Uutiset

Verottaja lähetti virheellisen verotuspäätöksen yli 100 000 yrittäjälle

Salkunrakentaja - 4 tuntia 23 min sitten
Tuhansien yrittäjien veronpalautus tai tai jäännösverona maksettava lisävero saattaa muuttua verottajan virheen vuoksi.

Suomen Pankin pääjohtaja: Elpymisrahasto antaa Euroopalle vankemman tukijalan

Salkunrakentaja - 4 tuntia 49 min sitten
Olli Rehn tukee voimakkaasti EU-komission esittämää elpymisrahastoa.

Digibarometri 2020 julkistus 11.6. – mikä on yritysten, hallinnon ja kansalaisten digitalisaation taso?

EK - 6 tuntia 50 min sitten

Etlatiedon toteuttama Digibarometri kertoo, mikä on Suomen digipärjäämisen taso vuonna 2020. EK toivottaa kaikki digi-Suomea rakentavat päättäjät ja asiantuntijat mukaan etäosallistumaan tulosjulkistukseen Teams-yhteydellä.

 

Koronakevät on nostanut digitalisaation uuteen arvoon: parhaiten pärjäävät ne yhteiskunnat, jotka osaavat hyödyntää edelläkävijän tavoin digiteknologiaa, -viestintää ja -palveluita. Digibarometri kertoo, mikä on Suomen pärjäämisen taso vuonna 2020. Lisäksi pureudutaan syvällisemmin tämän vuoden erikoisteemaan kyberturvallisuuteen.

Etlatiedon toteuttama Digibarometri-tutkimus analysoi ja vertaa digitalisaation hyödyntämistä eri maissa. Tutkimus vastaa seuraaviin kysymyksiin:

  • Miten Suomi sijoittuu kansanvälisessä vertailussa? Mikä selittää tulostamme?
  • Miten pärjäävät Suomen yritykset, julkinen sektori ja kansalaiset suhteessa muihin maihin?
  • Millaisella tasolla ovat digitalisaation edellytykset, todellinen käyttö ja miten vaikutukset näkyvät yhteiskunnassa?
  • Mitä uutta tietoa saatiin tämän vuoden erikoisteemasta, joka on yritysten kyberturvallisuus?

 

OHJELMA

Tilaisuuden avaus
Johtaja Taina Susiluoto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Suomen digitalisaatio – miten pärjäämme, kuinka kirimme?
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka, Liikenne- ja viestintäministeriö

Digibarometri 2020 tulokset – kuinka Suomi sijoittui ja miksi?
Johtava tutkija Timo Seppälä, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA

Kommenttipuheenvuorot sektorikohtaisista tuloksista

  • Kansalaiset:
    Asiantuntija Virva Viljanen, Allianssi ry
  • Julkinen sektori:
    Ylijohtaja Anna-Maija Karjalainen, Valtiovarainministeriö
  • Yritykset:
    Smartum Oy:n perustaja ja The Orange Company Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jarmo Hyökyvaara

Johtopäätökset
Johtaja Taina Susiluoto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Tapahtuma toteutetaan Microsoft Teams -yhteyden kautta. Toimitamme sinulle etäyhteyteen tarvittavan linkin ilmoittautumisen yhteydessä toimittamaasi sähköpostiosoitteeseen.

 

Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä viimeistään 9.6.

Digibarometriä ovat olleet mahdollistamassa Etlatiedon ohella Elinkeinoelämän keskusliitto EK, liikenne- ja viestintäministeriö, Business Finland, Suomen Yrittäjät.

 

Savosolar hakee kasvua uusiutuvan energian megatrendeistä

Salkunrakentaja - 9 tuntia 2 min sitten
Aurinkolämpöjärjestelmiin keskittyvä yhtiö kerää osakeannilla kasvurahoitusta kunnianhimoisiin kasvutavoitteisiinsa.

Turvallinen työ, asiointi ja liikkuminen -webinaari hyvistä käytännöistä yrityksille 10.6.2020

EK - 10 tuntia 54 min sitten

Tervetuloa mukaan Turvallinen työ, asiointi ja liikkuminen -webinaariin! Elinkeinoelämän keskusliitto EK on yhdessä jäsenliittojensa kanssa koostanut oppaan eri alojen hyvistä käytännöistä kaikkien suomalaisyritysten käyttöön. Nyt näihin käytäntöihin ja oppaaseen on mahdollista päästä tutustumaan myös EK:n ja EK-Tiedon yhteisessä webinaarissa.

Milloin? Keskiviikkona 10.6.2020 klo 8.30 – 9.30
Missä? Webinaari

Webinaarissa oppaan suositukset ja hyvät käytännöt käydään läpi osa-alueittain: turvallinen työ, turvallinen asiointi ja kuluttaminen sekä turvallinen liikkuminen. Webinaarissa EK:n yritysturvallisuuden johtava asiantuntija Markku Rajamäki avaa opasta käytännönläheisesti ja taustoittaa asioita oppaaseen päätyneiden käytäntöjen takaa.

Oppaassa kuvatut käytännöt ovat suosituksia ja esimerkkejä hyvistä toimintatavoista. Jokainen yritys arvioi, mitkä käytännöistä soveltuvat niiden toimintaan ja millä tavoin toteutettuina.

Tutustu oppaaseen (suomeksi ja englanniksi) ja nappaa opas esiin webinaarin alkaessa.

Ilmoittaudu mukaan

Webinariin mahtuu 500 ensimmäiseksi ilmoittautunutta mukaan. Webinaari on maksuton ja suunnattu EK:n jäsenyrityksien edustajille. Ilmoittautumiset kerää EK-Tieto Oy (EK-Tiedon rekisteriseloste)

 

Ilmoittauduitko mukaan? Voit lähettää kysymyksesi webinaariin etukäteen!

Nyt sinulla on erinomainen tilaisuus lähettää mieltä askarruttavat kysymyksesi webinaariin etukäteen, jolloin asiantuntija vastaa niihin webinaarin aikana, mainitsematta kysyjän tietoja.
Lähetä kysymyksesi 8.6.2020 mennessä tästä.

Hämmentävä havainto osakemarkkinoilta – koronakriisi kadotti osakepoiminnan hyödyn

Salkunrakentaja - 11 tuntia 15 min sitten
Koronakriisi ravistelee osakemarkkinoita nyt monella tavalla poikkeuksellisesti.

Elvytys auttaa poliitikkoja ja ylläpitää huonoja lakeja ja rakenteita

Piksu: Yhteiskunta - 11 tuntia 45 min sitten

Elvytys koetaan mielyttäväksi, hauskaksi ja helpoksi tavaksi korjata yhteiskunta. Lisää rahaa on jaossa ja sitä jakaa eduskunta ja valtio. Poliitikot saaavat tärkeitä projekteja nimiinsä eikä kukaan ei jaksa pahastua kun rahaa on tarjolla. Kaikilla on hyvä mieli.

Mutta elvytys on harvoin onnistunut. Elvyttäneitä maita ovat Kreikka, Italia, Venettsuela, Argentiina ja viimeisen kymmenen vuoden aikana myös Suomi. Tulokset ovat olleet karuja, elvyttäneet taloudet ovat tyypillisesti kasvaneet kituliaasti. Sen sijaan esimerkiksi Kiinan teollistuminen ja kasvu tapahtui säästäväisyydellä, kurinalaisuudella ja velan antamisella muille maille.  Mistä tämä outo ilmiö aihautuu?

Tässä muutamia elvytyksen aiheuttamia seurauksia:

  • Palkkataso nousee suurin piirtein sillä summalla, jolla valtio pumppaa velkarahaa talouteen. Palkkatason mukana nousee vientiteollisuusyritysten kustannustaso ja kilpailukyky heikkenee.
  • Älykkäät ihmiset alkavat etsiytyä noihin uusiin julkisen sektorin tukemiin työtehtäviin. Yhteiskunnan dynamiikka heikkenee myös sitä kautta että fiksuja ihmisiä hakeutuu keinotekoisen elvytyksen varassa oleviin työtehtäviin.
  • Monet ihmiset yrittävät kaapia kokoon vaurautta tuottamalla lisäarvoa muille ja saamalla siitä korvauksen. Valtion yhteiskuntaan työntämät rahat vähentävät lisäarvon tuottamisen merkitystä. Helppoa rahaa tulee jakoon.

Kirjastokäynnit

Findikaattori - 12 tuntia 44 min sitten

Kirjastokäynnit

Lähde: Tilastokeskus / Kulttuuritilasto ja Opetus- ja kulttuuriministeriö

Päivitetty: 29.5.2020 Seuraava päivitys: 26.4.2021

Yleisten kirjastojen käyttö Kirjastojen käyttö on elpynyt jonkin verran viime vuosina. Vuonna 2019 kaikkiaan lähes 2 miljoonaa suomalaista eli noin 36 prosenttia väestöstä lainasi kirjastosta jotain. Vuodesta 2017 lainaajien määrä nousi 58 000 henkeä. Fyysisiä kirjastokäyntejä kirjattiin vuonna 2019 yhteensä liki 54 miljoonaa ja verkkokäyntejä yli 47 miljoonaa. Molemmat määrät nousivat selvästi edellisvuodesta. Verkkokäyntien määrä ylitti fyysisten käyntien määrän ensi kerran vuonna 2010. Asukasta kohti fyysisiä käyntejä oli vuonna 2019 lähes 10 ja lainauksia 15,6 kappaletta.

Indikaattorin kuvaus

Suomalaista kirjastoverkkoa on supistettu viime vuosina, mutta se on kansainvälisessä vertailussa yhä varsin laaja. Kirjastojen määrän lasku on hidastunut. Vuonna 2019 eri puolilla maata oli pää-, sivu- ja laitoskirjastoja yhteensä 730. Tämä oli 22 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2000. Kirjastoautojen lukumäärä oli 135, 33 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2000.

Kirjastopalvelujen laatuun vaikuttaa palveluverkon tiheyden lisäksi kirjastojen kokoelmien määrä ja sisältö. Kirjastoilla on nykyisin myös monipuoliset verkkopalvelut. Yleisten kirjastojen kokoelmissa oli vuonna 2019 kirja-aineistoa lähes 30 miljoonaa kappaletta ja muuta aineistoa 4,1 miljoonaa kappaletta. Viime vuosina erityisesti kirja-aineiston määrä on vähentynyt.

Taloudellinen kasvu (BKT)

Findikaattori - 12 tuntia 44 min sitten

Taloudellinen kasvu (BKT)

Lähde: Tilastokeskus / Neljännesvuositilinpito

Päivitetty: 29.5.2020 Seuraava päivitys: 28.8.2020

Bruttokansantuote supistui 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestäTilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi 1) pieneni tammi-maaliskuussa 0,9 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuoden 2019 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote pieneni 1,1 prosenttia.Suomen kansantalous on taantumassa, sillä bruttokansantuote on nyt supistunut kahdella peräkkäisellä vuosineljänneksellä. Vuoden 2019 viimeisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote pieneni tarkentuneiden tietojen mukaan 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä (oli -0,8 %) mutta kasvoi 0,5 prosenttia vuodentakaisesta (oli 0,4 %).Vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä viennin volyymi supistui 7,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 8,5 prosenttia vuodentakaisesta. Tuonti väheni 3,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 4,1 prosenttia vuodentakaisesta.Yksityisen kulutuksen volyymi pieneni ensimmäisellä neljänneksellä 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta kasvoi 0,1 prosenttia vuodentakaisesta. Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit vähenivät 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,4 prosenttia vuodentakaisesta.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Kansantalouden neljännesvuositilinpito kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla. Tiedoista ilmenee mm. miten Suomen bruttokansantuote on kehittynyt vuosineljänneksittäin, mitkä toimialat ovat kasvaneet ja kuinka paljon, onko tuotantoa kasvattanut esimerkiksi vienti vai investoinnit, miten kotitalouksien kulutus on muuttunut edellisestä neljänneksestä ja paljonko palkat ovat nousseet viime vuodesta.

BKT (bruttokansantuote) markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Kun bruttokansantuotteen volyymi laskee kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä, kansantalouden katsotaan yleisesti olevan taantumassa.

Volyymi tarkoittaa hintamuutoksista puhdistettua tietoa. Viitevuoden 2010 hintaiset volyymit on ilmaistu suhteessa vuoden 2010 käypähintaiseen (euromääräiseen) tasoon.

Talouden kasvulla on keskeinen vaikutus yhteiskunnan kehityksen kokonaiskuvaan. Taloudellisen kasvun tulee olla jatkuvaa ja luonteeltaan työllistävää, jotta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja laajan sosiaalisektorin menojen rahoittaminen on tasa-painoista suhteessa julkisen sektorin tuloihin. Kestävä talouskasvu tarvitsee tuekseen työllistävän talouspolitiikan lisäksi teknologian kehittymistä. Teknologia luo mahdollisuuksia kasvun jatkumiselle ja samalla hillitsee luonnonvarojen käyttöä. Väestön ikääntyminen ja työtätekevien osuuden supistuminen ovat tulevaisuuden suurimpia uhkia kansantalouden kokonaistyöpanoksen laskulle sekä tuottavuuden kasvuvauhdin hidastumiselle.

Toimialoittainen kehitys

Findikaattori - 12 tuntia 44 min sitten

Toimialoittainen kehitys

Lähde: Tilastokeskus / Neljännesvuositilinpito

Päivitetty: 29.5.2020 Seuraava päivitys: 28.8.2020

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi pieneni 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,2 prosenttia vuodentakaisesta. Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi pieneni tammi-maaliskuussa yhdeksän prosenttia vuodentakaisesta. Metsätalous supistui 12 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Teollisuustoimialojen (ml. kaivostoiminta sekä energia-, vesi- ja jätehuolto) tuotanto väheni tammi-maaliskuussa kaksi prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Metalli- ja kemianteollisuuden toimialat kasvoivat kaksi prosenttia vuodentakaisesta. Metsäteollisuudessa käytiin talvella työtaistelu, joka osaltaan vaikutti arvonlisäyksen romahtamiseen 18 prosenttia vuodentakaista alemmalle tasolle. Rakentaminen väheni kaksi prosenttia vuodentakaisesta. Palvelutoimialojen volyymi pieneni yhden prosentin edellisen neljänneksen tasolta. Etenkin liikenne sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta kärsivät koronaviruskriisistä jo vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Vähittäiskaupan volyymi sen sijaan kasvoi tammi-maaliskuussa vuodentakaisesta. Myös informaation ja viestinnän sekä rahoituksen ja vakuutuksen toimialat kasvoivat.

Indikaattorin kuvaus

Kansantalouden neljännesvuositilinpito kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla. Tiedoista ilmenee mm. miten Suomen bruttokansantuote on kehittynyt vuosineljänneksittäin, mitkä toimialat ovat kasvaneet ja kuinka paljon, onko tuotantoa kasvattanut esimerkiksi vienti vai investoinnit, miten kotitalouksien kulutus on muuttunut edellisestä neljänneksestä ja paljonko palkat ovat nousseet viime vuodesta.

Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot.

Volyymi tarkoittaa hintamuutoksista puhdistettua tietoa. Viitevuoden 2010 hintaiset volyymit on ilmaistu suhteessa vuoden 2010 käypähintaiseen (euromääräiseen) tasoon.

Momentum-sijoitusstrategia on menettänyt merkityksensä osakemarkkinoiden turbulenssin aikana

Salkunrakentaja - 13 tuntia 12 min sitten
Sijoittajien on ollut vaikea löytää trendiä voittajien ja häviäjien välillä viime kuukausina.

Kävisikö kokonaisarvio elpymisrahastosta?

Euro ja talous - 13 tuntia 44 min sitten
Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona ehdotuksensa elpymisrahastoksi, joka auttaisi käynnistämään talouden moottoreita koronaviruksen ravistelemassa Euroopassa.

Suomi ajautui taantumaan ja raju romahdus suurten yritysten liikevaihdossa

Salkunrakentaja - 13 tuntia 53 min sitten
Tilastokeskus julkisti tänään kaksi synkkää tilastoa Suomen taloudesta.

Incap, Fortum, Etteplan ja Lassila ovat kassavirta-analyysin parhaimmistoa

Piksu: Strategiat ja perusteet - 14 tuntia 7 min sitten

Piksu analyysit osion "suomiosakkeet" on päivitetty Q1/2019 osavuosiraporttien mukaiseksi. Kassavirtapohjaisen arvonmäärityksen perusteella kannattavimpia ostokohteita olisivat nyt Incap, Fortum, Etteplan ja Lassila. Kassavirtapohjainen arvonmäritys lasketaan diskonttaamalla tulevat kassavirrat tähän päivään WACC mallin mukaisella osakekohtaisella korkotasolla. Kassavirta-arvio ottaa huomioon yrityksen ja toimialan viime vuosien kehityksen.

Ostokohteita voi valita muillakin kriteereillä. Viime vuosien tulostuoton perusteella parhaimmistoa olisivat Incap, Nokia Renkaat ja SSAB ja avokätinen osingonmaksaja näyttäisi olevan Citycon.

Salkussa on hyvä olla epäsuoraa velkaa kun korot ovat matalia

Twitterin osake laski rajusti – Donald Trump uhkaa sosiaalisen median yhtiöitä sääntelyllä

Salkunrakentaja - 14 tuntia 28 min sitten
Yhteisöpalvelu Twitterin faktantarkistuksista suivaantunut presidentti uhkaa ryhtyä toimiin, jotka saivat Twitterin osakkeen laskuun pörssissä.

Elpymisrahaston lasku Suomelle 8,5 miljardia euroa – EK: ilman yhteisiä toimia EU ei kriisistä nouse

Salkunrakentaja - To, 28/05/2020 - 20:57
Elinkeinoelämän keskusliitto kannattaa voimakkaasti komission esittämää massiivista EU-maiden yhteisvastuullista tukipakettia.

Suomalaiset startup-yritykset keräsivät eniten pääomasijoituksia Euroopassa

Salkunrakentaja - To, 28/05/2020 - 13:09
Suomalaiset startupit ovat jo toistamiseen Euroopan sijoitustilastojen kärjessä.

Warner Music listautuu pörssiin

Salkunrakentaja - To, 28/05/2020 - 10:47
Maailman suurimpiin kuuluvan levy-yhtiön markkina-arvo saattaa listautumisen yhteydessä nousta jopa yli 13 miljardiin dollariin.

Kulta tuo hajautushyötyä, mutta sen tuotto on ollut selvästi osakkeita huonompi

Salkunrakentaja - To, 28/05/2020 - 10:15
Kultaa pidetään turvasatamana, sillä kullan ja osakemarkkinoiden tuoton välinen korrelaatio on ollut historiallisesti matala.

Palkkojen kehitys

Findikaattori - To, 28/05/2020 - 10:00

Palkkojen kehitys

Lähde: Tilastokeskus / Ansiotasoindeksi

Päivitetty: 28.5.2020 Seuraava päivitys: 27.8.2020

Palkansaajien säännöllisen työajan ansiot nousivat tammi-maaliskuussa 1,8 prosenttiaKokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan nimellisansioiden nousua kuvaava ansiotasoindeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2020 tammi–maaliskuussa 1,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot nousivat 1,0 prosenttia edellisen vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna, koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu.Kokoaikaisten palkansaajien nimellisansiot kohosivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2019 tammi–maaliskuusta vuoden 2020 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 1,6 prosenttia, valtiolla 3,0 prosenttia ja kuntasektorilla 2,3 prosenttia.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Ansiotasoindeksi kuvaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä neljännesvuosittain sektoreittain, toimialoittain sekä tunti- ja kuukausipalkkaisille erikseen. Keskiansioista ei ole vähennetty veroja eikä työntekijän sosiaaliturvamaksuja. Ansiotasoindeksin aineistosta lasketaan keskiansiotietoja työnantajasektoreittain ja toimialoittain.

Vuodesta 2010 alkaen keskiansiot julkaistaan yksityisen sektorin ja muut-sektorin osalta yhdessä. Muut-sektori sisältää voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, säätiöitä ja vuodesta 2010 alkaen yliopistot. Laskentatavan muutoksesta ja aineiston laajentumisesta johtuen tiedot eivät ole vertailukelpoisia ennen ja jälkeen vuoden 2010.

Palkkojen kehitys on työmarkkinoiden luonnetta keskeisesti kuvaava mittari, minkä seurauksena palkkojen ja tulojen kasvu heijastaa laajalti myös yhteiskunnan kokonaiskehityksen näkymiä. Palkansaajien tulotason kehityksellä on vaikutukset usean eri yhteiskunnan sektorin toimintaan, kuten kaupan ja elinkeinoelämän elinvoimaisuuteen, hintojen nousuun ja sitä kautta kotitalouksien ostovoiman tasoon sekä laajemmin kansalliseen korko- ja velkakehitykseen. Seurannaisvaikutusten kautta palkansaajien ansioiden kehitys näkyy julkisen sektorin sosiaalimenojen määrässä sekä toimeentulon ja tuloerojen kautta kansalaisten sosio-ekonomisessa asemassa.

Palkansaajien nimellisansioiden kehityksen rinnalla tulee tarkastella laajemmin kansalaisten ja kotitalouksien reaalisten tulojen ja ansioiden kehitystä. Laajemman perspektiivin tarkastelussa palkkojen kehitys suhteutetaan inflaation ja elinkustannusten nousuun, jolloin voidaan tarkastella kohdennetusti kansalaisten elintason ja toimeentulon kehitystä. Palkkojen määrän pitäisikin kasvaa samassa suhteessa elinkustannusten kanssa. Palkkakehityksessä on tärkeää tarkastella myös, kuinka ansiot vaihtelevat yksityisen ja julkisen sektorin välillä ja miten elinkeinoelämän muuttuvat rakenteet näkyvät palkkojen kehityksessä? Palkkatason lisäksi tulisi analysoida palkansaajien osuuden kehitystä yhteiskunnassa. Palkkojen ja toimeentulon kehitys tulee nähdä myös tasa-arvo-kysymyksenä, jossa tuodaan esiin sukupuolten ja eri yhteiskunnan sektoreiden väliset palkkaerot.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset