Uutiset

Taloudellinen kasvu (BKT)

Lähde: Tilastokeskus / Neljännesvuositilinpito

Päivitetty: 28.8.2020 Seuraava päivitys: 27.11.2020

Bruttokansantuote supistui 4,5 prosenttia edellisestä neljänneksestäTilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi 1) pieneni huhti-kesäkuussa 4,5 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuoden 2019 toiseen neljännekseen verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote pieneni 6,4 prosenttia.Suomen kansantalous on nyt supistunut kolmella peräkkäisellä vuosineljänneksellä. Tammi-maaliskuussa bruttokansantuote pieneni tarkentuneiden tietojen mukaan 1,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä (oli -0,9 %) ja 1,3 prosenttia vuodentakaisesta (oli -1,1 %).Vuoden 2020 toisella neljänneksellä viennin volyymi supistui 8,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 12,0 prosenttia vuodentakaisesta. Tuonti väheni 9,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 12,7 prosenttia vuodentakaisesta.Yksityisen kulutuksen volyymi pieneni toisella vuosineljänneksellä 6,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 10,9 prosenttia vuodentakaisesta. Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit vähenivät 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,2 prosenttia vuodentakaisesta.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Kansantalouden neljännesvuositilinpito kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla. Tiedoista ilmenee mm. miten Suomen bruttokansantuote on kehittynyt vuosineljänneksittäin, mitkä toimialat ovat kasvaneet ja kuinka paljon, onko tuotantoa kasvattanut esimerkiksi vienti vai investoinnit, miten kotitalouksien kulutus on muuttunut edellisestä neljänneksestä ja paljonko palkat ovat nousseet viime vuodesta.

BKT (bruttokansantuote) markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Kun bruttokansantuotteen volyymi laskee kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä, kansantalouden katsotaan yleisesti olevan taantumassa.

Volyymi tarkoittaa hintamuutoksista puhdistettua tietoa. Viitevuoden 2010 hintaiset volyymit on ilmaistu suhteessa vuoden 2010 käypähintaiseen (euromääräiseen) tasoon.

Talouden kasvulla on keskeinen vaikutus yhteiskunnan kehityksen kokonaiskuvaan. Taloudellisen kasvun tulee olla jatkuvaa ja luonteeltaan työllistävää, jotta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja laajan sosiaalisektorin menojen rahoittaminen on tasa-painoista suhteessa julkisen sektorin tuloihin. Kestävä talouskasvu tarvitsee tuekseen työllistävän talouspolitiikan lisäksi teknologian kehittymistä. Teknologia luo mahdollisuuksia kasvun jatkumiselle ja samalla hillitsee luonnonvarojen käyttöä. Väestön ikääntyminen ja työtätekevien osuuden supistuminen ovat tulevaisuuden suurimpia uhkia kansantalouden kokonaistyöpanoksen laskulle sekä tuottavuuden kasvuvauhdin hidastumiselle.

Toimialoittainen kehitys

Lähde: Tilastokeskus / Neljännesvuositilinpito

Päivitetty: 28.8.2020 Seuraava päivitys: 27.11.2020

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi pieneni 3,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 5,2 prosenttia vuodentakaisesta. Alkutuotannon eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäys kasvoi huhti-kesäkuussa. Maatalous kasvoi peräti 22 prosenttia vuodentakaisesta. Metsätalous kasvoi vaisuun ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna mutta jäi vuodentakaista alemmalle tasolle. Teollisuustoimialojen (ml. kaivostoiminta sekä energia-, vesi- ja jätehuolto) tuotanto väheni toisella vuosineljänneksellä. Metsäteollisuus kasvoi reippaasti edellisestä, osaltaan työtaistelun vuoksi heikoksi jääneestä neljänneksestä. Metalli- ja kemianteollisuuden toimialat supistuivat. Rakentaminen ja etenkin maa- ja vesirakentaminen kasvoivat vuodentakaisesta. Palvelutoimialojen volyymi supistui kuusi prosenttia 2019 toisen neljänneksen tasolta, ja koronakriisi vaikuttaa erityisen voimakkaasti juuri palvelutoimialoilla: Liikenne supistui 24 prosenttia vuodentakaisesta, majoitus- ja ravitsemistoiminnan arvonlisäys jäi noin puoleen verrattuna viime vuoden huhti-kesäkuuhun ja liike-elämää palvelevan toiminnan volyymi supistui seitsemän prosenttia vuodentakaisesta. Autokauppa väheni 15 prosenttia, mutta vähittäiskaupan volyymi kasvoi huhti-kesäkuussa neljä prosenttia vuodentakaisesta. Terveyspalveluiden volyymin mittaamiseen liittyy erityistä epävarmuutta, sillä toimialalla normaalisti suoritettavia toimenpiteitä lykättiin ja näiden sijaan työpanosta sekä muita resursseja varattiin koronapandemian hoitoon.

Indikaattorin kuvaus

Kansantalouden neljännesvuositilinpito kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla. Tiedoista ilmenee mm. miten Suomen bruttokansantuote on kehittynyt vuosineljänneksittäin, mitkä toimialat ovat kasvaneet ja kuinka paljon, onko tuotantoa kasvattanut esimerkiksi vienti vai investoinnit, miten kotitalouksien kulutus on muuttunut edellisestä neljänneksestä ja paljonko palkat ovat nousseet viime vuodesta.

Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot.

Volyymi tarkoittaa hintamuutoksista puhdistettua tietoa. Viitevuoden 2010 hintaiset volyymit on ilmaistu suhteessa vuoden 2010 käypähintaiseen (euromääräiseen) tasoon.

Korkoa korolle – kun raha tekee töitä puolestasi.

USA:n keskuspankki asetti uudet askelmerkit. Mitä se tarkoittaa?

Kultakaivosyhtiön puolivuotiskatsaus oli kova pettymys sijoittajille.

Elinkeinoelämän yrittäjät palkitsivat Suomen edustustojen huippuja yritysten hyväksi tehdystä erinomaisesta työstä. Kentän palaute kertoo, että Venäjän suurlähettilään Mikko Hautalan ja Hong Kongin pääkonsulin Johanna Karangon työ on ollut poikkeuksellisen yrityslähtöistä, omistautunutta ja tuloksellista.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK selvitti jäsenistöltään, missä kohdemaissa suomalaisten yritysten kansainvälistymistä on edistetty erityisen onnistuneesti. Palkinnon myöntämiselle on tänä vuonna erityiset perusteet, sillä maailmantalouden tilanne, koronakriisi ja kauppapolitiikan kehityssuunnat alleviivaavat koko Team Finland -toiminnan merkitystä entisestään.  Viennin vauhdittajia palkittiin nyt toista vuotta peräkkäin.

Vuoden 2020 suurlähettiläspalkinnot myönnettiin seuraavin perusteluin:

Moskovan suurlähettiläänä toimiessaan Mikko Hautala on nähnyt erityistä vaivaa perehtyessään suomalaisyritysten liiketoimintaan ja markkinamahdollisuuksiin. Yritysten arvostama Hautala sai kiitosta myös innostavasta Suomi-tarinasta ja menestyksekkäästä ovien avaamisesta vaativilla Venäjän markkinoilla. Hautala on kiertänyt väsymättömästi yritysten kanssa eri puolilla Venäjää ja pannut persoonaansa peliin suomalaisen vientimenestyksen puolesta.

Hong Kongin pääkonsuli Johanna Karanko sai laajaa kiitosta yritysmyönteisyydestään ja kaupallisesta ajattelustaan. Karangolla on vakuuttavat näytöt siitä, kuinka oikea asenne ja maailmanluokan osaaminen ovat auttaneet vauhdittamaan yritysten vientiponnisteluita Aasian tärkeässä bisneskeskuksessa. Hän osaa olla suorassa ja mutkattomassa kontaktissa erilaisten yritysten kanssa, mikä on tehnyt yhteistyöstä sujuvaa.

Suurlähettiläspalkintojen ohella annettiin tunnustusta hyvästä tiimityöstä: elinkeinoelämän kunniamaininnan sai Japanin Team Finland -joukkue. Tokion suurlähetystön ja paikallisen Business Finland -yksikön yhteistyö on ollut esimerkillistä. Erityisesti mainittiin Feel Finland -tapahtuman ja Tokion olympialaisten yrityspromootioiden onnistuminen. Suurlähettiläs Pekka Orpanan panos joukkuepelin rakentajana on ollut aivan ainutlaatuinen. Myös Business Finlandin Pekka Laitinen ja Jusa Susia saivat yrityksiltä paljon kiittävää palautetta.

Suomen suurlähetystöt ja edustustot ovat Team Finland -toiminnan ytimessä, kun ne palvelevat yrityksiä ovien avaajina, kontaktien rakentajina ja kaupanesteiden purkajina, muistuttavat EK:n yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Kari Jussi Aho sekä uudistumis- ja kansainvälistymisryhmän puheenjohtaja Peter Fredman.

”Haluamme esittää lämpimät kiitokset suurlähettiläs Mikko Hautalalle ja pääkonsuli Johanna Karangolle – te olette esikuvallisia kumppaneita kansainvälistyville yrityksillemme. Samalla tunnustamme Team Finlandin huippujoukkueita niin Japanissa kuin muuallakin maailmassa. Tästä on hyvä jatkaa yhteistyötä Suomen vientimenestyksen hyväksi!”

Japanin voittoisan Team Finland -joukkueen jäseniä.

 

Keskuspankki Fed painottaa jatkossa korkeaa työllisyysastetta aiempaan enemmän verrattuna inflaatiotavoitteeseen.

Ruka-Kuusamossa kotimaiset yöpymiset kasvoivat ennätyksellisesti. Suomalaiset lähtivät koskenlaskuun Kuusamoon.

Viime päivinä olemme saaneet lukea rajuja uutisia yt-neuvotteluista ja suurista henkilöstövähennyksistä eri puolilta elinkeinoelämää. Ne kertovat karua kuvaa siitä, kuinka koronapandemia on muuttanut dramaattisesti monien toimialojen markkinatilannetta ja kuinka Suomen toimintaympäristö ei tässä tilanteessa valitettavasti ole eturivin yrityksillemme riittävän vetovoimainen.

Henkilöstövähennykset ja kokonaisten tuotantolaitosten sulkemiset ovat samalla muistutus meille kaikille siitä, ettei Suomen talous suinkaan ole selvinnyt koronakriisistä kuin koira veräjästä – vaikka joidenkin tilastolukujen perusteella näin voisi hätäisesti ajatella.

Ikäville uutisille voi tulla jatkoa, jos emme pysty päätöksiin talouden iskukyvyn parantamiseksi. Nyt ei ole unelmoinnin tai hienosäädön aika, vaan on ryhdyttävä konkreettisiin, nopeisiin ja vaikuttaviin toimiin. Kaikki yritysten kustannuksia ja muuta rasitetta kasvattavat muutokset tulee tässä tilanteessa jäädyttää. Talous on samalla pystyttävä kääntämään nopeaan kasvuun, ettemme jää finanssikriisin tavoin laahaamaan peränpitäjäksi.

Suomen tilanteen tekee erityisen hankalaksi väestön ikääntyminen ja muita ahtaampi julkinen talous. Täällä toimiville yrityksille näkymä on synkkä, jos emme saa kiinni uudesta kasvusta ja pysty näin hälventämään uhkaa edessä olevista veronkorotuksista. Julkinen talous on tasapainotettava vahvoilla työllisyys- ja kilpailukykytoimilla ilman kuristavia veronkorotuksia, kuten EK:n viime viikolla julkaisemassa Kasvu maksaa velan -ohjelmassa tarkemmin esitellään.

Maantieteelle emme voi mitään, ja Suomessa toimivat yritykset antavat väistämättä muille tasoitusta esimerkiksi pidempinä kuljetusmatkoina ydinmarkkinoille. Meillä tuleekin olla muita vahvoja kilpailuvaltteja, jotka kääntävät sijaintipäätöstään pohtivien kansainvälisten yritysten vaa’an eduksemme. Tämän näkökulman soisi yleistyvän kaikessa poliittisessa päätöksenteossa. Emme voi tehdä omia ratkaisujamme kilpailijoista riippumatta.

Vuosikymmenten kuluessa Suomeen rakennetun osaamispohjan ja talouden infrastruktuurin äkilliseen menetykseen meillä ei ole varaa. Rakenteet tietenkin muuttuvat väistämättä, mutta toimintaympäristömme on oltava nykyistä houkuttelevampi kaikille yrityksille. Finanssi- ja eurokriisi jätti pysyvät arvet Suomen talouteen. Talous- ja työmarkkinapolitiikalla on tehtävä kaikki voitava, jotta tämä ei toistu nykyisessä koronapandemiassa.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen kritisoi jyrkin sanakääntein Suomen teollisuus- ja veropolitiikkaa.

Mikä on Fortum yrityksenä? Ennen kaikkea Fortum on yhden Euroopan suurimpiin kuuluvan energiayhtiön Uniper:n suuromistaja 75% osuudellaan.  Uniper on kuitenkin erillinen yhtiö, joka ei ainakaan toistaiseksi ole Fortum:n suorassa ohjauksessa. Uniper:n hallitus ja johtoryhmä miettii vain Uniper:n osakkeenomistajien etua pitäen Fortumia eräänä kilpailijanaan. 

Mutta omistaessaan Fortumia joutuu kuitenkin ennen kaikkea seuraamaan sitä mitä Uniper tekee ja mitkä ovat Uniper:n näkymät. Fortum ja Uniper ovat saman alan yhtiöitä, energiantuottajia. Molemmat toimivat Euroopassa ja ovat markkinajohtajia joissakin maissa (Uniper: Venäjä, Saksa, Uk, Ruotsi, Hollanti, Unkari ja Fortum: Pohjoismaat, Baltia, Venäjä, Puola)

Fortumin liikevaihto muodostuu pääosin Uniperin liikevaihto-osuudesta, mutta voitot muodostuvat Fortumissa. Uniper tuottaa kehnosti. Fortum:ssa on ainakin periaatteessa sellaista osaamista, jonka avulla Uniper voisi kehittyä paremmin tuottavaksi yritykseksi. Tämä lienee näiden kahden yrityksen kihlauksen perimmäinen syy. Toisena syynä on koon tuoma hinnoitteluvoima ja kolmantena mahdollisuus tuottaa energiaa yhdessä maassa ja toimittaa sitä sitten sellaisiin maihin, joissa on erilaiset sähkön tai kaasun hinnat.

Palkkojen kehitys

Lähde: Tilastokeskus / Ansiotasoindeksi

Päivitetty: 27.8.2020 Seuraava päivitys: 15.10.2020

Palkansaajien säännöllisen työajan ansiot nousivat huhti-kesäkuussa 1,5 prosenttiaKokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan nimellisansioiden nousua kuvaava ansiotasoindeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2020 huhti–kesäkuussa 1,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot nousivat 1,7 prosenttia edellisen vuoden toiseen neljännekseen verrattuna, koska kuluttajahintojen kehitys oli negatiivista kuluvan vuoden toisella neljänneksellä.Kokoaikaisten palkansaajien nimellisansiot kohosivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2019 huhti–kesäkuusta vuoden 2020 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 1,6 prosenttia, valtiolla 1,1 prosenttia ja kuntasektorilla 1,2 prosenttia.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Ansiotasoindeksi kuvaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä neljännesvuosittain sektoreittain, toimialoittain sekä tunti- ja kuukausipalkkaisille erikseen. Keskiansioista ei ole vähennetty veroja eikä työntekijän sosiaaliturvamaksuja. Ansiotasoindeksin aineistosta lasketaan keskiansiotietoja työnantajasektoreittain ja toimialoittain.

Vuodesta 2010 alkaen keskiansiot julkaistaan yksityisen sektorin ja muut-sektorin osalta yhdessä. Muut-sektori sisältää voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, säätiöitä ja vuodesta 2010 alkaen yliopistot. Laskentatavan muutoksesta ja aineiston laajentumisesta johtuen tiedot eivät ole vertailukelpoisia ennen ja jälkeen vuoden 2010.

Palkkojen kehitys on työmarkkinoiden luonnetta keskeisesti kuvaava mittari, minkä seurauksena palkkojen ja tulojen kasvu heijastaa laajalti myös yhteiskunnan kokonaiskehityksen näkymiä. Palkansaajien tulotason kehityksellä on vaikutukset usean eri yhteiskunnan sektorin toimintaan, kuten kaupan ja elinkeinoelämän elinvoimaisuuteen, hintojen nousuun ja sitä kautta kotitalouksien ostovoiman tasoon sekä laajemmin kansalliseen korko- ja velkakehitykseen. Seurannaisvaikutusten kautta palkansaajien ansioiden kehitys näkyy julkisen sektorin sosiaalimenojen määrässä sekä toimeentulon ja tuloerojen kautta kansalaisten sosio-ekonomisessa asemassa.

Palkansaajien nimellisansioiden kehityksen rinnalla tulee tarkastella laajemmin kansalaisten ja kotitalouksien reaalisten tulojen ja ansioiden kehitystä. Laajemman perspektiivin tarkastelussa palkkojen kehitys suhteutetaan inflaation ja elinkustannusten nousuun, jolloin voidaan tarkastella kohdennetusti kansalaisten elintason ja toimeentulon kehitystä. Palkkojen määrän pitäisikin kasvaa samassa suhteessa elinkustannusten kanssa. Palkkakehityksessä on tärkeää tarkastella myös, kuinka ansiot vaihtelevat yksityisen ja julkisen sektorin välillä ja miten elinkeinoelämän muuttuvat rakenteet näkyvät palkkojen kehityksessä? Palkkatason lisäksi tulisi analysoida palkansaajien osuuden kehitystä yhteiskunnassa. Palkkojen ja toimeentulon kehitys tulee nähdä myös tasa-arvo-kysymyksenä, jossa tuodaan esiin sukupuolten ja eri yhteiskunnan sektoreiden väliset palkkaerot.

Kuluttajien luottamus

Lähde: Tilastokeskus / Kuluttajien luottamus

Päivitetty: 27.8.2020 Seuraava päivitys: 28.9.2020

Kuluttajien luottamus heikkeni elokuussaKuluttajien luottamusindikaattori oli elokuussa -5,1, kun se heinäkuussa oli -1,6 ja kesäkuussa -3,9. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -1,8. Viime vuoden elokuussa luottamusindikaattori sai arvon -4,5. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–19. elokuuta 1 083 Suomessa asuvaa henkilöä.Kuluttajien luottamusindikaattorin kaikki neljä osatekijää heikkenivät elokuussa heinäkuuhun verrattuna. Viime vuoden elokuuhun nähden odotukset omasta taloudesta olivat kuitenkin hieman paremmat, ja kulutusaikeet olivat suunnilleen samalla tasolla. Sen sijaan näkemykset oman talouden nykytilasta sekä odotukset Suomen talouskehityksestä olivat elokuussa huonommat kuin vuosi sitten.Elokuussa kuluttajien kuva Suomen talouskehityksestä oli jälleen hyvin heikko. Arviot oman talouden nykytilasta olivat vaisut, mutta odotukset lähitulevaisuudesta melko valoisat. Lisäksi kestokulutusaikeet olivat elokuussa hyvällä tasolla.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Kuluttajien luottamus kuvaa kuluttajien luottamusta talouteen.

Kuluttajien luottamusindikaattori on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi (positiivinen) lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.

Saldoluku saadaan vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Kuluttajien luottamusindikaattori on osatekijöiden saldolukujen keskiarvo.

Talouden kasvunäkymien analysoinnin kannalta on tärkeää tietää, kuinka kansalaiset näkevät oman ja maan taloudellisen tilanteen ja kuinka kansalaiset varautuvat tulevaisuuteen muun muassa kulutustottumuksillaan ja säästösuunnitelmillaan. Kuluttajabarometrin avulla saadaankin monipuolista tietoa kotitalouksien kulutus- tai säästöhalukkuudesta, ja sen avulla voidaan ennakoida kaupan ja hintojen kehitystä. Kuluttajabarometrin indikaattorit muodostavat laajan tietopohjan niin kansantalouden kehityksen kuin kotitalouksien kysynnän kasvun ennakointiin.

Kuka olisi arvannut tätä nousukiitoa pörsseissä, vaikka talousvaikutuksiltaan ennennäkemätön pandemia on päällä?

Verohallinto on tehnyt linjauksen kasvomaskien käytöstä aiheutuvista kuluista.

Aurinkopaneelifirma Valoe sai taloudellisen tilanteensa parempaan kuntoon. Kassavirtojen viivästymiseen ei kuitenkaan ole varaa.

Suomessa elinkeinoelämän luottamus palautuu aiempaa hitaammin. Etenkin rakentamiselle ja teollisuudelle syksy näyttää vaikealta. Uudisrakentamisen luvat ja teollisuuden saamat tilauksethan ovat vähentyneet pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta jo noin vuoden ajan. Työt vähenevät väistämättä ja vähintäänkin niin kauan, kun tilaukset laskevat, sanoo EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen

Teollisuusyritysten luottamus laski aavistuksen elokuussa. Luottamusindikaattorin uusin saldoluku oli -19, joka on yhden pisteen vähemmän kuin heinäkuussa. Luottamus pysyi elokuussa yhä selvästi pitkän aikavälin keskiarvon (+1) alapuolella.

Rakennusalan luottamusindikaattorin saldoluku oli elokuussa edelliskuukauden tasolla. Luottamusindikaattorin saldolukema oli elokuussa -15. Alan luottamus pysyi yhä pitkän aikavälin
keskiarvon (-6) alapuolella.

Palvelualan luottamusindikaattorin saldoluku oli elokuussa -11, mikä on kuusi pistettä parempi kuin heinäkuun tarkistettu lukema. Luottamus pysyi kuitenkin yhä selvästi alle pitkän
aikavälin keskiarvon.

Vähittäiskaupan luottamusindikaattori jatkoi nousuaan elokuussa. Indikaattorin uusin saldoluku oli +2, kun edellisen kuun tarkentunut saldoluku oli -6. Luottamusindikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on -1.

”Arki on iskenyt päälle ja talouden aktiviteetissa on havaittavissa tasaantumista. Koronakriisistä palautumisen eritahtisuus haittaa edelleen niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Etenkin Etelä-Euroopan tilanne vaikuttaa matkailun näkökulmasta hyvin vaikealta. Myös Suomessa matkailusektori voi olla vielä kovalla koetuksella, jos turistit eivät pääse Lappiin. Epävarmuus näkyy myös palvelualojen myyntiodotuksissa, jotka ovat heikentyneet aavistuksen edelliskuukaudesta. Kriisi ei ole vielä ohitse”, Pakarinen summaa.

• Luottamusindikaattori, elokuu 2020
• Graafit
• Datasarja elokuussa