EK

Tilaa syöte syöte EK
Elinkeinoelämän keskusliitto EK luo suomalaiselle yritystoiminnalle entistä parempaa toimintaympäristöä.
Osoite: https://ek.fi
Päivitetty: 50 min 26 s sitten

Green Deal – uusia suuntaviivoja EU:n ilmastopolitiikkaan

Pe, 18/10/2019 - 11:44

Ursula von der Leyen lupaa ilmastopolitiikan lainsäädäntöaloitteita jo komission toimikauden alkuun. Huolellisia vaikutusarviointeja tarvitaan muun muassa hiilitullien kaltaisiin esityksiin.

EU:n komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen on esittänyt kunnianhimoisia uusia aloitteita Euroopan ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikkaa. Green Deal -nimiseen ohjelmaan on koottu ilmastoasioita eri politiikkalohkoilta koskien muun muassa päästötavoitteita, verotusta, rahoitusta ja kauppapolitiikkaa.

Ohjelmassa annetaan osin yksityiskohtaisiakin sitoumuksia tulevaan lainsäädäntöön liittyen. Monia merkittäviä lakiehdotuksia luvataan jo komission virkakauden alkuun –  ”ensimmäisen 100 päivän aikana”. EK toivoo, että vaikutusarvioista ja huolellisesta valmistelusta ei tingitä.

Poimintoja kiinnostavimmista kärjistä

Yritysten kannalta kiinnostavimmat ehdotukset koskevat ilmastotavoitteiden tasoa, päästökauppaa ja verotusta. Elinkeinoelämä voi näyttää alustavaa vihreää valoa erityisesti seuraaville teemoille:

  • Vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoite kirjataan lakiin
  • EU:n energiaverotuksen uudistaminen
  • Ilmastorahoituksen lisääminen, mm. tuetaan Kestävä Eurooppa -investointiohjelmalla 1 biljoonan euron investointeja vuosikymmenen aikana
  • Ilmastositoumukset, joilla osallistetaan yhteiskuntaa

Vaikutusarvioita ja lisäselvityksiä kaivataan ainakin seuraavissa teemoissa:

  • Vuoden 2030 päästövähennystavoitteen (40 %) kiristys; ensin 50 %:iin ja sitten selvitys 55 %:n tavoitteesta
  • Päästökaupan laajentaminen merenkulkuun, liikenteeseen ja rakentamiseen
  • Kestävän rahoituksen kriteerit
  • Hiilitullit ja linkitys kauppapolitiikkaan

Ilmastokysymykset ovat esillä myös von der Layenin ohjelman muissa osuuksissa kuten EU:n tulevassa teollisuusstrategiassa. Sen tavoitteena on nostaa EU johtoasemaan kiertotaloudessa ja puhtaissa teknologioissa.

Hiilitullit –  mitä hyötyjä, haittoja ja riskejä EU:lle ja Suomelle?

Hiilitullit (carbon border tax) ovat Green Deal -ohjelman puhutuimpia uusia esityksiä. Sen toteutustapa on vielä täysin auki – mitä tuotteita se suojaisi, miten määriteltäisiin tullin kohteena olevien tuotteiden hiilisisältö, miten hiilitulli yhdistettäisiin päästökauppaan ja kansallisiin hiiliveroihin, miten sopii yhteen WTO:n kauppasääntöjen kanssa.

Hiilitulleja koskevat päätökset edellyttävät EK:n arvion mukaan erityisen huolellisia vaikutusarviointeja ja riskianalyysejä. Yksi merkittävimmistä huolenaiheista liittyy kauppasodan riskiin, jota mikä tahansa uusi tullimaksu voisi kasvattaa.

Tällä hetkellä päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan keskeisin ohjauskeino. EK:n näkemyksen mukaan näin tulee olla jatkossakin. Päästökauppa on markkinaehtoinen keino varmistaa, että sovitut ilmastotavoitteet saadaan toimeenpantua kustannustehokkaasti, ja se sisältää myös kilpailukykytoimia (ns. hiilivuototoimet). On kuitenkin peruteltua selvittää, onko hiilitulleja mahdollista hyödyntää täydentävänä suojakeinona.

Myös Suomessa on syytä analysoida, kuinka hiilitullit vaikuttaisivat kaltaiseemme maahan, jossa tuonti- ja vientivirrat ovat suuria sekä EU:hun että sen ulkopuolelle.

EK kannustaa Suomea vaikuttamaan sen puolesta, että ilmastopolitiikkaa ja kauppapolitiikkaa kehitetään rinnakkain ja koordinoidusti. Yhtä tärkeää on kehittää WTO:n sääntöjä huomioimaan paremmin ilmastonäkökulma.

EK:n Green Deal -infotilaisuuden PowerPoint-diat.

 

Ulkomaiset huippujohtajat Suomessa: vetovoimatekijänä työkulttuuri, haasteena vaikeapääsyiset verkostot ja suomenkielinen arki  

Pe, 18/10/2019 - 11:27

EK kartoitti ulkomailta muuttaneiden huippujohtajien näkemyksiä siitä, millaista Suomessa on tehdä uraa ja asua. Puolison heikot työllistymisnäkymät osoittautuivat lähes yhtä suureksi ongelmaksi kuin Suomen korkea verotus. Vaikeasti avautuvat verkostot koettiin haittana niin töissä kuin vapaa-ajalla. Yritysten työkulttuuria ja vakaata toimintaympäristöä pidettiin Suomen vahvuutena.

EK on mukana hakemassa uusia keinoja, kuinka houkutella Suomeen kansainvälisiä talentteja. Tätä varten olemme kartoittaneet ulkomailta muuttaneiden huippujohtajien kokemuksia Suomessa työskentelystä ja elämisestä. Kyselyyn vastasi vajaa 60 henkilöä, jotka toimivat maassamme merkittävän konsernin tai kasvuyrityksen ylimmässä johdossa.

Keskeiset tulokset voidaan tiivistää seuraavasti:

  • 56 prosenttia arvioi, että työkulttuuri ja positiivinen ilmapiiri ovat Suomen ehdoton vahvuus.
  • Harkitessaan Suomeen muuttoa tai tänne jäämistä yritysjohtajan vaakakupissa painaa korostetun paljon arjen sujuminen ja koko perheen viihtyminen. 60 prosenttia arvioi, että puolison vaikea työllistyminen on huomattava tai jonkinasteinen heikkous.
  • Yli puolet vastaajista nosti korkean tuloverotuksen Suomeen muuton varjopuoleksi, vaikka ymmärrystäkin sen korkealle tasolle löytyy. Viidennes kritisoi yritysverotuksen korkeaa tasoa.
  • Kolmannes kohtaa Suomeen muutettuaan vaikeuksia päästä sisälle ammatillisiin ja myös sosiaalisiin verkostoihin. Kieli oli yllättävän suuri ongelma: myös uraihmisten välinen vuorovaikutus tapahtuu pitkälti suomeksi.
  • Julkisten peruspalveluiden tasoa arvostettiin, sen sijaan englanninkielisten päivähoidon ja kouluopetuksen niukkuus koetaan ongelmalliseksi.
  • Suomen vakaa toimintaympäristö koetaan liiketoiminnalle hyväksi, mutta työlainsäädännön jäykkyydet hiertävät.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan kansainvälisten yritysjohtajien viestejä on syytä kuunnella tarkasti:

”Näillä vaikuttajilla on paitsi omakohtaisia kokemuksia Suomen vetovoimasta, myös vaikutusvaltaa siihen, kuinka tänne on mahdollista houkutella jatkossa maailmalta huippuosaajia ja yritysjohtajia. Sitoudumme hyödyntämään arvokasta palautetta edunvalvonnassa ja viemään viestejä myös päättäjille.”

Tutustu tuloksiin tarkemmin oheisen infografiikan muodossa.

 

TEM käynnistää Yrityspaneelin lainsäädännön vaikutusarviointeihin – osallistumalla vaikutat

To, 17/10/2019 - 16:11

Työ- ja elinkeinoministeriö on perustamassa Yrityspaneelia, jonka tehtävänä olisi tuottaa tietoa maamme hallituksen toimenpide-ehdotusten yrityksille aiheuttamasta hallinnollisesta taakasta. Paneelia hyödynnetään erityisesti sellaisessa lainvalmistelussa, jossa sääntelyn vaikutuksia hallinnolliseen taakkaan ei muuten pystytä luotettavasti arvioimaan.

Yrityspaneeliin haetaan nyt osallistujia Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen yrittäjien jäsenyrityksistä. Osallistumalla paneeliin voit vaikuttaa siihen, minkälaista yrityksiin kohdistuvaa sääntelyä Suomessa valmistellaan. Yrityksiltä saatavat käytännön tiedot ovat ensiarvoisen tärkeitä lainvalmistelun onnistumisen kannalta.

Pääset liittymään ministeriön paneeliin alla olevasta linkistä. Ensimmäisessä kyselyssä haetaan yritysten näkemyksiä tulevasta kaupparekisterilaista: https://response.questback.com/isa/qbv.dll/ShowQuest?QuestID=5369450&sid=P4FtHQCOag

HUOM:
Ministeriön Yrityspaneelin yhtenä innoittajana on toiminut EK:n oma Yrittäjäpaneeli, josta on saatu erinomaisia kokemuksia. Jatkamme yhä oman Yrittäjäpaneelimme käyttöä, sillä se auttaa meitä kokoamaan jäsenkentän näkemyksiä edunvalvonnan ja vaikuttamistyön tueksi. Siksi toivomme, että osallistutte jatkossakin myös EK:n yrityskyselyihin. Näkemyksenne ovat meille arvokkaita!

Elina Niemimaa, Secrays: Kyberturvallisuus myyntivaltiksi: miten pakollisesta pahasta tehdään liiketoiminnan kasvattaja?

To, 17/10/2019 - 14:23

Kyberturvallisuus on yhä tärkeämpi osa asiakkaiden palvelukokemusta erilaisissa digitaalisissa palveluissa. Silti yritykset hyödyntävät heikosti kyberturvallisuuden myyntipotentiaalia palveluidensa myynnin kasvattamisessa. Potentiaalin kääntäminen myynniksi edellyttää ainoastaan kahta asiaa: palvelu on riittävän turvallinen ja sen turvallisuudesta viestitään rohkeasti.

Yritykset menettävät liiketoimintaa heikon digitaalisen palvelukokemuksen vuoksi. Digitaalinen palvelukokemus on se tunne, joka asiakkaalle jää, kun hän käyttää yrityksen digitaalisia palveluita. Niin kuluttuja- kuin B2B-liiketoiminnassakin, palvelukokemus syntyy esimerkiksi palvelun helppokäyttöisyydestä, toimivuudesta ja henkilökohtaisuudesta. Se sisältää käyttöliittymien (ts. visualisen näkymän) lisäksi prosessit, joilla yritys palvelua tuottaa. Palvelukokemuksen tavoitteena on luonnollisesti vastata asiakkaan odotuksiin ja myydä enemmän.

Kyberturvallisuus on yhä tärkeämpi osa palvelukokemusta. Esimerkiksi vuonna 2018 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan vähittäiskaupassa 77% asiakkaista pitää kyberturvallisuutta tärkeämpänä kuin palvelun hintaa tai yrityksen brändiä. Vastaavasti asiakkaiden tietosuojasta huolehtivat yritykset saavat nauttia paremmista asiakasarvioista ja asiakkaiden luottamuksesta. Isosti uutisoidut tietovuodot ja muut tietoturvaongelmat ovat nostaneet sekä kuluttaja- että B2B-asiakkaiden odotuksia heille tarjottujen palveluiden kyberturvallisuudesta myös muilla sektoreilla. Asiakkaiden odotuksiin kannattaa vastata.

Kyberturvallisuus osana palvelukokemusta

Kyberturvallisuuden hyödyntäminen osana positiivista digitaalista palvelukokemusta edellyttää kahta asiaa:

  1. Digitaalisen palvelun on oltava riittävän turvallinen
  2. Palvelun turvallisuudesta on viestittävä asiakkaille selkeästi ja ymmärrettävästi

Varmista riittävä turvallisuus

Palvelun riittävä turvallisuus saavutetaan huomioimalla tietoturvallisuus ja tietosuoja palvelun kehityksessä aina konseptin luonnista, palvelun suunnitteluun, kehitykseen, testaukseen, markkinointiin ja markkinoille tuontiin asti. Keskeistä on tuoda kehitykseen mukaan ainakin yksi ratkaisuhakuinen, aktiivinen ja innostunut osaaja, joka kertoo, miten palvelun liiketoiminnalliset tavoitteet saavutetaan turvallisesti ja palvelun liiketoiminnallinen kannattavuus huomioiden. Tarvittaessa on tehtävä päätöksiä riskien ottamisesta, koska liikaa tietoturvaa voi tarkoittaa liikaa kustannuksia ja palvelun kannattavuuden heikkenemistä. Ulkopuolista asiantuntemusta on onneksi laajasti saatavilla, jos yrityksen oma osaaminen ei riitä.

Viesti palvelusi kyberturvasta

Perinteisesti yritykset ovat viestineet palveluidensa tietoturvasta ja yksityisyydensuojasta vain vähän, jos ollenkaan, ja joko teknisin tai lakiteknisin termein. Usein käytettyjä ilmaisuja ovat olleet mm.:

  • käytämme SSL-salaustekniikkaa ja suojaamme istuntosi alusta asti.
  • suojaamme henkilötietosi käyttämällä asianmukaisia teknisiä ja organisatorisia suojakeinoja
  • käytämme ennakoivaa ja reaktiivista riskienhallintaa

Em. esimerkkien kaltainen viestintä ei palvele yrityksen halua luoda positiivista asiakaskokemusta ja lisätä myyntiä, koska viestin kohteena ovat laki- tai tietoturva-ammattilaiset – ei asiakas. Asiakasta tällainen viestintä lähinnä hämmentää, sillä hän odottaa yritykseltä selkeää lupausta.

Mieti siis kenelle viestit ja varmista, että viestisi on kohderyhmälle selkeä.

Kuluttajapalvelun lupauksen tulee olla yksinkertainen

Kuluttajapalveluissa henkilökohtainen palvelukokemus edellyttää, että yritys kerää ja analysoi tietoja asiakkaistaan. Osaa kuluttaja-asiakkaista tietojen kerääminen ja analysointi kuitenkin epäilyttää. Yritys voi hälventää näitä pelkoja palvelun kyberturvallisuudesta viestimällä.

Kuluttajapalveluissa yrityksen lupaus palvelun kyberturvallisuudesta tulee olla yksinkertainen ja selkeä, esimerkiksi:

  • Sinä ja turvallisuutesi ovat meille tärkeitä. Siksi kehitämme jatkuvasti palvelujemme kyberturvallisuutta.

tai

  • Haluamme suojata asiakkaitamme ja asiakkaittemme tietoja kaikissa tarjoamissamme palveluissa.

Viestin voi esittää myös visuaalisesti esimerkiksi ikonein. Lupausta on hyvä myös konkretisoida lyhyesti. Esimerkiksi:

Palvelumme on:

  • Helppokäyttöinen. Turvallinen palvelu on helppokäyttöisempi, koska asiakkaidemme ei tarvitse muistaa useita salasanoja.
  • Toimintavarma. Palvelumme on asiakkaidemme käytettävissä, silloin kun asiakkaamme haluavat sitä käyttää.
  • Vaatimustenmukainen. Palvelumme täyttää asiakkaidemme ja sidosryhmiemme odotukset esimerkiksi yksityisyydensuojan ja tietojen luottamuksellisuuden osalta.

Kuten muussakin viestinnässä, teot ovat sanoja tärkeämpiä. Siksi palvelun on aidosti oltava lupauksen mukainen.

B2B-palveluiden lupaukseen pätee sama kuin kuluttajapalveluihinkin

Palvelu- ja alihankintaketjut ovat yrityksille merkittävä kyberriski. Siksi yritysasiakkaat odottavat käyttämiltään digitaalisilta palveluilta entistä vahvempaa kyberturvallisuutta.

Samoin kuin kuluttajapalveluissa, B2B-palveluiden viestinnässäkin yksinkertaisuus on valttia. Yksinkertaisen ja selkeän viestin lisäksi, yrityksen on kuitenkin vakuutettava myös asiakkaidensa compliance- ja tietoturvatoiminnot noudattamalla kansainvälisiä parhaita käytäntöjä palvelun tietoturvallisuuden toteuttamisessa ja kuvaamalla palvelun tietoturvallisuus esimerkiksi tietoturvakuvaukseen.

Tietoturvakuvaus on tarkoitettu asiakasyrityksen teknisemmille henkilöille ja kuvaa mm.

  • Miten yrityksen ja asiakasyrityksen vastuut jakautuvat
  • Miten yritys toteuttaa tietoturvallisuutta omassa toiminnassaan
  • Miten tietoturvallisuus on huomioitu yrityksen palvelukehityksessä
  • Miten asiakkaan tiedot on palvelussa turvattu
  • Miten palvelun jatkuvuudesta on varmistuttu
  • Miten palvelun häiriöitä (esim. toteutuneita kyberriskejä) ja katkoja hallitaan

Kyberturvallisuutta ei ole syytä nähdä pakollisena pahana vaan sen potentiaali myynninedistäjänä kannattaa hyödyntää. Myynnin edistäminen onnistuu tekemällä palvelusta riittävän tietoturvallinen ja käyttämällä rohkeaa viestintää. Heikko tietoturvallisuus voi vastaavasti johtaa kauppojen menettämiseen.

 

 

Elina Niemimaa
Toimitusjohtaja, Secrays Oy

Lue #EKkyberblogin aiemmat kirjoitukset

Elvytystoimien oltava väliaikaisia

Ke, 16/10/2019 - 12:25

Talouskasvun heikentyessä vaatimukset elvyttävästä talouspolitikasta nousevat ymmärrettävästi esiin. Tärkeää on huomata, että julkisten pysyvien menojen lisääminen ei kuitenkaan ole kestävä tapa elvyttää. Kuten edellinen hallituskausi osoitti, pysyviä menoja on hyvän suhdanteen aikanaan tullessa erittäin vaikea alentaa, kirjoittaa ekonomisti Simo Pinomaa.

Siksi pysyvien menojen lisääminen tällä hallituskaudella tarkoittaa käytännössä julkisten menojen rakenteellista nousua. Tämä on ongelmallista kahdesta syystä. Ensinnäkin menojen nousu johtaa ennen pitkää verojen kiristymiseen, vaikka Suomen verotaso on ennestään yksi EU-maiden korkeimpia. Lisäksi suurten ikäluokkien hoivamenot nousevat ensi vuosikymmenen jälkipuoliskolla eli jo seuraavalla vaalikaudella.

Pysyviä menolisäyksiä parempana elvytystoimena olisivat veronkevennykset, jotka voidaan toteuttaa välittömästi, vaikka kesken vuoden ja myös tarpeen tullen nopeasti perua. Valitettavasti tätä yksityistä kulutusta ja investointeja kiihdyttävää elvytyskeinoa hallitus ei ole toteuttamassa. Veroja kiristetään nykyisellä hallituskaudella 0,7 mrd eurolla.

Tulevaisuusinvestoinneista suurin osa tavanomaisia menoja

Hallituksen toimenpidepakkiin kuuluvat ns. tulevaisuusinvestoinnit ja yhteiskunnalliset kokeilut. Mikäli suhdanteet heikkenevät rajusti, niiden toteuttaminen nimenomaan väliaikaisena elvytystoimena voisi olla suhdannepoliittisesti perusteltua.

EK on kuitenkin jo aiemmin esittänyt huolensa, että suuri osa ns. tulevaisuusinvestoinneista on tavanomaisia menoja eivätkä ne lisää toivotulla tavalla talouden tuotantopotentiaalia. Tämä on erittäin suuri ongelma, koska mainitut menot rahoitetaan myymällä hyvin tuottaneiden valtion omistamien yhtiöiden osakkeita.

On myös mahdollista, että osa menolisäyksistä muuttuu pysyviksi, koska hallitus ei juuri ennen seuraavia vaaleja ehkä halua katkaista mainittujen menojen rahoitusta.

Viikon graafi: Suhdanteet viilenevät – ennustelaitokset synkentävät arvioitaan



Heikinheimo bloggaa: Vetovoimaa, työllisyyttä ja pitovoimaa

Ke, 16/10/2019 - 09:43

Suomi kiinnostaa ulkomaisia opiskelijoita. Heidän on pystyttävä tulemaan maahan ja jäämään työmarkkinoillemme nykyistä helpommin. He lievittävät kasvavaa huippuosaajapulaa elinkeinoelämässä. Automaattinen työlupa tutkinnon suorittaneille olisi hyvä alku. Tarvitsemme heitä tekemään meistä suomalaisista monikulttuurisempia – tarvitsemme diversiteettiä sen jokaisessa ulottuvuudessa. Todellinen integroituminen edellyttää kielen oppimista. Kotoutuminen voi alkaa jo opintojen aikana, ja prosessi jatkua työmarkkinoilla sekä vapaa-ajalla. Kuka lanseeraisi kaikille avoimen verkkokurssin ”Elements of Finnish language”?

Vuosittain reilu 4 000 ETA-maiden ulkopuolelta tulevaa opiskelijaa ottaa vastaan koulutuspaikan suomalaisessa korkeakoulussa. Vuosi valmistumisen jälkeen heistä liki 1 000 on poistunut maasta. Oikeastaan he käyvät siis vain kääntymässä, sillä valtaosa heistä suorittaa opintonsa todella rivakkaa tahtia.

Nämä opiskelijat tulevat ETA-maiden ulkopuolelta, missä ovat myös suurimmat yritystemme kasvumarkkinat. He maksavat opiskelustaan lukukausimaksua, eikä heidän virtansa ole juurikaan tyrehtynyt lukukausimaksun käyttöön oton seurauksena. Lukukausimaksukeskustelun  kauhuskenaariot eivät siis ole toteutuneet. Tällä hetkellä tulijoita olisi enemmän, mutta lupaprosessit ovat tukossa. Suosituimmat aineet, joissa opiskellaan ovat ammattikorkeakoulupuolella insinöörin ja tradenomin koulutus. Yliopiston puolella opiskellaan eniten tekniikan alaa ja myös filosofian maisteriksi, joka harhaanjohtavasta nimestään huolimatta tarkoittaa yleensä luonnontieteitä. Potentiaalia siis on. EU-maiden opiskelijoita ei suomalainen tutkintokoulutus juurikaan houkuttele, vaikka heille se olisi ilmaista. Mutta onneksi tapaamme EU-maista tulevia opiskelijoita korkeakoulujen Erasmus-vaihdokkaina.

Jos opintojen aikana syntyisi kontakteja työelämään ja kaikki saisivat automaattisesti työluvan valmistuttuaan, työmarkkinoille olisi mahdollista saada vuosittain ainakin 1 000 koulutettua nuorta aikuista. He toisivat työpaikoille diversiteettiä ja myös monipuolisempaa kielitaitoa. Näistä nuorista aikuisista on mahdollista kasvaa monipuolisia huippuosaajia kansainvälistyvään Suomeen. Tällä hetkellä opiskelija voi opiskeluluvan päätyttyä hakea enintään vuoden mittaista oleskelulupaa työnhakua tai yrityksen perustamista varten. Prosessi on opiskelijalle monipolvinen ja lisää hankaluutta tuo edellytys osoittaa toimeentulo työnhaun ajalta. Työmarkkinoille jääminen on siis mahdollista, mutta olemme tehneet siitä turhan vaikeaa.

Olen itsekin asunut ja opiskellut ulkomailla ja tiedän varsin hyvin, että integroituminen vieraaseen yhteiskuntaan tapahtuu paikallisen kielen kautta. Suomea on mainostettu ajatuksella, että täällä englannilla pärjää. Monessa asiassa pärjääkin, ovathan esimerkiksi kurssit, joille opiskelijat tulevat englanninkielisiä. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Vaikka suomalainen viranomainen auttaa jo veroasioissakin kiinankielellä, hallinnon virallinen kieli on toinen.  Tällä hetkellä ulkomaisten opiskelijoiden opintoihin ei kuulu suomen kielen opintoja. Kuka lanseeraisi vaikkapa suuren suosion ja kansainvälisen menestyksen saavuttaneen Helsingin yliopiston ja Reaktor Oy:n ”Elements of AI” tyyppisen kaikille avoimen MOOCin suomen kielen oppimiseksi?  Tämä täytyisi tehdä vain kerran ja kaikille avoimena kurssina sen voisi suorittaa opiskelun aikana tai myöhemmin työpaikalta käsin tutkinnon jatkoksi.

Pohjoismainen elinkeinoelämä kirittää kiertotaloutta

Ke, 16/10/2019 - 08:44

Elinkeinoelämä toivoo EU:n uudelta komissiolta mahdollistavaa ja kannustavaa lainsäädäntöä. Nykysääntelyn pullonkaulat on tarpeen purkaa, jotta kiertotalouden etenemiseen saataisiin vauhtia.

Kiertotalouden edellyttämät politiikkatoimet ovat kärkiteemana Smart and Open Europe -konferenssissa, jota EK on mukana isännöimässä tällä viikolla Brysselissä.  Viemme tilaisuuteen EK:n ja sen pohjoismaisten sisarjärjestöjen yhteiset kiertotalouslinjaukset:

  1. Toteutetaan uutta sääntelyä vasta kun on tarpeen puuttua markkinoiden toimintahäiriöihin ja helpottaa uusien kestävien ratkaisujen kehittämistä.
  2. Kannustetaan yrityksiä tekemään yhteistyötä yli toimialarajojen ja luomaan kiertotalouden edellyttämiä uusia kumppanuuksia.
  3. Edistetään kiertotalous-innovointia julkisten hankintojen ja rahoituksen avulla.
  4. Varmistetaan resurssien älykäs ja kestävä käyttö mm. ratkaisemalla tuote- ja jätelainsäädännön määrittelyongelmat (jäte / resurssi).
  5. Varmistetaan toimivat raaka-ainemarkkinat, joissa ensisijaisia ja toissijaisia ​​raaka-aineita kohdellaan tasavertaisesti.
  6. Hyödynnetään kiertotalouden mahdollisuudet myös maa- ja metsätalouden resursseja viisaasti käyttäen.

Elinkeinoelämän pohjoismaiset keskusjärjestöt näkevät kiertotalouden Euroopan merkittävänä mahdollisuutena. Se edustaa liike-elämän uutta ajattelua, joka tarjoaa ratkaisuja aikamme polttaviin kysymyksiin – ilmastomuutokseen, luonnonvarojen niukkuuteen, väestönkasvun paineisiin ja yhteiskunnan digitalisaatioon.

Vuonna 2015 Euroopan komissio hyväksyi kunnianhimoisen uuden kiertotalouslainsäädännön, jolla haluttiin vauhdittaa yritysten ja kuluttajien siirtymistä resurssien kestävää käyttöä tukevaan kiertotalouteen.

Nyt katseet kohdistuvat EU:n uuteen komissioon. Ursula von der Leyenin työohjelman Green Deal -kokonaisuus sisältää kiertotalouden strategian 2.0-version.  Siinä otetaan tarkasteluun koko arvoketjun laajuudelta tietyt avainalat kuten tekstiilit, liikenne, elintarvikkeet, rakentaminen ja purkaminen.

Tutustu EK:n ja sen sisarjärjestöjen kiertotalouskannanottoon

EU-Kiina-kauppasuhde murroksessa

Ti, 15/10/2019 - 14:14

EU tarvitsee Kiina-politiikkaansa uudenlaisen lähestymistavan, joka pyrkii vahvistamaan taloudellista kumppanuutta, mutta samalla tunnustaa Kiinan talousjärjestelmän aiheuttamat haasteet ja pyrkii niiden ratkaisuun, kirjoittaa EK:n Kiina-asiantuntija Ari-Pekka Jämsen Ekonomiska Samfundets Tidskrift -julkaisussa.

Johdanto

Kiinan-kauppaan ja maan valtiojohtoiseen talousjärjestelmään liittyvät kysymykset ovat saaneet Suomessakin yhä enemmän huomiota USA:n ja Kiinan välisen kauppasodan myötä. Päähuomio mediassa on kohdistunut pitkälti Presidentti Trumpin Kiina-politiikkaan, jonka keskiössä ovat olleet kauppataseen epätasapainon lisäksi muun muassa suurvaltojen välinen teknologiakilpailu sekä yhdysvaltaisyritysten markkinoillepääsyyn, teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan ja Kiinan teollisuuspolitiikkaan liittyvät ongelmat.

Samalla keskustelu on siirtynyt realistisempaan suuntaan myös Euroopassa. Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa strategisen katsauksen EU:n ja Kiinan suhteisiin, jossa se esitteli 10 konkreettista toimenpidettä Kiina-politiikkansa tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteet ovat kolmijakoiset: samalla kun EU:n pyrkii syventämään yhteistyötä Kiinan kanssa yhteisten etujen ajamiseksi, sen on kyettävä lisäämään taloudellisten suhteiden vastavuoroisuutta sekä vahvistamaan omaa politiikkaansa ja teollista perustaansa uusiin realiteetteihin sopivaksi. Toimintaympäristön muutosta kuvaa komission esittämä määrittely, jonka mukaan Kiina on nyt yhteistyö- ja neuvottelukumppanin lisäksi myös järjestelmätason kilpailija.

Miten EU asemoituu muutokseen?

Euroopan Kiina-politiikan muutokseen, tavoitteisiin ja toimenpide-ehdotuksiin liittyvistä avauksista ei ole ollut pulaa. Kortensa ovat kantaneet kekoon EU:n lisäksi erinäiset ajatushautomot, elinkeinoelämän järjestöt, ministeriöt ja median edustajat. Yhteinen nimittäjä sekä EU:n sisällä että Yhdysvaltojen kanssa on löytynyt Kiinan järjestelmään liittyvien haasteiden määrittelystä. Atlantin molemmin puolin jaetaan huoli Kiinan talousjärjestelmän tuottamista ongelmista. Kiinan syrjii ulkomaalaisia yrityksiä erilaisin käytäntein ja rajoituksin, eikä vastavuoroisuus toteudu Kiinan ja sen merkittävimpien kauppakumppanien välisessä kaupassa. Mielipiteet kuitenkin eroavat siinä, miten näihin ongelmiin tulisi hakea ratkaisua. Vaikka Trumpin hallinnon Kiinalle asettamat yksipuoliset tullit nähdään EU:ssa vahingollisena ja vääränä lähestymistapana, myös jäsenmaiden välille on muodostunut jakolinjoja esimerkiksi kilpailu- ja valtiontukisääntöjen höllentämisen suhteen.

Yhdysvaltojen tapaan myös EU:ssa on turhauduttu Kiinan reformilupausten ja niiden toimeenpanon väliseen epäsuhtaan. Vaikka Kiinassa on viime vuosina muun muassa alennettu monien tuotteiden tulleja ja avattu joitain talouden sektoreita ulkomaalaisille yrityksille, uudistusten nähdään olleen liian vähän, liian myöhään. Tietyillä toimialoilla tilanteen nähdään jopa kehittyvän päinvastaiseen suuntaan; Kiinassa toimivan EU:n kauppakamarin tänä vuonna julkaiseman yritysten luottamuskyselyn mukaan jopa 47% vastaajista uskoo sääntelyesteiden kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana1.

Yrityksissä herättää yhä enenevissä määrin huolta myös politiikan kasvava rooli liike-elämässä. Presidentti Xin tavoitteena on, että kommunistinen puolue integroituu yhteiskunnan ja talouden jokaiselle osa-alueelle. Esimerkiksi vaatimus puoluesolujen roolin vahvistamisesta yrityksissä ja ensi vuonna toimeenpantava yritysten sosiaalinen pisteytysjärjestelmä voivat heikentää yksityisten ja ulkomaisten yritysten mahdollisuutta tehdä itsenäisiä päätöksiä. Vaikka ideologia on ollut aina läsnä Kiinan kommunistisen puolueen toiminnassa, voidaan viime vuosien kehitystä kuvata eräänlaisena ideologian paluuna, joka kantaa kaikuja menneiltä vuosikymmeniltä. Huoli toimintaympäristön kehityksen suunnasta on kasvanut.

EU:n tähänastisella kauppapolitiikalla on nähty olleen vain rajallinen vaikutus Kiinan toimintatapoihin ja on selvää, että suhteen nykytilanne on kestämättömällä pohjalla. EU:n on kyettävä löytämään keinoja pelikentän tasaamiseksi.

Potentiaalin hyödyntäminen edellyttää markkinoiden avaamista

Kiina on Suomelle ja EU:lle tärkeä kauppakumppani. Suomalaisyritykset ovat investoineet Kiinaan noin 11 miljardia euroa ja työllistävät Kiinassa noin 60 000 ihmistä. Kiina nousi viime vuonna Suomen tavarakaupan viidenneksi tärkeimmäksi vientimarkkinaksi Saksan, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Alankomaiden jälkeen. Vienti kasvoi edellisvuoteen verrattuna 4 prosenttia ja oli arvoltaan noin 3,5 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 4,6 miljardia euroa2. Palvelukauppa on sen sijaan ollut vuosien varrella pitkälti ylijäämäistä; viime vuonna palveluviennin arvo Kiinaan oli 1,4 miljardia ja ylijäämää kertyi noin 500 miljoonaa euroa3.

EU on Kiinan suurin ja Kiina EU:n toiseksi suurin kauppakumppani. EU:n ja Kiinan välinen kauppa on kasvanut vuosien 2010 ja 2018 välillä 397 miljardista 604 miljardiin euroon4. Kiinan suorat investoinnit Eurooppaan kasvoivat viimeisen kymmenen vuoden aikana 700 miljoonasta 17,3 miljardiin vuonna 2018. Huippunsa kiinalaiset investoinnit saavuttivat vuonna 2016, jolloin ne olivat arvoltaan jopa 37 miljardia euroa. Kiinan kumulatiiviset suorat investoinnit ohittivat ensi kertaa EU:n Kiinaan tekemät investoinnit vuonna 2017. Viime vuonna eurooppalaiset yritykset investoivat Kiinaan 6,1 miljardin euroa5.

Siitä huolimatta, että EU:n palveluvienti Kiinaan on kasvanut tällä vuosikymmenellä merkittävästi, sen osuus kokonaisviennistä jäi viime vuonna vain noin 19,5 prosenttiin. Luku on verraten alhainen ottaen huomioon EU:n palveluviennin keskiarvon muihin maihin (32%)6. Luku on linjassa sen kanssa, että ulkomaisten yritysten pääsy Kiinan palvelumarkkinoille on verrattain rajoitettua. Sama pätee myös investointeihin. Kiina sijoittui OECD:n vuonna 2018 tuottamassa suorien ulkomaisten investointien avoimuutta mittaavassa indeksissä 62:n maan joukosta sijalle 597. Onkin selvää, että Kiinan talous on edelleen suhteellisen suljettu ja kaupalliset suhteet omaavat potentiaalia. Mahdollisten hyötyjen realisointia rajoittavat kuitenkin merkittävät haasteet.

EU:n Kiina-politiikan prioriteetit

Suomalaisen elinkeinoelämän keskustelussa on noussut esiin monia haasteita, jotka johtavat juurensa Kiinan valtiojohtoisen järjestelmän rakenteista. Taustatyön perusteella elinkeinoelämä on määrittänyt kolme prioriteettialuetta, jotka vaativat samanaikaisesti toteutettavia ratkaisuja Kiinassa, kolmansilla markkinoilla ja kumppanimaiden kanssa sekä EU:ssa. Prioriteetit keskittyvät valtiontukiin ja vientiluottoihin, investointeihin ja julkisiin hankintoihin sekä digitaaliseen talouteen.

Kiinan keskusjohtoinen suunnittelu, valtion vahva kontrolli keskeisistä talouden sektoreista ja rahoituslaitoksista sekä mittava valtiontukien käyttö ilmenevät monin tavoin niin Kiinassa ja EU:ssa kuin myös kolmansilla markkinoilla. Keskeisenä kiistakapulana USA:n ja Kiinan välisessä kauppasodassa on ollut Kiinan teollisuuspoliittinen ohjelma Made in China 2025, jonka puitteissa maa tukee yrityksiään monin eri tavoin. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on kotimaisten yritysten markkinaosuuksien kasvattaminen kymmenellä strategisella sektorilla8. Ulkomaisissa yrityksissä huolta on aiheuttanut erityisesti se, että markkinaosuuksien pönkittämiseen pyritään kotimaisia yrityksiä suosimalla. Kiinassa toimivan EU-kauppakamarin tuottaman kyselyn mukaan 43% vastaajista on kohdannut ohjelman myötä kasvavaa syrjintää9. Nykyisten WTO-sääntöjen puitteissa on kuitenkin ollut haastavaa puuttua valtiontukien väärinkäyttöön. Vaikka WTO:n tuki- ja tasoitustullisopimus velvoittaa jäseniä notifioimaan tukensa, niin monet maat kuten Kiina ovat noudattaneet velvoitetta heikosti. Valtiontukien läpinäkymättömyys ja sääntöjen puutteellinen soveltaminen valtionyrityksiin ovat johtaneet tilanteeseen, jossa järjestelmä ei ole pysynyt kehityksen perässä, eikä tukien väärinkäyttöön usein kyetä puuttumaan esimerkiksi WTO:n riitojenratkaisun kautta.

Kiinan talousjärjestelmän heijastusvaikutukset ovat nähtävissä myös EU:ssa. Teollisuuden laajamittainen subventointi on johtanut ylikapasiteettiin ja polkumyyntiin Euroopassa esimerkiksi teräs- ja alumiiniteollisuudessa. Suomessa ensimmäiset merkit subventoinnin vaikutuksista ovat rantautuneet laivanrakennus ja telekommunikaatiosektoreille, joissa ne ovat ilmenneet merkittävinä eroina suomalais- ja kiinalaisyritysten tuotteiden hinnoissa. Kiina subventoi lisäksi yrityksiään myös viennin- ja kehitysrahoituksessa, joissa se ei ole länsimaiden tavoin sidottu OECD:n standardeihin. Tämä asettaa kiinalaisyritykset etulyöntiasemaan OECD-maihin nähden. Esimerkiksi kehittyville markkinoille tarjottavassa asiakasrahoituksessaan kiinalaiset toimijat voivat soveltaa jopa kolmen vuoden korottomia maksuaikoja. Kiina siis pyrkii teollisuuspolitiikkaansa hyödyntäen valloittamaan tulevaisuudessa markkinoita myös monilla suomalaisyritysten erityisosaamisalueilla. Tähän haasteeseen vastaaminen onkin tulevaisuudessa yksi Euroopan unionin ja Suomen kauppa- ja elinkeinopolitiikan tärkeimpiä kysymyksiä.

Toisena prioriteettialueena ovat yritysten haasteet investoinneissa ja julkisissa hankinnoissa. Samalla kun EU:n markkinat ovat pitkälti avoinna kiinalaisille investoinneille ja tarjoajille, eurooppalaiset yritykset kohtaavat merkittäviä kaupanesteitä Kiinassa. Kiinaan keskittyvä ajatushautomo Merics on esittänyt, että vuosien 2000 ja 2017 välisenä aikana 75% Kiinan EU-maihin tekemistä yli miljardin dollarin arvoisista yritysostoista ei olisi voitu toteuttaa toisin päin10. Vaikka joillakin aloilla, kuten kosmetiikka-, auto- ja finanssisektoreilla on viime aikoina tapahtunut edistystä markkinoillepääsyssä, niin samalla esimerkiksi lääke- ja telekommunikaatiosektoreilla on otettu takapakkia. Lisäksi yritykset kohtaavat ongelmia muun muassa erinäisiin hallinnollisisiin prosesseihin, mielivaltaiseen sääntöjen toimenpanoon ja teknologian pakkosiirtoon liittyen. Korkean teknologian aloilla Kiinassa toimivista eurooppalaisyrityksistä 20% raportoi viime vuonna tilanteista, joissa niiltä vaadittiin teknologian pakkosiirtoa edellytyksenä markkinoillepääsystä11.

EU on avannut omia julkisia hankintojaan ulkomaisille yrityksille WTO:n julkisten hankintojen sopimukseen liittymisen lisäksi myös kahdenvälisten sopimusten kautta. Sen sijaan Kiinan julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö syrjii ulkomaisia yrityksiä monin eri tavoin, sekä oikeudellisesti että tosiasiallisesti, joko suoraan markkinoita sulkemalla ja rajoittamalla tai esimerkiksi suosimalla hankinnoissaan kotimaisia tuotteita ja innovaatioita. Kiinan liittyessä WTO:n jäseneksi vuonna 2001, se lupasi liittyä WTO:n julkisten hankintojen sopimukseen (GPA) mahdollisimman pian. Lupauksista huolimatta Kiina ei ole vielä tehnyt kattavaa tarjousta, joka takaisi GPA-sopimuksen muille osapuolille vastavuoroisen markkinoillepääsyn. WTO:lle vuonna 2016 toimittamansa datan perusteella Kiinan julkisten hankintojen vuotuinen markkina-arvo oli noin 400 miljardia euroa12, kun taas EU:n julkisten hankintojen kokoluokaksi on arvioitu noin 2,4 biljoonaa euroa13. Ero selittyy sillä, että suuret Kiinan keskushallinnon infrastruktuuriprojektit, jotka teetetään valtionyhtiöiden toimesta, eivät sisälly tähän lukuun.

Perinteisen tavarakaupan sijaan globaalia kauppaa määrittävät yhä enemmän digitaaliset hyödykkeet, palvelut ja rajat ylittävät tietovirrat. Käynnissä oleva muutos koskettaa myös perinteisiä teollisuudenaloja, joiden toiminnassa korostuvat palveluiden rooli, digitaaliseen murrokseen liittyvät teknologiat sekä tiedon liikkuvuus. Suomalaiset yritykset voivat esimerkiksi hoitaa ulkomaille myytyjen laitteidensa päivityksen tai asiakkaitaan koskevat tiedon käsittelyn Suomesta käsin, jolloin on olennaista, että tietoa voidaan liikuttaa rajojen yli molempiin suuntiin. Samaan aikaan on kuitenkin syntynyt uudenlaisia kaupanesteitä. Esimerkiksi Kiinassa vuonna 2017 voimaan astunut kyberturvallisuuslaki asettaa rajoituksia tiedon liikkuvuudelle maan ulkopuolelle sekä vaatimuksia sensitiivisen datan säilyttämiseksi Kiinassa. Tiedon vapaan liikkuvuuden turvaaminen on olennaista, jotta yritykset voivat hyödyntää täysimääräisesti digitalisaation tarjoamat hyödyt. Tiedon paikallistamisvaatimukset voivat esimerkiksi johtaa siihen, että myös työpaikat siirtyvät kyseessä oleville markkinoille.

Ratkaisut suhteen tasapainottamiseksi

Konkreettisten ratkaisujen löytämiseksi on tarpeen muodostaa ja ylläpitää yhteistä tilannekuvaa sekä yritysten että valtionhallinnon kohtaamista haasteista ja mahdollisuuksista. Elinkeinoelämän ja viranomaisten on kyettävä jakamaan tietoa ja etsimään yhteisiä ratkaisuja kaikilla tasoilla – jäsenmaissa, EU-tasolla ja kumppanimaiden kanssa – paremman päätöksenteon mahdollistamiseksi. Vaikka työhön on jo tartuttu Suomessa ja Euroopassa, on selvää, että toimintaympäristön nopean muutoksen vuoksi työ ei missään nimessä ole valmis. Päinvastoin, yhteistyön tarve tulee kasvamaan entisestään, kun taloudelliset kysymykset linkittyvät yhä enemmän turvallisuusulottuvuuden kanssa. EU:n yhtenäisyyden ja strategisen lähestymistavan merkitys korostuu.

EU-Kiina kauppasuhteen vahvistaminen, potentiaalin hyödyntäminen ja vastavuoroisuuden lisääminen edellyttävät EU:lta toimia kolmella saralla. EU:n tulee samanaikaisesti 1) kannustaa Kiinaa toteuttamaan markkinalähtöisiä reformeja 2) tehdä yhteistyötä saman mielisten kumppanien kanssa monenvälisen sääntökehikon, kuten WTO:n vahvistamiseksi ja uudistamiseksi sekä uusien sääntöjen luomiseksi ja 3) toteuttaa EU:ssa toimenpiteitä, joilla pyritään sekä tasoittamaan Kiinan valtiojohtoisesta taloudesta johtuvia negatiivisia vaikutuksia että vahvistamaan EU:n kilpailukykyä.

WTO:n uudistaminen ja sääntöjen tehokas toimeenpano on keskeinen tapa tasapuolisen kilpailun takaamiseksi ja Kiinan kilpailua vääristävien toimien vähentämiseksi. Tavoitteena on tällöin muun muassa WTO:n valtiontukisääntöjen päivittäminen, kauppapoliittisen seurannan ja notifiointimenettelyn vahvistaminen ja yhteisten kanteiden nostaminen WTO:n riitojenratkaisussa. EU:n on myös varmistettava, että sen kilpailu- ja valtiontukilainsäädäntöä sekä tuontisuojainstrumentteja sovelletaan tehokkaasti, jotta Kiinan valtiontukien aiheuttamiin markkinavääristymiin voidaan puuttua sisämarkkinoilla. Samalla on tarkasteltava, ovatko nykyiset instrumenttimme riittäviä vai tulisiko niitä päivittää nykytilanteeseen sopivaksi. EU:n, USA:n ja Japanin sekä muiden kumppanimaiden strateginen yhteistyö on keskeisessä roolissa tavoitteiden ja konkreettisten toimenpiteiden eteenpäin viemiseksi.

EU:n on panostettava Kiinan kanssa käytävien investointisopimusneuvotteluiden etenemiseen. Tänä vuonna järjestetyssä EU-Kiina-huippukokouksessa sovittu tavoite saattaa neuvottelut loppuun vuoteen 2020 mennessä oli askel oikeaan suuntaan. Konkreettisten tavoitteiden asettamiseen on panostettava myös jatkossa. Myös Kiinan saaminen mukaan WTO:n GPA-sopimukseen on säilyttävä prioriteettilistan kärkipäässä. Sopimukset eivät kuitenkaan ole itseisarvo, vaan niiden on oltava kunnianhimoisia ja taattava eurooppalaisyrityksille tasapuolinen markkinoillepääsy ja syrjimätön kohtelu Kiinan markkinoilla. Lisäksi EU:n on perusteltua varmistaa, että sillä on käytettävissä vastaavat instrumentit kuin muillakin arvioida ulkomaisia investointeja tai puuttua valtiontukiin ja markkinoillepääsyyn liittyviin ongelmiin julkisissa hankinnoissa. EU:n on löydettävä keinoja, joilla se voi parantaa vipuvarttaan suhteessa Kiinaan ja siten lisätä mahdollisuuksia eurooppalaisten yritysten etujen ajamiseen.

Lisääntyvät erot digitaalisen talouden sääntely-ympäristössä aiheuttavat taloudellisia ja poliittisia haasteita Kiinassa toimiville yrityksille. Kasvavat haasteet edellyttävät EU:lta proaktiivista politiikkaa, jolla pyritään yhtäältä poistamaan digitaalisen kaupan rajoituksia sekä huolehtimaan EU:n kilpailukyvystä syventämällä ja laajentamalla digitaalisia sisämarkkinoita. Tiedon liikkuvuuteen liittyvät rajoitukset ja paikallistamisvaatimukset vaativat ratkaisuja sekä monen- että kahdenvälisesti. EU:n on edistettävä aktiivisesti ja kunnianhimoisesti WTO:n piirissä käytäviä sähköisen kaupan neuvotteluja sekä sisällytettävä kahdenvälisiin kauppasopimuksiin sääntöjä digitaalisen kaupan kaupanesteiden poistamiseksi. Kilpailua edistävien toimien lisäksi EU:lla on oltava tehokkaita keinoja kyberturvallisuuteen liittyvien riskien ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi.

Lopuksi

EU:n Kiina-politiikassa on huomioitava ja oltava realistisia sen suhteen miten nopeasti yhdessä määritettäviä toimenpiteitä voidaan toteuttaa. Siitä huolimatta, että esimerkiksi WTO:n valtiotukisääntöjen päivittäminen on ensisijaisen tärkeää, on selvää, että laajemman valtiojoukon halukkuudesta riippuvaiset hankkeet ovat haastavia ja vievät aikaa. Tästä syystä EU:n on kyettävä edistämään toimiaan samanaikaisesti EU:ssa, kumppanimaiden kanssa ja Kiinassa, sekä priorisoimaan ja asettamaan tavoitteilleen ajallisia määreitä.

Monista haasteista huolimatta Kiina on suomalaisyrityksille myös tulevaisuudessa tärkeä markkina. EU:n ja Kiinan taloudellisessa suhteessa on lisäksi laajasti käyttämätöntä potentiaalia, jota hyödyntämällä suhdetta voidaan vahvistaa. Tämä ei kuitenkaan toteudu kaavoihin kangistumalla. EU tarvitsee Kiina-politiikkaansa uudenlaisen lähestymistavan, joka pyrkii vahvistamaan taloudellista kumppanuutta, mutta samalla tunnustaa Kiinan järjestelmän aiheuttamat haasteet ja pyrkii niiden ratkaisuun.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Ekonomiska Samfundets Tidskriftissä 2/2019

Viitteet

1 “Business Confidence Survey 2019”, European Chamber of Commerce in China (2019)
2 BOFIT Viikkokatsaus 2019/10
3 BOFIT Viikkokatsaus 2019/36
4 Eurostat 2019
5 Rhodium Group, 2019
6 Eurostat 2019
7 OECD FDI Regulatory Restrictiveness Index
8 Next-generation IT, High-end computerized machines & robots, Aviation & space equipment, Maritime engineering equipment & high-tech ships, Advanced railway transportation equipment, Energy-saving & new energy vehicles, Energy equipment, Agricultural equipment, New materials, Biomedicine & high-performance medical equipment
9 “Business Confidence Survey 2018”, European Chamber of Commerce in China (2018)
10 “EU-China FDI: Working towards more reciprocity in investment relations”, Rhodium Group and Merics (2018)
11 “Business Confidence Survey 2019”, European Chamber of Commerce in China (2019)
12 “Trade Policy Review: China”, WTO Secretariat
13 Single Market Scoreboard: Public Procurement 2017, European Commission (2018)

 

Vuodenvaihteessa muutoksia EU-tavarakaupan arvonlisäverotukseen

Ti, 15/10/2019 - 12:53

Jäsenvaltiot sopivat vuoden 2017 lopulla niin sanotuista lyhyen aikavälin parannusehdotuksista (quick fixes) EU-alueella tapahtuvaan tavarakauppaan liittyen. Muutokset ovat tulossa voimaan 1.1.2020. Suomessa ehdotus on tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä ja laki säädettäneen lähiviikkojen aikana. Perjantaina 11.10.2019 eduskunnan verojaostossa käytiin asiassa valmistava keskustelu.

Niin sanotut lyhyen tähtäimen parannukset oli tarkoitettu helpotukseksi kansainvälistä tavarakauppaa harjoittaville yhtiöille. Lyhykäisyydessään muutokset ovat seuraavat:

  1. Yhtenäinen EU-tasoinen huojennusmenettely tietyissä tavaroiden varastointitilanteissa (call off -varastointi). Suomessa tämä call off helpotus on ollut voimassa jo pitkään, mutta asialla on merkitystä maissa, joissa helpotusta ei ole aiemmin ollut. Jatkossa näissä maissa call off varastoinnin myötä ei tarvitsisi rekisteröityä tai rekisteröinneistä voitaisiin tarvittaessa luopua. Suomessa voimassa olleet call off -helpotukset tulevat muuttumaan, koska 1.1.2020 alkaen jäsenvaltioiden omia helpotuksia ei voida enää ylläpitää.
  2. Tavaroiden ketjukauppatilanteita koskeva säännös, jossa määritettäisiin se myyntitapahtuma, joka voidaan käsitellä EU-valtioiden rajat ylittävänä verottomana myyntinä (nykyisten sääntöjen mukaan). Ketjukaupalla tarkoitetaan tässä yhteydessä tilanteita, joissa tavara myydään useampaan kertaan toimitusketjussa ja toimitetaan fyysisesti EU-maasta toiseen.
  3. Selvennetyt vaatimukset siitä, mitä näyttöä on esitettävä verottoman EU-myynnin tueksi tavaran toimittamisesta toiseen EU-maahan. Tämä on niin sanottua maksimisäätelyä ja on tarkoitettu helpottamaan niissä maissa, joissa kuljetusnäyttövaatimukset ovat olleet kohtuuttomia. Suomessa yhteisömyynnin kuljetusnäyttöön ei ole oletettavissa muutoksia.
  4. Näiden lisäksi kaikille verovelvollisille asetettaisiin direktiivin velvoittama vaatimus ALV-tunnisteen merkitsemisestä laskulle verottoman EU-tavaramyynnin osoittamiseksi. Suomen verotuskäytännössä tätä on lähtökohtaisesti edellytetty myös aiemmin.

Yritysten on tärkeä varautua muutoksiin tulevien kuukausien aikana. Verohallinto ohjeistaa muutosten merkityksestä tarkemmin päivittäessään EU-tavarakaupan arvonlisäverotukseen liittyvän ohjeensa, joka julkaistaneen toivottavasti mahdollisimman pian. Komissio on julkaissut asiaan liittyen myös luonnoksen selittävistä huomautuksista.

– Muutosten oli tarkoitus yhtenäistää menettelyjä EU:ssa. Esimerkiksi Suomessa call off -yksinkertaistus itse asiassa tiukentaa nykykäytäntöä. Meillä on kuitenkin monia maita, joissa vastaavaa yksinkertaistusta ei ollut laisinkaan käytössä, joten toivottavasti yritykset kokevat laajemmassa skaalassa helpotukset hyödyllisiksi, toteaa Tiina Ruohola, EK:n välillisen verotuksen asiantuntija.

Evästeiden tallentaminen vaatii käyttäjän aktiivisen suostumuksen

Ti, 15/10/2019 - 09:27

Netissä surffaillessa kaikki ovat törmänneet evästeisiin ja erilaisiin ilmoituksiin ja suostumispyyntöihin. Evästeet ovat vierailtujen sivustojen tietokoneelle tallentamia tietoja, osa niistä on välttämättömiä, teknisiä evästeitä ja osa suostumuksenvaraisia.

Suostumusta vaativia ovat esimerkiksi vierailijoista tehtyä analytiikkaa tai mainonnan kohdentamista tuottavat evästeet. Osa evästeistä toimii vain kyseisen session aikana, osa toimii sivustolla vierailunkin jälkeenkin.

EU-tuomioistuimen tuore päätös selventää, että suostumusta evästeisiin pitää pyytää aktiivisesti. Tuomioistuimen päätös perustuu saksalaisen kuluttajajärjestön haasteeseen, jossa arvontoja järjestävä nettisivusto käytti valmiiksi rastitettua ruutua evästeiden hyväksyntää varten.

Valmista rastia ei katsottu aktiiviseksi ja täten päteväksi suostumukseksi. Tuomioistuin lausui, että jos rasti olisi jätetty tyhjäksi ja käyttäjän olisi ruksittava se itse, niin se olisi täyttänyt aktiivisen tekemisen ja suostumuksen edellytyksen.

Tuomioistuin muistutti myös läpinäkyvyyden tärkeydestä ja käyttötarkoitussidonnaisuudesta. Tämä tarkoittaa, että evästeiden käyttötarkoitus pitää kertoa etukäteen, kuten myöskin se, luovutetaanko tietoja kolmansille tai mikä on evästeiden käyttöikä. Tuomioistuin ei toki kaikkia evästeitä ja sivustojen käyttöä koskevia sääntöjä määritellyt tyhjentävästi, mutta jatkossa ”jatkamalla käyttöä hyväksyt evästeet” -tyyppistä ratkaisua ei enää hyväksytä.

EU-tuomioistuimen ratkaisu on tullut lokakuun alussa eli on varsin tuore. Viranomaisillakin on varmaan ymmärrystä, että evästemaailmakaan ei tule valmiiksi napin painalluksella, ja Traficomin omakin ohjeistus evästeiden suhteen tarvitsee uudistamista.

Nyt onkin yrityksille ja muillekin sivustojen ylläpitäjille hyvä aika alkaa varautua muutoksiin. Kannattaa siis tarkistaa omat evästekäytännöt, miettiä miten käyttäjiä informoidaan niistä selkeästi ja seurata tulevia ohjeita Tietosuojavaltuutetulta ja Traficomilta. Näin on hyvin varautunut tekemään muutossuunnitelman ja aikatauluttamaan sen järkevästi, kun tarkempi ohjeistus on saatavilla.

Rantahalvari: Eläkeyhtiöt tarvitsevat työhyvinvointitoiminnalle lainsäädännön tuen

Ma, 14/10/2019 - 09:23

Sosiaali- ja terveysministeriön tulee käynnistää uuden säädöksen valmistelu tukemaan työeläkevakuutusyhtiöiden työhyvinvointitoimintaa, vaatii johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari. Lainsäädäntöä tarvitaan etenkin työkyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen liittyvien epäselvyyksien poistamiseksi. Julkisen sektorin Kevalla tämä säännös jo on.

Onnistuneella työkyvyttömyysriskin hallinnalla edistetään työntekijöiden työssä jatkamista ja säästetään eläkemenoja. Kaikki voittavat. Tälle on selkeä tilaus, sillä työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on alkanut taas kasvaa pitkään jatkuneen hyvän kehityksen jälkeen.

Työeläkevakuutusyhtiöiden työhyvinvointipalveluja on ohjattu Finanssivalvonnan antamalla suosituksella. Varsinaista lainsäädännöllistä pohjaa tällä toiminnalla ei ole ollut. Työkyvyttömyysriskin hallintaa on pidetty vakuutustoimintaan elimellisesti kuuluvana vahingontorjuntana. Sitä se onkin.

Julkisen sektorin työeläkevakuuttaja Keva sai vastikään eduskunnan hyväksymällä lailla omalle työhyvinvointitoiminnalleen säädöspohjan. Työeläkevakuutusyhtiöillekin tarvitaan niiden ominaispiirteet huomioon ottavat työkyvyttömyysriskin hallintaa tukevat ja ohjaavat säännökset. Siksi sosiaali- ja terveysministeriön tulee käynnistää lainsäädäntövalmistelu lakiesityksen aikaansaamiseksi.

Säädöksissä tulee ottaa kantaa ainakin työhyvinvointitoiminnan tarkoitukseen, sisältöön, toimenpanoon ja rahoitukseen. Asianmukaisella sääntelyllä poistetaan epäselvyydet, jotka ovat aiheuttaneet ongelmia niin näiden palvelujen asiakkaille – työnantajille ja työntekijöille – kuin palveluja järjestäville ja tuottaville työeläkevakuutusyhtiöillekin.

Osaajille työlupa viikossa

Pe, 11/10/2019 - 11:44

EK vaatii, että maahanmuuttoviraston tulee ratkaista fast track -menetelmällä työlupahakemukset, joilla Suomeen ollaan tulossa sellaisiin töihin, joista maksettava palkka on vähintään 4 000 euroa kuukaudessa.

– Tällaiset hakemukset on ratkaistava enintään viikossa. Jos tähän ei pystytä, lupa katsotaan myönnetyksi. Näillä osaajilla on kysyntää muuallakin eivätkä he odota pitkään työlupakäsittelyn rattaiden pyörimistä, sanoo johtaja Ilkka Oksala.

Suomessa on paha pula osaajista. Heitä ei ole oven takana odottamassa. Pitkät käsittelyajat vaarantavat koko rekrytoinnin onnistumisen ja näin vaikeuttavat yritystoimintaa.

Tällä hetkellä asiantuntijoiden ja muiden osaajien työlupahakemusten keskimääräinen käsittelyaika on useita kuukausia. Fast track -menettelyn ohella työlupien enimmäiskäsittelyajaksi tulee EK:n mielestä asettaa yksi kuukausi. Jos hakemusta ei ole ratkaistu tässä ajassa, hakemus katsotaan hyväksytyksi.

Jari Huovinen bloggaa: Messiä parempi

Pe, 11/10/2019 - 09:51

Isäni on astronautti ja äitini ninja jo toisessa polvessa. Molemmat ovat ammattinsa valioita. Itsekin olen melko hyvä kaikessa mitä teen. Saatan olla jopa Lionel Messiä parempi jalkapalloilija. Täyttä varmuutta asiasta ei kyllä ole, koska emme ole koskaan pelanneet vastakkain. Jääkiekkoa pelaisin taatusti jo änärissä, jos vain osaisin luistella hiukan paremmin.

Muun muassa tällaisia pohdintoja on tullut esiin keskusteluissa lasteni kanssa. Seuraamme kaikki intohimoisesti urheilua ja poikieni kysymykset kuten ”voittaisiko tuo isi sinut?” tai ”pärjäisitkö sinä isi tuolle?” ovat edelleen melko yleisiä. Täytyy myöntää, että vastaukseni näihin kysymyksiin ovat joskus vähintäänkin optimistisia. Saatan esimerkiksi lipsauttaa, että voitan varmasti Topi Raitasen esteissä tai pärjään taatusti Patrik Laineelle maalinteossa.

Useimmiten vastaukset menevät vielä läpi ja saavat osakseen hyväksyvää nyökyttelyä. Ja miksipäs ei. Olenhan minä astronautti ja vaimoni ninjojen sukua.

Yrittäjyys on pitkälti asennetta. Se on ainakin uskoa omiin kykyihin, kokeilua ja testaamista, tekemällä oppimista ja uteliaisuutta. Yrittäjämäiset ominaisuudet ovat usein myös synnynnäisiä ja esiintyvät jossain määrin kaikissa yksilöissä. Valitettavan usein ne kuitenkin tylsistyvät matkan varrella joko meidän vanhempien kaavamaisten ajatusmallien takia tai jäävät muuten elämän tylsien realiteettien varjoon.

Suomi on suurten haasteiden edessä. Väestö ikääntyy, talouskasvu hiipuu ja samaan aikaan yritykset kärsivät osaajapulasta. Siksi kannustan kaikkia kaivamaan esiin omat piilevät yrittäjäominaisuutensa.

Kun seuraavan kerran pohdit, että ”pärjäisitkö sinä tuossa itsellesi tuntemattomassa tehtävässä tai olisitko hyvä tässä vieraassa asiassa?”, niin älä tyrmää ajatusta omasta kyvykkyydestäsi. Saatat olla jopa Messiä parempi. Et vain vielä ole pelannut häntä vastaan.

Itsekin olen keski-ikäistyville ex-kilpaurheilijoille hyvin tyypillisessä tilanteessa. Asenne on kyllä entisenlainen, mutta ikääntyvä kroppa asettaa väistämättä rajoitteita tulostavoitteiden saavuttamiselle. Yhdistelmä on kilpailutilanteessa vaarallinen ja lisää loukkaantumisriskiä. Tämän riskin olen kuitenkin valmis ottamaan, sillä vaikka ikäännyn, niin en ole valmis vielä luovuttamaan. Päinvastoin, aion vielä kehittyäkin. Jos en muuten, niin ainakin ihmisenä ja kanssakulkijana.

 

EK jatkaa komission arvonlisäverotuksen asiantuntijaryhmässä

To, 10/10/2019 - 09:11

Komissio on valinnut uudet jäsenet VAT Expert Group:iin kaudelle 2019–2022. EK on valittu jatkokaudelle jäseneksi tähän komission asiantuntijatyöryhmään. Ryhmässä käsitellään EU:n tulevaa lainsäädäntöä arvonlisäverotuksen osalta. Arvonlisäverotus on EU:ssa harmonisoitua ja näin ollen kaikki direktiivimuutokset on myös tuotava osaksi kotimaista lainsäädäntöä.

– On äärimmäisen tärkeää suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta olla mukana luomassa koko EU:n yhtenäisiä pelisääntöjä arvonlisäverotuksen osalta. Nimitys asiantuntijaryhmän jäseneksi mahdollistaa tämän erityisellä tavalla. Pohjoismainen keskusteleva lähestymistapa veroasioissa on kovaa valuuttaa myös Brysselissä, sanoo Tiina Ruohola, EK:n veroasiantuntija ja edustaja VAT Expert Groupissa.

Arvonlisäverotuksessa eletään muutosten aikakautta. Tälläkin hetkellä avoimia direktiivimuutosehdotuksia on viisi ja sen lisäksi odotellaan täytäntöönpanoasetuksia tietyistä 2021 voimaan tulevista uudistuksista.

– Suomi on edistänyt puheenjohtajuuskautensa aikana aktiivisesti useampaa direktiivimuutosehdotusta. Paljon on tekeillä. On hyvä huomata, että kaupallisen todellisuuden muuttuessa merkittävästi esimerkiksi palvelullistumisen myötä, pitäisi myös arvonlisäverosäännöksissä huomioida nämä muutokset. Arvonlisäverodirektiivin lähtökohta tavaran ja palvelun erilaisesta verokäsittelystä on hyvä esimerkki haasteita, joita yritykset tänä päivänä kohtaavat. Tällä hetkellä monissa yrityksissä on arkipäivää tehdä erottelu tavaran ja palvelun välillä ainoastaan verolainsäädännön vuoksi, Ruohola jatkaa.

Usean avoimen direktiivimuutosehdotuksen myötä työsarkaa riittää. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi jatkuu vuoden loppuun saakka, kunnes Suomi luovuttaa puheenjohtajuuden Kroatialle. Yhtenä merkittävänä hankkeena on koko EU-tavarakauppaa koskeva uudistus, niin sanottu lopullisen järjestelmän ehdotus.

– ALV-järjestelmää tulee kehittää suuntaan, joka luo puitteet myös pienille ja keskisuurille yrityksille hyötyä EU:n yhtenäisestä sisämarkkinasta. ALV-järjestelmän on mahdollistettava kasvu ja kansainvälistyminen, eikä luoda esteitä kaupalle. Oikein toimimisesta on tehtävä helppoa ja kustannustehokasta, samalla kun valtioille on mahdollistettava tehokas verotulojen turvaaminen. Nämä ovat hyviä askelmerkkejä tulevassa työssämme, Ruohola toteaa.

Janica Ylikarjula bloggaa: Avoimen Euroopan puolesta

Ke, 09/10/2019 - 10:02

Suomen EU-puheenjohtajuus toi Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) työantajat koolle Helsinkiin. Konferenssin kärkiviestiksi nousi avoimuus sekä taloudessa että laajemmin yhteiskunnassa. Eristäytyminen ei ole ratkaisu - Eurooppa tarvitsee yhteistyötä, kansainvälisyyttä ja vastuullista markkinataloutta enemmän kuin koskaan.

Euroopan avoimuutta haastetaan – myös EU:n sisällä. Yritysten edustajat ovat kuitenkin vakuuttuneita siitä, että avoin talous ja avoin yhteiskunta ovat eurooppalaisen vaurauden, hyvinvoinnin ja elämäntavan tärkeitä edellytyksiä.

Teema on suomalaisille yrityksille erityisen merkittävä. Neljännesvuosisata sitten elinkeinoelämä kampanjoi aktiivisesti EU-jäsenyyden puolesta, kun suomalaiset äänestivät 16.10.1994 liittymisestä Euroopan unioniin. Viesti oli kirkas: kansainvälisyys on Suomen kaltaiselle maalle välttämättömyys, eikä eristäytyminen ole ratkaisu.

Sama viesti on nyt entistä ajankohtaisempi, ja se koskee kaikkia Euroopan maita. Geopolitiikan ja voimapolitiikan paluu on tosiasia, eikä siinä pelissä pärjää mikään eurooppalainen maa yksin. Ainoastaan vahva ja toimintakykyinen EU voi vastata kansalaisten huoliin, jotka koskevat vaikkapa ilmastonmuutosta.

Eurooppalainen järjestelmä on perustunut avoimuuteen. Vaikka muut maat ja mallit haastavat sitä, meidän on syytä puolustaa vahvasti omaamme olematta tietenkään naiiveja muiden toimia kohtaan. Eurooppa on onnistunut yhdistämään avoimen markkinatalouden sosiaaliseen ja ympäristöä koskevaan vastuullisuuteen. Me uskomme siihen vahvasti ja haluamme, että protektionismin houkutusta vastustetaan niin EU:n sisällä kuin ulkopuolellakin.

Helsingin julistus avoimesta Euroopasta (suomi, englanti) annettiin Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työnantajat-ryhmän, Elinkeinoelämän keskusliiton ja Keskuskauppakamarin konferenssissa 9.10.2019. 

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on neuvoa-antava elin, joka muodostuu työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä muiden eturyhmien edustajista. Se antaa lausuntoja EU-asioista EU:n neuvostolle, Euroopan komissiolle ja Euroopan parlamentille ja toimii yhdyssiteenä unionin toimielinten ja kansalaisten välillä. Lue lisää: https://www.eesc.europa.eu/fi

 

Työ ei syrji -kampanja palkitaan maailman parhaimpiin kuuluvana

Ke, 09/10/2019 - 09:00

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n työsyrjintää vastustava Työ ei syrji -asennekampanja on valittu parhaimmistoon maailman johtaviin kuuluvassa viestintäalan kilpailussa.

Global SABRE Awards -kilpailuun otti osaa yli 5 500 viestintäkampanjaa ympäri maailman. Kilpailun tuomaristo on nyt valinnut osallistujista 40 parasta. Näistä yksi on EK:n #eisyrji-kampanja. Kilpailun 40 parasta palkitaan Global SABRE Awards -palkintogaalassa Yhdysvalloissa Washingtonissa lokakuun lopulla.

– Todella hienoa saada maailmalta tällainen tunnustus Työ ei syrji -kampanjallemme. Aiomme jatkaa kampanjaa vielä pitkään, kertoo EK:n asiantuntija Katja Leppänen.

EK aloitti #eisyrji-kampanjan runsas vuosi sitten. Kampanja tähtää asenteiden muuttumiseen ja syrjinnän vähentymiseen työelämässä. Tavoitteena on tehdä työelämän tasa-arvoisuudesta itsestäänselvyys. Kampanja pääviesti on, että työ ei syrji, vaan ihmisten asenteet.

Kampanjaan voi ilmoittautua mukaan osoitteessa www.eisyrji.fi.

Kampanja toteutettiin yhteistyössä Milttonin kanssa.

 

Petri Vuorio on valittu EU- ja kauppapolitiikan johtajaksi EK:n Brysselin-toimistoon

Ti, 08/10/2019 - 10:45

Petri Vuorio on valittu EU- ja kauppapolitiikan johtajaksi Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin-toimistoon. Hän toimii tällä hetkellä kauppapolitiikasta vastaavana johtajana EK:ssa. Tehtävä Brysselin-toimistossa avautui, kun Taneli Lahti siirtyi takaisin Euroopan komission palvelukseen ja komissaariehdokas Jutta Urpilaisen kabinettipäälliköksi.

Aiemmin Petri Vuorio on toiminut useissa rahoitusalan tehtävissä muun muassa Handelsbankenin Suomen suurasiakasyksikössä johtajana ja Swedbankin kansainvälisen yrityspankkitoiminnan johtajana Pietarissa. Lisäksi hän on auttanut East Consultingin Senior Partnerina suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymisessä ja liiketoiminnan kehittämisessä.

– Petrillä on vahva kokemus ja osaaminen yritysten EU- ja kauppapolitiikan edunvalvonnassa. Olen tyytyväinen, että saamme kovan osaajan jatkamaan Taneli Lahden erinomaista työtä, toteaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

– On ilo päästä edistämään yhdessä EK:n vahvan tiimin kanssa suomalaisyritysten menestyksen eteen Brysselissä tehtävää EU-vaikuttamistyötä. EU kohtaa juuri nyt lähihistoriansa merkittävimpiä sisäisiä ja ulkoisia haasteita, joiden yhteydessä on tärkeää varmistaa Suomen ja suomalaisen elinkeinoelämän äänen kuulluksi tuleminen, arvioi EK:n tuleva EU- ja kauppapolitiikan johtaja Vuorio.

Vuorio aloittaa tehtävässään 2.1.2020.

EK ja Kasvuryhmä – uudistetaan yhdessä Suomi kasvuun

Ti, 08/10/2019 - 08:59

Pk-sektorin kasvuhakuiset työllistäjät ovat EK:n toiminnan ytimessä. Siksi ”törkeää kasvua” hakeva Kasvuryhmä on meille mitä luontevin yhteistyökumppani, kertoo EK:n pk-johtaja Jouni Hakala. Tuoreessa julkaisussa kuullaan yhteisten jäsenyritysten puheenvuoroja.

Suomessa ollaan laajasti yksimielisiä tarpeesta nostaa työllisyysastetta ja kiriä sitä lähemmäksi pohjoismaista tasoa. Harvemmin puhutaan siitä, että tavoite voi toteutua vain työllistävien yritysten kautta, muistuttaa Jouni Hakala.

”Kasvu vaatii tekijänsä ja siksi kasvuhakuiset yrittäjät ovat suomalaisen yhteiskunnan elinehto.”

Keskisuurilla yrityksillä on merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa kasvun moottorina ja työllistäjänä, muistuttaa Kasvuryhmän COO Elina Mauno.

Kasvuryhmä ja EK ovat yhteisellä asialla – kumpikin jakaa tavoitteen kiihdyttää suomalaisten yritysten kestävää kasvua ja uudistumista, ja sitä kautta vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä ja hyvinvointia.

Siksi osapuolet ovat tänään julkaisseet kirjasen, jossa yhteiset jäsenyritykset jakavat kokemuksiaan kasvusta. Äänessä ovat Jere Räisänen (Elcoline Group), Timo Keski-Kasari (Juustoportti), Jussi Hurskainen (Valamis Group) ja Charlotta Björnberg-Paul (Saxo).

Haluamme yhdessä tuoda esiin innostavia kasvutarinoita eri puolilta Suomea, kertoo Elina Mauno.

”Näillä rohkeilla yrittäjillä on erilaiset kasvun polut, mutta kaikkia yhdistää kasvun nälkä ja kunnianhimoinen uudistumisen ote.”

Kipinää kasvuun – tarinoita kasvusta

Vuonna 2015 perustettu Kasvuryhmä on noin 200 suomalaisen kasvukapteenin yhteisö. Sen tarkoituksena on kiihdyttää scaleup-yritysten kestävää kasvua ja uudistumista. Tähtäimessä on luoda yhteensä 15 miljardia euroa lisää liikevaihtoa vuoden 2023 loppuun mennessä. Toiminta perustuu johtajien väliseen vertaissparraukseen ja kokemusten jakamiseen.

Häkämies bloggaa: Työllisyystavoitteen saaavuttamisessa kaikki pelissä

Ti, 08/10/2019 - 07:00

Hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin saa EK:n täyden tuen. Tavoite edellyttää vähintään 60 000 uutta työpaikkaa. Hallitus asetti seitsemän kolmikantaista työryhmää tekemään esityksiä, joilla tähän tavoitteseen päästään. Vaikka hallitus hyödyntää kolmikantaista valmistelua, se itsekin pääministerin suulla korostaa, että vastuu on maan hallituksella.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkisti omat työllisyyskeinonsa jo ennen juhannusta. EK:n kymmenkohtaisen ohjelman tavoitteena on synnyttää vähintään 40 000 uutta työpaikkaa. Vaikuttavin keinoistamme on työttömyysturvan porrastaminen niin, että tuki asteittain laskee. Tämä uudistus leikkaisi kannustinloukkua niin, että työ olisi aina ensisijaista. EK:n muut lääkkeet koskevat täsmäkoulutusta, paikallisen sopimisen edistämistä ja maahanmuuton lupaprosessien nopeuttamista.

Pallo on siis hallituksella. Hallitus tietää, että jos tavoite ei toteudu, se joutuu sopeuttamaan jo päätetyt menolisäykset muuttuneeseen kuvaan. Eli jos työllisyystavoite ei toteudu, menoja joudutaan leikkaamaan. Verojen korotukset sen sijaan olisivat myrkkyä taloudelle ja yrityksille.

EK julkistaa tänään työllisyyspelin, joka kertoo pelaajan tekemien valintojen työllisyysvaikutukset. Peli on sijoitettu Etelärannan alakertaan ja haastan kaikki talossa vierailevat ja työskentelevät pelaamaan sitä. Peli antaa palautteen ja kukin pelaaja saa tiedon omien valintojensa vaikutuksista.

Näin budjettin lähetekeskustelun päivänä peli on ajankohtaisempi kuin koskaan.

EK Työn takana – keinoja työllistymiseen

Ma, 07/10/2019 - 21:18

Suomessa on kymmeniä tuhansia avoimia työpaikkaa, joihin ei löydy työntekijää. Työllisyysasteen kasvattaminen vaatii hyviä päätöksiä. Meillä EK:ssa on kymmenen keinon ohjelma, jonka tarkoitus on työllistää Suomi. Se on päättämistä vaille valmis.

EK on työn takana – valmis tekemään työtä ja tekoja suomalaisen työn puolesta.

Sivut