Uutiset

Vartiainen: Keskustelu työttömien ”laiskuudesta” on outoa

Salkunrakentaja - 7 tuntia 6 min sitten
Kokoomuksen kansanedustaja ja ekonomisti Juhana Vartiainen kritisoi työn tarjonnasta käytävää julkista keskustelua.

Taksamittaripykäliä viilataan pikavauhtia väljempään muotoon eduskunnassa – uusi ehdotus saa moitteet lakitekstin asiantuntijalta

Yle: Talous ja politiikka - 8 tuntia 9 min sitten

Uuden liikennepalvelulain voimaantulo on vain muutaman päivän päässä. Siitä huolimatta eduskunta on jo kertaalleen käsitellyt yhden sen keskeisen pykälän muuttamista. Siis ennen kuin laki on tullut voimaan 1. päivä heinäkuuta.

Liikenne- ja viestintäministeriö haluaa muuttaa lain 25. pykälän sanamuotoa vastaamaan selvemmin tarkoitustaan. Pykälässä säädetään taksamittareista tai muista välineistä, joita taksien on käytettävä, jos matkan hinta perustuu matkan tai ajan mittaamiseen.

Eduskunnassa jo kertaalleen hyväksytyn lain muotoilun (1. heinäkuuta voimaan tuleva laki) ja ehdotetun muotoilun näet rinnakkain hallituksen esityksen HE86/2018 sivulta 75.

Voimassa olevassa laissa kirjoitetaan taksamittaria vastaavasta mittaustiedon luotettavuudesta sekä tiedon suojauksen tasosta. Uudessa ehdotuksessa sana vastaava on vaihtunut riittäväksi ja laitteet tai järjestelmät teknisiksi käyttöyhteyksiksi.

– Kun aloimme pohtia lain käytännön soveltamista eri viranomaisten kesken, totesimme että sen nykyinen sanamuoto ei ole selvin mahdollinen. Sen takia tulimme yhdessä johtopäätökseen, että täsmennetään lain sanamuotoa toimijoiden oikeusvarmuuden turvaamiseksi. Tarkoitushan ei muutu, mutta halusimme pykälän olevan selvärajainen, hallitusneuvos Laura Eiro Liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo.

Riittävä ei riitä lainvalmistelun asiantuntijalle

Lakitekstistä kehutun kirjan kirjoittanut oikeustieteen professori emeritus Matti Niemivuo on hieman eri mieltä sanamuodon selkeydestä.

– Tällaiset sanat, kuten riittävä, ovat aina ongelmallisia lakitekstissä, koska ne ovat niin tulkinnanvaraisia. Minusta pykälän alkuperäinen muotoilu on parempi ja selkeämpi. Saattaisin kehottaa eduskuntaa jopa harkitsemaan uuden muotoilun hylkäämistä.

Niemivuo kertoi näkemyksensä vain tämän yksittäisen pykälän kahdesta eri muotoilusta, ei lakikokonaisuudesta. Lainvalmistelua vuosikymmeniä seuranneena hän huomasi tekstistä myös virheen, jota ei saisi olla eduskuntaan vietävissä esityksissä.

– Huomauttaisin, että sana jollei on pykälässä tavutettu väärin [joll-ei]. Lakipykälissä on aina noudatettava kieliopin mukaista tavutusta [jol-lei].

Esitys 25. pykälän muuttamisesta on läpäissyt eduskunnassa ensimmäisen käsittelyn. Loput käsittelyt pyritään viemään läpi niin, että uusi muotoilu saataisiin voimaan syyskuussa tänä vuonna.

Nopea muutoskäsittely ilman uusia lausuntokierroksia on herättänyt ihmettelyä taksialalla. Liikenne- ja viestintäministeriö on perustellut aikataulua sillä, että muutokset ovat täsmennyksiä.

Trafille valvonnan kokonaisvastuu

Taksamittareita koskevan pykälän lisäksi hallitus esittää muutettavaksi mittalaitelakia siten, että mittarien valvonta keskitetään Liikenne- ja turvallisuusvirastolle, Trafille. Aiemmin taksamittarien valvonta on ollut myös Turvallisuus- ja kemikaaliviraston, Tukesin tehtävä.

– Todettiin, että toimijoiden ja valvovan viranomaisen kannalta on hankala tilanne, jos samaa asiaa valvoo kaksi viranomaista. On selkeämpää, että sekä varsinainen taksamittari että nämä muut laitteet ovat yhden valvovan viranomaisen vastuulla. Taksamittarien siirrosta Trafin valvottavaksi on myös keskusteltu jo aiemmin, koska niiden valvonta liittyy luontevasti liikennepuolen tehtäviin, hallitusneuvos Eiro perustelee.

Trafi ei ole vielä julkistanut määräyksiä niistä laitteista tai käyttöliittymistä, jotka kelpaavat matkan ja ajan mittaamiseen perustuvaan taksan määrittelyyn. Trafin tehtävä on kuitenkin määritellä, mikä on riittävä mittaustiedon luotettavuus sekä tiedon suojauksen taso näissä laitteissa.

– Trafi on valvova viranomainen tämänkin osalta. Toki se on uudenlaista osaamista vaativa tehtävä, Laura Eiro sanoo.

Taksiliitto kanteli oikeuskanslerille

Liikennepalvelulakia on esitelty muun muassa taksiautoilijoille monissa tilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Taksiliiton mielestä Trafin tilaisuuksissaan käyttämä aineisto on ollut osittain lainvastaista ja siitä syystä liitto on tehnyt Trafista kantelun oikeuskanslerille.

Kantelu on tehty ohjeista, joiden pohjana on taksamittarin osalta sama pykälä, jota juuri ollaan muuttamassa. Oikeuskanslerin virastosta kerrotaan, että kantelusta on lähetetty lausuntopyynnöt. Päätös valmistunee elokuussa.

Eduskunta on saanut keskiviikkona käsiteltäväkseen myös toisen liikennepalvelulain pykälän muutoksen. Sen taustalla on matkailuväen keskuudessa noussut huoli.

Liikennepalvelulakia on valmisteltu vuodesta 2015 lähtien eli kuluvalla hallituskaudella. Lain valmistelu on jaoteltu kolmeen osaan, joista kaksi on nyt saatu lähes valmiiksi. Kolmannen vaiheen lausuntokierros päättyi viime tiistaina.

Yhden keskustelun arvo yli 27 000 €

Piksu: Strategiat ja perusteet - 8 tuntia 16 min sitten

Oletko koskaan miettinyt miksi olet päätynyt tekemään jotain tiettyä asiaa? Olet aloittanut polttamaan, sijoittamaan, harrastamaan tiettyä asiaa tai päätynyt väärään porukkaan. Pienet tapahtumat elämässä voivat johdattaa meidät tekemään monennäköisiä asioita ja silloin kyseisenä aloitushetkellä ei vielä osannut ajatella mihin se sinut vie. Itsellä on monia tiettyjä hetkiä, jolloin tunnistan muuttaneeni ajatusmaailmaani tai muuttaneeni tekemisiäni. Monet tilanteet ovat liittyneet joko käytyyn keskusteluun tai tiettyyn tapahtumaan. Haluankin tällä kertaa kertoa tarinan keskustelusta, jonka arvo on ollut minulle tähän mennessä yli 27 000 euroa.

Ministeriöt: Matkapakettia ostavan kuluttajasuoja paranee

Salkunrakentaja - 9 tuntia 6 min sitten
Matkapaketteja koskeva lainsäädäntö uudistuu ja matkustajan oikeudet lisääntyvät, kertovat oikeusministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Hyvää Juhannusta

Piksu: Kevyttä - 10 tuntia 25 min sitten

                         Hyvää Juhannusta

                                  Toivoo Piksun väki

Sinivalkoiset sijoitukset ovat alkuvuoden positiivisin yllättäjä

Piksu: Suositukset - 10 tuntia 40 min sitten

Suomalaisiin osakkeisiin sijoittanut on saanut tänä vuonna parhaimmillaan mukava 10% arvonnousun. Mutta miten on käynyt, jos on hajauttanut? Oheiseen kuvaan on koottu Frankfurtin (Xetra) pörssin euromääräisten sijoitusten kehityksiä:

  • Maaiman osakkeet ovat euron keväisen laskun takia hienoisesti nousseet, mutta euroopan ja pohjoismaiden osakkeet ovat pysyneet paikallaan tai jopa hieman laskeneet.
  • Korkojen nousu on painanut pitkistä euromääräisistä yrityslainoista saadun tuoton hieman negatiiviseksi.
  • Raaka-aineet ovat kehittyneet mukavasti. Nousua on tullut useita prosentteja. Harmi että raaka-aineet muodostavat tasapainoisesta sijoitussalkusta yleensä vain pienen osan.

Myytävän kesämökin arvo riippuu muustakin kuin sijainnista

Salkunrakentaja - 10 tuntia 53 min sitten
Sijainti on kesämökkienkin arvoon merkittävästi vaikuttava tekijä. Hintaan vaikuttaa kuitenkin muitakin seikkoja.

Suomen hintataso yli 20 prosenttia Euroopan keskiarvoa korkeampi

Salkunrakentaja - 12 tuntia 14 min sitten
Islanti on Euroopan kallein maa. Halvimmassa maassa hintataso on alle puolet Euroopan keskiarvosta.

Kreikan velkahelpotuksista sopu: Viimeinen lainanlyhennys siirtyy 2070-luvun puoliväliin, ehtona tiukka menokuri

Yle: Talous ja politiikka - 16 tuntia 38 min sitten

Kreikan lainoittajat ovat päässeet sopuun Kreikalle myönnettävistä velkahelpotuksista. Kreikan lainojen takaisinmaksun aloittamista lykätään 10 vuotta eteenpäin, ja lainoille myönnetään 10 vuotta lisää maksuaikaa.

Lykkäykset koskevat Kreikan toista lainaohjelmaa eli 130 miljardin euron lainapottia, joka myönnettiin vuonna 2012. Käytännössä ratkaisu tarkoittaa sitä, että Kreikka maksaa takaisin viimeisen lainaeuronsa noin vuonna 2076 eli 66 vuotta ensimmäisten tukilainojen myöntämisen jälkeen.

Asiasta päätettiin euromaiden valtiovarainministerien kokouksessa Luxemburgissa perjantain vastaisena yönä. Kokous teki ratkaisut, jotka käytännössä päättävät Kreikan viimeisen lainaohjelman.

– Kreikan kriisi on ohi tänä iltana Luxemburgissa. Tämä on ollut pitkä ja vaikea tie, sanoi talouskomissaari Pierre Moscovici.

Kreikka sitoutuu puolestaan pitämään julkisen taloutensa merkittävästi ylijäämäisenä vuosikymmenten ajan. Seuraavat neljä vuotta Kreikan perusjäämä eli ylijäämä ilman velanhoitomenoja on pidettävä vähintään 3,5 prosentissa bruttokansantuotteesta. Vuoteen 2060 saakka Kreikan olisi pidettävä perusjäämä 2,2 prosentissa.

– On tosi hieno asia, että tämä kahdeksan vuoden Kreikan ohjelma on saatu vihdoin päätökseen ja Kreikan tilanne on niin paljon parantunut, että uskotaan, että Kreikka pärjää omillaan, sanoi valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kokouksen jälkeen.

Kreikan kolmas lainaohjelma päättyy 20. elokuuta, jonka jälkeen maan on tarkoitus kyetä keräämään tarvitsemansa rahoitus markkinoilta. Viimeiset kahdeksan vuotta maa on nojannut euromaiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n lainoihin, joita on myönnetty yhteensä 273 miljardia euroa.

Lainoittajat sopivat myös, että Kreikan viimeinen lainaerä on suuruudeltaan 15 miljardia euroa. Osa summasta käytetään IMF:n lainojen takaisinmaksuun. Tämä helpottaa Kreikan lainanhoitokustannuksia, sillä IMF:n lainojen korot ovat korkeampia kuin euromaiden EVM-järjestelmän myöntämien lainojen.

Osa viimeisestä maksuerästä kasvattaa Kreikan käteispuskuria. Kreikan kassassa on 24 miljardia euroa, mikä riittää liki kahden vuoden rahoitustarpeiden kattamiseen ohjelman päätyttyä.

Orpon mukaan ratkaisussa on Suomen kannalta olennaista, että se ei vaikuta Suomen Kreikalle myöntämän kahdenvälisen lainan maksuaikatauluun. Kreikka alkaa lyhentää noin miljardin euron suuruista lainaa 50 miljoonalla eurolla vuosittain alkaen vuodesta 2020.

Kaverusten rekrytointi-startup vei työpaikat hakijoiden luo sosiaalisessa mediassa - haluaa lopettaa "sähköpostipelleilyn"

MTV3 - To, 21/06/2018 - 19:12
Duunitori löysi rekryalalta kasvun lähteen. Roviolla startup-kärpäsen puraisemat yrittäjät tuovat työpaikkoja sinne, missä ihmiset viettävät aikaa.

Orpo: Suomi voi hyväksyä Kreikan velkahelpotukset

Yle: Talous ja politiikka - To, 21/06/2018 - 17:41

Suomi voi hyväksyä Kreikalle kaavaillut velkahelpotukset, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.). Euromaiden valtiovarainministerit ovat koolla päättämässä toimista, joilla Kreikan kolmas hätälainaohjelma saadaan päätökseen ja maan velkavuoren hoitokulut pidetään aisoissa.

Päällimmäinen keino alentaa Kreikan lähivuosien velanhoitokuluja on pidentää laina-aikoja. Orpon mukaan olennaista on, että velan pääomaan ei kosketa.

– Velkoja ei ole leikattu. Pidetään kiinni siitä, että kun se laina on annettu, niin jonain päivänä se pitää maksaa takaisin, joskin hyvin kaukana olevana päivänä, Orpo sanoi ennen kokousta.

Laina-aikojen pidennykset voivat venyttää Kreikan viimeisten lainojen takaisinmaksun 2070-luvulle saakka. Orpo myöntää, että pitkistä laina-ajoista kertyy laskennallista nykyarvotappiota. Tämä on hänen mukaansa kuitenkin pienempi paha kuin toinen vaihtoehto, jossa koko euroalueen tulevaisuus oli uhattuna.

Ensimmäiset kahdenväliset lainat Kreikalle myönnettiin vuonna 2010.

– Nyt on päästy sillä tavalla maaliin, että Kreikan talous on saatu kuntoon, talous kasvaa, työllisyys paranee ja veroja kerätään, Orpo sanoi.

Kreikalle on lainattu kaikkiaan 273 miljardia euroa, josta 32 miljardia kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä ja loput euromailta.

Velkahelpotusten ohella ministerien on määrä päättää viimeisen Kreikalle maksettavan lainaerän suuruudesta. Viimeisestä erästä on tarkoitus käyttää osa Kreikan käteiskassan kasvattamiseen, jotta paluu markkinarahoitukseen sujuisi sujuvammin.

Kreikan kolmas lainaohjelma päättyy virallisesti 20. elokuuta.

Metsänomistajat käärivät nyt ennätyspotin tukkipuistaan – puukaupan arvo nousi historiallisen korkealle

Yle: Talous ja politiikka - To, 21/06/2018 - 14:21

Kantorahatulot kasvoivat nyt kolmatta vuotta peräkkäin. Kantorahatuloja saavat yksityismetsien omistajien lisäksi metsäteollisuus ja valtio.

Puukaupasta saatujen tulojen kasvu johtuu yleisestä noususuhdanteesta, ja erityisesti sahatavaran hyvästä menekistä maailmalla. Meneillään oleva kova sellubuumi ei ainakaan vielä näy kantorahatulojen kasvussa.

– Sellubuumi ei nosta kantorahatuloja, sillä suurin osa tuloista saadaan tukkipuusta, tutkija Esa Uotila Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Tuloja lisäsi etenkin mäntytukkipuun hakkuiden lisääntyminen. Myös kantohinnat ovat euromääräisesti nousseet.

Sahat tarvitsevat kuumeisesti tukkeja

Sahateollisuus on suomalaisten yksityismetsänomistajien puiden tärkein ostaja. Kolme suurta metsäjättiä ostavat nekin paljon puuta, mutta ne tarvitsevat etenkin tukkia selvästi halvempaa kuitupuuta.

Tukkipuu maksaa yli kolme kertaa enemmän kuin kuitupuu. Yksityinen sahateollisuus valittaakin, että sellubuumi on nostanut tukkipuun hinnan liian korkealle. Metsäjättien tarvitseman kuitupuun hinta on kallistunut vain vähän.

Sahojen mukaan tukkeja saatetaan käyttää jopa sellun valmistamisessa, jolla puolustettaisiin kuitupuun alhaista hintaa.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Esa Uotila pitää yksityisten sahojen huolta tukin hinnasta ymmärrettävänä. Hän ei kuitenkaan usko, että tukkeja käytettäisiin sellun valmistuksessa kuin korkeintaan hetkellisesti.

Yle Uutisgrafiikka

Metsänomistajien kantorahatulot eli puukaupasta saadut tulot nousivat viime vuonna korkeammalle kuin kertaakaan huippuvuoden 2007 jälkeen. Silloin kantorahapotti nousi kuuman suhdannevaiheen siivittämänä lähes kolmeen miljardiin euroon.

Yksityiset ja julkisyhteisöt saavat kantorahapotista yli 1,9 miljardia euroa eli 86 prosenttia. Metsäfirmojen ja valtion osuus jää 0,3 miljardiin euroon eli 14 prosenttiin.

Massiivinen omistajariita kriisiyhtiössä – pieni omistajajoukko torppasi ostotarjouksen

Salkunrakentaja - To, 21/06/2018 - 11:47
Miksi ihmeessä pieni joukko omistajia ei hyväksynyt pääomistajan ostotarjousta rahoituskriisiin ajautuneesta Tecnotreestä?

Huippututkijoiden tiukka arvio: Suomen on vähennettävä päästöjä jopa 100 prosentilla

Yle: Talous ja politiikka - To, 21/06/2018 - 10:08

Suomen ilmastopaneelin arvion mukaan Suomen on vähennettävä fossiilisia ja prosessiperäisiä päästöjään 85–100 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, jotta Suomi saavuttaa Pariisin ilmastokokouksessa sovitut maailmanlaajuiset tavoitteet.

– Pääviesti on se, että Suomen tulee nostaa ilmastopolitiikan kunnianhimoa. Tarvitaan selvästi enemmän päästöjen vähentämistä ja hiilinieluja, ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen sanoo.

Paneelin arvio on, että myös keskipitkän aikavälin eli vuoden 2030 päästövähennystavoitteita on tiukennettava. Paneelin mukaan vuoteen 2030 mennessä päästöjä on vähennettävä 44–66 prosenttia vuoden 1990 määristä. Valtio on sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjä 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Suomen ilmastopaneeli kertoi torstaina asunto-, energia-, ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle näkemyksensä siitä, mikä Suomen pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen pitäisi olla, mitä tavoitteen asettamisessa on huomioitava ja millaisia välietappeja tarvitaan.

– Se antaa vahvan selkänojan sille, että meidän täytyy tehdä enemmän ja meidän täytyy tehdä nopeammin, jotta pysytään Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteissa, Tiilikainen sanoo.

Ministeri Tiilikainen pyysi Suomen ilmastopaneelilta lausuntoa pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen asettamisesta maaliskuun alussa.

Voit lukea koko muistion tästä.

Ohjelma valmiiksi jo ensi vuonna

Suomen pitkän aikavälin päästötavoiteohjelma aiotaan saada valmiiksi jo tällä hallituskaudella ensi vuoden maalis–huhtikuun vaihteessa. Suomen on toimitettava pitkän aikavälin eli vuoteen 2050 ulottuva vähäpäästöisyysstrategia Euroopan komissiolle 1.1.2020 mennessä.

Päästövähennystavoite vuodelle 2050 on lähtökohta kolmen eripituisen aikavälin ilmastopolitiikkaa koskevan suunnitelman ja strategian valmistelulle. Valmistelutyöt ovat parhaillaan käynnistymässä Suomessa.

Työn alla oleva pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma on lajinsa ensimmäinen. Vuonna 2015 voimaan tullut ilmastolaki edellyttää laatimaan pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman vähintään kymmenen vuoden välein.

Ilmastopaneeli on 14 huippututkijan työryhmä, joka antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon. Paneelin puheenjohtaja on Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen.

Lisätty 21.6.2018 kello 10.30 paneelin arvio vuoden 2030 päästövähennystavoitteesta.

Lue myös:

Professorit varoittavat: Veronmaksaja voi joutua sellutehdasbuumin maksajaksi – Suomi ei voi hakata metsiä näin paljon

Tällainen on kannustinloukkujen Suomi – työttömän perheenäidin ei kannattanut ottaa työtä vastaan

Salkunrakentaja - To, 21/06/2018 - 08:49
Työttömäksi jäänyt kolmen lapsen äiti havaitsi, että työn vastaanottaminen olisi laskenut perheen elintasoa.

Barack Obama tulee Suomeen yritystapaamiseen

Yle: Talous ja politiikka - To, 21/06/2018 - 08:46

Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama saapuu Suomeen syyskuun lopulla. Hän puhuu Nordic Business Forumissa Helsingissä.

Yhdeksättä kertaa järjestettävä yritystapahtuma kerää Helsingin Messukeskukseen syyskuussa arviolta 7 500 osallistujaa. Paikalla on järjestäjien mukaan johtajia 40 maasta.

Tapahtuman järjestäjät pitävät Obaman esiintymistä suurena kunniana kasvavalle yritystapahtumalle.

– Presidentti Obama on yksi aikamme merkittävimmistä johtajista. Hänen elämäntarinansa on ainutlaatuinen, Nordic Business Forumin puhujajärjestelyistä vastaava Ville Saarikalle kertoo.

Syyskuun tapahtuma keskittyy muun muassa strategiseen johtamiseen ja tekoälyyn.

Tapahtuman puhujalistalla ovat Obaman lisäksi yhdysvaltalainen entinen olympiamitalist ja monta kertaa maailmancupin voittanut alppihiihtäjä Lindsey Vonn ja angloamerikkalaisessa maailmassa tunnetun Whole Foods elintarvikeketjun perustaja ja toimitusjohtaja John Mackey. Mukana on myös yhdysvaltalaisen MIT:n yliopiston digitaalisen talouden johtajista Andrew McAfee.

Velkahelpotukset voivat venyttää Kreikan velanmaksua 2070-luvulle – Suomikin saanee rahansa takaisin

Yle: Talous ja politiikka - To, 21/06/2018 - 08:45

Kreikka on hoitanut oman osuutensa velkojien kanssa sovituista uudistuksista, joiden tarkoitus on tasapainottaa julkiset tulot ja menot ja avata taloutta yksityisille sijoittajille.

Tänään torstaina Luxemburgissa kokoontuvien euroalueen valtiovarainministerien on tarkoitus vastineeksi helpottaa Kreikan velkataakkaa, joka hipoo 180 prosenttia kansantuotteesta.

Kreikan kolmas lainaohjelma päättyy elokuussa, jolloin maan pitäisi kyetä jälleen hankkimaan rahoitusta markkinoilta, ensi kertaa sitten vuoden 2010.

1: Pääomaa ei leikata

Kreikalle on lainattu yhteensä 273 miljardia euroa, ja lainoittajien on tarkoitus saada jokainen näistä euroista takaisin, velkahelpotuksista riippumatta. Esimerkiksi Saksan poliittinen tilanne ei salli velan pääoman leikkauksia.

Tämä tarkoittaa sitä, että Suomikin saanee Kreikalle lainaamansa rahat takaisin. Ensimmäisen, Suomen kohdalla noin miljardin euron kahdenvälisen lainan takaisinmaksu alkaa vuonna 2020, ja jatkuu 20 vuoden ajan.

2: Laina-ajat pitenevät

Kreikka on saanut kolme erillistä hätälainaohjelmaa, joista viimeisen takaisinmaksu päättyy nykyisen aikataulun mukaan 42 vuoden kuluttua eli vuonna 2060.

Kreikan velanhoitokuluja on tarkoitus pienentää venyttämällä lainojen takaisinmaksuaikaa entisestään. Esillä on keskimmäisen lainapaketin maksuajan pidentäminen jopa 15 vuodella eli enimmillään 2070-luvun alkuun.

Kyseisestä lainapaketista Suomen osalta päättämässä ollut entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) olisi 96-vuotias kun Kreikka maksaisi viimeisen lyhennyseränsä.

3: Kallista lainaa vaihdetaan halpaan

Kreikan kannalta tärkeä velkahelpotus olisi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ostaminen ulos. Kreikka on käyttänyt vain noin puolet sille myönnetystä kolmannesta tukipaketista.

Euromaat pohtivat, pitäisikö osa jäljelläolevasta rahasta käyttää IMF:n Kreikalle antamien lainojen maksamiseen. Kreikan kannalta tämä olisi helpotus, sillä IMF:n lainojen korot ovat paljon korkeammat ja takaisinmaksuaika paljon lyhyempi kuin eurooppalaisen EVM-rahaston lainoissa.

4: Kreikalle käteiskassa paluun helpottamiseksi

Osa Kreikan viimeisen lainapaketin käyttämättä jääneistä rahoista on tarkoitus käyttää Kreikan käteiskassan kasvattamiseen.

Noin 20 miljardin euron kassa helpottaa Kreikan paluuta hankkimaan lainaa markkinoilta, sillä se kattaa valtion menoja noin vuoden ajan.

Lue myös:

Maailmanhistorian suurin tukipaketti päättyy – Saako Suomi Kreikalle antamansa lainat takaisin?

"Lainapaketit veivät meidät pohjalle" – Kreikan viimeinen tukiohjelma päättyy pian, mutta kreikkalaisilla on yhä vaikeuksia selviytyä arjesta

Ahtaasti asuminen kasvanut pääkaupunkiseudulla hurjasti

Salkunrakentaja - To, 21/06/2018 - 07:15
Ahtaasti asuvien kotitalouksien määrä kasvaa kaikkialla pääkaupunkiseudulla.

Teknologiaindeksi Nasdaq rikkoi kaikkien aikojen ennätyksen – myös Facebook ja Netflix ennätysluvuissa

MTV3 - To, 21/06/2018 - 05:50
New Yorkin pörssin teknologiapainotteinen Nasdaq-indeksi päätyi keskiviikkona kaikkien aikojen ennätyslukemiinsa.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset