Uutiset

Huawein perustaja uskoo nokittelun jatkuvan: "Kuka tahansa on Yhdysvaltojen seuraava presidentti, emme odota, että Huawei poistettaisiin kieltolistalta"

Yle: Talous ja politiikka - Ti, 15/10/2019 - 20:58

Nyt se alkaa. Viidennen sukupolven matkapuhelinverkoilla tehdään lähivuosina kymmeniä miljardeja euroja.

Tällä kertaa perinteiset verkkovalmistajat eivät kuitenkaan lähde kärkipaikalta kisaan.

Maailman suurin kännykkäverkkojen valmistaja on nimittäin kiinalainen Huawei lähes 30 prosentin markkinaosuudella. Suomalainen Nokia, ja ruotsalainen Ericsson, ovat jääneet kiinalaisista jälkeen jopa Euroopassa.

Yle tapasi Kiinan Shenzhenissä Huawein perustajan Ren Zhengfein.

Mies on kartellut julkisuutta, mutta ei tee sitä enää. Syykin on selvä.

Trump heitti lunta tupaan

Kiinalaisvalmistajan etuna esimerkiksi Nokiaa vastaan on suurempi tuotekehitysbudjetti ja kotimarkkina, joka antaa sille välittömästi suuret valmistusvolyymit.

Tällä kertaa etu on jopa aiempaa suurempi, kun suuri Kiina lähtee rakentamaan huippunopeita yhteyksiä ensimmäisten joukossa.

Kaikki olisi siis valmista 5g-juhlaa varten, mutta Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on Huawein ilonpilaaja.

Trumpin mukaan yhtiö varastelee yrityssalaisuuksia ja on riski kansalliselle turvallisuudelle.

Yhdysvallat väittää kiinalaisen yhtiön olevan viimekädessä Kiinan tiedusteluviranomaisten työkalu. Maa myös painostaa eurooppalaisia kumppaneitaan, jotta ne eivät ostaisi Huaweilta.

Huawein perustaja kiistää jyrkästi väitteet yhteistyöstä Kiinan viranomaisten kanssa.

 Huawei TehdasHuawei on työntekijöiden omistama yhtiö. Osakkeilla ei kuitenkaan voi tehdä vapaasti kauppaa ja Ren Zhengfeillä on veto-oikeus päätöksiin. "Sitä oikeutta ei ole koskaan käytetty".Juha-Matti Mäntylä / Yle

– Amerikkalaiset ovat laskeneet liikkeelle paljon syytöksiä yhtiöstämme. He ovat syyttäneet meitä useasti tietojen väärinkäytöstä. Kaikki tietävät, että ne eivät pidä paikkaansa, Ren Zhengfei sanoo.

– Siitä seuraisi vastareaktio, joka leviäisi kaikkialle maailmaan ja meidän 30 vuoden aikana saavuttavamme uskottavuus vahingoittuisi.

Huawei päätyi mustalle listalle

Huaweita on katsottu Yhdysvalloissa karsaasti ennen Trumpiakin ‑ eikä yhtiöllä ole siellä merkittävää jalansijaa. Nyt Huawei on kuitenkin asetettu Yhdysvaltain kauppaministeriön mustalle listalle (entity list), mikä tarkoittaa, että maan teknologiayhtiöt eivät saa toimittaa sille teknologiaa entiseen tapaan.

Huawei on ostanut teknologiaa esimerkiksi Qualcommin kaltaisilta siruvalmistajilta.

– Yhdysvaltojen sanktioilla ei ole ollut kovin suurta vaikutusta yhtiön toimintaan, Zhengfei vakuuttaa.

– Käytämme omia sirujamme suurimmassa osassa tuotteitamme.

Yhtiö kehittää ja käyttää omia siruja ja omaa teknologiaa, jos sitä ei voi tuoda Yhdysvalloista.

– Yhdysvaltain hallitus luulee, että toimitusten katkaisu antaa heille aseen kauppasodassa Kiinaa vastaan, mutta se ei osu maaliin. Heidän omien yhtiöidensä myynti on heikentynyt.

Huawein pääkonttori Kiinassa.Hulppeita holvikaaria, historia suurmiehiä esittäviä seinämaalauksia, pitkiä portaikkoja ja halleja yksi toisensa perään. Kilpailijoiden konttorit kalpenevat Huawein edustuspalatsin rinnalla.Juha-Matti Mäntylä / Yle Huawei rakentaa omaa sovelluskauppaa

Kännyköissä yhdysvaltalaisten tuotteiden korvaaminen ei tule olemaan helppoa. Miten korvata Googlen sovellukset länsimaissa?

Suomalaiset muistavat, miten Nokia yritti turhaan luoda Applen ja Googlen rinnalle kolmatta ekosysteemiä. Se päätyi onnettomasti.

Huawein kännyköidenkin myynti notkahti viime keväänä heti, kun syntyi epävarmuutta Googlen palveluiden kohtalosta. Sittemmin tilanne on pitkälti korjaantunut, kun kuluttajille on selitetty, ettei musta lista koske puhelinmalleja, jotka on jo julkaistu.

Uusia puhelimia se kuitenkin koskee. Pari viikkoa sitten Huawei julkaisi uuden Mate 3-älypuhelimensa ilman Googlen sovelluksia.

Toimitusjohtaja Ren Zhengfei myöntää, että Googlen sovelluskaupan ja muiden palveluiden korvaaminen ei onnistu helposti.

– Jos Yhdysvallat ei anna meidän osallistua Googlen ekosysteemiin, se vaikuttaa kaukomarkkinoillamme.

Saattaa olla, ettei yhtiölle jää muuta vaihtoehtoa kuin yrittää.

 Huawei TehdasHuawein Shenzenin eteläisellä tehtaalla valmistuu P30-älypuhelimia. Vuonna 2013 tällaisella linjalla työskenteli 83 henkilöä, tänään enää 17.Juha-Matti Mäntylä / Yle Nokittelu jatkuu

Kännykkäverkoissa kuohuu todennäköisesti vielä pitkään. Tähän uskoo myös Ren Zhengfei.

– Kuka tahansa on Yhdysvaltain seuraava presidentti, emme odota, että Huawei poistettaisiin kieltolistalta. Kukaan Yhdysvalloissa ei puhu Huawein puolesta. Siksi olemme henkisesti valmistautuneet pysymään listalla pitkään, hän sanoo.

Kolmannen vuosineljänneksen tulosennusteet

Salkunrakentaja - Ti, 15/10/2019 - 20:54
Talousmentorin, Piksun ja Sergion yhteistyönä on jälleen tuotettu valittuja Helsingin pörssin yhtiöitä koskevia tulosennusteita.

Kehitysyhteistyö Afrikassa poiki uuden avauksen – Teknologiayhtiö Vaisalan laitteilla yritetään ennakoida Etiopialle tärkeää viljelysäätä

Yle: Talous ja politiikka - Ti, 15/10/2019 - 17:00

Kehitysyhteistyössä on avautumassa uusi lehti, kun ensimmäinen suomalaisyritysten kestävän kehityksen hanke on loppusuoralla.

Teknologiayhtiö Vaisala on solminut yli kymmenen miljoonan euron arvoisen säälaitteiden myyntisopimuksen Etiopian valtion kanssa.

Vaisala toimittaa Etiopian kansalliselle ilmatieteen laitokselle kolme säätutkaa ja salamapaikannusjärjestelmän. Lisäksi Suomen Ilmatieteen laitos vie maahan oman sään ennustusohjelmiston ja kouluttaa etiopialaiset nykyistä paremmin varautumaan ilmastonmuutoksen myötä oikukkaampiin sääoloihin.

Vaisalassa uskotaan, että laitteiden toimittamiseen päästään ensi vuoden aikana sen jälkeen, kun lopulliset päätökset yhteistyösopimuksesta on saatu valmiiksi.

Maailman johtaviin säälaitevalmistajiin kuuluva Vaisala on hakenut uusia yhteistyökumppaneita Afrikasta aktiivisemmin jo muutaman vuoden ajan.

– Laitteilla parannetaan äärisääilmiöihin varautumista ja tuetaan paikallista talouskasvua säästä riippuvaisilla toimialoilla. Näin voidaan esimerkiksi varmistaa, että maanviljely onnistuu paremmin vaikeissa olosuhteissa, kuvaa johtaja Jarkko Sairanen Vaisalan sääliiketoiminnoista kaupan merkitystä.

Sään ennakoiminen ja veden saatavuus on maatalousvaltaiselle Etiopialle elintärkeää. Maa kärsii paraikaa jo toisesta vakavasta kuivuudesta parin vuoden sisällä. Maa on vasta toipumassa poikkeuksellisesta ilmastonmuutoksen aiheuttamista edellisestä kuivuuskaudesta.

Tukea hakevia yrityksiä on hitaaksi jonoksi asti

Hitaasti kehittynyt Etiopia on ollut Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyön kohde. Laitteiden ostoon käytetään muutama vuosi sitten hyväksyttyä rahoitusta, jossa yhdistetään vanhaa korkotukea ja lahjarahoitusta.

Vaisalan jo lähes toteuttamista vailla oleva sopimus on ensimmäinen muutama vuosi sitten perustetun investointituen hankkeista. Tuen uskotaan lisäävän vähiten kehittyneiden maiden ja muiden julkisten tahojen mahdollisuuksia kestävään kehitykseen. Samalla tuki on yksi osa Suomen yleistynyttä suuntausta tehdä kehitysyhteistyötä tukemalla enemmän suomalaisten yritysten kauppaa.

Vaisalan lisäksi tukea on odottamassa toistakymmentä eri alan yritystä. Neljän hakukierroksen jälkeen on tullut ilmi, että hakijoita on paljon enemmän kuin rahaa on käytettävissä.

Osittain määrärahojen niukkuuden takia jatkovalmisteluun on päässyt vuosittain neljä yritystä. Hankeputken purkaminenkin kestää nykyrahoituksella monia vuosia.

– Meillä on tosi paljon suomalaisia yrityksiä ja hankkeita, joihin tukea haetaan. Haasteena on se, että hankkeilta vaaditaan aikaisempaa laajempia kohdemaan kehitysvaatimuksia, kertoo vastuuvirkamies Hannele Tikkanen ulkoministeriöstä.

Hankkeiden on tuettava Yhdistyneiden kansakuntien niin sanottuja kestävän kehityksen tavoitteita, joiden saavuttamisessa on erityisesti Afrikassa paljon tehtävää.

Vaisalassa uutta tukea pidetään sopivan joustavana ja parempana kuin aikaisempia korkotukiluottoja. Suomalaisten halukkuudesta löytää uusia kauppakumppaneita myös Afrikasta kertoo se, että Vaisala sanoo itse tehneen aloitteen etiopialaisille tuen käytöstä. Yhtiöllä on ollut naapurimaa Keniassa toimisto muutaman vuoden.

– Ei näissä kyllä helpolla pääse. Teimme usean vuoden töitä kauppojen eteen, Sairanen kertoo.

Vaisala on toimittanut vastaavia järjestelmiä aikaisimmin Vietnamiin ja Bahamalle. Suomen valtio tulee Etiopian sääjärjestelmän kehittämistä nollakorkoisella lainalla ja maksamalla osan itse investoinnista. Tuki kattaa puolet hankkeen rahoitus- ja laitekustannuksista.

Suomi on lisäämässä pääministeri Rinteen hallituksen aikana Afrikka -yhteistyötä. Myös EU:n arvellaan parantavan suhteitaan maanosan kanssa. Suomi on aikaisemmin muun muassa ilmoittanut halusta lisätä yhteistyötä Afrikassa metsäosaamisen ympärillä.

Komissaari Jutta Urpilainen vastaa unionin Afrikka-kumppanuudesta. Presidentti Sauli Niinistö on seurueineen parhaillaan vierailulla Etiopiassa.

Lue myös:

Suomen kehitysapu on saanut lapsia kouluun ja tuonut vessoja kyliin – Ilmastonmuutoksen torjunta kärsi eniten budjettileikkauksista

Läpinäkymätön apu

Suomi lopettaa yli 45 vuotta kestäneen kahdenkeskisen kehitysavun Sambiaan – väärinkäytökset nopeuttaneet alasajoa

Sisältöpalveluja tarjoava Grano-konserni vähentää noin sata työntekijää

Yle: Talous ja politiikka - Ti, 15/10/2019 - 14:50

Markkinoinnin ja viestinnän palveluita tarjoava Grano-konserni vähentää yt-neuvottelujen päätteeksi noin sata työntekijää. Neuvotteluissa sovitut toimenpiteet pitävät sisällään konsernitason toimintojen tehostamisen sekä tuotannon tehostamisen uudelleenjärjestelyillä ja keskittämisellä.

Yhtiö arvioi alun perin, että suunnitellut uudelleenjärjestelyt saattavat johtaa enintään 140 henkilön lomauttamiseen, osa-aikaistamiseen tai irtisanomiseen.

Toimintojen uudelleenjärjestelyillä ja tehostamisella tavoitellaan noin neljän ja puolen miljoonan euron vuosittaisia kustannussäästöjä.

Grano-konsernin palveluksessa oli syyskuun lopussa 1 060 henkilöä. Se kuuluu Panostaja-konserniin.

Rakennustoiminnan voluumi palautumassa normaalitasolle

Piksu: Asunnot ja metsä - Ti, 15/10/2019 - 14:34

Uusia rakennushankkeita käynnistettiin vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla runsaasti. Rakentaminen jatkuu vilkkaana myös loppuvuonna. Uusien rakennushankkeiden määrä on kuitenkin vähitellen lähtenyt laskuun, koska myönnettyjen rakennuslupien määrä on vähentynyt selviää valtionvarainministeriön "Rakennusalan suhdannenäkymä" raportista:

  • Rakentamisen kokonaismäärä vähenee
    • Asuntorakentaminen vähenee
    • Toimitilarakentaminen jatkuu vilkkaana 2019
  • Korjaamisen kasvu vakaata
  • Julkinen kysyntä nostaa infrarakentamista
  • Kustannusnousu hidastunut ja osin pysähtynyt
  • Työvoiman kysyntä kääntyy laskuun
  • Rakentaminen painottuu suurimpiin kasvukeskuksiin

Ansiot nousivat syksyllä eniten kuntasektorilla

Salkunrakentaja - Ti, 15/10/2019 - 14:33
Yksityisen sektorin ansiokehitys jäi jälkeen valtion ja kuntasektorin kehityksestä.

EU-Kiina-kauppasuhde murroksessa

EK - Ti, 15/10/2019 - 14:14

EU tarvitsee Kiina-politiikkaansa uudenlaisen lähestymistavan, joka pyrkii vahvistamaan taloudellista kumppanuutta, mutta samalla tunnustaa Kiinan talousjärjestelmän aiheuttamat haasteet ja pyrkii niiden ratkaisuun, kirjoittaa EK:n Kiina-asiantuntija Ari-Pekka Jämsen Ekonomiska Samfundets Tidskrift -julkaisussa.

Johdanto

Kiinan-kauppaan ja maan valtiojohtoiseen talousjärjestelmään liittyvät kysymykset ovat saaneet Suomessakin yhä enemmän huomiota USA:n ja Kiinan välisen kauppasodan myötä. Päähuomio mediassa on kohdistunut pitkälti Presidentti Trumpin Kiina-politiikkaan, jonka keskiössä ovat olleet kauppataseen epätasapainon lisäksi muun muassa suurvaltojen välinen teknologiakilpailu sekä yhdysvaltaisyritysten markkinoillepääsyyn, teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan ja Kiinan teollisuuspolitiikkaan liittyvät ongelmat.

Samalla keskustelu on siirtynyt realistisempaan suuntaan myös Euroopassa. Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa strategisen katsauksen EU:n ja Kiinan suhteisiin, jossa se esitteli 10 konkreettista toimenpidettä Kiina-politiikkansa tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteet ovat kolmijakoiset: samalla kun EU:n pyrkii syventämään yhteistyötä Kiinan kanssa yhteisten etujen ajamiseksi, sen on kyettävä lisäämään taloudellisten suhteiden vastavuoroisuutta sekä vahvistamaan omaa politiikkaansa ja teollista perustaansa uusiin realiteetteihin sopivaksi. Toimintaympäristön muutosta kuvaa komission esittämä määrittely, jonka mukaan Kiina on nyt yhteistyö- ja neuvottelukumppanin lisäksi myös järjestelmätason kilpailija.

Miten EU asemoituu muutokseen?

Euroopan Kiina-politiikan muutokseen, tavoitteisiin ja toimenpide-ehdotuksiin liittyvistä avauksista ei ole ollut pulaa. Kortensa ovat kantaneet kekoon EU:n lisäksi erinäiset ajatushautomot, elinkeinoelämän järjestöt, ministeriöt ja median edustajat. Yhteinen nimittäjä sekä EU:n sisällä että Yhdysvaltojen kanssa on löytynyt Kiinan järjestelmään liittyvien haasteiden määrittelystä. Atlantin molemmin puolin jaetaan huoli Kiinan talousjärjestelmän tuottamista ongelmista. Kiinan syrjii ulkomaalaisia yrityksiä erilaisin käytäntein ja rajoituksin, eikä vastavuoroisuus toteudu Kiinan ja sen merkittävimpien kauppakumppanien välisessä kaupassa. Mielipiteet kuitenkin eroavat siinä, miten näihin ongelmiin tulisi hakea ratkaisua. Vaikka Trumpin hallinnon Kiinalle asettamat yksipuoliset tullit nähdään EU:ssa vahingollisena ja vääränä lähestymistapana, myös jäsenmaiden välille on muodostunut jakolinjoja esimerkiksi kilpailu- ja valtiontukisääntöjen höllentämisen suhteen.

Yhdysvaltojen tapaan myös EU:ssa on turhauduttu Kiinan reformilupausten ja niiden toimeenpanon väliseen epäsuhtaan. Vaikka Kiinassa on viime vuosina muun muassa alennettu monien tuotteiden tulleja ja avattu joitain talouden sektoreita ulkomaalaisille yrityksille, uudistusten nähdään olleen liian vähän, liian myöhään. Tietyillä toimialoilla tilanteen nähdään jopa kehittyvän päinvastaiseen suuntaan; Kiinassa toimivan EU:n kauppakamarin tänä vuonna julkaiseman yritysten luottamuskyselyn mukaan jopa 47% vastaajista uskoo sääntelyesteiden kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana1.

Yrityksissä herättää yhä enenevissä määrin huolta myös politiikan kasvava rooli liike-elämässä. Presidentti Xin tavoitteena on, että kommunistinen puolue integroituu yhteiskunnan ja talouden jokaiselle osa-alueelle. Esimerkiksi vaatimus puoluesolujen roolin vahvistamisesta yrityksissä ja ensi vuonna toimeenpantava yritysten sosiaalinen pisteytysjärjestelmä voivat heikentää yksityisten ja ulkomaisten yritysten mahdollisuutta tehdä itsenäisiä päätöksiä. Vaikka ideologia on ollut aina läsnä Kiinan kommunistisen puolueen toiminnassa, voidaan viime vuosien kehitystä kuvata eräänlaisena ideologian paluuna, joka kantaa kaikuja menneiltä vuosikymmeniltä. Huoli toimintaympäristön kehityksen suunnasta on kasvanut.

EU:n tähänastisella kauppapolitiikalla on nähty olleen vain rajallinen vaikutus Kiinan toimintatapoihin ja on selvää, että suhteen nykytilanne on kestämättömällä pohjalla. EU:n on kyettävä löytämään keinoja pelikentän tasaamiseksi.

Potentiaalin hyödyntäminen edellyttää markkinoiden avaamista

Kiina on Suomelle ja EU:lle tärkeä kauppakumppani. Suomalaisyritykset ovat investoineet Kiinaan noin 11 miljardia euroa ja työllistävät Kiinassa noin 60 000 ihmistä. Kiina nousi viime vuonna Suomen tavarakaupan viidenneksi tärkeimmäksi vientimarkkinaksi Saksan, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Alankomaiden jälkeen. Vienti kasvoi edellisvuoteen verrattuna 4 prosenttia ja oli arvoltaan noin 3,5 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 4,6 miljardia euroa2. Palvelukauppa on sen sijaan ollut vuosien varrella pitkälti ylijäämäistä; viime vuonna palveluviennin arvo Kiinaan oli 1,4 miljardia ja ylijäämää kertyi noin 500 miljoonaa euroa3.

EU on Kiinan suurin ja Kiina EU:n toiseksi suurin kauppakumppani. EU:n ja Kiinan välinen kauppa on kasvanut vuosien 2010 ja 2018 välillä 397 miljardista 604 miljardiin euroon4. Kiinan suorat investoinnit Eurooppaan kasvoivat viimeisen kymmenen vuoden aikana 700 miljoonasta 17,3 miljardiin vuonna 2018. Huippunsa kiinalaiset investoinnit saavuttivat vuonna 2016, jolloin ne olivat arvoltaan jopa 37 miljardia euroa. Kiinan kumulatiiviset suorat investoinnit ohittivat ensi kertaa EU:n Kiinaan tekemät investoinnit vuonna 2017. Viime vuonna eurooppalaiset yritykset investoivat Kiinaan 6,1 miljardin euroa5.

Siitä huolimatta, että EU:n palveluvienti Kiinaan on kasvanut tällä vuosikymmenellä merkittävästi, sen osuus kokonaisviennistä jäi viime vuonna vain noin 19,5 prosenttiin. Luku on verraten alhainen ottaen huomioon EU:n palveluviennin keskiarvon muihin maihin (32%)6. Luku on linjassa sen kanssa, että ulkomaisten yritysten pääsy Kiinan palvelumarkkinoille on verrattain rajoitettua. Sama pätee myös investointeihin. Kiina sijoittui OECD:n vuonna 2018 tuottamassa suorien ulkomaisten investointien avoimuutta mittaavassa indeksissä 62:n maan joukosta sijalle 597. Onkin selvää, että Kiinan talous on edelleen suhteellisen suljettu ja kaupalliset suhteet omaavat potentiaalia. Mahdollisten hyötyjen realisointia rajoittavat kuitenkin merkittävät haasteet.

EU:n Kiina-politiikan prioriteetit

Suomalaisen elinkeinoelämän keskustelussa on noussut esiin monia haasteita, jotka johtavat juurensa Kiinan valtiojohtoisen järjestelmän rakenteista. Taustatyön perusteella elinkeinoelämä on määrittänyt kolme prioriteettialuetta, jotka vaativat samanaikaisesti toteutettavia ratkaisuja Kiinassa, kolmansilla markkinoilla ja kumppanimaiden kanssa sekä EU:ssa. Prioriteetit keskittyvät valtiontukiin ja vientiluottoihin, investointeihin ja julkisiin hankintoihin sekä digitaaliseen talouteen.

Kiinan keskusjohtoinen suunnittelu, valtion vahva kontrolli keskeisistä talouden sektoreista ja rahoituslaitoksista sekä mittava valtiontukien käyttö ilmenevät monin tavoin niin Kiinassa ja EU:ssa kuin myös kolmansilla markkinoilla. Keskeisenä kiistakapulana USA:n ja Kiinan välisessä kauppasodassa on ollut Kiinan teollisuuspoliittinen ohjelma Made in China 2025, jonka puitteissa maa tukee yrityksiään monin eri tavoin. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on kotimaisten yritysten markkinaosuuksien kasvattaminen kymmenellä strategisella sektorilla8. Ulkomaisissa yrityksissä huolta on aiheuttanut erityisesti se, että markkinaosuuksien pönkittämiseen pyritään kotimaisia yrityksiä suosimalla. Kiinassa toimivan EU-kauppakamarin tuottaman kyselyn mukaan 43% vastaajista on kohdannut ohjelman myötä kasvavaa syrjintää9. Nykyisten WTO-sääntöjen puitteissa on kuitenkin ollut haastavaa puuttua valtiontukien väärinkäyttöön. Vaikka WTO:n tuki- ja tasoitustullisopimus velvoittaa jäseniä notifioimaan tukensa, niin monet maat kuten Kiina ovat noudattaneet velvoitetta heikosti. Valtiontukien läpinäkymättömyys ja sääntöjen puutteellinen soveltaminen valtionyrityksiin ovat johtaneet tilanteeseen, jossa järjestelmä ei ole pysynyt kehityksen perässä, eikä tukien väärinkäyttöön usein kyetä puuttumaan esimerkiksi WTO:n riitojenratkaisun kautta.

Kiinan talousjärjestelmän heijastusvaikutukset ovat nähtävissä myös EU:ssa. Teollisuuden laajamittainen subventointi on johtanut ylikapasiteettiin ja polkumyyntiin Euroopassa esimerkiksi teräs- ja alumiiniteollisuudessa. Suomessa ensimmäiset merkit subventoinnin vaikutuksista ovat rantautuneet laivanrakennus ja telekommunikaatiosektoreille, joissa ne ovat ilmenneet merkittävinä eroina suomalais- ja kiinalaisyritysten tuotteiden hinnoissa. Kiina subventoi lisäksi yrityksiään myös viennin- ja kehitysrahoituksessa, joissa se ei ole länsimaiden tavoin sidottu OECD:n standardeihin. Tämä asettaa kiinalaisyritykset etulyöntiasemaan OECD-maihin nähden. Esimerkiksi kehittyville markkinoille tarjottavassa asiakasrahoituksessaan kiinalaiset toimijat voivat soveltaa jopa kolmen vuoden korottomia maksuaikoja. Kiina siis pyrkii teollisuuspolitiikkaansa hyödyntäen valloittamaan tulevaisuudessa markkinoita myös monilla suomalaisyritysten erityisosaamisalueilla. Tähän haasteeseen vastaaminen onkin tulevaisuudessa yksi Euroopan unionin ja Suomen kauppa- ja elinkeinopolitiikan tärkeimpiä kysymyksiä.

Toisena prioriteettialueena ovat yritysten haasteet investoinneissa ja julkisissa hankinnoissa. Samalla kun EU:n markkinat ovat pitkälti avoinna kiinalaisille investoinneille ja tarjoajille, eurooppalaiset yritykset kohtaavat merkittäviä kaupanesteitä Kiinassa. Kiinaan keskittyvä ajatushautomo Merics on esittänyt, että vuosien 2000 ja 2017 välisenä aikana 75% Kiinan EU-maihin tekemistä yli miljardin dollarin arvoisista yritysostoista ei olisi voitu toteuttaa toisin päin10. Vaikka joillakin aloilla, kuten kosmetiikka-, auto- ja finanssisektoreilla on viime aikoina tapahtunut edistystä markkinoillepääsyssä, niin samalla esimerkiksi lääke- ja telekommunikaatiosektoreilla on otettu takapakkia. Lisäksi yritykset kohtaavat ongelmia muun muassa erinäisiin hallinnollisisiin prosesseihin, mielivaltaiseen sääntöjen toimenpanoon ja teknologian pakkosiirtoon liittyen. Korkean teknologian aloilla Kiinassa toimivista eurooppalaisyrityksistä 20% raportoi viime vuonna tilanteista, joissa niiltä vaadittiin teknologian pakkosiirtoa edellytyksenä markkinoillepääsystä11.

EU on avannut omia julkisia hankintojaan ulkomaisille yrityksille WTO:n julkisten hankintojen sopimukseen liittymisen lisäksi myös kahdenvälisten sopimusten kautta. Sen sijaan Kiinan julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö syrjii ulkomaisia yrityksiä monin eri tavoin, sekä oikeudellisesti että tosiasiallisesti, joko suoraan markkinoita sulkemalla ja rajoittamalla tai esimerkiksi suosimalla hankinnoissaan kotimaisia tuotteita ja innovaatioita. Kiinan liittyessä WTO:n jäseneksi vuonna 2001, se lupasi liittyä WTO:n julkisten hankintojen sopimukseen (GPA) mahdollisimman pian. Lupauksista huolimatta Kiina ei ole vielä tehnyt kattavaa tarjousta, joka takaisi GPA-sopimuksen muille osapuolille vastavuoroisen markkinoillepääsyn. WTO:lle vuonna 2016 toimittamansa datan perusteella Kiinan julkisten hankintojen vuotuinen markkina-arvo oli noin 400 miljardia euroa12, kun taas EU:n julkisten hankintojen kokoluokaksi on arvioitu noin 2,4 biljoonaa euroa13. Ero selittyy sillä, että suuret Kiinan keskushallinnon infrastruktuuriprojektit, jotka teetetään valtionyhtiöiden toimesta, eivät sisälly tähän lukuun.

Perinteisen tavarakaupan sijaan globaalia kauppaa määrittävät yhä enemmän digitaaliset hyödykkeet, palvelut ja rajat ylittävät tietovirrat. Käynnissä oleva muutos koskettaa myös perinteisiä teollisuudenaloja, joiden toiminnassa korostuvat palveluiden rooli, digitaaliseen murrokseen liittyvät teknologiat sekä tiedon liikkuvuus. Suomalaiset yritykset voivat esimerkiksi hoitaa ulkomaille myytyjen laitteidensa päivityksen tai asiakkaitaan koskevat tiedon käsittelyn Suomesta käsin, jolloin on olennaista, että tietoa voidaan liikuttaa rajojen yli molempiin suuntiin. Samaan aikaan on kuitenkin syntynyt uudenlaisia kaupanesteitä. Esimerkiksi Kiinassa vuonna 2017 voimaan astunut kyberturvallisuuslaki asettaa rajoituksia tiedon liikkuvuudelle maan ulkopuolelle sekä vaatimuksia sensitiivisen datan säilyttämiseksi Kiinassa. Tiedon vapaan liikkuvuuden turvaaminen on olennaista, jotta yritykset voivat hyödyntää täysimääräisesti digitalisaation tarjoamat hyödyt. Tiedon paikallistamisvaatimukset voivat esimerkiksi johtaa siihen, että myös työpaikat siirtyvät kyseessä oleville markkinoille.

Ratkaisut suhteen tasapainottamiseksi

Konkreettisten ratkaisujen löytämiseksi on tarpeen muodostaa ja ylläpitää yhteistä tilannekuvaa sekä yritysten että valtionhallinnon kohtaamista haasteista ja mahdollisuuksista. Elinkeinoelämän ja viranomaisten on kyettävä jakamaan tietoa ja etsimään yhteisiä ratkaisuja kaikilla tasoilla – jäsenmaissa, EU-tasolla ja kumppanimaiden kanssa – paremman päätöksenteon mahdollistamiseksi. Vaikka työhön on jo tartuttu Suomessa ja Euroopassa, on selvää, että toimintaympäristön nopean muutoksen vuoksi työ ei missään nimessä ole valmis. Päinvastoin, yhteistyön tarve tulee kasvamaan entisestään, kun taloudelliset kysymykset linkittyvät yhä enemmän turvallisuusulottuvuuden kanssa. EU:n yhtenäisyyden ja strategisen lähestymistavan merkitys korostuu.

EU-Kiina kauppasuhteen vahvistaminen, potentiaalin hyödyntäminen ja vastavuoroisuuden lisääminen edellyttävät EU:lta toimia kolmella saralla. EU:n tulee samanaikaisesti 1) kannustaa Kiinaa toteuttamaan markkinalähtöisiä reformeja 2) tehdä yhteistyötä saman mielisten kumppanien kanssa monenvälisen sääntökehikon, kuten WTO:n vahvistamiseksi ja uudistamiseksi sekä uusien sääntöjen luomiseksi ja 3) toteuttaa EU:ssa toimenpiteitä, joilla pyritään sekä tasoittamaan Kiinan valtiojohtoisesta taloudesta johtuvia negatiivisia vaikutuksia että vahvistamaan EU:n kilpailukykyä.

WTO:n uudistaminen ja sääntöjen tehokas toimeenpano on keskeinen tapa tasapuolisen kilpailun takaamiseksi ja Kiinan kilpailua vääristävien toimien vähentämiseksi. Tavoitteena on tällöin muun muassa WTO:n valtiontukisääntöjen päivittäminen, kauppapoliittisen seurannan ja notifiointimenettelyn vahvistaminen ja yhteisten kanteiden nostaminen WTO:n riitojenratkaisussa. EU:n on myös varmistettava, että sen kilpailu- ja valtiontukilainsäädäntöä sekä tuontisuojainstrumentteja sovelletaan tehokkaasti, jotta Kiinan valtiontukien aiheuttamiin markkinavääristymiin voidaan puuttua sisämarkkinoilla. Samalla on tarkasteltava, ovatko nykyiset instrumenttimme riittäviä vai tulisiko niitä päivittää nykytilanteeseen sopivaksi. EU:n, USA:n ja Japanin sekä muiden kumppanimaiden strateginen yhteistyö on keskeisessä roolissa tavoitteiden ja konkreettisten toimenpiteiden eteenpäin viemiseksi.

EU:n on panostettava Kiinan kanssa käytävien investointisopimusneuvotteluiden etenemiseen. Tänä vuonna järjestetyssä EU-Kiina-huippukokouksessa sovittu tavoite saattaa neuvottelut loppuun vuoteen 2020 mennessä oli askel oikeaan suuntaan. Konkreettisten tavoitteiden asettamiseen on panostettava myös jatkossa. Myös Kiinan saaminen mukaan WTO:n GPA-sopimukseen on säilyttävä prioriteettilistan kärkipäässä. Sopimukset eivät kuitenkaan ole itseisarvo, vaan niiden on oltava kunnianhimoisia ja taattava eurooppalaisyrityksille tasapuolinen markkinoillepääsy ja syrjimätön kohtelu Kiinan markkinoilla. Lisäksi EU:n on perusteltua varmistaa, että sillä on käytettävissä vastaavat instrumentit kuin muillakin arvioida ulkomaisia investointeja tai puuttua valtiontukiin ja markkinoillepääsyyn liittyviin ongelmiin julkisissa hankinnoissa. EU:n on löydettävä keinoja, joilla se voi parantaa vipuvarttaan suhteessa Kiinaan ja siten lisätä mahdollisuuksia eurooppalaisten yritysten etujen ajamiseen.

Lisääntyvät erot digitaalisen talouden sääntely-ympäristössä aiheuttavat taloudellisia ja poliittisia haasteita Kiinassa toimiville yrityksille. Kasvavat haasteet edellyttävät EU:lta proaktiivista politiikkaa, jolla pyritään yhtäältä poistamaan digitaalisen kaupan rajoituksia sekä huolehtimaan EU:n kilpailukyvystä syventämällä ja laajentamalla digitaalisia sisämarkkinoita. Tiedon liikkuvuuteen liittyvät rajoitukset ja paikallistamisvaatimukset vaativat ratkaisuja sekä monen- että kahdenvälisesti. EU:n on edistettävä aktiivisesti ja kunnianhimoisesti WTO:n piirissä käytäviä sähköisen kaupan neuvotteluja sekä sisällytettävä kahdenvälisiin kauppasopimuksiin sääntöjä digitaalisen kaupan kaupanesteiden poistamiseksi. Kilpailua edistävien toimien lisäksi EU:lla on oltava tehokkaita keinoja kyberturvallisuuteen liittyvien riskien ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi.

Lopuksi

EU:n Kiina-politiikassa on huomioitava ja oltava realistisia sen suhteen miten nopeasti yhdessä määritettäviä toimenpiteitä voidaan toteuttaa. Siitä huolimatta, että esimerkiksi WTO:n valtiotukisääntöjen päivittäminen on ensisijaisen tärkeää, on selvää, että laajemman valtiojoukon halukkuudesta riippuvaiset hankkeet ovat haastavia ja vievät aikaa. Tästä syystä EU:n on kyettävä edistämään toimiaan samanaikaisesti EU:ssa, kumppanimaiden kanssa ja Kiinassa, sekä priorisoimaan ja asettamaan tavoitteilleen ajallisia määreitä.

Monista haasteista huolimatta Kiina on suomalaisyrityksille myös tulevaisuudessa tärkeä markkina. EU:n ja Kiinan taloudellisessa suhteessa on lisäksi laajasti käyttämätöntä potentiaalia, jota hyödyntämällä suhdetta voidaan vahvistaa. Tämä ei kuitenkaan toteudu kaavoihin kangistumalla. EU tarvitsee Kiina-politiikkaansa uudenlaisen lähestymistavan, joka pyrkii vahvistamaan taloudellista kumppanuutta, mutta samalla tunnustaa Kiinan järjestelmän aiheuttamat haasteet ja pyrkii niiden ratkaisuun.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Ekonomiska Samfundets Tidskriftissä 2/2019

Viitteet

1 “Business Confidence Survey 2019”, European Chamber of Commerce in China (2019)
2 BOFIT Viikkokatsaus 2019/10
3 BOFIT Viikkokatsaus 2019/36
4 Eurostat 2019
5 Rhodium Group, 2019
6 Eurostat 2019
7 OECD FDI Regulatory Restrictiveness Index
8 Next-generation IT, High-end computerized machines & robots, Aviation & space equipment, Maritime engineering equipment & high-tech ships, Advanced railway transportation equipment, Energy-saving & new energy vehicles, Energy equipment, Agricultural equipment, New materials, Biomedicine & high-performance medical equipment
9 “Business Confidence Survey 2018”, European Chamber of Commerce in China (2018)
10 “EU-China FDI: Working towards more reciprocity in investment relations”, Rhodium Group and Merics (2018)
11 “Business Confidence Survey 2019”, European Chamber of Commerce in China (2019)
12 “Trade Policy Review: China”, WTO Secretariat
13 Single Market Scoreboard: Public Procurement 2017, European Commission (2018)

 

OP ja Nordea ovat pankkisektorimme suurimpia

Piksu: Yritystoiminta - Ti, 15/10/2019 - 13:08

Pankkisektorimme on keskittynyt muutamille suurille toimijoille. OP- ryhmä ja Nordea ovat ylivoimaisesti Suomen suurimpia. (kuvassa antolainauksen markkinaosuudet) .

Kuluttajia ja yrityksiä rahoittavista pankeista sekä Danske Bank että Handelsbanken ovat kirineet ja niillä on kohtuulliset 10% ja 5% markkinaosuudet selviää Suomen Pankin tilastoista.

Suurimmat yleispankit pystyvät palvelemaan hyvin myös sijoittaja-asiakkaita. Listalta puuttuvat varsinaiset sijoittajan pankit. Ne eivät ole kovin suuria ja toisaalta ja jotkin niistä toimivat ulkomailta käsin eivätkä ne sen vuoksi ole päässeet mukaan listaan. 

Sijoittaminen on yhtä vaikeaa kuin laihduttaminen liikunnan kautta

Salkunrakentaja - Ti, 15/10/2019 - 13:07
Liikunnan ja sijoittamisen korkoa korolle ilmiön saavuttaminen paperilla on helppoa kuin heinänteko. Käytännössä siihen ei yllä juuri kukaan.

Vuodenvaihteessa muutoksia EU-tavarakaupan arvonlisäverotukseen

EK - Ti, 15/10/2019 - 12:53

Jäsenvaltiot sopivat vuoden 2017 lopulla niin sanotuista lyhyen aikavälin parannusehdotuksista (quick fixes) EU-alueella tapahtuvaan tavarakauppaan liittyen. Muutokset ovat tulossa voimaan 1.1.2020. Suomessa ehdotus on tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä ja laki säädettäneen lähiviikkojen aikana. Perjantaina 11.10.2019 eduskunnan verojaostossa käytiin asiassa valmistava keskustelu.

Niin sanotut lyhyen tähtäimen parannukset oli tarkoitettu helpotukseksi kansainvälistä tavarakauppaa harjoittaville yhtiöille. Lyhykäisyydessään muutokset ovat seuraavat:

  1. Yhtenäinen EU-tasoinen huojennusmenettely tietyissä tavaroiden varastointitilanteissa (call off -varastointi). Suomessa tämä call off helpotus on ollut voimassa jo pitkään, mutta asialla on merkitystä maissa, joissa helpotusta ei ole aiemmin ollut. Jatkossa näissä maissa call off varastoinnin myötä ei tarvitsisi rekisteröityä tai rekisteröinneistä voitaisiin tarvittaessa luopua. Suomessa voimassa olleet call off -helpotukset tulevat muuttumaan, koska 1.1.2020 alkaen jäsenvaltioiden omia helpotuksia ei voida enää ylläpitää.
  2. Tavaroiden ketjukauppatilanteita koskeva säännös, jossa määritettäisiin se myyntitapahtuma, joka voidaan käsitellä EU-valtioiden rajat ylittävänä verottomana myyntinä (nykyisten sääntöjen mukaan). Ketjukaupalla tarkoitetaan tässä yhteydessä tilanteita, joissa tavara myydään useampaan kertaan toimitusketjussa ja toimitetaan fyysisesti EU-maasta toiseen.
  3. Selvennetyt vaatimukset siitä, mitä näyttöä on esitettävä verottoman EU-myynnin tueksi tavaran toimittamisesta toiseen EU-maahan. Tämä on niin sanottua maksimisäätelyä ja on tarkoitettu helpottamaan niissä maissa, joissa kuljetusnäyttövaatimukset ovat olleet kohtuuttomia. Suomessa yhteisömyynnin kuljetusnäyttöön ei ole oletettavissa muutoksia.
  4. Näiden lisäksi kaikille verovelvollisille asetettaisiin direktiivin velvoittama vaatimus ALV-tunnisteen merkitsemisestä laskulle verottoman EU-tavaramyynnin osoittamiseksi. Suomen verotuskäytännössä tätä on lähtökohtaisesti edellytetty myös aiemmin.

Yritysten on tärkeä varautua muutoksiin tulevien kuukausien aikana. Verohallinto ohjeistaa muutosten merkityksestä tarkemmin päivittäessään EU-tavarakaupan arvonlisäverotukseen liittyvän ohjeensa, joka julkaistaneen toivottavasti mahdollisimman pian. Komissio on julkaissut asiaan liittyen myös luonnoksen selittävistä huomautuksista.

– Muutosten oli tarkoitus yhtenäistää menettelyjä EU:ssa. Esimerkiksi Suomessa call off -yksinkertaistus itse asiassa tiukentaa nykykäytäntöä. Meillä on kuitenkin monia maita, joissa vastaavaa yksinkertaistusta ei ollut laisinkaan käytössä, joten toivottavasti yritykset kokevat laajemmassa skaalassa helpotukset hyödyllisiksi, toteaa Tiina Ruohola, EK:n välillisen verotuksen asiantuntija.

5 asiaa, joilla nostat sijoitusasunnon arvoa

Salkunrakentaja - Ti, 15/10/2019 - 11:53
Kuten asunnoissa yleensäkin, myös sijoitusasunnoilla arvonnousu syntyy pitkällä aikavälillä.

Suomeen on rakennettu koteja poranterät sauhuten, mutta nyt edessä on paluu arkeen – Ennuste: Alalta katoaa tuhansia työpaikkoja ensi vuonna

Yle: Talous ja politiikka - Ti, 15/10/2019 - 11:30

Asuntorakentaminen hidastuu ensi vuonna selvästi viime vuosien tasolta. Asia käy ilmi Rakennusteollisuus RT ry:n tuoreesta ennusteesta.

Sen mukaan Suomessa aloitetaan tänä vuonna 38 000 asunnon rakentaminen. Ensi vuonna määrä painuu 32 000:een. Pudotusta kertyy siis 16 prosenttia.

Syynä on erityisesti uusien kerrostaloasuntojen aloitusten tuntuva pudotus, arvioi rakennusalan yritysten etujärjestö.

Romahdusta ei ole kuitenkaan näköpiirissä. Ennusteen perusteella edessä on paluu arkeen tulikuuman rakennusbuumin jälkeen.

– Me olemme viime vuosina rakentaneet hyvin voimakkaasti kerrostaloja kaupunkiseuduille. On ihan loogista, että nyt tullaan reippaasti alaspäin, kommentoi Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo.

Kehitys on ollut nähtävissä jo talvesta 2018 lähtien, jolloin rakennusluvat lähtivät jyrkkään laskuun. Ensi vuonna uusien asuntojen aloitukset jäävät jo pitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle koko maan tasolla.

Helsingissä paahto jatkuu

Pääkaupunkiseutu on jälleen kerran poikkeus. Siellä rakennuslupia uusille kerrostaloille on haettu edelleen vilkkaasti.

Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen aloitukset kasvavat huippulukemiin tänä ja ensi vuonna.

Vihmon mukaan pääkaupunkiseudulla rakentamista kannattelevat väkiluvun kasvu ja institutionaalisten sijoittajien into ostaa vuokra-asuntoja.

Alamäkeä on luvassa esimerkiksi Jyväskylässä ja Kuopiossa.

Vihmon mukaan rakentaminen on pysynyt vilkkaana vielä alkuvuoden ajan, mutta loppuvuosi vetää alan miinukselle. Ensi vuodesta on tulossa selvästi tätä vaikeampi.

n rakennustyömaa LauttasaaressaUudet asunnot ovat kalliita erityisesti Helsingissä. Hinnoista huolimatta kodit käyvät kaupaksi hyvin.Markku Pitkänen / Yle Työpaikkojen määrä kääntyy laskuun

Asuntorakentamisessa on painettu pari vuotta hurjaa tahtia. Vuosina 2017–2018 aloitettiin molempina noin 44 000 uuden asunnon rakentaminen. Rakennusala onkin toiminut Suomen talouden ja työllisyyden kasvun veturina.

Nyt kun uusien asuntojen aloitukset vähenevät, myös työvoiman tarve työmailla vähenee. Ennusteen mukaan ensi vuonna työpaikkojen määrä putoaa neljä prosenttia.

– Se tarkoittaa ehkä on noin 7 000–10 000:tä työntekijää, Vihmo sanoo.

Kuluvan vuoden alkupuolella työmaat työllistivät parhaimmillaan yli 200 000 ihmistä.

Tuhansien työpaikkojen vähentyminen on huono uutinen myös pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen työllisyystavoitteen näkökulmasta. Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta, mikä tarkoittaisi 60 000 uuden työpaikan syntymistä hallituskauden aikana.

Talouden epävarmuus säikäytti kotitaloudet

Asuntotuotanto on kääntynyt laskuun myös muissa Pohjoismaissa Norjaa lukuun ottamatta. Taustalla vaikuttaa talouden näkymien synkentyminen aiemmasta.

Globaalin taantuman riski on kasvanut Yhdyvaltain ja Kiinan kauppasodan vuoksi, Euroopan talousveturin Saksan kasvu sakkaa ja Britannian lähestyvän EU-eron seuraukset ovat arvaamattomat.

Suomessa epävarmuus näkyy erityisesti siinä, että kotitalouksien into ostaa uusi asunto on vähentynyt selvästi aiemmasta.

Rakennusteollisuus muistuttaa ennusteessaan, että talouskasvun hidastumisesta huolimatta tarve uusille asunnoille säilyy jatkossakin. Kaupungistumisen seurauksena kasvuseuduille tarvitaan kuluvalla vaalikaudella 150 000 uutta asuntoa, arvioi etujärjestö.

Suomen kasvavissa kaupungeissa näkee edelleen nostokurkia tiuhaan. Uusia koteja valmistuu vielä tänä ja ensi vuonna runsaasti.

– Huoli kohdistuu vuosiin 2021–2022. Silloin meidän pitäisi pystyä pitämään yllä tasaista asuntotuotannon tasoa, Vihmo sanoo.

Asuntoja tarvitaan edelleen kasvukeskuksiin, jotta työntekijät pääsevät muuttamaan työpaikkojen perässä.

Markkinaa kannattalevat nyt yhä vahvemmin eläkeyhtiöiden kaltaiset isot sijoittajat, jotka saattavat ostaa kerralla kokonaisia kerrostaloja vuokra-asunnoiksi.

Ennustettavat vuokratuotot houkuttavat suurten sijoitussalkkujen hoitajia, sillä korkosijoituksista ei saa tuottoa ja osakemarkkinoilla on suurta epävarmuutta.

Lue myös:

Suomeen on rakennettu ennätystahtiin uusia koteja – pian vauhti hiipuu, sillä rakennusluvat sukeltavat jo jyrkästi

Palkkojen kehitys

Findikaattori - Ti, 15/10/2019 - 10:00

Palkkojen kehitys

Lähde: Tilastokeskus / Ansiotasoindeksi

Päivitetty: 15.10.2019 Seuraava päivitys: 6.2.2020

Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi heinä-syyskuussa 2,4 prosenttiaPalkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2019 heinä–syyskuussa 2,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot nousivat 1,4 prosenttia edellisen vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna, koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu.Palkansaajien nimellisansiot kohosivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2018 heinä–syyskuusta vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 2,1 prosenttia, valtiolla 3,2 prosenttia ja kuntasektorilla 3,4 prosenttia.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Ansiotasoindeksi kuvaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä neljännesvuosittain sektoreittain, toimialoittain sekä tunti- ja kuukausipalkkaisille erikseen. Keskiansioista ei ole vähennetty veroja eikä työntekijän sosiaaliturvamaksuja. Ansiotasoindeksin aineistosta lasketaan keskiansiotietoja työnantajasektoreittain ja toimialoittain.

Vuodesta 2010 alkaen keskiansiot julkaistaan yksityisen sektorin ja muut-sektorin osalta yhdessä. Muut-sektori sisältää voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, säätiöitä ja vuodesta 2010 alkaen yliopistot. Laskentatavan muutoksesta ja aineiston laajentumisesta johtuen tiedot eivät ole vertailukelpoisia ennen ja jälkeen vuoden 2010.

Palkkojen kehitys on työmarkkinoiden luonnetta keskeisesti kuvaava mittari, minkä seurauksena palkkojen ja tulojen kasvu heijastaa laajalti myös yhteiskunnan kokonaiskehityksen näkymiä. Palkansaajien tulotason kehityksellä on vaikutukset usean eri yhteiskunnan sektorin toimintaan, kuten kaupan ja elinkeinoelämän elinvoimaisuuteen, hintojen nousuun ja sitä kautta kotitalouksien ostovoiman tasoon sekä laajemmin kansalliseen korko- ja velkakehitykseen. Seurannaisvaikutusten kautta palkansaajien ansioiden kehitys näkyy julkisen sektorin sosiaalimenojen määrässä sekä toimeentulon ja tuloerojen kautta kansalaisten sosio-ekonomisessa asemassa.

Palkansaajien nimellisansioiden kehityksen rinnalla tulee tarkastella laajemmin kansalaisten ja kotitalouksien reaalisten tulojen ja ansioiden kehitystä. Laajemman perspektiivin tarkastelussa palkkojen kehitys suhteutetaan inflaation ja elinkustannusten nousuun, jolloin voidaan tarkastella kohdennetusti kansalaisten elintason ja toimeentulon kehitystä. Palkkojen määrän pitäisikin kasvaa samassa suhteessa elinkustannusten kanssa. Palkkakehityksessä on tärkeää tarkastella myös, kuinka ansiot vaihtelevat yksityisen ja julkisen sektorin välillä ja miten elinkeinoelämän muuttuvat rakenteet näkyvät palkkojen kehityksessä? Palkkatason lisäksi tulisi analysoida palkansaajien osuuden kehitystä yhteiskunnassa. Palkkojen ja toimeentulon kehitys tulee nähdä myös tasa-arvo-kysymyksenä, jossa tuodaan esiin sukupuolten ja eri yhteiskunnan sektoreiden väliset palkkaerot.

Kansantalouden suhdanteet

Findikaattori - Ti, 15/10/2019 - 10:00

Kansantalouden suhdanteet

Lähde: Tilastokeskus / Tuotannon suhdannekuvaaja

Päivitetty: 15.10.2019 Seuraava päivitys: 14.11.2019

Kansantalouden tuotanto kasvoi elokuussaTyöpäiväkorjattu tuotanto kasvoi elokuussa 2019 2,5 prosenttia vuodentakaisesta. Elokuun kausitasoitettu tuotanto kasvoi 0,5 prosenttia edelliskuukaudesta. Heinäkuun työpäiväkorjattu tuotanto nousi tarkentuneiden tietojen mukaan 2,5 prosenttia (oli 1,7) edellisvuoden heinäkuusta.Tuotannon suhdannekuvaajan sarjat kausitasoitetaan Tramo/Seats -menetelmällä. Kausi- ja satunnaisvaihteluista tasoitettujen sarjojen (kausitasoitettu ja trendisarja) viimeiset havainnot tarkentuvat uusien havaintojen myötä kausitasoitusmenetelmissä. Tarkentumiset voivat etenkin suhdannekäänteissä olla suuria, mikä tulee ottaa huomioon kausitasoitettuja ja trenditietoja käytettäessä.Työpäiväkorjattuna alkutuotanto kasvoi noin prosentin, jalostus noin neljä prosenttia ja palvelut vajaat kaksi prosenttia vuoden 2018 elokuusta.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajalla pyritään ennakoimaan kansantalouden kehitystä kuukausitasolla. Tiedot ovat indeksimuodossa. Tiedot on laskettu alkuperäisinä ja työpäiväkorjattuina koko kansantaloudelle ja kolmelle päätoimialalle. Lisäksi lasketaan kausitasoitettu sarja ja trendisarja koko kansantalouden tasolla.

Talouden suhdannevaihtelut näkyvät suoraan julkisen talouden tasapainossa. Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin tavoitteena on ylläpitää ja tukea vakaata ja kestävää talouskehitystä, jolloin vältytään suurelta osin sosiaalimenojen leikkauksilta ja verojen korotuksilta. Valtion talouden rahoitusjäämä ja bruttovelka ovat niitä julkisen talouden osia, joissa julkisen talouden vaihtelut näkyvät selkeimmin. Talouden heikentyessä julkisen sektorin kassan alijäämäisyyttä rajoitetaan ottamalla velkaa. Tästä syystä suhdanteiden vaihtelut heijastuvat selkeimmin juuri rahoitusjäämän tasossa ja siten myös valtion velan vaihteluissa. Taloutta pyritään tasapainottamaan työllisyyttä kasvattamalla, jolloin myös verotulojen määrä kasvaa ja työttömyyden laskun seurauksena myös tarve julkisten menojen kasvattamiseen vähenee.

Julkisen talouden ja samalla talouspolitiikan suurimpia tulevaisuuden haasteita ovat talouden suhdanteiden epävakaus, avoimen sektorin rakennemuutospaineet ja hyvinvointivaltion pitkän aikavälin rahoitusongelmat. Talouspolitiikan ongelmat ovat kytköksissä yhteiskunnan sosiaalisten ja rakenteellisten ongelmien kanssa. Ongelmia tulisikin tarkastella monialaisesti ja rinnakkain, jotta talouden tehostamistoimilla saavutetaan kestävästä sekä lyhyen että pitkänaikavälin tavoitteita. Julkisen talouden hoidon keskiössä tulisi olla toiminnan kestävyys. Lyhyen aikavälin talouden aktiivisuutta tukevat toimet pitää samalla parantaa julkisen talouden rahoitustasapainon kestävyyttä. Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalimenojen kustannukset voivat johtaa julkisen talouden epävakauteen ja kestävyysvajeeseen, mikäli talouspolitiikka ei huomioi yhteiskunnan rakenteellisten ongelmien, kuten ikärakenteen muutoksen ja taloudellisen huoltosuhteen vääristymisen vaikutuksia.

Yli 55-vuotiaiden työllistyminen vaikeaa – STTK esittää useita toimia

Salkunrakentaja - Ti, 15/10/2019 - 09:32
Suomessa yli 55-vuotiaiden työllisyys on selvästi pohjoismaiden heikoin.

Evästeiden tallentaminen vaatii käyttäjän aktiivisen suostumuksen

EK - Ti, 15/10/2019 - 09:27

Netissä surffaillessa kaikki ovat törmänneet evästeisiin ja erilaisiin ilmoituksiin ja suostumispyyntöihin. Evästeet ovat vierailtujen sivustojen tietokoneelle tallentamia tietoja, osa niistä on välttämättömiä, teknisiä evästeitä ja osa suostumuksenvaraisia.

Suostumusta vaativia ovat esimerkiksi vierailijoista tehtyä analytiikkaa tai mainonnan kohdentamista tuottavat evästeet. Osa evästeistä toimii vain kyseisen session aikana, osa toimii sivustolla vierailunkin jälkeenkin.

EU-tuomioistuimen tuore päätös selventää, että suostumusta evästeisiin pitää pyytää aktiivisesti. Tuomioistuimen päätös perustuu saksalaisen kuluttajajärjestön haasteeseen, jossa arvontoja järjestävä nettisivusto käytti valmiiksi rastitettua ruutua evästeiden hyväksyntää varten.

Valmista rastia ei katsottu aktiiviseksi ja täten päteväksi suostumukseksi. Tuomioistuin lausui, että jos rasti olisi jätetty tyhjäksi ja käyttäjän olisi ruksittava se itse, niin se olisi täyttänyt aktiivisen tekemisen ja suostumuksen edellytyksen.

Tuomioistuin muistutti myös läpinäkyvyyden tärkeydestä ja käyttötarkoitussidonnaisuudesta. Tämä tarkoittaa, että evästeiden käyttötarkoitus pitää kertoa etukäteen, kuten myöskin se, luovutetaanko tietoja kolmansille tai mikä on evästeiden käyttöikä. Tuomioistuin ei toki kaikkia evästeitä ja sivustojen käyttöä koskevia sääntöjä määritellyt tyhjentävästi, mutta jatkossa ”jatkamalla käyttöä hyväksyt evästeet” -tyyppistä ratkaisua ei enää hyväksytä.

EU-tuomioistuimen ratkaisu on tullut lokakuun alussa eli on varsin tuore. Viranomaisillakin on varmaan ymmärrystä, että evästemaailmakaan ei tule valmiiksi napin painalluksella, ja Traficomin omakin ohjeistus evästeiden suhteen tarvitsee uudistamista.

Nyt onkin yrityksille ja muillekin sivustojen ylläpitäjille hyvä aika alkaa varautua muutoksiin. Kannattaa siis tarkistaa omat evästekäytännöt, miettiä miten käyttäjiä informoidaan niistä selkeästi ja seurata tulevia ohjeita Tietosuojavaltuutetulta ja Traficomilta. Näin on hyvin varautunut tekemään muutossuunnitelman ja aikatauluttamaan sen järkevästi, kun tarkempi ohjeistus on saatavilla.

ASP-säästämisen suosio kasvaa – talousgurut pohtivat ASP-järjestelmän hyötyjä nuorille

Salkunrakentaja - Ti, 15/10/2019 - 08:40
ASP-tilien suosio kasvaa jatkuvasti. Syyt suosion kasvuun ovat selvät.

Pientä osaa bussilla kulkijoista voi odottaa jopa hintojen tuplaantuminen – pelastaako palveluseteli pikkukuntien matkustajat?

Yle: Talous ja politiikka - Ti, 15/10/2019 - 06:00

Seudullisen bussiliikenteen matkustajille voi paikoin olla eri puolilla maata tiedossa ikävä muutos vuodenvaihteessa. Silloin päättyy siirtymäaika seutulippujen käytössä, ja viimeisetkin seutuliput pääosin poistuvat.

Seutulippu on ollut yhteiskunnan tukema lippu, joka on käynyt esimerkiksi 30 päivän ajan tietyn alueen bussivuoroissa. Monet niistä ovat poistuneet jo viime vuosina, kun siirtymäaika on lähestynyt loppuaan.

Yhteiskunnan taloudellista tukea ei voi seutulipun kautta antaa markkinaehtoisille bussivuoroille. Ilman tukea bussiyritykset saavat lipun käyttäjältä niin pienen korvauksen, että monet yritykset ovat ilmoittaneet, ettei lippu käy niiden vuoroilla.

Sen sijaan ne voivat myydä omia lippujaan, joissa tukea ei ole. Niillä taas matkustaminen voi tulla huomattavasti aiempaa kalliimmaksi.

Seutulippuja kolmellakymmenellä alueella

Tilanne vaihtelee alueittain suuresti. Matkahuolto kertoo, että seutulippuja on käytössä vielä noin kolmellakymmenellä alueella.

– Nykyisen seutulippujärjestelmän päättyessä eri toimijat eli kunnat, kaupungit, toimivaltaiset viranomaiset ja liikennöitsijät pohtivat korvaavia vaihtoehtoja, sanoo Matkahuollon toimitusjohtaja Janne Jakola.

Jakolan mukaan osalla alueista lipputuotevalikoima on hajautunut erityyppisiin lipputuotteisiin, jotka eivät toimi kaikissa vuoroissa.

– Joillakin alueilla seutuliput ovat korvautuneet esimerkiksi Waltti-lipuilla tai muilla eri toimijoiden lipputuotteilla, jotka kelpaavat vain osassa alueen liikenteestä. Nämä rajoitukset ovat tulleet monille asiakkaille yllätyksenä ja kaventaneet liikkumisen mahdollisuuksia, kun kaikki vuorot eivät olekaan olleet käytettävissä, Jakola toteaa.

Useissa kaupungissa käytössä olevien Waltti-lippujen kelpoisuus vaihtelee alueen ja bussiyritysten mukaan.

Waltti voi kattaa esimerkiksi keskuskaupungin kaiken liikenteen, mutta ympäryskunnissa se ei enää käy tai kelpaa vain joillakin vuoroilla. Muille vuoroille asiakkaan pitäisi ostaa toinen lippu.

En flicka har ett busskort i handen och väntar på en gul buss som har nummer 52.Waltti-kortti on käytössä useissa maakuntien keskuskaupungeissa. Se toimii kaupungeissa kuten tähänkin saakka. Magnus Weckström / Waltti

Mahdolliset lippuongelmat eivät juuri koske matkustajia suurten kaupunkialueiden sisällä. Vaikkapa Turussa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä tai HSL-alueella liikenne on kilpailutettua, ja seuduilla on oma joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen.

Yle kertoi syyskuussa, kuinka joukkoliikenteen suosio onkin kasvussa monissa suurissa kaupungeissa, jotka ovat ottaneet liikenteen aiempaa enemmän hallintaansa.

Riski hintamuutoksiin on matkoilla, jotka suuntautuvat kuntarajan yli, silloin kun toinen kunnista ei kuulu joukkoliikenneviranomaisen alueeseen.

Länsi-Uudellamaalla markkinat hoitavat tarjontaa

Yksi alueista, joita lippumuutos koskee, on Länsi-Uudellamaalla, jossa poistuu tuettuja lippuja vuoden lopussa. Alueen suuri liikennöitsijä Pohjolan Liikenne tarjoaa poistuvien lippujen tilalle omia kausilippujaan.

Länsi-Uudenmaan kuntien henkilöliikennelogistikko Tapio Heinonen kertoo, että hintamuutos ei tässä tapauksessa ole iso, mutta kulkeminen rajoittuu vain Pohjolan Liikenteen vuoroille, kun aiemmat tuetut liput ovat käyneet eri yritysten vuoroilla.

Tuettuja, vuodenvaihteessa poistuvia kausilippuja on Lohjalla ollut käytössä yli tuhannella käyttäjällä kuukausittain. Jos Pohjolan Liikenteen tarjonta ei sovi omille matkoille, hinnankorotus uhkaa.

Linja-auton matkustamo.Bussiyritykset voivat järjestää tarjontaa myös täysin markkinaehtoisesti, jos vain matkustajia riittää. Risto Degerman / Yle

– Joiltain osin matkustajat joutuvat varmasti siirtymään esimerkiksi Matkahuollon 44 matkan lippuun, joka käy siis edelleen kaikille liikennöitsijöille. Silloin matkustushinnat voivat jopa yli kaksinkertaistua, Heinonen toteaa.

Markkinaehtoista tarjontaa on esimerkiksi Porvoon ja Helsingin tai Lohjan ja Helsingin välillä. Lippuihin ei tule julkista tukea, vaan yritykset hinnoittelevat ne ja kilpailevat keskenään.

Malli on sama kuin bussien kaukoliikenteessä. Bussiyritykset myös päättävät itse, millaisia lippuja on tarjolla: onko valikoimassa esimerkiksi kausilippu 30 päivälle ja millä hinnalla.

Uudellamaalla seutulippukin saattaa jatkaa elämäänsä

Joukkoliikenneasiantuntija Heikki Hyvärinen Uudenmaan ely-keskuksesta kertoo, että joissain Uudenmaan kunnissa seutulippukin saattaa jatkaa elämäänsä, jos kunta näin haluaa.

Ely ostaa bussivuoroja ja on asettanut ostoissaan ehdoksi, että kuntien lipputuotteet ovat vuoroilla käytettävissä.

– Monet kunnat haluavat yhä ylläpitää asiakashinnaltaan sopivan edullista lippua. Markkinaehtoisille bussivuoroille siitä saatava asiakashinta ei ole houkutteleva, ja siksi joillain alueilla markkinaehtoista liikennettä ei ole juuri jäljellä, Hyvärinen sanoo.

Uudellamaalla käytössä ei ole Waltti-korttia, toisin kuin monilla muilla alueilla. Näin Uudellamaalla ei ole muualla maassa nähtyjä tilanteita, jossa Waltti-kortti voi samalla reitillä käydä joissakin vuoroissa, mutta toisissa ei.

Syrjäisemmät kunnat voivat olla ongelmissa

Kun tilanne vaihtelee eri puolilla maata, ketä mahdolliset ongelmat koskevat ja ketä eivät? Ongelmia on ratkottu viime vuosina eri puolilla maata, kun siirtymäaika on edennyt.

Esimerkiksi Aamulehti kertoi keväällä opettajasta, jonka työmatkalipun hinta Tampereelta Hämeenkyröön nousee aiemmasta 136 eurosta kuukaudessa 352 euroon kuukaudessa seutulipun poistuessa.

Salossa ongelmaan törmättiin kesällä 2017, jolloin työmatkojen hinnat jopa viisinkertaistuivat. Salo otti kesällä käyttöön Waltti-lipun.

Monta linaj-autoa jonossaOsa bussiliikenteestä hoituu markkinaehtoisesti ilman yhteiskunnan tukea, kuten suuri osa pitkänmatkan liikenteestä. Henrietta Hassinen / Yle

Lappeenrannassa ongelmiin törmättiin loppuvuodesta 2017, kun joidenkin työmatkalaisten lipun hinta uhkasi viisinkertaistua. Kaupunki otti tämän jälkeen käyttöön uudenlaisen sarjalipun.

Liikenne- ja viestintäministeriöstä todetaan Ylelle, että muutosten taustalla on EU:sta tuleva sääntely, jossa liikenteen julkisen tuen pitää täyttää tietyt ehdot. Alueiden toimivaltaiset viranomaiset päättävät, millä tavalla liikennettä järjestävät.

Siksi kokonaiskuvaa eri alueiden ratkaisuista ei ole helppo muodostaa, eikä saatavilla ole esimerkiksi listaa hintamuutoksista eri puolilla maata.

Palveluseteli jakaa mielipiteitä

Osa kunnista on korvannut seutulipun palvelusetelillä. Siinä kunta maksaa osan bussimatkan hinnasta. Kunnat tukevat lähinnä sarjalippuja. Lisäksi ely-keskus voi ostaa tarvittavia bussivuoroja ja säädellä, mitä lippuja vuoroilla käytetään.

Kaikki eivät pidä palveluseteliä hyvänä ratkaisuna. Paikallisliikenneliitto on arvioinut, että palvelusetelimalli on kaupunkiseutujen näkökulmasta tehoton. Samalla liiton mukaan luovutaan mahdollisuudesta vaikuttaa bussiyhteyksien määrään, laatuun ja asiakashintaan.

Matkahuolto taas liputtaa seutulippujen korvaajaksi palveluseteliä, joka kuuluu sen palvelutarjontaan. Matkahuollon asiakkaana on toistakymmentä palveluseteliä käyttävää kuntaa.

– Eri toimijat ja tahot miettivät, miten samaan ongelmaan saataisiin ratkaisu. Me toivomme, että päästäisiin mahdollisimman yhteiskäyttöisiin ratkaisuihin, Jakola toteaa.

Matkahuollon mukaan asiakkaat valittavat nopeasti, jos lippu ei kelpaa riittävän kattavasti eri vuoroilla.

– Asiakkaat arvostavat sitä, että ei tarvitse katsoa, kenen bussi sieltä on tulossa. Siksi toivommekin, että monilla alueilla käytettäisiin tarjoamaamme lippu- ja maksujärjestelmää, Jakola sanoo.

Vaikeuttaako lippujen yhteensopimattomuus tai kalleus matkustamistasi julkisella liikenteellä, vaikka yhteyksiä olisi muuten tarjolla? Kerro kommenteissa kokemuksistasi. Keskustelu on auki kello 22 saakka.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset