Uutiset

Saiko Jorma Ollila nyt synninpäästön? – Historiantutkijoiden mukaan johtamistyyli ei tuhonnut Nokian matkapuhelinbisnestä

Salkunrakentaja - 1 tunti 53 min sitten
Nokialta matkapuhelinliiketoiminnan romahtamisen syyt löytyvät muualta kuin ylimmän johdon käytöksestä, väittää tuore tutkimus.

Taas tehtiin miljardikauppa ja ohjelmistojätin tahtia lyö suomalainen – miksi Tieto ja norjalaisfirma yhdistyvät, toimitusjohtaja Kimmo Alkio?

Yle: Talous ja politiikka - 1 tunti 56 min sitten

Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on kolme miljardia euroa. Uuden yhtiön palveluksessa on 24 000 työntekijää. Kotipaikka on Espoossa.

Tiedon toimitusjohtajasta Kimmo Alkiosta tulee myös uuden yhtiön vetäjä. Tiedon osakkeenomistajat omistavat firmasta 62,5 prosenttia ja EVRY:n osakkeenomistajat 37,5 prosenttia.

Miksi suurkauppa tehtiin, Tiedon toimitusjohtaja Kimmo Alkio?

– Tässä yhdistelmässä on poikkeuksellisen paljon täydentäviä tekijöitä. Meillä on esimerkiksi toisiaan täydentävät liiketoiminnot ja maantieteellinen läsnäolo.

– Ensinnäkin pyrimme olemaan kasvuyhtiö. Molemmat yhtiöt ovat palkanneet viimeisen vuoden aikana yli tuhat henkilöä, ja tämä yhdistyminen hyvin tärkeä tekijä kasvun jatkumiseksi.

– Samanaikaisesti luonnollisesti katsomme myös kasvumahdollisuuksia. Pidemmällä aikajänteellä emme sulje pois lisäyritysostoja.

Miten suuria synergiaetuja yhdistymisestä saadaan?

– Kaavailemme noin 75 miljoonan euron vuotuisia kustannussynergioita. Huomattavaa kustannussäästöpotentiaalia on muun muassa hallinnon ja myynnin kuluissa sekä toimistotilojen ja ostojen sekä investointien tuottavuuden tehostamisessa.

Aiotteko vähentää työntekijöitä?

– Kokonaistoimenpidelista keskittyy ennen kaikkea kasvuun. Kustannussäästöjen yksityiskohtiin on liian aikaista kommentoida tässä vaiheessa, koska itse suunnittelu yritysten kesken ei ole vielä voinut alkaa.

Miksi ohjelmisto- ja tietotekniikka-alan yhtiöt yhdistyvät nyt kiihtyvällä vauhdilla?

– Alan kansainvälinen kilpailu on yhä kovempaa. Osaamiseen ja investointeihin tarvitaan yhä enemmän niin sanottua kriittistä massaa eli resursseja ja paukkuja. Toki markkinoilla on tilaa myös startup-yrityksille.

Lue myös:

Ohjelmistoyritys Tieto ja norjalainen Evry yhdistyvät kolmen miljardin digijätiksi

Tunnettuja suomalaisyrityksiä on myyty lyhyen ajan sisällä ulkomaille – Mistä kaupoissa on oikein kysymys?

Buffett:n sijoittajakirje 1991

Piksu: Kevyttä - 3 tuntia 44 min sitten

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1991 kirjeen sisältöön ja aiheena on:

  • Alhainen arvostus tuo tuottoja kahdella tapaa, kun tuloskunto paranee ja PE-kerroin nousee
  • Yrityksen taloudellinen etu tuo poikkeuksellisia tuottoja, mikäli tuote tai palvelu 1) on haluttu, 2) sille ei ole kilpailua eikä vaihtoehtoisia tuotteita ja 3) sitä ei ole reguloitu.

Tutkimuksen ja Rinteen hallituksen näkymät

Piksu: Yhteiskunta - 3 tuntia 49 min sitten

Rinteen hallitus on lupaillut tukea koulutukselle ja tieteelle. Tieteen lupaukset lienevät jääneet epämääräisemmiksi, mutta yhteiskunnan tukea toisen asteen koulutukselle lisätään. Eri asioita kuitenkin ovat, onko maksuttomuus paras motivaattori omiin opintoponnistuksiin, joita kuitenkin tarvitaan. Edelleen on selvää, ettei kaikki koulutukseen ja tutkimukseen kannettu ja kaadettu raha tietenkään välttämättä tuota paljon mitään.

Taloustieteen professori Matti Viren on useissa kirjoituksissaan kyseenalaistanut sen, että koulutuksen lisärahoitus automaattisesti toisi mukanaan hyötyä. Tuossa viimeisessä kirjoituksessaan hän puhuu varsin paljon kulttuurialasta, mutta on aiemmin kritisoinut esimerkiksi professorien vähäistä työajan käyttöä. 

Buffett:n sijoittajakirje 1991

Talousmentor - 4 tuntia 32 s sitten
Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1991 kirjeen sisältöön ja aiheena on:
  • Alhainen arvostus tuo tuottoja kahdella tapaa, kun tuloskunto paranee ja PE-kerroin nousee
  • Yrityksen taloudellinen etu tuo poikkeuksellisia tuottoja, mikäli tuote tai palvelu 1) on haluttu, 2) sille ei ole kilpailua eikä vaihtoehtoisia tuotteita ja 3) sitä ei ole reguloitu.

Facebook julkisti pitkään huhutun oman digitaalisen valuuttansa

Yle: Talous ja politiikka - 5 tuntia 42 min sitten

Sosiaalisen median yhtiö Facebook on julkaissut suunnitelmansa käynnistää Libra-nimisen (suomeksi vaaka) virtuaalivaluutan, joka liittyy sen nykyisiin palveluihin.

Digitaalinen valuutta on tarkoitus lanseerata ensi vuoden alkupuoliskolla. Yhtiö kehittää myös palvelun, jolla digitaalista valuuttaa voi säilyttää, käyttää ja lähettää muille käyttäjille.

Maksujärjestelmä kiinnittyy Facebookin pikaviestipalveluihin Messengeriin ja WhatsAppiin. Virtuaalista lompakkoa hallitaan Calibra-nimisellä sovelluksella.

Kun esimerkiksi kryptovaluutta Bitcoin on ollut esillä julkisuudessa nopeasta arvonvaihtelustaan ja ajoittain myös siihen liitetyistä huijauksista, Facebook tähtää valuutallaan enemmän maksujärjestelmäksi, jolla käyttäjät voivat siirtää maksuja toisilleen ja palvelua käyttäville yrityksille.

Yhtiön kehittelemän valuutan arvo tulee olemaan sidoksissa joihinkin perinteisiin suuriin valuuttoihin, jotta sen arvo ei heittelisi.

Reutersin mukaan Facebook toivoo, että uudella valuutalla se voi tarjota osalle asiakkaistaan ensi kertaa pääsyn pankkimaailman palveluihin.

Lisää tuottoa pikaviestintäpalveluista

Facebook yrittää hankkeellaan laajentua sosiaalisen median jättiläisestä sähköisen kaupankäynnin ja maksuliiketoiminnan suuntiin. Se toivoo näin saavansa nykyistä enemmän tuottoa pikaviestipalveluidensa käyttäjistä.

Yhtiön projektissa ovat mukana muun muassa Visa, Mastercard, PayPal ja Uber. Kaikkiaan mukana on ainakin 27 kumppaniyritystä. Facebook on perustanut niiden kanssa Libralle Sveitsiin valuuttaa hallinnoivan säätiön.

Reutersin haastattelema asiantuntija pohti Facebookin hankkeeseen liittyvän monia haasteita: esimerkiksi verotus vaihtelee eri maissa, ja maailmanlaajuisen valuutan hallinnointi voi olla vaikeaa.

Huolta on herättänyt myös yksityisyys, sillä Facebook on ollut julkisuudessa tietoturvaongelmien vuoksi.

Lue myös

BBC: Facebook aikoo julkaista oman digivaluuttansa "GlobalCoinin" vuonna 2020 – hamuaako yhtiö käyttäjien rahankäyttötietoja?

Amazon kaksinkertaisti tuloksensa, Facebookia ei lannista edes miljardisakko – jättiläisten synkkä syksy on muisto vain

Pankki: Omistusasuminen maakunnissa kannattaa – laskevista hinnoista huolimatta

Salkunrakentaja - 6 tuntia 17 min sitten
Parantunut työllisyystilanne on POP Pankin mukaan tukenut maakuntien asuntokauppaa.

Tunnettuja suomalaisyrityksiä on myyty lyhyen ajan sisällä ulkomaille – Mistä kaupoissa on oikein kysymys?

Yle: Talous ja politiikka - 8 tuntia 33 s sitten

Ohjelmistoyritys Tieto ja norjalainen Evry kertoivat tiistaina yhdistyvänsä. Kahden yhtiön liitossa syntyvä uusi yhtiö tunnetaan jatkossa nimellä TietoEvry, ja se työllistää 24 000 henkilöä.

Tiedon ja Evryn liitto on jälleen yksi lisä tämän kevään ja kesän aikana tehtyjä yrityskauppoja. Niistä useissa suomalaisen yrityksen on ostanut ulkomainen taho.

Seurauksena pintaan on noussut keskustelu suomalaisen omistuksen katoamisesta vieraisiin käsiin. Onko siihen kuitenkaan aihetta?

– Omistuksen kotimaisuutta mietitään hyvin paljon varsinkin tilanteissa, joissa yritys toimii julkisella alalla, kuten hoivayritykset. Laajemmassa kuvassa kyse on yrityksen pääomistajan arvoista; kuinka tärkeänä pidetään sitä, että yritystä kehitetään pitkäjänteisesti kotimaisessa omistuksessa. Ylipäätään keskustelu yrityksen kotimaisuudesta vähän ylikorostuu keskustelussa. Joskus sillä on merkitystä, joskus ei, EY:n yrityskauppoihin perehtynyt johtaja Antti Uusitalo sanoo.

Viime aikoina uutisoiduissa kaupoissa on kyse myös siitä, että ulkomaiset ostajat pääsevät niiden avulla esimerkiksi uusille markkina-aluille, saavat lisää markkinaosuutta tai hankkivat teknologiaa.

Tilanne on nyt myyjän kannalta otollinen myös siksi, että pitkään jatkunut nousukausi on tehnyt yrityksistä arvokkaampia. Hyvään kuntoon saatua yritystä ei tarvitse myydä halvalla.

– Ajatus yrityskaupoissa on pääsääntöisesti se, että ostaja uskoo ostokohteen olevan arvokkaampi itselleen kuin se on myyjälle. Tämä johtuu ennen kaikkea ostajan mahdollisista synergiaeduista ostokohteen ja nykyliiketoiminnan kanssa. Toiseksi ulkomainen ostaja voi hyötyä Suomea matalammasta pääoma- ja yritysverotuksesta, jolloin ostettava yritys on ostajalle arvokkaampi pelkästään liiketoiminnan nykytilassa, Nordnet-pankin Suomen maajohtaja Suvi Tuppurainen sanoo.

Suvi TuppurainenOstaja näkee yrityksen arvon usein eri tavalla kuin sen myyjä, Suvi Tuppurainen tiivistää yrityskauppojen perussäännön.Karoliina Simoinen / Yle

Yrityskauppoja on tehty parin viime kuukauden aikana useita. Suvi Tuppurainen ja Antti Uusitalo kommentoivat tässä niistä muutamaa.

Ramirent – Loxam

Rakennuskonevuokraamo Ramirent on siirtymässä ranskalaisen alan jätin Loxamin omistukseen. Kauppasumma lähentelee miljardia euroa.

Antti Uusitalo: Loxam on johtava konevuokraaja Euroopassa. On aivan selvää, että he ovat jo pidempään tarkastelleet vahvasti täydentävillä maantieteellisillä alueilla toimivia Ramirentia ja Cramoa. Konevuokraajien arvostustasot ovat olleet pidempään jo varsin kohtuullisella tasolla, joten ajoitus ostokselle on Loxamille järkevä. Yleisesti konevuokraustoimialalla on ollut erittäin aktiivista yritysjärjestelyiden osalta viime aikoina.

Suvi Tuppurainen: Ramirentin toimialalla ydinmarkkinat ovat hidastuneet viime aikoina ja tämä on näkynyt jo osakekurssissa. Rakennussektorin vuokrausmarkkinan pitkän aikavälin kasvuun voi nyt päästä kiinni ilman yltiöoptimistista tulevaisuuden hinnoittelua.

Lue lisää kaupasta:

Ranskalaisyhtiö ostaa konevuokraaja Ramirentin – tarjoaa osakkeesta lähes tuplasti pörssikurssiin verrattuna

Fazer ravintolapalvelut – Compass Group

Isossa-Britanniassa pääkonttoriaan pitävä ravintolajätti Compass Group toimii 50 maassa ja kertoo olevansa yritysten ruoka- ja tukipalveluiden markkinajohtaja ja samalla maailman seitsemänneksi suurin yksityinen työnantaja.

ST: Ostajan nykyliiketoiminnan huomioiden suunnitelmana näyttää olevan kansainvälisesti tehokkaan palveluyrityksen luominen verrattain vakaille markkinoille.

AU: Amica on ollut varmasti Compass Groupin ostoslistan kärjessä vuosia [pitkään], ja nyt oli viimein Fazerilla oikea aika luopua toiminnasta. Vaikea nähdä, että ostajia olisi hirveästi muualta löytynyt. Compass oli käytännössä ainoita relevantteja ostajia.

Lue lisää kaupasta:

Fazer myy ravintolatoimintansa globaalille monimiljardiyritykselle – Kaupassa siirtyy lähes puolet koko konsernin työntekijöistä

Telenor – DNA

Keväällä norjalainen telealan yritys Telenor kertoi ostaneensa reilun puolikkaan teleoperaattori DNA:sta. Norjan valtio on Telenorin enemmistöomistaja. Telenor on valmis ostamaan myös loput DNA:n osakkeet ja aikoo pitää DNA:n Helsingin pörssin listalla.

AU: Telenor toteuttaa tällä kaupalla laajentumisen Suomeen pohjoismaisena toimijana. Myyjinä toimineet [toimivat] Finda Telecoms ja PHP Holding ovat sijoittajia, jotka luonnollisesti miettivät milloin ja miten kannattaa sijoituksesta luopua. Nyt löytyi sopiva ostaja sopivalla hinnalla.

ST: Käytännössä DNA oli Telenorille ainoa realistinen portti Suomen operaattorimarkkinoille kokoluokkansa ja hintansa puolesta. Samalta toimialalta tulevana ostajana Telenor saanee hyödynnettyä synergiaetuja parhaimmalla tavalla. Tämän johdosta voi olettaa, että Telenorin tarjous kuvastaa melko hyvin maksimihintaa, jota DNA:sta on voinut odottaa.

Lue lisää kaupasta:

Analyysi: DNA:ta myytiin Norjaan, mutta mitä norjalaiset aikovat yhtiölle tehdä?

Kotipizza – Orkla

Norjalainen raha oli liikkeellä myös vuoden 2018 lopulla, kun elintarvikealan suuryritys Orkla osti Kotipizzan. Kauppa on saatu jo niin valmiiksi, että Kotipizzan osakkeen poistamisesta Helsingin pörssin päälistalta on hiljattain jätetty hakemus pörssiin.

Ahvenanmaalainen perunalastuyritys Chips ja makeistehdas Panda ovat olleet osa Orkla-konsernia jo vuosikausia.

ST: Orkla on profiloitunut aiemminkin yritysostoilla osana kasvustrategiaansa. Todennäköisesti ajatuksena on monistaa toimivia konsepteja myös kansainvälisesti. Vastaa logiikaltaan Telenorin DNA:sta tekemää tarjousta.

AU: Orkla on ollut erittäin aktiivinen ostamaan kuluttajatuotebrändejä ja jakelukanavia viime vuosina. Orkla johtaa pakastepizzamarkkinaa pohjoismaissa ja 2018 alkupuolella laajentuivat pizzan jakeluun Tanskassa yrityskaupan myötä. Kotipizzan ostaminen oli tähän luonnollinen jatke. Kotipizzan omistajat tekivät kaupassa hyvän tilin.

Lue lisää kaupasta:

Kotipizza-kauppa tuomassa mojovat tuotot yhtiöön sijoittaneille – ravintoloiden toiminta jatkuu ennallaan

n osakas ja johtaja yritysjärjestelyissäAntti Uusitalo on EY:n osakas ja johtaja yritysjärjestelyissäJari Kovalainen / Yle

Mutta tehdään niitä yrityskauppoja myös toisin päin. Kesäkuussa on uutisoitu muutamasta kaupasta, joissa suomalainen yritys on käynyt ostoksilla ulkomailla. Mitä niistä pitäisi ajatella? Tuppurainen ja Uusitalo kommentoivat.

Metso – McCloskey

Raskaita kaivoskoneita valmistava Metso hankki Kanadasta kivenmurskauskoneita valmistavan yrityksen, joka on selvästi Metsoa pienempi. McCloskey pitää pääkonttoriaan Ontario-järven liepeillä reilun sadan kilometrin päässä pääkaupungista Torontosta.

ST: Metso itse on ollut yritysostospekulaatioiden kohteena viimeisen kymmenen vuoden aikana useasti. Toimimalla itse aktiivisesti toimialallaan Metso pyrkii asemaan, jossa se on toimija eikä toiminnan kohde. Kauppasodan uhan ja maailmantalouden kasvuennusteiden hidastumisen vuoksi nyt voi olettaa olevan paria viime vuotta otollisempi hetki peliliikkeille.

AU: Metsolle kasvuinvestointi sekä tarjonnan laajennus kivenmurskausmarkkinoilla. Kuten Metso itse kertoi, tällä kaupalla myös tasapainotetaan liiketoimintaportfoliota kaivostoiminnasta maanrakennusalalle.

Lue lisää kaupasta:

Metso tekee lähes 300 miljoonan euron kaupan

Elisa – Polystar Osix

Ruotsalainen Polystar Osix -yhtiö tarjoaa teleoperaattoreille verkon valvonta- ja analytiikkaohjelmistoratkaisuja.

AU: 70 miljoonan euron kauppa, joka on aika tyypillinen tämän hetkiseen yrityskauppamarkkinaan, jossa perinteisen toimialan yhtiö (operaattori) hankkii ohjelmisto-osaamista ympäröivän maailman vahvasti digitalisoituessa. Operaattorit pohtivat laajalti täydentävien ohjelmistoyritysten ostomahdollisuuksia. Kuten tekevät monet muut yritykset.

ST: Teleoperaattorimarkkinoilla tapahtuu isoa muutoksia, kuten mm. edellä mainituista kaupoista voi päätellä. Yhtiöt etsivät uutta kasvua uusista lähteistä. Pohjoismaissa ja varsinkin Suomessa markkina on saturoitunut eli tarjontaa on enemmän kuin kysyntää. Liittymiä ja mobiililaitteita alkaa olla henkilöä kohden jo niin merkittävästi, että kasvua täytyy hakea jatkossa muualta.

Tekeekö Kone vielä suurkaupan?

Näiden toteutuneiden tai lähes toteutuneiden kauppojen lisäksi kesän korvalla talousuutisten kärkeen nousi markkinahuhu, kun uutistoimisto Reuters kertoi lähteisiinsä viitaten hissiyhtiö Koneen ostavan kilpailijansa saksalaisen Thyssenkruppin hissiliiketoiminnan.

ST: Kone on suomalainen menestystarina, yksi tavallisten sijoittajien suosikkiosakkeista ja sijoittajien silmissä ikuinen menestyjä. Maailmanmarkkinoilla ykkönen niin liiketoiminnan kokoluokalla kuin kannattavuudella mitattuna on kuitenkin yhdysvaltalainen Otis. Yrityskaupan avulla Kone voisi saada paremmat mahdollisuudet tavoittaa pääkilpailijansa globaalisti kaupan tuoman synergiaedun vuoksi. Toistaiseksi Kone on ottanut etumatkaa kiinni vahvalla markkina-asemallaan Kiinassa, joka on uusmyynnin osalta tärkein markkina.

AU: Pitkään spekuloitu asia. Thyssen on selkeästi kertonut pohtivansa liiketoimintojen uudelleenjärjestelyä. Tämän taustalla on tarve kasvattaa yrityksen arvoa saamalla lisää operatiivista tehokkuutta ja mahdollisesti saamaan piilossa olevaa yritysarvoa näkyviin osakekurssissa. Hissiliiketoiminnan listaaminen nousi esille vaihtoehtona ja tämän jälkeen totta kai alettiin spekuloimaan Koneen kiinnostuksella ostaa tuo liiketoiminta. Varmastikin jotain keskusteluja on käyty. Syntyykö mitään kauppoja jää nähtäväksi myöhemmin.

Reutersin uutisessa kaupan arvoksi kerrottiin 14 miljardia euroa. Se olisi toiseksi suurin hinta, minkä suomalainen yritys olisi koskaan maksanut ulkomaisesta yrityksestä.

Nokia maksoi vuonna 2015 ranskalaisesta Alcatel-Lucentista vieläkin enemmän, 15,6 miljardia euroa.

Työmarkkinajärjestelmä on yritysjohtajien mielestä kasvun este

Piksu: Kevyttä - 8 tuntia 23 min sitten

Yritysjohtajien mukaan pahimmat yksittäiset kilpailukyvyn heikkoudet Suomessa ovat tärkeysjärjestyksessä:

  1. Palkkojen joustamattomuus
  2. Ansiotuloverotuksen taso
  3. Työmarkkinajärjestelmä
  4. Osaavan työvoiman heikko saatavuus
  5. Omistamisen verotus

”Yritysjohdon polttavin ongelma liittyy työehdoista sopimiseen. Jäykät työmarkkinat ovat selvä kasvun este ja iso työllistämisen tulppa”, sanoo EVAn johtaja Emilia Kullas.

Scanfil saa Evliltä ostosuosituksen – ”odotamme tasaisen kovan suorittamisen jatkuvan”

Salkunrakentaja - 8 tuntia 36 min sitten
Scanfilillä on oikea strategia ja vahva kilpailukyky alati haastavilla teollisuuselektroniikan sopimusvalmistuksen markkinoilla, Evli arvioi.

Yritysten luotonkysynnässä hienoista elpymistä

Piksu: Trendit - 9 tuntia 29 min sitten

Finanssiala ry:n Pankkibarometrin mukaan yritysten luotonkysynnässä on tapahtuneen hienoista elpymistä, ja luotonkysynnän odotetaan pysyvän lievässä kasvussa myös tulevana kesänä. Kysynnän kasvu on laaja-alaista ja koskee erilaisia luottojen käyttökohteita. Yritykset suunnittelevat barometrin mukaan myös investointeja.

Kotitalouksien luotonkysyntä on vuoden toisella neljänneksellä ollut laimeampaa kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Erityisesti kotitalouksien sijoitustoimintaa ja sijoitusasuntojen hankintaa varten otettujen lainojen kysynnän arvioidaan edelleen heikentyvän.

Suomen palkkataso ylempää eurooppalaista keskitasoa – palkkaerot edelleen pieniä

PT - 10 tuntia 13 min sitten
Suomen palkkataso oli 2015 ylempää eurooppalaista keskitasoa. Suomen suhteellinen asema ei ole juurikaan muuttunut 2010-luvun alun tilanteesta. Hintatason huomioiminen kuitenkin heikentää asemaamme palkkavertailussa. Palkkaerot meillä olivat vertailumaiden pienimpiä ja pysyivät melko samalla tasolla koko tarkastelujakson 2007–2015 ajan. EU-maissa havaittiin erisuuntaista kehitystä palkkaeroissa. Suurin osa palkkojen kokonaisvaihteluista selittyi taustaryhmien sisäisillä palkkaeroilla.

Ministeriön madonluvut: Talouskasvu, ulkomaankauppa ja julkinen talous heikkenevät

Salkunrakentaja - 11 tuntia 12 min sitten
Valtiovarainministeriö ennustaa haastavia aikoja Suomen taloudelle.

Ohjelmistoyritys Tieto ja norjalainen Evry yhdistyvät kolmen miljardin digijätiksi

Yle: Talous ja politiikka - 11 tuntia 35 min sitten

Suomalainen ohjelmistoyritys Tieto ja norjalainen Evry yhdistyvät. Uuden yrityksen nimeksi tulee TietoEVRY.

Yritysten tarkoituksena on luoda yksi Pohjoismaiden kilpailukykyisimmistä yrityksistä digitaalisten palveluiden ja ohjelmistoliiketoiminnan alueella, Tieto kertoo tiedotteessa.

Teknisesti kauppa toteutetaan siten, että Evry sulautuu Tietoon. Evryn osakkeenomistajat tulevat omistamaan uudesta yhtiöstä 37,5 prosenttia ja saavat 200 miljoonan euron käteiskorvauksen.

Yhdistyvien yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin kolme miljardia euroa. Työntekijöitä uudessa yhtiössä on yhteensä 24 000. Kauppa vaatii vielä yritysten yhtiökokousten sekä kilpailuviranomaisten hyväksynnän.

Sijoituslainojen kysyntä romahti – lasku jatkunut jo vuodesta 2018

Salkunrakentaja - 11 tuntia 57 min sitten
Finanssiala ry:n pankkibarometrin mukaan kotitalouksien sijoitustoimintaa ja sijoitusasunnon hankintaa varten hankittujen lainojen kysyntä on laskenut rajusti puolentoista vuoden aikana.

Kahvipavun hinta on ennätysalhaalla, mutta se ei näy suoraan kahvipaketin hinnassa – Paahtimot ovat huolissaan, koska viljelijöitä lopettaa

Yle: Talous ja politiikka - 13 tuntia 58 min sitten

Maailmalta kuuluu jo valitettavia uutisia: kahvin maailmanmarkkinahinta on niin alhaalla, että osa kahvinviljelijöistä on joutunut vaihtamaan tuottavampaan kasviin. Etelä-Amerikassa se tarkoittaa esimerkiksi kokapensaita tai avokadoa.

Tosin Suomessa myytävän kahvipaketin hintaan se ei vaikuta saman tien, koska maailmanmarkkinahinta on vain yksi tekijä kuluttajahinnassa.

Arabica-kahvin maailmanmarkkinahinta on ollut keväällä alimmillaan kolmeentoista vuoteen. Sitä ennen hinta on ollut tasaisessa laskussa vuoden 2015 hintapiikistä lähtien, kertoo Financial Times.

– Peruskahvin hinta pörssissä on todella alhainen. Ei se kata edes tuotantokustannuksia, sanoo kahvipaahtimo Meiran myynti- ja markkinointijohtaja Harry Skön.

Suomessa kahvipaketin hinta ei ole halventunut

Suomessa myytävän kahvipaketin hinnassa matala maailmanmarkkinahinta saattaa näkyä viiveellä, jos silloinkaan. Kauppojen sisäänheittotuotteena kahvipaketin hinta ei kulje käsi kädessä maailmanmarkkinahinnan kanssa. Kahvia saatetaan myydä hyvin pienellä voitolla tai jopa tappiolla.

Kahvipaketin hinnan määrittelee kauppa, toteavat Suomen suurimmat kahvipaahtimot Meira ja Paulig. Paahtimot eivät suostu kommentoimaan, myykö kauppa kahvia tappiolla ja kuinka paljon kahvin kuluttajahinta seuraa heidän ulosmyyntihintaansa.

 Annika Martikainen / Yle
Grafiikka: Tanja Ylitalo / Yle

Keskon osto- ja myyntijohtaja Aki Erkkilän mukaan kahvin hinnoittelussa on keskeisessä roolissa kampanjat.

– Merkittävä osa K-ryhmän kokonaismyynnistä tulee kampanjoiden kautta. Kampanjat vaikuttavat siis voimakkaammin todelliseen hintatasoon, jolla kuluttaja ostaa kahvia, sanoo Erkkilä.

Brasilian ennätyssuuri sato painaa hinnat alas

Kahvipaahtamo Pauligin raakakahvin hankinnoista vastaava András Koroknay-Pál pitää kahviviljelijöiden tilannetta huolestuttavana.

– Jos miettii yksittäisen viljelijän toimeentuloa, nykyinen maailmanmarkkinahinta ei ole kestävällä pohjalla. Riskinä on, että viljelijät siirtyvät viljelemään muita kasveja. Sen vaikutukset tullaan näkemään kahden-kolmen vuoden päästä, sanoo Koroknay-Pál.

Koroknay-Pál on jo työssään nähnyt ensimmäisiä merkkejä kasvavasta kahvikriisistä. Suomessa vastikään vieraillut kolumbialainen yhteistyökumppani kertoi, että viljelijät eivät enää lannoita kahvipensaita tai investoi tiloihinsa entiseen malliin.

Ilmaston lämpeneminen uhkaa kahvin viljelyä
  • Kahvi työllistää 100 miljoonaa ihmistä lähinnä Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa.

Raakakahvin matalaan hintaan on monta syytä: Maailman suurimmassa tuottajamaassa Brasiliassa on luvassa ennätyssuuri sato, minkä vuoksi tarjontaa on paljon. Lisäksi suuret eläkerahastot ovat löytäneet kahvin, ja spekulointi on pitänyt maailmanmarkkinahinnan alhaalla.

Hintaan vaikuttaa myös Yhdysvaltain dollarin kurssi suhteessa euroon, sillä kahvin kauppaa käydään dollareissa. Lisäksi viljelijämaille maksetaan laatulisää, joka on ollut nousussa matalan markkinahinnan takia.

Andras Koroknay-Pal Paulig kahviasiantuntijaPauligin raakakahvin hankinnasta vastaava András Koroknay-Pál haluaisi viedä jokaisen kahvinjuojan alkuperämaahan näkemään, kuinka vaativaa työ kahvitilalla on: "Arvostus kupillista kohtaan nousee, kun näkee miten kahvia kerätään käsin jyrkiltä vuoren rinteiltä."Jyrki Ojala Edes reilu kauppa ei tarjoa riittävän korkeaa viljelijätuloa?

Helsingin Punavuoressa sijaitsee yksi Suomen suurimmista pienpaahtimoista. Kaffa Roasteryn toimintaan kahvin pörssihinta ei suoranaisesti vaikuta, koska paahtimo ostaa raakakahvinsa suoraan viljelijäosuuskunnilta. Kaffa maksaa kahvintuottajille tasaisen tulon vuodesta toiseen.

– Ero pörssihinnan ja selvästi laadukkaan kahvin hinnan välillä on kasvanut koko ajan, sanoo Kaffa Roasteryn toimitusjohtaja Svante Hampf.

Kaffa Roastery katsoo, että jopa reilun kaupan kahvin tarjoama vähimmäistulo on niin matala, että viljelijä ei sillä elä. Kaffa haluaa pelata markkinoilla avoimin kortein ja siksi yritys kertoo nettisivuillaan, mihin hintaan se ostaa raakakahvin tuottajiltaan.

Kahvinviljelijöiden ahdinko ei vielä näy pienpaahtimoissa, mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen, sanoo Kaffan raakakahvin hankinnoista vastaava Michael Akins. Tyypillinen kahviviljelmä on pieni, ja siksi yksittäiset viljelijät muodostavat yhteisöjä ja osuuskuntia muiden alueen toimijoiden kanssa.

– Jos moni bulkkikahvia tuottava viljelijä joutuu lopettamaan, voi koko yhteisö romahtaa, sanoo Akins.

Lue lisää:

Kahvikriisi pahenee – hinta nousee, valikoima supistuu

Ugandalaisviljelijä saa kahvikupillisestasi vain pari senttiä

EK:n Top Ten -lista: näillä esityksillä työpaikka 40 000:lle

EK - Ma, 17/06/2019 - 20:57

Elinkeinoelämän keskusliitto EK osallistuu pääministeri Antti Rinteen pyynnöstä kolmikantaiseen valmisteluun, jolla tavoitellaan 30 000 työpaikkaa. EK on listannut vaikuttavimmat esityksensä Top Ten -listaksi. Listan toimenpiteillä tavoitellaan yli 40 000 työpaikkaa. Kolmikantainen valmistelu käynnistyy 19.6. pidettävällä seminaarilla, johon EK ja sen jäsenliittojen edustajat osallistuvat. EK:n edustaja seminaarissa on toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

EK:n ehdotukset:

1) Työttömyysturva kannustavaksi

Päiväraha porrastetaan työttömyyden keston mukaan: alussa nykyistä korkeampi sekä 3 ja 6 kuukauden jälkeen 10 %:n alenema. Enimmäiskestoa lyhennetään 50 päivällä. Alkuomavastuu palautetaan 7 päivään sekä työssäolo- ja paluuehto 12 kuukauteen. Lomarahan jaksotus työsuhteen päättyessä palautetaan. Lisäpäivien alaikärajaa nostetaan vähintään 1 vuodella vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä.

Työllisyysvaikutus:
Lisäpäivien alaikärajan nosto 6.000 vuonna 2025 ja 9.000 vuonna 2055 (Lähde: Eläketurvakeskus) ja muut esitykset 11.000 – 14.000 (Lähde: EK:n laskelmat)

Tasapainovaikutus:
Noin 400 miljoonaa euroa per vuosi ilman käyttäytymismuutosten huomioon ottamista

2)  Perhevapaiden uudistaminen

Jaetaan vapaat vanhempien kesken siten, että äidin oikeus on yhteensä 7 kuukautta ja isän 6 kuukautta. Kotihoidon tuen enimmäiskesto lyhennetään siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 kuukautta. Lisätään varhaiskasvatuspalvelujen rahoitusta noin 120 miljoonaa euroa vuositasolla. Esitys parantaa naisten tasa-arvoa työelämässä.

Työllisyysvaikutus:
Noin 10 000 (Lähde: EK:n laskelmat)

Tasapainovaikutus:
Heikentää jokin verran: julkiselle taloudelle varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen on kotihoidon tuella tapahtuvaa hoitoa kalliimpaa.

3) Asumiskustannusten omavastuu toimeentulotuessa

Palautetaan asumiskustannusten 7 prosentin omavastuu toimeentulotuessa.

Työllisyysvaikutus:
Noin 2 500 (Lähde: EK:n laskelmat)

Tasapainovaikutus:
Parantaa noin 100 miljoonaa euroa per vuosi

4) Kotitalousvähennyksen käyttöä laajennetaan

Nostetaan kotitalousvähennyksen enimmäismäärä 3000 euroon. Laajennetaan kotitalousvähennyksen käyttö koskemaan myös oman lapsen asunnossa tehtäviä töitä (nyt: vanhemmat ja isovanhemmat)

Työllisyysvaikutus:
pieni positiivinen

5) Yhteistoimintalain alarajan nostaminen

Nostetaan yt-lain alarajaa esimerkiksi 50 työntekijään. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 10 100 yritystä, jotka työllistävät 10 – 19 henkilöä. Määrä on säilynyt ennallaan vuodesta 2013. Yt-lain alarajaa nostamalla varmistetaan, etteivät pienyritykset jätä rekrytoimatta byrokratian pelossa.

Työllisyysvaikutus:
Positiivinen

Tasapainovaikutus:
Positiivinen

6) Määräaikaiset työsopimukset

Helpotetaan määräaikaisten työsopimusten tekemistä kevyemmin perustein. EK:n työnantajayrittäjyystutkimuksen (2016) perusteella tällä olisi merkittävä positiivinen vaikutus yritysten rekrytointiaikomuksiin. Poistetaan laista vaade ’perustellusta syystä’ alle 1-vuoden työsopimuksissa.

Työllisyysvaikutus:
Positiivinen

Tasapainovaikutus:
Positiivinen

7) Paikallisen sopimisen edistäminen

Lisätään paikallisen sopimisen mahdollisuuksia muuttamalla nykyisiä pakottavia säännöksiä työlainsäädännössä paikallisesti tai työehtosopimuksella toisin sovittaviksi.

Työllisyysvaikutus:
Positiivinen

Tasapainovaikutus:
Positiivinen

8) Koulutuksella uutta osaamista

Tutkintoa lyhyemmät ammatilliset koulutukset: Ammatillisen koulutuksen paloista kootaan opintokokonaisuuksia, joita suorittamalla työllistyy avustaviin tehtäviin (esim. hoiva-avustaja, työpaikkaohjaaja). Osoitetaan ammatilliseen koulutukseen 10 milj. (kustannus 10.000 e/koulutettava) tähän tarkoitukseen.

Työllisyysvaikutus:
1000 uutta tekijää yrityksiin –  esimerkiksi hoiva-alalle –  tehtäviin, joihin nyt ei löydy tekijöitä. Työllistetään osatyökykyisiä, työttömiä, alanvaihtajia, eläköityviä (esimerkiksi raskaasta fyysisestä työstä eläköityviä). (Lähde: mm. www.hyvinvointala.fi)

Tasapainovaikutus:
Positiivinen, jos työllistyminen ryhmistä, jotka työvoiman ulkopuolella tai pidentää työuraa.

Työnantajan koulutuskorvaukset: 5 milj. lisärahoitusta koulutuksenjärjestäjille koulutuskorvausten maksamiseksi työnantajalle, joka ottaa opiskelijan koulutus- tai oppisopimuskoulutukseen. Vaatii lainsäädäntömuutoksia.

Työllisyysvaikutus:
Tuplataan koulutus- ja oppisopimuksen käyttö (15.000> 30.000/v) ja saadaan tekijöitä työvoimapula-aloille yritysten tarvitsemiin, erityisesti ammatillisiin tehtäviin (esim. pk-yritysten koneistajapula). (Lähde: OPH/ Vipunen)

Tasapainovaikutus:
Oppisopimusten määrän kasvu parantaa nuorten työllisyysastetta ja näin 3000 nuorta enemmän saa työpaikan nopeammin.

Palkkatuen käytön lisääminen oppisopimuskoulutuksessa: Kohdennetaan palkkatukea erityisesti oppisopimusopiskelijoiden työllistämiseen. Käytetään tähän HO:ssa palkkatukeen varattu lisäys 18 milj.

Työllisyysvaikutus:
Parannetaan palkkatuen vaikuttavuutta yksityisen sektorin hyväksi. Näin saadaan n. 1500 osaajaa erityisesti työvoimapula-aloille ja osaajapulasta kärsiville seutukunnille. EK esittää 50 – 70% palkkatukea yrityksille, jotka työllistävät vaikeasti työllistyvän. (Lähde: laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, luku 7, pykälä 8)

Tasapainovaikutus:
Positiivinen

9) Huippuosaajista kilpaileminen

Asiantuntijatyön verotus: Lievennetään asiantuntijatyön verotusta Ruotsiin nähden kilpailukykyiselle tasolle. Toteutetaan kevennys VM:n 2017 verotyöryhmän esityksen mukaisesti, niin että ylintä verokantaa sovelletaan jatkossa 120.000 eurosta alkaen.

Työllisyysvaikutus:
Lievennys parantaisi työllisyyttä arviolta muutamilla tuhansilla asiantuntijatason työntekijöillä.

Tasapainovaikutus:
VM:n arvion mukaan veronkevennys ei pidemmällä aikavälillä pienentäisi verotuottoa.

Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset työvoimaksi: Skaalataan Talent Boost -ohjelmaa erityisesti pk-yrityksille sopivaksi. Osoitetaan 20 milj. lisärahaa STM/TEMin palkkatukeen tai muuhun kansainvälisten osaajien rekrytointikynnystä alentavaan toimenpiteeseen pk-yrityksille. Tavoitteena on projektin jälkeen pysyvä työsuhde. HO:ssa on varattu TB-ohjelmalle 8 milj./v

Työllisyysvaikutus:
Auttaa pitämään työpaikkoja, jotka muutoin siirtyisivät osaajapulan vuoksi ulkomaille. Lisäksi Suomessa opiskelleet ulkomaalaiset työllistyvät Suomeen (1000 on muuttanut pois 1v. vuosi valmistumisen jälkeen). (Lähde: OPH/ Vipunen)

Tasapainovaikutus:
Positiivinen. Vuosittain Suomessa valmistuu n. 5300 ulkomaalaista, joista n. 1000 on EU-kansalaisia, jotka eivät itse maksa opiskeluaan (Lähde: OPH/ Vipunen).

10)  Työntekijöiden liikkuvuuden parantamiseksi 5 keinoa

Matkakuluvähennyksen kasvattaminen: Kaksinkertaistetaan verotuksen matkakuluvähennyksen yläraja nykyisestä 7 000 eurosta 14 000 euroon.

Työllisyysvaikutus:
muutamia satoja

Muuttokustannusten korvaus verovapaaksi: Koskisi sekä työsuhteen alkaessa tapahtuvaa muuttoa työpaikkakunnalle että työsuhteen kestäessä hakeutumista tai komennusta uudelle työpaikkakunnalle, jos työasuntovähennystä vastaavat kriteerit täyttyvät. Lisäksi säädetään työnantajan maksamat muuttokustannusten korvaukset verovapaiksi.

Työllisyysvaikutus:
Pieni positiivinen

Tasapainovaikutus:
Vähäinen

Nostetaan työasuntovähennyksen tasoa erityisesti kasvukeskuksissa: Esimerkiksi PK-seudulla vähennyksen nosto 450 eurosta 700 euroon kuukaudessa. Säädetään vähennys tulonhankkimisvähennyksestä riippumatta itsenäisesti vähennyskelpoiseksi.

 Työllisyysvaikutus:
Pieni positiivinen

Tasapainovaikutus:
Negatiivinen verotuottovaikutus 3 MEUR suuruusluokkaa (aiempaa korotusta koskevan HE 124/2018 perusteella).

Kannustetaan työnhakuun laajentamalla työnhausta johtuvien kustannusten verovähennyskelpoisuutta: Säädetään työnhakijalle työnhausta aiheutuvat matka- ja majoituskustannukset vähennyskelpoisiksi menoiksi. Lisäksi yrityksen työhaastatteluun kutsumille maksamien matka- ja majoituskorvauksien tulisi olla kaikille työnhakijoille verovapaita. Nykyisin työnhaun menot ovat lähtökohtaisesti vähennyskelvottomia. Haastattelumatkan korvaukset ovat verovapaita, jos hakija saa työn, mutta veronalaista tuloa, jos hakijaa ei oteta palvelukseen.

Työllisyysvaikutus:
pieni positiivinen

Tasapainovaikutus:
vähäinen

Kannustetaan työn vastaanottamiseen kauempaa liikkuvuusavustuksella: Kelan maksaman liikkuvuusavustuksen pidentäminen 1,5 kertaiseksi.

Työllisyysvaikutus:
Pieni positiivinen

Tasapainovaikutus:
Kustannus 2 MEUR suuruusluokkaa.

Lisätietoja:

  • Työllisyys- ja tasapainovaikutuksista: asiantuntija Antti Tanskanen, p. 040 590 0702
  • Toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen haastattelut viestintäjohtaja Jenni Järvelän kautta, p. 040 556 7156

Firmat takovat rahaa ja koko ala kärsii työvoimapulasta – Miten on mahdollista, että Pihlajalinna aloittaa isot yt-neuvottelut? 8 kysymystä

Yle: Talous ja politiikka - Ma, 17/06/2019 - 17:45

Tässä jutussa toimitusjohtaja Joni Aaltonen vastaa kahdeksaan kysymykseen Pihlajalinnan yt-neuvotteluista.

Jutun loppupuolella ääneen pääsee Pihlajalinnan Etelä-Suomen luottamusmies Nina Spoof, jonka mukaan henkilöstö on erityisen murheissaan siitä, että yt-pommi pudotettiin juhannuksen alla ja ennen lomakautta.

Lue myös:

Pihlajalinna aloittaa 2 400 ihmisen yt-neuvottelut: 380 voi menettää työnsä.

  • Pihlajalinnan liikevaihto oli viime vuonna lähes 500 miljoonaa euroa. Kasvua oli 15 prosenttia.
  • Liikevoitto oli viime vuonna 12,8 miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoitto oli 14 miljoonaa euroa, jossa oli laskua lähes 30 prosenttia.

Keitä yt-neuvottelut koskevat, Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen?

– Kaikkia henkilöstöryhmiä ja kaikkia toimipaikkoja, joita tiedotteessa ei ole rajattu ulkopuolelle.

Tiedotteessa rajaus on tämä:

Neuvottelut eivät koske kuntien kanssa yhteisomistuksessa olevien "kuntayhtiöiden" henkilöstöä eikä liikuntakeskusyhtiöiden henkilöstöä.

Neuvottelut eivät koske myöskään kokonaan kliinisessä hoitotyössä työskenteleviä lääkäreitä.

Neuvottelujen piirissä ovat siis myös hoitajat. Millä tavoin päätöstä on arvioitu sen suhteen, että hoitajien palkkoja pidetään pieninä ja hoitajien määrää liian vähäisenä?

– Asiaa ei ehkä voi ajatella noin suoraviivaisesti. Katsomme tilannetta myös muuten kuin henkilöstövähennysten osalta.

– Meillä on toimipisteitä, joissa on pulaa työntekijöistä, ja toimipisteitä, joiden henkilöstömäärää tulee tarkastella suhteessa asiakasvirtoihin.

Joni Aaltonen, Pihlajalinna, toimitusjohtajaToimitusjohtaja Joni Aaltosen mukaan työntekijän kannalta yksi yt-ratkaisu voisi olla muuttaminen sellaiselle paikkakunnalle, jossa riittää asiakkaita.Pihlajalinna Oyj

Sote-ala on kasvukierteessä. Millä tavoin tehostamistarve ei ole ristiriidassa todellisuuden kanssa?

– Suomi on laaja maa ja meillä on valtakunnallinen verkosto. Tässä tarkastellaan sitä, miten asiakasvirrat kussakin toimipisteessä ja alueella jakautuvat. Ei se ole ristiriidassa todellisuuden kanssa.

Tiedotteessa todetaan, että Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sote-palveluiden tuottajista. Näytättekö nyt esimerkkiä, että Suomessa tie pitkän aikavälin voittoihin vie yt-neuvotteluiden kautta?

Pihlajalinnalla on Aaltosen mukaan kannattavia ja kannattamattomia toimipaikkoja. Tehostamista tarvitaan siellä, missä tehdään tappiota.

– Tässä haetaan myös operatiivisen tehokkuuden parantamista. Ei siis puhuta pelkästään henkilöstön vähentämisestä.

Millaisia ajatuksia yt-uutinen on herättänyt työntekijöissä?

– Olen tälläkin hetkellä yhdessä palvelupisteessämme. Eivät nämä mieluisia uutisia ole, mutta uskon, että tietyllä tavalla talon sisällä ymmärretään se, että on väistämätöntä tarkastella toimintaa isommassa kuvassa ja hakea tämänkin tyyppisiä asioita kuin tässä ollaan nyt tekemässä, koska kasvu on ollut niin voimakasta.

Maalaisjärjellä vauhdikas kasvu tarkoittaisi parempia oloja työntekijöille, ehkä palkankorotuksia tai muita etuja. Miten tehostamistarpeen voi ymmärtää kasvukaudella?

– Tässä on kysymys myös siitä, kuinka henkilöstö ja kysyntä jakautuvat alueellisesti. Yritysjärjestelyistä syntyy aina päällekkäisiä toimenkuvia. Yt:t ulottuvat siis myös päällikkö- ja johtotasolle.

– Emme ole hirvittävän paljon tämäntyyppisiä operaatioita tehneet, mutta tässä mittakaavassa, kun kokonaishenkilöstömäärä on vajaat 6 000 työntekijää, niin tarve on tunnistettu.

Tehostamistarve vastaa alustavan arvion mukaan enintään 380 henkilötyövuotta. Tehostamisohjelmalla tavoitellaan 14 miljoonan euron suoria vuosittaisia säästöjä. Miten säästötarve on laskettu?

– Tässä on tehty alustavaa arviota mittakaavasta. Lopullinen vaikutus nähdään vasta, kun suunnitelmat etenevät. Tuloksen on tarkoitus olla tiedossa elokuun puolivälin paikkeilla.

Voiko henkilöstö säilyttää työpaikkansa muuttamalla työn perässä esimerkiksi Helsinkiin, jossa riittää asiakkaita?

– Sanotaan näin, että se olisi kovin toivottavaa. Haluamme tarjota töitä hyvälle henkilöstöllemme. Se voi tarkoittaa sitä, että pitäisi muuttaa työn perässä uusille alueille. Tämäntyyppinen tavoite tässä on toisaalta olemassa.

Luottamusmies: "Työntekijät pahoillaan, että tällainen iso pommi pudotetaan juhannuksen alla"

Pihlajalinnan Etelä-Suomen alueen luottamusmies Nina Spoof toteaa, että tieto yt-neuvotteluista veti henkilöstön mielet mustiksi.

– Siitä ollaan hyvin pahoillaan, että tällainen iso pommi pudotetaan juuri juhannuksen alla. Monilla alkaa kesäloma, ja lomatunnelmat menevät sitten näissä asioissa, Spoof toteaa.

Pihlajalinna Dextra toimipiste, Munkkivuori, Helsinki, 17.6.2019.Pihlajalinna Oyj on kasvanut voimakkaasti sekä yritysjärjestelyin että palveluverkon kasvattamisen kautta ja solminut uusia sopimuksia erityisesti alkuvuoden 2019 aikana.Jari Kovalainen / Yle

Yt-neuvottelut yllättivät kaikki, myös luottamusmiehet.

– Mitään ennakkovaroitusta ei saatu. Henkilökunta on luullut, että meillä menee ihan hyvin, eikä tällaisiin toimenpiteisiin olisi tarvetta.

Yt-neuvotteluiden piirissä on 2 400 työntekijää. Säästöjä tavoitellaan 14 miljoonan euron edestä vuosittain. Alustavan arvion mukaan tehostamistarve vastaa enintään 380 henkilötyövuotta.

– Olen todella järkyttynyt. Kuulostaa hirveän isolta määrältä ihmisiä. Aika näyttää, mikä on totuus sitten on, kuinka moni joutuu luopumaan työstään, mutta suhteessa se näyttää tällä hetkellä vakavalta.

Etelä-Suomen luottamusmies Nina Spoof, Pihlajalinna/Dextra, Helsinki, 17.6.2019.Luottamusmies Nina Spoof kertoo, että hurja kasvu on välillä vähän huimannut. Sitä on hänen mukaansa vain toivottu parasta ja pelätty pahinta.Jari Kovalainen / Yle

Kysymys on hoitajien yt-neuvotteluista, Spoof kuvailee.

– Tietysti tähän kuuluvat kaikki asiakaspalvelun työntekijät ja sihteerit, ainakin näin meitä on informoitu, mutta pääasiassa hoitajia ja lisäksi ilmeisesti osa lääkärikunnasta – he, jotka eivät tee potilastyötä.

Pihlajalinnan luottamusmiesten puhelimet ovat soineet tänään tauotta. Huolta riittää eri puolilla Suomea.

– Järkytyshän on se pääasiallinen tunne, kun ollaan epätietoisia tulevasta. Niissä merkeissä tämä työpäivä on mennyt ja varmaan menee ihan koko viikko ennen neuvotteluita.

Kiina vahvistaa lobbausta EU:ssa Silkkitie-hankkeen edistämiseksi – Luigi Gambardella on yksi Brysselin merkittävimpiä taustavaikuttajia

Yle: Talous ja politiikka - Ma, 17/06/2019 - 16:15

Italialaisella Luigi Gambardellalla on missio.

Se on saada eurooppalaiset ymmärtämään Kiinaa paremmin, ja ottamaan siitä jopa oppia talousasioissa.

Gambardella johtaa vaikutusvaltaista ChinaEU-järjestöä, joka haluaa lisätä EU:n ja Kiinan välisiä taloussuhteita ja ymmärrystä kaupan edistämiseksi.

Hänen päätehtävänsä on ajaa ennen kaikkea syvempää digialan yhteistyötä.

Euroopan unionia tarkkaan seuraava Politico-verkkolehti kutsuu Gambardellaa Brysselin suurimmaksi Peking-boostaajaksi, ranskalainen Le Monde Kiinan pikku palkkasoturiksi.

Gambardella esiintyy säännöllisesti kiinalaisessa mediassa. Hänen verkostonsa ovat hyvin laajat ja ulottuvat EU:n ylimpään johtoon, koska hän on pitkään vaikuttanut monella alalla ja monessa järjestössä.

Vaikka Gambardellaa pidetään Brysselissä Herra Kiinana, lobbari-sanasta hän ei pidä.

– Me emme lobbaa Kiinaa. Kukaan ei ole pyytänyt meitä Kiinan lobbariksi, emmekä tee sitä.

Sen sijaan hän puhuu "hyväntahtoisista aloitteista" ja "yhteistyöstä".

Kiina lisää joka tapauksessa selvästi kulissien takaista vaikuttamistaan Euroopassa. Se luo verkostoja, rahoittaa tutkimusta ja rakentaa siltoja EU-maihin.

ChinaEU-toimiston lisäksi on olemassa useita muita konsultti- ja tutkimusyhtiöitä, jotka edistävät Kiinan ja EU:n välisiä kauppasuhteita.

Erityisesti Kiinan pari vuotta sitten aloittama Yksi tie, Yksi vyöhyke -investointiohjelma on saanut konsultit, lobbarit ja bisnesvaikuttajat liikkeelle.

Kiina-EUKiinalaiset työntekijät rakentavat finanssikeskusta Egyptin uuteen hallintokaupunkiin 45 kilometriä Kairosta itään. Egyptin kumppanina on Kiinan valtion rakennusyhtiö CSCEC ja kaupungin rakentaminen on osa Kiinan modernia Silkkitie-hanketta. Khaled Elfiqi / EPA

Valtavassa, uudeksi Silkkitieksi nimetyssä hankkeessa on määrä parantaa Kiinan maa- ja meriliikenneväyliä Lähi-itään, Afrikkaan ja Eurooppaan. Satamien ja rautateiden lisäksi kyse on digitaalisen infrastruktuurin ja nopeiden verkkojen rakentamisesta.

Suurista EU-maista ensimmäisenä mukaan lähti Italia. Jo aiemmin Silkkitie-sopimuksia olivat allekirjoittaneet useat Etelä- ja Itä-Euroopan maat.

Italia on Luigi Gambardellan kotimaa ja hän johtaa Brysselissä myös Italian digibisneksiä ajavaa järjestöä. Hän ohittaa kysymyksen siitä, mikä vaikutus hänellä itsellään oli kotimaansa mukaanlähtöön Silkkitiehen.

Kiinaa on syytetty hajoita ja hallitse -taktiikasta, kun se solmii suhteita yksittäisiin EU-maihin erikseen. Gambardellan mielestä Eurooppa itse on liian hajanainen eikä toimi yhtenä rintamana.

– Jos EU ei toimi yhtenäisesti, jäsenmaat toimivat senkin edestä. Syntyy tilanne, jossa Eurooppa on heikko, kun yksittäiset maat ajavat omia etujaan eivätkä ota toisiaan huomioon, Gambardella sanoo.

Italian pääministeri Giuseppe Conte ja Kiinan presidentti Xi Jinping kättelivät Pekingissä lauantaina. Italia on mukana Kiinan Yksi tie, Yksi vyöhyke -hankkeessa.Italian pääministeri Giuseppe Conte ja Kiinan presidentti Xi Jinping kättelivät Pekingissä. Italia on mukana Kiinan Yksi tie, Yksi vyöhyke -hankkeessa.Parker Song / EPA

Gambardellan avustaja on järjestänyt haastattelun ChinaEU:n neuvottelutiloihin. Ne sijaitsevat arvokkaassa korttelissa Belgian kuninkaanlinnan ja parlamenttirakennusten lähellä, samassa pihapiirissä Yhdysvaltain suurlähetystön kanssa.

Järjestön yhteiskuntasuhteista vastaava Yu Jiao istuu kuuntelemassa haastattelua ja kirjoittaa koko ajan muistiinpanoja.

Gambardella kertoo ihailevansa kiinalaisia monessa asiassa.

– Kiinalaiset unelmoivat. Me eurooppalaiset emme enää unelmoi.

Hallituksilla on oikeus näyttää tietä, ja Kiinassa hallitus näyttää tietä Silkkitie-hankkeellaan. Gambardellan mielestä Euroopassa tarvittaisiin samanlaista suunnannäyttöä.

– Mikä estää meitä perustamasta omaa projektia suhteessa Kiinaan? Miksi meillä ei ole mitään hankkeita? Miksi emme kerro, mitä me haluamme?

Kiinalaiset eivät Gambardellan mukaan halua muiden puuttuvan sisäisiin asioihinsa, mutta he eivät myöskään häiritse muita poliittisilla kysymyksillä.

– Kiinalaiset yritykset ovat erittäin keskittyneitä bisnekseen. Heille tärkeintä on tehdä rahaa ja kilpailla. He eivät koskaan puhu politiikkaa, Gambardella sanoo.

Hän käyttää kiinalaisten talousosaamisesta suuria sanoja.

– Kaupanteossa kiinalaisten ja amerikkalaisten yritysten välillä on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eurooppalaisten kanssa. Eurooppalaiset puhuvat sosiaalisista asioista, kiinalaiset ja amerikkalaiset keskittyvät bisnekseen.

Kiina,  EUTiettävästi maailman suurin konttialus, 420-metrinen China Cosco Taurus pysähtyi Ateenan Pireuksen satamassa viime vuonna reitillään Kiinasta Hollantiin. Kiinalaisyhtiö Cosco omistaa 67 prosenttia Pireuksen satamasta, joka on Välimeren vilkkaimpia.Yannis Kolesidis / EPA

Väitteet kiinalaisten yritysvakoilusta ja kopioinnista antavat Gambardellan mielestä vääristyneen kuvan heidän tavastaan tehdä bisnestä. Hän luettelee lukuja.

– Vuonna 2017 Kiina sijoitti tutkimukseen ja kehitykseen 225 miljardia euroa. Sillä oli hallussaan 1,382 miljoonaa patenttia – se johti patenteissa jo seitsemättä vuotta peräkkäin. Meidän Euroopassa pitää herätä. Meidänkin pitää sijoittaa koulutukseen ja kehitykseen.

Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota avaa Gambardellan mielestä mahdollisuuksia EU:lle.

Yhdysvallat käynnisti vastikään eräänlaisen digitaalisen kylmän sodan uuden 5G-teknologian ympärille, kun se syytti kiinalaista matkapuhelin- ja verkkoyhtiötä Huaweita turvallisuusongelmista. Euroopan maissa etsitään parhaillaan yhteistyökumppaneita 5G-verkkojen rakentamiseen.

Huawei, KiinaHuawein uusin P30-puhelinmalli esillä Bankokissa Thaimaassa. Huawei on Kaakkois-Aasian merkittävin 5G-verkon suunnittelija. Diego Azubel / EPA

Gambardellan mukaan EU:sta tulee entistä kiinnostavampi kumppani Kiinalle, mikäli maan pääsy Yhdysvaltojen markkinoille vaikeutuu. Silloin kiinalaiset kääntyvät muualle maailmassa.

– Mutta ei ole varmaa, että he lisäävät investointejaan täällä. Paljon riippuu meistä: pidämmekö tätä mahdollisuutena vai rajoitammeko Kiinan investointeja Euroopassa?

Gambardellan mielestä olisi hulluutta sivuuttaa Kiina.

– Kysymys ei ole siitä, pitäisikö meidän tehdä yhteistyötä Kiinan kanssa vaan siitä, miten meidän pitäisi tehdä yhteistyötä.

Gambardellalla on neuvo Suomelle EU:n uutena puheenjohtajamaana heinäkuun alusta alkaen. Hänen mielestään Suomen kannattaisi käyttää kausi hyväkseen ja pyrkiä EU:n johtajaksi 5G-teknologiassa.

Kiina aloitti jo puolisen vuotta sitten kaikkein moderneimman, 6G-teknologian, tutkimukset. Myös Oulun yliopistossa on käynnistelty 6G-ekosysteemiä.

– Jos minä olisin Suomi, yrittäisin tehdä Kiinan kanssa yhteistyötä 6G:ssä. Kiina on suuri sijoittaja, ja Suomikin investoi tähän uuteen teknologiaan, Gambardella sanoo.

Huaweita on epäilty tietoturvaongelmista, mutta savuavaa asetta ei ole löytynyt.

EU:n ja Kiinan suhteiden kehittymisen esteenä on ennen kaikkea maan ihmisoikeustilanne. Xinjiangin maakunnan uiguurien kohdalla puhutaan jo etnisestä puhdistuksesta.

Kuinka pitkälle EU voi tehdä yhteistyötä autoritaarisen hallinnon kanssa?

– En ymmärrä, miten voimme arvostella sitä, että heillä on erilainen järjestelmä. Jos päätämme olla tekemättä yhteistyötä Kiinan kanssa, miten me teemme yhteistyötä joidenkin muiden maiden kanssa?

Gambardellan mielestä eurooppalaisten pitäisi oppia tuntemaan Kiinaa paremmin.

– Minusta tuntuu, että kiinalaiset tuntevat meidät paremmin kuin me tunnemme heidät. Tämä voi vaikuttaa siihen, että puuttuu luottamusta ja toisen kulttuurin ymmärtämistä.

Uiguurit osoittivat mieltään Kiinaa vastaan Genevessä, Sveitsissä 6. marraskuuta.Uiguurit osoittivat mieltään Kiinaa vastaan Genevessä, Sveitsissä 6. marraskuuta.Salvatore di Nolfi / EPA

EU-lobbaamista seuraava Corporate Europe Observatory varoittaa, että avoimuuden puute Kiinan vaikuttamisessa voi aiheuttaa ongelmia.

– Kiina on sekä lisännyt diplomaattisia ponnistelujaan että lobbausta Euroopassa ja erityisesti Brysselissä. Tämä on ollut viime vuosina merkittävä suuntaus, sanoo Theresa Crysmann Corporate Europe Observatory -järjestöstä.

Kiinan hallitus keskittyy lisäämään pehmeää valtaa.

– On huolestuttavaa, että Brysselin lobbausyritykset ja ajatushautomot ovat kiinnostuneita työskentelemään kiinalaisten etujen puolesta, vaikka se on maa, jolla on erittäin kiistanalainen maine ihmisoikeuksissa, Crysmann sanoo.

Kiinan lobbaustoiminnan laajuutta on kuitenkin vaikeaa arvioida, koska siitä ei ole selviä jälkiä. EU:n säännöt eivät velvoita täyteen avoimuuteen ja lobbaustoimintaa jää piiloon.

– Se on erityisen huolestuttavaa, jos kyseessä on autoritaarinen hallinto, joka yrittää ajaa omia etujaan.

Julkinen etu ei Crysmannin mielestä toteudu, koska vaikuttajatahot eivät yleensä tunnistaudu lobbareiksi. Kun ei tiedetä kuka lobbaa, ei voi seurata yleisen edun toteutumista.

EU-säännöt eivät ole riittävän tiukat, että kaikesta vaikuttamisesta saataisiin tietoa.

– Vaikuttamista ei ole suunniteltu salaiseksi, mutta heikot EU-säännöt sallivat sen pysymisen salassa, Crysmann sanoo.

Avoimuusrekisteriin ilmoittautuminen on yhä vapaaehtoista.

Euroopan parlamentti Strasbourgissa.Brysselissä lobbaus kohdistuu etenkin lakialoitteita esittelevään Euroopan komissioon ja Euroopan parlamenttiin, joka äänestää niistä. Kuvassa Euroopan parlamentin täysistunto Strasbourgissa.Patrick Seeger / EPA

Luigi Gambardellan mukaan Kiinan ja sikäläisten yritysten lobbaaminen Euroopassa on pientä – ainakin eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin verrattuna.

– Kiinalaiset yritykset eivät ole kuin amerikkalaiset tai eurooppalaiset. Me Euroopassa tiedämme, mitä lobbaus on, ja keskustelemme sen säännöistä. Kiinalaiset yritykset taas odottavat uutta lakia ja alkavat vasta sitten toimia, Gambardella sanoo.

Corporate Europe Observatory mainitsee tuoreessa raportissaan ChinaEU:n taustatahoiksi ainakin digijätti Tencentin ja teleyhtiö ZTE:n.

EU:n avoimuusrekisterissä ChinaEU ilmoittaa käyttäneensä rahaa vaikuttamiseen komissiossa 25 000 – 49 999 euroa viime vuonna.

Gambardellan mielestä eurooppalaisten ennakkoluulot Kiinaa vastaan johtuvat tietämättömyydestä.

– Euroopassa ei tunneta Kiinaa eikä ymmärretä, miten maa on muuttunut.

Lue lisää:

Eurooppa heräsi Kiinan vallan kasvuun – Seitsemän syytä, miksi Kiinasta tuli uhka.

Kiina Kreikan raunioilla – Kiinasta virtaava raha on kääntänyt Kreikan myötäilemään idän jättiläistä

Kiina ostaa Eurooppaa pala kerrallaan – Mitä kiinalaiset aikovat tehdä Ranskasta ostamilleen viljapelloille?

Kiinan raha haistaa menestyksen – Saksa pelkää kiinalaisten imevän Euroopan tyhjäksi innovaatioista

Kriisiyhtiö HKScan hakee käännettä – suunnattu osakeanti ylimerkittiin

Salkunrakentaja - Ma, 17/06/2019 - 16:11
Osakeannin avulla talousvaikeuksissa painiskellut HKScan hakee käännettä kassavirran, kannattavuuden ja rahoitusaseman vahvistamiseen.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset