Uutiset

Tiukat säästöohjelmat ovat olleet pk-yritysten ratkaisu koronan toiseen aaltoon. Se näyttää toimineen.

Tappiollisten osakkeiden myyminen vuoden lopulla veromyynteinä on keino alentaa luovutusvoittoveroja.

Marraskuussa vanhoja asuntoja myytiin Suomessa peräti 17,2 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Jouluaattona saavutettu EU:n ja Ison-Britannian välinen kauppa- ja yhteistyösopimus on poikkeuksellinen. Sopimustulos on laiha, jos sitä verrataan nykytilanteeseen, Britannian kuulumiseen EU:n sisämarkkinoille ja tulliliittoon. Jos taas vertailukohtana on EU:n solmimat muut vapaakauppasopimukset, niin kyseessä on yksi kunnianhimoisimmista, ellei kunnianhimoisin sopimus.

Kauppaneuvotteluissa tavoitteena on avata markkinoita, poistaa kaupanesteitä ja siten helpottaa yritysten kaupankäyntiä ja tehdä siitä halvempaa. EU on onnistunut kaupan vapauttamisessa ja sillä on tällä hetkellä maailman kattavin kauppaverkosto, joka käsittää yhteensä 77 maata.

Britannian kanssa käydyt neuvottelut ovat tästä suunnasta historiallinen poikkeus. Neuvotellun sopimuksen myötä kaupan esteitä tulee nykytilanteeseen verrattuna lisää. Tämä on seurausta Britannian päätöksestä lähteä pois EU:n sisämarkkinoilta ja tulliliitosta. Tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääoman vapaa liikkuvuus päättyy EU:n ja Ison-Britannian välillä. Kauppaan tulee tullimuodollisuuksia.

Vapaakauppasopimukset eivät nimestään huolimatta mahdollista vapaata kauppaa, vaan sopimuksissa on sovittu säännöt, joiden pohjalta kauppaa käydään. Edes kunnianhimoisin vapaakauppasopimus ei tarjoa yritysten kannalta yhtä sujuvaa kauppaa kuin toimiminen yhteisillä sisämarkkinoilla.

Euroopan komissio on tehnyt hyvän yhteenvedon tulevista muutoksista nykytilanteeseen verrattuna.

Ennennäkemätön kauppasopimus

Täsmällisempi analyysi kauppasopimuksen sisällöstä on mahdollista tehdä vasta sopimustekstin julkistamisen jälkeen, mutta komissio on kuvannut sopimusta ennennäkemättömäksi. Se tarkoittaa, että Ison-Britannian kanssa tehty kauppasopimus tulee olemaan poikkeuksellisen kunnianhimoinen verrattuna EU:n olemassa oleviin kauppasopimuksiin esimerkiksi Japanin ja Kanadan kanssa.

Sopimuksessa sitoudutaan täysin tullittomaan ja kiintiöttömään kauppaan, mikä on poikkeuksellista. Yleensä EU:n kauppasopimuksissa ainakin osalle maataloustuotteita jäävät tullit voimaan. EU ja Ison-Britannia voivat tosin tulevaisuudessa asettaa toisilleen yksittäisten tuotteiden osalta tulleja erilaisten vastatoimien, polkumyyntitullien ja muiden suojatoimien kautta.

Palveluidenkin osalta sisältö voi olla pidemmälle menevämpää kuin yhdessäkään EU:n tähänastisissa kauppasopimuksissa. Vaikka palvelukauppa on sivumäärällä mitattuna yksi kauppasopimusten isoimmista asiakokonaisuuksista, on palvelukaupasta tehdyt sitoumukset yleensä varsin maltillisia ja liittyvät lähinnä nykytilanteen sitomiseen ja siten ennakoivamman liiketoimintaympäristön tarjoamiseen yrityksille. Ison-Britannian kanssa olisikin luonnollista mennä pidemmälle kuin aikaisemmissa sopimuksissa, koska myös nykytilanne EU:n ja Ison-Britannian välillä on hyvin erilainen muiden kauppasopimuskumppaneihin verrattuna.

Merkittävin ero EU:n muihin kauppasopimuksiin nähden on pidemmälle menevät sitoumukset tasapuolisista toimintaedellytyksistä, niitä koskeva riitojenratkaisu ja mahdollisuus asettaa toiselle osapuolelle vastatoimia näihin liittyvistä sopimusrikkomuksista. EU:n muissakin kauppasopimuksissa on sitoumuksia liittyen mm. kilpailupolitiikkaan, valtiontukiin ja kestävään kehitykseen, mutta ne eivät ole yleensä kuuluneet kauppasopimusten riitojenratkaisun piiriin.

Kauppasopimukset eivät pureudu kaikkiin yritysten kohtaamiin haasteisiin

Vaikka EU:n ja Ison-Britannian välinen kauppasopimus on ennennäkemätön, se on yritysten näkökulmasta kaukana ihanteesta ja nykytilanteesta. Kauppasopimukset käsittelevät kyllä laaja-alaisesti yrityksiä koskettavia ongelmia, mutta niissä tehdyt sitoumukset eivät ole kovin pitkälle meneviä.

Tullinalennuksista hyötyminen edellyttää alkuperäsääntöjen tuntemista ja noudattamista sekä alkuperätodistusta. Myös uudet vaatimukset tuonti- ja vienti-ilmoitusten tekemisestä aiheuttavat yrityksille lisää paperityötä ja kustannuksia.

Suurin ongelma on kuitenkin siinä, että kauppasopimukset eivät pureudu riittävästi niihin yritysten kaupanesteisiin, jotka tänä päivänä liittyvät ennen kaikkea sääntelyeroista aiheutuviin ongelmiin. Pääministeri Johnsonin toteamus siitä, että sopimuksella vältetään tekniset kaupan esteet, ei pidä paikkansa. Ison-Britannian toive oman suvereniteettinsa vahvistamisesta ja sääntelyn eriyttämisestä EU-sääntelystä tarkoittaa yritysten kannalta yhtä kuin lisääntyvää paperityötä ja kustannuksia.

EU:n ja Britannian kauppa- ja yhteistyösopimus luo pohjaa kumppanuudelle

Neuvottelutulos luo pohjaa Britannian ja EU:n ja samalla myös Suomen väliselle yhteistyölle niin kaupassa, kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän puolustamisessa, ilmastonmuutoksentorjunnassa kuin turvallisuudessa. Tilanne olisi hyvin toisenlainen, jos tulevan suhteen sopimusta ei olisi saatu neuvoteltua.

Geopoliittisten jännitteiden myötä tämän kumppanuuden merkitys korostuu entisestään. Iso-Britannia ei halunnut neuvotella ulko- ja puolustuspolitiikasta eikä kokonaisuuksia ole sisällytetty sopimukseen. Huolena on, että Britannia haluaa hoitaa ulkopolitiikkaa EU:n sijasta suoraan suurempien maiden, Saksan ja Ranskan kanssa, jolloin pienemmät EU-maat voivat jäädä neuvotteluista ja päätöksistä sivuun. Yritysten näkökulmasta pakotepolitiikasta on tullut yhä merkittävämpi ulkopolitiikan väline, jolla on merkittäviä vaikutuksia yritysten toimintaan. Olisi tärkeää, että EU ja Iso-Britannia koordinoisivat jatkossa pakotetoimiaan.

Sopimuksen voimaantulon jälkeen kaupan käyntiin syntyviä uusia esteitä pitää seurata ja Ison-Britannian ja EU:n syytä arvioida tarvetta päivittää nyt syntynyttä kauppa- ja yhteistyösopimusta.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

• Euroopan komissio on antanut esityksen neuvostolle eli jäsenmaille sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta. Sopimuksen väliaikaiseen soveltamiseen joudutaan, koska Euroopan parlamentti ei ehdi käsitellä ja hyväksyä sopimusluonnosta tämän vuoden aikana.
• Neuvostossa päätös tehdään yksimielisesti – periaate, josta on kauppasopimuksissa toistaiseksi aina pidetty kiinni.
• Suomessa eduskunnan suuri valiokunta käsittelee sopimuksen hyväksymistä.
• Neuvoston hyväksymisen jälkeen komissio voi allekirjoittaa sopimuksen ja se tulee väliaikaisesti sovellettavaksi 1.1.2021 alkaen.
• Euroopan parlamentti saa esityksen sopimuksen hyväksymisestä, mutta se arvioi neuvottelutulosta ensi vuoden alussa.
• Koska neuvottelutuloksen on tulkittu olevan ns. unionisopimus, joten se ei edellytä kansallisten parlamenttien hyväksyntää.

The post Kauppasuhteissa otetaan poikkeuksellisesti takapakkia appeared first on Elinkeinoelämän keskusliitto.

Revenio on kannattava kasvuyhtiö, joka hyötyy ikääntymisen megatrendissä. Sen ovat huomanneet sijoittajatkin.

Syksyn aikana saadut talousdatat kertovat, että Suomen talouden toipuminen saattaa olla yllättävänkin nopeaa.

Sijoittamisessa puhutaan usein ilmaisista lounaista. Ilmainen lounas sijoittamisyhteydessä tarkoittaa sitä, että saat lisätuottoa ilman, että riski kasvaa. Tavanomaisestihan riski ja tuotto-odotus kulkevat aina käsi kädessä. Toisten mielestä ilmaisia lounaita ei sijoitusmarkkinoilla ole, toisten mielestä on. Minä olen sitä mieltä, että ilmaisia lounaita on tarjolla.

Asuntosijoittaminen on ainut sijoitusmuoto, jossa ilmainen lounas on tarjolla helposti ja täysin ilman riskiä. Salainen resepti tähän on se, että olet mukava. Kannattaa olla myös reilu. Tällä tavalla saat ilmaisen lounaan, jonka rahallinen arvo voi olla jotain väliltä 100€ - 200.000€ per diili. Vaatiiko perusteluita? Kohta niistä lisää.

Rahastoanalyysejä tuottava Morningstar on valinnut vuoden parhaan eurooppalaisen salkunhoitajan.

Suomen metsäluonnosta löytyy luonnoyhdisteitä, joissa saattaa olla merkittävä kaupallinen potentiaali.

Jouluna päivä alkaa pidetä ja käännymme kohti Uutta Vuotta ja valoa. Silloin on aika katsoa mennyttä, reflektoida omia onnistumisia ja epäonnistumisia ja myös muistella maailmalla tapahtuneita. Menneen muistelu, reflektointi toimii kaiken henkilökohtaisen kehittymisen taustavoimana.

Maailmalla tapahtuneista on helppo pomia yksi asia yli muiden, Corona virus. Se on vaikuttanut kaikkien elämään ja ollut yhteinen nimittäjä lähes kaikille tärkeille asioille. Se on heiluttanut pörssikursseja, ajanut yrityksiä ahdinkoon ja auttanut toisia menestykseen ja toiminut sosiaalisten muutosprosessien käynnistävänä tekijänä.

Sijoittamalla ja/tai yritystoiminnalla pyrimme tuottamaan lisäarvoa ja iloa yhteiskunnalle ja kanssaihmisille.  Tehtävämme on ohjata menneiden sukupolvien kokoamaa pääomaa niiden ihmisten haltuun, jotka pystyvät parhaiten rakentamaan yhteiskuntaa ja tuottamaan lisäarvoa ja iloa lähimmilleen. Haltuumme uskotut voimavarat kutistuvat, jos epäonnistumme tehtävässämme ja kasvavat jos onnistumme. Rahallinen voitto on hyvien töidemme mitta - tämä on hyvä muistaa nyt Jouluna kun reflektoimme mennyttä vuotta ja sitä hyvää jota olemme kenties vuoden aikana pystyneet saamaan aikaan.

Rahan ohella on muita tärkeämpiä hyvyyden mittoja. Läheisyys, lapset, ystävät ja hyvä mieli ovat asioita jotka ovat kaikkein tärkeämpiä asioita sekä meille että läheisillemme. Työtämme on lisäarvon tuottaminen kanssaihmisille, mutta se on vain välttämättömyys, jotta muut arvokkaammat asiat voivat kukoistaa. Läheisyys ja myötäeläminen ovat kuitenkin loppujen lopuksi ne tärkeimmät asiat, joiden takia me ponnistelemme ja yritämme.

Kamux pystyy vahvaan suoriutumiseen koronapandemiankin aikana. Yhtiö antoi vastikään positiivisen tulosvaroituksen.

Kalansaalis

Lähde: Luonnonvarakeskus

Päivitetty: 23.12.2020 Seuraava päivitys: 23.12.2021

Kalansaalis 164 miljoonaa kiloa vuonna 2019 Vuotuinen kokonaiskalansaalis Suomessa on ollut 153-193 miljoonaa kiloa 2010-luvulla. Saaliin määrä oli 1980-luvulla pienempi, noin 100-150 miljoonaa kiloa. Voimakkaimmin kokonaissaaliisiin vaikuttaa mereltä kaupallisessa kalastuksessa pyydetyn silakan ja kilohailin määrän vaihtelu. Viime vuosina niiden osuus on ollut noin 80 prosenttia saaliin koko määrästä. Merialueen kaupallisen kalastuksen saaliista, 142 miljoonaa kiloa vuonna 2019, oli silakan ja kilohailin osuus noin 95 prosenttia. Markkinatilanne ja vuosittain vaihteleva kalastuskiintiö vaikuttavat kalastuksen ja saaliin määrään. Vuonna 1991 kaupallisen kalastuksen kokonaissaalis oli pohjalukemissa. Se johtui silakan ja kilohailin vaikeasta markkinatilanteesta, joka oli heijastuma turkisteollisuuden – ja laajemmin koko talouden – lamasta. Silti rannikolla verkoin ja rysin harjoitettava pyynti työllistää huomattavasti enemmän kalastajia kuin avomerellä tapahtuva silakan ja kilohailin troolikalastus. Vuoden 2019 vapaa-ajankalastuksen saaliin määränä on käytetty vuoden 2018 arvoja. Vapaa-ajankalastajien pyydystämä saalis oli 22 miljoonaa kiloa vuonna 2018. Heidän saaliinsa oli suurimmillaan 69 miljoonaa kiloa vuonna 1992. Vapaa-ajankalastajien saalis on pienentynyt lähes 30 vuoden ajan. Sitä selittää sekä kalastajien määrän väheneminen, mutta etenkin verkkojen käytön väheneminen. Valtaosa, noin 80 prosenttia, vapaa-ajankalastuksen saaliista pyydetään sisävesiltä. Vapaa-ajankalastajat hyödyntävät sisävesien kalantuotantoa enemmän kuin kaupalliset kalastajat, joiden saalis oli 5,2 miljoonaa kiloa vuonna 2018. Muikku oli sisävesien kaupallisen kalastuksen tärkein saaliskala sekä määrältään että arvoltaan. Muikkua oli kaupallisesta saaliista lähes puolet.

Indikaattorin kuvaus

Kaupallisen kalastuksen kokonaissaalis kuvaa merien ja sisävesien luonnonvarojen taloudellista käyttöä. Myös vapaa-ajankalastus on Suomessa merkittävä kalavarojen hyödyntäjä ja virkistyksen lähde. Saalistilastoja käytetään kalastuksen hallinnan suunnitteluun esimerkiksi kalavarojen arvioinnissa. Kalavara-arviot ja -ennusteet ovat perustana, kun Itämeren kalavarojen hyödyntämisestä ja saaliskiintiöistä sovitaan valtioiden kesken.

Merialueen ja sisävesien kaupallisen kalastuksen saalistilastot laaditaan vuosittain kalastajien viranomaisille tekemien saalisilmoitusten perusteella. Vapaa-ajankalastuksen tilasto laaditaan joka toinen tehtävän kyselytutkimuksen perusteella.

Tietoturvallisen viestintäteknologian ratkaisuja tarjoava pörssiyhtiö kertoo, että Suomen Puolustusvoimat valmistelee Bittium TAC WI -ohjelmistoradiojärjestelmän tuotteiden hankintaa.

Kaikkien palkansaajien tuloverotus kiristyy vuonna 2021.

Kaupan ala on kokenut 2010-luvulla suuria muutoksia ja se näkyy pääkaupungin tilastoissa.

Treidaamiskulttuuri on ottanut Suomessa parin viimeisen vuoden aikana isoja harppauksia eteenpäin. Jukka Lepikkö on yksi keskeisimpiä henkilöitä, joille voi jakaa tästä kiitosta ja nyt Lepikkö on tehnyt aiheesta e-kirjan.

Viiden miljardin ihmiset markkinat, riittävä syntyvyys ja kehityskelpoiset taloudet tulevat tuottamaan suurimman osan maapallon talouskasvusta seuraavina vuosikymmeninä. Aasian vaikutus kaikkien talouteen ja muuhun elämään tulee kasvamaan tätä myötä, halusimme sitä tai emme. Aasian lisäksi toinen taloukasvun lähde on viime vuosikymmeninä ollut Piilaakso, joka on tuottanut merkittävän määrän innovaatioita.

 

Talouskasvun voi jakaa kahteen osaan eli työmarkkinoilla olevien henkilöiden määrään ja tuottavuuskasvuun. Euroopassa työikäinen väestö pienenee seuraavien vuosikymmenien aikana eikä Pohjois-Amerikassa kasvua ei ole tiedossa. Etelä-Amerikassa työikäisten kasvua on tiedossa, mutta ei merkittävää sellaista verrattuna Aasiaan tai Afrikkaan. On helppo todeta, että työikäisen väestön kasvun ajurit ovat Aasiassa ja Afrikassa. Tämä väistämättä näkyy tulevaisuuden talouskasvussa ympäri maailmaa. Tuottavuuskasvua Aasiakin jakautuu lähes kahtia jossa työikäisten kasvusta eivät nauti Kiinan, Japanin, Thaimaan ja Koreoiden muodostama nelikko muiden maiden kasvattaessa työikäistä väestöään.

 

USA:n jättimäisen elvytyspaketin eteneminen ei markkinoita tällä hetkellä innosta, kun korona näytti jälleen voimansa.