Uutiset

Vartiainen: Suomi on näivettyvän työvoiman ja korkean rakennetyöttömyyden maa

Salkunrakentaja - La, 27/02/2021 - 17:40
Vaatimukset elinkeinoelämän ja yritysten paremmasta suoriutumisesta ovat harhaanjohtavia, väittää ekonomisti ja kansanedustaja Juhana Vartiainen.

Veronilmoitusten aika alkaa – tarkista erityisesti nämä rahanarvoiset verovähennykset

Salkunrakentaja - La, 27/02/2021 - 11:47
Veroilmoituksen vähennykset saattavat tuoda tuhansien eurojen rahallisen edun. Siksi vähennykset kannattaa tuntea ja hyödyntää.

Pelastaako Super Mario Italian? Näin osake- ja rahastosijoittaja voi hyötyä tilanteesta

Salkunrakentaja - La, 27/02/2021 - 10:06
Italian taloustilanne on ollut tapetilla viimeiset 10 vuotta. Eikä ihme, sillä euroalueen kolmanneksi suurimmat saappaat pursuavat velkapapereista.

Palvelusektorin suhdannenäkymät pysyvät synkkinä euroalueella – ostopäällikköindeksi laskussa

Salkunrakentaja - La, 27/02/2021 - 08:51
Toivonkipinä kohdistuu nyt rokotteisiin, joiden ansiosta palveluiden kysyntä voisi viimein elpyä.

Audi tutkii sähköautojen kaksisuuntaista lataustekniikkaa

Salkunrakentaja - La, 27/02/2021 - 08:02
Kustannusten optimointi ja kotitalouksien oma sähköntuotanto tekevät kaksisuuntaisesta latauksesta taloudellisesti houkuttelevan mahdollisuuden.

Kaivosyhtiö Afarak heikossa hapessa – tulos sukeltaa ja kassa hupenee

Salkunrakentaja - Pe, 26/02/2021 - 17:57
Afarakin toiminnan jatkuvuus on uhattuna. Aiempien ongelmien lisäksi yhtiötä rasittaa nyt myös koronakriisi.

Aloitin ostot: Alteryx (toinen erä) ja Powercell Sweden

Laiska sijoittaja - Pe, 26/02/2021 - 17:24

Markkinoilla myllertää ja teknoyhtiöt laskevat. Syynä tähän on viimeaikainen pitkien korkojen ja inflaatio-odotusten nousu jenkeissä. Lisäksi toki teknofirmojen mahdollinen yliarvostus (kts. kirjoitukseni osakekuplaan liittyen) liittyy tähän. Sanoisin, että oli jo aikakin!

Yleensä olen ostojen suhteen varsin kärsimätön luonne. Niin nytkin. Aloitan myös ostot usein liian aikaisin ja niin voi olla tälläkin kertaa. No, arpa on heitety, tai itse asiassa kaksi.

Ostin toisen erän Alteryxiä hintaan 95 dollaria/kpl, reilun tuhannen euron hintaan. Alteryx on toinen kahdesta uusimmasta pilvipalveluhankinnastani. Toinen oli Blackline. Alteryxin kurssi oli laskenut lähes 20% ostohinnastani, Blackline taas noussut yli 50%. Tässä vaiheessa ajattelin lisätä sitten Alteryxiä, koska uskon firman liiketoimintamalliin (perustelut löytyvät yllä linkatusta kirjoituksesta).

Toinen päivän osto oli uusi hankinta: Powercell Sweden AB, jota ostin n. 1500 euron erän hintaan 301,2 SEK/kpl (Ruotsin pörssistä). Tämä firma toimii niin hype-sektorilla kuin voi olla, eli vetyyn pohjautuvissa polttokennoissa. Yritys kuvailee itseään näin:

PowerCell Sweden AB creates electrical power solutions – with minimal environmental impact. We develop and supply fuel cells, systems and services that lower environmental impact from energy generation and at the same time create a value for the customers through high product efficiency and durability.

Kyseessä on Volvo Groupista aikanaan spinnattu yritys joka on mukana "vetyvallankumouksessa" ja enenergianvarastoinnissa. Liiketoiminnan laajentaminen on ilmeisen nopeaa, mutta toiminta vielä tappiollista. Osakekurssi heiluu villisti, ja voi olla että pääsen ostamaan tätä toisen erän vielä 50% alennuksella. Hinta oli kuitenkin laskenut reippaasti viime aikoina, joten päätin ostaa tätä nyt, koska sivusta seuraaminen tuntuu pahalta kun osake kerran seurannassa on.

Odotan mielenkiinnolla kevättä markkinoilla. Jotenkin on sellainen kutina, että nähdään kunnon laskettelua. Ei ehkä ihan vuoden takaisen veroista, mutta kuitenkin selllaista mikä niistää teknosektorille kasautuneen yliarvostuksen pois. Listalla on monta yritystä jota mielellään ostaisin jos hintojen lasku jatkuu. Lisäksi lisäsijoitukset Rize Sustainable Future of Food -ETF:ään ovat tämän vuoden agendalla.

Koronakriisi vähensi hotelliyöpymisiä rankasti, mutta laski myös hintoja

Salkunrakentaja - Pe, 26/02/2021 - 15:16
Koronakriisi on laskenut hotelliyöpymisen hintaa roimasti.

Kryptovaluutoilla on nyt mahdollista saada korkotuottoja

Salkunrakentaja - Pe, 26/02/2021 - 12:38
Kryptovaluuttojen tuotto ei ole enää pelkän arvonnousun varassa. Kryptovaluuttojen lainamarkkinat tarjoavat mahdollisuuden korkotuottoihin.

Kaksi kuumaa sähköbussiyhtiötä

Salkunrakentaja - Pe, 26/02/2021 - 11:00
Sähkömoottori on osa tulevaisuutta ja markkinoilla on Teslan lisäksi tarjolla muitakin vaihtoehtoja.

Kotitalouksien säästämisaste

Findikaattori - Pe, 26/02/2021 - 09:00

Kotitalouksien säästämisaste

Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

Päivitetty: 26.2.2021 Seuraava päivitys: 28.5.2021

Kotitalouksien säästämisaste kääntyi positiiviseksi

Indikaattorin kuvaus

Kotitalouksien säästö on kotitalouksien käytettävissä olevan nettotulon (täydennettynä eläkerahasto-osuuden oikaisulla) ja kotitalouksien kulutusmenojen erotus. Kotitalouksien säästämisaste on kotitalouksien säästön ja käytettävissä olevan nettotulon suhde. Jos säästämisaste on negatiivinen, kotitaloudet ovat kuluttaneet enemmän kuin ovat ansainneet. Jos säästämisaste on positiivinen, kotitaloudet eivät ole kuluttaneet kaikkea tuloaan vaan sitä on jäänyt myös säästöön.

Usein taloudellisen laman ja taantuman aikoina kotitalouksien säästämisaste kasvaa, koska kotitaloudet kuluttavat aiempaa varovaisemmin ja lyhentävät nousukaudella kasvaneita velkojaan. Kotitalouksien säästämisaste ei kuvaa niiden velkaantumista.

Kotitalouksien säästämisaste tuotetaan kolme kertaa vuodessa. Kunkin vuoden tieto tarkentuu noin kahden vuoden ajan tilastovuoden päättymisestä ja lisäksi harvemmin tehtävissä aikasarjatarkistuksissa. Tietoja tuotetaan myös neljännesvuosittain.

Kotitalouksien oikaistu reaalitulo

Findikaattori - Pe, 26/02/2021 - 09:00

Kotitalouksien oikaistu reaalitulo

Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

Päivitetty: 26.2.2021 Seuraava päivitys: 28.5.2021

 

Indikaattorin kuvaus

Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva reaalitulo kuvaa kotitalouksien käytettävissä olevaa tuloa, johon on lisätty ns. hyvinvointipalvelujen arvo. Hyvinvointipalveluja ovat julkisen sektorin ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut. Niitä ovat esimerkiksi koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

Oikaistu käytettävissä oleva tulo lasketaan ensin käyvin hinnoin, mutta se ilmaistaan yleensä reaalisena tulona, jolloin hintojen muutoksen eli inflaation vaikutus on eliminoitu pois.

Kotitalouksien oikaistu reaalitulo on OECD:n suosittelema taloudellisen hyvinvoinnin mittari. Sitä pidetään yleisesti siihentähän tarkoitukseen parhaana olemassasaatavilla olevana mittarina. Se on myös kansainvälisesti paremmin vertailukelpoinen kuin pelkkä kotitalouksien käytettävissä oleva tulo, koska hyvinvointipalvelut tuotetaan eri maissa eri tavoin. Joissakin maissa kotitaloudet joutuvat ostamaan nämä palvelut huomattavassa määrin markkinoilta, kun taas joissakin maissa kuten Suomessa, ne tuotetaan pääosin verovaroin.

Kotitalouksien oikaistu vuotuinen reaalitulo tuotetaan kolme kertaa vuodessa. Kunkin vuoden tieto tarkentuu noin kahden vuoden ajan tilastovuoden päättymisestä ja lisäksi harvemmin tehtävissä aikasarjatarkistuksissa. Tietoja tuotetaan myös neljännesvuosittain.

BKT asukasta kohti

Findikaattori - Pe, 26/02/2021 - 09:00

BKT asukasta kohti

Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

Päivitetty: 26.2.2021 Seuraava päivitys: 15.3.2021

Bruttokansantuote kasvoi 1,3 prosenttia vuonna 2019Tilastokeskuksen tarkentuneiden tietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 1,3 prosenttia vuonna 2019. Joulukuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan kasvu oli 1,1 prosenttia. Yritysaineistojen osalta vuoden 2019 tietoja on tarkennettu yritysten lopullisen vuosiaineiston valmistuttua. Myös ulkomaankaupan tiedot sekä kulutusmenolaskelmat ovat tarkentuneet.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

BKT, bruttokansantuote, markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Se voidaan määritellä kolmella tavalla: institutionaalisten sektoreiden tai eri toimialojen bruttoarvonlisäysten summana lisättynä tuoteveroilla ja vähennettynä tuotetukipalkkioilla; kotimaisten institutionaalisten yksiköiden tavaroiden ja palveluiden loppukäytön summana (kulutus, pääoman bruttomuodostus, vienti miinus tuonti); tulojen summana (palkansaajakorvaukset, tuotanto- ja tuontiverot miinus tukipalkkiot, bruttotoimintaylijäämä ja sekatulo, brutto).

BKT asukasta kohti on kansainvälisissä vertailuissa yleisesti käytetty kansantalouden mittari. Volyymi-indeksi kuvaa taloudellista sarjaa, josta on poistettu hintojen muutoksen eli inflaation vaikutus. Volyymi-indeksi sisältää tarkasteltavan ilmiön sekä määrän että laadun muutokset.

Bruttokansantuotteen indikaattoreiden avulla voidaan tehdä arvioita kansantalouden kehityksestä ja sen suhteesta yhteiskunnan kokonaiskehitykseen. Bruttokansantuote-indikaattorin käyttöä hyvinvoinnin mittarina on myös kritisoitu laajasti ja monet kansalaiset ja päättäjät ovat toivoneet toista indeksiä sen tilalle. Talousteoriaan perustuva indikaattori ei huomioi esimerkiksi ympäristötuhoja tai ihmisten taloudellista eriarvoisuutta. Toisaalta bkt-mittarin vahvuuksiin kuuluu sen vankka tilastopohja ja kansainvälinen vertailtavuus. Lisäksi kansantalouden tilinpitoa, johon bkt siis pohjautuu, on kehitetty säännöllisesti vastaamaan yhteiskunnallisia muutoksia ja sitä on laajennettu liittämällä siihen inhimilliseen hyvinvointiin, luonnonvarojen käyttöön ja ympäristön tilaan liittyviä satelliittitilejä.

Taloudellinen kasvu (BKT)

Findikaattori - Pe, 26/02/2021 - 09:00

Taloudellinen kasvu (BKT)

Lähde: Tilastokeskus / Neljännesvuositilinpito

Päivitetty: 26.2.2021 Seuraava päivitys: 28.5.2021

Bruttokansantuote kasvoi vuoden 2020 viimeisellä neljännekselläTilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi 1) kasvoi loka-joulukuussa 0,4 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuoden 2019 viimeiseen neljännekseen verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote pieneni 1,4 prosenttia.Bruttokansantuote vuosineljänneksittäin, volyymisarja, viitevuosi 2015 (mrd. euroa)Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä bruttokansantuote kasvoi tarkentuneiden tietojen mukaan 3,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä (oli 3,3 %) mutta pieneni 2,6 prosenttia vuodentakaisesta (oli -2,7 %).Viennin volyymi kasvoi loka-joulukuussa 8,8 prosenttia mutta tuonnin volyymi pieneni 1,4 prosenttia heinä-syyskuun tasolta. Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit vähenivät 1,9 prosenttia ja yksityinen kulutus 1,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Julkiset kulutusmenot kasvoivat 2,8 prosenttia.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Kansantalouden neljännesvuositilinpito kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla. Tiedoista ilmenee mm. miten Suomen bruttokansantuote on kehittynyt vuosineljänneksittäin, mitkä toimialat ovat kasvaneet ja kuinka paljon, onko tuotantoa kasvattanut esimerkiksi vienti vai investoinnit, miten kotitalouksien kulutus on muuttunut edellisestä neljänneksestä ja paljonko palkat ovat nousseet viime vuodesta.

BKT (bruttokansantuote) markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Kun bruttokansantuotteen volyymi laskee kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä, kansantalouden katsotaan yleisesti olevan taantumassa.

Volyymi tarkoittaa hintamuutoksista puhdistettua tietoa. Viitevuoden 2010 hintaiset volyymit on ilmaistu suhteessa vuoden 2010 käypähintaiseen (euromääräiseen) tasoon.

Talouden kasvulla on keskeinen vaikutus yhteiskunnan kehityksen kokonaiskuvaan. Taloudellisen kasvun tulee olla jatkuvaa ja luonteeltaan työllistävää, jotta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja laajan sosiaalisektorin menojen rahoittaminen on tasa-painoista suhteessa julkisen sektorin tuloihin. Kestävä talouskasvu tarvitsee tuekseen työllistävän talouspolitiikan lisäksi teknologian kehittymistä. Teknologia luo mahdollisuuksia kasvun jatkumiselle ja samalla hillitsee luonnonvarojen käyttöä. Väestön ikääntyminen ja työtätekevien osuuden supistuminen ovat tulevaisuuden suurimpia uhkia kansantalouden kokonaistyöpanoksen laskulle sekä tuottavuuden kasvuvauhdin hidastumiselle.

Toimialoittainen kehitys

Findikaattori - Pe, 26/02/2021 - 09:00

Toimialoittainen kehitys

Lähde: Tilastokeskus / Neljännesvuositilinpito

Päivitetty: 26.2.2021 Seuraava päivitys: 28.5.2021

Toimialojen arvonlisäyksen yhteenlaskettu volyymi kasvoi neljännellä neljänneksellä 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2020 arvonlisäystä kertyi 2,9 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Teollisuuden toimialoista vain sähkö- ja elektroniikkateollisuus kasvoi vuonna 2020. Myös palvelutoimialat kehittyivät heikosti, ja liikenteelle sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnalle koronavuosi oli suorastaan katastrofaalinen. Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi pieneni loka-joulukuussa neljä prosenttia vuodentakaisesta. Koko vuonna 2020 alkutuotanto väheni kolme prosenttia. Teollisuuden (toimialat B–E) arvonlisäys pieneni kaksi prosenttia vuonna 2020 ja viimeisellä vuosineljänneksellä prosentin vuodentakaiseen verrattuna. Metalliteollisuuden volyymi pieneni vuonna 2020 kolme prosenttia, kemianteollisuus yhden prosentin ja metsäteollisuus peräti kymmenen prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus kasvoi seitsemän prosenttia. Rakentamisessa arvonlisäyksen volyymi pieneni loka-joulukuussa yhden prosentin vuodentakaisesta kuten myös koko vuonna 2020. Talonrakentamisen suunta on ollut alaspäin jo vuodesta 2018 alkaen, mutta maa- ja vesirakentaminen kasvoi vuonna 2020. Palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi pieneni loka-joulukuussa kaksi prosenttia vuodentakaisesta neljänneksestä. Koko vuonna 2020 palvelutoimialojen arvonlisäys pieneni kolme prosenttia. Pahimmin koronapandemia kuritti liikenteen toimialaa, jonka vuoden 2020 arvonlisäys pieneni noin kuudenneksella edellisvuodesta, sekä majoitus- ja ravitsemistoimintaa, jonka arvonlisäyksestä hävisi lähes kolmannes.

Indikaattorin kuvaus

Kansantalouden neljännesvuositilinpito kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla. Tiedoista ilmenee mm. miten Suomen bruttokansantuote on kehittynyt vuosineljänneksittäin, mitkä toimialat ovat kasvaneet ja kuinka paljon, onko tuotantoa kasvattanut esimerkiksi vienti vai investoinnit, miten kotitalouksien kulutus on muuttunut edellisestä neljänneksestä ja paljonko palkat ovat nousseet viime vuodesta.

Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot.

Volyymi tarkoittaa hintamuutoksista puhdistettua tietoa. Viitevuoden 2010 hintaiset volyymit on ilmaistu suhteessa vuoden 2010 käypähintaiseen (euromääräiseen) tasoon.

Kotitalouksien kulutusmenot

Findikaattori - Pe, 26/02/2021 - 09:00

Kotitalouksien kulutusmenot

Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

Päivitetty: 26.2.2021 Seuraava päivitys: 28.5.2021

 

Indikaattorin kuvaus

Kulutusmenot ovat kotimaisten insitutionaalisten yksiköiden menoja kulutustavaroiden tai palvelujen hankintaan. Kyseisiä tavaroita tai palveluita käytetään henkilökohtaisten tai yhteiskunnan kollektiivisten tarpeiden tyydyttämiseen. Kulutusmenot voidaan käyttää joko kotimaassa tai ulkomailla. Kulutusmenoja esiintyy kotitalouksilla ja niitä palvelevilla voittoa tavoittelemattomilla yhteisöillä sekä julkisyhteisöillä. Yrityksillä ja rahoitus- ja vakuutuslaitoksilla ei ole kulutusmenoja.'

Yksityisillä kulutusmenoilla tarkoitetaan kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutusmenoja yhteensä.

Kotitalouksien velkaantuneisuus

Findikaattori - Pe, 26/02/2021 - 09:00

Kotitalouksien velkaantuneisuus

Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

Päivitetty: 26.2.2021 Seuraava päivitys: 28.5.2021

 

Indikaattorin kuvaus

Kotitalouksien velkaantuneisuusasteella kuvataan luottojen suhdetta kotitalouden käytettävissä olevaan tuloon.

Käytettävissä olevat tulot saadaan, kun bruttotuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot (välittömät verot, sosiaaliturvamaksut ja pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut). Tulot ovat kyseisen vuoden aikana kertyneet käytettävissä olevat tulot yhteensä.

Kotitalous muodostuu henkilöistä, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan.

Kotitalouksien velkaantumisastetta tilastoidaan myös neljännesvuosittain. Aineistoon voi tutustua Tilastokeskuksen rahoitustilinpidon taulukoista.

Ulkomaankauppa kansantaloudessa

Findikaattori - Pe, 26/02/2021 - 09:00

Ulkomaankauppa kansantaloudessa

Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

Päivitetty: 26.2.2021 Seuraava päivitys: 28.5.2021

 

Indikaattorin kuvaus

Tavaroiden ja palvelujen vienti koostuu tavaroita ja palveluja koskevista myynneistä, vaihtokaupoista, lahjoista tai avustuksista kotimaisilta talousyksiköiltä ulkomaisille talousyksiköille.

Tavaroiden ja palvelujen tuonti koostuu tavaroita ja palveluja koskevista ostoista, vaihtokaupoista, lahjoista tai avustuksista ulkomaisilta talousyksiköiltä kotimaisille talousyksiköille.

Ulkomaankaupan kehityksellä on keskeinen vaikutus kansantalouden suhdanteisiin ja julkisen talouden tasapainoon. Ulkomaankauppa muodostaakin merkittävän osan Suomen bruttokansantuotteesta. Talouden ja kaupan kasvun lisäksi ulkomaankaupan kehitys samalla mittaa Suomen elinkeinoelämän ja yrityssektorin toimintaedellytysten kilpailukykyisyyttä ja houkuttelevuutta kansainvälisten yritysten investointien näkökulmasta.

Ulkomaankauppaan vaikuttavat muun muassa globaalin talouden suhdanteet, kokonaiskysynnän vaihtelut, yleinen hintakehitys, kansallisen verojärjestelmän kilpailukyisyys sekä kansainvälistä kauppaa ohjaavat säädökset. Kansainvälisillä markkinoilla kansallinen liikkumavara ja kyky ohjata kaupan kehitystä ovat vähentyneet ratkaisevasti viime vuosina. Talouden muuttuneiden olosuhteiden ja markkinoiden kansainvälistymisen, EU-integraation sekä rahaliittojäsenyyden myötä kansalliseen talouspolitiikkaan vaikutetaankin jatkossa entistä vahvemmin elinkeinopolitiikan keinoin.

Työ- ja pääomatulojen suhde

Findikaattori - Pe, 26/02/2021 - 09:00

Työ- ja pääomatulojen suhde

Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

Päivitetty: 26.2.2021 Seuraava päivitys: 28.5.2021

 

Indikaattorin kuvaus

Indikaattori kuvaa kansantalouden funktionaalista tulonjakoa: palkkojen ja yrittäjätulojen osuutta kansantulosta. Bruttokansantulo (BKTL) tarkoittaa kotimaisten institutionaalisten yksiköiden yhteensä saamaa ensituloa: palkansaajakorvauksia, tuotanto- ja tuontiveroja miinus tukipalkkioita, bruttotoimintaylijäämää tai bruttosekatuloa sekä omaisuustuloa. Se on yhtä suuri kuin bruttokansantuote miinus kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisille talousyksiköille maksamat ensitulot plus kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisilta talousyksiköiltä saamat ensitulot. Kansantulo on tulokäsite, joka on usein tärkeämpi nettomääräisenä, kiinteän pääoman kulumisen vähentämisen jälkeen.

Palkansaajakorvaukset määritellään työnantajan työntekijälle maksamiksi rahamääräisiksi tai luontoismuotoisiksi kokonaiskorvauksiksi tilinpitojakson aikana tehdystä työstä. Omaisuustulot ovat tuloja, joita rahoitusvarojen tai aineellisten valmistamattomien varojen omistaja saa korvaukseksi sijoittaessaan varoja tai antaessaan aineellisen valmistamattoman varan toisen institutionaalisen yksikön käyttöön. Kansantalouden tilinpidossa yrittäjätulo vastaa toimintaylijäämää tai sekatuloa lisättynä yritykselle kuuluvalla rahoitus- tai muista varoista saatavalla omaisuustulolla (resurssien puolella), ja vähennettynä yrityksen maksamilla velkojen koroilla ja yrityksen vuokraamista maasta ja muista valmistamattomista aineellisista varoista maksettavilla vuokrilla (käytön puolella).


Tarkastelemalla työn ja pääoman eli funktionaalisen tulonjaon kehitystä voidaan analysoida laajasti talouden kasvua sekä tulonjaon ja työmarkkinoiden kehitystä. Kansantalouden tulonjaon mittaamisen avulla voidaan arvioida yleistä kansantulon kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tulonjaon mittaamisen ohella tulojaon kehitys -indikaattori kuvaa myös työn tuottavuuden ja työvoimakustannusten välistä suhdetta ja tasapainoa. Työn tuottavuuden ja reaalisten työvoimakustannusten tulisi kasvaa samassa suhteessa, jotta yritysten sisäinen tulonjako pysyisi vakaana.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset