Tilastot

Konkurssit

Findikaattori - 7 tuntia 55 min sitten

Konkurssit

Lähde: Tilastokeskus / Konkurssit

Päivitetty: 21.2.2018 Seuraava päivitys: 21.3.2018

Konkurssien määrä kaksinkertaistui tammikuussa 2018Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammikuussa 2018 pantiin vireille 288 konkurssia, mikä on 148 konkurssia (105,7 prosenttia) enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 1 367, mikä on 710 henkilöä (108,1 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna. Vuoden 2017 tammikuussa vireille pantujen konkurssien määrä oli poikkeuksellisen matala, mikä johtui tuolloin verohallinnon tekemien konkurssihakemusten poikkeuksellisen pienestä määrästä.Ero vireille pantujen konkurssien määrässä tammikuun 2017 ja 2018 välillä on poikkeuksellisen suuri. Vuoden 2017 tammikuussa pantiin vireille poikkeuksellisen vähän konkursseja (140 kappaletta), mikä on pienin tammikuun lukumäärä vuodesta 1986 alkaen. Tämä johtui osittain verohallinnon vuodenvaihteessa 2016–2017 toteuttamasta tietojärjestelmämuutoksesta, jonka seurauksena verohallinnon tekemien konkurssihakemusten määrä väheni marraskuusta 2016 lähtien. Tietojärjestelmämuutos vaikutti konkurssihakemusten määrään vielä alkuvuodesta 2017. Tammikuussa 2018 verohallinto tekikin 676,5 prosenttia enemmän konkurssihakemuksia kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Vastaavasti muut hakijaryhmät (vakuutuslaitokset, muut velkojat ja velalliset itse) tekivät 24,2 prosenttia enemmän konkurssihakemuksia vastaavana ajankohtana.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan konkurssitilastoissa kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä.

Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssin alkaessa velallinen menettää määräysvallan omaisuuteen. Tuomioistuin määrää omaisuutta ja konkurssipesän hallintoa hoitamaan pesänhoitajan. Omaisuus realisoidaan ja varat käytetään velkojen suoritukseksi.

Konkurssitilastoinnin kehityksen seuranta on tärkeää, koska sen avulla saadaan keskeistä informaatiota yritysten ja investointien määrästä, työelämän elinvoimaisuudesta ja yleisesti talouden kehityksestä. Yleisten kehityssuuntien lisäksi konkurssi-indikaattoreiden avulla voidaan analysoida yritys- ja toimialakohtaisia suhdanteita sekä havaita mahdollisia yrityssektorin kehityksen esteitä ja haasteita. Konkurssien määrän seuranta tuottaa olennaista tietoa yhteiskunnan ja työelämän kehityksestä, koska konkurssien määrä heijastaa osaltaan myös yritysten ja työpaikkojen määrän kehitystä sekä sitä kautta työllisyyden ja kansalaisten tulotason vaihtelua. Teollisuuden ja yrityssektorin suhdanteiden lisäksi yritysten konkurssien määrän kehitys näkyykin seurannaisvaikutusten kautta myös kansantalouden suhdanteissa.

Yrityssektorin ja työelämän elinvoimaisuuden kasvattamisen lisäksi yhteiskunnan tulisi ylläpitää yrittäjyyden kannustavuutta tukemalla uusien yrittäjien toimintaa verotuksen ja investointien avulla.

Elinkeinoelämässä tulisi lisäksi olla riittävässä määrin liikkuvuutta ja kykyä reagoida muuttuviin suhdanteisiin uudistamalla ja uudelleen profiloimalla liiketoimintaa kannattavampaan suuntaan.

Eri toimialojen välillä on aina luonnollista, suhdanteiden mukana liikkuvaa kasvun vaihtelua, johon yritykset voivat toiminnassaan varautua. Kuitenkin viime vuosina kiihtynyt yritystoiminnan ja markkinoiden kansainvälistyminen on lisännyt ja nopeuttanut kilpailua sekä muuttanut yritysten toimintaympäristöjä huomattavasti. Tämä on luonut uusia haasteita eri toimialojen kannattavuuden ja kasvun kehityksen ennakointiin yritystoiminnassa. Kansallisen työ- ja elinkeinopolitiikan pitäisikin pystyä tunnistamaan yrityssektorin tuottamia signaaleja ja pyrkiä näin ennakoimaan tulevia haasteita panostaen ja luoden investointeja yritysten aktivoimiseksi, mutta toisaalta kohdentamalla julkinen tuki kestävästi elinvoimaisille aloille ja yrityksille.

Konkurssien määrä kaksinkertaistui tammikuussa 2018

Tilastokeskus - 7 tuntia 55 min sitten
Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammikuussa 2018 pantiin vireille 288 konkurssia, mikä on 148 konkurssia (105,7 prosenttia) enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 1 367, mikä on 710 henkilöä (108,1 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna. Vuoden 2017 tammikuussa vireille pantujen konkurssien määrä oli poikkeuksellisen matala, mikä johtui tuolloin verohallinnon tekemien konkurssihakemusten poikkeuksellisen pienestä määrästä.
Kategoriat: Tilastot

Almost 4 in 10 children in the EU receive formal childcare services

Eurostat (Euroopan tilastot) - Ti, 20/02/2018 - 12:00
In 2016, 39% of children aged 12 or below in the European Union (EU) received formal childcare services, with 29% paying full or reduced price and 10% using cost free services. The uptake of paid services is similar in urban, suburban and rural areas (about one third of children received paid full or reduced price childcare services in all areas). There is a slight difference with regards to usage of cost free services: 11% for cities, 10% for towns and suburbs and only 6% for rural areas.
Kategoriat: Tilastot

Tammikuun työttömyysaste 8,8 prosenttia

Tilastokeskus - Ti, 20/02/2018 - 09:00
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2018 tammikuussa 238 000, mikä oli 4 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,8 prosenttia, kun se edellisvuoden tammikuussa oli 9,2 prosenttia. Työllisiä oli 71 000 enemmän kuin edellisvuoden tammikuussa. Työvoiman ulkopuolella olevia oli 51 000 vähemmän kuin vuosi sitten.
Kategoriat: Tilastot

Production in construction up by 0.1% in euro area

Eurostat (Euroopan tilastot) - Ma, 19/02/2018 - 12:00
In December 2017 compared with November 2017, seasonally adjusted production in the construction sector increased by 0.1% in the euro area (EA19) and by 0.6% in the EU28, according to first estimates from Eurostat, the statistical office of the European Union. In November 2017, production in construction grew by 0.2% in the euro area and by 0.5% in the EU28.
Kategoriat: Tilastot

Inflaatio

Findikaattori - Ma, 19/02/2018 - 09:00

Inflaatio

Lähde: Tilastokeskus / Kuluttajahintaindeksi

Päivitetty: 19.2.2018 Seuraava päivitys: 14.3.2018

Inflaatio tammikuussa 0,8 prosenttiaTilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli tammikuussa 0,8 prosenttia. Joulukuussa inflaatio oli 0,5 prosenttia. Tilastokeskus on päivittänyt tammikuun alussa kuluttajahintaindeksin hyödykekorin ja kulutuksen painorakenteen . Hyödykekoriin lisättiin mm. musiikin suoratoistopalvelut ja poistettiin vähäisestä kulutuksesta johtuen lankapuhelumaksut ja videokamera.Tammikuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten savukkeiden, ajoneuvoveron ja vuokrien hintojen kallistuminen. Laskua edellisvuoteen verrattuna eniten oli lasten päivähoidon, matkapuhelinten, omakotitalokiinteistöjen ja käytettyjen autojen kuluttajahinnoissa. Joulukuusta tammikuulle kuluttajahintojen muutos oli -0,3 prosenttia.Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken kaikkiaan noin 50 000 hintatietoa lähes 470 hyödykkeestä noin 2 700 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Kuuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Inflaatiolla tarkoitetaan yleisen hintatason nousua.

Kuluttajahintaindeksi kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla.

Määrävuosin uudistettavat kuluttajahintaindeksit sopivat lyhyen aikavälin tarkasteluihin. Pitkän aikavälin tarkasteluihin, esim. vuokran tarkistamiseen, soveltuu parhaiten elinkustannusindeksi. Se on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä laskettu pitkä aikasarja ja kehittyy samalla tavalla kuin kuluttajahintaindeksi. Monet vuokrat, niin asuin- ja liikehuoneistojen kuin maanvuokratkin, on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin.

Inflaatiolla on, yhdessä talouden kasvun, työttömyyden kehityksen ja talouden tasapainon kanssa, keskeinen vaikutus talouden suhdanteisiin Suomessa. Korkeasta ja epävakaasta inflaatiosta on haittaa niin taloudelle, kuluttajille kuin yrityksillekin. Inflaatiokehitystä pyritään talouspolitiikan keinoin tasapainottamaan, koska inflaation epävakaus aiheuttaa markkinoilla epävarmuutta, tehottomuutta ja vaikeuttaa investointien ja säästämisen suunnittelua. Inflaation vaikutukset heijastuvat tavallisten kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ostovoimaan sekä toisaalta yritysten investointihalukkuuteen.

Kuluttajahintainflaation torjumisella pyritään luomaan parhaat mahdolliset olosuhteet taloudelliselle toiminnalle. Tavoitteiden onnistumiseen liittyy olennaisesti inflaationäkymien tarkkailu ja mahdollisimman aikainen reagoiminen inflaation kiihtymiseen. Perinteisen inflaatioindikaattorin rinnalla tulisi tarkastella myös korkojen aikarakennetta ja muita talouden kehitystä kuvaavia mittareita. Keskeistä talouden mittareiden valinnassa ovat tiedon reaaliaikaisuus, eksaktiuden tuoma luotettavuus ja indikaattoreiden kiinnittyminen tulevaisuuden odotuksiin.

Avoimia työpaikkoja vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä enemmän kuin vuosi sitten

Tilastokeskus - Ma, 19/02/2018 - 09:00
Avoimia työpaikkoja oli vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä 37 200, kun vuotta aiemmin määrä oli 26 400. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilastosta ja kuvaavat joulukuun ensimmäisen päivän tilannetta. Koko vuonna 2017 avoimia työpaikkoja oli keskimäärin 41 600, mikä on 22 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna (33 900).
Kategoriat: Tilastot

Inflaatio tammikuussa 0,8 prosenttia

Tilastokeskus - Ma, 19/02/2018 - 09:00
Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli tammikuussa 0,8 prosenttia. Joulukuussa inflaatio oli 0,5 prosenttia. Tilastokeskus on päivittänyt tammikuun alussa kuluttajahintaindeksin hyödykekorin ja kulutuksen painorakenteen . Hyödykekoriin lisättiin mm. musiikin suoratoistopalvelut ja poistettiin vähäisestä kulutuksesta johtuen lankapuhelumaksut ja videokamera.
Kategoriat: Tilastot

Kiinteistön ylläpidon kustannusten nousu pysyi ennallaan 0,2 prosentissa

Tilastokeskus - Ma, 19/02/2018 - 09:00
Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 0,2 prosenttia vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä vuoden 2016 vastaavasta ajanjaksosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2010=100.
Kategoriat: Tilastot

Palkansaajien yleisin kokonaistuntiansio 15 euroa vuonna 2016

Tilastokeskus - Ma, 19/02/2018 - 09:00
Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan palkansaajien yleisin kokonaisansio palkattua tuntia kohden oli 15 euroa vuonna 2016. Kokonaistuntiansioihin on laskettu mukaan perus- ja taulukkopalkkojen lisäksi kaikki lisät, ylityöansiot ja luontoisedut. Kokonaistuntiansiot ovat bruttomääräisiä, eli niistä ei ole vähennetty veroja tai muita maksuja.
Kategoriat: Tilastot

Yritysten varastojen arvo kasvoi vuoden 2017 neljännellä neljänneksellä

Tilastokeskus - Ma, 19/02/2018 - 09:00
Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden, kaivostoiminnan, sähköntuotannon ja kaupan alan yhteenlasketut varastojen arvot kasvoivat edellisvuodesta 3,0 prosenttia vuoden 2017 neljännellä neljänneksellä. Teollisuudessa varastojen arvo kasvoi 3,8 prosenttia vuoden 2016 neljänteen vuosineljännekseen verrattuna. Kaupan toimialalla varastojen arvo kasvoi 1,8 prosenttia vuodentakaisesta.
Kategoriat: Tilastot

Taloudellinen huoltosuhde

Findikaattori - Pe, 16/02/2018 - 09:00

Taloudellinen huoltosuhde

Lähde: Tilastokeskus / Työssäkäynti

Päivitetty: 16.2.2018 Seuraava päivitys: 17.12.2018

Taloudellinen huoltosuhde oli 142 vuonna 2016 Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tietojen mukaan taloudellinen huoltosuhde oli 142 vuonna 2016. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2016 sataa työssäkäyvää henkilöä kohti oli 142 ei-työssäkäyvää henkilöä. Vuonna 2015 huoltosuhde oli 143. Työssäkäyviä 18–64-vuotiaita henkilöitä oli yhteensä 2 250 000 vuonna 2016 joista palkansaajia oli 2 016 000 sekä yrittäjiä oli 234 000. Työttömiä henkilöitä oli yhteensä 356 000 ja työvoiman ulkopuolella olevia 2 872 000. Taloudellisella huoltosuhteella tarkoitetaan työllisten lukumäärän suhdetta työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Työvoiman ulkopuolisiksi lasketaan 0–14-vuotiaat, opiskelijat ja koululaiset, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet, eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat. Työllisten lukumäärän noustessa suhteessa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrään, taloudellinen huoltosuhdeluku laskee. Vastaavasti työttömien tai työvoiman ulkopuolella olevien lukumäärän kasvaessa suhteessa työllisten määrään, huoltosuhdeluku kasvaa. Taloudellisen huoltosuhteen vaihteluun voivat vaikuttaa esimerkiksi eläkeläisten määrän kasvu ja työllisyystilanne. Taloudellisessa huoltosuhteessa on esiintynyt suurta vaihtelua viimeisten vuosikymmenien aikana. 1990-luvun laman aikana taloudellinen huoltosuhde oli korkealla. Korkeimmillaan taloudellinen huoltosuhde oli vuonna 1993, jolloin sataa työllistä henkilöä kohden löytyi 172 ei-työllistä henkilöä. Matalimmillaan taloudellinen huoltosuhde oli vuonna 1989 (112).

Indikaattorin kuvaus

Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Taloudellinen huoltosuhde ilmoitetaan indeksilukuna, joka lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla.

Työllisiksi määritellään henkilöt, jotka olivat vuoden viimeisellä viikolla ansiotyössä.

Työttömiksi luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet 15-74 -vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä.

Työvoiman ulkopuolella oleviin lasketaan 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat.

Opiskelija tai koululainen on 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka opiskelee päätoimisesti jossakin oppilaitoksessa eikä ole ansiotyössä eikä työtön. Alle 15-vuotiaat koululaiset kuuluvat luokkaan "0-14 -vuotiaat".

Eläkeläisiksi katsotaan kaikki henkilöt, jotka Kansaneläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan saavat eläkettä (pl. perhe-eläke, osa-aikaeläke) eivätkä ole ansiotyössä. Myös kaikki yli 74-vuotiaat on päätelty eläkeläisiksi. Osa henkilöistä on päätelty eläkeläisiksi myös eläketulon perusteella.

Kymenlaakson nuoret muita harvemmin töissä tai koulutuksessa 2016

Tilastokeskus - Pe, 16/02/2018 - 09:00
Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan Kymenlaaksossa asuvista 18 - 24-vuotiaista 27 prosenttia oli työn ja koulutuksen ulkopuolella 1) vuoden 2016 lopussa: Maakunnan 12 460 nuoresta 3 310 oli työttömänä, eläkkeellä tai kuului ryhmään muut työvoiman ulkopuolella olevat. Koko maassa ei töissä eikä koulutuksessa olevien nuorten osuus oli 19 prosenttia. Maakunnista Kymenlaaksossa osuus on ollut suurin kaikkina vuosina 2011 - 2016 välillä.
Kategoriat: Tilastot

Euro area international trade in goods surplus €25.4 bn

Eurostat (Euroopan tilastot) - To, 15/02/2018 - 12:00
The first estimate for euro area (EA19) exports of goods to the rest of the world in December 2017 was €180.7 billion, an increase of 1.0% compared with December 2016 (€179.0 bn). Imports from the rest of the world stood at €155.3 bn, a rise of 2.5% compared with December 2016 (€151.4 bn). As a result, the euro area recorded a €25.4 bn surplus in trade in goods with the rest of the world in December 2017, compared with +€27.6 bn in December 2016. Intra-euro area trade rose to €142.4 bn in December 2017, up by 2.8% compared with December 2016.
Kategoriat: Tilastot

Lannoitteiden hinnan nousu rokotti viljelijän palkkapussia

Tilastokeskus - To, 15/02/2018 - 09:00
Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 3,5 prosenttia vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä. Indeksin nousuun vaikutti eniten lannoitteiden hinnat. Viljelijä maksoi lannoitteista 17 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Maatilojen kustannuksia lisäsi myös se, että polttoaineet maksoivat yhdeksän prosenttia ja rehut reilut kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tuoreimmasta maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksistä. Indeksi kertoo, kuinka paljon maatalouden tuotantotarvikkeiden, palvelujen ja investointien hinnat ovat muuttuneet perusajankohtaan nähden.
Kategoriat: Tilastot

Maataloustuotteiden tuottajahintojen nousu jatkuu vahvana

Tilastokeskus - To, 15/02/2018 - 09:00
Maatalouden tuottajahinnat nousivat 6,5 prosenttia vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä. Lähes kaikkien maataloustuotteiden hinnat nousivat selvästi vuoden takaisiin hintoihin verrattuna. Maidon tuottajahinta nousi viisi prosenttia, mutta on edelleen yleistä hintakehitystä alemmalla tasolla. Kotimaisen viljan, erityisesti rehuohran, hinta nousi kymmenyksen maailmanmarkkinahintojen vanavedessä. Satovahinkojen ja lisääntyneiden kuivauskustannusten kanssa painiville viljelijöille tämä oli hyvä uutinen. Naudan ja sianlihan tuottajahinnat nousivat seitsemisen prosenttia. Siipikarjan lihan hinta laski hieman. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tuoreimmasta maatalouden tuottajahintaindeksistä. Indeksi kertoo, kuinka paljon maataloustuotteiden hinnat ovat muuttuneet perusajankohtaan verrattuna.
Kategoriat: Tilastot

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Tilastot