Uutiset

Analyytikko: Verkkokauppa.com muuttumassa kasvuyhtiöstä osinkoyhtiöksi

Salkunrakentaja - Ma, 17/02/2020 - 12:51
Verkkokauppa.comin loka-joulukuun tulosraportti oli pettymys laajalla rintamalla. Kasvua ei ole näkyvissä.

Miten muut kaupunkilaiset joutuvat Hitas-järjestelmän maksumiehiksi?

Piksu: Yhteiskunta - Ma, 17/02/2020 - 09:28

Hitas-asuntojärjestelmää koskevissa keskusteluissa toistuu monien kommenteissa ajatus, ettei Hitas käytännössä maksaisi kaupungille yhtään mitään. Jotkut taas toteavat, että ainoa tuki olisi kaupungin antama alennus tonttivuokrassa, mutta että sekin olisi pieni, ja että muut kaupunkilaiset eivät siinä menettäisi mitään. Tämä ei valitettavasti pidä paikkaansa. Koetan tässä jutussa havainnollistaa, miksi.

Jo yli 60 000 sijoittajaa avannut osakesäästötilin – Nordnetin markkinaosuus ylivoimainen

Salkunrakentaja - Ma, 17/02/2020 - 09:05
Osakesäästötilin suosio on ylittänyt ennakko-odotukset, kertoo Nordnetin maajohtaja Suvi Tuppurainen.

Suurten suomalaisten yritysten tuloksissa vahvaa kasvua

Piksu: Suositukset - Ma, 17/02/2020 - 08:11

Strategic Accounting kävi läpi Suomen 15 suurimman pörssiyrityksen talousnumerot viimeisimmältä osavuodelta loka-joulukuulta.

Selvityksen mukaan yritysten yhteenlasketut liikevaihdot kasvoivat edellisestä kvartaalista yhdeksän prosenttia 30,9 miljardiin euroon. Vuotta aiempaan verrattuna liikevaihdot olivat lähes samalla tasolla.

Lepomäki: Rakenneuudistuksia tarvitaan – ongelmat kasaantuvat, jos taantuma iskee

Salkunrakentaja - Ma, 17/02/2020 - 08:10
Suomen ongelmat ovat rakenteellisia eikä niihin auta lähivuosina hallituksen kaavailema suhdanne-elvytys, kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki väittää.

Kauppapolitiikka-blogi: Muutama huomio maailmantaloudesta koronavirusepidemian kynsissä

EK - Ma, 17/02/2020 - 08:00

Vuoden 2019 lopussa globaalissa taloudessa ja kaupassa oli näkyvissä piristymisen merkkejä, jotka perustuivat sekä ns. kovaan talousdataan että eteenpäin katsoviin barometreihin. Kiinan koronavirusepidemia on synnyttänyt maailmantaloudelle kuitenkin tähän vuoden alkuun aivan uuden epävarmuuden lähteen, ja lähestulkoon varmana pidetään, että Kiinan BKT supistuu tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen osalta merkittävästi, kirjoittaa EK:n EU- ja kauppapoliittisen valiokunnan jäsen ja työeläkeyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Helenius.

Vaikutusten odotetaan olevan väliaikaisia

Yleinen uskomus on, että suuri osa kysyntämenetyksistä kurotaan myöhemmin kiinni, aivan kuin SARS-epidemiankin kohdalla, ja vaikutukset jäisivät väliaikaisiksi. Silti ennusteita tämän vuoden 2020 talouskasvulle kuitenkin korjataan jo alaspäin. Suurimmat ennustelaskut näyttävät kohdistuvan luonnollisesti Kiinan ja Aasian talouksiin, jotka ovat vahvasti integroituneita tuotantoketjujensa kautta Kiinan tuotantoon ja sekä suoraan Kiinan kotimaiseen kysyntään. Sijoitusmarkkinoilla orastava odotus tosin on, että epidemian huippu olisi ohitettu eikä se olisi pääsemässä muualla sellaiseen mittakaavaan kuin Kiinan Hubein maakunnassa. Globaali pääoma tuntuu myös ajattelevan, että pienenkään kuprun edessä keskuspankit tulevat hätiin. Kun kukaan ei halua uutta laskusuhdannetta, sitä ei silloin tule. Näinkö yksinkertaista?

Maailma on kuitenkin muuttunut…

Talouskasvua ennustavat ekonomistit eivät ole ammattikuntana onnistuneet kovinkaan hyvin taantumien ennustamisessa. Vaikka historia ei toista itseään, taantumien osalta se näyttää kuitenkin rimmaavan, valitettavasti kuitenkin vasta jälkikäteen todennettuna. Toinen varsin ilmeinen seikka on se, että talousympäristön riskiarvioinnissa fokus on aina hyvin vahvasti Yhdysvaltain taloudessa, niin myös nyt, vaikka maailma on Kiinan ansiosta merkittävästi moninapaisempi. USA-keskeisyys lienee ainekin osittain seurausta omasta kokemusmaailmastamme: maailmantalous ei ole toisen maailmansodan jälkeen selvinnyt ilman taantumaa, jos Yhdysvallat on ajautunut siihen, mutta USA on selvinnyt kuivin jaloin vakavistakin talouden häiriöistä muualla. Näin kävi muun muassa Aasian-kriisin aikana, vuosina 1997-98, jolloin USA:n vahva kotimainen kysyntä suojasi sen omaa talouskasvua ulkomaan kaupan ja sijoitusmarkkinoiden negatiivisilta vaikutuksilta.

Koronaviruksen taloudellisten vaikutusten arviointi on hyvin vaikeaa. Aikaisemmat virusepidemiat eivät ehkä olekaan kovin luotettava vertailupohja vaikutusarvioille, koska maailma on tänä päivänä kovin toisenlainen kuin vaikkapa SARS-viruksen aikaan vuonna 2003.

Vaikka epidemian pääpaino on pysynyt matkustuskieltojen takia toistaiseksi Kiinassa Hubein maakunnassa, on yksin Hubeilla suuri merkitys, sillä se on tänä päivänä keskeinen globaali komponenttivalmistuksen keskittymä, ja sen tuotantoseisokit hidastavat todennäköisesti laajasti toimituksia globaaleissa teollisissa arvoketjuissa. Nämä ketjut yltävät Suomenkin rannoille. Kiinan palvelusektorin menetyksistä suurin osa jää pysyviksi, ja onkin hyvä muistaa, että Kiina on palveluvaltaisempi kuin vuonna 2003.

Kiinan talous on myös tänä päivä merkittävästi suurempi. Kiinan BKT on nyt lähes 20 prosenttia globaalista taloudesta, kun se SARS:n aikana oli vain noin 4 prosenttia. Lisäksi Kiina on merkittävästi syvemmin integroitunut globaaliin talouteen, myös globaalien palvelusektorin yrityksiin (esimerkkinä vaikka Kiinassakin toimivat amerikkalaiset kahvila- ja ravintolaketjut).

On luultavaa, että näemme kehittyneiden maiden yritysten tuloksissa laajasti epidemian negatiivisia vaikutuksia jo tämän vuoden ensimmäiseltä kvartaalilta alkaen ulottuen myös globaaleihin palvelusektorin yrityksiin, joille kiinalainen kuluttaja on aivan keskeisen tärkeä asiakas. Kaikkien näiden edellä mainittujen seikkojen takia on syytä olettaa negatiivisten vaikutusten olevan suurempia kuin SARS:n kohdalla.

On erityisen huolestuttavaa meidän suomalaisten kannalta, että Euroalueen BKT:n kasvu oli vuoden 2019 lopussa, ennen epidemian globaaleja vaikutuksia, jo valmiiksi hyvin heikkoa (BKT kasvoi vain 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä). Esimerkiksi Saksan teollisuuden kausivaihtelusta puhdistettu tuotantomäärä putosi vielä joulukuussa tuntuvasti ollen lähes 7 prosenttia matalampi kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Minne Saksa menee, sinne Suomi perässä. Näin se on mennyt enemmän tai vähemmän historiassa.

…Ja noususuhdanne on jo pitkällä

Loppujen lopuksi globaalin talouden näkymän tämän vuoden osalta näillä varmastikin vajavaisilla tiedoilla viruksen kestosta ja leviämisestä kiteytyy pitkälti siihen, millaisia puskureita suurilla talouksilla on talouden perusteiden pohjalta tällaista negatiivista kasvushokkia vastaan, ja paljonko talouspolitiikalla on liikkumavaraa pehmentää virusepidemian mahdollisesti merkittäviä negatiivia vaikutuksia.

Talouspolitiikan mahdollisuuksia luottamuksen ylläpitämisessä ei kannata aliarvioida tässäkään kohtaa eikä myöskään luottamuksen tärkeyttä. Talouskasvu ei synny vain resurssipotentiaalista, pääoman ja työpanoksen yhdistämisestä parhailla resepteillä. Se tarvitsee lyhyellä aikavälillä ennen kaikkea niin ihmisten kuin yritysten luottamusta tulevaisuuteen.

Globaali noususuhdanne on jo pitkä, Yhdysvalloille tämä on jo historian pisin noususuhdanne. Kypsyvään suhdanteeseen kuuluu normaalisti dynamiikka, jossa noussut resurssien kustannustaso heikentää kannattavuutta. Yritykset ovat tällöin herkempiä yllättävälle kysynnän heikentymiselle. Varsinkin, jos niiden taseissa vieraan pääoman suuruus omaan nähden on noussut merkittävän suureksi. Jos jokin tasapainottomuuden riski on mainittava, se on tämä. Yhdysvalloissa yrityssektorin velka-aste on ennätyskorkea. Onneksi yrityssektorin voittoihin nähden tilanne näyttää vähemmän huolestuttavalta.

Silti on syytä seurata yritysten tuloksia tänä keväänä erityisen tarkkaan ja sitä, miten yritykset raportoivat tulevasta kannattavuudestaan. Tulospettymykset laajemmin ovat aikaisemmin toimineet katalyyttina niin osakekursseille kuin vieraan pääoman vaatimille riskipreemioille, ja tällaisissa tilanteissa markkinataloudessa elävät yritykset joutuvat pahimmassa tapauksessa puolustamaan olemassaoloaan työntekijöitään irtisanomalla. Jos tämä tapahtuu riittävän suuressa mittakaavassa, yleisön odotukset muuttuvat ja alkavat toteuttaa itse itseään. Silloin tarvitaan vetoapua keskuspankeilta ja useimmin myös hallituksilta. Viimeisimmät taantumat ovat osoittaneet, että tätä apua on annettu jopa koordinoidusti yhtä aikaa lähes kaikissa keskeisissä talouksissa.

Sutta ei kannata tässä vaiheessa huutaa, vaan tarkkailla työmarkkinoiden kehitystä ja talouden kuvaa laajasti jumittumatta epidemiauutisointiin. Lopuksi tärkeä ja lohdullinenkin seikka. Samoin kuin SARS-virus, koronaviruskaan ei kestä lämpöä. Siinä on meille se toinen syy odottaa kesää.

Tiina Helenius
Pääekonomisti, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
EK:n EU- ja kauppapoliittisen valiokunnan jäsen

Muut Kauppapolitiikka-blogit

 

Turkishuutokauppayhtiö Saga Furs lykkää huutokauppaansa koronaviruksen takia

Salkunrakentaja - Ma, 17/02/2020 - 07:43
Saga Furs siirtää maaliskuun huutokaupan huhtikuulle koronavirusepidemian vuoksi.

Tämä rahaan liittyvä kysymys työhaastattelussa on ansa

Salkunrakentaja - Su, 16/02/2020 - 21:30
Rahaan liittyvät kysymykset ovat usein kaikkein hankalimpia kysymyksiä työhaastattelussa.

Kolme markkinaskenaariota tälle vuodelle

Laiska sijoittaja - Su, 16/02/2020 - 15:19
Sijoitusten tekemisen lisäksi vähintäänkin yhtä hauskaa on sijoitusten suunnittelu. Käytän usein erilaisia skenaarioita ja osto-ohjelmia - sillä tavalla saan mielenrauhaa käteisen poltellessa tilillä tai markkinoiden myllertäessä.

Nythän on varsin mielenkiintoinen tilanne markkinoilla, kun osakekurssit jatkavat jo monen mielestä yliajalla olevaa kasvuaan. Toisaalta nollakorkojen ympäristössä on aika vahva skenaario että kasvu vain jatkuu. Uusia uhkia on kuitenkin ilmassa. Näistä ei ole vähäisin koronavirus - Kiinan taloudellisen toimeliaisuuden väheneminen voi olla aika kova isku maailmantaloudelle, mutta kuvitelkaapa mitä tapahtuisi jos muualla aasiassa tai länsimaissa laitettaisiin toimistoja ja lentokenttiä kiinni?

Näistä odotellessa voikin tehdä muutamia skenaarioita, aloitetaan positiivisesta.

Skenaario 1: Nousu jatkuu - käteiskassan kasvatusta kohti 50 keuroa

Ensimmäinen skenaario on oman arvioini mukaan melko todennäköinen varsinkin jos koronavirus saadaan jotenkin hallintaan, keskuspankkien elvytyslinja jatkuu ja kauppasodat eivät kärjisty. Monta jos-sanaa tässä!

JOS kuitenkin yllä oleva aivan mahdollinen skenaario toteutuu, niin tällöin osakemarkkinatkin voivat jatkaa edelleen nousuaan vaihtoehtoisten sijoituskohteiden ollessa vähemmän houkuttelevia. Itse olen paisuttanut salkun viime aikoina ihan "tappiin", kun OST:lle tuli täydellä 50 000 eurolla uusia osakesijoituksia.

Tästä syystä uusien sijoitusten tekeminen edelleen nousevaan markkinaan ei ole kaikista innostavin vaihtoehto. Enemmän kiinnostaisi kokeilla käteiskassan nostamista 50 keuroon. Sellaisella käteiskassalla olisi sitten mukava ostella vaikka kunnon dipistä vuonna 2021 tai 2022 :)

JOS osakemarkkinat jatkavat nousussa, niin käteiskassan kasvatus on ykkössuunnitelmani. Tässä vaiheessa kassa on 20 keuroa, ja uskoisin että 50 keuron taso on saavutettavissa jossain vaiheessa ensi vuoden aikana jos pidän lisäsijoitukset minimissä. ETF-kuukausisijoitukset 1500 e/kk + tuorein 100 e/kk lisäys tikkaavat toki taustalla markkinatilanteesta riippumatta.

Skenaario 2: Vaakasuuntaista heiluntaa

Tämä on varsin todennäköinen skenaario. Markkinat ovat nousseet niin pitkään, että jonkinlaisia hengähdystaukoja voi hyvin tulla. Näitähän on vuosien varrella nähty.

Tällaisessa tapauksessa todennäköisesti kasvattelen käteiskassaa samoin kuin ykkösskenaariossa, mutta markkinoiden heiluessa en välttämättä pysty pitämään ostonappia piilossa. Yleensä mielenkiintoisia ostocaseja löytyy varsinkin yksittäisistä osakkeista vaikka markkinatilanne ei olisi muuten mitenkään erityisen edullinen.

Lisäostoja tekisin mieluusti sijoitusteemoihin, jotka täydentävät nykyistä salkkua edelleen. REIT-ETF:t ovat olleet hyvässä vedossa, mutta näihin teksisi mieli laittaa edelleen lisää. Samoin joitain mielenkiintoisia osakkeita puuttuu edelleen salkusta. Suomen markkinoilta esim. Fondia kiinnostaisi, samoin Huhtamäki, jonka hinnoittelu on tosin karannut.

Skenaario 3: Iso romahdus - koko käteiskassa ja kassavirta käyttöön

Koronavirus, kauppasodat, yleisesti liikaa kuumentuneet markkinat. Onhan näitä riskejä. Romahdusta on odoteltu monella taholla ja monesta suusta. Itsekin olen sitä moneen otteeseen povannut.

Jos sellainen 20 - 30 % romahdus tapahtuisi, niin oma ratkaisuni olisi luonnollisesti ottaa koko käteiskassa (tällä hetkellä 20 keuroa) käytöön asteittain.

Jos romahdus olisi yli 30 %, olen aika varma että käteiskassa ja kaikki käteinenkin olisi pistetty kiinni halventuneisiin osakkeisiin. Tässä tapauksessa todennäköisesti rahoittaisin ensin lisäostoja myymällä kehittyvien markkinoiden laina -ETF:n, jossa on tällä hetkellä n. 11 keuroa, sekä tuoreen sijoituksen pohjoismaisiin yrityslainoihin. Näiden rahojen loputtua jatkaisin kuukausittaisen ansio & pääomatulovirran sijoittamista osakemarkkinoille. Sijoituslainaa en ole koskaan ottanut, mutta ehkä sellaistakin pitäisi harkita?

Kaikissa edellisissä skenaarioissa tulen joka tapauksessa jatkamaan kuukausittaisia ETF/rahasto-sijoituksia sekä OST:lle tulevien osinkotulojen sijoittamista takaisin salkkuyhtiöihin.

Nämä viisi teknologiaosaketta ovat analyytikoiden suosikkeja

Salkunrakentaja - Su, 16/02/2020 - 13:31
Amerikkalaiset teknologiajätit keräävät kaksinumeroisen määrän analyytikoiden ostosuosituksia.

Osinkotykeistä jo aika napata voitot pois

Piksu: Suositukset - Su, 16/02/2020 - 11:19

Aktian kurssigrafiikka kertoo kaiken markkinoiden väitetystä tehokkuudesta

Tähän aikaan vuodesta valtamedia vilisee otsikkoja "Napppaa kevään tuotot - tässä pörssin parhaat osinkopaperit!" Neuvoa typerämpää on vaikea antaa, ainakin ammattimaisen sijoittajapalvelun vinkkelistä.

Osinkopaperien - jos muidenkaan - ostamiseen keväänkorva on huonoin mahdollinen aika. Juuri siksi, että osinkokiima kihisee markkinoilla pahimmillaan. Kuten aina.

Ja kuten aina, siihen on varauduttava hyvissä ajoin. Mikä ei ole vaikeaa - hyville sijoittajille, ja vinkkaajille.

Kotimaisen osinkotykit, joista Helsingin ja yleensä Pohjoismaiden pörsseissä ei ole pula, ovat loistavia sijoituskohteita - kun ne ostaa sopivaan hintaan. Noita monttuja on tarjolla riittävästi joka vuosi.

Viikkokatsaus 8/2020

Talousmentor - Su, 16/02/2020 - 10:10

Tuloskierros hieman hiljenee ja tulosennakoissa:

  • Ti: Ponsse
  • To: Elekta ja Deere

Handelsbanken: Kauppaketju Stockmann on pörssissä aliarvostettu

Salkunrakentaja - Su, 16/02/2020 - 09:14
Pankin mukaan Stockmannin tavaratalot vahvistuvat kustannussäästöillä.

Ministeri Kulmuni jarruttelee suunnitelmia dieselin verotuen poistosta

Salkunrakentaja - La, 15/02/2020 - 20:39
Hallituksen suunnitelma nostaisi dieselautojen polttoainekuluja reippaasti. Valtiovarainministeri ja keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni otti suunnitelmaan kantaa.

Jopa kryptovaluutta bitcoin kohdannut koronaviruksen kielteiset vaikutukset

Salkunrakentaja - La, 15/02/2020 - 16:55
Koronavirus vaikuttaa bitcoinin louhintalaitehankintoihin.

Pääanalyytikko: 15 suurinta kotimaista pörssiyhtiötä ennätyksellisessä tuloskunnossa

Salkunrakentaja - La, 15/02/2020 - 15:28
Kansainvälisen ja kotimaisen talouden puhuttu viileneminen ei viime vuonna pystynyt lyömään lommoa Suomen suurimpien yritysten liiketoimintaan, Strategic Accountingin selvitys kertoo.

Suurten ratahankkeiden suunnittelu alkaa – Turun tunnin junaan ja Suomi-rataan haetaan EU-rahaa

Salkunrakentaja - La, 15/02/2020 - 09:23
Valtio ja kunnat ovat päässeet yhteisymmärrykseen Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta sekä eri osapuolten rahoitusosuuksista.

Elämme alkavan nousukauden parasta aikaa

Piksu: Trendit - La, 15/02/2020 - 09:11

Suurien talousalueiden Kiinan, Euroalueen ja USA:n suhdannekierrot olivat vuodesta 2010 aina vuoteen 2018 saakka epäsynkronissa. Jos joku talousalue oli laskussa, niin joku muu oli samaan aikaan nousussa.

Talousalueiden suhdannekierrot ovat viimeisten parin vuoden aikana syknronoituneet ja kaikki ovat päässeet samanaikaiseen nousutrendiin. Tämä tietää sijoittajalle helpotusta. Suhdannekierto antaa yksinkertaisen viestin: Elämme alkavan nousukauden parasta nuoruuden aikaa. Voimat ja terve itsevarmuus vahvistuvat. 

Lisää tietoa:   OECD composite leading indicator

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset