Uutiset

Voitaisiinko Kööpenhaminasta ottaa mallia Helsingin asuntopulaan ja ilmastoasioiden ratkomiseen? Tässä neljä yksinkertaista keinoa

Yle: Talous ja politiikka - Ti, 08/10/2019 - 15:40

Jens Kramer Mikkelsen toimi Kööpenhaminan pormestarina yli 30 vuotta. Ongelmat Kööpenhaminassa ovat hänen mukaansa pitkälti samoja kuin muissa Pohjoismaiden metropoleissa: Pohjoisen suuret kaupungit kasvavat ja asuntopula sekä tiukentuvat ilmastovaatimukset ovat arkipäivää kaikissa näissä kaupungeissa. Suurimmat trendit metropoleissa ovat ilman muuta monimuotoisuus ja kestävä kehitys.

Mikkelsen sanoo, että kestävää kaupunkikehitystä olisi mahdollista toteuttaa nykyistä sujuvammin myös Helsingissä. Hän toimii nykyisin kaupunkirakentamisen konsulttina.

Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) pitää Mikkelsenin Ylen haastattelussa esittämiä keinoja päästötavoitteiden saavuttamiseksi ja asuntopulan helpottamiseksi hyvinä.

Kööpenhaminan entinen pormestari Jens Kramer MikkelsenJens Kramer Mikkelsen toimi Kööpenhaminan pormestarina yli 30 vuotta.Kööpenhaminan kaupunki 1) Vaatimukset vihertehokkuudesta kaupungin kaavaratkaisuihin

Mikkelsen kertoo pitävänsä tanskalaista Orestadin kaupunkia hyvänä esimerkkinä nopeasta ja kestävän kehityksen mukaisesta kaupunkiympäristön rakentamisesta.

Ratkaisevinta Mikkelsenin mukaan on se, että kaupungin paikallishallinto on sisällyttänyt rakentamisen vihertehokkuusvaatimukset jo kaavoitussuunnitelmiin.

– Rakentamassa ovat vain tekijät ja rahoittajat, jotka ovat sitoutuneet kestävään kehitykseen.

Mikkelsenin mukaan vihertehokkuuden asettaminen kaavan vaatimuksiin ennalta ehkäisee suunnittelu- ja rakentamisvaiheen ristiriitoja. Kaupunki voi luottaa ilmastotavoitteiden toteutumiseen, ja riitelyn väheneminen nopeuttaa uusien asuntojen ja asuinalueiden rakentamista.

Orestad Rohkeat investoinnit liikenneyhteyksiin nostivat Orestadin maan arvoa ja tekivät siitä vilkkaan kaupunkialueen. Jens Kramer Mikkelsen

Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaavan apulaispormestarin Anni Sinnemäen mukaan Mikkelsenin esittämiä asioita on jo osin tehty Helsingissä.

Helsingin kaavoituksessa on käytössä viherkerroin, jolla on määritelty vaatimuksia vihreän alueen pinta-alasta kaava-alueella.

Vaatimuksia on myös esimerkiksi uusiutuvasta energiasta. Sinnemäki sanoo, että tontin luovutusehdoissa on Helsingissä valtakunnallisia normeja tiukemmat energiatehokkuusvaatimukset.

– On hyvä kysymys, miltä osin kiristyviä energiatehokkuusvaatimuksia pitäisi kirjata kaavaan ja miltä osin käytetään muita ohjauskeinoja, Sinnemäki sanoo.

2) Kaupunki kasvattaa maan arvoa investoimalla ja myy sen voitolla

Kööpenhamina on ollut aktiivinen suurissa infrastruktuurihankkeissa. Kaupunki on investoinut esimerkiksi kanaaleihin ja metroyhteyksiin, jotka ovat puolestaan kasvattaneet ympäröivien maa-alueiden arvoa. Kaupunki on onnistunut myymään omistamansa maa-alueet voitolla ja kattamaan rahoilla toimivien liikenneyhteyksien rakentamista.

Mikkelsen mainitsee esimerkkinä meren rannalla sijaitsevan Nordhavnin, jonka kehittämisessä on otettu huomioon sekä ympäristövastuu että sosiaalinen monimuotoisuus.

Sinnemäen mukaan myös Helsingissä osa kaupunkikehittämisen logiikkaa on se, että hankkeita rahoitetaan maan arvon nousulla. Sinnemäen mielestä Helsingillä olisi kuitenkin tässä vielä opittavaa.

– Meillä on perinteisesti oltu vähän varovaisia sen suhteen, missä vaiheessa keskeiset joukkoliikenneyhteydet uudelle asuinalueelle rakennetaan.

Sinnemäen mukaan tuoreimpia esimerkkejä Helsingistä on Kruunuvuorenrannan uusi asuinalue Itä-Helsingissä. Sinnemäki sanoo, että sillan ja uuden raitiolinjan kannattavuus on arvioitu siitä näkökulmasta, että se nostaa maan arvoa alueella.

– Tämän vuoksi päädyimme siihen, että vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon myytäväksi tarkoitetut tontit tulevat myyntiin vasta sen jälkeen kun sillasta on valtuuston päätös, Sinnemäki sanoo.

3) Asuntorakentamiseen hankittava tonttimaata aktiivisemmin

Mikkelsenin mukaan Kööpenhamina on toiminut erittäin aktiivisesti hankkiakseen uusia maa-alueita asuntorakentamiseen. Hän sanoo, että kaupunki on tehnyt hyvää yhteistyötä myös valtion kanssa ja valtion maita on saatu asuntorakentamiseen.

Sinnemäki toivoo niin ikään lisää valtion maita Helsingin asuntorakentamiseen. Hyvänä esimerkkinä Sinnemäki mainitsee juuri rakenteille lähteneen Pasilan ratapihakorttelin, jossa on pääosin kaavoitettu valtion maita.

Anni Sinnemäki hymyilee kameralle.Apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoo, että Helsingissäkin voi tulevaisuudessa vapautua valtion maaomaisuutta asuntorakentamiseen.Kristiina Lehto / Yle

Sinnemäki uskoo, että tulevat varikkojärjestelyt ja ratajärjestelyt sekä tekniikan kehittyminen vapauttavat maa alueita rakentamiseen Pasilan ja Ilmalan suunnalta myös tulevaisuudessa.

– Tämä vaatii hyvää yhteistyötä ja uskon, että se on tulevaisuudessa mahdollista, Sinnemäki toteaa.

4) Tiiviimpää kaupunkisuunnittelua yhdessä yritysten kanssa

Mikkelsenin mielestä yritykset tulisi ottaa mukaan jo kaavojen suunnitteluvaiheessa. Näin varmistettaisiin se, että suunnitelmat ovat järkeviä ja taloudellisesti toteutuskelpoisia.

Mikkelsen sanoo, että esimerkiksi jokaisen metroaseman ympäristöön ei kannata suuria toimistokortteleita kaavoittaa, eikä jokaisen rakennuksen kivijalkaan toimitiloja rakentaa, jos niille ei ole kysyntää. Todellinen tarve voitaisiin kartoittaa yksityisen sektorin kanssa yhdessä kaavoitusvaiheessa.

Sinnemäen mukaan Helsingin yhteistyö yritysten kanssa on tiivistä ja kumppanuudet tyypillisiä. Hänen mukaansa keskustelua kaupungin ja yritysten välillä kannattaa varmasti lisätä entisestään.

– Aina ei välttämättä ymmärretä toisen hankkeessa olevan toimijan toimintalogiikkaa.

Sinnemäki toteaa, että mitä perusteellisemmin keskusteluja käydään, sitä paremmin yhdessä onnistutaan.

Aiheesta voi keskustella tänään 8.10. kello 21:een saakka.

Tällaiset asunnot kiinnostavat nyt asuntosijoittajia – Espoo omassa luokassaan

Salkunrakentaja - Ti, 08/10/2019 - 14:14
SKV Asuntosijoitusbarometriin kysyttiin välittäjien näkemyksiä asuntomerkkinoiden tämän hetken tilanteesta eri puolilla Suomessa.

Relais tuo Helsingin pörssiin kaivattua tylsyyttä

Salkunrakentaja - Ti, 08/10/2019 - 13:49
Yhtiön toimiala sekä liiketoiminta eivät ole erityisen hypetettyjä ja liiketoiminta vaikuttaa suhteellisen tasapaksulta ja tylsältä.

Fortum saa vihdoin havittelemansa määräysvallan Uniperista – Miksi haluatte ostaa lisää hiilivoimaa, toimitusjohtaja Pekka Lundmark?

Yle: Talous ja politiikka - Ti, 08/10/2019 - 13:06

Suomalainen energiayhtiö Fortum on onnistunut uuvuttavan väännön jälkeen hankkimaan määräysvallan saksalaisesta Uniperista.

Fortum ostaa 2,3 miljardilla eurolla yhteensä 20,5 prosentin lisäosuuden Uniperista kahdelta aktivistisijoittajalta, Elliott ja Knight Vinke -rahastoilta.

Fortum osti jo aiemmin puolikkaan Uniperista energiajätti Eonilta. Nyt Fortumin omistusosuus Uniperista nousee 70,5 prosenttiin.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että energiajätti Uniperista tulee Fortumin tytäryhtiö. Fortum pääsee siis nyt määrittelemään myös Uniperin suunnan.

Voit lukea tarkemmin kaupasta tästä.

Kauppaa edelsi pian kaksi vuotta jatkunut ankara kädenvääntö. Uniper vastusti viimeiseen asti Fortumin aikeita hankkia osake-enemmistö.

Fortumin määräysvallan on pelätty tarkoittavan esimerkiksi hiilivoimaloiden ennenaikaista alasajoa, väenvähennyksiä ja pääkonttorin siirtoa pois Düsseldorfista.

Uniper on selvästi Fortumia isompi yhtiö ja yhtiöillä on hyvin erilaiset liiketoiminnot ja strategiat.

Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark kommentoi kauppaa tiistaina aamupäivällä Ylelle puhelimitse Düsseldorfista käsin.

Kuinka merkittävä käänne on kyseessä?

Tämä on erittäin merkittävä käänne. Kaupan jälkeen me omistamme vähintään 70,5 prosenttia Uniperista. Tämä tarkoittaa sitä, että pääsemme toden teolla rakentamaan Uniperin kanssa johtavaa yhtiötä Euroopan energiamurroksessa.

Määräysvalta Uniperin yhtiökokouksessa edellyttää kuitenkin 75 prosentin enemmistöä. Tästä jäädään vielä vajaaksi. Onko teillä käytännössä määräysvalta Uniperissa vai ei?

Tällä omistuksen tasolla on hyvin mahdollista, että yhtiökokouksessa paikalla olevista äänistä saadaan käytännössä 75 prosenttia. Mutta tämä ei ole nyt meille olennaista.

Uskomme, että omistusosuus riittää tilanteen stabiloimiseen. Nyt haluamme jatkaa hyvin alkaneita yhteistyökeskusteluita ja rakentaa yhteinen strategia Uniperin kanssa.

Kauppa vaatii vielä viranomaisluvat Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Venäjällä tulppana on ollut Uniperin tytäryhtiön vesilupa. Kuinka todennäköistä on, että luvat nyt heltiävät?

Yhdysvaltojen suhteen en näe mitään syytä, miksi lupa ei heltiäisi hyvinkin suoraviivaisesti.

Venäjä on ollut pitkään kysymysmerkki tässä suhteessa. Meillä on ollut viime aikoina hyvinkin intensiivisiä keskusteluja Venäjän viranomaisten kanssa.

Keskustelujen tuloksena me olemme varsin luottavaisia siihen, että luvat on saatavissa. Ilman sitä emme tietenkään olisi tähän lähteneet.

Mutta on kuitenkin muistettava, että viime kädessä asia on viranomaisten käsissä.

Uniperista tulee nyt Fortumin tytäryhtiö. Mitä Fortum aikoo käytännössä tehdä?

Nyt kaikkein tärkeintä on istua alas Uniperin johdon ja henkilöstön edustajien kanssa. Lähdemme rakentamaan yhteistä tulevaisuutta, visiota ja strategiaa.

Yhtiöiden toiminnot tukevat toisiaan erittäin hyvin Euroopan energiakäänteessä. Uskon, että yhdistelmä tulee tarjoamaan erittäin mielenkiintoisia mahdollisuuksia työntekijöille. Sen lisäksi olen täysin vakuuttunut, että kauppa on hyvä asia myös Uniperin ja Fortumin osakkeenomistajille.

Ympäristöjärjestöjen mukaan Uniper on yksi saastuttavimmista energiayhtiöistä Euroopassa. Miksi Fortum haluaa lisää hiili- ja kaasuvoimaa, joista pitäisi päästä eroon?

Uniperilla on myös erittäin vahva portfolio myös vesivoimassa ja ydinvoimassa.

Mitä hiilivoimaan tulee, niin Fortum tukee erittäin kunnianhimoisia Euroopan ilmastotavoitteita. Tuemme ilmastoneutraaliustavoitetta vuodelle 2050, jonka toivottavasti Euroopan komissio laittaa täytäntöön.

On täysin selvää, että hiilivoima tullaan Euroopan maissa ajamaan alas. Meidän mielestämme se on hyvä asia.

Mutta kaasu taas tulee olemaan täysin välttämätöntä varavoimaa toimitusvarmuuden turvaamiseksi varsin pitkän aikaa. Tässä suhteessa Uniperilla on hyvin mielenkiintoinen asema.

Lisäksi kaasuvoimalat ja -infrastruktuuri mahdollistavat sen, että voidaan lähteä rakentamaan vihreän kaasun liiketoimintaa, jossa kaasusta tehdään vähitellen hiilineutraalia.

Tarkoittaako Fortumin ja Uniperin uusi yhteinen strategia sitä, että esimerkiksi hiilivoima ajettaisiin alas ennen Saksan hiilikieltoa vuonna 2038?

En halua mennä asioiden edelle. Me kannatamme kunnianhimoisia ilmastotavoitteita, mutta kaikissa maissa on nyt omat keskustelunsa ja prosessinsa menossa.

Saksassa kysymys on hyvin monitahoinen ja vaikea. Siellä joudutaan tasapainoilemaan päästövähennysten, toimitusvarmuuden ja energian hinnan välillä. Tässä keskustelussa Uniper on parhaillaan Saksan hallituksen kanssa.

En usko, että me pystymme yhtiönä vaikuttamaan siihen, onko hiilivoiman lopullinen alasajovuosi 2038 vai jotain muuta. Se on viime kädessä Saksan hallituksen päätös.

Olette parhaillaan Düsseldorfissa, jossa on Uniperin pääkonttori. Miten uutinen on otettu vastaan siellä?

Uutinen julkistettiin aamulla. Olen puhunut Uniperin toimitusjohtajan kanssa. Hän otti tämän hyvin rauhallisesti ja asiallisesti.

Itse uskon ja toivon, että kun aktivistisijoittajat (Elliott ja Knight Vinke -rahastot) ostetaan ulos yhtiöstä, niin se rauhoittaa ja stabiloi tilannetta.

Kerroimme myös osana julkistusta, että olemme sitoutuneet sitoutuneet siihen, että emme tee niin sanottua määräysvaltasopimusta Uniperissa ainakaan kahteen vuoteen.

Ainakin näiden kahden vuoden ajan Uniper tulee säilymään omalla identiteetillään pörssissä. Se on nyt etsikkoaika, jonka kuluessa meidän on tarkoitus rakentaa yhteinen strategia.

Entä mitä tapahtuu kahden vuoden jälkeen?

Sitä on vielä liian aikaista spekuloida. Tulemme keskustelemaan myös siitä Uniperin johdon kanssa.

Fortum on luvannut Uniperin työntekijöille, että irtisanomisia ei vaadita ja pääkonttori pysyy Düsseldorfissa. Riittääkö tämä rauhoittamaan työntekijäpuolen?

Toivon, että tämä on hyvä alku yhteistyön etenemiselle. Yksipuolinen julistus ei tietenkään riitä.

Haluamme nyt istua alas Uniperin työntekijöiden kanssa ja keskustella siitä, mitä sitoumukset käytännössä merkitsevät ja miten ne tullaan toteuttamaan.

Kuinka isoja säästöjä voisi olla saatavissa, jos päällekkäisiä toimintoja karsitaan joillakin markkinoilla?

Meille tämä on ennen kaikkea kasvuinvestointi. Päällekkäisiä toimintoja varmasti on esimerkiksi Ruotsissa ja Venäjällä.

Mitä niistä saatavat hyödyt ovat ja mitä se rahallisesti tarkoittaa, se on täysin ennenaikaista arvioida tässä vaiheessa.

Suomen valtio omistaa enemmistön Fortumista. Mitä kauppa tarkoittaa omistajan kannalta?

Jos ajatellaan strategisesti omistajan kannalta, niin tämä on erittäin hyvä mahdollisuus rakentaa johtava energiayhtiö Euroopan energiamurrokseen.

Taloudellisesti kauppa vahvistaa meidän osakekohtaista tulostamme. Kahden yhtiön käyttökate on yhteensä kolmen miljardin euron luokkaa.

Sitä kautta Fortumin asema vahvana osingonmaksajana tulee toivottavasti entisestään vahvistumaan.

Miksi neuvotteluprosessi on ollut näin vaikea?

Nämä ovat isoja ja vaikeita kysymyksiä, joihin liittyy paljon tunteita. Ymmärrän ihan hyvin, että Uniperin ja sen henkilöstön keskuudessa on ollut huolia.

Uniperissa on ollut hyvin monenlaisia omistajia, mukaan lukien aktivistisijoittajat, se on herättänyt paljon kysymyksiä. Uskon, että kauppa tulee selkeyttämään ja rauhoittamaan tilanteen.

Fortum osti aiemmin puolikkaan Uniperista hieman halvemmalla hinnalla osaketta kohden kuin nyt. Miten kommentoitte kauppasummaa?

Hinta on sillä tasolla, millä Uniperin pörssikurssi on viime aikoina ollut. Me oleme maksaneet runsaan 70 prosentin osuudesta keskimäärin hieman alle 24 euroa per osake, mihin me olemme tyytyväisiä.

Lue myös:

Fortum ostaa osake-enemmistön saksalaisesta Uniperista

Ympäristöjärjestöt laskivat: Fortum on Uniper-kaupan myötä yksi Euroopan saastuttavimmista yhtiöistä

Uniper mollaa itseään Fortumin jättikaupan kampittamiseksi – Ylen haastattelussa E.ON:in toimitusjohtaja ihmettelee mustamaalausta

EVA:n teknojättikeskustelu: Ovatko teknologiajätit Google, Facebook ja Apple jo liian suuria?

Salkunrakentaja - Ti, 08/10/2019 - 13:01
Microsoctin ja niin sanottujen FAANG-yhtiöiden, eli Facebookin, Applen, Amazonin, Netflixin ja Googlen vaikutusvalta on kasvanut maailmantaloudessa valtavasti viime vuosina.

Finanssiryhmä OP:n yrityspankin ja vakuutusliiketoiminnan yt-neuvottelut loppuivat – yli sata työtehtävää päättyy

Yle: Talous ja politiikka - Ti, 08/10/2019 - 10:58

Finanssiryhmä OP on saanut päätökseen elokuun loppupuolella alkaneet Yrityspankki ja Vakuutusasiakkaat -liiketoimintojaan koskeneet yhteistoimintaneuvottelut.

Yt-neuvottelut koskivat noin 3 000 henkilöä. Neuvottelujen seurauksena pankki lakkauttaa 300 tehtävää. Samalla se luo 185 uutta tehtävää. Tästä voinee päätellä, että työt loppuvat 115:lta työntekijältä.

OP Ryhmän henkilöstöjohtaja Hannakaisa Länsisalmi kertoo yhtiön tiedotteessa, että organisaatiomuutoksen myötä OP:n keskusyksikkö siirtyy vaiheittain itseohjautuvaan toimintamalliin.

Finanssiryhmä aloitti eilen maanantaina yt-neuvottelut keskusyhteisönsä tukitoiminnoissa. Ne jatkuvat ainakin kuusi viikkoa, jos osapuolet eivät sovi neuvottelujen lopettamisesta aiemmin.

OP pyrkii yt-neuvotteluilla 18 miljoonan euron säästöihin ensi vuoden loppuun mennessä.

Lue myös:

Finanssiryhmä OP pohtii isoa myllerrystä rakenteeseensa

OP aloittaa yt-neuvottelut: tavoitteena vähentää enintään 290 työtehtävää

OP aloittaa yt:t, joissa pomot vähenevät ja tehtävät muuttuvat – Henkilöstöjohtaja: "Toiminta perustuu heimorakenteisiin"

Petri Vuorio on valittu EU- ja kauppapolitiikan johtajaksi EK:n Brysselin-toimistoon

EK - Ti, 08/10/2019 - 10:45

Petri Vuorio on valittu EU- ja kauppapolitiikan johtajaksi Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin-toimistoon. Hän toimii tällä hetkellä kauppapolitiikasta vastaavana johtajana EK:ssa. Tehtävä Brysselin-toimistossa avautui, kun Taneli Lahti siirtyi takaisin Euroopan komission palvelukseen ja komissaariehdokas Jutta Urpilaisen kabinettipäälliköksi.

Aiemmin Petri Vuorio on toiminut useissa rahoitusalan tehtävissä muun muassa Handelsbankenin Suomen suurasiakasyksikössä johtajana ja Swedbankin kansainvälisen yrityspankkitoiminnan johtajana Pietarissa. Lisäksi hän on auttanut East Consultingin Senior Partnerina suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymisessä ja liiketoiminnan kehittämisessä.

– Petrillä on vahva kokemus ja osaaminen yritysten EU- ja kauppapolitiikan edunvalvonnassa. Olen tyytyväinen, että saamme kovan osaajan jatkamaan Taneli Lahden erinomaista työtä, toteaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

– On ilo päästä edistämään yhdessä EK:n vahvan tiimin kanssa suomalaisyritysten menestyksen eteen Brysselissä tehtävää EU-vaikuttamistyötä. EU kohtaa juuri nyt lähihistoriansa merkittävimpiä sisäisiä ja ulkoisia haasteita, joiden yhteydessä on tärkeää varmistaa Suomen ja suomalaisen elinkeinoelämän äänen kuulluksi tuleminen, arvioi EK:n tuleva EU- ja kauppapolitiikan johtaja Vuorio.

Vuorio aloittaa tehtävässään 2.1.2020.

Tulosennusteet 3Q2019

Piksu: Suositukset - Ti, 08/10/2019 - 10:15

Olemme jälleen laskeneet yhdessä Talousmentorin ja Sergion kanssa Helsingin pörssin yhtiöitä koskevia konsensusennusteita. Lisätietoja näiden ennusteiden tuottamisesta ja sen aikataulusta löytyy aikaisemmasta artikkelista.

Konsensusennusteet on tälläkertaa laskettu 68 yritykselle ja ne perustuvat seuraavilta saiteilta kerättyihin lukuihin:

Kerätyistä tiedoista on soveltuvin osin laskettu ennusteet seuraaville: liikevaihto, liikevoitto, osakekohtainen, tulos (EPS), vuoden "tuloksesta maksettava" osinko ja tavoitekurssi.

Ennusteet koskevat tälläkertaa jaksoja:

  • vuoden 2019 kolmas vuosineljännes (Q3/2019)
  • koko vuosi 2019
  • koko vuosi 2020

Allaolevassa taulukossa on listattu keskeisimmät konsensusennusteemme.

Tällä yksinkertaisella rahanarvoisella vinkillä kuluttaja säästää sähkölaskussa

Salkunrakentaja - Ti, 08/10/2019 - 09:57
Suomalaiset eivät ole vielä hoksanneet sähkön kulutusseurannan hyötyjä, kertoo energia-asiantuntija.

FT: Yhdysvallat harkitsee Nokian ja Ericssonin rahoittamista Huawein kampittamiseksi

Yle: Talous ja politiikka - Ti, 08/10/2019 - 09:37

Yhdysvallat selvittää keinoja ohjata rahoitusta kiinalaisen verkkoyhtiö Huawein eurooppalaisille kilpailijoille, kertoo talouslehti Financial Times.

Amerikkalaiset pelkäävät kiinalaisjätin nousevan liian hallitsevaan asemaan maailman 5g-verkkojen rakentamisessa.

Lehden mukaan amerikkalaisviranomaiset ovat ehdottaneet Nokian ja Ericssonin rahoittamista, jotta ne voisivat tarjota asiakkailleen rahoitusta yhtä suotuisin ehdoin kuin Huawei.

Huawei hallitsee nykyään noin 28:aa prosenttia maailman verkkolaitemarkkinoista. Yhdysvallat pitää Huawein laitteita turvallisuusriskinä itselleen ja liittolaisilleen.

Ainakin kaksi vaihtoehtoa pöydällä

Osa Yhdysvaltain viranomaisista uskoo, että paras tapa vastata Huawein valta-asemaan olisi varmistaa, että yhtiön kilpailijoilla olisi pääsy yhtä hyviin lainaehtoihin, mitä Kiinan valtion pankit tarjoavat Huaweille.

FT:n mukaan Yhdysvalloissa ei ole toistaiseksi tahoa, joka voisi rakentaa 5g-verkkoja. Toiset amerikkalaisviranomaiset haluaisivat luoda yhdysvaltalaisen kilpailijan Huaweille.

Viranomaiset ovat tiedustelleet amerikkalaisilta teleliikennelaitevalmistajilta kuten Oraclelta ja Ciscolta, olisivatko nämä kiinnostuneita astumaan verkkolaitemarkkinoille. Oracle ja Cisco tyrmäsivät ehdotuksen liian kalliina.

FT:n uutinen perustuu nimettöminä esiintyviltä lähteiltä saatuihin tietoihin. Ericsson ja Nokia kieltäytyivät kommentoimasta asiaa Financial Timesille.

Trump kehui Nokiaa

Viidennen sukupolven matkapuhelintekniikka nousi esille viime viikolla myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tapaamisessa Valkoisessa talossa.

Trump kehui tiedotustilaisuudessa Nokiaa.

– Olemme myös iloisia siitä, että suomalainen yhtiö Nokia, joka on hieno yritys, on maailman johtava 5g-tekniikassa ja kehittää huippuluokan tuotteitaan täällä Yhdysvalloissa Bell Labsissa New Jerseyssä, Trump sanoi Helsingin Sanomien mukaan.

Metsä Board julkisti positiivisen tulosvaroituksen

Salkunrakentaja - Ti, 08/10/2019 - 09:15
Metsä Boardin heinä–syyskuun 2019 vertailukelpoinen liiketulos on aiemmin arvioitua parempi.

Fortum ostaa osake-enemmistön saksalaisesta Uniperista

Yle: Talous ja politiikka - Ti, 08/10/2019 - 09:09

Energiayhtiö Fortum hankkii osake-enemmistön saksalaisesta Uniperista. Omistusosuus nousee kaupan ansiosta 70,5 prosenttiin ja Uniper-investointi noin 6,2 miljardiin.

Fortumilla on ollut 49,9 prosentin osuus energiayhtiö Uniperista jo ennestään. Fortum on nyt sopinut hankkivansa Elliottin ja Knight Vinken 20,5 prosentin omistukset noin 2,3 miljardin euron kokonaishintaan.

Järjestelyn loppuun saattaminen edellyttää viranomaishyväksyntöjä Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Fortum odottaa saavansa järjestelyn loppuun ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Fortum sanoo jo aloittaneensa keskustelut Venäjän viranomaisten kanssa ja jättäneensä ennakkoilmoituksen kaupasta maan kilpailuviranomaiselle.

Fortum ilmoittaa edellyttävänsä, että Uniperin hallintoneuvoston kokoonpano muutetaan viipymättä vastaamaan Fortumin omistusosuutta.

Aiemmin Fortum ei ole voinut lisätä Uniper-omistustaan yli 50 prosenttiin, koska Uniperin Venäjällä toimivalla tytäryhtiö Uniprolla on yhdellä voimalaitoksellaan juomaveden puhtauden valvontaan liittyvä lisenssi. Venäjän lain mukaan tällainen toiminta ei saa olla ulkomaisen valtionyhtiön kuten Fortumin hallussa.

Uniperista on määrä tehdä jatkossa Fortumin tytäryhtiö. Kesäkuun lopun tulostietojen perusteella yhdistetyn yhtiön liikevaihto olisi edelliseltä 12 kuukauden jaksolta ollut yli 84 miljardia euroa, josta Fortumin osuus on reilut 5 miljardia. Henkilöstömäärä nousee yli 20 000:n, josta Uniperin osuus on lähes 12 000.

Uniper-kauppa on ollut Fortumille kuoppainen taival. Yhtiön johto harasi Fortumin ostohanketta vastaan, ja Fortumin on ollut vaikeaa saada keskusteluyhteyttä aikaan. Vastarinta on murentunut vähitellen, ja helmikuussa yhtiöstä lähtivät toimitusjohtaja Klaus Schäfer ja talousjohtaja Christopher Delbrück. Toukokuussa Uniperista lähti vielä kaksi viimeistä vanhan johtoryhmän jäsentä.

Lundmark lupaa tuloskasvua

Osakejärjestely rahoitetaan olemassa olevilla kassavaroilla ja Barclays-pankin myöntämällä rahoituksella. Fortum yhdistelee Uniperin tilinpäätökseensä tytäryhtiönä, kun järjestely on saatettu päätökseen.

– Olen tyytyväinen, että olemme tänään edenneet merkittävästi tavoitteessamme luoda johtava toimija Euroopan energiamuutokseen. Fortumin osakkeenomistajille järjestely tarkoittaa osakekohtaisen tuloksen kasvua. Tässäkin järjestelyssä noudatamme investointiperiaatteitamme, jotka tähtäävät omistaja-arvon kasvattamiseen hallittavalla riskitasolla, sanoi Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark tiedotteessa.

Luottamuksen vahvistamiseksi Uniperin ja sen henkilöstön kanssa Fortum on päättänyt, ettei se tee Saksan lainsäädännön mukaista määräysvaltasopimusta Uniperin kanssa tai lunasta vähemmistöosakkeita ainakaan seuraavaan kahteen vuoteen.

Lisäksi Fortum lupaa henkilöstölle, että yhtiö ei aio edellyttää irtisanomisia Uniperissa kaupan vuoksi tai vaatia Uniperin pääkonttorin siirtämistä pois Düsseldorfista.

– Ymmärrän hyvin Uniperin työntekijöiden viimeaikaisia huolia. Vakuutan, että Fortum aikoo olla vahva ja luotettava omistaja, joka tarjoaa Uniperille ja sen henkilöstölle monipuolisia tulevaisuuden mahdollisuuksia. Pystymme tähän yhteistyössä ja yhdistämällä Uniperin ja Fortumin osaamiset ja resurssit, Lundmark lupasi.

Lue myös:

Ympäristöjärjestöt laskivat: Fortum on Uniper-kaupan myötä yksi Euroopan saastuttavimmista yhtiöistä

Fortum-kauppaa vastustanut Uniperin toimitusjohtaja jättää tehtävänsä

Tuhansien tehtaiden ja voimalaitosten päästöt pysyvät kurissa päästökaupalla – Nyt Euroopan ilmastotoimien ykkösnyrkki kaipaa suurremonttia

Yle: Talous ja politiikka - Ti, 08/10/2019 - 09:00

Euroopan unionin päästökauppa vaatii pikaista ja laajaa remonttia. Näin sanoo Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra tiistaina julkaistussa selvityksessä.

Selvityksen mukaan järeä uudistus on välttämätön, mikäli EU haluaa saavuttaa Pariisin ilmastosopimukseen kirjatut tavoitteet.

Sitran johtava asiantuntija, taloustieteen tohtori, Outi Haanperä huomauttaa, että globaalien päästöjen pitäisi puolittua jo vuoteen 2030 mennessä, mikäli maapallon keskilämpötilan nousu halutaan rajata 1,5 asteeseen tällä vuosisadalla.

– Tämä tarkoittaa sitä, että myös EU:n täytyy kiristää ilmastotavoitteitaan. Sitä ei voi tehdä uudistamatta päästökauppaa, hän painottaa.

Päästökauppa on EU:n tärkein työkalu ilmastotoimissa.

Se toimii yksinkertaistetusti näin:

  • Ideana on rajoittaa raskaan teollisuuden, energiantuottajien ja unionin sisäisen lentoliikenteen päästöjä.
  • Jokaista ilmakehään laskettua hiilidioksiditonnia vastaan pitää hankkia päästöoikeus. Osa raskaan teollisuuden yrityksistä ja lentoyhtiöt saavat oikeuksia ilmaiseksi kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi.
  • Huutokaupattavien oikeuksien – ja siten päästöjen – määrä vähenee joka vuosi.
  • Markkina ohjaa päästövähennykset sinne, missä ne on halvinta toteuttaa.
  • Päästökaupan piirissä on noin 11 000 teollisuuslaitosta, eli vajaa puolet EU:n päästöistä.

EU:n nykyinen tavoite on vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasolta. Jos EU aikoo sovittaa ilmastotoimensa 1,5 asteen tavoitteen mukaisesti, päästöjen tulisi laskea samassa ajassa 55–60 prosenttia.

Sitran teettämässä selvityksessä tarkasteltiin, mitä päästötavoitteen kiristäminen tarkoittaisi päästökaupan kannalta.

Haanperä painottaa, että päästökaupan vahvistamiseen ei ole olemassa yhtä hopealuotia.

Selvityksen perusteella tehokkainta olisi yhdistää kolme eri keinoa.

1. Katto alemmaksi ja pudotus jyrkemmäksi

Päästökaupan ideana on asettaa isojen tehtaiden ja voimalaitosten yhteenlasketuille päästöille vuotuinen yläraja.

Niin sanottu päästökatto säätelee sitä, kuinka paljon teollisuuslaitokset voivat yhteensä tupruuttaa hiilidioksidia taivaalle savupiipuistaan per vuosi.

Päästökatto viettää alaspäin niin, että päästöjen kokonaismäärä vähenee vuosi vuodelta. Tämän takia esimerkiksi voimalaitosten tulee joko vähentää päästöjään tai vaihtoehtoisesti ostaa päästöoikeuksia huutokaupasta.

Mitä korkeampi päästöoikeuden hinta on, sitä vahvempi kannustin voimalaitoksella on siirtyä kivihiilestä esimerkiksi uusiutuvaan energiaan tai ydinvoimaan.

Sitran selvityksen mukaan päästöjä voitaisiin laskea tehokkaasti Pariisin sopimuksen mukaiselle polulle laskemalla päästökattoa kertarysäytyksellä alaspäin

Markkinoille laskettavien päästöoikeuksien määrää tulisi selvityksen mukaan laskea kertaluontoisesti 205 miljoonalla kappaleella mahdollisimman pian.

Lisäksi päästökattoa, eli markkinoille tulevien päästöoikeuksien määrää, tulisi laskea nykyistä jyrkemmin.

Selvityksen mukaan kertoimen pitäisi olla 3,6 prosenttia vuonna 2021. Mikäli muutos tehtäisiin vasta vuonna 2026, muutoksen pitäisi olla jo 5,07 prosenttia.

Nykyisillä linjauksilla päästökatto laskee vuodesta 2021 eteenpäin 2,2 prosenttia vuodessa.

2. Vahvistetaan päästökaupan sietokykyä

Päästökauppa on tähän saakka ollut melko haavoittuvainen talouskriisien aikana. Päästöoikeuden hinta romahti alamaihin esimerkiksi 2007–2009 finanssikriisin myötä vuosien ajaksi.

Hinnat laskivat, koska tehtaat ja voimalaitokset eivät tuotannon vähentyessä tarvinneet entiseen malliin päästöoikeuksia.

Lisäksi uusiutuvan energian lisääntyminen tukien myötä pahensi päästöoikeuksien ylitarjontaa markkinoilla.

Ongelmaa pyritään nyt taklaamaan niin sanotun markkinavakausvarannon avulla. Sinne siirretään jemmaan markkinoille aiemmin kertyneitä, ylimääräisiä päästöoikeuksia.

Kun kierrossa olevien päästöoikeuksien määrä vähenee, myös hinta nousee. Toisaalta nykysäännöillä varannosta myös vapautetaan päästöoikeuksia takaisin markkinoille, jos niiden määrä laskee tietyn tason alle.

Sitran raportin mukaan markkinavakausvarannon toimintaa pitäisi vahvistaa jatkossa esimerkiksi siirtämällä säilöön nykyistä isompi määrä päästöoikeuksia.

Lisäksi raportissa todetaan, että jäsenmaiden tulisi mitätöidä päästöoikeuksia vapaaehtoisesti, jos ne lisäävät oikeuksien ylitarjontaa omilla toimillaan.

Kun esimerkiksi Suomi kieltää kivihiilen energiakäytön vuoden 2029 keväällä, voimaloiden tarvitsemat päästöoikeudet vapautuvat markkinoille muiden käyttöön.

Jos Suomi ei mitätöi päästöoikeuksia, vaikkapa Puola saisi käryyttää vastaavan määrän hiiltä omissa laitoksissaan, eivätkä EU:n päästöt kokonaisuutena alenisi.

3. Päästöoikeudelle minimihinta

Päästökauppaa voitaisiin raportin mukaan tehostaa myös asettamalla päästöoikeuden hinnalle pohjataso. Minimihinta voisi olla aluksi esimerkiksi 25–30 euroa per hiilidioksiditonni ja vuoden 2030 tasolla vähintään 40–45 euroa.

Yhden päästöoikeuden hinta on nyt 20–25 euron välillä. Vuosien ajan hinta mateli viidessä eurossa.

Raportin mukaan pohjahinta pitäisi ottaa käyttöön aluksi ilmastopolitiikan edelläkävijämaissa.

Tämä lisäisi puhtaan teknologian kannattavuutta ja toisi lisävarmuutta investointeihin.

Neuvottelut päästövähennyksistä käynnissä

EU-maat neuvottelevat paraikaa unionin päästövähennystavoitteiden kiristämisestä.

Puheenjohtajamaa Suomi ajaa komission tavoitetta, jonka mukaan EU saavuttaisi hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050.

Tämä edellyttäisi vuoden 2030 päästövähennysvelvoitteen tiukentamista vähintään 55 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna.

Päästökaupan uudistamista hankaloittaa kuitenkin se, että jäsenmaat ovat hiljattain hyväksyneet päästökaupan suuntaviivat vuoteen 2030 saakka.

Haanperä myöntää, että raportin ehdotusten toteuttaminen vaatisi koko paketin avaamista uudestaan. Toisaalta se voi olla helpompi tie kuin etsiä kiireellä lisää päästövähennyksiä päästökaupan ulkopuolelta.

– Mistä löytyisi vaikkapa maataloudesta tai liikenteestä tarvittavat päästövähennykset? Päästökaupan puolella vähennykset ovat kustannustehokkaita, eli laitetaan paukut sinne, hän sanoo.

Seuraava luonteva sauma päästökaupan tarkasteluun on vuonna 2021, kun EU:n on määrä arvioida markkinavakausvarannon toimintaa.

Sitran tilaaman selvityksen toteutti kestävyyskysymyksiin erikoistunut saksalainen Öko-Institut.

Lue myös:

Saastuttaminen on nyt kalliimpaa kuin kertaakaan 11 vuoteen – hiilivoima ajautui pulaan Keski-Euroopassa, kiitos kuuluu päästökaupalle

EK ja Kasvuryhmä – uudistetaan yhdessä Suomi kasvuun

EK - Ti, 08/10/2019 - 08:59

Pk-sektorin kasvuhakuiset työllistäjät ovat EK:n toiminnan ytimessä. Siksi ”törkeää kasvua” hakeva Kasvuryhmä on meille mitä luontevin yhteistyökumppani, kertoo EK:n pk-johtaja Jouni Hakala. Tuoreessa julkaisussa kuullaan yhteisten jäsenyritysten puheenvuoroja.

Suomessa ollaan laajasti yksimielisiä tarpeesta nostaa työllisyysastetta ja kiriä sitä lähemmäksi pohjoismaista tasoa. Harvemmin puhutaan siitä, että tavoite voi toteutua vain työllistävien yritysten kautta, muistuttaa Jouni Hakala.

”Kasvu vaatii tekijänsä ja siksi kasvuhakuiset yrittäjät ovat suomalaisen yhteiskunnan elinehto.”

Keskisuurilla yrityksillä on merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa kasvun moottorina ja työllistäjänä, muistuttaa Kasvuryhmän COO Elina Mauno.

Kasvuryhmä ja EK ovat yhteisellä asialla – kumpikin jakaa tavoitteen kiihdyttää suomalaisten yritysten kestävää kasvua ja uudistumista, ja sitä kautta vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä ja hyvinvointia.

Siksi osapuolet ovat tänään julkaisseet kirjasen, jossa yhteiset jäsenyritykset jakavat kokemuksiaan kasvusta. Äänessä ovat Jere Räisänen (Elcoline Group), Timo Keski-Kasari (Juustoportti), Jussi Hurskainen (Valamis Group) ja Charlotta Björnberg-Paul (Saxo).

Haluamme yhdessä tuoda esiin innostavia kasvutarinoita eri puolilta Suomea, kertoo Elina Mauno.

”Näillä rohkeilla yrittäjillä on erilaiset kasvun polut, mutta kaikkia yhdistää kasvun nälkä ja kunnianhimoinen uudistumisen ote.”

Kipinää kasvuun – tarinoita kasvusta

Vuonna 2015 perustettu Kasvuryhmä on noin 200 suomalaisen kasvukapteenin yhteisö. Sen tarkoituksena on kiihdyttää scaleup-yritysten kestävää kasvua ja uudistumista. Tähtäimessä on luoda yhteensä 15 miljardia euroa lisää liikevaihtoa vuoden 2023 loppuun mennessä. Toiminta perustuu johtajien väliseen vertaissparraukseen ja kokemusten jakamiseen.

EAB-Sijoituskoulu: Miten piensijoittaja voi helposti sijoittaa vastuullisesti?

Salkunrakentaja - Ti, 08/10/2019 - 08:48
Sijoitusvideolla Elite Alfred Bergin rahastosijoitusten ja vastuullisen sijoittamisen johtaja Sampo Brisk kertoo, että rahalla on iso voima vaikuttaa.

Matkailijat tuovat nyt mietoja juomia väkevien suosion hiipuessa

Yle: Talous ja politiikka - Ti, 08/10/2019 - 08:31

Suomalaiset tuovat nyt ulkomailta oluita, viinejä ja muita mietoja alkoholijuomia. Väkevien tuonti on puolestaan vähentynyt, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Tilanne on johtanut siihen, että litroissa mitattuna matkustajien tuonti on kasvanut 7 prosenttia, mutta tuonnin kokonaismäärä sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna on vähentynyt 3,2 prosenttia.

Tiedot koskevat ajanjaksoa viime vuoden syyskuusta tämän vuoden elokuuhun.

– Voidaan olettaa, että heinäkuussa Virossa ja Latviassa tehdyt alkoholijuomien veronalennukset ovat Suomessa vaikuttaneet panimotuotteiden matkustajatuonnin kasvuun, arvioi johtava asiantuntija Thomas Karlsson THL:stä tiedotteessa.

Viro pudotti heinäkuun alussa alkoholituotteiden veroja 25 prosenttia. Se oli korjaus aiempaan veron korotukseen, joka suuntasi kauppaa halvemman alkoholin maahan Latviaan.

Oluiden tuonti lisääntyi 16 prosenttia

Alkoholijuomien matkustajatuonti lisääntyi 62 miljoonaan litraan 58 miljoonasta litrasta. Oluiden osuus nousi litroissa mitattuna peräti 16 prosenttia 27,4 miljoonaan litraan.

Mietojen viinien tuonti kohosi 19,1 prosenttia 11,2 miljoonaa litraan. Lonkeroissa ja siidereissä plussaa tuli runsaan prosentin verran.

Väkevöityjen viinien ja juomasekoitusten tuonti putosi kolmanneksella. Väkevissä miinusta tuli 16 prosenttia.

Ministeriön madonluvut hallitukselle: Hidastuva talouskasvu ei riitä hyvinvointivaltion rahoittamiseen

Salkunrakentaja - Ti, 08/10/2019 - 08:09
Antti Rinteen hallituksen kaavailemat tulevaisuusinvestoinnit joutuvat valtiovarainministeriön tuoreiden kasvulukujen valossa entistäkin kyseenalaisempaan valoon.

Häkämies bloggaa: Työllisyystavoitteen saaavuttamisessa kaikki pelissä

EK - Ti, 08/10/2019 - 07:00

Hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin saa EK:n täyden tuen. Tavoite edellyttää vähintään 60 000 uutta työpaikkaa. Hallitus asetti seitsemän kolmikantaista työryhmää tekemään esityksiä, joilla tähän tavoitteseen päästään. Vaikka hallitus hyödyntää kolmikantaista valmistelua, se itsekin pääministerin suulla korostaa, että vastuu on maan hallituksella.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkisti omat työllisyyskeinonsa jo ennen juhannusta. EK:n kymmenkohtaisen ohjelman tavoitteena on synnyttää vähintään 40 000 uutta työpaikkaa. Vaikuttavin keinoistamme on työttömyysturvan porrastaminen niin, että tuki asteittain laskee. Tämä uudistus leikkaisi kannustinloukkua niin, että työ olisi aina ensisijaista. EK:n muut lääkkeet koskevat täsmäkoulutusta, paikallisen sopimisen edistämistä ja maahanmuuton lupaprosessien nopeuttamista.

Pallo on siis hallituksella. Hallitus tietää, että jos tavoite ei toteudu, se joutuu sopeuttamaan jo päätetyt menolisäykset muuttuneeseen kuvaan. Eli jos työllisyystavoite ei toteudu, menoja joudutaan leikkaamaan. Verojen korotukset sen sijaan olisivat myrkkyä taloudelle ja yrityksille.

EK julkistaa tänään työllisyyspelin, joka kertoo pelaajan tekemien valintojen työllisyysvaikutukset. Peli on sijoitettu Etelärannan alakertaan ja haastan kaikki talossa vierailevat ja työskentelevät pelaamaan sitä. Peli antaa palautteen ja kukin pelaaja saa tiedon omien valintojensa vaikutuksista.

Näin budjettin lähetekeskustelun päivänä peli on ajankohtaisempi kuin koskaan.

Unilever puolittaa muovin käyttönsä – Maailmasta vähenee 350 000 tonnia muovia vuodessa

Yle: Talous ja politiikka - Ma, 07/10/2019 - 21:48

Maailman suurimpiin päivittäistavarayrityksiin kuuluva Unilever ilmoittaa vähentävänsä merkittävästi muovin käyttöä. Unileverin käyttämän muovin määrä putoaa puoleen nykyisestä vuoteen 2025 mennessä.

Yhtiö käyttää tällä hetkellä vuosittain 700 000 tonnia muovia. Kuuden vuoden kuluttua maailmanlaajuisesti käytetyn muovin määrä ei pitäisi olla enempää kuin 350 000 tonnia.

Monet suuryritykset ovat alkaneet huomioida vaatimukset ympäristön suojelemiseksi. Suuri osa pakkausmuovista päätyy jätteeksi luontoon tai mereen.

– Muovilla on paikkansa, mutta se paikka ei ole luonnossa. Voimme vähentää muovijätettä toimimalla nopeasti ja tekemällä radikaaleja toimenpiteitä muovin elinkaaren jokaisessa kohdassa, sanoi yhtiön toimitusjohtaja Alan Jope tiedotteessaan.

Unilever sanoo olevansa ensimmäinen globaali kuluttajatuoteyhtiö, joka sitoutuu muovin vähentämiseen.

Yhtiö aikoo vähentää neitseellisen muovin käyttöä useilla keinoilla.

100 000 tonnia vähenee, kun tuotteiden pakkaamista muoviin vähennetään. Pakkauksista tehdään uudelleenkäytettäviä tai uudelleentäytettäviä ja muovia korvataan muilla pakkausmateriaaleilla. Lisäksi osaa tuotteista ei jatkossa paketoida lainkaan.

Neitseellisen muovin määrä vähenee 250 000 tonnia, kun yhtiö siirtyy käyttämään kierrätettyä uusiomuovia.

Lisäksi yhtiö sanoo jatkossa auttavansa keräämään ja prosessoimaan enemmän muovia kuin se itse tuotteidensa yhteydessä myy.

Moni yhtiö tekee jo muutoksia

Syyskuussa 19 maailmanlaajuista jättiyritystä, joiden joukossa olivat muiden muassa Unilever, Nestlé, Google ja L'Oreal perustivat "yhteenliittymän" maailman biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Sveitsiläinen Nestlé on antanut samankaltaisen muovilupauksen kuin Unileverkin. Nestlé aikoo muuttaa kaikki muovipakkauksensa joko uudelleenkäytettäviksi tai kierrätettäviksi. Yhtiö aikoo myös nostaa kierrätysmateriaaleista valmistettujen muovipullojen osuuden 35 prosenttiin.

Walt Disney co. aikoo poistaa matkailukeskuksissaan jaetut pienet muoviset sampoopullot ja monet brittiläiset kauppakeskukset lupaavat vähentää selvästi käyttämänsä muovin määrää.

Japanin Osakassa järjestettiin kesällä rikkaiden teollisuusmaiden G20-kokous, jossa osanottajat sitoutuivat vähentämään mereen päätyvän muovijätteen määrää. Ympäristöjärjestöt ovat kuitenkin arvostelleet kokouksen päätöslauselmaa, koska niiden mielestä se oli liian väljä.

Ympäristöväki on hyvillään, että suuryritykset alkavat vähitellen ottaa myös ympäristöarvot vakavasti. Ympäristönsuojelijat muistuttavat kuitenkin, että toimenpiteiden tulee olla todellisia. Pelkät lupaukset tai näennäiset toimet ovat vain yrityksen "viherpesua".

EK Työn takana – keinoja työllistymiseen

EK - Ma, 07/10/2019 - 21:18

Suomessa on kymmeniä tuhansia avoimia työpaikkaa, joihin ei löydy työntekijää. Työllisyysasteen kasvattaminen vaatii hyviä päätöksiä. Meillä EK:ssa on kymmenen keinon ohjelma, jonka tarkoitus on työllistää Suomi. Se on päättämistä vaille valmis.

EK on työn takana – valmis tekemään työtä ja tekoja suomalaisen työn puolesta.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset