Uutiset

Vesiskootterikauppa sai potkua helteisestä kesästä – kasvua tänä vuonna lähes 50 prosenttia

MTV3 - 6 tuntia 1 min sitten
Lämpimät säät ovat näkyneet vesijettien kaupassa melkoisena piikkinä. Trafin tilastojen mukaan vesijettien ensirekisteröinnit kasvoivat tammi-heinäkuussa lähes 50 prosenttia edellisvuodesta.

Ekonomisti: Trumpin kauppapolitiikka muuttumassa koston kierteeksi

Salkunrakentaja - 7 tuntia 32 min sitten
Kuluva vuosi on kerännyt kansainvälisen talouden areenalle uusia riskitekijöitä, jotka voivat sysätä kasvun odotettua selvempään laskuun, varoittaa Säästöpankkiryhmän pääekonomisti.

Asuntokauppa pysyy vilkkaana

Salkunrakentaja - 8 tuntia 37 s sitten
Vaikka asuntojen myynti laski hieman viime vuoteen verrattuna, on myynti pysynyt silti yli viiden vuoden keskiarvon.

Peliyhtiö Remedy nousi Inderesin mallisalkkuun

Salkunrakentaja - 8 tuntia 43 min sitten
Remedy on muuttanut strategiaansa, mikä mahdollistaa osakkeen nousuvaran, arvioi analyysitalo.

Media-ala menestyy markkinamurroksen pyörteissä

Piksu: Yritystoiminta - 9 tuntia 9 s sitten

Mediayhtiöt tuottavat "Piksu Analyysit" sivuston mukavaa 4...12% tulostuottoa osakkenomistajille.

Media-alalla on käynnissä murros, jossa internet ja TV mainonnasta saatavat tulot korvaavat päivälehdistä ja aikakauslehdistä saatavat tulot ja paperisten kirjojen myynti on romahtamassa.  Lisäksi valtio tuottaa verorahoilla ilmaista sisältöä ahdistaen markkinaehtoisen median toimintamahdollisuuksia. Ei ihme että sijioittajat ovat karttaneet media-alaa riskisenä liiketoimintana.

Media-ala on mainettaan parempi

Media-ala on menossa olevista murroksista huolimatta mainettaan parempi. Se on pystynyt vaikeasta tilanteesta huolimatta löytämään mielenkiintoisia sisältöjä ja pitämään katsojansa. Media-alan liikevaihto on tilastokeskuksen mukaan pysynyt vakaana. Lobbarit ja edunvalvojat tuotavat markkinaehtoiselle riippumattomalle medialle ilmaista sisältöä ja osa toimitustyöstä on siirtynyt pois mediayhtiöiltä. Tämä on helpottanut sisältöjen tuotantoa. Henkilöstön määrä ei ole juurikaan vähentynyt ja luultavasti työpaikat ovat lisääntyneet, jos mukaan lasketaan edunvalvojien ja yritysten tiedottajat. 

Pikavippiyhtiöt hermostuivat suunnitelmista rajoittaa lainojen korkoja: "Päinvastoin nostaisi korkoja, paisuttaisi luottoja, syrjisi heikoimpia..."

Yle: Talous ja politiikka - La, 18/08/2018 - 14:12

Pikavipeille suunnitellut entistä tiukemmat säännöt ovat nostattaneet pikavippi- ja perintäyhtiöiden vastalauseiden myrskyn.

Lakiluonnokseen tuli kymmeniä lausuntoja. Niistä noin puolessa vastustetaan sääntöjen tiukentamista.

Hallitus suunnittelee lakia, jossa kaikkien kuluttajaluottojen enimmäiskoroksi määrättäisiin 50 prosenttia. Tarkoituksena on hillitä velkaongelmia, joiden määrä on kymmenkertaistunut sen jälkeen kun pikkavippibisnes rantautui Suomeen runsas kymmenen vuotta sitten.

Yle luki lausunnot ja luokitteli ne. Tarkempi lista jutun lopussa.Antti Parviala / Yle

Verkossa tai tekstiviesteillä haettavia kovakorkoisia pikavippejä yritettiin saada lainsäädännöllä kuriin jo vuonna 2013. Silloin pikaluotoille määrättiin korkokatoksi 50 prosenttia, mutta se koskee vain alle kahden tuhannen euron suuruisia luottoja.

Voit lukea täältä hallituksen lakiluonnoksen ja kaikki siihen tulleet lausunnot.

Edellinen tiukennus ei toiminut

Viiden vuoden takainen lainmuutos ei toiminut toivotulla tavalla. Se vähensi kyllä pienien lainojen myöntämistä, mutta johti entistä suurempien, yli kahdentuhannen euron lainojen määrän kasvuun.

Pikaluottoyritykset alkoivat myöntää niin sanottuja limiittiluottoja, joissa todellinen vuosikorko voi olla satoja prosentteja. Osittain tarjonta on myös siirtynyt vertaislainamarkkinoille.

Nyt lakia muutettaisiin niin, että korkokatto koskisi kaikkia kuluttajaluottoja niiden suuruudesta riippumatta. Enimmäiskorko koskisi myös niin sanottuja hyödykesidonnaisia luottoja eli käytännössä esimerkiksi auto- tai kodinkonekaupan myöntämiä lainoja.

Lakia valmisteleva oikeusministeriö on saanut parikymmentä lausuntoa, joissa korkokattosääntöjen laajentamista arvostellaan kitkerästi. Erityisesti perintä- ja pikaluottoyhtiöt arvostelevat lakiluonnosta kärkevästi.

Antti Parviala / Yle

Arvostelijoiden mukaan nykyistä laajempi korkokatto vaikuttaisi juuri päinvastoin, kuin ministeriössä arvellaan.

Nostaisi korkoa ja lainasummia

Vivus-nimellä pikaluottoja myöntävä 4finance päättelee, että korkokatto ei suinkaan helpottaisi kuluttajien asemaan, vaan pahentaisi sitä.

– Uusi lainsäädäntö kannustaa tarjoamaan suurempia luottoja pidemmäksi aikaa, yhtiön lausunnossa arvioidaan.

Tämä puolestaan tulee kasvattamaan maksuhäiriöiden määrää Suomessa, yhtiön maajohtaja Tuomas Louhela kirjoittaa.

Myös toinen yhtiö arvelee että korkojen rajoittaminen heikentää kuluttajan asemaa.

Osamaksukauppaa tarjoava Mash Group uskoo, että 50 prosentin korkokatosta tulee käytännössä korkojen yleistaso vaikka sen on tarkoitus olla enimmäistaso.

– Tämä johtaa helposti siihen, että kuluttajaa ei enää käsitellä yksilönä, vaan samaa hintaa sovelletaan jokaiseen kuluttajaan.

Myös ruotsalainen Resurs Bank uskoo kuluttajan kärsivän uusista säännöistä. Sen mukaan esitys “...tulisi johtamaan luotonannon ja perinnän kiristymiseen, mikä puolestaan lisäisi velkaongelmien kärjistymistä ja oikeudellisia prosesseja monien kuluttajien osalta”.

Maksurästien perintäyhtiö OK Perinnän mukaan heikoimmat kuluttajat kärsivät, siitä että korkokatto tulisi koskemaan myös hyödykesidonnaisia luottoja.

Antti Parviala / Yle

– Tämä johtaa siihen, että pienituloinen kuluttaja ei mahdollisesti saa ostettua esimerkiksi kodinkonetta, kun luotonantaja ei katso luotottamisen olevan kannattavaa.

Petollinen kuluttaja

Monesssa lakiluonnosta arvostelevassa lausunnossa pikavippejä ei hyväksytä velkaongelmien aiheuttajaksi.

– Suurimmat syyt velkaongelmien kasvuun ovat edelleen muualla kuin pikalainoissa, sanotaan Asiakastiedon lausunnossa.

Vertaislaina oy asettaa kuluttajaa vastuuseen.

– Usein ilmenee jälkikäteisesti vasta perintätoimien yhteydessä, että kuluttaja on antanut tietoisesti virheellisen kuvan lainanmaksukyvystään ja jo olemassa olevista luotoistaan.

Viidessä minuutissa lainoja lupaava Tact Finance pitää velkaongelman perussyynä velkojen kasaantumista.

– Velkaongelmiin liittyvä todellinen ongelma on ns. monivelkaantuminen, se tiivistää.

Auttaisiko positiivinen luottorekisteri?

Pikavippien jopa useiden satojen prosenttien vuosikorkojen sijasta monessa kriittisessä lausunnossa velkaongelmien syyksi nostetaan monivelkaantuminen eli useiden velkojen kasaantuminen samoille henkilöille.

OK Perintä arvostelee lakiluonnosta siitä, että “...velkaongelmaa lähestytään rajoittamalla luoton hintaa, vaikka velkaantumisongelman ydin on myös monivelkaisuus”.

Lakiluonnoksen arvostelijat uskovat että niin sanottu positiivinen luottorekisteri olisi paras tapa torjua velkojen kasaantumista samoille ja lopulta maksukyvyttömille henkilöille.

Oikeusministeriössä onkin valmistumassa vielä tässä kuussa selvitys positiivisen luottorekisterin perustamisesta. Sen tarkoituksena on, että luotonantajat voisivat saada riittävän hyvät tiedot asiakkaan taloustilanteesta ennen lainan myöntämistä.

Vielä ei ole kuitenkaan selvillä olisiko lainanottajan pakollista antaa tietonsa rekisteriin. Auki on sekin, kuka rekisteriä pitäisi.

Kannattajat hoputtavat

Korkokaton ulottaminen kaikkiin, myös yli 2000 euron suuruisiin lainoihin saa myös vankkaa kannatusta.

Esimerkiksi Kuluttajaliitto on jo toivonut korkokaton laajentamista kaikkiin kuluttajaluottoihin.

Kilpailu- ja Kuluttajavirasto kiirehtii sääntöjä voimaan ensi keväästä lähtien. Lisäksi se haluaa, että uudet säännöt koskisivat jo myönnettyjä lainoja.

– KKV pitää tärkeänä sääntelyn tavoitteen saavuttamiseksi, että sääntely koskee myös ennen lain voimaantuloa tehtyjä jatkuvia luottosopimuksia, kirjoitetaan sen lausunnossa.

Velkaneuvonta ry kannattaa sääntöjen kiristämistä, mutta arvelee, että korkokatto ei vielä riitä ongelmien ratkaisemiseen.

–Mielenkiintoinen on muun muassa Tanskan mallin mukainen harkinta-aika (48 tuntia), joskin se voisi olla vieläkin pidempi, jotta kuluttajalle jää riittävästi aikaa harkita velanottoa.

Yle selvitti aiemmin, että seitsemässä käräjäoikeudessa velkomusjuttujen määrä kavoi viime vuonna 20 000:lla paljolti pikavippien ja kulutusluottojen takia.

Nyt lakiluonnokseen lausunnon jättäneet Helsingin, Vantaan, Oulun ja Kymenlaakson käräjäoikeudet ovat kaikki korkokattoesityksen takana.

Yle luki lausunnot ja ryhmitteli ne. Lausunnot ovat niiden lähettämisjärjestyksessäAntti Parviala / Yle

Kaleva: Liiran romahdus sai suomalaisturistit suuntaamaan kohti Turkkia

Salkunrakentaja - La, 18/08/2018 - 11:05
Turkin valuutan romahdus teki maasta houkuttelevan edullisen lomakohteen, kertoo Kaleva.

Oksala bloggaa: Turvapaikan saaneiden kotouttaminen hoidettava

EK - La, 18/08/2018 - 09:57

Maahanmuutosta on tullut meillä ja kaikkialla Euroopassa suuren luokan poliittinen kysymys, joka jakaa puolueita ja äänestäjiä. Keskustelussa tunteet ovat pinnalla ja vastakkainasettelu on välillä erittäin kovaa. Jotkut poliitikot ovat unohtaneet kaikki muut kysymykset ja keskittyneet maahanmuuton ongelmien esittelyyn.

Maahanmuuton syyt voivat olla monenlaiset: joku muuttaa työn tai opiskelun vuoksi, joku puolison vuoksi ja joku sen takia, että omassa maassa henki on uhattuna. Muuton syystä riippumatta haasteet ovat monesti samankaltaisia. Uuden kotimaan kieli, arvot ja tavat saattavat tuntua vierailta. Joskus maahanmuuttaja kokee syrjintää tai jopa selkeää vihamielisyyttä.

Haasteellisin tilanne on yleensä niiden maahanmuuttajien osalta, jotka ovat joutuneet muuttamaan sen takia, että heidän henkensä on ollut uhattuna kotimaassaan. Monesti juuri heidän kotoutumisensa uuteen maahan on erityisen vaikeaa. Uuden kotimaan löytyminenkin saattaa olla vaikeaa, kun länsimaat pyrkivät siirtämään vastuuta ongelman hoidosta toinen toisilleen.

Vastuunvälttely muistuttaa kovasti sitä tilannetta 1930-luvulla, kun Saksasta pakenevia juutalaisia ei suostuttu ottamaan vastaan. Lopputulos tästä vastuunvälttelystä oli kammottava. Ei toisteta samaa virhettä.

Pakolaisuuden vuoksi maahan muuttaneet ovat haaste uudelle kotimaalleen. Tämä on rehellisyyden nimissä tunnustettava. Jos tähän haasteeseen ei vastata, tulee maahanmuuttajien syrjäytymisestä varmasti isoja ongelmia koko yhteiskunnalle. Jos tähän haasteeseen onnistutaan vastaamaan, on tilanne täysin toisenlainen. Ongelmien sijaan saamme uutta ja myönteistä moninaisuutta maahamme. Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kotouttaminen suomalaiseen yhteiskuntaa on erittäin tärkeää.

Työikäisten osalta tämä merkitsee heidän saamista mukaan työelämään. Työikäiselle ja työkykyiselle työ on parasta syrjäytymisen ehkäisyä ja työstä maksettava palkka parasta köyhyyden torjuntaa. Kaikki työikäiset turvapaikansaajat eivät ole heti työkykyisiä. Kielitaito tai muu osaaminen voi olla sellainen, että työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei onnistu. Tämän vuoksi tehokas suomenkielen opetus on aloitettava riittävän aikaisin, koulutusta tarjottava ja kynnystä työelämään laskettava.

Kouluikäisten osalta tärkeää on, että maahanmuuttajia tuetaan koulutaipaleellaan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että koulut, joissa on erityisen paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita, resursoidaan riittävästi.

Suomalainen päivähoitojärjestelmä on erinomainen. Maahanmuuttajien lasten kielitaidon kehittymisen ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisen kannalta osallistuminen päivähoitoon on erittäin tärkeää.

Kysymys on viime kädessä siitä, miten koemme hieman erilaisen ihmisen. Koemmeko erot uhkana vai mahdollisuutena. Jotta mahdollinen voi toteutua, on meidän oltava valmiit sitä tukemaan. Se on moraalisesti oikein ja se on myös oman etumme mukaista.

Kategoriat: EK, Suomenkieliset uutiset

Kiinteistöverotus halutaan uudistaa – pelkona entistä suuremmat verokorotukset

Salkunrakentaja - La, 18/08/2018 - 08:37
Valtiovarainministeriö ehdottaa uudistusta kiinteistöjen verotusarvoihin.

Frontin Engdahl: Maailmantaloudessa on kauppasotaakin suurempi riskitekijä

Salkunrakentaja - La, 18/08/2018 - 08:03
Vaikkei osakemarkkinoilla ole arvostuskuplaa, osakkeet eivät kestä pettymyksiä talous- tai tuloskehityksessä, arvioi varainhoitoyhtiö Frontin toimitusjohtaja.

Suomen talouden suurimmat riskit tulevat ulkomailta – Kauppasodan vaikutukset näkyvät jo

MTV3 - Pe, 17/08/2018 - 19:45
Suomen talouden merkittävimmät riskit tulevat tällä hetkellä maailmalta. Liiran romahtamiseen edennyt Turkin taloudellinen kriisi voi synnyttää murheita myös Suomen markkinoille. Myös kauppasodan kiihtyminen ja Britannian ero EU:sta varjostavat Suomen taloutta.

Yhä harvempi elää alle 10 euron tuntipalkalla

Salkunrakentaja - Pe, 17/08/2018 - 18:27
Yksityisen sektorin yleisimmistä tuntipalkalla työskentelevistä ammattiryhmistä keskimäärin selkeästi alhaisimmat ansiot ovat toimistosiivoojilla, kertoo Tilastokeskus.

Alkon liikevaihto laski hieman viime vuodesta – asiakkaita kiinnostavat nyt kalliimmat tuotteet

MTV3 - Pe, 17/08/2018 - 18:10
Alkon liikevaihto pysyi lähes edellisvuoden tasolla siitä huolimatta, että myyntimäärät laskivat alkuvuonna. Alkon mukaan asiakkaita kiinnostivat tavallista kalliimmat tuotteet.

Kivijalkakauppa on yhä Stockmannin riippakivi

Salkunrakentaja - Pe, 17/08/2018 - 16:39
Tavarataloketjun kivijalkakauppa on yhä pahemmin tappiolla.

Kehittyvät taloudet ovat jäämässä kauppasotien uhreiksi – "Maailmantalouteen voi tulla myrsky, jos jokin asia menee vielä pieleen"

Yle: Talous ja politiikka - Pe, 17/08/2018 - 16:36

Maailmantalouden perusta on kunnossa, mutta poliitikot horjuttavat tilannetta monella suunnalla.

Kiinassa suurkaupungit ovat kasvaneet ja pilvenpiirtäjät nousseet keskuspankin rahoituksella. Turkissa ostoskeskuksia ja liikennehankkeita on rahoitettu paitsi elvyttävällä politiikalla myös ulkomaisella rahoituksella.

Nyt Kiinan talouskasvu hidastuu ja Shanghain pörsseissä osakkeiden arvo on laskenut yli viidenneksellä tänä vuonna.

Turkin liiran arvo on liki puolittunut vuoden alusta, ja myös monien muiden kehittyvien markkinoiden valuuttojen arvot laskevat. Tilannetta on verrattu muun muassa Thaimaasta 1990-luvun lopussa alkaneeseen valuuttakriisiin, joka levisi myös muualle Kaakkois-Aasiaan.

Samaan aikaan Kiinan ja Turkin epävarmuuden kanssa voimistuu täysimittaisen kauppasodan uhka Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Se lisää epäilyjä Kiinan talouden suhteen – mikä taas heijastuu maailman kehittyviin maihin.

– Tähän vielä yhdistyy se, dollari on vahvistunut ja korot nousseet. Kehittyvät taloudet ovat ottaneet dollarimääräistä velkaa, ja se vahvistaa kauppasodan luomaa epävarmuutta, Suomen suurimpiin sijoittajiin kuuluvan eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoo.

Kun dollari vahvistuu, kehittyvien maiden velanmaksusta tulee kaliimpaa.

Dollari vahvistuu osittain juuri siksi, että sijoittajat etsivät varoilleen turvapaikkaa.

Kiinan pörssien indeksit ovat heikentyneet tänä vuonna jo yli 20 prosenttia. Sijoittajat puhuvat "karhumarkkinasta", kun laskusuhdanne on näin jyrkkä ja jatkunut pitkään. Kiinan epävarmuus heijastuu laajasti etenkin kehittyviin markkinoihin.Anna Karismo Yhdysvaltain pakotteet kärjistävät Turkin kriisiä

Turkin talous on ylikuumentunut jo pitkään. Hallitus ja keskuspankki ovat pitäneet korot matalina, kun ylikuumenemisen hillitsemiseksi niitä olisi pitänyt nostaa.

Samaan aikaan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on keskittänyt talousvaltaa itselleen. Talousministerikseen hän on nostanut vävynsä. Erdoğanin itsevaltiaan otteet heikentävät entisestään kansainvälisten sijoittajien luottamusta Turkkiin.

Kaiken kukkuraksi Turkin välit Yhdysvaltoihin ovat pahasti tulehtuneet amerikkalaisen pastorin Andrew Brunsonin vangitsemisen vuoksi. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump aikoo vastavetona korottaa Turkin metallituontiin kohdistuvia tulleja.

Yhdysvallat uhkasi Turkkia torstaina vielä lisäpakotteilla, jotka voisivat kohdistua esimerkiksi lentoyhtiö Turkish Airlinesiin. Perjantaina liiran arvo heikkeni pakoteuhkailun vuoksi useita prosenttiyksikköjä.

Turkin kohdalla huolta aiheuttaa myös sen sijainti geopoliittisesti herkässä paikassa, Euroopan ja Aasian rajalla. Tilanne voi heijastua laajalle.

Turkki yksin on liian pieni mullistamaan maailmantalouden

– Jos ainoastaan Turkki joutuu äkkipysähdykseen, vaikutukset Suomeen ovat pienet. Myös euroalueen pankkijärjestelmä kestää sen, Risto Murto arvioi.

Suomalaisten sijoitukset kehittyviin maihin ovat lisääntyneet viime vuosina. Niiden tuotot ovat viime aikoina heikentyneet.Anna Karismo

Turkin kriisin on epäilty synnyttävän ketjureaktion Eurooppaan pankkien kautta. Murron mukaan riskit ovat kuitenkin rajatut.

– Riskit keskittyvät muutamiin eurooppalaisiin maihin. Sellaisia laskelmia kuin vaikkapa Kreikan kohdalla pohjoismaisten pankkien riskeistä ei tarvitse tehdä, Murto vertaa.

Toistaiseksi Turkin tilanteeseen ei näy ratkaisua, koska saadakseen apua esimerkiksi Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä sen pitäisi alistua kansainväliseen kontrolliin. Qatar on luvannut Turkille 15 miljardin dollarin avustuksen, mutta paketin riittävyydestä ei ole tietoa.

– Normaalisti tällainen tilanne raukeaa niin, että tehdään voimakas U-käännös politiikassa ja IMF tulee mahdollisesti auttamaan. Suurin riski on nyt poliittinen eli se, että Turkki ei haluaisi tehdä tällaista, Murto pohtii.

Brexit ja populistihallitukset lisäävät paineita

Talousympäristöstä on tullut turvattomampi, koska maailmalla muhii yhtäaikaisesti useampi ongelma.

– Jos ongelmat tarttuvat muihin kehittyviin talouksiin, tai jos brexit, kauppasodat tai Italian tilanne kärjistyvät yhtä aikaa, näillä yhdistyneillä voimilla voi olla konkreettista merkitystä, Murto varoittaa.

Euroopassa Italian populistihallituksen pelätään ajautuvan EU-komission ja muiden euromaiden kanssa törmäyskurssille muun muassa budjettisuunnitelmiensa vuoksi. Britannian EU-ero taas on sekavassa tilassa ja saattaa ajautua umpikujaan.

– Brexit-prosessissa pitää tehdä väkisinkin jotain varustautumista. Mitä siellä oikeasti taphtuu yritysten kannalta, Murto kysyy.

Sijoittajan kannattaa nyt seurata maailman politiikkaa erityisen tarkkaan, työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoo.Sasha Silvala / Yle Maailman talous on nyt ennen kaikkea politiikasta kiinni

Maailman talousongelmat ovat nyt kaikki ennen kaikkea politiittisia, Murto arvioi. Hänen mielestään ei voi vielä puhua selvästä käänteestä taloudessa.

– Kasvu jatkuu ja erityisesti Yhdysvalloissa on ollut hyviäkin lukuja. Samaan aikaan taivaalle kasautuu kuitenkin mustia pilviä. Yhdistyneinä niistä voi tulla eurooppalaiselle ja suomalaiselle taloudelle ongelma, Murto sanoo.

– En usko että vielä on myrsky tulossa. Jonkin muun asian pitää vielä mennä pieleen, että meillä olisi taantumalaman merkit Euroopan ja Suomen kannalta.

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle valtion työttömyysetuuksien osoittamien määrärahojen käytön jatkamisesta palkkatuen ja starttirahan rahoittamiseen

EK - Pe, 17/08/2018 - 16:02

Lakiluonnoksen mukaan määräaikaista lakia palkkatuen ja starttirahan rahoittamista työttömyysetuuksien rahoittamiseen osoitettavilla määrärahoilla jatkettaisiin vuoden 2020 loppuun saakka. Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää lakiluonnosta epätarkoituksenmukaisena ja katsoo, että palkkatuki ja starttiraha tulee rahoittaa jatkossa pysyvän lain mukaisesti talousarvion työllisyyden hoitoon tarkoitetuilla määrärahoilla (talousarvion momentti 32.30.51). EK:n näkemyksen mukaan määräaikaisen lain mukainen rahoitusmenettely tarkoittaa asiallisesti eduskunnan budjettivallan kaventamista.…

Lakiluonnoksen mukaan määräaikaista lakia palkkatuen ja starttirahan rahoittamista työttömyysetuuksien rahoittamiseen osoitettavilla määrärahoilla jatkettaisiin vuoden 2020 loppuun saakka.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää lakiluonnosta epätarkoituksenmukaisena ja katsoo, että palkkatuki ja starttiraha tulee rahoittaa jatkossa pysyvän lain mukaisesti talousarvion työllisyyden hoitoon tarkoitetuilla määrärahoilla (talousarvion momentti 32.30.51).

EK:n näkemyksen mukaan määräaikaisen lain mukainen rahoitusmenettely tarkoittaa asiallisesti eduskunnan budjettivallan kaventamista. Vuoden 2018 talousarviossa määrärahan käytölle ei ole säädetty enimmäistasoa. Maan hallitus ottaisi itselleen eduskunnalle kuuluvaa päätäntävaltaa siirtämällä palkkatuen ja starttirahan rahoituksen arviomäärärahasta rahoitettavaksi.

Mitään muuta työllisyyden edistämisen keinoa ei rahoiteta vastaavalla tavalla. Eduskunnan tulee voida päättää, kuinka paljon palkkatukeen ja starttirahaan voidaan enintään käyttää rahaa. Veronmaksajien piikki ei voi olla auki.

Palkkatukeen ja starttirahaan voidaan varata määrärahaa riittävästi varsinaisessa talousarviossa ja tarvittaessa lisätalousarvioilla. Näin menetellään myös muissa vastaavissa menoissa, jos käy ilmi, että määrärahoja on syytä lisätä.

Määräaikaisella rahoitusmallilla kierretään valtiontalouden kehystä, kun palkkatuen ja starttirahan rahoitus siirretään kehykseen kuuluvista menoista kehyksen ulkopuolisiin menoihin. Kehyksen kiertäminen lienee ollut mallin alkuperäinen tarkoituskin. Jos kehys osoittautuu liian ahtaaksi, tarkoituksenmukaisempaa on muuttaa kehystä esitetyn menettelyn sijasta.

Määrärahan siirtäminen kehyksen ulkopuolelle perustuu siihen, ettei toteutuvien menojen suuruus ole kiinni hallituksen tai eduskunnan päätöksistä, vaan esimerkiksi työttömyyden muutoksista aiheutuvista etuusmenomuutoksista. Palkkatuessa ja starttirahassa ei ole kyse tästä, sillä palkkatukeen ja starttirahaan ei ole samanlaista oikeutta kuin esimerkiksi työttömyyspäivärahaan.

Palkkatuen ja starttirahan saajan näkökulmasta ja tuen vaikuttavuuden kannalta on samantekevää, miltä talousarvion menomomentilta rahat tulevat.

Lakiluonnoksessa todetaan, että työttömyysetuuksien rahoittamiseen osoitettuja varoja käytetään palkkatukeen ja starttirahaan myös maakuntauudistuksen voimaan tultua. EK:n käsityksen mukaan linjaus tarkoittaa sitä, että maakunnille annettaisiin oikeus käyttää valtion talousarvion arviomäärärahaa palkkatuen ja starttirahan rahoittamiseen. EK:n mielestä tätä ei pidä mahdollistaa.

Luonnoksessa todetaan myös, että palkkatukeen ja starttirahaan liittyviä säännöksiä ja niiden rahoitusta on tarkoitus arvioida ennen maakuntauudistuksen voimaantuloa ja arvioinnin tueksi on käynnissä selvitys palkkatuen vaikuttavuudesta. EK pitää huonona valmisteluna sitä, että määräaikaista lakia valmistellaan jatkettavaksi ilman, että sen toimivuutta on luotettavasti arvioitu. Valmistelun puutteellisuutta kuvaa myös se, että lakiluonnoksessa viitataan tekeillä olevaan valtioneuvoston tutkimushankkeeseen, vaikka se on jo valmistunut.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto
Työelämä

Ilkka Oksala
Johtaja

Kategoriat: EK, Suomenkieliset uutiset

EK:n lisälausunto ILOlle 2018 annettavat raportit ratifioitujen yleissopimusten soveltamisesta

EK - Pe, 17/08/2018 - 15:56

Yleissopimus nro 81, ammattientarkastus teollisuudessa ja kaupassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää Suomen työsuojeluvalvontaa korkeatasoisena ja kattavana sekä valvonnan resursseja hyvänä. Työsuojelutarkastajat ovat riippumattomia ja tekevät työtään kolmikantaisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti keskittämällä tarkastuksia niille toimialoille ja niihin yrityksiin, joissa on yhteisesti todettu olevan riskitekijöitä. Valvontaa on mm. kohdennettu sellaisille toimialoille, joilla esiintyy keskimääräistä enemmän harmaata taloutta…

Yleissopimus nro 81, ammattientarkastus teollisuudessa ja kaupassa

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää Suomen työsuojeluvalvontaa korkeatasoisena ja kattavana sekä valvonnan resursseja hyvänä. Työsuojelutarkastajat ovat riippumattomia ja tekevät työtään kolmikantaisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti keskittämällä tarkastuksia niille toimialoille ja niihin yrityksiin, joissa on yhteisesti todettu olevan riskitekijöitä. Valvontaa on mm. kohdennettu sellaisille toimialoille, joilla esiintyy keskimääräistä enemmän harmaata taloutta tai joilla työskentelee paljon ns. epätyypillisessä työsuhteessa olevia työntekijöitä. Vaikka tarkastajien määrä on viime vuosina vähentynyt, on tarkastusten määrä lisääntynyt. Myös laatu on parantunut ja valvonta on osunut kohdalleen, kun esim. annettujen toimintaohjeiden lukumäärä on jatkuvasti kasvanut. Voidaan siis sanoa, että tarkastajien lukumäärä on riittävä ja valvonta on kohdentunut hyvin sinne, missä ongelmiakin on ollut.

EK kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että viime vuosina työturvallisuusrikoksista ja -rikkomuksista annetut yhteisösakot ovat yleistyneet. Syyttäjät ovat vaatineet hyvinkin suuria yhteisösakkoja ja niitä on myös tuomittu entistä herkemmin. Tämä ei EK:n mielestä ole ollut aina tarkoituksenmukaista eikä kohtuullista.

Yleissopimus nro 100, samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksettava sama palkka

Samapalkkaisuusperiaate edellyttää, että samasta työstä maksetaan samassa yrityksessä samaa palkkaa. Koko työmarkkinakentässä naisten keskiansio oli Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin ennakkotiedon mukaan noin 16 prosenttia matalampi kuin miesten vuonna 2017. Keskiansioiden välinen vertailu ei kuitenkaan kuvaa sitä, miten samapalkkaisuus toteutuu työpaikoilla.

Työehtosopimusten mukaan palkat eivät määräydy sukupuolen vaan mm. tehtävän vaativuuden, työolosuhteiden, työn tuloksellisuuden ja pätevyyden perusteella. Suurin osa sukupuolten välisestä keskimääräisestä palkkaerosta johtuu siitä, että miehet ja naiset työskentelevät eri tehtävissä.

Sukupuolten välistä palkkaeroa ja sen syitä on tutkittu laajasti. Samoissa ja yhtä vaativissa tehtävissä tilastollisen palkkaeron on todettu olevan 1 – 5 prosenttia riippuen henkilöstöryhmästä ja käytetystä tilastoaineistosta. Tilastoaineistot eivät sisällä kaikkia palkkaan vaikuttavia taustamuuttujia. Siksi osa palkkaerosta jää selittymättä.

Työmarkkinat ovat eriytyneet sukupuolen mukaan myös toimialojen ja ammattiryhmien sisällä. Tasaisempi sukupuolijako eri toimialoilla ja ammateissa pienentäisi oleellisesti palkkaeroja. Palkkaeroja on vaikea pienentää merkittävästi esim. tulopoliittisin toimenpitein haittaamatta samalla vakavasti työmarkkinoiden toimintaa.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto
Työelämä

Ilkka Oksala
Johtaja

Kategoriat: EK, Suomenkieliset uutiset

4 tapaa inspiroida työntekijöitä päivittäin

Salkunrakentaja - Pe, 17/08/2018 - 15:48
Innostus ja inspiroituminen on useimmiten helppoa projektin alussa ja lopussa. Todellinen haaste on pysyä inspiroituneena joka päivä. 

Myynti ja osto, käteiskassa 20000 euroa

Laiska sijoittaja - Pe, 17/08/2018 - 15:42
Tarvitsin ylimääräistä pääomaa kodin isompiin hankintoihin, ja jouduin rokottamaan hieman salkun sijoituksista. Tässä tapauksessa päädyin myymään koko pottini DXSU-ETF:stä, joka sijoittaa kehittyvien markkinoiden lainoihin. Tästä tuli muutaman satasen myyntitappio, ja sain lunastettua osuuksia n. 11 Keuron edestä. 
Jatkan kuitenkin DXSU:hin sijoittamista n. 300 euron kk-tahdilla (Nordnetin ETF-kk-säästön kautta). Uskon että pitkällä aikavälillä tämä on edelleen hyvä sijoituskohde, mutta lähiaikoina voi olla suunta alaspäin. Tästä syystä pidän tätä kassanhallinnan kannalta parempana vaihtoehtona kuin esim. osake-ETF:ien myyminen, joissa toki niissäkin voi tulla lähiaikoina laskua.
Käytin osan tästä pääomasta lisätäkseni iSharesin Automation & Robotics -ETF:ää (2B76). Tein n. 1600 euron lisäoston kurssiin 6,51. Tämä sijoitusteema on sellainen, jonka uskon olevan tulevaisuuden kehityksen kannalta hyvin olennainen (aiemmassa postauksessani tästä aiheesta enemmän). Jos/kun markkinat joskus niiaavat, niin tämä on ensimmäisten joukossa lisäyslistalla.
Samalla voin ilolla ilmoittaa, että lisäostoihin varaamani käteiskassa on kasvanut 20000 euroon. Tämä on siis suoraa käteistä, joka on varattu markkinoiden laskuvaihetta varten. Tällaista kassaa olisi kaivannut erityisesti kymmenen vuotta sitten, ja ehkäpä kohta on taas tarvetta.

Kiista verkon tekijänoikeuksista jatkuu EU:ssa

EK - Pe, 17/08/2018 - 14:26

EU:ssa on tapahtunut kesän aikana paljon tekijänoikeuksien saralla, mutta moni asia on vielä auki. Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi elokuussa tekijänoikeutta koskevan päätöksen, jossa muistutetaan, ettei toisen valokuvaa saa kopioida tai käyttää luvatta. Heinäkuussa EU-parlamentin täysistunto äänesti tekijänoikeusuudistusta vastaan. Neuvottelut tekijänoikeusdirektiivin (DSM) sisällöstä jatkuvat syksyllä.

Valokuvan käyttämiseen netissä oltava lupa

EUT:n antamassa ratkaisussa selvennetään, että valokuvan tekijän moraalisia oikeuksia tulee kunnioittaa ja tekijän nimi tulee mainita, vaikka kyseessä olisi kuvan ei-kaupallinen käyttö oppilaitoksessa. EUT katsoo, että oikeudenhaltijan lupa edellytetään myös silloin, kun valokuva on julkaistu aiemmin sivustolla, jossa se on ollut vapaasti saatavilla. Samalla ratkaisussa täsmennetään uuden yleisön käsitettä.

EUT:n tapauksessa oli kyse saksalaisen koulun oppilaasta, joka oli liittänyt esitelmäänsä digitaalisen lehden internetsivustolla tekijänoikeuden haltijan luvalla julkaistun kuvan. Lehden sivustolle pääsi rajoituksetta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tekijä olisi antanut luvan kuvan muuhun käyttöön, eikä lupaa voida laajentavasti tulkita. Esitelmä oli myöhemmin ladattu oppilaitoksen kotisivuille. Oppilas ei ollut maininnut alkuperäistä kuvanottajan nimeä.

EUT katsoi, että yhteys alkuperäiseen julkaisemiseen oli katkennut, sillä kuvaa ei oltu välitetty hyperlinkin avulla, vaan se oli ensin kopioitu palvelimelle ja vasta sitten ladattu koulun omalle sivulle. Kyseessä oli siten uusi yleisö, eikä kuvan tekijällä ollut mahdollisuutta valvoa oman kuvansa käyttöä. Ratkaisu tukee sitä, että tekijänoikeuksia kunnioitetaan myös netissä.

Tapauksessa mielenkiintoista oli, että julkisasiamies päätyi omassa ratkaisuehdotuksessaan vastakkaiseen lopputulokseen. Julkisasiamies katsoi, ettei kuvan julkaiseminen koulun sivustolla ollut yleisön saataviin saattamista, sillä se oli tapahtunut voittoa tavoittelematta ja alkuperäinen internetsivusto mainiten. Netissä teosten alkuperäistekijän selvittäminen voi olla haastavaa.

EU jatkaa neuvotteluja tekijänoikeusuudistuksesta

Heinäkuussa Euroopan parlamentin täysistunto päätti poikkeuksellisesti lykätä tekijänoikeusdirektiivin (DSM) käsittelyn syksyyn. Äänestys oikeudellisten asioiden valiokunnassa muotoillun ehdotuksen hylkäämisestä oli tiukka, sillä 318 äänesti lakiesityksen etenemistä vastaan ja 278 puolesta. Euroopan unionin neuvosto pääsi omasta kannastaan sopuun toukokuussa 2018.

Kun parlamentti saa muodostettua oman kantansa syksyllä, alkaa niin sanottu trilogineuvotteluvaihe. Trilogineuvotteluissa etsitään yhteinen näkemys direktiivin sisällöstä Euroopan parlamentin, komission ja EU:n neuvoston välille. Mikäli parlamentin äänestystulos poikkeaa huomattavasti neuvoston ehdotuksen sisällöstä, voi trilogineuvotteluista tulla vaikeat.  Neuvotteluiden saaminen valmiiksi ennen ensi toukokuun 2019 eurovaaleja on haasteellista. Jännityksellä seuraamme, miten neuvotteluissa käy.

Pitkään valmisteltu EU:n tekijänoikeusuudistus pyrkii vähentämään digitaalisten sisämarkkinoiden fragmentoitumista, parantamaan EU:n kilpailukykyä ja kasvua. Samalla uudistus tavoittelee tasapainoa tekijänoikeuksien haltijoiden suojattujen etujen, elinkeinovapauden ja perusoikeuksien kunnioittamisen välille digitaalisessa ympäristössä. Tasapainon löytäminen on osoittautunut haastavaksi. Komissio antoi ehdotuksen jo vuonna 2016. DSM-ehdotus kuuluu EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan.

Epäselviä artikloja tulee täsmentää

Voimakasta keskustelua on käyty muun muassa seuraavista uusiin artikloihin liittyvistä kysymyksistä:

  • Tulisiko tiedonlouhinta sallia myös muuhun tarkoitukseen, kuin ei-kaupallista tieteellistä tutkimusta varten? (ehdotuksen artikla 3)
  • Onko uuden oikeudellisen suojamuodon, lehtijulkaisujen lähioikeuden luominen tarpeellista ja miten laajaksi lähioikeus muodostuu? Kattaisiko uusi lähioikeus myös lyhyet otteet lehtiartikkeleista? (ehdotuksen artikla 11)
  • Tuleeko tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien ottaa vastuu käyttäjien tallentamasta sisällöstä, miten verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajan käsite määritellään ja miten vastuu käytännössä toteutetaan? (ehdotuksen artikla 13).
  • Miten tekijänoikeussisältöjen käytön raportointia (läpinäkyvyys) ja korvausten kohtuullistamista koskevat säännökset (artiklat 14-15) toteutetaan niin, etteivät ne heikennä sopimusvapauden periaatetta ja lisää paremman sääntelyn periaatteiden vastaisesti hallinnollista taakkaa?

EK katsoo, että näiden vaikeiden säännöskohtien osalta tulee pyrkiä ratkaisuun, joka tukee Euroopan dataliiketoiminnan kehittymistä ja sen globaalia kilpailukykyä.

Säännösehdotuksissa on tällä hetkellä paljon epäselvyyttä mm. siitä, koskisiko suoja kaikkea lehtijulkaisua (artikla 11) ja miten datanlouhintaa koskeva poikkeus täytäntöönpantaisiin kansallisesti, jos osa säännöksestä on pakottavaa (tutkimuskäyttö) ja osa sisältää kansallisen option (kaupallinen käyttö).

Erityisesti artikla 13 on osoittautunut haastavaksi. Tämä ns. youtube-artikla on pitkä, monitulkintainen ja vaikeaselkoinen. Riskinä on, että artikla luo oikeudellista epävarmuutta toimijoille vastuun kohdentumisesta ja laajuudesta. Samalla sen suhde sähköisen kaupan sääntelyyn on herättänyt kysymyksiä.

Kategoriat: EK, Suomenkieliset uutiset

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset