Uutiset

Hotelleja nousee nyt kuin sieniä sateella – Suomen suurimman hotelliketjun johtaja: "Jos tulee liikaa, niin kenelläkään ei ole kivaa"

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 11/10/2019 - 08:09

Hotellialalla pelätään Suomessa jo ylitarjontaa. Tekeillä ja suunnitelmissa on niin paljon uusia kohteita, että tällaista konservatiivia pelottaa, myöntää Suomen suurimman hotelliketjun toimitusjohtaja Aki Käyhkö Scandic Hotels Oy:stä.

– Ainakin hetkellinen ylikapasiteetin mahdollisuus on olemassa. Hotellit itsessään eivät luo lisää kysyntää.

Asiakkaalla riittää siis valinnanvaraa, kun vanhojakin hotelleja remontoidaan ja uudistetaan jatkuvasti.

Myös kilpailevassa S-ryhmässä sanotaan, että investointien kanssa pitää olla nyt tarkkana.

– Tulossa olevien uudistusten määrä on valtava. En muista milloin olisi uutta kapasiteettia ollut tulossa näin paljon markkinoille, sanoo kehitysjohtaja Jaana Matikainen SOK Matkailu- ja ravitsemuskaupan ketjuohjauksesta.

Matikaisen mukaan alan investointibuumi on positiivinen merkki, joka kertoo yleisestä taloustilanteesta ja kysynnän kasvusta.

– Nyt eletään urani mielenkiintoisinta aikaa hotellimaailmassa. Tulee paljon uusia toimijoita, brändejä ja palvelukonsepteja. Se virkistää koko toimialaa.

rakenteilla oleva Marriott-hotelli Tampere-talon vieressäTampereen keskustassa rakenteilla oleva uusi hotelli on osa Courtyard by Marriott -hotellibrändiä.Marjut Suomi / Yle

Miljoonaluokan rakennushankkeita on menossa eri puolilla Suomea.

Esimerkiksi Tampereella Marriott avaa uuden hotellinsa tänä talvena ja Lapland Hotels omansa rakenteilla olevaan Tampereen Areenaan ratapihan päälle vuonna 2021.

– Tampereen talousalueella kaikki hotellitoimijat kiristävät vyötä jonkin aikaa ennen kuin kysyntä taas kasvaa, ellei Areena tuo ihan määrättömän paljon uutta tapahtumaa, Scandicin Aki Käyhkö arvioi lähivuosia.

Scandicilla ja S-ryhmällä yli 20 000 hotellihuonetta

Scandic Hotels Oy kertoo olevansa alan suurin toimija Suomessa.

  • liikevaihto yli 400 miljoonaa euroa vuodessa (Restel Hotels Oy:n oston jälkeen)
  • 67 hotellia
  • noin 12 500 hotellihuonetta

S-ryhmä arvioi matkailukaupan liikevaihtonsa kasvavan 5 prosenttia tänä vuonna edellisvuodesta.

  • liikevaihto Suomessa 270 miljoonaa euroa vuodessa (2018)
  • yhteensä 51 hotellia, joista 43 Sokos Hotels -hotelleja ja 8 Radisson Blu -hotellia
  • noin 10 000 hotellihuonetta

Scandic kasvoi Restel Hotels Oy:n kaupan myötä alan suurimmaksi toimijaksi Suomessa niin liikevaihdon kuin hotellien ja hotellihuoneiden määränkin suhteen viime vuonna. Ketju on kertonut uusista investoinneista mm. Helsingissä ja Turussa.

Helsingissä työt ovat jo käynnissä päärautatieasemalla VR:n entisissä hallintotiloissa, jonne rakentuu kokonaan uusi hotelli. Sokos Hotels -ketjulta siirtyy Scandicille Hotel Pasila Helsingissä ja Turun Hamburger Börs, josta toriin rajoittuva osa puretaan ja rakennetaan kokonaan uudestaan.

– Jatkuvasti meillä on pöydällä hankkeita, joita me tarkastelemme aika tiukkojen kriteerien läpi. Katsomme asiaa myös koko toimialan vastuullisuuden kautta. Jos tulee liikaa, niin kenelläkään ei ole kivaa, Käyhkö sanoo.

S-ryhmän hotellit ovat nekin uudistuneet paljon. Viimeisen viiden vuoden aikana yli 15 hotellia on käynyt läpi uudistuksen. Uusia kohteita on myös tulossa: Helsingin Pasilassa aukeaa hotelli vuoden vaihteessa ja Turun Kupittaalla loppukeväästä.

Pieni remontti 10 ja iso 20 vuoden välein

Scandic remontoi tällä hetkellä esimerkiksi Nokialla sijaitsevaa kylpylähotelli Edeniä. Vuonna 1990 valmistunut päärakennus kunnostetaan lattiasta kattoon.

Esimerkiksi hotellihuoneet ja kylpylän saunaosasto revitään betonille ja tehdään kokonaan uusiksi.

– Kiinteistö täyttää 30 vuotta ensi vuonna ja isompaa peruskorjausta ei tänä aikana ole tehty. Nyt oli korkea aika, kertoo hotellijohtaja Marco Sylvelin.

Kylpylä on remontin takia suljettuna ainakin puoli vuotta.

Marco SylvelinNokialaisen kylpylähotelli Edenin henkilöstö on lomautettuna noin puoli vuotta kestävän remontin ajan. Ainostaan hotellijohtaja Marco Sylvelinille riittää töitä remontin aikana. Marjut Suomi / Yle

Hotellikiinteistöjen ylläpito on jatkuvaa työtä. Yksistään Scandic käyttää hotellien remontointiin ja ylläpitoon kymmeniä miljoonia euroja vuositasolla.

Ketjulla ei ole omia kiinteistöjä, vaan he tekevät keskimäärin 20 vuoden vuokrasopimuksia.

– Kun tehdään uusi hotelli, jossain kymmenen vuoden kohdalla täytyy tehdä jonkinlainen remontti. Kahdenkymmenen vuoden syklillä siellä pitää yleensä tehdä täysremontti. Toki sekin vähän vaihtelee, Käyhkö sanoo.

Käyhkö laskee, että 67 hotellin ketjussa sykli tarkoittaa 5–7 hotellin remonttia joka vuosi.

hotelliremonttiEdenin vastaanoton paikka vaihtuu remontissa. Marjut Suomi / Yle Hotellisängyssä nukutaan 7–11 vuotta

Rakennusten lisäksi moni muukin käyttöesine kuluu ja nuhjaantuu, kuten esimerkiksi hotellihuoneen tärkein huonekalu eli sänky.

– Siihen ei ole oikeastaan mitään tarkkaa määrävuotta tai määräaikaa, milloin mitäkin kalusteita tai käyttötavaroita uusitaan. Se on osa jatkuvaa ylläpitoa, sanoo Sokos Hotelsin Jaana Matikainen.

– Kestävyys on ihan oleellinen kriteeri, kun lähdemme kalusteita miettimään – ei pelkästään sänkyjä vaan tuoleja, pöytiä ja kaikkea muuta.

Scandicin Aki Käyhkö on samoilla linjoilla. Tuotteen pitää olla laadukas ja kestävä. Käyhkön mukaan hotellisängyn elinkaari on 7–11 vuotta hotellin suosiosta riippuen.

hotellihuone Tässä Sokos Hotel Villan sängyssä Tampereella on nukuttu jo kahdeksan vuotta.Marjut Suomi / Yle

Molemmissa ketjuissa pyritään kiinnittämään huomiota ekologisuuteen, kestävään kehitykseen ja energiatehokkuuteen. Kalusteita kierrätetään mahdollisuuksien mukaan uudistuksissa.

– Lähtökohta ei ole se, että kaikki vaihdetaan ja kaikki on uutta, vaan mitä pystytään, niin se käytetään uudelleen, Jaana Matikainen sanoo.

Vaihdoitko jo talvirenkaat? Hyvä, mutta ota huomioon nämä olennaiset asiat myös renkaanvaihdon jälkeen

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 11/10/2019 - 07:20

Autoilijoilla on taas edessä talvirenkaiden vaihtaminen. Mitä renkaille tapahtuu talven aikana? Mitä autoilijan pitäisi ottaa talven mittaan huomioon renkaiden kannalta. Vastaajana on johtava asiantuntija Otto Lahti Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

Kuinka nopeasti renkaat muuttuvat huonoiksi tai jopa vaarallisiksi, vaikka niissä olisi kulutuspintaa jäljellä lain määräämän verran?

– Renkaan kumi kovettuu pikkuhiljaa ajan myötä, mikä heikentää renkaan pitoa. Talvirenkaissa siihen vaikuttaa etenkin niiden säilytystapa kesällä. Lämpö ja aurinko nopeuttavat renkaiden kovettumista, joten pimeä kellari on paras paikka talvirenkaille kesällä.

– Pito heikkenee iän myötä, vaikka yksiselitteistä ikää ei voi sanoa. Yleisesti yli viisi vuotta vanhat renkaat alkavat olla selkeästi pidoltaan heikentyneet.

Miten autoilija voi tietää renkaan ominaisuuksien heikentyneen?

– Tavallisen autoilijan on vaikea havaita tätä, koska ilmiö on hyvin hidas. Alle 10 000 kilometriä talvessa ajavan kannattaa seurata renkaiden kulumista talven aikana. Jos renkaan kulutuspinnan uran syvyys ei muutu talven aikana yhtään, pinta on todennäköisesti kovettunut.

– Maallikko voi arvioida pitoa jonkin verran, jos pääsee ajamaan samoissa olosuhteissa ja samantapaisilla autoilla peräkkäin uusilla ja vanhoilla renkailla.

Säilyvätkö renkaan ominaisuudet yhtä hyvin nastarenkaissa ja kitkarenkaissa?

– Nastarenkaissa nastat vastaavat suuresta osasta jäänpitoa. Niissä pito ei heikkene ajan mittaan samalla tavalla kuin kitkarenkaissa. Iän myötä nastoja irtoaa ja katkeaa. Niiden ulkonema kumin pintaan muuttuu. Nastojen terävyyttä voi arvioida silittämällä pintaa paljaalla kädellä.

– Vesikelillä ja lumella nastarenkaiden ominaisuudet heikkenevät iän myötä vastaavalla tavalla kuin kitkarenkailla.

Kannattaako renkaat vaihtaa edestä taakse talven aikana?

– Renkaita kierrätetään edestä taakse, jotta ne kuluisivat tasaisesti. Kierrättäminen kesken ajokauden on tarpeen, jos kulumisero on selkeästi mitattavissa.

Kuinka monen ajokilometrin jälkeen renkaat kannattaisi vaihtaa edestä taakse?

– Renkaiden epätasainen kuluminen riippuu autosta, olosuhteista ja ajotavasta. Renkaiden kuntoa on syytä tarkkailla muutaman tuhannen kilometrin välein. Tätä pystyy tekemään perinteisen mittaamisen lisäksi muutamissa yleisissä parkkihalleissa olevilla laserskannereilla.

– Renkaiden ominaisuudet pysyvät tasaisina koko käyttöiän, kun kierrättää renkaita kulutuspinnan eron kasvaessa yli yhden millimetrin.

Entä kannattaako joissakin tilanteissa vaihtaa renkaita puolelta toiselle?

– Renkaiden pyörimissuuntaa ei kannata pääsääntöisesti vaihtaa. Monissa renkaissa valmistajan suunnittelema pyörimissuunta on merkitty renkaaseen, ja sitä tulee noudattaa liikenteessä.

Otto Lahti Liikenne- ja viestintäviraston, Traficomin johtava asiantuntija Otto Lahti antaa talven rengasvinkit.Kari Ikävalko / Yle

Miten tien ominaisuus tai kunto vaikuttavat renkaiden kulumiseen?

– Jäällä ja lumipolanteella tapahtuva tasainen ajo ei kuluta renkaita juuri lainkaan. Aggressiivinen ajo asfaltilla kuluttaa vastaavasti eniten renkaita.

– Talvirenkaat kuluvat hyvin nopeasti, jos niillä ajetaan suurilla nopeuksilla lämpimissä olosuhteissa keväällä. Talvirenkaiden lamellikuvioon jää selvä kulumisen jälki jo parista Helsinki–Tampere–Helsinki-reissusta, jos tienpinta on yli 20 astetta ja nopeus kesärajoitusten sallima 120 km/t.

Mitä ulkomailta käytettynä ostetun auton renkaista pitäisi tietää?

– Niistä on syytä tietää ihan samat asiat kuin kotimaasta ostetun auton renkaista. Renkaista tulee katsoa niiden kunto ja valmistusajankohta eli paistoleima. Renkaat vaikuttavat auton ajo-ominaisuuksiin hyvin paljon, joten ei ole samantekevää, millainen sarja renkaita tulee auton mukana.

Miten kuluttaja voi varmistua, minkälainen rengassarja ulkomailta tuodussa autossa on?

– Yksinkertaisin tapa selvittää rengastyypin ominaisuudet on etsiä valmistajan verkkosivuilta löytyvä kuvaus. Sen löytää mallinimen perusteella yleisillä hakukoneilla. Niin sanotun Keski-Euroopan kitkarenkaan tai ympärivuotiseen käyttöön tehdyn renkaan pito on jäällä merkittävästi huonompi kuin pohjoismaisiin olosuhteisiin tehdyn renkaan.

– Loppusyksyn sateilla ja suolalla sulatetuilla teillä nämä viileään vesikeliin optimoidut renkaat ovat huomattavasti parempia kuin pehmeät, Pohjoismaihin tarkoitetut kitkarenkaat. Jos ajaa oikeissa taviolosuhteissa lumella ja jäällä, kannattaa valita pohjoismaisiin olosuhteisiin tehdyt renkaat.

Lue myös:

Kokosimme vinkit, joiden avulla talvi ei yllätä autoilijaa – Tämä kaikki on hyvä tietää renkaiden vaihtoruljanssissa

Kitkat, nastat, pinnoitetut vai jopa käytetyt? Näin säästät talvirengasmenoissa

Dynaaminen vuokrataso kaupungin vuokra-asuntoihin

Piksu: Yhteiskunta - To, 10/10/2019 - 19:53

Silloin tällöin julkisuudessa käydään keskustelua kaupungin vuokra-asuntojen edullisuudesta ja siitä, miten hyvätuloisetkin voivat jäädä niihin asumaan pitkiksi ajoiksi. Näin on ollut myös viime viikkoina, ja samalla on tuntunut toistuvan pari kommenttia järjestelmään liittyen:

  1. Tulorajat ylittäviä asuntokuntia on todettu olleen vain noin 5%.
  2. Tulojen tarkastelu jo järjestelmässä olevilta johtaisi haitallisiin kannustimiin, kun ihmiset eivät haluaisikaan ottaa töitä vastaan.

Ensimmäinen lausuma on luultavasti totta, mutta myös samalla harhaanjohtava osatotuus. Toinen taas pätee kunnolla vain tietyin olettamuksin. 

Taideteos valjastettuna esittämään vuokran perusosaa.
(Lux Helsinki, 26.1.2013)

SalkunRakentaja-podi | Jakso 14 | Uhka osakemarkkinoiden korjausliikkeelle on nyt olemassa

Salkunrakentaja - To, 10/10/2019 - 18:30
Uhka osakemarkkinoiden korjausliikkeestä on nyt ilmeinen. Vieraana Osuuspankin pääanalyytikko Antti Saari.

Pictet: Eurooppa ja arvoyhtiöt nyt houkuttelevampia kuin kasvuyhtiöt ja USA

Salkunrakentaja - To, 10/10/2019 - 18:00
Jenkkiosakkeet ovat nyt kalliita, väittää kansainvälisen varainhoitoyhtiön päästrategi.

HCP Quant: on aika luopua

Laiska sijoittaja - To, 10/10/2019 - 17:21
Ostin aikanaan HCP Quantia rahaston kautta aikain ensimmäisestä merkinnästä kesäkuussa 2014. Minimisijoitus oli 5000 euroa ja sen verran itsekin sijoitin. Uusi rahasto perustui Kohti taloudellista riippumattomuutta -blogin kirjoittajan Pasi Havian kehittämiin kvantitatiivisiin sijoitusmenetelmiin (siksi rahaston nimi on "Quant"). 
Rahaston hienona ideana on, että kvanttipohjaiset päätökset minimoivat turhat tunteisiin liittyvät biasit, joka parantaa sijoitusmenestystä pidemmällä aikavälillä. Rahaston strategiana on arvosijoittaminen pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin globaalisti. Rahaston taaksepäin simuloitu tuotto myös näytti erittäin hyvältä ennen ostohetkeä. Lisäksi tykkäsin KTR-blogin tyylistä ja olin mielelläni mukana uudessa rahastossa.
Noususuhdanteen myötä rahaston alkutaival näytti ihan hyvältä. Ensimmäisen vuoden jälkeen kaikki näytti sujuvan mainiosti. Sitten kesän 2015 jälkeen onkin ollut huomattavasti vaikeampaa, kuten rahaston tuottohistoriasta näkyy. Syitä alituotolle on mahdollisesti useita, ja Pasi on näitä ansiokkaasti omistajille suunnatuissa maileissa ja muualla kertonut. Näihin liittyy mm. kohtuullisen iso painotus Kiinaan, jossa ei ole mennyt kovin hyvin viime aikoina. Toinen merkittävä seikka on arvo-osakkeiden suhteellinen alisuoriutuminen kasvuosakkeisiin nähden.
Olen päättänyt nyt luopua rahastosta viiden ja puolen vuoden omistamisen jälkeen (nyt tehty lunastus toteutuu vuoden lopussa). Tällä hetkellä rahaston arvo on 81,10, kun se alkoi pisteluvusta 100 rahaston alussa. 5000 euron sijoitukseni on siis kutistunut reiluun 4000 euroon. On aika nuolla haavat ja ottaa osa sijoituksesta takaisin.
On täysin mahdollista että lunastuspäätös on väärä. Kuten Haviakin usein on kertonut ja itsekin asiasta muistuttelen, sijoittaminen on pitkäjänteistä hommaa, ja rahaston/strategian yli- tai alisuoriutuminen selviää vasta vuosikymmenien aikajänteellä. Siksi on hieman strategiani vastaista että lähden lunastamaan rahastoa, joka on ehkä markkinasyklistä tai muista erityisistä syistä suoriutunut yllättävän huonosti viimeisen 4-5 vuoden aikana. Erityisen huonoa tuotto on suhteessa vertailuindekseihin viimeisen 1,5 vuoden aikana, eli joku voisi kokea tämän hetken olevan juuri sopiva ostolle.
Olisihan minulla aikaa odottaa. Aion silti tehdä lunastuksen, koska keksin ainakin pari hyvää syytä miksi rahasto ei välttämättä menesty kovin hyvin jatkossakaan. Ensimmäinen on tietysti kaikkien aktiivisten rahastojen haaste eli palkkiot. HCP Quantissa on juokseva 1,15% hallinnointipalkkio ja sen lisäksi tuottosidonnainen palkkio. Hallinnointipalkkio syö rahaston tuottoa kaikissa tilanteissa ja tuottosidonnainen palkkio "ylituoton" kohdalla. Toisekseen en ole varma aasialaisten pien- ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksista globaalilla sijoitusmarkkinalla. Näitä yrityksiä tuntuu poimiutuvan Quant -rahaston algoritmiin, ja alituotto saattaa edelleen jatkua. 
Jos rahastolla alkaa hurjan ylituoton kausi ensi vuodesta lähtien, niin tämä postaus tulee näyttämään varsin hölmöltä :) Mutta omilla rahoillahan saa onneksi tehdä mitä haluaa, ostaa rahastoja suurien tuottojen toivossa, ja myydä niitä jos tuntuu siltä että homma ei toimi.

SRV antaa tulosvaroituksen – Venäjä ja Redin tornitalo painavat tuloksen tappiolle

Yle: Talous ja politiikka - To, 10/10/2019 - 16:22

Rakennusyhtiö SRV antaa tulosvaroituksen ja arvioi, että koko kuluvan vuoden operatiivinen liikevoitto muodostuu tappiolliseksi. Aiemmin yhtiö oli ennakoinut, että liikevoitto olisi parempi kuin vuonna 2018 ja plussan puolella.

SRV ilmoittaa alentavansa näkymiään johtuen Venäjän sijoituksiin kohdistuvista arvonalennuksista ja kateheikennyksistä, joihin kuuluvat muun muassa Helsingissä sijaitsevan Redin Majakan tornitalon viivästymisestä aiheutuvat arvioitua suuremmat lisäkustannukset.

SRV ennakoi, että tämän vuoden liikevaihto kasvaa vuoteen 2018 verrattuna, jolloin se oli 960 miljoonaa. Viime vuonna operatiivinen liikevoitto oli 10 miljoonaa euroa tappiolla.

Yhtiö julkistaa seuraavan osavuosikatsauksensa torstaina 31. lokakuuta.

Fennovoiman toimitusjohtaja jättää yhtiön

Yle: Talous ja politiikka - To, 10/10/2019 - 14:15

Fennovoiman toimitusjohtaja vaihtuu. Yhtiötä vuodesta 2014 johtanut Toni Hemminki jättää tehtävänsä lokakuun lopussa, mutta jatkaa Fennovoiman palveluksessa johdon neuvonantajana vielä tämän vuoden loppuun.

Ensi vuoden alkupuolella hän siirtyy Wega Group Oy:n osakkaaksi, Fennovoima kertoi tiedotteessaan.

Uuden toimitusjohtajan haku on jo aloitettu. Toimitusjohtajan sijaisena toimii operatiivinen johtaja Timo Okkonen.

Hemminki kiistää, että lähtöön olisi vaikuttanut Pyhäjoen ydinvoimahankkeen viivästykset. Hemminki kertoo, että hänelle tarjottiin osakkuutta bioenergiayhtiö Wega Groupissa, jonka hallituksessa hän on työskennellyt viime vuodesta lähtien.

– Minulle tarjottiin Wega Groupin osakkuutta ja koin, että kyseessä on ainutlaatuinen tilaisuus elämässä.

Fennovoiman pääkonttorin muutolla Pyhäjoelle ei myöskään ollut vaikutusta Hemmingin lähtöpäätökseen. Hän kertoo sitoutuneensa muuttoon jo silloin, kun päätös pääkonttorin siirrosta tehtiin. Hemminki muistuttaa, että hänellä on paljon yhteyksiä pohjoiseen.

– Tein diplomityöni Raahen Rautaruukille ja olen opiskellut Oulussa.

Liikkumisen korkoa korolle

Salkunrakentaja - To, 10/10/2019 - 13:23
Voisiko sijoitusmaailman tärkeimpiä oppeja hyödyntää tai pyrkiä ymmärtämään liikunnan kautta? Väitän, että voi.

Kaivosvalmistaja Sandvikin yt:t ohi – 29 työntekijälle potkut ja Tampereelle luvassa lomautuksia

Yle: Talous ja politiikka - To, 10/10/2019 - 12:47

Kaivosteollisuuden laitevalmistaja Sandvikin yt-neuvottelut ovat päättyneet irtisanomisiin.

Sandvik vähentää Turusta 11 työpaikkaa, Tampereelta 13 ja Lahdesta viisi työpaikkaa. Yt-neuvottelujen alkaessa vähennystarpeeksi Suomessa arvioitiin 50 henkilötyövuotta.

Lisäksi Tampereella päätettiin toteuttaa maanpäällisten porauslaitteiden tuotannossa lomautuksia. Lomautukset toteutetaan Sandvikin mukaan asteittain ja kohdennettusti, eikä koko tehdasta tulla samanakaisesti sulkemaan. Lomautukset kestävät enintään 90 päivää.

Yt-neuvottelujen tarkoituksena oli yhtiön mukaan tehostaa Sandvik Mining and Rock Technology -liiketoiminta-alueen kansainvälistä toimintaa. Yt-neuvotteluihin päädyttiin kiristyvän markkinatilanteen vuoksi.

Sandvikilla on Suomessa toimintaa Tampereella, Turussa, Lahdessa ja Vantaalla. Tuotannosta 95 prosenttia menee vientiin.

Sandvik työllistää Suomessa noin 2 400 henkilöä, joista noin 650 Turussa. Tampereella työskentelee 1 400 ja Lahdessa noin 150 henkilöä. Maailmanlaajuisesti yhtiö työllistää 42 000 henkilöä.

Lue lisää:

Sandvik aloittaa yt-neuvottelut Turussa, Tampereella ja Lahdessa – vähennystarve 50 henkilötyövuotta

Tuloskausi alkaa – onko Helsingin pörssin sykliset osakkeet lyöty jo liian alas?

Salkunrakentaja - To, 10/10/2019 - 11:19
Helsingin pörssin syklisten osakkeiden arvostuskertoimet ovat vajonneet. Konepajasektorin uudet tilaukset ovat nyt erityistarkkailussa, kertoo Inderesin analyytikko.

Kuinka paljon pohjoismaisilla opiskelijoilla on lainaa?

Salkunrakentaja - To, 10/10/2019 - 10:47
Mitä lainavaihtoehtoja opiskelijalla on? Kuinka paljon suomalaisilla on opintolainaa verrattuna muihin Pohjoismaihin?

Omistusasuminen ei kiinnosta nuoria aikuisia – suosio hiipunut kymmenen viime vuoden aikana

Yle: Talous ja politiikka - To, 10/10/2019 - 10:22

Nuorista aikuisista yhä pienempi osuus asuu omistusasunnossa. Tilastokeskuksen mukaan 30–34-vuotiaiden asuntokunnista enää alle puolet eli 48 prosenttia asui omistusasunnossa viime vuoden lopussa. Kymmenen vuotta sitten tällaisia asuntokuntia oli 58 prosenttia.

Muutos on ollut yhtä kova 25–29-vuotiainen ryhmässä. Heidän asuntokunnistaan asuu nyt omistusasunnoissa 28 prosenttia entisen 37 prosentin sijaan.

Trendi näkyy kaikissa alle 40-vuotiaissa ikäluokissa.

Vastaavasti yhä useampi valitsee nykyään vuokralla asumisen. Vuokra-asuminen on yleistynyt erityisesti alle 40-vuotiaiden keskuudessa.

TilastografiikkaMikko Airikka / Yle

Kaiken kaikkiaan omistusasuminen on menettänyt hieman suosiotaan. Kun tarkastellaan kaikkia ikäluokkia, vielä kymmenen vuotta sitten omistusasuinnoissa asui 66 prosenttia kaikista asuntokunnista. Viime vuoden lopussa vastaava luku oli 63 prosenttia.

Suhteellisesti eniten kasvaa niin sanotuissa vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuminen. Viime vuoden lopussa 22 prosenttia asuntokunnista asui vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Vuosikymmen sitten vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asui 15 prosenttia asuntokunnista.

Vapaarahoitteinen asunto on rakennettu ilman valtiolta saatua korkotukea tai lainaa.

Ensiasunnon ostoa siirretään

Myös ensiasunnon ostajia on aikaisempaa vähemmän, vaikka aivan viime vuosina ensiasunnon ostajien määrä on kääntynyt hienoiseen kasvuun.

Yhä useampi nuori siirtää omistusasunnon hankintaa myöhemmälle iälle. Ensiasunto hankitaan keskimäärin vuoden vanhempana kuin reilu kymmenen vuotta sitten. Vuonna 2018 ensiasunnon ostajien keski-ikä oli 28,8 vuotta.

Lue lisää

Halvimmat kaksiot 500 euroa, kalleimmat maksavat tuplasti – Ylen vuokrakone kertoo, kuinka paljon vuokra on himoitsemallasi asuinalueella

Nyt alkavat ostajan markkinat – Hintakone kertoo asuntokaupan tilanteen postinumeroalueellasi

Teollisuuden suhdanteet

Findikaattori - To, 10/10/2019 - 10:00

Teollisuuden suhdanteet

Lähde: Tilastokeskus / Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

Päivitetty: 10.10.2019 Seuraava päivitys: 8.11.2019

Teollisuustuotanto kasvoi elokuussa sekä vuodentakaisesta että edellisestä kuukaudestaKausitasoitettu teollisuustuotanto (TOL BCD) kasvoi elokuussa 0,4 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 elokuussa 4,4 prosenttia suurempi kuin vuoden 2018 elokuussa. Tammi-elokuussa työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 2,7 prosenttia vuodentakaisesta.Päätoimialoittain tarkasteltuna kausitasoitettu teollisuustuotanto kasvoi elokuussa eniten toimialalla kaivostoiminta ja louhinta, 8,3 prosenttia. Myös kemianteollisuudessa tuotanto kasvoi hieman, 0,6 prosenttia edelliskuukaudesta. Kaikilla muilla päätoimialoilla tuotanto väheni edellisestä kuukaudesta. Lasku oli voimakkainta toimialoilla sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuolto, 9,9 prosenttia, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, 2,8 prosenttia ja elintarviketeollisuus, 0,8 prosenttia.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa teollisuuden kiinteähintaisen tuotoksen suhteellista muutosta verrattuna tiettyyn perusajankohtaan (2010=100). Teollisuustuotannon volyymi-indeksi perustuu yrityksille ja toimipaikoille lähetettyyn kyselyyn, jossa tiedustellaan tuotannon määrä- tai arvotietoja kuukausittain.

Työpäiväkorjattu indeksi huomioi arkipäivien lukumäärän vaihtelusta aiheutuvat tekijät. Teollisuuden suhdanteet vaikuttavat laajasti yhteiskunnan kasvuun ja talouden tasapainoon. Teollisuuden suhdannevaihtelut näkyvät työmarkkinoiden toimialakohtaisessa kehityksessä ja elinkeinorakenteen monipuolisuudessa, mikä puolestaan heijastuu investointien, rakentamisen ja työpaikkojen määrässä. Yleisen talouskehityksen lisäksi teollisuuden suhdanteet kuvastavat osaltaan myös työmarkkinoiden toimintaympäristön elinvoimaisuutta ja kilpailukykyisyyttä.

Tämän lisäksi teollisuuden kehityssuunnalla on heijastusvaikutuksia teollisuuden toimialakohtaiseen kasvuun, mikä näkyy muun muassa energian kulutuksen kehityksessä etenkin teollisuuden energiaintensiivisillä aloilla. Julkisen hallinnon tehtävänä on kannustaa kestävään ja energiatehokkaaseen yritystoimintaan sekä samalla taata yrityksille hyvät toimintaedellytykset kohtuullisen verotuksen sekä elinkeinoelämää aktivoivan ja kilpailukykyä edistävän poliittisen toiminnan avulla.

Suomalaiset ovat saavuttaneet hyvän tyytyväisyyden

Piksu: Kevyttä - To, 10/10/2019 - 09:26

Suomi paransi sijoitustaan IMD:n tekemässä maiden välisessä kilpailukykyvertailussa. Kilpailukyvyn todelliset mittarit  kertovat toisenlaista tarinaa:

  • Yritysten kiinteät investoinnit suhteessa tuotantoon ovat Tekonologiateollisuuden mukaan muuhun maailmaan nähden olemattomia. Yritykset suuntaavat sekä kiinteät että enenevässä määrin myös tuotekehitysinvestoinnit muualle:  Ruotsiin, Saksaan ja kauemmas. 
  • Koulutettua työvoimaa pakenee maasta kaksi kertaa enemmän kuin tänne saadaan
  • Elintason kehitys on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut heikompaa kuin missään muualla euroopassa. 
  • Nuoret eivät halua tänne lapsia ja syntyvyys alenee

Positiivistakin kerrottavaa on. Suomalaiset ovat lähes kaikilla mittareilla saavuttaneet parhaat tai lähes parhaat arvosanat hyvinvoinnissa, onnellisuudessa, ilmastoystävällisyydessä, suurimmassa vapaa-ajan määrässä, taloudellisen saavuttamisen merkityksettömyyden ymmärtämisessä  ja itsetyytyväisyydessä.

EK jatkaa komission arvonlisäverotuksen asiantuntijaryhmässä

EK - To, 10/10/2019 - 09:11

Komissio on valinnut uudet jäsenet VAT Expert Group:iin kaudelle 2019–2022. EK on valittu jatkokaudelle jäseneksi tähän komission asiantuntijatyöryhmään. Ryhmässä käsitellään EU:n tulevaa lainsäädäntöä arvonlisäverotuksen osalta. Arvonlisäverotus on EU:ssa harmonisoitua ja näin ollen kaikki direktiivimuutokset on myös tuotava osaksi kotimaista lainsäädäntöä.

– On äärimmäisen tärkeää suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta olla mukana luomassa koko EU:n yhtenäisiä pelisääntöjä arvonlisäverotuksen osalta. Nimitys asiantuntijaryhmän jäseneksi mahdollistaa tämän erityisellä tavalla. Pohjoismainen keskusteleva lähestymistapa veroasioissa on kovaa valuuttaa myös Brysselissä, sanoo Tiina Ruohola, EK:n veroasiantuntija ja edustaja VAT Expert Groupissa.

Arvonlisäverotuksessa eletään muutosten aikakautta. Tälläkin hetkellä avoimia direktiivimuutosehdotuksia on viisi ja sen lisäksi odotellaan täytäntöönpanoasetuksia tietyistä 2021 voimaan tulevista uudistuksista.

– Suomi on edistänyt puheenjohtajuuskautensa aikana aktiivisesti useampaa direktiivimuutosehdotusta. Paljon on tekeillä. On hyvä huomata, että kaupallisen todellisuuden muuttuessa merkittävästi esimerkiksi palvelullistumisen myötä, pitäisi myös arvonlisäverosäännöksissä huomioida nämä muutokset. Arvonlisäverodirektiivin lähtökohta tavaran ja palvelun erilaisesta verokäsittelystä on hyvä esimerkki haasteita, joita yritykset tänä päivänä kohtaavat. Tällä hetkellä monissa yrityksissä on arkipäivää tehdä erottelu tavaran ja palvelun välillä ainoastaan verolainsäädännön vuoksi, Ruohola jatkaa.

Usean avoimen direktiivimuutosehdotuksen myötä työsarkaa riittää. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi jatkuu vuoden loppuun saakka, kunnes Suomi luovuttaa puheenjohtajuuden Kroatialle. Yhtenä merkittävänä hankkeena on koko EU-tavarakauppaa koskeva uudistus, niin sanottu lopullisen järjestelmän ehdotus.

– ALV-järjestelmää tulee kehittää suuntaan, joka luo puitteet myös pienille ja keskisuurille yrityksille hyötyä EU:n yhtenäisestä sisämarkkinasta. ALV-järjestelmän on mahdollistettava kasvu ja kansainvälistyminen, eikä luoda esteitä kaupalle. Oikein toimimisesta on tehtävä helppoa ja kustannustehokasta, samalla kun valtioille on mahdollistettava tehokas verotulojen turvaaminen. Nämä ovat hyviä askelmerkkejä tulevassa työssämme, Ruohola toteaa.

Helsingin kaupunki jatkaa veronmaksajien rahoittamia asunto-arpajaisia

Salkunrakentaja - To, 10/10/2019 - 09:03
Hitas-järjestelmä on järjetön markkinatalouden vastainen järjestelmä, jossa arvotaan tuhansien eurojen arvoisia etuja veronmaksajien kustannuksella.

Omistusasuminen menettänyt suosiotaan alle 40-vuotiaiden keskuudessa

Salkunrakentaja - To, 10/10/2019 - 08:30
Nuorten ikäluokkien asuntokunnista yhä pienempi osuus asuu omistusasunnossa, kertoo Tilastokeskus.

Yrityslainat ja valtiolainat ovat rahastosijoittajien uusia suosikkeja

Salkunrakentaja - To, 10/10/2019 - 07:54
Suomeen rekisteröidyt osakerahastot ovat menettäneet pääomia tänä vuonna jo yli neljällä miljardilla eurolla.

Uudenlainen kosteuspassi tulossa rakennusalalle jo loppuvuodesta – Joko nyt saadaan rakennusten kosteusvauriot kuriin?

Yle: Talous ja politiikka - To, 10/10/2019 - 06:00

Rakennustyöntekijöiden kosteudenhallintakortti eli tuttavallisemmin kosteuspassi tulee käyttöön jo loppuvuodesta, jos Rakennusteollisuuden suunnitelmat toteutuvat.

Tarkoituksena on vähentää rakennusvaiheen kosteus- ja sisäilmaongelmia, mikä on nakertanut suomalaisten luottamusta rakennusalaan.

Kosteudenhallintakortin koulutus on tällä hetkellä testivaiheessa.

Yksi testiryhmän jäsenistä on vaasalainen kirvesmies Lasse Smedlund. Hän lukee läppäriltä betonin kuivumisesta koulutusluokassa Helsingin keskustassa.

Miltä kosteuden hallinnan kurssi vaikuttaa pitkän uran tehneelle kirvesmiehelle?

– Vaikka olen ollut kauan alalla, aina oppii jotain uutta. Esimerkiksi tämä betonin kuivuminen on monisäkeinen asia; kuinka se tehokkaimmin tapahtuu, pohtii Smedlund.

Lasse Smedlund, kirvesmies, PeabKirvesmies Lasse Smedlund kuuluu kosteuden hallinnan koulutuksen testiryhmään.Markku Pitkänen / Yle Kosteuspassista toivotaan normia rakennusalalle

Testipäivänä yksi asia tulee selväksi: verkkokurssissa on paljon tavaraa ja aikataulu on kireä.

Karsimisen varaa siis on, ennen kuin kurssi julkistetaan. Sen myöntävät myös kurssin suunnittelijat Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus Ratekosta.

Idean kosteudenhallintakortista laittoi liikkeelle rakennusliike Peabin toimitusjohtaja Mika Katajisto, joka huolestui kosteus- ja sisäilmaongelmien tahrivan rakennusalan maineen. Katajisto on ollut tiiviisti mukana koulutuksen valmistelussa.

– Oppilaitoksissa puhutaan kosteuden hallinnasta monen asian yhteydessä, mutta selvää kokonaisuutta ei ole olemassa. Sen terävöittäminen työntekijöille ja meille toimihenkilöille on paikallaan, sanoo Katajisto.

Koskaan ennen ei ole saatu toteutettua koulutusta näin laajasti koko alalle. Aleksi Randell, toimitusjohtaja, Rakennusteollisuus

Kosteudenhallintakortti on aluksi vapaaehtoinen koulutus, mutta siitä toivotaan normia koko rakennusalalle.

Katajisto haastoi Suomen 14 suurinta rakennusliikettä mukaan kehittämään koulutusta – ja kaikki suostuivat. Jos kaikki niiden työntekijät ja alihankkijat suorittavat koulutuksen, on mukana lähes 70 prosenttia alan työntekijöistä.

Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell uskoo, että aikanaan myös muut rakennusliikkeet tulevat ottamaan kosteudenhallintakortin käyttöönsä.

– Tämä kertoo siitä, kuinka tärkeänä rakennusala näkee kosteudenhallinnan ja rakennusterveyden. Koskaan ennen ei ole näin laajasti saatu toteutettua koulutusta koko alalle, sanoo Randell.

– Niin laajalti on jo nyt mukana toimijoita, että voidaan sanoa, että uutta normia ollaan tekemässä, Randell jatkaa.

Mika Katajisto, toimitusjohtaja, PeabPeabin toimitusjohtaja Mika Katajisto uskoo, että kosteuspassista tulee kilpailuetu niille yrityksille, jotka ottavat sen tosissaan.Markku Pitkänen / Yle Katajisto haastaa nyt myös rakennuttajat ja loppukäyttäjät

Kosteuden hallinnan kurssia testannut kirvesmies Lasse Smedlund toivoo, että kaikki rakennustyöntekijät suorittaisivat kosteuspassin.

– Se nostaisi henkilökohtaista välittämistä. Ei voida enää ajatella, että joku muu kyllä hoitaa sen, vaan se on jokaisen henkilökohtainen asia, sanoo Smedlund.

Noin kahdeksan tunnin verkkokurssi käännetään Suomen rakennustyömailla puhuttaville kielille, muun muassa venäjäksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Peabin toimitusjohtaja Mika Katajisto uskoo, että koulutuksen myötä rakennusvaiheen kosteuden hallinnassa otetaan isoja harppauksia eteenpäin ja parannusta on nähtävissä jo viiden vuoden päästä.

Rakennusalaa ei voi syyttää kaikista kosteus- ja sisäilmaongelmista. Katajiston mukaan peiliin katsomista on myös muillakin kuivaketjun toimijoilla.

– Nyt pitäisi saada mukaan tähän yhteiseen koulutukseen mukaan myös rakennuttajat, suunnittelijat, huolto sekä loppukäyttäjät, sanoo Katajisto.

Lue lisää:

Oulun poliisitaloTimo Mällinen sairastui työpaikallaan Oulun poliisitalossa.Antti J. Leinonen

Oulun tragedia vei yhtäkkiä terveyden kymmeniltä poliiseilta, myös Timo Mälliseltä – tapaus kiteyttää kaiken siitä, miksi sisäilmaongelmia ei saada Suomessa kuriin

Nyt se on selvitetty: Rakentamisen maine on mennyt

"Kosteuspassista" uusi ase talonrakentamisen kosteusongelmiin? Menetetty maine halutaan palauttaa

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset