Uutiset

Mieti Googlen etusivua, ja tajuat että se on yksinkertaisuudessaan suorastaan suomalainen – tämä nainen jos joku tietää sen

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 11/10/2019 - 19:01

On teennäistä yrittää omia suomensukuista ulkomaalaista kovin suomalaiseksi.

Että ulkomaanelävän pitäisi tykätä hiljaisuudesta, järvistä ja kalaruoista vain siksi, että sukulaisensa ovat syntyneet Suomessa.

Mutta Marissa Mayerin kohdalla on tehtävä pieni poikkeus.

Sitä voi miettiä, kun avaa seuraavan kerran hakukone Googlen.

Mayer työskenteli 2000-luvun taitteessa Googlella tiimissä, joka suunnitteli ja ylläpiti palvelun etusivua. Kun muiden hakupalveluiden etusivut olivat täynnä hörsöä ja hyperlinkkejä, Googlen etusivusta luotiin yksinkertainen ja suorastaan yliasiallinen.

– Se on mielestäni tyyliltään aika suomalainen. Minimalistista valkoista ja värikkäät, yksinkertaiset muodot, Mayer sanoo.

Googlen etusivuGooglen etusivu.

Sivu on niin yksinkertainen, että sitä voisi luulla väliaikaiseksi. Että tällainen se on, kunnes keksitään parempaa.

Samaan ajattelumaailmaan Mayer törmäsi käydessään Helsingissä Temppeliaukion kirkossa. Hän kutsuu sitä turistien käyttämällä nimellä rock church, kivikirkko.

– Sisällä kirkossa oli ruma aita, joka oli tarkoitettu väliaikaiseksi. Opas sanoi, ettei mikään ole niin pysyvää kuin väliaikainen. Se iski minuun! Käytin ihan samaa sanontaa omassa arjessani, että tehdään tämä nyt vaan nopeasti ja viimeistellään se sitten myöhemmin – jos viimeistellään, Mayer sanoo.

Mayerista tuli Googlen kasvot

Marissa Mayer ei ole Suomessa kovin tunnettu. Mutta Piilaaksossa kaikki tuntevat hänet.

Mayerista tuli 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä Googlen naiskasvot ja teknologiamaailman kiintotähti, joka täytti talous- ja teknologialehtien kannet.

Variety-, Fortune-, Success- ja Vogue-lehden kansikuvia.Marissa Mayer on antanut kasvot teknologiateollisuuden johtaville naisille.Laura Merikalla/Yle Uutisgrafiikka

Kuten Matt Damonin tai Pamela Andersonin, myös 44-vuotiaan Mayerin juuret ovat Suomessa.

Hänen äidinäitinsä ja äidinisänsä ovat suomalaisia, jotka muuttivat siirtolaisiksi Wisconsinin osavaltioon Yhdysvaltain pohjoisosiin. Mayerin äidin perheen kotikieli oli suomi, ja vielä Mayerinkin lapsuudessa naapurustossa vilisi suomenkielisiä sukunimiä.

– Rintala, Rintamäki, Hautamäki... Mayer luettelee.

– Useimmat kasvoista muistuttivat suomalaisuudesta. Huomaan sen, kun käyn Helsingissä. Kun ostin kerran täällä käydessäni liput balettiin, lipunmyyjä näytti aivan veljeltäni, hän nauraa.

Mayerille suomalaisuus on työteliäisyyttä, korkeaa koulutustasoa ja asiallisuutta, josta hän kertoo nauttivansa.

Mayerin oma lapsuus oli kuitenkin englanninkielinen ja amerikkalainen. Hän kasvoi tietokoneiden tehdessä läpimurron ja piti matematiikasta ja tieteistä.

Marissa Mayer Finlandiatalolla 11.10.2019"Tykkään teknologiayrityksistä kaikissa eri vaiheissa. Pieninä tai isoina, aloittelevina tai jo kypsyneinä", Mayer sanoo.Markku Pitkänen / Yle

Ensimmäisen tietokoneensa hän osti vasta 1990-luvun alussa lastenvahtimisesta saamillaan rahoilla. Sitten hän lähti Stanfordin yliopistoon opiskelemaan tietojenkäsittelytieteitä. Kun lahjakkaana ja kunnianhimoisena pidetty Mayer valmistui, hän sai 14 työtarjousta.

Yksi niitä oli vastaperustetulta Googlelta, jolla oli tuolloin kahdeksan työntekijää. Mayer valitsi Googlen, koska sen osaaminen ja kunnianhimoisuus tekivät vaikutuksen. Hänestä tuli varhaisen Googlen kahdeskymmenes työntekijä ja ensimmäinen naispuolinen insinööri.

– Suoraan sanoen ajattelin, että firma menee luultavasti jossain vaiheessa nurin. Mutta ajattelin, että paikka on oman oppimiseni kannalta paras mahdollinen, Mayer sanoo.

Nurin menemisen sijasta Googlesta tuli nettijätti ja sen etusivusta pysyvä väliaikaisuus. Mayer taas nousi yhdeksi yhtiön hakutuotteiden kehitysjohtajista ja antoi usein kasvot Googlelle.

Teknologia-ala on yhä miesvaltainen

Istumme Finlandia-talon toisen kerroksen huoneessa, joka on varattu kapellimestareille.

Sellainen Mayer tänään onkin.

Huoneen ulkopuolella 1 200 naista kuuntelee luentoja Teknologiateollisuuden järjestämässä Women in Tech -seminaarissa. Haastattelun aikana IBM:n datastrategisti Laura Sutinen puhuu tekoälystä, Wärtsilän myyntijohtaja Reetta Kaila hiilineutraaliudesta ja Zalandon tuotesuunnittelujohtaja Vilma Sirainen asiakaskokemuksen räätälöinnistä.

Muutamaa tuntia myöhemmin on Mayerin vuoro. Hän on seminaarin pääpuhuja. Mikä on hänen viestinsä?

– Aion kertoa elämäntarinani.

Marissa Mayer Finlandiatalolla 11.10.2019Markku Pitkänen / Yle

Kun piipahdamme kuvanottoa varten Finlandia-talon yläaulassa, tunnelma on vastakohta marraskuiselle Slush-tapahtumalle. Slushissa melkein kaikki ovat miehiä, täällä melkein kaikki ovat naisia.

Suomessakin teknologiapiirit ovat vielä miesvaltaisia. Tuoreiden tilastojen mukaan teknologiateollisuuden kaikista työntekijöistä 14 prosenttia on naisia. Suunnittelijoista ja konsulteista naisia on 25 prosenttia, ja tietotekniikka-alan toimihenkilöistä 27 prosenttia.

Googlen johtamistapoja on pidetty hyvin suoraviivaisina, poikki ja pinoon -tyylisinä. Millaisena Mayer on kokenut työskentelyn miesvaltaisissa teknologiapiireissä?

– En ole koskaan törmännyt ongelmiin. Googlella oli erittäin arvostava ilmapiiri ja paljon erilaisia ihmisiä. Se on mielestäni tärkeää. Ei ole kyse vain naisten määrästä, vaan siitä että yhtiöissä on ylipäätään riittävästi erilaisia ihmisiä, Mayer sanoo.

Voisitko kuvitella tekeväsi jotain muuta?

– En oikeastaan. Rakastan sitä mitä teen.

Lumi Labs – "Rakastan lunta"

Vaatimattomasti ja ystävällisesti – suomalaisittain – esiintyvä Mayer kävi aiemmin Suomessa vuosittain, yleensä äitinsä kanssa.

Nyt viime kerrasta on kahdeksan vuotta. Sen jälkeen hän on saanut kolme lasta ja ollut viisi vuotta Yahoon toimitusjohtajana pelastamassa yhtiötä romahdukselta. Kun telejätti Verizon osti Yahoon vuonna 2017, myös Mayer jätti yhtiön.

Viime vuodet hän on ollut pitkälti poissa julkisuudesta.

Marissa Mayer Finlandiatalolla 11.10.2019"Olen saanut työskennellä Googlessa ja Yahoossa, jotka ovat molemmat muuttaneet maailmaa", Mayer sanoo.Markku Pitkänen / Yle

Vuonna 2018 Mayer perusti entisen Yahoo-yhtiökumppaninsa kanssa Lumi Labs -yrityshautomon. Nimen hän nappasi Suomesta.

– Rakastan lunta. Pohdin tyttärelleni nimeä Lumimarja, ja sehän on yksi Marimekon kankaistakin, Mayer sanoo.

Perheen San Franciscon -kodissa on Marimekon kankaita ja Iittalan vesilasit. Nyt Mayer aikoo pitkästä aikaa viettää äitinsä ja kaksostyttäriensä kanssa pitkän viikonlopun Helsingissä.

Mutta pian Lumi Labsia ei enää ole. Starttivaihe on nyt takana, ja edessä on uudelleenbrändäys toisella nimellä, Mayer kertoo.

Mihin Mayer tähtää uudella yrityksellään?

– Emme ole vielä juuri puhuneet siitä julkisesti. Mutta ajatuksemme on helpottaa arkipäiväisiä asioita tekniikan avulla. Ihmiset viettävät liikaa aikaa laitteidensa kanssa, ja tahdomme säästää arvokasta aikaa muille asioille, Mayer sanoo.

Arkipäiväisiä asioita. Sehän kuulostaa yhtä suomalaiselta kuin astiakaappi.

S-ryhmän ratkaisu työvoimapulaan: palkkaa kokkeja Filippiineiltä

Salkunrakentaja - Pe, 11/10/2019 - 18:12
Kauppaketjun mukaan työvoimapula Suomessa on totista totta.

Journalisti: Fokus Media lakkauttanee Cosmopolitanin ja Ellen

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 11/10/2019 - 16:15

Fokus Media harkitsee nuorille naisille suunnattujen aikakauslehtiensä Cosmopolitanin ja Ellen lakkauttamista, kirjoittaa Journalisti. Lehtiä on tarkoitus tämänhetkisten kaavailuiden mukaan julkaista enää parin numeron verran.

Lehtien toimituksia koskevat yt-neuvottelut alkavat ensi viikolla. Työvoiman vähennystarve on yhdeksän henkilötyövuotta.

Fokus Medialla on myös yli 50-vuotiaille suunnattu Oma Aika -lehti. Sen yt-neuvottelut on saatu valmiiksi jo aiemmin syksyllä, ja lehti lakkautetaan. Omaa Aikaa ilmestyy vielä kaksi numeroa.

Fokus Media osti vuoden 2017 lopussa Cosmopolitanin Sanomalta ja Ellen, Oman Ajan sekä Koti & Keittiön Allerilta. Se julkaisee kaikkiaan kahtatoista erikoisaikakauslehteä.

– Firmalla on ollut vaikeaa alusta saakka, Fokus Median pääluottamusmies Petri Laulajainen sanoo Journalistille.

Tjäreborgista ja sen pohjoismaisista sisaryhtiöistä tehtiin ostotarjous

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 11/10/2019 - 15:50

Konkurssiin ajautuneen brittiläisen matkanjärjestäjän Thomas Cookin pohjoismaisesta liiketoiminnasta on tehty ostotarjous. Ruotsalaisen Vingin viestintäpäällikkö Fredrik Henriksson vahvistaa uutistoimisto TT:lle, että alustava tarjous on tehty.

Pohjoismaiset matkayhtiöt Ving, Spies ja Tjäreborg kuuluvat kaikki Thomas Cook -konserniin. Ne ovat olleet konsernin kannattavimpia osia, joten jo konkurssin yhteydessä arvioitiin, että niille saattaisi löytyä ostaja. Lisäksi mukaan kuuluu Thomas Cookin pohjoismainen lentoyhtiö.

Henrikssonin mukaan ostajaehdokkaita on useampia. Pääomasijoitusyhtiö Triton teki tarjouksen keväällä, mutta ei kerro, onko se edelleen kiinnostunut.

Tjäreborg ja Thomas Cookin muut pohjoismaiset osat ovat jatkaneet toimintaansa emoyhtiön konkurssista huolimatta.

Deltamarin ja Rauman telakka yhteistyöhön Tallinkin uudesta aluksesta – sopimus miljoonien eurojen arvoinen

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 11/10/2019 - 13:51

Laivojen suunnitteluun erikoistunut turkulainen Deltamarin on solminut suunnittelusopimuksen Rauman telakan kanssa.

Rauma Marine Constructionin kanssa tehty sopimus koskee telakalla rakennettavan Tallinkin shuttle-aluksen suunnittelua. Alus tulee liikennöimään Helsingin ja Tallinnan välillä.

Deltamarin suunnittelee alukseen runko-, koneisto ja sähköjärjestelmiin liittyvää tekniikkaa. RMC kertoi aikaisemmin ostavansa myös Meyer Turun telakalta alukseen liittyvää suunnittelua, koska aluksen sisaralus on rakennettu Turussa.

Sopimuksen arvo on Deltamarinin mukaan noin 7,5 miljoonaa euroa.

Rauman telakka luovuttaa aluksen Tallinkille vuonna 2022. Sopimus aluksen rakentamisesta tehtiin aikaisemmin keväällä. Tilauksen arvo on 250 miljoonaa euroa ja sen työllisyysvaikutus Rauman telakalle on yli 1 500 henkilötyövuotta.

Yhteistyösopimus ei ole ensimmäinen laatuaan. Deltamarin tekee suunnittelutyötä myös RMC:lle Kvarken Link -yhtiön Vaasa-Umeå-lautasta. Lautan on tarkoitus valmistua vuonna 2021.

Lue lisää:

Deltamarinille miljoonasopimus Rauman telakalla rakentuvan uuden autolautan suunnittelusta

Rauman ja Turun telakat tekevät yhteistyötä – RMC osti Meyerilta Tallink-laivan suunnitteluaineiston

Rauman telakan isolle tilaukselle sinetti – Tallinkille uusi matkustaja-autolautta

Handelsbanken: Nokia tarjoaa jatkuvasti paranevia tuottoja tulevan vuoden aikana

Salkunrakentaja - Pe, 11/10/2019 - 13:47
Pankin mukaan Nokia on pörssissä nyt yksi matalimmin arvostetuista yhtiöstä alallaan.

Täysin kierrätettävästä paperipullosta voi tulla totta – suomalainen maalifirma Teknos lähti kampittamaan muoviongelmaa Coca–Colan kanssa

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 11/10/2019 - 13:00

Maailma hukkuu muoviin. Valtamerten jätepyörteet ovat järjettömän suuria, eikä kukaan tunnu voivan asialle juuri mitään. Muoviroska lisääntyy valtavalla vauhdilla, vaikka ympäristön likaantuminen on noussut lähes koko maailmaa huolettavaksi aiheeksi. Mikä neuvoksi?

Tanskalainen startup-yritys ei jahkaile, vaan aikoo laittaa tulevaisuudessa limsat ja oluet muovin sijasta paperipulloon. Ja täysin biopohjaiseen pulloon. Mistä on kyse?

– Heillä on visio saada markkinoille täysin biohajoava paperipullo. Tuotteen kehitystyö alkoi viitisen vuotta sitten, ja me lähdimme mukaan viime vuonna. Matka on alkanut, Teknoksen innovaatiopäällikkö Tuomas Aspiala selvittää.

– Voi olla, että menee useampi vuosi ennen kuin jokaisessa jääkaapissa on paperipullo, Aspiala myöntää.

Tuomas AspialaTeknoksen innovaatiopäällikön Tuomas Aspialan mukaan muovin käyttöä pakkauksissa voidaan vähentää. Jussi Koivunoro / Yle

Mikä tahansa paperista tehty pakkaus – kuten paperipullo – tarvitsee aina suojakseen pinnoitteen sekä sisäpuolelle että ulkopuolelle. Ja tähän tarvitaan Teknoksen osaamista.

– Perinteisesti pinnoitus on tehty muovikalvojen avulla. Nyt näistä kalvoista pyritään pääsemään eroon uusien keksintöjen avulla. Tätä kehitystyötä me olemme tehneet jo pitkään, Aspiala kertoo.

Lue alla olevasta artikkelista lisää erilaisista uusista keksinnöistä, joiden avulla muovia yritetään korvata:

Hyvästit muoville? Suomalaistutkijat loivat hämähäkkisilkistä ja selluloosasta jäykän ja sitkeän materiaalin, joka hajoaa luonnossa

Tunnetut brändit pioneereina

Maaliyhtiö Teknoksen tavoin monet tunnetut kansainväliset yritykset ovat lähteneet mukaan tanskalaisen paperipulloyritys Paboconin kierrätyspullohankkeeseen. Mukana ovat muun muassa sellaiset tunnetut nimet kuten Coca-Cola, Carlsberg ja L'Oreal.

Lopullisena tavoitteena on siis kehittää ja valmistaa täysin kierrätettävä, biopohjainen pullo muun muassa virvoitusjuomateollisuuden käyttöön. Tuomas Aspiala huomauttaa, että ilman suuria firmoja ja brändejä paperipulloihme ei olisi mahdollista.

Pullon raaka-aineena käytetään kestävästi tuotettua paperimateriaalia.Pullon raaka-aineena käytetään kestävästi tuotettua paperimateriaalia.Teknos

Hanke on esimerkki siitä, miten pakkausteollisuus etsii yhä hanakammin ympäristöystävällisiä ja kestäviä ratkaisuja, joilla korvataan perinteisiä muovipakkauksia tai vähennetään muovia pakkauksissa.

Puun merkitys raaka-aineena kasvaakin jatkuvasti, ja uusia keksintöjä putkahtaa ilmoille tuon tuosta. Myös paperipullohanke on pitkä projekti, joka vaatii vielä paljon kehitystyötä. Paboconin keksintöä esiteltiin perjantaina Kööpenhaminassa.

Muovia voidaan vähentää

Kierrätettävästä paperipullosta on tarkoitus tehdä sellainen, että se sopii sekä hiilihapottomille että hiilihapollisille juomille. Lisäksi uutta teknologiaa voidaan käyttää kosmetiikalle ja muille nesteille.

– Elintarvikkeiden pakkaamiseen käytetty paperi ja pahvi päällystetään tavallisesti ohuella muovikalvolla, mutta muovin vähentämiseen on olemassa vaihtoehto. Tietynlainen vesipohjainen pinnoite estää veden tai rasvan imeytymisen ja soveltuu erinomaisesti myös elintarvikekäyttöön, innovaatiopäällikkö Aspiala selvittää.

Nyt Tanskassa esitelty, niin sanottu ensimmäisen sukupolven paperipullo valmistetaan kestävästi tuotetusta paperimateriaalista, joka on pinnoitettu Teknoksen suojapinnoitteella. Tuotteen kehitystyö jatkuu.

Projekti etenee siten, että seuraavaksi siirrytään täysin kierrätettävään pulloratkaisuun. Pitkällä aikavälillä tavoite on siis valmistaa täysin biopohjainen paperipullo.

Ruotsalainen metsäyhtiö takana

Maalifirma Teknos on mukana hankkeessa muun muassa siksi, että se on jo pitkään kehittänyt pinnoitteita myös pakkausalan käyttöön.

Teknoksen työntekijöistä yli kymmenen prosenttia eli pari sataa ihmistä työskentelee tuotekehityksen parissa. Teknoksen liikevaihto on noin 400 miljoonaa euroa ja työntekijöitä on 1 700.

Tanskalaisen paperipulloyrityksen Paboconin takana ovat puolestaan ruotsalainen, pakkauspapereita valmistava metsäyhtiö Billerud-Korsnäs ja itävaltalainen muovipulloyhtiö ALPLA.

Lue myös:

Tyynenmeren jätepyörre jopa 16 kertaa isompi kuin on luultu – Suursiivous alkaa ensi kesänä

Uusi ratkaisu maailmaa piinaavaan muoviroskaongelmaan? Neste haluaa tehdä kodin muovijätteistä polttoaineita autojen tankkeihin

Takana hullu muovivuosi – Hukummeko muoviin vai voisiko muovi olla myös ystävämme? Maija Pohjakallio yrittää ratkaista maailmanlaajuisia muoviongelmia

Muovi mietityttää, mutta sen kierrättäminen takkuaa: Yksi syy on liian kaukana olevat kierrätyspisteet – katso täältä lähimmät pisteesi

Osaajille työlupa viikossa

EK - Pe, 11/10/2019 - 11:44

EK vaatii, että maahanmuuttoviraston tulee ratkaista fast track -menetelmällä työlupahakemukset, joilla Suomeen ollaan tulossa sellaisiin töihin, joista maksettava palkka on vähintään 4 000 euroa kuukaudessa.

– Tällaiset hakemukset on ratkaistava enintään viikossa. Jos tähän ei pystytä, lupa katsotaan myönnetyksi. Näillä osaajilla on kysyntää muuallakin eivätkä he odota pitkään työlupakäsittelyn rattaiden pyörimistä, sanoo johtaja Ilkka Oksala.

Suomessa on paha pula osaajista. Heitä ei ole oven takana odottamassa. Pitkät käsittelyajat vaarantavat koko rekrytoinnin onnistumisen ja näin vaikeuttavat yritystoimintaa.

Tällä hetkellä asiantuntijoiden ja muiden osaajien työlupahakemusten keskimääräinen käsittelyaika on useita kuukausia. Fast track -menettelyn ohella työlupien enimmäiskäsittelyajaksi tulee EK:n mielestä asettaa yksi kuukausi. Jos hakemusta ei ole ratkaistu tässä ajassa, hakemus katsotaan hyväksytyksi.

Vesterbackan yksityisen tunneliyhtiön johto antaa tänään lisäselvityksiä Tallinna-tunnelista Viron päättäjille Tallinnassa

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 11/10/2019 - 10:55

Suomen ja Viron välille merenalaista rautatietunnelia toteuttavan suomalaisyhtiön johto tapaa Ylen tietojen mukaan Viron poliittista johtoa tänään perjantaina.

Tapaamisen yhteydessä liikemies Peter Vesterbackan vetämä Fin-est bay area -tunneliyhtiö antaa Viron poliittiselle johdolle lisätietoa tunnelin kannavuusarvioista ja ympäristövaikutusselvitysten etenemisestä.

Viron johto tapaa myös hankkeen kiinalaiset rahoittajat

Tunneliyhtiön johdon ja Viron poliitisen johdon lisäksi tapaamiseen osallistuu myös hankkeen kiinalaisia rahoittajia.

Virossa on suhtauduttu kriittisesti yksityiseen rahoitukseen perustuvaan tunnelihankkeeseen ja vaadittu yhtiöltä lisäselvityksiä.

Tunnelia toteuttavan yhtiön mukaan tunnelin rakentaminen kestäisi noin kuusi vuotta. Hanke työllistäisi joka vuosi Suomessa arviolta jopa 20 000 ihmistä ja Virossa arviolta 6 000.

Tunnelihanketta toteuttava Finest Bay Area Development yhtiö solmi kesällä aiesopimuksen kiinalaisen maailman suurimman rakennusfirman CREC:n kanssa. Kiinalainen rakennusjätti on erikoistunut nimenomaan rautatiehankkeisiin, ja sillä on myös erikoisosaamista suurista porausurakoista.

Hankkeen suomalaiset yhteistyökumppanit ovat A-insinöörit, Pöyry ja Fira. Tallinna-tunnelin kustannusarvio on kokonaisuudessaan 15 miljardia euroa.

Bild som visar hur tunneln mellan Helsingfors och Tallinn kan se utTunnelin avulla maiden välisen matkustusajan on tarkoitus lyhentyä noin kahteenkymmeneen minuuttiin. FinEst Bay Arena Helsinki

Tunnelihankkeen veturina toiminut liikemies Peter Vesterbacka kumppaneineen on ilmoittanut olevansa valmis toteuttamaan hankkeen heti kun luvat ovat kunnossa. Tunnelin avulla maiden välisen matkustusajan on tarkoitus lyhentyä noin kahteenkymmeneen minuuttiin.

Viro vaatii lisäselvityksiä suuresta tunnelihankkeesta

Tunneli vaatisi Viron puolella niin sanotun valtiollisen erikoiskaavamenettelyn, joka on lain mukaan käynnistettävä aina kun kyseessä on iso kansainvälinen projekti. Erikoismenettelyn sallimisesta päättää hallitus.

Viron hallitus ei ole toistaiseksi vakuuttunut, täyttääkö Finest Bay Area -projekti erikoiskaavamenettelyn edellytykset.

Viron eri ministeriöt kaipaavat hankkeen vetäjiltä lisäselvityksiä. Avoimia kysymyksiä ovat ainakin riittävä rahoitus, kannattavuus ja ympäristövaikutukset. Virossa myös hankkeen aikataulua on pidetty epärealistisena.

Tunnelin rakentamisesta kilpailee kaksi projektia

Helsingin Tallinnaan yhdistävän tunnelin rakentamisesta kilpailee kaksi projektia. Vesterbackan Finest Bay Arean lisäksi omaa, tosin huomattavasti hitaampaa vauhtia etenee virkamiesvetoinen Finest Link. Siinä mukana ovat Uudenmaan liitto, Helsingin kaupunki, Liikennevirasto, Tallinnan kaupunki sekä Viron elinkeino- ja viestintäministeriö.

Lue myös:

Finest Bay Area Development on solmimassa aiesopimuksen maailman suurimman rakennusfirman, kiinalaisen CREC:n kanssa.

Jos Helsinki–Tallinna-tunneli toteutuu, Suomesta tulee osa Kiinan arktista silkkitietä – Peter Vesterbacka toivoo rahoitusta myös länsimaista

Kiinasta miljardipotti Helsingin ja Tallinnan väliselle tunnelille

Peter Vesterbackan Tallinna-tunneli on saanut 100 miljoonan euron rahoituksen – dubailaisen perheyhtiön rahat käytetään suunnitteluun ja lupiin

Pohjoismaihinkin tulee tulevaisuuden ruokaan keskittyvä rahasto – sijoittajaksi siirtyvä tutkija uskoo keksintöjen ratkaisevan ruokakriisin

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 11/10/2019 - 10:50

Tarvitsemme aivan uudenlaista ruokaa ja uusia tapoja ruuan tuotantoon, sanoo biotekniikan tohtori Lauri Reuter. Ruokajärjestelmän on muututtava, jotta maapallon väestö voi jatkossa syödä kestävästi.

– Ruokavalioiden on oltava paljon nykyistä kasvipainotteisempia. Uudet innovaatiot voivat tehdä kulutuksen muutoksesta helppoa. Kun kehitetään esimerkiksi pihvi, muna tai maitoa, joka vastaa ominaisuuksiltaan eläinperäistä, meidän onkin yllättäen helppoa tehdä muutos, Lauri Reuter sanoo.

Osa ruuasta pitää jatkossa tuottaa aivan uusilla tavoilla tai raaka-aineista, joita ei vielä ole käytössä. Mutta tuotettiinpa ruoka millä tavalla tahansa, yksi asia on varmaa: ihmiset haluavat tulevaisuudessakin ruokaa, joka maistuu, tuoksuu ja näyttää hyvältä.

Tutkija hyppäsi sijoittajaksi

Tulevaisuuden syömistä visioiva Lauri Reuter lopetti kesällä työnsä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkijana ja strategina. Nyt hän hyppää sijoittajan rooliin.

Uudenlaista ruokaa kehitetään nyt maailmalla kiihkeästi. Pohjoismaissa on erityisen paljon osaamista, josta olisi hyötyä maailmanlaajuisesti. Reuterin mielestä ruokajärjestelmän uudistamisen esteenä ei ole hyvien ratkaisuideoiden puute. Pullonkaulana on se, että ratkaisuja on työlästä saada vietyä lautaselle asti.

Reuterin ja kolmen muun ruokainnovaatioiden tuntijan, Mika Kukkuraisen, Pekka Siivonen-Uotilan ja Jari Tuovisen Nordic FoodTech Venture Capital -yhtiö on rakentamassa rahastoa, joka aikoo investoida ruokajärjestelmää merkittävästi uudistaviin, aivan alkuvaiheessa oleviin yrityksiin. Startup-yritysten kehitystyötä on tarkoitus rahoittaa kymmenenkin vuoden ajaksi niin, että niiden on mahdollista saada aikaan jotain oikeasti uutta.

– Pelkästään yksi uusi tuote ei vielä hirveästi muuta maailma. Mutta esimerkiksi teknologia, jolla voidaan valmistaa tuotteita uudella, merkittävästi kestävämmällä tavalla, voi muuttaa paljon, Reuter sanoo.

Vastaavaa, erityisesti foodtechiin sijoittavaa pääomarahastoa Pohjoismaissa ei aiemmin ole ollut. Tavoitteena on 50 miljoonan euron rahasto. Jos se suunnitellusti toteutuu, mukana on suurimpana sijoittajana valtion omistama Business Finland VC ja investointeja tehdään jo lähikuukausina.

Parhaillaan myös S-ryhmässä on suunnitteilla pääomarahasto, joka keskittyy tulevaisuuden ruokaan.

Lauri Reuter, Helsinki, 28.08.2019Lauri Reuterin mielestä ruokajärjestelmän uudistamisen ongelmana ei ole ratkaisuideoiden puute vaan se, että ratkaisuja on työlästä viedä lautaselle asti.Antti Haanpää / Yle Ratkaisuja löytyy, mutta niitä pitää etsiä

Lauri Reuter katsoo tulevaisuuteen positiivisesti. Ratkaisuja pitää kuitenkin kehittää aktiivisesti. Jos maapallolla syödään ja tuotetaan ruokaa niin kuin nyt, tulevaisuus näyttää synkältä.

– Jos ruokajärjestelmä ei muutu, emme tule mitenkään pääsemään puolentoista asteen ilmastotavoitteeseen, Reuter sanoo.

Lue lisää: Ilmaston lämpeneminen hätyyttelee maa-alueilla jo 1,5 asteen rajaa – Suurraportti: Kasvava ihmiskunta tärvelee maata ja hotkii liikaa lihaa

Ilmaston lämpenemisen lisäksi luonnon monimuotoisuus köyhtyy nopealla vauhdilla.

Lue lisää: Synkkä YK-arvio valmis: Luonnon tila heikentyy nyt ennennäkemätöntä vauhtia – kolmannes maapallon luonnosta tuhoutuu vuoteen 2050 mennessä

Maailmassa on valtava määrä aliravittuja ihmisiä, mutta samaan aikaan suuri osa maapallon väestöstä syö niin paljon ja epäterveellisesti, että sairastuu. Myös väestönkasvu on maailmassa niin nopeaa, ettei nykyisellä tavalla tuotettua ruokaa riitä kaikille.

– On tietenkin iso ongelma, että on enemmän suita ruokittavina. Mutta vielä isompi ongelma on se, miten väestö ruokaa kuluttaa. Elintason parantuessa erityisesti eläinperäisen ruuan kulutus kasvaa rajusti, Lauri Reuter sanoo.

Suklaata kaakaosoluista, proteiinia ilmasta

Mitä kaivatut ruokateknologian keksinnöt sitten voisivat olla?

Reuter heittää ideoita: Uudentyyppinen ruuan raaka-aine, jota voitaisiin hyödyntää samaan tapaan kuin vaikkapa proteiinivalmiste quornia. Uusi tapa hyödyntää kasviproteiineja. Uusi mittari, jolla juuri sopivan ruokavalion koostaminen on helpompaa. Myös suolistomikrobien parempi ymmärtäminen voi synnyttää uusia innovaatioita.

Ratkaisuja tarvittaisiin lisää myös teknologiaan, joka edistäisi kestävää kalankasvatusta suljetuissa kasvattamoissa, sillä maailmanlaajuisesti ylikalastus on suuri ongelma. Tarpeen olisi myös esimerkiksi sisäviljelyä helpottavan teknologian kehittäminen.

Aivan viime vuosina uudenlaisen ruuan kehitys on ollut todella nopeaa. On jo lihan kaltaisia kasvispihvejä ja paljon muuta on tulossa. Lauri Reuter visioi, että seuraava läpimurto on juusto, joka maistuu samalta kuin nykyisetkin, mutta on valmistettu täysin ilman eläinperäisiä ainesosia.

VTT:llä työskennellessään Reuter päätyi itse tutkimaan marjasolujen kasvattamista syötäväksi marjamassaksi. Marjasolujen kasvattaminen onnistui bioreaktorissa, jollaisen voisi tulevaisuudessa hankkia vaikkapa omaan keittiöön.

Suomessa marjoja kannattaa tietenkin kerätä metsistä, joten täällä marjojen solukasvattamossa ei ainakaan tällä hetkellä liene järkeä. Menetelmää voitaisiin sen sijaan hyödyntää muualla maailmalla tai raaka-aineisiin, joiden saannissa voi tulla ongelmia.

– Sveitsiläiset kollegat kasvattivat kaakaon soluja bioreaktorissa ja tekivät niistä suklaata. He saivat aikaiseksi ihan oikean suklaan makuista suklaata, Lauri Reuter kertoo.

Maallikon korvissa mahdottomiltakin kuulostavia ideoita on jo saatu vietyä pitkälle.

Esimerkiksi suomalaisten tutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan valmistaa vedestä ja ilman hiilidioksidista aurinkosähkön avulla ruuan raaka-aineeksi kelpaavaa proteiinia. Solar Foods -yritys valmistelee mahdollisuutta proteiinin kaupalliseen hyödyntämiseen.

kasvisolututkimus bioreaktoriBioreaktorissa on mahdollista kasvattaa esimerkiksi marjasoluista marjamassaa.Antti Lähteenmäki / Yle Ruuan turvallisuus tärkeintä

Elintarviketeollisuudessakin teknologinen kehitystyö, sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä, nähdään välttämättömänä, jotta vastuu ilmastosta ja ympäristöstä voidaan kantaa.

Johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitosta korostaa, että ruokaan liittyvä teknologia poikkeaa monista muista aloista.

– Kaiken kulmakivi on koko ajan elintarviketurvallisuus. Vaaditaan pitkäaikaista tutkimusta sen varmistamiseksi, että teknologiat takaavat elintarvikkeiden turvallisuuden, Marleena Tanhuanpää sanoo.

Ruuan kohdalla myös lainsäädäntö määrää paljon sitä, miten uusia keksintöjä voidaan hyödyntää.

– Aina kun jotain keksitään, lainsäädäntö laahaa tietyllä tavalla perässä. On tärkeää, että kehittäjät osaavat ottaa lainsäädännön huomioon ja toisaalta viranomaiset ovat ajan hermolla niin, että he pystyvät edistämään lainsäädännön kehittämistä, Tanhuanpää sanoo.

Tanhuanpää uskoo, että parhaita innovaatioita saadaan aikaan tuomalla yhä enemmän eri alojen osaajia yhteen. Myös pohjoisia vahvuuksia, kuten luonnonvarojen puhtautta, on hänen mielestään hyödynnettävä vahvasti jatkossakin.

Lue lisää: Suomessa onnistuttiin valmistamaan proteiinia ilmasta – mullistava keksintö voi olla yksi ratkaisu maailman ruokapulaan

"Ei katastrofi, vaan iso muutos"

Ruokatottumusten muuttaminen on vaikeaa, mutta Lauri Reuterin mielestä kestävien valintojen ei tarvitse merkitä luopumista, kärsimistä ja päänvaivaa.

Hän uskoo, että lautasille saadaan tulevaisuudessa niin hyvää ruokaa, että ihmiset haluavat yhdistää ilmaston hyvinvoinnin ja oman hyvinvointinsa. Teknologia voi tehdä valintojen tekemisestä helppoa ja jopa huomaamatonta.

– Ongelmat näyttäytyvät aina mahdottomilta ratkaista. Kunnes ratkaisu löytyy. Edessä ei ole katastrofi, vaan iso muutos kohti tervettä ja kestävää vihreälle planeetalle mahtuvaa ruokajärjestelmää, Lauri Reuter sanoo.

Tuloskausi alkaa – tällainen on Jukka Oksaharjun näkemys markkinatilanteesta

Salkunrakentaja - Pe, 11/10/2019 - 10:49
Sijoituskirjailija Jukka Oksaharju kertoo Nordnetin videolla, mitä markkinoilla on tapahtunut syksyn aikana.

Yli miljoonan euron liikevaihtoa tahkonneiden yritysten konkurssit kasvussa

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 11/10/2019 - 10:43

Yli miljoonan euron liikevaihdon keränneiden yritysten konkurssit ovat kasvussa, kertoo Asiakastieto. Sen mukaan tammi–syyskuussa Suomessa on haettu konkurssiin yli 200:aa tämän kokoluokan yritystä, mikä on yhtä paljon kuin koko viime vuonna yhteensä.

Isompiin yrityksiin kohdistuvat konkurssihakemukset ovat lisääntyneet varsinkin rakennusalalla ja teollisuudessa.

Asiakastieto huomauttaa, että konkurssihakemus on myös perinnän työkalu ja osa hakemuksista perutaan, jos velallisen kanssa päästään sopimukseen tai saatava maksetaan. Myös konkurssiin asetettujen miljoonaluokan yritysten määrä on yhtiön mukaan kuitenkin kasvanut selvästi.

Yhteensä konkurssihakemuksia on tammi–syyskuussa jätetty noin 2 100 kappaletta eli saman verran kuin samalla ajanjaksolla viime vuonna.

Asiakastiedolta synkät lukemat – miljoonakonkurssit 50 prosentin kasvussa

Salkunrakentaja - Pe, 11/10/2019 - 10:02
Vähintään miljoonan euron liikevaihdon yritysten konkurssit ovat hurjassa nousussa.

Puhelut ja viestit

Findikaattori - Pe, 11/10/2019 - 10:00

Puhelut ja viestit

Lähde: Viestintävirasto

Päivitetty: 11.10.2019 Seuraava päivitys: 6.3.2020

Vuoden 2019 alusta kesäkuun loppuun suomalaista kohden soitettiin 215 matkapuheluminuuttia ja lähetettiin 25 tekstiviestiä kuukaudessa. Kesäkuun 2019 lopussa kiinteän verkon puhelinliittymiä oli 290 000. Näistä liittymistä enemmistö oli yritysliittymiä. Kotitalouksien kiinteiden puhelinliittymien määrä oli enää hieman reilu 100 000 liittymää. Traficomin tilastosivuilta löytyy lisää puhelin- ja laajakaistapalveluita koskevia tilastoja sekä tarkempaa tietoa näiden kehittymisestä.

Indikaattorin kuvaus

Tiedot kerätään puolivuosittain. Puheluminuutit ja viestien määrät on ilmoitettu miljoonissa ajanjaksojen 1.1.-30.6. ja 1.7.-31.12. kertymien mukaan.

Kiinteän verkon puheluminuutit sisältävät kotitalous- ja yritysasiakkaiden kiinteän verkon liittymistä soittamien puhelujen yhteenlasketun minuuttimäärän (sisältää paikallis-, kauko- ja ulkomaanpuhelut, puhelut palvelu- ja ilmaisnumeroihin ja valtakunnallisiin yritysnumeroihin sekä matkaviestinliittymiin).

Matkaviestinverkon puheluminuutit sisältävät kotitalous- ja yritysasiakkaiden matkaviestinliittymistä (sopimus- ja prepaid-liittymistä) kotimaassa soitettujen puhelujen minuuttimäärän.

SMS-viestien lukumäärä sisältää kaikki kotimaassa lähetetyt tekstiviestit.

MMS-viestien lukumäärä sisältää kaikki kotimaassa lähetetyt multimediaviestit.

Kiinteän verkon laajakaistaliittymien nopeudet

Findikaattori - Pe, 11/10/2019 - 10:00

Kiinteän verkon laajakaistaliittymien nopeudet

Lähde: Viestintävirasto

Päivitetty: 11.10.2019 Seuraava päivitys: 6.3.2020

Kiinteän verkon laajakaistaliittymiä oli kesäkuun 2019 lopussa reilu 1,7 miljoonaa, joista yli 1,5 miljoonaa oli kotitalousliittymiä. Määrä jatkoi hidasta kasvuaan kotitalousliittymien siivittämänä. Yritysten kiinteiden laajakaistaliittymien määrä sen sijaan jatkoi laskusuunnassa viime vuosien tapaan. Laajakaistaliittymien download- ja upload-nopeudet olivat kasvaneet vuotta aiemmasta tilanteesta. Download-nopeudeltaan vähintään 100 megaisten liittymien määrä oli kasvanut 5 prosenttiyksikköä 41 prosenttiin. Peräti 95 prosenttia käytössä olevista kiinteän verkon laajakaistaliittymistä oli kesäkuun lopussa download-nopeudeltaan vähintään 10 megainen. Nousevan liikenteen nopeudet olivat kasvaneet vielä näkyvämmin. Kesäkuun lopussa lähes 80 prosentissa kiinteän verkon laajakaistaliittymistä oli vähintään 10 megan upload-nopeus. Vuotta aiemmin luku oli 50 prosenttia. Traficomin tilastosivuilta löytyy lisää puhelin- ja laajakaistapalveluita koskevia tilastoja sekä tarkempaa tietoa näiden kehittymisestä.

Indikaattorin kuvaus

Kiinteän verkon liittymämäärät sisältävät kaikki kotitalouksien ja yritysten hankkimat liittymät. Kiinteän verkon laajakaistaliittymiin on tässä tilastossa laskettu kaikki laajakaistaliittymät, jotka on toteutettu muun kuin matkaviestinverkon kautta.

Kaikki kiinteän verkon laajakaistaliittymät on luokiteltu niiden nimellisen tiedonsiirtonopeuden mukaan. Tiedonsiirtonopeudella tarkoitetaan tässä sopimuksessa ilmoitettua maksiminopeutta (vaihteluvälin ylärajaa) verkosta käyttäjälle päin.

Matkaviestinverkossa siirretty data

Findikaattori - Pe, 11/10/2019 - 10:00

Matkaviestinverkossa siirretty data

Lähde: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom

Päivitetty: 11.10.2019 Seuraava päivitys: 6.3.2020

Matkaviestinverkon datakäyttö kasvoi vuoden 2019 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 34 gigatavuun kuukaudessa suomalaista kohden, mikä oli 21 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Datan käyttö vaihteli voimakkaasti liittymätyypeittäin. Vain tiedonsiirtokäytössä olevaa mobiililaajakaistaliittymää kohden tietoa siirrettiin kuukaudessa keskimäärin 48 gigatavua, mutta useimmista liittymistä (mediaani) alle 10 gigatavua kuussa. Tiedonsiirtomäärät on laskettu käyttäen binäärijärjestelmää. Traficomin tilastosivuilta löytyy lisää puhelin- ja laajakaistapalveluita koskevia tilastoja sekä tarkempaa tietoa näiden kehittymisestä.

Indikaattorin kuvaus

Tiedot kerätään puolivuosittain. Matkaviestinverkossa siirretyn datan määrä on ilmoitettu miljoonina gigatavuina ajanjaksojen 1.1.-30.6. ja 1.7.-31.12. kertymien mukaan.

Matkaviestinverkossa siirrettyyn dataan sisältyy teleyritysten matkaviestinliittymistä lähetetty tai niihin vastaanotettu pakettikytkentäinen dataliikenne ilmoitettuna ajankohtana. Määrä sisältää sekä asiakkaiden lähettämän (uploaded) että itselleen vastaanottaman (downloaded) dataliikenteen. Määrä ei sisällä roaming-käyttöä tai M2M-liittymien tiedonsiirtoa.

Matkaviestinverkon liittymät

Findikaattori - Pe, 11/10/2019 - 10:00

Matkaviestinverkon liittymät

Lähde: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom

Päivitetty: 11.10.2019 Seuraava päivitys: 6.3.2020

Matkaviestinverkon liittymiä oli kesäkuun 2019 lopussa yhteensä 9,34 miljoonaa, mikä oli lähes saman verran kuin vuotta aiemmin. Jotta tilastoissa voidaan tarkemmin huomioida esineiden internetin (IoT) kasvu, M2M-ratkaisuiden määritelmää laajennettiin koskemaan kaikkia koneiden väliseen viestintään myytyjä SIM-kortteja. Ainoastaan M2M-käyttöön tarkoitettuja SIM-kortteja oli kesäkuun lopussa 1,6 miljoonaa. M2M SIM-kortteja ei lasketa liittymätilastoihin, joten muutoksella oli vähäisiä takautuvia vaikutuksia näihin lukumääriin. Traficomin tilastosivuilta löytyy lisää puhelin- ja laajakaistapalveluita koskevia tilastoja sekä tarkempaa tietoa näiden kehittymisestä.

Indikaattorin kuvaus

Matkaviestinverkon liittymämäärä sisältää kaikki kotitalouksien ja yritysten hankkimat puhe- ja tiedonsiirtoliittymät pois lukien sellaiset liittymät, jotka on myyty pelkästään niin sanottuun Machine-to-Machine-käyttöön (M2M).

Matkaviestinverkon tiedonsiirtoliittymät voidaan jakaa liittymäsopimuksen perusteella erilaisiin liittymiin. Tässä tilastossa liittymät on luokiteltu mobiililaajakaistoihin ja muihin liittymiin. Mobiililaajakaistoilla tarkoitetaan liittymiä, jotka 1) yritys on tuotteistanut tiedonsiirtoliittymiksi. Liittymillä voi olla teknisesti mahdollista käyttää puhelinpalveluja (puhelut ml. VoLTE/SMS/MMS), mutta ne on myyty vain tiedonsiirtopalvelukäyttöön. Tai liittymiä, jotka 2) on tuotteistettu puhelin- ja tiedonsiirtokäyttöön. Liittymät sisältävät kuukausimaksullisia tiedonsiirtopalveluja ja liittymistä on mahdollista soittaa perinteisiä puhelinpalveluja (puhelut ml. VoLTE/SMS/MMS), joiden käyttö on hinnoiteltu liittymän yhteydessä.

2H2017 eteenpäin tiedonsiirtoon käytetyt prepaid-liittymät on laskettu mukaan mobiililaajakaistojen osuuteen.

Jari Huovinen bloggaa: Messiä parempi

EK - Pe, 11/10/2019 - 09:51

Isäni on astronautti ja äitini ninja jo toisessa polvessa. Molemmat ovat ammattinsa valioita. Itsekin olen melko hyvä kaikessa mitä teen. Saatan olla jopa Lionel Messiä parempi jalkapalloilija. Täyttä varmuutta asiasta ei kyllä ole, koska emme ole koskaan pelanneet vastakkain. Jääkiekkoa pelaisin taatusti jo änärissä, jos vain osaisin luistella hiukan paremmin.

Muun muassa tällaisia pohdintoja on tullut esiin keskusteluissa lasteni kanssa. Seuraamme kaikki intohimoisesti urheilua ja poikieni kysymykset kuten ”voittaisiko tuo isi sinut?” tai ”pärjäisitkö sinä isi tuolle?” ovat edelleen melko yleisiä. Täytyy myöntää, että vastaukseni näihin kysymyksiin ovat joskus vähintäänkin optimistisia. Saatan esimerkiksi lipsauttaa, että voitan varmasti Topi Raitasen esteissä tai pärjään taatusti Patrik Laineelle maalinteossa.

Useimmiten vastaukset menevät vielä läpi ja saavat osakseen hyväksyvää nyökyttelyä. Ja miksipäs ei. Olenhan minä astronautti ja vaimoni ninjojen sukua.

Yrittäjyys on pitkälti asennetta. Se on ainakin uskoa omiin kykyihin, kokeilua ja testaamista, tekemällä oppimista ja uteliaisuutta. Yrittäjämäiset ominaisuudet ovat usein myös synnynnäisiä ja esiintyvät jossain määrin kaikissa yksilöissä. Valitettavan usein ne kuitenkin tylsistyvät matkan varrella joko meidän vanhempien kaavamaisten ajatusmallien takia tai jäävät muuten elämän tylsien realiteettien varjoon.

Suomi on suurten haasteiden edessä. Väestö ikääntyy, talouskasvu hiipuu ja samaan aikaan yritykset kärsivät osaajapulasta. Siksi kannustan kaikkia kaivamaan esiin omat piilevät yrittäjäominaisuutensa.

Kun seuraavan kerran pohdit, että ”pärjäisitkö sinä tuossa itsellesi tuntemattomassa tehtävässä tai olisitko hyvä tässä vieraassa asiassa?”, niin älä tyrmää ajatusta omasta kyvykkyydestäsi. Saatat olla jopa Messiä parempi. Et vain vielä ole pelannut häntä vastaan.

Itsekin olen keski-ikäistyville ex-kilpaurheilijoille hyvin tyypillisessä tilanteessa. Asenne on kyllä entisenlainen, mutta ikääntyvä kroppa asettaa väistämättä rajoitteita tulostavoitteiden saavuttamiselle. Yhdistelmä on kilpailutilanteessa vaarallinen ja lisää loukkaantumisriskiä. Tämän riskin olen kuitenkin valmis ottamaan, sillä vaikka ikäännyn, niin en ole valmis vielä luovuttamaan. Päinvastoin, aion vielä kehittyäkin. Jos en muuten, niin ainakin ihmisenä ja kanssakulkijana.

 

Marimekko Oyj

Piksu: Suositukset - Pe, 11/10/2019 - 09:19

Talousmentor-yritysanalyyseihin on lisätty suomalainen Marimekko, jonka tuotevalikoimaan kuuluu mm. vaatteita, laukkuja sekä erilaisia kodin tavaroita. Yhtiön tuotteet ovat tunnettuja omaleimaisista kuvioista ja väreistä. Marimekon tuotteita myydään noin 40 maassa ja yhtiön lippulaivamyymälät ovat Helsingissä, Tukholmassa, Tokiossa, New Yorkissa sekä Sydneyssä.

Marimekon historia ulottuu vuoteen 1949 Viljo Ratian omistamaan Pintex kangaspainoon. Armi Ratia teki uudenlaisia värikkäitä kankaita ja osoittaakseen kankaiden käyttötarkoituksen hän piti muotinäytöksen vuonna 1951. Näytös oli menestys ja muutama päivä myöhemmin Marimekko Oy perustettiin. Ensimmäinen myymälä avattiin seuraavana vuonna.

Marimekko Oyj

Talousmentor - Pe, 11/10/2019 - 08:56
Talousmentor-yritysanalyyseihin on lisätty suomalainen Marimekko, jonka tuotevalikoimaan kuuluu mm. vaatteita, laukkuja sekä erilaisia kodin tavaroita. Yhtiön tuotteet ovat tunnettuja omaleimaisista kuvioista ja väreistä. Marimekon tuotteita myydään noin 40 maassa ja yhtiön lippulaivamyymälät ovat Helsingissä, Tukholmassa, Tokiossa, New Yorkissa sekä Sydneyssä.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset