Uutiset

Juhani Salonius: ”Nyt olisi viisasta istua neuvottelupöytään ja palauttaa kolmikantamenettely kunniaan”

Yle: Talous ja politiikka - 2 tuntia 22 min sitten

Kilpailukykysopimus allekirjoitettiin kesällä 2016 pitkien ja vaivalloisten neuvottelujen jälkeen. Kesärannassa pidetyssä allekirjoitustilaisuudessa tunnelma oli väkinäisen helpottunut.

Sopimusta on nyt myöhemmin kiitelty lukuisissa suhdannekatsauksissa. Sen katsotaan edistäneen Suomen talouskasvua ja sen myötä parantaneen työllisyyttä.

Teollisuusliiton ilmoitus irtisanoa sopimus ensi vuoden lopussa on osoitus siitä, että työmarkkinaneuvottelut ovat aina kokonaisuus, jossa yhden osan liikuttelu vaikuttaa muihinkin.

Kilpailukykysopimus syntyi vaikeasti, nyt sen romuttuminen on lähellä nopeasti, koska neuvotteluyhteys osapuolten välillä ei toimi.

– Kolmikantamenettelyä tulkitaan nyt mielestäni väärin. Se on neuvottelumenettely, joka pitäisi palauttaa kunniaan. Siihen ei liity sopimispakkoa, mutta estettäkään ei ole. Jos osapuolet haluavat sopia, he voivat niin tehdä, entinen valtakunnansovittelija Juhani Salonius sanoo Ylelle.

­

Reilut 12 vuotta valtakunnansovittelijan virassa ollut Salonius arvioi, että meneillään oleva poliittinen riita uhkaa hankaloittaa tulevia työmarkkinaneuvotteluja. Sovittelijan virastaan Salonius jäi eläkkeelle vuonna 2009.

– Minusta olisi viisasta istua nopeasti neuvottelupöytään ja kysyä myös ay-liikkeeltä, mitkä olisivat heidän neuvonsa pienten yritysten työllistämiskynnyksen alentamiseksi, Salonius patistelee.

Yksi vaihtoehto avata lukko on pyytää ulkopuolista sovittelijaa välittämän riidassa. Menettely on harvinainen, mutta ei tavaton. Salonius muistelee tällaista sovittelijaa käytetyn muutaman kerran, mutta ei aivan äsken.

– Lähinnä mieleen tulevat jotkut tulopoliittiset ratkaisut menneinä vuosina, joissa on ollut mukana joku valtiovallan edustaja. Jopa presidentti on ollut näissä mukana, kun Urho Kekkonen [osallistui sopimuksen tekemiseen] vuonna 1970.

Presidentin mukaan nimetyssä UKK-sopimuksessa määriteltiin muun muassa silloinen minimipalkka.

Analyysi: Teollisuusliiton hyökkäys kilpailukykysopimusta vastaan kertoo kiistan perimmäisistä syistä

Suomen Yrittäjien mitta täyttyi – esittävät ay-jäsenmaksujen perintää pois työnantajilta

Salkunrakentaja - 3 tuntia 5 min sitten
Yrittäjäjärjestö tuomitsee poliittiset työtaistelut kansanvallan halveksuntana.

F-Secure antoi tulosvaroituksen – osakekurssi sukelsi 15 prosenttia

Yle: Talous ja politiikka - 3 tuntia 27 min sitten

Tietoturvayhtiö F-Securen osake sukelsi perjantaina reippaaseen laskuun edellisillan tulosvaroituksen jälkeen.

Yhtiö laski arviotaan liikevaihdon kasvunäkymistä ja arvioi, että yritystietoturvan liikevaihto kasvaa noin 30 prosenttia ja kuluttajatietoturvan liikevaihto laskee enintään 4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kannattavuuden osalta yhtiö piti näkymänsä ennallaan.

Aiemmin F-Secure oli ennakoinut yritystietoturvan liikevaihdon kasvuksi yli 35 prosenttia. Kurssi kävi liki viidenneksen laskussa, mutta päätyi perjantain kaupankäynnin lopuksi noin 15 prosenttia miinukselle.

Kaivosyhtiö ostaa uusia kiviautoja 87 miljoonalla – 17 autoa Sodankylään

Yle: Talous ja politiikka - 5 tuntia 57 min sitten

Kaivosyhtiö Boliden hankkii uusia kiviautoja Kevitsan kaivokselle Sodankylään. Yhtiö ostaa Kevitsaan 17 ja Pohjois-Ruotsin Aitikin kaivokselle yhdeksän uutta kiviautoa.

Kahdelle kaivokselle toimitettavat ajoneuvot maksavat yhteensä 900 miljoonaa Ruotsin kruunua eli runsaat 87 miljoonaa euroa.

Ruotsalaisyhtiö kertoo, että investointi tukee laajenevaa kaivostoimintaa. Kevitsan tuotanto on kasvamassa 7,5 miljoonasta tonnista 9,5 miljoonaan tonniin vuonna 2020. Aitikin tuotanto on nousemassa samassa ajassa 39 miljoonasta tonnista 45 miljoonaan tonniin.

Ensimmäiset uudet kiviautot saapuvat kaivoksille ensi kesänä.

Kevitsassa louhitaan pääasiassa kuparia ja nikkeliä sekä lisäksi pienempiä määriä kultaa, platinaa ja palladiumia.

Matala osakkeen arvostustaso, korkea osinkotuotto…Onko Citycon alehinnoissa?

Salkunrakentaja - 6 tuntia 46 min sitten
Kiinteistösijoitusyhtiö Citycon on menettänyt tänä vuonna markkina-arvostaan yli viidenneksen.

Lausunto tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän mietinnöstä

EK - 7 tuntia 17 min sitten

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän mietinnöstä. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän tavoitteena oli laatia ehdotuksia säädöksiksi ja muiksi toimenpiteiksi, joilla edistetään tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumista Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Työryhmä on kirjannut mietintöönsä 44 toimenpide-ehdotusta, jotka liittyvät mm. verotukseen, tupakoinnin aloittamisen ehkäisyyn, savuttomaan ympäristöön, markkinointiin, tupakoinnin lopettamisen tukeen, viestintään, matkustajatuontiin, uusien…

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän mietinnöstä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän tavoitteena oli laatia ehdotuksia säädöksiksi ja muiksi toimenpiteiksi, joilla edistetään tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumista Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Työryhmä on kirjannut mietintöönsä 44 toimenpide-ehdotusta, jotka liittyvät mm. verotukseen, tupakoinnin aloittamisen ehkäisyyn, savuttomaan ympäristöön, markkinointiin, tupakoinnin lopettamisen tukeen, viestintään, matkustajatuontiin, uusien tuotteiden säätelyyn ja seurantajärjestelmiin.

Työryhmän ehdottomat toimenpiteet muodostavat laaja-alaisen ja perustellun kokonaisuuden, joka Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n näkemyksen mukaan tulee edelleen vähentämään tupakointia ja muiden nikotiinituotteiden käyttöä, vaikeuttamaan korvaavien valmisteiden tuloa markkinoille ja samalla tasaamaan tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön liittyviä sosioekonomisia terveyseroja. EK tukee tavoitetta tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumisesta vuoteen 2030 mennessä ja siksi EK kannattaa mietinnössä esitetyn toimenpidekokonaisuuden toteuttamista muutamin poikkeuksin.

Tupakan hinnan vaikutus tupakointiin on merkittävä. Siksi on perusteltua jatkaa tupakkaveron korottamista niin, että korotusten kokonaistaso seuraavalla vaalikaudella olisi sama kuin kuluneella vaalikaudella, kuten työryhmä esittää. Veronkorotuksia ei kuitenkaan saa toteuttaa useammin kuin kerran vuodessa, koska sitä useammat korotuskerrat aiheuttavat tarpeetonta hankaluutta ja kustannuksia myyntiportaalle.

Nikotiinituotteiden ikärajan osalta työryhmä ehdottaa tupakkalakia muutettavaksi siten, että tupakkatuotteita, nikotiininesteitä ja nikotiinia sisältäviä tupakan vastikkeita ei saa myydä, luovuttaa tai välittää alle 20-vuotiaalle, minkä lisäksi myös maahantuonti- ja hallussapitokieltoa koskeva ikäraja ehdotetaan nostettavaksi 20 vuoteen. Nykyisin vastaava ikäraja on 18 vuotta, mutta tästä huolimatta tupakka- ja nikotiinituotteita päätyy runsaasti alaikäisten käyttöön, eikä hallussapitokieltoa valvota viranomaisten toimesta. Ikärajan nosto on perusteltu toimenpide, jolla ehkäistään tupakoinnin aloittamista. Pelkkä ikärajan nosto ei yksin riitä merkittävän muutoksen aikaansaamiseksi, vaan rinnalle tarvitaan nykyistä tehokkaampaa valvontaa tuotteiden hallussapidon ja alaikäisten tupakoinnin osalta.

Liikunta- ja nuorisolakiin ehdotetaan lisättäväksi yhdeksi avustusperusteeksi sitoutuminen tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisyyn. Samaa menettelyä esitetään myös kunnille niiden jakaessa avustuksia nuoriso- ja liikuntatyöhön. Tämä ehdotus on tärkeä nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön aloittamisen ehkäisyä silmällä pitäen, sillä esimerkiksi nuuskan käyttö on vuosien saatossa kasvanut vahvaksi osaksi tiettyihin joukkuelajeihin liittyvää alakulttuuria.

Savuttomaan ympäristöön liittyen työryhmä ehdottaa tupakointikieltoa laajennettavaksi koskemaan ulkotiloja ja alueita, joita käyttävät pääasiassa alaikäiset, kuten esimerkiksi leikkipuistot ja EU-uimarannat. Lisäksi tupakointikieltoja ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan myös joukkoliikennepysäkkejä ja taksitolppia. Jotta näillä ehdotuksilla olisi toivottu vaikutus, tarvitaan kieltojen rinnalle valvontaa ja sanktioita näiden kieltojen rikkomisesta.

Tupakkalaki on mahdollistanut tupakointikieltojen hakemisen asuinhuoneistojen tiloihin asuntoyhteisön enemmistöpäätöksellä. Hakemisprosessi on koettu työlääksi ja kiellon valvonta hankalaksi. Tämän vuoksi työryhmä esittää, että kiellon hakemisesta päättämisen sijaan asunto-osakeyhtiölakia muutettaisiin siten, että asunto-osakeyhtiö voisi enemmistöpäätöksellä suoraan kieltää tupakoinnin parvekkeilla ja asukkaiden hallussa olevissa sisätiloissa. EK pitää tätä ehdotusta perusteltuna ja samalla hallintoa keventävänä.

Tupakkalain tavoitteena on tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön täydellinen loppuminen ja kieltäminen. Tupakan mainoskiellon tehostamiseksi Tupakka-työryhmä esittää brändiominaisuuksien poistamista tupakkapakkauksista. Tällöin eri merkkien pakkausten ulkoasu olisi yhdenmukainen.

Koska tavoitteena on tupakoinnin loppuminen ja tupakkatuotteiden kieltäminen, on ymmärrettävää ja perusteltua, että yhdenmukaiset pakkaukset -ehdotus kohdistetaan tällaiseen tuotteeseen. Lopetettavaksi tarkoitetun tuotteen myyntipakkauksissa ei täten voida hyödyntää tavaramerkin brändiarvoa.

Toisaalta EK on kuitenkin huolissaan yhdenmukaiset pakkaukset -ehdotuksen osalta siitä, että ehdotus puuttuu yritysten oikeuteen hyödyntää aineetonta omaisuutta ja heikentää niiden tavaramerkkien arvoa sekä on mahdollisesti omiaan lisäämään niihin kohdistuvia tuoteväärennöksiä ja muita IPR-loukkauksia.

EK korostaa, että yhdenmukaiset pakkaukset -sääntelyn ei tule missään tapauksessa laajentua muihin tuotteisiin/tuoteryhmiin.

Työryhmä ehdottaa tupakoinnin lopettamisen tukitoimien huomattavaa kehittämistä. Yhtenä keinona esitetään kaikkien tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoidossa käytettävien reseptillä määrättävien vieroituslääkkeiden hankintakustannusten ottamista sairausvakuutuksesta korvattaviksi.

Ehdotus on perusteltu, sillä käytössä olevista lääkkeistä varenikliinin on osoitettu kolminkertaistavan vieroituksen onnistumisen todennäköisyyden puolen vuoden seurannassa. Bupropioni ja nortriptyliini ovat vastaavasti kaksinkertaistaneet vieroituksen onnistumisen todennäköisyyden. Tupakasta vieroitus ei kuitenkaan ole nortriptyliinin virallinen käyttöaihe, mikä on huomioitava korvauskäytäntöä muutettaessa. Jotta lääkehoidosta saadaan paras hyöty, se on yhdistettävä yksilölliseen neuvontaan tai ryhmäohjaukseen, jota on myös oltava tarjolla.

Työterveyshuolto on työpaikoille erinomainen kumppani tukemaan tupakoinnin lopettamista mm. järjestämällä vertaistukiryhmiä, tukemalla korvaus- ja vieroitushoitojen toteuttamista sekä nostamalla tupakoinnin lopettamisen esille vastaanottokäyntien yhteydessä. Työryhmä ehdottaakin tupakoinnin lopettamisohjelman ottamista mukaan osaksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Työterveyshuollon osallistumismahdollisuuksia tupakoinnin lopettamiseen tukisi tämän toiminnan ottaminen työterveyshuollon korvausten piiriin. EK pitää Kelan korvauskäytännön tarkistamista työterveyshuollon tupakoinnin lopettamista tukevan toiminnan osalta tarpeellisena.

Vanhojen tupakka- ja nikotiinituotteiden sääntelyn tiukentuessa ja kulutuksen vähentyessä markkinoille kehitetään ja tuodaan jatkuvasti uusia tuotteita, kuten nikotiinia sisältäviä tupakan vastikkeita. Työryhmän ehdotuksen mukaisesti on perusteltua saattaa näiden tuotteiden sääntely kaikilta osin samalle tasolle tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden kanssa, ja ne on myös saatettava tupakkaverotuksen piiriin.

Itsehoitoon tarkoitettujen nikotiinikorvaushoitovalmisteiden joukkoon on tullut valmisteita, jotka ovat ominaisuuksiltaan sellaisia, että on suuri riski, että niillä ylläpidetään nikotiiniriippuvuutta sen sijaan, että niitä käytettäisiin asianmukaisesti vieroitukseen. Lääkelaki ei anna viranomaiselle mahdollisuutta rajoittaa valmisteen jakelukanavia, vaikka tällainen selkeä väärinkäytön riski tunnistettaisiin. Tämän vuoksi työryhmän ehdotus lääkelain muuttamiseksi siten, että viranomaiselle annetaan harkintavalta nikotiinia sisältävien itsehoitovalmisteiden jakelukanavista vastaavalla tavalla kuin on säädelty esim. kasvisrohdosvalmisteista, on perusteltua toteuttaa.

Tupakkalaissa säädetyt vuosittaiset valvontamaksut ehdotetaan muutettavaksi voimassa olevan tupakkalain mukaiselle enimmäistasolle. EK pitää tätä epätarkoituksenmukaisena. Valvontamaksut muodostavat huomattavan maksurasituksen erityisesti pienille kaupoille. Tämän vuoksi niitä ei pidä nostaa.

Jotta väestön terveyttä sekä tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön kehittymistä ja muuttumista pystytään seuraamaan ja samalla arvioimaan tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä uusien toimenpiteiden tarvetta, tarvitaan hyvin toimiva seurantajärjestelmä. Seurannan tulee olla kattavaa, pitkäjänteistä ja säännöllistä. Kerätyn aineiston on oltava koko väestöä edustava, mutta samalla on pystyttävä seuraamaan erityisiä riskiryhmiä ja pidettävä huolta siitä, että uudet valmisteet eivät jää katveeseen. Seurannasta saatua tietoa on hyödynnettävä tehokkaasti, minkä lisäksi tupakkalain tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös jatkuvaa tutkimusta ja tiivistä valvontaa.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto

Jyri Häkämies
Toimitusjohtaja

Kategoriat: EK, Suomenkieliset uutiset

Yle ja useat mediayhtiöt: Euroopan historian suurin veronkiertovyyhti paljastui – myös Suomeen puuhattiin osinkokikkailua, joka toi 55 miljardin euron veromenetykset

MTV3 - 7 tuntia 46 min sitten
Euroopassa on paljastunut laaja veronkiertovyyhti, jota epäillään suurimmaksi Euroopassa paljastuneeksi veropetokseksi. Suomessa asiasta uutisoi ensimmäisenä Ylen MOT.

Irtisanomiskiista pahenee – Teollisuusliitto irtisanoi Kiky-sopimuksen pöytäkirjan työajan pidentämisestä

Salkunrakentaja - 9 tuntia 39 min sitten
SAK:lainen Teollisuusliitto on ottanut yhä kovemmat keinot käyttöön pienten yritysten irtisanomissuojaa koskevassa kiistassa.

Kiinan talouskasvu hitainta lähes kymmeneen vuoteen – tinkii siksi päästövähennyksistä

Yle: Talous ja politiikka - 11 tuntia 13 min sitten

Kiinan tuoreet talousluvut osoittavat kasvun heikentymisen merkkejä. Kasvun odotettiin olevan ripeämpää. Kiinan bruttokansatuote (BKT) kasvoi maan virallisten lukujen mukaan kolmannella vuosineljänneksellä 6, 5 prosenttia. Edellisen kolmen kuukauden aikana kasvua oli 6,7 prosenttia. Kansantalouden tuoreet luvut kertovat, että kasvutahti on heikoin lähes kymmeneen vuoteen. Kiinan virallisiin tilastoihin voi suhtautua varauksellisesti.

Sijoittajien huoli Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasodasta ja heikentyvästä taloudesta on saanut ulkomaiset sijoittajat ja Kiinan institutionaaliset sijoittajat myymään arvopaperiomistuksiaan.

Tosin tuoreimmat BKT-luvut palkittiin Shanghain pörssissä osakekurssien lievällä nousulla. Tänä vuonna Shanghain pörssin komposiitti-indeksi on kuitenkin romahtanut peräti kolmanneksen alkuvuodesta ja Kiinan valuutan yuanin arvo on sukeltanut lähes kymmeneksen suhteessa dollariin.

Keskusjohto yrittää rauhoittaa taloutta

– Hidastumisen trendi vahvistuu, huolimatta Kiinan johdon pyrkimyksisä rohkaista kotimaista kulutusta talouden tukemisessa, sanoo kehittyvien talouksien seniorianalyytikko Kota Hirayama SMBC Nikko sijoitusyhtiöstä Tokiossa.

Kiinan keskuspankin johtaja Yi Gang on rauhoitellut tilannetta sanomalla, että arvopaperit ovat aliarvostettuja suhteessa talouden perusteisiin.

Kiinan taloutta varjostaa nyt erityisesti kauppakiista Yhdysvaltain kanssa. Presidentti Donald Trump on määrännyt tuontitulleja kiinalaistuotteille, joiden tuonnin arvo on noin 250 miljardia dollaria. Kiina on vastannut tulleilla, jotka kohdistuvat 110 miljardin dollarin arvoiseen tuontiin.

Tullit ovat jo ehtineet vaikuttaa joihinkin vientiyrityksiin, ja lisäksi epävarmuus hillitsee investointeja ja tekee sijoittajista varovaisia.

Kiina on pyrkinyt vastaamaan synkkään tilanteeseen helpottamalla jälleen yritysten velanottoa.

Talouden hidastumisen lisäksi päästötavoitteiden löysäämisessä on taustalla myös laajaa tyytymättömyyttä väestössä viime talvena aiheuttaneet asuntojen lämmitysongelmat.Adrian Bradshaw / EPA Kiina tinkii päästövähennyksistä

Talouskasvun hidastuessa Kiina on ilmoittanut, että sillä on aiempaa pienemmät tavoitteet ilmansaasteiden hillitsemiseksi tulevana talvena.

Terveydelle haitallisimpien hiukkasten määrää on tarkoitus vähentää Kiinan pohjoisissa kaupungeissa 3 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen. Aiempi tavoite oli 5 prosenttia, kertoo Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos Bofit.

Samalla raskasta teollisuutta ja rakentamista koskevista tuotantorajoituksista luovutaan, jos toiminta täyttää päästömääräykset. Päätös mahdollisista tuotantorajoituksista siirretään ministeriöstä paikallistasolle. Talouden hidastumisen lisäksi päästötavoitteiden löysäämisessä on taustalla myös laajaa tyytymättömyyttä väestössä viime talvena aiheuttaneet asuntojen lämmitysongelmat.

Huolta päästötavoitteista lipsumisesta aiheuttaa tuotantorajoituksia koskevien päätösten siirtäminen paikallishallinnolle.

Kiinan hiilidioksidipäästöt ovat yhtä suuret kuin EU:n ja Yhdysvaltojen päästöt yhteensä. Maapallon ilmastotavoitteiden kannalta on keskeistä, kuinka nopeasti Kiina saa ilmastopäästönsä laskemaan.

Lue myös:

Kiina pyrkii hautaamaan taloutensa ongelmat – tilastot valehtelevat, lehdistö uhoaa mutta kauppasodan jättämät jäljet näkyvät jo

Yhdysvaltain ja Kiinan kauppakiista on paisunut nopeasti – katso, mitä tähän asti on tapahtunut

Riikka Heikinheimo: Matematiikasta pakollinen yo-aine

EK - 11 tuntia 28 min sitten

Matematiikka on noussut yhteiskunnan digitalisaation myötä todelliseksi kansalaistaidoksi ja työelämän välttämättömyydeksi. Siksi matematiikka on tärkeää sisällyttää aina myös yo-kirjoituksiin, kirjoittaa EK:n koulutusjohtaja Suomen Kuvalehdessä 19.10.

 

Suomessa valmistellaan ylioppilastutkinnon uudistamista ja tulossa on monia tervetulleita parannuksia. Yksi uudistusehdotus opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä kuitenkin puuttuu: Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mielestä kaikkien yo-kokelaiden tulisi kirjoittaa matematiikka ainakin lyhyen oppimäärän verran.

Syynä on yhteiskunnan digitalisoituminen ja työn muutoksen kautta tulevat uudet osaamistarpeet. Matemaattista osaamista ja siihen pohjaavia teknisiä taitoja tarvitaan jo nyt käytännössä kaikilla aloilla, kaikissa työtehtävissä ja kaikilla organisaatiotasoilla. Digitalisaatio on arkea niin asiakaspalvelutehtävissä, terveydenhuollossa, tehdastuotannossa, opetusalalla kuin tutkimusmaailmassa.

Matemaattinen ajattelu luo pohjaa loogiselle päättelykyvylle ja monilukutaidolle, joista on hyötyä työelämän ulkopuolellakin. Matematiikka avaa kiinnostusta myös tärkeisiin luonnontieteisiin, joiden osaajista on jo nyt pulaa.

Matematiikka tulee myös nähdä nykypäivän välttämättömänä kansalaistaitona, jota jokainen nuori tarvitsee aikanaan omassa taloudenhallinnassaan. Taloustaidot kuuluvat työkalupakkiin, kun haluamme ehkäistä nuorten syrjäytymistä.

Samaan aikaan tutkimukset osoittavat matematiikan osaamisen taantuvan Suomessa kaiken aikaa. Viidennes yo-kokelaista ei suorita edes lyhyttä matematiikkaa ja silloin osaaminen jää heikoksi. Riittävät oppimistulokset saavutetaan lukiossa vain silloin, kun matematiikka on pakollinen yo-aine. Tähän viittaavat mm. koulutuksen arviointikeskus Karvin kannanotot.

Yo-kirjoitukset ovat toki vain yksi – joskin tärkeä – välietappi koulutuspolulla. Matematiikka on aine, jota opitaan nimenomaan nuorena. Oppimista tapahtuu jo varhaiskasvatuksessa ja sitä tulee tukea läpi kaikkien koulutusasteiden. Myös opettajien pedagogisia kykyjä tulee kehittää.

Päivän sana on jatkuva oppiminen, joka korostaa koulutuksen merkitystä aikuisiässä ja työuran eri vaiheissa. Tarve on polttava – Suomessa on havahduttu tosiasiaan, että lähivuosina jopa miljoona ihmistä on koulutettava uudelleen digitalisaation ja tekoälyn edetessä. Tämäkin muutos korostaa matematiikan erityistä luonnetta. Matemaattista perustaa vaativiin tehtäviin on miltei mahdotonta siirtyä aikuisena, jollei pohjaosaamista ole syntynyt nuorena.

Matematiikka tulee nähdä yhtä olennaisena perustaitona kuin luku- ja kirjoitustaito. Yhdessä äidinkielen kanssa se muodostaa kivijalan, jonka päälle rakentuvat muut taidot, joita tarvitaan jatko-opinnoissa, työelämässä ja yhteiskunnassa.

Myös yrityksillä on tärkeä osansa näissä talkoissa. Yritysten ja heidän järjestöjensä on tärkeää viestiä nuorille siitä, millaisia ovia matematiikka työelämässä avaa. Tiedon ohella tarvitaan monenlaista kannustamista esimerkiksi palkitsemalla opiskelijoilta hyvistä oppimistuloksista. Erityistä huolta on kannettava siitä, että myös tyttöjä motivoitaisiin niin matematiikan kuin luonnontieteiden opiskeluun. Samoin on syytä tuoda esille talousosaamisen tärkeyttä. Elinkeinoelämän vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, ellei matematiikan ja luonnontieteiden perustaa rakenneta koulussa.

Nostetaan siis matematiikka ansaitsemaansa asemaan äidinkielen rinnalle. Näin vaikutamme sen puolesta, että nuoret pärjäisivät paremmin työelämässä ja Suomi olisi tulevaisuudessakin osaamisen huippumaa.

Kirjoitus on julkaistu Suomen Kuvalehdessä 19.10.2018.

Kategoriat: EK, Suomenkieliset uutiset

Meikäläisen ”markkinakatsaus” (eikä tule tavaksi)

Piksu: Strategiat ja perusteet - 12 tuntia 54 min sitten

Jo Nokian suuruuden päivinä Q-julkistukset aiheuttivat turbulenssia. Joko varastot olivat liian suuret (= ei mene kaupaksi) tai liian pienet (= toimitusvaikeuksia). Koskaan ne eivät olleet sopivat. Hirveästi järkeä tässä ei ollut.

Jo tavallisen kauan olen osarit hyödyntänyt yhä järjestelmällisemmin. Esim. nyt ekan ison firman Elisan tulosjulkistus oli allakassani tuplasti isommalla kuin hääpäivä konsanaan. Ainoa probleemi oli se, että hiukanhan tässä on ollut pientä laskua lokakuun alussa ja käteistä olisi voinut olla periaatteessa enemmänkin. Onneksi Dna ja Elisa nousivat kuin viimeistä päivää (sic!) juuri ennen tulosjulkistuksia (E. vielä ke:na), jolloin tyhjensin salkkua.

Torstaina Elisan tulos oli prosentin tarkkuudella konsensuksen mukainen. OP varoitti klo 9.30 kurssin laskusta, koska kasvu ei ollut aivan odotusten mukainen. Luulisi tyhmemmänkin tietävän, ettei alalla ole paljoa kasvua, vaan enemmänkin kilpailua ja investointeja.

Asunnon hintavirhe konkretisoi hitas-asuntojen alihintaisuuden

Piksu: Asunnot ja metsä - 12 tuntia 55 min sitten

Olen blogissani moneen otteeseen kirjoittanut Helsingin hitas-järjestelmän ongelmallisuudesta. Viimeisimmästä aiheeseen keskittyvästä kirjoituksestani (kts. kaupunki haluaa lisää ongelmallisimpia hitaksia) on kuitenkin jo paria viikkoa vajaa viisi vuotta, sillä mitään uutta kirjoitettavaa ei varsinaisesti ole tässä välissä tullut vastaan - ei ennen kuin nyt. Nyt on nimittäin ilmennyt tapaus, joka voi tavallaan tehdä joidenkin hitas-asuntojen alihintaisuuden ja siten rahanarvoisen arpajaislahjan aivan uudella, euroissa mitattavalla tavalla konkreettisesti esiin. 

Jätkäsaari rakenteilla 2014

(Suomen Ilmakuva Oy)

Työeläkeyhtiö Varman sijoituksille tuottoa 3,5 prosenttia – laskua vuoden takaisesta

Yle: Talous ja politiikka - 13 tuntia 12 min sitten

Työeläkeyhtiö Varman sijoitukset tuottivat tammi-syyskuussa 3,5 prosenttia eli 1,6 miljardia euroa. Vuosi sitten sijoitukset tuottivat 6,2 prosenttia.

Sijoitusten tuotto jatkoi tasaista kasvua vuoden kolmannella neljänneksellä alkuvuoden markkinaturbulenssin jälkeen.

Alkuvuonna Varman sijoitukset ottivat takkiin 0,4 prosenttia.

Sijoitusten markkina-arvo oli syyskuun lopussa 46,9 miljardia euroa. Vuosi sitten markkina-arvo oli 45,4 miljardia.

SDP:n Harakan lakialoite poistaisi oman asunnon vuokrauksen veroesteen

Salkunrakentaja - 14 tuntia 47 min sitten
SDP:n eduskuntaryhmän valtiovarainvastaava Timo Harakka jätti torstaina lakialoitteen, jolla helpotettaisiin oman asunnon lyhytaikaista vuokrausta esimerkiksi alustapalvelujen kautta.

Sijoittaja, näin varaudut osakkeiden laskumarkkinoihin

Salkunrakentaja - To, 18/10/2018 - 21:40
Sijoittaja voi varautua mahdolliseen osakemarkkinoiden romahdukseen tai tulevaan laskutrendiin useilla eri tavoilla.

Italia joutuu selittämään hölläkätistä rahankäyttöään – Juncker: Lisää joustoa ei tule

Yle: Talous ja politiikka - To, 18/10/2018 - 21:10

Euroopan komissio on lähettänyt Italian hallitukselle kirjeen, jossa se pyytää lisää tietoa hallituksen budjettisuunnitelmista. Italian hallitus on laatinut ensi vuodelle budjetin, jonka alijäämä rikkoo selvästi EU:ssa sovittuja sääntöjä.

Italian pääministeri Giuseppe Conte puolusti budjettiaan EU-maiden huippukokouksessa tänään torstaina. Conte sanoi kokouksen jälkeen, että budjetti poikkeaa tavoitteista vain vähän.

Budjettiesitys on 2,4 prosenttia alijäämäinen. Italia on vedonnut siihen, että elvyttävä budjetti nostaa talouden kasvuun, mikä pitäisi velkasuhteen kurissa.

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi, että useat EU-maiden johtajat ovat kehottaneet häntä pitämään kiinni EU:n säännöistä, jotka säätelevät jäsenmaiden taloudenpitoa.

– Olemme olleet ystävällisiä, helliä ja myönteisiä Italian suhteen. Koska Italia on Italia, Juncker sanoi.

Junckerin mukaan Italialle on tähän saakka myönnetty kaikki sääntöjen sallima jousto budjettivajeisiin, mutta enempää joustoa ei voitaisi enää myöntää.

Italialla on maanantaihin saakka aikaa toimittaa komissiolle sen pyytämät lisätiedot. Seuraavassa vaiheessa EU voi ehdottaa, että Italia muuttaisi budjettiaan.

– Uskon, että siellä on riittävästi painetta. Italian pääministerin puheenvuoro oli rakentava, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Sipilän mukaan Italia on niin iso kansantalous, että jos se ajautuu ongelmiin velkojensa kanssa, EU-maiden rahkeet eivät riitä sen pelastamiseen.

Italian julkinen velka on yli 130 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ensi vuoden budjetin alijäämä on 41 miljardia euroa. Budjetti toteuttaa Viiden tähden liikkeen ja Pohjoisen liiton vaalilupauksia esimerkiksi keventämällä verotusta ja korottamalla sosiaaliturvaa.

Conte sanoi käyvänsä keskusteluita Moody's ja Standard & Poor's -luokituslaitosten kanssa, jotta Italia voisi välttää lainaluokituksen alentamisen. Laitosten on määrä arvioida Italian luottoluokitusta kuun loppuun mennessä. Luokitus on nyt kaksi pykälää roskalainaluokan yläpuolella.

Uutiset nostivat Italian valtionlainojen korot jälleen korkeimalle tasolleen sitten vuoden 2013.

Silmät kiinni kohti rotkoa

Talouden tulkki - To, 18/10/2018 - 20:56

Suomessa ei haluta tunnustaa ilmeistä tosiasiaa – eurojäsenyyden synnyttämää tarvetta työmarkkinoiden perusteelliseen uudistamiseen. Kun valuutta ei jousta, kustannusten ja kilpailukyvyn jousto on haettava työmarkkinoilta. Jos tätä ei myönnetä, Suomi ajautuu väistämättä samaan rotkoon Etelä-Euroopan kriisimaiden perässä.

Leveän leivän ääressä eläkevakuuttaja Ilmarisen johdossa nykyisin vaikuttava Jaakko Kiander arvioi eurojäsenyyden ongelmia Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa jo ennen Suomen liittymistä Euroopan unioniin vuonna 1994. Kiander toimi tuolloin Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijana. Häntä arvelutti eniten oman rahapolitiikan ja devalvaatiomahdollisuuden menettäminen.

Kiander oli huolissaan tilanteesta, jossa Suomen vaihtosuhde heikkenisi ja talous ajautuisi taantumaan. Sitä oli pohdittu aivan liian vähän, ja sama tilanne on vallinnut koko eurojäsenyyden ajan. Ammattiliitot ovat sulkeneet silmänsä ja torjuneet kaikki merkittävät työmarkkinoiden joustavuutta lisäävät uudistukset. Pienimpiäkin muutoksia kuten irtisanomislakia vastustetaan ja ollaan valmiita lakkoilemaan seurauksista piittaamatta.

Kianderin mukaan työmarkkinat sopeutuivat devalvaatioihin, koska niiden hyödyt tulivat nopeasti, kun vienti kasvoi. Sen sijaan haitat kuten tuontihintojen nousu ja inflaatio näkyivät vasta viiveellä. Nykyisessä tilanteessa ulkoista kilpailukykyä voidaan parantaa vain palkanalennuksilla ja muilla työehtoihin kuten työaikaan tai irtisanomisiin liittyvillä joustoilla. Ongelmana on, että työntekijöille palkkojen alentaminen on huomattavasti devalvaatiota kivuliaampi ratkaisu, kuten on nähty.

”Palkkoja alentamalla on vaikea saavuttaa yhtä suurta kustannustason alenemista kuin devalvaatioilla”, Kiander kirjoitti. Suomen devalvaatiothan olivat usein jopa yli 20 prosenttia, joten yhtä suuret palkanalennukset johtaisivat helposti hallitsemattomaan deflaatiokierteeseen.  Vastaavasti palkkoja olisi nostettava samassa suhteessa nousukaudella, mikä lisäisi talouden epävakautta.

Pelkästään palkkoja alentamalla kilpailukykyä ei voi korjata. Sen lisäksi tarvitaan työajan ja irtisanomisehtojen joustoa. Samalla yritysten on tingittävä voitoistaan ja osingonjaosta. Yritysjohdon pitäisi näyttää palkkajoustoissa mallia, mutta Suomesta on löytynyt harvinaisen vähän johtajia, jotka tekevät niin kuin puhuvat. Se on omiaan lisäämään vastakkainasettelua ja epäluottamusta.

Poliittinen lakko uudistuksia vastaan on joka tapauksessa silmien sulkemista ja kiihdyttämistä kohti rotkoa. Kaikki häviävät, etenkin syyttömät sivulliset, jotka yrittävät antaa oman panoksensa niin työntekijöinä, työnantajina kuin veronmaksajina. Väistämättä herää kysymys, miksi ammattiliittojen toimintaa tuetaan kymmenien miljoonien eurojen veroeduilla vuosittain, jos liitot vastustavat kaikkia uudistuksia ja pyrkivät aiheuttamaan vahinkoa?

Yhtään työmarkkinoita uudistavaa hallituksen esityksille vaihtoehtoista aloitetta ei ammattiliitoilta ole tullut. Ainoana tavoitteena näyttää olevan SDP:n vaalikampanjan tukeminen, mutta lakkoilun jatkuessa se kääntyy todennäköisesti itseään vastaan. 

Hallituksen heikkoudeksi voi laskea sen kyvyttömyyden tehdä uudistuksia, vaikka sillä on eduskunnan enemmistö. 

Tuore tutkimus: Johtamis- ja taloustaidoilla vahva yhteys yrittäjän hyvinvointiin – "Joka ei osaa perusmatematiikkaa, joutuu seisomaan enemmän tyhjän päällä"

MTV3 - To, 18/10/2018 - 19:36
Johtamis- ja talousosaamisella on merkittävä vaikutus yrittäjän työhyvinvointiin. Tämä selviää työeläkeyhtiö Elon ja Suomen Yrittäjien tuoreesta tutkimuksesta. Sen mukaan peräti kaksi kolmesta yrittäjästä on innostunut työstään. Joka seitsemäs kokee puolestaan riittämättömyyttä. 

Inderesin Rautanen: Ericssonin tulosyllätys antaa nostetta myös Nokian osakkeelle

Salkunrakentaja - To, 18/10/2018 - 18:26
Nokian ruotsalaiskilpailija julkaisi aamulla konsensusennusteet selvästi ylittäneen tulosraportin.

Hallitus esittää kivihiilen käytön kieltämistä sähkön ja lämmön tuotannossa: "Haluamme olla etujoukoissa"

Yle: Talous ja politiikka - To, 18/10/2018 - 15:16

Hallitus esittää, että kivihiilen käyttö sähkön tai lämmön tuotannossa kielletään vuonna 2029.

Energiaveron muutokset merkitsevät puolestaan muun muassa sitä, että maakaasun asema suhteessa kivihiileen paranee.

Hallituksen esitys lähtee nyt eduskuntaan. Lait hyväksyttäneen ensi vuoden puolella.

Ilmastonmuutosta on hillittävä

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoo, että kaikilla hallituksen lakiehdotuksilla on sama maali eli ilmastonmuutoksen hillitseminen.

– Kivihiilen osalta haluamme olla sen käytöstä luopuvien maiden etujoukossa, Tiilikainen muotoilee. Toisaalta energia–alalla toimivien firmojen on hyvä tietää, millä aikataululla päätöksiä on tehtävä.

Kivihiilikielto liittyy vuoteen 2030 tähtäävän kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon. Tavoitteeksi on kirjattu, että fossiilisten polttoaineiden käytöstä energian tuotannossa luovutaan asteittain. Ensimmäisenä katkolla on siis hiili.

Laskelmien mukaan kivihiilikiellon myötä hiilidioksidipäästöt vähenevät Suomessa vuosittain noin miljoonalla tonnilla. Myös rikkidioksidi-, raskasmetalli- ja muut päästöt vähenisivät.

Kaikilla hallituksen lakiehdotuksilla on sama maali eli ilmastonmuutoksen hillitseminen.Sasha Silvala / Yle

Vaikka kivihiilen käyttö energialähteenä onkin koko ajan vähenemässä, monien suurten kaupunkien voimaloissa käytetään yhä paljon kivihiiltä. Näin tapahtuu muun muassa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Biopolttoaineista kova kysyntä

Esimerkiksi energiayhtiö Helen Oy sanookin olevansa valmiina kivihiilestä luopumiseen. Tosin yhtiö moittii hallituksen lakiesitystä siitä, että vaikka se nopeuttaa investointipäätöksiä, se samalla estää uusien, kehittyvien teknologioiden hyödyntämisen.

– Ongelmana on aikataulu. Tulossa on monenlaisia teknologioita kuten geoterminen energia tai pienet ydinvoimalaitokset, yksikön päällikkö Janne Rauhamäki Helenistä sanoo.

Helen on jo aloittanut kivihiilestä luopumisen linjaamalla Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisen vuoden 2024 loppuun mennessä. Korvaavista laitoksista ensimmäiset tuottavat jo energiaa. Salmisaaressa on uusi pellettilämpölaitos ja Esplanadin alla uusi maanalainen lämpöpumppulaitos.

Yhtiön mukaan nopein tapa korvata kivihiiltä on biomassan käyttö. Helen pitääkin biopolttoaineiden saatavuutta merkittävänä kysymyksenä, sillä kotimaista biopolttoainetta ei riitä kaikille. Hanasaaren voimalaitoksen tuotannon korvaamiseksi tarvitaan 1–2 biolämpölaitosta.

Liikenteeseen lisää biopolttoainetta

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kivihiilikielto aiheuttaisi eniten kustannusvaikutuksia Helsingin ja Vaasan kaukolämpöverkoissa. Niiden korvausinvestointeja pitäisi aikaistaa.

Ministeriön mukaan muut kivihiiltä pääpolttoaineena käyttävät energiantuotantolaitokset arvioidaan korvattavan muulla tuotannolla jo ennen vuotta 2030.

Ennenaikaisesta laitteistojen käytöstä poistamisesta aiheutuvien kustannusten suuruus olisi noin 38 miljoonaa euroa. Korvausinvestointien lisäkustannukset olisivat 14–23 miljoonaa euroa.

Hallitus antoi siis tänään myös polttoaineiden jakeluvelvoitteita koskevat lakiehdotukset. Biopolttoaineita koskeva jakeluvelvoite kiristyy tasaisesti 2020-luvulla.

Vaikka kivihiilen käyttö energialähteenä onkin koko ajan vähenemässä, monien suurten kaupunkien voimaloissa käytetään yhä paljon kivihiiltä.Sasha Silvala / Yle

Liikenteessä käytettävien biopolttoaineiden jakeluvelvoite kasvaisi vuodesta 2021 lähtien 18 prosentista 30 prosenttiin vuonna 2029.

Lämmitykseen, työkoneisiin ja kiinteästi asennettuihin moottoreihin tarkoitetusta kevyestä polttoöljystä olisi osa korvattava vuodesta 2021 alkaen biopolttoöljyllä. Velvoite olisi aluksi kolme prosenttia, ja vuonna 2028 jo kymmenen prosenttia.

Lue myös: Kivihiilen kohtalo on sinetöity, mutta Helsinkiin ajetaan viikoittain täysiä hiililaivoja Venäjältä

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset