Uutiset

Vakuutusalan työriitaan syntyi sovinto – viikonlopputyö käyttöön

Yle: Talous ja politiikka - 2 tuntia 35 min sitten

Vakuutusalan sopimusosapuolet Vakuutusväen Liitto, Finanssiala ja Palvelualojen työnantajat Palta ovat hyväksyneet valtakunnansovittelija Minna Helteen eilen illalla antaman sovintoehdotuksen. Osapuolet antoivat vastauksensa tänään kello 13.

Työriita johtui osapuolten näkemyseroista, jotka liittyivät työaikaan ja palkkoihin. Sovintoehdotuksen hyväksymisen myötä Vakuutusväen Liitto peruu ilmoittamansa työnseisaukset, joiden oli määrä tapahtua 18.-19. päivä ja 28.-29. joulukuuta.

Sovittu työehtosopimus on voimassa 30.11.2020 asti. Osapuolet neuvottelevat viimeisen vuoden palkkaratkaisusta myöhemmin. Jos viimeisen vuoden palkkaratkaisusta ei tule yhteisymmärrystä, niin sopimus päättyy 30.11.2019.

Sovintoehdotuksen mukaan vakuutusalalla voidaan jatkossa ottaa käyttöön säännöllinen viikonlopputyö. Sitä teetetään ensisijaisesti vapaaehtoisuuden pohjalta.

Alan palkkoja korotetaan ensi vuoden aluista alkaen 1,1 prosentin yleiskorotuksella ja vuoden 2019 alusta 0,8 prosentin yleiskorotuksella. Lisäksi palkkoja nostetaan 1.10.2018 alkaen 1,4 prosentin palkkakeskusteluerällä.

S-ryhmä sai luvan ostaa Stockmannin herkun – myymälät kaksi päivää kiinni vuoden alussa

Yle: Talous ja politiikka - 3 tuntia 44 min sitten

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on hyväksynyt Stockmann Herkun Suomen liiketoiminnan myynnin S-ryhmän kolmelle osuuskaupalle ja SOK:lle.

Asiasta kertovat S-ryhmä, Stockmann ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV). Virasto edellyttää kuitenkin, että Stockmann Herkun hankintojen tekemistä Tuko Logisticsilta jatketaan vuoden 2018 loppuun asti.

Stockmann Herkun liiketoiminta Suomessa siirtyy S-ryhmälle vuodenvaihteessa. Myymälät ovat kiinni 1.-2. tammikuuta, ja ne avataan jälleen 3. tammikuuta. Ennen vuodenvaihdetta Stockmann Herkku -myymälät ovat auki normaaliin tapaan.

S-ryhmän kertoo tiedotteessaan, että sen tavoitteena on tehdä Herkuista S-ryhmän ruokakaupan lippulaivamyymälöitä. Suuremmat muutokset myymälöissä näkyvät ensi syksynä, ensi alkuun Herkuissa aiotaan laskea tuotteiden hintoja.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan kaupan seurauksena päivittäistavarakaupan markkinat keskittyvät entisestään. S-ryhmän markkinaosuus vahvistuu erityisesti Helsingin keskustassa, Tapiolassa ja Tampereella ja ylittää 40 prosentin rajan kaikilla muilla markkinoilla paitsi Turussa.

Stockmann kertoi kesäkuussa myyvänsä Herkun S-ryhmälle 27 miljoonalla eurolla.

Kaupassa Herkun koko Suomen henkilöstö eli noin 700 henkeä siirtyy S-ryhmän palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä, ja Herkut jatkavat toimintaansa kaikissa Stockmannin tavarataloissa.

Kaupassa Stockmann Herkku -myymälät Helsingin keskustassa, Tapiolassa sekä Itiksen ja Jumbon kauppakeskuksissa siirtyvät HOK-Elannolle, Turussa Turun Osuuskaupalle ja Tampereella Pirkanmaan Osuuskaupalle.

Samalla Herkun ketjutoiminnot siirtyvät SOK:lle ja Stockmann Meals -ruokia valmistava Herkkukeittiö SOK:n tytäryhtiö S-Herkkukeittiö Oy:lle. Stockmann jatkaa itse Herkkujen liiketoimintaa tavarataloissaan Baltiassa.

Lue myös

Stockmannin toimitusjohtaja Herkun myynnistä: Omistaja vaihtuu, mutta maine säilytetään ennallaan

Ryanair taipuu lakoilla uhanneiden lentäjien edessä – tunnustaa ammattiliitot ensi kertaa historiassaan

Yle: Talous ja politiikka - 4 tuntia 20 min sitten

Halpalentoyhtiö Ryanair on joutumassa taipumaan lakoilla uhanneen henkilöstönsä edessä. Yhtiö kertoo ottaneensa yhteyttä ammattiliittoihin Irlannissa,Britanniassa, Saksassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa.

Ryanair kutsuu liitot keskusteluihin ja aikoo ensi kertaa tunnustaa ne neuvottelukumppaneiksi lentäjien työehdoissa. Neuvotteluissa on kuitenkin huomioitava yhtiön lentäjien omat neuvotteluryhmät, joiden kanssa työehdoista on keskusteltu aiemmin.

– Ryanair muuttaa nyt pitkäaikaista politiikkaansa, jossa se ei ole tunnustanut ammattiliittoja. Tällä pyritään välttämään asiakkaille ja lentoihin kohdistuvat häiriöt jouluviikolla, yhtiö kertoo tiedotteessaan.

Yhtiön lentäjiä on uhannut mennä lakkoon päiväksi 20. joulukuuta Irlannissa ja Portugalissa. Italiassa yhtiön henkilöstöä lakkoilee neljä tuntia tänään perjantaina. Saksassa joukko lentäjiä on hyväksynyt lakon, mutta yksityiskohdista ei ole vielä kerrottu.

Ryanairin johtaja Michael O’Leary kuvailee tiedotteessa ammattiliittojen tunnustamista merkittäväksi muutokseksi yhtiön linjassa. Hän huomauttaa yhtiön kuitenkin tehneen monia radikaaleja muutoksia aiemminkin. Tällaiseksi hän kuvailee muun muassa yhtiön 2013 alkanutta uudistusohjelmaa, jossa se on parantanut asiakaspalveluaan.

O’Learyn mukaan halpalentäjän asiakkaiden etu on, että yhtiö tunnistaa ammattiliitot ja näin toivoo välttyvänsä lentojen peruutuksilta yhtiölle tärkeällä jouluviikolla. Yhtiö ei ole tunnustanut ammattiliittoja neuvottelukumppaneikseen koko 32-vuotisen historiansa aikana, kertoo uutistoimisto AFP.

Lue myös

Air Berlinin pilkkominen etenee: EasyJet sai jo osansa, Lufthansan ostoaikeet EU:n syynissä

Ryanair lisää lentojaan Lappeenrannasta – lennot Italiaan alkavat ensi keväänä

Pankin näkemys Outokummusta teki täyskäännöksen – laski rajusti osakkeen tavoitehintaa

Salkunrakentaja - 4 tuntia 23 min sitten
Handelsbanken muutti poikkeuksellisen rajusti näkemystään teräsyhtiö Outokummusta.

Oppisopimusesitys jäi puolitiehen

EK - 5 tuntia 21 min sitten

Oppisopimus on oiva tapa kouluttaa uusia työntekijöitä. Oppisopimusopiskelijat hyötyvät saamastaan käytännönläheisestä koulutuksesta. Monesti oppisopimus luo työntekijälle sujuvan väylän työelämään. Lainsäädännössä tulisikin pyrkiä oppisopimusmahdollisuuksien lisäämiseen.

Oppisopimusten käyttäminen koulutusvälineenä kohtasi aikaisemmin tänä vuonna vastoinkäymisen, kun korkein oikeus katsoi, että työnantajan oli tarjottava palveluksessaan olevalle osa-aikaiselle työntekijälle työtä ennen oppisopimusopiskelijan palkkaamista (KKO 2017:4). Tulkinta johtui voimassa olevasta laista, joka asettaa etusijalle palveluksessa olevat työntekijät, eikä ota huomioon työnantajan rekrytointitarpeita. Käytännön seurauksena tästä oli se, että oppisopimuksen käyttäminen erityisesti palvelualoilla, joilla työskentelee paljon osa-aikaisia työntekijöitä, uhkasi estyä kokonaan. Koska esimerkiksi teollisuudessa osa-aikaisia on vähemmän, eri alojen työnantajat joutuivat epätasa-arvoiseen asemaan.

Eduskunta huomasi onneksi epäkohdan ja edellytti, että hallitus valmistelee korjaavat lainsäädäntötoimet. Hallitus on nyt esittänyt eduskunnalle, että työnantaja saisi palkata oppisopimusopiskelijan, vaikka palveluksessa olisi osa-aikaisia työntekijöitä. Oppisopimusopiskelijan palkkaaminen tulee mahdolliseksi myös silloin, kun työnantajalla on velvollisuus ottaa takaisin irtisanottuja työntekijöitä.

EK:n mielestä hallituksen esitys on periaatteessa myönteinen, mutta toimet jäävät puolitiehen. Hallitus ei esitä muutoksia sääntöön, joka estää työnantajaa työllistämästä oppisopimusopiskelijaa siinä tapauksessa, että työnantaja on lomauttanut tai irtisanonut omia työntekijöitään. Tämä estää opiskelijoiden pääsyä työelämään ja mahdollisuuksia hankkia työmarkkinoilla vaadittavaa osaamista. Isoissa yrityksissä voi olla käynnissä jatkuvasti lomautuksia, jotka estävät oppisopimusopiskelijan ottamisen. Työnantajan velvollisuuksia ei ole maantieteellisesti rajattu, joten kielto palkata oppisopimusopiskelija voi olla voimassa myös sellaisissakin toimipisteissä, joissa lomautuksia ei ole toimeenpantu. Näidenkin sääntöjen muuttaminen olisi tarpeen, jotta uudistus täysimääräisesti edistäisi opiskelijoiden mahdollisuuksia hankkia työmarkkinoilla vaadittavaa osaamista.

Hallituksen esitys oppisopimuksesta

 

Kategoriat: EK, Suomenkieliset uutiset

Inflaatio pysyy edelleen alhaisena

Salkunrakentaja - 6 tuntia 1 min sitten
Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli marraskuussa 0,8 prosenttia.

Mustonen bloggaa: Hyvä startti Suomen seuraavalle sataselle

EK - 6 tuntia 12 min sitten

Suomen kasvukäänne on yllättänyt niin tilastojen tuottajat kuin useimmat talousennustajat. Historiatietoja ja ennusteita on vuoden mittaan hilattu ylöspäin – kuin Suomen satavuotisjuhlien kunniaksi. Seuraavalle sadalle vuodelle lähdetään mukavassa kolmen prosentin vauhdissa.

Pitkän taantuman jälkeen kasvu saisi toki olla vahvempaakin. Myönteistä kasvukäänteessä on kuitenkin sen rakenne. Pitkään huolestuttavan heikosti kasvaneet investoinnit ja vienti ovat siirtyneet talouden vetureiksi. Muutosten taustalla ovat vahvistuneet vientimarkkinat, parantunut kilpailukyky sekä kasvanut luottamus tulevaisuuteen.

Talouden piristyminen on helpottanut myös julkista taloutta. Talouspolitiikassa tulee kuitenkin katsoa suhdanteiden yli ja varautua yhä kasvaviin julkisiin menoihin, samoin kuin tuleviin taantumiin. Eurooppa on Suomen keskeisin viiteryhmä ja toimintaympäristö. Aivan lähiaikoina kasvaa tarve osallistua vakaan ja kilpailukykyisen Euroopan unionin vahvistamiseen.

Kuten edellisten sadan vuoden aikana, myös seuraavan sadan vuoden hyvinvointi perustuu viime kädessä tuottavuuden kasvulle. Tuottavuuden edellytyksiä ja kannusteita pitää vahvistaa – siksi Suomea tulee kehittää osaavana ja uutta luovana sivistysvaltiona.

Kirjoitus on osa EK:n joulukuussa ilmestynyttä Talouskatsausta.

Kategoriat: EK, Suomenkieliset uutiset

EKP:n inflaatioarvion mukaan superalhainen korkotaso jatkuu lähivuosina

Salkunrakentaja - 6 tuntia 51 min sitten
Euroopassa käytiin torstaina osakekauppaa laskevin kurssein, Stoxx Europe 600 -0,46 %.

Yhdysvaltojen talous takoo ennätyksiä – Vaarana talouden ylikuumeneminen ja Eurooppaan asti ulottuva taantuma

Yle: Talous ja politiikka - 6 tuntia 57 min sitten

Yhdysvaltojen talouskasvu on tänä vuonna ollut ennustuksia vauhdikkaampaa.

Talous on kasvanut keväästä lähtien yli kolmen prosentin vauhtia, ja loppuvuonna pörssiennätykset ovat menneet säpäleiksi yksi toisensa jälkeen.

Presidentti Donald Trumpin kannalta asiat näyttävät siis suotuisilta, sillä talouskasvun kiihdyttäminen oli yksi hänen keskeisistä vaalilupauksistaan.

Suomalaispankki Nordea on analysoinut Trumpin ensimmäisen vuoden talousvaikutuksia. Nordean päästrategi Lippo Suomisella on yksioikoinen vastaus, kun kysytään onko kasvu Trumpin ansiota.

– Pääasiassa kasvu tapahtuu Trumpista huolimatta. Yhdysvaltain talous ja maailmantalous kääntyivät parempaan suuntaan jo ennen Trumpin valintaa. Trumpin ansio on, että hän ei ole kääntänyt sitä huonompaan suuntaan.

Varsinkin alkuvuosi oli Suomisen mukaan suoranainen ”tussahdus”, sillä Trumpin valinta ei tuonut juuri mitään uutta, vaikka vaalien aikana lupailtiin paljon. Nyt republikaanien ajama verouudistus on kuitenkin saanut vauhtia rattaisiin.

Nordean päästrategi Lippo Suominen.Yle

– Veroale on iso juttu, se auttaa yrityksiä ja yksityishenkilöitä ja piristää taloutta Yhdysvalloissa. Se on myös ensimmäinen merkittävä asia, jonka Trump on saanut aikaan, Suominen sanoo.

Trumpin suunnitteleman veroalennuksen mittakaava on huomattava: yritysveroprosentti on tarkoitus laskea 35 prosentista 20 prosenttiin. Yhdysvaltojen yritysveroaste on ollut korkea verrattuna muuhun maailmaan. Lisäksi uudistuksessa leikataisiin maltillisesti tuloveroja.

Senaatin joulukuun alussa hyväksymän uudistuksen arvioidaan hyödyttävän erityisesti yrityksiä ja isotuloisia.

Taantuma saattaa kolkutella 2020-luvun taitteessa

Jos verouudistus menee läpi, voidaan Yhdysvaltain talouskasvuun odottaa siis vielä kovempia kierroksia. Riskinä kuitenkin on, että kuumana käyvä talous kuumenee liikaa.

Moni ihmettelee, onko juuri nyt oikea aika vahvistaa taloutta, kun pitkän nousukauden ansiosta taloudessa menee jo valmiiksi hyvin.

– Trumpin mielestä on. Totta kai tässä on ylikuumenemisen riski, eli työvoimapula, jonka johdosta palkat nousevat, ja keskuspankki joutuu kiristämään enemmän kuin toivottaisiin. Silloin tulisi noususuhdanteen loppu, mutta ei se ihan nurkan takana vielä ole odottamassa, Suominen sanoo.

Vaikka kehitys on riskialtis, sitä pidetään siis toistaiseksi positiivisena. Taantumaa povataan aikaisintaan muutaman vuoden päähän.

– Ongelmat saattavat kärjistyä vuosikymmenen lopussa tai 2020-luvun alussa. Nousukausi on kestänyt nyt pitkään ja näyttää edelleen jatkuvaan hyvänä ensi vuonna, mutta jossain kohtaa se taantuma yleensä tulee, Suominen arvioi.

Seuraa pörssiä ja korkojen kehitystä

Trumpin talouspolitiikan laineet lyövät aina Suomen rannoille asti. Yhdysvaltain talouskasvun ansiosta vienti vetää nyt Euroopassa ja Suomessa.

Suomalaisten kannattaakin seurata tarkasti merkkejä Yhdysvalloista.

– Pörssi on kuumemittari, joka kertoo mitä taloudessa odotetaan tapahtuvan. Jos pörssi menee ylöspäin, niin se kertoo, että on vahva luottamus tulevaisuuteen.

Lisäksi Suominen kehottaa seuraamaan korkojen kehitystä.

Yhdysvaltojen keskuspankki Fed on kiristänyt nousukauden myötä rahapolitiikkaansa ja tehnyt tänä vuonna pari maltillista koronnostoa.

Suominen arvelee suunnan jatkuvan samanlaisena myös ensi vuonna, sillä noususuhdanteen aikana korkotasoa on hyvä normalisoida.

– Riski on, että talouden ylikuumetessa korkoa joudutaan nostamaan enemmän kuin oli tavoitteena. Jos korot lähtevät nousemaan, niin se voi tässä korkean velkasuhteen maailmassa kääntyä ongelmaksi, Suominen summaa.

Kansainvälinen verovertailu: Hyvätuloisten palkkojen verotus on Suomessa kireää

Salkunrakentaja - 8 tuntia 8 min sitten
Pienten palkkojen verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta tulojen noustessa verotus muuttuu kireämmäksi.

Kansanedustaja: Työttömyys alas matalapalkkatyöllä ja tulonsiirroilla

Salkunrakentaja - To, 14/12/2017 - 20:37
Kansanedustaja Antero Vartian mielestä työsuhteista olisi voitava solmia nykyistä matalammilla palkoilla. Matalapalkkatyötä kompensoitaisiin tulonsiirroilla.

8 kovinta fintech-yritystä

Salkunrakentaja - To, 14/12/2017 - 20:23
Fintech-yritykset on pistetty paremmuusjärjestykseen, tässä kahdeksan kovinta.

Carl Haglund Etlan ja Evan johtoon – seuraa tehtävissä Jorma Ollilaa

MTV3 - To, 14/12/2017 - 18:29
Entinen RKP:n puheenjohtaja ja puolustusministeri Carl Haglund nousee Evan (Elinkeinoelämän valtuuskunta) ja Etlan (Elinkeino elämäntutkimuslaitos) hallitusten johtoon.

Hallitus asettaa nollatuntisopimuksille rajoituksia, mutta ei kiellä niitä – Näillä keinoilla työntekijöiden asemaa koetetaan parantaa

Yle: Talous ja politiikka - To, 14/12/2017 - 18:18

Hallitus antoi tänään lakiesityksensä vaihtelevan työajan sopimuksista eli niin sanotuista nollatuntisopimuksista, joissa työmäärä voi vaihdella esimerkiksi 0 ja 40 tunnin välillä.

Lakiesityksestä nousee esiin neljä keskeistä kohtaa.

1. Nollatuntisopimuksia ei saisi enää sopia, jos työntekijää tarvitaan joka viikko kutakuinkin saman tuntimäärän verran. Jos työtä on joka viikko tarjolla esimerkiksi 20 tunnista 30 tuntiin, ei nollatuntisopimusta saa tehdä.

2. Jos työntekijä sairastuu, hänelle pitäisi maksaa palkka työvuoroista, jotka on merkitty työvuoroluetteloon tai joista on muuten sovittu.

3. Jos työnantaja irtisanoo työntekijän, hänen tulee antaa työntekijälle irtisanomisaikana vähintään yhtä paljon työtunteja kuin niitä on ollut keskimäärin edellisen 12 viikon aikana. Jos työvuoroja ei ole tarpeeksi, työnantajan pitää korvata työntekijälle aiheutuva ansionmenetys.

4. Jos työntekijä irtisanoutuu, hän ei joudu karenssiin, jos työtä on ollut tarjolla edellisten 12 viikon aikana alle 18 tuntia viikossa.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan muun muassa, että työntekijällä on oikeus kieltäytyä työvuoroista, joita ei ole merkitty työvuorolistaan etukäteen.

Työministeri Lindström tyytyväinen, SAK pettynyt

Työministeri Jari Lindström on hallituksen esitykseen tyytyväinen, sillä vastaavaa nollatuntisopimusten suitsimista ei ole Suomessa aiemmin tehty.

– Työnantajan ja työntekijän suhde on ollut epäsuhdassa, ja nyt siihen tulee enemmän tasapainoa.

Jari LindströmJarno Kuusinen / AOP

Eduskunnassa oli keväällä käsittelyssä kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämisestä kokonaan. Lakialoite synnytti kiivaan keskustelun aiheesta. Kansalaisaloite hylättiin, sillä täyskiellon ajateltiin estävän joitakin työmahdollisuuksia. Sama ajatus ohjaa hallituksen lakiesitystä.

– Voi olla, että estäisimme joitain työtarjouksia ja työsuhteita syntymästä, jos kieltäisimme nollatuntisopimukset kokonaan. Nyt kun annamme sopimuksille pelisäännöt, niin ne ovat edelleen mahdollisia, mutta säännöt ovat reilummat, Lindström summaa.

Suomen suurin palkansaajajärjestö SAK pitää kuitenkin hallituksen esitystä pettymyksenä. SAK:n tiedotteessa todetaan, ettei lakiesitys paranna mitenkään oleellisesti työntekijöiden asemaa. Kiitosta annetaan kuitenkin esimerkiksi oikeudesta palkkaan sairausajalta.

Suurin pettymyksen aihe on se, ettei lakiesitys sinällään kiellä nollatuntisopimusten tekemistä.

Herääkin kysymys, miten voidaan valvoa, ettei nollatuntityösopimuksia enää kirjoiteta tapauksissa, joissa työvoiman todellinen tarve on jatkuva.

– Meillä on työsuojeluvalvonta, joka hoitaa tätä puolta. Ja tämä on varmasti asia, jota seurataan suurennuslasin kanssa, kun laki tulee käyttöön. Uskon, että valvonta tehostuu, Lindström arvioi.

Myös työntekijältä itseltään vaaditaan aktiivisuutta: jos tuntimäärä on joka viikko samaa luokkaa, työntekijä voi vaatia neuvotteluja tuntimäärän tarkistamiseksi työsopimukseen. SAK:n päälakimies Timo Koskinen kuitenkin huomauttaa, etteivät esimerkiksi osa-aikaiset välttämättä uskalla vaatia neuvotteluja.

Lisää aiheesta:

Työtunteja 60 viikossa, palkka 30 euroa päivässä – näin Suomessa riistetään paperitonta työvoimaa

Kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämisestä kaatui lopullisesti – esitys nurin selvin luvuin

Brittitutkimus: Nollatuntisopimuksilla selviä vaikutuksia nuorten aikuisten mielenterveyteen

Analyysi: Lunta tupaan Amer Sportsille Amerikasta

Sijoittaja.fi - To, 14/12/2017 - 17:34

Amerikan markkina on ollut pääsyy Amer Sportsin heikkoon kehitykseen viimeisen vuoden aikana. Viimeisimmät luvut Yhdysvalloista eivät lupaa hyvää. Analysoimme Amer Sportsin.

Tämä kirjoitus Analyysi: Lunta tupaan Amer Sportsille Amerikasta julkaistiin aluperin sivustolla Sijoittaja.fi.

Kysely paljastaa hälyttäviä piirteitä lapsiperheiden maksutavoista

Salkunrakentaja - To, 14/12/2017 - 16:59
Intrun Justitian teettämän kyselyn mukaan joka kolmas suomalainen lapsiperhe kokee sosiaalista painetta kuluttaa yli varojensa.

"Olemme pettyneitä" – Ainakin kaksi yritystä ja virasto saattavat valittaa bussialan kartellituomiosta

Yle: Talous ja politiikka - To, 14/12/2017 - 16:53

Ainakin Matkahuolto, Pohjolan Liikenne sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) harkitsevat valittavansa markkinaoikeuden torstaina antamasta päätöksestä linja-autoalan epäillyssä kartelliasiassa.

Markkinaoikeus määräsi bussialalle 1,1 miljoonaa maksettavaa seuraamusmaksuina, kun KKV:n esitys oli yhteensä 30 miljoonaa euroa.

– Olemme pettyneitä markkinaoikeuden ratkaisuun. Markkinaoikeusprosessissa olemme tuoneet esiin, että Pohjolan Liikenne ei ole syyllistynyt kilpailulakien rikkomiseen, VR-konsernin lakiasiainjohtaja Taru Uotila kommentoi.

– Tutustumme ratkaisuun tarkasti, ja sen perusteella harkitsemme valitusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, Uotila jatkaa tiedotteessa.

VR-konserniin kuuluva Pohjolan Liikenne korostaa toimivansa vahvasti kilpaillussa joukkoliikenteen markkinassa ja kannattavansa joukkoliikenteen kilpailua, josta sen mukaan hyötyvät sekä matkustajat että alan toimijat.

Myös Matkahuolto harkitsee valitusta

Matkahuolto kommentoi olevansa joiltain osin tyytyväinen nyt tulleeseen markkinaoikeuden päätökseen. Matkahuollon toimitusjohtaja Jarmo Oksaharjun mukaan joukkoliikennelain muututtua joulukuussa 2009 tilanne oli pitkään epäselvä.

– Saimme viranomaisilta ristiriitaista ohjeistusta lain tulkintaan koskien uusia reittiliikennelupavuoroja. Menettely ei koskenut yksilöityjä bussiyrityksiä, vaan eri bussiyritysten liikennöimiä yksittäisiä reittiliikennevuoroja, joilla ei kelpuutettu Matkahuollon lipputuotteita, sanoo Oksaharju tiedotteessa.

– Pakettipalveluiden mukanaolo osana väitettyä kilpailulain rikkomusta on yllättävää, sillä Kilpailu- ja kuluttajavirasto totesi vuonna 2011 antamassaan ratkaisussa Matkahuollon toiminnan olevan kilpailulain mukaista.

Myös Matkahuolto korostaa toimivansa erittäin kilpailluilla kuljetusmarkkinoilla.

– Olemme tyytyväisiä markkinaoikeuden ratkaisuun pakettipalveluiden järjestelmää koskien, Oksaharju jatkaa.

Matkahuolto harkitsee vielä, tuleeko se valittamaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Linja-autoliitosta viestitettiin Ylelle, että ratkaisua käydään tarkasti läpi, eikä päätökseen ole vielä kommentoitavaa.

KKV: Tärkeä ratkaisu kartellien vastustamisessa

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) kommentoi päätöksen olleen osittain sen esityksen mukainen.

– Markkinaoikeuden ratkaisu on tärkeä kartellien vastustamisessa yleisesti, mutta erityisesti siksi, että tämä asia koski alalla olevien yritysten pyrkimyksiä mitätöidä niitä hyötyjä, joita markkinoiden avautuminen tuo asiakkaille ja kuluttajille, sanoo KKV:n pääjohtaja Juhani Jokinen tiedotteessa.

– Eri asia on, onko tuomittu sakkotaso riittävä, Jokinen kommentoi.

KKV aikoo tutustua tarkemmin markkinaoikeuden päätökseen ja päättää sen jälkeen, valittaako se korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto esitti alan toimijoille yhteensä yli 30 miljoonan euron seuraamusmaksuja, mutta markkinaoikeus määräsi yhtiöt ja Linja-autoliiton maksamaan yhteensä 1,1 miljoonaa euroa seuraamusmaksuja kielletystä kilpailun rajoittamisesta.

Markkinaoikeus katsoi, että yhtiöt ja Linja-autoliitto olivat pyrkineet rajoittamaan kilpailua sulkemalla uudet reittiliikennevuorot Matkahuollon informaatio- ja lipunmyyntipalvelujen ulkopuolelle ja jättämällä myöntämättä näille rahdinkuljetusoikeuksia.

EKP piti ohjauskoron ennallaan – euroalueen talouden odotetaan jatkavan hyvällä kasvu-uralla

MTV3 - To, 14/12/2017 - 16:13
Euroopan keskuspankki päätti pitää ohjauskorkonsa ennallaan. Keskuspankin mukaan ohjauskoron taso pysynee matalalla vielä pidemmän aikaa. Ohjauskorko on ollut nollilla viime vuoden maaliskuusta saakka.

EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro

Suomen Pankki - To, 14/12/2017 - 15:30

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio
Frankfurt am Main 14.12.2017

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kokouksessa olivat läsnä myös euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerron nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Ohjauskorkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin.

EKP:n neuvosto vahvisti, että epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvassa omaisuuserien osto-ohjelmassa on tammikuusta 2018 alkaen tarkoitus jatkaa ostoja 30 miljardin euron arvosta kuukaudessa. Näin on tarkoitus toimia syyskuun 2018 loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi. Jos kehitysnäkymät muuttuvat epäsuotuisammiksi tai jos rahoitusmarkkinatilanne ei enää edistä inflaatiovauhdin kestävää elpymistä, EKP:n neuvosto on valmis kasvattamaan ostojen määrää ja/tai pidentämään omaisuuserien osto-ohjelman kestoa. Eurojärjestelmä jatkaa ohjelmassa ostettujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman sijoittamista uudelleen vielä pidemmän aikaa ostojen päättymisen jälkeen ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen. Näin edistetään sekä suotuisaa likviditeettitilannetta että asianmukaista rahapolitiikan mitoitusta.

EKP:n rahapoliittisten päätösten ansiosta rahoitusolot ovat edelleen erittäin suotuisat. Se on ensiarvoisen tärkeää, jotta inflaatiovauhti saadaan palautumaan kestävästi hieman alle kahteen prosenttiin. Saatujen tietojen ja tuoreimpien eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioiden perusteella talouskasvu on vahvaa ja kasvunäkymät ovat kohentuneet merkittävästi. Vahva suhdannekehitys ja talouden käyttämättömän kapasiteetin merkittävä väheneminen lisäävät luottamusta siihen, että inflaatiovauhti lähenee tavoitetta. Kotimaiset inflaatiopaineet ovat kuitenkin pysyneet kaiken kaikkiaan vaimeina, eikä vielä ole luotettavia merkkejä pysyvämmästä nopeutumistrendistä. Runsas rahapoliittinen elvytys on siis edelleen tarpeen, jotta pohjainflaation nopeutumispaineiden kasvu voi jatkua ja tukea kokonaisinflaation kehitystä keskipitkällä aikavälillä. Kasvua tukevaa vaikutusta ylläpidetään lokakuun rahapolitiikkakokouksessa päätetyllä omaisuuseräostojen jatkamisella, jo ennestään mittavilla arvopaperiomistuksilla ja takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksilla sekä tulevaa korkokehitystä koskevalla ennakoivalla viestinnällä.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen talouskasvu jatkui vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. BKT:n neljännesvuosikasvu oli 0,6 % (toisella neljänneksellä 0,7 %). Tuoreimpien tilasto- ja kyselytietojen perusteella kasvu on vakaata ja laaja-alaista. Rahapoliittisten toimien vaikutus on edistänyt velkataakan purkamista, ja se tukee edelleen kotimaista kysyntää. Yksityinen kulutus saa vetoapua kotitalouksien varallisuuden kasvusta sekä työllisyyden jatkuvasta kohenemisesta, joka perustuu osin aiempiin työmarkkinauudistuksiin. Yritysten investointien kehitys vauhdittuu edelleen erittäin suotuisien rahoitusolojen, yritysten kannattavuuden paranemisen ja vahvistuvan kysynnän ansiosta, ja myös asuinrakennusinvestoinnit ovat kasvaneet edelleen viime vuosineljänneksillä. Lisäksi maailmantalouden laaja-alainen kasvu tukee euroalueen vientiä.

Samankaltainen näkemys välittyy euroalueen talousnäkymiä koskevista eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuun 2017 arvioista. Niissä euroalueen BKT:n ennakoidaan kasvavan 2,4 % vuonna 2017 ja 2,3 % vuonna 2018 sekä 1,9 % vuonna 2019 ja 1,7 % vuonna 2020. BKT:n kasvunäkymät on nyt arvioitu huomattavasti vahvemmiksi kuin EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2017 arvioissa.

Euroalueen talousnäkymiin liittyvät riskit ovat yhä jokseenkin tasapainossa. Yhtäältä vahva suhdannekehitys, jota luottamusindikaattorien suotuisana pysynyt kehitys tukee, voisi johtaa uusiin odotettuakin myönteisempiin kasvulukuihin lyhyellä aikavälillä. Toisaalta ennakoitua heikomman kehityksen riskit liittyvät edelleen lähinnä kehitykseen maailmalla ja valuuttamarkkinoilla.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli marraskuussa 1,5 % (lokakuussa 1,4 %). Pohjainflaatio on indikaattorien perusteella kuitenkin hieman hidastunut viime aikoina – osin erityistekijöiden vuoksi. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuisen inflaatiovauhdin odotetaan hidastuvan lähikuukausina mutta nopeutuvan sitten jälleen. Hidastuminen johtuu pääasiassa energian hintakehitykseen liittyvästä vertailuajankohdan vaikutuksesta. Keskipitkällä aikavälillä pohjainflaation odotetaan nopeutuvan maltillisesti EKP:n rahapoliittisten toimien, jatkuvan talouskasvun, käyttämättömän kapasiteetin vähenemisen ja palkkakehityksen nopeutumisen tuella.

Samankaltainen kuva välittyy myös eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuun 2017 arvioista, joiden mukaan vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on 1,5 % vuonna 2017 ja 1,4 % vuonna 2018 sekä 1,5 % vuonna 2019 ja 1,7 % vuonna 2020. Kokonaisinflaatiovauhti on arvioitu hieman nopeammaksi kuin syyskuisissa EKP:n asiantuntijoiden arvioissa, mikä johtuu pääasiassa öljyn ja elintarvikkeiden hintojen noususta.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu jatkuu vakaana: vuotuinen kasvuvauhti oli lokakuussa 5,0 % (syyskuussa 5,2 %). Kasvun taustalla ovat EKP:n rahapoliittisten toimien vaikutus sekä likvideimpien talletusten hallussapidon alhaiset vaihtoehtoiskustannukset. M3:n kasvua vauhditti edelleen eniten suppea raha-aggregaatti (M1), jonka vuotuinen kasvuvauhti oli lokakuussa 9,4 % (syyskuussa 9,8 %).

Yksityisen sektorin lainakanta jatkoi vuoden 2014 alussa alkanutta elpymistä. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti nopeutui lokakuussa 2,9 prosenttiin (syyskuussa 2,4 %), ja kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti pysyi ennallaan 2,7 prosentissa.

Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otettujen rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittyminen edistää edelleen merkittävästi kotitalouksien ja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että inflaatiovauhdin kestävää palautumista hieman alle kahteen prosenttiin on vieläkin edistettävä kasvua vahvasti tukevan rahapolitiikan keinoin.

Rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan päättäväisesti toimia pitkän aikavälin kasvupotentiaalin vahvistamiseksi ja heikkouksien vähentämiseksi. Rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti kaikissa euroalueen maissa, jotta voidaan parantaa talouksien kestokykyä, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja lisätä tuottavuutta ja kasvupotentiaalia euroalueella. Finanssipolitiikan saralla on yhä selvemmin syytä kerryttää jälleen julkisen talouden puskureita, nyt kun kasvu muuttuu koko ajan vakaammaksi ja laaja-alaisemmaksi. Tämä on tärkeää varsinkin niissä maissa, joiden julkinen velka on suuri. Kaikkien maiden kannalta olisi hyödyllistä tehostaa toimia, joilla parannetaan julkisen talouden edellytyksiä tukea kasvua. Vakaus- ja kasvusopimuksen sekä makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn täysimääräinen, selkeä ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta parantaa euroalueen talouden kestokykyä. Talous- ja rahaliiton vahvistaminen on edelleen ensiarvoisen tärkeää. EKP:n neuvosto kannustaa jatkamaan keskustelua pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin saattamisesta valmiiksi sekä talous- ja rahaliiton institutionaalisten järjestelyjen tehostamisesta.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

Disney ahmaisee 21st Century Foxin elokuva- ja tv-toiminnan valtavalla kauppahinnalla

Yle: Talous ja politiikka - To, 14/12/2017 - 15:28

Viihdejätti Disney ostaa osia media-alan jätti 21st Century Foxista. Kauppasumma on 52,4 miljardia dollaria eli 44,3 miljardia euroa, ja se käsittää 21st Century Foxin elokuva- ja tv-toiminnan ja joitakin kansainvälisiä toimintoja.

Disney ilmoitti historiallisen Hollywood-kaupan toteutumisesta torstaina. Kauppa tapahtuu Disneyn osakkeilla. Lisäksi Disney maksaa Foxin velkoja 13,7 miljardia dollaria eli yli 11 miljardia euroa, kertoo muun muassa Variety-sivusto ja uutistoimistot AFP ja Reuters.

21st Century Foxin omistaa media-alan suurpeluri Rupert Murdoch. Disney sanoo tiedotteessaan, että kauppa muun muassa antaa mahdollisuuden luoda aiempaa houkuttelevampaa sisältöä. Myös kuluttajiin saadaan entistä suoremmat suhteet tavoilla, jotka heille sopivat parhaiten, sanoi Disneyn toimitusjohtaja Robert Iger tiedotteessa.

Igerin oli määrä väistyä toimitusjohtajan paikalta vuonna 2019, mutta nyt jatko venyy vuoden 2021 loppuun.

Disney on havitellut Foxin sisältöjä, jotta sillä olisi paremmat aseet taistella kilpailijoitaan kuten Netflixiä vastaan. Disneyn on täytynyt keksiä keinoja uudistua nopeasti muuttuvassa mediamaailmassa, jossa suoratoistopalvelujen suosio on kasvanut, perinteinen televisio on menettänyt otettaan ja mainostulot ovat vähentyneet.

Disney omistaa ABC-tv-kanavan, ESPN-urheilukanavan sekä suuria studioita Hollywoodissa. Yhtiö suunnittelee oman suoratoistopalvelun avaamista.

Lue myös

Disney vetää elokuvansa Netflixistä – aloittaa oman suoratoistopalvelun

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset