Uutiset

Revenio jatkaa vakuuttavasti kasvu-uralla

Salkunrakentaja - To, 20/02/2020 - 14:05
Terveysteknologiayhtiön loka-joulukuun liikevaihto kasvoi peräti yli 72 prosenttia edelliskaudesta 14,9 miljoonaan euroon.

Metsäkiinteistöjen hinnat ovat nousseet elinkustannuksia nopeammin

Piksu: Asunnot ja metsä - To, 20/02/2020 - 13:37

Metsäkiinteistöjen hinnat ovat nousseet elinkustannuksia nopeammin.

Arvojen kohoamisen syy on sama kuin muissakin sijoituslajeissa. Kiinteän omaisuuden arvo nousee kun korot ovat alhaalla. Kannattaa ostaa metsäkiinteistöjä vaikka velaksi niin kauan kuin velan korko on metsän myyntituloja pienempi.

Velkaa saa nyt, kun vakuutena on tämän tyyppinen vakaa kohde, runsaan yhden prosentin korolla. Puun myyntitulot ovat laskeneet ja ne ovat nyt noin 2%/vuosi siihen sijoitetulle pääomalle. Metsään sijoittaminen kannattaa siis kun korot ovat näinkin alhaalla. Mutta metsäsijoittaminen on tarkan markan liiketoimintaa. Katteet ovat pienet ja marginaali hyvän ja huonon metsäsijoituksen välillä on kapea.

Susanna Raitala, DNA: Oppimiskulttuuri muutoksessa

EK - To, 20/02/2020 - 10:18

DNA:ssa muutetaan parhaillaan ajattelua osaamisen kehittämisestä. Tärkeää ovat tiimikeskustelut ja osaamisen jakaminen, sillä toisilta oppii paljon.

Muutamia vuosia sitten DNA:ssa alettiin luoda ns. strategisia kyvykkyyksiä. Perusteellisen selvityksen tuloksena oli muutama kilpailuetua tuottava kyvykkyys, joiden pohjalta oppimistarpeita lähdettiin arvioimaan. Prosessin aikana myös oppimista ja osaamisen kehittämistä on alettu ajatella paljon entistä laajemmin.

‒ Ennen osaamisen kehittämisen ajateltiin tarkoittavan vain koulutuksia. Niinhän se ei ole: tutkimustenkin mukaan oppiminen tapahtuu hyvin vahvasti työssä, DNA:n henkilöstön kehittämispäällikkö Susanna Raitala taustoittaa.

‒ Lähdimme painottamaan enemmän työssäoppimisen tärkeyttä. Käytimme taustalla 70‒20‒10-mallia. Keskeistä ei ole mallin prosenttijako vaan ajattelutavan konkreettinen muuttaminen.

Raitala viittaa malliin, jonka mukaan 70 prosenttia oppimisesta tapahtuu työtä tekemällä, 20 prosenttia opitaan kollegoilta ja muilta työhön liittyviltä ihmisiltä, loput 10 varsinaisissa koulutuksissa. Malli toimii henkilöstön kehittämisen viitekehyksenä monissa yrityksissä.

‒ Tuomme nykyään esille erilaisia tapoja oppia. Olemme esimerkiksi ottaneet kaikille käyttöön LinkedIn Learning -alustan. Jokainen voi etsiä sieltä itselleen sopivia kursseja ja opiskella työaikana tai silloin kun itselle parhaiten sopii, Raitala konkretisoi.

Hän korostaa, että perinteisillä koulutuksilla on yhä paikkansa, mutta ne eivät ole ainoa vaihtoehto.

‒ Jossain kohti paras keino oppia ovat yhteiset koulutustilaisuudet. Koetamme kuitenkin saada ihmiset näkemään, että muitakin tapoja on.

Pohdinta ja keskustelut kunniaan

DNA:n johtoryhmissä on käsitelty vuoden 2019 aikana kyvykkyyksiä ja osaamisen kehittämistä, kuten muitakin kriittisiä liiketoiminta-alueita. Siten osaamisen kehittäminen ei ole erillinen HR-asia, vaan osa johtamista. Loppuvuodesta meneillään ovat olleet tiimikohtaiset osaamiskeskustelut, joissa kaikille on selvitetty, mikä merkitys kyvykkyyksillä on.

‒ Halusimme, että niistä keskustellaan perusteellisesti. Meitä on 1600 hyvin erilaisissa tehtävissä toimivaa ihmistä, jolloin näkökulma kyvykkyyksiin voi olla hyvin erilainen, Raitala kertoo.

Seuraavassa vaiheessa mennään henkilökohtaiselle tasolle. Mitä koko yhtiötä koskevat kyvykkyydet tarkoittavat itse kunkin työroolissa? Mitä osaamista kukin tarvitsee nyt, mitä tulevaisuudessa?

‒ Kehitämme parhaillaan erilaisia tapoja tukea parhaiten työssäoppimista. Onko se työkiertoa, projekteihin osallistumista, tiimien sisäisiä ja välisiä keskusteluja vai jotain muuta? Valmentavalla esimiestyöllä on tässä iso rooli.

DNA:han on otettu käyttöön myös tiimien retrospektiivit. Tiimien kesken käydään siis läpi menneitä tilanteita ja kerrataan, miten ne etenivät.  Mitä olisi opittavissa, mikä meni hyvin, missä olisi kehittämistä?

‒ Tämä on hyvin vahvaa oppimista, ja täysin käypä vaihtoehto koulutukseen menolle.

Mistä aikaa oppimiselle?

Oppimiseen tarvittava ja otettava aika on suuri haaste, Raitala myöntää. Asia on tullut selvästi ilmi keskusteluissa. DNA:lla onkin ollut syksyn 2019 menossa pilotti, jossa haetaan keinoja hallita työpäivää paremmin.

‒ Olemme pilottiryhmässä analysoineet omaa arkeamme ja koettaneet rakentaa sitä uudelleen. Havainnoimalla omaa työpäivää ja muuttamalla joitain toimintatapoja pystymme ottamaan paremmin aikaa oppimiselle.

Pilottiryhmä on myös tuonut esiin ja jakanut toisilleen päivittäin oppimiaan asioita. Sekin on uudenlaista oppimiskulttuuria: oppimisen tekemistä näkyväksi.

Viesti päättäjille:

Toivon, että ihmisten kehittymisestä puhuttaisiin laajemmin, ei vain koulutuksen ja koulutuspäivien kautta. En halua väheksyä koulutusta, sitä tarvitaan, mutta tarvitaan myös laajempaa käsitystä oppimisesta.  Kehittyminen ja oppiminen ovat osa työtämme. Esimerkiksi työkaverin opettaminen on osa työtä, ja siinä oppii itsekin.

3+3-strategian avulla piensijoittajalle sopiva hajautettu sijoitussalkku

Salkunrakentaja - To, 20/02/2020 - 10:05
Tämä yksinkertainen sijoitusstrategia tarjoaa helpon tavan rakentaa hyvin hajautettu ja helposti hallittava sijoitussalkku useimmille piensijoittajille.

ETF rahastoilla voi rakentaa salkkuunsa kansainvälistä hajautusta

Piksu: Yritystoiminta - To, 20/02/2020 - 09:58

Pörssinoteeratut rahastot (ETF:t) ovat sijoittajan kannalta käytännöllisiä. Rahasto-osuuksia voi ostaa ja myydä pörssissä ja niiden kulut ovat monasti pienempiä kuin aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa.

ETF rahastojen keksiä oli akustiikkaan perehtynyt fyysikko ja insinööri Nate Most, joka siirtyi myöhemmin rahoitusmaailman palvelukseen. Hän esitti ajatuksensa Vanguard:n pääjohtajalle John Bogle:lle ja tästä syntyi vuonna 1993 ensimmäinen ETF rahasto SPY.  ETF rahastoissa on tänä päivänä kasvava osa maailman pörssivarallisuudesta.

Suoraa osakesijoittamista harrastava voittaa ETF sijoittajan keskimäärin ETF rahaston kulujen verran (0.2....0,7% / vuosi), mutta ETF sijoittaja saa hyvän hajautuksen helpolla eikä hänen tarvitse itse huolehtia hajautuksen rakentamisesta ja ylläpitämisestä. ETF rahasto on helppo ja hyötyyn nähden edullinen tapa hajauttaa. 

Mihin ETF rahastojen halvemmat hinnat perustuvat?  Halvat hinnat perustuvat rahastoyhtiöltä vaadittavaan pienempään työmäärään ja vastuuseen:

  • Pääosa rahasto-osuuksien kaupasta käydään pörssissä osuudenomistajien välillä eikä rahastoyhtiölle koidu tästä työtä
  • Rahasto-osuuksien omistajien rekisteristä huolehtii arvo-osuustili järjestelmä eikä rahastoyhtiön tarvitse tietää kuka osuuksia omistaa eikä tehdä töitä asiakkaiden kanssa

Yritys – vaikuta julkisia hankintoja koskevaan kansalliseen strategiaan

EK - To, 20/02/2020 - 09:27

Hankinta-Suomi laatii parhaillaan Suomelle yhteistä kansallista hankintastrategiaa. Yrityksillä on nyt mahdollisuus vaikuttaa strategiaan osallistumalla maaliskuussa 2020 järjestettäviin keskustelutilaisuuksiin. EK kannustaa jäsenyrityksiään osallistumaan tilaisuuksiin ja vaikuttamaan hankintastrategiaan.

Hankinta-Suomi on Valtiovarainministeriön ja Suomen kuntaliiton yhteinen toimenpideohjelma, jonka tarkoituksena on laatia Suomelle yhteinen kansallinen julkisten hankintojen strategia. Strategia julkaistaan syksyllä 2020. Yhteistä strategiaa työstää monialainen julkisorganisaatioiden strategisesta johdosta koostuva Hankinta-Suomi -foorumi. Strategiatyö on parhaillaan käynnissä ja yritysmaailman toivotaan osallistuvan työhön omalla panoksellaan.

Hankinta-Suomi järjestää maaliskuussa 2020 alueellisia keskustelutilaisuuksia, joihin toivotaan yritysten aktiivista osallistumista. Keskusteluissa pääsee ottamaan kantaa hankintojen kehittämisen tavoiteluonnoksiin, tuomaan alueellista näkemystä kokonaisuuteen ja tekemään ehdotuksia strategian sisältöön. Keskusteluiden tulokset ovat ensiarvoisen tärkeitä Suomen ensimmäisen yhteisen julkisten hankintojen strategian tavoitteiden suuntaamiseksi ja tarkentamiseksi. Tavoitteena on, että yhteistyössä luotu strategia otetaan käyttöön julkisorganisaatioiden julkisten hankintojen johtamisen pohjaksi. Ensimmäisten keskustelutilaisuuksien ilmoittautumisaika päättyy 24.2.2020, joten toimithan nopeasti!

Ajankohtaista verotuksessa

EK - To, 20/02/2020 - 08:52

Verotuksessa tapahtui loppuvuoden 2019 ja tämän vuoden alussa mm. sukupolvenvaihdoshuojennuksen, digitalisoituvan talouden verotuksen sekä arvonlisäveron saralla.

KHO:lta oikeuskäytäntöä vertailutietotarkastuksen ja sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytyksistä

Korkein hallinto-oikeus käsitteli vuosikirjaratkaisussaan KHO 2020:8 , niin sanottujen vertailutietotarkastuksen tietopyyntöjen hyväksyttävää laajuutta. Ratkaisussaan KHO katsoi, että Verohallinnon pankille esittämä tietopyyntö ei ollut lain mukainen. Tietopyyntöä ei rajattu sellaisiin asiakkaisiin, joita koskevien tietojen voitiin olettaa olevan verovalvonnan toteuttamiseksi tarpeellisia. Pyyntö ei ollut oikeasuhtainen, koska se ylitti EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset kohtuullisuuden ja läpinäkyvyyden, käyttötarkoitussidonnaisuuden sekä tietojen minimoinnin vaatimukset. Vertailutietotarkastusten tietopyynnön kohteena olevien yritysten on tärkeää tiedostaa, että yrityksellä on velvollisuus arvioida pyynnössä edellytettyjen tietojen tarpeellisuus ja pyytää Verohallintoa tarkentamaan ja perustelemaan tietopyyntöä tarvittaessa. Yritys ei voi luovuttaa henkilötietoja asetuksen vastaisesti myöskään silloin, kun tietoja luovutetaan viranomaisille.

Korkein hallinto-oikeus vahvisti vuosikirjaratkaisussaan KHO 2020:7, että sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamiselle perintö- ja lahjaverolaissa asetettu edellytys yritystoiminnan jatkamisesta täyttyi myös silloin, kun lahjoitetut osakkeet oikeuttivat 10 prosentin omistusosuuteen osakeyhtiössä ja 2,5 prosentin äänioikeuteen yhtiön  yhtiökokouksessa. Ratkaisu vastaa lain soveltamiskäytäntöä ja sanamuotoa.

Lisätietoja:
Anita Isomaa, p. 040 174 1741  ja Lauri Lehmusoja, p. 050 472 4394

OECD:ltä yksityiskohtaisempi esitys digitalisoituvan talouden verotuksen uudistamiseksi

OECD julkaisi 31.1.2020 tuoreimman raporttinsa kansainvälisen verotuksen uudistamishankkeesta. Työ on yhä kesken ja uudistuksen suuntaviivoista on tarkoitus sopia kesäkuun 2020 aikana. Raportissa esitetyn mallin tavoitteena on yritysverotuottojen osittainen ja kaavamainen uudelleenjako vientiyritysten asuinvaltioilta asiakkaiden asuinvaltioille. Esitetty malli kohdistuu lähtökohtaisesti kaikkeen kuluttajaliiketoimintaan. Raportissa esitetyistä yksityiskohdista ei ole yksimielisyyttä, vaan kaikki yksityiskohdat ovat avoinna kunnes kokonaisuudesta on päästy sopuun. Raportti sisältää joitakin tarkennuksia lokakuussa 2019 julkaistuun raporttiin. Raporttiin on lisätty kaavio verotuottojen jakamisen toteuttamisesta ja raportissa on kuvattu veron soveltamisalaa ja siihen mahdollisesti tulevia poikkeuksia esimerkein.
Raportti on saatavissa täältä

Lisätietoja:
Anita Isomaa, p. 040 174 1741  ja Lauri Lehmusoja, p. 050 472 4394

Vuoden alusta voimaantulleet alv.säännöt eivät muuttaneet kuljetuksen näyttövelvoitteitia Suomessa

EU:ssa vuoden alusta voimaan tulleet arvonlisäverotuksen lyhyen aikavälin parannukset (quick fixes) eivät tuoneet Suomessa muutoksia EU-tavarakaupan näyttövelvollisuuksiin. Verohallinto on vahvistanut tämän 18.12. päivitetyssä EU-tavarakaupan ohjeessaan: EU-tavarakaupan arvonlisäverotus. Arvonlisäverotusta varten yritykset voivat siten edelleen todentaa Verohallinnolle tavaroiden lähdön Suomesta samoilla dokumenteilla kuin ennen vuoden vaihdetta. Uusia vaatimuksia suomalaisille EU-maihin tavaraa myyville yrityksille ei siten Suomessa ole.

Katso tarkemmin

Lisätietoja:
Tiina Ruohola, p. 040 519 8868

 

KHO:lta oikeuskäytäntöä laboratoriopalveluiden arvonlisäverottomuuteen liittyen

Korkein hallinto-oikeus on antanut 16.12. vuosikirjaratkaisun 2019:158 koskien laboratoriopalvelujen arvonlisäverottomuutta. Vastoin Verohallinnon tulkintaa, KHO katsoi laboratoriopalvelujen olevan verottomia terveyden- ja sairaanhoitopalveluja myös tilanteessa, jossa laboratoriopalveluja ei suoritettu lääkärin nimenomaisen lähetteen perusteella. Ratkaisu löytyy kokonaisuudessaan täältä

KHO:n vuosikirjaratkaisu on jatkumoa useille terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen arvonlisäverotusta koskevien asioiden sarjalle. Terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvät ALV-kysymykset nousivat enemmän esille Verohallinnon aloitettua projektin, jossa keskityttiin erityisesti alan toimijoihin ja vallitseviin ALV-käytäntöihin.

Lisätietoja:
Tiina Ruohola, p. 040 519 8868

Ovatko asuntosijoittajat syyllisiä taloyhtiöiden lainavaikeuksiin?

Salkunrakentaja - To, 20/02/2020 - 08:30
Suomen Vuokranantajien johtaja on yllättynyt syistä, joiden vuoksi taloyhtiöiden on aiempaa vaikeampi saada remonttilainaa.

Markkinointitoimisto Avidly antoi tulosvaroituksen – osakekurssi romahti yli 15 prosenttia

Salkunrakentaja - To, 20/02/2020 - 07:53
Viime vuoden liiketulos on painumassa pakkaselle. Kasvupanostukset eivät ole tuottaneet toivottuja tuloksia.

Sanna-Maria Bertell bloggaa: Komission sääntelysuunnitelmat tekoälylle ja datalle julki – mitä uusi datastrategia pitää sisällään?

EK - Ke, 19/02/2020 - 16:31

Komission työ tekoälyn ja datan sääntelyssä alkaa hyvin Eurooppa- ja arvokeskeisesti. Tänään julkaistun datastrategian perusteella komission tavoitteena on tehdä EU:sta teollisen datan ja tekoälyn suurvalta. Komission suunnitelmista voi ensilukemalta poimia ainakin seuraavat asiat, jotka tulevat puhuttamaan koko kaudella: Eettiset ohjeet ja mahdollinen lainsäädäntö tulee yhteensovittaa, mutta komissio selkeästi lähtee siitä, että vapaaehtoisuus ei kaikessa enää…

Komission työ tekoälyn ja datan sääntelyssä alkaa hyvin Eurooppa- ja arvokeskeisesti. Tänään julkaistun datastrategian perusteella komission tavoitteena on tehdä EU:sta teollisen datan ja tekoälyn suurvalta.

Komission suunnitelmista voi ensilukemalta poimia ainakin seuraavat asiat, jotka tulevat puhuttamaan koko kaudella:

  • Eettiset ohjeet ja mahdollinen lainsäädäntö tulee yhteensovittaa, mutta komissio selkeästi lähtee siitä, että vapaaehtoisuus ei kaikessa enää riitä. Luottamuksen ekosysteemi yhdistää eettisyyden tavoitteet ja lainsäädännön: Komissio tunnustaa erityisesti ”High Level Group on trustworthy AI” -ryhmän eettiset suuntaviivat ja niissä tunnistetut periaatteet, kuten läpinäkyvyys, ihmiskeskeisyys, tekninen luotettavuus ja yksityisyydensuoja.
  • Korkean riskin sovellukset: Tekoälysovellukset nähdään komission ulostulossa myös uhkana perusoikeuksille; ilmaisunvapaudelle, kokoontumisvapaudelle ja syrjimättömyydelle. Näin ei tietenkään ole kaikkien sovellusten laita, joten komission esittääkin korkean riskin tapausten tunnistamista sektori ja käyttöperusteisesti, jolloin erityisvalvonta saattaa olla tarpeen. Erityisinä sektoreina mainitaan esim. lainvalvonta ja terveysteknologia.
  • Tekoälyvaikutukset olemassa oleviin lakeihin: korkean riskin sovellusten aiheuttamien mahdollisten erityistarpeiden lisäksi kaikkien tulee tietenkin noudattaa yleisesti sovellettavia lakeja. Komissio katsoo, että syrjimättömyyttä, tietosuojaa ja kuluttajaturvaa koskevat säännöt soveltuvat tietenkin kaikessa tekoälyn käytössä, ja näidenkin osalta tullaan katsomaan täydennys- ja valvontatarpeita.
  • Keskustelua kasvojentunnistusteknologian käytöstä: komissio tunnistaa, että on harmitonta käyttöä, mutta haluaa jatkaa keskustelua etenkin kasvojen ja muun biometrisen datan käytöstä massatunnistuksesta julkisilla paikoilla.
  • Datastrategian osalta painotus tulee olemaan koko arvoketjun datassa. Komission suunnitelmat keskittyvät teolliseen dataan. Datan käyttöä, jakamista ja dataan pääsyä yritetään helpottaa edelleen niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Komissio visioi suurten datayhteisvarantojen luomista eri sektoreilla. Luvassa monia lainsäädäntöaloitteita seuraavan kahden vuoden aikana. Lehdistötilaisuudessa komissaari Vestager viittasi jälleen myös kilpailuoikeussääntöjen avaamiseen dataan pääsyn osalta etenkin isoilla alustoilla, mutta suunnitelmien täytyy vielä kypsyä tältä osin.
  • Datastrategiaan kuuluu vahvasti myös kansalaisten oikeudet ja oman datan hallintaa halutaan parantaa.

Komission tavoitteena on vahvistaa kansalaistensa luottamusta tekoälyn ja datan käyttöön. Samalla komissio kuitenkin tunnustaa kuluttajadatan herruuden olevan jo hävitty taistelu, mutta haluaa taata eurooppalaisten arvojen toteutumisen kansalaisilleen.

Tänään julkaistussa strategiassa on paljon pureskelemista, joten tällä kaudella riittää tekemistä. Datatalouden kysymykset eivät välttämättä ratkea parhaiten pelkästään regulaation keinoin. Toivottavasti komissiolla riittää malttia myös siihen, että markkinat hakevat ratkaisuja auki oleviin kysymyksiin.

Tuulivoiman osuus kasvamassa yli 70 prosenttiin Suomen sähkönkulutuksesta

Salkunrakentaja - Ke, 19/02/2020 - 15:52
Suomeen on suunnitteilla ennätysmäärä tuulivoimaa.

Työfysioterapeutin suoravastaanotto

EK - Ke, 19/02/2020 - 14:48

Vuoden 2020 alusta alkaen Kela voi korvata työterveyshuollon kustannuksia, jotka syntyvät työfysioterapeuttien suoravastaanotoilla.

Yrityksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa on sovittava, että työfysioterapeutin suoravastaanotto kuuluu yrityksen työterveyshuoltosopimukseen.

Työntekijä voi hakeutua työfysioterapeutin vastaanotolle ilman työterveyshuollon ammattihenkilön lähetettä ja täten välttää viivettä hoitoon pääsyssä tuki- ja liikuntaelinoireissa.

Mika Tuuliainen bloggaa: EU tähtää kokonaisvaltaiseen datapolitiikkaan

EK - Ke, 19/02/2020 - 14:10

EU-komission tuore datastrategia antaa kunnianhimoiset suuntaviivat lähivuosille. Nyt halutaan kiriä kiinni Kiinan ja USA:n etumatkaa, kirjoittaa EK:n digiasiantuntija Mika Tuuliainen.

Komission viestit ovat selvät: EU haluaa edetä kohti yhtenäistä kestävää ja digitaalista Eurooppaa. Tänään julkaistussa datastrategiassa (Shaping Europe’s Digital Future) huomioidaan digitalisaation kytkennät monipuolisesti niin teollisuuspolitiikkaan kuin tekoälyyn.

Syytä kunnianhimoon onkin, sillä EU ja eurooppalaiset yritykset ovat digitalisaation ja datatalouden suhteen takamatkalla. Yksi esimerkki löytyy Forbesin TOP 100 digitaalista yritystä -listalta, jossa ensimmäinen eurooppalainen yritys löytyy sijalta 19. On selvää, että nyt kiritään Kiinan ja Yhdysvaltojen etumatkaa kiinni EU-tasoisin tavoittein ja toimenpitein.

Tuoreen datastrategian uskottavuutta vahvistaa se, että EU:n rahoitusohjelmat antavat sille olennaista toimeenpanovoimaa. Eri rahoitusinstrumentteja hyödyntäen pyritään kiihdyttämään yritysten omia investointeja kohti datataloutta ja teollisuuden digitalisaatiota. Esimerkiksi tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma Horisontti Eurooppa tarjoaa alustan huippuosaamisen verkostoille ja laadukkaalle uuden kehittämiselle. Vastaavasti Digitaalinen Eurooppa -ohjelma tarjoaa paukkuja teknologian käyttöönottoon ja osaamisen kehittämiseen niin datan kuin tekoälyn hyödyntämisen suhteen. Edellytyksenä rahoituksen toteutumiselle on toki se, että EU pääsee sopuun vuosien 2021 – 2027 budjetista.

Viime kädessä kuitenkin kyse on osaamisesta. Vaikka osaaminen ja valmiudet ovat komission datastrategiassa hyvin esillä, sisältö jää valitettavan yleiselle tasolle. Ei riitä, että kehitetään kansalaisten digivalmiuksia ja koulutetaan lisää datatieteilijöitä. Isompi kysymys on se, millaisilla taidoilla ja valmiuksilla luodaan digitaalisessa ja kestävässä Euroopassa uutta.

Komission Digital Education Action Plan on tulossa alkukesästä – toivottavasti uuden luominen nousee vahvemmin silloin esiin. Datan hyödyntämisen lisäksi kyvykkyys luoda uutta on EU:n kilpailukyvyn ja tuottavuuden kannalta keskeisin kysymys.

Tutustu EU:n datastrategiaan komission verkkosivuilla.

Heikinheimo bloggaa: Paluu juurille – koulutuksen tehtävä luoda pohjaa työelämän osaamiselle

EK - Ke, 19/02/2020 - 14:07

OECD luovutti keskiviikkona 19.2.2020 ministereille Li Andersson, Hanna Kosonen ja Tuula Haatainen maaraportin ”Continuous Learning in Working Life in Finland”. Raportti kuvaa jatkuvan oppimisen tilaa Suomessa ja antaa politiikkasuosituksia. Merkittävimmät suositukset liittyvät koulutuksen ja osaamisen ennakoinnin työelämärelevanssin lisäämiseen.

Tämä suositus alleviivaa koulutuksen perusroolia yhteen sen tärkeään ytimeen, eli koulutuksen tulee luoda pohjaa työelämävaiheelle. Rooli ei ole ristiriidassa koulutuksen sivistystehtävän kanssa, päinvastoin.

Työelämärelevanssin kasvattaminen ei ole todellakaan huono suositus OECD:ltä. Yrityksemme ovat jo pitkään kertoneet suurimmaksi kasvun esteeksi osaavan henkilöstön puutteen. EK:n yrityskyselyissä toive oppilaitosten ja yritysten yhteistyöstä nousee jatkuvasti esiin. Raportissa todetaan erilaisten ”työelämäkoulutusten” olevan epäselvä kokonaisuus niitä tarvitseville. Kokonaisuus on epäselvä myös yrityksille. Suositus neuvonnan parantamisesta sekä opiskelijoille, että työnantajille saattaa olla raportin suurin yksittäinen anti.

Vierastan ajatusta erillisestä jatkuvan oppimisen systeemistä tai järjestelmästä. Lisää hallinnollisia rakenteita ei tarvita. Suomessa pitää olla sellainen koulutusjärjestelmä, että se antaa jokaiselle tarvittavat valmiudet jatkuvaan oppimiseen. Koulutusjärjestelmään tarvitaan pikemminkin lisää laatua ja  toteutukseen joustavuutta. Jos on ihan pakko lähteä jotain järjestelmää kehittämään, voisi miettiä tarvitaanko Suomeen koulutusjärjestelmästä erillinen toiminto osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen?

Kun liikutaan osaamisen kentällä, tilannekuvan luominen perinteisten mittareiden kautta ei ole helppoa. Mitataan mitä pystytään, ei välttämättä sitä, mitä oikeasti tapahtuu. Yrityksissä tapahtuu paljon – enemmän kuin mitä ulospäin näkyy. Edelläkävijäyrityksemme kertovat uudessa julkaisussamme miten jatkuva oppiminen heillä tapahtuu. Esimerkit tulevat eri toimialoilta ja kertovat omaa kieltään monipuolisesta osaamisen kehittämisestä. Erittäin vahvana on trendi verkko-oppimiseen.

 

JPMorgan & Chase, Goldman Sachs sekä BNP Paribas kasvattamassa läsnäoloaan Pohjoismaissa

Salkunrakentaja - Ke, 19/02/2020 - 12:38
Vaihtoehtoisten sijoituskohteiden saatavuus ja kotitalouksien kasvava varallisuus houkuttelee suuret toimijat Pohjoismaisille markkinoille

Handelsbanken: Pakkausvalmistaja Huhtamäki on hinnoiteltu ”alennushintaan”

Salkunrakentaja - Ke, 19/02/2020 - 11:18
Pankin mukaan Huhtamäen koko paketti on hyvin kasassa. Handelsbanken antaa osakkeelle edelleen ostosuosituksen.

Tuloskasvu on teknologiajättien varassa

Salkunrakentaja - Ke, 19/02/2020 - 09:11
Yhdysvalloissa S&P 500 -osakeindeksin muiden kuin viiden suuren teknologiayhtiön tuloskasvu on hyytynyt viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä.

Häkämies HS:n Vieraskynässä: Muualta maailmasta kantautuva kapitalismin kritiikki tuntuu Suomen oloissa vieraalta

EK - Ke, 19/02/2020 - 09:04

Talouden ja työllisyyden edistäminen vaatii viisaita päätöksiä, kirjoittaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies Helsingin Sanomissa.

Sosialismi koki konkurssin, ja kommu­nistinen Kiinakin kasvaa nykyisin markkina­talouden opein. Globaali markkina­talous on nostanut satoja miljoonia ihmisiä köyhyydestä paremman elintason piiriin. Markkina­talous on voittanut alaa, mutta uudistamista sekin kaipaa.

Kapitalismia ja markkinataloutta on arvioitu ja arvosteltu kiihtyvään tahtiin. Johtavat amerikkalaiset yritysjohtajat ottivat viime syksynä kantaa sen puolesta, että yritysten on huolehdittava muidenkin kuin osakkeenomistajien eduista. Uusimmassa OP:n suuryritystutkimuksessa 72 prosenttia yritysjohtajista katsoi, että heidän yrityksensä tehtävänä on ratkoa myös yhteiskunnallisia ongelmia. Vuotta aiemmin tätä mieltä oli 56 prosenttia johtajista.

Vastuullisuus sisältyy omistaja-arvon lisäämiseen – vastuullisuudessa reputtaminen pääsääntöisesti leikkaa yrityksen kasvua ja myös arvoa.

Muualta maailmasta kantautuva keskustelu kasvavista tuloeroista ja sosiaalisen nousun mahdottomuudesta tuntuu Suomessa vieraalta, ja sitä se onkin. Kansainvälisissä vertailuissa tuloerot ovat Suomessa pieniä ja sosiaalinen liikkuvuus suurta. Vaatimukset tuloerojen suuremmasta tasaamisesta ovat Suomessa outoa tuontitavaraa.

Suomalaiset ovat tyytyväisiä hyvinvointiyhteiskuntaan, mutta se on toteutettu varsin vahvalla tulon­tasauksella. Valitettavasti hyvinvointiyhteiskuntaa rahoitetaan nyt enenevästi myös velanotolla.

Nykyinen hallitus suosii valtio­johtoisuutta yrittäjyyden ja valinnanvapauden kustannuksella. Se on väärää politiikkaa. Meillä on vielä tehtävää siinä, että Suomessa ymmärretään ja hyväksytään markkinatalouden ja yritysten keskeinen rooli yhteiskunnan hyvinvoinnin luojana. Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista, mutta se säilyy sellaisena vain yksityisen sektorin työpaikkojen kautta.

Talouden ja työllisyyden edistäminen vaatii viisaita päätöksiä. Suomen ikäsidonnaisten menojen kasvu vaatii huomattavasti nykyistä korkeampaa työllisyysastetta ja suurempaa talouskasvua. Julkisten menojen ja velan lisääminen johtaa ­joko veronkorotuksiin tai eläkemaksujen nostoon, ehkä molempiin.

Suomi tarvitsee markkinoiden avaamista ja kilpailun lisäämistä, mutta reiluilla säännöillä. Jos yhteiskunnan tai kuluttajien etu puoltaa esimerkiksi monopolialojen avaamista, monopolille ei ole perusteita. Valtion omistusta valtionyhtiöissä tulee myös hallitusti liudentaa, ja osa yhtiöiden myynnistä saaduista varoista tulee kohdentaa uuden kasvun tukemiseen, kuten tutkimukseen ja kehitykseen sekä liikenneverkkoihin.

Uudistuvassa markkinataloudessa valtaa pitää antaa kuluttajille. Hyvä esimerkki vastuullisesta kilpailun lisäämisestä oli vahvojen oluiden ja siidereiden myynnin salliminen vähittäismyynnissä. Terveyspelottelijoiden uhkakuvat eivät toteutuneet, eikä alkoholin kulutus kasvanut räjähdysmäisesti. Vapautus tapahtui vastuullisesti.

Terveys- ja hoivamenojen kasvu haastaa meidän taloutemme. Suomessa on käyty kovaa keskustelua yksityisten yritysten roolista hoivapalveluissa, ja nykyinen hallitus on voimakkaasti etukenossa julkisten palvelujen puolesta. Yksityistä sektoria tarvitaan terveys- ja hoivapalvelujen tuottamisessa, mutta näillä aloilla tarvitaan sääntöjä, joita tulee myös valvoa.

Ilmastomuutoksen torjunta on aikamme suurin haaste. Kansain­välinen uusiutuvan energian järjestö Irena on arvioinut, että työ ilmastonmuutosta vastaan vaatii yli sadan biljoonan euron investoinnit puhtaampaan teknologiaan vuoteen 2050 mennessä. Valtiot eivät pysty investoimaan tarkoitukseen tuollaisia summia, joten markkinavoimat tulee valjastaa reiluilla säännöillä mukaan.

Myös suomalaisille yrityksille avautuu puhtaan teknologian ratkaisuissa suuria liiketoimintamahdollisuuksia, erityisesti Suomen rajojen ulkopuolella.

Vapaakaupan ansiosta Suomi on hyötynyt globalisaatiosta enemmän kuin moni muu maa. EU:n kauppapoliittista toimintakykyä tulee vahvistaa huolestuttavista kauppapolitiikan tuulista huolimatta

Suomi ei kaipaa lisää valtiojohtoisuutta, vaan markkinataloutta reiluilla säännöillä. Tehokas markkinatalous lunastaa paikkansa, kun sen hedelmät hyödyttävät koko yhteiskuntaa.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla

Konkurssit

Findikaattori - Ke, 19/02/2020 - 09:00

Konkurssit

Lähde: Tilastokeskus / Konkurssit

Päivitetty: 19.2.2020 Seuraava päivitys: 18.3.2020

Konkurssien määrä kasvoi tammikuussa 2020 edellisvuodesta 16,1 prosenttiaTilastokeskuksen tietojen mukaan tammikuussa 2020 pantiin vireille 289 konkurssia, mikä on 40 konkurssia (16,1 prosenttia) enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 1 245, mikä on 101 henkilöä (8,8 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna.Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi teollisuuden ja kaivostoiminnan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä muiden palvelujen päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit kasvoivat muiden palveluiden päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 96 konkurssia, mikä on 27 konkurssia (39,1 prosenttia) enemmän kuin vuotta aiemmin. Muiden palveluiden päätoimiala käsittää mm. informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan konkurssitilastoissa kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä.

Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssin alkaessa velallinen menettää määräysvallan omaisuuteen. Tuomioistuin määrää omaisuutta ja konkurssipesän hallintoa hoitamaan pesänhoitajan. Omaisuus realisoidaan ja varat käytetään velkojen suoritukseksi.

Konkurssitilastoinnin kehityksen seuranta on tärkeää, koska sen avulla saadaan keskeistä informaatiota yritysten ja investointien määrästä, työelämän elinvoimaisuudesta ja yleisesti talouden kehityksestä. Yleisten kehityssuuntien lisäksi konkurssi-indikaattoreiden avulla voidaan analysoida yritys- ja toimialakohtaisia suhdanteita sekä havaita mahdollisia yrityssektorin kehityksen esteitä ja haasteita. Konkurssien määrän seuranta tuottaa olennaista tietoa yhteiskunnan ja työelämän kehityksestä, koska konkurssien määrä heijastaa osaltaan myös yritysten ja työpaikkojen määrän kehitystä sekä sitä kautta työllisyyden ja kansalaisten tulotason vaihtelua. Teollisuuden ja yrityssektorin suhdanteiden lisäksi yritysten konkurssien määrän kehitys näkyykin seurannaisvaikutusten kautta myös kansantalouden suhdanteissa.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset