Uutiset

Analyysi: Applen perustaja Steve Wozniakilta ei Suomessa kuultu innovaatioita, vaan tulipadan ääressä kerrottu elämäkerta

Yle: Talous ja politiikka - Ke, 09/10/2019 - 20:42

Applen perustaja Steve Wozniak oli yksi tämän syksyn Nordic Business Forum -tapahtuman odotetuimmista puhujista.

Applen ensimmäisen tietokoneen vuonna 1976 rakentanut Wozniak kuuluu Piilaakson kuninkaallisiin ja moni Helsingin messuhalliin saapunut seminaarivieras varmasti odotti innolla miehen näkemyksiä luovuudesta, innovaatioista ja teknologiasta, kuten puhetta oli ennakkoon markkinoitu.

Tämän sijaan suurin osa reilun tunnin keskustelusta kului Wozniakin elämän ja uran muistelemiseen. Wozniak kertoi tulipadan ääressä, kuinka hän jo lapsena askarteli resistorien kanssa ja kuinka hän piilotti tikittävän metronomin ystävänsä kaappiin koulussa.

Moni tarinoista oli sellaisia, jotka Wozniak on kertonut jo monta kertaa kirjoissa, haastatteluissa tai vastaavanlaisissa puhetapahtumissa. Lavalla käytiin läpi tietenkin myös Applen synty ja muutamat kohokohdat yhtiön matkan varrelta. Paikoin esitys tuntui elävästi kerrotulta wikipedia-artikkelilta.

Toki Wozniakin puheesta löytyi myös viisauksia ja ajatuksia. Hän muistutti, että kun hän yhdessä Steve Jobsin kanssa alkoi rakentaa yritystä, heillä ei ollut juurikaan rahaa. Niukkuus pakotti rakentamaan laitteita resursseja säästäen. Tämä loi tehokkaan ajatusmallin yhtiöön.

Wozniak myös painotti, että yrityksen perustamisen taustalta täytyy löytyä muutakin kuin halu tehdä rahaa. Apple-veteraani ei antanut lavalla suurtakaan arvoa sarjayrittäjille, jotka vain kasvattavat yrityksiään isommille yhtiöille myytäviksi.

Wozniak itse vakuutti, että hän on aina itse halunnut toimia oikein, eikä vain maksimoidakseen varallisuutensa. Tästä esimerkkinä hän nosti päätöksensä jakaa omistamiaan osakkeita kymmenille Applen työntekijöille juuri ennen kuin yhtiö listautui pörssiin vuonna 1980.

Teknologian tulevaisuudesta Wozniak totesi sen verran, että hän uskoo kädessä pidettävien laitteiden pysyvän jotakuinkin samanlaisina vielä pitkään. Hän vertasi mobiililaitteita autoihin, jotka ovat vuosikymmeniä pysyneet ulkoisesti samanlaisina.

– Jotkut asiat saavuttavat hyvän tason ja vakiintuvat sille, Wozniak sanoi.

Miehen esitystä katsellessa tästä oli helppo olla samaa mieltä.

Lue myös:

Se toinen Steve – Ensimmäisen Applen tietokoneen rakentaneen Steve Wozniakin mielestä teknologiayhtiöt ovat kasvaneet liian suuriksi

Telia tuo 5G-puhelimet kauppoihin – ”osa seuraavaa teollista vallankumousta”

Salkunrakentaja - Ke, 09/10/2019 - 18:36
Telia aloittaa 5G-laitteiden ja -liittymien myynnin. Teleoperaattori aikoo kiihdyttää myös 5G-verkon rakentamista.

Professori: Nokian ja Ericssonin kilpailumahdollisuudet turvattava – "Puheet kansallisesta turvallisuudesta voi unohtaa, jos kiinalaiset valtaavat markkinat"

Yle: Talous ja politiikka - Ke, 09/10/2019 - 18:33

Talouslehti Financial Times uutisoi eilen, että Yhdysvallat selvittää keinoja rahoittaa kiinalaisen Huawein kilpailijoita Euroopassa. Lehden mukaan amerikkalaiset pelkäävät kiinalaisjätin nousevan liian hallitsevaan asemaan maailman 5G-verkkojen rakentamisessa, joten viranomaiset ovat esittäneet suomalaisen Nokian ja ruotsalaisen Ericssonin rahoittamista.

Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Raimo Kantola pitää Yhdysvaltain viranomaisten huolta perusteltuna. Kiina on 5G-teknologiassa edelläkävijä ja panostaa alaan voimakkaasti, sanoo Kantola.

– Maailmassa on vain kolme yritystä, joilla on mahdollisuuksia kilpailla 5G-markkinoilla. Ne ovat Nokia, Ericsson ja Huawei. Muut ovat hyvin pieniä ja nekin ovat kiinalaisia, muistuttaa professori Kantola Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

"Puheet kansallisesta turvallisuudesta voi unohtaa, jos kiinalaiset valtaavat markkinat"

Professori Kantolan mukaan 5G tulee olemaan keskeinen teknologia yhteiskunnan tärkeiden toimintojen kannalta, joten jo turvallisuudesta huolehtiminen edellyttää että yksi laitevalmistaja ei valtaa markkinoita.

Länsimaiden kannalta Nokia ja Ericsson ovat tärkeitä laitetoimittajia, sanoo Kantola.

– Kysymys on yhteiskunnan kannalta todella tärkeästä teknologiasta. Jos toimittajina on vain kiinalaisia, voidaan unohtaa kaikki puheet kansallisesta turvallisuudesta.

Kiinalainen Huawei on tällä hetkellä maailman suurin verkkolaitteiden valmistaja ja hallitsee noin 28:aa prosenttia verkkolaitemarkkinoista. Yhdysvallat pitää Huawein laitteita turvallisuusriskinä itselleen ja liittolaisilleen.

Miljoonia kiinalaisia insinöörejä vuodessa

Uuden sukupolven 5G-verkkotekniikkaa ollaan parhaillaan ottamassa käyttöön. Suomessa 5G-verkkoja on tähän mennessä avattu lähinnä suurimpiin kaupunkeihin. Teleoperaattoreista Telia kertoi tänään aloittavansa 5G-laitteiden ja -liittymien myynnin.

Myös Aalto-yliopiston kampuksella Otaniemessä otetaan tänään käyttöön ensimmäinen 5G-tukiasema, kertoo professori Raimo Kantola.

Kiinassa uuden sukupolven verkkoja on rakennettu jo usean vuoden ajan. Tähän mennessä on asennettu jo kymmeniä tuhansia tukiasemia.

Kiina panostaa voimakkaasti myös tutkimukseen. Viimeisen 10 vuoden aikana siinä on tapahtunut huima harppaus, sanoo professori Kantola. Kehitys näkyy mm. patenttihakemusten kasvussa.

– Siellä mennään voimakkaasti eteenpäin. Insinöörejä valmistuu vuosittain noin kolme miljoonaa. Yhdessä kiinalaisessa yliopistossa saattaa olla vähintään 200 tämän alan tohtoritasoista tutkijaa ja professoria, kun meillä Aallossa heitä on 30, vertaa Kantola.

Raimo KantolaRaimo KantolaJohanna Östman / Yle

Yhdysvalloissa kiinnostus verkkoteknologiaa kohtaan on ollut huomattavasti laimeampaa.

Talouslehti Financial Timesin mukaan viranomaiset ovat tiedustelleet amerikkalaisilta teleliikennelaitevalmistajilta kuten Oraclelta ja Ciscolta, olisivatko nämä kiinnostuneita myös verkkolaitteiden valmistamisesta. Lehden mukaan yhtiöt tyrmäsivät ehdotuksen liian kalliina.

5G-verkon kehittäminen on sekä monimutkaista että kallista, sanoo professori Kantola.

– Siinä tarvitaan pidempi perspektiivi kuin kvartaali, jonka mukaan amerikkalaisissa yrityksissä eletään. Kiinalainen kvartaali, 25 vuotta, sopii tähän hommaan paremmin.

Älysähköverkkoja ja etäyhteyksiä

5G-verkon odotetaan tuovan entistä nopeammat yhteydet ja kymmenkertaistavan mobiiliverkkojen tiedonsiirtokapasiteetin.

Professori Kantolan mukaan uusi teknologia mahdollistaa monia sellaisia palveluja, joita ei 4G-verkossa pystytä toteuttamaan.

– 5G-verkkoon voidaan rakentaa esimerkiksi älysähköverkko, jossa tarvitaan erittäin nopeita yhteyksiä. Satamassa verkko mahdollistaa sen, että kuski istuu toimistolla ja ohjaa satamassa liikkuvaa trukkia videoyhteyden avulla.

Tavalliselle kuluttajalle 5G näkyy kuitenkin lähinnä nopeampina ja luotettavampina yhteyksinä, sanoo Kantola.

Suuryritysten verokikkailun suitsiminen ei ole helppoa: Jättiuudistus voisi iskeä loven Suomen talouteen ja tuottaa kansainvälisiä veroriitoja

Yle: Talous ja politiikka - Ke, 09/10/2019 - 16:30

Suunnitelmat mullistaa maailman yritysverotus huolestuttavat suomalaisia asiantuntijoita. Suomi pienenä maana saattaisi sen takia menettää verotuloja.

Yritysverotuksen uudistaminen sai tänään kierroksia, kun taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkisti ehdotuksensa sen edistämisestä.

Digiveron kehittelyn lähtökohtana oli torjua ns GAFA-yhtiöiden eli Googlen, Amazonin, Facebookin ja Applen mahdollisuus suunnitella verojaan siten, että ne jäävät pieniksi eivätkä hyödytä maita, joissa digijättien palveluita käytetään.

OECD:n ehdotuksessa yritykset maksaisivat veroja aikaisempaa enemmän sinne, missä niiden palveluita käytetään. Tällä hetkellä digitaalisia palveluita tuottavia yrityksiä verotetaan pääsääntöisesti yrityksen sijaintivaltiossa

Verot edes johonkin

Digiveroa on kehitetty kahta tarkoitusta varten; uudistamaan yritysten verotulojen jakamista maitten kesken ja varmistamaan että suuret yritykset maksavat ainakin johonkin maahan.

Helsingissä Keskuskauppakamarin tilaisuudessa keskiviikkona puhunut OECD:n vero-osaston varajohtaja Grace Perez-Navarro totesi suomalaiselle yleisölle että lähtökohtaisesti uudistus ei olisi Suomen veropohjaa heikentävä, mutta huolet Suomessa eivät kokonaan hälvenneet.

Suomessa valtiovarainministeriö on seurannut tarkasti Oecd:n yritysverouudistuksen valmistelua. Erityisasiantuntija Leena Aine sanoo kuitenkin, että vielä on liian aikaista sanoa vaikutuksista tarkemmin.

Epävarmaa on sekin, olisiko uudistuksen vaikutus Suomen verotuloihin plus- vai miinus-merkkinen. Aineen mukaan on mahdollista, että vaikutukset ovat negatiivisia Suomen kaltaiselle pienelle ja tutkimuspainoitteiselle maalle.

– Vielä on monia kysmyksiä auki. Paljon riippuu siitäkin, mitä yrityksiä tämä koskisi, Aine sanoo.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) johtava tutkija Seppo Kari uskoo, että uudistuksesta voi tulla "merkittävä edistysaskel" yritysverotuksen kansainvälisiin pelisääntöihin. Verotuksen kohdistaminen sinne, missä tuote kulutetaan, voisi olla toimiva ratkaisu.

– Verotutkimuksessa on laajalti nähty, että kohdemaaverotus on ehkä parhaiten kansainväliseen ympäristöön soveltuva tapa verottaa monikansallisten yritysten voittoja, Kari sanoo.

Huolena on, että pienen väkiluvun maa menettää verotuloja

Uudistuksen on tarkoitus koskea liiketoimintaa, joka liittyy suoraan kuluttajiin. Tarkemmin ei ole kuitenkaan määritelty, mitä yhtiöitä se tarkoittaisi käytännössä. Päättämättä on rajataanko uusi sääntö koskemaan vain jonkin tietyn kokoisia yrityksiä.

Yrityksen maksamista veroista osa maksettaisiin sinne missä tavara tai palvelu tuotetaan ja osa sinne missä se käytetään. Ratkaisevaa on, miten verot jaettaisiin.

Mutta miten verottaa Facebookin tai Googlen palveluita, jotka ovat kuluttajalle ilmaisia?

– Alustajan omistajat veloittavat tietyistä toiminnoistaan, mutta tämän ehdotuksen kannalta keskeistä on, miten sen soveltamisala tarkemmin ottaen määritellään ja millaisia mahdollisia muita rajauksia muutoin tulisi.

Keskuskauppakamarin veroasiantuntija Emmiliina Kujanpään Suomen kannalta huolena on, että esimerkiksi hyvinä veronmaksajina tunnettujen peliyhtiöiden verot päätyisivät sinne, missä niiden pelejä pelataan.

Se olisi menetys Suomelle. Toisaalta Suomi saisi verottaa yhtiöitä, joidan palveluita täällä kulutetaan.

Myös Kujanpään mukaan ehdotus on vielä niin kesken, että sen seurauksia on vaikea arvioida.

– Suomi ei välttämättä olisi häviäjä. Huolena kuitenkin on että maa jossa on pieni väkiluku menettää verotuloja. Riippuu kuitenkin mallista, miten tässä käy,

Luvassa saattaa olla myös muhevia veroriitoja.

– Yhden yrityksen useaan maahan maksamat verot ja niiden jakautuminen voisivat mutkistaa verotusta yrityksen kannalta ja johtaa veroriitoihin, Kujanpää varoittaa.

Lue lisää suuryritysten käyttämästä verokikkailusta:

Tietovuoto paljastaa Applen salaisuuden – amerikkalaisjätit ovat verojen välttelyn suurmestareitaRanska ryhtyy verottamaan yhdysvaltalaisia digijättejä – Facebookin ja Amazonin maksettava jatkossa kolme prosenttia liikevaihdostaan

Lisäys 9.10. klo 16.55: Seppo Karin osuus

Ruotsin heikentyvä taloustilanne uhkaa nyt jo Suomen taloutta – Ekonomisti: "Huolissaan kyllä kannattaa olla"

Yle: Talous ja politiikka - Ke, 09/10/2019 - 14:49

Ruotsi on Saksan jälkeen Suomen toiseksi suurin viennin kohdemaa. Kun vientimaan talous hiljenee, hiipuu myös suomalaisten sinne myymien teollisuuden laitteiden, öljytuotteiden ja metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä.

Nyt kysyntä piiputtaa pahasti länsinaapurissa, mikä heittää kapuloita Suomen talouden rattaisiin.

– Nähdään jo nyt, että Suomessakin teollisuuden vientitilauskannat tulevat alaspäin, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Kun myös Ruotsin yritysten ja kuluttajien luottamus on heikentynyt, vaikutukset tuntuvat aikanaan suomalaisillakin työpaikoilla.

– Meidän teollisuuden tuotanto tulee alaspäin ja vientikin lähtee alaspäin. Huonompia aikoja on selvästi näköpiirissä, Pakarinen summaa.

Ruotsin valtiollinen tutkimuslaitos Konjunkturinstitutet heikensi juuri tänään keskiviikkona talousennustettaan ja povaa maalle synkkiä aikoja.

Monien talouden analyytikkojen mukaan Ruotsin talouskasvu voi taantua jopa nollaan loppuvuonna tai ensi vuoden alussa.

Lue myös: Saksan talous hyytyy pelottavan jyrkästi – miksi Euroopan talousmoottori köhii ja miten käy Suomelle?

Suomen turismi saa kolauksen

Samaan aikaan kun talous hyytyy, Ruotsin teollisuus saa kilpailuetua kruunun halpenemisesta.

Alkuviikosta kruunu heikentyi alimmilleen suhteessa euroon sitten finanssikriisin alun yli kymmenen vuotta sitten. Kruunu on euroa selvästi alttiimpi maailman tapahtumien vaikutuksille.

Eurolla saa jo liki 11 kruunua.

Kun euro kallistuu suhteessa kruunuun, Suomessa valmistetuista tuotteista tulee kauppakumppaneille kalliimpia kuin ruotsalaisista. Euroalueelta ostaminen tulee Ruotsille vähemmän kannattavaksi.

Halventunut kruunu haittaa myös esimerkiksi Suomeen suuntautuvaa turismia. Ruotsalaiset ovat kolmanneksi suurin turistiryhmä Suomessa, ja Suomen-matkat kuluttavat heikon kruunun oloissa heidän kukkaroaan enemmän kuin aiemmin.

Toisaalta suomalaiset turistit hyötyvät Ruotsissa reissatessaan. Sikäläisissä ravintoloissa ja kaupoissa on halvempaa kuin esimerkiksi vielä viime syksynä, jolloin kruunu oli kymmenesosan nykyistä kalliimpi.

Suomalaiset rahtaavat Ruotsista myös selvästi aiempaa enemmän käytettyjä autoja, kun eurolla saa enemmän kruunuja. Ruotsalaisista autoista on tullut suhteessa halvempia kuin ennen.

Eurolla saa yhä enemmän kruunujaYle Uutisgrafiikka

Kruunun heikkouden hyvä vaikutus on sekin, että suomalaiset yritykset voivat ostaa ruotsalaisia kilpailijoitaan halvemmalla kuin aiemmin. Yrityskauppoja onkin jo nähty esimerkiksi rakennusalalla.

Pahin kärsijä on metalliala

Eniten Suomi vie Ruotsiin teollisuuden koneita ja laitteita, joten pahiten länsinaapurin hidastuvasta taloudesta kärsii metalliteollisuus.

Metsäteollisuudessa etenkin pienet sahat ovat hätää kärsimässä. Sahatavarasta on jo valmiiksi ylitarjontaa Euroopan metsätuhojen vuoksi.

– Valtavat metsätuhot Itävallassa, Saksassa ja Tsekissä sotkevat koko sahatavaramarkkinaa. Tulee pakotettua tarjontaa, jolloin sahatavarasta on markkinoilla ylitarjontaa, PTT:n metsäekonomisti Emmi Haltia selittää.

Ylitarjonta vaikuttaa sekä Suomen että Ruotsin sahoihin.

– Heikon kruunun ansiosta ruotsalaiset kuitenkin kestävät tätä tilannetta pidempään kuin suomalaiset, Haltia sanoo.

Suomi ja Ruotsi kilpailevat monissa tuotteissa samoilla vientimarkkinoilla.

– Ruotsin talouden heikkeneminen vaikuttaa kilpailuasetelmaan niin, että jos kysyntä kotimarkkinoilla heikkenee, metsäyritykset pyrkivät panostamaan vientiin.

Huono taloustilanne voi parantaa kustannustasoa Ruotsin yritysten kannalta. Esimerkiksi palkat tuskin nousevat kovin paljoa.

– Keskeinen asia Suomen kannalta on se, miten kustannustaso vertautuu Suomen ja Ruotsin välillä, Haltia sanoo.

Ruotsin työttömyys on jo Suomea suurempiYle Uutisgrafiikka

– Veikkaan, että tuossa loppuvuoden aikana meillä voi olla Suomessakin hyvin erilainen tunnelma kuin tällä hetkellä on, EK:n Pakarinen sanoo.

– Jos tilanne edelleen heikkenee, niin Suomessakin talouden kasvu on selvästi hitaampaa. Ulkomaisen kysynnän heikkous yhdistettynä tähän kotimaiseen tilanteeseen, niin huolissaan kyllä kannattaa olla.

Pakarisen mukaan riskinä on, että Suomen talous ei kasva ensi vuonna juuri lainkaan. Se lisäisi työttömyyttä.

Etenkin teollisuuden ennusluvut ovat tulleet Ruotsissa "todella nopeasti alaspäin".

– Herää kysymys, että mitä tapahtuu. Kun Saksa on myös Ruotsille äärimmäisen tärkeä kauppakumppani, niin nämä yhteisvaikutukset näyttävät Suomen kannalta todella huonoilta, summaa Pakarinen.

Lisää aiheesta:

Ruotsin talouskasvu hidastuu ja työttömyys nousee, mutta keskuspankin pääjohtaja torjuu puheet maan ajautumisesta laskukauteen.

Facebookin, Googlen ja muiden digijättien verokikkailu halutaan kuriin – Kova ehdotus pakottaisi yhtiöt maksamaan verot sinne, missä palvelut kulutetaan

Yle: Talous ja politiikka - Ke, 09/10/2019 - 14:08

Monikansallisten yritysten verotus halutaan laittaa kuriin ehdotuksella, joka mullistaisi koko kansainvälisen yritysverotusjärjestelmän.

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD ehdottaa mallia, jossa yritys maksaisi osan veroistaan sinne, missä sen tuotteet tai palvelut kulutetaan. Nykyisin verotus perustuu siihen, missä tuotteet ja palvelut tuotetaan.

Googlen, Applen, Facebookin, Amazonin ja muiden digijättien ja niiden tarjoamien suosittujen palveluiden kasvu on kärjistänyt entisestään kansainvälisen verotuksen haasteita. Digiajan suuryhtiöt ovat pyrkineet sijoittamaan toimintojaan sinne, missä verotus on niille edullisinta.

Lue oheisesta jutusta tarkemmin, miten käytännössä nettijätit välttävät veroja:Tietovuoto paljastaa Applen salaisuuden – amerikkalaisjätit ovat verojen välttelyn suurmestareita

Verouudistuksesta käytetäänkin usein nettijättien alkukirjaimista muodostuvaa GAFA-lyhennettä. OECD:n veroehdotuksesta on neuvoteltu kuukausien ajan.

Veronkiertoa vastustavan Tax justice network -järjestön mukaan uudistus vähentäisi veroparatiisien käyttöä viisi prosenttia. Suurimpia hyötyjiä olisivat teollisuusmaat, joissa tuotteita ja palveluita kulutetaan eniten.

OECD:n varajohtaja Grace Perez-Navarro sanoi Helsingissä Keskuskauppakamarin tilaisuudessa, että uudistus lisäisi merkittävästi verotuloja.

OECD:n pääsihteeri Angel Gurría varoittaa seurauksista, jos verotuksessa ei päästä kansainvälisesti yhteisymmärrykseen.

– Jos sopimukseen ei päästä vuoteen 2020 mennessä, kasvaa riski siitä, että eri maat toimivat epäyhtenäisesti. Se haittaa jo ennestään heikkoa maailmantaloutta.

OECD:n ehdotusta käsitellään viikon kuluttua Washingtonissa G20-maiden keskuspankkien pääjohtajien ja valtiovarainministerien kokouksessa Washingtonissa.

Finnwatchin kyselytutkimus muistuttaa suomalaisyritysten vastuusta ilmastokriisin kiihdyttämisessä Aasian riskimaissa

Salkunrakentaja - Ke, 09/10/2019 - 12:08
Suurin osa suomalaisyrityksistä ei tiedä, millä energialähteellä niiden Aasian maissa tapahtuva tuotanto toimii.

Talouden hoitopäivä 2019

Piksu: Kevyttä - Ke, 09/10/2019 - 11:32

Talouden hoitopäivän ideana on aika ajoin käydä läpi oman talouden turhia rahareikiä. Kuluja, jotka livahtavat läpi sormien ihan huomaamattaan, mutta joista voi kertyä vuositasolla usean satasen ylimääräiset kulut.

Siksi on hyvä pysähtyä katsomaan omaa tilannettaan ja ryhtyä päättäväisesti tarvittaviin toimenpiteisiin. Tee kaikki toimenpiteet saman päivän aikana, sillä ”kilpailutan sähköyhtiön huomenna” tarkoittaa usein sitä, että kilpailutus unohtuu.

Handelsbanken: Elisan tehostamistoimet purevat, osakkeelle silti myyntisuositus

Salkunrakentaja - Ke, 09/10/2019 - 10:56
Elisa ei tehostamistoimenpiteistään huolimatta ole nyt analyytikoiden suosiossa.

Suomalaisen kirjallisuuden päivä – nämä kotimaiset kirjat jokaisen sijoittajan kannattaa lukea

Salkunrakentaja - Ke, 09/10/2019 - 10:48
Lokakuun 10. päivä juhlitaan Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Suomalainen kirjallisuus tarjoaa antinsa myös sijoittajille.

Janica Ylikarjula bloggaa: Avoimen Euroopan puolesta

EK - Ke, 09/10/2019 - 10:02

Suomen EU-puheenjohtajuus toi Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) työantajat koolle Helsinkiin. Konferenssin kärkiviestiksi nousi avoimuus sekä taloudessa että laajemmin yhteiskunnassa. Eristäytyminen ei ole ratkaisu - Eurooppa tarvitsee yhteistyötä, kansainvälisyyttä ja vastuullista markkinataloutta enemmän kuin koskaan.

Euroopan avoimuutta haastetaan – myös EU:n sisällä. Yritysten edustajat ovat kuitenkin vakuuttuneita siitä, että avoin talous ja avoin yhteiskunta ovat eurooppalaisen vaurauden, hyvinvoinnin ja elämäntavan tärkeitä edellytyksiä.

Teema on suomalaisille yrityksille erityisen merkittävä. Neljännesvuosisata sitten elinkeinoelämä kampanjoi aktiivisesti EU-jäsenyyden puolesta, kun suomalaiset äänestivät 16.10.1994 liittymisestä Euroopan unioniin. Viesti oli kirkas: kansainvälisyys on Suomen kaltaiselle maalle välttämättömyys, eikä eristäytyminen ole ratkaisu.

Sama viesti on nyt entistä ajankohtaisempi, ja se koskee kaikkia Euroopan maita. Geopolitiikan ja voimapolitiikan paluu on tosiasia, eikä siinä pelissä pärjää mikään eurooppalainen maa yksin. Ainoastaan vahva ja toimintakykyinen EU voi vastata kansalaisten huoliin, jotka koskevat vaikkapa ilmastonmuutosta.

Eurooppalainen järjestelmä on perustunut avoimuuteen. Vaikka muut maat ja mallit haastavat sitä, meidän on syytä puolustaa vahvasti omaamme olematta tietenkään naiiveja muiden toimia kohtaan. Eurooppa on onnistunut yhdistämään avoimen markkinatalouden sosiaaliseen ja ympäristöä koskevaan vastuullisuuteen. Me uskomme siihen vahvasti ja haluamme, että protektionismin houkutusta vastustetaan niin EU:n sisällä kuin ulkopuolellakin.

Helsingin julistus avoimesta Euroopasta (suomi, englanti) annettiin Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työnantajat-ryhmän, Elinkeinoelämän keskusliiton ja Keskuskauppakamarin konferenssissa 9.10.2019. 

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on neuvoa-antava elin, joka muodostuu työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä muiden eturyhmien edustajista. Se antaa lausuntoja EU-asioista EU:n neuvostolle, Euroopan komissiolle ja Euroopan parlamentille ja toimii yhdyssiteenä unionin toimielinten ja kansalaisten välillä. Lue lisää: https://www.eesc.europa.eu/fi

 

Tuonti ja vienti

Findikaattori - Ke, 09/10/2019 - 10:00

Tuonti ja vienti

Lähde: Tulli

Päivitetty: 9.10.2019 Seuraava päivitys: 7.11.2019

Tavaraviennin arvo väheni 1,6 prosenttia elokuussa Laiva- ja kaasuputkitoimitukset loivensivat kokonaisviennin laskua Suomen tavaraviennin arvo oli elokuussa Tullin ennakkotilaston mukaan hieman yli viisi miljardia euroa. Viennin arvo oli 1,6 prosenttia pienempi kuin viime vuoden elokuussa. Tuonnin arvo laski elokuussa 6,5 prosenttia ja oli liki 5,3 miljardia euroa. Tammi-elokuussa yhteenlaskettu viennin arvo nousi 2,7 prosenttia viime vuoden vastaavalta ajanjaksolta. Yhteenlaskettu tuonti vuoden alusta laski 0,9 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kauppatase oli elokuussa 240 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tammi-elokuussa kauppataseen alijäämää kertyi 580 miljoonaa euroa. Viime vuoden elokuussa kauppatase oli 523 miljoonaa euroa alijäämäinen ja tammi-elokuussa lähes 2,1 miljardia euroa alijäämäinen. Lähes kaikkien arvoltaan suurimpien tavararyhmien viennin arvo laski elokuussa. Öljyjalosteiden ja metsäteollisuuden tuotteiden viennin arvo heikkeni selvästi vuoden takaisesta. Koneiden ja laitteiden viennin arvon lasku oli hieman maltillisempaa. Myös kemianteollisuuden tuotteiden ja metallien viennin arvoon kirjattiin laskua. Nousua tilastoitiin kojeiden ja mittareiden viennin arvoon. Kuljetusvälineiden vienti kasvoi myös. Elokuun kokonaisviennin laskua loivensivat laiva- ja kaasuputkitoimitukset. Elokuussa vietiin säiliöalus Kyprokselle, jonka arvoksi tilastoitiin 125 miljoonaa euroa. Viime kuukausien tapaan elokuussa vietiin kaasuputkia avomerelle ja Venäjällä. Putkitoimitusten viennin arvo oli elokuussa 189 miljoonaa euroa. Myös tuonnin kohdalla arvon laskua tilastoitiin lähes kaikkien suurimpien tavararyhmien kohdalle. Nousua tilastoitiin kuljetusvälineiden ja lääkkeiden tuonnin arvoon. Vienti EU-maihin säilyi edellisvuoden tasolla elokuussa, mutta tuonti EU:sta laski 4,2 prosenttia. Samaan aikaan vienti EU:n ulkopuolelle laski 3,7 prosenttia ja tuonti EU:n ulkopuolelta 9,5 prosenttia. Tammi-elokuussa vienti EU-maihin kasvoi 1,3 prosenttia ja ulkokaupan vienti 4,7 prosenttia. Samalla ajanjaksolla tuonti EU-maista nousi 0,4 prosenttia kun taas tuonti EU:n ulkopuolelta laski 2,7 prosenttia. Vienti Yhdysvaltoihin, Alankomaihin ja Isoon-Britanniaan laski elokuussa. Viennin kasvua tilastoitiin Saksaan, Ruotsiin ja Venäjälle. Tuonti Yhdysvalloista, Saksasta, Kiinasta ja Ruotsista kasvoi, mutta tuonti Venäjältä, Alankomaista ja Isosta-Britanniasta laski.

Indikaattorin kuvaus

Ulkomaankauppatilasto kuvaa Suomen ja muiden Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden ja Suomen ja kolmansien maiden välistä tavarakauppaa eli sisä- ja ulkokauppaa. Ulkomaankauppatilasto on virallinen tietolähde Suomen tuonnista, viennistä ja kauppataseesta. Ulkomaankaupan ennakkotiedot antavat ensimmäiset kuukausitason tiedot Suomen käymästä tavaroiden ulkomaankaupasta. Ennakkotiedoista käy ilmi, miten Suomen vienti, tuonti ja kauppatase ovat kehittyneet sekä kokonaisuudessaan että muiden EU-maiden, euroalueen ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

Tiedot Suomen käymästä kaupasta muiden EU-maiden kanssa kerätään yritysten antamista tilastoilmoituksista sisäkaupan Intrastat-järjestelmällä. Tiedot Suomen ja kolmansien maiden välisestä tavarakaupasta saadaan tulli-ilmoituksista, jotka on annettava jokaisesta tuonti- ja vientilähetyksestä. Suomen ulkomaankauppatilaston laadinnassa sisä- ja ulkokaupan tiedot yhdistetään.

Pääsääntöisesti kaikki Suomesta vietävät ja Suomeen tuotavat tavarat sisältyvät sisä- ja ulkokaupan tavarakaupan tilastoon. Palvelujen kauppa jää tämän tilaston ulkopuolelle. Tilastoinnin edellytyksenä on, että tavara fyysisesti saapuu maahan tai lähtee maasta. Poikkeuksena ovat laivat ja lentokoneet, jotka tilastoidaan taloudellisen omistusoikeuden muuttuessa. Taloudellisella omistusoikeudella tarkoitetaan oikeutta hakea etuuksia, jotka liittyvät laivojen tai lentokoneiden käyttöön taloudellisen toiminnan yhteydessä sen nojalla, että samalla hyväksytään toimintaan liittyvät riskit. Toisaalta tilastoinnin kannalta ei ole merkitystä, sisältyykö tavaran tuontiin tai vientiin maksuliikennettä vai ei.

Tehokasta kovistelua – verottajan valvontakirje asuntosijoittajille lisäsi vuokratulojen ilmoituksia merkittävästi

Salkunrakentaja - Ke, 09/10/2019 - 09:08
Suomessa osa vuokranantajien vuokratuloista jää ilmoittamatta verottajalle.

Työ ei syrji -kampanja palkitaan maailman parhaimpiin kuuluvana

EK - Ke, 09/10/2019 - 09:00

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n työsyrjintää vastustava Työ ei syrji -asennekampanja on valittu parhaimmistoon maailman johtaviin kuuluvassa viestintäalan kilpailussa.

Global SABRE Awards -kilpailuun otti osaa yli 5 500 viestintäkampanjaa ympäri maailman. Kilpailun tuomaristo on nyt valinnut osallistujista 40 parasta. Näistä yksi on EK:n #eisyrji-kampanja. Kilpailun 40 parasta palkitaan Global SABRE Awards -palkintogaalassa Yhdysvalloissa Washingtonissa lokakuun lopulla.

– Todella hienoa saada maailmalta tällainen tunnustus Työ ei syrji -kampanjallemme. Aiomme jatkaa kampanjaa vielä pitkään, kertoo EK:n asiantuntija Katja Leppänen.

EK aloitti #eisyrji-kampanjan runsas vuosi sitten. Kampanja tähtää asenteiden muuttumiseen ja syrjinnän vähentymiseen työelämässä. Tavoitteena on tehdä työelämän tasa-arvoisuudesta itsestäänselvyys. Kampanja pääviesti on, että työ ei syrji, vaan ihmisten asenteet.

Kampanjaan voi ilmoittautua mukaan osoitteessa www.eisyrji.fi.

Kampanja toteutettiin yhteistyössä Milttonin kanssa.

 

Säästämisasteen nousu kertoo epävarmuudesta

Piksu: Strategiat ja perusteet - Ke, 09/10/2019 - 08:59

Kotitalouksien säästämisasteella ja pörssikursseilla on sijoittajan kannalta mielenkiintoinen yhteys. Pörssi yleensä nousee kun säästämisaste laskee. Yhteys on käänteinen.

Euroalueen säästämisaste on noussut  viime vuoden alkupuolelta alkaen ja pörssissä on samaan aikaan nähty heikkoutta. Yleensä säästämisaste jaksaa nousta runsaan vuoden tai korkeintaan kaksi ja sitten on edessä käänne. Jos historia toistaisi itseään niin tämä käänne tapahtuisi ensi talven aikana ja pörssikin piristyisi.

Talouden hoitopäivä 2019

Talousmentor - Ke, 09/10/2019 - 08:28
Talouden hoitopäivän ideana on aika ajoin käydä läpi oman talouden turhia rahareikiä. Kuluja, jotka livahtavat läpi sormien ihan huomaamattaan, mutta joista voi kertyä vuositasolla usean satasen ylimääräiset kulut.

Suomi ei yltänyt maiden kilpailukykyvertailussa kärkikymmenikköön – kärjessä tutut maat

Salkunrakentaja - Ke, 09/10/2019 - 08:26
Suomi on sijalla 11. World Eco­no­mic Forumin tämän vuoden 141 maan kilpailukykyvertailussa.

Ålandsbanken antoi positiivisen tulosvaroituksen

Salkunrakentaja - Ke, 09/10/2019 - 07:55
Ålandsbankenin liiketulos on nousemassa edellisvuotta paremmaksi.

Suomi säilyttänyt asemansa laajassa kilpailukykyvertailussa

Yle: Talous ja politiikka - Ke, 09/10/2019 - 01:01

Suomi on pysynyt 11. sijalla World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa.

Suomen valtteina olivat talouden vakaus ja instituutiot. Eniten Suomen sijoitusta painoi markkinoiden pieni koko.

Kärkisijalle WEF:n vertailussa nousi Singapore. Yhdysvallat putosi kakkoseksi. Hongkong kiri neljä pykälää ylöspäin pronssille. Pohjoismaista Ruotsin sijoitus oli kahdeksas, Tanskan kymmenes ja Norjan seitsemästoista.

Maat laitetaan järjestykseen 103 yksittäisen vakioidun muuttujan painotettuna keskiarvona. Yksittäiset muuttujat voivat olla yhdistelmä useista tekijöistä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi, että WEF:n vertailun luottamusväli on 5–10 sijaa kumpaankin suuntaan.

Vertailussa oli mukana 141 maata. Kilpailevassa IMD:n indeksissä Suomen sijoitus on viidestoista.

Arvorakennuksen työmaalla paljastui jälleen alipalkkausta Helsingissä – Ulkomaalaisille työntekijöille maksettu jopa "puolet alle vesirajan"

Yle: Talous ja politiikka - Ti, 08/10/2019 - 19:01

Kauppakorkeakoulun entisen Chydenia-rakennuksen remonttityömaalla on paljastunut vakavia alipalkkaustapauksia.

Rakennusliiton mukaan kolme eri aliurakoitsijaa on maksanut työntekijöilleen liian alhaista palkkaa. Liitto asetti tämän vuoksi yritykset eilen saartoon. Kahden yrityksen kanssa asia on jo saatu kuntoon ja puuttuneet palkat maksettu.

Helsingin Töölössä sijaitsevaa Chydenia-rakennusta peruskorjataan Helsingin aikuisopiston käyttöön. Rakennuksen omistaa Erikoisrahasto eQ Hoivakiinteistöt. Aalto-yliopisto myi rakennuksen pari vuotta sitten.

Alipalkkaa kymmenille työntekijöille

Rakennusliitosta kerrotaan, että alipalkkaus on koskenut yhteensä noin 50:tä työntekijää. Heidän joukossaan on muun muassa venäläisiä, ukrainalaisia, latvialaisia ja liettualaisia.

Rakennusliiton mukaan alipalkkaa maksaneista yrityksistä osa on rekisteröity Suomeen ja osa Baltiaan.

Chydenia-talo
  • Sijaitsee Töölössä Runeberginkadulla.
  • Toimi aiemmin Kauppakorkeakoulun rahoituslaitoksen rakennuksena.
  • Rakennettiin alun perin Töölön tyttönormaalilyseoksi vuonna 1923.
  • Siirtyi Kauppakorkeakoulun käyttöön 1960-luvun lopussa.
  • Rakennusta peruskorjataan Helsingin aikuisopiston käyttöön.
  • Peruskorjaus valmistuu toukokuun 2020 loppuun mennessä.

Lähde: NCC

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kimmo Palonen kertoo maksettujen palkkojen jääneen alle työehtosopimuksen alimman palkkaryhmän. Esimerkiksi Viron verottajan rekisteritietojen mukaan työntekijöille maksetut bruttopalkat ovat olleet 1 000–1 300 euroa.

– Onhan se noin puolet alle vesirajan, että työehtosopimusta tulisi noudatettua, Palonen summaa.

Rakennusliitto on tänä vuonna asettanut saartoon vastaavien ongelmien vuoksi kuusi muutakin yritystä.

Viime kuussa Yle kertoi vastaavanlaisesta tapauksesta, kun Olympiastadionin kunnostusurakassa ilmeni työehtoihin liittyviä epäkohtia.

Myös Lounais-Suomen aluehallintovirasto kertoi pari viikkoa sitten, että työsuojelutarkastajien valvonnoissa on havaittu, että moni ulkomailta lähetetty työntekijä saa liian vähän palkkaa.

yleiskuvaChydenia-talon peruskorjauksen pitäisi valmistua toukokuun 2020 loppuun mennessä.Mikko Koski / Yle Pääurakoitsija: "Luottamushan siinä menee"

Chydenia-rakennuksen remonttityömaan pääurakoitsija on NCC.

NCC:n korjausrakentamisen toimialajohtaja Vesa Alhroos kertoo, että pääurakoitsija velvoittaa sopimuksissaan urakoitsijoita noudattamaan alan työehtosopimusta.

– Luottamushan siinä menee tällaiselta aliurakoitsijalta, joka lupaa tehdä tietyt asiat ja ei hoidakaan niitä, Alhroos toteaa.

Hän kertoo pääurakoitsijan tarkastavan aliurakoitsijoiden tilaajavastuu-asiakirjat, mutta asiakirjat eivät ota suoraan kantaa palkka-asiaan. Alhroosin mukaan papereista ei esimerkiksi käy ilmi, paljonko yhdelle työntekijälle on maksettu palkkaa.

– Meillä on työmaalla lähemmäs sata työntekijää. Se, että olisimme jatkuvasti niitä tarkastamassa, niin se on mahdottoman iso tehtävä.

Rakennusliitto ottaisi käyttöön tiukemmat sanktiot

Rakennusliiton mielestä työehtorikkomuksia tulisi kitkeä sanktioita tiukentamalla.

– Nyt tilanne ratkeaa hoitamalla asiat kuten rehellinen yritys hoitaa. Eihän se ole sanktio. Ehkä alipalkkauksen kriminalisointi olisi yksi konsti, Palonen pohtii.

Alhroosin mukaan alipalkkauksesta paljastuneet aliurakoitsijat laitettiin saman tien pois Chydeniuksen työmaalta. Kun aliurakoitsijat ovat laittaneet asiansa kuntoon, käydään keskustelut jatkosta.

– Tänne ei tulla ennen kuin asiat on selvillä. Sitten keskustellaan uudestaan, onko senkään jälkeen tulemista. Onhan se tietynlainen sanktio, jos yhteistyö loppuu.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset