Uutiset

Trump vastasi Kiinan nokitteluun kauppasodassa – tuontitullit nousevat entisestään

Yle: Talous ja politiikka - 3 tuntia 59 min sitten

Yhdysvallat nostaa tuontitulleja Kiinasta tuotaville tuotteille viimeisimpänä käänteenä maiden välisessä kauppasodassa.

Presidentti Donald Trump ilmoitti, että olemassa olevat 250 miljardin arvoiseen kiinalaistuontiin kohdistuvat Yhdysvaltain tullit nousevat lokakuun alussa 25 prosentista 30 prosenttiin.

Lisäksi syyskuun alussa voimaan tulevat uudet tullit 300 miljardin arvoiselle tuonnille nousevat 10:stä 15 prosenttiin.

Trumpi ilmoitti tuontitullien korotuksista viestipalvelu Twitterissä ja kuvaili toimia Yhdysvaltojen ja Kiinan epäreilun kauppasuhteen tasapainottamiseksi.

Trumpin päätös on vastaus Kiinalle, joka ilmoitti aiemmin viiden ja kymmenen prosentin tuontitulleista yhdysvaltalaisille tuotteille, joiden tuonnin arvo Kiinaan on noin 75 miljardia dollaria vuodessa. Kiinan julkistamat tuontitullit vuorostaan olivat vastaus Yhdysvaltojen aiemmin asettamiin tulleihin.

Lisää aiheesta:

Puheet kauppasodasta kovenevat – Trump määräsi Twitterissä yhdysvaltalaisyrityksiä etsimään vaihtoehtoja Kiinalle välittömästi

Kiinalta tullikosto Yhdysvalloille – Aikaisemmat hyvän tahdon eleet pyyhkäistään pois

Suomi hörppii runsaasti brasilialaista kahvia, naudanlihaa syödään vain vähän – maiden välinen kauppavaihto puolittui lyhyessä ajassa

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 23/08/2019 - 16:42

Brasilian sademetsiä poltetaan nyt raivon vimmalla. Maanviljelijät polttavat sademetsiä ensisijaisesti saadakseen lisää laidunmaita pihvikarjalle ja soijankasvatukseen.

Nykyisin sademetsää poltetaan kahvipeltoja varten korkeintaan hyvin vähäisessä määrin.

– Brasilian rannikkovyöhykkeen sademetsät on hävitetty kahvipeltojen tieltä jo kauan sitten, sanoo trooppisen metsänhoidon professori Markku Kanninen Helsingin yliopistosta.

Pauligin raakakahvin hankinnasta vastaava András Koroknay-Pál kertoo, että yhtiö pyrkii vastuullisuushankkeidensa kauttatehostamaan jo olemassa olevia viljelymaita.

– Raakakahvi ei lähtökohtaisesti tule Amazonin läheltä. Alue, josta raakakahvimme tulee on noin 2 000 kilometriä Amazonista etelään.

Koroknay-Pálin mukaan brasilialaisen kahvin boikotoiminen olisi kova isku pienille toimijoille ja yksittäisille ihmisille.

– Kahvitilat eivät ole isoja plantaaseja. Pitää katsoa isompaa kuvaa ja huomioida se, että mikään kahvi ei ole vastuullista, jos sen tuottaminen ei ole kannattavaa viljelijöille.

Brasilialaista tuorelihaa myydään vähän

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) ehdotti aiemmin perjantaina, että EU ja Suomi selvittäisivät pikaisesti mahdollisuuden kieltää brasilialaisen naudanlihan tuonnin.

Suomen ruokakaupoissa ei kauppaketjujen mukaan brasilialaista lihaa tällä hetkellä juuri näy. Lidlin valikoimassa on tällä hetkellä yksi Brasiliasta tuleva naudanlihatuote.

– Myymme erätuotteena brasilialaista naudan sisäfilettä. Tämä karja ei ole kasvanut tai laiduntanut Amazonin alueella. Aiemmin meillä on ollut myynnissä brasilialaista naudan entrecôtea, jonka tilalle on syksyn aikana tulossa kotimainen vaihtoehto, Lidl Suomen kaupallisen osaston johtaja Thomas Heinrichs kommentoi sähköpostitse.

Heinrichsin mukaan brasilialainen liha on yhtiöllä jatkuvassa seurannassa.

LiharuokaBrasilialaista tuorelihaa myydään Suomessa vähän ruokakaupoissa. Suurin osa Lidlissä ja S- ja K-ryhmän kaupoissa myytävästä tuorelihasta on kotimaista.Esa Syväkuru / Yle

K-ryhmän osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorisen mukaan yli 95 prosenttia K-kauppojen tuorelihasta on kotimaista.

– Meillä on yksittäisiä kauppoja, joissa kuluttajakysynnän mukaisesti saattaa olla valikoimissa brasilialaista lihaa. Joissain määrin on mahdollista, että brasilialaisia tuotteita ei enää myydä jos tämä tilanne pahenee. Pyrimme palvelemaan kuluttajaa ja reagoimaan mahdolliseen kysynnän muutokseen.

S-ryhmän ruokakaupoissa brasilialaista tuorelihaa ei ole tarjolla ollenkaan.

– Brasilia on maailman suurin kahvintuottaja, ja ylivoimaisesti suurin appelsiinimehuraaka-aineen tuottaja. Näissä tuotteissa meillä, ja varmaan kaikilla muillakin, on brasilialaisia raaka-aineita. Jonkin verran meillä on myös brasilialaisia viinirypäleitä ja limeä myynnissä tällä hetkellä, sanoo S-ryhmän hankintajohtaja Jari Simolin.

Simolinin mukaan S-ryhmän omiin brändeihin kuuluvista tuotteita ei tuoda Amazonin alueelta. S-ryhmän ketjuravintoloissa brasilialaista lihaa on yhdessä tuotteessa, mutta yhtiö kertoo vaihtavansa kyseisen tuotteen marraskuun loppuun mennessä.

Brasilia on Suomen merkittävin kauppakumppani Etelä-Amerikassa

Sademetsien polttamisen takia tulilinjalle joutunut Brasilia on Suomelle erittäin pieni kauppakumppani. Silti se on Suomen merkittävin kauppakumppani Etelä-Amerikassa.

Tullin tilastojen mukaan Brasilian osuus Suomen kokonaistuonnista on vain noin 0,9 prosenttia. Suomen tuonnin arvo Brasiliasta oli viime vuonna noin 570 miljoonaa euroa. Suomi vei Brasiliaan noin 300 miljoonan arvosta tavaraa.

Esimerkiksi Suomen tuonnin arvo Saksasta vuonna 2018 oli reilut 10 miljardia euroa ja viennin arvo Saksaan hieman vajaat 10 miljardia euroa.

Vielä vuonna 2012 tuonti Brasiliasta oli yli 800 miljoonaa euroa ja vienti yli 700 miljoonaa euroa.

Ulkoministeriön kesällä julkaiseman Maailman Markkinat 2019–2020 mukaan Suomi tuo Brasiliasta pääasiassa raaka-aineita ja elintarvikkeita. Tärkein tuontituote on paperimassa, jota tuotiin Brasiliasta Suomeen 236 miljoonan euron edestä viime vuonna. Suomi vei puolestaan Brasiliaan muun muassa koneita, laitteita, paperia ja lannoitteita.

Elintarviketeollisuusliiton mukaan Brasiliasta tuodaan Suomeen muun muassa elintarvikkeita, soijapapua, raaka-aineita, rehuraaka-aineita ja lihaa noin sadan miljoonan euron arvosta.

Eniten tuotiin raakakahvia noin 70 miljoonan euron arvosta. Naudanlihaa tuotiin vain noin 4,5 miljoonan euron arvosta, samoin soijapapua.

Suomeen tuodaan myös muun muassa Brasiliasta alunperin lähtenyttä soijarouhetta Euroopan kautta, joka sitten päätyy Suomen tiloille rehuna.

Brasilian teollisuus on heikoissa kantimissa eikä se pysty kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla. Siksi maan vienti koostuukin luonnonvaroista ja raaka-aineista. Brasilian tärkeimmät vientituotteet ovat soija, liha, öljytuotteet, mineraalit, kuljetusvälineet ja metallituotteet.

Brasilian tärkeimmät vientikumppanit ovat Kiina, Euroopan unioni ja Yhdysvallat. Noin 60 suomalaisyhtiöllä on Brasiliassa tytäryhtiöt.

Lue myös:

Suomalaispoliitikot huolestuivat Amazonin sademetsäpaloista – Ympäristöministeri Mikkonen Ylelle: Kauppapoliittiset ja diplomaattiset keinot tarpeen

Maailman keuhkot palavat Amazonin alueella, kauppasopimusten jäädyttäminen voisi auttaa – Tutkija pelkää: "Koko sademetsä saatetaan menettää"

Epävarmuus sahatavaramarkkinoilla jatkuu – Stora Enson mäntysahat varautuvat lomautuksiin

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 23/08/2019 - 16:11

Stora Enson Honkalahden ja Uimaharjun sahat varautuvat henkilöstön lomauttamiseen. Syynä on sahatavaran heikko markkinatilanne, jonka ennustetaan jatkuvan epävakaana.

Lomautukset kestävät korkeintaan 90 päivää, ja ne toteutetaan huhtikuun 2020 loppuun mennessä.

Stora Enson Suomen sahoilla on käyty samansisältöisiä neuvotteluja vuoden 2018 lopussa ja keväällä 2019. Pitemmiltä lomautuksilta on tähän mennessä vältytty ja tuotantoa on rajoitettu vain muutaman päivän tai vuoron jaksoissa.

Yt-neuvottelut alkavat viikon kuluttua

Yt-neuvotteluista ilmoitettiin henkilökunnalle perjantaina 23. elokuuta.

Neuvottelut eri henkilöstöryhmien kanssa alkavat elokuun 30. päivänä. Neuvottelujen arvioidaan kestävän noin kaksi viikkoa.

Honkalahden saha sijaitsee Lappeenrannan Joutsenossa, Uimaharjun saha Joensuussa.

Kiinalta tullikosto Yhdysvalloille – Aikaisemmat hyvän tahdon eleet pyyhkäistään pois

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 23/08/2019 - 16:02

Kiina määrää rangaistustulleja yhdysvaltalaisille tuotteille. Toimenpide on vastaveto Yhdysvaltain aiemmin ilmoittamille kiinalaistuotteiden tulleille.

Kiinan uudet tullit kohdistuvat yli 5 000 tuotteeseen, joiden tuonnin arvo Kiinaan on noin 75 miljardia dollaria vuodessa.

Useimpien tuotteiden tullimaksu on suuruudeltaan 5 – 10 prosenttia tuotteiden arvosta ja ne astuvat voimaan syyskuun alussa.

Joulukuun 15. päivä astuvat voimaan tullit, jotka kohdistuvat yhdysvaltalaisiin autoihin ja ovat 25 prosentin suuruisia. Lisäksi tuolloin aletaan rokottaa yhdysvaltalaisten autojen osia viiden prosentin tullilla.

Autoihin ja auton osiin kohdistuvat tullit oli jo aiemmin poistettu, kun Kiina halusi osoittaa hyvää tahtoa käynnissä oleville maiden välisille kauppaneuvotteluille. Nyt hyvän tahdon osoitus pyyhitään pois.

Muut tullit kohdistuvat muun muassa maataloustuotteisiin, raakaöljyyn ja pieniin lentokoneisiin.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on aiemmin määrännyt tulleja kiinalaistuotteille, joiden tuonnin arvo on 250 miljardia dollaria. Syyskuun alussa ja joulukuun 15. päivä astuvat voimaan tullit 300 miljardin dollarin arvoiselle tuoteryhmälle. Tuolloin käytännössä kaikki Kiinan tuonti Yhdysvaltoihin on tullien piirissä.

Pörssikurssit Euroopassa putosivat heti Kiinan ilmoituksen tultua julki. Esimerkiksi Helsingin pörssi-indeksi laski noin 80 pistettä, tosin se alkoi hitaasti nousta myöhemmin.

Lisää aiheesta:

USA lykkää osaa Kiinan tuotteille määrätyistä tulleista – pörssit ilahtuivat

Kiina arvostelee presidentti Trumpin aikomuksia asettaa uusia tuontitulleja kiinalaisille tuotteille – Ulkoministeri: "Ei rakentava tapa"

Miksi Yhdysvaltojen pitkät valtionlainakorot ovat laskussa?

Euro ja talous - Pe, 23/08/2019 - 15:40
Tyypillisesti pidemmästä lainasta maksetaan enemmän korkoa kuin lyhyestä lainasta. Tällä hetkellä tilanne on toisin päin Yhdysvalloissa. Mistä johtuu Yhdysvaltojen pitkien valtionlainakorkojen viimeaikainen lasku alle lyhyiden?

Yrittäjien työeläkevakuuttaja Veritaksen sijoitukset tuottivat alkuvuonna 5,1 prosenttia

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 23/08/2019 - 15:20

Pienten ja keskisuurten yritysten työeläkevakuutuksia hoitavan Veritaksen sijoitukset tuottivat alkuvuonna 5,1 prosenttia. Omaisuuslajeista paras tuotto, 8,5 prosenttia, oli osakesijoituksilla. Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat yhteensä 172,8 miljoonaa euroa.

Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmissa eläkesijoitusten oletetaan vuodessa saavuttavan keskimäärin 3,5 prosentin reaalituoton.

Veritaksen TyEL- ja YEL-eläkevakuutuksia ottaneiden määrä kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin kahdeksan prosenttia.

Yrittäjien YEL-vakuutuksen ottaneiden lukumäärä kasvoi tänä aikana 12 641:een ja TyEL-vakuutusten ottaneiden lukumäärä vastaavasti 8 759:een.

Lisää aiheesta:

Työeläkeyhtiö Elo vastasi kilpailijoidensa tulokseen – sijoitusten tuotto alkuvuonna yli 7,2 prosenttia

Taloudestaan tarkka kuluttaja hyödyntää uuden korkolain

Piksu: Trendit - Pe, 23/08/2019 - 14:38

Suomessa astuu 1. syyskuuta 2019 voimaan uusi laki, joka rajoittaa kuluttajille myönnettävien lainojen korkoja ja kuluja. Laki tulee karsimaan pahimmat ylilyönnit pois lainamarkkinoilta, mutta avaa samalla taloudestaan tarkalle kuluttajalle oivan mahdollisuuden kilpailuttaa uudelleen nykyiset lainat ja luottokorttivelat.

Uusi laki tulee tiivistämään kilpailua lainamarkkinoilla. Verkon yli toimivat pankit ja rahoituslaitokset tulevat siirtymään entistä vahvemmin perinteisten pankkien leikkikentälle. Myös moni perinteisistä pankeista joutuu mukauttamaan lainojen ja luottokorttien hinnoittelua vastaamaan uutta lakia, etenkin siksi, etteivät lainasta perittävät kiinteät kustannukset saa ylittää 150 euroa vuodessa. Käytännössä tämä tulee näkymään luottokorttien hinnoittelun lisäksi mm. lainojen pienentyvissä avaus- ja käsittelymaksuissa.

Pelaako Suomi itsensä ulos datakeskusten kilpailusta verotuksellaan?

Salkunrakentaja - Pe, 23/08/2019 - 14:35
Ruotsilla on yksi merkittävä kilpailuetu datakeskusten kilpailussa Suomeen verrattuna.

Suomen työmarkkinoilta on hukassa jopa 30 000 ihmistä – Gunnar Paut: "Mä katosin tältä planeetalta"

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 23/08/2019 - 13:49

Automekaanikkona parisenkymmentä vuotta työskennelleen helsinkiläisen Gunnar Pautin elämä mullistui kaksi vuotta sitten. Loukkaantuminen vei miehen työkyvyn siten, että paluu fyysistä voimaa vaativaan työhön ei enää ollut mahdollista.

Nuoren miehen luiskahtaminen pois työelämästä johti vaikeuksien vyyhtiin. Mieli musteni ja luonteva yhteydenpito ystäviin kaikkosi.

– Ikäänkuin katosin tältä planeetalta, Paut sanoo vaimeasti.

Parisen vuotta kotona "sairastuvalla" olivat Pautin mukaan varsin raskasta aikaa. Paut sanoo, että olo oli ahdistunut, koska hän ei kyennyt jakamaan asioita kenenkään kanssa. Paut tunsi olevansa ulkona kaikesta ja sulkeutui omaan kuplaansa.

Kaksi vuotta myöhemmin miehen mieli on valoisa ja luottamus tulevaisuuteen vahvistunut. Gunnar Paut on työkokeilussa arkkitehtitoimistossa, jossa hän työskentelee teknisenä piirtäjänä.

Paut sanoo, että alanvaihdon olisi pitänyt järjestyä nopeammin. Erilaisissa selvityksissä ja byrokratian kierteessä kului parisen vuotta.

– Pitkä jakso työmarkkinoiden ulkopuolella tekee työhön palaamisen vaikeaksi. Hankalaa päästä alkuun, mutta nyt tuntuu hyvältä, Paut sanoo.

Kymmenien tuhansien joukko

Julkinen keskustelu työllisyyden parantamisesta on keskittynyt pääasiassa työttömyyden vähentämiseen.

Akavan pääekonomistin Pasi Sorjosen mukaan tekijöitä on jatkossa tultava muualtakin kuin työttömyyskortistosta.

Automekaanikon työstä työkuntoutuksen kautta arkkitehtitoimistoon työkokeiluun päässyt Gunnar Paut sai lähetteen Kelalta.

Sorjonen ilahtui kuullessaan Pautin tapauksesta, jossa kaksi vuotta työmarkkinoilta kateissa ollut on palaamassa takaisin työelämään.

Sorjonen sanoo, että maan hallituksen on pakko kaivaa keinot, jotka innostavat mahdollisimman monen kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella olevan ihmisen hakeutumaan töihin, mikäli se aikoo tosissaan jahdata työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin hallituskauden aikana.

Sorjosen mukaan työttömyyden alentaminen on tärkeä tavoite, mutta työntekijöitä on löydyttävä jatkossa yhä enemmän myös nykyisen työvoiman ulkopuolelta.

Useampi kuin joka neljäs suomalainen ei ole töissä

Suomen työikäisestä väestöstä on töissä noin 72,5 prosenttia. Useampi kuin joka neljäs ei siis ole töissä.

Osa hoitaa lapsia kotona, opiskelee, suorittaa varusmiespalvelusta tai on eläkkeellä. Akavan pääekonomistin Pasi Sorjosen tekemän selvityksen perusteella lisäksi on suuri joukko muita työikäisiä ihmisiä, jotka eivät kuulu mihinkään näistä ryhmistä.

– Tämä työmarkkinoilta kadoksissa oleva kymmenien tuhansien joukko olisi nyt kaivettava esiin, Sorjonen sanoo.

Sorjosen mukaan pelkästään parhaassa työiässä olevien 35–54 -vuotiaiden joukossa työmarkkinoilta kateissa on jopa 30-tuhatta ihmistä. He eivät Pautin tavoin opiskele, suorita varusmiespalvelusta tai ole eläkkeellä.

Gunnar Paut sanoo, että ilman Kelan lähetettä työkykykuntoutukseen hän ei olisi uuden työn syrjässä kiinni.

Gunnar PautMahdollisuus päästä takaisin työelämään palautti Gunnar Pautin elämänilon ja itsetunnon.Antti Kolppo / Yle "Tehtävä selvitys, paljonko on työikäisiä, jotka voisivat tehdä työtä"

Sorjosen mukaan Suomessa olisi tehtävä laaja selvitys siitä, paljonko on työikäisiä, jotka voisivat alkaa tehdä työtä. Hänen mukaansa selvitys tarvittaisiin, jotta hallitus voisi alkaa oikeanlaisin ottein houkutella ja patistaa kadoksissa olevia työmarkkinoille.

Sorjosen mukaan jo viranomaisyhteistyön tiivistäminen vaatisi sitä, että näihin asioihin paneudutaan. Jos ei tiedetä, minkälainen porukka on, niin heitä on mahdotonta lähestyä.

– Selvitettäisiin, että mitä he tekevät ja iskettäisiin kiinni, Sorjonen sanoo.

Työkyvyn kuntoutuspalveluja tarjoavan yrityksen Verven kuntoutusjohtaja Oili Alatorvinen sanoo, että kyseinen mystinen joukko muodostuu varmasti hyvin monenlaisista ihmisistä.

– Tämä ei ole mikään homogeeninen joukko. Siellä on hyvin monenlaisia ihmisiä ja heillä on erilaisia esteitä työllistyä, Aalatorvinen sanoo.

Hän näkee työmarkkinoiden ulkopuolella olevassa joukossa suuren mahdollisuuden, mutta näiden ihmisten tavoittaminen vaatisi Alatorvisen mukaan räätälöityä työtä.

Osa jättäytyy vapaaehtoisesti ulos oravanpyörästä

Alatorvinen sanoo, että esteet työllistyä voivat johtua esimerkiksi rajoittuneesta työkyvystä, terveydentilasta, osaamisen puutteesta tai perhetilanteesta.

– Nämä kaikki voivat johtaa myös masennukseen, syrjäytymiseen ja soljahtamiseen työmarkkinoiden ulkopuolelle, Alatorvinen sanoo.

Hänen mukaansa on varmasti myös ihmisiä, jotka ihan vapaaehtoisesti ovat syystä tai toisesta repäisseet itsensä irti oravanpyörästä.

He voivat esimerkiksi matkustella tai käyttää aikaa mieleisiinsä harrastuksiin.

– Tämä ei kuitenkaan mielestäni selitä kymmeniä tuhansia, Alatorvinen toteaa.

Alatorvinen sanoo nähneensä työssään sen, että oman paikan löytäminen yhteiskunnassa on monille vaikeaa, jos on pudonnut pois työelämästä.

Gunnar Paut sanoo, että mahdollisuus päästä kiinni työelämään palautti hänen elämänilonsa.

–Aion työllistyä koulutuksen aikana tai koulutuksen jälkeen. Olen saanut elämänilon takaisin ja vähän taas itsevarmuuttakin, Paut sanoo.

Lue myös:

Kokoomus julkisti ehdotuksensa 60 000 uuden työllisen saamiseksi: "Hallitus ei uskalla toimia itse tuoda"

Suomi on Euroopan johtava startup maa

Piksu: Yritystoiminta - Pe, 23/08/2019 - 12:14

Suomi on noussut Euroopan tilastojen kärkisijalle mitattaessa startup-yritysten saamia venture capital -sijoituksia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomalaiset startupit ovat olleet jo useana vuonna pidemmän ajan keskiarvolla mitattuna Euroopan houkuttelevimpia sijoituskohteita VC-sijoittajille, mutta vuonna 2018 Suomi nousi ensimmäiselle sijalle myös lyhyen aikavälin mittarilla. Viime vuonna Suomi paransi sijoitustaan myös myöhemmän vaiheen kasvuyritysten saamien pääomasijoitusten määrässä.

Antaisitko tavarasi sovelluksella tilatun lähetin matkaan? Joukkoistaminen leviää pian pakettien kuljetukseen

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 23/08/2019 - 11:45

Ruokalähetit ovat monen kaupungin katukuvassa vähintään yhtä tuttu näky kuin sovelluksella käyttöön napattavat sähköpotkulaudat. Pian lounaiden, päivällisten ja välipalojen seassa liikkuu samalla periaatteella myös tavarakuljetuksia.

Alkusyksystä toimintansa aloittava I Carry It on alustayhtiö, jonka sovelluksen kautta ihmiset voivat lähettää toisilleen tavaroita. Samasta sovelluksesta lähetit näkevät tarjolla olevat kuljetuskeikat. He eivät ole yhtiön palkkalistoilla, vaan tekevät työtä freelancereina tai kevytyrittäjinä samaan tapaan kuin ruokalähettifirmoissa.

Yrityksen toimitusjohtaja Jukka Tarkiaisen on vaikea nimetä kilpailijoita firmalleen. Hänen mukaansa I Carry It täydentää Postin ja muiden pitkän matkan kuljetuksia hoitavien yhtiöiden palveluja.

– Kuriiriliikkeet voivat ehkä olla kilpailijoita. Niiden toimintamalli on kuitenkin toisentyyppinen, Tarkiainen toteaa.

Tavaralähetysten kuljetuksessa alustapohjaista yritystä ei ole Suomessa vielä nähty, mutta sanomalehtien varhaisjakelua Uudellamaalla jo muutaman vuoden ajan hoitanut Early Bird -yritys toimii freelancer-konseptilla.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen kertoo, että Early Birdin lehdenjakajilta on tullut liittoon paljon yhteydenottoja: työtä tehdään nimellisesti yrittäjänä, mutta työajat sanellaan.

Early Birdin johtaja Riku Punkkinen ei näe asiassa ristiriitaa. Lehdet on jaettava arkisin kello 6.30 mennessä, mutta jakajat saavat päättää itse, miten he sen tekevät.

Myös ruokalähettien työsopimuksettomuus on herättänyt runsaasti julkista keskustelua.

Miten I Carry It on varautunut kritiikkiin?

– Pyrimme tuottamaan joustavia työmuotoja, joissa työntekijä voi valita työaikansa vapaasti. Voi tehdä tunnin tai kolme viikossa, tai vaikka vain tunnin kuukaudessa. Emme suoranaisesti ohjaa työn tekemistä muuten kuin tarjoamalla keikkoja, Tarkiainen sanoo.

Niitä onkin tarkoitus tarjota paljon. I Carry Itin tavoitteena on kuljettaa tuhansia paketteja kuukaudessa.

Tähtäimessä nopea tuloksellisuus

Helsingin yliopiston vanhempi tutkija Toni Ryynänen toteaa, että alustatalous on jo osoittautunut toimivaksi henkilökuljetuksessa, joten tavarankuljetuksen sujumiselle ei sikäli ole estettä.

Joukkoistettu kuljetus saattaa kuitenkin aiheuttaa haasteita ympäristön kannalta. Ylimääräistä liikennettä syntyy, jos tavaroita, jotka lähettäjä veisi joka tapauksessa itse perille ohikulkumatkallaan, toimittaakin joku muu.

Tarkiaisen toive on, että lyhyillä välimatkoilla I Carry Itin lähetit kulkevat ennemmin jalan tai polkupyörällä kuin autolla.

Läheteiksi ilmoittautuneita ihmisiä on tähän mennessä runsaat 50. Ikähaitari venyy 16-vuotiaista eläkeläisiin, ja vain osa ilmoittautuneista haluaa tehdä työtä täysiaikaisesti.

– Pyrimme siihen, että henkilö voi halutessaan työllistyä täysipäiväisesti tämän vuoden puolella, Tarkiainen sanoo.

Tavoitteet ovat muutenkin korkealla. Tarkiainen kertoo, että yrityksen on tarkoitus tuottaa voittoa jo ensi vuonna.

Henkilö käyttää mobiiliapplikaatiota puhelimellaanAlkusyksyllä julkaistava I Carry It -palvelu toimii verkkosivustolla tai mobiilisovelluksella.Mikko Koski / Yle

Suomessa toimivien ruokalähettifirmojen Woltin ja Foodoran tulokset ovat olleet pakkasella koko niiden toiminta-ajan ja kyytipalvelu Uber tekee miljarditappioita.

– Aika on nyt ehkä kypsempi tämän tyyppisten palvelujen tuottamiseen, ja sitä kautta mahdollisuus tehdä liiketoiminnasta kannattavaa on parempi, Tarkiainen sanoo.

Alustayhtiöiden menestystä siivittää Ryynäsen mukaan palvelun skaalautuvuus. Perinteisessä kuljetusbisneksessä pitäisi omistaa autoja ja palkata kuljettajia, alustapohjaisesti toimivalle yritykselle uusien markkina-alueiden valloitus on helpompaa.

I Carry It on saanut ELY-keskukselta 350 000 euroa kehittämistukea, joka kattaa puolet yhtiön kehittämishankkeen kuluista. Sen turvin on tarkoitus laajentua myös ulkomaille, kaupunki kerrallaan. Ensimmäistä kohdetta ei ole vielä päätetty, mutta Lontoo on siellä asuvan työntekijän vuoksi yksi vaihtoehdoista.

Kotimaassa I Carry Itin toiminta alkaa ensin Kirkkonummella, Lappeenrannassa ja Helsingissä ja laajenee loppuvuonna Turkuun ja Tampereelle.

Uusi työ edellä, lakimuutokset perässä

PAU:ssa on joitakin vuosia sitten päätetty, että itsensätyöllistäjät voivat päästä liiton jäseniksi, ja heitä autetaan siinä missä voidaan. Niemisen mukaan alustatalous pitäisi ottaa huomioon erityisesti lainsäädännössä.

Hallitusohjelmaankin on kirjattu, että lainsäädäntöä saatetaan muuttaa paremmin uusiin työn muotoihin vastaavaksi, ja että verottajalle on järjestettävä tarvittavat keinot kerätä alustatalouden toimijoiden tiedot käyttöönsä.

– I Carry It on saanut verottajalta ennakkopäätöksen, jotta osaamme toimia lain kirjaimen mukaisesti, Tarkiainen kertoo.

Tilastokeskuksen viimeisin tieto alustatalouden tuottamista tienesteistä on vuodelta 2017. Silloin 14 000 suomalaista sai vähintään neljäsosan tuloistaan digitaalisten alustojen avulla, lähinnä myymällä tavaraa netin kauppapaikoissa.

I Carry Itin kuljettajaksi voi ryhtyä periaatteessa kuka tahansa. Ensin halukkaat haastatellaan ja yritys ottaa heidän tietonsa ylös. Turvallisuuden lisäämiseksi kaikki kuljetukset on vakuutettu 300 euroon asti.

Kuskit käyttävät omia kulkuvälineitään, mutta niihin I Carry It ei tarjoa vakuutusta.

HenkilökuvaPAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen sanoo, että alustatalouden leviäminen kuljetusajalle on ollut vain ajan kysymys. Mikko Koski / Yle Palkkavertailu ruokakuljetuksista

Nieminen toteaa, että vaikka työehtosopimus ei itsensätyöllistäjiin päde, lähettien kannattaa katsoa sieltä, mitä vastaavasta työstä saisi työsuhteessa, ja vaatia selvästi korkeampaa korvausta.

Työntekijän maksettavaksi kun jäävät kaikki vakuutukset ja työnantajamaksut.

– Tavoite on, että pystyisimme tarjoamaan sellaisen palkkion, johon kuriirit ovat hyvinkin tyytyväisiä. Peruskuljetuksissa noin 20 euroa/tunti on hinta, johon pyrimme. Se vaihtelee sen mukaan, minkä verran pakettivirrassa on lähetyksiä, joita voidaan yhdistellä, Tarkiainen sanoo.

Kahdenkymmenen euron tuntipalkkatavoite on hahmoteltu ruokalähettien kanssa keskustelemalla.

I Carry It -sovelluksen algoritmi yhdistelee paketteja niin, että kuljettaja voi noutaa ja jakaa useampia lähetyksiä saman reitin varrella. Tarkiainen kertoo, että asiakkaalle yksittäisen kuljetuksen hintatavoite on 3–6 euroa.

Yrityksen on tarkoitus ottaa alustavälityshintana 18 prosenttia kuljetusten hinnasta, loput tilitetään kuljettajalle.

Millainen alustayhtiö menestyy?

I Carry It -sovelluksen ja verkkosivun visuaalinen ilme on lontoolaisen työntekijän käsialaa, koodauksesta huolehtii kahdeksanhenkinen tiimi Intiassa. Loput neljä yrityksen työntekijöistä ovat suomalaisia.

Ryynänen kertoo, että alustatalous on levinnyt entistä enemmän asiantuntijapalvelujen välitykseen. Esimerkiksi sovelluksen koodaus Intiassa olisi mahdollista hankkia työtä tarjoavan alustan kautta.

– Voi olla, että suomalaiset saavat alustatalouden kautta ansioita, mutta toisaalta haasteena voi olla se, valuuko asiantuntijatyökin alustojen kautta halvemman työvoiman maihin, Ryynänen sanoo.

Alustayhtiön menestyksen kannalta on keskeistä, että se vastaa johonkin olemassa olevaan tarpeeseen. Ilmeisenä esimerkkinä Ryynänen mainitsee sosiaalisen median, joka vetoaa ihmisten haluun pitää yhteyttä ja kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta.

– Hyvin toimivalle alustalle on lisäksi tyypillistä selkeästi määritelty tehtävä, ja vielä niin, että se suoritetaan jossain määritellyssä ajassa.

HenkilökuvaJukka Tarkiaisen mukaan yritysten palaute uudesta kuljetuspalvelusta on ollut positiivisen odottavaa. Tarkoituksena on kuitenkin valloittaa ennen kaikkea kuluttajamarkkinat. Mikko Koski / Yle

Täysin uusia, syntyjään digitaalisia tarpeita on Ryynäsen mukaan vaikea nähdä.

– Henkilökuljetusta, tavarankuljetusta, elokuvia tai musiikkia on jo ollut olemassa, vain eri tavalla järjestettynä. Niiden muunnoksella alustatalouteen voidaan saada tiettyjä etuja perinteiseen toimintamalliin verrattuna, hän sanoo.

Jukka Tarkiainen kertoo, että I Carry It syntyi, koska nykyisillä tavoilla kuljettaminen voi olla yksityishenkilöille hankalaa.

– Tuli idea, että voisiko sen tehdä paremmin. Uskoakseni tämä ratkaisu on vastaus siihen.

Voit keskustella aiheesta jutun lopussa. Keskustelu on auki kello 20.00 asti.

Asuntosijoitusyhtiö Kojamon liikevaihto kasvoi ja voitto pieneni toisella neljänneksellä

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 23/08/2019 - 11:16

Pörssilistatun asuntosijoitusyhtiö Kojamon voitto ennen veroja pieneni huhti–kesäkuussa vuoden takaisesta ja oli 85,9 miljoonaa euroa.

Viime vuonna toisen neljänneksen vastaava lukema oli 91,5 miljoonaa euroa.

Noin 42 miljoonan euron osuus voitosta ennen veroja selittyy sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostamisen tuomalla nettovoitolla.

Yrityksen liikevaihto nousi huhti–kesäkuussa reiluun 93 miljoonaan euroon. Kasvua edellisvuoden toiseen neljännekseen oli vajaat neljä prosenttia.

Kojamo tarkensi perjantaisen tulosjulkistuksensa yhteydessä arviotaan liikevaihdon kasvusta kuluvana vuonna. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 3–5 prosenttia viime vuodesta.

Handelsbanken: Cramosta irtautunut Adapteo vahvoissa asemissa

Salkunrakentaja - Pe, 23/08/2019 - 10:00
Adapteo saa pankilta ostosuosituksen.

Elinkeinoelämä palkitsi Team Finland -verkoston onnistujia: suurlähettiläspalkinto Paula Parviaiselle ja Vesa Vasaralle sekä kunniamaininta Meksikon tiimille

EK - Pe, 23/08/2019 - 08:52

Team Finland -toimintamalli on korostanut entisestään Suomen suurlähetystöjen merkitystä yritysten viennin vauhdittajina. Team Finland -verkoston kansainvälistymispalveluista on nyt saatu kokemusta useamman vuoden ajan – on aika palkita onnistujia.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK selvitti jäsenistöltään, missä kohdemaissa suomalaisyritysten kansainvälistymistä on edistetty erityisen onnistuneesti. Tämän perusteella suurlähettiläspalkinnot myönnettiin seuraaville Team Finland -ammattilaisille:

Singaporen suurlähettiläänä toimiessaan Paula Parviainen rakensi laajat verkostot, joita on hyödynnetty tuloksellisesti suomalaisyritysten eduksi. Asiakaspalveluun panostaminen ja yritysten tarpeiden ymmärtäminen oli Parviaisen tiimin vahvuuksia Singaporessa.

Parviainen on halunnut vahvistaa Singaporen roolia suomalaisyritysten sillanpääasemana niiden laajentuessa mm. Aasian teknologia- ja palvelumarkkinoilla. Singaporessa kuten Suomessakin panostetaan osaamiseen, innovaatioihin ja startup-yrityksiin. Suomalainen osaaminen ja koulutustaso on arvossaan.

Tanskan suurlähettiläs Vesa Vasara sai yrityksiltä kiitosta aktiivisesta ja ennakkoluulottomasta otteesta. Hänen tiiminsä on kyennyt lisäämään suomalaisten yritysten kiinnostusta Tanskan markkinoita kohtaan. Vasaran johdolla on avattu arvokkaita yhteyksiä ja tuotettu hyödyllistä markkinatietoa.

Tanska on tärkeä lähimarkkina erityisesti Suomen pk-sektorille. Vasara iloitsee yritysten onnistuneista markkina-avauksista esim. energia-, design- ja elintarvikealoilla, mutta potentiaalia olisi vielä paljon enemmänkin.

Elinkeinoelämä halusi palkita myös Team Finland -työssä onnistuneen tiimin: kunnianmaininnan sai Team Finland Meksiko. Se on erottunut edukseen myönteisellä ja tuloshakuisella palvelukulttuurilla toimiessaan suomalaisyritysten ”extended team” -jatkeena. Suurlähetystön ja paikallisen Business Finland -yksikön yhteistyö on ollut esimerkillistä.

Meksiko on suurten mahdollisuuksien markkina, joka on nyt kiinnostavassa kehitysvaiheessa. Laajat talousuudistukset ovat vapauttaneet kilpailua. Team Finland -verkosto on auttanut suomalaisyrityksiä pääsemään mukaan kasvaville markkinoille mm. telekommunikaatio- ja energia-alalla.

Maailmantalouden näkymät ovat monella tapaa poikkeukselliset. Siksi Team Finlandia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, muistuttavat EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Kari Jussi Aho sekä uudistumis- ja kansainvälistymisryhmän puheenjohtaja Peter Fredman.

”On koko Suomen etu, että Team Finland -toimintaan panostetaan ja vaikuttavuutta parannetaan. Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite vahvistaa Team Finlandin ulkomaanverkostoa. Panostuksia tarvitaan, jotta Team Finland tuottaa tulevaisuudessakin onnistumisia, korkeampaa asiakastyytyväisyyttä ja lisää vientimenestystä.”

 

Nyt sakkaa jo Yhdysvaltojenkin talous – ostopäällikköindeksi laski alhaisimmilleen 10 vuoteen

Salkunrakentaja - Pe, 23/08/2019 - 08:11
Taantuman merkit ovat nyt ilmassa niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Teollisuuden ostopäällikköindeksi putosi odotettua enemmän USA:ssa.

Herätys: Nuoret leikkaisivat eläkkeitä, Ruotsi haluaa kieltää lisää muovia, koululaisten pyöräilykielto voi johtaa autoralliin

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 23/08/2019 - 06:17
Kun hallitus korottaa eläkkeitä, nuoret valmistautuisivat leikkaamaan

Osa poliittisista nuorisojärjestöistä haluaa virittää keskustelua suurten työeläkkeiden leikkaamisesta. Maksussa olevien eläkkeiden leikkaamista on nimitetty Suomessa kajoamiseksi "lupauksista pyhimpään". Ainakin vihreiden nuorten mielestä eläkkeistä aiheutuvia kustannuksia pitää saada pienennettyä radikaalisti, jotta järjestelmä olisi kestävä ja reilu myös tuleville sukupolville.

Ruotsi haluaa kieltää lisää muovia, Suomelle riittävät pillit ja aterimet mehupillejäJyrki Lyytikkä / Yle

Ruotsi haluaa ottaa EU-direktiiviä kovemmat keinot käyttöön muovin vähentämisessä. Ruotsissa selvitetään, voitaisiinko myös muoviset kupit ja kertakäyttöiset take away -astiat kieltää tai voisiko joillekin muovituotteille olla pantti. Suomen ravintola-ala ei tästä innostu. Myös panttijärjestelmän laajentaminen nykyisestä olisi vaikeaa.

Moni koulu kieltää pyöräilyn ekaluokkalaisilta, ja se voi käynnistää vaarallisen autorallin LapsiaYle

Monen ekaluokkalaisen huoltajalle on tullut koulusta ohjeistus, että eka- ja tokaluokkalaisten ei pitäisi pyöräillä kouluun. Autokyydin tarjoaminen lapselle saattaa aiheuttaa liikenneturvallisuutta heikentävän kierteen: koulun lähiympäristö alkaa tuntua autorallin vuoksi turvattomalta ja entistä useampi päätyy lapsen kuljettamiseen, jolloin liikenne lisääntyy.

Maailman ensimmäinen kelluva ydinvoimala on ladattu ydinpolttoaineella Akademik Lomonosov on valmiina hinaukseen.Akademik Lomonosov on valmiina hinaukseen.Kerstin Kronvall / Yle

Venäjällä ryhdytään hinaamaan maailman ensimmäistä kelluvaa ydinvoimalaa Murmanskista Jäämerta pitkin kohti Venäjän koillisosaa. Ydinpolttoaine on ladattu valmiiksi jo Murmanskissa, mutta hinauksen aikana reaktorit eivät ole toiminnassa. Säteilyturvakeskuksen mukaan kelluvaa voimalaa koskevat samat turvallisuusmääräykset kuin maalla olevia ydinvoimaloita.

Perjantaille povataan sateita ja ukkosta Sääennuste perjantaille 23. elokuuta. Sääennuste perjantaille 23. elokuuta. Yle

Suomeen virtaa viikonlopuksi kosteaa ja lämmintä ilmaa etelästä. Perjantain aikana lännestä saapuu matalapaine sateineen. Maan etelä- ja keskiosassa sade voi olla runsasta. Maan länsiosassa voi myös ukkostaa.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Ruotsi haluaa kieltää lisää muovituotteita ja selvittää mahdollisuutta muovipanttiin – Onnistuisiko sama Suomessakin?

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 23/08/2019 - 06:11

Parin vuoden kuluttua ihmisten arjesta häviävät pillit, muoviaterimet ja kertakäyttöiset muovilautaset, kun EU:n kertakäyttömuovidirektiivi astuu voimaan.

Parlamentin maaliskuussa hyväksymä direktiivi muun muassa kieltää joukon muovituotteita, asettaa tavoitteita kertakäyttömuovien vähentämiselle ja velvoitteita tiettyjen muovituotteiden valmistukseen.

Ruotsissa muovitaistoon halutaan lähteä direktiiviä tiukemmin. Ruotsin hallitus aikoo selvittää, voitaisiinko direktiivissä mainittujen muovituotteiden lisäksi kieltää myös muoviset kupit ja kertakäyttöiset muovirasiat ja -astiat.

Ruotsin ympäristöministeri Isabella Lövin kertoi asiasta aiemmin kesällä Ruotsin yleisradion SVT:n haastattelussa.

Lisäksi Ruotsissa pohditaan, voitaisiinko ravintolat velvoittaa pakkaamaan take away -ruoka asiakkaiden itsensä tuomiin astioihin tai voitaisiinko muovituotteille luoda jonkinlainen panttijärjestelmä.

Voisiko sama olla toteutettavissa Suomessa?

Ravintola-ala ei innostu

Matkailu- ja ravintola-alan edunvalvontajärjestö Maran toimitusjohtaja Timo Lappi ei innostu Ruotsin ympäristöministerin ehdotuksista.

– En näe, että ihmiset alkaisivat kanniskella omia astioita mukanaan, ja sama kanniskeluongelma koskisi pantillisia astioita. Jos taas muoviset take away -astiat kiellettäisiin, se toisi alalle suuria vaikeuksia. Kiellon pitäisi kattaa kaikki take away -pakkaukset, ostetaan ne sitten ravintoloista tai kaupoista, Lappi sanoo.

Lapin mukaan Suomen pitäisi edetä asiassa EU-direktiivin määrittämässä tahdissa eikä tehdä muita raskaampia toimenpiteitä.

– Jos täällä tehdään ratkaisuja, jotka ovat kustannuksiltaan raskaampia kuin muualla Euroopassa, se syö yritysten hintakilpailukykyä.

Suomessa monet pikaruokayritykset ovat jo kiinnittäneet huomiota kertakäyttömuovin vähentämiseen. Yle uutisoi tiistaina, että monet pikaruokaravintolat ovat piilottaneet muoviset pillit ja kannet tiskien taakse.

Lapin mielestä asiaa ei kannata ylipäätään lähestyä kieltojen kautta.

– Kielto ei ole järkevä ratkaisu niin kauan, kun ei ole kilpailukykyisiä vaihtoehtoja olemassa. Asiakkaat ovat yhä tietoisempia, ja kertakäyttömuovin vähentämisen suuntaan ravintoloissa ollaan menossa jo vapaaehtoisesti, Lappi toteaa.

take away kuppejaYmpäristöministeriön neuvotteleva virkamies Taina Nikula sanoo, että kertakäyttökulutuksen vähentäminen on iso haaste. Kertakäyttöistä muovia tarttuu mukaan kaupoista, ravintoloista ja kahviloista lähes huomaamatta. Suomi ei aio kieltää lisää muovia

Suomessakin ympäristöministeriö selvittää parhaillaan, miten kertakäyttömuovidirektiiviä käytännössä kannattaa toteuttaa. Selvitys valmistuu elokuun lopussa.

Ympäristöministeriön neuvottelevan virkamiehen Taina Nikulan mukaan Suomi ei todennäköisesti aio kieltää enempää muovia. Selvityksessä arvioidaan esimerkiksi sitä, voitaisiinko kertakäyttömuovin kulutusta vähentää vapaaehtoisilla sopimuksilla, niin sanotuilla Green Dealeilla.

Tällainen Green Deal -sopimus on esimerkiksi Kaupan liiton ja ympäristöministeriön vuonna 2016 solmima Muovikassisopimus, jossa vuosittain käytettyjen muovipussien määrää pyritään vähentämään. Samanlainen voitaisiin sopia esimerkiksi ministeriön ja matkailu- ja ravintola-alan toimijoiden välillä.

Tarkkoja suunnitelmia ei kuitenkaan vielä ole. Konkretiaa voidaan odottaa syksymmällä.

– Jos tällaisiin sopimuksiin päädytään, keskustellaan muun muassa ravintola-alan kanssa siitä, mitä he ovat jo tehneet ja mitä he vielä voisivat tehdä. Vapaaehtoisissa sopimuksissa voitaisiin sopia esimerkiksi juuri muovikansien tai take away -pakkausten vähentämisestä tai ruoan myynnistä asiakkaiden omiin pakkauksiin, Nikula sanoo.

Tästä on kyse muovidirektiivissä

Kielletään: Kertakäyttöiset muoviset ruokailuvälineet ja lautaset, muovipillit, pumpulipuikot, ilmapallopidikkeet sekä vaikeasti kierrätettävät oxo-hajoavat muovit

Vähennetään: Elintarvikepakkaukset ja muoviset juomakupit.

Velvoitetaan: PET-muovipullot sisältävät keskimäärin 25 prosenttia kierrätysmateriaalia vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2030 luku on 30. Juomapullojen korkkien on pysyttävä pakkauksessa kiinni koko käytön ajan.

Kierrätetään: 90 prosenttia muovipulloista vuoteen 2029 mennessä. Suomessa tämä on jo saavutettu.

Viestitään: Muun muassa tuotteiden ympäristöön joutumisen haitat ja hävittämisohjeet on ilmoitettava pakkauksissa.

Suomessa selvitetään nyt, millä tavalla direktiivin tavoitteet toteutetaan, ja tarvitaanko esimerkiksi kokonaan uusi laki. Direktiivin tulee olla toimeenpantu jäsenmaissa viimeistään kesällä 2021.

Pantti toimii pulloissa, mutta ei muualla

Ruotsissa ympäristöministeri väläytti myös ajatusta panttijärjestelmästä joillekin muovituotteille. Panttijärjestelmän kautta muovia saataisiin enemmän kierrätykseen ja pois ympäristöstä. Voisiko panttijärjestelmää laajentaa nykyisestä Suomessakin?

Pantista muovipakkauksille on puhunut esimerkiksi teknologian tutkimuskeskus VTT. Soinin kunnassa panttikokeilu myös toteutettiin paikallisen 4h-yhdistyksen voimin.

Juomapakkausten kierrätyksessä Suomi on edelläkävijä. Pullonpalautusta hallinnoivan Palpan kautta kierrätykseen palautui viime vuonna 93 prosenttia myydyistä pantillisista muovi- ja lasipulloista sekä tölkeistä.

Pantittomista muovipakkauksista, siis esimerkiksi jogurttipurkeista, jauhelihapakkauksista tai juustopaketeista, kierrätykseen kerättiin viime vuonna vain 10–20 prosenttia.

Pantti siis toimii.

Jos jogurttipurkkeihin ja jauhelihapakkauksiin iskettäisiin viivakoodit, eikö niitäkin voisi suoraan palauttaa kauppojen pullonpalautuskoneisiin?

Ei voisi, sanoo kuluttajapakkausmuovien keräämisestä vastaavan Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini. Syitä on kaksi: pakkausten epäpuhtaudet ja moninaiset muodot ja materiaalit.

– Pantillisten pullojen palautus toimii hyvin, koska pullot ovat tietyn mallisia ja muotoisia, ja niissä on tietyssä paikassa viivakoodi, jonka automaatti tunnistaa. Muovipakkaukset voivat olla muodoltaan epämääräisiä ja niissä on enemmän epäpuhtauksia, Soini sanoo.

Saman toteaa Palpan toimitusjohtaja Pasi Nurminen.

– Helposti ajattelee, että pyöreähän se jogurttipurkikin on, samaan palautusautomaattiin vaan. Elintarvikepakkauksista voisi kuitenkin tulla epäpuhtauksia, jolloin uusiomateriaali ei olisi niin hyvälaatuista eikä kierrätysmaksuja pystyttäisi pitämään niin matalina.

muovipullojaEU-direktiivi velvoittaa myös pakkausten suunnittelua. Tietynlaisissa muovipulloissa kannen tai korkin on pysyttävä kiinni koko käyttövaiheen ajan. Taina Nikulan mukaan kertakäyttömuovidirektiivi on uudenlaista lainsäädäntöä, sillä se sisältää laajasti velvoitteita koko muovituotteiden elinkaareen liittyen. Pantillisessa kierrätyksessä ei paljon laajentamisen varaa

Pantillista kierrätystä on Suomessa jo laajennettu. Vuoden alusta myös tiiviste- ja täysmehut sekä glögipullot on tuotu panttikeräyksen piiriin. Nurmisen mukaan valtaosa on juomapakkauksista on jo mukana pantillisessa palautusjärjestelmässä.

Sen lisäksi että kertakäyttömuovidirektiivi nimensä mukaisesti kieltää kertakäyttötuotteita, pakkausdirektiivissä on säädetty tavoitteita muovipakkausten kierrätykselle.

Vuoteen 2025 mennessä EU-alueella pitäisi kierrättää 50 prosenttia kaikesta pakkausmuovista – mukaan lukien panttipullot sekä kuluttaja- että yritysten muovit.

Suomessa kaikista muovipakkauksista kierrätykseen kerättiin viime vuonna noin 30 prosenttia.

Kierrätykseen kerättävän muovin määrä on kasvanut vuosittain. Kasvu tulee nimen omaan pantittomien muovipakkausten keräyksestä, koska pantillisesta muovista lähes kaikki saadaan jo kiertoon.

– Pantittomalla systeemillä ei tulla koskaan pääsemään samoihin keräysmääriin kuin pantin kanssa, se on selvää. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole keksitty ratkaisuja siihen, miten pantillista järjestelmää voitaisiin laajentaa muihinkin elintarvikepakkauksiin, saati sitten kokonaan muihin muovituotteisiin, Vesa Soini sanoo.

Lue myös:

Isot elintarvikeyritykset hylkäävät kierrätyksessä hankalan mustan muovin – Saarioinen vaihtaa mustan punaiseen

Muovinkeräyspilotti paljasti ihmisten tietämättömyyden: astiaan lipsahtanut vessanpöntön kansia, ämpäreitä ja muovimattoja

Muovin korvaaminen sataa suomalaisyhtiön laariin – pahvimukeista tutun Huhtamäen arvo on moninkertaistunut ja McDonald's on sen suurin asiakas

Yliopistoruokaloiden omistaja valittiin kansainväliseen vastuullisuushankkeeseen ainoana suomalaisena yrityksenä

Yle: Talous ja politiikka - To, 22/08/2019 - 23:01

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) omistama yritys Ylva on valittu OECD:n tuella toteutettuun Business 4 Inclusive Growth (B4IG) -yhteistyöhankkeeseen.

Hankkeeseen on valittu mukaan yhteensä 35 yritystä, jotka toimivat suunnannäyttäjinä osallistavan ja tasa-arvoisemman yritystoiminnan puolesta.

Mukana ovat muun muassa suuryritykset Danone, Renault, L'Oreal, Accenture, Unilever ja J.P. Morgan. Unicafe-opiskelijaravintoloiden ja Lyyra-rakennusprojektin takana oleva Ylva on mukana ainoana suomalaisyrityksenä.

B4IG-hankkeen tavoitteena on kehittää yritysmaailman vastuullisuuskäytäntöjä erityisesti ihmisten osallistamisen ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

"Yritämme olla Suomen kestävin rakennushanke"

Yhteistyössä on nostettu esiin muun muassa Ylvan Lyyra-rakennushanke, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota rakennustyöntekijöiden sosiaaliseen asemaan ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin.

– Yritämme olla Suomen kestävin rakennushanke. Kestävyys on muutakin kuin ilmaston huomioimista. Meillä on lukuisia kansallisuuksia rakennustyömaalla töissä tuhansien kilometrien päässä kotoa. Haluamme kehittää työntekijöidemme yhdenvertaisuutta, Ylvan toimitusjohtaja Antti Kerppola sanoo.

Havainnekuva Lyyra-keskuksestaKallion nykyisten virastotalojen tilalle suunnitellaan uusia rakennuksia. Lyyra-rakennusprojektin kokonaislaajuus on 20 800 kerrosneliömetriä, joka koostuu rakennusten lisäksi maanalaisista tiloista. Rakennustöiden on tarkoitus alkaa ensi vuonna. Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit

Kerppolan mukaan kaikki lähtee hyvästä kommunikaatiosta.

– Pitää huomioida se, että kaikki työntekijät eivät puhu suomea tai englantia. Valitsemme yhteistyökumppaneiksi sellaisia toimijoita, joille vastuullisuusasiat ovat tärkeitä.

Kerppolan mukaan työmaatoimikuntaan otetaan mukaan myös maahanmuuttoon erikoistuneita asiantuntijoita.

– Pitää huomioida, ettei vierastyöläisillä ole samanlaisia tukiverkostoja kuin Helsingissä varttuneilla työntekijöillä. Henkilöstön onnellisuudella on hyvin vahva yhteys koko hankkeen onnistumisen kanssa.

Kerppolan mukaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa on jo vuosien ajan tehty yhdenvertaisuustyötä, esimerkiksi tuomalla niin sanottuja häirintäyhdyshenkilöitä erilaisiin tapahtumiin.

– Tämä halutaan myös Ylvan työmaille käytännöksi. Häirinnän suhteen on nollatoleranssi. Kenenkään ei tarvitse kokea turvattomuuden tunnetta.

Kasvisaterioiden määrää lisätään Unicafeissa

Ylvan toinen hanke liittyy ravintolatoimintaan.

– Unicafen osalta kysymys liittyy siihen, että miten edullisen hintaluokan tuotteesta pystytään tekemään mahdollisimman terveellinen ja kestävä.

Tässä yhteydessä kestävyys tarkoittaa Kerppolan mukaan erityisesti ilmastoasioita.

– Ilmastoasiat eivät pelkästään rajoitu ateriaan vaan myös elämäntapaan.Ihmiset, jotka opintojen aikana tottuvat tietynlaisiin elämäntapoihin vievät ne mukanaan myös myöhempään elämään.

ruoka-annos ojennetaan asiakkaalleUnicafe-opiskelijaravintoloissa Helsingissä myydään päivittäin 10 000 annosta.Rinna Härkönen / Yle

Unicafessa on jo pitkään panostettu ilmastoasioiden huomioimiseen. Työtä on Kerppolan mukaan tehty erityisesti hävikin minimoimiseksi. Myös kasvisaterioiden määrää pyritään lisäämään.

– Tavoitteenamme on, että ensi vuonna yli puolet aterioistamme olisi kasvisaterioita ja vegaanisia aterioita. Lukema on nyt yli 40 prosentissa, mutta vähän on vielä matkaa.

Macron julkistaa yhteistyöhankkeen viikonloppuna

Ranskan presidentti Emmanuel Macron julkistaa B4IG-hankkeen viikonloppuna Ranskan Biarritzissa järjestettävän G7-maiden huippukokouksen yhteydessä.

Kerppola sekä muut hankkeessa olevien yritysten toimitusjohtajat tapaavat Macronin huomenna perjantaina Pariisin Élysée-palatsissa.

– Keskusteluihin on varattu pari tuntia aikaa. On kiinnostavaa kuulla, mitä presidentti Macron sanoo hankeen roolista G7-maiden yhteistyössä. Kaikilla on samat digitalisaatioon ja ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet. Se, että näissä teemoissa tehdään yhteistyötä kilpailun sijaan on hyvin keskeistä, Kerppola sanoo.

Kerppola korostaa, että yhteistyössä ei ole kyse hyväntekeväisyydestä.

– Tämä on tapa tehdä hyvää liiketoimintaa, kyse ei missään nimessä ole hyväntekeväisyydestä, vaan parhaiden käytäntöjen jakamisesta.

Ylva operoi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan liiketoimintaa ja varallisuutta
  • Ylva tunnettiin aiemmin nimellä HYY Yhtymä.
  • Yritys on erikoistunut kiinteistö-, majoitus-, ravintola- ja sijoitusliiketoimintoihin.
  • Yhtiön liikevaihto kasvoi viime vuonna 33,5 miljoonaan euroon ja liiketulos 7,6 miljoonaan euroon.
  • Ylvan omistamien kiinteistöjen ja sijoitusten markkina-arvo kohosi viime vuonna yli 320 miljoonaan euroon. Omistusten arvoa kasvatti etenkin hotelli Seurahuoneen kiinteistön ostaminen.

Lue myös:

Näin Hakaniemen kaupunkikuva muuttuu lähivuosien aikana – Virastotalojen tilalle suunnitellaan hotellia ja asuntoja tutkijoille

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta osti Seurahuoneen talon – Ydinkeskustaan syntyy uusi iso hotelli

PTT: Asumismenojen kasvu jatkuu

Salkunrakentaja - To, 22/08/2019 - 20:30
Suomalaisten asumismenojen kasvu jatkuu, joskin aiempaa hitaampana vuosina 2019-2021.

Tutkimustulos: EU-jäsenyyden taloudelliset hyödyt Suomelle haittoja suuremmat

Salkunrakentaja - To, 22/08/2019 - 18:25
EU-jäsenyyden ansiosta kaupan ja suorien ulkomaisten sijoitusten kasvu on vahvistanut Suomen elintasoa.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset