Uutiset

Talouskriisi.fi kertoo Suomen reaaliaikaisimman talouden tilannekuvan koronakriisin keskellä

Salkunrakentaja - 4 tuntia 45 min sitten
Kansanliikkeeseen on yhtynyt jo yli 5500 eri alojen vaikuttajaa.

Jälkikirjoitus 4

Talousmentor - 5 tuntia 46 min sitten

Viimeisessä kirjoituksessa mm.

  • Säästämisestä ja oman talouden budjetoinnista
  • Linkkejä muihin palveluihin
  • Mitä jatkossa...

Täysimittainen finanssikriisi on koronamyrskyn uusi uhka

Salkunrakentaja - 6 tuntia 42 min sitten
Yrityslainamarkkinoilla ei kaikki ole nyt kunnossa, varoittaa Nordean pääanalyytikko. Keskuspankit eivät ole onnistuneet rauhoittamaan korkomarkkinoita.

Kriisi on mahdollisuus muutokseen

Piksu: Kevyttä - La, 04/04/2020 - 19:47

Vanhat tottumukset joudutaan väliaikaisesti koronaepidemian takia jättämään ja löydetään uutta. Kaikki muutos ei ole pahasta ja osa jää uudeksi käyttäytymismalliksi. Muutosta kutsutaan kriisiksi. Uusi käyttäytymismalli sisältää uudet arvostukset ja ne saavat aikanaan rahalliset mittansa. Uudet tuotteet ja arvostukset etabloituvat osaksi talouselämää.  Rahallinen merkitys syntyy kuitenkin valitettavan hitaasti. Nettikauppojen menestys syntyi kahdenkymmenen vuoden taipaleen jälkeen.

Mutta miten syvä tämä muutos tulee olemaan? Jos neuvoa kysytään korkomarkkinoilta, niin niiden mukaan kriisi on lievä. Yrityslainojen korot ovat nousseet vasta 6-7 prosentin tuntumaan kun esimerkiksi vuosina 2000 ja 2008 oltiin paljon korkeammalla. Kuka uskoo korkomarkkinoita? En ainakaan minä. Vuosina 2000 ja 2009 korkomarkkinat heräsivät jälkijättöisesti vasta kun yrityksiä alkoi mennä konkurssiin. Niin voi käydä nytkin. Korkomarkkinat ovat huonoja ennustamaan tulevaa. Kriisin pituus- ja syvyys- ennustetta täytyy hakea tällä kertaa yllättävältä taholta, WHO:n tilastoista.

Missä vaiheessa olemme koronakriisiä?

Salkunrakentaja - La, 04/04/2020 - 17:38
Kuinka käynnissä oleva koronakriisi suhteutuu Suomen suureen 1990-luvun lamaan?

Koronakriisin kauhuskenaario: Voiko 90-luvun syvä lama toistua?

Salkunrakentaja - La, 04/04/2020 - 13:15
Koronakriisi on jo antanut myrskyvaroituksen talouteen.

Yrittäjyys koronakriisin keskellä | SalkunRakentaja-podi | Jakso 33

Salkunrakentaja - La, 04/04/2020 - 12:21
Olisiko koronaviruspandemiaan voinut jotenkin varautua?

Rahan taju hukassa – tässä 4 koeteltua keinoa toipumiseen

Salkunrakentaja - La, 04/04/2020 - 11:42
Jos kassa hupenee ennätysvauhtia, löytyykö suomalaisuudesta muuta sellaista pääomaa joka auttaa selviytymisessä ja toipumisessa?

Analyysi: Osinko on sijoittajalle ja taloudelle äärettömän tärkeä

Salkunrakentaja - La, 04/04/2020 - 10:06
Koronviruskriisi leikkaa ja viivästyttää osinkoja. Onneksi osa pörssiyhtiöistä pyrkii järjestämään yhtiökokouksensa erityisjärjestelyin.

Nokia menetti yllättäen kiinalaisoperaattorin jättimäisen 5G-sopimuksen

Salkunrakentaja - La, 04/04/2020 - 08:14
Nokia oli mukana China Mobilen 5G-investoinnin ensimmäisessä vaiheessa, mutta jäi nyt yllättäen rannalle toisesta vaiheesta.

Elinkeinoelämän ehdotukset kehysriiheen: Panostuksia kasvuun, työllisyyteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn 

EK - La, 04/04/2020 - 07:58

Elinkeinoelämä tarjoaa hallitukselle yhteistyötä niin kriisin hoitamisessa kuin tulevaisuuden kasvun ja työllisyyden edellytysten vahvistamisessa. 

Terveys tulee ensin ja siksi Suomen hallituksen toimet koronaepidemian hillitsemiseksi ovat perusteltuja. Kriisi on kuitenkin ollut ennennäkemätön kolaus elinkeinoelämälle – ensi vaiheessa palvelusektorille mutta viiveellä myös muille toimialoille. Nyt on estettävä konkurssiaalto ja suurtyöttömyys, jotta Suomi pääsee jaloilleen akuutin kriisin jälkeen. 

Yritysten ja työpaikkojen pelastaminen on koko Suomen etu, korostaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies

“Koronakriisiä on ratkaistava ihmisten terveys edellä. Samalla on turvattava kansantalouden kestokyky, julkisten palveluiden rahoitus ja yhteiskunnan elinvoima pitkällä tähtäimellä. Siksi Suomen on nyt huolehdittava yrityksistä, joita tarvitaan maamme jälleenrakennukseen.” 

EK:n kärkiviestit kehysriiheen: 

1) Hallituksen jo päättämät tukitoimet pannaan täytäntöön tehokkaasti. Hallituksella pitää myös olla valmiutta korottaa ja jatkaa jo tehtyjä tukitoimia, mikäli ne osoittautuvat riittämättömiksi. Työmarkkinajärjestöjen yhdessä neuvottelemaan toimenpidepakettiin kuuluvien esitysten kestoa on jatkettava kesäkuun lopusta vuoden loppuun. 

2) Vahvistetaan työnantajayritysten työllistämis- ja kasvuedellytyksiä 

  • TE-hallinto maksaa hakemuksesta tilapäistä kriisipalkkatukea vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille työnantajayrityksille. Tuen tavoitteena on vähentää irtisanomisten määrää ja hillitä työttömyyden kasvua. 
  • Siirretään tilapäisesti työnantajan työttömyysvakuutusmaksu ja työnantajan sairausvakuutusmaksu valtiolle.
  • Valtion taseesta ja riskillä lisätään kasvukykyisten työnantajayritysten vakavaraisuutta kahdella miljardilla eurolla.
  • Hallituksen tulee huolehtia siitä, että rahoitusohjelmat kohtelevat kaikkia toimialoja tasapuolisesti, esimerkiksi rakennusala ei voi tällä hetkellä hyödyntää Finnveran rahoitusta ja takauksia.
  • Tuetaan yritysten valmiuksia päästä koronakriisin jälkeiseen kasvuun panostamalla digitalisaatioon, kestävän kehityksen ratkaisuihin ja innovaatiotoimintaan. Lisätään Business Finlandin avustusvaltuuksia. 

3) Panostetaan kansalaisten laajaan testaamiseen 

  • Yhteiskunnan ja yritystoiminnan pyörät on saatava jälleen pyörimään. Tämä edellyttää kaikkia tarvittavia testauksia, joiden perusteella terveet ja taudille vastustuskykyiset voivat palata töihin. Valtion osuutta työterveyshuollon suorittaman testaamisen kustannuksista on lisättävä, kuten työmarkkinajärjestöt 3.4. yhdessä esittivät. 

4) Työllisyyden edellytysten vahvistamiseksi on pidättäydyttävä kaikista yritystoimintaan kohdistuvista uusista veroista ja maksujen korotuksista. Samoin on lykättävä kaikkia sellaisia hankkeita, jotka luovat yrityksille uutta hallinnollista taakkaa. 

5) Koronakriisi lisää syrjäytymisriskiä suomalaisessa yhteiskunnassa ja vaikuttaa voimakkaasti niin valtion kuin kuntien rahoituspohjaan. Tämä edellyttää uudelleen arviointia ja uusia toimenpiteitä. 

  • Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on vielä pitkään rankassa kuormituksessa, kun mm. koronakriisissä syntyneitä hoitojonoja puretaan. Tässä uudessa haastavassa tilanteessa ikääntyneiden hoivan lakisääteisen vähimmäismitoituksen käyttöön ottamista on lykättävä. 
  • Etäkouluun siirtyminen on osoittanut suomalaisen koulujärjestelmän joustavuuden ja sopeutumiskyvyn. Vaarana on silti, että kaikki eivät ole pysyneet mukana. Lykätään oppivelvollisuuden pidentämistä ja maksuttoman toisen asteen toteuttamista. Tähän varattu rahoitus on nyt käytettävä peruskoulujen ja toisen asteen resurssien lisäämiseen ja sen varmistamiseen, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat saavat oppimiseen sen tuen, jota he tässä tilanteessa tarvitsevat. 

Lisätiedot:  
Toimitusjohtaja Jyri Häkämies (haastattelupyynnöt viestintäjohtaja Mari Haaviston kautta, puh. 050 395 6135)  

3 suurinta osinko-osakkeisiin liittyvää väärinkäsitystä

Salkunrakentaja - Pe, 03/04/2020 - 20:27
Osinko-osakkeisiin sijoittaminen voi olla monessakin mielessä järkevä tapa valita osakkeiden valtavasta valikoimasta sijoituskohteita.

Koronakriisi toi uusien osakesijoittajien vyöryn ja valtavan ostorallin

Salkunrakentaja - Pe, 03/04/2020 - 17:39
Maaliskuussa rikottiin osakekaupan ennätyksiä suomalaisten yksityissijoittajien aktiviteetissa.

Työmarkkinajärjestöjen yhteinen esitys kehysriiheen: Työntekijöiden töihin paluu mahdollistettava koronan vasta-ainetestauksella

EK - Pe, 03/04/2020 - 14:12

Työmarkkinajärjestöt (Akava, EK, KT, Kirkkotyönantajat, SAK, STTK) esittävät yhdessä maan hallitukselle kehysriiheen, että valtio osallistuisi koronan vasta-ainetestien kustannuksiin. Järjestöjen mukaan testit pitäisi ottaa väliaikaisesti osaksi työterveyshuoltoa, jotta työntekijöiden töihin paluu mahdollistetaan sujuvasti.

Yritystoiminnan palautuminen normaaliksi koronakriisin pahimman vaiheen jälkeen edellyttää laajoja koronan vasta-ainetestejä. Testin avulla on mahdollista selvittää, onko ihminen jo sairastanut koronan ja saanut tätä kautta vastustuskyvyn virusta vastaan. Koronan jo aiemmin sairastaneet eivät enää tartuta muita ja voivat palata turvallisesti töihin.

Ilman laajamittaisia testauksia on pelättävissä, että yritysten sekä julkisen sektorin normalisoituminen kestää vielä pitkään ja siitä aiheutuvat taloudelliset ongelmat muodostuvat suuremmiksi kuin mitä ne olisivat riittävän testauksen ansiosta.

Testit rahoitettaisiin työterveyshuollossa siten, että työnantaja maksaisi 25 % ja loput 75 % tulisivat Kelan työterveyskorvauksista. Kelan työterveyskorvaukset rahoitettaisiin siten, että valtio maksaisi puolet, ja toisen puolen maksaisivat työnantajat sekä työntekijät yhdessä.

Vasta-ainetestit voidaan ottaa käyttöön 1-2 viikon kuluttua ja väestön laajamittainen testaus toteuttaa, kun pahin tartuntariski on ohi ja kun yhteiskunnan ja yritystoiminnan normalisointi alkaa. Tämän vuoksi työmarkkinajärjestöt ehdottavat, että testien rahoittaminen työterveyshuollon kautta toteutettaisiin väliaikaisena toimena, joka kestäisi 31.12.2020 saakka.

Yhteystiedot haastatteluja varten:

Jarkko Elorannan haastattelupyynnöt, viestintäpäällikkö Marjo Pihlajaniemi 0400-969633

Sture Fjäder, p. 0400-609717

Jyri Häkämies, p. 040-8417779

Markku Jalonen, p. 040-5477710

Antti Palola, p. 040-5096030

Anna Kaarina Piepponen, p. 040-6881472

Sami Pakarinen kirjoittaa: Missä vaiheessa olemme koronakriisiä?

EK - Pe, 03/04/2020 - 11:08

Kuinka käynnissä oleva koronakriisi suhteutuu Suomen suureen 1990-luvun lamaan? Pahimpana lamavuonna 1992 lähes 7 400 yritystä ajautui konkurssiin. Tämä vastasi 3,5 prosenttia kaikista yrityksistä. EK:n tuoreen yrityskyselyn perusteella peräti 18 prosenttia yrityksistä on nyt vaarassa ajautua koronaviruksen takia konkurssiin.

Työttömyysaste oli korkeimmillaan vuonna 1994 peräti 16,6 prosenttia, joka on tasan 10 prosenttiyksikköä tämän vuoden helmikuun tasoa korkeampi lukema. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yt-neuvotteluiden piirissä on tällä hetkellä reilut 300 000 henkeä vähintään 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Tämä vastaa noin kolmannesta koko henkilöstöstä kyseisen koko luokan yrityksissä ja määrä jatkanee kasvuaan. Jos tähän arvioidaan mukaan pienempien yritysten henkilöstö, niin saadaan helposti yhteensä noin puoli miljoonaa henkeä. Lomautettujen määrä tulee nousemaan yt-neuvotteluiden piirissä olevien perästä.

Miten kriisi tulee etenemään? Tässä vaiheessa kriisin kestosta on vaikea sanoa, mutta pahimmillaan voi syntyä vaiheittainen ketju, joka ruokkii itseään:

Vaihe 1: Yritykset kärsivät toimitusketjujen vaikeuksista, liikkumisrajoitukset heijastuvat nopeasti palvelualojen yrityksiin, viruksen leviäminen heikentää nopeasti yritysten ja kotitalouksien luottamusta.

Vaihe 2: Lisääntyvä epävarmuus heikentää kotitalouksien kulutusta ja yritysten investointeja.

Vaihe 3: Kysynnän äkillinen pudotus kuivattaa yritysten kassavirrat ja käynnistää lomautukset, konkurssien riski kasvaa merkittävästi.

Vaihe 4: Kriisin pitkittyminen johtaa irtisanomisiin ja työttömyyden nopeaan nousuun. Yrityksiä menee runsaasti konkurssiin. Pankit kiristävät lainanantoaan yrityssektorille.

Vaihe 5: Työttömyys johtaa kotitalouksien maksu- ja lainanhoitovaikeuksiin. Pankit kiristävät lainanantoaan kotitalouksille. Siirrytään takaisin vaiheeseen 2.

Talous on monin paikoin tällä hetkellä vaiheessa 3. Siksi on erittäin tärkeää varmistaa yritysten rahoituksen saatavuus, jotta konkurssien aalto saadaan estettyä. Mittavat apupaketit auttavat, mutta avun on mentävä perille nopeasti. Samaan aikaan on padottava viruksen leviämistä. Testaamisen lisääminen on oiva keino tähän. Onneksi testauskapasiteettia ollaan lisäämässä.

Meidän on kuitenkin Suomessakin muistettava, että taloutemme on tiiviisti kytköksissä maailmantalouden kehitykseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yritysten rahoitus on jo kiristynyt kasvaneen epävarmuuden seurauksena. Rahoitusmarkkinoiden kautta vaikutukset voivat tuntua meilläkin asti halusimme tai emme. Kriisistä koituva lasku tulee olemaan iso. Kuinka iso ja miten kauan tilanne kestää ovat vielä avoimia kysymyksiä. Paljon riippuu siitä, miten nopeasti koronavirus saadaan kuriin ja luottamus palautettua. Nyt on kuitenkin tehtävä kaikki, ettemme siirry vaiheeseen neljä.

 

Kirjoitus on osa EK:n uutta Talouspulssia, jonka tavoitteena on koostaa näkemys siitä, mihin talous, yritykset ja suomalainen työ ovat menossa koronakriisin pyörteissä.

Katso ensimmäinen Talouspulssi-studio, jossa Sami Pakarinen analysoi, miten koronakriisi vaikuttaa Suomen talouteen ja yrityksiin

Konkarisijoittaja Jim Rogers: Tulossa elinaikani pahin osakkeiden laskumarkkina

Salkunrakentaja - Pe, 03/04/2020 - 10:13
Maailmankuulu sijoittaja ja sijoituskirjailija Jim Rogers on lisännyt käteisvarojaan ja varautuu entistäkin pahempaan myrskyyn osakemarkkinoilla.

Näin naapurissa

Piksu: Trendit - Pe, 03/04/2020 - 09:37

(Otsikko on peräisin Ylen ohjelmasarjasta, jossa kehuttiin NL:oa, ja vähän sellainen on tämänkin tekstin sisältö, soveltuvin osin…)

Sijoittaminen ruotsalaisiin firmoihin on siten hämmentävää, että monet jo normaaliaikoina lähettävät paperista postia (alla). (Ilmoittautuminen nettiyhtiökokoukseen tapahtuu tuonne.) Suomalaiset yltävät samaan vain, kun firma ostetaan pois pörssistä.

Luullakseni yhtiökokous täytyy tavallisilla kuolevaisilla pitää puolessa vuodessa tilikauden päättymisestä, joka valtaosalla on kalenterivuoden loppu. Siten yhtiökokous täytyisi pitää kesäkuun loppuun mennessä, siis esim. juhannuksena. Varmaan tästäkin kohta tingitään.

Aloitamme tänään uuden Talouspulssi-sarjan: EK:n uusi Talouspulssi kertoo, miten käy taloudelle ja yrityksille koronakriisissä

EK - Pe, 03/04/2020 - 09:33

EK aloittaa uuden Talouspulssi-sarjan, jonka tavoitteena on koostaa näkemys siitä, mihin talous, yritykset ja suomalainen työ ovat menossa koronakriisin pyörteissä. Talouspulssissa analysoimme, mitä pitäisi tehdä, jotta suomalaisten työpaikat ja yritykset saataisiin pelastettua ja talous käännettyä nousuun koronakriisin helpottaessa.

Nostamme päivittäin esiin tärkeimmät talousluvut Talouspulssi-twiitissä ja viikon lopulla Talouspulssi-studiossa keskustelemme merkittävimmistä talousluvuista, viikon kuumimmista puheenaiheista ja siitä, mitä kuuluu yrityksille. Talouspulssi-studiossa on luvassa myös vieraita yhteiskunnan eri aloilta.

Tänään julkaistussa ensimmäisessä Talouspulssi-studiossa arvioimme, miten koronakriisi vaikuttaa Suomen talouteen ja yrityksiin. Paneudumme EK:n yrityskyselyn tuloksiin ja kysymme, riittävätkö suojaimet? Ja luovimme jo suuntaa siihen, miten tästä tilanteesta noustaan ja millaisia päätöksiä EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies odottaa ensi viikon kehysriiheltä.

Mukana tällä viikolla Talouspulssi-studiossa ovat EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen ja EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara. Keskustelua luotsaa EK:n viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Mari Haavisto.

Katso ensimmäinen Talouspulssi-studio YouTubesta.

 

 

Yrittäjille laajennettu oikeus työmarkkinatukeen

EK - Pe, 03/04/2020 - 09:12

Työmarkkinatukea maksetaan tilapäisesti yrittäjälle, jonka päätoiminen työ yrityksessä on päättynyt koronakriisin takia. Yritystoiminnan lopettamista ei edellytetä. Lisäksi yrittäjätyön voidaan tietyin edellytyksin katsoa päättyneen, jos yritystoiminnasta saatava tulo on tippunut alle 1 089,67 euroon kuukaudessa.

Maan hallitus antoi eilen tästä lakiesityksen eduskunnalle. Tavoitteena on, että esitys hyväksytään ensi viikolla. Yrittäjän työmarkkinatukea maksetaan ajalla 16.3.-30.6.2020.

Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että yrittäjä ilmoittautuu työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Yrityksessä työskentelyn päättäneellä säilyy velvollisuus ottaa vastaan työnantajan tarjoamaa työtä. Työmarkkinatuki haetaan Kelasta.

Yrittäjän näillä perusteilla saamaan työmarkkinatukeen ei sovelleta odotusaikaa, tarveharkintaa eikä osittaista työmarkkinatukea koskevia säännöksiä. Tuen määrä on 724 euroa kuukaudessa.

 

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset