Uutiset

Kansantalouden suhdanteet

Findikaattori - Ti, 15/10/2019 - 10:00

Kansantalouden suhdanteet

Lähde: Tilastokeskus / Tuotannon suhdannekuvaaja

Päivitetty: 15.10.2019 Seuraava päivitys: 14.11.2019

Kansantalouden tuotanto kasvoi elokuussaTyöpäiväkorjattu tuotanto kasvoi elokuussa 2019 2,5 prosenttia vuodentakaisesta. Elokuun kausitasoitettu tuotanto kasvoi 0,5 prosenttia edelliskuukaudesta. Heinäkuun työpäiväkorjattu tuotanto nousi tarkentuneiden tietojen mukaan 2,5 prosenttia (oli 1,7) edellisvuoden heinäkuusta.Tuotannon suhdannekuvaajan sarjat kausitasoitetaan Tramo/Seats -menetelmällä. Kausi- ja satunnaisvaihteluista tasoitettujen sarjojen (kausitasoitettu ja trendisarja) viimeiset havainnot tarkentuvat uusien havaintojen myötä kausitasoitusmenetelmissä. Tarkentumiset voivat etenkin suhdannekäänteissä olla suuria, mikä tulee ottaa huomioon kausitasoitettuja ja trenditietoja käytettäessä.Työpäiväkorjattuna alkutuotanto kasvoi noin prosentin, jalostus noin neljä prosenttia ja palvelut vajaat kaksi prosenttia vuoden 2018 elokuusta.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajalla pyritään ennakoimaan kansantalouden kehitystä kuukausitasolla. Tiedot ovat indeksimuodossa. Tiedot on laskettu alkuperäisinä ja työpäiväkorjattuina koko kansantaloudelle ja kolmelle päätoimialalle. Lisäksi lasketaan kausitasoitettu sarja ja trendisarja koko kansantalouden tasolla.

Talouden suhdannevaihtelut näkyvät suoraan julkisen talouden tasapainossa. Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin tavoitteena on ylläpitää ja tukea vakaata ja kestävää talouskehitystä, jolloin vältytään suurelta osin sosiaalimenojen leikkauksilta ja verojen korotuksilta. Valtion talouden rahoitusjäämä ja bruttovelka ovat niitä julkisen talouden osia, joissa julkisen talouden vaihtelut näkyvät selkeimmin. Talouden heikentyessä julkisen sektorin kassan alijäämäisyyttä rajoitetaan ottamalla velkaa. Tästä syystä suhdanteiden vaihtelut heijastuvat selkeimmin juuri rahoitusjäämän tasossa ja siten myös valtion velan vaihteluissa. Taloutta pyritään tasapainottamaan työllisyyttä kasvattamalla, jolloin myös verotulojen määrä kasvaa ja työttömyyden laskun seurauksena myös tarve julkisten menojen kasvattamiseen vähenee.

Julkisen talouden ja samalla talouspolitiikan suurimpia tulevaisuuden haasteita ovat talouden suhdanteiden epävakaus, avoimen sektorin rakennemuutospaineet ja hyvinvointivaltion pitkän aikavälin rahoitusongelmat. Talouspolitiikan ongelmat ovat kytköksissä yhteiskunnan sosiaalisten ja rakenteellisten ongelmien kanssa. Ongelmia tulisikin tarkastella monialaisesti ja rinnakkain, jotta talouden tehostamistoimilla saavutetaan kestävästä sekä lyhyen että pitkänaikavälin tavoitteita. Julkisen talouden hoidon keskiössä tulisi olla toiminnan kestävyys. Lyhyen aikavälin talouden aktiivisuutta tukevat toimet pitää samalla parantaa julkisen talouden rahoitustasapainon kestävyyttä. Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalimenojen kustannukset voivat johtaa julkisen talouden epävakauteen ja kestävyysvajeeseen, mikäli talouspolitiikka ei huomioi yhteiskunnan rakenteellisten ongelmien, kuten ikärakenteen muutoksen ja taloudellisen huoltosuhteen vääristymisen vaikutuksia.

Yli 55-vuotiaiden työllistyminen vaikeaa – STTK esittää useita toimia

Salkunrakentaja - Ti, 15/10/2019 - 09:32
Suomessa yli 55-vuotiaiden työllisyys on selvästi pohjoismaiden heikoin.

Evästeiden tallentaminen vaatii käyttäjän aktiivisen suostumuksen

EK - Ti, 15/10/2019 - 09:27

Netissä surffaillessa kaikki ovat törmänneet evästeisiin ja erilaisiin ilmoituksiin ja suostumispyyntöihin. Evästeet ovat vierailtujen sivustojen tietokoneelle tallentamia tietoja, osa niistä on välttämättömiä, teknisiä evästeitä ja osa suostumuksenvaraisia.

Suostumusta vaativia ovat esimerkiksi vierailijoista tehtyä analytiikkaa tai mainonnan kohdentamista tuottavat evästeet. Osa evästeistä toimii vain kyseisen session aikana, osa toimii sivustolla vierailunkin jälkeenkin.

EU-tuomioistuimen tuore päätös selventää, että suostumusta evästeisiin pitää pyytää aktiivisesti. Tuomioistuimen päätös perustuu saksalaisen kuluttajajärjestön haasteeseen, jossa arvontoja järjestävä nettisivusto käytti valmiiksi rastitettua ruutua evästeiden hyväksyntää varten.

Valmista rastia ei katsottu aktiiviseksi ja täten päteväksi suostumukseksi. Tuomioistuin lausui, että jos rasti olisi jätetty tyhjäksi ja käyttäjän olisi ruksittava se itse, niin se olisi täyttänyt aktiivisen tekemisen ja suostumuksen edellytyksen.

Tuomioistuin muistutti myös läpinäkyvyyden tärkeydestä ja käyttötarkoitussidonnaisuudesta. Tämä tarkoittaa, että evästeiden käyttötarkoitus pitää kertoa etukäteen, kuten myöskin se, luovutetaanko tietoja kolmansille tai mikä on evästeiden käyttöikä. Tuomioistuin ei toki kaikkia evästeitä ja sivustojen käyttöä koskevia sääntöjä määritellyt tyhjentävästi, mutta jatkossa ”jatkamalla käyttöä hyväksyt evästeet” -tyyppistä ratkaisua ei enää hyväksytä.

EU-tuomioistuimen ratkaisu on tullut lokakuun alussa eli on varsin tuore. Viranomaisillakin on varmaan ymmärrystä, että evästemaailmakaan ei tule valmiiksi napin painalluksella, ja Traficomin omakin ohjeistus evästeiden suhteen tarvitsee uudistamista.

Nyt onkin yrityksille ja muillekin sivustojen ylläpitäjille hyvä aika alkaa varautua muutoksiin. Kannattaa siis tarkistaa omat evästekäytännöt, miettiä miten käyttäjiä informoidaan niistä selkeästi ja seurata tulevia ohjeita Tietosuojavaltuutetulta ja Traficomilta. Näin on hyvin varautunut tekemään muutossuunnitelman ja aikatauluttamaan sen järkevästi, kun tarkempi ohjeistus on saatavilla.

ASP-säästämisen suosio kasvaa – talousgurut pohtivat ASP-järjestelmän hyötyjä nuorille

Salkunrakentaja - Ti, 15/10/2019 - 08:40
ASP-tilien suosio kasvaa jatkuvasti. Syyt suosion kasvuun ovat selvät.

Pientä osaa bussilla kulkijoista voi odottaa jopa hintojen tuplaantuminen – pelastaako palveluseteli pikkukuntien matkustajat?

Yle: Talous ja politiikka - Ti, 15/10/2019 - 06:00

Seudullisen bussiliikenteen matkustajille voi paikoin olla eri puolilla maata tiedossa ikävä muutos vuodenvaihteessa. Silloin päättyy siirtymäaika seutulippujen käytössä, ja viimeisetkin seutuliput pääosin poistuvat.

Seutulippu on ollut yhteiskunnan tukema lippu, joka on käynyt esimerkiksi 30 päivän ajan tietyn alueen bussivuoroissa. Monet niistä ovat poistuneet jo viime vuosina, kun siirtymäaika on lähestynyt loppuaan.

Yhteiskunnan taloudellista tukea ei voi seutulipun kautta antaa markkinaehtoisille bussivuoroille. Ilman tukea bussiyritykset saavat lipun käyttäjältä niin pienen korvauksen, että monet yritykset ovat ilmoittaneet, ettei lippu käy niiden vuoroilla.

Sen sijaan ne voivat myydä omia lippujaan, joissa tukea ei ole. Niillä taas matkustaminen voi tulla huomattavasti aiempaa kalliimmaksi.

Seutulippuja kolmellakymmenellä alueella

Tilanne vaihtelee alueittain suuresti. Matkahuolto kertoo, että seutulippuja on käytössä vielä noin kolmellakymmenellä alueella.

– Nykyisen seutulippujärjestelmän päättyessä eri toimijat eli kunnat, kaupungit, toimivaltaiset viranomaiset ja liikennöitsijät pohtivat korvaavia vaihtoehtoja, sanoo Matkahuollon toimitusjohtaja Janne Jakola.

Jakolan mukaan osalla alueista lipputuotevalikoima on hajautunut erityyppisiin lipputuotteisiin, jotka eivät toimi kaikissa vuoroissa.

– Joillakin alueilla seutuliput ovat korvautuneet esimerkiksi Waltti-lipuilla tai muilla eri toimijoiden lipputuotteilla, jotka kelpaavat vain osassa alueen liikenteestä. Nämä rajoitukset ovat tulleet monille asiakkaille yllätyksenä ja kaventaneet liikkumisen mahdollisuuksia, kun kaikki vuorot eivät olekaan olleet käytettävissä, Jakola toteaa.

Useissa kaupungissa käytössä olevien Waltti-lippujen kelpoisuus vaihtelee alueen ja bussiyritysten mukaan.

Waltti voi kattaa esimerkiksi keskuskaupungin kaiken liikenteen, mutta ympäryskunnissa se ei enää käy tai kelpaa vain joillakin vuoroilla. Muille vuoroille asiakkaan pitäisi ostaa toinen lippu.

En flicka har ett busskort i handen och väntar på en gul buss som har nummer 52.Waltti-kortti on käytössä useissa maakuntien keskuskaupungeissa. Se toimii kaupungeissa kuten tähänkin saakka. Magnus Weckström / Waltti

Mahdolliset lippuongelmat eivät juuri koske matkustajia suurten kaupunkialueiden sisällä. Vaikkapa Turussa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä tai HSL-alueella liikenne on kilpailutettua, ja seuduilla on oma joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen.

Yle kertoi syyskuussa, kuinka joukkoliikenteen suosio onkin kasvussa monissa suurissa kaupungeissa, jotka ovat ottaneet liikenteen aiempaa enemmän hallintaansa.

Riski hintamuutoksiin on matkoilla, jotka suuntautuvat kuntarajan yli, silloin kun toinen kunnista ei kuulu joukkoliikenneviranomaisen alueeseen.

Länsi-Uudellamaalla markkinat hoitavat tarjontaa

Yksi alueista, joita lippumuutos koskee, on Länsi-Uudellamaalla, jossa poistuu tuettuja lippuja vuoden lopussa. Alueen suuri liikennöitsijä Pohjolan Liikenne tarjoaa poistuvien lippujen tilalle omia kausilippujaan.

Länsi-Uudenmaan kuntien henkilöliikennelogistikko Tapio Heinonen kertoo, että hintamuutos ei tässä tapauksessa ole iso, mutta kulkeminen rajoittuu vain Pohjolan Liikenteen vuoroille, kun aiemmat tuetut liput ovat käyneet eri yritysten vuoroilla.

Tuettuja, vuodenvaihteessa poistuvia kausilippuja on Lohjalla ollut käytössä yli tuhannella käyttäjällä kuukausittain. Jos Pohjolan Liikenteen tarjonta ei sovi omille matkoille, hinnankorotus uhkaa.

Linja-auton matkustamo.Bussiyritykset voivat järjestää tarjontaa myös täysin markkinaehtoisesti, jos vain matkustajia riittää. Risto Degerman / Yle

– Joiltain osin matkustajat joutuvat varmasti siirtymään esimerkiksi Matkahuollon 44 matkan lippuun, joka käy siis edelleen kaikille liikennöitsijöille. Silloin matkustushinnat voivat jopa yli kaksinkertaistua, Heinonen toteaa.

Markkinaehtoista tarjontaa on esimerkiksi Porvoon ja Helsingin tai Lohjan ja Helsingin välillä. Lippuihin ei tule julkista tukea, vaan yritykset hinnoittelevat ne ja kilpailevat keskenään.

Malli on sama kuin bussien kaukoliikenteessä. Bussiyritykset myös päättävät itse, millaisia lippuja on tarjolla: onko valikoimassa esimerkiksi kausilippu 30 päivälle ja millä hinnalla.

Uudellamaalla seutulippukin saattaa jatkaa elämäänsä

Joukkoliikenneasiantuntija Heikki Hyvärinen Uudenmaan ely-keskuksesta kertoo, että joissain Uudenmaan kunnissa seutulippukin saattaa jatkaa elämäänsä, jos kunta näin haluaa.

Ely ostaa bussivuoroja ja on asettanut ostoissaan ehdoksi, että kuntien lipputuotteet ovat vuoroilla käytettävissä.

– Monet kunnat haluavat yhä ylläpitää asiakashinnaltaan sopivan edullista lippua. Markkinaehtoisille bussivuoroille siitä saatava asiakashinta ei ole houkutteleva, ja siksi joillain alueilla markkinaehtoista liikennettä ei ole juuri jäljellä, Hyvärinen sanoo.

Uudellamaalla käytössä ei ole Waltti-korttia, toisin kuin monilla muilla alueilla. Näin Uudellamaalla ei ole muualla maassa nähtyjä tilanteita, jossa Waltti-kortti voi samalla reitillä käydä joissakin vuoroissa, mutta toisissa ei.

Syrjäisemmät kunnat voivat olla ongelmissa

Kun tilanne vaihtelee eri puolilla maata, ketä mahdolliset ongelmat koskevat ja ketä eivät? Ongelmia on ratkottu viime vuosina eri puolilla maata, kun siirtymäaika on edennyt.

Esimerkiksi Aamulehti kertoi keväällä opettajasta, jonka työmatkalipun hinta Tampereelta Hämeenkyröön nousee aiemmasta 136 eurosta kuukaudessa 352 euroon kuukaudessa seutulipun poistuessa.

Salossa ongelmaan törmättiin kesällä 2017, jolloin työmatkojen hinnat jopa viisinkertaistuivat. Salo otti kesällä käyttöön Waltti-lipun.

Monta linaj-autoa jonossaOsa bussiliikenteestä hoituu markkinaehtoisesti ilman yhteiskunnan tukea, kuten suuri osa pitkänmatkan liikenteestä. Henrietta Hassinen / Yle

Lappeenrannassa ongelmiin törmättiin loppuvuodesta 2017, kun joidenkin työmatkalaisten lipun hinta uhkasi viisinkertaistua. Kaupunki otti tämän jälkeen käyttöön uudenlaisen sarjalipun.

Liikenne- ja viestintäministeriöstä todetaan Ylelle, että muutosten taustalla on EU:sta tuleva sääntely, jossa liikenteen julkisen tuen pitää täyttää tietyt ehdot. Alueiden toimivaltaiset viranomaiset päättävät, millä tavalla liikennettä järjestävät.

Siksi kokonaiskuvaa eri alueiden ratkaisuista ei ole helppo muodostaa, eikä saatavilla ole esimerkiksi listaa hintamuutoksista eri puolilla maata.

Palveluseteli jakaa mielipiteitä

Osa kunnista on korvannut seutulipun palvelusetelillä. Siinä kunta maksaa osan bussimatkan hinnasta. Kunnat tukevat lähinnä sarjalippuja. Lisäksi ely-keskus voi ostaa tarvittavia bussivuoroja ja säädellä, mitä lippuja vuoroilla käytetään.

Kaikki eivät pidä palveluseteliä hyvänä ratkaisuna. Paikallisliikenneliitto on arvioinut, että palvelusetelimalli on kaupunkiseutujen näkökulmasta tehoton. Samalla liiton mukaan luovutaan mahdollisuudesta vaikuttaa bussiyhteyksien määrään, laatuun ja asiakashintaan.

Matkahuolto taas liputtaa seutulippujen korvaajaksi palveluseteliä, joka kuuluu sen palvelutarjontaan. Matkahuollon asiakkaana on toistakymmentä palveluseteliä käyttävää kuntaa.

– Eri toimijat ja tahot miettivät, miten samaan ongelmaan saataisiin ratkaisu. Me toivomme, että päästäisiin mahdollisimman yhteiskäyttöisiin ratkaisuihin, Jakola toteaa.

Matkahuollon mukaan asiakkaat valittavat nopeasti, jos lippu ei kelpaa riittävän kattavasti eri vuoroilla.

– Asiakkaat arvostavat sitä, että ei tarvitse katsoa, kenen bussi sieltä on tulossa. Siksi toivommekin, että monilla alueilla käytettäisiin tarjoamaamme lippu- ja maksujärjestelmää, Jakola sanoo.

Vaikeuttaako lippujen yhteensopimattomuus tai kalleus matkustamistasi julkisella liikenteellä, vaikka yhteyksiä olisi muuten tarjolla? Kerro kommenteissa kokemuksistasi. Keskustelu on auki kello 22 saakka.

Vakuutuskuoret pienenevät ja osakesäästötili tulee

Piksu: Yhteiskunta - Ma, 14/10/2019 - 20:49

Finanssimaailman eräs erityispiirre on se, että tyyli on kovasti etunojassa. Taaksepäin ei vilkuilla, mutta tulevasta pulistaan, oli sitten aihetta tai ei.

Uskon että loppuvuoden ja vuoden alun aikana talousmedian kestopuheenaihe tulee olemaan osakesäästötili, jota pidän huonona vaihtoehtona, koska niistä puuttuu eräs vakuutuskuoren ominaisuus, joka samalla häviää kaikista tuotteista.

Vakuutuskuoresta on nimittäin saanut oman harkintansa mukaan ajan kuluessa nostaa sijoitetun pääoman ulos viimeistä senttiä myöten ilman veroseuraamuksia, jolloin kuoreen on jäänyt pelkkä tuotto. Vasta jos tuottoa alkaa nostaa menee veroa, mutta pääoman nostosta ei siis mene.

Tämä järjestelmä päättyy vuoden lopussa ja pankit ovat hyvin minimaalisesti asiasta tiedottaneet. Ainoa internetistä löytämäni maininta on linkissä ja sekin pienestä pankista. Nyt on sitten saatu keskituloisten verosuunnittelua rajattua.

Biohit pomppasi yli 40 prosenttia Venäjän terveysministeriön hoitosuosituksen ansiosta

Salkunrakentaja - Ma, 14/10/2019 - 19:56
Biohitin osake lähti lentoon yhtiön julkistaman tiedotteen jälkeen.

Facebookin digivaluutta Libra joutui vaikeuksiin, kun PayPal, Visa ja Mastercard lähtivät – Suomen Pankin neuvonantaja: Tulevaisuus hyvin epävarma

Yle: Talous ja politiikka - Ma, 14/10/2019 - 19:51

Teknologiayhtiö Facebook on kohdannut useita takaiskuja sen jälkeen, kun se kesäkuussa julkisti suunnitelmansa Libra-virtuaalivaluutasta ja maksujärjestelmästä, jonka avulla käyttäjät voisivat tehdä maiden rajat ylittäviä rahansiirtoja.

Tuorein kolaus tuli tänään, kun Britannian yleisradioyhtiö BBC uutisoi, että teollisuusmaiden G7-ryhmän tuoreen raportin mukaan niin sanotut stablecoinit eli arvoltaan vakaat globaalit digitaaliset valuutat aiheuttavat useita talousriskejä.

Libran kehittämisestä vastaa Sveitsin Genevestä käsin toimiva Libra Association -ryhmä, joka koostuu eri aloja edustavista yrityksistä.

Viime perjantaina luottokorttiyhtiöt Visa ja Mastercard sekä verkkokauppayhtiö eBay ja maksunvälitysyhtiö Stripe ilmoittivat, että ne jättävät Libra-ryhmän. Maksunvälittäjä PayPal lähti projektista jo lokakuun alussa.

Visa, Mastercard ja Stripe ilmoittivat vetäytymisestään vain muutama päivä sen jälkeen, kun kaksi Yhdysvaltain senaattoria oli lähettänyt niille vetoomuskirjeet, joissa yhtiöitä kehotettiin harkitsemaan uudelleen Libra-projektiin osallistumista.

Senaattorit uhkasivat, että jos yhtiöt lähtevät mukaan projektiin, niin niiden on syytä odottaa sääntelijöiden ottavan kaikki niiden maksutoiminnot korkean tason tarkkailuun.

Perjantain joukkopaon jälkeen Libra Association -ryhmään jäi vielä 23 yhtiötä. Mukana ovat edelleen esimerkiksi kyytipalvelut Uber ja Lyft sekä telekommunikaatioyhtiö Vodafone. Ryhmä piti ensimmäisen virallisen kokouksensa tänään maanantaina Genevessä.

Maksuvälittäjien irtautuminen oli kova takaisku

Suomen Pankin digitalisaation neuvonantaja Aleksi Grym arvioi, että Mastercardin, Visan, PayPalin ja Stripen vetäytyminen Libra Associationista on merkittävä asia, koska projekti menetti lähes kaikki yritykset, joilla on kokemusta maksujärjestelmien kehittämisestä.

Facebookin johtajat ovat sanoneet, että digitaalivaluutta Libra mahdollistaisi edullisemmat maailmanlaajuiset rahansiirrot kuin olemassa olevat maksujärjestelmät ja se hyödyttäisi esimerkiksi ihmisiä, joilla ei ole pääsyä perinteisen pankkijärjestelmän piiriin.

Grymin mukaan Libraa kehittävät tahot eivät ole osoittaneet, miltä heidän maksujärjestelmäratkaisunsa näyttäisi ja miten se toimisi.

– Jos kaikki toimialalla tarvittava asiantuntemus ei olekaan mukana hankkeessa, niin Libran tulevaisuus on nyt hyvin epävarma, Grym sanoo.

Facebook on ilmoittanut, että Libra on määrä ottaa käyttöön kesällä 2020. Grym pitää aikataulua epärealistisena, koska pelkän toimiluvan hankkimiseen menee pitempään missä päin maailmaa tahansa.

Libra-järjestelmän sisäisen rahakkeen arvo on tarkoitus sitoa virallisiin valuuttoihin, joten sen vaihtokurssin ei pitäisi heilahdella samalla tavalla kuin bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen, joiden kurssit muodostuvat kryptopörsseissä kysynnän ja tarjonnan perusteella.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen digitaalisen talouden tutkija Juri Mattila katsoo, että tällaisen niin sanotun stablecoin-järjestelyn toteuttaminen onnistuneesti on suuri haaste Libralle, koska kukaan ei ole toistaiseksi saanut vastaavanlaista digitaalista valuuttaa toimimaan tarkoituksenmukaisella tavalla.

Tunnetuin stablecoin on kiistanalainen tether, jonka arvo vastaa Yhdysvaltain dollaria. Tetheriä käytetään dollarin korvikkeena kryptovaluuttapörsseissä. Tether-yritystä on syytetty epäselvyyksistä, muun muassa bitcoinin vaihtokurssin manipuloinnista.

3D -mallinnus facebookin Libra valuutasta.Havainnekuva 3d-mallinnetuista Libra-kolikoista. Todellisuudessa Librasta ei ole tulossa fyysisiä rahoja.Wit Olszewski / AOP Viranomaiset pitävät Facebookin digivaluuttaa uhkana

Facebookin johtama Libra-projekti on kohdannut voimakasta arvostelua Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Aleksi Grym toteaa, että Libra-projektissa on suuri määrä avoimia kysymyksiä, jotka huolettavat viranomaisia molemmilla puolilla Atlanttia.

Globaalina yhtiönä Facebookilla on yli kaksi miljardia aktiivista kuukausittaista käyttäjää. Tämän kokoluokan mammuttiyhtiön kehittämällä maksujärjestelmällä voisi olla merkittäviä vaikutuksia.

Viranomaiset arvelevat muun muassa, että Libraa voitaisiin käyttää laittomuuksiin kuten rahanpesuun, huumekauppaan ja terrorismin rahoittamiseen.

Rahoitusmarkkinoilla kaikki toiminta kuten pankkitoiminta sekä maksujärjestelmien ja sijoitusrahastojen toiminta on tarkkaan säänneltyä kuluttajien ja sijoittajien suojan takia.

– Pelkona on, että tässä yritetään kiertää lakia. Vielä ei ole otettu kantaa, onko niin tapahtunut vai ei. Mutta se on riski, mistä ollaan huolissaan. Jos sääntelyä noudatetaan, niin on täysin tervetullutta, että toimialalle tulee uusia toimijoita ja uusia tuotteita.

Ranska on vaatinut, että Libran kehittäminen EU:n alueella tulee kieltää. Maan mukaan Libra uhkaa valtioiden rahallista itsemääräämisoikeutta.

Grymin mukaan rahallinen itsemääräämisoikeus tarkoittaa sitä, että rahan luonti ja rahajärjestelmän ylläpito on valtiolle kuuluva tehtävä.

– Euroopassa yksityinen yritys ei saa luoda valuuttaa, joka olisi verrattavissa valtiolliseen valuuttaan.

Mitä Facebook tekisi käyttäjien maksutiedoilla?

Arvostelijoiden mukaan Libran käyttöönotto voisi aiheuttaa uhkia myös käyttäjien yksityisyydelle. Facebook on aiemmin kohdannut useita skandaaleja käyttäjiensä tietojen leväperäisestä käsittelystä.

Etlan Juri Mattilan mukaan Facebook on luvannut, että Libran maksutietoja ei yhdistettäisi Facebookin muuhun dataan kuten esimerkiksi sosiaalisen median tietoihin.

– Tietysti Facebook on aikaisemmin monesti pettänyt näitä lupauksiaan. Se jäisi nähtäväksi, miten todellisuudessa asian suhteen kävisi. Kyllä huoli yksityisyydestä nähdäkseni on ihan perusteltu, Mattila sanoo.

Mattilan mukaan dataa yhdistämällä Facebook pääsisi samankaltaiseen liiketoimintamalliin kuin aasialaiset yhtiöt, kuten esimerkiksi verkkokauppayhtiö Alibaba, joilla on maksupalvelukerros yhdistettynä omaan alustaansa.

Facebookin toimitusjohtajan Mark Zuckerbergin on määrä mennä kongressin kuultavaksi lokakuun 23. päivä. Lainsäätäjät haluavat Zuckerbergilta vastauksia Libraa koskeviin kysymyksiinsä.

Lisää aiheesta:

Ranska estää Facebookia kehittämästä digitaalista valuuttaansa Libraa Euroopassa

Facebook julkisti pitkään huhutun oman digitaalisen valuuttansa

Miksi et ole aktiivinen Facebookissa, Facebookin viestintäjohtaja Nick Clegg?

Vievätkö kaikki tiet Triplaan? Vertailimme pääkaupunkiseudun suurten kauppakeskusten saavutettavuutta autolla, julkisilla ja kävellen

Yle: Talous ja politiikka - Ma, 14/10/2019 - 18:15

“Triplan asema on ohittamaton.” Mainosslogan pitää sisällään pääkaupunkiseudun uusimman ostosparatiisin kohtalon kysymyksen.

Käykö todella niin, että työmatkalaiset hyppäävät Pasilassa ostoksille? Vai ohittavatko he sen ja jatkavat junalla suoraan määränpäähän, josta löytyy oma lähikauppa ja sen tutut valikoimat?

Triplan potentiaalinen asiakasmäärä on valtava. HSL:stä arvioidaan, että Pasilan aseman läpi virtaa arkipäivisin noin 150 000 lähijunamatkustajaa. Pasilan kautta kulkevien ratikka- ja bussimatkustajien määrän voi arvella jonkin ajan kuluttua tuplaantuvan 40 000:een.

Joukkoliikenteen volyymi näkyy myös Ylen keräämissä matkustusaikatiedoissa.

Triplan tulo kaupan pelikentälle tekee siitä kertaheitolla lähimmän kauppakeskuksen kotoa lähes 120 000:lle joukkoliikenteen käyttäjälle. Pääradan sujuvan lähijunaliikenteen hyöty ulottuu kauas pohjoiseen, josta pääsee junalla nopeammin Pasilaan kuin lähempänä sijaitseviin Vantaan Jumboon tai Kannelmäen Kaareen.

Haasteena muuttaa rutiineja

Jopa vuosia jatkunutta arkista kulkemista muuttavien käytäntöjen myyminen ihmisille on iso haaste, jossa Triplan on pakko onnistua.

– Olemme kuluttajina usein aika perinteisiä, tapojemme vankeja. Triplan uhka on siinä, onnistuuko se vakuuttamaan matkustajat ja asukkaat siitä, että kannattaa aloittaa uusi rutiini, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Pekka Mattila.

Osa asiantuntijoista sanoo suoremmin, etteivät he ole siitä vakuuttuneita. Kaupunkisosiologian dosentti Pasi Mäenpää Helsingin yliopistosta sanoo, että työmatka-asiointi ei ole yleisin tapa käydä ostoksilla.

– Kun 5–10 vuotta sitten tutkittiin ihmisten ajankäyttöä, he menivät töistä kotiin laittamaan sapuskaa ja sen jälkeen vasta lähdettiin viemään kakruja harrastuksiin ja/tai käymään ostoksilla, Mäenpää sanoo.

Pasilalaisten lähiostari

Keski-Pasilan työmaan ympäristössä on jo vuosia riittänyt vilskettä kuin muurahaispesässä eikä rakentaminen lakkaa kauppakeskuksen avaamiseen.

Kun Tripla avaa ovensa, siitä tulee samalla pasilalaisten lähiostari. Keski-Pasilan rakentaminen kuroo yhteen ratapihan erottamat Itä- ja Länsi-Pasilan.

Tuhannet uudet työpaikat tuovat mukanaan ostovoimaa. On vaikeaa nähdä, miksi Pasilassa töissä käyvät kurvaisivat kotiin kiiruhtaessaan enää esimerkiksi Helsingin keskustaan ostoksille, kun Triplassa on kauppojen lisäksi sujuvat yhteydet joka suuntaan.

Kuka häviää?

Kuluttajien ostovoima ei ole viime aikoina oleellisesti kasvanut. Kun Triplassa alkaa kassakoneiden kilinä, sen täytyy olla joltain muulta pois.

– Triplalle häviävät pienemmät päivittäistavarakaupat ja asemien seutujen pienemmät ostoskeskukset lähellä koteja, Pekka Mattila arvioi.

Pasi Mäenpään mukaan Triplan uutuudenviehätys saattaa hiljentää myös muita kauppakeskuksia: Rediä, Itäkeskusta ja Jumboa. Hän arvioi, että vaikutukset ulottuvat keskustaan saakka.

Ylen selvityksen mukaan Kalasataman kauppakeskus Redi ja Helsingin keskusta menettävät eniten jalansijaa Triplalle. Nykyisten asukasmäärien ja kulkureittien vertailu osoittaa, että Redi häviää Triplaan verrattuna 37 000 asiakasta, jotka ennen pääsivät kävellen nopeimmin Rediin.

Miten vertailu tehtiin?
  • Kauppakeskusten vaikutusalueet on laskettu Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitoksen MetropAccess-hankkeessa tuotetun pääkaupunkiseudun matka-aikamatriisin pohjalta.
  • Kartoissa tarkastellaan:
  1. Julkinen liikenne: Kokonaismatka-aika lähtöruudusta kohderuutuun joukkoliikenteellä, sisältää mahdollisen kotona odottelun reitin alussa.
  2. Kävellen: Matka-aika lähtöruudusta kohderuutuun kävellen. Kävelynopeudeksi on asetettu 70 metriä minuutissa.
  3. Autolla: Kokonaismatka-aika autolla lähtöruudusta kohderuutuun keskipäivällä, matka-aika lasketaan kokonaismatkaketjun mukaan ovelta ovelle.
  • Laskennoissa on huomioitu lisäksi kokonaismatkaketjut: muun muassa keskimääräinen kävelyaika pysäköintipaikalle, matka-aika autolla lähtöpisteestä kohdepisteeseen ja keskimääräinen pysäköintipaikan etsimiseen kuluva aika.
  • Mittausajankohta kaikissa on maanantai 29.1.2018 kello 12-13.
  • Julkisen liikenteen kartassa on taustalla HSL:n linjat, autokartassa tieosoiteverkko ja kävelykartassa Helsingin liikenneväylät, jossa mukana muun muassa kävelytiet, pyörätiet ja muut pikkutiet.
  • Asukkaiden määrä on laskettu väestötietoruudukosta, joka on joulukuun lopulta 2018.

Se ei tietenkään tarkoita, etteivät he enää asioisi Redissä siinä missä muuallakin, mutta nopein happihyppy ostoksille, elokuviin ja sushille suuntautuukin nyt Pasilaan.

Jos katsotaan autoilijoita, Triplan vaikutusalueelle siirtyy 45 000 potentiaalista asiakasta, jotka tähän saakka ovat kurvanneet nopeimmin Rediin.

Tässä jutussa on vertailtu kauppakeskusten saavutettavuutta eri kulkumuodoilla. Vetovoimatekijöitä on lukemattomia muitakin. Kulkemista ohjaa muun muassa ihmisten arki, tottumukset ja mieltymykset sekä silkka mukavuudenhalu: ostoksille halutaan päästä kastelematta jalkojaan ja palelematta.

On syytä muistaa, että Pasilan tapaan myös Kalasatama on vielä keskeneräinen. Keskon pääkonttorin aloitus kesällä lisäsi Kalasataman työpaikkojen määrää 1 700:lla. Ensi vuonna vieressä avataan Helsingin kaupunkiympäristön toimitalo, jonne muuttaa 1 500 työntekijää.

Redin alueen ostovoima nousee, kun koko Kalasatama valmistuu 2030-luvulla. Asukasmäärä tulee olemaan vähintään 25 000 ja uusia työpaikkoja on yli 10 000.

Ihmisten liikkuminen pääkaupunkiseudulla muuttuu suuresti, kun lähivuosina valmistuvat Raide-Jokeri, Vantaan ratikka ja Länsimetron jatke Espoon Kivenlahteen.

Keskusta pitänee pintansa

Aallon työelämäprofessori Pekka Mattila ei ole huolissaan keskustan kivijalkakauppojen kuolemasta. Hän muistuttaa, että sen suuntaista keskustelua käydään aina, kun uusi iso kaupan keskittymä aloittaa toimintansa.

Mattila odottaa, että keskustan liiketarjonta eriytyy kauppakeskuksista sitä mukaa, kun niitä nousee uusia. Näin keskusta pitäisi pintansa uusista kauppakeskuksista huolimatta.

Pohjoishelsinkiläisistä moni asioi nopeimmin Malmin Novassa, joka ei ole mukana siksi, että vertailussa on mukana vain kohteita Kauppakeskusyhdistyksen 20 suurimman listalta.

Vertailusta puuttuu pyöräliikenne, joka ainakin Triplassa nähdään tärkeänä kulkumuotona. Kauppakeskusjättiin avataan paikoitustilat peräti 3 400 polkupyörälle ja Suomen ensimmäinen pyörähotelli eli maksullinen pyörien sisävarasto.

Autoilijoita taas ohjaa muun muassa ilmainen pysäköinti. Helsingin keskustan parkkiluolissa siitä pitää maksaa.

Tripla, lajinsa viimeinen?

Jo ennen ensimmäistäkään asiakasta Tripla on lyönyt leimansa Helsingin kaupunkikuvaan. Moni on hätkähtänyt rakennusten valtavaa mittakaavaa.

Tuoreessa muistissa on, kuinka vuosi sitten syksyllä avatun Kalasataman Redin yrittäjät joutuivat pettymään karvaasti, kun asiakasmäärät jäivät heti alkuun kauaksi arvioiduista.

Jo neljä vuotta sitten Aalto-yliopiston Pekka Mattila kummeksui pääkaupunkiseudun ylikuumaa kauppakeskusten rakentamistahtia.

Jutussa mainittu Vantaan Kivistön kauppakeskussuunnitelma onkin välissä kutistunut huomattavasti.

Asiantuntijoilta ei saa selkeää vastausta siihen, minkälainen on tulevaisuuden kauppakeskus, koska niitä ei välttämättä enää rakenneta.

– Todennäköisesti ainakin tällaisten mammuttikeskusten rakentaminen hiipuu. En usko, että ruokakauppa Suomessa siirtyy verkkoon, mutta erikoistavarakauppa ei tule tarvitsemaan näin paljon neliöitä, kun näiden hankkeiden perusteella voisi olettaa, Mattila sanoo.

Muitakin kauppakeskuksia kuin Rediä kuulee moitittavan siitä, että kävijä tuntee hukkuvansa sinne. Pekka Mattila puhuu “navigoitavuudesta” ja “ihmisen kokoisesta mittakaavasta”.

Tripla on kuitenkin valtavan kokoinen. Liikepinta-alaa on 85 000 neliötä eli 50 jalkapallokenttää, jolla se kiilaa Suomen ostoskeitaiden kärkikolmikkoon, tasoihin Jumbon kanssa. Edellä on vain Espoon Sello.

– Vaikka ihmiset tykkäävät siitä, että on valinnanvaraa, niin olennaista on se, että mittakaava on inhimillinen. Triplan pitää tuntua turvalliselta. Ei saa tulla avuton olo tai tuntua, että on eksyksissä, Mattila sanoo.

Pasilaan synnytetään kakkoskeskustaa

Mall of Triplan kauppakeskusjohtaja Kati Kivimäki sanoo, että he eivät itse edes puhu kauppakeskuksesta, vaan kokonaisesta kaupunkikeskuksesta, joka on hänen mukaansa tulevaisuuden trendi.

– Tämä on kokonaisuus, jossa ihmiset voivat viettää aikaansa, jossa he käyvät töissä ja asuvat ja jonne voi tulla lomalle hotelliin.

Ajatus Pasilasta kaupungin kakkoskeskustana on muhinut kaupunkisuunnittelijoiden pöytälaatikossa vuosikymmeniä. Ensimmäinen konsulttityö Länsi-Pasilasta teetettiin vuonna 1976. Junaratojen päälle rakennettavaa betonikantta pidettiin kuitenkin sopimattomana asuntorakentamiselle junien aiheuttaman tärinän vuoksi.

Triplassa tiedostetaan se, että nykyajan kuluttaja haluaa paljon muutakin kuin ostaa jonkin tavaran. Tiloista vain 60 prosenttia on kauppoja. Loput on ruokaa, viihtymistä tai elämyksiä, kuten kauppakeskusjohtaja Kati Kivimäki sanoo.

Erilaisten palveluiden merkitys asiakkaiden houkuttelussa korostuu vuosi vuodelta, kertoo myös lokakuussa julkaistu kauppakeskusbarometri.

Erilaisten palvelujen ja kauppojen suhdetta eri kauppakeskuksissa voi vertailla jutun alla löytyvässä grafiikassa.

– Kuluttaminen on muutoksessa. Asiakas haluaa edelleen kuluttaa, mutta kohteet ovat vähän muuttuneet. Ihmiset haluavat viihdettä ja elämystä sekä panostaa myös itseensä.

Asiantuntijoiden mukaan julkiset palvelut tuovat hyvin kävijöitä. Triplaan tulee posti ja Töölön seurakunnan seurakuntakeskus, mutta ei esimerkiksi kirjastoa tai terveyskeskusta, jotka ohjaisivat ihmisiä ostoksille samalla reissulla.

Viihdettä ja elämystä tarjoaa muun muassa kauppakeskuksen kellariin luotu “ikuinen kesä”, sisäsurffiareena, jossa on ympäri vuoden 27 astetta lämmintä.

Siinäpä pohdittavaa niille, joiden mielestä oli pähkähullu idea rakentaa sisälaskettelukeskus ikuisen kesän keskelle, dubailaiseen kauppakeskukseen Mall of The Emiratesiin.

 kauppakeskusten vertailuTeemu Kakko / Yle

Voit keskustella aiheesta asiallisesti tämän jutun alla maanantaina 14.10.2019 kello 22 saakka.

Nuorisosäätiön taloussotkuista jättimäinen oikeusvyyhti – kymmeniä säätiön kumppaneita haastettu oikeuteen

Yle: Talous ja politiikka - Ma, 14/10/2019 - 18:04

Nuorisosäätiö on käynnistänyt Suomen oloissa poikkeuksellisen laajan oikeusvyyhdin. Säätiö on jättänyt kymmeniä kanteita Helsingin käräjäoikeudelle.

Kanteissa säätiö vaatii muun muassa lainojen perumisia, sopimusten mitätöintejä sekä varojen palauttamista. Kanteet kohdistuvat sekä säätiön entiseen johtoon että muihin yhteistyökumppaneihin.

Nuorisosäätiön sotkuista laaja rikostutkinta
  • Helsingin poliisi ja Keskusrikospoliisi tutkivat Suomen oloissa poikkeuksellisen laajaa talousrikosvyyhtiä.
  • Tutkinta alkoi, kun Nuorisosäätiön ex-johtajia Aki Haaron ja Perttu Nousiaisen epäiltiin saaneen lahjuksia.
  • Tutkinta on laajentunut koskemaan vähintään toistakymmentä ihmistä.

Haastehakemuksissa esitetyt taloudelliset vaatimukset ovat yhteensä noin 60 miljoonaa euroa.

Kannetulvan taustalla ovat Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajan Jari Laineen mukaan edellisen johdon tekemät sopimukset ja aiheettomaksi katsotut maksut.

– Merkittävä osa kanteista liittyy tapauksiin, joissa säätiön varoja on käytännössä lahjoitettu tai annettu väärin perustein ulkopuolisille tahoille, sanoo Jari Laine.

Laineen arvion mukaan taloudellisesti järjettömät sopimukset, ylihintaiset kiinteistökaupat, aiheettomat palkkiot ja muut epäselvyydet ovat aiheuttaneet Nuorisosäätiölle yli sadan miljoonan euron taloudelliset haitat.

Osa kanteista liittyy poliisin tutkimiin liiketoimiin

Osa kanteista liittyy tapahtumiin, joita Helsingin poliisi ja keskusrikospoliisi tutkivat.

Näihin kuuluvat esimerkiksi Virossa tehdyt kiinteistökaupat, joissa on maksettu miljoonien eurojen ylihintaa tai varoja on kadonnut suuria summia pöytälaatikkoyhtiöihin.

Säätiö myös vaatii palauttamaan muun muassa rahoja, jotka on maksettu sen mukaan aiheettomina konsulttipalkkioina.

Erikoisen kannevyyhdin muodostaa myös puolalaistahojen kanssa tehdyt liiketoimet, joihin liittyy ylihintaisia kiinteistökauppoja Helsingissä ja Virossa.

Kanteiden kohteena on kuitenkin myös suuri ruotsalainen pankki ja suomalainen työeläkeyhtiö.

Jari Laine, Nuorisosäätiön hallituksen pjJari Laine aloitti Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajana kesällä 2018.Jyri Hänninen / Yle Säätiö hakee miljoonien palautuksia Ilmariselta ja Svenska Handelsbankenilta

Nuorisosäätiö pyytää esimerkiksi oikeutta määräämään, että työeläkeyhtiö Ilmarinen palauttaa sille lähes kahden miljoonan euron lainasumman, jonka säätiö on maksanut.

Kannetta perustellaan sillä, että velanmaksun aikana Nuorisosäätiö on ollut maksukyvytön. Maksamalla Ilmariselle lainan Nuorisosäätiö on kanteen mukaan “sopimattomasti suosinut Ilmarista toisten velkojien kustannuksella”.

Nuorisosäätiö pyytää oikeutta myös velvoittamaan, että Svenska Handelsbank palauttaa yli 4,3 miljoona euroa Nuorisosäätiön maksamia lainoja. Kannetta perustallaan sillä, että pankilta otettu laina on käytetty säätiön toiminnan tarkoituksen vastaiseen toimintaan.

Nuorisosäätiön kanne on Ilmarisen näkemyksen mukaan perusteeton. Svenska Handelsbanken ei vastannut Ylen kommenttipyyntöön.

Nuorisosäätiö grafiikkaNuorisosäätiön entisten johtajien poliisitutkinta alkoi lahjusepäilystä, jonka rahavirrat kulkivat Ylen tietojen mukaan grafiikassa kuvatulla tavalla.Yle Uutisgrafiikka Lisää kanteita luvassa

Kanteiden kohteina on varsin monenkirjava joukko ihmisiä ja yrityksiä.

Nuorisosäätiö vaatii esimerkiksi kahdessa kanteessa entisiä johtajiaan eli Aki Haaroa ja Perttu Nousiaista palauttamaan yhteensä lähes viisi miljoonaa säätiön varoja.

Lisäksi kanteita on nostettu urakoitsijoita ja yksityisiä lainoittajia kohtaan.

Poliisi epäilee Haaroa ja Nousiaista useista talousrikoksista laajassa rikostutkinnassa, jossa on toistakymmentä epäiltyä.

Jari Laine arvioi, ettei Suomessa ole koskaan aiemmin jätetty yhtäaikaisesti näin montaa ja isoa kannetta.

– Jos huomioidaan kanteiden ja vaatimusten määrä, niin todennäköisesti tässä laajuudessa vastaavaa ei ole nähty aiemmin Suomessa, Laine sanoo.

Myös kanteiden perustelut ovat osin poikkeuksellisia. Nuorisosäätiö on tiettävästi ensimmäinen suomalainen säätiö, joka on yrityssaneerauksessa.

Useissa kanteissa takaisinsaanteja perustellaan juuri insolvenssioikeudella eli maksukyvyttömyystilanteissa sovellettavalla lainsäädännöllä.

Jari Laineen mukaan lisää kanteita on myös luvassa.

– Nyt jätetyt kanteet koskettavat vain Nuorisosäätiötä. Seuraavaksi selvitämme, minkälaisia taloudellisia haittoja on aiheutettu muun muassa säätiön tytäryhtiöissä.

– Toivottavasti perusteettomat suoritukset palautetaan vapaaehtoisesti, Laine sanoo.

Nobel-palkittu suomalaistutkija Bengt Holmström: Oli vain ajan kysymys, milloin tämä kolmikko voittaa taloustieteen Nobelin

Yle: Talous ja politiikka - Ma, 14/10/2019 - 17:43

Tämän vuoden taloustieteen Nobel-palkinnon voittajat eivät tulleet yllätyksenä suomalaisekonomisti Bengt Holmströmille. Hänen mukaansa oli vain ajan kysymys, milloin kolme köyhyystutkijaa voittaisi Nobelin palkinnon.

Taloustieteen Nobel-palkinto annettiin tänään köyhyystutkimuksen työryhmälle, johon kuuluvat intialainen Abhijit Banerjee, ranskalainen Esther Duflo ja amerikkalainen Michael Kremer.

– Palkinto meni poikkeuksellisen tiiviille ryhmälle, taloustieteen professori, Nobel-tunnustuksen itsekin saanut Bengt Holmström sanoo.

Kolmikko on perustanut taloustieteen saralla uraauurtaavan laboratorion, joka tutkii köyhyyttä kokeellisesti. Mallia on otettu lääketieteen näyttöpohjaisesta tutkimuksesta.

Köyhyyslaboratorion tutkimuksella on ollut vaikutusta myös poliittiseen päätöksentekoon.

– He ovat noudattaneet Nobelin perusajatusta: he ovat todella yrittäneet parantaa maailmaa ja selvittäneet, mikä toimii ja mikä ei, Holmström sanoo.

Holmström kuvailee kolmikon tutkimusta normatiiviseksi eli neuvoa-antavaksi. Tarkoituksena ei siis ole vain selittää, mitä tapahtuu, vaan tavoitteena on keksiä keinoja talouden parantamiseksi.

– Harvoin näkee näin selkeän idean, jota on systemaattisesti kehitetty ja toteutettu yli 20 vuotta.

Duflo sai palkinnon ansioistaan, ei siksi että on nainen

46-vuotias Duflo on vasta toinen nainen voittajien joukossa. Holmström ei usko, että sukupuolella oli vaikutusta valinnassa.

– Duflo sai palkinnon, koska hän on keskeisessä osassa tässä työssä. Hän on köyhyyslaboratorion sielu, kuvailee Holmström.

Banerjeen, Duflon ja Kremer ovat Holmströmin työkavereita yhdysvaltalaisesta huippuyliopistosta MIT:sta. Holmström kuvailee suhdettaan kolmikkoon hyvin läheiseksi.

– Olen tuntenut Banerjeen ja Duflon koko sen 25 vuotta, mitä olen ollut MIT:ssa. He asuvat tässä ihan nurkan takana. Me taloustieteen tutkijat olemme hyvin tiivis yhteisö, sanoo Holmström.

Tunnustusta kutsutaan yleensä taloustieteen Nobeliksi, vaikka Nobel ei testamentissaan määrännyt palkintoa annettavaksi taloustieteessä. Ruotsin keskuspankki alkoi jakaa palkintoa vuonna 1969.

Lue lisää:

Taloustieteen Nobel-palkinto kolmelle köyhyystutkijalle – ranskalainen Esther Duflo on nuorin koskaan palkittu ja vasta toinen nainen

Ministeriö varoittaa: Rakentamisen hyvä suhdanne on päättymässä

Salkunrakentaja - Ma, 14/10/2019 - 14:00
Rakentamisen tuotanto vähenee tänä ja ensi vuonna.

Taloustieteen Nobel-palkinto kolmelle köyhyystutkijalle – ranskalainen Esther Duflo on nuorin koskaan palkittu ja vasta toinen nainen

Yle: Talous ja politiikka - Ma, 14/10/2019 - 12:19

Ruotsin keskuspankin jakama taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi jaettiin juuri Tukholmassa.

Nobel-komitean mukaan palkinto annettiin tänä vuonna tutkimustyöstä maailmanlaajuisen köyhyyden vähentämiseksi. Palkittujen tutkijoiden kokeellisella tutkimustyöllä on ollut vaikutusta myös poliittiseen päätöksentekoon.

– Palkinto tuli siitä, että heidän tutkimuksensa auttaa tunnistamaan köyhyyden syitä, raati perustelee. Tutkijat ovat myös selvittäneet eri vaihtoehtojen kustannustehokkuutta maailmanlaajuisen köyhyyden vähentämisessä.

– Vain kahdessa vuosikymmenessä heidän uusi kokeilupohjainen lähestymistapansa on muuttanut kehitystaloutta, joka on nyt kukoistava tutkimusalue, perusteluissa sanotaan.

Palkitut ovat tutkineet köyhyyttä nimenomaan käytännöllisistä lähtökohdista.

– Esimerkiksi monet lapset eivät opi tai oppivat hyvin vähän koulussa. Miksi eivät opi? Mikä vaikutus on esimerkiksi tekstikirjoilla tai opettajien läsnäololla?

46-vuotias Esther Duflo on kaikkien aikojen nuorin talous-Nobelin voittaja ja vasta toinen nainen. Taloustieteen Nobel on nyt myönnetty 84 tieteilijälle.

Suorassa puhelinhaastattelussa palkinnonjakotilaisuuteen Duflo sanoi toivovansa, että hänen palkintonsa rohkaisee naistutkijoita työssään ja auttaa heitä saamaan ansaitsemansa arvostuksen mieskollegoiltaan.

Hän piti rohkaisevana myös sitä, että nuoria tutkijoita palkitaan.

Abhijit Banerjee on Duflon puoliso. He työskentelevät professoreina Bostonissa MIT:ssa. Michael Kremer on professori Harvardin yliopistossa. Kolmikko on tehnyt paljon tutkimustyötä yhdessä.

Tunnustusta kutsutaan yleensä taloustieteen Nobeliksi, vaikka Nobel ei testamentissaan määrännyt palkintoa annettavaksi taloustieteessä. Ruotsin keskuspankki alkoi jakaa palkintoa vuonna 1969 eli se on nuorempaa perua kuin fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan palkinnot.

Uutistoimisto AFP:n mukaan palkinnon saajien profiili on ollut hyvin samankaltainen viime vuosikymmeninä: kolme neljästä palkitusta on ollut 55-vuotias, valkoihoinen amerikkalainen mies.

Viime vuonna palkinto meni Yhdysvaltoihin ilmastonmuutoksen ja talouden vuorovaikutuksen tutkijoille.

Esimerkiksi Bloombergin analyysin mukaan talouden Nobel on tähän asti usein jaettu teoreetikoille, jotka tutkivat talouden syvärakenteita, rajaavat kysymyksiä ja tuovat oivalluksia, mutta eivät tarjoa konkreettisia ratkaisuja.

Bengt Holmström sai palkinnon vuonna 2016 ensimmäisenä suomalaisena yhdessä brittiläisen Oliver Hartin kanssa sopimusteorian kehittämisestä.

Palkinnon arvo on yhdeksän miljoonaa Ruotsin kruunua eli runsaat 800 000 euroa. Banerjee, Duflo ja Kremer jakavat sen keskenään.

Lue lisää: Taloustieteen nobelisti Bengt Holmström painii paradoksien kanssa: “Asiat menevät usein päinvastoin kuin kuvittelemme”

Kuluttajahinnat laskivat hieman syyskuussa – vihannekset halpenivat

Yle: Talous ja politiikka - Ma, 14/10/2019 - 10:53

Kuluttajahinnat nousivat syyskuussa 0,9 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Tilastokeskus. Hintoja nosti eniten sähkön, savukkeiden, vuokrien ja matkaviestintäpalveluiden kallistuminen.

Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten matkapuhelinten, bensiinin, urheiluvälineiden ja televisioiden halpeneminen.

Elokuussa inflaatio oli 1,1 prosenttia. Inflaation lasku elokuusta syyskuuhun johtui muun muassa vihannesten hintojen laskusta.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli syyskuussa 0,9 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli tasan prosentin.

Tilastokeskuksen aamun julkistukset olivat noin tunnin myöhässä verkkosivujen häiriön vuoksi.

Lue myös: Valtionhallinnon tietoliikenneyhteydet takkuilivat maanantaiaamuna – Vika vaikutti noin kymmenen organisaation yhteyksiin

Inflaatio

Findikaattori - Ma, 14/10/2019 - 10:00

Inflaatio

Lähde: Tilastokeskus / Kuluttajahintaindeksi

Päivitetty: 14.10.2019 Seuraava päivitys: 14.11.2019

Inflaatio syyskuussa 0,9 prosenttiaTilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli syyskuussa 0,9 prosenttia. Elokuussa inflaatio oli 1,1 prosenttia. Inflaation lasku johtui muun muassa vihannesten hintojen laskusta.Syyskuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön, savukkeiden, vuokrien ja matkaviestintäpalveluiden kallistuminen. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten matkapuhelinten, bensiinin, urheiluvälineiden ja televisioiden halpeneminen. Elokuulta syyskuulle kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 0,0 prosenttia, kokonaistasolla hintataso pysyi ennallaan.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Inflaatiolla tarkoitetaan yleisen hintatason nousua. Kuluttajahintaindeksi kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla.

Määrävuosin uudistettavat kuluttajahintaindeksit sopivat lyhyen aikavälin tarkasteluihin. Pitkän aikavälin tarkasteluihin, esim. vuokran tarkistamiseen, soveltuu parhaiten elinkustannusindeksi. Se on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä laskettu pitkä aikasarja ja kehittyy samalla tavalla kuin kuluttajahintaindeksi. Monet vuokrat, niin asuin- ja liikehuoneistojen kuin maanvuokratkin, on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin.

Inflaatiolla on, yhdessä talouden kasvun, työttömyyden kehityksen ja talouden tasapainon kanssa, keskeinen vaikutus talouden suhdanteisiin Suomessa. Korkeasta ja epävakaasta inflaatiosta on haittaa niin taloudelle, kuluttajille kuin yrityksillekin. Inflaatiokehitystä pyritään talouspolitiikan keinoin tasapainottamaan, koska inflaation epävakaus aiheuttaa markkinoilla epävarmuutta, tehottomuutta ja vaikeuttaa investointien ja säästämisen suunnittelua. Inflaation vaikutukset heijastuvat tavallisten kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ostovoimaan sekä toisaalta yritysten investointihalukkuuteen.

Keskon myynti kasvoi reippaasti syyskuussa

Salkunrakentaja - Ma, 14/10/2019 - 09:57
Keskon auto- ja konekauppa nousivat rajusti viime vuoteen verrattuna.

Rantahalvari: Eläkeyhtiöt tarvitsevat työhyvinvointitoiminnalle lainsäädännön tuen

EK - Ma, 14/10/2019 - 09:23

Sosiaali- ja terveysministeriön tulee käynnistää uuden säädöksen valmistelu tukemaan työeläkevakuutusyhtiöiden työhyvinvointitoimintaa, vaatii johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari. Lainsäädäntöä tarvitaan etenkin työkyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen liittyvien epäselvyyksien poistamiseksi. Julkisen sektorin Kevalla tämä säännös jo on.

Onnistuneella työkyvyttömyysriskin hallinnalla edistetään työntekijöiden työssä jatkamista ja säästetään eläkemenoja. Kaikki voittavat. Tälle on selkeä tilaus, sillä työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on alkanut taas kasvaa pitkään jatkuneen hyvän kehityksen jälkeen.

Työeläkevakuutusyhtiöiden työhyvinvointipalveluja on ohjattu Finanssivalvonnan antamalla suosituksella. Varsinaista lainsäädännöllistä pohjaa tällä toiminnalla ei ole ollut. Työkyvyttömyysriskin hallintaa on pidetty vakuutustoimintaan elimellisesti kuuluvana vahingontorjuntana. Sitä se onkin.

Julkisen sektorin työeläkevakuuttaja Keva sai vastikään eduskunnan hyväksymällä lailla omalle työhyvinvointitoiminnalleen säädöspohjan. Työeläkevakuutusyhtiöillekin tarvitaan niiden ominaispiirteet huomioon ottavat työkyvyttömyysriskin hallintaa tukevat ja ohjaavat säännökset. Siksi sosiaali- ja terveysministeriön tulee käynnistää lainsäädäntövalmistelu lakiesityksen aikaansaamiseksi.

Säädöksissä tulee ottaa kantaa ainakin työhyvinvointitoiminnan tarkoitukseen, sisältöön, toimenpanoon ja rahoitukseen. Asianmukaisella sääntelyllä poistetaan epäselvyydet, jotka ovat aiheuttaneet ongelmia niin näiden palvelujen asiakkaille – työnantajille ja työntekijöille – kuin palveluja järjestäville ja tuottaville työeläkevakuutusyhtiöillekin.

Tuloskausi Q3/2019 – tunnuslukuvertailua

Piksu: Suositukset - Ma, 14/10/2019 - 09:23

Ennen kuin Q3/2019 tuloskausi pääsee kunnolla vauhtiin, niin laitetaan nämä yritykset järjestykseen osinkotuoton, PE-luvun ja volatiliteetin perusteella.

Lisäksi koostin pistekuvaajat (scatter) seuraavista suhteista:

  • PE/osinkotuotto
  • osinkotuotto/volatiliteetti
  • EP/volatiliteetti

Tämän kertaisesta tunnuslukuvertailusta on jätetty pois norjalaiset yhtiöt, Telenorin hankkima DNA sekä Metso, joka jakautuu ja yhdistyy Outotecin kanssa. Vertailussa on mukana siten Talousmentor-yrityslistalta 67 yritystä.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset