Uutiset

Keksintöjen Suomi elää ja siihen voi myös sijoittaa

Salkunrakentaja - 3 tuntia 45 min sitten
ThinkFinland Oy perustettiin vuonna 2014 tukemaan suomalaisten keksintöjen pääsyä markkinoille ja menestystuotteiksi.

Suomi on Euroopan kärkimaa tekoälyn ja automaation hyödyntämisessä

Piksu: Yritystoiminta - 4 tuntia 45 min sitten

Suomi sijoittuu globaalissa vertailussa Euroopan kärkeen älyteknologioiden käyttöönotossa.

Konsulttiyhtiö McKinseyn tutkimusinstituutin (McKinsey Global Institute, MGI) tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi on Euroopan kärkimaa suhteessa uuden teknologian, kuten tekoälyn ja automaation, hyödyntämisessä. Suomessa vuonna 2017 digiteknologian osuus bruttokansantuotteesta oli arviolta 3 %, eli vain 0,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Euroopan keskiarvo jäi 1,66 prosenttiin.

Seinäjoki, Rauma ja Turku ovat yritysystävällisimmät seutukunnat

Piksu: Yritystoiminta - 5 tuntia 4 min sitten

EK:n tekemä kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta.  Seuraavat olivat yritystoiminnan kannalta parhaat seudut:

  1. Seinäjoki (Ilmajoki Kauhava Kurikka Lapua Seinäjoki)
  2. Rauma (Eura Eurajoki Rauma Säkylä)
  3. Turku (Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Raisio Rusko Sauvo Turku)
  4. Helsinki (Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lohja Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Siuntio Tuusula Vantaa Vihti)
  5. Jyväskylä (Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen)
  6. Salo (Salo Somero)
  7. Vaasa (Korsnäs Maalahti Mustasaari Vaasa Vöyri)
     

Valtio tiiviimmin mukaan sähköautobuumiin – valtionyhtiö lisää panostustaan akkumineraaleihin

Salkunrakentaja - 5 tuntia 52 min sitten
Valtion kokonaan omistama Suomen Malminjalostus nousee litiumkemikaaleja tuottavan Keliberin suurimmaksi omistajaksi.

Vertais- ja joukkolainojen palveluyritys Fellow Finance kasvaa väkevästi

Salkunrakentaja - 8 tuntia 33 min sitten
Sekä Inderes että Evli antavat yhtiön osakkeelle ostosuosituksen.

Mikä asuntosijoittamisessa viehättää?

Salkunrakentaja - 11 tuntia 11 min sitten
Rehellisyyden nimissä emme sijoittaisi asuntoihin, jos laji tarjoaisi 4-6 prosentin tuottoa.

Yrittäjälähettiläs Tom Kaisla: Asiakaspalveluasennetta viranomaistoimintaan

EK - 11 tuntia 55 min sitten

Sujuva asiakaspalvelu on itsestäänselvyys jokaiselle yritykselle, joka haluaa pysyä markkinoilla. Samaa palveluasennetta tarvittaisiin viranomaistoimintaankin. Ongelmana on myös yritysten eriarvoinen kohtelu riippuen sijaintipaikkakunnasta, toimialasta ja yrityskoosta, harmittelee yrittäjä ja elinkeinoelämän vaikuttaja Tom Kaisla.

Henkilöstöpalveluja tarjoavan Eilakaisla Oy:n toimitusjohtajan Tom Kaislan mielestä suomalainen virkakoneisto tarvitsisi nyt isoa ravistelua. EK:n yrittäjyysohjelma nostaa viranomaisremonttia vaalikeskusteluun, mutta onko tulevalla hallituksella puhtia edetä sanoista tekoihin?

– Järjestelmä on rikki, mutta ihmisissä on potentiaalia. Olen tavannut paljon fiksuja virkamiehiä, joilla olisi uudistamisen halua ja kykyä, mutta systeemi ei jostain syystä jousta. Miksei esimerkiksi virastokäyntejä voisi hoitaa Skypellä tai ottaa käyttöön sähköinen allekirjoitus? Eihän ole pienintäkään järkeä juoksuttaa yrittäjää paikan päälle jonnekin virastotaloon tiettyyn kellonaikaan.

Puhumattakaan, että itse asia – yrittäjän investointihanke – jumittaa kuukausitolkulla, ellei jopa vuosia viranomaisen käsittelyjonossa.

– Paperipinoihin on investointieurojen ohella myös haudattu tuhansia työpaikkoja. Pahimmillaan olen saanut itse odottaa matkailuyritykselleni kaavoituspäätöstä seitsemän vuotta. Lupakäsittelyille pitäisi olla ehdottomasti maksimiaikaraja.

Yhden luukun palvelua, kiitos

Tom Kaisla on tunnettu Eilakaislan omistajana, mutta lisäksi hänellä on yrityksiä muun muassa merenkulku-, matkailu- ja media-alalta.

– Yritykset ovat byrokratian edessä hyvin epätasa-arvoisessa asemassa. Vaikka lain pitäisi olla kaikille sama, viranomaistoiminta vaihtelee valtavasti riippuen yrityksen toimialasta, kokoluokasta ja sijaintipaikkakunnasta.

Kaislan mielestä asennemuutoskin auttaisi pitkälle.

– Viranomaisen tulisi nähdä yrittäjä asiakkaanaan, jolle halutaan tarjota parasta mahdollista palvelua ja auttaa asioiden hoitoa. Tällainen suhtautuminen on normaali lähtökohta niin yrityksissä kuin yhteiskunnan muissakin toiminnoissa. Miksei virkamieskin sisäistäisi asiakaspalveluajattelua?

Esimerkiksi eräässä naapurivaltiossa kunta on nimennyt yrittäjälle yhteyshenkilön, joka hoitaa yrittäjän asioita eteenpäin esimerkiksi kaavoituksessa ja luvissa. Yrittäjä saa keskittyä bisnekseen ja työpaikkojen luomiseen. Tällainen yhden luukun periaate olisi Kaislan mielestä tarpeen Suomessakin.

Huolena nuorten syrjäytyminen ja osaajien maastapako

Suomen tulevaa hallitusta Tom Kaisla haluaa muistuttaa kahdesta ääripään huolesta työmarkkinoilla. Ensimmäinen koskee nuorten syrjäytymistä.

– Vaarallisen iso osa parikymppisistä jää pelkän peruskoulun varaan. He saattavat hyvinkin herätä yli 25-vuotiaana ottamaan vastuuta opiskeluistaan, mutta valitettavasti nykyjärjestelmässä juna on tuossa vaiheessa jo mennyt ja ovet sulkeutuneet. Tämä on iso menetys niin ihmiselle kuin yhteiskunnalle.

– Koulutusjärjestelmäämme pitää uudistaa joustavammaksi, jotta korjausliikettä voi tehdä elämässä myöhemminkin ja mahdollistaa itsensä kehittäminen missä tahansa vaiheessa elämää ja uraa onkaan.

Toinen murhe koskee korkeakoulutettujen huippuosaajien valumista ulkomaille. Mistä saadaan ihmisiä johtamaan kansainvälistä ja digitaalista liiketoimintaa, jos parhaat osaajat lähtevät?

– Nyt tilanne on sellainen, että enemmän osaajia jättää Suomen kuin palaa tänne. Voimme miettiä, onko esimerkiksi solidaarisuusvero sellainen keino, josta on ollut meille enemmän haittaa kuin hyötyä? Tarvitaan uutta ajattelua ja uusia pelisääntöjä, joilla Suomesta saadaan jälleen vetovoimainen paikka tehdä töitä ja kehittyä uralla.

Kuka?

  • Eilakaisla-konsernin omistaja ja toimitusjohtaja Tom Kaisla, 45, Helsinki.
  • 17-vuotiaasta lähtien yrittäjänä usealla eri alalla.
  • EK:n Yrittäjävaltuuskunnan jäsen; vero- ja rahoitusryhmä, kansainvälistymis- ja uudistumisryhmä sekä vaalivaliokunta. Paltan yrittäjäneuvoston puheenjohtaja. Keskuskauppakamarin ja Perheyritysten liiton valtuuskunnan jäsen.
  • Motto: ”Paikalleen pysähtynyt yritys taantuu, aina on luotava uutta ja mentävä eteenpäin.”
Tutustu myös muiden yrittäjälähettiläidemme viesteihin Suomen päättäjille: Iris Mäkinen (Mäntän Klubi Oy):
Rakennemuutos on mahdollisuus Peter Fredman (Fredman Group):
Digitalisaatio on jokaisen pk-yrityksen ulottuvilla
Tomi Lantto (Antell-Ravintola):
Neljä lääkettä työllisyyden parantamiseksi
Pirjo Pystykoski-Sopanen (Lennol Oy):
Kotiseudun yrittäjämyönteisyys on valtava voimavara
Jari Lainio (Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta):
Aikarajat viranomaisten lupakäsittelylle
Maria Hanho (Vaissi Oy):
Maaseudulla tarvitaan uutta ajattelua henkilöstöpulan ratkaisemiseen
Tuomas Pere (Pintos Oy):
Kasvuyrityksen rahoitus on kannattava sijoitus yhteiskunnalle
Kari Jussi Aho (Rukakeskus / Pyhätunturi Oy):
Suomalainen omistajuus kantaa yhteiskuntaa Tuomo Rönkkö (Endev Oy):
Innovaatioasennetta kuntiin, yrityksiin ja Suomen politiikkaan Kirsi Naamanka (Kilta Henkilöstöpalvelu Oy):
Nostetaan työ ja työnteko arvoonsa! Riitta Toivanen (Call Waves Solutions Finland Oy):
Ruuhka-Suomen ulkopuolella on potentiaalia! EK:n yrittäjyystavoitteet eduskuntavaaleissa:

Lue lisää verkkosivuilta ja julkaisusta (”Tie auki työllistäville pk-yrityksille”)
Jatketaan keskustelua: #yrittäjyys2019

Huhtamäki kipusi peräti 10,4 prosenttia – sijoittajat palkitsivat osinkolinjauksen

Salkunrakentaja - 13 tuntia 3 min sitten
Pakkausvalmistaja yllätti markkinat iloisella osinkoyllätyksellä. Yhtiö nousi osinkoaristokraattien sarjaan.

Suomalaisyritykset panostavat innovaatiotoimintaan aiemmin arvioitua enemmän

EK - 13 tuntia 45 min sitten

Suomalaisyritysten innovaatiotoiminta on vähentynyt, mutta se ei ole viime vuosien koko kuva. Yritysten ulkomainen tutkimus- ja tuotekehitystoiminta (t&k) kasvaa koko ajan, ja Nokian yrityskaupat ovat vaikuttaneet tähän asti tilastoista saatuun kokonaiskuvaan. Tänään julkistetusta tutkimuksesta käy ilmi, että kun innovaatiotoimintaa tarkastellaan ilman Nokiaa, on suomalaisyritysten kokonaisinnovaatiotoiminta kasvanut reaalisesti lähes 400 miljoonalla eurolla vuosien 2008–2017 välisenä aikana.

Finanssikriisin jälkeen Suomen tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat laskeneet kilpailijamaihin verrattuna. Kehitys on herättänyt ansaittua huolta. T&k-toiminnan lasku ei kuitenkaan ole koko kuva, sillä lukujen ulkopuolelle on jäänyt niin yritysten ulkomailla tehty t&k-toiminta kuin myös kaikki muu yrityksissä tehty innovaatiotoiminta, joka ei ole varsinaista t&k-toimintaa, kuten uusien tuotteiden vaatimat koneinvestoinnit ja henkilöstökoulutus.

Yritykset tekevät tänä päivänä t&k-toimintaa yhä kansainvälisemmin, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö. Etla julkisti tänään Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n rahoittaman tutkimuksen ”Tutkimus- ja kehitystoiminnan kansainvälistyminen” (ETLA Raportti 88).

– Yhä useampi yritys toimii kansainvälisesti, mutta suomalaisyritysten ulkomailla tehty t&k ei näy millään lailla Suomen luvuissa. Halusimme saada aiempaa kattavamman kuvan yritysten innovaatiotoiminnasta, ja saadut tulokset muuttavatkin kuvaa. Kun jätetään Nokia luvuista pois, on yritysten innovaatiotoiminta kokonaisuudessaan viime vuosina kasvanut. Toisaalta tämä kasvu on etenkin Suomessa ollut varsin vaatimatonta, muistuttaa Etlan Ali-Yrkkö.

Nokian yrityskaupat vaikuttaneet kokonaiskuvaan

Nykyään yli puolet suomalaisyritysten t&k-toiminnasta tehdään ulkomailla. Nokian vaikutus on kuitenkin huomattava, sillä valtaosa – noin kolme neljäsosaa – Nokian ulkopuolisesta t&k:sta tehdään edelleen Suomessa. Nokian ulkomainen t&k kasvoi noin 2,4 miljardilla, kun se vuonna 2016 osti Alcatel-Lucentin.

Vuonna 2017 yritysten t&k-menot olivat Tilastokeskuksen mukaan 4 miljardia euroa. Nyt julkistettu tutkimus muuttaa tätä kuvaa: Kun mukaan lasketaan yritysten ulkomailla tekemä t&k (4,5 mrd) ja t&k:n ulkopuolinen muu innovaatiotoiminta (1,8 mrd), innovaatiotoiminnan kokonaismenoiksi tulee yhteensä 10,3 miljardia euroa.

Tutkimuksen tulosten mukaan suomalaisyritysten innovaatiotoiminta vuosina 2008-2017 väheni kokonaisuudessaan myös tällä nyt käytetyllä mittarilla (-1,9 mrd). Kuitenkin, kun Nokia jätetään luvuista pois, on kokonaisinnovaatiotoiminta kasvanut reaalisesti vuoden 2008 jälkeen lähes 400 miljoonalla eurolla. Kasvusta 110 miljoonaa euroa tuli t&k:n lisäämisestä Suomessa, 170 miljoonaa ulkomailla lisätystä t&k:sta ja 110 miljoonaa muusta innovaatiotoiminnasta kuin t&k:sta.

Innovaatiotoiminnalla iso merkitys ja vientipotentiaali

Elinkeinoelämän keskusliitto korostaa yritysten innovaatiotoiminnan merkitystä Suomelle.

– Suomalaiset yritykset ovat aina olleet innovatiivisia ja aktiivisia kehittäjiä. Tätä kannattaa kiihdyttää. Megatrendeistä esimerkiksi ilmastonmuutos on ratkaistavissa ainoastaan innovaatioiden avulla. Syntyvillä ratkaisuilla on suuri merkitys Suomelle ja niissä on valtava vientipotentiaali, arvioi johtaja Riikka Heikinheimo EK:sta.

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja (ETLA), toimitusjohtaja (Etlatieto) Jyrki Ali-Yrkkö, p. 046 851 0501, jyrki.ali-yrkko@etla.fi
Johtaja Riikka Heikinheimo, EK (Yrittäjyys ja elinkeinopolitiikka), p. 046 922 9692, riikka.heikinheimo@ek.fi

USA:n vähittäismyynnissä yllätyslasku – ”erikoiset tilastoluvut”

Salkunrakentaja - To, 14/02/2019 - 18:30
Tuore vähittäismyynnin lukema on kylmä suihku jenkkimarkkinoiden viime päivien kohentuneille tunnelmille.

Perintövero tulee poistaa

Salkunrakentaja - To, 14/02/2019 - 17:29
Perintövero vaikeuttaa merkittävästi yritysten sukupolvenvaihdoksia.

Penna Urrila bloggaa: Kilpailukykysopimus vahvistaa kuntataloutta

EK - To, 14/02/2019 - 13:25

Kilpailukykysopimuksen työllisyysvaikutus unohdetaan usein. Kun myös se huomioidaan, sopimus vahvistaa selvästi kuntienkin taloutta.

Kuntaliitto esitteli eilen huolestuneita arvioitaan kuntien taloustilanteesta. Heidän arvionsa mukaan merkittävänä syynä kuntien talousvaikeuksiin on vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus, joka vaikuttaisi kielteisesti kuntien rahoituspohjaan.

Kuntien taloudesta ja kyvystä turvata kansalaisten peruspalvelut on syytä olla vakavasti huolissaan. Ongelmien taustalla on kuitenkin jotain aivan muuta kuin kilpailukykysopimus. Väestön vanheneminen on jo tähän mennessä johtanut voimakkaasti kasvaviin menoihin erityisesti kuntien vastuulla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Jatkossa kuntakentän menopaineet kovenevat kiihtyvällä tahdilla.

Onko sitten kilpailukykysopimus syynä kuntatalouden heikkenemiseen? Vastaus tähän on: ei. Kun myös sopimuksen työllisyysvaikutus huomioidaan, kokonaisuus on kuntataloudenkin kannalta selvästi positiivinen. Voisi pikemminkin sanoa, että kilpailukykysopimus on osa – mutta vain osa – kuntien talousongelmien välttämätöntä ratkaisua. Ja missään tapauksessa ei voi väittää, että sopimus olisi kuntien nyt kokeman talousahdingon selittäjä.

Työllisyysvaikutus unohdetaan usein

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntien talouteen ovat monimutkaiset, mutta karkeasti ne voidaan ryhmitellä kolmeen luokkaan.

Ensinnäkin kuntien menopaineet vähenevät kiky-sopimuksen myötä. Kunnat hyötyvät muun muassa palkkojen nollakorotusvuodesta, työnantajan sivukulujen laskusta sekä julkisen sektorin lomarahaleikkauksista.

Toisaalta sopimus pienentää kuntien tulopohjaa, mitä myös Kuntaliitto on korostanut. Esimerkiksi palkansaajien eläkemaksujen nosto kasvattaa verovähennyksiä ja siten vähentää kuntien verotuloja. Samoin valtionosuuksia leikattiin sopimuksen solmimisen yhteydessä. Jos tarkastelu jätettäisiin vain tähän, voitaisiin ajatella, että kilpailukykysopimuksen lopputulos olisi kuntataloudelle miinusmerkkinen.

Kilpailukykysopimuksen kolmas vaikutuskanava kuntatalouteen on kuitenkin erityisen positiivinen, ja se unohtuu keskustelusta valitettavan usein. Kilpailukykysopimus tehtiin, jotta Suomen talous ja työllisyys kääntyisivät kasvuun. Näin on myös käynyt, ja viimeisen kolmen vuoden ajan Suomen talous on kasvanut euroalueen keskiarvoa nopeammin. Erityisesti työllisyyskehitys on ollut vahvaa. Työllisyyden kasvu näkyy kunnissa voimakkaasti verotulojen kasvuna sekä menojen alenemisena.

Valtiovarainministeriö teki vuonna 2016 arvion kilpailukykysopimuksen vaikutuksista kuntatalouteen. Silloin arvioitiin, että työllisyysvaikutukset parantaisivat kuntataloutta pitkällä aikavälillä 340 miljoonalla eurolla. Suomen työllisyyskehitys on ollut erityisen myönteistä parin viime vuoden aikana, ja esimerkiksi ETLA:n arvion mukaan kilpailukykysopimus on jo tähän mennessä tuonut noin 20 000 uutta työpaikkaa. Pitkällä aikavälillä vaikutus kasvaa yhä. Näistä työpaikoista maksetut verotulot vahvistavat myös Suomen kuntien taloutta.

Laatu on Helsingin pörssissä kallista: tapaus Revenio

Piksu: Suositukset - To, 14/02/2019 - 13:20

Silmänpainemittareita kärkituotteenaan valmistava silmätutkimuksen pikkujättiläinen Revenio on suomalaisittain mieluisa harvinaisuus – pienuudestaan huolimatta vahvasti kasvava ja kannattava kansainvälinen yhtiö. Ei nousuputki tosin mutkaton ole ollut, mutta viime vuosina sekä liikevaihto että tulos ovat kohentuneet kunnon kasvuyhtiön luvuin.

Tuore vuosiraportti kertoo valuuttakursseilla oikaistua liikevaihtoa kertyneen noin 14 prosenttia viime vuotta enemmän. Kun kannattavuus koheni samalla selvästi, liiketulos pomppasi hulppeasti 25 prosenttia. Moisilla luvuilla yltää jo kansainvälisen mitan kasvuyhtiöiden kastiin, varsinkin kun yhtiön markkina-alue on koko maailma, eikä silmätutkimuksen tarve tunne maantieteellisiä tai kulttuurisia rajoja.

https://www.reveniogroup.fi/sites/default/files/tiedotteet/2019-02/9d0dd...

Vihaiset linnut kannattelevat Roviota, Hatch-pelipalvelu on riippakivi

Salkunrakentaja - To, 14/02/2019 - 12:45
Peliyhtiö Rovio hehkui aiempaa pienemmällä liekillä loka-joulukuussa.

Ruotsalaiset sijoitusyhtöt ovat rahastoja parempia sijoituskohteina

Piksu: Strategiat ja perusteet - To, 14/02/2019 - 12:13

Ruotsin pörssin sijoitusyhtiöt omistavat muiden yhtiöiden osakkeita ja sijoitusyhtiön avulla saa samantapaiset hajautushyödyt kuin rahaston omistajana. Erot rahaostoihin ovat seuraavat:

  • Sijoitusyrityksen sisäiset hallinnointikulut ovat yleensä pienemmät kuin rahaston hallinnointipalkkiot. Hallinnointikulut ovat tyypillisesti noin 0,1...0,7 % vuodessa.
  • Sijoitusyhtiöitä omistamalla pääsee ostamaan osakkeita halvemmalla kuin suoraan pörssistä tai ostamalla rahasto-osuuksia. Sijoitusyhtiöitä arvostetaan pörssissä alemmas kuin niiden omistamien osakkeiden yhteisarvo. Alennus on tyypillisesti noin 10% luokkaa. Alennus on esimerkiksi Kinnevikin kohdalla 22,9% sen omistamista osakkeista (taulukko oikealla).
  • Ruotsalaiset sijoitusyhtiöt ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana tuottaneet paremmin kuin pörssi-indeksi kun taas esimerkiksi rahastot ovat tuottaneet heikommin.

Sijoitusstrategi: Maailmantalous on jäätymässä ja riskejä riittää

Salkunrakentaja - To, 14/02/2019 - 10:48
Varainhoitoyhtiö Pictet suosii nyt defensiivisiä toimialoja.

Mentaalitilinpito helpottaa ajattelua, mutta johtaa vääriin johtopäätöksiin.

Salkunrakentaja - To, 14/02/2019 - 10:43
Ihmisen tapa ajatella on yllättävän epärationaalinen.

EK:n Kuntaranking-tulokset 2019: Seinäjoen, Rauman ja Turun seudut Suomen parhaat alueet yrityksille

EK - To, 14/02/2019 - 10:00

Rauman seutukunta oli EK:n Kuntaranking-tutkimuksen vahvimpia nousijoita. Se on yritysten näkökulmasta nyt Suomen toiseksi vetovoimaisin alue, kun se oli edellisessä vertailussa vuonna 2017 viides. Seinäjoen seutukunta on jo neljättä kertaa ykkönen. Turun seutukunta sijoittuu toistamiseen kolmen parhaan joukkoon napaten pronssia. Yleisesti erot alueiden välillä ovat kasvaneet. Linkit tarkempiin tuloksiin ja aluetiedotteisiin löytyvät tämän uutisen lopusta.

Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Tutkimuksessa hyödynnettiin kahdentyyppistä aineistoa: aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja sekä yritysjohtajille suunnattua kyselyä. Vertailuun otettiin mukaan 25 seutukuntaa, joista yrityskyselyssä saatiin eniten vastauksia.

Seutukunnan sijoitukseen vaikuttivat yritysjohtajien arvioissa erityisesti seuraavat tekijät:

– Yritysten mahdollisuudet osallistua julkiseen palvelutuotantoon

– Erilaisten yritysten tasapuolinen kohtelu riippumatta koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta

– Yritysvaikutusarviointien systemaattinen hyödyntäminen osana kuntapäätöksentekoa

– Lupa- ja kaavoitusprosessien nopeus ja sujuvuus

Kasvava Länsi-Suomi, haasteiden Itä-Suomi

Kuntaranking-tulosten valossa Suomen itä- ja länsipuolien väliset erot vaikuttavat kasvaneen. Kymmenen parhaan joukossa on silmiinpistävän paljon läntisen Suomen seutukuntia. Ne ovat viime vuosien nousukauden selkeitä hyötyjiä. Sen sijaan itäisessä Suomessa monen alueen Kuntaranking-sijoitus on heikentynyt kahden vuoden aikana entisestään ja kasvusuhdanteen kiri on jäänyt vaisuksi. Itä-Suomen vahvuutena ovat kuitenkin kotiseutuunsa vahvasti sitoutuneet pitkän linjan yrittäjät.

Yritysten näkemykset paikallisesta elinkeinopolitiikasta, sijainnin sopivuudesta, kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyydestä ja yleisestä yritysilmapiiristä ovat koko maan tasolla plussan puolella (ks. tulostaulukko ohessa). Kaiken kaikkiaan yrityskentässä on kuitenkin kriittisyyttä ja yritysilmapiirin keskiarvot jäävät kohtuu mataliksi. Pienten paikkakuntien yrittäjät olivat arvioissaan keskimäärin myönteisempiä kuin kaupunkien vastaajat, mikä selittynee ainakin osittain tiiviimmällä vuorovaikutuksella yrityskentän ja kuntapäättäjien välillä. Samalla maaseudun ja kehyskuntien yrittäjät kuitenkin kiistatta hyötyivät kasvukeskuksista.

Eniten kehitettävää on kuntien yrityspalveluissa sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisessä palvelutuotannon työnjaossa:

  • Julkisia yrityspalveluita piti hyvinä 26 prosenttia ja heikkoina 32 prosenttia vastaajista (25 ja 31 prosenttia vuonna 2017). Monet pitemmälle edenneet pk-työnantajat kokevat jäävänsä vaille riittävää huomiota ja tukea, kun kuntapäättäjät kohdistavat resursseja joko alkuvaiheen yrityksille tai suuryritysten tarpeisiin.
  • Paikallisen toimintaympäristön kipupisteinä nousivat esille myös osaajapula sekä yritysten vaikeudet päästä mukaan tuottamaan kuntapalveluja. Vastaajista 25 prosenttia oli tyytyväisiä palveluiden tuotannon järjestämiseen, kun 32 prosenttia oli siihen tyytymättömiä (15 ja 32 prosenttia vuonna 2017).

Kuntaranking-kyselyyn vastasi joulu-tammikuussa yhteensä 1 134 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Vastaajat edustavat suomalaisia työnantajayrityksiä, joita maassamme on vajaat 85 000.

 

Kaikki vastaajatVastaajina 1 134 työnantajayritystä, joissa oli 68 041 työntekijää

Heikko

(%) 

Kohtalainen

(%)

Hyvä

(%)

Saldoluku

2019 *)

Saldoluku

2017

Elinkeinopolitiikan arvosana 28 34 38 10 10
Sijainti vastaa toiminnan vaatimuksia 8 15 77 69 69
Yritysilmaston laatu (17 väittämää)  
    Yleinen yritysilmapiiri 30 27 43 13 16
    Kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys 31 32 37 6 8
    Julkiset yrityspalvelut 32 42 26 -6 -6
    Palveluiden tuotanto 32 43 25 -7 -17

*) Saldoluku on muodostettu vähentämällä positiivisten arvioiden %-osuudesta negatiivisten arvioiden %-osuus.

Lisätiedot ja alueelliset tulokset:

LIITE
EK:n Kuntaranking-tulokset 2019

25 vertailuun otettua seutukuntaa paremmuusjärjestyksessä

Sijoitus

2019

Seutukunta

 

Sijoitus 2017

Sijoitus

2015

1

Seinäjoen seutukunta

Ilmajoki Kauhava Kurikka Lapua Seinäjoki

1 1
2

Rauman seutukunta

Eura Eurajoki Rauma Säkylä

5 8
3

Turun seutukunta

Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Raisio Rusko Sauvo Turku

2 9
4

Helsingin seutukunta

Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lohja Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Siuntio Tuusula Vantaa Vihti

4 5
5

Jyväskylän seutukunta

Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen

10 20
6

Salon seutukunta

Salo Somero

8 6
7

Vaasan seutukunta

Korsnäs Maalahti Mustasaari Vaasa Vöyri

6 3
8

Tampereen seutukunta

Hämeenkyrö Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Pälkäne Tampere Vesilahti Ylöjärvi

7 7
9

Joensuun seutukunta

Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi

9 10
10

Kokkolan seutukunta

Kannus Kokkola

17
11

Porin seutukunta

Harjavalta Huittinen Kokemäki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila

16 18
12

Hämeenlinnan seutukunta

Hattula, Hämeenlinna, Janakkala

3 2
13

Lahden seutukunta

Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki Sysmä

15 15
14

Kuopion seutukunta

Kuopio Siilinjärvi

12 13
15

Oulun seutukunta

Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä

13 11
16

Ylä-Savon seutukunta

Iisalmi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä

11 12
17

Kemi-Tornion seutukunta

Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio

21
18

Mikkelin seutukunta

Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala

14 17
19

Rovaniemen seutukunta

Ranua Rovaniemi

20 19
20

Raaseporin seutukunta

Hanko, Inkoo, Raasepori

18 23
21

Lappeenrannan seutukunta

Lappeenranta, Lemi, Luumäki,  Savitaipale, Taipalsaari

19 16
22

Savonlinnan seutukunta

Enonkoski Heinävesi Rantasalmi Savonlinna Sulkava

22 21
23

Kouvolan seutukunta

Iitti, Kouvola

24 22
24

Kajaanin seutukunta

Kajaani Paltamo Ristijärvi Sotkamo

25 25
25

Kotkan-Haminan seutukunta

Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää Virolahti

23 24

 

 

Stockmannin kujanjuoksu jatkuu – tulos laski, ei jaa osinkoa

Salkunrakentaja - To, 14/02/2019 - 09:22
Tavarataloketjun ongelmat jatkuivat viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset