Uutiset

Matalat korot ja valtioiden kasvava velkaantuminen ovat tulleet jäädäkseen

Piksu: Yhteiskunta - Pe, 27/11/2020 - 19:05

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kertoi meille sijoittajille viime viikolla, että korot tulevat pysymään erittäin matalalla viellä vuosia. Sijoittajan on kuitenkin hyvä tietää mitkä tekijät ovat johtaneet meidät matalien korkojen aikakauteen.

Monia tutkimuksia (alla muutamia) läpikäymällä selvisi, että yksi syy on ylitse muiden: väestön ikääntyminen ja siihen liittyvä väestönkasvun pysähtyminen.  Väestön ikääntyminen vaikuttaa monilla mekanismeilla:

  1. Vanheneva väestö kuluttaa vähemmän ja säästää enemmän.  Kulutus ei kasva, tuotantokoneiston kapasiteettia jää vajaakäytölle ja sen seurauksena hinnat laskevat.
  2. Vanhempien ihmisten kulutustottumukset kehittyvät hitaasti. He kuluttavat sitä mitä ovat tottuneet kuluttamaan. Näitä tuotteita varten synnytettiin tuotantokapasiteetti heidän nuoruudessan ja se riittää yhä vielä. Uutta ei tarvita eikä yhteiskunta kehity. 
  3. Tuotantokoneisto ei näistä syistä kehity ja seurauksena on tuottavuuskasvun pysähtyminen ja kiinnostus investointeihin laskee tästäkin syystä. Palkankorotuksista pidättäydytään kun tuottavuuskaan ei kasva. 

Pitkittynyt alhaisten korkojen aika aiheuttaa kerrannaisongelmia. Investointeja suunnataan sekä valtioiden että yksityisten kohdalla heikosti tuottaviin, varmoihin kohteisiin. Pienempikin tuottavuus riittää alhaisten korkojen aikana. Tämä hidastaa tuottavuuden kasvua edelleen.

Bittium antoi tulosvaroituksen ja peruu osingonmaksun

Salkunrakentaja - Pe, 27/11/2020 - 15:59
Koronapandemia rokottaa Bittiumin tuloskehitystä sekä tänä että ensi vuonna.

Kysely kansalaisille: Mikä saisi sinut sijoittamaan kotimaisiin yrityksiin?

Piksu: Yhteiskunta - Pe, 27/11/2020 - 14:27

Kotimaisen omistamisen ohjelman tarkoituksena on löytää keinoja vahvistaa, monipuolistaa ja tasa-arvoistaa yritysten suomalaista omistajuutta. Näin tavoitellaan yritysten kasvun kautta yksityishenkilöiden ja kotitalouksien vaurastumista, uusia työpaikkoja, hyvinvointia ja talouskasvua. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt hallitusohjelmaan perustuvan ohjelmatyön syyskuussa 2020. 

Jotta yksityishenkilöt ja kotitaloudet pääsevät kertomaan oman näkemyksensä, työ- ja elinkeinoministeriö järjestää sähköisen kyselyn. 

Kyselyyn vastaaminen tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tuoda tietoa ja näkemystä päätöksenteon tueksi ja siten vaikuttaa myönteisen sijoituskulttuurin ja omistajuusympäristön luomisessa Suomessa. Vastauksenne ovat meille äärimmäisen tärkeitä.

Vastaamaan ministeriön kyselyyn pääsee tästä

Black Friday villitsi kuluttajia – Verkkokauppa nousi yöllä lähes 1200 prosenttia

Salkunrakentaja - Pe, 27/11/2020 - 12:39
Verkkokaupassa nähtiin hurja piikki Black Fridayn ensimmäisenä tuntina, kertoo verkon maksupalveluja tarjoava Klarna.

Kerta kiellon päälle -osto: Detection Technology

Laiska sijoittaja - Pe, 27/11/2020 - 10:59

Viime postauksessa mietiskelin rauhoittumista joulun yli. Ostoslistalla poltteli kuitenkin vielä yksi yritys jota olen seurannut pidempään. Nyt sekin osto on hoidettu pois päiväjärjestyksestä.

Ostin äsken Detection Technologyä First North -listalta hintaan 23,7 e/kpl, yhteensä 1422 euron erän.

DT valmistaa erilaisia röngtensäteilyyn liittyviä kuvantamisratkaisuja. Toimialoihin kuuluvat medical imaging (terveydenhuollon kuvantaminen), security imaging (mm. lentokentillä tapahtuvat läpivalaisut) ja industrial imaging (teolliset ratkaisut).

Detection Technology on mielenkiintoinen pikkufirma, jolla on mielestäni merkittävä kasvupotentiaali. DT tuli First North -listalle vuonna 2015 ja sitä olisi saanut silloin vielä hyvin edullisesti. Sittemmin liiketoiminta on lähtenyt kasvamaan.

Erityisesti korona-aikana lentokenttien kuvantamisratkaisut ovat olleet jäissä. Tämä on laittanut kasvulle kapuloita rattaisiin, ja jälki (tulokselle ja osakekurssille) on ollut ikävää. Jonkinlaista koronakuoppaa voi siis vielä olla edessä, mutta toisaalta tulevaisuudessa uskon että liiketoiminta lähtee taas vetämään. Erilaisia sovelluskohteita on paljon ja yritys miettii näitä jatkuvasti lisää. Inderes on tehnyt yrityksestä mielenkiintoisia analyysejä ja haastatteluja. Esim tuoreimman haastattelun perusteella näyttää siltä, että yrityksellä on katse tulevaisuudessa ja realistinen näkemys tämän hetken haasteista.

Sijoitusstrategi: Nyt salkkuun arvo-osakkeita, syklisiä yhtiöitä ja kehittyvien markkinoiden osakkeita

Salkunrakentaja - Pe, 27/11/2020 - 09:56
Viime vuodet ovat olleet teknojättien ja kasvuyhtiöiden juhlaa. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua.

Taloudellinen kasvu (BKT)

Findikaattori - Pe, 27/11/2020 - 09:00

Taloudellinen kasvu (BKT)

Lähde: Tilastokeskus / Neljännesvuositilinpito

Päivitetty: 27.11.2020 Seuraava päivitys: 18.12.2020

Bruttokansantuote kasvoi 3,3 prosenttia edellisestä neljänneksestäTilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi 1) kasvoi heinä-syyskuussa 3,3 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote pieneni 2,7 prosenttia.Huhti-kesäkuussa bruttokansantuote supistui tarkentuneiden tietojen mukaan 3,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä (oli -4,5 %) ja 6,2 prosenttia vuodentakaisesta (oli -6,4 %).Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä viennin volyymi kasvoi 2,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta supistui 12,7 prosenttia vuodentakaisesta. Tuonti kasvoi 4,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta supistui 9,8 prosenttia vuodentakaisestaYksityisen kulutuksen volyymi kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 2,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta pieneni 3,6 prosenttia vuodentakaisesta. Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit vähenivät 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,0 prosenttia vuodentakaisesta.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Kansantalouden neljännesvuositilinpito kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla. Tiedoista ilmenee mm. miten Suomen bruttokansantuote on kehittynyt vuosineljänneksittäin, mitkä toimialat ovat kasvaneet ja kuinka paljon, onko tuotantoa kasvattanut esimerkiksi vienti vai investoinnit, miten kotitalouksien kulutus on muuttunut edellisestä neljänneksestä ja paljonko palkat ovat nousseet viime vuodesta.

BKT (bruttokansantuote) markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Kun bruttokansantuotteen volyymi laskee kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä, kansantalouden katsotaan yleisesti olevan taantumassa.

Volyymi tarkoittaa hintamuutoksista puhdistettua tietoa. Viitevuoden 2010 hintaiset volyymit on ilmaistu suhteessa vuoden 2010 käypähintaiseen (euromääräiseen) tasoon.

Talouden kasvulla on keskeinen vaikutus yhteiskunnan kehityksen kokonaiskuvaan. Taloudellisen kasvun tulee olla jatkuvaa ja luonteeltaan työllistävää, jotta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja laajan sosiaalisektorin menojen rahoittaminen on tasa-painoista suhteessa julkisen sektorin tuloihin. Kestävä talouskasvu tarvitsee tuekseen työllistävän talouspolitiikan lisäksi teknologian kehittymistä. Teknologia luo mahdollisuuksia kasvun jatkumiselle ja samalla hillitsee luonnonvarojen käyttöä. Väestön ikääntyminen ja työtätekevien osuuden supistuminen ovat tulevaisuuden suurimpia uhkia kansantalouden kokonaistyöpanoksen laskulle sekä tuottavuuden kasvuvauhdin hidastumiselle.

Toimialoittainen kehitys

Findikaattori - Pe, 27/11/2020 - 09:00

Toimialoittainen kehitys

Lähde: Tilastokeskus / Neljännesvuositilinpito

Päivitetty: 27.11.2020 Seuraava päivitys: 18.12.2020

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 2,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta väheni 2,7 prosenttia vuodentakaisesta. Alkutuotannon eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi pieneni heinä-syyskuussa vuodentakaiseen verrattuna. Teollisuustoimialojen (ml. kaivostoiminta sekä energia-, vesi- ja jätehuolto) tuotanto kasvoi heinä-syyskuussa edelliseen vuosineljännekseen verrattuna mutta jäi vuodentakaista alemmalle tasolle. Metsä-, kemian- ja metalliteollisuuden toimialat supistuivat vuodentakaiseen verrattuna. Rakentamisen toimiala on kääntynyt laskuun: maa- ja vesirakentaminen kasvaa edelleen, mutta talonrakentaminen on heinä-syyskuussa vähentynyt sekä edellisestä neljänneksestä että vuodentakaisesta. Palvelutoimialojen arvonlisäys kasvoi edellisestä neljänneksestä mutta jäi vuoden 2019 kolmannen neljänneksen tasoa pienemmäksi. Koronakriisi on vaikuttanut erityisen voimakkaasti liikenteen sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla. Heinä-syyskuussa nämä toimialat kasvoivat selvästi toisesta vuosineljänneksestä, jolla koronakriisin vaikutukset ovat toistaiseksi olleet rajuimmat. Lähes kaikilla palvelutoimialoilla arvonlisäys jäi kolmannella neljänneksellä kuitenkin vuodentakaista alemmalle tasolle. Kaupan toimiala kasvoi myös vuodentakaisesta etenkin vähittäiskaupan kasvaessa selvästi.

Indikaattorin kuvaus

Kansantalouden neljännesvuositilinpito kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla. Tiedoista ilmenee mm. miten Suomen bruttokansantuote on kehittynyt vuosineljänneksittäin, mitkä toimialat ovat kasvaneet ja kuinka paljon, onko tuotantoa kasvattanut esimerkiksi vienti vai investoinnit, miten kotitalouksien kulutus on muuttunut edellisestä neljänneksestä ja paljonko palkat ovat nousseet viime vuodesta.

Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot.

Volyymi tarkoittaa hintamuutoksista puhdistettua tietoa. Viitevuoden 2010 hintaiset volyymit on ilmaistu suhteessa vuoden 2010 käypähintaiseen (euromääräiseen) tasoon.

Kuluttajien luottamus

Findikaattori - Pe, 27/11/2020 - 09:00

Kuluttajien luottamus

Lähde: Tilastokeskus / Kuluttajien luottamus

Päivitetty: 27.11.2020 Seuraava päivitys: 28.12.2020

Kuluttajien odotukset taloudesta elpyivät jonkin verran marraskuussaKuluttajien luottamusindikaattori oli marraskuussa -4,8, kun se lokakuussa oli -6,9 ja syyskuussa -5,9. Viime vuoden marraskuussa luottamusindikaattori sai arvon -5,0. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -1,8. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–18. marraskuuta 1 157 Suomessa asuvaa henkilöä.Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä odotukset omasta ja Suomen taloudesta kohenivat hieman marraskuussa lokakuuhun verrattuna. Sen sijaan näkemys oman talouden nykytilasta heikkeni. Lisäksi kuluttajien aikeet käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan vähenivät aavistuksen. Viime vuoden vastaavaan aikaan nähden luottamusindikaattorin osatekijät – Suomen talouden odotuksia lukuun ottamatta – menivät marraskuussa jonkin verran huonompaan suuntaan.Marraskuussa kuluttajien kuva Suomen talouskehityksestä oli kuitenkin edelleen synkkä. Myös arvio oman talouden nykytilasta oli heikko mutta odotus sen lähikuukausista jo pitkän ajan keskimääräisellä tasolla. Kestotavaroiden ostoaikeita oli kuluttajilla marraskuussa yhä hieman tavanomaista enemmän.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Kuluttajien luottamus kuvaa kuluttajien luottamusta talouteen.

Kuluttajien luottamusindikaattori on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi (positiivinen) lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.

Saldoluku saadaan vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Kuluttajien luottamusindikaattori on osatekijöiden saldolukujen keskiarvo.

Talouden kasvunäkymien analysoinnin kannalta on tärkeää tietää, kuinka kansalaiset näkevät oman ja maan taloudellisen tilanteen ja kuinka kansalaiset varautuvat tulevaisuuteen muun muassa kulutustottumuksillaan ja säästösuunnitelmillaan. Kuluttajabarometrin avulla saadaankin monipuolista tietoa kotitalouksien kulutus- tai säästöhalukkuudesta, ja sen avulla voidaan ennakoida kaupan ja hintojen kehitystä. Kuluttajabarometrin indikaattorit muodostavat laajan tietopohjan niin kansantalouden kehityksen kuin kotitalouksien kysynnän kasvun ennakointiin.

Hallituksen aikeet nostaa energiaverotusta nostaa kotitalouksien kaukolämmön hintaa

Salkunrakentaja - Pe, 27/11/2020 - 08:20
Kotitalouksien lämmityslasku nousee vuodenvaihteessa.

Mustan Perjantain Mustat Joutsenet

GnS economics - To, 26/11/2020 - 23:59

Nyt, kun ”Black Friday” on taas täällä, on hyvä muistaa, että meitä ympäröi kokonainen parvi Mustia Joutsenia (Black Swans).

Mustalla Joutsenella tarkoitetaan sellaista epätodennäköistä, mahdollisesti ennenäkemätöntä tapahtumaa, jonka haittavaikutukset ovat huomattavat. Tällaisia tapahtumia ovat maanjäristykset ja muut luonnonmullistukset, suurten rakennusten tai siltojen sortumiset ja ilman ennakkovaroitusta puhkeavat talouskriisit.

Maaliskuussa kutsuimme koronaviruksen aiheuttamaa pandemiaa Mustaksi Joutseneksi, käsitteen luoneen Nassim Nicholas Talebin ajatuksista poiketen, sillä Talebin mukaan pandemiat eivät suinkaan ole uusia tai ennennäkemättömiä. Itse asiassa Taleb oli jo, yhdessä Yaneer Bar-Yamin ja Joe Normanin kanssa, tammikuun 26. päivänä varoittanut artikkelissaan pandemian syntymisestä, jos tehokkaat torjuntatoimet viivästyvät tai laiminlyödään kokonaan.

Talebin näkökohta oli kuitenkin lääketieteellinen. Me puolestamme käsittelimme korona-virusta talouden Mustana Joutsenena siitä syystä, että harva ymmärsi tuolloin, kuinka suurta taloudellista sekasortoa pandemia saattaisi aiheuttaa. Varoituksemme pandemian talousvaaroista ajoittui tammikuun 30. päivälle.

Tämän hetken kysymys on, millaisia Mustia Joutsenia globaalitaloutemme jatkossa paljastaa.

Mustat Joutsenet ja tulevaisuuden ennustaminen

Tapahtumat, joita voidaan pitää Mustina Joutsenina, vaikuttavat huomattavasti kykyymme tehdä tulevaisuutta koskevia ennusteita.

Sellaiset tunnetut historialliset tapahtumat, kuin Vesuviuksen purkauksen aiheuttama Pompeijin tuho vuonna 79 BC tai vauraan kreikkalaisen rannikkokaupungin, Heliken, häviäminen maanjäristyksessä ja sitä seuranneessa hyökyaallossa vuonna 373 BC, ovat yhä edelleen esimerkkejä ennakoimattomista tuhoisista tapahtumista, Mustista Joutsenista.

Nykypäivänä osaamme kuitenkin ennakoida luonnonmullistuksia paljon aikaisempaa paremmin. Esimerkiksi vuoden 1900 Suuri Myrsky, joka hävitti pahoin Houstonin viereistä Galvestonin rannikkokaupunkia, oli oman aikansa Musta Joutsen. Galveston ei saanut juuri minkäänlaista ennakkovaroitusta, joten myrskystä muodostui eniten kuolonuhreja vaatinut luonnonmullistus USA:n historiassa. Nykyaikana hurrikaanien syntyä pystytään kuitenkin seuraamaan jo varhaisessa vaiheessa ja niiden reitti ja voimakkuuden kehitys pystytään ennakoimaan kohtalaisella varmuudella.

Monet tutkijat pitävät vuosien 2007 – 2008 finanssikriisiä Mustana Joutsenena. Tämä kriisi ei kuitenkaan ollut Musta Joutsen, kuten perustelimme 10-vuotis-blogissamme. Finanssikriisin lähestyminen oli havaittavissa jo noin vuotta aikaisemmin pankkijärjestelmään kasautuvien paineiden perusteella. Ne asiantuntijat, jotka ymmärsivät, kuinka haavoittuva uusimpaan innovaatioon, yhdistelmäobligaatioon (Collateralized debt obligation, CDO) nojaava rahoitusjärjestelmä oli, näkivät kriisin olevan tulossa jo useita vuosia ennen sen varsinaista käynnistymistä.

Itse asiassa Mustien Joutsenten ilmaantuminen on siis kiinteässä suhteessa siihen, kuinka hyvin pystymme analysoimaan nykyisen järjestelmän piirteet ja kuinka hyvin kykenemme ennustamaan tulevat tapahtumat.

Kuinka talouden Mustat Joutsenet muuttuvat harmaiksi

Maaliskuussa 2017 varoitimme globaalin talouskriisin mahdollisuudesta todeten seuraavasti:

[…] Näkemyksemme mukaan maailmantalous on kuplassa, joka on kasvanut liian suureksi, jotta sen puhkeaminen voitaisiin välttää. Kun kupla puhkeaa, uusi kriisi alkaa.

Ja edelleen

Poliitikoilla on yhä työkalupakissaan keinoja väistämättömän lykkäämiseksi tuonnemmaksi. Kysymys on kuitenkin siitä, että emme tiedä politiikantekijöiden liikkeitä. Tästä syystä kriisin alkua on erityisen vaikea ennustaa.

Kriisi on jo käynnistynyt. Objektiivisen analyysin mukaan kriisi alkoi vuodenvaihteessa 2018/2019 tai viimeistään syyskuussa 2019, kuten osoitamme blogissamme.

Näin ollen taloudellinen lama, jota koronakriisi nyt suuresti voimistaa, ei suinkaan tullut yllätyksenä. Oli vain seurattava tavanomaista taloustieteellistä päättelyä ymmärtääkseen, että kaikki ei ollut oikealla tolallaan ja että vaikeudet olivat jo aivan oven takana.

Ensinnäkin, talouden olisi kyettävä kasvamaan ilman pysyvää rahapoliittista tukea. Tarkastelimme yksityiskohtaisesti lokakuussa 2017, kuinka Kiinan vuonna 2009 aloittama velka-elvytys piti talouden pyörät pyörimässä koko maailmassa.

Edelleen, elvyttävä rahapolitiikka, erityisesti ns. määrällinen keventäminen, joka aloitettiin 2008 ja on jatkunut siitä lähtien kaikkialla, oli johtanut keskuspankkien taseiden paisumiseen (katso kuvio).

Mustat joutsenet, Mustia joutsenia, taloudellinen lama

Kuvio. Euroopan, Japanin, Kiinan ja Yhdysvaltojen keskuspankkien taseet. Lähde: GnS Economics, Fed, ECB, BoJ, PBoC

Keskuspankit ovat viimeisten 11 vuoden aikana tehneet maailmantaloudesta ja rahoitusmarkkinoista hauraat. Viimeksi tästä varoitti kansainvälisen järjestelypankin, BIS, entinen pääekonomisti William White.

Tyhjän päällä

Koronavirus on nyt luonut tilanteen, jossa aiemmat Mustat Joutsenet näyttävät korkeintaan harmailta. Kyse on aina vertailukohdasta

Voimmeko enää pitää uskottavana keskuspankkien ja hallitusten väitteitä siitä, että nyt tarvitaan taas lisää elvytystä, jotta vältettäisiin talouden täydellinen jäätyminen? Vai onko meidän nyt pikemminkin tunnustettava, että ennestäänkin haavoittunut maailmantalous on kriisiytynyt, mitattiinpa tilannetta sitten keskuspankkien tuella tai lainojen anteeksiannolla, jotka ovat ainoastaan kriisiä peitteleviä tekijöitä?

Mikäli jaat edellä esitetyn näkemyksemme maailmantalouden nykytilasta, joudut asennoitumaan uudelleen ja miettimään, mikä on paras pelastustie itsesi, varallisuutesi ja myös maailmantalouden kannalta.

On jokseenkin ilmeistä, että keskuspankkien tähänastinen politiikka on tullut tiensä päähän. Tarvitsemme vapaamman ja avoimemman talouden. Näitä tavoitteita on vaikea saavuttaa, mutta vaihtoehto, nimittäin globaalin dystopia, on paljon huonompi.

Tarvitsemme paljon rohkeutta ja viisautta ymmärtääksemme nykyisen vääristyneen informaation haitallisen merkityksen.

Tavoitteemme on jatkuvasti palvella asiakkaitamme tämän tavoitteen saavuttamisessa. Tarjoamme käyttöönne laajan valikoiman tuotteita.

Q-Review -raporteissa luomme ennusteet Suomen, euroalueen ja Yhdysvaltojen BKT:n kasvulle, sekä keskitymme erityisesti talouskehitystä että markkinoita uhkaavien riskien kartoittamiseen.

Deprcon -suhdannepalvelussa tarjoamme kuukausittaiset maailmantalouden katsaukset sekä varoitukset maailmantaloutta tai pääomamarkkinoita uhkaavista tapahtumista.

Kaikki “Black Swan Weekend” tarjoukset löytyvät kaupastamme.GnS Kauppa

The post Mustan Perjantain Mustat Joutsenet appeared first on GnS Economics.

S&P500 1970-2020 historiallisista vuosituotoista lyhyesti

Piksu: Suositukset - To, 26/11/2020 - 17:47

Kiitos nykyaikaisten taulukkolaskentaohjelmien, historiallisten tuottojen selvittäminen on riittävän helppoa, jotta homman jaksaa tehdä. Tämä postaus sisältää paljon tilastoja. Kuten monet tietävätkin niin tilastojen avulla on helppo valehdella itselleen ja muille, joten tilastoihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Keräämäni tilastotiedot sopivat parhaiten henkilölle joka haluaa sijoittaa S&P500-indeksirahastoon kerran vuodessa vuoden lopussa ja/tai myydä niitä samana ajankohtana. Postauksen kaikki tilastot sisältävät vain vuosittaisia indeksimuutoksia eikä niissä ole mukana osinkoja tai inflaatiota. Niiden lähde on seuraava:

 

https://finasko.com/sp-500-returns/

 

Moderna tulee takomaan ällistyttävän liikevaihdon koronarokotteellaan

Salkunrakentaja - To, 26/11/2020 - 14:28
Koronarokotteen kehittänyt Moderna on saanut jo jättitilauksia. Yhtiön liikevaihto saattaa yli 100-kertaistua viime vuoteen verrattuna.

Mitä riskejä asuntosijoittamisessa on?

Salkunrakentaja - To, 26/11/2020 - 12:56
Kaikkeen sijoittamiseen ja liiketoimintaan liittyy riskejä. Osta ja pidä -asuntosijoittaminen ei ole tästä poikkeus.

Asuntoammattilainen varoittaa: Asuntomarkkinoilla luvassa kylmää kyytiä alkuvuonna

Salkunrakentaja - To, 26/11/2020 - 10:15
Kiinteistövälittäjät eivät ole voineet normaaliin tapaan kasvattaa myyntivarastojaan syksyllä. Se tietää vaikeuksia asuntomarkkinoille alkuvuonna.

Koronakriisi toi esiin makrovakauspolitiikan hyödyt

Euro ja talous - To, 26/11/2020 - 10:00
Makrovakauspolitiikalla torjutaan koko rahoitusjärjestelmän vakautta vaarantavia riskejä. Lisäksi on tärkeää varautua rahoitusjärjestelmän vakautta horjuttaviin ennakoimattomiin ongelmiin.

Kriisiyhtiö Finnair käy selviytymistaistelua – kajastaako tunnelin päässä valoa?

Salkunrakentaja - To, 26/11/2020 - 08:41
Finnair on tehnyt oikeanlaisia toimenpiteitä kassansa ja kannattavuutensa turvatakseen, arvioi Evli.

Slack ostohuhujen kohteena, kurssi reilussa nousussa

Salkunrakentaja - Ke, 25/11/2020 - 21:29
Viestintäalusta Slackin osake oli keskiviikkona reippaassa nousussa, kun Salesforcen kerrottiin suunnittelevan yhtiön ostamista.

Olli Rehn: Yritysten kannattavuuden parantaminen luo investointeja ja työpaikkoja

Piksu: Trendit - Ke, 25/11/2020 - 19:18

Suomen Pankin pääjohtajan, Olli Rehn, terveiset sijoittajille  Mandatum Lifen Tulevaisuus-seminaarissa:

  • Yksityinen sijoittaminen on koko kansantalouden kannalta arvokas tehtävä, jossa sijoittajat ohjaavat kansakunnan varallisuutta niiden käyttöön, jotka pystyvät tuottamaan suurimman lisäarvon yhteiskunnalle. 
  • Lähi kuukaudet ovat synkät terveystilanteen suhteen ja se näkyy myös taloudessa, tämän vuoden loppu näyttää heikolta.
  • Keskuspankilla ja EU:lla on tässä kriisissä ollut keinoja lievittää kriisin välittömiä taloudellisia vaikutuksia ja niitä on myös käytetty.
  • Vaikka hintavakaus on kääntynyt hetkittäin hieman hintojen alenemisen puolelle on varsinainen deflaatio vältetty.
  • Olli Rehn ei odota nopeaa korkotason nousua lähitulevaisuudessa eikä lähivuosina. Ohjauskorkotason nousu tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa kun koronakriisin jälkeen päästään investointien kasvuun ja investointien siivittämään tuottavuuskasvun piristymiseen ja luonnollisen inflaation nopeututumiseen 2% tuntumaan.

Rahoituksen saatavuus jarruttaa asuntohankkeita

Salkunrakentaja - Ke, 25/11/2020 - 16:34
Hankerahoituksen kiristyminen hidastaa vapaarahoitteista kerrostalotuotantoa, kertoo Rakennusteollisuus RT.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset