Uutiset

Yhdysvallat asuntorahoituksen murroksen edelläkävijänä

Euro ja talous - To, 17/10/2019 - 16:00
Finanssiala muuttuu kovaa vauhtia. Yksi muutoksen kourissa oleva toimiala on asuntorahoitus. Yhdysvalloissa muutos on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana raju.

Etlan Kangasharju Brexitistä: Erittäin hyvä uutinen EU:lle ja Suomelle – "Epävarmuus hälvenee sovun myötä"

Yle: Talous ja politiikka - To, 17/10/2019 - 15:45

Brexit-sovun syntyminen on tuo kauan odotetun hyvän uutisen Euroopan unionille ja Suomen elinkeinoelämälle, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Kangasharju ei uskalla kuitenkaan vielä toivoa lopullista sopua ennen EU:n ja brittiparlamentin päätöksiä uudesta sopimuksesta. Sopu herättää Kangasharjussa uutta toivoa Brexit-kysymyksen ratkaisusta, samalla hän epäilee sopimuksen läpimenomahdollisuuksia Britannian parlamentissa.

EU:n puolelta Kangasharju näkee halun saada sopu pois päiväjärjestyksestä. Tarvittaessa Britannialle myönnetään lisäaikaa sovun tekemiseen, jos nyt solmittu sopimus ei toteudu.

Hyvä asia Suomelle

Suomen elinkeinoelämän kannalta tilanne ei ole muuttunut viime kesästä, jolloin Britannian äkkilähdön uhka EU:sta ja sen mukanaan tuoma markkinahäiriö poistuivat.

– Tämä on käytännössä sama diili pienillä muutoksilla, joiden toivotaan tuovan brittiparlamentin hyväksynnän eikä mahdollista jatkoajan uusia vaaleja.

Ennen lopullista päätöstä markkinat reagoivat Kangasharjun mukaan Brexit-uutisten mukana, mutta niiden vaikutukset eivät ulotu Suomeen. Kangasharjun mukaan sopimusehdotuksen Pohjois-Irlannin kohdilla ei ole Suomen kannalta merkitystä.

– Jos diili menee läpi, se auttaa Suomea ja koko Eurooppaa, kun epävarmuus vähän hälvenee.

Kangasharjun mukaan isot yritykset ja monet muutkin yritykset ovat jo tehneet suunnitelmat Britannian poistumisen varalle EU:sta.

– Vähään aikaan ei ole ollut näköpiirissä, että tästä mitään suurta shokkia olisi tulossa euroalueelle tai edes Britanniaan. Kaikki varmaan toivovat, että tämä saadaan pois päiväjärjestyksestä ja voitaisiin EU:ssa miettiä myös unionin kehittämistä.

Lue myös:

Nämä kolme asiaa sinun kannattaa nyt tietää brexitistä

Näin brexit voi vaikuttaa Suomeen ja suomalaisiin – lue kuusi kohtaa, joissa ero näkyy

Vastuullisuutta vai viherpesua? Vastuullisten sijoitusten aito vertailu on helpottumassa

Salkunrakentaja - To, 17/10/2019 - 15:35
Sijoitusten kestävyyden määrittely etenee EU:ssa, kertoo valtiovarainministeriön asiantuntija.

Näin brexit voi vaikuttaa Suomeen ja suomalaisiin – lue kuusi kohtaa, joissa ero näkyy

Yle: Talous ja politiikka - To, 17/10/2019 - 15:08

Brexit-sopimus vaikuttaa muun muassa Suomen yrityksiin ja kansalaisiin. Pelivaraa antaa siirtymäaika, joka kestää vuoden 2020 loppuun asti.

Sopimuksen kaikki yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä. Pitkin tätä vuotta on kuitenkin kirjoitettu monenlaisia arvioita siitä, miten brexit näkyy Suomessa.

1. Suomalaiset yritykset

Suurimmat vaikutukset brexitillä on Suomessa yrityksiin ja talouteen ylipäätään.

Brexit voi yllättää sadat yritykset tullimaksuillaan. Monta tuhatta suomalaista yritystä käy kauppaa brittien kanssa, mutta kaikilla ei ole vielä EU:n ulkopuolisessa kaupassa tarvittavia tullitunnuksia.

Brexit aiheuttaa monessa yrityksessä epätietoisuutta, ja jotkut valmistautuvat pahimpaan varmuuden vuoksi. Esimerkiksi hiomatarvikkeita valmistava Mirka on varautunut tappioihin ja liikevaihdon laskuun.

– Tavarat eivät todennäköisesti liiku asiakkaille niin nopeasti kuin tällä hetkellä. Siitä koituu lisäkustannuksia, arvioi Mirkan toimitusjohtaja Stefan Sjöberg Uudestakaarlepyystä.

Kauppakamaria puolestaan työllistää brexitissä se, että EU:n ulkopuolelle vietäville tuotteille tarvitaan alkuperäistodistus. Todistuksia saa kauppakamarista.

