Uutiset

Tesla on hurjassa hintakuplassa

Piksu: Suositukset - Pe, 24/07/2020 - 16:38

Sähköauton tulevaisuudesta ei kannata maksaa mitä tahansa

Jokaisella ajalla on omat hypensä. Nyt ovat vuorossa taas vaihteeksi teknoyhtiöt, joiden ykköskuplaksi on kavunnut sähköauton pioneeri Tesla.

Sen yllätyksenä tullut voitolle kampeaminen mahtui Suomessakin televisiouutisiin. Sekin kertoo osaltaan, millainen hype yhtiön ympärillä kuohuu – ikään kuin suuren yhtiön niukka voitollinen tulos olisi sensaatiomainen saavutus.

Sähköautojen markkinajohtajasta on tullut jo kirkkaasti pörssiarvoltaan suurin autotehdas, vaikka se liikevaihdoltaan mahtuu vielä hädin tuskin keskikastiin. Teslan liikevaihto vastaa puolta Kiasta, alle kolmasosaa ranskalaisesta Peugeotista ja kymmenesosaa Toyotasta.

Teslan markkina-arvo on 50 prosenttia Toyotaa suurempi. Vastaavaa tilannetta en historiasta tiedä.

Lisäosto Kiina-ETF:ää

Laiska sijoittaja - Pe, 24/07/2020 - 13:44
Tein n. kaksi viikkoa sitten avausoston Kiina-ETF:ään (ICGA). Tämän jälkeen markkinoilla on ollut myllerrystä ja ostohetkestä erityisesti Kiinan markkinat ovat olleet alamaissa.
Edellisen oston yhteydessä uumoilin että ostot jatkuvat, jos kurssit laskivat. Näin kävi yllättävän nopeasti. Tänään ICGA-ETF oli lähes neljän prosentin laskussa (edellisten laskujen päälle) ja ostin n. tuhannen euron erän kurssiin 5,44 e/kpl.
Tulen jatkossakin tankkaamaan lisää kyseistä ETF:ää jos kurssit laskevat reilusti. Uskon monesta syystä että teknopainotteinen ICGA (Alibaba ja Tencent muodostavat yli 30% indeksistä) tulee pärjäämään pitkällä aikavälillä:
  • Kiina on tekoälyn suurvalta: dataa riittää, sitä kerätään enemmän kuin muualla, ja sitä käytetään liiketoiminnassa (ja toki muuallakin, mutta se on toinen tarina)
  • Kiina on valtava sisämarkkina. Vähän sama etu kuin jenkkilässä.
  • Kiinalaiset osakkeet ovat jääneet jälkeen länsipörsseistä ja varsinkin jenkkilästä. Pitkällä aikavälillä globaali taloudellinen painopiste siirtynee Kiinaa kohti.
Mutkiakin on matkassa Kiina-sijoittajalla. Viimeisimpänä länsivaltojen ja Kiinan poliittinen ja taloudellinen nokittelu. Itse haluan tämän kortin katsoa ja minulla on aikaa odottaa että potentiaali realisoituu.

Putkifirma Uponor tarjosi jättiyllätyksen – analyytikoiden tulosennusteet pahasti pieleen

Salkunrakentaja - Pe, 24/07/2020 - 08:45
Uponor pyyhki pöytää analyytikoiden ennusteilla. Uponor ei edelleenkään anna ohjeistusta koko vuoden tuloskehityksestä.

Konepajayhtiö Valmet ylsi selvästi odotuksia parempaan tulokseen

Salkunrakentaja - Pe, 24/07/2020 - 08:19
Yhtiö ei edelleenkään anna ohjeistusta koko vuoden tuloskehityksestä.

EU:sta

Piksu: Yhteiskunta - To, 23/07/2020 - 16:14

Ardennit, EU:n ytimessä

Ardennien metsissä ei rajoja ole turhan tarkkaan syynätty. Toisessa maailmansodassa Saksa otti armeijaansa väkeä myös Belgian puolelta rajaa. Liioin rajavalvonta on ollut huterasti santarmien käsissä.

Saksan ja Ranskan väliset maakuljetukset tapahtuivat paljolti Belgian kautta. Kun Saksa ja Ranska olivat hakanneet päätään seinään kolmessa verisessä sodassa 1870 – 1945, heräsi ymmärrettävästi ajatus, ettei näin voida jatkaa. Alkoi yhteistyö pienellä alueella. Saksan ja Ranskan raja-alueella Beneluxilla on kaikkiaankin pinta-alaa vain murto-osa Suomesta eli 75.000 km2.

Alusta asti mukana oli ongelma. Ranska veti mukaansa Italiaa saadakseen sananvaltaa ohi Saksan ja Hollannin valtioitten. Vaikka Pohjois-Italia onkin teollistunut, Sisiliassa pätevät samat mafian säännöt kuin 1800-luvulla.

Puolelle Suomalaisita riittää 100'000€ varallisuus, kymmenesosa halajaa miljoonaa

Piksu: Kevyttä - To, 23/07/2020 - 15:20

Paljonko sinulla pitää olla varallisuutta, jotta tuntisit olosi taloudellisesti turvatuksi?

LähiTapiolan maaliskuussa teettämässä Arjen katsaus –kysellyssä yli tuhannesta vastaajasta 43 prosenttia sanoi enintään 75 000 euron varallisuuden riittävän taloudellisen turvan tunteeseen. Peräti kolmasosa vastaajista olisi tyytyväinen jo 25 000 euron varallisuudella.

-Merkillisimmät tulokset mitä arjen katsauksissa olen nähnyt. Kun huomioi hyvinvointivaltion turvaverkot ja lakisääteisen eläkejärjestelmän kaikille työssäkäyville tuottavan eläkkeen, noin 100 000 euron kokoluokkaa olevan varallisuuden luulisikin tuovan rauhoittavan lisäturvan useimmille. Mutta yllättävän moni, miltei kymmenesosa, vaatii yli miljoonan varallisuutta tunteakseen itsensä turvatuksi. Ja joillekin edes viisi miljoonaa ei tunnu riittävän, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro ihmettelee.

Osakkeetko kalliita? P/E-kerroin ei ole koko totuus

Salkunrakentaja - To, 23/07/2020 - 12:13
Osakkeet näyttävät P/E-kertoimien valossa kovin hintavilta. Johtopäätöksissä kannattaa olla kuitenkin varovainen.

EU kasvuydin panostaa teknologiaan, Suomi sai haluamansa maataloustuet

Piksu: Kevyttä - To, 23/07/2020 - 12:12

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on tyytyväinen siihen, että sopu EU:n monivuotisesta budjettikehyksestä ja EU:n elvytyspaketista syntyi jäsenmaiden välillä. 

Suomen saama 400 miljoonan euron erilliskirjekuori maaseudun kehittämiseen oli MTK:n mielestä välttämätön. Sillä varmistetaan, että Suomen osuus EU:n maatalousbudjetissa kaudelle 2021-2027 on samantasoinen kuin nykyisellä budjettikaudella.

Ekonomisti: EU:n elpymisrahasto vie kohti tulonsiirtounionia ja liittovaltiota

Salkunrakentaja - To, 23/07/2020 - 10:12
Tiistaina päätetyssä EU:n elpymispaketissa on kyse jostain ihan muusta kuin koronakriisin elvytyksestä, väittää itsenäinen ekonomisti Tuomas Malinen.

Kaupan ala porskuttaa, Keskon toinen vuosineljännes oli väkevä

Salkunrakentaja - To, 23/07/2020 - 09:17
Keskon ruoan verkkokaupan kasvu oli kesäkuussa yli 500 prosenttia.

Nämä tekijät vaikuttavat auton ostopäätökseen – auto ei ole suomalaisille statussymboli

Salkunrakentaja - To, 23/07/2020 - 09:04
Vain harvoille suomalaisille auton väri tai statukseen ja vaikutuksen tekemiseen liittyvät asiat.

Autoilija maksaa pian bensasta ja dieselistä reippaasti enemmän

Salkunrakentaja - Ke, 22/07/2020 - 19:47
Autoilu kallistuu. Bensiinin ja dieselin hinta nousee reippaasti ensi viikolla.

Uusia rakennuslupia lähes 28 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna

Salkunrakentaja - Ke, 22/07/2020 - 19:11
Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2020 maalis-toukokuussa 8,8 miljoonaa kuutiometriä, 27,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Onko rakennuskonserni SRV käänneyhtiö? Osakkeelle ostosuositus

Salkunrakentaja - Ke, 22/07/2020 - 13:24
Evli nosti SRV:n osakkeen suosituksen tasolle osta.

Mikä on ”turvamarginaali” ja mitä se tarkoittaa asuntosijoittamisessa?

Salkunrakentaja - Ke, 22/07/2020 - 11:51
Warren Buffettia seuraaville osakesijoittajille ”margin of safety” eli turvamarginaalikäsite on tullut tutuksi vuosien varrella.

Riikka Heikinheimo bloggaa: EU-budjetti kurittaa tulevaisuusinvestointeja 

EK - Ke, 22/07/2020 - 10:51

EU:n elpymisrahastosta ja pitkän aikavälin budjetista tehty päätös puhututtaa – aiheesta. Päätös tarvittiin. Koko EU-alueen yhtenäisyys, elpyminen ja investoinnit - erityisesti vihreään kasvuun ja digitaalisuuteen - ovat meidänkin etumme nimenomaisesti yritysten osaamisen ja vientinäkymien vuoksi. Valitettavaa kuitenkin on, että sopu saatiin aikaiseksi pitkäjänteisyyden ja tulevaisuuden kustannuksella. EU-budjetin 7-vuotisen raamin sisällä leikkauksia tehtiin erityisesti Euroopan Horisontti -ohjelmaan, siis tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rahoitukseen. Aiheisiin, joissa nimenomaisesti EU-tasoinen yhteistyö on parhaimmillaan.  

Ratkaisu kurittaa tulevaisuusinvestointeja juuri nyt on yllättävä. Akuutin kriisin syy – koronapandemia – on juuri osoittanut koko maailmalle kuinka kriittisistä osaamisista ja verkostoista on huolehdittava ennakoiden ja yhteistyössä. Osaamista ei pystytä rakentamaan sormia napsauttamalla yhdessä yössä. Esimerkiksi koko maailman janoamaa turvallista ja tehokasta rokotetta ei kehitetä kuukaudessa. Jälkijättöiset paniikkiratkaisut ovat huonoja – seuraava kriisi voi tulla ihan muualta. Kriittisten osaamisten huoltovarmuutta voidaan luoda ennakoiden, vaikka kenelläkään ei olekaan tulevaisuutta ennustavaa kristallipalloa. Julkisesti rahoitetut EU-tasoiset ja kotimaiset temaattiset yhteistyöverkostot ovat tärkeitä ”tulevaisuuden osaamispankkeja”.

Kansallisesti meidän pitää toimia viisaammin. Syksyllä käynnistyvä budjettiriihi on hallitukselle näytön paikka. Päätöksiä on tehtävä tasapainoisesti tulevaisuusinvestoinnit mielessä. TKI-toimia varten yhteistyössä laadittu tiekartta on hyvä opas. Suomi ei kiipeä tästä koronakuopasta millään muulla kuin talouskasvulla. Tulevaisuuteen varautumisessa tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä innovoinnin merkitys on järkälemäinen. Innovointiosaaminen ei kestä katkoksia ja siksi tutkimuksen sekä koulutuksen rooli korostuu aivan erityisesti. Yritykset ja tutkijat ovat hyvin hereillä ja halukkaita kantamaan oman roolinsa yhteistyöstä; sille on luotava rahoituksella toimivat puitteet.

Koronakriisi tuuppasi jo käynnissä olleita kehityskulkuja hyppäyksenomaisesti eteenpäin. Nyt jos koskaan uudistumista on kannustettava. Osaamisen puute ei saa olla siinä esteenä. Kansallisessa päätöksenteossa ei saa toistaa EU-tasoista virhettä jättää pitkän aikavälin rahoitus modernisoimatta. Kasvu ja uudistuminen on Suomen etu, sillä koronakriisistä toivuttaessa vain #kasvumaksaavelan.

Wulff antoi positiivisen tulosvaroituksen – osake pomppasi +26 prosenttia

Salkunrakentaja - Ke, 22/07/2020 - 09:00
Toimistotarvikeyhtiö Wulff Wulff nosti arviotaan koko vuoden 2020 liiketuloksesta.

Tulisiko kilometrikorvaukset määrittää sähköautoille erikseen?

Piksu: Yhteiskunta - Ti, 21/07/2020 - 22:00

Kirjoitin 8 vuotta sitten pari kirjoitusta kilometrikorvauksista (kts. Kilometrikorvausten porrastus ja kohtuullistaminen sekä Kilometrikorvauskeskustelun punaiset sillit). Keskeisimpänä pointtina jutuissa on se, että kilometrikorvaukset eivät saisi toimia verottomana palkanlisänä, mutta käytännössä ne sitä nykyehdoin monessa tilanteessa ovat, koska kuljettu kilometri voi kuluttaa polttoainetta ja autoa huomattavasti vähemmän kuin mitä kilometrikorvaus antaa. Ongelma vain on, että autoja on hyvin erilaisia myös kilometrin aiheuttaman kustannuksen osalta. Vaikka halvalla autolla käytännössä pääseekin tienaamaan kilometrikorvauksilla, kilometrikorvauksen tulisi kattaa kulut myös jonkin verran kalliimmillakin autoilla. Käytännössä lopputulos on se, että vaikka jotkut tienaavatkin kilometrikorvauksilla, joillakin ne eivät riitä kattamaan kuljetun kilometrin kustannuksia. Raja on pakko vetää johonkin, mutta on mahdotonta sanoa yhtä oikeaa euromäärää, missä sen rajan tulisi olla. 

Kilometrikorvaus on pysynyt jokseenkin samana 8 vuoden takaisten kirjoitusteni aikaan verrattuna, mutta itse autoilun osalta yksi asia on tänä aikana muuttunut: sähköautoja on jo alkanut näkyä enemmän katukuvassa. Kilometrikorvauksien suuruudessa sitä ei kuitenkaan ole otettu huomioon. Olisiko ehkä jo aika?

Tesla ladattavana 

 (Wikimedia Commons)

Janica Ylikarjula bloggaa: EU-sopu tarvittiin

EK - Ti, 21/07/2020 - 18:34

Sopu EU:n elpymisrahastosta ja pitkän aikavälin budjetista saatiin jäsenmaiden kesken lopulta aikaan ripeästi. Ratkaisun siirtyminen syksylle olisi lisännyt epävarmuutta ja syventänyt jakolinjoja entisestään.

Koko EU-alueen elpyminen ja investoinnit vihreään kasvuun ja digitaalisuuteen ovat Suomen ja suomalaisyritysten etu. Pitkä investointilama olisi myrkkyä Suomenkin kansantaloudelle. Elpymisrahasto keskittyy julkisiin investointeihin. Nyt onkin tärkeää varmistaa, että julkisissa kilpailutuksissa noudatetaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Suomalaisyrityksillä on erinomaista osaamista tarjottavana myös muissa maissa tehtäviin investointeihin.

EU-huippukokouksessa elpymisrahaston lainaosuutta saatiin kasvatettua suhteessa suoriin avustuksiin. Valitettavasti leikkauksia kohdistettiin EU-ohjelmiin suunniteltuihin lisäpanostuksiin ja yksityisten investointien tukemiseen.

Myönteistä olivat muutokset jäsenmaille myönnettävän rahoituksen kriteereihin, joissa korostuu nyt enemmän suorat koronakriisin talousvaikutukset. Ilmastotoimiin käytetään vähintään 30 % koko elpymisrahaston ja EU-budjetin rahoituksesta. Myös oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja EU-rahoituksen linkittäminen on päätöksessä mukana, mutta sen yksityiskohdat ovat vielä auki.

Komission ottaman lainan takaisinmaksuun liittyviin EU:n mahdollisiin uusiin omiin varoihin palataan vielä myöhemmin. Nyt päätettiin kierrättämättömään muovijätteeseen liittyvästä maksusta. Toteuttamiskelpoisia, riittäviä ja vakaita, uusia tulonlähteitä on vaikea löytää. Esillä olleiden esimerkkien osalta on olemassa riski, että ne lisäisivät eurooppalaisen elinkeinoelämän kustannuksia, heikentäisivät kilpailukykyä ja johtaisivat kauppakumppanien vastatoimiin.

EU-budjetin modernisointi jäi jalkoihin

Neuvotteluissa fokus oli elpymispaketissa ja vähemmän huomiota kiinnitettiin EU:n pitkän aikavälin budjettiin, joka määrää EU-budjetille raamit seitsemäksi vuodeksi eteenpäin. Menokurista huolehdittiin kuten aina yhteisiä varoja käytettäessä pitää tehdä. Valitettavasti EU-budjetin nykyaikaistaminen jäi samalla jalkoihin.

Leikkaukset kohdistuivat loppuneuvotteluissa yhteisiin EU-tason julkishyödykkeisiin, joita on tehokasta rahoittaa EU-tasolla: investointeihin tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä digitalisaatioon, sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen sekä vakauden edistämiseen EU:n lähialueilla. Jäsenmaille etukäteen jyvitettävät varat painoivat taas kerran tulevaisuusinvestointeja enemmän.

Maiden jäsenmaksupalautuksista pyrittiin Britannian EU-eron myötä pois, mutta lopputulemana onkin niiden vahvistaminen.

EU:n yhtenäisyys on ollut koetuksella jo ennen koronakriisiä. Siksikin on äärimmäisen tärkeää, että jäsenmaiden kesken löytyi kohtuullinen sopu. Päinvastaisella lopputuloksella olisi voinut olla dramaattisia vaikutuksia EU-yhteistyön – ja Suomenkin – kannalta.

Verotaakkasi riippuu voimakkaasti siitä minkä maan yrityksiä omistat

Piksu: Suositukset - Ti, 21/07/2020 - 18:06

Yritysten osingoista maksamasi verot vaihtelevat paljon sen mukaan missä maassa toimivan yrityksen osakkeita omistat.

Ennen osinkojen maksamista pitää yrityksen maksaa voitoista veroa. Tämän veron osuus on selkeä (siniset palkit oheisessa kuvassa). Se rasittaa  kaikkia osakkeenomistajia samanlaisena. Oheisen vertailun korkeimmat yritysverot ovat Saksassa, Japanissa, Saksassa ja Italiassa.. Halvimmat verot ovat lähes 10% pienempiä ja ne löytyvät Englannista, Virosta, Suomesta, USA:sta ja Ruotsista.

Tämän lisäksi maksat osingoista henkilökohtaista veroa joka riippuu monesta asiasta ja sen arvioiminen on joskus vaikeaa. Vero mitoitetaan Suomessa sen mukaan kuka tai mikä olet ja paljonko saat osinkoja. Yksityishenkilöillä tuo veroaste on  Suomalaisten osakkeiden osalta jossakin 25,5% yläpuolella.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset