Uutiset

Keskuspankit tukevat osakkeita koronavirusta vastaan – kuinka kauan tulivoima riittää?

Salkunrakentaja - La, 15/02/2020 - 08:41
Osakemarkkinat ovat reagoineet koronaviruksen leviämiseen eri tavalla kuin korkomarkkinat.

Oikeusministeriö eteni automaattisen viranomaispäätöksenteon kysymyksessä – EK kannustaa ripeään etenemiseen

EK - Pe, 14/02/2020 - 18:19

EK:n toivoo kunnianhimoista aikataulua, kun automaattisten veropäätösten perustuslaillisuutta arvioidaan ja sen mahdollisesti edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia läpiviedään.

Viranomaisten digikäytännöt nousivat otsikoihin loppuvuonna, kun apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin toi esille epäilyn, ettei verottajan vakiintunut tapa tehdä veropäätöksiä automatisoidusti olisi perustuslain mukainen. EK puolestaan toi esille vakavan huolen siitä, että automaatiota koskeva epäselvyys voi halvaannuttaa julkisen sektorin digikehitystä vuosiksi. Samaan aikaan paine hallinnon tehostamiselle on huutava.

 

Oikeusministeriö on juuri julkaissut asiaa koskevan esiselvityksen, jossa se nostaa esille muun muassa virkavastuun kohdentamista koskevat kysymykset. Prosessi etenee oikeusministeriön mukaan jatkoselvityksellä ja kuulemisella tämän kevään aikana.  

 

Tuore esiselvitys on positiivinen ensimmäinen etappi, arvioi EK:n digijohtaja Taina Susiluoto:

 

”On tärkeää, että prosessi etenee nyt kunnianhimoisessa aikataulussa. Lainsäätäjiltä ja virkamiehiltä tulee löytyä yhteistä tahtoa, jotta hallintoa ja lainsäädäntöä saadaan tuotua lähemmäksi nykypäivän digitalisaatiovaatimuksia. Samaan aikaan on syytä tukea teknisten ratkaisujen kehittämistä ja sallia viranomaisille mahdollisuuksien rajoissa nykykäytäntöön pohjautuva päätöksenteko mahdollisimman nopeasti.”

 

EK:n näkemyksen mukaan on kaikin keinoin vältettävä pattitilannetta, jossa viranomaiset eivät epäselvän lainsäädäntötulkinnan takia pysty etenemään omassa digitalisaatiossaan ja hyödyntämään automaattista päätöksentekoa yhteiskunnan parhaaksi.

Suomi on hallitusohjelmassa sitoutunut julkisten palveluiden kunnianhimoiseen digitalisatioon, Taina Susiluoto muistuttaa.

 

”Päättäjillä on nyt näytön paikka. On toimittava nopeasti ja osoitettava, että Suomen digitaalinen tahtotila ja aidot teot kohtaavat.”

 

Autoliitto: Dieselin verotuen poisto nostaisi dieselautoilun polttoainekuluja sadoilla euroilla

Salkunrakentaja - Pe, 14/02/2020 - 17:19
Hallitus on selvittänyt dieselpolttoaineen verotuen poistamista. Autoliitto laski tuen poistamisen taloudelliset vaikutukset dieselautoilla ajaville.

Google: Tällainen on ”täydellinen johtaja”

Salkunrakentaja - Pe, 14/02/2020 - 14:28
Google tutki 10 vuoden ajan, mistä piirteistä tunnistaa hyvän johtajan.

Katri Viippola, Varma: ”Päin työn murrosta”

EK - Pe, 14/02/2020 - 12:38

Työeläkeyhtiö Varmassa rakennetaan keväällä 2020 jokaiselle työntekijälle kolmevuotinen kehittymissuunnitelma. Työssäoppiminen ja työkierto korostuvat, kun osaamisia laajennetaan.

‒ Jokaisella toimialalla täytyy miettiä, onko ympärillä tapahtumassa sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat henkilöstön työhön ja työnkuviin. Siksi tarvitaan uudenlaista johtamista ja itseohjautuvaa asiantuntijuutta, Varman HR:stä, viestinnästä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Katri Viippola aloittaa.

Varmassa on matkattu kohti itseohjautuvuutta nelisen vuotta. Työkulttuuria on muokattu kontrolloivasta kohti joustavaa, toisia sparraavaa ja suoritusta johtavaa. Se on suuri muutos toimialalla, jota säännellään ja valvotaan tarkasti ulkopuolelta, ja jossa sisäinen valvonta ja kontrollointi on perinteisesti tarkkaa.

‒ Olemme pohtineet, mitä asiakasyritystemme maailmassa, työeläkejärjestelmässä ja finanssialalla tapahtuu. Huomasimme, että muutoksia tapahtuu koko ajan, ja meidän on etsittävä keinoja varmistaa, että työntekijöillämme on töitä vielä 20 vuodenkin kuluttua.

Urapolut omiin käsiin

Varmassa on otettu käyttöön automaatiota ja robotteja mm. eläkehakemusprosesseissa. Se on nopeuttanut käsittelyaikoja paljon, mutta myös hävittänyt joitain työtehtäviä. Rutiinityyppisiä tehtäviä voidaan automatisoida, mutta toisaalta tarvitaan enemmän vaativiin tehtäviin soveltuvia asiantuntijoita.

Henkilöstöltä vaaditaan siis uudenlaista osaamista ja uudenlaisia tapoja tehdä työtä. Kyky ja halua oppia ovat entistä kriittisempiä taitoja.

Varmassa tähän työn murrokseen vastataan asiantuntijoille ja esimiehille suunnatuilla valmennusohjelmilla.

‒ Asiantuntijoille meillä on Selviytyjät 2030 -valmennus. Siinä ihmiset rakentavat itselleen muutoksen kestävää työidentiteettiä ja vahvistavat omaa arvoaan työmarkkinoilla. Valmennuksen on tähän mennessä käynyt läpi noin viidennes varmalaisista, ja palaute on ollut pääosin innostunutta. Asiantuntijamme ovat ymmärtäneet, että kullakin on vastuu työn kehittämisestä ja omasta kehittymisestään, Viippola kertoo.

Esimiehiä on valmennettu ns. valot päällä -johtamiseen. Sen mukaan esimiehen on tärkeintä tietää, missä ollaan nyt, mihin ollaan menossa ja miten tavoitetta kohti edetään. Esimies on kuin kartturi, joka lukee autossa karttaa ja näyttää kuskille tarvittaessa suuntaa, mutta ei puutu itse ajamiseen. Asiantuntija on kuski, joka ottaa vastuuta perille pääsemisestä.

Työssäoppiminen paras tapa oppia

Keväällä 2020 oman suunnan pohtiminen laajenee koskemaan jokaista varmalaista. Kaikille rakennetaan henkilökohtainen kolmen vuoden kehittymissuunnitelma.

‒ Haluamme varmistaa, että kaikki hahmottavat muutoksen myös oman työnsä lähtökohdista. Siksi kaikille tehdään oma kehittymissuunnitelma, joka rakentuu suhteessa Varman strategiaan. Kehittymissuunnitelmien tueksi meillä on tarjotin, jolta löytyy erilaisia etenemispolkuja ja uravaihtoehtoja sekä erilaista tukea, sparrausta ja koulutusta. Kullekin hänen tarpeensa mukaan, Katri Viippola piirtää kuvaa.

Lähtökohtana on työssäoppiminen.

‒ Pyrimme tunnistamaan urapolkuja Varman sisältä niin, että henkilölle rakennetaan tarvittaessa polkua uudenlaisiin tehtäviin, johon hän kouluttautuu kyseistä työtä tekemällä. Se on kaikkein paras tapa varmistaa, että työ ja tekijä kohtaavat.

‒ Pyrimme vahvistamaan monipuolisia työnkuvia, jotta ihmiset olisivat valmiita monenlaisiin rooleihin. Lisäämme myös ihmisten digiosaamista. Lisäksi työkierto on tärkeää.

Kun työssäoppiminen korostuu, HR:n rooli muuttuu aiempaa konsultoivammaksi. Myös notkeutta tarvitaan.

‒ HR:llä täytyy olla kekseliäisyyttä synnyttää itse ratkaisuja, joilla lähdetään viemään omaa organisaatiota eteenpäin. Jonkin palasen koulutusta tai valmennusta voi aina ostaa ulkoa, mutta HR:n tehtävä on rakentaa muutosmatka ehjäksi kokonaisuudeksi.

Viesti päättäjille

Paljon näkee sitä, että yrityksissä puhutaan tulevaisuudesta uhkakuvien kautta.

Minusta meidän pitää suhtautua positiivisesti yhteiseen tulevaisuuteemme. Meidän tehtävämme yrityksissä ja yhteiskuntana on luoda rakenteita, joissa ihmiset voivat kulkea turvallisesti kohti hyvää tulevaisuutta. Jos ihmisistä tuntuu, että hyvin tässä käy, on todennäköisempää, että niin käykin. Jos taas luodaan ympäristö, jossa ihmiset kokevat epävarmuutta ja pelkoa, valtava potentiaali jää käyttämättä suomalaisilla työpaikoilla ja yhteiskunnassa.

Sijoitusbloggaaja myi kaikki osakkeensa – syynä Warren Buffetin yksinkertainen sijoitusviisaus

Salkunrakentaja - Pe, 14/02/2020 - 12:15
Omavaraisuushaaste-blogia pitävä sijoittaja laittoi kerralla koko sijoitusstrategiansa uusiksi.

Yrityksiä ohjataan muihinkin päämääriin kuin asiakkaan hyvään palvelemiseen

Piksu: Kevyttä - Pe, 14/02/2020 - 12:03

Yritysten tehtävä on palvella asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla ja tuottaa tällä tavalla hyvää yhteiskunnan jäsenille. Tästä palvelusta yritykset saavat korvauksen eli tuotteen tai palvelun hinnan.

Julkisella sektorin toimijoilla ja medialla on tarjolla yrityksille kaikenlaisia muitakin mieltymyksiä ja toiveista.  Nämä tavoitteet ovat moninaisia. On olemassa sosiaalisia toiveita, työhtoihin liittyviä arvoja, ympäristöarvoja, avoimuuteen liittyviä arvoja, sukupuolten välistä tasa-arvoa, aluepolitiikkaa, ....  Näiden tavoitteiden avulla ohjataan yrityksiä asiakkaiden tarpeiden sijasta yhteiskunnallisiin arvoihin ja päämääriin.

Moninaisten erilaisten toiveiden täyttämiseksi on käynnissä hankkeita:

Eläkeyhtiö Varma ylsi sijoituksissaan ennätykselliseen 12 prosentin vuosituottoon

Salkunrakentaja - Pe, 14/02/2020 - 11:33
Varman eläkevarat ovat kaksinkertaistuneet finanssikriisin jälkeen.

Aktia löi tulosodotukset varainhoidon kovan kasvun ansiosta

Salkunrakentaja - Pe, 14/02/2020 - 09:07
Finanssikonsernin kansainvälisille asiakkaille myytävien korkorahastojen hallinnoitavat varat nousivat peräti 68 prosenttia.

Kapitalismi nostaa taas päätään Suomessa

Piksu: Yhteiskunta - Pe, 14/02/2020 - 09:06

Kapitalismi nostaa taas hieman päätään. Suomalaisten osake- ja osakerahastosijoitusten arvo kasvoi viime vuonna lähinnä positiivisen markkinakehityksen ansiosta 47 Mrd€ suuruiseksi. Suomalaiset kotitaloudet ovat uskollisia Suomelle ja heidän rahansa päätyvät suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Kotitalouksien sijoitukset suuntautuivat 90% suomalaisiin osakkeisiin

Suomen pörssin markkina-arvo on 261 Mrd€. Merkittävimpiä tekijöitä pörssissä on Suomalainen hyvinvointivaltio ja muu julkinen sektori joiden portfolio-omistukset ylittävät yhteensä selvästi 200 Mrd€.

Kotitalouksia ei pidetä niin toivottavina kuin muita ja heillä on siitä syystä minimissään 25% suurempi verokanta kuin ulkomaalaisilla tai suomalaisilla julkisen sektorin omistajilla. Asiasta on laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys ja kansalaisten verotusta korotettiinkin näiltä osin viimeksi Sipilän hallituksen toimesta.

Kansantalouden suhdanteet

Findikaattori - Pe, 14/02/2020 - 09:00

Kansantalouden suhdanteet

Lähde: Tilastokeskus / Tuotannon suhdannekuvaaja

Päivitetty: 14.2.2020 Seuraava päivitys: 13.3.2020

Kansantalouden tuotanto kasvoi joulukuussa vuodentakaisesta, laskua edelliskuukauteenTyöpäiväkorjattu tuotanto kasvoi joulukuussa 2019 0,5 prosenttia vuodentakaisesta. Joulukuun kausitasoitettu tuotanto puolestaan laski 0,4 prosenttia edelliskuukaudesta. Marraskuun 2019 työpäiväkorjattu tuotanto nousi tarkentuneiden tietojen mukaan 1,6 prosenttia (oli 2,3) edellisvuoden marraskuusta.Tuotannon suhdannekuvaajan sarjat kausitasoitetaan Tramo/Seats -menetelmällä. Kausi- ja satunnaisvaihteluista tasoitettujen sarjojen (kausitasoitettu ja trendisarja) viimeiset havainnot tarkentuvat uusien havaintojen myötä kausitasoitusmenetelmissä. Tarkentumiset voivat etenkin suhdannekäänteissä olla suuria, mikä tulee ottaa huomioon kausitasoitettuja ja trenditietoja käytettäessä.Työpäiväkorjattuna alkutuotanto laski noin 3,3 prosenttia vuodentakaisesta. Jalostus kasvoi noin 0,8 prosenttia ja palvelut noin 0,3 prosenttia vuoden 2018 joulukuusta.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajalla pyritään ennakoimaan kansantalouden kehitystä kuukausitasolla. Tiedot ovat indeksimuodossa. Tiedot on laskettu alkuperäisinä ja työpäiväkorjattuina koko kansantaloudelle ja kolmelle päätoimialalle. Lisäksi lasketaan kausitasoitettu sarja ja trendisarja koko kansantalouden tasolla.

Talouden suhdannevaihtelut näkyvät suoraan julkisen talouden tasapainossa. Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin tavoitteena on ylläpitää ja tukea vakaata ja kestävää talouskehitystä, jolloin vältytään suurelta osin sosiaalimenojen leikkauksilta ja verojen korotuksilta. Valtion talouden rahoitusjäämä ja bruttovelka ovat niitä julkisen talouden osia, joissa julkisen talouden vaihtelut näkyvät selkeimmin. Talouden heikentyessä julkisen sektorin kassan alijäämäisyyttä rajoitetaan ottamalla velkaa. Tästä syystä suhdanteiden vaihtelut heijastuvat selkeimmin juuri rahoitusjäämän tasossa ja siten myös valtion velan vaihteluissa. Taloutta pyritään tasapainottamaan työllisyyttä kasvattamalla, jolloin myös verotulojen määrä kasvaa ja työttömyyden laskun seurauksena myös tarve julkisten menojen kasvattamiseen vähenee.

Julkisen talouden ja samalla talouspolitiikan suurimpia tulevaisuuden haasteita ovat talouden suhdanteiden epävakaus, avoimen sektorin rakennemuutospaineet ja hyvinvointivaltion pitkän aikavälin rahoitusongelmat. Talouspolitiikan ongelmat ovat kytköksissä yhteiskunnan sosiaalisten ja rakenteellisten ongelmien kanssa. Ongelmia tulisikin tarkastella monialaisesti ja rinnakkain, jotta talouden tehostamistoimilla saavutetaan kestävästä sekä lyhyen että pitkänaikavälin tavoitteita. Julkisen talouden hoidon keskiössä tulisi olla toiminnan kestävyys. Lyhyen aikavälin talouden aktiivisuutta tukevat toimet pitää samalla parantaa julkisen talouden rahoitustasapainon kestävyyttä. Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalimenojen kustannukset voivat johtaa julkisen talouden epävakauteen ja kestävyysvajeeseen, mikäli talouspolitiikka ei huomioi yhteiskunnan rakenteellisten ongelmien, kuten ikärakenteen muutoksen ja taloudellisen huoltosuhteen vääristymisen vaikutuksia.

90 prosenttia jatkuvasta oppimisesta tapahtuu työpaikalla – edelläkävijät avaavat käytäntöjään

EK - Pe, 14/02/2020 - 08:00

Keskustelu jatkuvasta oppimisesta on keskittynyt liikaa perinteiseen koulutukseen - siihen, kuinka paljon koulutuspäiviä työntekijälle kertyy. Kuitenkin leijonanosa uuden oppimisesta tapahtuu arkisen työnteon kautta ja kollegojen kanssa kehittyen. EK on julkaissut edelläkävijäyritysten kokemuksia siitä, miten osaamista vahvistetaan työpaikoilla.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaa nostaa esille yritysten roolin jatkuvan oppimisen toteuttamisessa. Yritysten kokemuksen mukaan henkilöstön kehittäminen toteutuu ns. 70 – 20 – 10 -mallin mukaisesti:

  • 70 prosenttia uusista taidoista opitaan työtä tehdessä (päivittäinen ongelmanratkaisu, projektit, sijaistaminen, uudet työtehtävät, vastuiden laajentuminen).
  • 20 prosenttia uusista taidoista syntyy, kun osaamista jaetaan organisaation sisällä tai ulkoisesti (tiimityö, henkilöstöinfot, perehdyttäminen, verkostot, benchmarking, ammattikirjallisuus)
  • 10 prosenttia osaamisesta tulee formaalista koulutuksesta (kurssit, koulutusohjelmat, luennot)
Yritykset hoitavat oman osuuteensa – julkisessa koulutuksessa on kirittävää

Yritykset ottavat roolinsa tosissaan henkilöstön kehittäjänä. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on niille välttämätön keino ratkoa syvenevää osaajapulaa.

Tilastot antavat kuitenkin puutteellisen kuvan siitä, kuinka yritykset panostavat henkilöstön kehittämiseen. Tilastokeskuksen keräämissä luvuissa näkyy nimittäin pelkästään koulutuspäiviin osallistumiset, jotka vastaavat Etlan arvion mukaan 1,5 miljardin euron investointeja. Koska koulutuspäivien osuus henkilöstön kehittämisestä on vain noin kymmenesosa, ovat yritysten jatkuvan oppimisen investoinnit todellisuudessa moninkertaisesti suuremmat.

Kentän viesti päättäjille on selvä, arvioi EK:n Osaaminen ja digi -vastuualueen johtaja Taina Susiluoto:

”Yritykset hoitavat jatkuvassa oppimisessa oman osuutensa ja vielä enemmänkin. Yritysten rahoitusosuutta ei ole varaa enää lisätä”.

Sen sijaan julkista koulutusta pitäisi saada nostettua uudelle tasolle, kommentoi Susiluoto.

”Yritykset odottavat julkiselta koulutusjärjestelmältä muutamaa olennaista asiaa. Ensinnäkin sen tulisi antaa opiskelijoille riittävät perusvalmiudet ja motivaation jatkuvaa oppimista varten. Toisekseen korkeakoulujen tulisi mahdollistaa osaamisen joustava täydentäminen työuran aikana avaamalla opintotarjontaa moduuleina myös työelämässä oleville. Valitettavasti nämä tavoitteet eivät yritysten kokemuksen mukaan täyty.”

Julkaisu edelläkävijöiden kokemuksista

Yritykset ovat parhaita asiantuntijoita tietämään, kuinka työssä oppiminen kannattaa yrityksessä toteuttaa. Yrityskohtainen joustavuus ja omaehtoisuus tuottavat parhaat tulokset.

EK on julkaissut tänään vihkosen, johon on koottu kuuden yrityksen puheenvuorot jatkuvasta oppimisesta (”Uudistuminen lähtee osaamisesta – jatkuva oppiminen on yritysten arkea”). Mitkä ovat meidän yrityksemme parhaat keinot kehittää henkilöstön osaamista? Mikä toimii, mikä ei? Mitä odotamme Suomen päättäjiltä?

 

 

 

Julkaisussa ovat äänessä seuraavat yritysvaikuttajat:

Merja Oljakka
Henkilöstön kehityksestä vastaava johtaja, SOL Palvelut

Jesse Ehtamo
Osaamisen johtaminen ja henkilöstön kehittäminen, Sanomat Media Finland Oy

Arja Sarkanen
Henkilöstöjohtaja, Teknikum Oy

Susanna Raitala
Henkilöstön kehittämispäällikkö, DNA Oyj

Katri Viippola
HR:stä, viestinnästä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja, Varma

Tiina Takala
Osaamisesta ja kehittymisestä vastaava johtaja, Kone Oyj

”Uudistuminen lähtee osaamisesta – jatkuva oppiminen on yritysten arkea” -julkaisu on luettavissa EK:n verkkosivuilla osoitteessa www.ek.fi/jatkuvaoppiminen

Pienituloisen sijoittaminen

Salkunrakentaja - Pe, 14/02/2020 - 07:55
Ainoa este vaurastumiselle on pitkäjänteisyyden puute.

Finanssivalvonnan nimissä on lähetetty huijausviestejä

Salkunrakentaja - Pe, 14/02/2020 - 07:35
Huijausviestissä kehotetaan vastaamaan vahvaan tunnistautumiseen liittyviin kysymyksiin ja luvataan käyttöön tunnuslukulaite.

Näin paljon suomalainen omistaa keskimäärin pörssiosakkeita

Salkunrakentaja - To, 13/02/2020 - 15:46
Suomalainen aikuinen omistaa pörssiosakkeita keskimäärin useiden tuhansien eurojen edestä.

Analyytikko: Vaisala on laatuyhtiö, mutta osake yliarvostettu

Salkunrakentaja - To, 13/02/2020 - 14:29
Vaisala on hinnoiteltu selvästi verrokkejaan korkeammalla arvostuskertoimella.

Kunnat ahdingossa – veronkorotukset eivät auta

EK - To, 13/02/2020 - 12:16

Kielteinen väestökehitys ja maan sisäinen muuttoliike mullistavat lähivuosina Suomen kuntakarttaa. Kunnallisveron korotukset eivät toimi. Siksi kuntien vastuulla olevia tehtäviä on ajettava hallitusti alas ja valtiovallan on tehtävä jämäkästi päätöksiä, joilla kuntia yhdistetään, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

VM:n tuore selvitys vahvistaa monen pienen kunnan kannalta lohduttoman tilannekuvan. Raportti osoittaa, että perinteinen tapa parantaa kuntien taloutta, eli veronkorotukset, ei toimi. Työikäisen väestön kehitys on heikko erityisesti pienissä kunnissa ja usein pienituloisten eläkeläisen osuus on vastaavasti suuri. Siksi siellä verotulot asukasta kohden ovat matalalla tasolla. Näin kunnallisveroprosentin kiristäminen on tuskin hyvä lääke.

Suuri osa Suomen yli 300 kunnasta kamppaileekin vakavien taloudellisten ongelmien parissa. Kysymys on, miten ne pystyvät suoriutumaan lakisääteisistä tehtävistään. Kumpi väistyy; kuntien velvollisuus tarjota peruspalveluja vai kuntien itsenäisyys?

Kriisikunta menettely on laajentunut, mutta edelleen kuntien yhdistyminen on pitkälti vapaaehtoista. Kuntaministeri on viestittänyt, että valtiovalta ei pakota kuntia yhdistymään. Aika näyttää kuinka moni tämän vaihtoehdon valitsee. Kuntia yhdistämällä palvelujen tuotantoa voitaisiin tehostaa.

Ei ylisuuria korotuksia

On selvää, että kuntien taloudelliseen tilanteeseen sopii erittäin huonosti kunta-alan havittelemat ylisuuret palkankorotukset. Kuntien menoista noin puolet on palkkamenoja. Valtion osuudet kuittaisivat tästä vain murto-osan.

Edellisellä hallituskaudella strategiana oli siirtää sote-palvelut pois kuntien vastuulta ja ottaa yksityiset palveluntarjoajat tasavertaisesti mukaan. Tämä kaatui perustuslaillisiin ongelmiin. Uudistusta odotellessa moni kunta päästi taloutensa retuperälle. Sote-uudistuksen viivästyminen on johtanut siihen, että toiminnan ja rakenteiden omaehtoinen kehittäminen ei ole riittävällä tavalla edennyt.

Nykyinen hallitus pyrkii uudistamaan sotepalveluja edellisen hallituksen viitoittamalla tiellä. Palvelujen tuottamisen vastuu siirtyy kunnilta maakunnille. Ongelmana kuitenkin on, että yksityiset palvelun tarjoajat eivät pääse kirittämään julkisia toimijoita ja uudistus ei paranna palvelujen tuottavuutta. Palvelujen kustannuskehityksen kannalta tämä olisi kuitenkin tärkeää.

Soteuudistuksen jälkeen kuntien tehtävät painottuisivat varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Niiden tuottamisessakin on paljon ongelmia. Lasten määrän vähentyessä palvelujen laadun ja saavutettavuuden turvaamiseksi tarvitaan nykyistä enemmän kuntien välistä tai seudullista yhteistyötä sekä uusia toimintatapoja.

 

Stockmann näkee valoa tunnelissa

Salkunrakentaja - To, 13/02/2020 - 10:09
Viime vuosina tulosvaroituksia tehtaillut tavarataloketju tarjosi omistajilleen vaihteeksi hyviä uutisia.

Metsän käyttö hiilinieluna johtaa laajoihin luonnollisiin metsätuhoihin

Piksu: Asunnot ja metsä - To, 13/02/2020 - 09:03

Luonnonvarakeskuksen Luken metsäpatologian professorin Jarkko Hantula kiinnittää huomiota siihen, että kun metsäpalot torjutaan tehokkaasti ja metsää jätetään hakkaamatta niin seuraukset ovat yllättäviä. Erityisesti vanhuusikään varttuvat kuusimetsät ovat alttiita tuhohyönteisille, kuten kirjanpainajille.

Ellei metsää ajoissa kaadeta niin kirjanpainajien massaesiintymät ja laajat puukuolemat ovat loppujen lopuksi metsän väistämätön ja luonnonkiertoon kuuluva uusiutumiskeino.  Jos metsiä käytetään hiilinieluina, eikä niitä ajoissa kaadeta, niin kuolleiden kuusikelojen rankametsät ovat osa luonnon tulevaa monimuotoisuutta.

Karu varoitus USA:n velkaantumisesta – budjettialijäämän taso on kestämätön

Salkunrakentaja - To, 13/02/2020 - 08:18
Yhdysvaltojen liittovaltion velkavuoren kasvu tulee kiihtymään tulevina vuosina nykymenolla.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset