Tilastot

New publication 'Ageing Europe – looking at the lives of older people'

Eurostat (Euroopan tilastot) - Pe, 18/10/2019 - 12:00
Eurostat, the statistical office of the European Union (EU), celebrates it with a new publication 'Ageing Europe – looking at the lives of older people'.
Kategoriat: Tilastot

Production in construction down by 0.5% in euro area

Eurostat (Euroopan tilastot) - To, 17/10/2019 - 12:00
In August 2019 compared with July 2019, seasonally adjusted production in the construction sector decreased by 0.5% in the euro area (EA19) and by 0.2% in the EU28, according to first estimates from Eurostat, the statistical office of the European Union. In July 2019, production in construction decreased by 0.2% in the euro area and increased by 0.5% in the EU28.
Kategoriat: Tilastot

Asuntomurrot keskittyvät kesäkuukausille

Tilastokeskus - To, 17/10/2019 - 08:00
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuoden 2019 tammi - syyskuussa kaikkiaan 333 500 rikoslakirikosta, mikä on 200 tapausta (0,1 prosenttia) enemmän kuin vuoden 2018 tammi - syyskuussa. Omaisuusrikoksia tuli tietoon 158 200, mikä on 2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Raiskauksia ilmoitettiin 12 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna vastaavana aikana.
Kategoriat: Tilastot

Teollisuus- ja varastorakennuksia korjattiin 1,3 miljardilla eurolla

Tilastokeskus - To, 17/10/2019 - 08:00
Tilastokeskuksen mukaan teollisuus- ja varastorakennuksiin tehtyihin korjauksiin käytettiin 1,3 miljardia euroa vuonna 2018. Edelliseen vuoteen verrattuna teollisuus- ja varastorakennusten korjausten arvo kasvoi 16 prosenttia. Kerrosalaan suhteutettuna korjauskustannukset olivat teollisuus- ja varastorakennuksissa 15,5 /m².
Kategoriat: Tilastot

Tieliikenteessä kuoli 24 ihmistä syyskuussa

Tilastokeskus - To, 17/10/2019 - 08:00
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä sattui syyskuussa 389 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Niissä kuoli 24 ja loukkaantui 473 ihmistä. Kuolleita oli 5 enemmän ja loukkaantuneita 33 enemmän kuin vuoden 2018 syyskuussa. Tietoja on verrattu edellisvuoden vastaaviin ennakkotietoihin.
Kategoriat: Tilastot

Downward trend in the share of persons at risk of poverty or social exclusion in the EU

Eurostat (Euroopan tilastot) - Ke, 16/10/2019 - 12:00
In 2018, 109.2 million people, or 21.7% of the population, in the European Union (EU) were at risk of poverty or social exclusion. This means that they were in at least one of the following three conditions: at risk of poverty after social transfers (income poverty), severely materially deprived or living in households with very low work intensity. After three consecutive increases between 2009 and 2012 to reach almost 25%, the proportion of persons at risk of poverty or social exclusion in the EU has since continuously decreased to 21.7% last year, 2 percentage points below its 2008 reference-point and 0.7 percentage points below the 2017 level. Despite this fall from the peak in 2012 (123.8 million people), only 8.2 million people (including Croatia) were lifted out of the risk of poverty or social exclusion compared to the 2008 baseline (116.1 million excluding Croatia). This number remains at a distance from the Europe 2020 target: lifting at least 20 million people out of the risk of poverty and social exclusion compared to the baseline. The reduction of the number of persons at risk of poverty or social exclusion in the EU is one of the key targets of the Europe 2020 strategy.
Kategoriat: Tilastot

Euro area international trade in goods surplus €14.7 bn

Eurostat (Euroopan tilastot) - Ke, 16/10/2019 - 12:00
The first estimate for euro area (EA19) exports of goods to the rest of the world in August 2019 was €177.4 billion, a decrease of 2.2% compared with August 2018 (€181.4 bn). Imports from the rest of the world stood at €162.6 bn, a fall of 4.1% compared with August 2018 (€169.5 bn). As a result, the euro area recorded a €14.7 bn surplus in trade in goods with the rest of the world in August 2019, compared with +€11.9 bn in August 2018. Intra-euro area trade fell to €133.7 bn in August 2019, down by 5.6% compared with August 2018.
Kategoriat: Tilastot

Annual inflation down to 0.8% in the euro area

Eurostat (Euroopan tilastot) - Ke, 16/10/2019 - 12:00
The euro area annual inflation rate was 0.8% in September 2019, down from 1.0% in August. A year earlier the rate was 2.1%. European Union annual inflation was 1.2% in September 2019, down from 1.4% in August. A year earlier, the rate was 2.2%. These figures are published by Eurostat, the statistical office of the European Union.
Kategoriat: Tilastot

Konkurssit

Findikaattori - Ke, 16/10/2019 - 10:00

Konkurssit

Lähde: Tilastokeskus / Konkurssit

Päivitetty: 16.10.2019 Seuraava päivitys: 20.11.2019

Konkurssien määrä tammi–syyskuussa 2019 edellisvuoden tasollaTilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–syyskuussa 2019 pantiin vireille 1 957 konkurssia, mikä on 27 konkurssia (1,4 prosenttia) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 9 182, mikä on 165 henkilöä (1,8 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna.Vireille pantujen konkurssien määrä väheni teollisuuden ja kaivostoiminnan, kaupan sekä muiden palvelujen päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät muiden palvelujen päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 580 konkurssia, mikä on 42 konkurssia (6,8 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna. Muiden palveluiden päätoimiala käsittää mm. informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan konkurssitilastoissa kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä.

Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssin alkaessa velallinen menettää määräysvallan omaisuuteen. Tuomioistuin määrää omaisuutta ja konkurssipesän hallintoa hoitamaan pesänhoitajan. Omaisuus realisoidaan ja varat käytetään velkojen suoritukseksi.

Konkurssitilastoinnin kehityksen seuranta on tärkeää, koska sen avulla saadaan keskeistä informaatiota yritysten ja investointien määrästä, työelämän elinvoimaisuudesta ja yleisesti talouden kehityksestä. Yleisten kehityssuuntien lisäksi konkurssi-indikaattoreiden avulla voidaan analysoida yritys- ja toimialakohtaisia suhdanteita sekä havaita mahdollisia yrityssektorin kehityksen esteitä ja haasteita. Konkurssien määrän seuranta tuottaa olennaista tietoa yhteiskunnan ja työelämän kehityksestä, koska konkurssien määrä heijastaa osaltaan myös yritysten ja työpaikkojen määrän kehitystä sekä sitä kautta työllisyyden ja kansalaisten tulotason vaihtelua. Teollisuuden ja yrityssektorin suhdanteiden lisäksi yritysten konkurssien määrän kehitys näkyykin seurannaisvaikutusten kautta myös kansantalouden suhdanteissa.

Kulttuurin arvonlisäys

Findikaattori - Ke, 16/10/2019 - 10:00

Kulttuurin arvonlisäys

Lähde: Tilastokeskus / Kulttuurin satelliittitilinpito

Päivitetty: 16.10.2019 Seuraava päivitys: 7.10.2020

Kulttuurin osuus taloudesta pieneni hieman vuonna 2017, vaikka peliala tuli mukaan kulttuurisatelliittiin Uusien laskelmien mukaisessa aikasarjassa vuonna 2017 kulttuurin osuus taloudesta on hieman laskenut edelliseen vuoteen verrattuna, eli osuus bruttokansantuotteesta oli 3,4 prosenttia (3,5 prosenttia vuonna 2016). Uusimmissa kulttuurisatelliittilaskelmissa on huomioitu sekä kansantalouden tilinpidossa tehty aikasarjakorjaus että joidenkin pelialan yritysten toimialasiirto. Pelialan lisääminen laskelmiin vaikutti niin, että aiemmin jatkuvasti laskeva suuntaus onkin ollut viime vuodet kasvava ja vasta vuonna 2017 kulttuurin osuus taloudesta – sekä tuotoksella että arvonlisäyksellä mitattuna – on kääntynyt laskuun. Kulttuurin osuus työllisistä on laskenut jatkuvasti, ja uusien laskelmien myötä osuus työllisistä on viime vuosina pienentynyt alhaisemmaksi kuin osuus tuotoksesta ja arvonlisäyksestä.

Indikaattorin kuvaus

Kulttuurin osuus bruttoarvonlisäyksestä kuvaa kulttuurin ja joukkoviestinnän toimialojen suoraa taloudellista merkitystä. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksessa kansantalouden tilinpitojärjestelmän kehikossa toteutetusta erillislaskelmasta, niin sanotusta kulttuurin satelliittitilinpidosta. Laskelmassa on mukana 58 kokonaan tai osittain kulttuuriseksi katsottua toimialaa.

Konkurssien määrä tammi - syyskuussa 2019 edellisvuoden tasolla

Tilastokeskus - Ke, 16/10/2019 - 08:00
Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi - syyskuussa 2019 pantiin vireille 1 957 konkurssia, mikä on 27 konkurssia (1,4 prosenttia) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 9 182, mikä on 165 henkilöä (1,8 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna.
Kategoriat: Tilastot

Kulttuurin osuus taloudesta pieneni hieman vuonna 2017, vaikka peliala tuli mukaan kulttuurisatelliittiin

Tilastokeskus - Ke, 16/10/2019 - 08:00
Uusien laskelmien mukaisessa aikasarjassa vuonna 2017 kulttuurin osuus taloudesta on hieman laskenut edelliseen vuoteen verrattuna, eli osuus bruttokansantuotteesta oli 3,4 prosenttia (3,5 prosenttia vuonna 2016). Uusimmissa kulttuurisatelliittilaskelmissa on huomioitu sekä kansantalouden tilinpidossa tehty aikasarjakorjaus että joidenkin pelialan yritysten toimialasiirto. Pelialan lisääminen laskelmiin vaikutti niin, että aiemmin jatkuvasti laskeva suuntaus onkin ollut viime vuodet kasvava ja vasta vuonna 2017 kulttuurin osuus taloudesta - sekä tuotoksella että arvonlisäyksellä mitattuna - on kääntynyt laskuun. Kulttuurin osuus työllisistä on laskenut jatkuvasti, ja uusien laskelmien myötä osuus työllisistä on viime vuosina pienentynyt alhaisemmaksi kuin osuus tuotoksesta ja arvonlisäyksestä.
Kategoriat: Tilastot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi - syyskuussa 2019 edellisvuodesta 26,4 prosenttia

Tilastokeskus - Ke, 16/10/2019 - 08:00
Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi - syyskuussa 2019 käräjäoikeuksiin jätettiin 2 395 yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta. Hakemuksia jätettiin 860 kappaletta (26,4 prosenttia) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Vireille pantujen velkajärjestelyhakemusten määrä oli poikkeuksellisen pieni erityisesti vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Tätä selittää osaltaan talous- ja velkaneuvonnan siirtyminen 1.1.2019 voimaan tulleen lain myötä kunnilta valtion oikeusaputoimistoihin, joka hidasti hakemusten käsittelyä vuoden 2019 alusta.
Kategoriat: Tilastot

Yrityssaneerausten määrä väheni tammi - syyskuussa 2019 edellisvuodesta 14,4 prosenttia

Tilastokeskus - Ke, 16/10/2019 - 08:00
Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi - syyskuussa 2019 pantiin vireille 261 yrityssaneerausta, mikä on 44 yrityssaneerausta (14,4 prosenttia) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä yrityssaneeraukseen haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 2 204, mikä on 896 henkilöä (28,9 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna.
Kategoriat: Tilastot

Palkkojen kehitys

Findikaattori - Ti, 15/10/2019 - 10:00

Palkkojen kehitys

Lähde: Tilastokeskus / Ansiotasoindeksi

Päivitetty: 15.10.2019 Seuraava päivitys: 6.2.2020

Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi heinä-syyskuussa 2,4 prosenttiaPalkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2019 heinä–syyskuussa 2,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot nousivat 1,4 prosenttia edellisen vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna, koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu.Palkansaajien nimellisansiot kohosivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2018 heinä–syyskuusta vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 2,1 prosenttia, valtiolla 3,2 prosenttia ja kuntasektorilla 3,4 prosenttia.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Ansiotasoindeksi kuvaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä neljännesvuosittain sektoreittain, toimialoittain sekä tunti- ja kuukausipalkkaisille erikseen. Keskiansioista ei ole vähennetty veroja eikä työntekijän sosiaaliturvamaksuja. Ansiotasoindeksin aineistosta lasketaan keskiansiotietoja työnantajasektoreittain ja toimialoittain.

Vuodesta 2010 alkaen keskiansiot julkaistaan yksityisen sektorin ja muut-sektorin osalta yhdessä. Muut-sektori sisältää voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, säätiöitä ja vuodesta 2010 alkaen yliopistot. Laskentatavan muutoksesta ja aineiston laajentumisesta johtuen tiedot eivät ole vertailukelpoisia ennen ja jälkeen vuoden 2010.

Palkkojen kehitys on työmarkkinoiden luonnetta keskeisesti kuvaava mittari, minkä seurauksena palkkojen ja tulojen kasvu heijastaa laajalti myös yhteiskunnan kokonaiskehityksen näkymiä. Palkansaajien tulotason kehityksellä on vaikutukset usean eri yhteiskunnan sektorin toimintaan, kuten kaupan ja elinkeinoelämän elinvoimaisuuteen, hintojen nousuun ja sitä kautta kotitalouksien ostovoiman tasoon sekä laajemmin kansalliseen korko- ja velkakehitykseen. Seurannaisvaikutusten kautta palkansaajien ansioiden kehitys näkyy julkisen sektorin sosiaalimenojen määrässä sekä toimeentulon ja tuloerojen kautta kansalaisten sosio-ekonomisessa asemassa.

Palkansaajien nimellisansioiden kehityksen rinnalla tulee tarkastella laajemmin kansalaisten ja kotitalouksien reaalisten tulojen ja ansioiden kehitystä. Laajemman perspektiivin tarkastelussa palkkojen kehitys suhteutetaan inflaation ja elinkustannusten nousuun, jolloin voidaan tarkastella kohdennetusti kansalaisten elintason ja toimeentulon kehitystä. Palkkojen määrän pitäisikin kasvaa samassa suhteessa elinkustannusten kanssa. Palkkakehityksessä on tärkeää tarkastella myös, kuinka ansiot vaihtelevat yksityisen ja julkisen sektorin välillä ja miten elinkeinoelämän muuttuvat rakenteet näkyvät palkkojen kehityksessä? Palkkatason lisäksi tulisi analysoida palkansaajien osuuden kehitystä yhteiskunnassa. Palkkojen ja toimeentulon kehitys tulee nähdä myös tasa-arvo-kysymyksenä, jossa tuodaan esiin sukupuolten ja eri yhteiskunnan sektoreiden väliset palkkaerot.

Kansantalouden suhdanteet

Findikaattori - Ti, 15/10/2019 - 10:00

Kansantalouden suhdanteet

Lähde: Tilastokeskus / Tuotannon suhdannekuvaaja

Päivitetty: 15.10.2019 Seuraava päivitys: 14.11.2019

Kansantalouden tuotanto kasvoi elokuussaTyöpäiväkorjattu tuotanto kasvoi elokuussa 2019 2,5 prosenttia vuodentakaisesta. Elokuun kausitasoitettu tuotanto kasvoi 0,5 prosenttia edelliskuukaudesta. Heinäkuun työpäiväkorjattu tuotanto nousi tarkentuneiden tietojen mukaan 2,5 prosenttia (oli 1,7) edellisvuoden heinäkuusta.Tuotannon suhdannekuvaajan sarjat kausitasoitetaan Tramo/Seats -menetelmällä. Kausi- ja satunnaisvaihteluista tasoitettujen sarjojen (kausitasoitettu ja trendisarja) viimeiset havainnot tarkentuvat uusien havaintojen myötä kausitasoitusmenetelmissä. Tarkentumiset voivat etenkin suhdannekäänteissä olla suuria, mikä tulee ottaa huomioon kausitasoitettuja ja trenditietoja käytettäessä.Työpäiväkorjattuna alkutuotanto kasvoi noin prosentin, jalostus noin neljä prosenttia ja palvelut vajaat kaksi prosenttia vuoden 2018 elokuusta.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajalla pyritään ennakoimaan kansantalouden kehitystä kuukausitasolla. Tiedot ovat indeksimuodossa. Tiedot on laskettu alkuperäisinä ja työpäiväkorjattuina koko kansantaloudelle ja kolmelle päätoimialalle. Lisäksi lasketaan kausitasoitettu sarja ja trendisarja koko kansantalouden tasolla.

Talouden suhdannevaihtelut näkyvät suoraan julkisen talouden tasapainossa. Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin tavoitteena on ylläpitää ja tukea vakaata ja kestävää talouskehitystä, jolloin vältytään suurelta osin sosiaalimenojen leikkauksilta ja verojen korotuksilta. Valtion talouden rahoitusjäämä ja bruttovelka ovat niitä julkisen talouden osia, joissa julkisen talouden vaihtelut näkyvät selkeimmin. Talouden heikentyessä julkisen sektorin kassan alijäämäisyyttä rajoitetaan ottamalla velkaa. Tästä syystä suhdanteiden vaihtelut heijastuvat selkeimmin juuri rahoitusjäämän tasossa ja siten myös valtion velan vaihteluissa. Taloutta pyritään tasapainottamaan työllisyyttä kasvattamalla, jolloin myös verotulojen määrä kasvaa ja työttömyyden laskun seurauksena myös tarve julkisten menojen kasvattamiseen vähenee.

Julkisen talouden ja samalla talouspolitiikan suurimpia tulevaisuuden haasteita ovat talouden suhdanteiden epävakaus, avoimen sektorin rakennemuutospaineet ja hyvinvointivaltion pitkän aikavälin rahoitusongelmat. Talouspolitiikan ongelmat ovat kytköksissä yhteiskunnan sosiaalisten ja rakenteellisten ongelmien kanssa. Ongelmia tulisikin tarkastella monialaisesti ja rinnakkain, jotta talouden tehostamistoimilla saavutetaan kestävästä sekä lyhyen että pitkänaikavälin tavoitteita. Julkisen talouden hoidon keskiössä tulisi olla toiminnan kestävyys. Lyhyen aikavälin talouden aktiivisuutta tukevat toimet pitää samalla parantaa julkisen talouden rahoitustasapainon kestävyyttä. Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalimenojen kustannukset voivat johtaa julkisen talouden epävakauteen ja kestävyysvajeeseen, mikäli talouspolitiikka ei huomioi yhteiskunnan rakenteellisten ongelmien, kuten ikärakenteen muutoksen ja taloudellisen huoltosuhteen vääristymisen vaikutuksia.

Kansantalouden tuotanto kasvoi elokuussa

Tilastokeskus - Ti, 15/10/2019 - 08:00
Työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi elokuussa 2019 2,5 prosenttia vuodentakaisesta. Elokuun kausitasoitettu tuotanto kasvoi 0,5 prosenttia edelliskuukaudesta. Heinäkuun työpäiväkorjattu tuotanto nousi tarkentuneiden tietojen mukaan 2,5 prosenttia (oli 1,7) edellisvuoden heinäkuusta.
Kategoriat: Tilastot

Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi heinä-syyskuussa 2,4 prosenttia

Tilastokeskus - Ti, 15/10/2019 - 08:00
Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2019 heinä - syyskuussa 2,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot nousivat 1,4 prosenttia edellisen vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna, koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu.
Kategoriat: Tilastot

Palveluiden liikevaihto ja tuotanto kasvoivat elokuussa

Tilastokeskus - Ti, 15/10/2019 - 08:00
Palvelualojen työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi vuoden 2019 elokuussa 4,5 prosenttia vuoden 2018 elokuusta. Palvelutuotanto eli volyymi, josta hintojen muutosten vaikutus on poistettu, kasvoi samaan aikaan 3,1 prosenttia. Kuluvan vuoden heinäkuussa liikevaihto oli 5,9 prosentin kasvussa volyymin asettuessa tuolloin 4,6 prosentin nousuun vuodentakaisesta. Palvelualoissa ei ole mukana kaupan toimialoja.
Kategoriat: Tilastot

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Tilastot