Uutiset

Osingot järjestykseen (12/2019)

Piksu: Suositukset - 4 tuntia 9 min sitten

Talousmentor-yritysanalyysit on tällä hetkellä tehty 66 yrityksestä, joista Suomi-yhtiöitä on 29. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan näiden yritysten osinkotuottoja ja -kehitystä sekä niiden kestävyyttä.

Sanotaan, että osinkosijoittajan ei pidä katsoa pelkästään isoa osinkotuottoa vaan myös sitä, miten hyvin osinko tulevaisuudessa mahdollisesti kehittyy. Tätä hän voi arvioida menneen kehityksen perusteella sekä siitä, mikä on osingon suhde tulokseen taikka vapaisiin rahavirtoihin.

Pankit ja poliisi jahtaavat rahamuuleja – näin muulivärvääjät toimivat

Salkunrakentaja - 4 tuntia 33 min sitten
Eurooppalaiset pankit ja rahoituslaitokset ovat auttaneet selvittämään yli 7 500 niin sanottujen muulien tilisiirtoa, kertoo poliisin yhteistyöjärjestö Europol.

Osingot järjestykseen (12/2019)

Talousmentor - 5 tuntia 38 min sitten
Talousmentor-yritysanalyysit on tällä hetkellä tehty 66 yrityksestä. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan näiden yritysten osinkotuottoja ja -kehitystä sekä niiden kestävyyttä.

Suomineidosta on kasvanut huolehtiva äitihahmo

Piksu: Kevyttä - 5 tuntia 43 min sitten

Suomen valtiokoneisto viettää suvereeniutensa vuosipäivää. Tämä on meille kaikille tärkeä juhla, valtiokoneisto on meille yhteinen ja heijastelee meidän kaikkien toiveita siitä mitä valtion ja hallinnon tulee olla. Samalla tavoin kuin meidän kannattaa tuntea ja hyväksyä itsemme, meidän kannattaa tuntea ja hyväksyä myös oma valtiokoneistomme. Se heijastelee meidän käsitystä siitä mitä on hyvä keskinäinen kanssakäyminen. 

Valtiokoneistoamme verrattiin itsenäisyytemme alkuaikoina nuoreen naiseen, suomineitoon. Nyt valtiokoneistomme on tullut kypsään ikään ja ottanut huolehtiakseen Suomessa asuvista. Ketään ei jätetä syrjään ja Suomiäiti tarjoaa kaikille kansalaisille melko lailla samat mahdollisuudet ja olosuhteet.

Suomiäidin talossa on hyvä asua. Kuulumme maailman onnellisimpiin eikä työ tai ponnistelu ole meille tärkeää. Meillä on paljon vapaa-aikaa ja työskentelemme lyhyempää työviikkoa kuin juuri mikään muu Eurooppalainen valtio. Keskimääräinen elintasomme ei kehity, mutta korvaukseksi saamme tärkeämpää, onnellisuuden ja turvallisuuden tunteen. 

Meistä kaikista työssä käyvistä on tullut julkisen sektorin palvelijoita. Suurin osa työssäkäyvän tuottamasta lisäarvosta menee valtiolle ja olemme näin laskien lähinnä valtion palveluksessa ja kuulumme valtiolle. Suomi on harvoja maita, jotka ovat menestyksellisesti tämän tyyppisen arvokkaan valtiokeskeisen yhteiskunnan. Siksi valtiokoneisto, Suomiäiti,  on meille niin tärkeä. Meistä aiemmin itsenäisistä ihmisistä on tullut Suomiäidin lapsia, joista äiti huolehtii, ja jonka eteen olemme valmiita tekemään työmme ja jolle me kuulumme.

Hyvinvointikone hyytyy 2000 lähihoitajan verran

EK - 6 tuntia 59 min sitten

Tulevien pakkasten myötä uhkaa hyvinvointimme myös hyytyä. Viennin neuvottelut takkuavat ja Teollisuusliitto on uhannut lakoilla, joiden vaikutus kansantalouteemme on satoja miljoonia. Näitä menetyksiä ei koskaan saada takaisin. Onko maallamme varaa tähän?

Näissä tunnelmissa on vaikea vakuuttaa osapuolia siitä, että oikeasti vastustajamme ovat maamme rajojen ulkopuolella. Tämän asian teoreettinen nimi on kilpailukyky. Jos suomalainen työ ei kaupaksi, kärsivät siitä kaikki. Jos työllisyys ei nouse, niin verotulot laskevat ja työttömyysmenot nousevat. Ja kun julkinen talous sakkaa, pitää joko leikata tai elää velaksi. Jälkimmäistä Suomi tekee koko ajan eli ainoa vaihtoehto on leikata hyvinvointiyhteiskuntamme palveluista. Tätä ei kukaan halua, joten kaikki kivet – vaikeatkin – pitäisi kääntää työllisyyden hyväksi.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kutsui aikanaan teollisuuden tehtaita hyvinvointikoneiksi. En voi olla enempää samaa mieltä. Riku Aalto korosti ymmärtääkseni sitä, että tehtaista saatavilla tuloilla katetaan hyvinvointiyhteiskunnan menot. Vaikkapa sairaanhoitajien palkkaamiseen – mihin Suomessa vääjäämättä on tarvetta tulevina vuosina – on varaa vain, jos tehtaat pyörivät ja niissä tehtävä työ käy kaupaksi.

Edellä oleva yhtälö kuulostaa yksinkertaiselta ja sitä se onkin. Asia tuntuu vain unohtuneen näin lakkojen kynnyksellä.

Ensi maanantaina tehtaat monilla paikkakunnilla sulkeutuvat. Lakoista aiheutuvat satojen miljoonien menetykset – menetykset, joita ei koskaan saa takaisin. Mitä muuta menetetään?

Lakkopäivien rahallisilla menetyksillä olisimme voineet palkata vuodeksi 2000 lähihoitajaa vanhustenhuoltoon. Tähän meillä on kiistatta tarvetta lähivuosina, joten tehtaiden pitäisi pyöriä täysillä.

Nyt käytävillä TES-neuvotteluilla on siis iso merkitys maamme työllisyyden kehitykselle. Muistetaan siis, että vastustajamme ovat maamme rajojen ulkopuolella ja että he käyttävät virheemme hyväkseen. Pidetään siis tämä mielessä, kun päätetään tulevien vuosien palkoista. Sairaanhoitajia tarvitaan lisää, tehtaiden pitää pyöriä – kannattavasti.

Piensijoittajat panttaavat osinkoyhtiöiden ostoja – tässä syy

Salkunrakentaja - 7 tuntia 5 min sitten
Marraskuussa osakekauppa hiljeni edelliskuusta kaikilla mittareilla niin yksityissijoittajien kuin koko Helsingin pörssinkin osalta.

Enkelisijoittajien yritykset selviävät ja työllistävät

Piksu: Yritystoiminta - 9 tuntia 53 min sitten

Enkelisijoituksia saaneet eli yksityisten sijoittajien rahoittamat yritykset eivät kasva muita yrityksiä nopeammin, mutta ne selviytyvät paremmin ja varmemmin käy ilmi Etlan julkistamasta tutkimuksesta. Bisnesenkelit sijoittavat etenkin tieto- ja teknologiaintensiivisiin nuoriin yrityksiin ja edesauttavat näin Suomen talouden luovaa uudistumista. Valtaosa (75%) enkelisijoituksia saaneista yrityksistä on saanut myös julkista innovaatiorahoitusta.

Bisnesenkelit sijoittavat henkilökohtaisia varojaan listaamattomiin, kasvupotentiaalia omaaviin, etupäässä varhaisen vaiheen yrityksiin. Suomessa bisnesenkelit ovat viime vuosina – vuosittain – sijoittaneet muutamaan sataan yritykseen. Kohdeyritykset ovat pääasiassa olleet nuoria ja pieniä, ja ne toimivat tieto- ja teknologiaintensiivisillä aloilla.

Osakesäästötili ei lämmitä

Salkunrakentaja - 10 tuntia 3 min sitten
Kansankapitalismin pelastusrenkaaksi tarkoitettu osakesäästötili on kohta todellisuutta.

Elina Lepomäki: Hallituksen keskeytettävä maakuntapohjaisen soten valmistelu

Salkunrakentaja - 10 tuntia 24 min sitten
Suomessa on pian vain kolme kasvavaa maakuntaa, joten 18 maakuntaa on aivan liikaa, jyrähtää kansanedustaja Elina Lepomäki.

Santeri Suominen bloggaa: Rahoitusmarkkinat saatava ilmastotavoitteiden taakse

EK - 12 tuntia 35 min sitten

Rahoitusmarkkinoilla ja kestävän rahoituksen edistämisellä tulee olemaan merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tämä johtuu jo pelkästään siitä, että ilmastonmuutos on uhka nykyisille sijoituksille: kestämättömiin kohteisiin kohdistetut sijoitukset ja omaisuus voivat muuttua arvottomiksi joko ilmastonmuutoksen fyysisten riskien tai sääntelyriskin realisoitumisen vuoksi.

Jatkossa on huomioitava seuraavat lähtökohdat:

  • Ilmastotavoitteet voivat jäädä toteutumatta, ellei rahoitusala ole mukana ilmastonmuutoksen hillinnässä.
  • Ratkaisuihin ja investointeihin tarvittava raha on olemassa, mutta se tulisi kohdentaa kestävämmin: rahoitusmarkkinat tarvitsevat yhteisen käsitteistön kestävyydelle.
  • Julkinen rahoitus ei voi ratkaista investointivajetta, joka tarvitaan kestävään talouteen siirtymiseksi, vaan mukaan tarvitaan yksityistä rahaa ja yksityiset markkinat.
  • Rahoitusmarkkinat eivät tosin voi ratkaista ilmastokriisiä yksin, vaan markkinamekanismin, vapaan kilpailun ja teknologisen kehityksen on oltava mukana.
EU:n taksonomia palvelemaan sijoittajia

EU:ssa on käynnissä jättimäinen hanke, jolla rahoitusmarkkinat yritetään valjastaa nykyistä paremmin Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden taakse. Osana kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmaa komissio ja sen asettama asiantuntijatyöryhmä ovat työstäneet keväästä 2018 lähtien sijoitusten kestävyysluokitusjärjestelmää eli ns. taksonomiaa.

Luokittelu- eli taksonomiatyössä määritellään kriteerit kestävän kehityksen mukaisille aktiviteeteille, joihin tämän hetken arvion mukaan tarvitaan vuosittain 175–290 miljardia euroa lisärahoitusta yksityiseltä sektorilta. Luokittelun mukaiselta toiminnalta edellytetään merkittävää myötävaikutusta ilmastonmuutoksen hillintään tai siihen sopeutumiseen. Samalla toiminnalta edellytetään, ettei se merkittävästi haittaa muita kestävän kehityksen tavoitteita. Näitä muita alueita ovat:

  • 1) vesivarojen ja merien suojelu ja kestävä käyttö,
  • 2) siirtymä kiertotalouteen,
  • 3) jätteiden synnyn rajoittaminen ja niiden kierrätys,
  • 4) saastumisen ehkäisy ja
  • 5) terveiden ekosysteemien suojelu sekä
  • 6) työ- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.
Taksonomiasta ei saa muodostua rankaisujärjestelmää

Taksonomiasta neuvotellaan parhaillaan EU:ssa. Trilogit ovat käynnissä. EK kannattaa taksonomiaa ja kiirehtii sen hyväksymistä. On kuitenkin vältettävä sitä, että taksonomiasta muodostuu heti alkuun liian rajoittava tai rankaiseva instrumentti.

EK:n kannan mukaisesti kaiken toiminnan, joka tukee talouden muuttumista Pariisin tavoitteiden mukaisesti hiilineutraaliksi, olisi lähtökohtaisesti oltava taksonomian soveltamisalassa. Investoinnit, jotka tarvitaan hiilineutraaliin talouteen siirtymiseksi, on saatava käyntiin viipymättä. Taksonomiaa ja sen kriteeristöä voidaan hienosäätää myöhemminkin, kun investointeja on saatu liikkeelle. Taksonomian tarjoamaa momentumia ei ole varaa hukata täydellisyyden tavoitteluun, jos EU on tosissaan ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Miten taksonomiaa on ajateltu käytettävän?

Taksonomia-asetus, josta EU:ssa nyt neuvotellaan, on vain karkea runko tulevalle taksonomialle ja sen kriteeristölle. Komission johtama asiantuntijatyöryhmä on työstänyt valtavan laajaa teknistä arviointikriteeristöä, jonka perusteella ratkeaa, mitkä toiminnot lopulta ovat asetuksen soveltamisalassa ja mitkä eivät. TEG-raportti sisältää kestävyyskriteereitä 67 taloudelliselle toiminnalle seitsemällä eri sektorilla eli maa- ja metsätaloudessa, valmistavassa teollisuudessa, energiateollisuudessa, liikenteessä, vedenkäsittelyssä, rakentamisessa ja IT-sektorilla.

Toistaiseksi taksonomia kattaa ilmastorelevantit toimialat. Taksonomia kattaa karkealta arviolta vain noin 5-15 % nykyisistä rahoitusmarkkinoista. Tämä tarkoittaa, että vain ”vihreimmästä vihrein” toiminta on taksonomian piirissä, kaikki muu on sen ulkopuolella.

Taksonomian tarkoitus on olla vain yksi, joskin valtavirtaistuva työkalu, jonka avulla yritys ja sen rahoittajat ja viime kädessä sijoittajat voivat arvioida, miten hyvin yrityksen nykyinen ja tuleva toiminta on ilmastotavoitteiden mukaista. Monilla johtavilla suomalaisilla yrityksillä vain noin 10-30 % liiketoiminnasta olisi tällä hetkellä taksonomian mukaista. Yritys voi, ja sen tulee kyetä kommunikoimaan sijoittajille ja rahoittajille, miten lähitulevaisuudessa ns. kestävä osuus sen liikevaihdosta mahdollisesti kasvaa. Kyse on uskottavan kasvupolun esittämisestä sijoittajille ja sidosryhmille.

Myös muut ESG-arviointikriteeristöt, joiden mukaan suomalaisia yrityksiä on rankattu maailman vastuullisimpien joukkoon, eivät häviä mihinkään, vaan niitä tullaan edelleen käyttämään jatkossakin taksonomian rinnalla yrityksiä arvioitaessa ja luokiteltaessa.

Riski…

Taksonomiaan liittyvä riski on siinä, että jos jokin toimiala tai yritys jätetään taksonomian ulkopuolelle, paine kasvaa, että alaa aletaan luonnehtia laajemminkin ”ei-kestäväksi”, jolloin vaikutus voi lopulta vähitellen näkyä rahoituksen ehdoissa. Tarkoitus ei kuitenkaan ole, että taksonomia tekisi ilmastollisesti ja taloudellisesti kannattavien investointien tekemisestä esim. kaasuun jatkossa kannattamattomia. Niillekin pitäisi löytyä rahoitusta entiseen malliin – etenkin, jos niillä voidaan jouduttaa siirtymää kohti hiilineutraalia taloutta.

Pyramidihuijaus ja Ponzi-huijaukset: Vieraana professori Vesa Puttonen | SalkunRakentaja-podi | Jakso 22

Salkunrakentaja - 12 tuntia 59 min sitten
Pyramidihuijaus on yksi tuottohakuisen sijoittajan pahimpia painajaisia.

Ensi viikolla uhkaavilla lakoilla suuret taloudelliset vaikutukset

Salkunrakentaja - 13 tuntia 40 min sitten
Kolmen ammattiliiton uhkaama lakko aiheuttaa välittömästi vähintään 200 miljoonan euron heikennyksen Suomen bruttokansantuotteeseen.

Tämä kuvaaja on osakepoimijan ja salkunhoitajan painajainen

Salkunrakentaja - Ke, 04/12/2019 - 18:02
Oikean markkinan ja oikean osakkeen poiminta ei ole ollut viime vuosina helppoa.

Mitä asuntosijoittajan ja vuokranantajan tulisi tietää verotuksesta?

Salkunrakentaja - Ke, 04/12/2019 - 14:18
Tälle videolle olen koonnut Ostan Asuntoja You Tube -kanavan kautta löytyvän asuntosijoittajan ja vuokranantajan verotusta koskevan sisällön 3 kategoriaan.

Ensi maanantaina uhkaavilla lakoilla suuret taloudelliset vaikutukset

EK - Ke, 04/12/2019 - 13:23

Teollisuusliitto, Ammattiliitto Pro sekä YTN ovat julistaneet kolmen päivän lakkoja ensi maanantaista 9. joulukuusta alkaen. Lakkojen kohteina on yrityksiä teknologiateollisuudesta, kemianteollisuudesta sekä mekaanisesta metsäteollisuudesta. Kaikkiaan lakkoon on menossa arviolta 70 000 henkilöä eri toimialoilla.

EK on kerännyt lakkojen kohteeksi joutuvilta liitoilta ja yrityksiltä tietoa työtaisteluiden vaikutuksesta tuotantoon. Näiden perusteella ensi viikon lakot aiheuttaisivat vähintään noin 200 miljoonan euron välittömän vähennyksen Suomen BKT:hen. Liikevaihdolla mitattuna menetys olisi paljon suurempi, yli puolen miljardin euron tasoa. Tässä laskelmassa on otettu huomioon työtaisteluiden kerrannaisvaikutukset muille toimialoille, mutta ei pitkän aikavälin vaikutuksia esimerkiksi asiakassuhteisiin ja Suomen asemaan investointikohteena.

Nyt uhkaavien lakkojen haittaa kansantaloudelle kasvattaa se, että monet niiden kohteeksi joutuvista yrityksistä ovat raskasta prosessiteollisuutta. Suurimmat menetykset aiheutuvat odottamattomasta tuotannon alas- ja ylösajosta, joiden vuoksi tuotantoprosessin toiminta ja laatu häiriintyvät paljon pidemmäksi ajaksi kuin itse työtaistelu kestää.

Näin EK laskee työtaisteluiden kustannuksia

Voiko finanssipolitiikka korvata rahapolitiikan alhaisten korkojen oloissa?

Euro ja talous - Ke, 04/12/2019 - 10:50
Kun otetaan huomioon finanssipolitiikan liikkumavara ja tämänhetkinen suhdannetilanne, tilanne on euroalueella haastava.

Mitä työhaastattelijat todella haluavat kuulla

Salkunrakentaja - Ke, 04/12/2019 - 10:14
”Millenium-nuoret eivät ole kovinkaan halukkaita kehumaan itseään.”

Danske Bank: Näissä sijoituskohteissa nyt paras tuottopotentiaali

Salkunrakentaja - Ke, 04/12/2019 - 09:48
Pankki listasi parasta tuottopotentiaalia tällä hetkellä tarjoavat sijoituskohteet.

Bertell bloggaa: Tekoälylle sääntelykahleet?

EK - Ke, 04/12/2019 - 09:29

Viekö sääntely viimeisetkin kilpailukyvyn rippeet Euroopasta? Vai onko robottien yliherruus kulman takana, jos tekoälyä ei suitsita ja pian? Datatalouden nousu ja tekoälysovellusten yleistyminen kuluttajarajapinnassa ovat nostaneet tekoälyn voimakkaasti yleiseen tietoisuuteen.

Luottamus on välttämätöntä uusien teknologioiden hyväksymiselle ja käyttämiselle, jolloin tekoälyn ohjauksen pitää perustua yhteiselle arvopohjalle ja tunnistettujen riskien hallintaan. Samalla innovaatioille tulee jättää säädännössä happea.

EU:ssa spekuloidaan kuumeisesti, mitä uuden komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin lupaama tekoälysääntely tuo tullessaan. Komission sääntelyavausta odotellessa on hyvä käydä perusasioita läpi ja pohtia sääntelysuuntauksia.

Ripaus heikkoa tekoälyä, kiitos

Tässä vaiheessa tekoälykeskustelua meille maallikoillekin on selvää, että tekoäly ei ole varsinaisesti yksi asia tai teknologia, vaan kokoelma eri ratkaisuja. Tekoälyn sovelluksia ovat esimerkiksi koneoppiminen, robotiikka, sumea logiikka, neuroverkot ja niin edelleen. Tekoäly jaotellaan yleensä vahvaan ja heikkoon. Nykytila on heikon tekoälyn aikaa – ripaus tekoälyä[1] käyttää ohjelmoitua logiikkaa ja suorittaa sen perusteella annettuja tehtäviä. Vahva tekoäly taas kykenee itsenäiseen ajatteluun ihmisen tavoin ja voi jopa saavuttaa tietoisuuden. Kohtaamasi asiakaspalvelun chatbot voi olla jo hämmästyttävän näppärä, mutta tuskin sillä on vielä omia tavoitteita tai ajatusta itsestään. Ihmisen lailla ajattelevat robotit tai ohjelmistot ovat vielä pitkään scifiä.

Onko tekoäly uusi GDPR?

Tekoälyteknologialla on merkittävä rooli jo nykyisissä sovelluksissa, puheentunnistuksessa, hakukoneissa ja automaattisessa kääntämisessä. Nykyinen tekoälyteknologia on kuitenkin heikkoa ja kapea-alaista, ja monet tunnistetut uhkakuvat liittyvät tekoälyn tulevaisuuteen. Tällä hetkellä tekoälyn sääntelyyn olisi parasta suhtautua kuten kaikkiin muihinkin teknologioihin, eli sen tulisi olla teknologianeutraalia ja ilmiöpohjaista. Sääntelytarve voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan:

  • ”Tekoälyvetoiset” säännöt – säännellään sovelluksia, joissa tekoälyllä on merkittävä tai uusi, jopa (semi-)autonominen rooli. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi itsestään ajavat autot. Toinen usein mainittu esimerkki on aseteknologiat (esim. autonomiset asejärjestelmät), joissa ratkaisut on haettava pitkälti globaalisti.
  • Ilmiöt, joihin voi liittyä tekoälyn käyttöä: yksityisyydensuoja ja tietosuoja, syrjimättömyys, patentti- ja muut tekijänoikeudet. Näiltä osin meillä on jo kattavaa sääntelyä kieltämään ikävät ilmiöt, etenkin yleisen tietosuoja-asetuksen voimaantulon jälkeen. Täten voitaisiin noudattaa vastuukysymyksissä ainakin yksityisellä sektorilla jo annettujen substanssisäännösten logiikkaa.
Elinkeinoelämän kannalta keskeiset sääntelyperiaatteet

Kaiken sääntelyn tulee perustua tunnistetulle oikeussuojan tarpeelle, eikä tekoälysääntely ole tästä poikkeus. Tekoälysääntelyn keskeiset periaatteet ja toiveet yritysten kannalta voi koota seuraavasti:

  • Teknologianeutraalius ja innovaatioperiaate. Itse teknologiaa ei tule säännellä, vaan siihen liittyviä ilmiöitä. Kaikkea sääntelyä tulee arvioida sen mukaan, miten se edistää innovaatioita.
  • Sääntelyn tulee olla sektorikohtaisesti joustavaa ja periaatepohjaista, jotta se sopeutuu teknologian nopeisiinkin muutoksiin. ”One-size-fits-all” ei toimi sääntelyssä kuin ylätasoisina käsitteinä ja toimialojen erot ovat merkittäviä.
  • Sääntelyn tulee olla riskiperusteista, ei uhkaperusteista. Kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin tulevaisuuden uhkakuviin ei voida varautua ennakolta ilman, että vaarannetaan teknologian kehitystä. Edetään mahdollisuuksien kautta.

Sääntelyn tulee ennen kaikkea olla mahdollistavaa. Elinkeinoelämän ja tutkimuksen kiihdyttämiseksi pitäisi keskittyä datan avaamiseen, ennakoitavaan sääntelyyn, selkeään ja yhtenäiseen EU-tietopolitiikkaan ja kannustavien kokeiluympäristöjen luomiseen. Tekoälyn suurin uhka saattaa olla se, että jätämme sen potentiaalin hyödyntämättä täysimääräisesti.

[1] Kiitos Tekoälyn perusteet – the Elements of AI verkkokurssille kätevästä ilmauksesta! Voit tutustua kurssiin täällä https://www.elementsofai.com/fi/.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset uutiset