Uutiset

Makrodata vahvistaa: Yhdysvallat elpyy

Piksu: Strategiat ja perusteet - Su, 23/02/2020 - 11:11
Philly Indexin loikka yllätti ekonomistit

Olen Piksussa ja sittemmin Pörssihaukassa kirjoittanut lukemattomat kerrat markkinoiden liikkeestä suhteessa makrodataan ja yleensä julkiseen tietoon: että ne kulkevat eri tahdissa. Virallinen tieto on aina vanhentunutta markkinoille. Siitä saimme taas makean todisteen.

Kuvan Philadelphia Manufacture Index, jota olen käsitellyt niin Piksussa kuin Pörssihaukassa, pomppasi helmikuun raportissa hurjasti ylöspäin. Lukema hipoo jo 40 tuntumassa, kun se suhdanteen pohjassa matelee nollassa, joskus allekin. Philly Index mittaa teollisuuden aktiviteettia, ja on erittäin tärkeä talouden kuumemittari.

Viikkokatsaus 9/2020

Talousmentor - Su, 23/02/2020 - 10:35

Viikkokatsauksessa mm.

  • Q4-tuloskierros jatkuu ja katsauksessa 4 yrityksen tulosennakot. Vuorossa on Olvi, Home Depot, Lowe's ja Edison International
  • Buffett julkisti vuoden 2019 sijoittajakirjeensä

Häkämies: Suomi tarvitsee enemmän markkinataloutta

Salkunrakentaja - Su, 23/02/2020 - 10:33
Kapitalismia kritisoidaan maailmalla yhä ankarammin. Suomi tarvitsee kuitenkin enemmän markkinoita ja vähemmän julkista sektoria, väittää EK:n toimitusjohtaja. Kapitalismi on joutunut yhä laajemman kritiikin kohteeksi. Tuloerot esimerkiksi Yhdysvalloissa ovat kasvaneet. Yhdysvalloissa 400 eniten tienaavaa henkilöä tienaavat enemmän kuin alin puolikas, eli noin 150 miljoonaa yhdysvaltalaisista. Eikä kapitalismi näytä pystyvän ratkaisemaan yhä pahenevia ympäristöongelmia. Arvovaltainen talouslehti Financial Times sai paljon huomiota syyskuussa julkaisemallaan yllättävällä julkilausumalla, jossa se esitti painokkaasti kritiikkiä kapitalismia kohtaan. Kapitalistinen järjestelmä on peräti ”nollattava” ja rakennettava uudelleen, FT vaatii. Kapitalismi ei enää vain yksinkertaisesti toimi, koska se korostaa vain voittoja ja omistaja-arvon kasvattamista. Kapitalismi on julkistuksen mukaan johtanut eriarvoisuuden kasvuun, kilpailun vähenemiseen ja verokiertoon. Lisäksi suuryritysten veronkierto ja vallan kasvu uhkaavat Financial Timesin mukaan liberaalia demokratiaa. Financial Timesin mukaan nykymaailmassa kapitalismin tulisi ottaa huomioon myös muita tavoitteita. Voiton tuottaminen pitäisi lehden mukaan liittää laajempiin yhteiskunnallisiin merkityksiin ja tavoitteisiin. Globaali markkina­talous on kuitenkin nostanut satoja miljoonia ihmisiä köyhyydestä paremman elintason piiriin, muistuttaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Artikkelissaan Häkämies kuitenkin myöntää, että kapitalismi kaipaa uudistamista. Häkämiehen mielestä muualta maailmasta kantautuva keskustelu kasvavista tuloeroista ja sosiaalisen nousun mahdottomuudesta tuntuu kuitenkin Suomessa vieraalta. Nykyinen Sanna Marinin hallitus suosii Häkämiehen mielestä valtio­johtoisuutta yrittäjyyden ja valinnanvapauden kustannuksella. Se on Häkämiehen mielestä väärää politiikkaa. ”Meillä on vielä tehtävää siinä, että Suomessa ymmärretään ja hyväksytään markkinatalouden ja yritysten keskeinen rooli yhteiskunnan hyvinvoinnin luojana. Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista, mutta se säilyy sellaisena vain yksityisen sektorin työpaikkojen kautta.” Talouden ja työllisyyden edistäminen vaatii Häkämiehen mielestä viisaita päätöksiä. ”Suomen ikäsidonnaisten menojen kasvu vaatii huomattavasti nykyistä korkeampaa työllisyysastetta ja suurempaa talouskasvua. Julkisten menojen ja velan lisääminen johtaa ­joko veronkorotuksiin tai eläkemaksujen nostoon, ehkä molempiin”, Häkämies toteaa. Suomi tarvitsee Häkämiehen mielestä markkinoiden avaamista ja kilpailun lisäämistä, mutta reiluilla säännöillä. ”Jos yhteiskunnan tai kuluttajien etu puoltaa esimerkiksi monopolialojen avaamista, monopolille ei ole perusteita. Valtion omistusta valtionyhtiöissä tulee myös hallitusti liudentaa, ja osa yhtiöiden myynnistä saaduista varoista tulee kohdentaa uuden kasvun tukemiseen, kuten tutkimukseen ja kehitykseen sekä liikenneverkkoihin.” Uudistuvassa markkinataloudessa valtaa pitää Häkämiehen mielestä antaa kuluttajille. Hyvä esimerkki vastuullisesta kilpailun lisäämisestä oli hänen mukaansa vahvojen oluiden ja siidereiden myynnin salliminen vähittäismyynnissä. Terveyspelottelijoiden uhkakuvat alkoholin kulutuksen kasvusta eivät toteutuneet. Suomessa on käyty kovaa keskustelua yksityisten yritysten roolista hoivapalveluissa. Nykyinen hallitus on voimakkaasti etukenossa julkisten palvelujen puolesta. Häkämiehen mielestä yksityistä sektoria tarvitaan terveys- ja hoivapalvelujen tuottamisessa, mutta näillä aloilla tarvitaan sääntöjä, joita tulee myös valvoa. Entäpä sitten se ilmastonmuutos? Työ ilmastonmuutosta vastaan vaatii yli sadan biljoonan euron investoinnit puhtaampaan teknologiaan vuoteen 2050 mennessä. Häkämiehen mielestä valtiot eivät pysty investoimaan tarkoitukseen tuollaisia summia, joten markkinavoimat tulee valjastaa reiluilla säännöillä mukaan. ”Suomi ei kaipaa lisää valtiojohtoisuutta, vaan markkinataloutta reiluilla säännöillä. Tehokas markkinatalous lunastaa paikkansa, kun sen hedelmät hyödyttävät koko yhteiskuntaa”, Häkäniemi toteaa.

Taloyhtiön korjaustöiden välttäminen saattaa johtaa yllättäviin vaikeuksiin

Salkunrakentaja - Su, 23/02/2020 - 09:22
Kun taloyhtiön kirjanpidollinen arvo laskee, saattaa taloyhtiö kohdata odottamattomia vaikeuksia pankkien kanssa.

Jättipankki Goldman Sachs varoittaa osakemarkkinoiden korjausliikkeestä

Salkunrakentaja - Su, 23/02/2020 - 08:28
Applen tulosvaroitus saattaa olla myrskyvaroitus koronaviruksen vaikutuksista yritysten tuloskuntoon.

Ei! pörssipäivän lyhentämiselle

Salkunrakentaja - La, 22/02/2020 - 15:53
Pörssipäivän lyhentäminen on muutos väärään suuntaan kansankapitalismissa.

Miksi Warren Buffett maksaa aina käteisellä?

Salkunrakentaja - La, 22/02/2020 - 15:32
Pelkääkö sijoitusguru identiteettivarkaita?

StockTalk – Slack sijoituskohteena | SalkunRakentaja-podi | Jakso 28

Salkunrakentaja - La, 22/02/2020 - 15:15
Millainen yhtiö on Slack ja voisiko yhtiö tarjota sijoittajalle mahdollisuuden pitkällä aikavälillä?

Yrittäjä saattaa maksaa työeläkemaksuja turhaan

Salkunrakentaja - La, 22/02/2020 - 09:49
Alivakuuttamalla itsensä yrittäjä ei saa maksamilleen työeläkemaksuille vastinetta.

Sijoitusammattilaiset: Eurooppalaiset pienyhtiöt tarjoavat houkuttelevia kasvumahdollisuuksia

Salkunrakentaja - La, 22/02/2020 - 08:28
Osakkeiden nykyinen arvostustaso edellyttää tuloskasvun jatkumista, arvioivat Mandatum Lifen sijoitusasiantuntijat.

Euroalueen teollisuuden suhdanneindeksi yllätti positiivisesti

Salkunrakentaja - Pe, 21/02/2020 - 14:47
Ostopäällikköindeksi nousi yllättäen vastoin odotuksia. Koronaviruksen vaikutukset saattavat heijastua suhdanneindikaattoriin vasta myöhemmin.

Ikkunaremontilla arvonnousua ja asumisviihtyvyyttä myös sijoitusasuntoon

Salkunrakentaja - Pe, 21/02/2020 - 12:29
Vanhat asunnot vaativat kunnossa pysyäkseen säännöllisiä korjauksia ja remontteja.

Kurssigraafit tarjoavat treidaajalle kaupankäyntitilaisuuksia

Salkunrakentaja - Pe, 21/02/2020 - 12:11
Nordnetin Traders' Clubin jaksossa treidaaja Jukka Lepikkö näyttää miten kurssigraafien avulla treidaaja voi tunnistaa osto- tai myyntitilaisuuksia.

Käy läpi tarkistuslista, ennen kuin myyt osakkeet

Salkunrakentaja - Pe, 21/02/2020 - 10:46
Sijoitusmediasta vyöryvät dramaattiset sijoitusuutiset saattavat houkutella hermostuneen sijoittajan osakkeiden ostonappulan äärelle.

EU:n pääomamarkkinaunionille kaavaillaan jatkoa

EK - Pe, 21/02/2020 - 10:44

EU:n pääomamarkkinoiden integraatiolla olisi laajat positiiviset vaikutukset. On syytä toivoa, että von der Leyenin komissio saa junan uudelleen liikkeelle.  

Euroopan komission asettama korkean tason foorumi on julkaissut raporttinsa EU:n pääomamarkkinoiden jatkokehittämisestä. Siinä hahmotellaan ne ylätason suuntaviivat, joiden mukaan tulevien vuosien konkreettiset lainsäädäntöhankkeet yritysrahoituksessa ja arvopaperimarkkinoilla tullaan antamaan.

EU:n pääomamarkkinaunioni on projekti, jota lähes kaikki valtionpäämiehet tukevat. Silti hankkeen konkreettiset tulokset ovat jääneet laihoiksi. Von der Leyenin komission haasteena onkin poliittisen suosion kääntäminen käytännön edistysaskeliksi EU:n laajuisten pääomamarkkinoiden luomiseksi, arvioi EK:n Brysselin-toimiston asiantuntija Santeri Suominen.

Miksi pääomamarkkinaunionin edistäminen on niin vaikeaa käytännössä?

”Huolimatta siitä, että rajat ylittävän sijoitustoiminnan esteet ovat pitkälti tiedossa, kuten syrjivät ja tehottomat lähdeverokäytännöt eri jäsenvaltioissa, tunnistetuillekin epäkohdille ei näemmä oikein kyetä tekemään mitään vaikuttavaa. Monet pääomamarkkinoiden esteistä ovat varsin teknisiä ja tylsiltä kuulostavia yksityiskohtaisia säännöksiä, joiden muuttaminen ei toistaiseksi ole noussut riittävän korkealle poliittisella agendalla. ”

Mihin EU:n pääomamarkkinaunionia tarvitaan?

Jos EU:n alueella vallitsisi nykyistä integroituneemmat ja syvemmät pääomamarkkinat, koituisi tästä monenlaista hyötyä niin eurooppalaisille yrityksille kuin kansalaisillekin:

  • taloudellinen vakaus ja shokkikestävyys parantuisi tehostuneen riskinjaon seurauksena,
  • yritysten rahoituslähteet monipuolistuisivat siten, että pankkilainojen rinnalle nousisivat nykyistä enemmän mm. osakemarkkinat ja joukkovelkakirjalainat eli bondit,
  • kasvuyritysten rahoitus paranisi ja innovatiivisuudelle luotaisiin parempaa pohjaa rahoituspohjan parantuessa,
  • ilmastonmuutoksen vaatimien investointien rahoittaminen markkinaehtoisesti helpottuisi tuntuvasti,
  • ihmisten omaehtoinen varautuminen mm. eläköitymiseen ja ikääntymiseen mahdollistuisi paremmin ja
  • kauppaprotektionismin riski pienenisi Euroopassa, jos se olisi nykyistä houkuttelevampi sijoituskohde kansainvälisille toimijoille.

Myös Brexitin toteutuminen korostaa tarvetta syventää EU:n laajuisia pääomamarkkinoita, arvioi Santeri Suominen:

”Eurooppa on globaaleissa innovaatioissa ja niiden rahoituksessa pahasti Yhdysvaltoja ja Aasiaa jäljessä. Pääomamarkkinoiden tehostaminen auttaisi vastaamaan haasteeseen sikäli, että nuoret innovatiiviset kasvuyhtiöt saisivat nykyistä paremmin tarvittavaa pääomaa kasvuunsa. Kysymys on ennen muuta pääomasijoittajista ja osakemarkkinoista. Näiltä osin sijoitusten määrä on Yhdysvalloissa kolminkertainen suhteessa Eurooppaan. ”

Suominen huomauttaa, etteivät ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen tarvittavat miljardi-investoinnit tule toteutumaan ilman yksityisten markkinoiden valjastamista toimintaan:

”Jotta hallittu siirtymä hiilineutraaliin talouteen olisi mahdollinen, yksityistä rahoitusmarkkinaa ei tule hämmentää, kun julkista rahoitusta suunnataan vihreäksi luokiteltuihin hankkeisiin. Kysymys on EU:n Green Dealin eri osista ja Euroopan investointipankin ohjelmista. Myös sijoitusten kestävyysluokituksen eli taksonomian luomisella tulee olemaan oma roolinsa. Unohtaa ei voi myöskään EKP:n toimia vihreän ja kestävän rahoituksen edistämisessä. Markkinaehtoisuuden toteutuminen on turvattava ehdottomasti kaikilla näillä alueilla. ”

 EK yhtyy raportin suosituksiin ja kiirehtii tarvittavien toimenpiteiden tekemistä:

  • Kasvuyrityksille tarjolla olevien rahoitusvaihtoehtojen määrää on systemaattisesti lavennettava.
  • Institutionaalisille sijoittajille on sallittava hallitusti nykyistä suurempaa riskinottoa niiden sijoitustoiminnassa.
  • Pörssilistautumisia on edistettävä.
  • Rahoituksenvälittäjien, kuten pankkien, toimintaedellytyksiä ei saa heikentää, vaan niitä pitäisi vahvistaa esim. arvopaperistamista koskevien sääntöjen uudelleenarvioimisella.
  • Markkinainfrastruktuurin kilpailullisuudesta ja jälkimarkkinoiden likviditeetistä on huolehdittava.
  • Vähittäissijoittajien asemaa on parannettava taloustaidon systemaattisella lisäämisellä ja poistamalla esteitä yksityisiltä henkilökohtaisilta eläkevakuutustuotteilta.
  • Syrjivät ja tehottomat lähdeverokäytännöt tulee poistaa.
  • Oikeusvarmuutta on syytä lisätä.
  • Viranomaisvalvonnan tasaisuudesta tulee huolehtia läpi EU:n.

Pakarinen bloggaa: Mistä Suomi löytää uutta virtaa?

EK - Pe, 21/02/2020 - 10:27

Toisen maailmansodan jälkeen suomalaisen teollisuuden rakennetta muokkasivat paljon sotakorvaukset. Teollisuuden tuotanto kehittyi valtioyhtiövetoisesti aina 1980-luvun lopulle asti. Suurten ikäluokkien myötä työikäisen väestön määrä kasvoi ja ruokki talouden kasvua.

Luotonsääntelyn vapautuminen 1980-luvun lopulla ja Neuvostoliiton romahtaminen 1990-luvun alussa olivat Suomelle suuri tunteiden vuoristorata. Onneksi kuitenkin onnistumiset matkapuhelimien kehittämisessä nostivat Suomen 1990-luvun pitkään kestäneestä lamasta ja kantoivat aina vuonna 2008 alkaneeseen finanssikriisiin asti.

Sittemmin meno ei ole enää ollut niin mairittelevaa. Finanssikriisin myötä tapahtui myös käänne työikäisen väestön kehityksessä. Työikäisen väestön määrä laski jo koko viime vuosikymmenen. Tämän päälle tulivat finanssikriisin jälkeen eurokriisi sekä Venäjän kaupan vaikeudet. Matkapuhelinalalla Suomi menetti pelintekijän roolin.

Herää kysymys, mistä löytyisi 2020-luvulla uusi kasvusysäys, joka kantaisi Suomen poikkeuksellisen hyvään kehitykseen ja voisimme säilyttää totutun hyvinvointimme tason? Vai onko niin, että viimeisen 30 vuoden aikana tapahtuneet onnistumiset ovat haudanneet alleen ongelmat, jotka löydämme nyt edestämme? Väestön ikärakenne kärjistyy nopeasti, julkinen talous vain jatkaa velkaantumistaan, työttömyys pysyy verraten korkealla nousukaudesta huolimatta, yrityksillä on pulaa työvoimasta ja hallintomme rakenne ei vastaa enää alueellista väestökehitystä.

Korjataksemme tilannetta tarvitsisimme uudistumista monella rintamalla. Näistä monet ovat omissa käsissämme. Samaan aikaan on huomattava, että ennustettuakin nopeampi talouskasvu pidemmällä aikavälillä ei enää pelkästään auttaisi. Apua rakenneongelmiin ei myöskään löydy talouden elvytyksestä vaan tarvitaan muita toimenpiteitä. Korjaamalla rakenteelliset ongelmat olisimme entistä paremmassa tilanteessa ja parantaisimme edellytyksiämme menestyä myös tulevien vuosikymmenten aikana. Toivottavasti uudistuksista saadaan pian päätöksiä, sillä niitä Suomi eittämättä tarvitsee.

 

Euron arvo sulaa dollariin nähden

Salkunrakentaja - Pe, 21/02/2020 - 09:55
Euro on heikentynyt viime viikkoina rajusti suhteessa dollariin.

EU maataloustuet vahingoittavat kohdemaan kehittymismahdollisuuksia

Piksu: Yhteiskunta - Pe, 21/02/2020 - 08:27

Suomi yritti puheenjohtajakautenaan viedä läpi EU budjettikehystä, joka olisi ylläpitänyt maatalouden aluetukia. Asia on nyt Saksan puheenjohtajakaudella uudelleen esillä. Maatalous- ja alue- tuilla on vahva vaikutus:

  1. Ne ylläpitävät perinteisiä tuotantoketjuja säilyttäen historiallisesti arvokkaita ammatteja ja toimintatapoja
  2. Ne suuntaavat kohdemmaan inhimillisiä ja taloudellisia investointeja maatalouteen ja muihin perinteisiin kohteisiin säilyttäen olemassaolevaa yhteiskuntarakennetta.
  3. Ne kohottavat kohdemaan tulotasoa ja kustannustasoa niin että mahdollisilla kasvualoilla toimivien yritysten on vaikempi päästä maailmanmarkkinoille.
  4. Ne lisäävät valtion kautta tulevista tulonsiirroista riippuvien ihmisten joukkoa ja tekevät tällä tavalla kansalaisista valtiolle ja yhteiskunnalle kuuliaisempia.

Suomi teki kuitenkin virheen. Osoittautui että EU:ssa oli tahoja jotka halusivat EU:n valtioiden kulttuurillista ja taloudellista kehittymistä. Suomen pohjaehdotus tyrmättiin ja nyt samat asiat ovat uudelleen esillä. Tällä kertaa puheenjohtajan toimii Saksa.

Pystyykö Nokia kilpailemaan Huaweita vastaan 5G-verkkoliiketoiminnassa?

Salkunrakentaja - Pe, 21/02/2020 - 08:04
Nokian 5G-verkkoliiketoiminnan kilpailukyky kiinalaista Huaweita vastaan on edelleen kysymysmerkki.

Terveysteknologiayhtiö BBS villitsi sijoittajat – osakekurssi ampaisi +191 prosenttia

Salkunrakentaja - To, 20/02/2020 - 21:14
First North -listan pörssiyhtiö BBS kertoi tietoja sen suorittaman kliinisen kokeen tuloksista.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset