Tilastot

Suomen varsinaisen kauppalaivaston bruttovetoisuus kasvoi vuonna 2019

Tilastokeskus - 13 tuntia 20 min sitten
Suomen rekisteröity kauppalaivasto käsitti vuoden 2019 lopussa kaikkiaan 1 246 alusta. Näistä varsinaiseen kauppalaivastoon kuului 687 alusta ja pienaluksiin 284 alusta. Proomuja ja muita kuljetuskoneettomia aluksia oli yhteensä 275 kappaletta. Koko rekisteröidyn kauppalaivaston bruttovetoisuus oli 1 873 137. Tästä varsinaisen kauppalaivaston osuus oli 1 737 284, pienalusten 4 702 ja proomujen ja muiden kuljetuskoneettomien alusten 131 151.
Kategoriat: Tilastot

Teollisuuden tuottajahinnat laskivat 1,6 prosenttia edellisvuoden tammikuusta

Tilastokeskus - 13 tuntia 20 min sitten
Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden tuottajahinnat laskivat keskimäärin 1,6 prosenttia vuoden 2019 tammikuusta vuoden 2020 tammikuuhun. Kotimaahan myytyjen teollisuustavaroiden tuottajahinnat laskivat 1,8 prosenttia, kun taas vientitavaroiden tuottajahinnat laskivat 1,2 prosenttia.
Kategoriat: Tilastot

Vähittäiskaupan pikaennakko: liikevaihto kasvoi tammikuussa 4,1 prosenttia vuodentakaisesta

Tilastokeskus - 13 tuntia 20 min sitten
Tilastokeskuksen tuottaman kaupan pikaennakon mukaan vähittäiskaupan työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi tammikuussa 4,1 prosenttia vuoden 2019 tammikuusta. Vähittäiskaupan myynnin määrä, josta hintojen muutoksen vaikutus on poistettu, kohosi samaan aikaan 2,2 prosenttia. Päivittäistavarakaupassa työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi joulukuussa 4,4 prosenttia ja myynnin määrä puolestaan 2,2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.
Kategoriat: Tilastot

Pitkäaikaistyöttömät

Findikaattori - Ti, 25/02/2020 - 09:00

Pitkäaikaistyöttömät

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto

Päivitetty: 25.2.2020 Seuraava päivitys: 24.3.2020

Pitkäaikaistyöttömyys väheni Tammikuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 63 400, mikä on 2 500 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 38 100 ja naisia 25 300. Miesten määrä väheni edellisestä vuodesta 1 200:lla (-3 %) ja naisten määrä väheni 1 300:lla (-5 %). Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömistä oli 28 600, mikä on 4 400 vähemmän kuin vuosi sitten.

Indikaattorin kuvaus

Vaikeasti työllistyvät eli rakennetyöttömyys

Rakenteellista työttömyyttä voidaan mitata pitkäaikaistyöttömyyden, toistuvaistyöttömyyden, työvoimapoliittisista palveluista työttömäksi palanneiden ja näissä palveluissa toistuvasti kiertävien henkilöiden yhteismääränä.

Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet.

Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet. Ei kuitenkaan edelliseen ryhmään kuuluvia yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä.

Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden työllistäminen on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin.

Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. palvelussa.

Työttömyysaste

Findikaattori - Ti, 25/02/2020 - 09:00

Työttömyysaste

Lähde: Tilastokeskus / Työvoimatutkimus

Päivitetty: 25.2.2020 Seuraava päivitys: 24.3.2020

Sekä työllisyys että työttömyys kasvoivat vuoden takaiseen verrattunaTyöttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2020 tammikuussa 196 000 (virhemarginaali ±19 000), mikä oli 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 106 000 ja naisia 91 000.Työttömyysaste oli tammikuussa 7,2 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 6,8 prosenttia. Miesten työttömyysaste nousi viime vuoden tammikuusta 0,3 prosenttiyksikköä 7,4 prosenttiin. Naisten työttömyysaste nousi 0,5 prosenttiyksikköä 6,9 prosenttiin.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta. Virallinen työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.

Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi vastaanottaa työtä kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon sisällä. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää em. työnhaku- ja työnvastaanottokriteerit.

Työvoimaan kuuluvat kaikki ne 15-74 -vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusviikolla olivat työllisiä tai työttömiä.

Työllisyysaste

Findikaattori - Ti, 25/02/2020 - 09:00

Työllisyysaste

Lähde: Tilastokeskus / Työvoimatutkimus

Päivitetty: 25.2.2020 Seuraava päivitys: 24.3.2020

Työllisiä oli vuoden 2020 tammikuussa 2 543 000 (virhemarginaali ±34 000), mikä oli 46 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli 32 000 ja naisia 14 000 enemmän kuin vuoden 2019 tammikuussa.Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli tammikuussa 72,1 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 70,6 prosenttia. 15–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste nousi viime vuoden tammikuusta 1,6 prosenttiyksikköä 72,6 prosenttiin ja naisten työllisyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä 71,6 prosenttiin.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Työllisyysaste on työllisten prosenttiosuus väestöstä. Virallinen työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.

Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskenteleviä.

Rakentaminen

Findikaattori - Ti, 25/02/2020 - 09:00

Rakentaminen

Lähde: Tilastokeskus / Rakennus- ja asuntotuotanto

Päivitetty: 25.2.2020 Seuraava päivitys: 24.3.2020

Rakennustuotannon volyymi väheni edelleenVolyymi eli käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo väheni vuoden 2019 viimeisen neljänneksen aikana 3,4 prosenttia vuodentakaisesta. Asuinrakentamisen volyymi väheni ajanjaksolla 9,2 prosenttia, muun kuin asuinrakentamisen volyymi kasvoi puolestaan 1,9 prosenttia. Samaan aikaan rakennushankkeita aloitettiin tilavuudella mitattuna 7,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinrakentamisen aloituksia oli 10,7 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Indikaattori kuvaa kotimaan uudisrakentamisen kiinteähintaisen arvon muutosta vertailuajankohtaan, indeksin perusvuoteen nähden. Uudisrakentamiseksi katsotaan rakennusluvanvarainen uudisrakentaminen ja rakennusten laajentaminen. Uudisrakentaminen jakautuu asuntotuotantoon ja teollisuuden rakentamisen osalta varasto- ja teollisuusrakentamiseen sekä liike- ja toimistorakentamiseen.

Talouden ja teollisuuden suhdanteiden vaihtelut näkyvät laajasti rakentamisen määrän kehityksessä. Toimialoittainen kehitys ja elinkeinoelämän muuttuvat rakenteet vaikuttavat suoraan yritysten ja julkisen sektorin rakentamishalukkuuteen ja uusien rakennushankkeiden suunnitteluun. Talouden epävakauden ja tuotannon laskun seurauksena investointien ja teollisuuden panostusten, kuten uudisrakentamisen määrä myös laskee. Investointien lisäksi rakentamisen kasvuun (tai vähenemiseen) vaikuttavat korkojen ja inflaation kehitys. Rakentamisen taloudelliset vaikutukset eivät rajaudu vain rakennusalan ja sen työpaikkojen kehitykseen, vaan rakentamisen volyymi heijastuu laajalti kansantalouden tilaan ja elinkeinoelämän kysynnän ja kasvun ennusteisiin.

Julkisella hallinnolla on keskeinen rooli rakennusalan ja rakentamisen volyymin kehitykseen. Sen lisäksi, että julkinen sektori on merkittävä uudisrakentamisen rahoittaja, julkinen sektori myös ohjaa ja sääntelee rakentamisen olosuhteita lainsäädännön, verotuksen ja kaavoituksen avulla. Julkisen sektorin keskeistä roolia rakennushankkeiden suunnittelussa ja valmistelussa on perusteltu sillä, että uudisrakentamisen volyymilla ja rakentamisen kohdentumisella on monialaiset heijastusvaikutukset työllisyysasteeseen, uusien investointien kohdentamiseen ja kaupunkirakenteen kehitykseen yhteiskunnassa.

Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni loppuvuonna

Tilastokeskus - Ti, 25/02/2020 - 08:00
Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä 8,2 miljoonaa kuutiometriä, joka oli 17,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lupakuutiomäärä väheni huomattavasti kaikissa rakennustyypeissä. Kuutiomäärä väheni eniten liike- ja toimistorakentamiseen, teollisuus- ja varastorakentamiseen sekä asuinrakentamiseen myönnetyissä rakennusluvissa.
Kategoriat: Tilastot

Sekä työllisyys että työttömyys kasvoivat vuoden takaiseen verrattuna

Tilastokeskus - Ti, 25/02/2020 - 08:00
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2020 tammikuussa 46 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli 15 000 enemmän kuin vuoden 2019 tammikuussa. Työllisyysasteen trendiluku oli 73,4 prosenttia ja työttömyysasteen trendiluku oli 6,8 prosenttia.
Kategoriat: Tilastot

Suomen ennakkoväkiluku tammikuun lopussa 5 528 442

Tilastokeskus - Ti, 25/02/2020 - 08:00
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli tammikuun lopussa 5 528 442. Maamme väkiluku kasvoi tammikuun aikana 869 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 1 127 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 671 vähemmän kuin kuolleita.
Kategoriat: Tilastot

Maarakennusalan kustannukset nousivat tammikuussa 1,6 prosenttia vuodentakaisesta

Tilastokeskus - Ma, 24/02/2020 - 08:00
Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 1,6 prosenttia vuoden 2019 tammikuusta vuoden 2020 tammikuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin betonirakenteiden 0,4 prosentista päällysteiden 5,1 prosenttiin.
Kategoriat: Tilastot

Annual inflation up to 1.4% in the euro area

Eurostat (Euroopan tilastot) - Pe, 21/02/2020 - 12:00
The euro area annual inflation rate was 1.4% in January 2020, up from 1.3% in December. A year earlier, the rate was 1.4%. European Union annual inflation was 1.7% in January 2020, up from 1.6% in December. A year earlier, the rate was 1.5%. These figures are published by Eurostat, the statistical office of the European Union.
Kategoriat: Tilastot

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa vuoden 2020 talousarviossa

Tilastokeskus - To, 20/02/2020 - 08:00
Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvat valtion talousarvion määrärahat kasvavat Tilastokeskuksen mukaan 68,6 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Vuoden 2020 valtion talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettävät määrärahat ovat kokonaisuudessaan 2 062,5 miljoonaa euroa. Julkisen tutkimusrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on arviolta 0,83 prosenttia.
Kategoriat: Tilastot

Varsinaiseen kauppalaivastoon kuului 685 alusta tammikuussa 2020

Tilastokeskus - To, 20/02/2020 - 08:00
Vuoden 2020 tammikuussa Suomen kauppalaivaston koko oli 1 243 alusta. Varsinaiseen kauppalaivastoon kuului 685 alusta ja pienaluksiin 284 alusta. Kuljetuskoneettomia aluksia oli yhteensä 274 kappaletta. Kauppa-alusluetteloon, johon voidaan merkitä pääasiassa ulkomaan liikenteessä toimivia aluksia, oli vuoden 2020 tammikuussa yhteensä 116 alusta. Koko rekisteröidyn kauppalaivaston bruttovetoisuus oli 1 872 283. Tästä varsinaisen kauppalaivaston bruttovetoisuuden osuus oli 1 736 959 ja kauppa-alusluetteloon merkittyjen alusten 1 574 660.
Kategoriat: Tilastot

Production in construction down by 3.1% in euro area

Eurostat (Euroopan tilastot) - Ke, 19/02/2020 - 12:00
In December 2019 compared with November 2019, seasonally adjusted production in the construction sector decreased by 3.1% in the euro area (EA19) and by 2.8% in the EU27, according to first estimates from Eurostat, the statistical office of the European Union. In November 2019, production in construction increased by 0.7% in the euro area and by 0.8% in the EU27.
Kategoriat: Tilastot

Konkurssit

Findikaattori - Ke, 19/02/2020 - 09:00

Konkurssit

Lähde: Tilastokeskus / Konkurssit

Päivitetty: 19.2.2020 Seuraava päivitys: 18.3.2020

Konkurssien määrä kasvoi tammikuussa 2020 edellisvuodesta 16,1 prosenttiaTilastokeskuksen tietojen mukaan tammikuussa 2020 pantiin vireille 289 konkurssia, mikä on 40 konkurssia (16,1 prosenttia) enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 1 245, mikä on 101 henkilöä (8,8 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna.Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi teollisuuden ja kaivostoiminnan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä muiden palvelujen päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit kasvoivat muiden palveluiden päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 96 konkurssia, mikä on 27 konkurssia (39,1 prosenttia) enemmän kuin vuotta aiemmin. Muiden palveluiden päätoimiala käsittää mm. informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan konkurssitilastoissa kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä.

Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssin alkaessa velallinen menettää määräysvallan omaisuuteen. Tuomioistuin määrää omaisuutta ja konkurssipesän hallintoa hoitamaan pesänhoitajan. Omaisuus realisoidaan ja varat käytetään velkojen suoritukseksi.

Konkurssitilastoinnin kehityksen seuranta on tärkeää, koska sen avulla saadaan keskeistä informaatiota yritysten ja investointien määrästä, työelämän elinvoimaisuudesta ja yleisesti talouden kehityksestä. Yleisten kehityssuuntien lisäksi konkurssi-indikaattoreiden avulla voidaan analysoida yritys- ja toimialakohtaisia suhdanteita sekä havaita mahdollisia yrityssektorin kehityksen esteitä ja haasteita. Konkurssien määrän seuranta tuottaa olennaista tietoa yhteiskunnan ja työelämän kehityksestä, koska konkurssien määrä heijastaa osaltaan myös yritysten ja työpaikkojen määrän kehitystä sekä sitä kautta työllisyyden ja kansalaisten tulotason vaihtelua. Teollisuuden ja yrityssektorin suhdanteiden lisäksi yritysten konkurssien määrän kehitys näkyykin seurannaisvaikutusten kautta myös kansantalouden suhdanteissa.

Inflaatio

Findikaattori - Ke, 19/02/2020 - 09:00

Inflaatio

Lähde: Tilastokeskus / Kuluttajahintaindeksi

Päivitetty: 19.2.2020 Seuraava päivitys: 13.3.2020

Inflaatio tammikuussa 1,0 prosenttiaTilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli tammikuussa 1,0 prosenttia. Joulukuussa inflaatio oli 0,9 prosenttia. Tammikuun alussa kuluttajahintaindeksin hyödykekori ja kulutuksen painorakenne päivitettiin vastaamaan vuoden 2019 yksityistä kulutusta. Hyödykekorin seurattaviin tuotteisiin lisättiin naisten ja miesten urheilupaidat. Tämän lisäksi laajennettiin kokonaisaineistojen käyttöä muun muassa tuoretuotteilla, virvoitus- ja alkoholijuomilla, siivous- ja puhdistustuotteilla sekä henkilökohtaisen hygienian tuotteilla.Tammikuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten bensiinin, savukkeiden, vihannesten ja sähkön kallistuminen. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten EU:n sisäisten ulkomaan valmismatkojen, asuntolainojen keskikoron, matkapuhelinten ja televisioiden halpeneminen. Joulukuulta tammikuulle kuluttajahintojen kuukausimuutos oli -0,3 prosenttia, mikä johtui muun muassa kausivaatteiden ja ulkomaan lentomatkojen halpenemisesta.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Inflaatiolla tarkoitetaan yleisen hintatason nousua. Kuluttajahintaindeksi kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla.

Määrävuosin uudistettavat kuluttajahintaindeksit sopivat lyhyen aikavälin tarkasteluihin. Pitkän aikavälin tarkasteluihin, esim. vuokran tarkistamiseen, soveltuu parhaiten elinkustannusindeksi. Se on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä laskettu pitkä aikasarja ja kehittyy samalla tavalla kuin kuluttajahintaindeksi. Monet vuokrat, niin asuin- ja liikehuoneistojen kuin maanvuokratkin, on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin.

Inflaatiolla on, yhdessä talouden kasvun, työttömyyden kehityksen ja talouden tasapainon kanssa, keskeinen vaikutus talouden suhdanteisiin Suomessa. Korkeasta ja epävakaasta inflaatiosta on haittaa niin taloudelle, kuluttajille kuin yrityksillekin. Inflaatiokehitystä pyritään talouspolitiikan keinoin tasapainottamaan, koska inflaation epävakaus aiheuttaa markkinoilla epävarmuutta, tehottomuutta ja vaikeuttaa investointien ja säästämisen suunnittelua. Inflaation vaikutukset heijastuvat tavallisten kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ostovoimaan sekä toisaalta yritysten investointihalukkuuteen.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Tilastot