Tilastot

Maarakennusalan kustannukset laskivat elokuussa 4,6 prosenttia vuodentakaisesta

Tilastokeskus - 4 tuntia 51 min sitten
Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset laskivat 4,6 prosenttia vuoden 2019 elokuusta vuoden 2020 elokuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin päällysteiden -14,8 prosentista teknisten ja muiden järjestelmien 0,0 prosenttiin.
Kategoriat: Tilastot

Työttömyysaste

Findikaattori - Ti, 22/09/2020 - 10:00

Työttömyysaste

Lähde: Tilastokeskus / Työvoimatutkimus

Päivitetty: 22.9.2020 Seuraava päivitys: 20.10.2020

Työllisyys heikkeni ja työttömyys kasvoi elokuussa vuoden takaiseen verrattunaTyöttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2020 elokuussa 211 000 (virhemarginaali ±20 000), mikä oli 42 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 110 000 ja naisia 101 000.Työttömyysaste oli elokuussa 7,7 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 6,1 prosenttia. Miesten työttömyysaste nousi viime vuoden elokuusta 1,1 prosenttiyksikköä 7,7 prosenttiin. Naisten työttömyysaste nousi 2,1 prosenttiyksikköä 7,8 prosenttiin.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta. Virallinen työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.

Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi vastaanottaa työtä kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon sisällä. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää em. työnhaku- ja työnvastaanottokriteerit.

Työvoimaan kuuluvat kaikki ne 15-74 -vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusviikolla olivat työllisiä tai työttömiä.

Pitkäaikaistyöttömät

Findikaattori - Ti, 22/09/2020 - 10:00

Pitkäaikaistyöttömät

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto

Päivitetty: 22.9.2020 Seuraava päivitys: 20.10.2020

Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi Elokuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 78 800, mikä on 15 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 46 600 ja naisia 32 200. Miesten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 9 100:lla (24 %) ja naisten määrä lisääntyi 6 300:lla (24 %). Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömistä oli 32 800, mikä on 2 500 enemmän kuin vuosi sitten.

Indikaattorin kuvaus

Vaikeasti työllistyvät eli rakennetyöttömyys

Rakenteellista työttömyyttä voidaan mitata pitkäaikaistyöttömyyden, toistuvaistyöttömyyden, työvoimapoliittisista palveluista työttömäksi palanneiden ja näissä palveluissa toistuvasti kiertävien henkilöiden yhteismääränä.

Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet.

Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet. Ei kuitenkaan edelliseen ryhmään kuuluvia yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä.

Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden työllistäminen on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin.

Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. palvelussa.

Työllisyysaste

Findikaattori - Ti, 22/09/2020 - 10:00

Työllisyysaste

Lähde: Tilastokeskus / Työvoimatutkimus

Päivitetty: 22.9.2020 Seuraava päivitys: 20.10.2020

Työllisiä oli vuoden 2020 elokuussa 2 533 000 (virhemarginaali ±36 000), mikä oli 65 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli 19 000 vähemmän ja naisia 47 000 vähemmän kuin vuoden 2019 elokuussa.Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli elokuussa 71,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 73,5 prosenttia. 15–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste laski viime vuoden elokuusta 1,3 prosenttiyksikköä 72,9 prosenttiin ja naisten työllisyysaste laski 2,8 prosenttiyksikköä 70,0 prosenttiin.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Työllisyysaste on työllisten prosenttiosuus väestöstä. Virallinen työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.

Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskenteleviä.

Rakentaminen

Findikaattori - Ti, 22/09/2020 - 10:00

Rakentaminen

Lähde: Tilastokeskus / Rakennus- ja asuntotuotanto

Päivitetty: 22.9.2020 Seuraava päivitys: 20.10.2020

Rakennustuotannon volyymi väheniKäynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo eli volyymi väheni touko-heinäkuun aikana 1,1 prosenttia vuodentakaisesta. Asuinrakentamisen volyymi väheni 2,0 prosenttia ja muun kuin asuinrakentamisen volyymi 0,4 prosenttia. Samaan aikaan rakennushankkeita aloitettiin 11,5 miljoonan kuutiometrin edestä, 5,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinrakentamisen aloituksia oli 6,7 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Indikaattori kuvaa kotimaan uudisrakentamisen kiinteähintaisen arvon muutosta vertailuajankohtaan, indeksin perusvuoteen nähden. Uudisrakentamiseksi katsotaan rakennusluvanvarainen uudisrakentaminen ja rakennusten laajentaminen. Uudisrakentaminen jakautuu asuntotuotantoon ja teollisuuden rakentamisen osalta varasto- ja teollisuusrakentamiseen sekä liike- ja toimistorakentamiseen.

Talouden ja teollisuuden suhdanteiden vaihtelut näkyvät laajasti rakentamisen määrän kehityksessä. Toimialoittainen kehitys ja elinkeinoelämän muuttuvat rakenteet vaikuttavat suoraan yritysten ja julkisen sektorin rakentamishalukkuuteen ja uusien rakennushankkeiden suunnitteluun. Talouden epävakauden ja tuotannon laskun seurauksena investointien ja teollisuuden panostusten, kuten uudisrakentamisen määrä myös laskee. Investointien lisäksi rakentamisen kasvuun (tai vähenemiseen) vaikuttavat korkojen ja inflaation kehitys. Rakentamisen taloudelliset vaikutukset eivät rajaudu vain rakennusalan ja sen työpaikkojen kehitykseen, vaan rakentamisen volyymi heijastuu laajalti kansantalouden tilaan ja elinkeinoelämän kysynnän ja kasvun ennusteisiin.

Julkisella hallinnolla on keskeinen rooli rakennusalan ja rakentamisen volyymin kehitykseen. Sen lisäksi, että julkinen sektori on merkittävä uudisrakentamisen rahoittaja, julkinen sektori myös ohjaa ja sääntelee rakentamisen olosuhteita lainsäädännön, verotuksen ja kaavoituksen avulla. Julkisen sektorin keskeistä roolia rakennushankkeiden suunnittelussa ja valmistelussa on perusteltu sillä, että uudisrakentamisen volyymilla ja rakentamisen kohdentumisella on monialaiset heijastusvaikutukset työllisyysasteeseen, uusien investointien kohdentamiseen ja kaupunkirakenteen kehitykseen yhteiskunnassa.

Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni edelleen

Tilastokeskus - Ti, 22/09/2020 - 08:00
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 touko-heinäkuussa rakennuslupia myönnettiin 8,6 miljoonaa kuutiometriä, 35,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinrakentamiseen myönnetty kuutiomäärä väheni 28,6 prosenttia ja muuhun kuin asuinrakentamiseen myönnetty kuutiomäärä 37,9 prosenttia. Kaikissa talotyypeissä kuutiomäärät vähenivät reilusti vuodentakaisesta, eniten väheni liike- ja toimistorakentamiseen myönnetty kuutiomäärä, jopa 52,6 prosenttia.
Kategoriat: Tilastot

Suomen ennakkoväkiluku elokuun lopussa 5 532 333

Tilastokeskus - Ti, 22/09/2020 - 08:00
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli elokuun lopussa 5 532 333. Maamme väkiluku kasvoi tammi-elokuun aikana 7 041 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 12 145 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 5 077 vähemmän kuin kuolleita.
Kategoriat: Tilastot

Tieliikenteessä kuoli 22 ihmistä elokuussa

Tilastokeskus - Ti, 22/09/2020 - 08:00
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä sattui elokuussa 427 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Niissä kuoli 22 ja loukkaantui 543 ihmistä. Kuolleita oli 1 vähemmän ja loukkaantuneita 36 enemmän kuin vuoden 2019 elokuussa. Tietoja on verrattu edellisvuoden vastaaviin ennakkotietoihin.
Kategoriat: Tilastot

Työllisyys heikkeni ja työttömyys kasvoi elokuussa vuoden takaiseen verrattuna

Tilastokeskus - Ti, 22/09/2020 - 08:00
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2020 elokuussa 65 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli 42 000 enemmän kuin vuoden 2019 elokuussa. Työllisyysasteen trendiluku oli 71,6 prosenttia ja työttömyysasteen trendiluku 7,5 prosenttia.
Kategoriat: Tilastot

Varsinaiseen kauppalaivastoon kuului 678 alusta elokuussa 2020

Tilastokeskus - Ma, 21/09/2020 - 08:00
Vuoden 2020 elokuussa Suomen kauppalaivaston koko oli 1 240 alusta. Varsinaiseen kauppalaivastoon kuului 678 alusta ja pienaluksiin 287 alusta. Proomuja ja muita kuljetuskoneettomia aluksia oli yhteensä 275 kappaletta. Kauppa-alusluetteloon, johon voidaan merkitä pääasiassa ulkomaan liikenteessä toimivia aluksia, kuului vuoden 2020 elokuussa yhteensä 113 alusta. Koko rekisteröidyn kauppalaivaston bruttovetoisuus oli 1 862 412. Tästä varsinaisen kauppalaivaston bruttovetoisuuden osuus oli 1 728 898 ja kauppa-alusluetteloon merkittyjen alusten 1 564 966.
Kategoriat: Tilastot

Regional diversity in the EU – how does your region fare?

Eurostat (Euroopan tilastot) - Pe, 18/09/2020 - 12:00
What is the share of young and old people in the regions of the European Union (EU)? Is the risk of poverty in my region higher or lower than elsewhere in the EU? Which region has the largest economy? Which region invests most in research and innovation? How do people in my region use the internet?
Kategoriat: Tilastot

BKT asukasta kohti

Findikaattori - Pe, 18/09/2020 - 10:00

BKT asukasta kohti

Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

Päivitetty: 18.9.2020 Seuraava päivitys: 18.12.2020

Bruttokansantuote kasvoi 1,1 prosenttia vuonna 2019Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 1,1 prosenttia vuonna 2019. Suurin osa ennakkotiedosta saatiin mukaan laskentaan jo kesäkuussa julkaistuihin lukuihin ja bruttokansantuotteen volyymin kasvu on pysynyt ennallaan. Luvut ovat tarkentuneet ulkomaiden, yksityisen kulutuksen ja osin julkisen talouden osalta, joista saatiin uutta aineistoa. Syyskuun julkaisun yhteydessä olemme päivittäneet myös neljännesvuositilinpidon tietokantataulukot.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

BKT, bruttokansantuote, markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Se voidaan määritellä kolmella tavalla: institutionaalisten sektoreiden tai eri toimialojen bruttoarvonlisäysten summana lisättynä tuoteveroilla ja vähennettynä tuotetukipalkkioilla; kotimaisten institutionaalisten yksiköiden tavaroiden ja palveluiden loppukäytön summana (kulutus, pääoman bruttomuodostus, vienti miinus tuonti); tulojen summana (palkansaajakorvaukset, tuotanto- ja tuontiverot miinus tukipalkkiot, bruttotoimintaylijäämä ja sekatulo, brutto).

BKT asukasta kohti on kansainvälisissä vertailuissa yleisesti käytetty kansantalouden mittari. Volyymi-indeksi kuvaa taloudellista sarjaa, josta on poistettu hintojen muutoksen eli inflaation vaikutus. Volyymi-indeksi sisältää tarkasteltavan ilmiön sekä määrän että laadun muutokset.

Bruttokansantuotteen indikaattoreiden avulla voidaan tehdä arvioita kansantalouden kehityksestä ja sen suhteesta yhteiskunnan kokonaiskehitykseen. Bruttokansantuote-indikaattorin käyttöä hyvinvoinnin mittarina on myös kritisoitu laajasti ja monet kansalaiset ja päättäjät ovat toivoneet toista indeksiä sen tilalle. Talousteoriaan perustuva indikaattori ei huomioi esimerkiksi ympäristötuhoja tai ihmisten taloudellista eriarvoisuutta. Toisaalta bkt-mittarin vahvuuksiin kuuluu sen vankka tilastopohja ja kansainvälinen vertailtavuus. Lisäksi kansantalouden tilinpitoa, johon bkt siis pohjautuu, on kehitetty säännöllisesti vastaamaan yhteiskunnallisia muutoksia ja sitä on laajennettu liittämällä siihen inhimilliseen hyvinvointiin, luonnonvarojen käyttöön ja ympäristön tilaan liittyviä satelliittitilejä.

Verotus

Findikaattori - Pe, 18/09/2020 - 10:00

Verotus

Lähde: Tilastokeskus / Verot ja veronluonteiset maksut

Päivitetty: 18.9.2020 Seuraava päivitys: 16.3.2021

Verokertymä kasvoi 2,5 prosenttia vuonna 2019 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,5 prosenttia vuonna 2019. Kertymä oli yhteensä 101,5 miljardia euroa. Veroaste laski edellisvuodesta 0,2 prosenttiyksikköä 42,2 prosenttiin. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Tiedot käyvät ilmi kansantalouden tilinpidon vuotta 2019 koskevista ennakkotiedoista. Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä oli 426 miljoonaa euroa suurempi kuin maaliskuussa julkaistujen ensimmäisten tietojen mukaan, lähinnä sosiaaliturvamaksu- ja arvonlisäverotietojen tarkentumisesta johtuen. Veroasteen lisäksi voidaan tarkastella nettoveroastetta, joka lasketaan vähentämällä julkisyhteisöjen saamista veroista niiden maksamat tulonsiirrot. Vuonna 2019 nettoveroaste oli 18,0 prosenttia bruttokansantuotteesta ja lukema oli 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisenä vuonna. Arvonlisäveron tuotto kasvoi edellisvuodesta 2,9 prosenttia ja oli 22,0 miljardia euroa. Muiden tavaroista ja palveluista maksettujen verojen kertymät pääsääntöisesti pienenivät hieman. Kertymät kasvoivat mm. apteekkimaksussa (4,4 prosenttia) ja virvoitusjuomaverossa (16,9 prosenttia). Tupakkaveron ja alkoholijuomaveron kertymät kasvoivat vain lievästi. Rahapelitoiminnan voittovarat pienenivät 0,9 prosenttia ja olivat 1,1 miljardia euroa. Energiaverojen kertymä pieneni 2,3 prosenttia ja oli 4,3 miljardia euroa. Auto- ja moottoripyöräveron kertymä 886 miljoonaa euroa oli 11,0 prosenttia ja ajoneuvoveron kertymä 1,2 miljardia 3,7 prosenttia edellisvuotta pienempi. Kotitalouksien maksama tulovero kasvoi 2,9 prosenttia edellisvuodesta ja kertymä oli 29,4 miljardia euroa. Omaisuusverojen kertymä nousi 3,8 prosenttia edellisvuodesta. Perintö- ja lahjaveron kertymä vuonna 2019 oli 748 miljoonaa euroa eli 8,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Varainsiirtoveron kertymä oli 857 miljoonaa euroa ja kasvua edellisvuodesta oli 1,5 prosenttia.

Indikaattorin kuvaus

Indikaattori kuvaa veroastetta eli julkisyhteisöjen keräämien pakollisten verojen ja veronluonteisten maksujen vuosikertymää suhteessa saman ajanjakson bruttokansantuotteeseen.

Veroaste on yksi yleisimpiä kansainvälisissä vertailuissa käytettyjä julkisen sektorin koon mittareita.

Julkisen talouden kehitys sekä menojen ja tulojen välinen tasapaino vaikuttavat suoraan verotuksen määrään ja tarpeeseen. Hyvinvointivaltion tyypillisenä piirteenä on ollut julkisen sektorin laaja tehtäväkenttä ja suuret julkiset sosiaalimenot, mikä on näkynyt Suomen korkeana veroasteena ja useisiin eri sektoreihin kohdistuvana verotuksena. Kansantalouden kehityksen ja talouden tasapainon edellytyksenä onkin turvata riittävä työllisyys, joka mahdollistaa verotulojen riittävän kehityksen ja kattaa näin julkisten tulonsiirtojen rahoituksen.

Verotuksen kohdentumisella on lisäksi merkittävät heijastusvaikutukset yrityssektorin ja teollisuuden toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn. Kansallisen verojärjestelmän taloudelliset vaikutukset korostuvat etenkin nykyisillä globaaleilla markkinoilla. Teollisuuden elinvoimaisuuden kannalta verojärjestelmän on oltava riittävän selkeä ja ennustettava. Verotuksen tason tulee olla lisäksi kohtuullinen, jotta yritystoiminnan harjoittaminen on Suomessa kannattavaa ja kilpailukykyistä kansainvälisiin kilpailijoihin nähden.

Verotus näkyy myös kotitalouksien ostovoiman kehityksessä ja siten kysynnän ja kaupan kasvunäkymissä. Veropolitiikalla voidaankin ohjailla kansalaisten kulutusta haluttuun suuntaan verottamalla kohdennetusti tiettyjä hyödykkeitä esimerkiksi haittaveroin. Toisaalta samaan aikaan julkinen hallinto voi veroratkaisuin kannustaa yrittäjiä investoimaan ja aktivoida kuluttajien kysyntää heikkoina taloudellisina aikoina.

Bruttokansantuote kasvoi 1,1 prosenttia vuonna 2019

Tilastokeskus - Pe, 18/09/2020 - 08:00
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 1,1 prosenttia vuonna 2019. Suurin osa ennakkotiedosta saatiin mukaan laskentaan jo kesäkuussa julkaistuihin lukuihin ja bruttokansantuotteen volyymin kasvu on pysynyt ennallaan. Luvut ovat tarkentuneet ulkomaiden, yksityisen kulutuksen ja osin julkisen talouden osalta, joista saatiin uutta aineistoa. Syyskuun julkaisun yhteydessä olemme päivittäneet myös neljännesvuositilinpidon tietokantataulukot.
Kategoriat: Tilastot

Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni 5,3 miljardia euroa

Tilastokeskus - Pe, 18/09/2020 - 08:00
Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot pienenivät 2,8 miljardia vuoden 2020 toisella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä 2,5 miljardia euroa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen nettoluotonotto kasvoi 5,3 miljardilla eurolla. Kokonaistulot pienenivät 4,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kokonaismenot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 5,0 prosenttia. Vuoden 2020 toisella neljänneksellä julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 3,7 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain tilastosta. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista.
Kategoriat: Tilastot

Kotitalouksien säästämisaste kasvussa vuoden toisella neljänneksellä

Tilastokeskus - Pe, 18/09/2020 - 08:00
Kotitalouksien säästämisaste kasvoi huhti -kesäkuussa edellisestä neljänneksestä. Säästämisaste kasvoi, koska kulutusmenot pienentyivät selvästi käytettävissä olevia tuloja enemmän. Kotitalouksien investointiaste kasvoi hieman edellisestä neljänneksestä. Yrityssektorin voittoaste nousi, vaikka arvonlisäys supistui huomattavasti. Pienentyneet maksetut palkansaajakorvaukset ja kasvaneet saadut tuotantotukipalkkiot käänsivät voittoasteen kasvuun. Yrityssektorin investointiaste puolestaan laski edellisestä neljänneksestä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisesta sektoritilinpidosta.
Kategoriat: Tilastot

Ulkomaankauppa supistui selvästi vuoden 2020 toisella neljänneksellä

Tilastokeskus - Pe, 18/09/2020 - 08:00
Tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti laski 18 prosenttia vuoden 2020 toisella neljänneksellä suhteessa edeltävän vuoden vastaavaan neljännekseen. Ulkomaankauppa, eli vienti ja tuonti, laski sekä tavaroissa että palveluissa. Palveluita vietiin 28 prosenttia ja tuotiin 22 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ulkomaankaupan suhteellinen vähentyminen oli pienintä tavaroiden viennissä, jossa lasku oli 12 prosentin suuruinen. Tavaroiden tuonti laski vuorostaan 20 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta, joka on osa maksutasetta .
Kategoriat: Tilastot

Vaihtotase alijäämäinen toisella neljänneksellä, ulkomainen nettovarallisuusasema heikkeni

Tilastokeskus - Pe, 18/09/2020 - 08:00
Vaihtotase oli alijäämäinen vuoden 2020 toisella neljänneksellä. Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo laski 12 prosenttia ja tavaratuonnin arvo 20 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Palveluvienti laski puolestaan 28 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Ensitulon tili kääntyi alijäämäiseksi. Ulkomainen nettovarallisuusasema heikkeni. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta.
Kategoriat: Tilastot

Verokertymä kasvoi 2,5 prosenttia vuonna 2019

Tilastokeskus - Pe, 18/09/2020 - 08:00
Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,5 prosenttia vuonna 2019. Kertymä oli yhteensä 101,5 miljardia euroa. Veroaste laski edellisvuodesta 0,2 prosenttiyksikköä 42,2 prosenttiin. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Tiedot käyvät ilmi kansantalouden tilinpidon vuotta 2019 koskevista ennakkotiedoista. Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä oli 426 miljoonaa euroa suurempi kuin maaliskuussa julkaistujen ensimmäisten tietojen mukaan, lähinnä sosiaaliturvamaksu- ja arvonlisäverotietojen tarkentumisesta johtuen.
Kategoriat: Tilastot

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Tilastot