Uutiset

Tuonti ja vienti

Findikaattori - Pe, 08/01/2021 - 09:00

Tuonti ja vienti

Lähde: Tulli

Päivitetty: 8.1.2021 Seuraava päivitys: 8.2.2021

Tavaraviennin arvo laski 3,5 prosenttia marraskuussa Tuonnin arvo väheni 2,2 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo oli Tullin ennakkotilaston mukaan hieman yli 4,9 miljardia euroa marraskuussa. Viennin arvo oli 3,5 prosenttia pienempi kuin vuoden 2019 marraskuussa. Tuonti laski 2,2 prosenttia vertailukuukaudesta ja oli arvoltaan hieman yli 5,1 miljardia euroa. Tammi-marraskuussa yhteenlaskettu viennin arvo väheni 13,7 prosenttia ja tuonnin arvo 10,4 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kauppatase oli marraskuussa 180 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tammi-marraskuussa alijäämää kertyi lähes 3,1 miljardia euroa. Vuoden 2019 marraskuussa kauppatase oli 114 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja saman vuoden tammi-marraskuussa lähes 1,2 miljardia euroa alijäämäinen. Öljytuotteiden viennin arvo väheni ennakollisten tietojen mukaan 39 prosenttia edellisen vuoden marraskuusta. Paperin ja pahvin vienti laski 21 prosenttia, mutta paperimassan viennin arvo säilyi edellisvuoden tasolla. Puutavaran viennin arvoon tilastoitiin 23 prosenttia kasvua. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vientiin kirjattiin kolme prosenttia laskua. Sähköteknisten koneiden ja laitteiden vienti laski 14 prosenttia, mutta kuljetusvälineiden viennin arvo kasvoi 19 prosenttia. Ennakkotietojen mukaan kasvussa marraskuussa oli myös kemianteollisuuden tuotteiden, kuparin ja malmien viennin arvo. Öljyn ja öljytuotteiden tuonnin arvo laski 41 prosenttia, mutta kuljetusvälineiden sekä niiden osien tuonnin arvo kasvoi kymmenen prosenttia verrattuna edellisen vuoden marraskuuhun. Teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonnin arvo väheni neljä prosenttia. Sähkökoneiden ja -laitteiden tuonnin arvo kasvoi neljä prosenttia. Kasvua tilastoitiin nikkelin, farmaseuttisten tuotteiden sekä malmien ja metalliromun tuonnin arvoon. Vienti EU-maihin säilyi marraskuussa samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, mutta tuonti EU:sta kasvoi 0,2 prosenttia. Samaan aikaan vienti EU:n ulkopuolelle laski 7,7 prosenttia ja tuonti EU:n ulkopuolelta 5,5 prosenttia. Tammi-marraskuussa 2020 vienti EU-maihin väheni 12,4 prosenttia ja ulkokaupan vienti 15,4 prosenttia. Samalla ajanjaksolla tuonti EU-maista laski 8,5 prosenttia ja tuonti EU:n ulkopuolelta 13,0 prosenttia. Vienti Saksaan kasvoi marraskuussa ennakkotietojen mukaan 6,8 prosenttia, vienti Kiinaan 21,8 prosenttia ja vienti Venäjälle 2,0 prosenttia. Vienti Ruotsiin laski 14,3 prosenttia, vienti Alankomaihin 6,2 prosenttia ja vienti Yhdysvaltoihin 24,4 prosenttia. Tuonti Venäjältä laski 37,0 prosenttia, tuonti Ruotsista 8,5 prosenttia ja tuonti Alankomaista 1,5 prosenttia. Tuonti Saksasta kasvoi 2,5 prosenttia ja tuonti Kiinasta 12,8 prosenttia. Ennakkojulkaisun taulusta 6 löytyvät maakohtaiset (25 kpl) viennin ja tuonnin arvot sekä muutosprosentit. Tiedot ovat ennakollisia, joten merkittävät muutokset ovat mahdollisia tilastotietojen täydentyessä.

Indikaattorin kuvaus

Ulkomaankauppatilasto kuvaa Suomen ja muiden Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden ja Suomen ja kolmansien maiden välistä tavarakauppaa eli sisä- ja ulkokauppaa. Ulkomaankauppatilasto on virallinen tietolähde Suomen tuonnista, viennistä ja kauppataseesta. Ulkomaankaupan ennakkotiedot antavat ensimmäiset kuukausitason tiedot Suomen käymästä tavaroiden ulkomaankaupasta. Ennakkotiedoista käy ilmi, miten Suomen vienti, tuonti ja kauppatase ovat kehittyneet sekä kokonaisuudessaan että muiden EU-maiden, euroalueen ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

Tiedot Suomen käymästä kaupasta muiden EU-maiden kanssa kerätään yritysten antamista tilastoilmoituksista sisäkaupan Intrastat-järjestelmällä. Tiedot Suomen ja kolmansien maiden välisestä tavarakaupasta saadaan tulli-ilmoituksista, jotka on annettava jokaisesta tuonti- ja vientilähetyksestä. Suomen ulkomaankauppatilaston laadinnassa sisä- ja ulkokaupan tiedot yhdistetään.

Pääsääntöisesti kaikki Suomesta vietävät ja Suomeen tuotavat tavarat sisältyvät sisä- ja ulkokaupan tavarakaupan tilastoon. Palvelujen kauppa jää tämän tilaston ulkopuolelle. Tilastoinnin edellytyksenä on, että tavara fyysisesti saapuu maahan tai lähtee maasta. Poikkeuksena ovat laivat ja lentokoneet, jotka tilastoidaan taloudellisen omistusoikeuden muuttuessa. Taloudellisella omistusoikeudella tarkoitetaan oikeutta hakea etuuksia, jotka liittyvät laivojen tai lentokoneiden käyttöön taloudellisen toiminnan yhteydessä sen nojalla, että samalla hyväksytään toimintaan liittyvät riskit. Toisaalta tilastoinnin kannalta ei ole merkitystä, sisältyykö tavaran tuontiin tai vientiin maksuliikennettä vai ei.

Teollisuuden tilaukset nousivat rajusti – ekonomisti: “Nyt tuli iso jytky”

Salkunrakentaja - Pe, 08/01/2021 - 08:37
Tuoreet teollisuustilastot tarjosivat positiivisen yllätyksen Suomen teollisuuden näkymistä.

Suomessa jo yli 900 000 osakesäästäjää – kaksi syytä suosion kasvulle

Salkunrakentaja - Pe, 08/01/2021 - 08:07
Osakesijoittamisen suosio kasvoi rajusti viime vuonna. Pörssisäätiön toimitusjohtaja löytää suosion kasvulle kaksi syytä.

Vety murtaa energiamarkkinat

Talouden tulkki - To, 07/01/2021 - 20:05

Hiilipäästöjen vähentämiseksi tarvitaan jatkuvaa uusiutuvan ja päästöttömän energian lisäämistä. Tuuli ja aurinko eivät takaa tasaista energiaa. Vety ja digitalisaatio avaavat uusia ovia, mutta Suomi on jäämässä vanhojen rakenteiden vangiksi.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid julkaisi viime syksynä skenaariotyönsä tulokset. Vaikutelmaksi jää, että Suomen tulevaisuuden sähköverkkoa rakennetaan keskitetysti kansalliselta pohjalta vanhojen toimijoiden varassa vain teollisuuden tarpeita painottaen.

Digitalisaatiota, kyberturvallisuutta, huoltovarmuutta tai eurooppalaisia data- ja energiahankkeita ei mainita lainkaan, vaikka kiihtyvä sähköistyminen ja tuotannon hajautuminen lisäävät energian siirtoon ja varastointiin liittyviä tarpeita ja riskejä.

Yksi skenaario kuvaa juuri hajautetun tuotannon kasvua, mikä näyttäytyy lähinnä uhkana nykyiselle alueellisiin monopoleihin perustuvalle järjestelmälle. Aurinkoa ja akkuja -skenaariossa syntyy merkittävä määrä uutta hajautettua tuotantoa ja kantaverkkoon kytkettyjen perinteisten voimalaitosten määrä pienenee.

Se johtaisi Fingridin mukaan lähinnä vikavirta- ja jännitetukiongelmiin. Hajautettu tuotanto ja sähkön varastointi herättävät enemmän pelkoa kuin innostusta. Vety mainitaan vain sivujuonteena. Hajautetun tuotannon mallissa Suomi säilyisi sähkön nettotuojana.

EEBUS ei mahdu
skenaarioihin

Hajautetun tuotannon ja kulutuksen kasvua pidetään Euroopan tasolla itsestään selvänä. Vaihtelevien energiamäärien tehokasta hyödyntämistä, siirtoa ja varastointia varten on kehitetty yhteiseurooppalainen EEBUS-standardi. Sitä ei Fingridin skenaarioissa mainita.

EEBUS yhdistää sähkön, lämmön ja liikkuvuuden energiatarpeet ja luo mahdollisuuden optimoituun sähkönjakeluun pienimmällä mahdollisella verkon laajennuksella. Näin tasoitetaan kysynnän ja tuotannon kuormituksen ja tuotannon huippuja.

Jotta sähköjärjestelmä toimisi mahdollisimman tehokkaasti, kulutus- ja tuotantodatan pitää siirtyä saumattomasti älykkään sähköverkon, tietoverkkojen sekä kotitalouksien ja rakennusten yksittäisten laitteiden välillä. Tällaisia järjestelmän osia ovat aurinkosähköjärjestelmät, akut, lämmitys, sähköauto ja periaatteessa kaikki sähköllä toimivat laitteet.

Valmistajista riippumaton EEBUS korvaa eri laitteiden protokollat yhteisellä energiakielellä, joka mahdollistaa uusien sovellusten kehittämisen ja älyverkon entistä tehokkaamman toiminnan.

Vety korvaa
fossiiliset polttoaineet


Helsingin Sanomat kertoi vuoden alussa suunnitelmista rakentaa Suomeen laitos, joka tekee hiilidioksidista ja vedestä erotettavasta vedystä uusia päästöttömiä polttoaineita. Vedyn erottamiseen käytettäisiin tuuli- ja aurinkoenergiaa. Näin päästäisiin eroon fossiilisista polttoaineista, ja ilmasto kiittäisi.

Vetyhankkeet ovat Japanissa ja Saksassa jo käynnissä, kun Suomessa niitä vasta suunnitellaan. Vedystä tulee ennen pitkää osa hajautettua sähköjärjestelmää, jossa kotitaloudet ovat sekä tuottajia että kuluttajia. Se on otettu EEBUS-standardin kehittämisessä huomioon.

Vety murtaa perinteiset energiamarkkinat, mistä syystä vanhat rakenteet vapisevat ja yrittävät pitää kiinni menneistä monopoleista ja tuotantotavoista. Tilanne muistuttaa työmarkkinoita, jossa 2020-luvun työsuhteita yritetään kahlita sata vuotta sitten luoduilla normeilla.

Kyse ei ole yksin energiasta tai sähköstä, vaan laajasta kokonaisuudesta. Älykäs yhteiskunta vaatii älykkään sähköverkon lisäksi älytöllit ja älykaupungit. Se puolestaan tuo mukaan digi- ja terveysturvallisuuden sekä kiertotalouden. Korona-ajan etätyö nosti esiin kyberturvallisuuteen, sisäilmaan, lämmitykseen sekä tieto- ja sähköverkon huoltovarmuuteen liittyvät vaatimukset.

Kaikki nämä asiat on otettava huomioon yhdessä ja yhtä aikaa, kun tulevaisuuden kiinteistöjä ja kaupunkeja suunnittellaan (tai korjataan).

Kiertotalous tulee kuvaan ympäristönsuojelun ja luonnonvarojen säästämisen kautta. Digitalous mahdollistaa kiertotalouden toteutumisen, kun jokainen kotitalous on tulevaisuudessa pieni datakeskus ja sähkölaitos, joka kerää tietoa kaikesta, mitä teemme ja kulutamme.

Datan perusteella monet käyttämämme tuotteet ja laitteet voidaan tarjota palveluna ostamisen sijasta, jolloin palvelun tuottaja vastaa huollosta ja ylläpidosta. Digitaaliset alustat mahdollistavat jakamisen ja vuokraamisen nykyistä tehokkaammin. Kotitalouksista ja teollisuudesta kerättävällä tiedolla ennustetaan materiaali- ja kulutusvirtoja, jolloin syntyy vähemmän jätettä ja hävikkiä.

Luotettavuutta
vaaditaan lisää


Kun kyse on kuluttajan omista tiedoista, on voitava luottaa siihen, että tietoja käytetään oikein, eikä niitä pääse kuka tahansa ronkkimaan. Vastaamon tietovuoto ja asiakkaisiin kohdistunut kiristys ovat karmaiseva esimerkki, mitä pahimmillaan voi tapahtua.

Nykyisin tuskin on palvelua, jota ei saisi verkosta pilvipalveluna kätevän mobiilisovelluksen kautta. Pilvipalvelut ovat pääosin muutaman suuren yhtiön kuten Amazonin, Microsoftin tai Googlen hallitsemia. Ne toimivat kustannustehokkaasti, laajentavat markkinoitaan ja sitovat asiakkaat itseensä. Emmekä edes tiedä, mihin tietojamme oikeasti käytetään.

Kuten EEBUS sähkönsiirrossa myös datan siirtoon ja tallentamiseen rakennetaan yhteiseurooppalaista standardia – GAIA-X, joka tarjoaa käyttäjille riippumattomat, luotettavat ja turvalliset palvelut. GAIA-X yhdistää olemassa olevat palvelut ja infrastruktuurit uudella tavalla käyttäjien vaatimusten mukaisesti. Se tarkoittaa yhteisiä pelisääntöjä, joiden perusteella asiakas voi siirtyä halutessaan pilvipalvelusta toiseen ilman pelkoa datan menettämisestä tai sen vahingoittumisesta.

Sekä EEBUS että GAIA-X painottavat kuluttajan oikeuksia ja turvallisuutta. Data on asiakkaan arvokkain omaisuus ja sillä on markkinoilla monta halukasta ottajaa.

Yrittäjä, älä tee näitä 12 virhettä

Salkunrakentaja - To, 07/01/2021 - 18:12
Vältä tekemästä näitä mokia, olitpa sitten pienyrittäjä tai suuryrityksen johtaja.

Tutkimus: Selvä enemmistö suomalaisista ei pidä eläkejärjestelmää oikeudenmukaisena

Salkunrakentaja - To, 07/01/2021 - 15:44
Naiset, terveytensä huonoksi kokevat ja matalasti koulutetut suhtautuvat kriittisimmin eläkejärjestelmään.

Ennusteet kuluvalle vuosikymmenelle, päivitys yksi

Piksu: Kevyttä - To, 07/01/2021 - 15:21

Tein arvioita todennäköisyyksille vuosi sitten tämän vuosikymmenen reaalisesta talouskasvusta Suomessa, Yhdysvalloissa ja Euroalueella. Lisäksi määrittelin todennäköisyyksiä osakeindeksien, kuten S&P500:n, kotipörssimme Omhex Capped Gi:n ja Dax30:n maksimipistemäärille tämän vuosikymmenen lopussa. Edellämainittujen lisäksi arvioin tiettyjen poliittisten tapahtumien todennäköisyyksiä tälle vuosikymmenelle. Jokaisen täytyy muistaa, että todennäköisyydet muuttuvat uusien tapahtumien vuoksi, joten niiden päivittäminen on tärkeää. Tässä kirjoituksessa julkaisen uudet todennäköisyydet, kerron miksi ne ovat voineet muuttua ja yritän hieman perustella muutoksia.

 

Reaalisen vuosittaisen BKT-kasvun ennustuksia uudelle vuosikymmenelle, suluissa todennäköisyys vuoden 2020 alussa:

 

Suomi: Lähtötilanne 241€ miljardia. 77%:ia alle 2%:n (75%). Toisin sanoen, vuoden 2029 lopussa Suomen reaalisen BKT:n oltava alle 293€ miljardia

 

Finnairin vaikeudet jatkuvat – pandemia näkyy voimakkaasti liikennemäärissä

Salkunrakentaja - To, 07/01/2021 - 12:21
Koronapandemia näkyi yhä voimakkaasti Finnairin joulukuun matkustajaliikenneluvuissa. Pieni valopilkku on rahtiliikenne.

Aseosakkeiden reippaat kurssinousut yhdistettiin virheellisesti kongressitalon tapahtumiin

Salkunrakentaja - To, 07/01/2021 - 09:39
USA Kongressitaloon tunkeutuminen sekoitettiin senaatinvaalien tuloksen vahvistumisesta joutuvaan asevalmistajien osakeralliin.

Yhdysvaltojen tuoreet työllisyysluvut heikkenivät yllättäen

Salkunrakentaja - To, 07/01/2021 - 08:34
Viime keväästä yhtäjaksoisesti jatkunut työllisyyden elpyminen otti yllättävää takapakkia joulukuussa.

Yritys – rekrytoi Suomessa opiskelevia ulkomaisia nuoria!

EK - To, 07/01/2021 - 08:30

EK kannustaa #STAYinFinland-kampanjallaan työnantajia rekrytoimaan Suomessa opiskelevia ulkomaisia opiskelijoita. Se on matalan kynnyksen keino tuoda organisaatioon kansainvälistä ajattelua, kohdemarkkinoiden kontakteja ja tuoretta osaamista. Samalla ratkaisemme Suomen osaajapulaa.

Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee yhteensä noin 20 000 ulkomaista opiskelijaa. Yleisimpiä aloja ovat kauppa-, hallinto- ja oikeustieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) sekä tekniikan alat.

Ulkomaisista opiskelijoista jopa 90 prosenttia harkitsee myönteisesti Suomeen jäämistä valmistumisensa jälkeen, kertoo tuorein Eurostudent-tutkimus. Kuitenkin heistä vain puolet työllistyy Suomeen ja neljännes päätyy muuttamaan maasta vuoden kuluessa valmistumisestaan. Tästä aivovuodosta kärsivät niin Suomen valtio kuin elinkeinoelämä unohtamatta nuoria itseään.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kampanjoi yhdessä Vastuullinen kesäduuni -hankkeen kanssa sen puolesta, että ulkomaisista opiskelijoista mahdollisimman moni jäisi Suomeen ja löytäisi täältä töitä. #STAYinFinland-kampanjan suojelijana on tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko:

”Suomessa on yli 20 000 ulkomaista opiskelijaa, mutta liian harva heistä löytää paikkansa suomalaisesta työelämästä. Tehdään tähän yhdessä muutos! Huolehditaan, että täällä opiskelevat tai tutkintonsa suorittaneet kansainväliset osaajat voisivat tehdä uraa juuri Suomessa.

EK:n jäsenyritysten kokemusten mukaan kansainvälisten nuorten rekrytoiminen tuottaa työnantajalleen monenlaista hyötyä:

  • Ratkaisuja osaajapulaan; koulutuksen tuomaa viimeisintä osaamista
  • Monimuotoisempaa yrityskulttuuria, uusia tuulia organisaatioon
  • Matalan kynnyksen väylä kohti yrityksen kansainvälistymistä
  • Lisävoimia vientihankkeisiin (markkinaselvitykset, kontaktikartoitukset, kielitaito jne.)
  • Paikallistuntemusta opiskelijan kotimaan markkinoista
Monta käytännön vaihtoehtoa

Hyviä tapoja korkeakouluopiskelijoiden rekrytoimiseen on kesätöiden ohella opintoihin liittyvät työharjoittelut, projektityöt sekä opinnäytetöiden teettäminen. Luonnollisesti vaihtoehtona on myös osa-aikainen työskentely opintojen ohella sekä vastavalmistuneen palkkaaminen tutkinnon suorittamisen jälkeen.

EU/ETA-maiden ulkopuolisista maista opiskelua varten myönnetyllä oleskeluluvalla voi työskennellä lukukauden aikana keskimäärin 25 tuntia viikossa. Tuota rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta tutkintoon sisältyviin työharjoitteluihin tai opinnäytetöihin.

Ulkomaisille opiskelijoille soveltuvia työpaikkoja voi ilmoittaa korkeakoulujen omien urapalveluiden lisäksi esimerkiksi:

Jobs in Finland -sivustolla Vastuullinen kesäduuni -sivustolla × Ulkomaalaiset opiskelijat aloittain

Päivitetty

The post Yritys – rekrytoi Suomessa opiskelevia ulkomaisia nuoria! appeared first on Elinkeinoelämän keskusliitto.

Amerikasta tehtiin sitten jälleen suuri,

Piksu: Yhteiskunta - To, 07/01/2021 - 00:01

 

markkinat eivät tosin reagoineet. Kuvan lähde

Linkissä on Mike Pencen kirje kongressin istunnolle, jossa hän ilmoittaa valansa velvoittavan häntä säilyttämään, suojelemaan ja puolustamaan USA:n perustuslakia. Oikeastaan Trump on vannonut saman valan. Valkoinen talo ei ainakaan keskiviikkona julkaissut kirjettä.

Ekonomisti: Velkaraha siirtää talouden välttämätöntä rakennemuutosta

Salkunrakentaja - Ke, 06/01/2021 - 21:00
Valtioiden löysään velkarahan käyttöön liittyy iso riski pitkällä aikavälillä, varoittaa Finnveran pääekonomisti.

Ostoksilla Kanadassa: Burton Nutrascience & Maple Leaf Foods

Laiska sijoittaja - Ke, 06/01/2021 - 19:21

Uusi vuosi, uudet kujeet :) Avasin uuden vuoden ostot Kanadan pörssissä.* 

Ostin n. 1500 euron edestä sekä Burcon Nutrascienceä (3,54 CAD/kpl) että Maple Leaf Foods:ia (27,08 CAD/kpl).

Burcon Nutrascience on yritys joka valmistaa kasvispohjaisia proteiineja. Osake on ollut varsin kovassa iskussa, joten en ole ihan ensimmäinen joka tämän sijoitusidean on bongannut. Maple Leaf Foods on taas kanadalainen laadukkaaseen ruokaan panostava yritys, joka on siirtämässä fokustaan osin kasvispohjaiseen ruokaan. 

Molemmat näistä yrityksistä ovat kiinni kasvissyönnin megatrendissä, joka on lähtenyt liikkeelle ehkä yllättävänkin hitaasti. Itse uskon että kasvisruoka ja kasvisproteiini tulevat olemaan erittäin suuri bisnes. 

Muita kiinnostavia yrityksiä tässä genressä on esim. kotimainen Apetit, johon voisin hyvinkin sijoittaa lähiaikoina. Jenkeissä tietysti löytyy Beyond Meat, joka on aika raskaasti hinnoiteltu. Osakekurssin laskiessa voisin innostua sijoittamaan tähänkin.

*Kanadan pörssistä ostaminen onnistuu Nordnetin kautta jos jotain kiinnostaa; tämä tieto ei sisällä affiliate linkkiä ;) 

Nordea: Pk-yritykset kärsineet valuuttakurssien heilahtelusta korona-aikana

Salkunrakentaja - Ke, 06/01/2021 - 12:54
Nordean kyselyn mukaan peräti kaksi kolmasosaa suomalaisista pk-yrityksistä arvioi, että valuuttakurssimuutoksilla on ollut niiden taloudelle koronavuonna negatiivisia vaikutuksia.

Tallink on Helsingin pörssin pelipaperi

Salkunrakentaja - Ke, 06/01/2021 - 09:39
Laivayhtiö Tallink on ottanut rajun iskun pörssissä. Kärsivällinen sijoittaja saattaa saada osakkeesta kuitenkin kunnon osinkotuoton.

Osinkoansa ja hyvän osinkotuoton pimeä puoli

Salkunrakentaja - Ke, 06/01/2021 - 08:51
Korkean osinkotuoton metsästäminen voi viedä ojasta allikkoon.

Sijoittajasentimentin tuntemus on sijoittajalle hyödyksi

Salkunrakentaja - Ti, 05/01/2021 - 17:41
Sijoittajasentimentin sekä sen taustalla vaikuttavien syntymekanismien ymmärtäminen voi auttaa sijoittajaa välttämään tunnepohjaista kaupankäyntiä.

Jättipankin hurja ennuste: Bitcoinin hinta saattaa nousta pitkällä aikavälillä jopa 146 000 dollariin

Salkunrakentaja - Ti, 05/01/2021 - 15:55
JPMorgan antaa rohkean tavoitehinnan bitcoinin pitkän aikavälin arvolle. Kryptovaluutan haaste on kuitenkin sen hinnan kova hintavaihtelu.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset