Tilastot

Omaisuusrikosten määrä kasvoi 16,9 prosenttia

Tilastokeskus - 3 tuntia 14 min sitten
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuoden 2020 aikana kaikkiaan 537 700 rikoslakirikosta, mikä on 84 900 tapausta (18,8 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2019. Omaisuusrikoksia tuli tietoon 252 500, mikä on 16,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kiristysrikoksia ilmoitettiin runsaat 19 000 ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisiä ilmoitettiin 21 000.
Kategoriat: Tilastot

Tieliikenneonnettomuuksissa kuoli 211 ihmistä vuonna 2019

Tilastokeskus - 3 tuntia 14 min sitten
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 tapahtui 4 002 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 211 ja loukkaantui 5 013 ihmistä. Loukkaantuneista 8 prosenttia, eli 390 ihmistä, loukkaantui vakavasti 1) . Vuonna 2019 kuolleita oli 28 henkilöä vähemmän ja loukkaantuneita 290 vähemmän kuin vuonna 2018. Menehtyneistä 78 prosenttia ja loukkaantuneista 59 prosenttia oli miehiä.
Kategoriat: Tilastot

Kansantalouden suhdanteet

Findikaattori - Pe, 15/01/2021 - 09:00

Kansantalouden suhdanteet

Lähde: Tilastokeskus / Tuotannon suhdannekuvaaja

Päivitetty: 15.1.2021 Seuraava päivitys: 16.2.2021

Kansantalouden tuotanto laski marraskuussa vuodentakaisesta, kasvua edelliskuukaudesta Työpäiväkorjattu tuotanto laski marraskuussa 2020 0,4 prosenttia vuodentakaisesta. Marraskuun kausitasoitettu tuotanto kasvoi 0,6 prosenttia edelliskuukaudesta. Lokakuun 2020 työpäiväkorjattu tuotanto laski tarkentuneiden tietojen mukaan 1,8 prosenttia (oli –1,9) edellisvuoden lokakuusta. Tuotannon suhdannekuvaajan sarjat kausitasoitetaan Tramo/Seats -menetelmällä. Kausi- ja satunnaisvaihteluista tasoitettujen sarjojen (kausitasoitettu ja trendisarja) viimeiset havainnot tarkentuvat uusien havaintojen myötä kausitasoitusmenetelmissä. Tarkentumiset voivat etenkin suhdannekäänteissä olla suuria, mikä tulee ottaa huomioon kausitasoitettuja ja trenditietoja käytettäessä. Työpäiväkorjattuna alkutuotanto pysyi edellisvuoden tasolla. Jalostus kasvoi noin kaksi prosenttia ja palvelut pieneni noin prosentin vuoden 2019 marraskuusta.

Indikaattorin kuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajalla pyritään ennakoimaan kansantalouden kehitystä kuukausitasolla. Tiedot ovat indeksimuodossa. Tiedot on laskettu alkuperäisinä ja työpäiväkorjattuina koko kansantaloudelle ja kolmelle päätoimialalle. Lisäksi lasketaan kausitasoitettu sarja ja trendisarja koko kansantalouden tasolla.

Talouden suhdannevaihtelut näkyvät suoraan julkisen talouden tasapainossa. Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin tavoitteena on ylläpitää ja tukea vakaata ja kestävää talouskehitystä, jolloin vältytään suurelta osin sosiaalimenojen leikkauksilta ja verojen korotuksilta. Valtion talouden rahoitusjäämä ja bruttovelka ovat niitä julkisen talouden osia, joissa julkisen talouden vaihtelut näkyvät selkeimmin. Talouden heikentyessä julkisen sektorin kassan alijäämäisyyttä rajoitetaan ottamalla velkaa. Tästä syystä suhdanteiden vaihtelut heijastuvat selkeimmin juuri rahoitusjäämän tasossa ja siten myös valtion velan vaihteluissa. Taloutta pyritään tasapainottamaan työllisyyttä kasvattamalla, jolloin myös verotulojen määrä kasvaa ja työttömyyden laskun seurauksena myös tarve julkisten menojen kasvattamiseen vähenee.

Julkisen talouden ja samalla talouspolitiikan suurimpia tulevaisuuden haasteita ovat talouden suhdanteiden epävakaus, avoimen sektorin rakennemuutospaineet ja hyvinvointivaltion pitkän aikavälin rahoitusongelmat. Talouspolitiikan ongelmat ovat kytköksissä yhteiskunnan sosiaalisten ja rakenteellisten ongelmien kanssa. Ongelmia tulisikin tarkastella monialaisesti ja rinnakkain, jotta talouden tehostamistoimilla saavutetaan kestävästä sekä lyhyen että pitkänaikavälin tavoitteita. Julkisen talouden hoidon keskiössä tulisi olla toiminnan kestävyys. Lyhyen aikavälin talouden aktiivisuutta tukevat toimet pitää samalla parantaa julkisen talouden rahoitustasapainon kestävyyttä. Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalimenojen kustannukset voivat johtaa julkisen talouden epävakauteen ja kestävyysvajeeseen, mikäli talouspolitiikka ei huomioi yhteiskunnan rakenteellisten ongelmien, kuten ikärakenteen muutoksen ja taloudellisen huoltosuhteen vääristymisen vaikutuksia.

Kansantalouden tuotanto laski marraskuussa vuodentakaisesta, kasvua edelliskuukaudesta

Tilastokeskus - Pe, 15/01/2021 - 08:00
Työpäiväkorjattu tuotanto laski marraskuussa 2020 0,4 prosenttia vuodentakaisesta. Marraskuun kausitasoitettu tuotanto kasvoi 0,6 prosenttia edelliskuukaudesta. Lokakuun 2020 työpäiväkorjattu tuotanto laski tarkentuneiden tietojen mukaan 1,8 prosenttia (oli - 1,9) edellisvuoden lokakuusta.
Kategoriat: Tilastot

Rakennuskustannukset laskivat joulukuussa 0,5 prosenttia vuodentakaisesta

Tilastokeskus - Pe, 15/01/2021 - 08:00
Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset laskivat vuoden 2020 joulukuussa 0,5 prosenttia vuodentakaisesta. Työkustannukset laskivat 1,4 prosenttia. Tarvikepanosten ja palveluiden hinnat nousivat 0,1 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
Kategoriat: Tilastot

Rakennusyritysten liikevaihto laski 1,5 prosenttia marraskuussa

Tilastokeskus - Pe, 15/01/2021 - 08:00
Rakennusyritysten työpäiväkorjattu liikevaihto laski Tilastokeskuksen mukaan marraskuussa 1,5 prosenttia vuodentakaisesta. Myynnin määrä, josta hintojen muutosten vaikutus on poistettu, laski 1,3 prosenttia. Rakentamisen toimialoista liikevaihto ja myynnin määrä kasvoivat ainoastaan maa- ja vesirakentamisessa. Talonrakentamisen ja erikoistuneen rakennustoiminnan toimialojen liikevaihto ja myynnin määrä laskivat vuodentakaiseen verrattuna.
Kategoriat: Tilastot

Teollisuuden liikevaihto väheni marraskuussa 1,6 prosenttia

Tilastokeskus - Pe, 15/01/2021 - 08:00
Teollisuuden (TOL BCD) työpäiväkorjattu liikevaihto väheni Tilastokeskuksen mukaan marraskuussa 1,6 prosenttia vuodentakaisesta. Liikevaihto väheni päätoimialoista voimakkaimmin kemianteollisuudessa, jossa se oli 17,1 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Teollisuuden (TOL BCD) kausitasoitettu liikevaihto kasvoi 1,7 prosenttia lokakuuhun verrattuna.
Kategoriat: Tilastot

Inflaatio

Findikaattori - To, 14/01/2021 - 09:00

Inflaatio

Lähde: Tilastokeskus / Kuluttajahintaindeksi

Päivitetty: 14.1.2021 Seuraava päivitys: 19.2.2021

Inflaatio joulukuussa 0,2 prosenttiaTilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli joulukuussa 0,2 prosenttia. Marraskuussa inflaatio oli myös 0,2 prosenttia. Vuoden 2020 keskimääräinen inflaatio oli 0,3 prosenttia.Joulukuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten savukkeiden, omakotitalokiinteistöjen, matkaviestintäpalveluiden sekä tutkimus- ja hoitomaksujen kallistuminen. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten polttonesteiden ja hotellihuoneiden halpeneminen. Marraskuulta joulukuulle kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 0,1 prosenttia, mikä johtui muun muassa lentojen kallistumisesta.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Inflaatiolla tarkoitetaan yleisen hintatason nousua. Kuluttajahintaindeksi kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla.

Määrävuosin uudistettavat kuluttajahintaindeksit sopivat lyhyen aikavälin tarkasteluihin. Pitkän aikavälin tarkasteluihin, esim. vuokran tarkistamiseen, soveltuu parhaiten elinkustannusindeksi. Se on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä laskettu pitkä aikasarja ja kehittyy samalla tavalla kuin kuluttajahintaindeksi. Monet vuokrat, niin asuin- ja liikehuoneistojen kuin maanvuokratkin, on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin.

Inflaatiolla on, yhdessä talouden kasvun, työttömyyden kehityksen ja talouden tasapainon kanssa, keskeinen vaikutus talouden suhdanteisiin Suomessa. Korkeasta ja epävakaasta inflaatiosta on haittaa niin taloudelle, kuluttajille kuin yrityksillekin. Inflaatiokehitystä pyritään talouspolitiikan keinoin tasapainottamaan, koska inflaation epävakaus aiheuttaa markkinoilla epävarmuutta, tehottomuutta ja vaikeuttaa investointien ja säästämisen suunnittelua. Inflaation vaikutukset heijastuvat tavallisten kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ostovoimaan sekä toisaalta yritysten investointihalukkuuteen.

Inflaatio joulukuussa 0,2 prosenttia

Tilastokeskus - To, 14/01/2021 - 08:00
Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli joulukuussa 0,2 prosenttia. Marraskuussa inflaatio oli myös 0,2 prosenttia. Vuoden 2020 keskimääräinen inflaatio oli 0,3 prosenttia.
Kategoriat: Tilastot

Kaupan liikevaihto ja myynnin määrä kasvoivat marraskuussa

Tilastokeskus - To, 14/01/2021 - 08:00
Tilastokeskuksen mukaan koko kaupan työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi marraskuussa 0,8 prosenttia vuoden 2019 marraskuusta. Liikevaihto kohosi marraskuussa kaikilla kaupan päätoimialoilla tukkukauppaa lukuun ottamatta. Koko kaupan työpäiväkorjattu myynnin määrä, josta hintojen muutoksen vaikutus on poistettu, nousi marraskuussa 2,4 prosenttia. Viime vuoden lokakuussa liikevaihto oli 0,7 prosentin laskussa myynnin määrän kohotessa 0,9 prosenttia.
Kategoriat: Tilastot

Palkkasumma kasvoi syys-marraskuussa 0,2 prosenttia vuodentakaisesta

Tilastokeskus - To, 14/01/2021 - 08:00
Tilastokeskuksen tietojen mukaan koko talouden palkkasumma oli syys-marraskuussa 0,2 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Marraskuussa koko talouden palkkasumma väheni 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Vuosi sitten syys-marraskuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 3,1 prosenttia.
Kategoriat: Tilastot

Palveluiden liikevaihto ja tuotanto laskivat marraskuussa

Tilastokeskus - To, 14/01/2021 - 08:00
Palvelualojen työpäiväkorjattu liikevaihto laski vuoden 2020 marraskuussa 8,8 prosenttia vuoden 2019 marraskuusta. Palvelutuotanto eli volyymi, josta hintojen muutosten vaikutus on poistettu, laski samaan aikaan 6,4 prosenttia. Kuluvan vuoden lokakuussa liikevaihto oli 9,0 prosentin laskussa volyymin supistuessa vastaavasti 6,3 prosenttia. Palvelualoissa ei ole mukana kaupan toimialoja.
Kategoriat: Tilastot

Meeting of 9-10 December 2020

Euroopan keskuspankki - To, 14/01/2021 - 00:00
Kategoriat: Tilastot

Vaihtotase alijäämäinen marraskuussa, pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomailta Suomeen

Tilastokeskus - Ti, 12/01/2021 - 08:00
Vaihtotase oli alijäämäinen marraskuussa. Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo laski 6 prosenttia vuodentakaisesta. Pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomailta Suomeen. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta.
Kategoriat: Tilastot

Henkirikokset

Findikaattori - Ma, 11/01/2021 - 09:00

Henkirikokset

Lähde: Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti

Päivitetty: 11.1.2021 Seuraava päivitys: 10.1.2022

Henkirikollisuuden lasku pysähtyi Vuonna 2019 Suomessa surmattiin kuolemansyytietojen mukaan 65 ihmistä. Määrä oli kolmanneksi pienin 2000-luvun vuotuismääristä ja edelleenkin historiallisen matala. Väestöön suhteutettu kuolleisuus oli 1,18 uhria 100 000 asukasta kohti. Uhreista 43 oli miehiä ja 22 naisia. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin henkirikosseurannan ennakkotietojen perusteella henkirikosten määrä tulee kuitenkin vuonna 2020 selvästi kasvamaan edellisvuosista. Rikollisuustason kahden viime vuosikymmenen laskutrendi tulee siten ainakin hetkellisesti taittumaan. 1990-luvulta alkaneen laskevan henkirikollisuustrendin myötä ovat vähentyneet nimenomaan miesten tekemät henkirikokset, niin miehiin kuin naisiinkin kohdistuneet. Naisten henkirikollisuudessa muutokset ovat olleet viime vuosikymmeninä vähäisiä. Suomen lähihistorian väkivaltaisin kausi henkirikollisuudella mitaten oli ajanjakso suurlakkovuodesta 1905 kieltolain kumoamisvuoteen 1932. Maassamme surmattiin tuolloin vuosittain kolminkertainen määrä ihmisiä asukasta kohti nykyiseen verrattuna. (Väkivaltaisin yksittäinen vuosi julkaistussa kuolemansyytilastossa on vuosi 1918, jolloin tilastoidun henkirikollisuuden taso oli yli 60 uhria 100 000 asukasta kohti.) Toinen lyhyempi väkivaltapiikki oli välittömästi toisen maailmansodan jälkeen vuosina 19451947. Vastaavasti viime vuosisadalle osui myös tunnetun historiamme väkivallattomin jakso, 1950-luvun lopulta 1960-luvun lopulle. Henkirikollisuuden taso oli tuolloin kolmanneksen viime vuosikymmenten keskitasoa alhaisempi. Uusi suhteellisen korkean henkirikollisuuden jakso alkoi 1969, suuren alkoholireformin vuonna. 1990-luvun jälkipuoliskolta alkaen henkirikollisuus on kääntynyt jälleen laskuun Suomessa. Kehitys on ollut sama myös muualla Euroopassa. Suomessa henkirikollisuustason lasku on viime vuosina ollut hieman Euroopan talousalueen keskimääräistä laskua nopeampaa. Yhtenä syynä rikollisuustason laskuun on ollut väestön vanheneminen, joka on selittänyt 10–25 prosenttia henkirikollisuuden tason kokonaismuutoksesta. Henkirikollisuuden yleisrakenne on rikollisuuden vähenemisestä huolimatta pysynyt muuttumattomana. Tyypillinen suomalainen henkirikos on yksityisasunnossa tapahtuva ryyppyriitatappo. Aseena on keittiöveitsi ja tekoajankohtana viikonloppu. Syyllinen ja uhri ovat vanhoja tuttuja, keski-ikäisiä, yksin asuvia, työelämästä syrjäytyneitä, alkoholisoituneita miehiä, joilla on takanaan useita aiempia väkivaltarikostuomioita. Tekohetkellä osapuolet ovat yleensä 1–3 promillen humalassa.

Indikaattorin kuvaus

Indikaattori kuvaa naisten, miesten ja koko väestön henkirikoskuolleisuuden kehitystä kymmenvuotiskausittain vuodesta 1760 nykypäivään. Uhrien määrä on suhteutettu väestömäärään: kuolleisuus ilmoitetaan uhrien vuotuisena määränä 100 000 asukasta kohti. Indikaattorin tiedot on kerätty Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toimesta Veli Verkon ja Tilastokeskuksen julkaisemista tiedoista. Vuoteen 1936 saakka miesten ja naisten luvut eivät sisällä lapsensurmarikoksia, henkirikosten kokonaismäärään lapsensurmarikokset sisältyvät myös vuotta 1936 edeltävällä ajanjaksolla.

Suomi on Ruotsin ohella ainoa maa maailmassa, jossa henkirikollisuuden kehityksestä on saatavissa vertailukelpoista tietoa näin pitkältä ajalta. Siitä on kiittäminen Ruotsin valtakunnan väestötilastointijärjestelmää, johon tahallisen väkivallan uhreina kuolleista ryhdyttiin kirjaamaan tietoja vuodesta 1700-luvun puolivälistä alkaen. 1700-luvun ja 1800-luvun alkupuolen tiedot ovat tosin varsin aukollisia. Heikki Ylikankaan ja Kirsi Sirénin tutkimusten mukaan ne ilmoittavat uhrien määrän noin 30–50 % todellista alhaisempana, nykyisin kuolemansyytilastoon henkirikosten määrä kirjautuu noin 10 % todellista pienempänä.

Joulukuussa 2020 ensirekisteröitiin 8 132 uutta henkilöautoa

Tilastokeskus - Ma, 11/01/2021 - 08:00
Joulukuussa 2020 rekisteröitiin 14 793 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli 9 812. Ensirekisteröinnit kasvoivat 14,1 prosenttia edellisvuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna. Uusia henkilöautoja rekisteröitiin joulukuussa 8 132, mikä on yksi prosentti vähemmän kuin joulukuussa 2019. Henkilöautoista 12,9 prosenttia oli täyssähköautoja ja 18,5 prosenttia ladattavia hybridejä. Niitä rekisteröitiin yhteensä 2 561, mikä on 166 prosenttia enemmän kuin joulukuussa 2019. Tiedot perustuvat Liikenne- ja viestintäviraston (Traficom) liikenneasioiden rekisteriin ja ne on tuottanut Tilastokeskus. Luvuissa ei ole mukana Ahvenanmaan ajoneuvoja.
Kategoriat: Tilastot

Kotimaan vesiliikenteen kuljetukset laskivat marraskuussa

Tilastokeskus - Ma, 11/01/2021 - 08:00
Kotimaan vesiliikenteessä kuljetusten kokonaismäärä oli vuoden 2020 marraskuussa yhteensä 0,4 miljoonaa tonnia. Kotimaan vesiliikenteen kuljetukset laskivat vuoden 2019 marraskuuhun verrattuna 62 prosenttia. Marraskuussa 2020 lähes kaikki kotimaan vesikuljetukset tapahtuivat rannikolla.
Kategoriat: Tilastot

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Tilastot