Sopimukseton brexit olisi ollut Suomen kansantaloudelle kauhistus. Sopimuksen ansiosta Britannia noudattaa todennäköisesti siirtymäajalla EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia. Toisin sanoen Britannia osallistuisi sisämarkkinoille ja tulliunioniin sekä noudattaisi EU:n kauppasopimuksia ”jäsenmaan tapaan”, kertoo ulkoministeriö.

2. Tulli ja tilaukset brittiläisistä verkkokaupoista

Tulli on laskenut, että jos Britannian EU-ero astuu voimaan, tullattavat tavarat lisääntyvät 25 prosenttia. Tulli palkkaakin lisää väkeä.

Yritysten lisäksi tullien sumppuja lisäävät myös yksittäisten ihmisten tekemät netti-tilaukset Britanniasta. Tulevaisuudessa yli 22 euroa maksavista nettitilauksista pitää tehdä tulli-ilmoitus ja maksaa verot.

3. Matkustaminen Britanniaan

Todennäköisesti matkustamiseen ei tule muutoksia. Nyt Britanniaan matkustaessa Suomen passin tai henkilökortin on oltava voimassa koko matkan ajan eikä Suomen kansalainen tarvitse viisumia.

4. Suomalaiset Britanniassa

Siirtymäkaudella EU:n ja Britannian kansalaiset voivat todennäköisesti liikkua ja oleskella Britanniassa entiseen tapaan. Jossain vaiheessa ulkomaalaisten rekisteröitymisestä Britanniassa tulee kuitenkin pakollista, kertoo Helsingin Sanomat.

5. Opiskelijoiden tilanne

Suomalaisten opiskelijoiden kohtalo Briteissä on epävarma. Siirtymäkaudella tuskin mikään muuttuu rajusti, mutta mitä tapahtuu sen jälkeen? Kysymykseen voi hakea jonkinlaisia vastauksia Ylen jutusta, jossa asiantuntijat arvioivat sopimuksettoman eron vaikutuksia ulkomaalaisten opiskelijoiden tilanteeseen.

6. Vaikutus tiedeyhteisöön

On povattu, että Britannian lähtö EU:sta saattaa olla katastrofi eurooppalaiselle tiedemaailmalle ja sen verkostoille. Myös suomalainen tiedeyhteisö kärsii.

Esimerkiksi lääkekehitysyhtiö Faronin perustaja ja johtaja Markku Jalkanen, että vuosien yhteistyö brittiläisten tutkijoiden kanssa voi pahimmillaan murentua yhdessä yössä.

Britannian perinteikkäät huippuyliopistot kuten Oxford ja Cambridge ovat aiemmin keränneet maailman parhaita tutkijoita. Nyt tutkijoiden tulo voi vaikeutua huomattavasti.

Lue myös:

Ulkoministeriö on koostanut tuhdin tietopaketin brexitin vaikutuksesta suomalaisiin.

Elisa, ylikuumentumisen mallitapaus

Piksu: Suositukset - To, 17/10/2019 - 14:33

Elisan osake roihuaa taas vaihteeksi kuin juhannuskokko

Teleoperaattori Elisan kolmannen kvartaalin luvut olivat joka suhteessa linjassa odotuksiin ja yhtiön historiaan. Liikevoitto kapusi nirkosen vuodentakaisesta 110 miljoonasta 113 miljoonaan. Se istuu niin analyytikkojen konsensukseen kuin yhtiön hitaaseen kasvuun ylipäänsä ja etenkin hankalissa suhdanteissa – jos kohta teleala vähän syklinen onkin.

Elina Niemimaa, Secrays: Kyberturvallisuus myyntivaltiksi: miten pakollisesta pahasta tehdään liiketoiminnan kasvattaja?

EK - To, 17/10/2019 - 14:23

Kyberturvallisuus on yhä tärkeämpi osa asiakkaiden palvelukokemusta erilaisissa digitaalisissa palveluissa. Silti yritykset hyödyntävät heikosti kyberturvallisuuden myyntipotentiaalia palveluidensa myynnin kasvattamisessa. Potentiaalin kääntäminen myynniksi edellyttää ainoastaan kahta asiaa: palvelu on riittävän turvallinen ja sen turvallisuudesta viestitään rohkeasti.

Yritykset menettävät liiketoimintaa heikon digitaalisen palvelukokemuksen vuoksi. Digitaalinen palvelukokemus on se tunne, joka asiakkaalle jää, kun hän käyttää yrityksen digitaalisia palveluita. Niin kuluttuja- kuin B2B-liiketoiminnassakin, palvelukokemus syntyy esimerkiksi palvelun helppokäyttöisyydestä, toimivuudesta ja henkilökohtaisuudesta. Se sisältää käyttöliittymien (ts. visualisen näkymän) lisäksi prosessit, joilla yritys palvelua tuottaa. Palvelukokemuksen tavoitteena on luonnollisesti vastata asiakkaan odotuksiin ja myydä enemmän.

Kyberturvallisuus on yhä tärkeämpi osa palvelukokemusta. Esimerkiksi vuonna 2018 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan vähittäiskaupassa 77% asiakkaista pitää kyberturvallisuutta tärkeämpänä kuin palvelun hintaa tai yrityksen brändiä. Vastaavasti asiakkaiden tietosuojasta huolehtivat yritykset saavat nauttia paremmista asiakasarvioista ja asiakkaiden luottamuksesta. Isosti uutisoidut tietovuodot ja muut tietoturvaongelmat ovat nostaneet sekä kuluttaja- että B2B-asiakkaiden odotuksia heille tarjottujen palveluiden kyberturvallisuudesta myös muilla sektoreilla. Asiakkaiden odotuksiin kannattaa vastata.

Kyberturvallisuus osana palvelukokemusta

Kyberturvallisuuden hyödyntäminen osana positiivista digitaalista palvelukokemusta edellyttää kahta asiaa:

  1. Digitaalisen palvelun on oltava riittävän turvallinen
  2. Palvelun turvallisuudesta on viestittävä asiakkaille selkeästi ja ymmärrettävästi

Varmista riittävä turvallisuus

Palvelun riittävä turvallisuus saavutetaan huomioimalla tietoturvallisuus ja tietosuoja palvelun kehityksessä aina konseptin luonnista, palvelun suunnitteluun, kehitykseen, testaukseen, markkinointiin ja markkinoille tuontiin asti. Keskeistä on tuoda kehitykseen mukaan ainakin yksi ratkaisuhakuinen, aktiivinen ja innostunut osaaja, joka kertoo, miten palvelun liiketoiminnalliset tavoitteet saavutetaan turvallisesti ja palvelun liiketoiminnallinen kannattavuus huomioiden. Tarvittaessa on tehtävä päätöksiä riskien ottamisesta, koska liikaa tietoturvaa voi tarkoittaa liikaa kustannuksia ja palvelun kannattavuuden heikkenemistä. Ulkopuolista asiantuntemusta on onneksi laajasti saatavilla, jos yrityksen oma osaaminen ei riitä.

Viesti palvelusi kyberturvasta

Perinteisesti yritykset ovat viestineet palveluidensa tietoturvasta ja yksityisyydensuojasta vain vähän, jos ollenkaan, ja joko teknisin tai lakiteknisin termein. Usein käytettyjä ilmaisuja ovat olleet mm.:

  • käytämme SSL-salaustekniikkaa ja suojaamme istuntosi alusta asti.
  • suojaamme henkilötietosi käyttämällä asianmukaisia teknisiä ja organisatorisia suojakeinoja
  • käytämme ennakoivaa ja reaktiivista riskienhallintaa

Em. esimerkkien kaltainen viestintä ei palvele yrityksen halua luoda positiivista asiakaskokemusta ja lisätä myyntiä, koska viestin kohteena ovat laki- tai tietoturva-ammattilaiset – ei asiakas. Asiakasta tällainen viestintä lähinnä hämmentää, sillä hän odottaa yritykseltä selkeää lupausta.

Mieti siis kenelle viestit ja varmista, että viestisi on kohderyhmälle selkeä.

Kuluttajapalvelun lupauksen tulee olla yksinkertainen

Kuluttajapalveluissa henkilökohtainen palvelukokemus edellyttää, että yritys kerää ja analysoi tietoja asiakkaistaan. Osaa kuluttaja-asiakkaista tietojen kerääminen ja analysointi kuitenkin epäilyttää. Yritys voi hälventää näitä pelkoja palvelun kyberturvallisuudesta viestimällä.

Kuluttajapalveluissa yrityksen lupaus palvelun kyberturvallisuudesta tulee olla yksinkertainen ja selkeä, esimerkiksi:

  • Sinä ja turvallisuutesi ovat meille tärkeitä. Siksi kehitämme jatkuvasti palvelujemme kyberturvallisuutta.

tai

  • Haluamme suojata asiakkaitamme ja asiakkaittemme tietoja kaikissa tarjoamissamme palveluissa.

Viestin voi esittää myös visuaalisesti esimerkiksi ikonein. Lupausta on hyvä myös konkretisoida lyhyesti. Esimerkiksi:

Palvelumme on:

  • Helppokäyttöinen. Turvallinen palvelu on helppokäyttöisempi, koska asiakkaidemme ei tarvitse muistaa useita salasanoja.
  • Toimintavarma. Palvelumme on asiakkaidemme käytettävissä, silloin kun asiakkaamme haluavat sitä käyttää.
  • Vaatimustenmukainen. Palvelumme täyttää asiakkaidemme ja sidosryhmiemme odotukset esimerkiksi yksityisyydensuojan ja tietojen luottamuksellisuuden osalta.

Kuten muussakin viestinnässä, teot ovat sanoja tärkeämpiä. Siksi palvelun on aidosti oltava lupauksen mukainen.

B2B-palveluiden lupaukseen pätee sama kuin kuluttajapalveluihinkin

Palvelu- ja alihankintaketjut ovat yrityksille merkittävä kyberriski. Siksi yritysasiakkaat odottavat käyttämiltään digitaalisilta palveluilta entistä vahvempaa kyberturvallisuutta.

Samoin kuin kuluttajapalveluissa, B2B-palveluiden viestinnässäkin yksinkertaisuus on valttia. Yksinkertaisen ja selkeän viestin lisäksi, yrityksen on kuitenkin vakuutettava myös asiakkaidensa compliance- ja tietoturvatoiminnot noudattamalla kansainvälisiä parhaita käytäntöjä palvelun tietoturvallisuuden toteuttamisessa ja kuvaamalla palvelun tietoturvallisuus esimerkiksi tietoturvakuvaukseen.

Tietoturvakuvaus on tarkoitettu asiakasyrityksen teknisemmille henkilöille ja kuvaa mm.

  • Miten yrityksen ja asiakasyrityksen vastuut jakautuvat
  • Miten yritys toteuttaa tietoturvallisuutta omassa toiminnassaan
  • Miten tietoturvallisuus on huomioitu yrityksen palvelukehityksessä
  • Miten asiakkaan tiedot on palvelussa turvattu
  • Miten palvelun jatkuvuudesta on varmistuttu
  • Miten palvelun häiriöitä (esim. toteutuneita kyberriskejä) ja katkoja hallitaan

Kyberturvallisuutta ei ole syytä nähdä pakollisena pahana vaan sen potentiaali myynninedistäjänä kannattaa hyödyntää. Myynnin edistäminen onnistuu tekemällä palvelusta riittävän tietoturvallinen ja käyttämällä rohkeaa viestintää. Heikko tietoturvallisuus voi vastaavasti johtaa kauppojen menettämiseen.

 

 

Elina Niemimaa
Toimitusjohtaja, Secrays Oy

Lue #EKkyberblogin aiemmat kirjoitukset

Vakuus, takaaja, molemmat vai ei kumpaakaan?

Salkunrakentaja - To, 17/10/2019 - 12:23
Kannattaisiko vuokranantajan rajata riskejään perinteistä vakuutta käyttäen vai mitä muita vaihtoehtoja on olemassa, jos ja kun kilpailu vuokralaisista on lisääntynyt.

Handelsbanken: Velaton UPM-Kymmene on houkutteleva osinkoyhtiö

Salkunrakentaja - To, 17/10/2019 - 08:06
etsäyhtiö UPM-Kymmene sopii kärsivällisen osakesijoittajan salkkuun. Hillotolppa odottaa vuonna 2023.

Kuinka paljon tänne mahtuu? Suomessa on jo yli sata kauppakeskusta – Asiantuntija: Pelto-ostoskeskusten määrä vähenee jatkossa varmasti

Yle: Talous ja politiikka - To, 17/10/2019 - 06:00

Suomalaisten kauppakeskusten käytävillä vaeltelee vuosittain yli 400 miljoonaa ihmistä. Kauppakeskusyhdistyksen mukaan tämä kuluttajien armeija tekee ostoksia yhteensä noin kuudella ja puolella miljardilla eurolla niin ikään vuosittain.

Siten noin joka kuudes ostoseuro kulutetaan kauppakeskusten myymälöissä, kahviloissa ja muissa palveluissa.

Rakentamistahti hidastumassa

Suomessa on reilut sata kauppakeskusta. Lähes kolmannes kauppakeskuksista rakennettiin 80-luvun kasinovuosina. Sitten 90-luvun lama hyydytti investoinnit moneksi vuodeksi, mutta viime aikoina kiihtynyt rakentamisen vauhti on virittänyt uuden keskustelun alan ylikuumenemisesta.

TilastografiikkaMikko Airikka / Yle

– Uusien kauppakeskusten rakentamiseen suhtaudutaan nyt varmasti aiempaa kriittisemmin ja rakentamisen tarve arvioidaan huolellisesti. Niin sanottujen pelto-ostoskeskusten määrä vähenee jatkossa varmasti, kiinteistösijoitusyhtiö Trevianin toimitusjohtaja Reima Södervall sanoo.

Suurin osa kauppakeskuksista tosin sijaitsee jo nyt kaupunkien keskustassa tai sen tuntumassa. Monessa kaupungissa kauppakeskuksia on useita. Ne kilpailevat asiakkaista sekä keskenään että keskustan pienliikkeiden kanssa.

– Kauppakeskuksen vaikutus on kokonaisuutena positiivinen. Keskustan liikkeiden kanssa on kyllä tullut lisää kilpailua. Kauppakeskusten määrää mietittäessä pitäisi ottaa huomioon sekä maakunnan että kaupungin keskustan väestön määrä ja sen kehitys, Satakunnan yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen sanoo.

Porissa on tällä hetkellä neljä määritelmät täyttävää kauppakeskusta. Niillä on hieman toisistaan poikkeavat myymälävalikoimat ja palvelut. Suurin on niistä uusin, vuonna 2014 valmistunut Puuvilla.

Ulkomainen omistus kasvussa

Kauppakeskusten omistus on tukevasti kotimaisissa käsissä. Yli puolet omistuksista on suomalaisilla kiinteistösijoitusyhtiöillä ja -rahastoilla sekä eläkeyhtiöillä. Viime vuosina omistusta on kuitenkin alkanut siirtyä vauhdilla ulkomaille.

TilastografiikkaMikko Airikka / Yle

– Ulkomaiset sijoittajat kiinnostuivat suomalaisista kauppakeskuksista 2000-luvun alkupuolella. Suomalaiset kiinteistöt ovat olleet heille houkutteleva kohde hinnan ja tuoton suhteen. He ovat tuoneet myös paljon hyvää osaamista kauppakeskusmarkkinaan. He ovat olleet erittäin tärkeässä roolissa, että ala on kehittynyt, Södervall sanoo.

Södervall on vakuuttunut siitä, että suomalainen raha ei häviä kokonaan kauppakeskusten kiviseinistä. Jatkossa kotimaiset ja ulkomaiset alkavat pikemminkin tehdä enemmän yhteisiä sijoituksia.

Kauppakeskuksista elämyskeskuksiin

Verkkokaupan osuus koko kaupan liikevaihdosta on tunnetusti kovassa kasvussa. Tämä ja yhteiskunnan muu murros on menossa siihen suuntaan, että perinteisten kauppojen määrän arvioidaan vähenevän jopa 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Näin iso muutos heijastuu väistämättä myös kauppakeskuksiin.

Reima Södervall on ollut mukana suomalaisessa kiinteistömarkkinassa 90-luvulta asti. Nykyisin hän on kiinteistösijoitusyhtiö Trevianin toimitusjohtaja.Reima Södervall on ollut mukana suomalaisessa kiinteistömarkkinassa 90-luvulta asti. Nykyisin hän on kiinteistösijoitusyhtiö Trevianin toimitusjohtaja.Markku Pitkänen / Yle

– Nimenomaan vähittäiskauppojen osuus kauppakeskuksissa vähenee. Tilalle tulee enemmän toimistoja, ihmisten kohtaamispaikkoja, hotelleja ja jopa asumista. Kauppakeskuksen luonne muuttuu enemmänkin elämys- ja palvelukeskukseksi, Reima Södervall ennustaa.

Suomen uusin, ja siinä samalla suurin kauppakeskus Tripla avataan torstaina Helsingin Pasilassa.

Lue lisää Triplasta:

Katso ensimmäiset kuvat Triplan sisältä – tältä näyttävät jättiläismäinen kauppakeskus ja uusi Pasilan asema

Massiivinen Tripla kiilaa koollaan Suomen ostoskeitaiden kärkikolmikkoon ja on pian lähin kauppakeskus yli 100 000:lle joukkoliikenteen käyttäjälle

Pasilan Triplasta tuli järkälemäinen laatikko, jota verrataan Itä-Berliinin ja Kouvolan arkkitehtuuriin – "Se, mitä rakennetaan, kuvastaa yhteiskunnan arvoja"

Sijoitusstrategi: Markkinaheilunta on tullut jäädäkseen

Salkunrakentaja - Ke, 16/10/2019 - 18:19
Talousnäkymien muuttuminen yhä epävarmemmiksi on iskenyt myös suomalaisten sijoitushalukkuuteen, kertoo S-pankin selvitys.

Katso ensimmäiset kuvat Triplan sisältä – tältä näyttävät jättiläismäinen kauppakeskus ja uusi Pasilan asema

Yle: Talous ja politiikka - Ke, 16/10/2019 - 15:28
Yleisölle kauppakeskus ja uusi joukkoliikenneterminaali avautuvat torstaina aamulla kello 9. Sisällä on lähes valmista.

Suuret setelit vertailussa – kuinka olemme tehneet seteleistä entistä turvallisempia?

Euro ja talous - Ke, 16/10/2019 - 12:40
Moderneissa sadan euron ja sadan dollarin seteleissä on kiinnostavia turvatekijöitä.

Elvytystoimien oltava väliaikaisia

EK - Ke, 16/10/2019 - 12:25

Talouskasvun heikentyessä vaatimukset elvyttävästä talouspolitikasta nousevat ymmärrettävästi esiin. Tärkeää on huomata, että julkisten pysyvien menojen lisääminen ei kuitenkaan ole kestävä tapa elvyttää. Kuten edellinen hallituskausi osoitti, pysyviä menoja on hyvän suhdanteen aikanaan tullessa erittäin vaikea alentaa, kirjoittaa ekonomisti Simo Pinomaa.

Siksi pysyvien menojen lisääminen tällä hallituskaudella tarkoittaa käytännössä julkisten menojen rakenteellista nousua. Tämä on ongelmallista kahdesta syystä. Ensinnäkin menojen nousu johtaa ennen pitkää verojen kiristymiseen, vaikka Suomen verotaso on ennestään yksi EU-maiden korkeimpia. Lisäksi suurten ikäluokkien hoivamenot nousevat ensi vuosikymmenen jälkipuoliskolla eli jo seuraavalla vaalikaudella.

Pysyviä menolisäyksiä parempana elvytystoimena olisivat veronkevennykset, jotka voidaan toteuttaa välittömästi, vaikka kesken vuoden ja myös tarpeen tullen nopeasti perua. Valitettavasti tätä yksityistä kulutusta ja investointeja kiihdyttävää elvytyskeinoa hallitus ei ole toteuttamassa. Veroja kiristetään nykyisellä hallituskaudella 0,7 mrd eurolla.

Tulevaisuusinvestoinneista suurin osa tavanomaisia menoja

Hallituksen toimenpidepakkiin kuuluvat ns. tulevaisuusinvestoinnit ja yhteiskunnalliset kokeilut. Mikäli suhdanteet heikkenevät rajusti, niiden toteuttaminen nimenomaan väliaikaisena elvytystoimena voisi olla suhdannepoliittisesti perusteltua.

EK on kuitenkin jo aiemmin esittänyt huolensa, että suuri osa ns. tulevaisuusinvestoinneista on tavanomaisia menoja eivätkä ne lisää toivotulla tavalla talouden tuotantopotentiaalia. Tämä on erittäin suuri ongelma, koska mainitut menot rahoitetaan myymällä hyvin tuottaneiden valtion omistamien yhtiöiden osakkeita.

On myös mahdollista, että osa menolisäyksistä muuttuu pysyviksi, koska hallitus ei juuri ennen seuraavia vaaleja ehkä halua katkaista mainittujen menojen rahoitusta.

Viikon graafi: Suhdanteet viilenevät – ennustelaitokset synkentävät arvioitaan



Pienet yritykset ovat suuria luotettavampia kauppakumppaneita

Piksu: Yritystoiminta - Ke, 16/10/2019 - 11:26

Maksuviiveellisten yritysten suhteellinen osuus kaikista yrityksistä Suomessa on kasvanut 1,81 prosenttia vuodentakaisesta, selviää Intrumin yritysten maksuviivetutkimuksesta. Pienet, yksityissijoittajien suorassa omistajaohjauksessa olevat yritykset ovat luotettavimpia. Suuremmista yli 100 henkilöä työllistävistä yrityksistä lähes 35% on maksuviiveellisiä.

Yritysten maksuviiveiden määrät ovat kasvussa erityisesti pienissä yrityksissä, mikä tukee talouden käännettä kohti epävarmempia aikoja, toteaa Juha Iskala, Intrumin myyntijohtaja.

Keskuspankkikapitalismi jakaa kansan voittajiin ja häviäjiin

Salkunrakentaja - Ke, 16/10/2019 - 11:11
Uuden maailmanjärjestyksen voittajia ovat sijoittajat. Häviäjiä ovat kaikki muut.

Latitude 66 Cobalt -yhtiön tutkimukset laajenevat lisää Pohjois-Suomessa

Yle: Talous ja politiikka - Ke, 16/10/2019 - 11:02

Kobolttia ja muita teknologiamineraaleja etsivä Latitude 66 Cobalt -yhtiö on jättänyt kolme varausilmoitusta laajoista alueista Pohjois-Suomessa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille tehtyjen varausilmoitusten yhteenlaskettu pinta-ala on 3 700 neliökilometriä Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa. Yhtiö on hakenut alueille kaksivuotista varausta.

– Suomen kallioperää peittävä moreenikerros vaikeuttaa malmioiden löytämistä. Tästä syystä kaikki maamme kaivokset eivät sijaitse geologisten vyöhykkeidensä mielekkäimmillä paikoilla. Perusteellinen alueellinen geologinen tutkimus auttaa välttämään tämän virheen, Latitude 66 Cobalt Oy:n toimitusjohtaja Thomas Hoyer sanoo yhtiön tiedotteessa.

Uusien varausilmoitusten myötä yhtiö aloittaa vuodet 2020–2022 kattavan projektin, jota varten se kerää kansainvälisen tutkijaryhmän kartoittamaan geologisesti lupaavien alueiden parhaiden kobolttimalmioiden mahdollisia sijainteja.

Projektin tavoitteena on saada tietoa alueiden kallioperän rakenteesta ja ohjata yhtiön malminetsintälupahakemukset pitkäaikaisen kaivostoiminnan mahdollistaville alueille.

– Haluamme kehittää pitkäikäisiä kaivosprojekteja, joiden myötä työntekijät voivat sitoutua alueille, hankkia ja maksaa asuntonsa sekä kouluttaa lapsensa kotipaikkakunnalla koko kouluiän ajan. Tämä edellyttää, että tunnemme kyseiset geologiset alueet laajasti ja hyvin, Hoyer toteaa.

Hoyerin mukaan yhtiö on investoinut kolme miljoonaa euroa Kuusamon liuskevyöhykkeen tutkimuksiin kolmen viime vuoden aikana. Tätä tietoa aiotaan soveltaa iältään ja rakenteeltaan samanlaisiin geologisiin vyöhykkeisiin Suomessa.

Varaukset kattavat tuhansia neliökilometrejä

Latitude 66 Cobalt jätti syyskuussa 2 000 neliökilometrin aluetta koskevan varausilmoituksen Peräpohjan liuskevyöhykkeen itäiselle alueelle Rovaniemen eteläpuolelle. Elokuussa yhtiö teki ilmoituksen 600 neliökilometrin suuruisesta alueesta Itä-Lapissa ja Koillismaalla.

Yhtiöllä on myös aiempia varauksia samoilla alueilla.

- Alueellinen geologinen tutkimus vaatii merkittäviä taloudellisia panostuksia ja eri geologian osa-alueiden huippuosaajien kokoamista työskentelemään yhdessä. Tästä syystä useamman samantyyppisen geologisen vyöhykkeen tutkiminen yhdellä kertaa on järkevää, Hoyer perustelee.

Yhtiön mukaan nyt varatuilla alueilla on tehty geologista työtä aiemmin, mutta silloin on etsitty kuparia, kultaa tai muita teollisuuden perinteisesti tarvitsemia mineraaleja. Aiemmissa tutkimuksissa lupaavatkin kobolttilöydökset on sivuutettu.

Akkujen toimintavarmuuden ja turvallisuuden takaavasta koboltista on tullut haluttu raaka-aine uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen ja liikenteen sähköistymisen myötä.

Maastossa liikutaan jokamiehen oikeuksilla

Hoyer muistuttaa, että varausaika ei anna yhtiölle oikeutta kairauksiin tai ajoneuvojen käyttöön maastossa.

– Kaikki varausaikainen toiminta maastossa tapahtuu jokamiehenoikeuden puitteissa. Olemme maastotutkimusten aikatauluja suunnitellessamme yhteydessä paliskuntiin. Mikäli haluamme kerätä maaperänäytteitä, olemme etukäteen maanomistajiin yhteydessä, Hoyer sanoo.

Varausajan päättyessä yhtiö arvioi, mille osalle alueista on mielekästä tehdä malminetsintälupahakemuksia jatkotutkimuksia varten.

Haluatko tietää, mitä kotiseudullasi tapahtuu? Onhan sinulla jo puhelimessasi Ylen Uutisvahti? Lataa se tästä.

Tilaa Läheltä-niminen uutiskirjeemme sähköpostiisi.

Konkurssit

Findikaattori - Ke, 16/10/2019 - 10:00

Konkurssit

Lähde: Tilastokeskus / Konkurssit

Päivitetty: 16.10.2019 Seuraava päivitys: 20.11.2019

Konkurssien määrä tammi–syyskuussa 2019 edellisvuoden tasollaTilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–syyskuussa 2019 pantiin vireille 1 957 konkurssia, mikä on 27 konkurssia (1,4 prosenttia) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 9 182, mikä on 165 henkilöä (1,8 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna.Vireille pantujen konkurssien määrä väheni teollisuuden ja kaivostoiminnan, kaupan sekä muiden palvelujen päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät muiden palvelujen päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 580 konkurssia, mikä on 42 konkurssia (6,8 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna. Muiden palveluiden päätoimiala käsittää mm. informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan konkurssitilastoissa kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä.

Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssin alkaessa velallinen menettää määräysvallan omaisuuteen. Tuomioistuin määrää omaisuutta ja konkurssipesän hallintoa hoitamaan pesänhoitajan. Omaisuus realisoidaan ja varat käytetään velkojen suoritukseksi.

Konkurssitilastoinnin kehityksen seuranta on tärkeää, koska sen avulla saadaan keskeistä informaatiota yritysten ja investointien määrästä, työelämän elinvoimaisuudesta ja yleisesti talouden kehityksestä. Yleisten kehityssuuntien lisäksi konkurssi-indikaattoreiden avulla voidaan analysoida yritys- ja toimialakohtaisia suhdanteita sekä havaita mahdollisia yrityssektorin kehityksen esteitä ja haasteita. Konkurssien määrän seuranta tuottaa olennaista tietoa yhteiskunnan ja työelämän kehityksestä, koska konkurssien määrä heijastaa osaltaan myös yritysten ja työpaikkojen määrän kehitystä sekä sitä kautta työllisyyden ja kansalaisten tulotason vaihtelua. Teollisuuden ja yrityssektorin suhdanteiden lisäksi yritysten konkurssien määrän kehitys näkyykin seurannaisvaikutusten kautta myös kansantalouden suhdanteissa.

Kulttuurin arvonlisäys

Findikaattori - Ke, 16/10/2019 - 10:00

Kulttuurin arvonlisäys

Lähde: Tilastokeskus / Kulttuurin satelliittitilinpito

Päivitetty: 16.10.2019 Seuraava päivitys: 7.10.2020

Kulttuurin osuus taloudesta pieneni hieman vuonna 2017, vaikka peliala tuli mukaan kulttuurisatelliittiin Uusien laskelmien mukaisessa aikasarjassa vuonna 2017 kulttuurin osuus taloudesta on hieman laskenut edelliseen vuoteen verrattuna, eli osuus bruttokansantuotteesta oli 3,4 prosenttia (3,5 prosenttia vuonna 2016). Uusimmissa kulttuurisatelliittilaskelmissa on huomioitu sekä kansantalouden tilinpidossa tehty aikasarjakorjaus että joidenkin pelialan yritysten toimialasiirto. Pelialan lisääminen laskelmiin vaikutti niin, että aiemmin jatkuvasti laskeva suuntaus onkin ollut viime vuodet kasvava ja vasta vuonna 2017 kulttuurin osuus taloudesta – sekä tuotoksella että arvonlisäyksellä mitattuna – on kääntynyt laskuun. Kulttuurin osuus työllisistä on laskenut jatkuvasti, ja uusien laskelmien myötä osuus työllisistä on viime vuosina pienentynyt alhaisemmaksi kuin osuus tuotoksesta ja arvonlisäyksestä.

Indikaattorin kuvaus

Kulttuurin osuus bruttoarvonlisäyksestä kuvaa kulttuurin ja joukkoviestinnän toimialojen suoraa taloudellista merkitystä. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksessa kansantalouden tilinpitojärjestelmän kehikossa toteutetusta erillislaskelmasta, niin sanotusta kulttuurin satelliittitilinpidosta. Laskelmassa on mukana 58 kokonaan tai osittain kulttuuriseksi katsottua toimialaa.

Heikinheimo bloggaa: Vetovoimaa, työllisyyttä ja pitovoimaa

EK - Ke, 16/10/2019 - 09:43

Suomi kiinnostaa ulkomaisia opiskelijoita. Heidän on pystyttävä tulemaan maahan ja jäämään työmarkkinoillemme nykyistä helpommin. He lievittävät kasvavaa huippuosaajapulaa elinkeinoelämässä. Automaattinen työlupa tutkinnon suorittaneille olisi hyvä alku. Tarvitsemme heitä tekemään meistä suomalaisista monikulttuurisempia – tarvitsemme diversiteettiä sen jokaisessa ulottuvuudessa. Todellinen integroituminen edellyttää kielen oppimista. Kotoutuminen voi alkaa jo opintojen aikana, ja prosessi jatkua työmarkkinoilla sekä vapaa-ajalla. Kuka lanseeraisi kaikille avoimen verkkokurssin ”Elements of Finnish language”?

Vuosittain reilu 4 000 ETA-maiden ulkopuolelta tulevaa opiskelijaa ottaa vastaan koulutuspaikan suomalaisessa korkeakoulussa. Vuosi valmistumisen jälkeen heistä liki 1 000 on poistunut maasta. Oikeastaan he käyvät siis vain kääntymässä, sillä valtaosa heistä suorittaa opintonsa todella rivakkaa tahtia.

Nämä opiskelijat tulevat ETA-maiden ulkopuolelta, missä ovat myös suurimmat yritystemme kasvumarkkinat. He maksavat opiskelustaan lukukausimaksua, eikä heidän virtansa ole juurikaan tyrehtynyt lukukausimaksun käyttöön oton seurauksena. Lukukausimaksukeskustelun  kauhuskenaariot eivät siis ole toteutuneet. Tällä hetkellä tulijoita olisi enemmän, mutta lupaprosessit ovat tukossa. Suosituimmat aineet, joissa opiskellaan ovat ammattikorkeakoulupuolella insinöörin ja tradenomin koulutus. Yliopiston puolella opiskellaan eniten tekniikan alaa ja myös filosofian maisteriksi, joka harhaanjohtavasta nimestään huolimatta tarkoittaa yleensä luonnontieteitä. Potentiaalia siis on. EU-maiden opiskelijoita ei suomalainen tutkintokoulutus juurikaan houkuttele, vaikka heille se olisi ilmaista. Mutta onneksi tapaamme EU-maista tulevia opiskelijoita korkeakoulujen Erasmus-vaihdokkaina.

Jos opintojen aikana syntyisi kontakteja työelämään ja kaikki saisivat automaattisesti työluvan valmistuttuaan, työmarkkinoille olisi mahdollista saada vuosittain ainakin 1 000 koulutettua nuorta aikuista. He toisivat työpaikoille diversiteettiä ja myös monipuolisempaa kielitaitoa. Näistä nuorista aikuisista on mahdollista kasvaa monipuolisia huippuosaajia kansainvälistyvään Suomeen. Tällä hetkellä opiskelija voi opiskeluluvan päätyttyä hakea enintään vuoden mittaista oleskelulupaa työnhakua tai yrityksen perustamista varten. Prosessi on opiskelijalle monipolvinen ja lisää hankaluutta tuo edellytys osoittaa toimeentulo työnhaun ajalta. Työmarkkinoille jääminen on siis mahdollista, mutta olemme tehneet siitä turhan vaikeaa.

Olen itsekin asunut ja opiskellut ulkomailla ja tiedän varsin hyvin, että integroituminen vieraaseen yhteiskuntaan tapahtuu paikallisen kielen kautta. Suomea on mainostettu ajatuksella, että täällä englannilla pärjää. Monessa asiassa pärjääkin, ovathan esimerkiksi kurssit, joille opiskelijat tulevat englanninkielisiä. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Vaikka suomalainen viranomainen auttaa jo veroasioissakin kiinankielellä, hallinnon virallinen kieli on toinen.  Tällä hetkellä ulkomaisten opiskelijoiden opintoihin ei kuulu suomen kielen opintoja. Kuka lanseeraisi vaikkapa suuren suosion ja kansainvälisen menestyksen saavuttaneen Helsingin yliopiston ja Reaktor Oy:n ”Elements of AI” tyyppisen kaikille avoimen MOOCin suomen kielen oppimiseksi?  Tämä täytyisi tehdä vain kerran ja kaikille avoimena kurssina sen voisi suorittaa opiskelun aikana tai myöhemmin työpaikalta käsin tutkinnon jatkoksi.

Rakennusteollisuus: Rakentamisen alamäki syvenee ensi vuonna

Salkunrakentaja - Ke, 16/10/2019 - 09:30
Rakentaminen keskittyy väestön myötä entistä enemmän pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset