Uutiset

Huippusuhdanteen hedelmät poimitaan nyt – firmat sanovat irti harvinaisen vähän työntekijöitä

Yle: Talous ja politiikka - 1 tunti 13 min sitten

Joulukuun alkuun mennessä kertyneiden irtisanomisilmoitusten ja yt–neuvottelutietojen perusteella irtisanottavien määrä jäänee tänä vuonna alle 3 500 henkilöön.

Tämä on jo toinen vuosi, kun potkujen määrä jää ennätyksellisen pieneksi. SAK:n keräämän listan mukaan viime vuonna irtisanottiin noin 3 300 työntekijää.

SAK on kerännyt tietoja alkaneista yt-neuvotteluista ja irtisanomisista vuodesta 2007 lähtien. Lista ei ole täydellinen, sillä tiedot otetaan julkisuudessa olleista pörssiyhtiöistä tai muista julkisista lähteistä. Esimerkiksi kuntien tietoja SAK:n listalla ei ole.

Mikko Airikka | Yle

– Yt–neuvotteluiden ja sitä myötä tuotannollisten ja taloudellisten irtisanomisten määrä näyttää pysyneen myös syksyllä varsin alhaisena, SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko kertoo.

Yt–neuvotteluista on kertonut tähän mennessä puolensataa yritystä.

Aivan kaikissa ei ole päädytty irtisanomisiin. Suurimmat irtisanomiset näkyvät taulukossa.

Mikko Airikka | Yle

Loppuvuodesta on aloitettu vielä joitakin väen vähentämiseen tähtääviä neuvotteluja, mutta ne tuskin muuttavat lukuja enää oleellisesti. SAK:n mukaan loppuvuonna yt–neuvotteluja käydään parissakymmenessä yrityksessä.

Tällä kertaa suurista potkuista eivät ole ilmoittaneet isot metalli– tai teknologiayhtiöt eivätkä muutenkaan suuret vientifirmat. Tämä kertoo yksinkertaisesti siitä, että vienti on vetänyt, ja menossa on huippusuhdanne.

Osaava ja koulutettu väki on ollut lähes täystyöllistetty. Monelle firmalle osaavan henkilöstön löytäminen onkin suurempi pulma kuin väen vähennyksen miettiminen.

– Väen vähennysten syynä näyttäisivät olevan pitkälti yksittäisen yrityksen muutoksista johtuvat ongelmat. Myös lomauttaminen on ollut varsin maltillista, työehtoasiantuntija Kokko sanoo.

Stora Enso on yksi suurimpia lomautuksia suunnitteleva firma. Sen yt:t koskevat Oulun paperitehtaalla noin 500 ihmistä.

Metsäteollisuudesta on alkanut tippua muutenkin huolestuttavia arvioita markkinoiden kehittymisestä. Sellun hinta tippuu, ja joidenkin paperilajien kysyntä– ja hintakehitys on menossa alaspäin.

Kaupalla, pankeilla ja mediayhtiöillä on taas pysyvämpiä ongelmia tai muutospaineita digitalisaation ja nettikaupan takia. Tosin sama digitalisaatio tuntuu jollakin tapaa yhä enemmän alalla kuin alalla.

Monet ennustelaitokset tai pankit ovat vetäneet viime aikoina talouskasvuarvioitaan alas. Silti mitään talouden suoranaista romahdusta ei ainakaan vielä ole ennustettu, joten yt–rintamalla voi hyvinkin olla myös ensi vuonna rauhallista.

Jan Vapaavuori istuu yrityksen hallituksessa, jota Helsingin pormestarina itse valvoo – tutkija kummeksuu: ”Kaksoisrooleja ei saisi olla”

Yle: Talous ja politiikka - 1 tunti 18 min sitten

Helsingin tämän vuoden viimeinen valtuusto on juuri päättynyt, ja valtuuston pikkujouluja viritellään Helsingin kaupungintalon juhlasalissa. Glögilasit kilisevät.

Pormestarit Jan Vapaavuori (kok.) ja Anni Sinnemäki (vihr.) on pyydetty erikseen haastatteluun valtuuston päätteeksi.

Vapaavuoren haastattelu on ensin. Haastattelu sujuu hyvin.

Ajatuksena on, että haastattelujen jälkeen otetaan yhteiskuva pormestarista ja apulaispormestarista tätä juttua varten: heillä kun kummallakin on samanlaiset kaksoisroolit. Kumpikin istuu kaupunginhallituksessa pormestareina, kuuluvat tytäryhtiöitä ohjaavaan konsernijaostoon ja ovat toisaalta myös Helsingin tytäryhtiöiden hallituksissa puheenjohtajia.

Vapaavuori ei kuitenkaan pidä yhteiskuva-ajatuksesta.

Kaksoisroolit yleisiä Helsingissä

Yle Uutiset selvitti Helsingin kaupungin pormestareiden sidonnaisuuksia ja kaksoisroolituksia.

Kaikki pormestarit istuvat kaupungin sivuilla olevien ilmoitustensa mukaan jossain sellaisissa yrityksissä, yhdistyksissä tai säätiöissä, joiden asioita joskus voidaan kaupungissa heidän organisaatioissaan käsitellä.

Sama tilanne on Helsingin kaupungin johtavilla virkamiehillä.

Eniten ongelmia voi tulla eteen pormestari Jan Vapaavuorelle sekä apulaispormestari Anni Sinnemäelle.

He kumpikin istuvat niin kaupungin konserninjohdossa kuin kaupungin tytäryhtiöiden hallituksissa.

Heidän niin sanotut kaksoisroolit ovat todella selkeät. Jan Vapaavuori on Helsingin markkinointia hoitavan Helsinki Marketing Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Anni Sinnemäki Helsingin kaupungin vuokra-asuntotuotannosta vastaavan Helsingin Kaupungin Asunnot Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

He toisin sanoen valvovat tytäryhtiöiden toimintaa kaupungin johtajina sekä toisaalta ajavat tytäryhtiöiden etua näiden hallituksissa puheenjohtajina.

Voidaan siis sanoa, että Helsingissä jopa johtavat poliitikot kuten Jan Vapaavuori tai Anni Sinnemäki joutuvat tilanteeseen, jossa he ovat esimerkiksi ostamassa tavaraa tai palveluita yritykseltä, jonka hallituksissa he itse istuvat.

Helsingin ostolaskuaineiston perusteella esimerkiksi kaupunki on ostanut palveluita Helsinki Marketingilta yli 3,5 miljoonalla eurolla sitten kesäkuun 2017.

Helsingin kaupungin lakimiehen Jenni Ropen mukaan tämä on totta, että näin voi käydä.

Ropen mukaan Sinnemäki joutuu pohtimaan rooliaan useammin, koska Helsingin Kaupungin Asunnot Oy:n, eli tuttavallisemmin Hekan asioita käsitellään useammin kaupungissa.

Tällaisten kaksoiroolien vuoksi puolitoista vuotta sitten, kesällä 2017 voimaan astuneen uuden kuntalain mukaan heidän tulee näissä tilanteissa jäävätä itsensä. Eli vetäytyä syrjään päätöksenteosta, kun kyse on heidän edustamastaan tahosta.

Tämä tarkoittaa käytännössä, että pormestareiden tulee poistua huoneesta, jossa päätöstä tehdään. Heitä voidaan kuulla asiantuntijoina, mutta he eivät saa esitellä päätettäviä asioita ja he eivät saa mitenkään vaikuttaa muiden samassa tilassa olevien päätöksentekoon.

Samalla heidän pitää kuitenkin pitää huolta, että omistajaohjaus säilyy kunnassa.

Tämä on aika vaikea yhtälö. Ainakin, jos kysyy Suomen kuntien etujärjestöstä Kuntaliitosta.

Kuntaliiton mukaan kunnilta tulee edelleen jatkuvasti kyselyitä, kuinka tämän puolitoista vuotta sitten voimaan tulleen lain kanssa tulee elää.

Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulonen sanoo, että kyselyitä lain tulkinnasta tulee kuukausittain.

Se mitkä kunnat asioita kyselevät ja mitä he kyselevät Sulonen ei paljasta, koska kyse on heidän asiakkaistaan.

– Kunnat kyselevät, mitä heidän pitäisi tietää ja miten erilaisissa tilanteissa tulee toimia.

Kuntaliitto ohjeistaa kuntia aina samalla tavalla.

– Kunnassa tulee miettiä tarkasti miten virkamiehet ja poliitikot voivat jäävätä itsensä kaksoisroolitilanteissa, ja sitten toisaalta, että konserniohjaus on toimiva jääväystilanteessa, Sulonen sanoo.

Pormestarit sinut jääväyksen kanssa

Helsingin pormestari Vapaavuori ja apulaispormestari Sinnemäki eivät itse pidä kaksoisroolejaan hankalina tai ongelmallisina.

Vapaavuori ei edes koe, että Helsingissä olisi erityisesti kaksoisrooleja. Samaa sanoo myös kaupungin lakimies Jenni Rope. He vierastavat sanaa.

– Helsingissä on katsottu luontevaksi, että kaupungin keskeiset toimijat ovat näissä tehtävissä (tytäryhtiöissä), Vapaavuori sanoo.

Vapaavuoren mukaan esimerkiksi hänen läsnäolo Helsinki Marketingin hallituksen puheenjohtajana on tuonut päinvastoin vain uskottavuutta ja lisäarvoa Helsingille ja kaupungin markkinoinnille.

– Se on viesti siitä, että tämmöistä toimintaa pidetään tärkeänä konsernin ylintä johtoa myöten.

Samoin puolustautuu Sinnemäki. Hänen mielestään hän on parempi hallitustyöläinen apulaispormestaruutensa takia.

– Minulla on ikään kuin hengityksessäni jo ymmärrys, että mitä Helsingin kaupungin valtuusto on tavoitellut esimerkiksi strategiassaan, Sinnemäki sanoo.

Myös Helsingin kaupungin lakimies Rope puolustaa Helsingin pormestareita.

– Laissa ei ole kieltoa, että Helsingin kaupungin johdossa olevat ihmiset eivät voisi olla yhtiöiden hallituksen jäseninä.

Asia on kuitenkin otettu huomioon Ropen mukaan jokaisen hallitusjäsenen kohdalla.

– Sellaista tilannetta ei saa syntyä, että joku henkilö olisi niin jatkuvasti esteellinen, että toimiminen yhtiön johdossa tulisi mahdottomaksi.

Oulussa ei ole kaksoisrooleja

Vastaava tilanne ei olisi mahdollinen kaikkialla Suomessa. Esimerkiksi Tampereella kaksoisrooleja on huomattavasti vähemmän.

Kaikkein selkein tilanne on Oulussa. Siellä kaksoisroolitus on yksinkertaisesti kielletty: kaupungin konsernijohdossa ja kaupunginhallituksessa istuvat eivät voi olla tytäryhtiöiden hallituksissa.

– Toki olemme vähän pienempi konserni kuin Helsinki. Ehkä tämä on ollut helpompi ratkaista täällä näin, pohtii Oulun kaupungin kehittämisjohtaja Marja Kariniemi.

Hän kertoo, että uuden kuntalain myötä asiat vain haluttiin tehdä selkeästi toisin, ja oikein.

Nykyään tytäryhtiöiden hallituksiin valitaan Oulussa pääsääntöisesti vain sellaisia luottamushenkilöitä, jotka eivät ole kaupunginhallituksessa tai konsernijaostossa.

– Myöskään me virkamiehet, jotka valmistelemme tytäryhtiöiden asioita, emme voi istua minkään tytäryhtiön hallituksessa, Kariniemi sanoo.

Sen sijaan tytäryhtiöiden hallituksiin pyritään muiden luottamushenkilöiden lisäksi valitsemaan ulkopuolisia eri alojen asiantuntijoita, myös hallitusammattilaisia, joita kaupunki myös kouluttaa.

– Ei laki kiellä kaksoisrooleja. Mutta kun kuntalaki muuttui, päädyimme siihen, että kaikki on helpompaa näin.

Helsingillä oma linja

Helsingissä meno on toista. Helsingissä kaupungin tytäryhtiöiden, kuten Helsinki Marketingin, hallitusten kokoonpanosta päättää kaupunginhallituksen konsernijaosto.

Konsernijaostossa istuvat sekä pormestari Jan Vapaavuori että varajäsenenä apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Konsernijaosto, jossa Vapaavuori istuu itse, päättää lopulta valitaanko hänet tytäryhtiön hallitukseen vai ei.

Helsingin kaupungin konserniohjauksen päällikkö Atte Malmström ei näe asiassa mitään kummallista.

– Ei meillekään vierasta ole, että tytäryhtiöiden hallituksiin otetaan ulkopuolisia. Mutta kategorisesti sen ei tarvitse olla ulkopuolinen.

Kuin käsikirjoitukseen kirjoitettuna Jan Vapaavuori ilmoittaa, että hän on jättäytymässä pois Helsinki Marketingin puheenjohtajuudesta. Sen takia, että pesti oli tarkoitettu alusta alkaen hänelle vain väliaikaisesti kaupungin organisaatiouudistuksen takia.

Lisäksi pesti on toki ollut hänelle mieluinen ja tärkeä pormestariuden alkuajan.

Sitä kautta hän on päässyt vaikuttamaan yhteen lempiaiheeseensa: Helsingin kansainväliseen näkyvyyteen.

Mutta ensi vuonna on aika jättää tehtävälle hyvästit.

Se lienee helpotus Vapaavuorelle, joka haluaa keventää työtaakkaansa.

Eikä tarvitse miettiä jääväämistä enää tämän asian osalta.

Sillä Vapaavuori myöntää, että jääviydessä pitää olla tarkkana. Viattoman tuntuinen päätöskin vaatii hereillä oloa.

– Aina ei tule mieleen, että pitää jäävätä itsensä. Mutta meillä on päätöksiä, jotka koskevat useita tytäryhtiötä. Eli tarkkana pitää olla.

Vapaavuoren ei omien sanojensa mukaan ole tarvinnut jäävät itseään kuin kerran.

Sinnemäellä kertoja on sitä vastoin ollut useampiakin. Sen tuntuvan tietävän kaikki: Vapaavuori ja kaupungin lakimies Rope. Myös Sinnemäki itse.

Sinnemäki on omienkin sanojensa mukaan jäävännyt itseään usein niin kaupunkiympäristölautakunnassa kuin kaupunginhallituksessakin.

Asiat ovat koskeneet esimerkiksi kaavoitusta ja tonttien vuokria sekä kaupunginhallituksessa lainan myöntämistä HEKA:lle.

Silti hän ei pidä sitä ongelmana.

– Se on osa sitä, kun käy läpi mitä asioita kokouksiin on tulossa, ja miettii mitä asioita käsittelyyn on tulossa.

"Meillä on Helsingissä tällainen välimalli." Jan Vapaavuori "Oulu voisi ottaa oppia Helsingistä"

Kaksoisroolit eivät ole Sinnemäen tai Vapaavuoren mielestä ongelma.

Vapaavuoren mukaan oppia ei tarvitse ottaa Oulusta. Pikemminkin:

– Oulu voi ihan hyvin ottaa mallia Helsingistä.

– Meillä on Helsingissä tällainen välimalli. Pyrimme välttämään kaksoisrooleja, mutta on olemassa strategisesti merkittäviä yhtiöitä, joissa kaupungilla on iso intressi olla varmistamassa kaupungin näkökulmaa.

"Pääsääntö on, että kaksoisrooleja ei saisi olla." Asko Uoti Asiantuntija kritisoi kaksoisrooleja

Kunnallisoikeuden asiantuntija Asko Uoti Tampereen yliopistosta on Vapaavuoren ja Sinnemäen kanssa eri linjoilla.

Hänen mukaansa kaksoisrooleihin tulisi suhtautua lähtökohtaisesti kriittisesti – toisin sanoen niitä tulisi välttää.

– Pääsääntö on, että niitä ei saisi olla. Kuntayhtiön hallitus ajaa yhtiön etua. Se voi olla eri kuin kunnan etu.

– Yksittäistapaukset voivat olla hyväksyttäviä. Mutta ongelma syntyy, jos ja kun jäävääminen on laajaa. Silloin henkilö ei voi hoitaa tehtäväänsä luottamushenkilönä,vaikka hänet on juuri sitä varten valittu. Se tässä on iso demokratiaongelma.

Lisäksi Uoti sanoo, että jäävääminen yksittäisen asian kohdalla voi olla helppoa. Mutta entä silloin, kun puhutaan vaikka tytäryhtiöiden ohjauksen periaatteista.

– Silloin tullaan harmaalle alueelle. Joku voi yrittää vaikuttaa asioihin suotuisasti oman yhtiön kannalta. Tämä on yksi merkittävä syy, miksi itse suhtaudun kaksoisrooleihin kriittisesti.

Uoti on huolissaan myös niistä solidaarisuuskytköksistä, joita voi syntyä, kun ollaan monta kymmentä kertaa vuodessa yhdessä konsernijohdossa.

Hän muistuttaa, että korruptiota tarkkaileva kansainvälinen järjestö Transparency International on huomauttanut Suomea rakenteellisten riippuvuuksien poistamisen tarpeista.

Uotin mukaan onkin kummallista, että uusi laki edelleen mahdollistaa kaksoisroolit.

– Kuntalain valmistelussa oltiin aluksi estämässä kaksoisroolit. Mutta ne poistettiin laista valmistelun edetessä.

Hän epäilee, että syy saattaa löytyä rahasta.

– Tosiasia on, että nämä paikat tuottavat euroja puolueiden kassaan niin sanotun puolueveron muodossa. Tätä järjestelyä ei voi pitää asianmukaisena, eikä varsinkaan perustuslaillisen hyvän hallinnon menettelynä.

Vapaavuori kieltäytyy kuvasta

Mutta vaikka Helsingin pormestarit kuinka selittävät, että asia ei ole heille tai Helsingille ongelma, ehkä se kuitenkin on sitä vähän. Ainakin pormestari Vapaavuorelle. Tai hänen maineelleen.

Helsingin kaupunginvaltuuston pikkujouluissa ruokaa tuodaan kohta pöytään. Anni Sinnemäki myöhästyy alkuruoalta haastattelumme takia.

Sinnemäelle on myös kerrottu, että toiveissa olisi ollut yhteiskuva Vapaavuoren kanssa. Mutta Vapaavuorta ei enää näy. Hän ei halua tulla kuvatuksi Sinnemäen vierellä. Hän kieltätyy. Huikkaa vielä, että Sinnemäellä tässä on enemmän jäävättävää kuin hänellä.

Ja kävelee pois.

Tampereella halutaan eroon päättäjien kaksoisrooleista – kiinteistöjohtaja eroaa itse kuntayhtiön hallituksesta

Yle: Talous ja politiikka - 1 tunti 18 min sitten

Kaksoisrooleista luopuminen saa laajaa kannatusta Tampereen poliitikoilta. Kaikki Ylen kyselyyn vastanneet valtuustoryhmien puheenjohtajat suhtautuvat myönteisesti luottamushenkilöiden kaksoisroolien karsimiseen.

Myös viranhaltijoiden hallituspaikkoihin kuntayhtiöissä olisi vastaajien mielestä kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.

Yle kysyi valtuustoryhmien puheenjohtajilta, pitäisikö Tampereella tehdä virallinen poliittinen päätös luottamushenkilöiden kaksoisrooleista luopumiseksi. Samalla kysyttiin, pitäisikö Tampereella muuttaa suhtautumista myös viranhaltijoiden sidonnaisuuksiin.

Kenenkään ei pidä toimia oman itsensä valvojana. Mikko Aaltonen Rikostutkinta kiinnitti huomion kaksoisrooleihin

Päättäjien kaksoisroolit ovat olleet kuuma puheenaihe jo pitkään Tampereella (Aamulehden artikkeli maksumuurin takana). Suurin huomio on kohdistunut SDP:n johtavan kuntapoliitikon Atanas Aleksovskin toimintaan Tampereen Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajana.

Lokakuussa Aleksovski sai syytteen luottamusaseman väärinkäytöstä, mutta kuohunta on jatkunut jo kesästä 2017.

Silloin tuli julki, että Kotilinnasäätiö oli myynyt Tampereen Nekalassa sijaitsevan tontin vuokraoikeuden rakennusyhtiö Lehto Groupiin kuuluvalle Rakennuskartiolle ilman kaupungin lupaa.

Pian tonttisotkua alkoivat tutkia sekä Patentti- ja rekisterihallitus että poliisi. Tapauksen oikeuskäsittely Pirkanmaan käräjäoikeudessa alkoi perjantaina.

Aika on ajanut kaksoisrooleista ohi. Jaakko Stenhäll

Aleksovski kiistää syyllisyytensä ja piti pitkään kiinni luottamustehtävistään. Rikossyytteen jälkeen hän kuitenkin siirtyi syrjään Tampereen kaupunginhallituksesta ja sen konsernijaostosta sekä SDP:n valtuustoryhmän johdosta. Lisäksi hän jätti pysäköintifirma Finnparkin hallituksen puheenjohtajan paikan.

Lisäksi Tampereella on puhuttu esimerkiksi tarkastuslautakunnan jäsenten kaksoisrooleista kaupungin tytäryhteisöjen hallituksissa (Aamulehden artikkeli maksumuurin takana).

Esimerkiksi Esa Kanerva (sd.) on joutunut jääväämään itsensä tarkastuslautakunnassa joka kerta, kun siellä on käsitelty ongelmiin ajautunutta Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneerausta. Kanerva on myös Tampereen Veden liikelaitoksen johtokunnassa.

Heistä tulee yhtiöiden panttivankeja. Tiina Elovaara Päätöksenteon uskottavuus koetuksella

Kokoomuksen, RKP:n ja kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Ilkka Sasi (kok.) sanoo, että heidän ryhmänsä kaupunginhallituksen jäsenet ovat jo vuodesta 2013 sitoutuneet siihen, että eivät ole valvomiensa yhtiöiden hallituksissa.

Sasin mielestä luottamushenkilön pitää itse tiedostaa, mitä tehtäviä voi ottaa vastaan.

– On lopulta kuitenkin jokaisen ryhmän ja ensisijaisesti valtuutetun omalla vastuulla tehtäviä vastaanotettaessa, ettei asema edesauta rakenteellista korruptiota, Sasi sanoo.

Vasemmistoliiton Mikko Aaltosen mielestä kaksoisroolit ovat uhka päätöksenteon toimivuudelle, läpinäkyvyydelle ja uskottavuudelle.

– Kenenkään ei pidä toimia oman itsensä valvojana, Aaltonen kirjoittaa.

Vihreiden Jaakko Stenhäll sanoo, että aika on ajanut kaksoisrooleista ohi.

– Kaupungin tytäryhteisöjen johdossa tai hallituksessa toimivien ei tulisi toimia samaan aikaan näitä ohjaavissa toimielimissä, kuten kaupunginhallituksessa, Stenhäll sanoo.

– Linjaus kaksoisrooleista luopumiseksi parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja kuntalaisten luottamusta yhteisten asioiden hoitoon, sanoo puolestaan perussuomalaisten Lassi Kaleva.

Osa kaipaa valtakunnallista linjausta

SDP:n Pekka Salmi pitäisi parhaana ratkaisuna muutosta kuntalakiin. Sinisten Tiina Elovaara kaipaa riippumatonta selvitystä ja valtakunnallista linjausta.

Elovaaran mukaan myös kansanedustajien hallituspaikat valtionyhtiöissä pitäisi tarkastella uusiksi.

– Heistä tulee yhtiöiden panttivankeja, koska osakeyhtiölain mukaan hallituksen jäsenillä on velvollisuus ajaa yhtiön etua, Elovaara sanoo.

Kiinteistöjohtajalle kaksoisrooli kävi mahdottomaksi

Ongelmattomia kaksoisroolit eivät ole myöskään viranhaltijoille. Tämän on huomannut muun muassa Tampereen kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm. Hän on juuri luopumassa hallituspaikasta pirkanmaalaisia toisen asteen koulutuksen kiinteistöjä omistavassa Tredu-Kiinteistöt Oy:ssä.

Kaksoisroolini ei varmaan ole näyttänyt hyvältä ulospäin. Virpi Ekholm

Ekholm kertoo, että jätti eroanomuksen lokakuun lopussa ja on lopettamassa tehtävät hallituksessa vuodenvaihteessa.

Hallitusjäsenyyden synnyttämä esteellisyys on käytännössä estänyt Ekholmin osallistumisen Tampereen seudun ammattiopiston Tredun palveluverkon kehittämiseen.

– En pysty olemaan valmistelussa mukana, mikä olisi kuitenkin tärkeää, koska kaikki resurssit tarvittaisiin, Ekholm sanoo.

Lisäksi Ekholm arvioi, että hänen kaksoisroolinsa ei varmaan ole näyttänyt hyvältä ulospäin.

Tredu-Kiinteistöt on perustettu omistamaan, rakennuttamaan ja vuokraamaan muun muassa Tredun käyttämiä kiinteistöjä. Tredun palveluverkon kehittäminen vaikuttaa siis suoraan Tredu-Kiinteistöjen toimintaan.

Tampere omistaa Tredu-Kiinteistöistä noin kaksi kolmasosaa. Loput yhtiöstä on yhdentoista muun pirkanmaalaisen kunnan hallussa.

Ylen kyselyssä valtuustoryhmien puheenjohtajat kaipaavat lisää avoimuutta myös viranhaltijoiden sidonnaisuuksiin.

– Virkamiesten kaksoisroolit pitäisi ottaa myös tarkasteluun, Pekka Salmi sanoo.

– Perusteluna kaksoisrooleista luopumiseen on heidän kohdallaan luottamuksen säilyminen virkamiesvalmisteluun, Lassi Kaleva sanoo.

Ympäristö- ja kehitysjohtaja istuu ICT-yhtiön hallituksessa

Tampereelta on edustus myös kriittisen julkisuuden kohteena olleessa ICT-yhtiössä Kuntien Tierassa.

Lokakuussa Helsingin Sanomat kirjoitti Espoon päättäjien kaksoisrooleista kuntaorganisaatioiden omistamassa yhtiössä. Artikkelissa julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen sanoo muun muassa, että vuoden 2017 lakimuutoksen jälkeen kaksoisroolien välttämiseksi ”pitää nimetä hallitukseen edustaja, joka ei toimi kunnassa samalla alalla kuin yhtiö."

Tampereesta tuli Kuntien Tieran omistaja vuonna 2017. Keväällä 2018 Tampereen ympäristö- ja kehitysjohtaja Kari Kankaala tuli valituksi Tieran hallitukseen.

Kankaala johtaa Kestävä Tampere -ohjelmaa, joka on osa sähköisiä palveluja ja kestävää kehitystä edistävää Smart Tamperetta.

Kestävä Tampere -ohjelmaan kuuluvat muun muassa sellaiset projektit kuin Energiaviisaat kaupungit EKAT ja STARDUST. Niissä kehitetään muun muassa älykkäitä energiajärjestelmiä ja vähäpäästöisiä sekä energiatehokkaita ICT-ratkaisuja.

Kankaala arvioi, että hänen hallituspaikkansa ICT-palveluja tarjoavan Kuntien Tieran hallituksessa ei kuitenkaan ole ongelma.

– Kestävä Tampere 2030 -ohjelma on puhtaasti erilaisia hiilineutraaliuteen tähtääviä toimenpiteitä. Minulla ei ole ollut, eikä minulla ole nyt eikä jatkossakaan mitään tekemistä Tampereen kaupungin IT-hankintojen tai ICT-kehittämisen kanssa. En näe, että olisin mitenkään samalla alalla, Kankaala sanoo.

– Tiera ei tarjoa sellaisia palveluja, joista olisin työni puolesta kiinnostunut, Kankaala jatkaa.

Kankaala sanoo, että rooli Kuntien Tieran hallituksessa liittyy muun muassa hänen aiempaan kokemukseensa hallitustyöskentelystä.

Tietohallintojohtaja: "Ohjausryhmän jäsenyys ei ole ongelma"

Tampereelle palveluja Kuntien Tieralta tilaa tietohallintojohtaja Jarkko Oksala. Oksala istuu Kuntien Tieran tietohallintopalveluiden ohjausryhmässä.

Oksalan mielestä tämä ei ole ongelma.

– Ohjausryhmässä käsitellään kyseiselle ohjausryhmälle rajatun kokonaisuuden ja siihen liittyvien palvelujen kehittämistä, ei yhtiön asioita laajemmin. Ohjausryhmä ei ole päätösvaltainen, eikä sen jäsenyydestä makseta palkkiota, Oksala sanoo.

Oksalan mukaan asetelma ei tuo Kuntien Tieralle muita alan yrityksiä haittaavaa kilpailuetua.

– Kuntien Tiera on vain yksi tapa kehittää ICT-palveluja, erityisesti kuntien rajat ylittäviä yhteisiä palveluja. Kuntien Tieran rooli on koordinoida kokonaisuuksia ja tarvittaessa hankkia palveluiden tarvitsemat ICT-ratkaisut yleensä kilpailuttamalla markkinoilta, Oksala sanoo.

Tampere on ottanut käyttöön Kuntien Tieran palveluista muun muassa ICT-laitteiden, -ohjelmistojen ja -palveluiden hankintaan kehitetyn verkkokaupan, palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän sekä liikkuvaa työtä tukevan kotihoidon toiminnanohjauspalvelun.

Näissä tapauksissa palveluiden tarvitsemat ICT-ratkaisut on hankittu markkinoilta kilpailuttamalla.

Lue lisää:

Jan Vapaavuori istuu yrityksen hallituksessa, jota Helsingin pormestarina itse valvoo – tutkija kummeksuu: ”Kaksoisrooleja ei saisi olla”

Oikeuskäsittely alkoi: Tampereen keskeistä vaikuttajaa syytetään 775 000 euron vahingon aiheuttamisesta

Demaripoliitikon rikossyyte kuohuttaa Tampereella – Atanas Aleksovski jää syrjään valtuustoryhmän puheenjohtajan paikalta

Pormestari Lylyn kytkökset golfkenttäveivauksessa yllättivät osan Tampereen valtuutetuista – silti moni hyväksyy toiminnan

Kotilinnasäätiön tonttikaupasta rikostutkinta

Tampereen Kotilinnasäätiön tonttisotkusta alkoi viranomaistutkinta

Kehitys-lehti: Afrikan maita uhkaa ”täydellinen velkamyrsky”

Salkunrakentaja - Su, 16/12/2018 - 21:26
Ulkoministeriön julkaisema globaaleihin kehityskysymyksiin erikoistunut Kehitys-lehti pelkää, että jopa puolet Saharan eteläpuoleisen Afrikan maista saattavat olla pian velkavaikeuksissa.

Suomen hävittäjähankinnat herättävät kiinnostusta maailmalla – tilaisuutta aiotaan hyödyntää

MTV3 - Su, 16/12/2018 - 19:21
Hävittäjähankinnat ovat herättäneet maailmalla kiinnostusta myös suomalaisista yrityksistä.

Raha ei riitä sähköautoihin

Talouden tulkki - Su, 16/12/2018 - 19:15

Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti ohjelman, jolla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt saataisiin loppumaan vuoteen 2045 mennessä. Kaunis mutta epärealistinen ajatus.

Ministeriön ohjelma edellyttää, että Suomessa olisi jo runsaan kymmenen vuoden kuluttua 670 000 sähköautoa. Nyt niitä on 20 000, joten joka vuosi tästä eteenpäin yli puolet ostettavista autoista eli noin 60 000 uutta autoa vuosittain kulkisi sähköllä, jos ensirekisteröintien määrä säilyisi sadantuhannen tuntumassa.

Suomessa ostattavien autojen mediaanihinta on noin 10 000 euroa ja auton keski-ikä 12 vuotta. Autokanta on vanhentunut vuosi vuodelta, ja vain varakkaimmat kotitaloudet ajavat uusilla tai sähkökäyttöisillä autoilla. Valtiovalta uskoo ohjaavansa kaikki tuloihin katsomatta vaihtamaan vanhat autonsa uusiin sähköisiin korottamalla polttoaineveroa ja lisäämällä hankintatukia.

Ministeriön asiantuntijaryhmältä unohtui ilmeisesti laskukone kotiin, sillä autokannan uudistaminen tavoitteiden mukaiseksi maksaisi kymmenessä vuodessa noin 10 miljardia euroa, jos oletetaan, että sähkökäyttöisten perheautojen keskihinta putoaisi 30 000 euroon. Lisäksi kertalatauksella pitää saavuttaa yli 500 kilometrin toimintasäde säässä kuin säässä ennen kuin sähkö voi yleistyä muuten kuin kaupunkiautoissa.

Autoilun sähköistämisessä puhutaan saman kokoluokan investoinnista kuin hävittäjähankinnoissa. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot tai valtion verotulot eivät kasva riittävästi sähköistämisen rahoittamiseen. Joka vuosi pitäisi ottaa miljardi euroa lisää velkaa, jos tavoite halutaan saavuttaa. Samalla on hyvä muistaa, että kotitalouksien ja valtion velkaantumisaste on jo nyt korkeampi kuin koskaan historiassa. 

Lukuihin pitää lisätä sähköverkon uudistamisen ja latauspisteiden rakentamisen kustannukset, jotka tulevat nostamaan sähkön hintaa tuntuvasti, ja sähköautojen elinkaarikustannuksia on muutenkin vaikea arvioida. Esimerkiksi akkujen valmistuksessa käytettävien harvinaisten maametallien hintakehitystä on mahdoton ennustaa muuten kuin olettamalla niiden arvon nousevan lähivuosina tuntuvasti.

Kymmenen vuotta autokannan uudistamisessa on lyhyt aika. Ministeriön kannattaisi laatia perusteelliset vaikuttavuusarviot ja laskelmat sen sijaan, että julkisuuteen tarjoillaan utopistisia unelmia.

Tämä mies teki pelialalla hattutempun ja rikastui – nyt hän kertoo, miten pelaaminen on suuren muutoksen kynnyksellä: "Seuraava hitti on yhtä iso kuin Facebook"

Yle: Talous ja politiikka - Su, 16/12/2018 - 17:11

Kun innokas pelaaja pohtii joululahjatoiveita, valinta on vaikea. Kannattaisiko ostaa Xbox, Playstation vai Nintendo? Riittävätkö rahat huippuunsa viritettyyn pelitietokoneeseen?

Entä kännykkä? Uudella luurilla voisi pelata hittipeli Fortnitea missä tahansa.

Valintaan vaikuttaa se, mihin rahat riittävät, mille laitteelle on tarjolla parhaat pelit ja – tämä on tärkeää – millä kaverit pelaavat. Tässä mielessä juuri mikään ei ole muuttunut parissakymmenessä vuodessa.

Tulevaisuudessa nämä eivät kuitenkaan ole enää pelaajan päällimmäisiä kysymyksiä, väittää peliyrittäjä Kristian Segerstråle.

Tulevaisuudessa kaikilla laitteilla voi pelata samoja pelejä. Kaikki pääsevät samaan pelimaailmaan niin kännykällä, tietokoneella kuin pelikonsolillakin.

– Peliala on tilanteessa, jossa seuraava iso kasvuaalto ei enää synny siitä, että markkinoille lanseerataan uusi pelikonsoli, virtuaalilasit tai joku seuraavan sukupolven mobiililaite, Segerstråle sanoo.

– Kasvu syntyy siitä, että me pelinkehittäjät opimme tekemään pelejä, joita voi pelata millä tahansa laitteella ja kenen kanssa tahansa.

Mårten Lampén / Yle Kolme kertaa oikeassa

Miksi meidän kannattaa kuunnella Kristian Segerstrålea?

Yhdysvaltain Piilaaksossa asuva suomalainen on ollut oikeassa ennenkin. Itse asiassa hän on tehnyt hattutempun.

  1. Kristian Segerstråle uskoi kännykkäpeleihin ja perusti vuosituhannen vaihteen jälkeen Lontoossa Macrospace-yhtiön. Myöhemmin tuo yhtiö listautui Glu Mobile -nimellä yhdysvaltalaiseen teknologiapörssiin.
  2. Seuraava pelialan ilmiö olivat Facebook-pelit. Muut suomalaiset pelikehittäjät eivät sosiaalisen median nousukiitoon ehtineet, mutta Segerstråle perusti Playfish-yhtiön ja myi sen myöhemmin yhdysvaltalaiselle pelijätti Electronic Artsille noin 300 miljoonalla dollarilla.
  3. Kolmannen kerran Segerstråle osui oikeaan sijoittaessaan rahojaan suomalaiseen peliyhtiö Supercelliin.

Talouselämä-lehden mukaan Segerstråle on “pelialan kultasormi”.

Viime vuodet Segerstråle on toiminut yhdysvaltalaisen Super Evil Megacorpin toimitusjohtajana. Kuusikymmenhenkinen yhtiö on kerännyt 60 miljoonan dollarin rahoituksen. Yhtiö ryhtyi ensimmäisten joukossa tekemään kännykkäpelaamisesta urheilua.

Vastaansa se sai esimerkiksi kiinalaisen Tencentin ja Supercellin. Segerstrålen mukaan Vainglory-pelillä on kuukausittain "miljoonia pelaajia".

Tämä artikkeli ei kuitenkaan kerro kännykkä-urheilusta. Kristian Segerstrålen mukaan pelimaailmassa on käynnissä jotain vielä suurempaa.

Yhtä iso kuin Facebook

Kristian Segerstråle noutaa vieraalleen kahvit helsinkiläishotellin aamiaisravintolassa. Peliyrittäjän ääni on käheä, sillä Piilaaksosta saapunut bilebändi Coverflow on soittanut edellisenä iltana Slush-bileissä – ja sen jälkeen kosketinsoittaja Segerstråle päätyi saunan kautta hyiseen Suomenlahteen.

Hän kertoo, että pelialan mannerlaatat ovat liikkeessä.

– Tähän asti useimmat pelitalot ovat kehittäneet pelejään joko kännyköille, konsoleille tai tietokoneille. Pian samaa peliä voidaan pelata kaikilla laitteilla. Fortnite on istuttanut sen ajatuksen, että tämän pitää olla mahdollista, Segerstråle sanoo.

Yhdysvaltalaisen Epic Gamesin Fortnite on Segerstrålen mukaan ensimmäinen esimerkki kaikilla alustoilla pelattavasta hittipelistä. Fortnitella on tänään yli 200 miljoonaa aktiivista pelaajaa.

Ammattislangilla tällainen monilla eri alustoilla pelattava peli on cross platform.

Segerstrålen mukaan monta kertaa suurempi menestys odottaa sitä, joka luo ensimmäisen post platform -hitin. Tällä termillä Segerståle tarkoittaa peliä, jota kännykkä-, konsoli- ja pc-pelaajat voivat pelata yhdessä – ja aidosti tasa-arvoisina.

Fortnite on menestystarina, mutta ei vielä tätä visiota toteuta.

– Fortnitessa kännykkäpelaaja pystyy liittymään samaan pelin pc-pelaajien kanssa, mutta se ei tapahdu automaattisesti. Näin ei haluta tehdä, koska mobiilipelaaja ei ole yhtä kilpailukykyinen, Segerstråle sanoo.

– Se on tällä hetkellä vähän kuin pelaisit jalkapalloa repullinen tiiliä selässäsi.

Tulevaisuudessa siintää kuitenkin peli, joka ylittää kaikki raja-aidat ja yhdistää kaikki maailman pelaajat samaan pelikokemukseen. Se, joka siihen kultasuoneen ensimmäisenä osuu, on Kristian Segerstrålen mukaan pelialan seuraava supermenestyjä.

– Pelillä tulee olemaan suunnilleen samanlainen käyttäjämäärä kuin suurimmilla sosiaalisen median palveluilla. Puhutaan miljardeista käyttäjistä, hän sanoo.

Mårten Lampén / Yle Moni asia muuttuu

Omaa yhtiötään Segerstråle on viemässä uusille ja entistä suuremmille "post platform"-markkinoille. Super Evil Megacorp julkaisi joulukuussa testiversion Vainglory-pelinsä pc-versiosta, ja kertoi yhteistyösopimuksesta kiinalaisen internetjätti NetEasen kanssa.

Viralliset pc- ja macintosh-versiot Vainglory-pelistä julkaistaan ensi vuoden alussa ja konsoliversiot vuoden loppuun mennessä.

Segerstrålen mukaan yhtiöllä on pelimoottori, jonka ansiosta peli tulee toimimaan yhtä hyvin vanhoilla kännyköillä kuin uusilla konsoleilla.

– Yhtä tärkeää on, että olemme kehittäneet myös ohjaamista niin, että nämä alustat ovat keskenään tasavertaisessa asemassa. Silloin ei ole väliä, kuka pelaa milläkin laitteella – eikä alusta ole se tärkein tekijä siinä, miten kilpailukykyinen olet, Segerstråle sanoo.

Jos Kristian Segerstrålen visio toteutuu, moni asia muuttuu.

1. Pelin suunnittelu

Ensin on mietittävä, millaisessa pelissä voi toteutua tasa-arvoisuus eri alustojen välillä. Kristian Segerstrålen mukaan sitä voi olla mahdotonta luoda suosittuihin ensimmäisen persoonan näkökulmasta pelattaviin first person shootereihin eli fps-peleihin.

– Jos haluat kääntyä 180 astetta ympäri ja ampua, kännykkä tai peliohjain ei ole koskaan yhtä nopea kuin hiiri ja näppäimistö, hän sanoo.

– Se ei kuitenkaan ole ongelma, jos pelissä ajentaan esimerkiksi panssarivaunuilla – silloin ei tarvitse kääntyä nopeammin kuin mihin hitain laite pystyy.

Toinen kysymys on se, miltä näyttää kaikilla laitteilla pelattavan pelin käyttöliittymä.

– Luulen, että peliala voi oppia Netflixin ja Facebookin kaltaisista internet-palveluista, jotka ovat olleet cross platform jo tosi kauan.

2. Moottorit uusiksi

Kristian Segerstrålen mukaan pelien grafiikkamoottorit eivät tue pelikehitystä kaikille alustoille. Unityn, Unrealin ja CryEnginen kaltaiset työkalut tehtiin aikana, jolloin kännykkäpelaamista ei juuri ajateltu.

– Epic Gameskin teki hirvittävästi työtä pelimoottorinsa kanssa, jotta sai Fortniten toimimaan mobiilipuhelimella. Siitä huolimatta, jos pelaat Fortnitea melko uudellakin kapulalla, näytön päivitys ontuu.

Uusien työkalujen luomiseen voi Segerstrålen mukaan mennä vuosia.

– Tästä on hyötyä meidän kaltaiselle yhtiölle, joka on alusta lähtien lähtenyt rakentamaan pelimoottoriaan mobiilialustaa varten.

3. Kulut kasvavat

Menestyspelin tekeminen on miljoonien eurojen, jopa kymmenien miljoonien eurojen investointi. Kun peli tehdään entistä useammalle laitteelle, hinta nousee entisestään.

Pelejä on myös ylläpidettävä kaikilla pelialustoilla. Kun peliin tehdään uusia päivityksiä, ne on hyväksytettävä laitevalmistajilla ja tuotava yhtä aikaa tietokoneille, konsoleille ja matkapuhelimille.

– Yritysten on kehitettävä tätä varten melkoinen koneisto, Segerstråle sanoo.

4. Markkinoinnista helpompaa

Pelien markkinointi on paljon kalliimpaa kuin niiden kehittäminen. Monialustamaailmassa yhtiöt saavat paljon etua siitä, että sama markkinointiviesti voidaan kohdistaa koko pelaajakunnalle.

– Samalla tavoin myös viraalimarkkinointi toimii paremmin. Ihmiset suosittelevat pelejä toisilleen, eikä sillä ole merkitystä, mikä pelilaite heillä on käytössään.

5. Konsolipelejä ilmaiseksi

Suurin osa konsolipeleistä myydään yhä kymmenien eurojen kappalehintaan, mutta menestyvimmät kännykkäpelit ovat ilmaisia.

Tämä on mahdollista, koska kännykkäpelikehittäjien liiketoimintamalli perustuu pelin sisäisiin tuotteisiin, joita ostamalla pelaajat voivat edistää peliään.

Segerstrålen mukaan kännykkäpelien liiketoimintamalli tulee yleistymään myös konsoleissa.

– Cross platform -pelit tulevat mitä suuremmalla todennäköisyydellä olemaan ilmaisia. Yritykset eivät voi toimia eri liiketoimintamalleilla konsoleilla ja kännyköillä, Segerstråle sanoo.

6. Vähemmän rahastusta

Samalla kun kännykkäpelaamisen liiketoimintamalli hiipii konsolimarkkinoille, kännykkäpeleistä siivotaan härskeimmät rahastukset.

– Kännykkäpeleissä on joskus yritetty ottaa pelaajilta mahdollisimman paljon rahaa mahdollisimman nopeasti. Useimmat pelit eivät sitä tee, mutta tarpeeksi moni on yrittänyt, jotta mobiilipelit ovat saaneet joskus huonon maineen, Segerstråle sanoo.

Jatkossa rahastusstrategia ei toimi.

– Pc- tai konsolipelaaja ei koskaan hyväksyisi sellaista toimintamallia.

Miten käy Sonylle, Microsoftille ja Nintendolle?

Kaikki laitevalmistajat eivät ole tilanteesta innoissaan. Esimerkiksi Sony ilmoitti ensin, että sen konsolilla ei pelattaisi Fortnitea yhdessä Nintendo- ja Xbox-pelaajien kanssa.

Yhtiö joutui kuitenkin muuttamaan mielensä. Fortniten yli 200 miljoonan pelaajan massa muuttaa markkinaa.

– Konsolivalmistajat eivät tulevaisuudessa pysty pitämään pelialustaansa suljettuina ympäristöinä, Kristian Segerstråle sanoo.

Konsolimaailmassa tärkeimmät pelit ovat tähän asti olleet laitevalmistajien käsissä. Sonylla on Horizon Zero Dawninsa, Nintendolla Zeldansa ja Microsoftilla Halo-sarjansa. Nämä pelit ovat tarjolla vain yksinoikeudella vain yhdelle laittelle. Ne venyttävät pelikonsolin kyvyt äärimmilleen ja tarjoavat usein näyttävimmän pelikokemuksen.

Segerstrålen mukaan tällaiset huippupelit pysyvät jatkossakin konsolivalmistajien omina myyntivaltteina.

– Loppupeleissä kuluttajille on kuitenkin vielä tärkeämpää päästä pelaamaan yhdessä kavereiden kanssa, kuin saada kaikkein innovatiivisimmat pelit.

Itsenäisille pelikehittäjille monella alustalla pelattavien pelien tekeminen on joka tapauksessa liian houkutteleva mahdollisuus ohitettavaksi.

Mårten Lampén / Yle Miksi et kehitä pelejä Suomessa?

Joulun lähestyessä Yhdysvalloissa asuva peliyrittäjä teki yllättävän havainnon. Tänä vuonna lapset eivät rasita luontoa turhalla muovirojulla.

– Tämä on ensimmäinen joulu, kun en osta lapsille mitään muovikrääsää – vain virtuaalituotteita, Segerstråle sanoo.

– Kun miettii missä kunnossa meidän planeettamme on, niin niihin voi laittaa rahaa hyvällä mielellä.

Millaisia virtuaalilahjoja alle kymmenvuotiaat pojat siis toivovat? Segerstrålen mukaan joulun hitti on Fortnite-pelihahmoille tehnyt koristeet ja muut virtuaalituotteet.

Pohjoissipoossa kasvanut Kristian Segerstråle lähti armeijan jälkeen Isoon-Britanniaan ja sieltä Yhdysvaltoihin. Nyt hän asuu San Mateossa vaimon ja kolmen poikansa kanssa.

Miksi et rakenna peliyhtiötä Suomessa – tämänhän kerrotaan olevan pelimaailman mekka?

– Suomi on vain yksi pelialan mekoista. Se on hyvä muistaa, ettei menestys mene päähän, Kristian Segerstråle sanoo.

– Ensimmäisen sukupolven pelimoottoreiden tullessa markkinoille Briteissä tehtiin Tomb Raiderin ja Colin McRae Rallyn kaltaisia ikonisia pelejä. Se saattoi nousta peliväen päähän – tänään Englannissa ei ole enää tällaisia isoja studioita, Segerstråle sanoo.

Suomessa on Segerstrålen mukaan upeaa osaamista, tiivis pelinkehittäjien yhteisö ja myös rahoitusta hankkeille.

– Kaikki edellytykset menestyksen jatkumiseen löytyvät, mutta muuallakin on nälkäisiä uusia tekijöitä.

Luomutukien loppu nitistää aloitushalut farmareilta – kauppa pelkää aukkoja kotimaisen luomun hyllyille

Yle: Talous ja politiikka - Su, 16/12/2018 - 16:07
Luomu kasvaa
  • Luomun myynti kasvanut 12-15 prosentin vuosivauhtia jo pitkään.
  • Eniten luomuna ostetaan: hedelmät, maito, vihannekset, munat ja kahvi.
  • Myydyimmät yksittäiset luomutuotteet: banaani, kevytmaito ja jauheliha.
  • Luomun markkinaosuus Suomen elintarvikemarkkinoista on reilut 2 prosenttia. Lähde: Pro luomu

Vuosia jatkunut kotimaisen luomutuotannon kasvu uhkaa tyrehtyä ensi vuonna tukirahojen loppumiseen kesken kauden. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ilmoitti itse rahojen loppumisesta.

– Luomutuotantoon tälle ohjelmakaudelle varattu 326 miljoonaa euroa on nyt käytetty. Uusia luomusitoumuksia ei voida enää tehdä, ellei rahaa jostain saada. Oma näkemykseni on, että rahaa pitäisi saada tähän tilanteeseen, Leppä kertoo.

Luomusitoumuksilla Jari Leppä tarkoittaa vuosien 2019–2020 tukea aloitteleville luomutiloille.

Tuontiluomua tilalle?

Tukihanan sulkeutuminen voi tietää hankaluuksia kotimaisten luomutuotteiden riittävyydelle kaupoissa. Luomun kysyntä kun on kasvanut vuosia ja reipasta kasvua odotetaan lähivuosillekin.

Yle Uutisgrafiikka

– Tietysti tilanteesta on syytä olla huolissaan. Jos luomun kysyntä lisääntyy, mutta tarjonta ei, kyllä se aukkoja hyllyille aiheuttaa pitkällä aikavälillä. Meidän kaikkien pitää tehdä töitä sen eteen, että näin ei pääse tapahtumaan, sanoo S-ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu.

Alarotu pitää aloitteleville luomuviljelijöille tarkoitettua "siirtymäajan tukea" tärkeänä tekijänä luomualalle.

– Ajan kanssa käy kyllä niin, että jos kotimaista tuotantoa ei saada (riittävästi) niin pikkuhiljaa ulkomaiset tuotteet valtaa hyllypaikat, Alarotu sanoo.

Ilkka Alarotun mukaan tuontiluomu voi aikaa myöten vallata paikkoja kaupan hyllyillä, jos kotimaista tuotantoa ei saada riittävästi lisää.Jyrki Ojala / Yle Lisärahaa 10–15 miljoonaa euroa

Luomualan organisaatiot vaativat, että luomutuotannon laajeneminen Suomessa turvataan lisärahoituksella. Luomualan laskelmien mukaan luomuun siirtyvien tilojen luomukorvauksiin tarvittaisiin noin 10–15 miljoonaa euroa lisää vuosille 2019-2020. Leppä on summasta samoilla linjoilla.

– Vuosittainen lisärahan tarve olisi noin 13–14 miljoonaa euroa. Puolet EU-rahaa, puolet kansallista rahaa, jotta uusia luomusitoumuksia pystytään tekemään samaa tahtia kuin tänä vuonna on syntynyt.

Summa ei ole suuri, kun sitä vertaa kaikkeen Suomen maatalouden, yhteensä miljardiluokan tukiin. Lepän mukaan lisärahaa yritetään nyt kaivaa.

– Sitä nyt etsitään ja oma toiveeni on, että rahoitus saataisiin kasaan ja pystyttäisiin tässä asiassa etenemään niin kuin tähänkin asti. Mutta se vaatii myös EU-sitoumuksen, pelkällä kansallisella rahalla emme uusia luomusitoumuksia saa liikkeelle.

Tavoitteesta jäädään

Jos lisäraha heltiää, Suomen luomuala laajenee noin 45 000 hehtaaria ja luomun osuus nousee noin 15 prosenttiin peltopinta-alasta. Nyt luomun osuus on noin 13 prosenttia. Hallituksen oma tavoite on, että 20 prosenttia peltoalasta on luomutuotannossa vuonna 2020.

– Vaikuttaa siltä, että maaseutuohjelmassa ei alunperinkään varattu riittävästi rahaa luomukorvauksiin, luomuväki murahtaa tiedotteessaan.

Leppä myöntää asian.

– No se on totta. Tuo varattu summa on päätetty viime vaalikaudella, ja se ei riitä toteuttamaan ohjelmakauden 16 prosentin tavoitetta, eikä tätä isompaa 20 prosentin tavoitetta. Se on ihan selvä. Ajatuksena on varmasti silloin ollut, että osa siirtyy luomuun, vaikka sitoumuksia ei saadakaan tehtyä, Leppä arvioi.

Luomuinfoissa vähän väkeä

Näin ei nyt näytä käyvän. Luomutilaa harkitsevien infoihin on saapunut niukalti kiinnostuneita laajalti ympäri maata ja määrä on suorastaan romahtanut viime talvesta. Se heijastuu jo ensi vuonna aloittavien luomutilojen määrään.

Sampsa Heinosen mukaan luomuun voi siirtyä ilman tukiakin, mutta siihen valmiita on vähän.Jouni Immonen / Yle

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylitarkastaja Sampsa Heinonen uskoo, että tilojen määräkehitys kääntyy laskuun tukirahojen loppumisen seurauksena.

– Luomuun voi toki siirtyä ilman tukisitoumuksiakin, mutta kyllä kokemus on näyttänyt sen, että innokkaita on kovin paljon vähemmän ja suuntautuu joihinkin erikoistuotantomuotoihin. Luomutilojen määrä kääntyy vähitellen laskuun, Heinonen arvioi.

Yle Uutisgrafiikka

Leppäkin myöntää, että notkahdus voi tulla, mutta suhtautuu silti positiivisesti luomun tulevaisuuteen.

– Kyllä luomuun siirrytään ja siihen kannattaakin siirtyä. Luomutuotteet ovat markkinoilla haluttuja ja niiden markkinahinta on sitä kautta myös tuottajalle parempi. Kannustan siirtymään luomuun, jos sellaisia aikeita on.

Hallituksen pikapäätöksiin lisärahan osalta ei kannata isoja vetoja lyödä. Leppä myöntää suoraan, että ajasta voi mennä tiukoille.

Luomuneuvoja Rosita Isotalo neuvoi Sanna Mäkeä luomuun siirtymisessä infotilaisuudessa, joka pidettiin Salossa viime maanantaina.Berislav Jurišić / Yle

– Töitä sen eteen tehdään. Mutta ehdottomasti seuraavissa hallitusneuvotteluissa tämä pitää olla kirkkaana mielessä.

Ministeriön esitys: Osakkeenomistajat saavat lisää vaikutusmahdollisuuksia

Salkunrakentaja - Su, 16/12/2018 - 15:58
Lakiuudistusta ansiosta pörssiyhtiöiden osakkaat pystyvät jatkossa vaikuttamaan paremmin muun muassa yhtiön palkitsemispolitiikkaan.

Kuinka paljon autossasi on hevosvoimia? Tallien lantakasoista voitaisiin tuottaa polttoainetta kaasuautoihin

Yle: Talous ja politiikka - Su, 16/12/2018 - 11:00
Tästä on kyse
  • Hevosenlannan hyötykäytössä riittää paljon parannettavaa.
  • Hallituksen kärkihankkeessa hevosyrittäjiä on kannustettu yhteistyöhön ja lannan hyötykäyttö on synnyttänyt myös uutta liiketoimintaa.
  • Suomessa on 16 000 hevostallia, hevosenlantaa muodostuu noin 650 000 tonnia vuodessa.

Hevosenlannan ravinteet ja energia voitaisiin käyttää hyödyksi paljon nykyistä paremmin. Varsinkin pienille hevostalleille lanta voi olla kallis kuluerä.

– Jos hevostallilla ei ole omia peltoja, lanta joudutaan usein toimittamaan pois. Kuljetuskustannukset ovat suurin menoerä, sanoo HELMET – Hevosenlanta menestystarinoiksi -hankkeen projektipäällikkö Matti Arffman Envitecpolis Oy:stä.

Arffman on vetänyt kaksi vuotta hallituksen kärkihanketta, jossa on tarkoitus saada hevosenlannasta entistä enemmän irti ravinteina ja energiana.

Suomessa hevosenlantaa syntyy noin 650 000 tonnia vuodessa.

– Määrästä noin 70–80 prosenttia päätyy pelloille ravinteina, mutta loppuosan käyttöön voi keksiä uusia tapoja. Esimerkiksi lannanpoltto on vielä vähäistä, mutta esimerkiksi hevosenlantaa käyttäviä biokaasuhankkeita on noussut esiin.

Lannasta biokaasua

Lahden Jokimaan raviradan viereen aiotaan rakentaa biokaasulaitos, joka käyttää hevosenlannan lisäksi muun muassa viljankuorta sekä elintarvike- ja panimoteollisuuden sivutuotteita.

Laitoksen tuottama kaasu riittää esimerkiksi noin 600 kaasuauton vuotuiseksi polttoaineeksi.

– Raviradan ympäristön hevostalleissa on noin 200 hevosta. Nyt lantaa viedään Järvenpäähän poltettavaksi, mutta jatkossa olisi laitos lähellä, arvioi Matti Arffman.

Esimerkiksi lannanpoltto on vielä vähäistä, mutta esimerkiksi hevosenlantaa käyttäviä biokaasuhankkeita on noussut esiin. Matti Arffman

Lahden biolaitoshankkeessa mukana on energiayhtiöitä, joista Nivos on rakentanut vastaavan tyyppisen jo Hyvinkäälle. Arffmanin mukaan Lahden malli voisi toimia muidenkin raviratojen ympäristössä.

Luonnonvarakeskuksen mukaan noin neljäsosa hevosenlannasta kompostoidaan joko tallien yhteydessä tai muualla keskitetysti. Osa päätyy maatalouteen, osa viherrakentamiseen ja osa puutarhoihin.

– Prosessointi biokaasuna on tärkeä mahdollisuus erityisesti suurten tallien ja hevosalan keskittymien lannoille, erikoistutkija Sari Luostarinen sanoo.

Hevosen ja muiden tuotantoeläinten lannan polttoa energiantuotannossa vauhditettiin myös lakimuutoksella marraskuussa. Poltto korkeintaan 50 megawatin laitoksessa ei vaadi enää jätteenpolttolupaa.

– Tulevaisuudessa enintään noin 100 000 tonnia hevosenlantaa voisi mennä poltettavaksi, mutta lakimuutoksen vaikutuksen aikataulu jää nähtäväksi. Muutos hyödyttää lähinnä suurempia hevostiloja, joiden kannattaa rakentaa kattila, joka täyttää polttolämpötilavaatimukset, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Sami Rinne.

Talliyrittäjän lantalan lämpö ei mene harakoille

Hevosenlannasta voi olla nykyistä enemmän apua myös pienissä paikallisissa lämmitysjärjestelmissä.

Mäntsäläläinen luomutilallinen ja yrittäjä Tiina Ahlqvist asennutti ensimmäisen lämmöntalteenottojärjestelmän 15-paikkaiseen hevostalliinsa vuonna 2004. Hevoskarsinoiden lattiavaluun asennettiin putkia, joissa kiertävä vesi lämmitettiin karsinoiden kestokuivikepatjan avulla.

– Olen 40 vuotta käyttänyt hevosille olkea. Lämmin patja on hyvä nukkua ja hevonen voi myös syödä olkea. Tuli mieleen, että voisimme hyödyntää lämpöä. Saimme tallin sosiaalitilan lattialämmityksen tästä.

Hybridivaraajassa lämpötilaa voidaan nostaa esimerkiksi aurinkosähköllä. Mäntsäläläistallissa varaajan vesi lämpenee lantalasta ja kuivikepatjasta kerätyllä lämmöllä.Petri Niemi/Yle

Viime vuonna Ahlqvistin tallin lantalan ja viiden karsinan lattiavalun alle laitettiin entistä tehokkaampi keräysputkisto. Hevosenlantapatja lämmittää keräysnesteen, ja lämpö kerätään uuteen hybridivaraajaan.

– Tässä systeemissä lannan tilavuus pienenee kolmasosaan, kun massa palaa ja kompostoituu. Tyhjennämme lantalan kaksi kertaa talven aikana. Voimme käyttää kompostuitunutta lantaa omilla luomupelloillamme eli otamme ravinteet talteen.

Ahlqvist laskee, että hevonen tuottaa keskimäärin noin 20 kuutiometriä lantaa vuodessa.

Lantapatjasta on saatu 20-40 asteista lämpöä ympäri vuoden. Talteen otetulla lämmöllä on tarkoitus lämmittää ensi keväänä tallin lähelle valmistuvaa vierastaloa.

Tallien yhteistyö ja räätälöidyt ratkaisut auttavat alkuun

Hevosenlantaa menestystarinoiksi jalostavan hankkeen Matti Arffman korostaa, että hyötykäytön lisääminen lähtee usein liikkeelle yrittäjien yhteistyöstä ja tottumusten haastamisesta.

– Tallit voivat miettiä esimerkiksi, että miten ne pystyvät kilpailuttamaan lantahuollon ja kuivikkeet yhdessä, eikä tehdä yksin niitä juttuja. Tutkimustiedon tai vaihtoehtojen puutteesta lannan hyötykäytön lisääminen ei ole kiinni.

Arffman laskee, että parin vuoden aikana HELMET-hankkeessa on keskusteltu ja etsitty ratkaisuja yli 200 toimijan kanssa.

Suomessa hevosenlantaa syntyy noin 650 000 tonnia vuodessa.Petri Niemi/Yle

Myös Tiina Ahlqvist on myös kiertänyt hankkeen tiimoilta eri tapahtumissa kertomassa omasta talteenottojärjestelmästään.

– Kaikille talleille tämä meidän ratkaisu ei sovi. Tarvitaan ryhmä, joka menee talleille ja selvittää, mikä systeemi sopii kullekin. Talliyrittäjillä on taloudellisesti tosi tiukkaa. He haluavat taloudellisia ratkaisuja, eivätkä lisäkustannuksia.

Vaikka maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hyötykäyttöhanke päättyy vuodenvaihteessa, niin työ jatkuu esimerkiksi tallien kanssa.

Suomessa oli viime vuonna 16 000 hevostallia.

Kuuntele yrittäjä Tiina Ahlqvistin haastattelu Yle Areenasta.

Valtiokonttorin jouluyllätys: Suomi lyhentää valtion velkataakkaa ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen – Sipilä: "Oppositiolle tilanne on herkullinen"

MTV3 - Su, 16/12/2018 - 10:57
Suomi maksaa pois valtionvelkaa ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo blogissaan. Sipilän mukaan velkaa lyhennetään lähes miljardi euroa.

SAK: Aktiivimalli ei työllistä, vaan on työttömyysturvan leikkuri

Salkunrakentaja - Su, 16/12/2018 - 10:43
Keskusjärjestön kyselyn perusteella erityisesti Pohjois-Suomessa, pienemmissä taajamissa ja maaseudulla aktiivisuusehdon täyttäminen on vaikeaa.

Tämä terveyspalveluyritys nousi Nordean mallisalkkuun

Salkunrakentaja - Su, 16/12/2018 - 10:24
Amerikkalainen sairaalapalveluyritys on analyytikoiden suosikki.

Osakkeenomistajien mahdollisuus vaikuttaa johdon palkkioihin paranee

Piksu: Yritystoiminta - Su, 16/12/2018 - 10:04

Eduskunta sai torstaina 13. joulukuuta esityksen lainmuutoksista, jolla parannetaan osakkeenomistajien oikeuksia. Osakkeenomistajat pystyvät jatkossa vaikuttamaan aiempaa paremmin pörssiyhtiön johdon palkitsemiseen. Johtoon kuuluvat hallitus, toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja mahdollinen hallintoneuvosto.

Palkitsemisesta päättää edelleen nimittävä elin: hallituksen palkitsemisesta päättää yhtiökokous ja toimitusjohtajan palkitsemisesta hallitus, mutta palkitsemispolitiikka pitää esitellä yhtiökokoukselle ja yhtiökokous pääsee siitä äänestämään. Avoimuus ehkäisee osakkeenomistajien oikeuksia loukkaavia käytäntöjä.

Ympäristöstä kannetaan huolta, mutta se ei juuri kevennä pukinkonttia – kiinnostus tuotteiden kestävyyteen kasvussa

MTV3 - Su, 16/12/2018 - 06:02
Ympäristöystävällisyyden suosiminen näkyy jonkin verran joululahjaostoksissa, kerrotaan isoista kaupoista. Muun muassa puu on materiaalina aiempaa halutumpi, vaikka muovista tehtyjä leluja myydään yhä paljon.

Valtion velka lyhenee ensimmäistä kertaa 10 vuoteen – Valtiokonttori ei joudu nostamaan loppuvuodelle suunniteltua lainaerää

Yle: Talous ja politiikka - Su, 16/12/2018 - 02:59

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo Helsingin Sanomissa, että valtion tulot ylittävät tänä vuonna menot. Tämän vuoksi valtio lyhentää velkaansa ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Suunniteltu 2,2 miljardin lainaerä jää nostamatta.Valtiokonttori on vahvistanut asian ministeriölle viikonloppuna.

– Tämä on psykologisesti ja symbolisesti merkittävä asia, Orpo sanoi HS:lle.

Finanssikriisin puhkeamisen jälkeen valtio on ottanut joka vuosi miljardeja euroja lisävelkaa. Sen vuoksi valtionvelan määrä on miltei tuplaantunut.

Ensimmäisessä budjettiarviossa velanoton tarve arvioitiin kolmeksi miljardiksi euroksi. Muuttuneen tilanteen vuoksi velkaa lyhennetään tänä vuonna 0,9 miljardia euroa.

Yksityiskohtaista selitystä kuluneella viikolla tulleelle 2,2 miljardin euron iloiselle yllätykselle ei Orpon mukaan vielä ole.

Valtiovarainministeri kertoo reilun neljänneksen summasta selittyvän sillä, että valtion rahastoihin on virrannut odotettua enemmän rahaa. Lisäksi valtio on tänä vuonna myynyt omaisuuttaan tavallista enemmän.

Suomen velkataakka pienenee hieman ja se on tällä hetkellä noin 105 miljardia euroa.

Lue myös:

VM:n ennuste: Suomen talous kasvaa tänä vuonna 3 prosenttia

Talous kasvaa, kuntien verotulot eivät

Näin IMF suosittelee Suomelle: Työttömyysetuuksia muutettava työnhakuun kannustavammiksi, palkkoihin paikallista sopimista

Nordea ennustaa: Suomen talouskasvu puolittuu vuoden 2020 loppuun mennessä

EK: Katowicen ilmastosopu haastaa kiristämään Pariisin tavoitteita

EK - La, 15/12/2018 - 23:48

Katowicen neuvottelutulos on EK:n arvion mukaan merkittävä askel kohti maailman maiden ilmastotavoitteiden tehokkaampaa toimeenpanoa ja niiden kunnianhimon nostamista lähivuosina. Katowice rakentaa suomalaiselle ilmastobisnekselle globaaleja kasvunäkymiä ja tasaisempaa pelikenttää eri puolilla maailmaa.

Katowicen tänään päättyneen ilmastokokouksen tärkein saavutus oli se, että siellä päästiin sopuun sääntökirjasta, jonka mukaisesti Pariisin sopimuksessa sovittuja  ilmastotoimia raportoidaan, seurataan ja todennetaan.

Elinkeinoelämän keskusliitto seurasi Katowicen neuvotteluita tiiviisti. EK liittyi marraskuussa CLC-aloitteeseen (Climate Leadership Coalition), jonka tavoitteena on nostaa ilmastotavoitteiden kunnianhimoa. Taustalla on suomalaisen elinkeinoelämän vahva sitoutuminen ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen.

Katowicen lopputulosta voi pitää ilmastokokouksen ennakko-odotuksiin nähden kohtuullisena, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Matti Kahra:

”Merkillepantavaa on se, että IPCC-ilmastopaneelin lokakuinen raportti ja Katowicen neuvottelutulos tukevat toinen toisiaan: kumpikin haastaa maailman maita ja talousalueita kunnianhimoisempiin ilmastotoimiin 1,5 asteen tavoitetason suhteen. Toimeenpanoa tulee kiihdyttää kaikkialla. Katowice kirittää siis maailman muita talousalueita seuraamaan EU:n esimerkkiä ilmastotavoitteiden uskottavassa toimeenpanossa.”

Katowice toi hyviä uutisia myös suomalaiselle cleantechille:

”Sääntökirjan viitoittamat yhtenäiset pelisäännöt selkiyttävät toimintaympäristöä ja mahdollistavat ilmastobisneksen kasvun sekä tasaisemman pelikentän eri puolilla maailmaa.”

Kahra seurasi Katowicessa myös kansainvälisen päästömarkkinan etenemistä. EK pitää olennaisen tärkeänä, että hiilipäästöille saataisiin globaalisti mitattava ”hintalappu”.

”Oli pettymys, ettei Katowicessa päästy etenemään riittävän päättäväisesti kansainvälisen päästökaupan kehittämisessä. Sitä tarvittaisiin, jotta ilmastopolitiikkaa voitaisiin toteuttaa markkinaehtoisesti ja kustannustehokkaasti.”

Kategoriat: EK, Suomenkieliset uutiset

Markkinakuulumisia

Salkunrakentaja - La, 15/12/2018 - 19:33
Osakemarkkinat ovat olleet varsin hermostuneita loppuvuodesta. Syynä tähän on ollut pelko talouden hidastumisesta ja siten epävarmuuden lisääntyminen.

Alkoholijuomayhtiö Altia kärsii alkoholilainsäädännön muutoksesta

Salkunrakentaja - La, 15/12/2018 - 18:32
Alkuvuodesta pörssiin listautunut Altia antoi tulosvaroituksen.

Rääväsuinen Rocco-papukaija ystävystyi ääniapurin kanssa: Outoja seurauksia omistajalle

MTV3 - La, 15/12/2018 - 17:41
Jos Rocco olisi ihminen, niin hänellä ei varmasti olisi paljonkaan ystäviä: Rocco nimittäin kiroilee, viskoo tavaroita ja tekee turhia hankintoja läheisensä piikkiin. Mutta Rocco onkin railakas papukaija, joka tekee koko toiminnasta melko hellyttävää.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset