Uutiset

Metsäyhtiö Kotkamills on ottamassa ison askeleen kohti kehittämänsä muovittoman kuppikartongin läpimurtoa.

Kotkassa toimiva yhtiö kertoo solmineensa ensimmäisen ison sopimuksen muovittoman kuppikartongin toimittamisesta merkittävälle kansainväliselle asiakkaalle.

Sopimus kansainvälisen ketjun kanssa on solmittu tällä viikolla. Se on toimitusjohtajan Markku Hämäläisen mukaan toistaiseksi merkittävin sopimus, joka muovittoman kartongin toimittamisesta on tehty.

– Käytännössä toimitamme heille kartonkia jo parin viikon päästä. He teettävät kupit itse alihankkijallaan. Niiden on määrä olla kauppojen hyllyillä heti vuoden vaihteen jälkeen, Hämäläinen valottaa.

Paljon muuta uudesta asiakkaasta ei hiiskuta. Yhteistyöstä ja muun muassa tuotantomääristä kerrotaan tarkemmin vasta loppuvuoden aikana.

"Tästä se lähtee"

Hämäläinen otti noin viisi vuotta sitten ison riskin, kun aikakauslehtipaperin valmistukseen tarkoitettu paperikone Kotkan keskustassa sijaitsevalla tehtaalla päätettiin rakentaa uusiksi pakkauskartonkien valmistusta varten.

Samalla ryhdyttiin kehittämään kertakäyttöastioihin soveltuvaa kartonkia, jossa ei olisi lainkaan muovia, mutta joka kuitenkin kestäisi esimerkiksi nesteitä ja rasvaa. Tavallisessa kertakäyttökupissa on muovipinnoite, vaikka se vaikuttaisi pahviselta.

– Tästä se sitten lähtee! Uskomme, että kun saamme julki ensimmäisen ison yhteistyökumppanin, tarkoittaa se sitä, että monet pienemmätkin lähtevät liikkeelle. He näkevät, että nyt tuote toimii, kun tuo kuuluisa putiikkikin on tähän lähtenyt, Hämäläinen sanoo.

Hämäläisen arvioi, että nimet saatetaan lähikuukausina vetää alle myös toisen merkittävän asiakkaan kanssa tehtävään sopimukseen.

Ville Pisto / Yle Pitkä vääntö

Pakkauskartongin ja laminaattipaperin valmistaja Kotkamills on ottanut viime vuosina myös taloudellisia riskejä kehittäessään uutta tuotetta.

Yhtiö pysäytti yhden paperikoneen ja rakensi sen tilalle uuden, yli 200 metriä pitkän kartonkikoneen, joka käynnistettiin kesällä 2016.

Vuotta myöhemmin tehdas kertoi aloittavansa muovittoman kahvikuppikartongin säännöllisen tuotannon. Myös koetilauksia oli tuolloin jo virannut sisään.

– Olen erittäin tyytyväinen, että tähän ensimmäiseen kansainväliseen sopimukseen päästiin. Pitkä vääntö alkaa kantaa nyt hedelmää, Hämäläinen sanoo.

Kansainvälinen sopimus on myös merkki siitä, että asioita on tehty oikein.

– Jos tällainen globaali, iso putiikki lähtee yhteistyöhön, tarkoittaa se sitä, että tuote on hyvä ja se toimii. Heidän testauskäytäntönsä ottavat valtavasti aikaa. Jos sellaisen rumban pääsee läpi, tuotteen on oltava hyvä, Hämäläinen sanoo.

Lue lisää: Mies uhrasi omaisuutensa pelastaakseen maailman muovilta – "Jos tämä ei onnistu, minulle käy hyvin, hyvin huonosti"

Tuote toimii

Kotkamillsin kartongista valmistettuihin kuppeihin on jo voinut törmätä muun muassa isoissa tapahtumissa, kuten Kotkan Meripäivillä.

Lisäksi yhtiöllä on sopimus kouvolalaisen jääkiekkoseura KooKoon kanssa siitä, että ottelutapahtumissa siirryttäisiin käyttämään muovisten tuoppien ja muiden kuppien sijaan esimerkiksi pahvisia oluttuoppeja.

Muoviton kuppikartonki on ollut käytännössä valmis tuote huhtikuusta lähtien. Sen jälkeen reseptiin ei ole tehty muutoksia.

Tuotantomäärät ovat kuitenkin vielä pieniä. Tarkkaa määrää Hämäläinen ei halua kertoa, mutta kuvailee muovitonta kartonkia vielä startup-tuotteeksi.

– Pienempiä toimituksia on ollut keväästä lähtien. Toistuvia tilauksiakin on ollut useampia. Määrät eivät ole vielä kovin suuria, mutta joka puolelle maailmaa kartonkia on jo mennyt. Ensin muutama rulla, sitten ehkä kontti tai pari, Hämäläinen sanoo.

Yhtiön tavoite on, että muutaman vuoden kuluessa kartonkikoneella tehtäisiin puolet taivekartonkia ja puolet muovitonta, niin sanottua Barrier-tuotetta.

Koukkuun tarvitaan kuitenkin vielä suurempia kaloja.

Ville Pisto / Yle Isojen brändien tietoisuuteen

Financial Times kertoi tällä viikolla, kuinka pikaruokajätti McDonald's ja kahvilaketju Starbucks käyttävät miljoonia euroja etsiessään ympäristöystävällisempää kuppia.

Myös Kotkamills on onnistunut pääsemään isojen ketjujen silmien alle.

Yhtiö osallistui muovittoman kuppikartongin kanssa NextGen Cup Challenge -kilpailuun, jossa isot ravintolaketjut etsivät uusia innovaatioita, jotka korvaisivat nykyisiä kuppeja ja pakkausmateriaaleja. Kotkamills tuli valituksi kahdentoista voittajan joukkoon.

Korvaavia kuppivaihtoehtoja etsivät saman kilpailun kautta myös muun muassa Coca-Cola, Nestle, pikaruokaketju Wendy's ja Yum! Brands, joka edustaa muun muassa Taco Belliä, Pizza Hutia ja KFC:tä.

– Hyöty on siinä, että tätä kautta olemme saaneet ovia auki samaan aikaan moneen eri paikkaan. Meidän ei ole tarvinnut käydä kaikkien näiden yhtiöiden kanssa samoja asioita läpi, vaan kun yksi tekee testit, tieto leviää, Hämäläinen sanoo.

Hämäläisen mukaan kilpailua järjestämässä olleet ketjut ovat lähteneet testaamaan Kotkamillsin kuppia.

– Meillä on koeajoja meneillään. Niiden tuloksia tulee alkuvuonna. Nimiä emme voi sanoa.

Omalla alallaan Kotkaan rakennettu kartonkikone on maailman suurin. Hämäläinen näkisi mielellään ainakin kaksi tai kolme muutakin samanlaisen tai samantapaisen tuotteen valmistajaa.

– Jos Kotkassa tehtaalla tapahtuu jotain, vaikka tulipalo, ja tuotantoon tulee pitkäkin katkos on se huono vaihtoehto kaikille. Suurille ketjuille se voi vielä olla rajoittava tekijät, eivätkä siksi lähde vielä täysillä liikkeelle, koska tuottajia on vain yksi.

Kotkamillsillä muovittoman tuotteen läpimurtoa odotettiin jo ennen kesää, mutta vielä se on antanut odottaa itseään. Nyt katseet ovat ensi vuodessa.

Tiedätkö mitä tarkoittaa kiinteä tasaerälyhennys tai käänteinen asuntolaina? Asunnon ostoon liittyy paljon erilaisia termejä. Katso eri termit aakkosittain.

Taantumapelot vellovat Yhdysvalloissa mutta yksityinen kulutus on edelleen vahvaa.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kartoitti ulkomailta muuttaneiden huippujohtajien näkemyksiä siitä, millaista Suomessa on tehdä uraa ja asua.

Ursula von der Leyen lupaa ilmastopolitiikan lainsäädäntöaloitteita jo komission toimikauden alkuun. Huolellisia vaikutusarviointeja tarvitaan muun muassa hiilitullien kaltaisiin esityksiin.

EU:n komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen on esittänyt kunnianhimoisia uusia aloitteita Euroopan ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikkaa. Green Deal -nimiseen ohjelmaan on koottu ilmastoasioita eri politiikkalohkoilta koskien muun muassa päästötavoitteita, verotusta, rahoitusta ja kauppapolitiikkaa.

Ohjelmassa annetaan osin yksityiskohtaisiakin sitoumuksia tulevaan lainsäädäntöön liittyen. Monia merkittäviä lakiehdotuksia luvataan jo komission virkakauden alkuun –  ”ensimmäisen 100 päivän aikana”. EK toivoo, että vaikutusarvioista ja huolellisesta valmistelusta ei tingitä.

Poimintoja kiinnostavimmista kärjistä

Yritysten kannalta kiinnostavimmat ehdotukset koskevat ilmastotavoitteiden tasoa, päästökauppaa ja verotusta. Elinkeinoelämä voi näyttää alustavaa vihreää valoa erityisesti seuraaville teemoille:

• Vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoite kirjataan lakiin
• EU:n energiaverotuksen uudistaminen
• Ilmastorahoituksen lisääminen, mm. tuetaan Kestävä Eurooppa -investointiohjelmalla 1 biljoonan euron investointeja vuosikymmenen aikana
• Ilmastositoumukset, joilla osallistetaan yhteiskuntaa

Vaikutusarvioita ja lisäselvityksiä kaivataan ainakin seuraavissa teemoissa:

• Vuoden 2030 päästövähennystavoitteen (40 %) kiristys; ensin 50 %:iin ja sitten selvitys 55 %:n tavoitteesta
• Päästökaupan laajentaminen merenkulkuun, liikenteeseen ja rakentamiseen
• Kestävän rahoituksen kriteerit
• Hiilitullit ja linkitys kauppapolitiikkaan

Ilmastokysymykset ovat esillä myös von der Layenin ohjelman muissa osuuksissa kuten EU:n tulevassa teollisuusstrategiassa. Sen tavoitteena on nostaa EU johtoasemaan kiertotaloudessa ja puhtaissa teknologioissa.

Hiilitullit –  mitä hyötyjä, haittoja ja riskejä EU:lle ja Suomelle?

Hiilitullit (carbon border tax) ovat Green Deal -ohjelman puhutuimpia uusia esityksiä. Sen toteutustapa on vielä täysin auki – mitä tuotteita se suojaisi, miten määriteltäisiin tullin kohteena olevien tuotteiden hiilisisältö, miten hiilitulli yhdistettäisiin päästökauppaan ja kansallisiin hiiliveroihin, miten sopii yhteen WTO:n kauppasääntöjen kanssa.

Hiilitulleja koskevat päätökset edellyttävät EK:n arvion mukaan erityisen huolellisia vaikutusarviointeja ja riskianalyysejä. Yksi merkittävimmistä huolenaiheista liittyy kauppasodan riskiin, jota mikä tahansa uusi tullimaksu voisi kasvattaa.

Tällä hetkellä päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan keskeisin ohjauskeino. EK:n näkemyksen mukaan näin tulee olla jatkossakin. Päästökauppa on markkinaehtoinen keino varmistaa, että sovitut ilmastotavoitteet saadaan toimeenpantua kustannustehokkaasti, ja se sisältää myös kilpailukykytoimia (ns. hiilivuototoimet). On kuitenkin peruteltua selvittää, onko hiilitulleja mahdollista hyödyntää täydentävänä suojakeinona.

Myös Suomessa on syytä analysoida, kuinka hiilitullit vaikuttaisivat kaltaiseemme maahan, jossa tuonti- ja vientivirrat ovat suuria sekä EU:hun että sen ulkopuolelle.

EK kannustaa Suomea vaikuttamaan sen puolesta, että ilmastopolitiikkaa ja kauppapolitiikkaa kehitetään rinnakkain ja koordinoidusti. Yhtä tärkeää on kehittää WTO:n sääntöjä huomioimaan paremmin ilmastonäkökulma.

EK:n Green Deal -infotilaisuuden PowerPoint-diat.

 

EK kartoitti ulkomailta muuttaneiden huippujohtajien näkemyksiä siitä, millaista Suomessa on tehdä uraa ja asua. Puolison heikot työllistymisnäkymät osoittautuivat lähes yhtä suureksi ongelmaksi kuin Suomen korkea verotus. Vaikeasti avautuvat verkostot koettiin haittana niin töissä kuin vapaa-ajalla. Yritysten työkulttuuria ja vakaata toimintaympäristöä pidettiin Suomen vahvuutena.

EK on mukana hakemassa uusia keinoja, kuinka houkutella Suomeen kansainvälisiä talentteja. Tätä varten olemme kartoittaneet ulkomailta muuttaneiden huippujohtajien kokemuksia Suomessa työskentelystä ja elämisestä. Kyselyyn vastasi vajaa 60 henkilöä, jotka toimivat maassamme merkittävän konsernin tai kasvuyrityksen ylimmässä johdossa.

Keskeiset tulokset voidaan tiivistää seuraavasti:

• 56 prosenttia arvioi, että työkulttuuri ja positiivinen ilmapiiri ovat Suomen ehdoton vahvuus.
• Harkitessaan Suomeen muuttoa tai tänne jäämistä yritysjohtajan vaakakupissa painaa korostetun paljon arjen sujuminen ja koko perheen viihtyminen. 60 prosenttia arvioi, että puolison vaikea työllistyminen on huomattava tai jonkinasteinen heikkous.
• Yli puolet vastaajista nosti korkean tuloverotuksen Suomeen muuton varjopuoleksi, vaikka ymmärrystäkin sen korkealle tasolle löytyy. Viidennes kritisoi yritysverotuksen korkeaa tasoa.
• Kolmannes kohtaa Suomeen muutettuaan vaikeuksia päästä sisälle ammatillisiin ja myös sosiaalisiin verkostoihin. Kieli oli yllättävän suuri ongelma: myös uraihmisten välinen vuorovaikutus tapahtuu pitkälti suomeksi.
• Julkisten peruspalveluiden tasoa arvostettiin, sen sijaan englanninkielisten päivähoidon ja kouluopetuksen niukkuus koetaan ongelmalliseksi.
• Suomen vakaa toimintaympäristö koetaan liiketoiminnalle hyväksi, mutta työlainsäädännön jäykkyydet hiertävät.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan kansainvälisten yritysjohtajien viestejä on syytä kuunnella tarkasti:

”Näillä vaikuttajilla on paitsi omakohtaisia kokemuksia Suomen vetovoimasta, myös vaikutusvaltaa siihen, kuinka tänne on mahdollista houkutella jatkossa maailmalta huippuosaajia ja yritysjohtajia. Sitoudumme hyödyntämään arvokasta palautetta edunvalvonnassa ja viemään viestejä myös päättäjille.”

Tutustu tuloksiin tarkemmin oheisen infografiikan muodossa.

 

Kauppasotaa käyvien Kiinan ja USA:n tuoreet talousluvut ovat odotettuakin heikommat.

Olen nyt aika monta vuotta kuullut siitä, että vain kassavirta on tärkeä, EPSillä ym. ei ole niin merkitystä. Tästä syystä päätin lisätä seurantaani tunnusluvun hinta/vapaa kassavirta per osake (P/FCF). Vapaa kassavirta=liiketoiminnan rahavirta-investointien rahavirta suoraan tilinpäätöstiedotteiden rahavirtalaskelmasta.

Toistaiseksi olen koonnut tiedot vuosilta 2017 ja 2018 yritysten tilinpäätöstiedotteista. Lisään 2019- ja 2020-ennusteet osavuositulosten tarkistuksen yhteydessä. Osa näistä on jo arvioituna nyt, mutta näiden arvioiden teko oli melko vaikeaa puolen vuoden tietojen perusteella.

Tunnusluku P/FCF on kovin vaihteleva vuodesta toiseen. Se heikkenee suurista investoinneista ja on hyvin usein miinuksella. Onko sitten parempi olla investoimatta? Toisaalta divestoinnit parantavat lukua?

Tasaisuus vuodesta toiseen voisi olla yksi hyvä kriteeri. Aineistoa olisi hyvä olla useammalta vuodelta. Ajan mittaan pyrin lisäämään aineistoa niin, että olisi ainakin 5 vuoden tiedot.

Merkitsin keltaisella taustalla ne yritykset, jotka näyttävät vapaan kassavirran suhteen hyviltä. 

Muutamia kommentteja:

Suomessa on ongelmia: investointeja tuotantoon ei tehdä, koulutettuja muuttaa muualle, elintason kasvu on maailman hitaimpia, työttömyys on naapurimaita suurempaa ja lapsia syntyy yhä vähemmän. Mutta miten nopeasti saadaan aikaan korjaavia toimenpiteitä, tämä kiinnostaa myös sijoittajaa. Tässä aika-arvioita siitä miten nopeasti ongelmiin tartututaan:

Syntyvyyden alhaisuutta ei haluta korjata

Syntyvyys on korkeaa siellä missä ihmisen tuleva vanhuudenturva on kerätyn (eläke-) varallisuuden ohella riippuvaista myös lasten lukumäärästä.

Tämä periaate on looginen. Ei pelkällä rahalla mitään tee ellei ole ketään (tulevaa sukupolvea) joka tuota investointia käyttäisi. Tämän hyvin tunnetun ymmärryksen hyväksyminen ja sen perusteella tehtyjen lakien (esim. eläketurvan osittainen sitominen lasten lukumäärään) kirjoittaminen voi kestää kymmeniä vuosia, kenties sata vuotta. Asenteiden muuttuminen kestää eikä edes aina tapahdu.

Elintason kasvunopeus on joskus korjaantunut nopeasti

Yksityisellä sektorilla työskentelevän lisäarvoa tuottavan henkilön työpanoksesta 60-70% otetaan (eläkevakuutusmaksut, työtuloverot, kunnallisvero, alv, ...) julkisen sektorin haltuun. Olemme näin laskien kaikki töissä julkisella sektorilla. Lisäarvo ja rahat päätyvät sinne.   

uoratoistopalvelua tarjoavan Netflixin osakekurssi on ollut viime heinäkuun alkupuoliskolta lähtien rajussa laskussa. Uusin tulosraportti tarjosi kuitenkin käänteen.

Paine korottaa kunnallisveroa koettelee Tampereen pormestarikoalition kestävyyttä. Ylen tekemä kysely paljastaa jyrkän jaon veronkorotuksen kannattajiin ja vastustajiin. Sen sijaan puolueiden sisällä suuria erimielisyyksiä asiasta ei ole.

Yle kysyi Tampereen kaupunginvaltuutetuilta, pitäisikö tuloveroprosenttia nostaa vuodelle 2020. Lisäksi valtuutetuilta pyydettiin perusteluja siihen, miksi kunnallisveroa pitäisi nostaa tai miksi sitä ei saa nostaa.

Lisäksi veronkorotuksen kannattajilta pyydettiin ehdotus siitä, minkä verran veroprosenttia pitäisi nostaa.

Kuluvana vuonna Tampereen talous on jäämässä reippaasti alijäämäiseksi. Pormestariohjelman mukaan veronkorotus on mahdollinen vuonna 2020, jos muut keinot eivät riitä.

Tampere verottaa Helsinkiä ja Turkua kireämmin

Kyselyyn vastasi 42 kaupunginvaltuutettua 67:stä. Heistä 23 on valmis korottamaan kunnallisveroa – moni ehdottomasti, osa tietyin ehdoin. Vastanneista 19 valtuutettua ei nostaisi tuloveroprosenttia.

Monet niistä valtuutetuista, jotka kannattavat veronkorotusta, olisivat valmiita 0,5–1 prosenttiyksikön nostoon. Tampereen kunnallisveroprosentti on tällä hetkellä 19,75. Lukema on Pirkanmaan alhaisin.

Useissa suurissa kaupungeissa veroprosentti on Tamperetta pienempi, kuten Helsingissä (18,00), Espoossa (18,00), Vantaalla (19,00) ja myös Turussa (19,50).

Muuhun maahan Tamperetta voi verrata esimerkiksi veronmaksajien nettisivujen karttasovelluksella.

Valtuusto jakautuu vahvasti kahtia

Kaikki Ylen kyselyyn vastanneet kokoomuslaiset vastustavat veronkorotusta. Pelkkiä ei-vastauksia tuli myös perussuomalaisista, RKP:stä, Tampereen Puolesta -ryhmästä ja Vaihtoehto Tampereesta.

Toisaalta kaikki mielipiteensä ilmaisseet SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton valtuutetut hyväksyisivät veronkorotuksen.

Keskustan kolmesta vastaajasta kaksi ei sulkenut veronkorotuksen mahdollisuutta pois, yksi vastusti korotusta.

Kaikki valtuutettujen vastaukset on nähtävissä tämän artikkelin lopussa.

Kokoomuslaiset pelkäävät vaikutuksia työllisyyteen

Kokoomuksen valtuutettujen mielestä kunnallisveron korotus lääkitsee taloutta vain vähän aikaa. Lisäksi he ajattelevat, että veronkorotus heikentää sekä palkansaajien että eläkeläisten toimeentuloa ja työllisyyttä.

– Veroprosentin nostaminen ei paranna kaupungin taloustilannetta kuin hetkellisesti, Reeta Ahonen (kok.) sanoo.

– Verotuksen kiristäminen vaikuttaa negatiivisesti taloudelliseen toimeliaisuuteen ja ihmisten toimeentuloon sekä heikentää työllisyyttä. Kaupungin on tehostettava omaa toimintaansa eikä nostaa veroja, Anneli Taina (kok.) sanoo.

Kokoomuslaisten mielestä menojen kasvu pitää saada hidastumaan. He vaativat, että kaupungin toimintaa pitää muuttaa niin, että kulut pienenevät. Osa olisi valmis laskemaan palveluiden tasoa.

– Tuloveroprosentin nostaminen ei korjaa pitkällä aikajänteellä niitä ongelmia, joita Tampereen käyttötaloudessa on. Tärkeämpää olisi saada menojen kasvu hidastumaan esimerkiksi palvelutasosta tinkimällä, apulaispormestari Aleksi Jäntti (kok.) sanoo.

– Sitoutuminen tiukkaan menokuriin ja (sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevä) tuen painopisteen siirtäminen edelleen varhaisempaan tukeen niin terveydenhuollossa kuin sosiaalipalveluissa ovat kriittisiä tekijöitä kaupungin talouden kestävyyden kannalta, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen (kok.) sanoo.

Investointitahti hirvittää osaa valtuutetuista

Myös perussuomalaiset näkevät, että kunnallisveron nosto vähentää työntekointoa. Perussuomalaisten mielestä paine korottaa kunnallisveroa johtuu aiemmin tehdyistä vääristä päätöksistä, kuten ratikasta.

Perussuomalaiset pelkäävät, että veronkorotus tietäisi lisää huonoja ratkaisuja.

– Itsekin poliitikkona tunnen poliitikot ja voin luvata että mikä tahansa tulonlisäys on pian käytetty ja sitten ollaankin taas kuntalaisten kukkarolla uudestaan, Lassi Kaleva (ps.) sanoo.

– Tampereen talous on kuralla, koska taloutta ei osata johtaa. Eletään yli varojen. Pormestari suhtautuu velkaan välinpitämättömästi, kuten vasemmisto aina tekee, Veikko Vallin (ps.) sanoo.

Investointi-intoa pidetään liian kovana myös Tampereen Puolesta -ryhmässä ja Vaihtoehto Tampereessa.

Tampereen investoinnit ovat viime vuosina vakiintuneet uudelle tasolle, noin 200 miljoonaan euroon vuodessa. Kuudesta suurimmasta kaupungista Tampere investoi kolmanneksi eniten Espoon ja Helsingin jälkeen.

Tarkastuslautakunnan arviointiraportin mukaan vuosina 2015−2018 Tampere on investoinut vuosittain keskimäärin 910 euroa asukasta kohti, kun Espoon luku on 1 138 ja Helsingin 971.

Demarien mielestä veronkorotusta ei voida välttää

Pormestaripuolue SDP:n valtuutettujen kanta on päinvastainen. Heidän mielestään veronkorotus on väistämätön, koska muut keinot on jo käytetty.

– Kaupungin alijäämää ei voida kattaa kuin tuloja lisäämällä. Palveluista on jo leikattu riittävästi, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi (sd.) sanoo.

– Valitettavasti tämä on viimeinen keino ja pakko käyttää. Olemme leikanneet tällä pormestarikaudella jo tarpeeksi, Ari Wigelius (sd.) sanoo.

SDP:n leirissä palvelutasosta tinkiminen on punainen vaate.

– Hyvät ja toimivat peruspalvelut ovat kaikkien etu ja tulevat myös kaupungille halvemmaksi, kuin kalliit korjaavat keinot, Ilkka Porttikivi (sd.) sanoo.

Osa pohtii jo, kestääkö Tampereen laaja pormestarikoalitio veropäätöksen.

– Olen ymmärtänyt, että valtuustoryhmät ovat erimielisiä veronkorotuksesta. Toivon, että pormestarikoalitio ei hajoa nyt päätösten seurauksena, Aila Dündar-Järvinen (sd.) sanoo.

Keväällä 2018 vasemmistoliitto joutui jättämään koalition, koska vastusti muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotuksia. Ennen tätä oppositiossa oli vain Vaihtoehto Tampereen yhden miehen ryhmä.

"Veronkorotus ennaltaehkäisee ongelmia"

Myös osa vihreiden valtuutetuista katsoo, että Tampereella on säästetty jo tarpeeksi. He ajattelevat, että leikkaukset muuttuvat yhä rajummiksi, jos kunnallisveroa ei koroteta.

– Tampereella on vuosien pakkosäästämisen jälkeen nyt pakko panostaa laatuun kouluissa, päiväkodeissa ja terveyskeskuksissa, Jaakko Mustakallio (vihr.) sanoo.

Matti Helimo (vihr.) ei lyö kantaansa lopullisesti lukkoon.

– Kiinteistöveroa korotettiin jälleen ja nyt on oikeudenmukaisemman eli tuloveron vuoro olla tarkastelussa osana keinovalikoimaa. Se on viimeinen vaihtoehto, mutta otettava esille, Helimo sanoo.

Olga Haapa-ahon (vihr.) mielestä veronkorotuksesta saatavat rahat voidaan käyttää niin, että rahaa säästyy tulevaisuudessa.

– Vaikka veronkorotus ei ratkaise kaikkia talouden haasteita, se auttaa meitä tekemään olennaisia panostuksia ennaltaehkäisyyn. Ennaltaehkäisy on olennaisessa osassa myös tulevien vuosien kustannusten hillinnässä, Haapa-aho sanoo.

Samaa mieltä on vasemmistoliiton Noora Tapio.

– Tämän päivän leikkaukset ovat huomisen alijäämää, sillä ennaltaehkäisy on aina halvempaa kuin ongelmien korjaaminen, Tapio sanoo.

Vasemmistoliiton valtuutetut kannattavat veronkorotusta, koska kammoksuvat palvelutason laskua. Vasemmistoliitossa ajatellaan, että kaupungin toiminnan tehostaminen johtaa esimerkiksi vanhusten kaltoinkohteluun.

– Tuloveroprosentin nostaminen ei ole mieluisaa, mutta se on välttämätöntä, koska muut vaihtoehdot – palveluiden heikentäminen ja/tai asiakasmaksujen korottaminen – ovat vielä huonompia vaihtoehtoja vähävaraisten ihmisten kannalta, Ulla-Leena Alppi (vas.) sanoo.

Pormestarin kanta julki maanantaina?

Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) ei vastannut Ylen kyselyyn. Tämä on ymmärrettävää, koska Lyly julkistaa talousarvioesityksensä vuodelle 2020 tulevana maanantaina 21. lokakuuta. Silloin pormestari todennäköisesti ottaa kantaa myös ensi vuoden kunnallisveron tasoon.

Kaupunginvaltuusto kokoontuu päättämään ensi vuoden budjetista ja veroprosentista 18. marraskuuta.

Tampereen pormestariohjelma jätti oven auki korotukselle. Pormestariohjelmassa vuosille 2017–2021 luvataan, että kaupungin talous on tasapainossa valtuustokauden loppuun mennessä.

Ohjelmassa sanotaan, että veroja voidaan korottaa, jos muut säästötoimet eivät pure.

– Mahdolliseen verojen korottamiseen palataan vuoden 2020 talousarvion laadinnan yhteydessä, kun sote- ja maakuntauudistuksen sekä yleisen talouskehityksen vaikutukset kaupungin talouteen ovat tiedossa, pormestariohjelmassa lukee.

Nyt tiedetään, että sote ei ole vieläkään valmis ja talouskasvun hidastuminen alkaa vähitellen heikentää työllisyyden kasvua. Niinpä myös Tampereella ollaan vaikeiden valintojen edessä.

Kuluva vuosi voi jäädä yli 46 miljoonaa miinukselle

Tampereella ennustetaan, että kuluvan tilikauden tulos jää 46,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tämä on 17,5 miljoonaa euroa heikommin kuin suunniteltiin.

Suunnitelmia enemmän rahaa on uponnut erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Pormestariohjelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti Tampere on etsinyt säästöjä jo jonkin aikaa. Tampereella on muun muassa on korotettu sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä liikuntapalvelujen asiakasmaksuja ja leikattu järjestöjen avustuksia. Lisäksi toimintaa on tehostettu kautta linjan ja sähköisiä palveluja pyritään lisäämään.

Talouden tasapainottamisohjelma laadittiin viimeksi vuoden 2018 keväällä. Silloin valtuusto päätti 43,5 miljoonan euron ohjelmasta vuosille 2018–2020. Noin puolet talousohjelman keinoista tähtää säästöihin ja noin puolet tulojen lisäykseen.

Tilintarkastuksen mukaan talousohjelma toteutui vuonna 2018, mutta tilikauden tulos jäi silti miinukselle. Talousohjelman mukaiset vuosien 2019 ja 2020 tavoitteet, noin 35 miljoonaa euroa, eivät riitä kattamaan vuoden 2018 alijäämää.

Suomi on saamassa ensimmäiset rahanpesun ehkäisyä huonosti hoitaneet yrittäjät tai ilmoitusvelvolliset.

Viranomaiset ovat ottamassa lain noudattamisessa käyttöön rahanpesun ehkäisyn mustan listan. Leväperäisten mustalle listalle voi päätyä vaikka autokauppias tai kiinteistönvälittäjä, joka ei ole varautunut rahanpesun riskiin. Kyse on laittoman rahanpesun ehkäisyyn tarkoitetun lain tiukemmasta soveltamisesta.

Ensimmäisten laiminlyöntitapausten tutkinta on loppusuoralla ja viranomaiset ovat antamassa rangaistuksen mahdollisesti vielä tämän vuoden puolella. Rahallisen menetyksen lisäksi laiminlyöjän nimi julkaistaan useammaksi vuodeksi kaikille avoimella viranomaisen verkkosivustolla.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Vesa Härmälän mukaan lain valvontaa tehostetaan jatkossa myös erisuuruisilla rike- ja seuraamusmaksuilla. Muutaman vuoden voimassa olleessa rahanpesulaissa rangaistusten käyttö on sallittu, mutta näitä keinoja ei ole tähän mennessä käytetty Suomessa.

– Kyse on puutteista lain perusasioissa. Laki ei ole uskottava, jos ilmoitusvelvolliset eivät hoida perusasioita, Härmälä valottaa tutkittuja tapauksia ja yleistä tilannetta.

Mainehaitta tehokas keino lisätä lain tehoa

Suomi sai keväällä moitteita maailmanlaajuinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaiselta toimintaryhmä FATF:lta muun muassa siitä, että lain toimivuutta ei edistetä rangaistusmaksuilla. Vastauksena ryhmän maa-arvioon Suomi ilmoitti ottavansa käyttöön muun muassa aluehallintoviraston valvontarekisterin.

Rekisteri on ollut olemassa kesästä lähtien, ja sen yhteyteen on tulossa vähitellen julkinen lista aluehallintoviranomaisten valvontapäätöksistä. Lakia valvovat Etelä-Suomen aluehallintoviraston lisäksi Finanssivalvonta, poliisin arpajaishallinto Patentti- ja rekisterihallitus ja asianajaliitto.

Ylitarkastaja Härmälän mukaan lain valvojat ottavat vähitellen käyttöön myös lainmukaiset rahasanktiot.

Julkinen mainehaitta on vieläkin tehokkaampi keino kuin yksittäisen rahanpesijän saama tuomio Pirjo Jukarainen

Ajatusta kannattaa myös Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Pirjo Jukarainen, joka näkee rahasanktiot mahdollisesti tehokkaampina keinoina kuin muiden rangaistusten tiukentamisen. FATF suositteli raportissaan myös tiukempia rangaistuksia rahanpesurikoksissa.

– Yritys, joka laiminlyö asiakkaiden seurannan ja asiakkaiden riskiperusteisen arvioinnin ja saa siitä julkisen mainehaitan, se on vieläkin tehokkaampi keino kuin yksittäisen rahanpesijän saama tuomio, tutkija Jukarainen arvioi.

Jukarainen korostaa yleisen valppauden lisäksi, että yritysten valvonnan ja tarkastusten lisääminen on tärkeää. Myös varsinaista rikostutkintaa pitäisi myös lisätä.

Rahanpesun ehkäisy on monimutkaista, mistä osoituksena on esimerkiksi tuore Helsingin käräjäoikeuden päätös, jossa syyttäjän vaatimukset kaatuivat oikeudessa. Hyvin harva rahanpesuepäily päätyy oikeuteen asti.

Mustalla listalla herätellään toimimaan lain mukaan

Lainvalvojat toivovat rahallisten menetysten parantavan rahanpesulain toimivuutta. Mustalle listalle ei ole tulossa ylitarkastaja Härmälän mukaan mitään tulvaa lain noudattamatta jättäjistä. Listan on tarkoitus on ikään kuin pelotteena osoittaa, että viranomaiset myös valvovat tällä tavalla lakia.

– Näillä pyritään herättelemään lain piirissä olevia.

Rahanpesulaki on osa muutaman vuoden takaiseen EU:n rahanpesulainsäädännön tiukentamista. Lainsäädännön kantava ajatus on alusta asti ollut julkisuuden tuoma eräänlaisen häpeän käyttö laiminlyöntien ehkäisyssä.

Rahamenetykset voivat jatkossa olla yhden miehen yrityksen sadoista euroista vakaviin yli miljoonan suuruisiin seuraamusmaksuihin. Julkiselle listalle voi päätyä esimerkiksi käteiskauppaa tekevä autokauppias, joka ei ole huolehtinut riskien arvioinnista toiminnassaan.

Listalle joutuvat eivät varsinaisesti ole tehneet rikostutkintaan johtavaa rikosta, mutta ovat todistetusti laiminlyöneet velvollisuuksia. Laki edellyttää muun muassa, että yrittäjän pitää aina todentaa asiakkaan henkilöllisyys, kun kauppaa tehdään vähintään 10 000 eurosta. Lakia ollaan parhaillaan tarkentamassa muun muassa virtuaalirahan osalta.

Rahanpesulain keskeisiä velvoitteita

Ilmoitusvelvollisen pitää tuntea asiakkaansa niin hyvin, että voi havaita muun muassa poikkeukselliset liiketoimet

Tuntemis- ja tunnistamisvelvollisuus perustuu ilmoitusvelvollisen omaan riskiarvioon

Riskiarviossa huomioitava asiakkaan lisäksi eri maihin, tuotteisiin ja toimintaan liittyvät riskit

Ilmoitusvelvollisen laadittava toimintaohjeet riskien hallintaan ja välttämiseksi

Ilmoitusvelvollisella nimen mukaisesti velvollisuus tehdä ilmoitus epäilyttävästä toiminnasta rahanpesun selvittelykeskukselle

Ylitarkastaja Härmälän mukaan tekemistä on paljon muun muassa auto- ja kuluttajaelektroniikan kaupoissa, jossa saattaa liikkua isojakin summia käteistä.

– Nykyinen käteisraja on edelleen melko korkea. Olemme kuitenkin menossa alaspäin. Esimerkiksi Belgiassa ja Italiassa alaraja on 3000 euroa.

Rahanpesuilmoituksia toivotaan lisää etenkin kiinteistöalalta

Viranomaiset ovat saaneet jonkin verran lisäresursseja lain valvontaa, mutta työsarka on lähes loputon. Senkään vuoksi musta lista ei paisu kovin nopeasti. Yhtenä osoituksena savotasta on se, että rahanpesuilmoituksista reippaasti alle promille päätyy oikeuteen asti. Rahanpesun vastainen työ lähtee ilmoituksista.

Laki vaatii seuraamaan ja valvomaan myös niin sanottuja rekisterivelvollisia. Rekistereissä on kaikkiaan noin 5 000 tahoa.

– Ilmoituksissa on aikamoinen epäsuhta, kun suurin osa on rahapeliyhteisöjen ja maksunvälittäjien automaattisia ilmoituksia. Toivomme muutosten parantavan ilmoitusten laatua, Härmälä ennakoi.

Yleisimmät rahanpesuepäilyn ilmoittajat

Rahapeliyhtiö

Yleistä maksujenvälitystä tarjoava

Luotto- ja rahoituslaitokset

Näiden kolmen tahon ilmoitukset kattavat lähes kaikki vuosittain tulevista noin 40 000 ilmoituksesta

Härmälä toivoo rahanpesuilmoituksia kiinteistöalalta. Kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välittäjät ovat parantaneet lain noudattamista, mutta se ei ole johtanut alalta tulevien rahanpesuilmoitusten määrän lisääntymiseen.

Rahanpesu on yleistynyt myös Suomessa ja kansainvälisten esimerkkien mukaan kiinteistöala on yksi merkittävä tai merkittävin rahanpesun kohde. Härmälän mukaan monelle pelko maineen menettämisestä toimii myös niin päin, että lain edellyttämä ilmoitus epäilyttävästä toiminnasta jätetään tekemättä. Härmälän mukaan huoli on aiheeton, koska lähtökohta ilmoituksissa on, että ne ovat luottamuksellisia.

– Olemme järjestäneet paljon koulutusta, mutta tarve on edelleenkin selvä.

Lue myös:

Oikeus hylkäsi kaikki syytteet Suomen historian tiettävästi suurimmassa rahanpesujutussa

Nordean tilien kautta on kulkenut satoja miljoonia epäilyttävää rahaa

KRP: "Ammattimuulien" rahanpesuyritykset lisääntyneet Suomessa – pankkitilejä avataan väärennetyillä papereilla

KRP: Rahanpesuun liittyvien jäädytettyjen varojen määrän ennustetaan ylittävän kymmenen miljoonan euron rajan

Samaan aikaan kun Suomen jäänmurtajia huolletaan ja valmistellaan tulevaa talvea varten, maan hallitus pohtii kaluston uudistamista. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd.) sanoo, että strateginen päätös murtajakaluston uusimisesta tehdään vielä tämän hallituskauden aikana.

Valtio-omisteisen murtajayhtiö Arctian kahdeksasta jäänmurtajasta vanhimmat ovat tulleet käyttöön jo 1950- ja 1970-luvuilla.

Tarvitaan leveämpiä väyliä ja ympäristökin on huomioitava aiempaa tarkemmin

Jäänmurtajien apua tarvitsevat rahti- ja matkustajalaivat ovat vuosikymmenten aikana tulleet suuremmiksi, joten murtajiltakin vaaditaan nyt ja jatkossa enemmän.

Jatkossa tarvitaan muun muassa leveämpiä väyliä ja ilmastonmuutoksen on arvioitu lisäävän ahtojäitä. Myös alusten vaikutukset ympäristöön on säädösten kiristyessä huomioitava aiempaa tarkemmin.

– Laivat ovat leveämpiä ja laivojen konetehot ovat ympäristömääräysten myötä aiempaa heikompia, jolloin avustuksen tarve kasvaa, Arctian toimitusjohtaja Maunu Visuri sanoo.

Arctian toimitusjohtajan Maunu Visurin mukaan meneillään oleva murtajaselvitys on tehtävä huolella ja yhdessä väyläviraston kanssa.Yle/Joakim Lax

Vielä ei ole aluskohtaista listaa siitä, mitkä jäänmurtajista pitää uusia kokonaan ja mitkä niistä mahdollisesti voitaisiin modernisoida.

– Pitää pohtia modernisoinnin kustannukset suhteessa tulevaan käyttöikään, Paatero selventää.

Suomen nykyisistä murtajista vain yksi pystyy tekemään jäähän 31 metriä leveän väylän, mikä on muodostumassa alan yleiseksi standardiksi.

Visurin mukaan meneillään oleva murtajaselvitys on tehtävä huolella ja yhdessä väyläviraston kanssa.

– Tulevaisuuden tarpeeseen vaikuttavat hyvin monet tekijät, Visuri sanoo.

Hänen mukaansa keskeisimpiä tekijöitä ovat avustettavien laivojen määrä, laivojen koko, ilmastonmuutoksen vaikutukset jääkenttään ja kaluston teknistaloudellinen elinikä.

Visuri toteaa, että vanhaakin kalustoa on paljonkin uudistettu vuosien saatossa, joten mihinkään paniikkiratkaisuihin ei suuresta uudistustarpeesta huolimatta ole järkevää lähteä. Hänen mukaansa on tärkeää varmistaa, että uusi kalusto on varmasti tulevaisuuden tarpeisiin sopivaa.

Hallitus selvittää myös mahdollisuudet tehdä yhteistyötä Ruotsin kanssa

Murtajakaluston uusiminen on iso investointi. Paateron mukaan kyse on sadoista miljoonista euroista.

Ministeri muistuttaa, että myös rajavartiostolla on tarpeita ja puolustusvoimilla on jo menossa isot laivahankinnat.

– Murtajat pitää aikatauluttaa näiden kanssa yhdessä.

Jäänmurtajahankinnassa selvitetään Suomen rannikon erityistarpeet ja myös se, miten Ruotsin kanssa voitaisiin tehdä tulevaisuudessa tiiviimpää yhteistyötä.

Myös Arctian toimitusjohtaja Maunu Visuri sanoo pitävänsä yhteistyökuvioiden kehittämistä järkevänä.

Paatero sanoo, ettei kyse ole kuitenkaan alusten yhteishankinnoista vaan käytännön yhteistyöstä Ruotsin kanssa.

– Esimerkiksi Perämeren osalta tilanne on se, että murtaja kannattaa tilata lähimmästä paikasta.

Paatero toteaa, että osaaminen murtajien rakentamisessa on Suomessa maailman huippua. Hänen mukaansa tätä on tarkoitus myös hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

Suomalaistelakoiden tilauskirjat ovat kuitenkin jo nyt vuosiksi aika lailla täynnä, joten jos alukset halutaan lähivuosien aikana uudistaa, neuvottelut olisi syytä käynnistää pian.

Finanssikonserni eQ:n viime vuosien menestystarina on ollut häikäisevä.

Kotkan sataman uuden D-terminaalin eteen on saapunut tavarajuna UPM:n Kaukaan ja Kymin tehtailta. Junasta puretaan havu- ja lehtipuusellua odottamaan laivakuljetusta Eurooppaan ja Kiinaan.

Kahden hehtaarin suuruinen sellukeskus on vihitty käyttöön syksyllä. UPM keskittää sellun merikuljetuksen Kotkan Mussalon satamaan.

– Arvioimme, että uusi terminaali tuo jopa kahdeksan prosentin säästön kuljetuskustannuksiin, laskee UPM Merikuljetusten johtaja Jukka Hölsä.

UPM:n Kaukaan ja Kymin tehtailta tullutta sellujunaa puretaan Kotkan satamassa. Mikko Savolainen / Yle

Viime vuonna Suomesta vietiin sellua ulkomaille 3,7 miljoonaa tonnia. Tänä vuonna Tullin vientitilaston mukaan vientikuljetukset ovat lisääntyneet tammi-heinäkuun välisenä aikana viitisen prosenttia eli 300 000 tonnilla vuoden takaisesta, vaikka alkuvuodesta vienti Kiinaan väheni.

Kuljetuksista noin 40 prosenttia tapahtuu Kotkan satamasta, joka nykyisin on Suomen suurin sellun vientisatama.

– Sellua tehdään yhä enemmän paperiksi muualla kuin Suomessa, joten meiltä kuljetukset ovat lisääntyneet 30 prosenttia viime vuoteen verrattuna, sanoo HaminaKotka Satama Oy:n liikennejohtaja Markku Koskinen.

Kotkan Mussalon sataman uusi sellukeskus on kooltaan kaksi hehtaaria. Siihen mahtuu 60 000 tonnia sellua odottamaan laivausta.Mikko Savolainen / Yle Sellun halpeneminen heikentää metsäyhtiöiden tulosta

Vaikka selluloosan vienti onkin lisääntynyt, tuotteesta maksettava hinta on laskenut. Viime vuonna havusellusta maksettiin jopa 1 100 euroa tonnilta, mutta tänä vuonna hinta on pudonnut lähes 30 prosentilla.

– Sellun hinta nousi todella korkealle, ja tänä vuonna on tultu alapäin. Tämä on vielä normaalia vaihtelua tällaisen suhdanneherkän tuotteen hinnassa, rauhoittaa Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström.

Suomesta vietävästä sellusta kolmasosa päätyy Kiinaan. Siksi Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan seuraukset tuntuvat myös suomalaisen metsäteollisuuden tuloksessa. Alkuvuodesta vienti Kiinaan väheni, koska varastot olivat täynnä.

– Suhdannetilanne on kansainvälisillä markkinoilla heikentynyt ja talouskasvulukuja on tuotu alaspäin, jatkaa pääekonomisti Maarit Lindström.

Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström sanoo, että uudet megatrendit lisäävät sellun kysyntää Aasiassa.Mikko Savolainen / Yle

Niinpä myös metsäomistaja joutuu tyytymään tänä syksynä huonompaan tiliin, sillä puun ostohinnat ovat laskussa.

Metsäyhtiöt kertovat lähiviikkoina osavuosikatsauksissaan, millainen vaikutus sellun hinnanlaskulla lopulta on. Tosin esimerkiksi Metsä Group kertoi jo kesällä alkuvuoden tuloksen laskeneen sadalla miljoonalla eurolla. UPM:n tulosta parantaa muun muassa Lappeenrannassa tehtävä biodiesel.

Sellun vienti piristymässä – Kotkaan odotetaan Kiinan jättilaivoja

Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa, että sellun hintojen lasku on pysähtymässä, kun markkinat vähitellen palaavat normaaliksi. PTT arvioi, että sellun vientihinnat nousevat ensi vuonna kuutisen prosenttia verrattuna tämän vuoden keskihintaan. Tämä johtuu muun muassa siitä, että sellun ostajien varastot Kiinassa alkavat tyhjentyä.

Kotkan satamassa tämän odotetaan merkitsevän suorien laivakuljetusten alkamista Kiinaan, kunhan sataman uudet laiturit valmistuvat. Silloin Kotkaan päästään yli 200 metriä pitkillä jättialuksilla.

– Laivakoko ei aivan heti ole kovin suuri, sillä ensivaiheessa sellu lähtee täältä konteissa ja Eurooppaan myös irtolasteina, sanoo UPM Merikuljetusten johtaja Jukka Hölsä.

Uusi terminaali mahdollistaa kuitenkin Kiinaan ja Aasian menevien sellujen kuljettamisen myös irtolasteina, jolloin kaakkoissuomalainen sellu on entistä kilpailukykyisempää tiukasti kilpailluilla markkinoilla.

Uudessa D-terminaalissa olevat sellupaalit lastaan kontteihin ennen kuin ne siirretään laivoihin.Mikko Savolainen / Yle Megatrendit tarvitsevat sellua

Kiina rajoittaa kierrätyskuidun tuontia, jolloin Suomessa valmistettu puhdas ensikuitu on entistä houkuttelevampi vaihtoehto. Tämä tasaa jatkossa selluloosan kysynnän vaihteluita, kun sellu korvaa uusiutuvana kuitumateriaalina yhä useammin fossiilisia raaka-aineita.

– Uudet innovaatiot liittyvät meidän arkipäiväiseen elämään. Sellusta voidaan valmistaa vaikkapa tekstiilejä ja komposiitteja. Sovellusalueet koskevat liikkumista, asumista, lääkkeitä ja ruokaa, luettelee Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström.

Kotkan satamasta odotetaan lähivuosina alkavan suorat laivakuljetukset Kiinaan. Mikko Savolainen / Yle Kotkassa tilaa toiselle selluterminaalille

HaminaKotkan Satama Oy varautuu sellukuljetusten lisääntymiseen lähivuosina. Kotkan Mussalon satama-alueella on varattu toistakymmentä hehtaaria tilaa sellun varastointiin ja käsittelyyn. Tästä noin puolet vie uusi D-terminaali.

– Meillä on valmius aloittaa toisen kahden hehtaarin suuruisen sellukeskuksen rakentaminen, sanoo HaminaKotka Satama Oy:n liikennejohtajaMarkku Koskinen.

HaminaKotka Satama Oy:n liikennejohtaja Markku Koskinen sanoo ensimmäisten laivojen saapuvan uuden D-terminaalin laituriin lähiviikkoina.Mikko Savolainen / Yle

Rakentaminen alkaa sen jälkeen, kun Finnpulp päättää uuden biotuotetehtaan rakentamisesta Kuopioon.

Jo nyt Kotkan Mussalon kautta laivataan UPM:n Kymin ja Kaukaan sekä Metsä Fibren Joutsenon tehtaiden valmistamaa sellua. Metsä Groupin Äänekosken biotuotehtaan valmistama sellu puolestaan lähtee maailmalle Vuosaaren sataman kautta.

– Sellun vienti tulee keskittymään Suomessa muutamaan satamaan, ja Kotkassa uudet käsittelytilat mahdollistavat erityyppisten laivojen käsittelyn, jatkaa Markku Koskinen.

Sellun viennin kasvuun tähtää myös Metsä Groupin suunnittelma biotuotetehtaan rakentamisesta Kemiin.

Helsingin Pasilassa torstaina avattu kauppakeskus Tripla kertoo olevansa Suomen ja myös Pohjoismaiden suurin kauppakeskus.

Suurimman tittelin se katsoo ansainneensa vuokrattujen myymälöiden määrän perusteella. Niitä on 250 kappaletta.

Tällä mittarilla se on suurin, sillä Espoon Sellossa on 170 liikettä ja Vantaan Jumbossa 120. Tukholmassa sijaitseva Mall of Scandinavia jää noin 230 liikkeellään myös niukasti Triplan taakse.

Myymälöiden määrä ei kuitenkaan ole tyypillisin tapa vertailla kauppakeskuksia toisiinsa, sillä vuokralaisia tulee ja menee vuosittain. Tämän moni kauppakeskus on joutunut huomaamaan kantapään kautta.

Sijoitus vaihtuu mittarin vaihtuessa

Tavallisimmin kauppakeskusten keskinäistä järjestystä vertaillaan joko vuokrattavan liikepinta-alan, kokonaismyynnin tai kävijämäärän mukaan.

Myynnin ja liikepinta-alan Top 5 koostuu samoista kauppakeskuksista, vain järjestys vaihtuu muuttujaa vaihtamalla.

Mikko Airikka / Yle

Kävijämäärä ja myynti ovat Triplan kohdalla vielä pelkkiä arvauksia, joten keskinäinen vertailu vanhempien kauppakeskusten kanssa ei onnistu niitä vertailemalla.

Liikepinta-alan perusteella se onnistuu ja sen mukaan Tripla on Suomessa vasta jaetulla kolmannella sijalla Vantaalla sijaitsevan Jumbon kanssa. Kummassakin liikepinta-ala on 85 000 neliömetriä.

Pinta-alaltaan suurin on Ideapark Lempäälässä. Se on Suomen ainoa kauppakeskus, jonka liikepinta-ala ylittää 100 000 neliömetriä. Toiseksi suurin on Espoon Sello, jonka liikepinta-ala on vajaat 92 000 neliömetriä.

Kärkisija menee pian vaihtoon

Liikepinta-alan mukaan määritelty Suomen suurimman kauppakeskuksen titteli vaihtuu todennäköisesti vielä tänä vuonna, kun kauppakeskus Jumbo ja sen yhteydessä toimiva viihdekeskus Flamingo yhdistyvät.

Uuden kauppa- ja viihdekeskuksen liikepinta-ala kasvaa 140 000 neliömetriin, jolloin siitä tulee myös Pohjoismaiden suurin.

Taakse jää tähän asti suurimman titteliä itsellään pitänyt Mall of Scandinavia Tukholmassa. Sen liikepinta-ala on 103 000 neliömetriä.

Toisaalta Lempäälän Ideapark on uusimpien laajennusten jälkeen kasvattanut liikepinta-alansa jo 110 000 neliömetriin eli on toistaiseksi sillä mittarilla Pohjoismaiden suurin.

Jumbon ja Flamingon omistavat eläkeyhtiöt Varma ja Elo ovat sopineet yhdistymisestä kesällä. Kaupalle on hiljattain saatu myös kilpailuviranomaisten hyväksyntä, joten yhdistyminen tapahtunee käytännössä vielä tämän vuoden puolella.

Kilpailijoita Triplan tapa markkinoida itseään Pohjoismaiden suurimpana kauppakeskuksena ei juuri haittaa, vaan uudelle tulokkaalle toivotetaan onnea matkaan.

Kauppakeskusjätin avautuminen oli houkutellut reilusti väkeä paikalle. Ihmiset lähtivät liikkeelle tarjousten perässä tai vain ihan uteliaisuuttaan. Triplassa on kaikkea surffisimulaattorista vaatekauppoihin. Ehkä jopa ämpäreitä?

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Britannian pääministeri Boris Johnson kertoivat tänään, että Brexit-sopimus on syntynyt.

Työ- ja elinkeinoministeriö on perustamassa Yrityspaneelia, jonka tehtävänä olisi tuottaa tietoa maamme hallituksen toimenpide-ehdotusten yrityksille aiheuttamasta hallinnollisesta taakasta. Paneelia hyödynnetään erityisesti sellaisessa lainvalmistelussa, jossa sääntelyn vaikutuksia hallinnolliseen taakkaan ei muuten pystytä luotettavasti arvioimaan.

Yrityspaneeliin haetaan nyt osallistujia Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen yrittäjien jäsenyrityksistä. Osallistumalla paneeliin voit vaikuttaa siihen, minkälaista yrityksiin kohdistuvaa sääntelyä Suomessa valmistellaan. Yrityksiltä saatavat käytännön tiedot ovat ensiarvoisen tärkeitä lainvalmistelun onnistumisen kannalta.

Pääset liittymään ministeriön paneeliin alla olevasta linkistä. Ensimmäisessä kyselyssä haetaan yritysten näkemyksiä tulevasta kaupparekisterilaista: https://response.questback.com/isa/qbv.dll/ShowQuest?QuestID=5369450&sid=P4FtHQCOag

HUOM:
Ministeriön Yrityspaneelin yhtenä innoittajana on toiminut EK:n oma Yrittäjäpaneeli, josta on saatu erinomaisia kokemuksia. Jatkamme yhä oman Yrittäjäpaneelimme käyttöä, sillä se auttaa meitä kokoamaan jäsenkentän näkemyksiä edunvalvonnan ja vaikuttamistyön tueksi. Siksi toivomme, että osallistutte jatkossakin myös EK:n yrityskyselyihin. Näkemyksenne ovat meille arvokkaita!

Finanssiala muuttuu kovaa vauhtia. Yksi muutoksen kourissa oleva toimiala on asuntorahoitus. Yhdysvalloissa muutos on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana raju.