Uutiset

Tavoitehinta on oopiumia piensijoittajalle

Piksu: Strategiat ja perusteet - Ti, 05/01/2021 - 13:19

Oopiumin tapaan tavoitehintakin on kaunis katsella

Uskonto on oopiumia kansalle, lohkaisi kriittinen taloustieteilijä Karl Marx aikoinaan. Hänen oppeihinsa nojaavat yhteiskunnat kokivat konkurssin, mutta ainakin muutamat sanonnat elävät. Tässä tapauksessa tosin korvaan uskonnon tavoitehinnalla ja kansan piensijoittajilla.

Tavoitehinta on valtavirran analyytikkojen ennuste osakekurssin kehityksestä tietyssä ajassa. Niitä seurataan kuumeisesti sijoitusten keskeisenä osviittana.

Alihintainen osake on aina ostokelpoinen jo odotetun osinkovirran ansiosta. Jos arvio pitää kutinsa, tuottoa kertyy varmasti vuosien mittaan, muttei välttämättä tiukasti määrätyn aikaikkunan.

Tavoitehinta näyttää arvonmääritykseltä, muttei sitä ole. Se on valistunut arvaus osakekurssin kehityksestä aikavälillä X.

Tavoitehinta on hatara lupaus

Toki tavoitehinta perustuu yhtiön tilaan ja odotuksiin niistä – osaltaan. Mutta se perustuu vähintään yhtä paljon oletukseen markkinoiden käytöksestä.

Miksi startup-sijoittaja Kim Väisänen ei sijoita seksikkäisiin sijoituskohteisiin eikä usko guruihin?

Salkunrakentaja - Ti, 05/01/2021 - 12:26
Miten korona-aika on vaikuttanut Kim Väisäsen sijoitussalkkuun?

Nordea: Nyt on aika olla rohkea osakemarkkinoilla

Piksu: Trendit - Ti, 05/01/2021 - 12:22

Vuosi 2020 päättyi sijoittajan näkökulmasta jopa hämmästyttävän myönteisissä tunnelmissa koronakriisistä huolimatta. Moni asia kääntyy alkaneella vuodella positiivisiksi:

  • talous (säästöön jäänyt patoutunut kulutus purkautuu)
  • yritysten tulokset (liikevaihdot kasvavat ja yritysten tekemät kustannussäästöt nostavat tuloksia)

Selkeitä riskitekijöitä ei ole ja nyt on aika olla osakemarkkinoilla hieman tavallista rohkeampi.

Lisää tietoa: Nordea markkinakatsaus

 

Tutut Helsingin pörssin osinko-osakkeet nousivat piensijoittajien suosikeiksi

Salkunrakentaja - Ti, 05/01/2021 - 11:04
Yksityissijoittajat nostivat joulukuussa osakepainoa tankkaamalla perinteisiä ja tuttuja osinko-osakkeita.

Moderni arvosijoittaminen ja raaka-ainesijoitukset ovat alkaneen vuosikymmenen voittajia

Salkunrakentaja - Ti, 05/01/2021 - 10:37
Korkosijoittajan kannattaa suunnata katseensa kehittyvien maiden korkomarkkinoille.

Väitöstutkimus: Näillä keinoilla henkilöstöjohtaminen onnistuu muuttuvassa ympäristössä

Salkunrakentaja - Ti, 05/01/2021 - 09:27
Yritysten tulisi investoida inhimilliseen pääomaan pysyäkseen kilpailukykyisenä muuttuvassa ympäristössä. Tämä selviää tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa.

Handelsbanken: Sijoitusten tuottoajurit saattavat muuttua vuonna 2021

Salkunrakentaja - Ti, 05/01/2021 - 08:02
Vuosi 2021 saattaa johdatella sijoittajia pois tulikuumasta teknologiavetoisesta USA:n markkinasta kohti matalammin arvostettuja Aasiaa ja Eurooppaa.

Täyssähköautojen ja lataushybridien ensirekisteröinnit rajussa nousussa

Salkunrakentaja - Ma, 04/01/2021 - 17:59
Joulukuussa lähes kolmannes ensirekisteröitävistä autoista oli ladattavia autoja.

Kasvuyrittäjyyden edistäminen on parasta työllisyyspolitiikkaa

Salkunrakentaja - Ma, 04/01/2021 - 15:27
Suomessa on vielä paljon tehtävää, että täällä päästään kasvuyrittäjyyden lukujen osalta muiden Pohjoismaiden tasolle.

Helsingin pörssin toimitusjohtaja Henrik Husman: “Uusi vuosi vauhdittaa uusia pörssilistauksia”

Salkunrakentaja - Ma, 04/01/2021 - 14:21
Vuoden 2020 notkahdus listauksissa oikenee vuoden 2021 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, ennustaa Helsingin pörssin toimitusjohtaja.

Rakennusyhtiö YIT tulosvaroittaa – vuoden 2020 liikevoitto jää alle puoleen edellisvuodesta

Salkunrakentaja - Ma, 04/01/2021 - 09:17
Konsernin oikaistun liikevoiton odotetaan olevaan noin 80 miljoonaa euroa vuonna 2020.

Kiinteistövälittäjät: Asuntomarkkinoilla on nyt kysyntää uudemmille omakotitaloille ja perheasunnoille

Salkunrakentaja - Ma, 04/01/2021 - 07:53
Vuosi 2021 tuo vielä lisää kasvua vanhojen asuntojen kauppaan, arvioivat kiinteistövälittäjät.

Katsaus sijoitustuottoihin 1 - Tilanne ennen koronaa

Piksu: Suositukset - Su, 03/01/2021 - 23:01

Taakse jäänyt vuosi 2020 oli erikoinen, mikä näkyi vahvasti myös pörssissä. En ole aiemmin yhtä osakeantijuttua lukuunottamatta juuri kirjoittanut omista sijoituksistani, mutta nyt tämän oudon vuoden jälkeen, kun osittain osakesäästötilin lanseerauksenkin johdosta osakesijoittamisesta on tullut aiempaa laajempi kansan huvi ja kulttuuri on muuttunut entistä enemmän sijoittamisesta avoimesti puhuvaan suuntaan, avaanpa hieman enemmän omiakin kokemuksia. Toivon oppivani tästä ajatusten purkamisesta jotakin, mistä voisi olla hyötyä tulevissa sijoituksissani, ja toivottavasti joku muukin saa tästä samalla jotakin irti.

Otan tässä jutussa hieman erilaisen tarkastelutavan verrattuna joidenkin muiden henkilökohtaisten sijoitusten kehitystä käsitteleviin blogikirjoituksiin. Euromääriä en lähde tässä erityisemmin avaamaan (joskin huomautettakoon, että salkkuni ei liene niin iso kuin mitä sijoituskohteiden lukumäärästä voisi ehkä päätellä), enkä varsinaisesti avaa ainakaan tässä jutussa itse salkunkaan kehitystä kokonaisuutena tarkastellen. Sen sijaan alta löytyy arvopaperilajikohtaisten sijoitustuottojen histogrammi normalisoituna euroista määrittämättömiksi yksiköiksi siten, että osakkeiden yhteistuotto on 100 yksikköä. Yhteistuotto puolestaan käsittää sekä osingot ja realisoidut luovutusvoitot tai -tappiot että salkun aktiivisen position 1.2.2020 eli ennen kuin koronakriisi iski täysillä päälle. Tässä kirjoituksessa tarkastelen siis tilannetta ennen kuin koronapandemia iski markkinoihin, ja ajantasaisemmasta tilanteesta on tarkoitus kirjoittaa myöhemmin vielä erillinen juttu, jossa tarkastellaan pandemiavuoden aikaansaamia muutoksia.

Omat rahat katsaus: Sijoitusonnea vuodelle 2021 (sitä tarvitaan)

Piksu: Suositukset - Su, 03/01/2021 - 15:16

Onnea uudelle sijoitusvuodelle! Kuva Gerd Altmann Pixabaystä

Moni haluaa varmaankin mahdollisimman nopeasti unohtaa Coronavuoden 20 ja siirtyä eteenpäin. Kannatta kuitenkin miettiä mitä tapahtui, ja opimmeko siitä jotakin?

Jos vuoden alussa olisi kerrottu että pandemia leviää maailmalla ja aiheuttaa laajan talouden sulkemisen, mitä olisit odottanut tapahtuvaksi?

  • Pörssikurssit romahtavat. Ehdottomasti.
  • Keskuspankit elvyttävät taloutta avokätisesti. Kyllä, todennäköistä.
  • Vuodesta muodostuu keskimääräisetä parempi pörssivuosi. Ei todellakaan. Mitä kamaa oikein poltat?

Näin siinä kuitenkin kävi. Keskeisin pörssi-indeksi s&p500 nousi vuonna 2020 yli 16 %, kun vuosikymmenen keskiarvo on 11.8 %. Onko tällainen nousu perusteltavissa?  Vaikeaa on. Pandemia on kuitenkin talouden kannalta kiistämättä negatiivinen asia.

Pörssejä pönkittää edelleenkin alhainen korkotaso, jonka ansiosta etenkin kasvuyhtiöistä kannattaa maksaa.

Yksi oppi on myös että valtioilla on valtaa, ja sen ammattitaitoisella käytöllä on vaikutusta. Pitkään on varsinkin oikeistopiireissä ollut vallalla käsitys että:

  • Valtioilla ei ole valtaa koska markkinat määräävät
  • Valtiolla ei edes pitäisi olla valtaa koska markkinat tekevät kaiken paremmin

No, on jokseenkin vaikeaa kuvitella miten ”markkina” olisi hoitanut pandemian vaatimat toimet. Eri maissa on nähty miten vaihtelevalla menestyksellä eri maissa on reagoitu. Valtiovallalla ja sen pätevällä käytöllä on merkitystä. Onneksi Suomessa olemme olleet tässä suhteessa paremmasta päästä.

Toinen on, että tieteeseen perustuvalla päätöksenteolla on rajansa. Tiede ei pysty – riittävän nopeasti – vastaamaan kysymyksiin mitä kannattaa tai ei kannata tehdä uudessa tilanteessa. Kuulimme aika monta kertaa kevään aikana lauseita joihin sisältyi muodossa tai toisessa ”ei ole näyttöä”. Yhtä perusteltua olisi kysyä onko näyttöä siitä että jokin EI ole totta/toimivaa.

 Onko näyttöä siitä, että maskin käyttö auttaa? Onko näyttöä siitä, että maskin käyttö ei auta? Onko perusteltua ajatella että maskin käyttö saattaisi auttaa? Varovaisuusperiaate – emme tiedä, mutta voimme perustellusti ajatella – ajaa silloin maskisuositukseen.

Päätöksenteko on helppoa, jos kaikki on tunnettua ja vaikutukset selvät. Johtajuutta on tehdä järkeviä päätöksiä vaikka kaikkia faktoja ei tunneta.

Tämän on myös sijoittajan hyvä myöntää. Kaikkea, varsinkaan tulevaisuutta, ei tiedetä. Epävarmuuksia on eritasoisia ja todennäköisyyksiä eritasoisia. Omassa portfoliossa toteutui kevään romahduksen aikana ns. Musta joutsen. Monta vuotta hyvin toiminut strategia joka on tuottanut tasaisesti rahaa, Covered call, ajautui katastrofiin. Strategia pitää johdannaiset pörssilaskujen yli, jolloin ne siis olivat tappiolla, oli toiminut monta kertaa. Olin varautunut vakuuksien riittävän 20 % indeksilaskuun, jollaisia ei miesmuistiin ollut toteunut. Nyt toteutui ja positiot piti sulkea pahimpaan mahdolliseen aikaan. Tämän takia periaatteessa hyvä pörssivuosi jäi itselläni lievästi tappion puolelle.

 

Sijoitusstrategi: Positiivisille tulosyllätyksille on vielä tilaa

Salkunrakentaja - Su, 03/01/2021 - 13:18
Jos historia toistaa itseään suhdannekäänteessä, osakkeita kannattaa nyt suosia, arvioi Nordean sijoitusstrategi.

Sijoitusguru Jim Rogers varoittaa vuoden 2021 osakekuplasta ja luottaa raaka-aineisiin

Salkunrakentaja - Su, 03/01/2021 - 09:35
Jim Rogers näkee nyt mahdollisuuksia kullassa ja hopeassa.

Kaupungistumisen hidastaminen ei ole järkevää

Salkunrakentaja - La, 02/01/2021 - 18:16
Kaupungistumista hidastavan tekohengittämisen sijaan tulisi keskittyä muuttamisen kannustinloukkoja purkavaan asuntopolitiikkaan.

5G:llä ja 4G:llä siirretyn datan määrissä valtavia eroja

Salkunrakentaja - La, 02/01/2021 - 12:04
Verkko-operaattori DNA:n datavertailusta käy ilmi, kuinka suuria erot siirretyn datan määrässä todellisuudessa ovat sen mukaan, onko netti- tai mobiililiittymän kuluttajalla käytössään 3G-, 4G- vai 5G-yhteys.

Glaston oli viimeisen pörssipäivän yllättäjä

Salkunrakentaja - La, 02/01/2021 - 10:21
Lasinjalostusteollisuuden toimittaja Glaston oli Helsingin pörssin viimeisen kaupankäyntipäivän yllättäjä, kun sen osake kipusi peräti lähes 26 prosenttia.

Yrityslainojen korkotaso puoltaa vahvaa osakepainoa

Piksu: Strategiat ja perusteet - La, 02/01/2021 - 09:43

Piksu toimitus tutki miten yrityslainojen korko (10v korko) vaikuttaa pörssikursseihin. Tulos oli odotusten mukainen. Kyllä yrityslainojen korko on yksi määräävistä tekijöistä.

Yllättävänä tuloksena ilmeni että tällä hetkellä yrityslainojen korkotaso puoltaa osakkeiden hintatason nousua.

Osakkeiden tuotoksi otettiin tässä vertailussa viimeisten 10 vuoden keskimääräinen Earnings/Price tuotto (sininen käyrä kuvassa) ja yrityslainojen tuotoksi USA:n 10v yrityslainojen korkotaso (punainen käyrä). Näillä on kohtalonyhteys. Jos jompi kumpi osake- tai korko- markkina tarjoaa ylituottoa hakeutuu sijoitusvarallisuus paremmin tuottavaan ja siksi käyrät ovat melko lailla saman muotoisia. Tällä hetkellä osakkeista saa pientä ylituottoa ja varallisuus hakeutuu siksi osakemarkkinoille. 

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset