toimijalle, joka tavoittelee pääsyä salassa pidettävään materiaaliin. Kaikissa työtehtävissä työntekijällä on yleensä pääsy johonkin, jota ulkopuoliset voivat hyödyntää myös vääriin tarkoituksiin, olipa kyse sitten tiedosta, tietoverkosta tai toimitilasta.

Valtiollista vakoilua harjoittava toimija voi tavoitella pääsyä salassa pidettävään tietoon monin eri tavoin; yksi perinteinen keino on ihmisiltä tehtävä tiedonhankinta eli henkilötiedustelu. Tiedustelupalvelut hankkivat tietoa kohteeksi valitulta henkilöltä luottamuksen avulla, painostamalla tai rahaa vastaan. Tiedustelua voi samoja metodeja käyttäen harjoittaa myös esimerkiksi kilpailijayritys.

Henkilötiedustelulla tavoiteltava tieto voi olla monenlaista. Henkilölähteiden avulla saadaan hankittua esimerkiksi asiantuntija-arvioita sekä mielipiteitä. Henkilötiedustelu on hyödyllistä myös yhdistettynä muihin tiedonhankintakeinoihin, esimerkiksi kybervakoiluun.

Henkilötiedustelu voi kohdistua monenlaisissa tehtävissä työskenteleviin, ei ainoastaan organisaation johtoon. Työtehtävien sisältö voi tehdä työntekijästä erityisen kiinnostavan kohteen, jos hänellä on suora pääsy organisaation arkaluontoisimpaan tietoon. Samoin työtehtävien luonne voi tehdä työntekijästä kohteen; jos tehtävät sisältävät jo lähtökohtaisesti esimerkiksi paljon verkostoitumista, työntekijän lähestyminen voi olla helpompaa.

Henkilötiedustelun tunnistaminen on vaikeaa

Henkilötiedustelu on pitkäjänteistä ja etenee yleensä vaiheittain. Se etenee sopivien henkilöiden kartoittamisesta kiinnostavan henkilön lähestymiseen ja yhteydenpidon vakiinnuttamiseen. Henkilöistä voidaan etsiä taustatietoja muun muassa sosiaalisesta mediasta. Henkilöön voidaan ottaa ensimmäinen kontakti myös sosiaalisen median välityksellä – esimerkiksi kutsumalla ulkomaille konferenssiin, jolloin todellisena tarkoituksena on lähestyä henkilöä tiedustelupalvelun kotimaassa. Ylipäätään seminaareissa tai muissa työtilaisuuksissa lähestyminen on luontevaa henkilötiedustelutarkoituksessa.

Ammattimaisesti tehdyn henkilötiedustelun tunnistaminen on vaikeaa. Tavoitteena on, että toiminta ei herätä kohteen epäilyksiä eikä poikkea normaalista vuorovaikutuksesta. Epäilyttävien lähestymisten varominen ei siis riitä torjumaan tiedustelu-uhkaa.

Voiko henkilötiedusteluun varautua?

Vaikka henkilötiedustelun tunnistaminen on useimmiten vaikeaa, tekee jo pelkästään turvallisuustietoisuuden lisääminen niin organisaatio- kuin yksilötasollakin organisaatioon kohdistuvan tiedustelun vaikeammaksi.

Mieti, mitä luottamuksellista tietoa tai toimintaa organisaatiossasi on, ja millaiseen tietoon, tietoverkkoihin tai toimitiloihin sinulla on pääsy. Organisaation tietojen käsittelysäännöt on hyvä tuntea ja tiedostaa se, mitä tietoa voi ylipäätään luovuttaa ulkopuolisille. Tietoisuus tiedonhankinnan mahdollisuudesta voi auttaa tunnistamaan mahdollisia riskitilanteita.

On myös hyvä miettiä valmiiksi, mitä haluat kertoa työtehtävistäsi tai yksityisasioistasi työkontakteille. Mieti myös, mitä tietoa sinusta löytyy verkosta. Ota huomioon, että näitä tietoja voidaan käyttää myös asiattomasti sekä kasvotusten että verkossa.

Kirjoittaja: Suojelupoliisi

Kaikki #olevahvinlenkki-videot on tehty suojelupoliisin ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n yhteistyönä. Lyhyitä turvallisuuden keskeisiä osa-alueita käsitteleviä videoita ilmestyy viikon välein kaikkiaan neljä 11.2.2020 alkaen. Pysy kanavalla!

Arja Sarkanen, Teknikum: Koulutetaan siis itse

Ma, 24/02/2020 - 10:16

Polymeerituotteita valmistava Teknikum kouluttaa usein uuden henkilöstönsä alusta lähtien itse. Se on välttämätöntä, sillä alan koulutusta ei käytännössä enää ole.

‒ Koulutusjärjestelmä ei tuota meille osaajia. Joudumme käytännössä kouluttamaan kaikki kumituotevalmistajamme itse, ellei uudella henkilöllä ole alan aiempaa työkokemusta. Kun rekrytoimme henkilöitä tuotantoon, aloitamme koulutuksen täysin alusta, selittää Teknikumin henkilöstöjohtaja Arja Sarkanen.

Loppusyksystä 2019 Sastamalassa ja Keravalla toimivassa yrityksessä on koulutettu vuoden aikana jo noin 30 uutta työntekijää uuden uran alkuun. He voivat olla alan vaihtajia tai vaikkapa kauneudenhoitoalan tai logistiikan perustutkinnon suorittaneita.

Osa kokeneista lähes päätoimisia työhönopastajia

‒ Työssäoppiminen on polku, jonka pituus riippuu tietysti siitä, mihin työtehtävään tähdätään. Tietyt työtehtävät ovat meillä usein ns. sisääntulotehtäviä. Ne oppii suhteellisen nopeasti, jolloin voi siirtyä seuraavaan ja seuraavaan tehtävään, Sarkanen kuvaa.

Yrityksen kannalta tämä tarkoittaa, että kokeneet työntekijät kouluttavat sisääntulotehtävissä tulokkaita lähes koko ajan. Tämä tietysti vaikuttaa kyseisen osaston tuottavuuteen.

‒ Välillä on niin, että jotkut meillä toimivat melkein päätoimisesti perehdyttäjinä ja työhönopastajina.

Teknikum kouluttaa väkeään varsin paljon.

‒ Jokainen suorittaa työturvallisuuskortin. Turvallisuuskulttuurin kehittäminen on ylipäätään tärkeä painopistealue. Tärkeää on myös lean-ajattelu. Pyrimme siihen, että työntekijöille annetaan entistä enemmän vastuuta, ja tekemistä kehitetään yhdessä. Se on päivän sana varsinkin tuotantohenkilöstön puolella.

‒ Meillä on myös paljon erilaisia materiaali- ja konekoulutuksia, it-järjestelmiin liittyvää koulutusta, esimiesvalmennusta tietenkin sekä aika merkittävästi kielikoulutusta, Sarkanen luettelee vuoden 2019 repertuaaria.

Lean-ajattelu tarkoittaa turhan tekemisen poistamista, sujuvaa työntekoa ja olennaisen tekemistä järkeä käyttäen.

Työkierrolla monipuolista osaamista

Teknikumissa halutaan rakentaa ihmisille monipuolista osaamista mm. työkierron avulla.

‒ Tuotantolaitoksen etu on, että ihmiset osaavat tehtäviä monipuolisesti. Tätä pyrimme kehittämään.

Suhdannevaihtelut eivät mene aina samassa tahdissa letku-, muottituote- ja pinnoitustehtailla. On siis kaikkien kannalta hyvä, että henkilöstö pystyy tarvittaessa liikkumaan erilaisissa tehtävissä eri tehtailla. Sastamalassa se on kätevää, sillä Teknikumilla on pitäjässä lähekkäin kolme tehdasta.

Myös tutkintojen suorittamiseen kannustetaan.

‒ Tarjoamme potentiaalisille henkilöille mahdollisuutta suorittaa perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto niin, että se tehdään työssä oppimalla. Meillä on myös insinööritutkintoa tai opintokokonaisuuksia Tampereen yliopistolla suorittavia ihmisiä.

Kemian tunteja tehtaan laboratoriossa

Sastamalassa peruskoulun kasiluokkalaiset pääsevät vierailemaan Teknikumin tehtailla, ja nuoria otetaan tet-jaksoille. Sastamalan lukiolaisten kemian tunteja taas järjestetään ajoittain Teknikumin laboratoriossa.

Näin teollisuus tulee tutummaksi ja mahdolliseksi vaihtoehdoksi pohdittaessa uravalintoja.

Viesti päättäjille

Olen huolissani ammatillisen koulutuksen tasosta. Koulutusjärjestelmä ei vastaa kaikkien yritysten tarpeisiin. Ainakin me muovi- ja kumialalla joudumme kouluttamaan henkilöstömme perusteista lähtien. Voisiko yhteiskunta tukea jotenkin yritystä tällaisessa tilanteessa?

Meillä on ihmisiä, jotka toimivat välillä lähestulkoon päätoimisesti perehdyttäjinä ja työhönopastajina. Peräänkuulutan sitä, että yritykset tarvitsevat tähän tukea.

EU:n pääomamarkkinaunionille kaavaillaan jatkoa

Pe, 21/02/2020 - 10:44

EU:n pääomamarkkinoiden integraatiolla olisi laajat positiiviset vaikutukset. On syytä toivoa, että von der Leyenin komissio saa junan uudelleen liikkeelle.  

Euroopan komission asettama korkean tason foorumi on julkaissut raporttinsa EU:n pääomamarkkinoiden jatkokehittämisestä. Siinä hahmotellaan ne ylätason suuntaviivat, joiden mukaan tulevien vuosien konkreettiset lainsäädäntöhankkeet yritysrahoituksessa ja arvopaperimarkkinoilla tullaan antamaan.

EU:n pääomamarkkinaunioni on projekti, jota lähes kaikki valtionpäämiehet tukevat. Silti hankkeen konkreettiset tulokset ovat jääneet laihoiksi. Von der Leyenin komission haasteena onkin poliittisen suosion kääntäminen käytännön edistysaskeliksi EU:n laajuisten pääomamarkkinoiden luomiseksi, arvioi EK:n Brysselin-toimiston asiantuntija Santeri Suominen.

Miksi pääomamarkkinaunionin edistäminen on niin vaikeaa käytännössä?

”Huolimatta siitä, että rajat ylittävän sijoitustoiminnan esteet ovat pitkälti tiedossa, kuten syrjivät ja tehottomat lähdeverokäytännöt eri jäsenvaltioissa, tunnistetuillekin epäkohdille ei näemmä oikein kyetä tekemään mitään vaikuttavaa. Monet pääomamarkkinoiden esteistä ovat varsin teknisiä ja tylsiltä kuulostavia yksityiskohtaisia säännöksiä, joiden muuttaminen ei toistaiseksi ole noussut riittävän korkealle poliittisella agendalla. ”

Mihin EU:n pääomamarkkinaunionia tarvitaan?

Jos EU:n alueella vallitsisi nykyistä integroituneemmat ja syvemmät pääomamarkkinat, koituisi tästä monenlaista hyötyä niin eurooppalaisille yrityksille kuin kansalaisillekin:

  • taloudellinen vakaus ja shokkikestävyys parantuisi tehostuneen riskinjaon seurauksena,
  • yritysten rahoituslähteet monipuolistuisivat siten, että pankkilainojen rinnalle nousisivat nykyistä enemmän mm. osakemarkkinat ja joukkovelkakirjalainat eli bondit,
  • kasvuyritysten rahoitus paranisi ja innovatiivisuudelle luotaisiin parempaa pohjaa rahoituspohjan parantuessa,
  • ilmastonmuutoksen vaatimien investointien rahoittaminen markkinaehtoisesti helpottuisi tuntuvasti,
  • ihmisten omaehtoinen varautuminen mm. eläköitymiseen ja ikääntymiseen mahdollistuisi paremmin ja
  • kauppaprotektionismin riski pienenisi Euroopassa, jos se olisi nykyistä houkuttelevampi sijoituskohde kansainvälisille toimijoille.

Myös Brexitin toteutuminen korostaa tarvetta syventää EU:n laajuisia pääomamarkkinoita, arvioi Santeri Suominen:

”Eurooppa on globaaleissa innovaatioissa ja niiden rahoituksessa pahasti Yhdysvaltoja ja Aasiaa jäljessä. Pääomamarkkinoiden tehostaminen auttaisi vastaamaan haasteeseen sikäli, että nuoret innovatiiviset kasvuyhtiöt saisivat nykyistä paremmin tarvittavaa pääomaa kasvuunsa. Kysymys on ennen muuta pääomasijoittajista ja osakemarkkinoista. Näiltä osin sijoitusten määrä on Yhdysvalloissa kolminkertainen suhteessa Eurooppaan. ”

Suominen huomauttaa, etteivät ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen tarvittavat miljardi-investoinnit tule toteutumaan ilman yksityisten markkinoiden valjastamista toimintaan:

”Jotta hallittu siirtymä hiilineutraaliin talouteen olisi mahdollinen, yksityistä rahoitusmarkkinaa ei tule hämmentää, kun julkista rahoitusta suunnataan vihreäksi luokiteltuihin hankkeisiin. Kysymys on EU:n Green Dealin eri osista ja Euroopan investointipankin ohjelmista. Myös sijoitusten kestävyysluokituksen eli taksonomian luomisella tulee olemaan oma roolinsa. Unohtaa ei voi myöskään EKP:n toimia vihreän ja kestävän rahoituksen edistämisessä. Markkinaehtoisuuden toteutuminen on turvattava ehdottomasti kaikilla näillä alueilla. ”

 EK yhtyy raportin suosituksiin ja kiirehtii tarvittavien toimenpiteiden tekemistä:

  • Kasvuyrityksille tarjolla olevien rahoitusvaihtoehtojen määrää on systemaattisesti lavennettava.
  • Institutionaalisille sijoittajille on sallittava hallitusti nykyistä suurempaa riskinottoa niiden sijoitustoiminnassa.
  • Pörssilistautumisia on edistettävä.
  • Rahoituksenvälittäjien, kuten pankkien, toimintaedellytyksiä ei saa heikentää, vaan niitä pitäisi vahvistaa esim. arvopaperistamista koskevien sääntöjen uudelleenarvioimisella.
  • Markkinainfrastruktuurin kilpailullisuudesta ja jälkimarkkinoiden likviditeetistä on huolehdittava.
  • Vähittäissijoittajien asemaa on parannettava taloustaidon systemaattisella lisäämisellä ja poistamalla esteitä yksityisiltä henkilökohtaisilta eläkevakuutustuotteilta.
  • Syrjivät ja tehottomat lähdeverokäytännöt tulee poistaa.
  • Oikeusvarmuutta on syytä lisätä.
  • Viranomaisvalvonnan tasaisuudesta tulee huolehtia läpi EU:n.

Pakarinen bloggaa: Mistä Suomi löytää uutta virtaa?

Pe, 21/02/2020 - 10:27

Toisen maailmansodan jälkeen suomalaisen teollisuuden rakennetta muokkasivat paljon sotakorvaukset. Teollisuuden tuotanto kehittyi valtioyhtiövetoisesti aina 1980-luvun lopulle asti. Suurten ikäluokkien myötä työikäisen väestön määrä kasvoi ja ruokki talouden kasvua.

Luotonsääntelyn vapautuminen 1980-luvun lopulla ja Neuvostoliiton romahtaminen 1990-luvun alussa olivat Suomelle suuri tunteiden vuoristorata. Onneksi kuitenkin onnistumiset matkapuhelimien kehittämisessä nostivat Suomen 1990-luvun pitkään kestäneestä lamasta ja kantoivat aina vuonna 2008 alkaneeseen finanssikriisiin asti.

Sittemmin meno ei ole enää ollut niin mairittelevaa. Finanssikriisin myötä tapahtui myös käänne työikäisen väestön kehityksessä. Työikäisen väestön määrä laski jo koko viime vuosikymmenen. Tämän päälle tulivat finanssikriisin jälkeen eurokriisi sekä Venäjän kaupan vaikeudet. Matkapuhelinalalla Suomi menetti pelintekijän roolin.

Herää kysymys, mistä löytyisi 2020-luvulla uusi kasvusysäys, joka kantaisi Suomen poikkeuksellisen hyvään kehitykseen ja voisimme säilyttää totutun hyvinvointimme tason? Vai onko niin, että viimeisen 30 vuoden aikana tapahtuneet onnistumiset ovat haudanneet alleen ongelmat, jotka löydämme nyt edestämme? Väestön ikärakenne kärjistyy nopeasti, julkinen talous vain jatkaa velkaantumistaan, työttömyys pysyy verraten korkealla nousukaudesta huolimatta, yrityksillä on pulaa työvoimasta ja hallintomme rakenne ei vastaa enää alueellista väestökehitystä.

Korjataksemme tilannetta tarvitsisimme uudistumista monella rintamalla. Näistä monet ovat omissa käsissämme. Samaan aikaan on huomattava, että ennustettuakin nopeampi talouskasvu pidemmällä aikavälillä ei enää pelkästään auttaisi. Apua rakenneongelmiin ei myöskään löydy talouden elvytyksestä vaan tarvitaan muita toimenpiteitä. Korjaamalla rakenteelliset ongelmat olisimme entistä paremmassa tilanteessa ja parantaisimme edellytyksiämme menestyä myös tulevien vuosikymmenten aikana. Toivottavasti uudistuksista saadaan pian päätöksiä, sillä niitä Suomi eittämättä tarvitsee.

 

Susanna Raitala, DNA: Oppimiskulttuuri muutoksessa

To, 20/02/2020 - 10:18

DNA:ssa muutetaan parhaillaan ajattelua osaamisen kehittämisestä. Tärkeää ovat tiimikeskustelut ja osaamisen jakaminen, sillä toisilta oppii paljon.

Muutamia vuosia sitten DNA:ssa alettiin luoda ns. strategisia kyvykkyyksiä. Perusteellisen selvityksen tuloksena oli muutama kilpailuetua tuottava kyvykkyys, joiden pohjalta oppimistarpeita lähdettiin arvioimaan. Prosessin aikana myös oppimista ja osaamisen kehittämistä on alettu ajatella paljon entistä laajemmin.

‒ Ennen osaamisen kehittämisen ajateltiin tarkoittavan vain koulutuksia. Niinhän se ei ole: tutkimustenkin mukaan oppiminen tapahtuu hyvin vahvasti työssä, DNA:n henkilöstön kehittämispäällikkö Susanna Raitala taustoittaa.

‒ Lähdimme painottamaan enemmän työssäoppimisen tärkeyttä. Käytimme taustalla 70‒20‒10-mallia. Keskeistä ei ole mallin prosenttijako vaan ajattelutavan konkreettinen muuttaminen.

Raitala viittaa malliin, jonka mukaan 70 prosenttia oppimisesta tapahtuu työtä tekemällä, 20 prosenttia opitaan kollegoilta ja muilta työhön liittyviltä ihmisiltä, loput 10 varsinaisissa koulutuksissa. Malli toimii henkilöstön kehittämisen viitekehyksenä monissa yrityksissä.

‒ Tuomme nykyään esille erilaisia tapoja oppia. Olemme esimerkiksi ottaneet kaikille käyttöön LinkedIn Learning -alustan. Jokainen voi etsiä sieltä itselleen sopivia kursseja ja opiskella työaikana tai silloin kun itselle parhaiten sopii, Raitala konkretisoi.

Hän korostaa, että perinteisillä koulutuksilla on yhä paikkansa, mutta ne eivät ole ainoa vaihtoehto.

‒ Jossain kohti paras keino oppia ovat yhteiset koulutustilaisuudet. Koetamme kuitenkin saada ihmiset näkemään, että muitakin tapoja on.

Pohdinta ja keskustelut kunniaan

DNA:n johtoryhmissä on käsitelty vuoden 2019 aikana kyvykkyyksiä ja osaamisen kehittämistä, kuten muitakin kriittisiä liiketoiminta-alueita. Siten osaamisen kehittäminen ei ole erillinen HR-asia, vaan osa johtamista. Loppuvuodesta meneillään ovat olleet tiimikohtaiset osaamiskeskustelut, joissa kaikille on selvitetty, mikä merkitys kyvykkyyksillä on.

‒ Halusimme, että niistä keskustellaan perusteellisesti. Meitä on 1600 hyvin erilaisissa tehtävissä toimivaa ihmistä, jolloin näkökulma kyvykkyyksiin voi olla hyvin erilainen, Raitala kertoo.

Seuraavassa vaiheessa mennään henkilökohtaiselle tasolle. Mitä koko yhtiötä koskevat kyvykkyydet tarkoittavat itse kunkin työroolissa? Mitä osaamista kukin tarvitsee nyt, mitä tulevaisuudessa?

‒ Kehitämme parhaillaan erilaisia tapoja tukea parhaiten työssäoppimista. Onko se työkiertoa, projekteihin osallistumista, tiimien sisäisiä ja välisiä keskusteluja vai jotain muuta? Valmentavalla esimiestyöllä on tässä iso rooli.

DNA:han on otettu käyttöön myös tiimien retrospektiivit. Tiimien kesken käydään siis läpi menneitä tilanteita ja kerrataan, miten ne etenivät.  Mitä olisi opittavissa, mikä meni hyvin, missä olisi kehittämistä?

‒ Tämä on hyvin vahvaa oppimista, ja täysin käypä vaihtoehto koulutukseen menolle.

Mistä aikaa oppimiselle?

Oppimiseen tarvittava ja otettava aika on suuri haaste, Raitala myöntää. Asia on tullut selvästi ilmi keskusteluissa. DNA:lla onkin ollut syksyn 2019 menossa pilotti, jossa haetaan keinoja hallita työpäivää paremmin.

‒ Olemme pilottiryhmässä analysoineet omaa arkeamme ja koettaneet rakentaa sitä uudelleen. Havainnoimalla omaa työpäivää ja muuttamalla joitain toimintatapoja pystymme ottamaan paremmin aikaa oppimiselle.

Pilottiryhmä on myös tuonut esiin ja jakanut toisilleen päivittäin oppimiaan asioita. Sekin on uudenlaista oppimiskulttuuria: oppimisen tekemistä näkyväksi.

Viesti päättäjille:

Toivon, että ihmisten kehittymisestä puhuttaisiin laajemmin, ei vain koulutuksen ja koulutuspäivien kautta. En halua väheksyä koulutusta, sitä tarvitaan, mutta tarvitaan myös laajempaa käsitystä oppimisesta.  Kehittyminen ja oppiminen ovat osa työtämme. Esimerkiksi työkaverin opettaminen on osa työtä, ja siinä oppii itsekin.

Yritys – vaikuta julkisia hankintoja koskevaan kansalliseen strategiaan

To, 20/02/2020 - 09:27

Hankinta-Suomi laatii parhaillaan Suomelle yhteistä kansallista hankintastrategiaa. Yrityksillä on nyt mahdollisuus vaikuttaa strategiaan osallistumalla maaliskuussa 2020 järjestettäviin keskustelutilaisuuksiin. EK kannustaa jäsenyrityksiään osallistumaan tilaisuuksiin ja vaikuttamaan hankintastrategiaan.

Hankinta-Suomi on Valtiovarainministeriön ja Suomen kuntaliiton yhteinen toimenpideohjelma, jonka tarkoituksena on laatia Suomelle yhteinen kansallinen julkisten hankintojen strategia. Strategia julkaistaan syksyllä 2020. Yhteistä strategiaa työstää monialainen julkisorganisaatioiden strategisesta johdosta koostuva Hankinta-Suomi -foorumi. Strategiatyö on parhaillaan käynnissä ja yritysmaailman toivotaan osallistuvan työhön omalla panoksellaan.

Hankinta-Suomi järjestää maaliskuussa 2020 alueellisia keskustelutilaisuuksia, joihin toivotaan yritysten aktiivista osallistumista. Keskusteluissa pääsee ottamaan kantaa hankintojen kehittämisen tavoiteluonnoksiin, tuomaan alueellista näkemystä kokonaisuuteen ja tekemään ehdotuksia strategian sisältöön. Keskusteluiden tulokset ovat ensiarvoisen tärkeitä Suomen ensimmäisen yhteisen julkisten hankintojen strategian tavoitteiden suuntaamiseksi ja tarkentamiseksi. Tavoitteena on, että yhteistyössä luotu strategia otetaan käyttöön julkisorganisaatioiden julkisten hankintojen johtamisen pohjaksi. Ensimmäisten keskustelutilaisuuksien ilmoittautumisaika päättyy 24.2.2020, joten toimithan nopeasti!

Ajankohtaista verotuksessa

To, 20/02/2020 - 08:52

Verotuksessa tapahtui loppuvuoden 2019 ja tämän vuoden alussa mm. sukupolvenvaihdoshuojennuksen, digitalisoituvan talouden verotuksen sekä arvonlisäveron saralla.

KHO:lta oikeuskäytäntöä vertailutietotarkastuksen ja sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytyksistä

Korkein hallinto-oikeus käsitteli vuosikirjaratkaisussaan KHO 2020:8 , niin sanottujen vertailutietotarkastuksen tietopyyntöjen hyväksyttävää laajuutta. Ratkaisussaan KHO katsoi, että Verohallinnon pankille esittämä tietopyyntö ei ollut lain mukainen. Tietopyyntöä ei rajattu sellaisiin asiakkaisiin, joita koskevien tietojen voitiin olettaa olevan verovalvonnan toteuttamiseksi tarpeellisia. Pyyntö ei ollut oikeasuhtainen, koska se ylitti EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset kohtuullisuuden ja läpinäkyvyyden, käyttötarkoitussidonnaisuuden sekä tietojen minimoinnin vaatimukset. Vertailutietotarkastusten tietopyynnön kohteena olevien yritysten on tärkeää tiedostaa, että yrityksellä on velvollisuus arvioida pyynnössä edellytettyjen tietojen tarpeellisuus ja pyytää Verohallintoa tarkentamaan ja perustelemaan tietopyyntöä tarvittaessa. Yritys ei voi luovuttaa henkilötietoja asetuksen vastaisesti myöskään silloin, kun tietoja luovutetaan viranomaisille.

Korkein hallinto-oikeus vahvisti vuosikirjaratkaisussaan KHO 2020:7, että sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamiselle perintö- ja lahjaverolaissa asetettu edellytys yritystoiminnan jatkamisesta täyttyi myös silloin, kun lahjoitetut osakkeet oikeuttivat 10 prosentin omistusosuuteen osakeyhtiössä ja 2,5 prosentin äänioikeuteen yhtiön  yhtiökokouksessa. Ratkaisu vastaa lain soveltamiskäytäntöä ja sanamuotoa.

Lisätietoja:
Anita Isomaa, p. 040 174 1741  ja Lauri Lehmusoja, p. 050 472 4394

OECD:ltä yksityiskohtaisempi esitys digitalisoituvan talouden verotuksen uudistamiseksi

OECD julkaisi 31.1.2020 tuoreimman raporttinsa kansainvälisen verotuksen uudistamishankkeesta. Työ on yhä kesken ja uudistuksen suuntaviivoista on tarkoitus sopia kesäkuun 2020 aikana. Raportissa esitetyn mallin tavoitteena on yritysverotuottojen osittainen ja kaavamainen uudelleenjako vientiyritysten asuinvaltioilta asiakkaiden asuinvaltioille. Esitetty malli kohdistuu lähtökohtaisesti kaikkeen kuluttajaliiketoimintaan. Raportissa esitetyistä yksityiskohdista ei ole yksimielisyyttä, vaan kaikki yksityiskohdat ovat avoinna kunnes kokonaisuudesta on päästy sopuun. Raportti sisältää joitakin tarkennuksia lokakuussa 2019 julkaistuun raporttiin. Raporttiin on lisätty kaavio verotuottojen jakamisen toteuttamisesta ja raportissa on kuvattu veron soveltamisalaa ja siihen mahdollisesti tulevia poikkeuksia esimerkein.
Raportti on saatavissa täältä

Lisätietoja:
Anita Isomaa, p. 040 174 1741  ja Lauri Lehmusoja, p. 050 472 4394

Vuoden alusta voimaantulleet alv.säännöt eivät muuttaneet kuljetuksen näyttövelvoitteitia Suomessa

EU:ssa vuoden alusta voimaan tulleet arvonlisäverotuksen lyhyen aikavälin parannukset (quick fixes) eivät tuoneet Suomessa muutoksia EU-tavarakaupan näyttövelvollisuuksiin. Verohallinto on vahvistanut tämän 18.12. päivitetyssä EU-tavarakaupan ohjeessaan: EU-tavarakaupan arvonlisäverotus. Arvonlisäverotusta varten yritykset voivat siten edelleen todentaa Verohallinnolle tavaroiden lähdön Suomesta samoilla dokumenteilla kuin ennen vuoden vaihdetta. Uusia vaatimuksia suomalaisille EU-maihin tavaraa myyville yrityksille ei siten Suomessa ole.

Katso tarkemmin

Lisätietoja:
Tiina Ruohola, p. 040 519 8868

 

KHO:lta oikeuskäytäntöä laboratoriopalveluiden arvonlisäverottomuuteen liittyen

Korkein hallinto-oikeus on antanut 16.12. vuosikirjaratkaisun 2019:158 koskien laboratoriopalvelujen arvonlisäverottomuutta. Vastoin Verohallinnon tulkintaa, KHO katsoi laboratoriopalvelujen olevan verottomia terveyden- ja sairaanhoitopalveluja myös tilanteessa, jossa laboratoriopalveluja ei suoritettu lääkärin nimenomaisen lähetteen perusteella. Ratkaisu löytyy kokonaisuudessaan täältä

KHO:n vuosikirjaratkaisu on jatkumoa useille terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen arvonlisäverotusta koskevien asioiden sarjalle. Terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvät ALV-kysymykset nousivat enemmän esille Verohallinnon aloitettua projektin, jossa keskityttiin erityisesti alan toimijoihin ja vallitseviin ALV-käytäntöihin.

Lisätietoja:
Tiina Ruohola, p. 040 519 8868

Sanna-Maria Bertell bloggaa: Komission sääntelysuunnitelmat tekoälylle ja datalle julki – mitä uusi datastrategia pitää sisällään?

Ke, 19/02/2020 - 16:31

Komission työ tekoälyn ja datan sääntelyssä alkaa hyvin Eurooppa- ja arvokeskeisesti. Tänään julkaistun datastrategian perusteella komission tavoitteena on tehdä EU:sta teollisen datan ja tekoälyn suurvalta. Komission suunnitelmista voi ensilukemalta poimia ainakin seuraavat asiat, jotka tulevat puhuttamaan koko kaudella: Eettiset ohjeet ja mahdollinen lainsäädäntö tulee yhteensovittaa, mutta komissio selkeästi lähtee siitä, että vapaaehtoisuus ei kaikessa enää…

Komission työ tekoälyn ja datan sääntelyssä alkaa hyvin Eurooppa- ja arvokeskeisesti. Tänään julkaistun datastrategian perusteella komission tavoitteena on tehdä EU:sta teollisen datan ja tekoälyn suurvalta.

Komission suunnitelmista voi ensilukemalta poimia ainakin seuraavat asiat, jotka tulevat puhuttamaan koko kaudella:

  • Eettiset ohjeet ja mahdollinen lainsäädäntö tulee yhteensovittaa, mutta komissio selkeästi lähtee siitä, että vapaaehtoisuus ei kaikessa enää riitä. Luottamuksen ekosysteemi yhdistää eettisyyden tavoitteet ja lainsäädännön: Komissio tunnustaa erityisesti ”High Level Group on trustworthy AI” -ryhmän eettiset suuntaviivat ja niissä tunnistetut periaatteet, kuten läpinäkyvyys, ihmiskeskeisyys, tekninen luotettavuus ja yksityisyydensuoja.
  • Korkean riskin sovellukset: Tekoälysovellukset nähdään komission ulostulossa myös uhkana perusoikeuksille; ilmaisunvapaudelle, kokoontumisvapaudelle ja syrjimättömyydelle. Näin ei tietenkään ole kaikkien sovellusten laita, joten komission esittääkin korkean riskin tapausten tunnistamista sektori ja käyttöperusteisesti, jolloin erityisvalvonta saattaa olla tarpeen. Erityisinä sektoreina mainitaan esim. lainvalvonta ja terveysteknologia.
  • Tekoälyvaikutukset olemassa oleviin lakeihin: korkean riskin sovellusten aiheuttamien mahdollisten erityistarpeiden lisäksi kaikkien tulee tietenkin noudattaa yleisesti sovellettavia lakeja. Komissio katsoo, että syrjimättömyyttä, tietosuojaa ja kuluttajaturvaa koskevat säännöt soveltuvat tietenkin kaikessa tekoälyn käytössä, ja näidenkin osalta tullaan katsomaan täydennys- ja valvontatarpeita.
  • Keskustelua kasvojentunnistusteknologian käytöstä: komissio tunnistaa, että on harmitonta käyttöä, mutta haluaa jatkaa keskustelua etenkin kasvojen ja muun biometrisen datan käytöstä massatunnistuksesta julkisilla paikoilla.
  • Datastrategian osalta painotus tulee olemaan koko arvoketjun datassa. Komission suunnitelmat keskittyvät teolliseen dataan. Datan käyttöä, jakamista ja dataan pääsyä yritetään helpottaa edelleen niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Komissio visioi suurten datayhteisvarantojen luomista eri sektoreilla. Luvassa monia lainsäädäntöaloitteita seuraavan kahden vuoden aikana. Lehdistötilaisuudessa komissaari Vestager viittasi jälleen myös kilpailuoikeussääntöjen avaamiseen dataan pääsyn osalta etenkin isoilla alustoilla, mutta suunnitelmien täytyy vielä kypsyä tältä osin.
  • Datastrategiaan kuuluu vahvasti myös kansalaisten oikeudet ja oman datan hallintaa halutaan parantaa.

Komission tavoitteena on vahvistaa kansalaistensa luottamusta tekoälyn ja datan käyttöön. Samalla komissio kuitenkin tunnustaa kuluttajadatan herruuden olevan jo hävitty taistelu, mutta haluaa taata eurooppalaisten arvojen toteutumisen kansalaisilleen.

Tänään julkaistussa strategiassa on paljon pureskelemista, joten tällä kaudella riittää tekemistä. Datatalouden kysymykset eivät välttämättä ratkea parhaiten pelkästään regulaation keinoin. Toivottavasti komissiolla riittää malttia myös siihen, että markkinat hakevat ratkaisuja auki oleviin kysymyksiin.

Työfysioterapeutin suoravastaanotto

Ke, 19/02/2020 - 14:48

Vuoden 2020 alusta alkaen Kela voi korvata työterveyshuollon kustannuksia, jotka syntyvät työfysioterapeuttien suoravastaanotoilla.

Yrityksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa on sovittava, että työfysioterapeutin suoravastaanotto kuuluu yrityksen työterveyshuoltosopimukseen.

Työntekijä voi hakeutua työfysioterapeutin vastaanotolle ilman työterveyshuollon ammattihenkilön lähetettä ja täten välttää viivettä hoitoon pääsyssä tuki- ja liikuntaelinoireissa.

Mika Tuuliainen bloggaa: EU tähtää kokonaisvaltaiseen datapolitiikkaan

Ke, 19/02/2020 - 14:10

EU-komission tuore datastrategia antaa kunnianhimoiset suuntaviivat lähivuosille. Nyt halutaan kiriä kiinni Kiinan ja USA:n etumatkaa, kirjoittaa EK:n digiasiantuntija Mika Tuuliainen.

Komission viestit ovat selvät: EU haluaa edetä kohti yhtenäistä kestävää ja digitaalista Eurooppaa. Tänään julkaistussa datastrategiassa (Shaping Europe’s Digital Future) huomioidaan digitalisaation kytkennät monipuolisesti niin teollisuuspolitiikkaan kuin tekoälyyn.

Syytä kunnianhimoon onkin, sillä EU ja eurooppalaiset yritykset ovat digitalisaation ja datatalouden suhteen takamatkalla. Yksi esimerkki löytyy Forbesin TOP 100 digitaalista yritystä -listalta, jossa ensimmäinen eurooppalainen yritys löytyy sijalta 19. On selvää, että nyt kiritään Kiinan ja Yhdysvaltojen etumatkaa kiinni EU-tasoisin tavoittein ja toimenpitein.

Tuoreen datastrategian uskottavuutta vahvistaa se, että EU:n rahoitusohjelmat antavat sille olennaista toimeenpanovoimaa. Eri rahoitusinstrumentteja hyödyntäen pyritään kiihdyttämään yritysten omia investointeja kohti datataloutta ja teollisuuden digitalisaatiota. Esimerkiksi tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma Horisontti Eurooppa tarjoaa alustan huippuosaamisen verkostoille ja laadukkaalle uuden kehittämiselle. Vastaavasti Digitaalinen Eurooppa -ohjelma tarjoaa paukkuja teknologian käyttöönottoon ja osaamisen kehittämiseen niin datan kuin tekoälyn hyödyntämisen suhteen. Edellytyksenä rahoituksen toteutumiselle on toki se, että EU pääsee sopuun vuosien 2021 – 2027 budjetista.

Viime kädessä kuitenkin kyse on osaamisesta. Vaikka osaaminen ja valmiudet ovat komission datastrategiassa hyvin esillä, sisältö jää valitettavan yleiselle tasolle. Ei riitä, että kehitetään kansalaisten digivalmiuksia ja koulutetaan lisää datatieteilijöitä. Isompi kysymys on se, millaisilla taidoilla ja valmiuksilla luodaan digitaalisessa ja kestävässä Euroopassa uutta.

Komission Digital Education Action Plan on tulossa alkukesästä – toivottavasti uuden luominen nousee vahvemmin silloin esiin. Datan hyödyntämisen lisäksi kyvykkyys luoda uutta on EU:n kilpailukyvyn ja tuottavuuden kannalta keskeisin kysymys.

Tutustu EU:n datastrategiaan komission verkkosivuilla.

Heikinheimo bloggaa: Paluu juurille – koulutuksen tehtävä luoda pohjaa työelämän osaamiselle

Ke, 19/02/2020 - 14:07

OECD luovutti keskiviikkona 19.2.2020 ministereille Li Andersson, Hanna Kosonen ja Tuula Haatainen maaraportin ”Continuous Learning in Working Life in Finland”. Raportti kuvaa jatkuvan oppimisen tilaa Suomessa ja antaa politiikkasuosituksia. Merkittävimmät suositukset liittyvät koulutuksen ja osaamisen ennakoinnin työelämärelevanssin lisäämiseen.

Tämä suositus alleviivaa koulutuksen perusroolia yhteen sen tärkeään ytimeen, eli koulutuksen tulee luoda pohjaa työelämävaiheelle. Rooli ei ole ristiriidassa koulutuksen sivistystehtävän kanssa, päinvastoin.

Työelämärelevanssin kasvattaminen ei ole todellakaan huono suositus OECD:ltä. Yrityksemme ovat jo pitkään kertoneet suurimmaksi kasvun esteeksi osaavan henkilöstön puutteen. EK:n yrityskyselyissä toive oppilaitosten ja yritysten yhteistyöstä nousee jatkuvasti esiin. Raportissa todetaan erilaisten ”työelämäkoulutusten” olevan epäselvä kokonaisuus niitä tarvitseville. Kokonaisuus on epäselvä myös yrityksille. Suositus neuvonnan parantamisesta sekä opiskelijoille, että työnantajille saattaa olla raportin suurin yksittäinen anti.

Vierastan ajatusta erillisestä jatkuvan oppimisen systeemistä tai järjestelmästä. Lisää hallinnollisia rakenteita ei tarvita. Suomessa pitää olla sellainen koulutusjärjestelmä, että se antaa jokaiselle tarvittavat valmiudet jatkuvaan oppimiseen. Koulutusjärjestelmään tarvitaan pikemminkin lisää laatua ja  toteutukseen joustavuutta. Jos on ihan pakko lähteä jotain järjestelmää kehittämään, voisi miettiä tarvitaanko Suomeen koulutusjärjestelmästä erillinen toiminto osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen?

Kun liikutaan osaamisen kentällä, tilannekuvan luominen perinteisten mittareiden kautta ei ole helppoa. Mitataan mitä pystytään, ei välttämättä sitä, mitä oikeasti tapahtuu. Yrityksissä tapahtuu paljon – enemmän kuin mitä ulospäin näkyy. Edelläkävijäyrityksemme kertovat uudessa julkaisussamme miten jatkuva oppiminen heillä tapahtuu. Esimerkit tulevat eri toimialoilta ja kertovat omaa kieltään monipuolisesta osaamisen kehittämisestä. Erittäin vahvana on trendi verkko-oppimiseen.

 

Häkämies HS:n Vieraskynässä: Muualta maailmasta kantautuva kapitalismin kritiikki tuntuu Suomen oloissa vieraalta

Ke, 19/02/2020 - 09:04

Talouden ja työllisyyden edistäminen vaatii viisaita päätöksiä, kirjoittaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies Helsingin Sanomissa.

Sosialismi koki konkurssin, ja kommu­nistinen Kiinakin kasvaa nykyisin markkina­talouden opein. Globaali markkina­talous on nostanut satoja miljoonia ihmisiä köyhyydestä paremman elintason piiriin. Markkina­talous on voittanut alaa, mutta uudistamista sekin kaipaa.

Kapitalismia ja markkinataloutta on arvioitu ja arvosteltu kiihtyvään tahtiin. Johtavat amerikkalaiset yritysjohtajat ottivat viime syksynä kantaa sen puolesta, että yritysten on huolehdittava muidenkin kuin osakkeenomistajien eduista. Uusimmassa OP:n suuryritystutkimuksessa 72 prosenttia yritysjohtajista katsoi, että heidän yrityksensä tehtävänä on ratkoa myös yhteiskunnallisia ongelmia. Vuotta aiemmin tätä mieltä oli 56 prosenttia johtajista.

Vastuullisuus sisältyy omistaja-arvon lisäämiseen – vastuullisuudessa reputtaminen pääsääntöisesti leikkaa yrityksen kasvua ja myös arvoa.

Muualta maailmasta kantautuva keskustelu kasvavista tuloeroista ja sosiaalisen nousun mahdottomuudesta tuntuu Suomessa vieraalta, ja sitä se onkin. Kansainvälisissä vertailuissa tuloerot ovat Suomessa pieniä ja sosiaalinen liikkuvuus suurta. Vaatimukset tuloerojen suuremmasta tasaamisesta ovat Suomessa outoa tuontitavaraa.

Suomalaiset ovat tyytyväisiä hyvinvointiyhteiskuntaan, mutta se on toteutettu varsin vahvalla tulon­tasauksella. Valitettavasti hyvinvointiyhteiskuntaa rahoitetaan nyt enenevästi myös velanotolla.

Nykyinen hallitus suosii valtio­johtoisuutta yrittäjyyden ja valinnanvapauden kustannuksella. Se on väärää politiikkaa. Meillä on vielä tehtävää siinä, että Suomessa ymmärretään ja hyväksytään markkinatalouden ja yritysten keskeinen rooli yhteiskunnan hyvinvoinnin luojana. Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista, mutta se säilyy sellaisena vain yksityisen sektorin työpaikkojen kautta.

Talouden ja työllisyyden edistäminen vaatii viisaita päätöksiä. Suomen ikäsidonnaisten menojen kasvu vaatii huomattavasti nykyistä korkeampaa työllisyysastetta ja suurempaa talouskasvua. Julkisten menojen ja velan lisääminen johtaa ­joko veronkorotuksiin tai eläkemaksujen nostoon, ehkä molempiin.

Suomi tarvitsee markkinoiden avaamista ja kilpailun lisäämistä, mutta reiluilla säännöillä. Jos yhteiskunnan tai kuluttajien etu puoltaa esimerkiksi monopolialojen avaamista, monopolille ei ole perusteita. Valtion omistusta valtionyhtiöissä tulee myös hallitusti liudentaa, ja osa yhtiöiden myynnistä saaduista varoista tulee kohdentaa uuden kasvun tukemiseen, kuten tutkimukseen ja kehitykseen sekä liikenneverkkoihin.

Uudistuvassa markkinataloudessa valtaa pitää antaa kuluttajille. Hyvä esimerkki vastuullisesta kilpailun lisäämisestä oli vahvojen oluiden ja siidereiden myynnin salliminen vähittäismyynnissä. Terveyspelottelijoiden uhkakuvat eivät toteutuneet, eikä alkoholin kulutus kasvanut räjähdysmäisesti. Vapautus tapahtui vastuullisesti.

Terveys- ja hoivamenojen kasvu haastaa meidän taloutemme. Suomessa on käyty kovaa keskustelua yksityisten yritysten roolista hoivapalveluissa, ja nykyinen hallitus on voimakkaasti etukenossa julkisten palvelujen puolesta. Yksityistä sektoria tarvitaan terveys- ja hoivapalvelujen tuottamisessa, mutta näillä aloilla tarvitaan sääntöjä, joita tulee myös valvoa.

Ilmastomuutoksen torjunta on aikamme suurin haaste. Kansain­välinen uusiutuvan energian järjestö Irena on arvioinut, että työ ilmastonmuutosta vastaan vaatii yli sadan biljoonan euron investoinnit puhtaampaan teknologiaan vuoteen 2050 mennessä. Valtiot eivät pysty investoimaan tarkoitukseen tuollaisia summia, joten markkinavoimat tulee valjastaa reiluilla säännöillä mukaan.

Myös suomalaisille yrityksille avautuu puhtaan teknologian ratkaisuissa suuria liiketoimintamahdollisuuksia, erityisesti Suomen rajojen ulkopuolella.

Vapaakaupan ansiosta Suomi on hyötynyt globalisaatiosta enemmän kuin moni muu maa. EU:n kauppapoliittista toimintakykyä tulee vahvistaa huolestuttavista kauppapolitiikan tuulista huolimatta

Suomi ei kaipaa lisää valtiojohtoisuutta, vaan markkinataloutta reiluilla säännöillä. Tehokas markkinatalous lunastaa paikkansa, kun sen hedelmät hyödyttävät koko yhteiskuntaa.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla

Yritys – tarjoa kesätöitä opiskelijalle ja ulkomaiselle talentille!

Ti, 18/02/2020 - 09:21

EK on Vastuullinen kesäduuni -kampanjan pääkumppaneita ja haastaa jäsenyrityksensä tarjoamaan kesätöitä 14 - 29-vuotiaille nuorille. Tärkeää olisi saada myös Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset mukaan suomalaiseen työelämään.

Viime kesänä EK:n jäsenyritykset tarjosivat noin 130.000 kesätyöpaikkaa. Vaikka taloustilanne näyttäisi vaikeutuvan, tavoittelee EK tulevallekin kesälle edellisvuosien korkeaa tasoa.

EK jatkaa Vastuullinen kesäduuni -kampanjan pääkumppanina. Hankkeen tavoitteena on tarjota nuorille enemmän laadukkaita kesätyöpaikkoja ja onnistuneita ensiaskelia työelämään.

EK:n erityisteemana tämänvuotisessa kampanjassa ovat ulkomaiset nuoret, jotka suorittavat tutkintoaan Suomessa, kertoo EK:n HR-asioista ja osaamisesta vastaava johtaja Taina Susiluoto:

”Kannustamme yrityksiä palkkaamaan ulkomaisia opiskelijoita kesätöihin tai vaikkapa harjoitteluun. Näin yrityksen arkeen ja liiketoimintaan saadaan arvokasta kansainvälistä näkökulmaa. Opiskelija voi auttaa avaamaan vientiväyliä tai tarjota verkostoja omaan kotimaahansa. Vastaavasti kesätyökokemus auttaa kiinnittymään suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan. ”

Vastuullinen kesäduuni tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kantaa vastuunsa nuorista – ja kertoa siitä. Onnistunut kesätyö on ainutkertainen tilaisuus tehdä hyvä ensivaikutelma tulevaisuuden työntekijöihin ja vaikuttaa heidän työuransa ensiaskeliin. Samalla yrityksen oma työnantajamielikuva vahvistuu, mistä on etua, kun kilpailu tulevaisuuden osaajista kiristyy. Palkkaamalla ulkomaisen opiskelijan kesätyöhön yritys voi myös arvioida ja parantaa omia edellytyksiään palkata ulkomaisia työntekijöitä ja laajentaa rekrytointipohjaansa, Susiluoto muistuttaa.

 

Ole organisaatiosi tietoturvan vahvin lenkki myös matkustaessasi

Ti, 18/02/2020 - 07:00

Matkustusturvallisuuden tulisi olla kiinteä osa organisaation normaalia turvallisuustoimintaa, ei erillinen turvallisuuden osa-alue. Matkoilla työntekijät ja heidän hallussaan oleva tieto ovat turvallisuuden näkökulmasta erityisen haavoittuvaisia. Kun organisaation tietoa kuljetetaan toimitilojen ulkopuolelle, kasvaa aina riski siitä, että tietoon pääsee käsiksi joku, jolle se ei kuulu. Matkustaessa korostuvat mahdollisuus henkilötiedusteluun, eli ihmisiltä tehtävään tiedonhankintaan, sekä riski siitä, että…

Matkustusturvallisuuden tulisi olla kiinteä osa organisaation normaalia turvallisuustoimintaa, ei erillinen turvallisuuden osa-alue.

Matkoilla työntekijät ja heidän hallussaan oleva tieto ovat turvallisuuden näkökulmasta erityisen haavoittuvaisia. Kun organisaation tietoa kuljetetaan toimitilojen ulkopuolelle, kasvaa aina riski siitä, että tietoon pääsee käsiksi joku, jolle se ei kuulu. Matkustaessa korostuvat mahdollisuus henkilötiedusteluun, eli ihmisiltä tehtävään tiedonhankintaan, sekä riski siitä, että ulkopuolinen saa haltuunsa matkalle mukaan otettua tietoa.

Organisaation tiedot kiinnostavat myös ulkopuolisia, ja tietoa pyritään hankkimaan erityisesti työntekijöiden kautta. Tietoja voidaan tavoitella työntekijältä suoraan sekä esimerkiksi hankkimalla pääsy työntekijän käyttämille laitteille ja mahdollisesti sitä kautta myös organisaation tietoverkkoon.

Tiedustelupalvelut lähestyvät kiinnostavia henkilöitä mielellään palvelun kotimaassa. Henkilö voidaan jopa tarkoituksella houkutella tiedustelupalvelun kotimaahan, jossa häntä voidaan lähestyä helpommin. Lisäksi ihmiset ovat usein helpommin lähestyttävissä erilaisissa konferensseissa ja vastaavissa, joissa ollaan verkostoitumassa.

Tietoa on digitaalisessa muodossa mukanamme kaikkialla, missä käytämme mobiililaitteita. Mobiililaitteet ovat myös tuoneet vihamielisille toimijoille uusia mahdollisuuksia tiedonhankintaan. Työntekijän mukana olevilta laitteilta voidaan anastaa niiden sisältämä tieto. Laitteelle voidaan myös asentaa haittaohjelma, jolla voidaan seurata jatkossa etänä laitteella käsiteltäviä asioita tai luoda pääsy esimerkiksi laitteen haltijan työnantajan tietojärjestelmään.

Mitä voit tehdä riskejä hallitaksesi?

Voit omilla valinnoillasi suojata organisaatiosi tietoja, myös matkalla. Ennen matkaa on hyvä miettiä, mitä materiaalia ja laitteita todella tarvitset mukaan. Joskus on aiheellista harkita erillisiä laitteita matkakäyttöön siten, että niissä ei ole samaa tietosisältöä kuin normaalissa arkikäytössä olevilla laitteilla. Joissakin maissa viranomaisilla on valtuudet esimerkiksi maahantulon yhteydessä tarkastaa mukanasi olevat laitteet.

Jos tapaat henkilöitä, jotka kyselevät paljon sinusta tai työstäsi, mieti kyselyn motiivia. Matkalla luomasi kontaktit voivat olla myös väylä kohdistaa sinuun tiedonhankintaa matkasi jälkeen.

Matkustusturvallisuus on toki muutakin kuin tietoturvallisuutta. Matalan profiilin pitäminen matkalla on hyvä hallintakeino myös muiden kuin tietoturvallisuusriskien hallintaan. Miettimällä, mihin aikaan, missä ja millä tavoin liikut, hallitset samalla riskiä joutua väkivallan tai varkauden kohteeksi. Samoin on hyvä huolehtia siitä, ettet matkalla käyttäydy tavalla, joka altistaisi esimerkiksi kiristykselle.

Yhtä lailla tärkeää on huolehtia omasta turvallisuudestasi mm. riittävällä rokotesuojalla sekä kertomalla matkakohteesi ja -reittisi organisaatiossasi ja varmistamalla, että tärkeät yhteystiedot ja matkustusasiakirjat ovat tallessa.

Olemme Suojelupoliisissa huomanneet, että matkustusturvallisuuteen halutaan panostaa suomalaisorganisaatioissa yhä enemmän. #olevahvinlenkki-videon lisäksi Suojelupoliisi on laatinut esitteen, jossa käsitellään tavallisimpia matkustamiseen liittyviä turvallisuuskysymyksiä. Esitteen löydät Suojelupoliisin sivuilta: Turvallisesti matkalla.

Matkustusturvallisuudesta löydät tietoa myös:

Ulkoministeriön sivuilta: https://um.fi/matkustaminen

Työturvallisuuskeskuksen oppaasta: Turvallisesti työmatkalla ulkomailla

 

Kirjoittaja: Suojelupoliisi

Kaikki #olevahvinlenkki-videot on tehty suojelupoliisin ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n yhteistyönä. Lyhyitä turvallisuuden keskeisiä osa-alueita käsitteleviä videoita ilmestyy viikon välein kaikkiaan neljä 11.2.2020 alkaen. Pysy kanavalla!

Kati Ruohomäki bloggaa: Teollisuuden sähköveron alennus on erinomainen uutinen niin ilmastolle kuin kilpailukyvylle

Ma, 17/02/2020 - 16:08

Hallituksen sähköveropäätös edistää teollisuuden sähköistymistä. Se on edellytys ilmastoneutraalisuuden saavuttamiselle, kirjoittaa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki.

Hallitus päätti Vuosaaren ilmastokokouksessaan 3.2., että se alentaa teollisuuden sähköveroa asteittain vuoden 2021 alusta alkaen päätyen EU-minimiin. Päätös tuo ennustettavuutta ja tasoittaa kansainvälistä kilpailutilannetta. Euroopan ulkopuolella teollisuudelta ei juuri peritä sähköveroa ja Euroopassakin se on pääosin EU-minimitasolla.

Ilmaston kannalta päätöksellä on huomattava kannustinvaikutus, koska samalla poistuu fossiilisia polttoaineita koskeva veronpalautus eli ns. energiaveroleikkuri. Tästä voi yksittäisille toimijoille aiheutua kohtuutonta haittaa mm. maakaasuverkoston varrella. Siksi on hyvä, että hallitus pyrkii lieventämään taloudellisia vaikutuksia näissä yksittäistapauksissa.

Hallitus päätti Vuosaaressa myös, että lämpöpumput ja datakeskukset siirretään teollisuuden sähköveroluokkaan ja siis EU-minimiin, kun nämä tuottavat lämpöä kaukolämpöverkkoon. Tämä päätös edistää hukkalämmön hyödyntämistä. Samalla myös muita hyödyntämiskohteita kuin kaukolämpöverkko tulisi hyväksyä ja siirtää tällöinkin datakeskus ja lämpöpumppu teollisuuden sähköveroluokkaan. Lämmön syntypaikan vieressä voi olla esimerkiksi kasvihuoneviljelyä, kalankasvatusta tai muuta lämpöä tarvitsevaa liiketoimintaa.

Pitkän aikajänteen energiaverotuksen tiekartta oli samoin hyvä päätös Vuosaaren kokouksesta. Tiekartassa tulisi valmistella myös palveluyritysten siirtäminen pois kotitalouksien sähköveroluokasta ja luoda ensimmäisenä askeleena palveluyrityksille oma sähköveroluokkansa. Tavoitteena tulisi olla kaikkien yritysten sähköverotus EU-minimitasolla.

Sivut