Uutiset

Ryhmä suuryrityksiä ryhtyi kamppailuun Applen sovelluskauppaa vastaan

Salkunrakentaja - To, 24/09/2020 - 17:12
Muun muassa Spotify ja Tinderin omistava Match Group ovat liittyneet mukaan kamppailuun Applen sovelluskauppaa vastaan.

Miten ansaita rahaa osakemarkkinoilla – Osa 2: Pääoman tuotto

Salkunrakentaja - To, 24/09/2020 - 15:37
Yksi keskeisimpiä käsitteitä sijoittajalle on pääoman tuotto. Jopa Seppo Saario ja Warren Buffett katsovat tätä mittaria.

EK kannattaa EU:n pääomamarkkinaunionin jatkoa

EK - To, 24/09/2020 - 14:56

Komissio on julkaissut tänään ehdotuksensa pääomamarkkinoiden syventämiseksi. EK näyttää sille monelta osin vihreää valoa.

Komission tuore toimintasuunnitelma sisältää 16 toimenpide-ehdotusta, jotka palvelisivat neljää tavoitetta: 1) EU:n toipuminen kriisistä 2) vihreä ja digitaalinen siirtymä 3) talouden osallistavuuden lisääminen kansalaisten näkökulmasta sekä 4) EU:n kilpailukyvyn vahvistaminen.

Suurin osa ehdotuksista on kannatettavia, arvioi EK:n Brysselin-toimiston asiantuntija Santeri Suominen:

”Ehdotukset vahvistavat kriisinkestävyyttä, parantavat yritysten rahoitusasemaa ja rohkaisevat pitkäjänteisempiin investointeihin sekä vahvistavat sisämarkkinoita. ”

Suominen pitää myös hyvänä, että aiemmin keskusteluissa mukana ollut ryhmäkannemenettelyn laajentaminen arvopaperimarkkinoille on jäänyt pois komission suunnitelmista. Kokemukset Yhdysvalloista eivät hänen mukaansa tue joukkokannemenettelyn laajentamista.

EK tukee myös toimintasuunnitelman rajoja ja esteitä poistavia toimia, jotka luovat mahdollisuuksia eri markkinatoimijoille operoida nykyistä ketterämmin ja kerätä pääomia kasvuun ja ilmastoinvestointeihin hiilineutraaliin talouteen siirtymiseksi.

”Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen mukautuminen eivät tule onnistumaan ilman merkittävää panosta yksityisiltä markkinoilta. Siten esim. listautumisen ja pörssissä olemisen sääntelyn keventäminen on perusteltua. ”

Suomisen mukaan toimintasuunnitelman ehdotukset on pyrittävä toteuttamaan siten, että yritysten hallinnollinen taakka kevenee.

”Esimerkiksi rahoituksen välittäjien sääntelyn tai viranomaisvalvonnan sääntöjen muuttamista on arvioitava nimenomaan tästä näkökulmasta ja yritysrahoitukseen kohdistuvien vaikutusten kautta. ”

EK näkee perusteltuina ehdotukset lähdeverotuksen järkeistämisestä rajat ylittävien sijoitusten helpottamiseksi sekä maksukyvyttömyyslainsäädännön ennakoitavuuden lisäämiseen liittyen.

Osakkeenomistajan oikeuksia ja muuta yhtiöoikeutta koskevan sääntelyn kehittämistä on tarkasteltava hyvin huolellisesti ja varovaisesti, tähdentää Suominen:

”On paikallaan, että komissio tutkii kansallisilla markkinoilla mahdollisia esteitä liittyen esim. digitaalisen teknologian käyttöönottoon. Tämän jälkeen tulee erikseen miettiä, miten mahdollisia esteitä voidaan parhaiten poistaa. Meillä EK:ssa ei tosin ole tiedossa ongelmia sen osalta, miten pörssiyhtiöt kommunikoivat merkittävien ulkomaisten osakkeenomistajiensa kanssa. ”

Yhtenäisemmät EU:n pääomamarkkinat voivat edellyttää myös nykyistä yhtenäisempää viranomaisvalvontaa. EK suhtautuu rakentavasti mahdollisiin ehdotuksiin valvonnan harmonisoimisesta, kunhan avaukset ovat huolella harkittuja. Yksittäisten tapausten perusteella esityksiä tuskin kannattaa antaa.

Miksi EK kannattaa EU:n pääomamarkkinaunionia?

EU:n ongelmana ovat perinteisesti olleet heikot pääomamarkkinat. Pääomat eivät edelleenkään virtaa jäsenvaltioiden rajojen yli siinä määrin, kuin olisi mahdollista. Pankkirahoitus on yhä keskeisessä roolissa, sillä yksityiset markkinat eivät toimi optimaalisella tavalla. Tämä näkyy mm. yritysten rahoitusmahdollisuuksien ja ennen muuta kasvun edellytysten heikkoutena suhteessa esim. Yhdysvaltoihin, jossa rahoitusmarkkinat ovat maailman syvimmät ja likvideimmät. EU:n kriisinkestävyys lujittuisi vahvempien pääomamarkkinoiden myötä, sillä riski jakautuisi nykyistä laajemmille harteille. Näistä syistä komission esitykset ovat tervetulleita.

Ahlstrom-Munksjön osake ampaisi rajuun nousuun ostotarjouksen ansiosta

Salkunrakentaja - To, 24/09/2020 - 11:42
Ahlströmin perheen sijoitusyhtiö Ahlström Capital julkisti yhdessä kahden muun sijoitusyhtiön kanssa julkisen ostotarjouksen kaikista Ahlstrom-Munksjön osakkeista.

Koronakriisistä ylös digitalisaatiolla!

EK - To, 24/09/2020 - 11:33

Koronakevät laukaisi maailmanlaajuisen murroksen: digitalisaatiossa on edetty ennennäkemättömään kiihdytysvaiheeseen. Ihmiset siirtyivät laajoina aaltoina käyttämään digitaalisia palveluita - jopa lähes yön yli. Etulinjassa etenivät verkko-ostaminen, etätyöskentely ja suoratoistopalveluiden käyttö, kirjoittavat Digital Game Changers -hankkeen yritysvaikuttajat Kauppalehden mielipidepalstalla 24.9.2020

Aiemmin akateemiselta kuulostanut sana ’disruptio’ tapahtuu siis nyt silmiemme edessä, kun markkinat ja bisnesmallit mullistuvat digivetoisesti. Samalla on varauduttava pudotuspeliin: juuri digitalisaatio jakaa yrityksiä jatkossa yhä useammin menestyjiin ja hiipujiin.

Käsillä on ainutkertainen etsikkoaika. Mihin digitekoihin yhteiskunnan ja yritysten tulisi sitten tarttua? Elinkeinoelämän keskusliiton 12 suomalaista kärkiyritystä tunnisti Digital Game Changers -hankkeessaan kolme keskeistä menestystekijää, joita digitalisaation etulinjassa tarvitaan.

Niistä ensimmäinen liittyy asiakaskokemukseen. Niin kuluttajien kuin yritysasiakkaiden digitaalinen vaatimustaso määrittyy entistä vahvemmin kansainvälisen tason markkinajohtajien mukaan. Eikä maailmanluokan asiakaskokemukseen voi yltää kuin yritysten saumattomalla yhteispelillä. Avainasemassa on siis suomalaisyritysten kyky rakentaa liiketoimintaa ekosysteemeissä sekä hyödyntää palvelumuotoilun huippuosaamista. Parhaimmillaan digitaalisuus kulkee läpi koko asiointipolun.

Toinen huomio liittyy ”etäyhteiskunnan” tulevaisuuteen. Kukaan ei osaa ennustaa, kuinka pitkään pandemia rajoittaa fyysisiä kohtaamisia tapahtumissa, asiakaspalvelussa ja työnteossa. Siksi parhaiten tulevat pärjäämään ne, jotka osaavat hyödyntää fyysisiä ja digitaalisia kanavia ketterästi rinnakkain.

Kolmannekseen haluamme nostaa esille sekä kansalaisten että yritysten digitaidot. Koronakevät osoitti, kuinka tärkeitä ne ovat yhteiskunnan kriisinkestävyyden kannalta. Sidosryhmien digitaitojen kehittämisen ja digisyrjäytymisen ehkäisemisen tulee olla niin julkisen vallan kuin yritysten agendalla.

Koko Suomen tulevaisuus on riippuvainen siitä, kuinka onnistumme tarttumaan digitalisaation uusiin mahdollisuuksiin ja rakentamaan sen kautta myös ilmastomyönteistä tulevaisuutta. Haaste on vaativa ja sen selättäminen vaatii yhteispeliä ja rohkeutta niin yrityksiltä kuin valtiolta.

Sari Heinonen, SVP, henkilöasiakkaat, OP Ryhmä

Karoliina Pentti, Head of Business Design, OP Ryhmä

Tomi Pienimäki, CDO, Finnair

Anne Jalkala, innovaatiojohtaja, Fortum

Jari Laine, toimitusjohtaja, Varusteleka

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 24.9.2020

Ei unohdeta ilmastonmuutosta – yritysten ratkaisut hiilineutraalisuuteen | SuomiAreena Goes Vastuullisuus -keskustelutilaisuus 20.10.

EK - To, 24/09/2020 - 10:22

Koronapandemia on vallannut ymmärrettävästi palstatilan kuluvan vuoden aikana. Meillä ei kuitenkaan ole varaa unohtaa aikamme uhkaavinta haastetta, ilmastonmuutosta. IPCC:n mukaan ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla ja toimia vaaditaan kaikilla tasoilla lämpenemisen hillitsemiseksi.

Digitalisaatiolla, teknologialla ja innovaatioilla on merkittävä rooli hiilijalanjäljen pienentämisessä ja kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa – tässä työssä yritykset ovat avainasemassa.

Millaisia ratkaisuja yritykset voivat luoda, jotta tavoite hiilineutraalista Suomesta ja Euroopasta toteutuu? Millä konkreettisilla toimilla tartumme ilmastonmuutoksen taklaamiseen?

Tarjoamme palan SuomiAreena-tunnelmaa digitaalisesti ja kutsumme sinut seuraamaan TietoEVRY:n, VTT:n, EK:n ja SuomiAreenan yhteistä keskustelutilaisuutta, joka striimataan mtv.fi-palvelun kautta.

Keskustelemassa ovat TietoEVRY:n Suomen maajohtaja Satu Kiiskinen, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara sekä lumilautailija Enni Rukajärvi. Tilaisuuden juontaa toimittaja Laura Saarikoski.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan TietoEVRY:n sivuilla

Ekonomisti: Koronakriisi saattaa muuttua rakennekriisiksi – pelkkä elvytys ei jatkossa riitä

Salkunrakentaja - To, 24/09/2020 - 08:21
Suomen talous tarvitsee rakenneuudistuksia, muutoin edessä on jälleen uusi menetetty vuosikymmen, varoittaa EK:n ekonomisti.

Neste ja Shell alkavat toimittaa uusiutuvaa lentopolttoainetta

Salkunrakentaja - To, 24/09/2020 - 08:03
Neste ja Shell ovat vastuullisen lentopolttoaineen tarjonnan lisäämisestä.

Suominen, Bilot ja Partnera ovat nousseet Piksun listan kärkeen

Piksu: Suositukset - Ke, 23/09/2020 - 16:11

Ohessa on piksun osakelistan parhaimmisto ja näistä muutama tärkeä tunnusluku:

  • Nousuvara (%) kertoo paljonko kurssissa on varaa nousta suhteessa kassavirtapohjaiseen arvonmääritykseen. Laskemassa on mukana jonkin verran tervettä harkintaa tulevaisuuden näkymistä.
  • E/P (%) kertoo mikä on kyseisen yrityksen tulos suhteessa pörssikurssiin. Tämä luku kertoo sen miten paljon osakkeenomistajalle on kertynyt tulosta pörssiin sijoitetulle pääomalle.
  • Osinko (%) kertoo paljonko osakkenomistajan pörsiin sijoittamalle pääomalle jaetaan osinkoa.
  • Gearing (%) kertoo yrityksen velkaantuneisuuden. Tarkalleen ottaen tämä luku kertoo korollisten nettovelkojen määrän suhteessa omaan pääomaan.

Myönnettyjen rakennuslupien määrä romahti yli kolmanneksen viime vuodesta

Salkunrakentaja - Ke, 23/09/2020 - 15:03
Eniten romahti liike- ja toimistorakentamisen rakennuslupien kuutiomäärä.

Kotitalouksien velkaantumista on syytä hillitä velkakatolla

Euro ja talous - Ke, 23/09/2020 - 12:40
Koko kansantaloutta koettelevien laajojen velkakriisien vaikutukset ovat yhteiskunnalle ja taloudelle erittäin vakavat. Siksi niiden kehittymistä on syytä ehkäistä tehokkaasti.

Osakeseurannan päivitys

Piksu: Suositukset - Ke, 23/09/2020 - 10:01

http://sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Hieman uusia piirteitä ja korjauksia:

Sivulla Div_ReInv_summary nyt myös pelkän hinnan kehitys.

Nyt siinä on järjestyksessä sarakkeet:

  • pelkän hinnan kehitys
  • kehitys jos osingot lasketaan mukaan
  • kehitys jos saadut osingot on lisäksi uudelleen sijoitettu samaan osakkeeseen
  • onko osake salkussani? ehdottomasti pitäisi olla ainakin tuo Top10, jokunen vielä puuttuu
  • moneltako vuodelta on aineistoa
  • mikä on vuotuinen korkoa-korolle% jos osingot on sijoitettu uudestaan (Compounded Annual Growth Rate). Aika kovia tuottoja on siellä kärkipään nimillä

 

Pakarinen bloggaa: Koronakriisistä tulossa rakennekriisi?

EK - Ke, 23/09/2020 - 08:45

Koronaviruspandemian myötä maailmantalous on tänä vuonna painunut polvilleen. Vaikka taantumat ovat aina erilaisia, on globaaleilla taantumilla ollut historiassa kauaskantoisia seurauksia. Näin on varmasti myös tällä kertaa, bloggaa Sami Pakarinen.

Tyypillisesti taantumien luonne voidaan jakaa joko talousfundamenteista tai odotuksista lähtöisin oleviin. Koronaviruksen aiheuttama shokki tuli talousjärjestelmän ulkopuolelta, mutta alkuvaiheessa epidemian rajoitustoimet leikkasivat kysyntää voimakkaasti. Ongelmia toivat myös tarjontahäiriöt tuotanto- ja hankintaketjujen rikkoutuessa. Näin ollen ainakin taantuman alkuvaiheen luonne on lähtöisin enemmän talousfundamenteista kuin odotuksista. Tällöin samanaikainen ja koordinoitu finanssipoliittinen elvytys auttaa kriisistä ulospääsyssä. Näin kuluvan vuoden aikana on merkittävästi tapahtunutkin, kun shokkiin on reagoitu sekä raha- että finanssipolitiikan avulla. Finanssipoliittisilla toimilla on kuitenkin aiempaa suurempi merkitys, sillä rahapolitiikan liikkumatila on rajoittunut nollakorkojen myötä.

Tulevan kannalta keskeiseksi kysymykseksi nousee, muuttuuko taantuman luonne koronaviruspandemian aikana? Mikäli taantuma pitkittyy ja muuttuu talousfundamenteista lähtöisin olevasta enemmän odotuksiin painottuvaksi, mittava elvytys ei olisi paras lääke. Etenkin jos huonoihin odotuksiin yhdistetään vielä voimakas ikääntyminen, häviää elvytyksestä teho. Odotuksista lähtöisin oleva taantuma selätetään sen sijaan parhaiten rakenteellisilla uudistuksilla. Onko taantuman luonteen muuttuminen mahdollista? Esimerkki löytyy läheltä. Finanssikriisissä Suomi kohtasi talouden fundamenteista alkaneen laman, joka muuttui vähitellen odotuspohjaiseksi etenkin teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena. Tämän seurauksena tuottavuuden kehitys jäi pitkäksi aikaa hyvin heikoksi. Oman lusikkansa soppaan toi myös selvästi heikentynyt kilpailukyky ja viennille tärkeän Venäjän talouden vaikeudet.

Onko koronakriisin jälkeen edessä samanlainen kehityskulku? Tätä on vaikea sanoa, mutta lähtökohdat eivät ole mairittelevat. Investoinnit tulevaan ovat vähäisiä, tuottavuuden kasvu on hidasta, kilpailukyyssä riittää parantamista, väestö ikääntyy ja julkisen talouden ongelmat kärjistyvät toden teolla 2020-luvulla. Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta Suomi ei luisu koronakriisin jälkimainingissa uudelleen kohti menetettyä vuosikymmentä? Tarvitaan uskottavat poliittiset päätökset, joilla vahvistetaan talouden toimijoiden luottamusta toimintaympäristöön ja vältetään pessimististen odotusten kierre. Heikommat odotukset syövät tehokkaasti investointihalukkuutta, joka heikentää suoraan talouden tulevaisuuden kasvupotentiaalia. Parasta olisi, jos päätöksentekijät pystyisivät luomaan uskottavan ja ennakoitavan pitkän aikavälin näkymän samaan aikaan, kun rakenteellisia uudistuksia viedään ripeästi eteenpäin. Mikäli tässä ei Suomessa onnistuta, vaarana on, että koronan tuoma äkkipysäys muuttuu odotusten heikentymiseksi ja edessä on taas menetetty vuosikymmen. Hallituksen budjettiriihi oli hyvä tilaisuus tehdä näitä päätöksiä, mutta valitettavan vajaaksi jäi. Työllisyyden suhteen olisi tarvittu kunnianhimoisempia tavoitteita ja vaikuttavampia keinoja sekä niitä julkistaloutta vahvistavia uudistuksia.

On taantuman luonne mikä tahansa, rakenteellisten toimien tekeminen pitkän aikavälin kasvupotentiaalin vahvistamiseksi kannattaa. Koronakriisi ei varmasti jää viimeiseksi taantumaksi. Rakenteellisesti kunnossa olevassa taloudessa elvytyksen tehokin on selvästi parempi. Kannattaa siis katsoa myös kriisin yli.

Oikeus linjasi: Vuokranantaja tuomittiin korvaamaan vesivahingot taloyhtiölle

Salkunrakentaja - Ke, 23/09/2020 - 08:39
Hovioikeuden ratkaisu korostaa vuokranantajan vastuuta lopputarkastuksesta.

Kone antoi positiivisen tulosvaroituksen – hissiyhtiön kasvava Kiina-riippuvuus herättää huolta

Salkunrakentaja - Ti, 22/09/2020 - 14:46
Kone nostaa liiketoimintanäkymiään vuodelle 2020 liiketoiminnan kehityttyä odotettua paremmin kolmannella vuosineljänneksellä.

Rahanpainamisen negatiiviset sivuvaikutukset taloudessa

Piksu: Trendit - Ti, 22/09/2020 - 14:41

Rahanpainamisen positiivisia vaikutuksia 2008-2009 talouskriisin hoidossa ei voi kiistää. Ilman sitä maailmanlaajuiset rahoitusmarkkinat olisivat silloin tuhoutuneet. Se on tuottanut myös talouskasvua lyhyillä aikaväleillä, mutta mitä pidempään sitä tehdään sitä suurempia negatiivisia sivuvaikutuksia siitä seuraa. Sen hyödyt pienenevät samaa vauhtia. Henkilökohtainen arvioni on, että haitat ovat jo ylittäneet hyödyt ja pahimmassa tapauksessa paska osuu tuulettimeen lähivuosina. Listaan kirjoituksessa negatiiviset sivuvaikutukset ja käyn niitä pintapuolisesti läpi. Olen hahmottanut ainakin seuraavat negatiiviset vaikutukset talouteen viimeisten noin kymmenen vuoden aikana:

 

  • Massiiviset velkakirjakuplat

  • Vapaiden hintamuodostusten puute monissa omaisuuserissä, kuten velkakirjoissa

  • Muidenkin omaisuuserien massiiviset yliarvostustilanteet

  • Tuottavuuskasvun hidastuminen pitkällä aikavälillä

  • Zombiyritysten määrän kasvu

  • Suurten ja byrokraattisten yritysten hyötyminen pienyrittäjiin verrattuna

  • Kalliiden omien osakkeiden ostot

EK:n ja jäsenliittojen mentorointi toi tuloksia

EK - Ti, 22/09/2020 - 12:23

Elinkeinoelämän liittojen ensimmäinen mentorointiohjelma on saatu päätökseen. Parasta oli osaamisen jakaminen, yhteinen ideointi ja luottamukselliset keskustelut.

EK:n liittoyhteisön yhteinen mentorointiohjelma käynnistettiin vuosi sitten. Tavoitteena oli lisätä vaikuttamistyön osaamista sekä tehostaa sen jakamista keskusjärjestön ja jäsenliittojen välillä.

  • Mukaan lähti 22 valmennettavaa eli aktoria, joille etsittiin omat mentorit pääosin EK:sta.
  • Palautekyselyn perusteella osallistujat olivat tyytyväisiä saamaansa ammatilliseen opastukseen ja uusiin ideoihin. Käytännönläheisyyttä kiitettiin: uusia oppeja oli helppo soveltaa suoraan omassa työssä. Avoimet ja luottamukselliset keskustelut olivat antoisia. Haasteelliseksi koettiin yhteisen ajan löytäminen työpaineiden keskellä.
  • Keskimäärin työparit tapasivat kerran kuussa noin 1,5 tuntia kerrallaan. Koronan myötä tapaamiset siirtyivät Teamsiin.
  • Osa teki myös yritysvierailuja tai osallistui yhteisiin työtapaamisiin. Verkostoituminen saattoi ulottua myös vapaa-ajalle esimerkiksi golfinpeluun muodossa.
  • EK:n kumppanina ohjelman toteutuksessa oli HRM Partners.

Mariia Somerla ja Karoliina Rasi:
Paikallisoppaan kanssa Brysseliin

Finanssialan asiantuntija Mariia Somerla halusi päästä syventämään ymmärrystä EU-päätöksenteosta ja siihen liittyvästä edunvalvonnasta. Siksi EK:n Brysselin-toimiston asiantuntija Karoliina Rasi oli hänelle hyödyllinen mentori – onhan Karoliinalla takanaan jo 23 vuoden pituinen ura EU:n pääkaupungissa.

Prosessi oli antoisa kummallekin. Mariia sai ensi käden tietoa Brysselin toimintatavoista. Karoliinalle oli palkitsevaa saada jakaa omaa osaamista eteenpäin. Samalla sai itsekin uusia oivalluksia, kun sanoitti ajatuksia ääneen.

Suunnitelmissa oli myös yhteinen työvierailu Brysseliin, mutta korona puuttui peliin. Ideaa ei ole kuitenkaan haudattu, vaan reissu tapahtuu ”some day”.

 

Petra Tirkkonen ja Mari Kamaja sekä Tuomo Yli-Huttula:
Toimialojen kohtaaminen rikastuttaa

Lääketeollisuus ry:n viestintäjohtaja Petra Tirkkonen ja Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n viestintä- ja edunvalvontapäällikkö Mari Kamaja saivat mentorikseen Finanssialan viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaavan johtajan Tuomo Yli-Huttulan.

Yhteistyössä paneuduttiin viestinnän ja edunvalvonnan liittymäkohtiin, mikä on kaikkia kolmea osapuolta yhdistävä näkökulma. Jokainen edusti silti hyvin erilaisia toimialoja, mikä koettiin isona bonuksena. Prosessin aikana ehdittiin pohtia niin koronakriisin vaikutuksia kuin arkisempia edunvalvonnan haasteita. Työmenetelmät olivat monipuolisia: on vierailtu toisten työpaikoilla, lounastettu yhdessä ja tavattu torillakin.

Kolmikkotyöskentelyn Petra, Mari ja Tuomo kokivat pelkästään myönteisenä. On kuitenkin eduksi, jos aktoreiden teemat liikkuvat jotakuinkin samoilla alueilla. Kaikkien mielestä mentorointi ja luottamuksellinen sparrailu tarjoavat arvokasta vastapainoa usein yksinäiseenkin asiantuntijatyöhön.

Johanna Pentjärvi ja Taina Susiluoto:
Mentorointi laskee sykettä

Kemianteollisuuden vastuullisuusasiantuntijan Johanna Pentjärven ja EK:n johtajan Taina Susiluodon mentorointiyhteistyö alkoi vasta vuoden 2020 puolella, jolloin yhteistä aikaa onnistuttiin helpoiten järjestämään. Tämä onkin parivaljakon mielestä yksi onnistuneen mentoroinnin edellytys – mennään joustavasti töiden ja tilanteiden ehdoilla.

Muutakin joustoa tarvittiin: alkuperäiseen sisältösuunnitelmaan tuli odottamattomia muutoksia koronan myötä. Ketteryys onkin mentoroinnin avainasia, jotta voidaan käsitellä niitä asioita, joihin aktori tarvitsee akuuteimmin tukea.

Molempien mielestä mentoroinnista on erityisen paljon hyötyä työelämän taitekohdissa ja uuden edessä.  Johannalle parasta antia olivat luottamukselliset keskustelut, jotka ovat olleet yhtä aikaa rauhoittavia, energisoivia ja innostavia. Keskittynyt läsnäolo ja sen positiivinen vaikutus pystyttiin todistamaan myös fysiologisesti: Tainan käyttämä Firstbeat-mittari oli näet kirkkaasti vihreällä keskustelujen aikana. Aika vaikuttavaa!

 

Mentorointiohjelman virallinen osuus on nyt päättynyt. Osallistujilla on kuitenkin intoa jatkaa yhteydenpitoa – kollegoiden väliselle sparraukselle on aina tarvetta.

Kirjoittaja: Päivi Pentti / HRM Partners Oy

Olisiko IMF:n erityisnosto-oikeuksista apua globaalissa koronakurimuksessa?

Euro ja talous - Ti, 22/09/2020 - 11:45
Koronakriisi on poikkeuksellinen shokki maailmantaloudelle ja sen torjumiseen tarvitaan poikkeuksellisia toimia.

Verottaja varoittaa: Tuhansien yritysten ja yhdistysten veroasioiden hoito katkeaa vuodenvaihteessa

Salkunrakentaja - Ti, 22/09/2020 - 10:39
Jopa 150 000 yrityksen, yhdistyksen, metsäyhtymän, säätiön, kunnan, yliopiston ja Y-tunnuksellisen kuolinpesän veroasioiden hoito uhkaa katketa vuodenvaihteessa.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset