Uutiset

Rovio petti odotukset pahasti. Nyt yhtiö suunnittelee uudelleenjärjestelyjä.

EU-parlamentti äänesti tänään EU:n ja Vietnamin välisen kauppasopimuksen hyväksymisestä. Kyseessä on toistaiseksi kattavin sopimus, jonka EU on neuvotellut kehittyvän valtion kanssa. Vietnamin talouskasvu on maailman nopeinta ja pian voimaan astuva sopimus avaakin uusia mahdollisuuksia myös monille suomalaisyrityksille. Sopimuksen voimaantulo edellyttää vielä Vietnamin parlamentin ratifiointia.

Teollisuustuotteiden tullimaksut nolliin

Kunnianhimoinen sopimus poistaa tullit kaikkien teollisuustuotteiden osalta. Vietnam poistaa tullit 65 prosentilta EU:sta peräisin olevalta tuonnilta heti sopimuksen tultua voimaan. Loput tullit poistuvat asteittain 10 vuoden siirtymäajan kuluessa. Yrityksille tullihelpotukset ovat merkittävä kustannussäästö. Useissa Suomen vientituotteissa Vietnamiin on tällä hetkellä korkeat, jopa 10-35 prosentin tullimaksut.

– Vietnamissa toimii tällä hetkellä noin 120 suomalaista yritystä. Tärkeimmät vientituotteet ovat erilaiset koneet ja laitteet, paperi- ja kartonkituotteet, puutuotteet sekä turkikset. Elintarvike- ja maataloustuotteiden vienti Vietnamiin on vielä toistaiseksi ollut vähäistä, mutta tullialennusten myötä tälläkin sektorilla avautuu uusia vientimahdollisuuksia, sanoo EK:n asiantuntija Jannika Ranta.

Euroopan komissio on arvioinut sopimuksen lisäävän EU-maiden vientituloja 15 miljardilla eurolla vuoteen 2035 mennessä.

Tullien lisäksi kaupanesteitä poistetaan myös teknisiä tuotevaatimuksia yhdenmukaistamalla. Byrokratian väheneminen on merkittävä kaupankäynnin kynnystä laskeva tekijä etenkin pk-yrityksille. Sopimuksen myötä EU-yrityksille myönnetään laajempi pääsy Vietnamin julkisten hankintojen markkinoille kuin minkään muun maan yrityksille.

Ihmisoikeuksia kunnioittavaa ja kestävää kaupankäyntiä

Kauppasopimusta on kritisoitu Vietnamin ihmisoikeustilanteen vuoksi. Sopimukseen on kuitenkin kirjattu edellytykseksi muun muassa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisten työnormien ja yleissopimusten sekä monenvälisten ympäristösopimusten noudattaminen. Puutteet ihmisoikeuksien kunnioittamisessa, työntekijöiden oikeuksissa tai ympäristösuojelussa voivat johtaa sopimuksen täytäntöönpanon keskeyttämiseen.

Askel kohti ASEAN-sopimusta?

Kymmenen Kaakkois-Aasian maan yhteistyöjärjestö ASEAN (Association of Southeast Asian Nations) muodostaa yli 630 miljoonan ihmisen yhteisön ja maailman kolmanneksi suurimman markkinan.

– Parhaassa tapauksessa nyt vihreän valon saanut Vietnam-sopimus sekä jo aiemmin voimaan astunut Singapore-sopimus toimivatkin rakennuspalkkeina kohti tiiviimpää ASEAN-maiden ja EU:n välistä yhteistyötä. Myös paluu neuvottelupöytään mahdollisen alueellisen kauppasopimuksen osalta on edelleen mahdollista, Ranta sanoo.

Kauppasopimuksen myötä eurooppalaiset yritykset ovat aiempaa aktiivisemmin läsnä alueella. Erityisesti Vietnamilla on entuudestaan vahvat poliittiset ja taloudelliset siteet Kiinaan. Sopimuksen avulla EU lisää painoarvoaan ja edistää samalla omia kestävän kehityksen mukaisia normejaan koko Kaakkois-Aasiassa.

Onko osakkeiden analysointi ja hyvien osakesijoitusten etsintä turhaa touhua? Aiheesta kipakkaa väittelyä SalkunRakentajan podissa.

Suomalaisten kuluttajien ja yritysten talousarvioita kuvaavat ennakoivat indikaattorit ovat hiipuneet selvästi viimeisen vuoden aikana, mutta BKT:n kehitys on ollut edelleen varsin vahvaa. Elinkeinoelämän luottamusindikaattoreista lasketun käännepisteindikaattorin mukaan talouskasvun jatkumisen merkit olivat vuoden 2020 alussa heikot, kirjoittaa EK:n ekonomisti Jouko Kangasniemi.

Käännepisteindikaattori on kohonnut hieman viime vuoden alun vaisuista lukemista, mutta edelleen ollaan matalalla tasolla.

 

Vuoden 2009 finanssikriisi ja sen jälkeinen nopea lyhytaikainen toipuminen erottuvat kuviossa selvästi ääriarvoina, samoin kuin Suomessa vuosina 2012–2015 vallinnut pitkä heikko epävarma ajanjakso. Loppuvuodesta 2016 palattiin korkeasuhdanteeseen ja vuoden 2018 lopulla luottamusindikaattoreista laskettu talouskasvun todennäköisyys laski jyrkästi. Viimeisen puolen vuoden aikana talouskasvun todennäköisyys on ollut käännepisteindikaattorin perusteella heikko, mutta hienoisessa nousussa.

Suhdannekäänteiden ajankohdan tarkka määrittäminen on hankalaa

Talouden käänteiden nopea havaitseminen on talouspoliittisten päätösten kannalta tärkeää. Käännepisteindikaattorin laskemiseksi on selvitettävä jo tapahtuneiden suhdannekäänteiden ajankohdat. Talouden nousu- ja laskukausien erottelu on ongelmallista, sillä käännekohtaa voi olla vaikea havaita samalla hetkellä, kun se tapahtuu ja lisähaasteen muodostaa se, että tilastotietojen tarkentumisen myötä ajankohta voi vielä muuttua myöhemmin. Yhdysvalloissa NBER-taloustutkimuslaitoksen komitea määrittää tämän vuoksi vasta jälkikäteen nousu- ja laskukausien ajankohdat, mutta se ei ole ajantasaisen suhdanneseurannan kannalta kovin kätevää.

Mekaanisesti talouden nousu- ja laskukausien erottelu voidaan tehdä kausitasoitetusta neljännesvuosittaisesta BKT-aikasarjassa esiintyvien vähintään kahden peräkkäisen nousu/laskujakson perusteella. Tämä on sinänsä toimiva menetelmä, mutta se voi toisinaan johtaa keinotekoisen suureen määrään lyhyitä suhdannevaiheita ja on altis taantumavaiheiden siirtymiselle tilastotietojen tarkentuessa.

Kehittyneempi suhdannevaiheiden erottelutapa perustuu kasvusyklien tunnistamiseen trendin ympärillä tapahtuvasta vaihtelusta. Käännepiste löytyy tällä menetelmällä syklin paikallisista minimi- ja maksimipisteistä, eli pisteistä, joissa ollaan kauimpana trendistä. Tätä menetelmää hyödyntää mm. OECD omissa ennakoivissa indikaattoreissaan ja tätä OECD:n laskelmaa on käytetty myös tässä yhteydessä.

Estimointimenetelmän kuvaus

EK:n Suhdannebarometrin ja Tilastokeskuksen kuluttajien luottamustutkimuksen kaltaiset suhdanneindikaattorit ovat hyödyllisiä tutkittaessa vallitsevaa suhdannetilannetta ja sen mahdollista muutosta. Toisinaan on kuitenkin hankala tulkita, että ollaanko juuri nyt nousu- vai laskusuhdanteessa, onko meneillään suhdannevaiheen muutos, vai ollaanko edelleen kutakuinkin samassa tilanteessa kuin aiemmin. Talouden suhdannevaihtelua voidaan konkretisoida hyödyntämällä ns. käännepistemenetelmää, jonka avulla saadaan laskettua konkreettiset todennäköisyydet eri suhdannevaiheille.

Laskennassa hyödynnetään Hamiltonin (1989) esittelemää Hidden Markov Switching-Regime- menetelmää, jota Koskinen ja Öller (2001) laajensivat hyödyntämällä dynaamista Bayesilaista luokittelua. Mustonen ja Urrila (2004) kokeilivat Suomen aineistolla asymmetrisiä malleja.

Estimoinnissa käytettävät havaitsematonta suhdannevaihtelua kuvaavat indikaattorit jaetaan BKT:n trendipoikkeamiin perustuvan erottelijan avulla nousu- ja laskukausiin, jonka jälkeen lasketaan näiden ajanjaksojen jakaumaparametrit. Tämän jälkeen lasketaan väärät hälytykset ja ennustevirheet minimoivat Markovin siirtymätodennäköisyydet läpikäymällä erilaisia todennäköisyyksien ja tasoitusparametrien yhdistelmiä. Väärien hälytysten vähentämiseksi ja tulkinnan helpottamiseksi käytettävät sarjat tasoitetaan tarvittaessa eksponentiaalisella liukuvalla keskiarvolla.

Suhdannekäänteen voidaan arvioida tapahtuneen, jos todennäköisyys ylittää tai alittaa 50 %:n rajan. Käytännössä tämä on hieman turhan suoraviivainen suhdannevaihtelun tulkinta, joten Abbergerin ja Nierhausin (2010) esimerkin mukaisesti määritellään taantuman todennäköisyyden raja-arvoksi 33,33 % ja korkeasuhdanteen todennäköisyyden raja on vastaavasti 66,66 %. Näiden välisellä alueella ei voi selkeästi tehdä tulkintoja vallitsevasta tilanteesta.

Taustamuuttujana elinkeinoelämän luottamuksen kuukausimuutos

Havaitsematonta suhdannevaihtelua kuvaavina muuttujina voitaisiin käyttää laajaa indikaattorijoukkoa, mutta yksinkertaisuuden vuoksi tässä hyödynnetään elinkeinoelämän luottamusindikaattorin kuukausimuutosta. Indikaattori lasketaan yhdistämällä EK:n keräämät teollisuuden, rakentamisen, palveluiden ja vähittäiskaupan luottamusindikaattorit. Mallin parametrit on laskettu aikavälillä 1993-2010 ja viimeiset vuodet on estimoitu näitä arvoja hyödyntäen. Laskelma ennakoi tulevan kuukauden kehitystä, eli viimeinen havainto koskee helmikuuta 2020.

Lähteet:

Abberger K. & Nierhaus W. (2010), Markov-Switching and the Ifo Business Climate: The Ifo Business Cycle Traffic Lights, CESIFO WORKING PAPER NO. 2936
Hamilton J. D., (1989),  A new approach to the economic analysis of nonstationary time series and the business cycle, Econometrica, vol. 57, n° 2, pp. 357-384.
Koskinen, Lasse & Öller, Lars-Erik, (2001). A Classifying Procedure for Signaling Turning Points, SSE/EFI Working Paper Series in Economics and Finance 427, Stockholm School of Economics.
Mustonen J. & Urrila P., (2004), Forecasting Turning Points Using Markov-Bayesian Classifier Models, 27th Ciret Conference

Valtion sijoitusyhtiö laittoi ison Sampo-potin myyntiin finanssikonsernin usean kuukauden kurssinousun jälkeen.

Caverionin ongelmaprojektien osuus on laskussa ja palveluliiketoiminnassa on lupaavat mahdollisuudet.

Sijoittaja Ville Hemminki osoittaa, ettei sijoittajan kannata aina arvostaa yrityksen kasvua. Esimerkkinä hän käyttää teleoperaattoreita.

Sanoma kertoi ostavansa Alma Median alueelliset sanomalehdet ja arvioi strategisia vaihtoehtoja luokiteltujen ilmoitusten liiketoiminnalleen Suomessa.

Harvian osakekurssi kipusi yli selvästi yllättävän kovan tulosraportin julkistuksen jälkeen.

Sanoma Oyj:n kurssi nousi 10.2. pörssin aikana ja etenkin lopussa niin, että 11.2. julkistettua tietoa kaupasta Alma - Sanoma on päivänselvästi hyödynnetty.

Sivumennen: Kun Aamulehdestä, Satakunnan Kansasta ja tusinasta paikallislehdestä maksetaan 115 miljoonaa euroa, on selvää, että sitä suurta huomioarvoa, mikä medialla on, ei ole voitu kovin suurin voitoin hyödyntää. Pelkästään Porin ja Tampereen vaikutuspiirissä asuu sentään puoli miljoonaa asukasta ja mainitut lehdet ovat paikkakuntiensa ainoat merkittävät aluemediat. Aamulehteä on joskus asemoitu jonkinlaiseksi kokoomuksen pää-äänenkannattajaksi.

Rahastosijoittajien pääomien hakeutuminen koronaviruksen takia turvasatamiin näkyi korkorahastojen nettomerkinnöissä. ​

SAK on päättänyt, että kilpailukykysopimuksen lisätunnit poistuvat hinnalla millä hyvänsä.

Rengasyhtiön kurssiluisu on saanut ostokandidaatit liikkeelle.

Ihmisen on sanottu olevan tietoturvallisuuden heikoin lenkki. Se voi pitää paikkansa, mutta se ei tarkoita, että pitäisi luovuttaa. Päinvastoin.

Osaamisemme ja investointiemme suojaaminen on hyvin tärkeää yrityksille ja koko Suomelle. Siksi on ollut hienoa olla mukana Suojelupoliisin ja elinkeinoelämän tietopääoman suojaamiseen tähtäävän #vahvinlenkki -kampanjan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Miksi tietoturvallisuus on tärkeää kansantaloudelle?

Osaaminen ja siitä kumpuavat innovaatiot, tuotteet, palvelut sekä työpaikat syntyvät suomalaisissa yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa joka päivä. Niiden taloudellinen arvo on meille mittaamattoman suuri. Muodostuva kriittinen tieto ja osaaminen ovat kilpailun kiristyessä kullan arvoista myös vakoilijoille.

Tieto on valtaosin digitaalisessa muodossa ja tiiviisti mukanamme kaikkialla. Yrityksiin kohdistuvalla tiedonhankinnalla on nykyisin huomattava rooli myös globaalissa kilpailussa. Jos menetämme kriittisen tietopääomamme jo alkuvaiheessa, tappiot ovat suuria.

Vakoilija voi olla valtiollinen toimija, kilpailijasi, utelias lupaava asiakkaasi tai puhdas rikollinen. On hyvin vaikea sanoa, mitä tietoa ja miksi vakoilija haluaa saada. Joskus myös arkipäiväiseltä vaikuttava tieto tai pääsy yrityksen tiloihin voi olla vakoilijalle arvokas mahdollisuus.

Saksan viranomaiset ovat laskeneet muutama vuosi sitten yritysvakoilun hinnaksi Saksan kansantaloudelle yli 50 miljardia euroa vuodessa. Yhdysvallat taas on arvioinut vuosittaisiksi tappioikseen jopa 500 miljardia dollaria. Tämän pohjalta voidaan arvioida, kuinka suurista summista puhuttaisiin Suomessa.

Fyysinen ja digitaalinen kohtaavat – siksi sinä olet tärkeä!

Suojaamme tilojamme, järjestelmiämme ja henkilöstöämme erilaisilta tietoturvauhkilta. Fyysisessä ympäristössä voimme luoda erilaisia kontrolleja, tehdä kestäviä rakenteita ja lisätä lukituksia. Kannattaa kuitenkin muistaa, että joku kuitenkin pääsee aina sisään – jollain pitää olla aina avain. Siksi ihmisellä on tärkeä rooli turvallisuudessa.

Ihminen on joka tapauksessa keskeisin toimija – niin hyvässä kuin pahassa.

Muista kuitenkin, että et ole vain uhka, olet myös erittäin hyvä turvallisuussensori. Tietoturvallisuuteen liittyvät asiat eivät ole avaruustiedettä, vaan arkipäivää. Me teemme joka päivä omaan ja työnantajamme turvallisuuteen liittyviä ratkaisuja. Ole rohkea ja kysy, pysähdy hetkeksi, pohdi ja toimi oikein. Juuri sinä voit vaikuttaa.

Haastan jokaisen yrityksen ja henkilön tekemään ainakin yhden turvallisuutta parantavan toimenpiteen kuluvan vuoden aikana. Voimme kaikki olla ainakin vähän vahvempia lenkkejä – pienestä voi tulla suurta.

Mika Susi
toiminnanjohtaja, FISC Ry
Susi toimi aiemmin Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa yritysturvallisuudesta, riskienhallinnasta ja varautumisesta vastaavana johtavana asiantuntijana.

Kaikki #olevahvinlenkki-videot on tehty suojelupoliisin ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n yhteistyönä. Lyhyitä turvallisuuden keskeisiä osa-alueita käsitteleviä videoita ilmestyy viikon välein kaikkiaan neljä 11.2.2020 alkaen. Pysy kanavalla!

Kaikella on riskinsä, jopa kiinteistöillä.

Kokemuksistani on linkissä ja ne ovat negatiivisia.

Huomiotani kiinnitti aluksi 17.1. Kauppalehdessä ollut kirjoitus, jonka keskeisimpänä lähteenä oli finanssivalvonnan teema-arvio. Alalla on varsin suuria ongelmia. Kyseisissä rahastoissa on varoja noin 10 miljardia euroa ja arvonmäärityksen dokumentoinnissa on yleisiä ja suuria puutteita.

Keskeisimmät riskit muodostuvat seuraavista asioista:

Salkkusivu jossa lisätietoja Arvonmuutokset: 2020  +3.9%, alusta (27-05-2010) +132.5%

Yleistä

Uudet All-time-high luvut on nähty S&P500 ja Eurostoxx50:ssa yli 20% vuosinousuilla sekä myös omassa portfoliossa. Pahiten jälkijunaan on jäänyt HangSeng joka on vuositasolla lievästi pakkasella. Topix on vuositasolla +10% ja FTSE +7%. Kukapa tätä olisi uskonut vuosi sitten jos samalla olisi kertonut että Brexit toteutui, Kiinan ja USA:n kauppasota on korkeintaan välierällä ja Kiinassa riehuu pahin virusepidemia vuosikymmeniin. Myös VIX ja VSTOXX - nuo myös pelkoindekseiksi kutsutut mittarit - ovat maltillisissa luvuissa.

Sinänsä pörssireaktiot ovat muistuttaneet edellistä SARS-epidemian aikaista: Lyhyt dippi josta toivuttiin alle kuukaudessa. Nähtäväksi jää kuinka paljon Corona tulee näkymään talousluvuissa. Selvää on että se haittaa kaupankäyntiä. Kävin äsken messuilla jenkeissä joilla monet osastot ammottivat tyhjyyttään - Kiinalaisia ei päästetty edes maahan saatika messuille. Toisaalta tämä ei paljon menoa haitannut, paikallisia oli käytävillä sankoin joukoin. Vastaavasti kukaan ei nyt matkusta Kiinaan tekemään kauppoja. Muutaman kuukauden paussi kaupanteossa tulee näkymään. Toinen huolenaihe on logistiikkaketjut. Melkein tuotteessa kuin tuotteessa on jokin Kiinassa valmistettu komponentti. Toiseen suntaan vienti on vaikeaa, kun lentorahti on olematonta. Ja jos saa tavarat Kiinaan onko kukaan siellä niitä ottamassa vastaan?

Positiivisia signaalejakin tulee toki. Suurin osa Kiinalaisita tehtaista on avattu. Kiinan ulkopuolella on havaittu vain harvoja tartuntoja. Kauppasodassa on tauko kun huomio on kiinnittynyt Coronaan. Mutta kaiken kaikkiaan markkinaoptimismi tuntuu olevan uskomattomuudessan lähes samaa luokkaa kuin Teslan pörssikurssi: Sanoja ei oikein tahdo löytää kummankaan kuvaamiseen. Yhtä mailman suurimmista talouksista ei voi panna karanteeniin kuukausiksi ilman että se näkyy kansainvälisestikin talousluvuissa.

Uskomattomia ovat myös monen teknojätin pörssiarvot. Eräs kolumnisti vertasi osuvasti Applea ja Siemensiä. Vuonna 97 kun Jobs palasi Appleen oli sen pörssiarvo kymmenesosa Siemensin arvosta. Nyt Applen arvo on suurempi kuin koko DAX-indeksin. Suuri pörsiarvo tuo myös automaattiisesti passiivisille indeksi-sijoittajille suuren siivun Appleä. Esimerkiksi Vanguard FTE All-World ETF sisältää 2.5% siivun Applea. Puhumattakaan USA -ETF:stä. Diversifiointi on ehkä pienempää kuin luuletkaan.

Otan nyt(kin) rauhallisesti. En myy, mutta en myös ostot ovat karanteenissa. Jos jossakin nyt piilee mahdollisuuksia, niin juurikin Aasian alastampatuilla markkinoilla. Kanattaa ehkä kerätä hieman käteistä sotakassaan jotta hieman myöhemmin keväällä voi palata apajille.

 

SAK on päättänyt, että kilpailukykysopimuksen lisätunnit poistuvat hinnalla millä hyvänsä. Vanhan liiton jääräpäisyys ajaa investointeja ulkomaille ja johtaa absurdeihin neuvottelutuloksiin, kuten metsäteollisuudessa. Kiky ja sen 24 lisätuntia katoavat sopimuksesta, mutta tilalle tulee 24 juhannustuntia. Tällainen hulluttelu ajaa investointeja pois Suomesta.

Hulluttelusta voi tosiaan puhua, koska samat tehtaiden käyntiaikaa lisäävät 24 juhannustuntia olivat pöydällä jo neljä vuotta sitten. Silloin ne eivät ammattiliitolle maistuneet, mutta kikytunnit kelpasivat.

Tällä kertaa koko metsäteollisuus piti pysäyttää, jotta 24 väärää tuntia saatiin vaihdettua 24 oikeaan tuntiin, jotka olivat aiemmin maistuneet väärälle. Kokonaisuudessaan metsäteollisuuden kaksivuotinen sopimus noudattaa yleiseksi muodostunutta 3,3 prosentin linjaa.

Ei ihme, jos järjettömältä vaikuttaneen työtaistelun jälkeen UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen toteaa, että kilpailukyky ei parane, lakko tuli kalliiksi ja tulevaisuudessa investoinnit menevät muualle. Samaan aikaan liiketoimintaa Suomessa joudutaan sopeuttamaan.

UPM:n osalta suuret investoinnit Suomeen on todennäköisesti nähty. Yhtiön tuorein investointi tehdään biojalostamoon Saksan Leunassa. Investoinnin arvo on 550 miljoonaa euroa. Biojalostamo on tarkoitus saada käyntiin vuoden 2022 loppuun mennessä ja se tuottaa puupohjaisia biokemikaaleja.

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre suunnittelee uuden 1,5 miljardin euron biotuotetehtaan rakentamista Kemiin. Yhtiön Äänekosken biotuotetehdas on Suomen metsäteollisuuden historian toistaiseksi suurin investointi, 1,2 miljardia euroa. Investointipäätös Kemiin on tarkoitus tehdä tämän vuoden aikana.

Poliittisista lähtökohdista lietsotut työtaistelut tuskin lisäävät yhdenkään yrityksen investointihaluja. Samalla ne saattavat koko neuvottelujärjestelmän järkevyyden ja toimivuuden kyseenalaiseksi.

Varainhoitoyhtiö Pictet Asset Management suosii nyt defensiivisiä osakkeita.

Mediassa sijoittaminen yhdistetään usein rikastumiseen, vaikka se voi olla myös vain osa järkevää oman talouden hallintaa. Kerron oman tarinani, jossa ei nousta ryysyistä rikkauksiin, mutta huomattavasti parempaan ja tasapainoisempaan elämään.

Mistä kaikki alkoi?

Vuonna 2013 olin jo asepalvelukseni suorittanut ja töissä tehtaalla tuotannon puolella. Olin 20-vuotias ja aikuisuudessa oli vielä jonkin verran uutuuden hohtoa, mutta mitään tavoitteita tai varsinaista päämäärää ei vielä tuolloin ollut.

Töistä saamani palkat valuivat mitä turhimpiin asioihin ja tilini saldo oli usein nollan tuntumassa. Minulla ei ollut hajuakaan mitä haluan tehdä tulevaisuudessa. Uskollinen ratsuni oli vuoden 1995 Ford Escort, jota varten olin ottanut 1200 € kulutusluoton pankista, jotta pääsen kulkemaan töissä.

Myöhemmin samana vuonna aloin tosissani pohtimaan, että miten yhteiskunnassa paremmin pärjäävät hoitavat raha-asiansa? Päätin etsiä vastausta tähän samalla tavalla kuin kaikkiin muihinkin omaa mieltäni askarruttaviin kysymyksiin: googlettamalla.