Uutiset

Mustonen bloggaa: Hyvä startti Suomen seuraavalle sataselle

EK - Pe, 15/12/2017 - 09:52

Suomen kasvukäänne on yllättänyt niin tilastojen tuottajat kuin useimmat talousennustajat. Historiatietoja ja ennusteita on vuoden mittaan hilattu ylöspäin – kuin Suomen satavuotisjuhlien kunniaksi. Seuraavalle sadalle vuodelle lähdetään mukavassa kolmen prosentin vauhdissa.

Pitkän taantuman jälkeen kasvu saisi toki olla vahvempaakin. Myönteistä kasvukäänteessä on kuitenkin sen rakenne. Pitkään huolestuttavan heikosti kasvaneet investoinnit ja vienti ovat siirtyneet talouden vetureiksi. Muutosten taustalla ovat vahvistuneet vientimarkkinat, parantunut kilpailukyky sekä kasvanut luottamus tulevaisuuteen.

Talouden piristyminen on helpottanut myös julkista taloutta. Talouspolitiikassa tulee kuitenkin katsoa suhdanteiden yli ja varautua yhä kasvaviin julkisiin menoihin, samoin kuin tuleviin taantumiin. Eurooppa on Suomen keskeisin viiteryhmä ja toimintaympäristö. Aivan lähiaikoina kasvaa tarve osallistua vakaan ja kilpailukykyisen Euroopan unionin vahvistamiseen.

Kuten edellisten sadan vuoden aikana, myös seuraavan sadan vuoden hyvinvointi perustuu viime kädessä tuottavuuden kasvulle. Tuottavuuden edellytyksiä ja kannusteita pitää vahvistaa – siksi Suomea tulee kehittää osaavana ja uutta luovana sivistysvaltiona.

Kirjoitus on osa EK:n joulukuussa ilmestynyttä Talouskatsausta.

Kategoriat: EK, Suomenkieliset uutiset

EKP:n inflaatioarvion mukaan superalhainen korkotaso jatkuu lähivuosina

Salkunrakentaja - Pe, 15/12/2017 - 09:12
Euroopassa käytiin torstaina osakekauppaa laskevin kurssein, Stoxx Europe 600 -0,46 %.

Yhdysvaltojen talous takoo ennätyksiä – Vaarana talouden ylikuumeneminen ja Eurooppaan asti ulottuva taantuma

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 15/12/2017 - 09:06

Yhdysvaltojen talouskasvu on tänä vuonna ollut ennustuksia vauhdikkaampaa.

Talous on kasvanut keväästä lähtien yli kolmen prosentin vauhtia, ja loppuvuonna pörssiennätykset ovat menneet säpäleiksi yksi toisensa jälkeen.

Presidentti Donald Trumpin kannalta asiat näyttävät siis suotuisilta, sillä talouskasvun kiihdyttäminen oli yksi hänen keskeisistä vaalilupauksistaan.

Suomalaispankki Nordea on analysoinut Trumpin ensimmäisen vuoden talousvaikutuksia. Nordean päästrategi Lippo Suomisella on yksioikoinen vastaus, kun kysytään onko kasvu Trumpin ansiota.

– Pääasiassa kasvu tapahtuu Trumpista huolimatta. Yhdysvaltain talous ja maailmantalous kääntyivät parempaan suuntaan jo ennen Trumpin valintaa. Trumpin ansio on, että hän ei ole kääntänyt sitä huonompaan suuntaan.

Varsinkin alkuvuosi oli Suomisen mukaan suoranainen ”tussahdus”, sillä Trumpin valinta ei tuonut juuri mitään uutta, vaikka vaalien aikana lupailtiin paljon. Nyt republikaanien ajama verouudistus on kuitenkin saanut vauhtia rattaisiin.

Nordean päästrategi Lippo Suominen.Yle

– Veroale on iso juttu, se auttaa yrityksiä ja yksityishenkilöitä ja piristää taloutta Yhdysvalloissa. Se on myös ensimmäinen merkittävä asia, jonka Trump on saanut aikaan, Suominen sanoo.

Trumpin suunnitteleman veroalennuksen mittakaava on huomattava: yritysveroprosentti on tarkoitus laskea 35 prosentista 20 prosenttiin. Yhdysvaltojen yritysveroaste on ollut korkea verrattuna muuhun maailmaan. Lisäksi uudistuksessa leikataisiin maltillisesti tuloveroja.

Senaatin joulukuun alussa hyväksymän uudistuksen arvioidaan hyödyttävän erityisesti yrityksiä ja isotuloisia.

Taantuma saattaa kolkutella 2020-luvun taitteessa

Jos verouudistus menee läpi, voidaan Yhdysvaltain talouskasvuun odottaa siis vielä kovempia kierroksia. Riskinä kuitenkin on, että kuumana käyvä talous kuumenee liikaa.

Moni ihmettelee, onko juuri nyt oikea aika vahvistaa taloutta, kun pitkän nousukauden ansiosta taloudessa menee jo valmiiksi hyvin.

– Trumpin mielestä on. Totta kai tässä on ylikuumenemisen riski, eli työvoimapula, jonka johdosta palkat nousevat, ja keskuspankki joutuu kiristämään enemmän kuin toivottaisiin. Silloin tulisi noususuhdanteen loppu, mutta ei se ihan nurkan takana vielä ole odottamassa, Suominen sanoo.

Vaikka kehitys on riskialtis, sitä pidetään siis toistaiseksi positiivisena. Taantumaa povataan aikaisintaan muutaman vuoden päähän.

– Ongelmat saattavat kärjistyä vuosikymmenen lopussa tai 2020-luvun alussa. Nousukausi on kestänyt nyt pitkään ja näyttää edelleen jatkuvaan hyvänä ensi vuonna, mutta jossain kohtaa se taantuma yleensä tulee, Suominen arvioi.

Seuraa pörssiä ja korkojen kehitystä

Trumpin talouspolitiikan laineet lyövät aina Suomen rannoille asti. Yhdysvaltain talouskasvun ansiosta vienti vetää nyt Euroopassa ja Suomessa.

Suomalaisten kannattaakin seurata tarkasti merkkejä Yhdysvalloista.

– Pörssi on kuumemittari, joka kertoo mitä taloudessa odotetaan tapahtuvan. Jos pörssi menee ylöspäin, niin se kertoo, että on vahva luottamus tulevaisuuteen.

Lisäksi Suominen kehottaa seuraamaan korkojen kehitystä.

Yhdysvaltojen keskuspankki Fed on kiristänyt nousukauden myötä rahapolitiikkaansa ja tehnyt tänä vuonna pari maltillista koronnostoa.

Suominen arvelee suunnan jatkuvan samanlaisena myös ensi vuonna, sillä noususuhdanteen aikana korkotasoa on hyvä normalisoida.

– Riski on, että talouden ylikuumetessa korkoa joudutaan nostamaan enemmän kuin oli tavoitteena. Jos korot lähtevät nousemaan, niin se voi tässä korkean velkasuhteen maailmassa kääntyä ongelmaksi, Suominen summaa.

Kansainvälinen verovertailu: Hyvätuloisten palkkojen verotus on Suomessa kireää

Salkunrakentaja - Pe, 15/12/2017 - 07:56
Pienten palkkojen verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta tulojen noustessa verotus muuttuu kireämmäksi.

Kansanedustaja: Työttömyys alas matalapalkkatyöllä ja tulonsiirroilla

Salkunrakentaja - To, 14/12/2017 - 20:37
Kansanedustaja Antero Vartian mielestä työsuhteista olisi voitava solmia nykyistä matalammilla palkoilla. Matalapalkkatyötä kompensoitaisiin tulonsiirroilla.

8 kovinta fintech-yritystä

Salkunrakentaja - To, 14/12/2017 - 20:23
Fintech-yritykset on pistetty paremmuusjärjestykseen, tässä kahdeksan kovinta.

Carl Haglund Etlan ja Evan johtoon – seuraa tehtävissä Jorma Ollilaa

MTV3 - To, 14/12/2017 - 18:29
Entinen RKP:n puheenjohtaja ja puolustusministeri Carl Haglund nousee Evan (Elinkeinoelämän valtuuskunta) ja Etlan (Elinkeino elämäntutkimuslaitos) hallitusten johtoon.

Hallitus asettaa nollatuntisopimuksille rajoituksia, mutta ei kiellä niitä – Näillä keinoilla työntekijöiden asemaa koetetaan parantaa

Yle: Talous ja politiikka - To, 14/12/2017 - 18:18

Hallitus antoi tänään lakiesityksensä vaihtelevan työajan sopimuksista eli niin sanotuista nollatuntisopimuksista, joissa työmäärä voi vaihdella esimerkiksi 0 ja 40 tunnin välillä.

Lakiesityksestä nousee esiin neljä keskeistä kohtaa.

1. Nollatuntisopimuksia ei saisi enää sopia, jos työntekijää tarvitaan joka viikko kutakuinkin saman tuntimäärän verran. Jos työtä on joka viikko tarjolla esimerkiksi 20 tunnista 30 tuntiin, ei nollatuntisopimusta saa tehdä.

2. Jos työntekijä sairastuu, hänelle pitäisi maksaa palkka työvuoroista, jotka on merkitty työvuoroluetteloon tai joista on muuten sovittu.

3. Jos työnantaja irtisanoo työntekijän, hänen tulee antaa työntekijälle irtisanomisaikana vähintään yhtä paljon työtunteja kuin niitä on ollut keskimäärin edellisen 12 viikon aikana. Jos työvuoroja ei ole tarpeeksi, työnantajan pitää korvata työntekijälle aiheutuva ansionmenetys.

4. Jos työntekijä irtisanoutuu, hän ei joudu karenssiin, jos työtä on ollut tarjolla edellisten 12 viikon aikana alle 18 tuntia viikossa.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan muun muassa, että työntekijällä on oikeus kieltäytyä työvuoroista, joita ei ole merkitty työvuorolistaan etukäteen.

Työministeri Lindström tyytyväinen, SAK pettynyt

Työministeri Jari Lindström on hallituksen esitykseen tyytyväinen, sillä vastaavaa nollatuntisopimusten suitsimista ei ole Suomessa aiemmin tehty.

– Työnantajan ja työntekijän suhde on ollut epäsuhdassa, ja nyt siihen tulee enemmän tasapainoa.

Jari LindströmJarno Kuusinen / AOP

Eduskunnassa oli keväällä käsittelyssä kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämisestä kokonaan. Lakialoite synnytti kiivaan keskustelun aiheesta. Kansalaisaloite hylättiin, sillä täyskiellon ajateltiin estävän joitakin työmahdollisuuksia. Sama ajatus ohjaa hallituksen lakiesitystä.

– Voi olla, että estäisimme joitain työtarjouksia ja työsuhteita syntymästä, jos kieltäisimme nollatuntisopimukset kokonaan. Nyt kun annamme sopimuksille pelisäännöt, niin ne ovat edelleen mahdollisia, mutta säännöt ovat reilummat, Lindström summaa.

Suomen suurin palkansaajajärjestö SAK pitää kuitenkin hallituksen esitystä pettymyksenä. SAK:n tiedotteessa todetaan, ettei lakiesitys paranna mitenkään oleellisesti työntekijöiden asemaa. Kiitosta annetaan kuitenkin esimerkiksi oikeudesta palkkaan sairausajalta.

Suurin pettymyksen aihe on se, ettei lakiesitys sinällään kiellä nollatuntisopimusten tekemistä.

Herääkin kysymys, miten voidaan valvoa, ettei nollatuntityösopimuksia enää kirjoiteta tapauksissa, joissa työvoiman todellinen tarve on jatkuva.

– Meillä on työsuojeluvalvonta, joka hoitaa tätä puolta. Ja tämä on varmasti asia, jota seurataan suurennuslasin kanssa, kun laki tulee käyttöön. Uskon, että valvonta tehostuu, Lindström arvioi.

Myös työntekijältä itseltään vaaditaan aktiivisuutta: jos tuntimäärä on joka viikko samaa luokkaa, työntekijä voi vaatia neuvotteluja tuntimäärän tarkistamiseksi työsopimukseen. SAK:n päälakimies Timo Koskinen kuitenkin huomauttaa, etteivät esimerkiksi osa-aikaiset välttämättä uskalla vaatia neuvotteluja.

Lisää aiheesta:

Työtunteja 60 viikossa, palkka 30 euroa päivässä – näin Suomessa riistetään paperitonta työvoimaa

Kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämisestä kaatui lopullisesti – esitys nurin selvin luvuin

Brittitutkimus: Nollatuntisopimuksilla selviä vaikutuksia nuorten aikuisten mielenterveyteen

Analyysi: Lunta tupaan Amer Sportsille Amerikasta

Sijoittaja.fi - To, 14/12/2017 - 17:34

Amerikan markkina on ollut pääsyy Amer Sportsin heikkoon kehitykseen viimeisen vuoden aikana. Viimeisimmät luvut Yhdysvalloista eivät lupaa hyvää. Analysoimme Amer Sportsin.

Tämä kirjoitus Analyysi: Lunta tupaan Amer Sportsille Amerikasta julkaistiin aluperin sivustolla Sijoittaja.fi.

Kysely paljastaa hälyttäviä piirteitä lapsiperheiden maksutavoista

Salkunrakentaja - To, 14/12/2017 - 16:59
Intrun Justitian teettämän kyselyn mukaan joka kolmas suomalainen lapsiperhe kokee sosiaalista painetta kuluttaa yli varojensa.

"Olemme pettyneitä" – Ainakin kaksi yritystä ja virasto saattavat valittaa bussialan kartellituomiosta

Yle: Talous ja politiikka - To, 14/12/2017 - 16:53

Ainakin Matkahuolto, Pohjolan Liikenne sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) harkitsevat valittavansa markkinaoikeuden torstaina antamasta päätöksestä linja-autoalan epäillyssä kartelliasiassa.

Markkinaoikeus määräsi bussialalle 1,1 miljoonaa maksettavaa seuraamusmaksuina, kun KKV:n esitys oli yhteensä 30 miljoonaa euroa.

– Olemme pettyneitä markkinaoikeuden ratkaisuun. Markkinaoikeusprosessissa olemme tuoneet esiin, että Pohjolan Liikenne ei ole syyllistynyt kilpailulakien rikkomiseen, VR-konsernin lakiasiainjohtaja Taru Uotila kommentoi.

– Tutustumme ratkaisuun tarkasti, ja sen perusteella harkitsemme valitusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, Uotila jatkaa tiedotteessa.

VR-konserniin kuuluva Pohjolan Liikenne korostaa toimivansa vahvasti kilpaillussa joukkoliikenteen markkinassa ja kannattavansa joukkoliikenteen kilpailua, josta sen mukaan hyötyvät sekä matkustajat että alan toimijat.

Myös Matkahuolto harkitsee valitusta

Matkahuolto kommentoi olevansa joiltain osin tyytyväinen nyt tulleeseen markkinaoikeuden päätökseen. Matkahuollon toimitusjohtaja Jarmo Oksaharjun mukaan joukkoliikennelain muututtua joulukuussa 2009 tilanne oli pitkään epäselvä.

– Saimme viranomaisilta ristiriitaista ohjeistusta lain tulkintaan koskien uusia reittiliikennelupavuoroja. Menettely ei koskenut yksilöityjä bussiyrityksiä, vaan eri bussiyritysten liikennöimiä yksittäisiä reittiliikennevuoroja, joilla ei kelpuutettu Matkahuollon lipputuotteita, sanoo Oksaharju tiedotteessa.

– Pakettipalveluiden mukanaolo osana väitettyä kilpailulain rikkomusta on yllättävää, sillä Kilpailu- ja kuluttajavirasto totesi vuonna 2011 antamassaan ratkaisussa Matkahuollon toiminnan olevan kilpailulain mukaista.

Myös Matkahuolto korostaa toimivansa erittäin kilpailluilla kuljetusmarkkinoilla.

– Olemme tyytyväisiä markkinaoikeuden ratkaisuun pakettipalveluiden järjestelmää koskien, Oksaharju jatkaa.

Matkahuolto harkitsee vielä, tuleeko se valittamaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Linja-autoliitosta viestitettiin Ylelle, että ratkaisua käydään tarkasti läpi, eikä päätökseen ole vielä kommentoitavaa.

KKV: Tärkeä ratkaisu kartellien vastustamisessa

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) kommentoi päätöksen olleen osittain sen esityksen mukainen.

– Markkinaoikeuden ratkaisu on tärkeä kartellien vastustamisessa yleisesti, mutta erityisesti siksi, että tämä asia koski alalla olevien yritysten pyrkimyksiä mitätöidä niitä hyötyjä, joita markkinoiden avautuminen tuo asiakkaille ja kuluttajille, sanoo KKV:n pääjohtaja Juhani Jokinen tiedotteessa.

– Eri asia on, onko tuomittu sakkotaso riittävä, Jokinen kommentoi.

KKV aikoo tutustua tarkemmin markkinaoikeuden päätökseen ja päättää sen jälkeen, valittaako se korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto esitti alan toimijoille yhteensä yli 30 miljoonan euron seuraamusmaksuja, mutta markkinaoikeus määräsi yhtiöt ja Linja-autoliiton maksamaan yhteensä 1,1 miljoonaa euroa seuraamusmaksuja kielletystä kilpailun rajoittamisesta.

Markkinaoikeus katsoi, että yhtiöt ja Linja-autoliitto olivat pyrkineet rajoittamaan kilpailua sulkemalla uudet reittiliikennevuorot Matkahuollon informaatio- ja lipunmyyntipalvelujen ulkopuolelle ja jättämällä myöntämättä näille rahdinkuljetusoikeuksia.

EKP piti ohjauskoron ennallaan – euroalueen talouden odotetaan jatkavan hyvällä kasvu-uralla

MTV3 - To, 14/12/2017 - 16:13
Euroopan keskuspankki päätti pitää ohjauskorkonsa ennallaan. Keskuspankin mukaan ohjauskoron taso pysynee matalalla vielä pidemmän aikaa. Ohjauskorko on ollut nollilla viime vuoden maaliskuusta saakka.

EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro

Suomen Pankki - To, 14/12/2017 - 15:30

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio
Frankfurt am Main 14.12.2017

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kokouksessa olivat läsnä myös euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerron nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Ohjauskorkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin.

EKP:n neuvosto vahvisti, että epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvassa omaisuuserien osto-ohjelmassa on tammikuusta 2018 alkaen tarkoitus jatkaa ostoja 30 miljardin euron arvosta kuukaudessa. Näin on tarkoitus toimia syyskuun 2018 loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi. Jos kehitysnäkymät muuttuvat epäsuotuisammiksi tai jos rahoitusmarkkinatilanne ei enää edistä inflaatiovauhdin kestävää elpymistä, EKP:n neuvosto on valmis kasvattamaan ostojen määrää ja/tai pidentämään omaisuuserien osto-ohjelman kestoa. Eurojärjestelmä jatkaa ohjelmassa ostettujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman sijoittamista uudelleen vielä pidemmän aikaa ostojen päättymisen jälkeen ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen. Näin edistetään sekä suotuisaa likviditeettitilannetta että asianmukaista rahapolitiikan mitoitusta.

EKP:n rahapoliittisten päätösten ansiosta rahoitusolot ovat edelleen erittäin suotuisat. Se on ensiarvoisen tärkeää, jotta inflaatiovauhti saadaan palautumaan kestävästi hieman alle kahteen prosenttiin. Saatujen tietojen ja tuoreimpien eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioiden perusteella talouskasvu on vahvaa ja kasvunäkymät ovat kohentuneet merkittävästi. Vahva suhdannekehitys ja talouden käyttämättömän kapasiteetin merkittävä väheneminen lisäävät luottamusta siihen, että inflaatiovauhti lähenee tavoitetta. Kotimaiset inflaatiopaineet ovat kuitenkin pysyneet kaiken kaikkiaan vaimeina, eikä vielä ole luotettavia merkkejä pysyvämmästä nopeutumistrendistä. Runsas rahapoliittinen elvytys on siis edelleen tarpeen, jotta pohjainflaation nopeutumispaineiden kasvu voi jatkua ja tukea kokonaisinflaation kehitystä keskipitkällä aikavälillä. Kasvua tukevaa vaikutusta ylläpidetään lokakuun rahapolitiikkakokouksessa päätetyllä omaisuuseräostojen jatkamisella, jo ennestään mittavilla arvopaperiomistuksilla ja takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksilla sekä tulevaa korkokehitystä koskevalla ennakoivalla viestinnällä.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen talouskasvu jatkui vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. BKT:n neljännesvuosikasvu oli 0,6 % (toisella neljänneksellä 0,7 %). Tuoreimpien tilasto- ja kyselytietojen perusteella kasvu on vakaata ja laaja-alaista. Rahapoliittisten toimien vaikutus on edistänyt velkataakan purkamista, ja se tukee edelleen kotimaista kysyntää. Yksityinen kulutus saa vetoapua kotitalouksien varallisuuden kasvusta sekä työllisyyden jatkuvasta kohenemisesta, joka perustuu osin aiempiin työmarkkinauudistuksiin. Yritysten investointien kehitys vauhdittuu edelleen erittäin suotuisien rahoitusolojen, yritysten kannattavuuden paranemisen ja vahvistuvan kysynnän ansiosta, ja myös asuinrakennusinvestoinnit ovat kasvaneet edelleen viime vuosineljänneksillä. Lisäksi maailmantalouden laaja-alainen kasvu tukee euroalueen vientiä.

Samankaltainen näkemys välittyy euroalueen talousnäkymiä koskevista eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuun 2017 arvioista. Niissä euroalueen BKT:n ennakoidaan kasvavan 2,4 % vuonna 2017 ja 2,3 % vuonna 2018 sekä 1,9 % vuonna 2019 ja 1,7 % vuonna 2020. BKT:n kasvunäkymät on nyt arvioitu huomattavasti vahvemmiksi kuin EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2017 arvioissa.

Euroalueen talousnäkymiin liittyvät riskit ovat yhä jokseenkin tasapainossa. Yhtäältä vahva suhdannekehitys, jota luottamusindikaattorien suotuisana pysynyt kehitys tukee, voisi johtaa uusiin odotettuakin myönteisempiin kasvulukuihin lyhyellä aikavälillä. Toisaalta ennakoitua heikomman kehityksen riskit liittyvät edelleen lähinnä kehitykseen maailmalla ja valuuttamarkkinoilla.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli marraskuussa 1,5 % (lokakuussa 1,4 %). Pohjainflaatio on indikaattorien perusteella kuitenkin hieman hidastunut viime aikoina – osin erityistekijöiden vuoksi. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuisen inflaatiovauhdin odotetaan hidastuvan lähikuukausina mutta nopeutuvan sitten jälleen. Hidastuminen johtuu pääasiassa energian hintakehitykseen liittyvästä vertailuajankohdan vaikutuksesta. Keskipitkällä aikavälillä pohjainflaation odotetaan nopeutuvan maltillisesti EKP:n rahapoliittisten toimien, jatkuvan talouskasvun, käyttämättömän kapasiteetin vähenemisen ja palkkakehityksen nopeutumisen tuella.

Samankaltainen kuva välittyy myös eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuun 2017 arvioista, joiden mukaan vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on 1,5 % vuonna 2017 ja 1,4 % vuonna 2018 sekä 1,5 % vuonna 2019 ja 1,7 % vuonna 2020. Kokonaisinflaatiovauhti on arvioitu hieman nopeammaksi kuin syyskuisissa EKP:n asiantuntijoiden arvioissa, mikä johtuu pääasiassa öljyn ja elintarvikkeiden hintojen noususta.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu jatkuu vakaana: vuotuinen kasvuvauhti oli lokakuussa 5,0 % (syyskuussa 5,2 %). Kasvun taustalla ovat EKP:n rahapoliittisten toimien vaikutus sekä likvideimpien talletusten hallussapidon alhaiset vaihtoehtoiskustannukset. M3:n kasvua vauhditti edelleen eniten suppea raha-aggregaatti (M1), jonka vuotuinen kasvuvauhti oli lokakuussa 9,4 % (syyskuussa 9,8 %).

Yksityisen sektorin lainakanta jatkoi vuoden 2014 alussa alkanutta elpymistä. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti nopeutui lokakuussa 2,9 prosenttiin (syyskuussa 2,4 %), ja kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti pysyi ennallaan 2,7 prosentissa.

Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otettujen rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittyminen edistää edelleen merkittävästi kotitalouksien ja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että inflaatiovauhdin kestävää palautumista hieman alle kahteen prosenttiin on vieläkin edistettävä kasvua vahvasti tukevan rahapolitiikan keinoin.

Rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan päättäväisesti toimia pitkän aikavälin kasvupotentiaalin vahvistamiseksi ja heikkouksien vähentämiseksi. Rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti kaikissa euroalueen maissa, jotta voidaan parantaa talouksien kestokykyä, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja lisätä tuottavuutta ja kasvupotentiaalia euroalueella. Finanssipolitiikan saralla on yhä selvemmin syytä kerryttää jälleen julkisen talouden puskureita, nyt kun kasvu muuttuu koko ajan vakaammaksi ja laaja-alaisemmaksi. Tämä on tärkeää varsinkin niissä maissa, joiden julkinen velka on suuri. Kaikkien maiden kannalta olisi hyödyllistä tehostaa toimia, joilla parannetaan julkisen talouden edellytyksiä tukea kasvua. Vakaus- ja kasvusopimuksen sekä makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn täysimääräinen, selkeä ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta parantaa euroalueen talouden kestokykyä. Talous- ja rahaliiton vahvistaminen on edelleen ensiarvoisen tärkeää. EKP:n neuvosto kannustaa jatkamaan keskustelua pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin saattamisesta valmiiksi sekä talous- ja rahaliiton institutionaalisten järjestelyjen tehostamisesta.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

Disney ahmaisee 21st Century Foxin elokuva- ja tv-toiminnan valtavalla kauppahinnalla

Yle: Talous ja politiikka - To, 14/12/2017 - 15:28

Viihdejätti Disney ostaa osia media-alan jätti 21st Century Foxista. Kauppasumma on 52,4 miljardia dollaria eli 44,3 miljardia euroa, ja se käsittää 21st Century Foxin elokuva- ja tv-toiminnan ja joitakin kansainvälisiä toimintoja.

Disney ilmoitti historiallisen Hollywood-kaupan toteutumisesta torstaina. Kauppa tapahtuu Disneyn osakkeilla. Lisäksi Disney maksaa Foxin velkoja 13,7 miljardia dollaria eli yli 11 miljardia euroa, kertoo muun muassa Variety-sivusto ja uutistoimistot AFP ja Reuters.

21st Century Foxin omistaa media-alan suurpeluri Rupert Murdoch. Disney sanoo tiedotteessaan, että kauppa muun muassa antaa mahdollisuuden luoda aiempaa houkuttelevampaa sisältöä. Myös kuluttajiin saadaan entistä suoremmat suhteet tavoilla, jotka heille sopivat parhaiten, sanoi Disneyn toimitusjohtaja Robert Iger tiedotteessa.

Igerin oli määrä väistyä toimitusjohtajan paikalta vuonna 2019, mutta nyt jatko venyy vuoden 2021 loppuun.

Disney on havitellut Foxin sisältöjä, jotta sillä olisi paremmat aseet taistella kilpailijoitaan kuten Netflixiä vastaan. Disneyn on täytynyt keksiä keinoja uudistua nopeasti muuttuvassa mediamaailmassa, jossa suoratoistopalvelujen suosio on kasvanut, perinteinen televisio on menettänyt otettaan ja mainostulot ovat vähentyneet.

Disney omistaa ABC-tv-kanavan, ESPN-urheilukanavan sekä suuria studioita Hollywoodissa. Yhtiö suunnittelee oman suoratoistopalvelun avaamista.

Lue myös

Disney vetää elokuvansa Netflixistä – aloittaa oman suoratoistopalvelun

EKP:n rahapoliittisia päätöksiä

Suomen Pankki - To, 14/12/2017 - 14:45

Tämänpäiväisessä kokouksessaan EKP:n neuvosto päätti, että perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 0,00 %, maksuvalmiusluoton korko 0,25 % ja talletuskorko −0,40 %. EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin.

EKP:n neuvosto vahvisti, että epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvassa omaisuuserien osto-ohjelmassa on tammikuusta 2018 alkaen tarkoitus jatkaa ostoja 30 miljardin euron arvosta kuukaudessa. Näin on tarkoitus toimia syyskuun 2018 loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi. Jos kehitysnäkymät kuitenkin muuttuvat epäsuotuisammiksi tai jos rahoitusmarkkinatilanne ei enää edistä inflaatiovauhdin kestävää elpymistä, EKP:n neuvosto on valmis kasvattamaan ostojen määrää ja/tai pidentämään osto-ohjelman kestoa. Eurojärjestelmä jatkaa ohjelmassa ostettujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman sijoittamista uudelleen vielä pidemmän aikaa ostojen päättymisen jälkeen ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen. Näin edistetään sekä suotuisaa likviditeettitilannetta että asianmukaista rahapolitiikan mitoitusta.

EKP:n pääjohtaja kertoo näiden päätösten taustoista tänään klo 14.30 (Keski-Euroopan aikaa) alkavassa lehdistötilaisuudessa.

Markkinaoikeudelta tuomio linja-autoalan kartelliepäilystä – yritysten ja liiton maksettavaksi 1,1 miljoonaa

Yle: Talous ja politiikka - To, 14/12/2017 - 14:42

Markkinaoikeus tuomitsi useita linja-autoyhtiötä, Linja-autoliiton ja Matkahuollon maksamaan seuraamusmaksuna yhteensä 1,1 miljoonaa euroa kielletystä kilpailun rajoittamisesta. Markkinaoikeus hylkäsi osan Kilpailu- ja kuluttajaviraston vaatimuksista.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto vaati yhteensä yli 30 miljoonan euron seuraamusmaksuja, koska yhtiöt ja liitto olivat viraston mielestä vuodesta 2008 lähtien rikkoneet kilpailulakia ja sitä edeltänyttä kilpailunrajoituslakia harjoittamalla kiellettyä kilpailijoiden välistä yhteistyötä.

Markkinaoikeus katsoi, että yhtiöt ja Linja-autoliitto eivät olleet edunvalvontatoimiensa ja niihin liittyneiden keskustelujen ja neuvottelujen yhteydessä syyllistyneet kiellettyyn kilpailun rajoittamiseen. Myöskään reittiliikennelupien myöntämisen vastustamista ei pidetty kiellettynä kilpailun rajoittamisena, markkinaoikeus kertoo tiedotteessaan.

Markkinaoikeus katsoi, että Matkahuollon palvelusopimusuudistus ei ollut kilpailua rajoittava. Markkinaoikeus hylkäsi Kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksen näiltä osin.

Aikatauluista, lipunmyynnistä ja rahdista poissulkeminen rajoitti kilpailua

Markkinaoikeus katsoi, että yhtiöt ja Linja-autoliitto olivat kuitenkin sulkemalla uudet reittiliikennevuorot Matkahuollon matkapalvelujen, kuten informaatio- ja lipunmyyntipalvelujen, ulkopuolelle ja jättämällä myöntämättä näille rahdinkuljetusoikeuksia, pyrkineet rajoittamaan kilpailua.

Näihin toimiin oli ryhdytty linja-autoalaa koskeneen lainsäädäntöuudistuksen murroksessa siirtymäkauden aikana. Toimet olivat saattaneet vaikeuttaa uusien yrittäjien pääsyä markkinoille, mutta ne eivät olleet pystyneet sitä estämään.

Markkinaoikeus katsoi, että toimet olivat pikemmin murrosvaiheessa tehty äkkipikainen reaktio uuteen tilanteeseen. Matkapalvelujen osalta toimet kestivät joulukuusta 2010 syyskuuhun 2012 ja rahtipalvelujen osalta joulukuusta 2010 joulukuuhun 2015.

Markkinaoikeus tuomitsi yhdeksän bussiyhtiötä tai niiden yhteenliittymää. Yhtiöt ovat J. Vainion Liikenne, Koiviston Auto, Länsilinjat, Pohjolan Liikenne, Pohjolan Matka, Savonlinja ja Väinö Paunu, ja näiden lisäksi Linja-autoliitto ja Matkahuolto.

Markkinaoikeus tuomitsi näistä kunkin maksamaan seuraamusmaksuna 100 000 euroa eli yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. Yhtiörakenteen vuoksi Savonlinja-konserniin kuuluville yhtiöille seuraamusmaksuja tuli kaikkiaan 300 000 euroa.

Yhtiöt voivat halutessaan hakea muutosta päätökseen valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Lue myös

Bussiyhtiöitä uhkaavat jättisakot kartellista (25.1.2015)

Viisi professoria luki hallituksen valinnanvapaus-paperin, eivätkä hekään ota selvää, mitä valinnanvapaus käytännössä tarkoittaisi

Yle: Talous ja politiikka - To, 14/12/2017 - 14:00

Pyysimme viittä professoria arvioimaan lausuntokierrokselta palaavaa valinnanvapauslakiluonnosta ja tekemään kompromissiehdotuksen siltä varalta, että sote-uudistus ei näillä aineksilla mene eduskunnassa läpi.

Arvioijina ja kompromissiehdotuksen tekijöinä ovat professori-sarjan tutut jäsenet: sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, entinen Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja professori Jussi Huttunen, terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon emeritusprofessori Martti Kekomäki ja sosiaalityön professori Anneli Pohjola. He ovat myös sosiaali- ja terveysministeriön sote-asiantuntijaryhmän jäseniä. Professori Juhani Lehto on Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan emeritusprofessori.

1. Mikä valinnanvapausluonnoksessa on vikana?

Professorit arvioivat lakiluonnosta seuraavista näkökulmista: hoitoketjujen sujuvuus, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen, asiakasseteli, tuottajien korvausjärjestelmä ja itse valinnanvapausmalli. Tässä arviot.

A. Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä

Professori Lehto sanoo, että valinnanvapauden vaikutukset on kuvattu kovin ruusuisiksi. Poliitikot kehuvat, että uudessa sote-mallissa työsuhteen laatu tai lompakon paksuus eivät enää olisi edellytyksiä parempaan palveluun.

– Käytännössä moni voi joutua toteamaan kuin Kalevalan Kullervo: ”Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä”, sanoo professori Lehto.

Hän muistuttaa, että lakiluonnos ei anna oikeutta nykyisiin yksityisiin palveluihin, kuten monet ehkä luulevat. Niiden sijaan on tarjolla vähemmällä rahalla tuotettuja palveluja, joiden valikoima ja sisältö on sama riippumatta siitä, hakeeko palvelunsa yksityiseltä vai julkiselta. Sote-keskuksissa on todennäköisesti myös asiakasmaksu.

– Jos haluaa yksityiseltä lisäpalveluja, niitä saa erikseen maksamalla ja ilman kela-korvausta, koska sen on tarkoitus poistua, sanoo professori Lehto.

Uusikin järjestelmä suosii edelleen jo etukäteen paremmassa asemassa olevia työterveyshuollon asiakkaita. Professori Hiilamo

Lehto kantaa huolta myös asiakasseteleistä, joilla lakiluonnoksen mukaan voi saada monenlaista hoitoa ja hoivaa. Menestyäkseen kilpailussa asiakassetelimarkkinoilla on sekä yksityisillä että julkisilla tuottajilla oltava kaiken aikaa kapasiteettia ottaa vastaan uusia asiakkaita ilman pitkää jonotusta. Se johtaa helposti ylikapasiteettiin, eli päällekkäisten tilojen ja laitteiden hankkimiseen.

– Tähän asti niitä on terveydenhuollossa kutsuttu kokonaiskustannuksia lisääväksi ”kilpavarusteluksi”. Miten tähän on varaa, kun kustannuksia pitäisi hillitä, Lehto kysyy.

Kilpavarustelu voi johtaa myös työvoimapulaan, koska erityisasiantuntijoita, esimerkiksi erikoislääkäreitä ja sosiaalityöntekijöitä, on niukasti. Tästä riskistä on puhuttu erityisesti erikoissairaanhoidossa, mutta ilmiö uhkaa Lehdon mukaan myös sosiaalipalveluja.

B. Lakiehdotus tarkoittaa potilaiden pompottelun jatkumista

Sote-uudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut, että perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoito tekevät tiivistä yhteistyötä niin, että eri toimijoiden yhteistyö on sujuvaa ja saumatonta. Eli integraation pitäisi toteutua niin, että potilasta ja asiakasta ei pompotella luukulta toiselle, eikä hän jää ilman palvelua.

– Pompottelu näyttää kuitenkin jatkuvan, sanoo professori Jussi Huttunen.

Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen integraatio ei mallissa toteudu. Pääosa sosiaalipalveluista sijoittuu maakunnan liikelaitokseen. Sote-keskuksiin jää vain ohjaus- ja neuvontatehtäviä. Kaikki julkisen vallan käyttöä edellyttävät sosiaalipalvelut ovat liikelaitoksessa.

– Kärsijöinä ovat erityisesti paljon palveluja tarvitsevat, kuten ikäihmiset ja päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät, Huttunen sanoo.

Jos haluaa yksityiseltä lisäpalveluja, niitä saa erikseen maksamalla ja ilman kela-korvausta. Professori Lehto

Hän kantaa huolta myös siitä, että uudesta sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmästä on tulossa ihmisen kannalta monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava.

Osa sote-keskuksista tulee olemaan niin pieniä, että keskuksen sisällä on mahdotonta järjestää toimivaa työnjakoa. Sen enempää sote-keskus kuin maakunnan liikelaitoskaan ei pysty valvomaan toiselta palveluntuottajalta hankkimansa palvelun laatua.

Palvelutarpeen arvioimista ja palvelujen yhteensovittamista koskevat menettelyt ovat sekavia ja byrokraattisia eivätkä edistä yhteistoimintaa. Maakunnalta puuttuvat tietojärjestelmät, joita tarvitaan johtamiseen, hoidon laadun ja vaikuttavuuden arviointiin, ja eri toimijoiden yhteistyön kehittämiseen. Maakunnan ja maakunnan liikelaitoksen työnjako järjestelmän johtamisessa on epäselvä.

– Syntyvä organisaatio on sirpaleinen ja erittäin vaikea johtaa, mikä on suuri ongelma, sanoo professori Huttunen.

C. Hyvinvointi- ja terveyserot eivät kavennu

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen.

Valinnanvapaus voi parantaa lääkärille pääsyä, mutta tämä ei välttämättä kavenna hyvinvointi- ja terveyseroja. Nykyisin resursseja epäoikeudenmukaisesti kohdentava työterveyshuolto on uudistuksen ulkopuolella.

– Uusikin järjestelmä suosii edelleen jo etukäteen paremmassa asemassa olevia työterveyshuollon asiakkaita, sanoo professori Heikki Hiilamo.

Hiilamon mukaan sote-keskukset ja lakiluonnoksessa ehdotetut asiakassetelit vievät pohjaa palveluintegraatiosta, joka onnistuneesti toteutettuna voisi kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja.

Potilaiden pompottelu näyttää jatkuvan. Professori Huttunen

Sote-keskuksissa ei ole myöskään kannusteita hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen. Ruotsin kokemukset osoittavat, että valittu korvausmalli, jolla palvelujen tarjoajat saavat rahoituksensa, hyödyttää jo etukäteen paremmassa asemassa olevia.

Professori Hiilamo varoittaa, että asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla toteutettava valinnanvapaus voi siirtää palveluiden painopistettä sairaimpien ja huono-osaisten hoitamisesta niihin suhteellisesti paremmassa asemassa oleviin, jotka kykenevät vaatimaan asiakasseteleitä ja henkilökohtaisia budjetteja sekä vertailemaan palveluita.

Subjektiivisina oikeuksina myönnettävät asiakassetelit kuluttavat resursseja, jotka maakunnat muutoin voisivat ohjata sairaampien ja huono-osaisten palveluiden parantamiseen.

– Tämähän ei ole ollut sote-uudistuksen tarkoitus. Alun perin tavoiteltiin aivan muuta, kuten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista, ihmettelee professori Hiilamo.

Hän sanoo, että tärkeää olisi varmistaa se, että maakunnilla on kyky ja mahdollisuus hyvinvointi ja terveyserojen kaventamiseen.

– Maakunnalla ei ole nykytietojen mukaan juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa näihin tekijöihin. Kunnilla ei puolestaan ole kannustimia panostaa ongelmien ennaltaehkäisyyn - pitäisi olla, sanoo professori Hiilamo.

D. Paljon palveluja tarvitsevat hukkuvat nykyistäkin monimutkaisempaan labyrinttiin

Professori Anneli Pohjola sanoo, että valinnanvapauden monituottajamallista on tulossa nykyistä järjestelmäämme monimutkaisempi. Mallia on vaikea hahmottaa ja on epäselvää, miten se elävässä elämässä toimisi.

– Se näyttäisi toimivan lähinnä perusterveiden ja hyvässä elämäntilanteessa olevien auttamisessa. Heikompiosaiset, paljon palveluita tarvitsevat, vähän koulutetut, ja terveyspalveluiden lisäksi myös sosiaalihuollon palveluita tarvitsevat joutuvat järjestelmässä eksyksiin, sanoo professori Pohjola.

Pohjolan mukaan malli, jossa on monta palvelun tarjoajaa, ei myöskään helposti mahdollista sitä, että ihmisen tarvitsemat palvelut linkittyisivät toisiinsa. Tätä ongelmaa lakiluonnoksessa pyritään siirtämään yksilötasolla ratkaistavaksi. Keinoiksi esitetään massiivista palveluohjausta ja asiakassuunnitelmaa.

Pitää tulla 2000-luvulle, eikä kirjoittaa lakeja jo nyt vanhentuneiden näkemysten pohjalta. Professori Kekomäki

Asiakassuunnitelmalle asetetaan liian suuri tehtävä, kun sen pitäisi koota ja varmistaa eri palvelun tarjoajien yhteistyö.

– Siinä se tulee epäonnistumaan, varoittaa professori Pohjola.

Asiakassuunnitelman pitäisi ensisijaisesti olla asiakkaan palvelukokonaisuuden ja oikeuksien turvaaja. Tuollaisenaan se ei myöskään velvoita: se ei välttämättä takaa ihmiselle palvelun saantia - esimerkiksi kuntoutusta - vaikka se olisi asiakassuunnitelmaan kirjoitettu.

– Asiakassuunnitelman pitäisi taata ihmiselle palvelut, jos sellainen kerran tehdään, sanoo professori Pohjola.

Hänen mielestään suuri palveluohjauksen tarve kertoo mallin valuviasta: toimivuutta on korjattava ihmisten massiivisella ohjauksella. Ohjaukseen suunnattu ammattihenkilöiden suuri työpanos on pois ihmisten varsinaisesta auttamisesta, jolloin se on myös merkittävä kustannustekijä.

E. Tuottajille maksettava korvausjärjestelmä on ongelma

Professori Martti Kekomäki kritisoi voimakkaasti koko sote-keskuksille ja hammashoitoloille kaavailtua korvausjärjestelmää. Niin sanotussa kaapitaatiomallissa maakunta maksaa sote-keskukselle ja hammashoitolalle tietyn rahamäärän jokaista sen asiakkaaksi listautunutta henkilöä kohden.

– Laki henkii 1950-luvun henkeä, jossa hoitoketju on palasteltu perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon ja sosiaalihuoltoon. Rahoitusmallin ei pitäisi erottaa perusterveydenhuoltoa muusta hoitamisesta, sanoo professori Kekomäki.

Hän korostaa, että eri alueilla sote-keskusten palvelujen pitää voida olla erilaiset. Alueellisesti pitää voida määritellä, mitä on fiksua tehdä missäkin. Taajaman ulkopuolella terveyskeskus voi vastata esimerkiksi sydäntahdistimien huollosta, maha-suolikanavan tähystyksistä tai kroonisista hemodialyyseistä.

– Korvausmallin tulisi olla sujuvasti sovellettavissa sote-keskusten palvelutarjontaan sosiaalipalvelut niihin luettuina, sanoo professori Kekomäki.

Valinnanvapaus-mallia on vaikea hahmottaa ja on epäselvää, miten se elävässä elämässä toimisi. Professori Pohjola

Kustannusten hillinnän ja myös potilaan kannalta on välttämätöntä, että hoitoketju on sujuva.

– Jos suomalaiset terveyskeskukset pakotetaan kömpelöllä kapitaatiokorvauksella pienentämään tutkimus- ja hoitomahdollisuuksiaan keskieurooppalaiselle tasolle, merkitsee se vuosikymmenten mittaista taka-askelta, sanoo professori Kekomäki.

Uuden valinnanvapausmallin pitää voida myös joustavasti muuttua teknologian kehityksen mukana.

– Pitää tulla 2000-luvulle, eikä kirjoittaa lakeja jo nyt vanhentuneiden näkemysten pohjalta, muistuttaa Kekomäki.

Valittu malli kannustaa alihoitoon. Professori Kekomäki sanoo, että vaara on tunnistettava ja torjuttava koko hoitoketjun tarkkailulla. Jokainen hoito on tuotettava siinä ympäristössä, jossa se on toteutettavissa tehokkaimmin, turvallisuudesta tinkimättä.

– Hoidon sitomat kokonaiskustannukset ratkaisevat eikä se, missä hoito on tuotettu, Kekomäki sanoo.

Kun erilaisin säädöksin ja hallinnon keinoin yritetään puuttua mahdollisiin väärinkäytöksiin, voi se tarkoittaa merkittäviä lisäkustannuksia.

– Valittu yksilön hyvinvointiriskin arviointiin perustuva kapitaatiomalli voi johtaa kustannusten merkittävään kasvuun, varoittaa Kekomäki.

2. Minkälainen voisi olla sote-kompromissi?

Entäpä jos valinnanvapausmallille pitäisi tehdä suurempi remontti. Missä voisivat olla kompromissin ainekset?

Professoreista enemmistö on sitä mieltä, että keskustan olisi joustettava maakuntien määrästä ja kokoomuksen pitäisi suostua rukkaamaan valinnanvapausmallia.

Kokoomuksen pitäisi tulla vastaan valinnanvapauslakiluonnoksen sisällössä.

Professori Huttunen ehdottaa, että puolueet palaisivat Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan. Uudistus porrastettaisiin siten, että ensimmäisessä vaiheessa siirretään järjestämisvastuu valtion rahoittamille 10-12 maakunnalle, eli keskustan pitäisi antaa periksi maakuntien määrässä.

Toisessa vaiheessa purettaisiin osa monikanavaisesta rahoitusjärjestelmästä, ja kolmannessa vaiheessa kehitettäisiin valinnanvapautta maakuntien tiukassa kontrollissa.

Kokoomuksen olisi suostuttava siihen, että nykyisen lakiluonnoksen pirstaleisesta, yhteistyötä vaikeuttavasta ja yli- ja alihoitoon kannustavasta sote-keskusmallista luovuttaisiin. Valinnanvapautta ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä lisättäisiin käyttämällä välineinä henkilökohtaista budjettia ja asiakasseteliä sekä kilpailuttamalla palveluja.

– Palvelutuotanto pitäisi organisoida integroituna toimintana siten, että Etelä-Karjalan Eksoten, Pohjois-Karjalan Siun soten ja Keski-Pohjanmaan Soiten kokemuksia hyödynnettäisiin, sanoo professori Huttunen.

Myös professori Lehdon ehdottamassa kompromissimallissa keskusta joutuisi antamaan periksi maakuntien määrässä. Määräksi voisi tulla Juha Sipilän maaliskuussa 2014 hyväksymä viisi aluetta tai selvityshenkilöiden elokuussa 2015 ehdottama 9–12 aluetta. Selvityshenkilöryhmää johti silloinen pääjohtaja Tuomas Pöysti Valtiontalouden tarkastusvirastosta.

Lisäksi kunnille annettaisiin oikeus tuottaa lähipalveluja, mutta niin, että kunnat olisivat maakuntien tiukassa rahoitus- ja sopimusohjauksessa.

Kokoomuksen olisi taas luovuttava nyt esitetystä valinnanvapausmallista niin, että asiakkaan sijasta maakunta kilpailuttaisi yksityisiä ja julkisia palveluntuottajia. Kilpailutuksessa pärjänneistä asiakas saisi sitten valita julkisia tai yksityisiä palveluja. Yksityissektori voisi kyllä laajentua, mutta se olisi järjestelmän kokonaisuudessa rengin eikä isännän asemassa.

– Näin maakunnalle tulisi nykyehdotusta vahvempi mahdollisuus huolehtia sekä asiakkaan eri palvelujen yhteensovittamisesta että kustannusten kasvun hillinnästä, sanoo professori Lehto.

Keskustan pitäisi antaa periksi maakuntien määrässä.

Professori Hiilamo on Huttusen, Lehdon ja Pohjolan kanssa samoilla linjoilla: keskustan pitäisi antaa periksi maakuntien määrässä.

Kokoomuksen pitäisi tulla vastaan valinnanvapauslakiluonnoksen sisällössä. Sen pahimpia epäkohtia pitäisi korjata ja hyväksyä se, että tämä on vasta ensimmäinen askel pitkällä matkalla kohti uutta sote-järjestelmää.

– Nykyisestä karikosta irti pääseminen tarkoittaisi sitä, että maakunnille annettaisiin päätösvalta asiakasseteleiden käytöstä ja erikoislääkäreiden tuomisesta sote-keskuksiin, ja samalla asiakassuunnitelmiin liittyvää byrokratiaa karsittaisiin, sanoo professori Hiilamo.

Professori Pohjola sanoo, että kokoomuksen olisi suostuttava myöhentämään valinnanvapauden voimaan astumista. Ensin pitää rakentaa toimiva palvelujärjestelmä. Lisäaika käytettäisiin valinnanvapauskokeiluihin ja tutkitun tiedon hankkimiseen ratkaisujen tueksi.

Keskustan olisi suostuttava pienentämään alueiden määrää, koska osa maakunnista on liian pieniä vastaamaan kaikista maakuntansa palveluista.

Pohjola mielestä lakiehdotus ei voi edetä yksittäisiä korjauksia tehden, vaan se tarvitsee perusteellisen remontin.

Professori Kekomäki sanoo, että tällaisenaan valinnanvapauslakiehdotusta ei pidä kertakaikkiaan toteuttaa. Se pitää tehdä uudelleen. Sote-uudistusta ei pidä tehdä, jos mallista tulee nykyistä huonompi. Kiire ei riitä sote-uudistuksen perusteeksi.

Lue professori-sarjan aiemmat jutut tästä:

Professorit: Sote-raketin lento on tuurista kiinni – "Vain uhkarohkeat insinöörit päästäisivät astronautit ensimmäiseen koerakettiin"

Professorit: Vapaudesta valita tuli mahdoton yhtälö – "Talon voi polttaa vain kerran"

Taloustieteen professorit: Koko Suomesta ei saa tehdä sote-markkinoiden koelaboratoriota

"Pukamat puoleen hintaan" – soten tulevaisuuskuva? Professorit näkevät kaaosta ja kasvavia kustannuksia

“Kuka vetelee poliittisten sätkynukkejen naruista?” – Sote-uudistuksen kaoottinen nykytila saa professorit tuskanhuutoihin

Lue myös:

Asiantuntijat eivät lämpene keskustan hellimälle 18 alueen mallille

Ruotsin asuntomarkkinoilla kuohuu: Hinnat laskevat nyt koko maassa

Yle: Talous ja politiikka - To, 14/12/2017 - 11:27

Asuntojen hinnat putoavat nyt koko Ruotsissa. Asuntojen hinnat koko maassa ovat laskeneet syys-marraskuussa neljä prosenttia kesäkuukausiin verrattuna, kertoo kiinteistövälittäjien tilastopalvelu Svensk Mäklarstatistik.

Myös omakotitalojen hinnat ovat kääntyneet prosentin laskuun.

Ruotsissa asuntojen hinnat ovat nousseet rajusti jo vuosia, mikä on herättänyt pelkoja asuntokuplasta. Yleisradioyhtiö SVT:n mukaan pudotus alkoi Tukholmasta, jossa hintataso on nyt jo alemmalla kuin viime vuonna. Nyt hintojen putoaminen on levinnyt muuallekin.

Valueguard-yhtiön hintatilastot ovat vielä karumpaa luettavaa. Asuntojen hinnat putosivat koko maassa kolmen kuukauden jaksolla 8 prosenttia ja Tukholmassa 9,5 prosenttia. Tukholmassa myös omakotitalojen hinnat tipahtivat 9 prosenttia ja koko maassa 6,8 prosenttia.

Kolmen kuukauden jaksolla myös Göteborgissa ja Malmössä on nähty yli 6 prosentin hinnanlaskua, Valueguard kertoo.

Uutistoimisto TT:n haastattelema kiinteistönvälittäjien liiton edustaja toppuuttelee huolia. Hänen mukaansa hintojen laskusta ei ole syytä huolestua.

– Emme saa unohtaa, että meillä on ollut historiallisen pitkä jakso, jota on sävyttänyt historiallisen korkea hintakehitys. Asuntomarkkinat toimivat kuten muutkin markkinat: ne menevät ylös ja alas, sanoi välittäjäjärjestö Mäklarsamfundetin analyytikko Joakim Lusensky TT:lle.

Ruotsin hallitus päätti marraskuun lopulla kiristää suurten asuntolainojen takaisinmaksua. Hallituksen tavoitteena on, että kotitaloudet lainaavat vähemmän ja säästävät enemmän.

Lue myös

Suomen Pankki: Kaksi riskiä voisi uhata pankkijärjestelmän vakautta, ei välitöntä uhkaa

Asuntokauppa porskuttaa – ekonomisti pohtii, onko kotitalouksissa varauduttu riittävästi korkojen nousuun

Pihiseekö Ruotsin pelätty asuntokupla tyhjäksi?

Käärinliinoissa ei ole taskuja

Salkunrakentaja - To, 14/12/2017 - 10:56
Sananlasku sopii toki perisuomalaiseen synkkään ajatusmaailmaan ja siitä haetaan voimaa silloin kun ongelmat rahan kanssa käyvät ahdistavaksi.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset