Uutiset

Näin koronavirus vaikuttaa Koneeseen – Q1 tulee olemaan vaikea

Salkunrakentaja - To, 27/02/2020 - 09:55
Tiistaina Finlandia-talolla järjestetyssä Koneen yhtiökokouksessa ajankohtaiset aiheet puhuttivat koronaviruksen johdolla.

Kuluttajien luottamus

Findikaattori - To, 27/02/2020 - 09:00

Kuluttajien luottamus

Lähde: Tilastokeskus / Kuluttajien luottamus

Päivitetty: 27.2.2020 Seuraava päivitys: 27.3.2020

Kuluttajien luottamus ennallaan helmikuussaKuluttajien luottamusindikaattori oli helmikuussa -4,5, kun se tammikuussa oli -4,6 ja joulukuussa -4,2. Viime vuoden helmikuussa luottamusindikaattori sai arvon -2,4. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -1,7. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–18. helmikuuta 1 041 Suomessa asuvaa henkilöä. Tilaston pitkät aikasarjat julkaistiin uudestaan tasokorjattuina ja tarkistettuina tammikuussa. Tasokorjauksesta kerrotaan tarkemmin tammikuun julkistuksenkatsausosiossa .Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä arviot kuluttajan oman talouden nykytilasta ja lähitulevaisuudesta heikkenivät helmikuussa tammikuuhun verrattuna. Odotukset Suomen talouden lähitulevaisuudesta pysyivät ennallaan, mutta arviot rahankäytöstä kestotavaroihin paranivat jonkin verran. Viime vuoden vastaavaan aikaan nähden luottamusindikaattorin osatekijät heikkenivät, lukuun ottamatta rahankäyttöaikeita, jotka pysyivät suunnilleen samalla tasolla.Helmikuussa kuluttajat arvioivat Suomen talouskehitystä heikoksi. Kuva omasta taloudesta oli kohtalaisella tasolla.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Kuluttajien luottamus kuvaa kuluttajien luottamusta talouteen.

Kuluttajien luottamusindikaattori on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi (positiivinen) lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.

Saldoluku saadaan vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Kuluttajien luottamusindikaattori on osatekijöiden saldolukujen keskiarvo.

Talouden kasvunäkymien analysoinnin kannalta on tärkeää tietää, kuinka kansalaiset näkevät oman ja maan taloudellisen tilanteen ja kuinka kansalaiset varautuvat tulevaisuuteen muun muassa kulutustottumuksillaan ja säästösuunnitelmillaan. Kuluttajabarometrin avulla saadaankin monipuolista tietoa kotitalouksien kulutus- tai säästöhalukkuudesta, ja sen avulla voidaan ennakoida kaupan ja hintojen kehitystä. Kuluttajabarometrin indikaattorit muodostavat laajan tietopohjan niin kansantalouden kehityksen kuin kotitalouksien kysynnän kasvun ennakointiin.

Vuokratontin omistaminen on turvallinen ja helppohoitoinen sijoituskohde

Piksu: Asunnot ja metsä - To, 27/02/2020 - 08:19

Useampi kuin joka toinen uusi asunto sijaitsee nykyään vuokratontilla. Tampereella ja Oulussa jopa kahdeksan kymmenestä uudesta asunnosta rakennetaan vuokratontille. Ilmiö on uusi selviää Hypo:n asuntomarkkinakatsauksesta.

Vuokratontilla on etuja tarjottavanaan:

  • asunnon omistajat pystyvät täysin hallitsemaan asunto-osakeyhtiötään toisin kuin vuokra-asumisessa tai osaomistusasumisessa
  • pääomasijoittajat pääsevät mukaan sijoittamaan ja rahoittamaan ja heille tarjoutuu asunnonvuokraamista helpompi ja turvallisempi sijoituskohde
  • asunnon omistajat tarvitsevat vähemmän pääomaa ja ovat ikään kuin osittaisella piilovuokralla

Päätösten vinoumat markkinoilla

Salkunrakentaja - To, 27/02/2020 - 08:11
Inhimillinen ajattelu on täynnä erilaisia vinoumia ja huonoja päätöksiä.

Luottamus laskussa palvelualoilla

EK - To, 27/02/2020 - 08:00

Suomen luottamuslukemat ovat linjassa muualla nähdyn kehityksen kanssa. Globaalin teollisuuden elpymisestä on ollut jo merkkejä alkuvuodesta, mutta on huomattava, että koronaviruksen vaikutukset eivät juurikaan näy näissä lukemissa. Käänne huonompaan on ollut nopea ja virus on nyt suurin uhka globaalille taloudelle, sanoo EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen.

Teollisuusyritysten luottamus nousi helmikuussa edelliskuukauden tasolta. Luottamusindikaattorin uusin saldoluku oli -3 (tammikuussa -8). Luottamus oli helmikuussa kuitenkin yhä alle pitkän aikavälin keskiarvon (+1).

Rakennusalan luottamusindikaattorin saldoluku oli helmikuussa +1, eli sama kuin edelliskuun tarkistettu saldoluku. Alan luottamus on edelleen pitkän aikavälin keskiarvoa (-6) korkeammalla.

Palvelualan luottamusindikaattorin saldoluku oli helmikuussa +6, mikä on kolme pistettä alempi lukema kuin tammikuun tarkistettu lukema. Luottamus painui selvemmin alle pitkän aikavälin keskiarvon, joka on +13.

Vähittäiskaupan luottamusindikaattori jatkoi laskuaan helmikuussa. Indikaattorin uusin saldoluku oli -7, kun edellisen kuun saldoluku oli -4. Luottamusindikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on -1.

”Tulevan talouskehityksen kannalta keskeisintä on nyt nähdä, millaista jälkeä koronavirus saa aikaan Euroopan palvelusektorilla. Teollisuuden alamäen on tähän asti kompensoinut palveluiden hyvä vire, mutta nyt sekin voi hyytyä. Euroalueen talous on jo nyt taantuman partaalla, joten isoa tuuppausta ei tarvita kääntämään tilannetta entistä huonommaksi”, Pakarinen summaa.

Ekonomisti: Koronaviruksella merkittäviä vaikutuksia Suomen teollisuuteen

Salkunrakentaja - To, 27/02/2020 - 07:45
Suomi tulee kärsimään koronaviruksen aiheuttamasta talousshokista, kun globaalit tuotantoketjut pysähtyvät eri puolilla maailmaa.

Ohjelmistotalo Innofactor etenee oikeaan suuntaan

Salkunrakentaja - Ke, 26/02/2020 - 17:55
Innofactorin vuoden 2019 käyttökate ja tilauskanta paranivat merkittävästi edellisestä vuodesta.

Ekonomisti: Koronavirus on ennennäkemätön kysyntä- ja tarjontashokki – saattaa olla yllättävä taka-askel maailmankaupassa

Salkunrakentaja - Ke, 26/02/2020 - 10:33
oronaviruksen talousvaikutuksissa on kyse samanaikaisesta kysyntä- ja tarjontashokista, jolle on vaikea löytää suoraa vastinetta historiasta, arvioi EK:n pääekonomisti.

Verokertymät vaarassa yritysten tulosten heikentyessä

EK - Ke, 26/02/2020 - 10:01

Koronavirus jyllää maailmalla aiheuttaen suunnatonta huolta ja myös sen talousvaikutuksista saadaan hälyttäviä tietoja. Yritysten viime vuosien melko hyvän kannattavuuden heikentymisellä olisi julkistalouden kannalta dramaattiset vaikutukset, arvioi EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Yritysten osingonjakoa joskus paheksutaan, koska tämän katsotaan vääristävän tulonjakoa. Toiseen suuntaa kuitenkin vaikuttavat yritysten voittoihin perustuvat tulot, jotka paisuttavat valtion kassaa. Niillä rahoitetaan merkittävällä tavalla hyvinvointiyhteiskunnan menoja.

Esimerkiksi vuonna 2018 taloudessa oli vahva nousuvire ja yritysten kannattavuutta kuvaava toimintaylijäämä nousi 13,6 prosenttiin bkt:sta. Luku oli hyvää tasoa, vaikka selvästi vähemmän kuin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä keskimäärin.

Toimintaylijämän vahvistumisen ansiosta valtio keräsi vuonna 2018 osinkotuloja ja pääomatuloveroja noin 9,4 mrd euroa, joka vastaa on noin 4 prosenttia bkt:sta. Summa koostui kolmesta tekijästä: yhteisöverosta, valtion yhtiöiden osingoista ja kotitalouksien maksamista osinkoveroista.

Suurin tekijä potissa oli 6 mrd euron yhteisövero, jonka yritykset maksoivat suoraa voitoistaan. Tämän lisäksi julkisyhteisöt vuonna 2018 perivät valtion yhtiöiden osingoista sievoiset 2,8 mrd euron osinkotulot. Lisäksi kotitaloudet maksoivat vuonna 2018 runsaan 300 miljoonan euron osinkoveropotin.

Ministeriön varoitus voi käydä toteen

Valtiovaranministeriö arvio Julkisen talouden suunnitelmassaan, viime syksynä, että yhteisöverokertymä kasvaisi vuosittain noin 3,5 prosenttia ja veropohjan kasvu hidastuisi vasta vaalikauden lopulla. Ministeriö kuitenkin varoitti, että yhteisöverontuotto on herkkä suhdannekehitykselle ja muutokset talouskasvussa ja yritysten tuloksissa voivat aiheuttaa merkittäviäkin muutoksia kertymään.

Näin tulee mahdollisesti tapahtumaan. Mikäli yritysten kannattavuus ja osingonmaksukyky heikkenee rajusti, voi verokertymä laskea rajusti jo tänä vuonna. Esimerkiksi kannattavuuden painuminen vuoden 2014 tasolle merkitsisi noin 2 mrd euron leikkausta pelkästään yhteisöverotuotossa.

Huolestuttavat tiedot koronaviruksen talousvaikutuksista voivat tarkoittaa selvästi tätä heikompaa verokertymäkehitystä. Veronkantojen nostaminen olisi huono lääke, koska se vaarantaisi yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja vähentäisi verotuksen ennakoitavuutta.

Viikon graafi: Yritysten toimintaylijäämä vaihtelee suhdanteiden mukaan

Suomen vähittäiskauppa kasvaa väkevästi

Salkunrakentaja - Ke, 26/02/2020 - 09:53
Vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi tammikuussa 4,1 prosenttia vuodentakaisesta, kertoo Tilastokeskuksen kaupan pikaennakko.

Perustellut ja yksinkertaiset säännöt ovat kilpailukyvyn perusta

Piksu: Yhteiskunta - Ke, 26/02/2020 - 09:47

Vuonna 2018 voimaan tulleella GDPR asetuksella EU asetti vaatimukset miten yritysten tulee suojata yksilön oikeuksia silloin kun yritysten tietoon tulee ihmisten henkilökohtaisia tietoja. Sinulla on oikeus muun muassa, tietää mitä henkilötietoja organisaatiolla on sinusta, miten ja mihin tarkoitukseen henkilötietojasi käsitellään ja pyytää virheellisten, epätarkkojen ja puutteellisten henkilötietojesi korjaamista.

Säännöt olivat monin kohdin tarpeellisia, mutta jotkin osat säännöistä ovat raskaita. GDPR heikensi dataa käsittelevien eurooppalaisten pk-yritysten kannattavuutta. Etlan tutkimusjohtajan Heli Kosken ja tutkija Nelli Valmarin raportin Short-term Impacts of the GDPR on Firm Performance” (ETLA Working Papers 77) mukaan tiukentuneen tietosuojasääntelyn kustannukset olivat osalle yrityksistä ensimmäisenä vuotena jopa mittavat.

Perustellut, mahdollisimman kevyet ja yksinkertaiset yhteiset säännöt luovat pohjan kilpailukyvylle. Tässä tapauksessa voidaan kysyä tuliko vahingossa liian raskaat säännöt.

Osta ja pidä -asuntosijoittajan pahimmat virheet – kassavirran tärkeyden aliarviointi

Salkunrakentaja - Ke, 26/02/2020 - 08:50
Onko tämä hyvä diili? -kysymyksiä tulee säännöllisin väliajoin.

Kenen vastuulla on taloyhtiön kunnossapito?

Salkunrakentaja - Ke, 26/02/2020 - 08:33
Ei ole aina selvää, kuka on vastuussa osakehuoneiston puutteiden korjaamisesta.

Bioteknologiayhtiö Moderna toimittaa ensimmäisen kokeellisen koronavirusrokotteen – osake pomppasi +22 prosenttia

Salkunrakentaja - Ti, 25/02/2020 - 21:09
Amerikkalainen Moderna on lähettänyt ensimmäisen erän uudenlaista kokeellista koronavirusrokotetta liittovaltion tutkijoille ihmistestejä varten.

Työllisyysaste nousi 73,4 prosenttiin – Ekonomisti: ”Väkeviä työllisyyslukuja”

Salkunrakentaja - Ti, 25/02/2020 - 18:43
Sekä työllisyys että työttömyys kasvoivat vuoden takaiseen verrattuna, kertoo Tilastokeskus.

Suomalainen lääkekehitysyhtiö julkisti tutkimustuloksia – osake pomppasi +33 prosenttia

Salkunrakentaja - Ti, 25/02/2020 - 15:22
Pörssiyhtiö Herantis Pharma tiedotti tänään alustavia tuloksia kehittämänsä lääkeaihion kliinisestä tutkimuksesta.

Koronavirus lisäsi sijoittajien hermoilua – tunnelmat synkkenivät nopeasti

Salkunrakentaja - Ti, 25/02/2020 - 13:31
Sentimentti-indikaattorit kertovat selvää kieltään sijoitustunnelmien nopeasta muutoksesta.

Haastava ulkoinen ympäristö, kriisit ja poliittinen epävarmuus rasittavat Latinalaisen Amerikan kasvua

Euro ja talous - Ti, 25/02/2020 - 12:25
Latinalaisen Amerikan suurimmat taloudet Brasilia ja Meksiko ovat kärsineet poliittisesta epävarmuudesta. Argentiinassa ja Venezuelassa ongelmien laajuus on yltänyt kriisiluokkaan.

EK suosittelee yrityksiä varautumaan koronaviruksen mahdolliseen laajamittaiseen leviämiseen

EK - Ti, 25/02/2020 - 10:33

Kiinasta alkuvuonna käynnistynyt uuden koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tartuntatautiepidemia on viime päivinä osoittanut huolestuttavia merkkejä. Virus aiheuttaa influenssaa muistuttavia hengitystieoireita. Osa tartunnan saaneista voi myös saada keuhkokuumeen. Suurin osa sairastuneista saa kuitenkin nykytiedon valossa vain lieviä oireita.

Minkäänlaiseen paniikkiin ei ole aihetta, mutta viruksen leviämisen uhka on siinä määrin vakava, että EK suosittelee yritysten päivittävän omat varautumissuunnitelmansa.
Tässä muutamia käytännön toimenpiteitä, joita yritysten on syytä harkita:

1) Tärkein asia viruksen leviämisen estämisessä on hyvä käsihygienia. Yritysten on syytä muistuttaa niistä henkilöstöään.

2) Yritysten on hyvä ohjeistaa henkilöstönsä siitä, miten oireita saaneiden halutaan käyttäytyvän.

3) Yrityksen matkustus on syytä ottaa tarkempaan kontrolliin. Monet yritykset ovat jo rajoittaneet matkustamista esimerkiksi Kiinaan, vähintään tietyille alueille siellä.

4) Yritysten on hyvä miettiä, onko riskialueilla vierailleiden syytä tehdä töitä etänä kotoaan tietty aika matkalta palaamisen jälkeen, vaikka eivät olisikaan saaneet oireita.

5) Yritysten on syytä seurata tilanteen kehittymistä tarkoin, mieluiten päivittäin ja päivittää varautumisensa tasoa tilanteen kehittymisen ja viranomaisohjeistuksen muutosten mukaisesti. Suomessa viranomaisohjeistuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Ulkoministeriö vastaa matkustusohjeista ja maakohtaisista matkustustiedotteista.

6) Mahdollisen laajamittaisen leviämisen varalta on hyvä käynnistää skenaariopohjainen työ sen ymmärtämiseksi:
– miten laajamittaiset henkilöstön poissaolot vaikuttaisivat yrityksen toimintaan ja miltä osin näitä riskejä voitaisiin mitigoida esimerkiksi ohjeistamalla tarvittaessa, että henkilöstö työskentelee kotoaan käsin kaikissa niissä työtehtävissä, missä se on mahdollista ja miltä osin yritys voi esimerkiksi hankkia tilapäistyövoimaa mahdollisen sairastuvuuspiikin aikana.
– miten tilanne tällä hetkellä vaikuttaa yrityksen raaka-aineiden, varaosien ja muiden hyödykkeiden saantiin ja onko sen mahdollista ottaa käyttöön tai varautua rakentamalla vaihtoehtoisia hankintakanavia, mikäli tilanne olennaisesti heikkenee.

EK tulee myös seuraamaan tilanteen ja viranomaisohjeiden kehittymistä tarkoin ja päivittää tällä sivulla olevia ohjeita tarvittaessa.

Yleisiä kysymyksiä koronaviruksesta

Miten uusi koronavirus tarttuu?
Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. Ilmassa virukset eivät säily. Mahdollisesti virus tarttuu myös kosketuksen kautta. Koronavirukset eivät kuitenkaan säily päiväkausia pinnoilla vaihtelevissa lämpötiloissa. Uusi koronavirus voi tarttua ihmisestä toiseen. Taudin itämisajaksi on arvioitu 2–12 päivää, keskimäärin noin 5 päivää.

Mitkä ovat uuden koronaviruksen oireet?
Nykytiedon mukaan monien sairastuneiden oireet ovat olleet lieviä, mutta joukossa on ollut myös vakavasti sairastuneita. Monella vakavampia oireita saaneella on lisäksi ollut jokin perussairaus. Oireita ovat mm. kuume, yskä, hengenahdistus, lihassärky, väsymys

Miten uutta koronavirusta ehkäistään?
Uuden koronaviruksen aiheuttamia tartuntoja ehkäistään samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioiden aiheuttajia. Hengitystieinfektioita vältetään parhaiten huolehtimalla käsi- ja yskimishygieniasta.

Älä koskettele silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi. Pese kädet vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan Jos niitä ei ole saatavilla, käytä alkoholipitoista käsihuuhdetta. Käytä kertakäyttöpyyhkeitä käsien kuivaamiseen. Jos käytät suu-nenäsuojusta, älä koskettele sitä käsilläsi.

Vältä läheistä kosketusta henkilöön, jolla on hengitystieinfektio. Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi. Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin.

 

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset