Uutiset

Sijoittaisinko pienpanimoon?

Salkunrakentaja - Pe, 24/01/2020 - 18:33
Moni varmasti haluaa tukea lähipanimonsa toimintaa, mutta kannattaako pienpanimon omistajaksi lähteä sijoitusmielessä?

Nousumarkkinan mallikappale

Piksu: Strategiat ja perusteet - Pe, 24/01/2020 - 15:58

Nousumarkkinassa tullaan pohjasta voimalla

Jo syksystä asti paahtanut varhainen kevätralli kuvaa aika tarkkaan Piksussakin jo vuosia toistamaani väitettä, joka pohjaa niin omaan kokemukseen kuin alan kirjallisuuteenkin - tosin sen alalajiin, jota ei talousoppilaitoksissa suuremmin kai harrasteta.

Markkinat liikkuvat tavalla, jota uutisten tai erilaisten raporttien perusteella ei pitäisi tapahtua. Päällä on vahva nousumarkkina, kuten Piksussa ennustin pääpiirteissään vuosi sitten toteutuvaksi. Vuosi sittenhän tunnelmat olivat todella synkät, takana oli tuolloin joulukuussa syvimmilleen äitynyt kunnon pörssiromahdus.

Kaikki näytti todella surkealta, kun romahduksen syyt tulosvaroituksineen ja hapantuvine ennusteineen alkoivat hallita sijoitusmaailmaa 2019. Surkealta näytti ja huonommaksi vain piti äityä, noin pääpiirteissään.

Björn Wahlroos: Markkinoiden katastrofiskenaariosta kurssiennätyksiin kolmessa päivässä – ”eikä kukaan kysy, mitä on tapahtunut”

Salkunrakentaja - Pe, 24/01/2020 - 15:44
Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos kiinnittää huomiota markkinoiden nopeisiin käänteisiin tässä kuussa.

Verohallinnon yllättävä avaus – houkuttelee aasialaisyrityksiä Suomeen

Salkunrakentaja - Pe, 24/01/2020 - 13:26
Verohallinnon ennennäkemätön markkinointiavaus houkuttelee aasialaisia yrityksiä Suomeen.

Kiesiläinen bloggaa: Väestöennuste aliarvioi kaupungistumisen vauhdin

EK - Pe, 24/01/2020 - 10:09

Syyskuussa Tilastokeskus julkaisi alueellisen väestöennusteen, joka ulottuu vuoteen 2040. Ennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2040 vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua. Arviota pienten paikkakuntien väestön vähenemisestä luonnehdittiin uutisotsikoissa "hurjaksi" ja "synkäksi". Ensimmäiset väliaikatiedot näyttävät siltä, että tämäkin ennuste aliarvioi kaupungistumisen todellisen vauhdin.

Arviota pienten paikkakuntien väestön vähenemisestä luonnehdittiin uutisotsikoissa ”hurjaksi” ja ”synkäksi”. Ensimmäiset väliaikatiedot näyttävät siltä, että tämäkin ennuste aliarvioi kaupungistumisen todellisen vauhdin.

Väestöennuste on laadittu siten, että se arvioi jokaisen kunnan väkiluvun joulukuun viimeisenä päivänä vuosittain vuoteen 2040 asti. Tällä viikolla julkaistiin viime vuoden vaihteen väestön ennakkotilasto, joka tarjoaa ensimmäisen mahdollisuuden verrata väestöennusteen lukuja toteutuneisiin lukuihin.

Vuoden lopussa Suomen väkiluku oli 3 007 asukusta suurempi kuin mitä syyskuussa laadittu ennuste ennakoi. Yksittäisten kuntien kohdalla heittoja vuoden 2019 lopun luvuissa on heittoja molempiin suuntiin.

Ryhmittelemällä kunnat kolmeen koko luokkaan, pienet kunnat (alle 10 000 asukasta), keskikokoiset kaupungit (10 000- 100 000 asukasta) ja suuret kaupungit (yli 100 000 asukusta), on mahdollista tarkastella, kuinka hyvin ennuste on arvioinut kaupungistumisen voimakkuuden.

Pienten kuntien yhteen laskettu väkiluku oli vuoden vaihteessa noin 0,2 % pienempi kuin mitä väestöennuste arvioi ja vastaavasti suurissa kaupungeissa oli yhteensä 0,2 % ennustettua enemmän asukkaita. Keskikokoisten kaupunkien osalta ennuste piti hyvin paikkansa ja poikkeama oli vain 0,02 %.

 

Erot eivät välttämättä kuulosta valtavailta, mutta ottaen huomioon, että ennusteen julkaisusta on vain muutamia kuukausia, niin 0,2 % heittokin on jo tuntuva. Näyttää siis siltä, että kaupungistumisen vauhti saattaa yllättää ennusteen laatijat, vaikka jo ennusteen mukaistakin kaupungistumisen vauhtia pidettiin sen julkaisun yhteydessä kovin ”hurjana”.

Kestäviä arvoja edistetään parhaiten tarkoituksenmukaisilla ympäristöveroilla

Piksu: Kevyttä - Pe, 24/01/2020 - 09:33

Miten sijoittaja voi parhaiten vaikuttaa siihen, että hänen sijoitustoimintansa edistää kestäviä arvoja kuten yhteiskunnan ilmastotavoitteita, ympäristöarvoja, sosiaalisia tavoitteita ja kestävää kulutusta?

Yrityksen tehtävä on tuottaa iloa ja onnea ja siitä asiakkaat ovat valmiit maksamaan. Tuotteen tai palvelun hinta kertoo sen hyvän määrän mitä tuote tuottaa asiakkaalle.

Toisaalta yritys myös aiheuttaa haittaa. Se kuluttaa työntekijöiden aikaa ja pilaa ympäristöään.  Ihanneyhteiskunnassa näistä joutuu maksamaan oikeudenmukaisen hinnan. Yrityksen voitto on silloin sen tuottaman onnen määrä vähennettynä niillä haitoilla joita yritys joutuu aiheuttamaan.  Sijoittajan voitto on silloin mitta sille, miten hyvin sijoittaja on nettomääräisesti pystynyt edistämään kestäviä arvoja.

Mutta maamme ei ole yksilön ihanteiden mukainen ihanneyhteiskunta.

Nokian Renkailta taas tulosvaroitus – tulos laskee merkittävästi vuonna 2020

Salkunrakentaja - Pe, 24/01/2020 - 09:20
Rengasyhtiön tulosvaroitus on jo tonen lyhyen ajan sisällä.

Työttömyysaste

Findikaattori - Pe, 24/01/2020 - 09:00

Työttömyysaste

Lähde: Tilastokeskus / Työvoimatutkimus

Päivitetty: 24.1.2020 Seuraava päivitys: 25.2.2020

Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2019 joulukuussa 164 000 (virhemarginaali ±18 000), mikä oli 18 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 87 000 ja naisia 77 000. Työttömyysaste oli joulukuussa 6,0 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 5,4 prosenttia. Miesten työttömyysaste nousi viime vuoden joulukuusta 1,0 prosenttiyksikköä 6,1 prosenttiin. Naisten työttömyysaste oli 5,8 prosenttia eli se pysyi lähes ennallaan vuoden 2018 joulukuuhun verrattuna.

Indikaattorin kuvaus

Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta. Virallinen työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.

Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi vastaanottaa työtä kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon sisällä. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää em. työnhaku- ja työnvastaanottokriteerit.

Työvoimaan kuuluvat kaikki ne 15-74 -vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusviikolla olivat työllisiä tai työttömiä.

Ulosottovelalliset

Findikaattori - Pe, 24/01/2020 - 09:00

Ulosottovelalliset

Lähde: Valtakunnanvoudinvirasto

Päivitetty: 24.1.2020 Seuraava päivitys: 31.7.2020

Ulosottovelallisten lukumäärä laski vuonna 2019 Vuoden 2019 aikana oli ulosoton perintätoimien kohteena 562 144 velallista, mikä on 2,6 % vähemmän kuin edellisvuonna. Velallisista luonnollisia henkilöitä oli 507 170 (90,2 %) ja oikeushenkilöitä 54 974 (9,8 %). Luonnollisten henkilöiden lukumäärä laski edellisvuodesta 11 797 velallisella (2,3 %). Oikeushenkilöiden määrä laski 3 072 velallisella (5,3 %).

Indikaattorin kuvaus

Vuodesta 2005 lukien julkaistava indikaattori kuvaa sitä, kuinka monta eri velallista ulosotossa on ollut ensimmäisellä vuosipuoliskolla tai kalenterivuoden aikana.

Aikaisempi indikaattori, joka löytyy aikasarjana vuosilta 1989-2012, kuvasi ulosottovelallisten senhetkistä määrää vuoden lopussa.

Ulosottovelallisilla tarkoitetaan sekä luonnollisia henkilöitä että oikeushenkilöitä. Luonnollisia henkilöitä ovat mm. yksityiset kansalaiset, ammatinharjoittajat ja kuolinpesät. Oikeushenkilöitä ovat mm. yritykset, säätiöt, kunnat ja valtio.

Velalliseen kohdistuvat perintätoimet päättyvät

-kun velka maksetaan

-kun velallinen on todettu ulosotossa varattomaksi

-kun velallinen on hyväksytty velkajärjestelyyn tai yrityssaneeraukseen

-kun konkurssimenettely on käynnissä tai

-kun velat vanhentuvat.

Valtakunnanvoudinvirasto julkaisee lukumäärätietoja ulosottovelallisista puolivuosittain tammikuussa ja heinäkuussa.

Pitkäaikaistyöttömät

Findikaattori - Pe, 24/01/2020 - 09:00

Pitkäaikaistyöttömät

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto

Päivitetty: 24.1.2020 Seuraava päivitys: 25.2.2020

Pitkäaikaistyöttömyys väheni Joulukuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 63 000, mikä on 3 800 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 37 800 ja naisia 25 200. Miesten määrä väheni edellisestä vuodesta 1 800:lla (-5 %) ja naisten määrä väheni 2 000:lla (-7 %). Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömistä oli 28 700, mikä on 5 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Indikaattorin kuvaus

Vaikeasti työllistyvät eli rakennetyöttömyys

Rakenteellista työttömyyttä voidaan mitata pitkäaikaistyöttömyyden, toistuvaistyöttömyyden, työvoimapoliittisista palveluista työttömäksi palanneiden ja näissä palveluissa toistuvasti kiertävien henkilöiden yhteismääränä.

Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet.

Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet. Ei kuitenkaan edelliseen ryhmään kuuluvia yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä.

Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden työllistäminen on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin.

Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. palvelussa.

Työllisyysaste

Findikaattori - Pe, 24/01/2020 - 09:00

Työllisyysaste

Lähde: Tilastokeskus / Työvoimatutkimus

Päivitetty: 24.1.2020 Seuraava päivitys: 25.2.2020

Työllisyys kasvoi vuoden takaiseen verrattuna Työllisiä oli vuoden 2019 joulukuussa 2 570 000 (virhemarginaali ±33 000), mikä oli 17 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli 11 000 vähemmän ja naisia 28 000 enemmän kuin vuoden 2018 joulukuussa. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli joulukuussa 73,0 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 72,1 prosenttia. 15–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste laski viime vuoden joulukuusta 0,4 prosenttiyksikköä 73,4 prosenttiin ja naisten työllisyysaste nousi 2,4 prosenttiyksikköä 72,6 prosenttiin.

Indikaattorin kuvaus

Työllisyysaste on työllisten prosenttiosuus väestöstä. Virallinen työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.

Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskenteleviä.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Tämä sähköyhtiö aiheuttanut ongelmia lukuisille kuluttajille

Salkunrakentaja - Pe, 24/01/2020 - 08:24
Kuluttajaneuvontaan ja kuluttaja-asiamiehelle on tullut alkuvuodesta yli 200 ilmoitusta ongelmista, jotka koskevat sähkönmyyntiyhtiö Fi-Nergy Voimaa.

Suomen Pankki: Suomen talouskasvu on lähes pysähtynyt

Salkunrakentaja - Pe, 24/01/2020 - 07:49
Useat indikaattorit sekä Suomen Pankin talousennuste viittaavat talouskasvun hidastumiseen.

Miten vuokraustoiminnan tappio toimii verotuksessa?

Salkunrakentaja - Pe, 24/01/2020 - 07:26
Videolla käydään ensin läpi erilaisia tilanteita, joissa tappiota voi syntyä.

InCap ostaa brittiläisen sopimusvalmistajan – osakekurssi pomppasi

Salkunrakentaja - To, 23/01/2020 - 20:58
Helsingin pörssin elektroniikan sopimusvalmistaja Incap on allekirjoittanut sopimuksen AWS Electronics Groupin koko osakekannan hankinnasta.

Valtion sijoitusyhtiö Solidiumin osakesijoitusten tuotto painui pakkaselle

Salkunrakentaja - To, 23/01/2020 - 15:10
Solidiumin osakeomistusten tuotto viime vuoden heinä-joulukuussa oli -1,4 prosenttia ja koko viime vuonna 15,0 prosenttia.

Sellun ja paperin hinta vaikuttaa metsäteollisuusyritysten pörssiarvostukseen

Piksu: Strategiat ja perusteet - To, 23/01/2020 - 13:30

Piksu on tutkinut miten paperin ja sellun tuottajahintaindeksi (ST. Luis FED) on ennustanut metsäteollisuusyritystemme UPM ja StoraEnso pörssikursseja (kuva alla).

Voisi ajatella että metsästeollisuusyritystemme pörssiarvo seuraisi viiveellä paperin ja sellun maailmanmarkkinahintaa. Näin ei näyttäisi aina olevan. UPM:n ja StoraEnson kurssit seuraavat kyllä toisinaan sellun ja paperin maailmanmarkkinahintoja, mutta yhtä paljon ne seuraavat yleistä pörssikurssien tasoa. Tämä näkyy esimerkiksi vuonna 2007 jolloin metsäteollisuusyhtiöiden kurssitasot alkoivat laskea muiden pörssiyhtiöiden mukana huolimatta siitä että sellun ja paperin tuottajahinnat olivat hyvällä tasolla.  Samanlaisia poikkeamia näkyy muinakin vuosina. Vuosina 2012-2017 metsäjättiemme pörssiarvot nousivat muiden osakkeiden mukana huolimatta siitä että sellun ja paperin tuottajahinnat laskivat.

Kasvu tulee datasta

Salkunrakentaja - To, 23/01/2020 - 12:02
Digi-ja väestöviraston johtaja Mikko Mattinen kysyy tuoreen kirjansa kannessa, mistä kasvua? Alaotsikko vastaa osittain kysymykseen, sillä kyseessä on opas digiajan johtajille. Digi tuo kasvua, jos osaamme muuttaa datan tuottavuudeksi. Mikko Mattinen tarjoaa johtajille useita tapoja hahmottaa kasvun kaavaa ja siirtyä liiketoiminnassa dokumenttien digitoinnista asiakaslähtöiseen digitalisaatioon. Tulevaisuus tuo jokaiselle johtajalle jatkuvaa muutosta ja maailmanlaajuisia mahdollisuuksia. Kaiken […]

Metsäteollisuus: Puukauppa oli vuonna 2019 keskimääräistä hiljaisempaa – yksi syy Keski-Euroopan metsätuhot

Salkunrakentaja - To, 23/01/2020 - 09:53
Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat viime vuonna 12 prosenttia vähemmän puuta verrattuna edellisten vuosien keskiarvoon.

Tammikuun kihlaus 23. tammikuuta 1940

EK - To, 23/01/2020 - 08:30

Suomalaisten yksimielisyys tuli näkyviin kesällä ja syksyllä 1939 Neuvostoliiton paineen kasvaessa ja maailmansodan syttyessä. Kahdessa vuosikymmenessä vallankumouksen ja sen kukistamiseksi käydyn sisällissodan repimä kansan kahtiajako oli kasvanut umpeen.

Marraskuussa Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtaja Antti Hackzell sanoi yksimielisyyden hävittäneen ”paljon tähän asti vallinneita epäluuloja puuttuvasta yhteistunnosta ja häilyvyydestä maan tosietuja arvosteltaessa”. Hän oli sitä mieltä, että tapahtuupa mitä tahansa, niin entiselleen eivät työmarkkinasuhteet enää tule. Hackzellin mielestä ne oli siksi ajateltava uudelleen, sillä muuten voi käydä niin, että maan hallitus ottaa aloitteen käsiinsä ja ryhtyy ajamaan lakien avulla työehtosopimuksia.

Joulukuun alussa kaikki suomalaiset asettuivat vastarintaan, kun Neuvostoliitto pommitti, hyökkäsi ja tarjosi suomalaisen Venäjälle paenneen kommunistin Otto Ville Kuusisen hallitusta. Torjuntavoitot rintamilla vahvistivat yhteishenkeä. Sota johdatti työnantajat ja ammattiyhdistysjohtajat keskusteluihin milloin komiteoissa milloin pommisuojissa.

Sosiaaliministeri K.-A. Fagerholm pyysi 8. tammikuuta1940 STK:n puheenjohtajaa Åke Gartzia seuraavaksi päiväksi neuvotteluihin työmarkkinajärjestöjen suhteiden parantamiseksi. Vaikka oli saatu torjuntavoittoja, Fagerholm vetosi että ”kansakunta on pidettävä yhtenäisenä kovienkin päivien tullessa”.

Gartz neuvotteli oman sisäpiirinsä kanssa ehdoista, joilla työnantajat lähtevät mukaan laajempaan neuvottelutilaisuuteen. Hackzell luonnehti työnantajien kokouksessa Fagerholmin ehdotusta, että kokouksessa sosiaaliministeri ”ikään kuin vihkisi molemmat osapuolet”. Tämä lienee ollut alku nimitykselle ”tammikuun kihlaus”.

Neuvottelut aloitettiin 17. tammikuuta Ravintola Königissä, joka oli sopivasti maan alla mahdollisten ilmahälytysten varalta. On sanottu, että entinen ulkoministeri Hackzell valmisteli julkilausumaa kuin ”jonkin uuden valtion tai toisessa maassa valtaan nousseen uuden regimen” tunnustamisena. Sitä se paljolti olikin, sillä tässä työnantajat tunnustivat periaatetasolla työntekijäjärjestöt neuvottelukumppaneiksi.

Osapuolten hyväksymänä kompromissina syntyi julkilausuma, joka vahvistettiin 23. tammikuuta 1940 ja annettiin saman tien lehdistölle julkaistavaksi:

 ”Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton edustajat ovat käyneet keskenään neuvotteluja, joitten tuloksena on sovittu, että sanotut keskusjärjestöt, todeten vapaan järjestetyn toiminnan merkityksen yhteiskunnassa, tulevat vastaisuudessa luottamuksellisesti neuvottelemaan kaikissa niitten toimialalla esiintyvissä kysymyksissä niiden ratkaisemiseksi mikäli mahdollista yhteisymmärryksessä.”

Martti Häikiö
professori, historiantutkija

 

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset