Uutiset

Miten erottaa hyvä laina huonosta?

Piksu: Kevyttä - La, 20/04/2019 - 15:12

Mikä laina on hyvää ja mikä on huonoa? Mielestäni tähän kysymykseen ei ole täysin yksiselitteistä vastausta, koska se riippuu monestakin muuttujasta. Lainatun rahan käyttökohde, lainan suuruus, lainanlyhennyksen suhde tuloihin ja lainan korko ovat muutamia asioita, jotka vaikuttavat lainan luonteeseen.

Jokainen lukija osaa varmasti nimetä korkeakorkoiset pikavipit huonoksi lainaksi ja pienen asuntolainan hyväksi lainaksi muuttovoittoisessa kaupungissa. Mutta entä sitten osamaksulla ostettava puhelin, luottokortilla rahoitettu etelänmatka tai autolaina työautoa varten? Kuinka minun pitäisi tunnistaa hyvä laina huonosta, kun joka puolella tarjotaan lainaa elämiseen?

Toimiiko nettideittailu? Onko syytä huoleen, jos kumppani ei enää peukuta? Kyllä, kertoo suomalaistutkimus

Yle: Talous ja politiikka - La, 20/04/2019 - 13:56

Vappu on jo ovella ja vatsanpohjaa kutittaa. Söpönnäköinen Tinder-tuttavuus ehdotti tapaamista, mitähän laittaisi päälle?

Uusi tutkimus kertoo, että yhä useampi parisuhde alkaa internetissä. Kaikista parisuhteessa elävistä suomalaisista vajaa viidennes on tavannut puolisonsa tavalla tai toisella internetin kautta.

Alle 30-vuotiaiden suomalaisten romansseista useampi kuin joka kolmas on syttynyt verkossa.

TilastografiikkaMikko Airikka | Yle Monta väärää, yksi oikea

Yllä olevat kaaviot kertovat eri ikäryhmien parisuhteista riippumatta siitä, milloin suhteet ovat muodostuneet.

Jos tarkastelemme vastaajien iän sijasta parisuhteiden kestoa, verkon merkitys korostuu entisestään. Alle vuosi sitten solmituista parisuhteista reilusti yli puolet, 59 prosenttia, alkoi internetissä.

Tilastografiikka

Toisaalta huomiota herättävää on myös se, että vähänkin pidempään kestäneissä romansseissa kasvokkain tapahtunut ensikohtaaminen näyttää yhä olevan selvästi verkossa sovittua deittiä yleisempi.

Mistä jälkimmäinen kaavio itse asiassa kertoo – onko pariutumiskäyttäytymisessä tapahtunut dramaattinen muutos juuri viimeksi kuluneen vuoden aikana?

Asian voi tulkita toisinkin. On myös mahdollista, että kasvokkain syntynyt ihastus selviää yli vuoden mittaiseksi suhteeksi todennäköisemmin kuin nettideitti.

Tämä tarkoittaisi, että verkossa syntyy enemmän romansseja ja ne myös sammuvat nopeasti. Tämä ei välttämättä ole huono asia.

Internet nopeuttaa kumppanin hakua ja onnekas ehtii yhden vuoden kuluessa ihastua useampaankin otteeseen. Kun tapaa monta väärää, silloin tunnistaa sen oikean.

1300 vastaajaa

Prior Konsultointi Oy toteutti 15–75-vuotiaiden suomalaisten älypuhelimenkäyttäjien keskuudessa kyselyn, johon vastasi 1321 henkilöä.

Kysely toteutettiin vuoden vaihteessa. Sen virhemarginaali on 95 %:n luottamustasolla 2,6 %.

Kyselyn tilasi Elisa Oyj.

Liiasta somesta tulee huono omatunto

Kun romanssi on syttynyt, useimmat poistavat deitti-ilmoituksensa tai Tinder-profiilinsa. Somettaminen kuitenkin jatkuu, jatkuu ja jatkuu – joskus siitä tulee suhteen ongelma.

Tutkimuksen mukaan 28 prosenttia parisuhteessa elävistä naisista kantaa liiallisesta sosiaalisen median käytöstä huonoa omaatuntoa. Paljon harvemmalla miehellä, vain 15 prosentilla tutkimukseen vastanneista, oli somettamisen määrän vuoksi huono omatunto.

Tähän on myös hyvä syy, kuten kohta kerromme.

Naisten sometus ja miesten pelit

Elisan teettämä tutkimus kertoo, että 15–75-vuotiaista suomalaisista 12 prosenttia on sosiaalisen median suurkuluttaja. He kertovat käyttävänsä sosiaalista mediaa päivittäin yli puolitoista tuntia – ja yli 20 eri kertaa.

Sosiaalisen median suurkuluttaja on todennäköisimmin nuori nainen, kuten alla oleva kaavio kertoo.

Tilastografikka

Huomiota herättävää on, että teini-ikäisistä tytöistä reilusti yli puolet on sosiaalisen median suurkuluttajia. Miesten some-käyttö on merkittävästi naisten käyttöä vähäisempää lähes kaikissa ikäryhmissä.

Mitä miehet siis tekevät – keskittyvätkö he rakentamaan parisuhdetta?

Miehet pelaavat. Etenkin nuoret miehet. Alle 25-vuotiaissa miehissä on pelien suurkuluttajia vielä enemmän kuin samanikäisissä naisissa on sosiaalisen median suurkuluttajia.

Tilastografiikka

Vanhemmissa ikäluokissa miesten pelaaminen ja naisten somettaminen kulkevat kutakuinkin käsi kädessä.

Tyytymättömät kertovat

Parisuhteiden kannalta somettaminen – ja pelaaminen – voi olla ongelma. Näin etenkin siinä tapauksessa, että parisuhteen toinen osapuoli tuijottaa ruutua merkittävästi toista enemmän.

Alla oleva taulukko kertoo, mistä kenkä puristaa.

Tilastografiikka

Parisuhteeseensa tyytymättömin neljännes miehistä arvioi kumppaninsa käyttävän sosiaalista mediaa keskimäärin yli puolitoista tuntia. Tämä on noin 45 minuuttia enemmän kuin he itse somettavat.

Vastaavasti naisten tyytymättömin neljännes arvioi puolisonsa pelaavan tietokone- tai konsolipelejä päivittäin reilun tunnin ajan. Naiset itse kertovat itse pelaavansa vain parikymmentä minuuttia.

Ristiriitojahan siitä syntyy, jos toinen haluaa lenkille tai ravintolaan, mutta toinen pelaa änäriä tai päivittää instaa.

Peukuttaako kumppanisi sinua somessa?

Internetillä on suuri vaikutus siihen, miten romanssit syttyvät – ja sammuvat. Jos molemmat tuijottavat ruutua, voi olla vaikea huomata, onko toinen tyytymätön.

Oman parisuhteensa tilaa voi analysoida seuraamalla, miten puoliso reagoi somepäivityksiin.

Tyytyväiset pariskunnat kommentoivat leikkisästi toistensa päivityksiä ja peukuttavat jokaista kuvaa. Tyytymättömät tekevät niin paljon harvemmin.

Tilastografi Tilastografiikka

Puoliso kommentoi kaksi kertaa todennäköisemmin, jos hän on tyytyväinen parisuhteeseenne. Toisaalta, jos kumppani ei tykkää verkossa, tilanne saattaa olla sama myös tosielämässä.

Sosiaalisen median tutkijat ovat tienneet jo vuosia, että sosiaalisen median verkostoista voidaan lukea suhteen tulevaisuutta (New York Times).

Lienee varmaa, että some-palveluiden algoritmit tietävät paljon sinua aiemmin, milloin kumppanisi aikoo jättää sinut.

Facebook alamäessä

Prior Konsultointi selvitti 15–75-vuotiaiden suomalaisten some-palveluiden käyttöä.

Tärkeimmät havainnot:

  1. WhatsAppia ja Facebookia käytetään paljon kaikissa ikäryhmissä.
  2. Facebookin on kuitenkin vaikeuksissa, sen käyttö lisääntyy enää yli 50-vuotiaiden joukossa.
  3. Instagramin käyttö sen sijaan kasvaa kaikissa ikäryhmissä.
  4. Uusista palveluista vain Jodel näyttää saavuttaneen merkittävä määrä käyttäjiä edes tietyissä käyttäjäryhmissä (nuoret).
  5. Snapchat kasvaa edelleen alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä.
Muutama hyvä neuvo

Tutkimuksen mukaan tyytyväiset pariskunnat ovat muita useammin luoneet sääntöjä ja sopimuksia sille, kuinka paljon on sopivaa keskittyä puhelimeen kumppanin ollessa paikalla.

Se kuulostaa hyvältä vinkiltä. Samanlaista sopimuslauseketta voi sitä paitsi soveltaa myös olohuoneen pelikonsoliin.

Kannattaa myös ottaa tavakseen käydä tykkäämästä puolison somepostauksista.

Tutkimuksen tekijöiden mukaan sosiaalinen media on keino vahvistaa suhdetta. Samalla on syytä tiedosta, että se vie paljon yhteistä aikaa.

Entä ne, joiden kotisohvalla on tänä keväänä vielä paikka vapaana?

Elisan kysely osoittaa, että internet tarjoaa mainioita työkaluja uuden kumppanin hakemiseen. Kuten aiemmin totesimme, yli kolmannes alle kolmikymppisistä suomalaisista on tavannut kumppaninsa verkossa.

Se kannattaa kuitenkin muistaa, että jos vappuheila on yletön somettaja, tuosta tavasta voi myöhemmin tulla sietämätön riesa.

Warren Buffett: Markkinoilla tapahtuu nyt ”jotain erilaista”

Salkunrakentaja - La, 20/04/2019 - 09:42
Maailman tunnetuin sijoittaja on havainnut ainutlaatuisen ilmiön maailmantaloudessa.

Omistaminen on ammatti

Salkunrakentaja - La, 20/04/2019 - 08:37
Olisikohan koko yritystoiminnan hierarkia ja käsitteistö tuoreuttamisen tarpeessa?

Buffett:n sijoittajakirje 1989

Piksu: Kevyttä - Pe, 19/04/2019 - 17:30

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1989 kirjeen sisältöön ja aiheena on:

  • Verojen maksun lykkääminen hyödyttää sekä verottajaa että sijoittajaa
  • Nollakuponkilainassa ei ole korkoa, mutta se antaa sijoittajalle tuottoa silti
  • EBITDAn kritisointi

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Vuonna 1989

Inflaatio nousi edellisvuodesta ja oli Suomessa noin 6,6 prosenttia (1988: 6,5 %) ja USA:ssa 4,7 prosenttia (1988: 4,4 %).

Minilaskumarkkinat ovat harvinaisia

Piksu: Trendit - Pe, 19/04/2019 - 17:23

Talvipaniikin jälkeisen nousutrendin sitkeys on yllättänyt minutkin, vaikka reipasta korjausta ylös sinänsä odotin. Syvien monttujen jälkeen on kyllä tavallista, että nousut voivat kestää joitakin kuukausia, vaikka laskumarkkina jatkuisi.

Nousumarkkinan alussakin yleensä koetaan reippaampia kiskaisuja alas. Tasainen meno ei ole ominaista taloudelle ja markkinoille.

Hämmentävintä tilanteessa on ollut useimpien isojen pörssien epäsuhta verrattuna Yhdysvaltoihin. Euroopassahan laskumarkkina alkoi jo vuodenvaihteessa 2018, joten sen päättyminen ei sinänsä mikään ihme olisi puhtaasti tilastollisesti. 

Mutta Yhdysvalloissa indeksit tekivät huiput vielä syyskuussa, ja pohjat tempaisiin joulukuun lopussa kuten kaikkialla. Siitä kertyy vain kolme kuukautta.

Buffett:n sijoittajakirje 1989

Talousmentor - Pe, 19/04/2019 - 15:44
Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1989 kirjeen sisältöön ja aiheena on:
  • Verojen maksun lykkääminen hyödyttää sekä verottajaa että sijoittajaa
  • Nollakuponkilainassa ei ole korkoa, mutta se antaa sijoittajalle tuottoa silti
  • EBITDAn kritisointi

Laita vanhat vaatteet poikimaan rahaa Emmy.fi-sivuston kautta – Second hand -markkina on nopeimmin kasvava kaupan alan segmentti

Salkunrakentaja - Pe, 19/04/2019 - 14:21
Huoleton avaimet käteen -palvelu Emmy.fi on Suomen suurin käytettyjen merkkivaatteiden verkkokauppa. Emmyn myynti on keskimäärin kolminker-taistunut joka vuosi sen perustamisesta lähtien. Käytettyjen vaatteiden kauppa on voimakkaasti kasvava markkina.

Tällä summalla miljonääriksi

Salkunrakentaja - Pe, 19/04/2019 - 09:55
Miten paljon sinun sitten pitäisi säästää tullaksesi miljonääriksi eläkeikään mennessä?

Incap pomppasi pörssissä yli 11 prosenttia

Salkunrakentaja - Pe, 19/04/2019 - 08:12
Elektroniikan sopimusvalmistaja Incap kertoi torstaina nostavansa vuoden 2019 tulosennustettaan.

"Vaikka ollaan mieheni kanssa töissä ihan hyvillä palkoilla, laskusta on vaikea päästä eroon" – 4 tarinaa työssäkäyvien luottokorttikierteestä

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 19/04/2019 - 06:58

Maksan luottokorttilaskuista minimin. Ei ole järkeä maksaa enempää, koska rahat eivät riitä. Olen kovasti yrittänyt päästä luottokorttilaskuista eroon. Olen esimerkiksi pistänyt luottokortteja poikki.

Näin kertoo helsinkiläinen Riia Ahola, 43. Hän sanoo eläneensä niin sanotussa luottokorttikierteessä 20 vuotta työssäkäynnistä huolimatta.

Takuusäätiön kehittämispäällikkö Minna Markkasen mukaan myös työssäkäyvillä voi olla vaikea päästä luottokorttilaskuista pysyvästi eroon, vaikka niitä lyhentäisikin. Usein mukana on luottokorttien lisäksi myös erilaisia osamaksuja, luottolimiittejä ja kulutusluottoja.

Pahimmillaan laskut voivat johtaa velkaantumiseen ja luottotietojen menetykseen. Yle kertoi aikaisemmin, että velkakierteeseen joutuminen ei ole ainoastaan pienituloisten ongelma.

Tuoreiden ulosottotilastojen valossa naisten velkaongelmat ovat lisääntyneet miehiä enemmän.

Markkasen mukaan maksu- ja velkaongelmissa suuremmassa riskissä ovat kuitenkin miehet. He ovat enemmistönä maksuhäiriötilastoissa kaikissa ikäluokissa ja myös ulosotossa on enemmän miehiä kuin naisia.

– Naiset ottavat varhaisemmassa vaiheessa yhteyttä kuin miehet. Miehillä tilanne ehtii mennä jo pahemmaksi ennen kuin apua tyypillisesti haetaan.

Tässä jutussa kerrotaan neljän työssäkäyvän kokemukset luottokorttilaskuista. Juttua varten etsittiin myös miehiä haastateltaviksi, mutta työssäkäyvistä ainoastaan naiset ottivat yhteyttä. Kolmen haastateltavan nimet on muutettu heidän omasta pyynnöstään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.

Riia Ahola, 43: Välillä tulee epätoivoinen olo

Olen neljän lapsen äiti. Olin pitkään yksinhuoltaja ja nyt olen parisuhteessa.

Olen elänyt luottokorttikierteessä 20 vuotta. Työskentelen palvelusihteerinä ja tällä hetkellä minulla jää palkasta käteen noin 2 100 euroa. Palkka on sen verran pieni, että joudun käyttämään luottokorttia.

Arjessani rahat riittävät tilipäivän jälkeen 2-3 viikkoa, kunnes luottokorttilasku alkaa taas kasvamaan.

Kun minulla tulee lisäkuluja, kuten vakuutusmaksu, hammaslääkäri, lääkekuluja tai lapsen toppahaalarin ostaminen, silloin luottokorttia joutuu käyttämään enemmän. Keskimäärin lasku kasvaa kuukausittain 100-300 euroa.

Sorruin nuorempana maksamaan luottokorteilla ja otin myös joustoluottoa kymmenisen vuotta takaperin, että pystyin antamaan lapsilleni sen, mitä he tarvitsevat esimerkiksi vaatehankinnoissa ja harrastuksissa. Silloin olin töissä vaateliikkeessä ja palkkani oli huonompi.

Tällä hetkellä minulla on yksi luottokortti täynnä ja siinä luottoraja on 1 500 euroa. Toisella luottokortilla raja on 1 000 euroa. Näiden kahden luottokortin lisäksi minulla on joustoluotto, missä on 3 000 euroa lainaa. Lisäksi minulla on luottokortteja, joiden käytön olen lopettanut. Toisessa lasku on 700 euroa ja toisessa 1 200 euroa.

Ympärilläni on ystäviä samassa tilanteessa ja tämä on aiheuttanut monia keskusteluja vuosien varrella. Riia Ahola

Tämä puurtaminen ja työssäkäyminen, koulut, päiväkodit ja kaikki. Minusta on epäreilua, että työssäkäyvällä ihmisellä ei rahat riitä. Välillä tulee epätoivoinen olo. En pysty tekemään mitään ylimääräistä. Kun käyn kaupassa, kaikki ostokset ovat tarkkaan harkittuja.

Ympärilläni on ystäviä samassa tilanteessa ja tämä on aiheuttanut monia keskusteluja vuosien varrella. Laskimme jo kymmenen vuotta sitten, että jos jäisi kolmetuhatta euroa käteen, sillä voisi elää kerryttämättä lisää luottoja ilman tukia.

Jos saisin luottokorttilaskut yhdistettyä, voisin lyhentää yhtä könttäsummaa. Haluaisin yhdistää nämä laskut ensi jouluun mennessä. Onneksi luottotietoni ovat kunnossa.

Takuusäätiö: Mitä useampi luottokortti, sitä haastavampi tilanne

Takuusäätiön Minna Markkasen mukaan luottokorttilaskuista täytyy huolestua silloin, jos on käytössä useita luottokortteja, jonne kertyy velkaa. Tänä päivänä luoton saanti on helppoa, eikä välttämättä vaadi maksukykyä.

– Se lähtee siitä, että on yksi kortti tapissa ja sitten ei pystytä sitä maksamaan. On hirveän loogista ottaa uusi kortti. Sitten onkin tilanteessa, että laskut kasvavat.

 Ravintolalasku ja luottokortti.Useamman luottokortin kanssa laskut kasvavat helposti. Timo Jaakonaho / Lehtikuva Ninan, 34, tarina: Lyhennys pienin mahdollinen

Olen 34-vuotias matalapalkkaisella alalla työskentelevä nainen. Työelämässä olen ollut vuodesta 2005. Palkasta minulla jää käteen noin 1 500 euroa.

Käytän luottokorttia lähinnä matkoihin. Kymmenisen vuotta sitten hankin luottokortin yhtä isompaa hankintaa varten. Kortti on sen jälkeen ollut melkein aina tapissa. Vaikka olen välillä maksanut isomman lyhennyksen, niin raha ei riitä elämiseen ja minun on yleensä käytettävä korttia kuun lopussa.

Laskun suuruus on ollut 1 200 euroa ja lyhennys on ollut pitkään pienin mahdollinen. Oli pakko ottaa myös toinen luottokortti ja tarkoitus oli maksaa lasku kokonaisuudessaan pois. On ollut kuitenkin pakko käyttää tätäkin korttia elämiseen, kuten ruokaan ja muihin yllättäviin kuluihin.

Minua ärsyttää, etten ole päässyt luottolaskusta eroon. Tilanne ei ole ollut täysin hallinnassa. Olen kuitenkin kiinnittänyt huomiota kulutukseeni ja karsinut kaiken ylimääräisen pois. Säästän myös puskurirahastoa. Kesällä minun on tarkoitus maksaa ainakin toinen luottokorttilasku pois.

Matalapalkka-alalla luottokorttikierre on yleisempää

Takuusäätiön Minna Markkasen mukaan erityisesti matalapalkka-aloilla on tyypillistä, että luottokorttilaskut kasvavat. Yksi näistä on hoiva-ala. Sen sijaan logistiikka-alalla työskentelevät miehet ovat riskiryhmässä velkaantua luottokorttilaskuista.

Markkasen mukaan erilaisilla luotoilla kuluttaminen on yleistynyt. Etenkin silloin, kun tulee yllättäviä menoja, luottokorttien käyttö voi riistäytyä käsistä.

Moni haluaa esimerkiksi hyödyntää alennuksia, mutta maksaa ostoksiaan luotolla. Silloin tulee pettäneeksi itseään.

Myös pienistä toistuvista maksuista kertyy helposti vuositasolla isompia summia, joita ei välttämättä itse edes huomaa.

LuottokorttiLuotoilla kuluttaminen on yleistynyt. AOP Kaisan, 32, tarina: Yrittäjyys heikensi taloudellista tilannettani

Olen 32-vuotias nainen ja valmistunut ammattikorkeakoulusta. Olen tehnyt viimeiset kaksi vuotta töitä toiminimellä. Koen, että yrittäjyys on heikentänyt taloudellista tilannettani.

Asumiskustannuksia minulla ei ole, mutta lyhennän auto- ja opintolainaa.

Tämän vuoden alussa hankkimassani luottokortissa on 5 000 euron "laina", josta pystyn nostamaan tililleni rahaa laskujen maksua varten. Kallis hevosharrastus vie suuren osan rahoista. Tiedän, mihin raha menee, mutta tarvitsen maksuaikaa.

Joskus maksan ruokaostokset, matkat ja hotellit luottokortilla. Myös esimerkiksi Netflix toimii sen kautta. Nyt nostan rahaa luottokortiltani, sillä edellinen palkka ei riittänyt isojen laskujen jälkeen muuhun ja esimerkiksi verottajan kanssa sovitut maksut täytyy hoitaa aikataulussa.

Minulla on aurinkoinen näkymä tulevaisuuteen, koska tiedän, että minulla tulee olemaan töitä. Kaisa

Olen pitänyt aina itseäni järkevänä rahankäyttäjänä, mutta säästämisessä olen huono. Jos minulla jää ylimääräistä rahaa, olen maksanut luottolaskua pois enemmän kuin minimilyhennyksen.

Minulla on varallisuutta metsätilasta, joten taka-ajatuksena on katkaista luottokorttien "tapissa oleminen" siihen hetkeen, kun saan myyntituotot. Tämä päivä koittaa ensi kuussa.

Minulla on aurinkoinen näkymä tulevaisuuteen, koska tiedän, että minulla tulee olemaan töitä. Enemmän minua ahdistaisi, jos olisi sadantuhannen laina pankista. Uskon pääseväni eroon 5 000 euron luottokorttilaskusta. Asun maalla ja pyrin omavaraisuuteen. En myöskään tuhlaa vaatteisiin. Jos tulee hankala tilanne, voin myydä tavaraa.

Elinan, 42, tarina: Säästöt hupenivat miehen ollessa työtön

Työskentelen IT-alan yrityksessä asiakaspalvelupäällikkönä. Olen kahden lapsen 42-vuotias äiti ja naimisissa.

Käytän luottokorttia perustarpeisiin, kuten ruokaan ja bensaan ja toisinaan myös juna- tai bussilippuihin. Jos satun löytämään jonkun hyvän tarjouksen tuotteesta, jota meillä tarvitaan oikeasti, saatan myös turvautua luottokorttiin ja hyödyntää tarjouksen. Mitään turhaa en hanki.

Luottorajan olen onnistunut pitämään 1 000 eurossa, vaikka olenkin vakavasti joutunut pohtimaan rajan nostamista. Aluksi luottokortti oli meille vain hätävara, jos esimerkiksi pesukone hajosi. Nyt tilanne on mennyt toisenlaiseksi.

Asumme omakotitalossa, jossa on omat kulunsa. Taloudessamme asuu myös koira, joka saattaa aiheuttaa välillä yllättäviä kuluja. Isomman lapsen harrastus puhumattakaan teini-ikäiseen kohdistuvista muista kustannuksista tai ruokaan menevästä rahasta kuluttaa myös talouttamme. Meillä oli säästöjä, mutta ne hupenivat miehen ollessa työtön.

Emme osaa oikein sanoa, miksi laskusta on vaikea päästä eroon. Elina

Laskut maksetaan aina ensin ja sitten katsotaan, mihin loput rahat riittävät. Laitan käyttötililtä sivuun aina kuun alussa erääntyvän asuntolainaerän ja joitakin satasia. Rahat eivät riitä, kun samalle kuukaudelle osuu iso pino laskuja ja yllätyskuluerä.

Vaikka ollaan mieheni kanssa töissä ihan hyvillä, kohtuullisilla palkoilla, emme osaa oikein sanoa, miksi laskusta on vaikea päästä eroon.

En salaile asiaa, mutta en myöskään lähde kertomaan siitä kaikille. Tulee hieman sellainen olo, etten osaa hoitaa raha-asioitani tarpeeksi hyvin, vaan elän yli varojeni.

Takuusäätiö: Tee tietoisia päätöksiä kulutuksesta

Takuusäätiön Minna Markkanen sanoo, että omien menojen tiedostaminen on kaiken A ja O, kun haluaa päästä luottokorttiveloista eroon.

Hän kehottaa tekemään tavoitteellisen lyhennyssuunnitelman. Kulujen seuraaminen ja kirjaaminen auttavat. Samalla pienenkin vararahaston säästäminen on tärkeää. Voi laittaa esimerkiksi kympin kuussa erilliselle säästötilille.

On myös hyvä pysähtyä miettimään, mitä kuluttaminen ja rahankäyttö itselle merkitsee.

– Hakeeko esimerkiksi hetkellistä iloa ja nautintoa shoppailulla. Taustalla voi oikeasti olla esimerkiksi yksinäisyyttä, mitä peitetään kuluttamisella.

Luo Yle Tunnus ja ota kantaa aiheeseen alla. Keskustelu on auki iltakahdeksaan asti.

Lue myös:

Nyt velkaantuvat naiset – ulosottovelallisten määrä jatkaa kasvuaan

"Velkamme menivät kulissien ylläpitämiseen" – 4 tarinaa siitä, miten työssäkäyvä ajautuu häijyyn velkakierteeseen

“Olen jo monta kertaa joutunut sanomaan lapsille, että tänään ei ole ruokaa” – Vähävaraisissa perheissä eletään nyt vuoden tiukinta aikaa

Sofia Holmberg, 34, on yrittänyt säästää vuosia onnistumatta: "Nettikirppikset ovat täynnä lastenvaatteita" – lue asiantuntijan viisi säästövinkkiä

Uber sai miljardin dollarin rahoituksen itseohjautuvien autojen kehitykseen

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 19/04/2019 - 05:32

Kuljetuspalveluistaan tunnettu Uber on saanut yhteensä miljardin dollarin rahoituksen itseohjautuvien autojen kehitykseen, kertoo uutistoimisto Reuters.

Uberin itseohjautuvien autojen yhtiön Advanced Technologies Groupin (ATG) rahoituksen takana on japanilaisyhtiöiden yhteenliittymä. Tietoliikennealan yhtiö Softbank sijoittaa 333 miljoonaa ja Toyota sekä Denso yhteensä 667 miljoonaa dollaria. Lisäksi Toyota sijoittaa itseohjautuvien autojen kehitykseen vielä 300 miljoonaa dollaria seuraavan kolmen vuoden aikana.

Uberin toimitusjohtaja Dara Khosrowshahi sanoi, että rahoitus auttaa Uberia pysymään muuttuvan kuljetusalan eturintamassa.

Rahoituksen myötä ATG:stä tuli oma laillinen kokonaisuutensa, mutta se jatkaa toimintaansa Uberin alaisuudessa.

Uberin on määrä listautua New Yorkin pörssiin toukokuun alussa.

Saman pankin asiakkaina kehdosta aina tuonpuoleiseen saakka

Piksu: Yritystoiminta - To, 18/04/2019 - 22:02

Pankkien markkinaosuudet pysyvät Suomen Pankin tilaston mukaan lähes muuttumattomina. Oheisessa kuvassa on antolainauksen (lainat yrityksille ja yksityisille) markkinaosuuksien kehitystä vuoden ajalta. Muutokset markkinaosuuksissa ovat tuskin havaittavia kymmenesosa prosentteja.

Kerran valittua pankkia ei hevin vaihdeta. Tämä koskee sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä.

"Lentohäpeää" pidetään tärkeänä syynä Ruotsin lentomatkailun matkustajamäärien laskuun – Suomessa lentomatkailun käyrät osoittavat ylöspäin

Yle: Talous ja politiikka - To, 18/04/2019 - 17:41

"Flygskam" on uusruotsia ja tarkoittaa sitä, että lentomatkailun vuoksi tunnetaan häpeää. "Smygflyg" kertoo kuitenkin siitä, että häpeästä huolimatta lennellään – mutta salaa. Ja "tågskryt" puolestaan kuvaa sitä, miten kerskaillaan siirtymisellä lentämisestä ilmastoystävällisempään junamatkailuun.

Ruotsalaisten lentoasemien matkustajaluvut ovat pitkän buumin jälkeen kääntyneet selkeään laskuun. Keskeytymätön pudotus alkoi viime syksyn alussa ja pudotuksen tahti on kiihtynyt.

Kaikkien Ruotsin lentoasemien yhteen laskettu matkustajamäärien pudotus on ensimmäisen vuosineljänneksen kuluessa ollut yli neljä prosenttia. Maaliskuussa pudotus oli jo yli kuusi prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Suurimpia ruotsalaiskenttiä ylläpitävän Swedavian luvut ovat yhtä lailla laskusuuntaiset.

Lentomatkustajat Ruotsissa -grafiikkaYle Uutisgrafiikka

Swedavia on antanut julkisuuteen lausuntoja, joissa ilmastokeskustelun kiihtymistä pidetään yhtenä syynä lentomatkailun vähenemiseen. Samaan hengenvetoon maaliskuun notkahdukselle luetellaan myös muita syitä: pääsiäisen osuminen vasta huhtikuulle, maaliskuun alun sääongelmat, heikko kruunun kurssi sekä osake- ja asuntomarkkinoiden epävakaus.

"En tunne lentohäpeää, mutta tiedostan valintojeni ympäristövaikutukset"

Ilmastokeskustelu ei ollut Ruotsin syyskuisten valtiopäivävaalien kampanjoissa läheskään yhtä merkittävässä osassa kuin esimerkiksi Suomen eduskuntavaalikampanjoissa nyt keväällä.

Sen jälkeen keskustelu ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta on ollut sitäkin kiivaampaa Ruotsissa. Suomeen ja muualle maailmalle levinnyt Fridays for Future -koululakkoilu alkoi juuri Ruotsista, ja nuorten ilmastoaktivismin keulakuvaksi on noussut ruotsalainen koululainen Greta Thunberg.

Sosiaalisessa mediassa Instagramiin on perustettu ryhmä, jonne voi ilmiantaa julkisuuden henkilöitä, jotka lentävät.

Kuvakaappaus InstagramistaTunnettu ruotsalainen julkkisjuhlien järjestäjä matkusti Marrakechiin. Hänen matkansa ja hiilidioksidipäästönsä päätyivät Instagram-tarinaksi ryhmään, jonne voi ilmiantaa julkkisten lentomatkoja.Kuvakaappaus Instagramista

Ryhmässä näytetään Insta-storyn muodossa, minne julkkis on lentänyt ja paljonko hiilidioksidia matka aiheutti. Ryhmän nimi on "Aningslösa influencers" eli vapaasti suomennettuna "tietämättömät vaikuttajat".

Maailman luonnonsäätiön Ruotsin-toimiston tuhannelle ruotsalaiselle teettämä kysely osoittaa, että vajaa neljännes ruotsalaisista on jättänyt lentoja tekemättä ilmastosyistä. Vajaa viidennes on puolestaan korvannut lentomatkoja junamatkoilla.

Lentomatkustajia Tukholman Arlandan lentoaseman terminaalissa 4.Tukholman Arlandan lentoaseman matkustajamäärät olivat maaliskuussa kuusi prosenttia viimevuotista alhaisemmat. Matkoja tehtiin maaliskuussa silti yli kaksi miljoonaa.Mike Toivonen

Yksi lentomatkailua vähentäneistä on Tukholmassa asuva Niklas Gustafsson. Hän teki vielä muutamia vuosia sitten lukuisia kaukomatkoja vuodessa ja niiden lisäksi Euroopan- ja kotimaanlentoja.

– En tunne lentohäpeää, mutta tiedostan valintojeni ympäristövaikutuksen, Niklas Gustafsson sanoo.

Tämä on johtanut siihen, että viime vuodesta lähtien Gustafsson on korvannut kaikki lyhyemmät lentomatkansa esimerkiksi Tukholman ja Göteborgin tai Tukholman ja Malmön välillä junamatkoilla. Helsinkiin Gustafsson matkustaa laivalla lentämisen sijaan. Ja vaikka junayhteydet Ruotsista manner-Eurooppaan eivät ole vielä erityisen nopeat Tanskan pullonkaulan vuoksi, hän on kokeillut myös yöjunalla matkustamista Berliiniin.

– Juna on parempi ympäristövalinta. Muutos on pieni, mutta olen vakuuttunut siitä, että jos moni tekee tällaisen muutoksen, sillä on suuri vaikutus.

Suomessa lentomatkustus kasvaa edelleen yli kolmen prosentin tahtia

Suomessa ei ole merkkejä vastaavasta kehityksestä.

Lähes kaikkia Suomen merkittäviä lentoasemia ylläpitävän Finavian asemilla lentomatkustajamäärät kasvoivat ensimmäisen vuosineljänneksen aikana yhteensä 3,1 prosenttia vuodentakaisista luvuista.

Suomen kartta, jossa lentomatkustajien määrät.Yle Uutisgrafiikka

Finavian tekninen johtaja Henri Hansson sanoo, että erityisesti hyvä taloustilanne on aktivoinut liikennettä. Muutenkin Oulun alueen teknologiateollisuuden menestys näkyy lentoliikenteen luvuissa, samoin kuin Lapin matkailun suotuisa kehitys.

– Varmasti on olemassa hyvin ilmastotietoisia ihmisiä, mutta se koskee kaikkea liikkumista. En usko, että ilmastokeskustelu näkyy erityisesti lentämisestä puhuttaessa.

Hansson muistuttaa myös, että matkustajamäärien kasvu ei tarkoita automaattisesti lentojen määrän kasvua. Lentoyhtiöiden tehokkuus lisääntyy, kun koneiden käyttöaste ja koko kasvavat.

in kone rullaa Tukholman Arlandan kentälläRuotsissa lentoasemien matkustajamäärät putoavat, Suomessa kasvavat. Pohjoismainen lentoyhtiö SAS on Ruotsissakin kuitenkin pitänyt pintansa ja kasvattanut matkustajamääriään.Mike Toivonen

Hansson ei usko lentoliikenteen hiipumiseen Suomessa. Pitkällä aikavälillä kotimaan lentoliikenteen kehitys on Hanssonin mukaan ollut varsin tasaista, vaikka suhdanteista johtuvia muutoksia näkyykin. Ulkomaanliikenteessä näkyvät puolestaan globaalit megatrendit, kuten keskiluokan vaurastuminen väkirikkaissa maissa, kuten Kiinassa.

– Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet hyvää kehitystä. En tarkoita, ettei lentoliikenteen pitäisi tehdä mitään, mutta kannattaa muistaa, että lentoliikenteen osuus kotimaanliikenteen kokonaispäästöistä on kaksi prosenttia.

"Ruotsi on ollut Suomea kymmeniä vuosia edellä ympäristöajattelussa"

Yksi Suomen johtavista liikenneasiantuntijoista, professori Jorma Mäntynen arvioi, että Suomen ja Ruotsin tilanteiden eroa selittää osittain myös kansanluonteiden ero. WSP Finland -yhtiön johtajana työskentelevän Mäntysen mukaan Ruotsi on ollut ympäristöajattelussa Suomea vuosikymmenen edellä, vaikka ero onkin kaventunut.

– Ruotsissa ympäristö- ja turvallisuusajattelu ovat olleet äärimmäisen kehittyneitä. Aikoinaan esimerkiksi tieliikenneonnettomuuksien nollavisio ei olisi Suomessa tullut kuuloonkaan, ja nyt puhutaan lähes samoilla sanoilla kuin Ruotsissa. Samalla tavalla Ruotsissa liikenteen ympäristöajattelu on koko ajan edellä. Luulen, että tällainen keskustelu kuin Ruotsissa ei Suomessa ota samalla tavalla tulta.

Jorma MäntynenProfessori Jorma Mäntynen näkee Suomen ja Ruotsin välillä sekä kansalaisten ilmastotietoisuuteen että maiden asutukseen että elinkeinotoiminnan sijoittumiseen liittyviä eroja.Marko Melto / Yle

Mäntynen toteaa, että myös Ruotsin asutus ja elinkeinotoiminta ovat erittäin keskittyneitä etelään, mikä suosii maayhteyksien käyttöä.

– Ruotsissa sekä poliittinen tahto että kansalaisten tahto on ollut erittäin vahva toimivien junayhteyksien kehittämiseen. Maassa on aito kilpailu junayhteyksien välillä, kun kilpailevat yhtiöt lähtevät vierekkäisiltä raiteilta. Siellä kilpaillaan sekä hinnalla että laadulla.

Mäntysen mukaan Suomessa kotimaan lentoliikenne koostuu pääasiassa työmatkaliikenteestä.

– Vientiteollisuudelle hyvät lentoyhteydet ovat elämän ja kuoleman kysymys. Liikemies ei lähde edes Eurooppaan junalla, vaan matka saa kestää korkeintaan joitain tunteja suuntaansa. Myös kansainvälisten asiakkaiden on päästävä tänne tutustumaan tuotantoon.

Mäntynen kuitenkin lisää, että myös Suomessa nuorten ikäluokkien matkustuskäyttäytymisessä on havaittavissa orastava trendi maata pitkin matkailuun.

Ruotsin hallitus: Lentovero ja vaatimus biopolttoaineista

Ruotsin junaliikenteestä raportoidaan parhaillaan muhkeita kasvulukuja. Mäntynen sanoo, että Ruotsissa on "jollakin aikavälillä" ajatus kaiken kotimaanliikenteen siirtymisestä kiskoille.

Yksityisen junayhtiön MTR Express -juna lähdössä Tukholman päärautatieasemaltaYksityinen MTR Express -juna lähdössä Göteborgiin Tukholman keskusrautatieasemalta. Joidenkin junayhteyksien kasvuluvut ovat lähennelleet 30 prosenttia.Mike Toivonen

Lentoliikenteen kasvua ja sen ilmastovaikutuksia on pyritty Ruotsissa suitsimaan myös lentoverolla. Veron lentoinnokkuutta vähentävä vaikutus on kuitenkin kiistanalainen, koska veron suuruus Euroopan unionin sisällä on vain vajaat kuusi euroa. Thaimaan-matkan hinnan päälle tulee vajaat 40 euroa veroa. Sosialidemokraattien ja ympäristöpuolueen muodostama hallitus on ilmoittanut haluavansa jatkaa lentoveron perimistä.

Lentoliikenteen toimijoille puheet lentohäpeästä ovat kiusallisia. Ne haluavat mieluummin puhua kestävästä kasvusta.

Sekä Ruotsista, Tanskasta että Norjasta käsin toimiva lentoyhtiö SAS uskoo, että lentoliikenne voi kasvaa edelleen, jos lentoalan toimijat torjuvat kasvun haitallisia vaikutuksia, kuten hiilidioksidipäästöjä. SAS:in matkustajamäärät eivät ole pudonneet muun ruotsalaisen lentoliikenteen vanavedessä.

in ympäristö- ja yhteiskuntavastuujohtaja Lars Andersen Resare ja yhtiön Ruotsin-viestintäjohtaja Freja AnnamatzLentoyhtiö SAS:in ympäristö- ja yhteiskuntavastuujohtaja Lars Andersen Resare sekä Ruotsin-pääkonttorin viestintäjohtaja Freja Annamatz.Mike Toivonen

SAS-konsernin ympäristö- ja yhteiskuntavastuujohtaja Lars Andersen Resare kertoo, että ilmastokysymykset ovat jo pitkään olleet yhtiön asialistalla.

– Meillä on käsillä valtaisa muutostyö, jonka aikana yksitellen vaihdamme vanhat koneet uusiin. Siten, että päästömme vähenevät, vaikka samalla matkustajakilometrimme lisääntyvät. Panostamme myös vahvasti uusiutuvaan energiaan, biopolttoaineisiin. Jatkossa koneidemme tankeissa on entistä enemmän biopolttoaineita.

Ruotsissa tähän on tulossa paineita myös valtiovallan suunnalta. Hallituksen selvittelijä, ympäristöpuolueen entinen keulakuva Maria Wetterstrand jätti ehdotuksen, jossa kaikkien Ruotsissa tankkaavien lentokoneiden pitää sekoittaa biopolttoainetta mukaan jo kahden vuoden päästä. Aluksi sekoitusvaatimus on vain yhden prosentin luokkaa, mutta vuoteen 2030 mennessä se nousisi jo 30 prosenttiin.

Lars Andersen Resare myöntää myös, että jos lentoyhtiöt eivät vähennä päästöjään, niillä on suuria ongelmia edessään. SAS:in päästövähennystavoite on 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

in kone rullaa Tukholman Arlandan lentokentän kiitoradalla.Yksi lentoyhtiö SAS:in vastaus päästöjen vähentämiseen on lentokaluston uusiminen. Mike Toivonen

– Lentämistä ei pidä hävetä. Mutta matkustajan on hyvä tehdä valistuneita päätöksiä ja ottaa selvää siitä, miten lentoyhtiöt toimivat lentämisen ilmastovaikutusten vähentämiseksi. On monia tapoja kompensoida hiilijalanjälkensä.

Kerro meille omista kokemuksistasi: Oletko tuntenut häpeää lentämisestäsi? Oletko salaillut sitä? Oletko ilmastosyistä kerskaillut lentämisen vaihtamisella junamatkoihin? Oletko ärsyyntynyt, kun muut tekevät näin? Lähetä kokemuksiasi sähköpostitse osoitteeseen kai.jaskari@yle.fi.

Lue myös:

Ruotsalaislehti: Kaukojunissa matkustus kasvoi ennätysvauhtia, huoli ilmastosta vei kotimaanlentojen suosiota

Ruotsin hallitus haluaa pitää kiinni lentoverosta, mutta ruotsalaisten ulkomaanmatkailun vähentyminen ei selity yksin verolla

”Flygskam” gör avtryck på svenskars resande (Dagens Industri)

As ‘Flying Shame’ Grips Sweden, SAS Ups Stakes in Climate Battle (Bloomberg)

Ilmastoahdistus ei näy suomalaisten matkustusinnossa: Ulkomaille matkaillaan entistä enemmän – listasimme valuutat, jotka ovat suomalaisille edullisia juuri nyt

Ilmastobarometri: Suomalaiset haluavat poliitikot toimimaan ilmaston hyväksi, mutta poliitikot eivät uskalla

Junalla ja laivalla Ruotsista Australiaan – tv-meteorologi tempaisee tekemällä "ilmastomatkan", joka kouraisee tuntuvasti kukkaroa

Aiju Salmisen sarjakuvakolumni: Kavereiden matkakuvien näkemisestä seuraa, että haluaisin lennähtää lomalle

Säikyttääkö koventuva ympäristöverotus firmat ja työpaikat Suomesta? Sixten Korkman rauhoittelee pelkoa hiilivuodosta

Yle: Talous ja politiikka - To, 18/04/2019 - 16:59

Päästöjen rajoittaminen verotuksella tai muilla keinoilla noussee esille pian alkavissa hallitusneuvotteluissa.

Sitran tuore raportti pohjusti asiaa keskiviikkona ja ehdotti monenlaisia kiristyksiä suomalaisyritysten päästö-, ympäristö- ja luonnonvaraveroihin.

Mutta johtaisivatko nousevat kustannukset hiilivuotoon eli siihen, että yritykset siirtäisivät tuotantonsa sinne, missä päästöistä ei rangaista?

Silloin päästöt vaihtaisivat paikkaa, mutta eivät vähenisi. Sen sijaan Suomi menettäisi työpaikat. Tästä, niin sanotusta hiilivuodosta puhutaan paljon, mutta lopulta sen osoittaminen on vaikeaa.

Sitran tilaisuudessa emeritusprofessori Sixten Korkman tyrmäsi ajatuksen yritys- ja työpaikkapaosta, jos päästöjen hintaan nostetaan veroilla.

– Tutkimusten mukaan ei ole niin, että yritystoiminta siirtyisi muihin maihin jonkin suhteellisen vaatimattoman ympäristöveron takia, Korkman vahvisti Ylen haastattelussa.

– Näillä tahoilla on suuret lobbarit nopeasti liikkeellä

Turhaa tukea teollisuudelle?

Suomi tukee paljon energiaa käyttävää teollisuutta muun muassa 200 miljoonan euron veronpalautuksilla. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) muutaman vuoden takaisen selvityksen mukaan tälle tuelle ei saada vastinetta.

VATT:n tutkimuksen mukaan energiaveronpalautus ei ole parantanut energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä.

Tekeillä on myös uusi selvitys, joka valmistuu tämän kuun lopussa. Valtioneuvoston kanslia tilasi selvityksen VATT:lta ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta.

Etlan tutkimusjohtaja ja professori Mika Maliranta ei vielä paljasta tutkimuksen sisältöä, mutta hänen mukaansa ekonomistien yleinen näkemys tukee Korkmanin kantaa.

Palkka ennen energiaa

Maliranta korostaa, että yrityksen sijaintipäätös on “satojen asioiden summa”.

Tuotantopanosten hinta on vain yksi päätöksiin vaikuttava kokonaisuus, ja tästä energian hinta vain yksi osa. Esimerkiksi henkilöstökulut ovat suurempi kokonaisuus.

– Energiapanoksen osuus kokonaiskannattavuudesta on hyvin pieni. Se vaihtelee, mutta on useimmilla toimialoilla suhteellisen pieni, Maliranta luonnehtii.

– Kannattavuuden vuosittainen vaihtelu on niin suurta, että energian hinta ei siinä näy.

Etujärjestöt tiukkana

Korkman muistutti jutun alussa elinkeinoelämän nopeista lobbareista.

Tänä keväänä vientiteollisuuden suurimmat etujärjestöt eli Kemianteollisuus, Metsäteollisuus, Teknologiateollisuus kertoivat omasta yritysjohtajakyselystään.

Kyselyssä todetaan, että “energian ei tule olla Suomessa verrokkimaita kalliimpaa” ja että “jos teollisuuden välilliset kustannukset kasvavat, investoinnit siirtyvät kilpaileviin maihin”.

Elinkeinoelämän keskusliiton ilmasto- ja energiakysymyksistä vastaava johtava asiantuntija Kati Ruohomäki myöntää, että hiilivuodosta EU:n ulkopuolelle on vaikea löytää selvää todistusaineistoa ainakaan vielä.

Ei voida olla laboratoriossa

Mutta hänen mielestään kyse ei ole vain siitä, että eurooppalainen yritys sulkee ovensa ja siirtyy jonnekin EU:n ulkopuolelle. Riskinä on myös se, että hiilikustannusten takia EU:n ulkopuolinen yhtiö vie markkinaosuuksia eurooppalaisilta.

– Tämä riski vaikuttaa jo siihen, mihin sijoittajat laittavat rahansa ja mihin investoidaan, Ruohomäki sanoo.

– Ei voida mennä siihen, että annetaan sen tapahtua ja todetaan, että nyt on sitten hiilivuotoa. Ei voida olla koelaboratoriossa.

Suomessa kahdeksan eduskuntapuoluetta sopi joulukuussa Suomen ilmastotoimien merkittävästä kiristämisestä alkavalla hallituskaudella.

Tehdäänkö ympäristöveroilla Suomesta ja Euroopasta koelaboratorio? Aiheesta voi keskustella tänään torstaina klo 22 saakka.

Wello Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Heikki Paakkinen: “Meillä on potentiaalia eksponentiaaliseen kasvuun!”

Salkunrakentaja - To, 18/04/2019 - 13:23
Ilmastonmuutoksen pysäyttämisellä on jo kiire. Siksi ei ole mikään yllätys, että aaltoenergiayhtiö Wellon ympärillä tapahtuu nyt mielenkiintoisia asioita.

Vaadi faktat: EU-kiertue Jyväskylässä 24.4.

EK - To, 18/04/2019 - 12:30

EK on mukana isännöimässä Vaadi faktat -kiertuetta, jolla herätämme keskustelua EU:n merkityksestä ja EU-vaalien suurista valinnoista. Kiertue pysähtyy keskiviikkona 24.4. Jyväskylään, missä vaalitentin aiheena on ilmasto.

Suuressa EU-vaalipaneelissa tähtäimessä on ykkösrivin eurovaaliehdokkaiden ilmastosopimus – mitä ehdokkaat lupaavat tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi Euroopan parlamentissa?

Vahvistetut osallistujat:
Mauri Pekkarinen, Keskusta
Henna Virkkunen, Kokoomus
Miapetra Kumpula-Natri, SDP
Mia Haglund, Vasemmistoliitto
Bella Forsgrén, Vihreät

Muut panelistit julkaistaan myöhemmin.

Vaadi faktat -kampanjan tavoitteena on nostaa kansalaisten äänestysaktiivisuutta kevään EU-vaaleissa. Kampanjan kohderyhmänä on erityisesti nuoret. Edellisissä Euroopan parlamenttivaaleissa vain 10 prosenttia 18–24-vuotiaista kävi äänestämässä. EK on rahoittamassa kampanjaa ja mukana useissa tilaisuuksissa.

Paneeli järjestetään Jyväskylän kaupunginkirjaston Minnansalissa 24.4. klo 17-18.30.

Valmet Automotive rekrytoi tänä vuonna tuhat uutta työntekijää – Salon akkutehtaan rekrytoinnit jo alkaneet

Yle: Talous ja politiikka - To, 18/04/2019 - 10:18

Valmet Automotive rekrytoi tänä vuonna tuhat uutta työntekijää, kertoo yhtiö tiedotteessaan.

Työntekijöitä palkataan sekä Uudenkaupungin tehtaalle, että Saloon perustettavaan akkutehtaaseen.

– Valmet Automotive kasvaa tänä vuonna merkittävästi Salon akkutehtaan myötä. Samalla myös Uudenkaupungin autonvalmistukseen tarvitaan jatkuvasti lisää henkilöstöä. Hakijamäärät akkutehtaan toimihenkilötehtäviin ovat ylittäneet odotuksemme, kertoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Olaf Bongwald yhtiön tiedotteessa.

Pääosa rekrytoinneista on tuotantotehtäviä, mutta myös toimihenkilöitä tarvitaan paljon.

Valmet Automotive käynnistää akkujen kokoonpanon Salossa tämän vuoden aikana. Tehtaan rekrytointi on jo aloitettu.

Kevään aikana Salossa järjestetään rekrytointitilaisuuksia, joissa työnhakijoille esitellään akkutehtaan toimintaa ja sen työpaikkoja.

Myös vuonna 2018 Valmet Automotive rekrytoi tuhat työntekijää.

Julkinen velka ja alijäämä

Findikaattori - To, 18/04/2019 - 10:00

Julkinen velka ja alijäämä

Lähde: Tilastokeskus/ Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka

Päivitetty: 18.4.2019 Seuraava päivitys: 21.10.2019

Julkisyhteisöjen alijäämä 0,7 prosenttia ja velka 58,9 prosenttia suhteessa brutto-kansantuotteeseen vuonna 2018Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien tarkistettujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli 0,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2018. Alijäämä alitti selvästi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen viitearvon, joka on kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisyhteisöjen EDP-velka eli sulautettu bruttovelka oli vuoden 2018 lopussa 58,9 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velan BKT-suhde on nyt alle 60 prosentin viitearvon.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Julkisyhteisöjen velkaa tilastoidaan myös neljännesvuosittaisena aikasarjana. Aineistoon voi tutustua Tilastokeskuksen StatFin-tietokannassa.

Indikaattori kuvaa Suomen julkisen talouden tilaa EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen kriteerien perusteella. EU:n jäsenmaat raportoivat EU-komissiolle kahdesti vuodessa nk. EDP-alijäämä- ja velkatiedot, joita käytetään EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen yhteydessä arvioitaessa jäsenmaiden julkisen talouden tilaa. Raportointi on osa niin kutsuttua liiallisten alijäämien menettelyä (=Excessive Deficit Procedure, EDP).

Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan jäsenvaltion julkisyhteisöjen alijäämä saa olla enintään kolme prosenttia ja velka enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Eurostatin julkaisemat jäsenmaiden tiedot lasketaan yhdenmukaisilla EKT2010:een perustuvilla menetelmillä ja ne ovat siten vertailukelpoisia keskenään. Muiden OECD-maiden julkisen talouden vertailussa voi käyttää OECD:n lukuja, jotka perustuvat kansantalouden tilinpitojärjestelmän SNA:n mukaisiin määritelmiin.

Valtion velan ja alijäämän kehityksen tarkastelu tulee nähdä laajana julkisen talouden muodostamana kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon talouskasvun suhdanteet, julkisen sektorin menojen ja tulojen välinen tasapaino sekä taloudellisen huoltosuhteen vakaus. Taloussuhdanteiden vaikutukset eivät kohdistu pelkästään taloussektoriin, vaan sen rinnalla pitää huomioida myös taloudenhoidon lukuiset sosiaaliset vaikutukset yhteiskunnassa.

Julkisen hallinnon talouspoliittisena tavoitteena on kestävän, työllisyyttä parantavan talouskasvun edistäminen ja valtiontalouden velkaantumisen vähentäminen. Tehokkaan talouspolitiikan valmistelu edellyttääkin monipuolista talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Tärkeänä osana tässä työssä on juuri velka ja alijäämä -indikaattoreiden analysointi osana muiden talouden kehitystä kuvaavien indikaattoreiden seurantaa.

* = ennakkotiedot

Finlayson ostaa vaikeuksiin joutuneet Reino- ja Aino-tossut – tuotanto ei jatku Suomessa

Yle: Talous ja politiikka - To, 18/04/2019 - 09:03

Kodintekstiilivalmistaja Finlayson ja sen omistajat ostavat Reino- ja Aino-tossut. Neuvottelut tossujen valmistuksen jatkamisesta ovat käynnissä eri toimijoiden kanssa.

– Uudet omistajat etsivät tossuille uutta luotettavaa valmistajaa, joka täyttää tiukat kriteerit laadun, kustannusten ja vastuullisuuden osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että tossujen valmistus ei valitettavasti voi jatkua Suomessa, Finlaysonin tiedotteessa kerrotaan.

Finlayson kuvailee tiedotteessaan Reino- ja Aino -tossuja "kansallisomaisuudeksi". Sen mukaan tossujen valmistaminen jatkuu isänpäivään mennessä, mutta paikkaa ei kerrota.

Reino ja Aino -tossuja valmistava PK Kappi Oy meni konkurssiin maaliskuussa. Eilen kerrottiin tossujen tavaramerkin myynnistä, mutta uusi ostaja ei ollut vielä tuolloin tiedossa.

Kerromme kohta lisää.

Lue lisää:

Aino- ja Reino-tossujen tavaramerkki myytiin – tossujen valmistus ei jatku Lieksassa

Reinot ja Ainot pelastumassa – tunnettuja tossuja valmistava tehdas saanee jatkajan

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset