Yritykset

Kamera käy Yrittäjäpäivillä: Katso kokeneen tilitoimistoyrittäjän kuulumiset

Yrittäjät - Pe, 18/10/2019 - 17:41

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät ovat parhaillaan käynnissä Lahden Messukeskuksessa. Yrittäjämediat haastattelee tapahtuman aikana yrittäjiä eri puolilta Suomea. Haastattelut julkaistaan suorina striimauksina Suomen Yrittäjien Facebook-sivulla.

Perjantaina kameran eteen asteli muun muassa Kajaanin Tilitaito Oy:n yrittäjä Timo Leppänen, jolla on pitkä kokemus alalta.

Leppänen on ollut perheyrityksessä töissä valmistumisestaan lähtien. 90-luvulla hän otti yrityksessä vetovastuun vaimonsa kanssa.

– Digitalisaatio on ollut tällä alalla merkittävä muutos. Meidän yrityksemme on ollut koko ajan kehityksen kärjessä, aikanaan olimme ensimmäisiä siirtämässä asiakkaiden tietoja ATK-järjestelmään. Vaikka digitalisaatio yleistyy, silti   jonkun täytyy hoitaa laskeminen.

Katso lisää Leppäsen kuulumisia oheiselta videolta.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjäpäivillä puhunut someasiantuntija Elina Lappalainen: ”Moderni johtaja johtaa myös viestimällä"

Yrittäjät - Pe, 18/10/2019 - 16:36

Sosiaalisen median ammattilainen ja Talouselämä -lehden toimittaja Elina Lappalainen on sitä mieltä, että yrittäjän on näyttävä sosiaalisessa mediassa.

– Jos te ette ole vielä siellä, hopihopi, koska asiakkaanne ovat, Lahdessa valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä puhunut Lappalainen sanoo.

Hänen yrittäjä somessa -luentonsa sisälsi runsaasti esimerkkejä, joiden mukaan sosiaalisen median viestit leviävät laajemmalle henkilöbrändien kuin yritysprofiilien kautta.

Yrittäjäyleisöä Lappalainen neuvoi rentoutumaan sosiaalisessa mediassa.

– Virheiden pelko on turhaa. Arkipäiväistäkää ajatuksenne esimerkiksi videoista – instavideon voi tehdä jokainen, jolla on puhelimessaan videotoiminto, eikä brändi-sanastakaan tarvitse välittää. Avoimuus, aitous ja johdonmukaisuus on tärkeämpää, Lappalainen korosti.

Ei pönöttämistä vaan mukanaloa

Hänestä Yleisradion Merja Ylä-Anttila, Supercellin Ilkka Paananen ja Osuuspankin Timo Ritakallio ovat loistavia esimerkkejä siitä, kuinka johtaja voi toimia viestijänä.

– Ajattelen, että moderniin johtajuuteen kuuluu se, että johtaa myös viestimällä.

Omasta johtamistavasta kannattaa puhua julkisesti, ei vain yrityksen sisäisten kanavien kautta.

– Esimerkiksi OP:n Ritakallio ei jätä uusien palvelujen esittelyä vain OP:n asiantuntijoille, vaan hän vie niiden pariin omat someseuraajansa.

Onnistuessaan sosiaalisen median viesti voi nousta valtamedian uutiseksi.

– Kun Ilkka Paananen twiittaa, twiitti voi nousta valtamediaan. Hänen twiittinsä tavoittavat pelkästään somekanavissa parhaillaan satojatuhansia Supercellin liiketoiminnan kannalta merkityksellisiä henkilöitä.

Mikäli johtaja näyttää sosiaalisessa mediassa kokonaisena, inhimillisenä ihmisenä, hän kasvattaa sekä henkilöbändiään että niin sanottua luottamuspääomaansa.

– Johtajan ei ole pakko pönöttää tai olla kaukana, vaan esimeriksi Yleisradion Merja Ylä-Anttila on ihanan välitön.

LinkedIn -palvelua ei osata aina hyödyntää 

Lappalaisen mukaan vuorovaikutus on somessa ehdottoman tärkeää. Kiinnostavuus syntyy paketista, johon kuuluu läsnäoloa ja kommentointia. Pelkkä yrityssisältöjen jakamien ei riitä.

Facebook on yrittäjille jo arkea, mutta Twitterissä ja LinkedIn -palvelussa yrittäjillä riittää petrattavaa. Viime vuonna julkaistun tilaston mukaan yrittäjistä vain 27 prosenttia on LinkedInissä, vaikka kanavan suosio on nousussa.

– Se on paitsi hyvä ammatillinen keskustelupaikka, myös markkinointi- ja myyntikanava, Lappalainen vinkkaa.

Hän muistuttaa, että palvelussa ollaan ammatillisesti positiivisessa mielessä esillä.

– Sitä kautta löytää kumppaneita ja asiakkaita, mutta lisäksi kannattaa muistaa, että päättäjistä yli puolet on tavoitettavissa LinkedInin kautta.

LinkedIn saa Lappalaiselta kehuja siksikin, että palvelussa ollaan positiivisessa mielessä esillä ja postaukset näkyvät pitkään.

– LinkedIn ei vaadi yhtä paljon läsnäoloa kuin vaikkapa aktiivisuus Twitterissä. Riittää, että postauksen tekee vaikkapa kerran viikossa.

Leila Itkonen

leila.itkonen (at) yrittajat.fi

 

     

 

Samsungin taittuvanäyttöinen puhelin tuli myyntiin – kokeilimme Yrittäjäpäivillä

Yrittäjät - Pe, 18/10/2019 - 15:25

Samsung Galaxy Foldin piti alun perin tulla myyntiin huhtikuun lopussa Yhdysvalloissa ja hieman myöhemmin toukokuussa. Suunnitelmat kariutuivat, kun laitteessa havaittiin käytön aikaisia rikkoutumisia.

Nyt laitteen heikkoudet on korjattu ja Foldin myynti on alkanut muun muassa Suomessa. Taittuvanäyttöisen puhelimen saa itselleen 2100 eurolla. Hintaan sisältyvät langattomat Galaxy Buds -kuulokkeet, suojakuoret ja 12 kuukauden lisäturva.

Tutustuimme uutuuslaitteeseen parhaillaan Lahdessa käynnissä olevilla Yrittäjäpäivillä, jossa se on kokeiltavana Elisan osastolla.

Samsung on tehnyt muutoksia laitetta suojaavaan pintakerrokseen, joka ylettyy nyt näytönreunusten alle. Aikaisemmin osa testikäyttäjistä kuvitteli, että kalvo poistetaan puhelimen käyttöönoton yhteydessä. Samalla valmistaja on vahvistanut Foldin ylä- ja alapäätyjä suojaavilla osilla.

Yrittäjäsanomien haastattelema Samsungin tuotekouluttaja Antti Tuurala painottaa oheisella videolla, ettei Foldia ole luokiteltu kestämään kosteutta eikä sen näyttö välttämättä kestä esimerkiksi terävän kynnen painallusta.

Suljettuna Galaxy Fold on tarkoitettu ennen kaikkea ilmoitusten tarkastelemiseen ja viestien kirjoittamiseen. Avattuna näyttö kasvaa 7,3-tuumaiseksi ja näytölle voi avata useita samanaikaisia ikkunoita. Kannen avaus siirtää pienemmällä näytöllä käytetyn sovelluksen automaattisesti suuremmalle näytölle. Laitteen pääkameran kennossa on 12 megapikseliä.

Foldiin on integroitu kuusi kameraa. Niiden ansiosta kamera on käytettävissä kaikissa asennoissa. Sormenjälkilukija on sijoitettu Foldin oikeaan kylkeen.

Teksti, video ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Työllistämisen esteet hidastavat myös toimialojen kehitystä –"Voisin työllistää 3-5 työntekijää enemmän, jos osaavia tekijöitä löytyisi"

Yrittäjät - Pe, 18/10/2019 - 13:04

Maskun Talotekniikkatiimin yrittäjä Mika Nikula nimeää omassa yrityksessään työllistämisen ongelmakohdiksi kaksi asiaa: Osaavan työvoiman löytämisen ja paikallisen sopimisen mahdollisuuden.

– Varsinais-Suomessa on nuoria ja vanhempia tekijöitä, mutta meiltä puuttuu välistä yksi ikäluokka osaavaa porukkaa. Nuoria on tulossa, mutta heidän osaamisensa ei ole suoraan koulusta sillä tasolla, että heitä voisi laittaa työmaalle ilma ohjausta. Olemme kouluttaneet itsekin oppisopimuksella, mutta siinäkin tulee raja vastaa, kuinka monta voi laittaa kokeneemman asentajan matkaan, Nikula kertoo.

Hän toimii myös Varsinais-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana ja Maskun Yrittäjien puheenjohtajana.

Nikula ei ole ajatuksineen yksin. Tuore Yrittäjägallup kertoo, että yrittäjät ovat valmiita työllistämään enemmän, jos työmarkkinoita uudistetaan rohkeasti. Kyselyssä yrittäjät yrittäjät kertovat työllistävänsä enemmän, jos irtisanominen olisi mikroyrityksissä helpompaa (46 prosenttia), työehdoista voisi sopia enemmän paikallisesti (39 prosenttia) ja pk-yrityksillä olisi vähemmän normeja (35 prosenttia).

Turun seutu on kasvukeskusta, jossa isojakin rakennushankkeita riittää. Nikula arvioi, että hän voisi palkata 3– 5 työntekijää lisää, jos osaavia tekijöitä löytyisi.

Joustamaton työehtosopimus vaikeuttaa työllistämistä

Rakennusalan työllistämistä vaikeuttaa myös konservatiivinen perinne ja joustamaton työehtosopimus.

– Palkkausehdot ovat jäykät. Alalla toimitaan urakkapalkalla ja TES on niin tarkkaan määritelty, että emme voi sopia toisin. Se on hankalaa, kun alan pitäisi myös kehittyä, Nikula sanoo.

Hänen mukaansa myös työntekijät ovat asiasta samaa mieltä. Jäykkä TES ei salli poikkeamista, vaikka molemmat osapuolet haluaisivat siitä poiketa.

– Esimerkiksi työmaalla tavaran kantaminen kuuluu urakkasopimukseen, mutta ei ole järkevää pistää ammattitaitoista putkiasentajaa kantamaan tavaraa, kun sitä varten voitaisiin palkata joku muu. Kantamisen osuutta ei voida kuitenkaan erotella urakkapalkasta ja näin ollen samasta työstä maksettaisiin palkkaa kahdelle, Nikula kertoo.

Fysioterapeuttien vaatimustaso julkisissa hankinnoissa syrjii naisia

Salpakankaan lääkintävoimistelu ei paini työehtosopimuksen ehtojen kanssa, koska alalla ei sellaista ole. Yrittäjä Kirsi Miss toteaa, että Yrittäjägallupin vastausvaihtoehdoista yksikään ei kosketa hänen alaansa suoraan. Se ei tarkoita, etteikö esteitä työllistämiselle olisi.

– Meidän alalla esteet tulevat siitä, että julkista palvelutuotantoa ei ole avattu kilpailutukselle. Vaatimustaso työntekijöille on kova, eli ei kannattaisi palkata vastavalmistunutta, koska tämän työkokemus ei riitä. Pätevän työvoiman saatavuus on sitä kautta meille ongelma, Miss kommentoi.

Julkisiin hankintoihin osallistuvien terapeuttien ammattitaitoa ja kokemusta pisteytetään. Täydet pisteet saa, jos on ollut alalla 15,5 vuotta. Työkokemusta verottavat pitkät sairauslomat ja vanhempainvapaat. Miss tiimeineen on kuitenkin pärjännyt kilpailutuksissa ”ihan hyvin”.

– Nykysysteemi sortaa vastavalmistuneita ja naisia, sillä äitiyslomat verottavat pisteitä. Yksin saisin täydet pisteet kaikesta, mutta työntekijöiden kanssa kokonaispisteytys laskee. Työnantaja myös pakotetaan kysymään pitkistä sairauslomista, Miss sanoo.

Paikallinen sopiminen parantaisi mahdollisuuksia vastata kilpailuun

Lahdessa Valtakunnallisten yrittäjäpäivien yhteydessä pidetty Suomen Yrittäjien liittokokous vaatii vaikuttavia uudistuksia työmarkkinoille. Edellinen hallitus helpotti työllistämistä hieman höllentämällä irtisanomisen kriteerejä.

– Uusi lainsäädäntö helpottaa jonkun verran työllistämistä, mutta yrittäjät eivät koe muutosta riittäväksi, Suomen Yrittäjien Puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.

Lakimuutoksen jälkeenkin irtisanomissyyn pitää olla ”asiallinen ja painava”. 

– Suomen kilpailijamaissa irtisanomiseen riittää asiallinen syy. Myös kansainväliset sopimukset lähtevät siitä, että pätevä syy riittää. Irtisanomisen keventäminen mikroyrityksissä voisi tuoda tuntuvasti uusia työpaikkoja, Mäkynen sanoo.

Myös työehdoista ja työajoista sopiminen työpaikkatasolla helpottaisi kyselyn perusteella työllistämistä. 

– Paikallisen sopimisen lisääminen parantaisi yritysten mahdollisuuksia vastata kilpailuun ja palvella asiakkaitaan. Se olisi tehokas tapa lisätä työn kysyntää. Paikallista sopimista pitää edistää sekä työehtosopimus- että lakimuutoksin, Mäkynen sanoo.

Kantar TNS kysyi yrittäjiltä työllistämisen esteistä Suomen Yrittäjien pyynnöstä. Kyselyyn vastasi 1006 yrittäjää.

Hallituksen työllisyystavoitteeseen tarvitaan pk-yrittäjät mukaan

Suomen Yrittäjien liittokokous tukee vahvasti hallituksen tavoitetta 75 prosentin työllisyysasteesta. 

– Jotta se voi toteutua, tarvitaan lisää työllistäviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja työpaikkoja pk-kenttään, Mäkynen muistuttaa.

– Toimenpiteitä tarvitaan pian, ja niiden on oltava vaikuttavia. Hallituksen on syytä edetä nopeasti. Muuten talouspolitiikan pohja pettää, Mäkynen avaa liittokokouksen linjaa.

 

Elina Hakola

elina.hakola(at) yrittajat.fi

131 yritystä nousi parhaaseen AAA-luokkaan – Katso lista!

Yrittäjät - Pe, 18/10/2019 - 11:02

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset.  Listalla on yhteensä 131 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

AAKotipaikka Yritys Liikevaihto Liiketulos
Espoo CWN-Direct Oy 1370000 295000
Espoo EnerSys Europe Oy 7431000 209000
Espoo Gredi Oy 1966000 233000
Espoo Nobina Finland South Oy 20716000 995000
Espoo Nobina Finland West Oy 57248000 726000
Espoo Raikuli Productions Oy 973000 439000
Eurajoki Ermail Oy 10359000 414000
Helsingfors Forbo Flooring Finland Oy 8417000 137000
Helsingfors Oy Unilink Ab 2295000 156000
Helsinki Oy Lore Ab 1172164 55618
Helsinki Orbinet Oy 382000 259000
Helsinki W-Packaging Oy   1920000
Helsinki Enkom Active Oy 5243000 381000
Helsinki Ratavo Oy 129000 93000
Helsinki Oy Gerhard Eriksson Ab 325000 1014000
Helsinki Kestokatto Oy 85000 53000
Helsinki Incap Oyj 2595000 1331000
Helsinki MA Engineering Oy 314000 877000
Helsinki LänsiAuto Leasing Oy 6918000 1352000
Helsinki MA-arkkitehdit Oy 228000 410000
Helsinki Tilitoimisto Anki Oy 385000 166000
Helsinki Delta Solutions (Finland) Oy 5944000 277000
Helsinki Ecorum Oy 1030000 264000
Helsinki Kometos Oy 4313000 -40000
Helsinki Oy Sports Car Center Ab 115894000 2796000
Helsinki SP-Holding Oy 827000 -18000
Helsinki Emere-Kiinteistöt Oy   71000
Helsinki Tapimare Oy 208000 138000
Helsinki Medelle Oy 359000 104000
Helsinki Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy 4252000 109000
Helsinki JH-Tek Oy 165000 85000
Helsinki Arkkiarina Oy 334000 24000
Helsinki Profitplan Oy 307000 255000
Helsinki Industrial Trading Helsinki Oy 1441000 129000
Helsinki Altia Oyj 205300000 14800000
Helsinki Aquilex Investor Oy 1119000 63000
Helsinki Attendo Mäntän Palvelukoti Oy 982000 307000
Helsinki Linea Konsultit Oy 819000 118000
Helsinki Attendo Palvelukoti Auringonrusko Oy 1106000 161000
Helsinki Nordkapp Creative Oy 3671000 229000
Helsinki INARO Oy 1492000 234000
Helsinki Plushouse Oy 3950000 110000
Helsinki Karl Storz Endoscopy Suomi Oy 4335000 36000
Helsinki QRT-invest Oy   351000
Helsinki Ketunlenkki Capital Oy 17000 249000
Helsinki Helsingin Musiikkitalo Oy 5404000 269000
Helsinki Kiinteistö Oy Alvar Aallon katu 1 4085000 222000
Helsinki Maya Consulting Oy 2117000 645000
Helsinki Leipomo Väyrynen Oy 1108000 127000
Helsinki Tesi Industrial Management Oy 13930000
Helsinki Federal Express Corporation Finland Oy 1830000 97000
Helsinki Servea Oy 594000 80000
Helsinki Suomen Diakoniaopisto - SDO Oy 19905000 813000
Honkajoki Grüne Fee Marketing Oy 167000 468000
Hyvinkää Oy NHS- Nordic Health Systems Ab 3112000 363000
Hämeenlinna Anro Oy   87000
Hämeenlinna Oy Delice Plus Ab 2141000 58000
Inari Meska-Set Oy 255000 27000
Janakkala Maanrakennus Aaltonen Oy 1524000 431000
Janakkala Rakennuspalvelu Teknorak Oy 3490000 750000
Joensuu Pekotek Oy 3421000 40000
Joensuu Ykkösteräs Oy 1149000 187000
Juupajoki Mäkinen & Pojat Oy 1259000 54000
Jyväskylä KRAFTBOYS Oy 1963000 1480000
Jyväskylä PH-Rakennuttajapalvelu Oy   213105
Kaavi Hongikon Kauppa Oy   203000
Kajaani Power Mining Oy   963414
Kankaanpää Kankaanpään Betoni ja Elementti Oy 6538000 1557000
Kauhava Tapio Pirttinen Oy 1388000 156000
Kerava Höyrytys Oy 9652000 406000
Kirkkonummi Majvik Oy 3183000 109000
Kokkola Kaluste Åke Niemi Oy 882000 63000
Kokkola Kasikos oy 191000 119000
Kouvola KouMet Oy 6589000 252000
Kuusamo Ruka Safaris Oy 2985000 190000
Lahti Etelä-Suomen Kiinteistöhallinta Oy 405000 184000
Lahti Eurostal Oy 817000 1024000
Lahti Kiinteistö Oy Ansiokatu 1 553000 432000
Lahti JRS Pharma Oy 13167000 2719000
Lahti Aurio Hoiva Oy 2568000 609000
Lahtis Viking Malt Oy 36589000 6994000
Laihia Piccolo Group Oy   102349
Lappeenranta Avo-Putki Oy 4307000 34000
Lappeenranta Mavian Oy 162000 35000
Lempäälä Matiimi Oy 2266000 134000
Liperi Liperin Ikkuna Ky 893846 10855
Lohja Hyvinvointipalvelut Arjessa Oy 19406000 1825000
Loviisa Piikki ja Pora Rautiainen Oy 7043000 1116000
Mäntsälä Mäntsälän Autokatsastus Oy 626000 50000
Naantali Proviter Oy 4415000 877000
Nokia Purso Group Oy 954000 4696000
Närpes Oy Gulin Ab 2124000 450000
Oulu V.E. Lipponen Oy 3205000 13000
Oulu Esju Oy 12406000 769000
Oulu Proventia Oy 38299000 5807000
Oulu Metsola Lifestyle Oy 1896000 513000
Oulu Pharmados Oy 4782000 309000
Oulu Optiholmi Oy 479000 154000
Oulu Huoltovoima Oy   -34000
Pieksämäki Sähköpari Oy 2703000 401000
Pietarsaari Oy Tapio Koski Invest Ab   115000
Pori Suomen AM-Markkinointi Oy 1843000 48000
Pori Nurmi Hydro Oy   177000
Pyhäranta Framecomp Group Oy 264000 46000
Raisio Kiinteistö Oy Ystävyydenkatu 2 186000 87000
Ranua Ranuan Tarvikekeskus Oy 21211000 877000
Rauma BMH Technology Oy 53558000 971000
Rautalampi Sepon Kaluste Oy 1762000 10000
Salo Twig Com oy 4123000 1608000
Tampere Matkatoimisto Israela Oy 126000 54000
Tampere Fastpap Oy 2751807 50799
Tampere Planscape Technologies Oy 81000 93000
Tampere Enmac Oy 6554000 676000
Tampere VALOA design rhs Oy 970000 257000
Tampere TK Diagnostiikka Oy 334000 265000
Tampere Seclan Oy 1341000 170000
Tampere Ramport Oy 6706000 278000
Turku Muovitukku Siivonen Oy 2037000 215000
Turku Oy Jet-Lines Ltd 330000 17000
Turku Jimm's PC-store Oy 47215000 2225000
Tuusula Suurenmoiset Laulut Oy 1449000 765000
Vaasa Kyrönmaan Lähettipalvelu Oy Kytönen 872000 105000
Vantaa Rittal Oy 29784000 1012000
Vantaa Jorma Sihvonen Oy   136000
Vantaa Sesoma Oy 10948000 264000
Vantaa M. Pirinen Oy 203000 13000
Vantaa Kiinteistö Oy Tähtäinkuja 9/1 286000 139000
Varkaus Kuljetus Marko Kauppinen Oy 945000 241000
Vihti SRS Fenno-El Oy 4390000 263000
Virrat Finncont Oy 19035000 1993000
Ylöjärvi Studio-Decor Oy 1315000 63000
       

Li Andersson haluaa Suomen Yrittäjät mukaan ministeriön työryhmään

Yrittäjät - To, 17/10/2019 - 17:50

Uudet työpaikat ovat syntyneet 2000-luvulla pääasiassa pieniin yrityksiin. Samaan aikaan yksinyrittäjien määrä on kasvanut 50 000:lla. Heitä on koko yrittäjäkunnasta jo noin kaksi kolmasosaa, parisataa tuhatta. Työelämä on kaiken kaikkiaan muuttumassa entistä enemmän pienyritys- ja yrittäjäpainotteisemmaksi.

Edellä mainittuun liittyen opetusministeri Li Andersson on päättänyt kutsua Suomen Yrittäjät opetusministeriön asettamaan työmarkkinajärjestöjen jatkuvan oppimisen työryhmään.

– Työn murros on ilmiö, johon suomalaisen yhteiskunnan täytyy etsiä vastauksia yhdessä. Sen myötä osaamisvaatimukset ovat kasvussa alalla kuin alalla ja tarve päivittää osaamista läpi työuran kasvaa nyt nopeasti, sanoo Andersson.

– On tärkeää, että myös pienissä yrityksissä ja yksityisyrittäjinä työskentelevät voivat päivittää osaamistaan. Usein esteenä työn ohella tapahtuvalle osaamisen päivittämiselle on tiivistettynä raha tai aika. Toivon, että löydämme molempiin ratkaisuja, jotka sopivat pienten yritysten ja yksityisyrittäjien tarpeisiin, Andersson toteaa.

– Esitän Suomen Yrittäjien osallistumista jatkuvan oppimisen työmarkkinajärjestöjen työryhmän toimintaan ja asia käsitellään työryhmän ensimmäisessä kokouksessa, opetusministeri Li Andersson sanoo.

Pk-yrityksissä koulutusresurssien puutetta

Ministeri Andersson haluaa Yrittäjien tuovan työryhmään ennen kaikkea pk-yrityskentän tuntemusta. Hän nostaa esiin merkittävän ongelman: yli 40 % suomalaisista yrityksistä kokee osaavan työvoiman puutteen kasvun rajoitteeksi.

– PK-sektorin yrityksissä myös panostetaan vähemmän henkilöstön koulutukseen, johtuen resurssien puutteesta. Suomalainen yritysmaailma ja hallitus jakavat tavoitteen suomalaisten osaamistason nostamisesta. Nyt on tärkeää löytää yhdessä keinot tavoitteen saavuttamiseksi, Andersson sanoo.

– Näen asian myös niin, että jos pienemmissä yrityksissä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia jatkuvalle oppimiselle, se hankaloittaa niiden työvoiman saatavuutta suhteessa isompiin yrityksiin.

Miten pienimmät yritykset ja yksinyrittäjät pitää huomioida jatkuvan oppimisen uudistuksessa?

– Tämä ratkaistaan työryhmän työn aikana, en halua tässä vaiheessa rajata työryhmän mahdollisuuksia ja luovuutta. Keskeistä on kuitenkin huomioida, miltä työmarkkinat Suomessa tänä päivänä näyttävät: työntekijöiden ja työllistävien työnantajien ohella esimerkiksi itsensä työllistäminen on kasvanut erittäin paljon.

Li Anderssonin mukaan tärkeimmät tavoitteet jatkuvan oppimisen työryhmien työlle ovat, että koulutukselle ja kouluttautumiselle luodaan erilaisia opinpolkuja ja rakenteita, jotka aidosti mahdollistavat etenkin eniten koulutuksen tarpeessa olevien hakeutumista eri koulutusten piiriin.

– Tällä hetkellä aikuisiän opinnot kasaantuvat paljolti jo valmiiksi korkeasti koulutetuille. Pidän tärkeänä, että myös matalammin koulutetut ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset löytäisivät jatkuvan oppimisen pariin. Yksi keino tähän olisi helpottaa työttömyysturvalla opiskelemista työllistymisen tukemiseksi, Andersson toteaa.

Digitalisaatiolle kouluarvosana 8

Li Anderssonin mukaan Suomen tämänhetkinen tilanne digitalisaatiossa on varsin hyvä ja kehitystä on tapahtunut myös aivan viime vuosina.

– On kuitenkin selvää, että myös parantamisen varaa on. Siksi annan Suomen digitalisaation tasoa kuvaavaksi arvosanaksi kehityskelpoisen kahdeksikon.

– Suomi sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa usein varsin korkealle. Yrityksemme ovat kilpailukykyisiä ja digitaaliset ratkaisut ovat laajasti käytössä, ministeri huomauttaa.

Myös tekoälyn hyödyntämiseen on lähdetty Suomessa aktiivisesti. Julkishallintokin on päässyt digitalisaation hyödyntämisessä ja siihen sopeutumisessa hyvään alkuun.

– Esimerkiksi Kelassa ja Verohallinnossa on pohdittu digitalisaation mahdollisuuksia varsin laajasti, muun muassa ennakoivien julkisten palveluiden näkökulmasta. Kirittävää kuitenkin on. Suomi ja Eurooppa ovat Yhdysvaltoja ja Kiinaa jäljessä tekoälyn kehittämisessä ja digitalisaation hyödyntämisessä, Andersson toteaa.

Miten kaikki pidetään mukana?

– Myös digitalisaation kohdalla keskeinen kysymys on, miten onnistumme pitämään kaikki mukana, ministeri Andersson pohtii.

Hän huomauttaa, että digitalisaation mukanaan tuomat muutokset työhön tarkoittavat uudenlaisia osaamisvaatimuksia alalla kuin alalla ja suomalaisten perusdigitaidoista löytyy merkittäviä puutteita erityisesti vanhemmista ikäluokista.

– Toivon jatkuvan oppimisen työryhmän löytävän vastauksia digitalisaation mukanaan tuomiin osaamishaasteisiin.

Vanhoja ammatteja häviää, mutta uusia tulee tilalle. Mitkä voisivat olla Suomen painopisteitä tässä kehityksessä? Kuinka hyvin tätä voidaan ohjata ja ennakoida, eikä pelkästään yrittää sopeutua?

– Uskon itse, että ilmastonmuutos ja digitalisaatio asettavat tulevaisuudessa suurimmat liiketoiminnan reunaehdot. 2020-luvun uudistavan elinkeinopolitiikan on pystyttävä luomaan investointeja nämä reunaehdot huomioiden ja hyödyntäen.

– Uskon, että tulevaisuuden menestys ja arvonluonti on siitä kiinni, miten nopeasti Suomi sisäistää digitalisaation ja ilmastonmuutoksen väliin muodostuvan pelikentän, Andersson sanoo.

Hän painottaa, että osana työelämän uudistusta ja teknologian kehitystä on tärkeää myös varata riittävän nopealla aikavälillä riittävä rahoitus TKI-investointien nostamiseksi neljään prosenttiin BKT:stä.

– Tähän pyrkiessä on huomioitava, että merkittävä osa kaikista tämänhetkisistä yritystuista estävät yritysten uudistumista. Pidän järkevänä, että TKI-rahoitusta yritettäisiin hakea merkittävissä määrin uudistumista ehkäiseviä yritystuista, Andersson sanoo.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Lapuan Kankureille oma myymälä Tokioon – "Brändin eteen tehtävää työtä ei voi korostaa liikaa"

Yrittäjät - To, 17/10/2019 - 15:00

Kodin tekstiilien valmistaja Lapuan Kankurit ja heidän pitkäaikainen maahantuojansa avasivat ensimmäisen lippulaivamyymälänsä Tokion Omotesandoon lokakuun alussa. Myymälän avulla Lapuan Kankurit haluaa vahvistaa jalansijaansa Japanissa ja tuoda yrityksensä arvot ja elämäntapa lähemmäksi kuluttajia.

– Japani on meille merkittävä markkina-alue, ja meillä on täällä ammattitaitoinen maahantuoja sekä useita luotettavia yhteistyökumppaneita. Lapuan Kankurit avasi shop-in-shop -myymälän Futago Tamagawan Slowhouse-myymälään kaksi vuotta sitten, ja se on otettu hyvin vastaan. Nyt meille avautui loistava tilaisuus saada Lapuan Kankurit -kivijalkamyymälä Omotesandon arvostetulle alueelle, kertoo Lapuan Kankureiden markkinointipäällikkö Jaana Hjelt.

Lapuan Kankurit on tehnyt Japanin markkinoille menemiseksi pitkällistä työtä. Valmistelut aloitettiin 10 vuotta sitten tosissaan. Tarkasti valitut jälleenmyyjät, messut, pop-up- ja shop-in-shopit ovat olleet tärkeää brändinrakennuksen pohjatyötä.

– Jälleenmyyjät valikoivat oman osansa ja ovat olleet tärkeä osa brändinrakennustyötä, mutta omalla kaupalla saamme brändin kokonaisvaltaisesti esiin, Hjelt sanoo.

Tekstiilialalla brändin eteen tehtävä työtä ei voi Hjeltin mukaan korostaa liikaa. Esimerkiksi jälleenmyyjien ja yhteistyökumppaneiden valinnassa täytyy olla todella tarkka. Heillä täytyy olla sama käsitys ja arvomaailma ja halua tehdä brändin eteen työtä sekä kontaktit toimialan sisällä kunnossa.

Lapuan Kankureiden japanilainen yhteistyökumppani Biotope on tehnyt paljon töitä uuden myymälän ja markkinoinnin eteen. Lapuan Kankureilla on Japanissa laaja jälleenmyyjäverkosto ja hyvä näkyvyys lehdistössä.

Hyvän yhteistyökumppanin valinta on tärkeää myös toisesta syystä.

– Olemme olleet tarkkoja siitä, kuka meitä myy. Sen ansiosta voimme pitää yllä tiettyä hintatasoa. Olemme sanoneet ei todella isoille tilauksille, jos olemme päätelleet, että ne toimijat toisivat tuotteemme Japanin markkinoille muita reittejä ja myisivät tuotteitamme halvemmalla. Tällainen parallel importer voi murentaa meidän brändimme uskottavuutta ja heikentää jälleenmyyjiemme toimintaedellytyksiä, Hjelt sanoo.

Hän varoittaa vauhtisokeudesta ja kehottaa kansainvälistyviä yrityksiä miettimään kasvuaskeliaan.

– Täytyy ottaa itsensä kokoisia askelia, sekä arvioida tilannetta tätä kautta pidemmälle tulevaan.

Varovaista kasvua

Hjelt otti Lapuan Kankureiden yrittäjänä hoitaakseen 1990-luvun lamassa miehensä Eskon kanssa, jonka isoisän ja isän rakentamaa perintöä pariskunta jatkoi. He ovat kasvun suhteen varovaisia, sillä he ovat nähneet, kuinka syvällä yritys on käynyt.

Nykyään yrityksen liikevaihto on 5,5 miljoonaa euroa, josta puolet tulee viennistä Japanin lisäksi Eurooppaan sekä Yhdysvaltoihin Kiinaan.

– Olemme aika varovaisia yrittäjiä siinä suhteessa. Meillä on aina varasuunnitelmia ja monta tukijalkaa. Vienti oli aloittaessamme olematonta. Kasvua Yhdysvaltoihin ja Kiinaan olemme jarrutelleet, koska valmistajana kasvukykymme on rajallinen. Meillä on hyvä asiakaskunta, jossa on vielä kasvupotentiaalia, Hjelt kertoo.

Pyyhetesti ja suomalaista kulttuuria tarjolla

Trendikäs Omotesando on vain kävelymatkan päässä Tokion keskeisimmästä ostosalueesta, Shibyasta. Alueella toimii myös muita suomalaisbrändejä, kuten Marimekko ja Artek.

Lapuan Kankureiden oman tuotevalikoiman lisäksi myös muita suomalaisia lifestyle-tuotteita. Myymälässä on muun muassa käsienpesuallas, jotta erilaisia pyyhelaatuja pääsee testailemaan.

Konseptimyymälässä järjestetään kuukausittaisia tapahtumia, joissa esitellään Lapuan Kankureiden tuotteiden, historian, valmistuksen ja suunnittelijoiden lisäksi myös suomalaista elämäntapaa ja kulttuuria.

Japanissa arvostetaan Lapuan Kankureiden tuotteiden laatua, tuotannon läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Myös Lapuan Kankureiden pitkä historia suomalaisena perheyrityksenä sekä menestyksekäs yhteistyö nuorten suunnittelijoiden kanssa kiinnostavat japanilaisia.

Hjelt toteaa, että japanilaisia ja suomalaisia yhdistää samankaltainen estetiikantaju ja arvostus luontoa ja luonnonmateriaaleja kohtaa.

– Japanissa on valtava etu olla suomalainen yritys! En ole vielä ollut sellaisessa paikassa, jos sitä ei ylistettäisi. Se on aivan käsittämätöntä ja suuri etulyöntiasema. Jos muualla Aasiassa skandinaavisuus on valtti, Japanissa se on nimenomaan Suomi. Kannustan kyllä kansainvälistymistä Japaniin, Hjelt sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Yksinyrittäjä Pasi valitsi verkkosivujen sijaan Facebookin: "Yksikään asiakas ei ole kysellyt kotisivujen perään"

Yrittäjät - To, 17/10/2019 - 11:08

Loimaalaisen henkilönostimia vuokraavan Pasi Markulan yritys on pärjännyt ilman verkkosivuja perustamisestaan lähtien.

– Yrityksellä on ainoastaan Fonectan palvelu, jossa on yhteystiedot. Verkkosivuja ei ole yksikään asiakas koskaan kysellyt.

Markulan kaltaisia yrittäjiä on Suomessa paljon. Pk-yritysbarometrin mukaan verkkosivujen käyttö vaihtelee selvästi henkilöstömäärän mukaan. Alle viiden henkilön yrityksissä vain 63 prosenttia on panostanut kotisivujen luomiseen. Sosiaalisessa mediassa toimii kaikista yrityksistä 56 prosenttia. Tutustu barometriin tarkemmin täällä.

Barometrin mukaan kaikista yrityksistä 74 prosentilla on käytössään verkkosivut. Teollisuudessa ja kaupan alalla niiden hyödyntäminen on yleisintä. Etenkin kasvuhakuisilla yrityksillä omat kotisivut ovat keskeinen osa näkyvyyttä.

– Pk-yrityksen digitalisoituminen etenee tyypillisesti suurten yksittäisten harppausten sijaan pienin tasaisin askelin, jotka yhdessä tuottavat yritykselle tehokkuutta ja asiakkaille parempia tuotteita ja palveluita. Monien digi-investointien hyödyt näyttäytyvät näin vasta pidemmällä aikavälillä, toteaa Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä.

"Kaikki asiakkaat 30 kilometrin säteellä"

Pasi Markula on yksinyrittäjä, joka vuokraa henkilönostimia maatilayrittäjyyden sivubisneksenä. Tällä hetkellä vuokralla on viisi nostinta. Useimmiten Markula kuljettaa vuokratun nostimen itse asiakkaan luo. Hän pyörittää sivutoimisesti myös pakohuoneyritystä, jolle verkkosivut on tehty. Nostokonetoiminnalle hän ei näe verkkosivuista suurta etua. 

 – Ainakin tähän asti tämä oma ratkaisu on toiminut. Yrityksen alkuvaiheessa 25 vuotta sitten rahaa tuli laitettua kaikenlaisiin mainoksiin. Kotisivujakin tarjottiin, loimaalaisyrittäjä kertoo.

– Yritykseni toiminta on niin paikallista ja kyseessä on erikoisala. Kaikki asiakkaani ovat 30 kilometrin säteellä. Nostimia ei tulla hakemaan kovin kaukaa. Seuraava alan yrittäjä löytyy 40-50 kilometrin päästä.

"Toivon yhteydenottoja puhelimitse"

Markula ei ole tehnyt tarkkaa asiakastutkimusta, mutta hän uskoo, että suurin osa asiakkaista tulee Googlen ja Facebookin kautta.

– Facebook on toiminut omalla kohdallani hyvin. Siellä voin kertoa saman tien, jos joku koneista on ollut 10-vuotiskatsastuksessa tai jos hankin uutta kalustoa. Pääasiallisesti toivon asiakkailta yhteydenottoja puhelimitse, koska kunkin asiakkaan tarve on hyvä käydä läpi ennen vuokrausta.

Joonas Mikkilä uskoo, että monessa tapauksessa verkkosivut tuovat lisäarvoa yritykselle.

– Verkko olisi viimeistään nyt nähtävä luonnollisena osana jokaisen yrityksen toimintaa. Joillekin se on ensisijainen kaupankäynnin kanava, toisille taas väylä muovata brändiä, tavoittaa asiakkaita tai rakentaa uusia palveluita perinteisten oheen. Se, rakentaako yritys verkkotoimintansa kotisivujen, sosiaalisen median, kauppa- tai innovaatioalustojen, hakukonenäkyvyyden tai näiden yhdistelmien varaan, riippuu yrityksen tavoitteista ja resursseista.

– Suomalainen pk-yrityskenttä on kehityksen verkkaudesta huolimatta digitalisaatiossa eurooppalaista kärkeä. Laakereille ei kuitenkaan auta jäädä lepäämään. Teknologia avaa ovia uudelle liiketoiminnalle, mutta tekee samalla yritysten välisestä kilpailusta entistä kansainvälisempää, Mikkilä muistuttaa.   

Kuva: Pasi Markulan kotialbumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

”Verkkokauppa ei ole kummitus, vaan yksi kaupan kanava" – Loviisalaisen alusvaateliikkeen liikevaihdosta 70–80 prosenttia tulee verkosta

Yrittäjät - To, 17/10/2019 - 09:00

Tuore Yksinyrittäjäbarometri kertoo karua kieltä suomalaisyritysten digitalisoitumisesta. Vaikka monessa suhteessa digitaalisten työkalujen ja palvelujen käyttö menee eteenpäin, osan suhteen kehitys on hidasta.

Esimerkiksi verkkokauppaa yrityksen ostoihin käyttää 26 prosenttia yksinyrittäjistä, mutta oma verkkokauppa on vain 9 prosentilla yksinyrittäjistä. Työllistävistä pk-yrityksistä ostoihini verkkokauppaa käyttää 41 prosenttia ja yrityksen myyntiin 16 prosenttia.

Toki kaikille yrityksille verkkokauppa ei ole luonteva osa omaa toimintaa. Siitä huolimatta prosenttiosuudet ovat pieniä.

Barometrin tuloksista käy ilmi, että digitalisoitumisen hyödyt ovat yrittäjille selvät ja mahdollisuuksia pidetään merkittävinä tai kohtailaisen merkittävinä.

– Digitalisaatio tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia yrityksen perustoimintojen tehostamiseen mutta myös itse tuotteen tai palvelun kehittämiseen. Runsaudenpula aiheuttaa kuitenkin monelle yrittäjälle valinnan vaikeutta. Sopivan ratkaisun löytäminen on selvitystemme mukaan yksi isoimmista digi-investointien esteistä. Moni tukeutuukin hankintoja tehdessään yrittäjäkollegoiden neuvoihin, Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä pohtii.

Koko ajattelu verkkokauppavetoiseksi

Verkkokauppa on tehokas tapa saada omille tuotteilleen laaja asiakaskunta ja oma osaaminen tiettäväksi suurelle yleisölle.

Loviisalainen pariskunta Meritta Viljakainen ja Andreas Ögård pyörittävät naisten alusvaatteita myyvää yritystä kahden kivijalkakaupan ja verkkokaupan kautta. Viljakainen osti yrityksen eläköityvältä yrittäjältä vuonna 2004. Ögård on ollut MerittaBra-yrityksessä mukana täyspäiväisesti vuodesta 2010.

Sittemmin loviisalaisyritys on kasvanut kansainväliseksi verkkokaupan ansiosta.

– Liikevaihdostamme 70–80 prosenttia tulee nykyään verkkokaupan kautta. Koko ajattelumme on muuttunut niin, että olemme verkkokauppa, jolla on kaksi kivijalkakauppaa, Loviisassa ja Kotkassa, Ögård kertoo.

Suomi on edelleen yrityksen päämarkkina, mutta yrittäjät haluavat myydä tuotteita koko pohjoismaiselle markkinalle. Paketteja on kuitenkin lähtenyt myös Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan.

– Kaupankäynti muuttuu. Ihmiset haluavat ostaa verkosta. Verkkokauppa on ollut aivan ratkaisevassa asemassa meille tässä kaupankäynnin murroksessa, Ögård sanoo. Hän on myös Fashion Finlandin hallituksen puheenjohtaja.

Lisäkauppa vaatii työpanosta

Ögård muistuttaa, että verkkokauppa ei ole tekniikkaprojekti. Palveluna ostettavia verkkokauppoja on tarjolla, ja niiden kautta pääsee hyvin alkuun. Liiketoiminnan kasvaessa myös vaatimukset kasvavat.

– Yrittäjän täytyy kuitenkin ymmärtää, mitä on ostamassa, eli työtä se vaatii. Ylipäätään verkkokauppaan täytyy suhtautua niin kuin olisi yksi kauppa lisää. Se vaatii työpanosta ja esimerkiksi jatkuvaa päivitystä, Ögård sanoo.

Apua löytyy esimerkiksi Yrittäjien koulutuksista, toimialajärjestöiltä ja eri palveluntarjoajilta. Ögård suosittelee myös Facebookin verkkokauppa- ja yrittäjäryhmissä kysymistä, sillä muut auttavat mielellään. Työ on kuitenkin tehtävä itse.

Ei luotisuoraa reittiä onnistumiseen

Ilman mutkia MerittaBrakaan ei ole selvinnyt. Esimerkiksi satsaukset uusiin maihin ja kokeilut kumppanuusalustojen, kuten hintavertailupalveluiden kanssa, ovat vaatineet opettelua.

– Matka kansainvälisille markkinoille ei ole ollut luotisuora ja kumppanuusalustojen kohdalla totesimme, että ne eivät ole meitä varten. Yrittäjän täytyy laskea, kestääkö katteet ja riittääkö oma aika kaikkeen työhön, mitä eri palvelut vaativat, Ögård sanoo.

Verkkokaupan hallinnointi vaatii esimerkiksi varaston hallinnointia sekä eri maissa kieliversioita ja paikallisten maksutapojen ja valuuttojen lisäämistä.

– Verkkokauppa ei ole kummitus, vaan osa normaalia elämää. On vain kauppaa eri kanavissa. Verkkokauppa on tie uusiin vientiyrityksiin ja Suomi elää viennistä. Ruotsissa ollaan Suomea edellä tässä suhteessa, mutta sielläkin ollaan vielä alkutekijöissä, Ögård sanoo.

Verkkopalvelut tuovat lisäulottuvuuksia perinteiseenkin toimintaan

Verkkokaupan lisäksi digitaalisten kanavien ja alustojen käyttö palveluiden jakelussa ja markkinoinnissa on vielä pientä. Yksinyrittäjistä 4 prosenttia ja pk-yrityksistä 15 prosenttia käyttävät digitaalisia kanavia ja alustoja.

– Verkko tuo perinteisiinkin palveluihin ja tuotteisiin lisäulottuvuuksia. Esimerkiksi ajanvaraus verkossa kerryttää samalla asiakasrekisteriä, jonka avulla voi kohdentaa markkinointia sekä kehittää lisäpalveluita ja raportointia. Näin asiakassuhde monimuotoistuu. Suomessa jo lähes 90 prosenttia väestöstä käyttää internetiä ja verkossa mobiililaitteilla tehtävien ostosten määrä kasvaa jatkuvasti. Ruokakauppakin on vähitellen siirtymässä verkkokaupan piiriin, Joonas Mikkilä muistuttaa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Nuorten yrittäjien podcast avaa tarinoita yrittäjyyden takaa

Yrittäjät - Ke, 16/10/2019 - 14:58

Nuorten yrittäjien Yripodi for evripodi -podcast aloitti vastikään Supla-palvelussa. Podcast on eräänlainen jatkumo keväällä startanneelle Yrittäjän Podcastille.

– Yripodi for Evripodi tukee Yrittäjän Podcastia ja tuo esille yrittäjien tarinoita, uuden podcastin toinen isäntä, perintätoimisto Perintäritarin yrittäjä Juha Järvinen kertoo. Yripodi for evripodin toinen isäntä on juontaja-yrittäjä Harri Kolehmainen.

Järvisen mukaan podcastin tarkoituksena on kertoa mielenkiintoisia yrittäjätarinoita.

– Haluamme tuoda tarinoita yrittäjyyden eri aihepiirien ympärille. Julkisuudessa burnoutistaan puhunut Duudsoni Jarno Laasala kävi kertomassa jaksamisesta. Vastuullisuuden esikuva, Kotipizzan Antti Isokangas kertoo tulevassa perjantain jaksossa siitä, miten vastuullisuus heillä määritellään. Tarinat puhuttelevat ja niistä inspiroidumme eniten.

– Vierailijoiden kertomien tarinoiden avulla haluamme nostaa esille yrittäjyydessä arvostettavia aihealueita ja joka toinen viikko hörppäämämme päiväkahvit pureutuvat kunkin viikon ajankohtaisiin aiheisiin positiivisella ja humoristisella kulmalla, Järvinen jatkaa.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Elisa avaa 5G-verkon Lahteen – Yrittäjäpäivien osallistujat pääsevät tutustumaan nopeaan yhteyteen

Yrittäjät - Ke, 16/10/2019 - 11:45

Elisa jatkaa 5G-verkon laajentamista ja avaa nopeat yhteydet rajatuille alueille Lahdessa. Verkko avautuu juuri valtakunnallisten yrittäjäpäivien kynnyksellä, jossa kävijät voivat tutustua 5G:n mahdollisuuksiin. 

Alkuvaiheessa verkko avataan ydinkeskustan ja messukeskuksen alueille. Loppuvuoden aikana peitto kattaa myös Ankkurin aluetta ja samalla keskustan 5G-verkkoa laajennetaan.

– Lahti on luonteva paikkakunta 5G-verkon laajenemiselle, koska täällä on erittäin aktiivista yritystoimintaa ja alueella myös käytetään runsaasti mobiilidataa eli potentiaalisia 5G:n käyttäjiä on paljon, Elisan Hämeen alueen aluejohtaja Sanna Sarpila kertoo.

Elisa toi ensimmäisenä operaattorina myyntiin 5G-päätelaitteet ja liittymät keväällä 2019. Kuuntele aihetta käsittelevä Yrittäjän Podcastin jakso.

– Nopeus ja suuri kapasiteetti ovat kuluttajille näkyvimmät 5G:n hyödyt, jotka ovat verkon peittoalueella käytettävissä heti. 5G on myös erittäin potentiaalinen vaihtoehto kodin kiinteän laajakaistan tilalle, sillä se pääsee kuitu- ja kaapelimodeemiyhteyden tavoin jopa gigan nopeuksiin, Sarpila muistuttaa.

Yrityksille 5G mahdollistaa erilaisia privaattiverkkototeutuksia ja laajentaa verkkoyhteydellä varustettujen laitteiden (IoT) käyttömahdollisuksia. Reaaliaikainen valvonta, huoltotarpeen ennakoiminen ja toiminnan tehostaminen ovat esimerkkejä IoT:n hyödyntämiskeinoista.

– Juuri nyt eletään murroskautta, jossa ensimmäiset yritykset ovat edenneet 5G-suunnitelmissaan ja tekevät jo investointeja. Teettämämme tutkimuksen mukaan yritykset pitävät 5G:tä kilpailuetuna ja uskovat luovansa sen avulla muun muassa uusia palveluja. Nyt on hyvä hetki aloittaa keskustelut siitä, mitä 5G voisi omassa yrityksessä ja toiminnassa tarkoittaa, Sarpila jatkaa.

Elisa on avannut 5G-verkot tähän mennessä Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Helsinkiin ja Lahteen, joista Turun 5G-verkko on Pohjoismaiden laajin. Uusia 5G-kaupunkeja avataan useita loppuvuoden 2019 aikana.

Kuva: Getty Images

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Isot yritykset venyttävät maksuaikoja, pienet vikisevät: ”Meiltä vaadittiin 105 päivän maksuaikaa”

Yrittäjät - Ke, 16/10/2019 - 10:02

Yrittäjägallup paljastaa, että isot yritykset ovat pidentäneet maksuaikojaan viimeisen vuoden aikana. Erityisen iso ongelma maksuaikojen venyminen on yli 10 henkilön yrityksille. Yrittäjägallupin mukaan 49 prosenttia tämän kokoisista yrityksistä kertoo asiakkaidensa pidentäneen maksuaikoja. Alle 10 työntekijän yrityksissä vastaavista kokemuksista kertoo 40 prosenttia vastaajista. Tarkemmin tuloksiin voi perehtyä täällä.

Yksinyrittäjät saavat rahansa nopeammin, sillä pidentyneistä maksuajoista kertoo 28 prosenttia.

– Huolestuttavaa on, että myös yksinyrittäjissä ongelma on vuodessa yleistynyt: vuosi sitten heistä 22 prosenttia kärsi pitkistä maksuajoista. Ongelma näyttää siis laajenevan, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Eniten maksuaikoja venyttävät suuret yritykset. Tämän tietää myös alihankintakonepajaa Nekopa Oy:tä Turengissa osaomistajana pyörittävä Harri Niemi. Hän työllistää yrityksessään itsensä lisäksi kolme henkilöä.

– Vaikka lakiin on kirjattu enimmäisajaksi 30 päivää, ei se niin käytännössä ole.

Maksuehtolaki määrää, että jos maksuajaksi halutaan yli 30 päivää, siitä pitää erikseen sopia yritysten kesken. Todellisuus on toinen, sillä yrittäjägallupin mukaan 61 prosenttia vastaajista kertoi, että yli 30 päivän maksuajoista ei ole sovittu erikseen. Prosenttiosuus on noussut vuoden takaisesta.

”Vaikea lähteä muuttamaan”

Niemen mukaan pienen yrityksen on useimmiten pakko hyväksyä isojen asiakkaiden maksuajat.

– Vähän siinä täytyy nöyristellä, jos haluaa että asiakassuhde säilyy isomman yrityksen kanssa. Ainakin itsellä on vahvasti se mielikuva, että vaikea siinä on lähteä maksuaikoja muuttamaan.

Nekopalla on useampia itseään isompia päämiehiä.

– Isoin on Valmet. Heillä maksuehto meille päin on 45 päivää. Aikanaan se oli selvästi lyhyempi, 30 päivää.

Niemen mukaan uusilla asiakkailla saattaa olla heti kättelyssä vaatimuksena odotettua pidempi maksuaika. Tällä hetkellä Niemen yrityksellä on kaksi asiakasta, joiden puolelta maksuaika on 60 päivää.

Onneksi Niemen yritys ei kärsi pahoin maksuaikojen venymisestä.

– Itsellä on hyvä tilanne oman yrityksen suhteen. Esimerkiksi näiden 60 päivän maksuaikaa soveltavien asiakkaiden osuus yrityksen kokonaisliikevaihdosta on melko pieni. Minulla on aikaa odottaa rahoja, kunhan tiedän että ne varmasti tulevat.

”Vaatimuksena 5 päivää lisää maksuaikaa joka vuosi”

Taannoin Nekopa neuvotteli asiakassuhteesta yrityksen kanssa, joka vaati 105 päivän maksuaikaa.

– Länsirannikolla toimiva yritys otti yhteyttä ja kysyivät suoraan, sopiiko meille 105 päivän maksuaika. He sanoivat lisäksi, että maksuaikaan pitää saada viisi päivää lisää joka vuosi. Nämä olivat heidän ehtonsa, jotta ylipäätään saatoimme jatkaa neuvotteluja.

Niemi pohti asiaa jonkin aikaa ja ilmoitti, että hänen yrityksensä voi suostua pitkään maksuaikaan.

– Siinä oli sellainen ajatus, että saisin nostettua hintaa sillä perusteella, että toimimme tavallaan asiakkaan pankkina. On selvää, että en voi tehdä työtä samalla tuntiveloituksella kuin sellaiselle asiakkaalle, jonka maksuaika on selvästi lyhyempi.

– Jos joutuisin ottamaan pankista lainaa tehdäkseni töitä jollekin toiselle, silloin siinä on jotain väärin.

Sopimusta ei lopulta syntynyt.

Mutta mikä ajaa isoja yrityksiä pidentämään maksuaikojaan?

– Koen, että isommat yritykset haluavat käyttää pienempiä firmoja pankkeina. Joskus tuntuu siltä, että isolla yrityksellä on rahaa käytössä vaikka kuinka paljon mutta totuus voi olla, että ei senkään kassa ole aina niin iso. Toiminta saadaan pyörimään paremmin sillä, että maksuaikoja pidennetään.

Yhtä selitystä Niemi ei kuitenkaan usko.

– Jos yritys väittää, että maksun hyväksyminen kestää kauan ja sen takia maksuaika on pitkä, se ei voi pitää paikkaansa. Nykyään kaikki siirtyy sähköisesti.

Yrittäjät haluavat kiristää maksuaikoja

Yrittäjägallupin perusteella yrittäjät ovat aikaisempaa valmiimpia maksuehtolain kiristämiseen. Tällä kannalla on 44 prosenttia vastaajista. Lakia ei kiristäisi 29 prosenttia vastaajista.

Tiina Toivosen mukaan kysely osoittaa, että maksuaikalakia pitää kiristää.

– Pääministeri Rinteen hallituksen ohjelmassa on tästä hyvä kirjaus. Nyt pitää selvittää tehokkaimmat keinot. Pienyrittäjä tarvitsee laista turvan, ettei joudu kassakriisiin. Lisäksi valvontaa pitää kiristää, jotta ainakin laajamittaisesti lain vastaisesti toimivat jäisivät kiinni.

Näin kysyttiin 

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.  Kyselyyn vastasi 1006 pk-yrityksen edustajaa. Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpostikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta. Tiedot kerättiin syyskuun viimeisellä ja lokakuun 2019 ensimmäisellä viikolla.

Kuvat: Getty Images / Harri Niemen albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kaikki mitä haluat tietää 5G:stä – Kuuntele Yrittäjän podcastin uusin jakso!

Yrittäjät - Ke, 16/10/2019 - 07:16

Yrittäjän podcastin uusimman jakson vieraana on Elisan yritysasiakkaiden liittymistä ja palveluista vastaava liiketoimintajohtaja Petteri Svensson. Jakson isäntänä on tuttuun tapaan toimittaja Pauli Reinikainen.

Teemana on 5G, jonka aikakausi alkoi Suomessa viime keväänä. Tuolloin ensimmäinen kaupallinen verkko avattiin ja samalla Elisan 5G-liittymät tulivat myyntiin. Tällä hetkellä 5G-verkkoja laajennetaan suurimpien kaupunkien keskustoissa.

Jaksossa selviää, mitä 5G mahdollistaa yrittäjälle ja mitä hyötyä siitä on lisääntyneen nopeuden lisäksi. Kaikki Yrittäjän Podcast -jaksot ovat kuunneltavissa Supla-palvelussa.

Kuva: Getty Images

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

KL: EU:n Brexit-neuvottelija haluaa sopimuksen valmiiksi tänään: ”On aika muuttaa hyvät aikomukset lakitekstiksi”

Yrittäjät - Ti, 15/10/2019 - 16:12

Brexit-sopimus on yhä vaikeampi, mutta se on mahdollista saada aikaan tällä viikolla. Näin viestitti toimittajille EU:n Brexit-neuvottelija Michel Barnier tänään Eurooppaministereiden kokouksessa Luxemburgissa, kertoo Kauppalehti.

Vielä brittiosapuolten ehdotukset eivät kuitenkaan kelpaa. Sopimus halutaan saada neuvoteltua tiistain aikana, jotta Barnier voi viedä sen eteenpäin torstaina alkavaan huippukokoukseen. Jos sopimusta ei saada valmiiksi, Barnier tulee suosittelemaan neuvotteluiden jatkamista yli huippukokouksen. 

Iso-Britannian pääministeri Boris Johnsson on kuitenkin ilmoittanut, että hän ei aio lisäaikaa hakea. Syyskuun alussa Johnsson sanoi vielä makaavansa mielummin kuolleena katuojassa, kuin pyytäisi lisäaikaa.

Siinä tapauksessa Iso-Britannia lähtisi Euroopan Unioinista ilman minkäänlaista sopimusta. Torstaina alkavassa huippukokouksessa on viimeinen mahdollisuus hakea lisäaikaa. 

Lue lisää Brexitin vaikutuksista yrittäjän elämään.

Brexit vaikuttaa myös verotukseen

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Sanoinkuvaaja ja muut uudet yritykset – Katso lista!

Yrittäjät - Ti, 15/10/2019 - 11:54

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 260  yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Toimitus

toimitus  (at) yrittajat.fi

 

Kotipaikka Yritys
Espoo Asunto Oy Espoon Kaskenpolttaja
Espoo Ray Global Digital
Espoo Fixu Treeni
Espoo Olarino Oy
Espoo VG Holdings Oy
Espoo Tmi.Wilma Hyttinen
Eura SK-bit Oy
Eura T.Männistö
Eurajoki Heijari Holding Oy Ltd
Forssa Kauneushuone Serafiina
Forssa Myyntiapu PiaOxa
Hankasalmi Jalkahoitohuone Kodikas
Hattula Design Satamakatu Oy
Hausjärvi Asunto Oy Pihonpuu Hausjärvi
Heinola Anun jalkahoito ja hoivapalvelut
Heinävesi Kone ja Kunnossapito Holopainen Oy
Helsinki Kiinteistö Oy Keilaniemen Paviljongit
Helsinki Kiinteistö Oy Keilaniemen Torni
Helsinki Kiinteistö Oy Keilalampi
Helsinki Kiinteistö Oy Espoon Valovirta 1
Helsinki Kiinteistö Oy Keilaniemen K-Tower
Helsinki Keilaniemen Valovirran Kehitys Oy
Helsinki Keilaniemen K-Tower Kehitys Oy
Helsinki RIIPPUMATTA OY
Helsinki Aarni Työkyky Oy
Helsinki Aarni Henkilöstö Oy
Helsinki Icy Hot Development Oy
Helsinki Aegle Oy
Helsinki DinnerBooking Finland Oy
Helsinki Kätkö Oy
Helsinki LAIVA MEDIA
Helsinki The Best Economics Helsinki Oy
Helsinki A1 Vuokra-asunnot Oy
Helsinki Mustalifa kuljetuspalvelu
Helsinki Quantastica Oy
Helsinki UTHA Oy
Helsinki Beriket Kyytipalvelut
Helsinki OTTI baits
Helsinki Hillvest Export Ky
Helsinki You1.Cloud Oy
Helsinki ProRemove Oy
Helsinki Blue Tomato Finland Oy
Helsinki Lvi Proffsit Oy
Helsinki State Of Mind Oy
Helsinki Stadin Vossikka Oy
Helsinki GrundInvest Oy
Helsinki Makkis ja Pekkis Oy
Helsinki EMTR Oy
Helsinki Saitam Oy
Helsinki Zimple Oy
Helsinki Helsingin Saunalautta Oy
Helsinki MILLENIUMRAKENNUS OY
Helsinki Narges Taksi
Helsinki Hansom
Helsinki Reel finance concept
Helsinki Rakenneturva Oy
Helsinki Dionysia Oy
Helsinki Fast Assist Tmi
Helsinki Alexei Gloukhovtsev
Helsinki TogetHYr
Helsinki Unlimited Consulting Oy
Helsinki Bluepeak Oy
Helsinki Bysantti Oy
Helsinki Augmented Mind AB
Helsinki retro 77 tm
Helsinki Genfix Oy
Helsinki AOK Creative
Helsinki Linarni Oy
Helsinki Hephzibah
Helsinki Tupasela Solutions Oy
Helsinki TMI Mai Enn siivouspalvelu
Helsinki Lavia Technologies Oy
Helsinki Silvanna Oy
Helsinki MKTH Investing Oy
Helsinki Aureit Holding Oy
Helsinki Taxi 4 You
Helsinki ST Finanssi Oy
Helsinki Oy Wild Edibles Ab
Helsinki Tmi Julia Meritähti
Helsinki Stolpe Capital Group Oy
Helsinki Sanoinkuvaaja
Helsinki dunia73
Helsinki Amigo Pirssi
Hollola Cocinero & camarero Oy
Honkajoki A. Paloviita hieronta
Hyvinkää Zenzi Consulting
Hyvinkää TuuliaSara
Iisalmi Gallant Iisalmi Oy
Ilmajoki Trimmauspalvelu Karvatti
Imatra Tmi Korulis
Joensuu Hirvonen Helena Anneli
Jomala Firma Helgas
Jomala RenaHem Åland Ab
Jyväskylä Kiinteistö Oy Jyväskylän Juomatehdas
Jyväskylä WeSolve
Jyväskylä Pihlajamäen kauppa
Jyväskylä SL-Services Oy
Jyväskylä Asunto Oy Jyväskylän Väinölän Päijänteenhelmi
Jyväskylä Klasun Äijäkirppis
Järvenpää Alfa Urakointi
Kaarina Torppalan Kehitys Oy
Kajaani MAVIMA Oy
Kangasala As Oy Suvisalontie 12
Kannus JPL Risumetsä
Kannus Timo Löytynojan maatila
Kaskinen Jas/Min
Kaustinen AJK-Monityöpalvelu
Kemijärvi Kauneuskulma Katse
Kemijärvi Rail Arctica Oy
Kemiönsaari J. Hollsten Ky Kb
Kempele Asunto Oy Kempeleen Käpälälauta
Kirkkonummi Wikner Hay Oy
Kirkkonummi Tilinda
Kitee NordicMeal Oy
Kittilä SATOKANGAS ARTO
Kittilä Santa's Cottage & Pet Farm Ky
Kittilä Arctic Thrill Oy
Kittilä I Levi Husky
Kokemäki Omin Käsin Kotona
Kokemäki JL Lehto Oy
Kokemäki Rakennuspalvelu Pöyhönen Oy
Kokkola Kiinteistö Oy Huvila
Kokkola NurmiFarmi Oy
Kokkola Kauneushoito Beauty Eyes
Kontiolahti Koulutus- ja konsultointipalvelut Heikki Happonen Oy
Kotka Metka Design
Kouvola J & T Helkala Ky
Kouvola Meidän Taksi Oy
Kouvola Monitoimipalvelu A. Koivula
Kouvola Prosum Oy
Kouvola JANNEN PAINEAUTOT OY
Kouvola Alppien Kahvila ja Konditoria Oy
Kouvola 123Lasinpesu
Kuhmo Tmi Kuhmon Kakku Ulla
Kuopio Siltana Oy
Kuopio Natali Mileen
Kuopio Ahjo Partners Oy
Kuopio JS Konetyöt
Kuopio Nail art Tiia
Kuopio Koulutettu hieroja Petteri Rönkkö
Kurikka Kannonkolon Eläinpalvelu
Kyyjärvi Ehompi Bolag Oy
Lahti CC-Case Group Oy
Lahti Doc Pinja
Lahti Sinisalo Partners
Lahti Fysiikkavalmennus Kimmo Kekäläinen
Lappeenranta Asennus- ja Teollisuuspalvelu Puhakainen
Laukaa Tomskutin Oy
Laukaa XFIX Oy
Laukaa Tmi Helppasi
Lempäälä Tmi RiiMa design
Lieto Raudanluja Oy
Lieto MK-Teollisuusompelu Oy
Lieto Selected Shoes Oy
Lieto Saima Koitto
Liperi Miinalainen & co Oy
Lohja Kairakoru Tmi
Lohja GTM CONSULTING OY
Loviisa KenGuru Coaching & Consulting
Lumijoki Tmi Ari Länkinen
Masku JVV-Turku Oy
Masku Lounassatama Oy
Mikkeli PeliNikkarit avoin yhtiö
Muhos Hyvä Ryhti
Mustasaari Floorblock Finland Oy Ab
Mäntsälä Arkiapu Vaahtera Oy
Naantali Psykoterapiapalvelut Maria Louento
Nokia OGMASTER OY
Oulu Nenasimon
Oulu M Parts Oy
Oulu T:mi Laitehuolto Määttä
Oulu LVI Vesiasennus Oy
Oulu TD automyynti Oy
Oulu Entered Partners Oy
Paimio Käännöspalvelu Antti Nyrhinen
Pietarsaari MANITO Invest Ab Oy
Pirkkala Kemlan Oy
Pori Hiilikompensaatio Oy
Pori T:mi Jenna Ylitalo
Porvoo My Cositas Oy
Porvoo Max Samoilov
Porvoo Joogasivistys
Porvoo Annanstyle Oy
Puolanka Hieronta & Hyvinvointi MeeriMaria
Pyhäjärvi KOM-MET Komun metalli ja kunto
Pöytyä JM-Suojata Oy
Raahe Arctic Dragon Oy
Raahe Asko Tuomisto
Raisio Pippurinen Kustannus Oy
Raisio Curant Oy
Raisio Maalsiiv
Rauma Ruukki-Invest Oy
Riihimäki Raccoon Services Oy
Riihimäki LÄHITEK
Riihimäki Ixtriim Oy
Rovaniemi Fysioaku
Salo Salon Kultaisimmat oy
Salo Salon Sokeri Oy
Salo Jebister Oy
Salo T:mi Tanja Heinänen
Sastamala Häijään Autofix
Sauvo nina.messner
Savonlinna Pieni Sisustusputiikki A&H avoin yhtiö
Seinäjoki Taksi Niemistö
Seinäjoki Kiinteistö Oy Seinäjoen Uurastaja
Siilinjärvi EPS Kiinteistöt Oy
Siilinjärvi HammasLili Oy
Somero Varus osk
Tampere Taksi Elim
Tampere Klingendahlin Kodit Oy
Tampere HILE Beauty Pro Oy
Tampere Goger Sport Oy
Tampere Integrata Imperium Oy
Tampere Royal Esthetic Oy
Tampere Tmi Tiina Tiitola
Teuva LogSteel oy
Tornio Mallikkaat
Tornio Gifts for Wraps Oy
Turku Sousse Oy
Turku Ravintola Rhapsody OY
Turku Hemtjänst Dahlia Kotipalvelu
Turku As Oy Nero II, Turku
Turku Omni Vision Oy
Turku Jamina Design
Turku Ina Aaltonen
Tuusula Jyvä lnnovations Oy
Tuusula Val Moulin
Tuusula Lailaps Oy
Tuusula Suur- Helsingin Sähkö Oy
Tuusula Nordcos Oy
Uusikaupunki Sydänlangat
Vaasa Kiinteistö Oy Puistotie 3 Järvenpää
Vaasa Bostads Ab Vasa Olvonvägen 6 - Heisipuuntie Asunto Oy
Vaasa Aurelis
Vantaa KORA SERVICES
Vantaa CHRISTOPHER ERHABOR
Vantaa Väylän Taksi
Vantaa Primamylly Oy
Vantaa Saaruapuro Oy
Vantaa Vantander EA Oy
Vantaa KEBA OY
Vantaa Rozzano Oy
Vantaa Taakon kuljetuspalvelu
Vantaa Tmi Axel Orrström
Vantaa Beauty by Sindi
Vantaa KJMA Palvelut
Vantaa FRUITS&MORE FOOD CO.
Vantaa Tmi Teija Purmola
Varkaus Cakes By HeidiKoo
Vihti KERMO KABONEN T.M.I
Vöyri stormidea Oy
Ylöjärvi Eseko Finland Oy
   

Varaosayrittäjällä miljoonan euron liikevaihtoraja rikki – “Päätös palkata oli suuri”

Yrittäjät - Ti, 15/10/2019 - 10:00

Yksinyrittäjien määrä on lisääntynyt, ja se on ollut merkittävä muutos työmarkkinoilla 2000-luvulla. Yksinyrittäjiä on 60 000 enemmän kuin vuosituhannen alussa, yli 180 000. Suomessa toimivista yrittäjistä heitä on kaksi kolmasosaa.

Suomen Yrittäjien Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämä Yksinyrittäjäbarometri selvitti, mitä yksinyrittäjät odottavat tulevalta.

Yksinyrittäjien suhdanneodotukset ovat pessimistisemmät kuin työllistävien yrittäjien odotukset, sillä yksinyrittäjistä 23 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevat seuraavien 12 kuukauden aikana.

14 prosenttia pelkää niiden heikkenevän. Työllistävistä pk-yrityksistä 29 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevat ja 18 prosenttia arvelee niiden heikkenevän. Vastaajia oli 2212.

Autoharrastajasta yrittäjäksi

 – On mielenkiintoista, että kasvuhakuisten yksinyrittäjien suhdanneodotukset ovat korkeammat kuin muiden kasvuhakuisten pk-yritysten, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yksi kasvuhakuisista yrittäjistä on kortesjärveläinen autojen lisä- ja varaosien myyjä Kari Manninen, joka on kasvattanut itselleen harrastuksesta ammatin. Hän osti ensimmäisen oman Mercedes-Benz-merkkisen auton vuonna 2004. Siihen hän osti lisäosia Saksan Ebay-verkkokaupasta. Jotta rahtikulut tulisivat katetuiksi, hän osti vähän ylimääräistä ja myi niitä internetin Mersuihin keskittyneellä foorumilla.

– Yhteydenottoja alkoi tulla muilta Mersun omistajilta. Pian tilasin myös pakettiautoihin lisäosia ja se poiki kyselyitä myös yrityksiltä. Puolisen vuotta harrastelin ja kun kysyntä vain kasvoi, päätin pistää firman pystyyn,  Manninen kertoo.

Hän työskenteli metallialan töissä Maaseudun koneella ja teki varaosamyyntiä iltatöinään kotitilan entiseen navettaan rakennetusta varastosta.

– Vanha isäntä laittoi lehmät pois 10 vuotta sitten, joten remontoin navettaan 400 neliömetrin varastotilan. Nyt joka paikka on täynnä tavaraa, joten rakennan viiden kilometrin päähän Kortesjärven keskustaan uutta varastotilaa. Täällä maatilalla sitä ei ole mahdollista saada myöhemmin myytyä. Keskustassa sen voi saada ainakin vuokralle, Manninen miettii.

Vuonna 2011 hän jäi vuodeksi vuorotteluvapaalle, ja vuonna 2012 jätti päivätyönsä ja keskittyi omaan yritykseensä KM-Partsiin. Yhtiömuotokin muuttui osakeyhtiöksi. 

Tingelitongelia, humpuukia ja miljoonan liikevaihto

Tavaraa tulee suoraan tehtailta Turkista, Saksasta, Romaniasta, Puolasta. Lisävalot tulee suomalaiselta tukkurilta.

Yhteistyökumppaneiksi ovat valikoituneet vuosien saatossa luotettavia toimijoita, joiden kanssa myös takuuasioiden hoitaminen sujuu. Yksinyrittäjä pyrkii minimoimaan reklamaatiot jo aikataulusyistä.

– Mukavinta on myydä yksikertaista tavaraa, jossa on vähän liikkuvia osia. Osa tuotteista on sellaista tingelitongelia, humpuukiakin, Manninen nauraa.

Nykyään myynnissä on 3 000 eri myyntiartikkelia, kuten kromisia peilin kuoria tai pakettiauton kylkiputkia.

Uusi halli tulee olemaan 800 neliömetrin kokoinen, josta 190 neliömetriä menee vuokralle autokorjaamoyrittäjälle.

– Asennuspalvelua on kyselty, joten nyt sitä voi markkinoida saman katon alla. Uusia tuotteitakin etsitään, mutta muuten toiminnan kehittämisessä ei ole sen kummempia suunnitelmia, Manninen kertoo.

Hyvin hän on pärjännyt nykyiselläkin konseptilla. Yrityksen liikevaihto on 1,15 miljoonaa euroa ja voitto 240 000 euroa.

Yksin ei enää pärjää

Yksinyrittäjäbarometrin mukaan yksinyrittäjien odotukset henkilökunnan määrästä ovat positiiviset. Erityisesti kasvuhakuisimmat yksinyrittäjät odottavat henkilöstön määrän kasvavan selvästi. Heidän odotuksensa henkilöstön määrän kasvusta on yli yhdeksän kertaa suurempi kuin muilla yksinyrittäjillä, paljastuu Yksinyrittäjäbarometrista.

Vuosina 2011-2017 pk-yrityksiin syntyi 135 000 työpaikkaa. Kaikkein pienimmissä yrityksissä työntekijämäärä on kuitenkin laskenut, ja niissä yrityksissä olisi työpaikkapotentiaalia.

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on kuitenkin suuri päätös ja riski. Se ei ollut läpihuutojuttu Mannisellekaan, vaikka yrityksen talous on vakaalla pohjalla. Hänen palkkalistoillaan aloittaa ensimmäinen työntekijä marraskuun alussa.

Mies on auttanut Mannista nettisivujen kanssa ja asuu uuden varaston lähellä, eli jos tavarakuorma tulee illalla, tämä pääsee nopeasti purkamaan toimituksen.

– Päätös palkata oli suuri. Tänä kesänä tajusin, että homma ei pysy enää kasassa, kun olen rakentanut varastoa ja pyörittänyt tilauksia. Viime joulukuussa perheeseen syntyi lapsi ja toissa kesänä mentiin vaimon kanssa naimisiin. Kotoakin on tullut noottia, että pitäisi olla enemmän lapsen kanssa, Manninen kertoo.

– Työntekijäni on toiminut aikaisemmin puunkuljettajana, ja kyllähän pöllikuskille töitä riittää, jos tämä tarjoamani työ ei ajan mittaan miellyttäisikään, Manninen kertoo.

Tukea rekrytointiin 

Hallitus on kaavaillut rekrytointitukea yrityksille ja Yrittäjät pitää sitä hyvänä askeleena.

– Mutta pysyvä työpaikka ei synny siksi, että siihen saa tukea verovaroista, Mika Kuismanen huomauttaa.

Suomen Yrittäjien tavoitteena on laajemmin se, että palkkaamisen riskiä pienennetään joustavoittamalla työlainsäädäntöä ja lisäämällä paikallista sopimista.

 

Tutustu Yrittäjien Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen -oppaaseen.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kysely: Yli puolet yrittäjistä valmiita ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikka kulut kasvaisivat

Yrittäjät - Ma, 14/10/2019 - 14:41

Asia käy ilmi tuoreesta Yrittäjägallupista. 58 prosenttia gallupiin osallistuneista vastasi KYLLÄ kysymykseen ”Oletko halukas lisäämään yrityksesi toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi?” Lähes yhtä moni (56%) on valmis siihen, vaikka se aiheuttaisi lisää kustannuksia.

Kaikkein valmiimpia (62%) ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun lisäkustannuksista huolimatta ovat yli kymmenen henkilöä työllistävät yritykset. Yksinyrittäjistä siihen valmiita on 55 prosenttia.

Toimialoittain KYLLä-vastaajat jakautuvat seuraavasti: teollisuus 48%, kauppa 55%, rakentaminen 59% ja palvelut 57%.

Myönteisimmin ilmastonmuutoksen hidastamiseen kustannusten kasvusta huolimatta suhtautuvat yrittäjät pääkaupunkiseudulla (62%). Matalinta kannatus on Länsi-Suomessa, mutta sielläkin KYLLÄ-vastaajia on yli puolet 52%).

Verotusta kehitettävä päästöjen verottamisen suuntaan

Valtaosa yrittäjistä (71%) on sitä mieltä, että verotusta tulee kehittää niin, että ilmastopäästöistä maksetaan enemmän veroja ja vastaavasti yrittämisen sekä työn verotusta kevennetään.

Yli puolet yrittäjistä (54%) on kuitenkin sitä mieltä, että Suomen ei pidä toteuttaa kunnianhimoista politiikkaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi riippumatta siitä, miten se vaikuttaa Suomen talouden kilpailukykyyn. Yli kolmasosa yrittäjistä (36%) on valmis kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan, vaikka kilpailukyky kärsisi.

63 prosenttia kyselyyn vastanneista pk-yrityksistä ei ole selvittänyt ilmastonmuutoksen ja sen hillitsemisen vaikutuksia yrityksen toimintaan. 54 yrittäjistä uskoo, että ilmastonmuutos ja sen hillitseminen ei vaikuta omaan yritykseen millään tavalla.

Näin kysyttiin

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1006 pk-yrityksen edustajaa.

Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpostikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta.

Tiedot kerättiin syyskuun viimeisellä ja lokakuun 2019 ensimmäisellä viikolla.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

37 yritystä nousi parhaaseen AAA-luokkaan – Suosikkiyhtyeen yritys palasi listalle

Yrittäjät - Pe, 11/10/2019 - 16:01

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 37 yritystä.

Listalle nousi nyt toistamiseen suosikkiyhtye Haloo Helsingin taustalla oleva Haloo Music Group, jonka liikevaihdoksi on ilmoitettu 1,5 miljoonaa euroa. Liikevaihto on ollut laskussa, sillä toissa vuonna sitä kertyi 3,2 miljoonaa. Edellisen kerran uutisoimme kyseisen yhtiön AAA-luokituksesta viime vuonna.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Kotipaikka Yritys Liikevaihto Liiketulos
Akaa E & A Invest Oy 111000 44000
Askola Askolan Kiinteistöhallinta Oy 80000 12000
Espoo Tuloskunto Oy 663000 143000
Espoo Clausal Computing Oy 384000 4995000
Helsinki Arkkitehtitoimisto Harris ja Kjisik Oy 2127000 410000
Helsinki Avoine Oy 2783000 598000
Helsinki St1 Nordic Oy 50457276 47694460
Helsinki Finkova Oy 8697000 1579000
Helsinki HALOO MUSIC GROUP OY 1528000 465000
Iisalmi Ahmotuote Oy 4023000 183000
Ilmajoki Sarasijoitus Oy 788000 385000
Jomala Trivsel Ab 1561000 11000
Jyväskylä Sleipner Finland Oy 7630000 1576000
Jyväskylä Sleipner Group Oy 259000 212000
Kaarina Rakennus Antti Juhani Oy 120000 37000
Kemijärvi Elwira Oy 867000 163000
Kotka Kymenlaakson Taksi Oy 2612000 111000
Kuopio SUM Kiinteistö Oy 456000 193000
Lahti Avedon Oy 3625000 458000
Lohja Nummentien Autopiste Arvola Oy 3110000 200000
Mariehamn Fastighetsbyrå Karlsson Ab 725000 176000
Mariehamn Lead Invest Ab 200000 143000
Mariehamn Östersjöfisk JAS Ab 1831000 206000
Nivala Pro Estore Oy 8322000 2462000
Nurmijärvi Stén & Co Oy Ab 15626000 1828000
Oulu F. Ala-Aho Oy   216000
Pello Tauno Pihkakoski Oy 1858000 100000
Raisio Trafomic Oy 6070000 108000
Salo Design Hill Oy 1250000 142000
Sastamala Taksi Katajamäki Oy 603000 123000
Savonlinna Kuljetusliike Pulkkinen Oy 1293000 208000
Seinäjoki Niemistön Broiler Oy 643000 105000
Tampere Jackpot Films Oy 72000 33000
Tampere Advant Games Oy Ltd 86000 48000
Turku Chorda Oy 265000 104000
Ulvila Satmatic Oy 45591000 3007000
Ylivieska ProPellet Oy 5909000 989000
       

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Monitaituri Carla Harris johtajille: “Monimuotoisuus ei synny itsestään”

Yrittäjät - Pe, 11/10/2019 - 15:00

Nordic Business Forum – seminaarissa Helsingissä esiintyi torstaina aamupäivällä karismaattinen ja hengästyttävän ansioitunut puhuja Carla Harris.

Harris on investointipankkiiri, kirjailija ja gospel-laulaja, joka levyttää neljättä levyään. Yhdysvaltojen entinen presidentti Barack Obama on myös nimittänyt hänet johtamaan naisten kansallisen liiketoimintaneuvoston hallitusta. Lista on pitkä.

Puheenvuoron otsikko oli Strategize to Win. Harrisilla oli yritysten johtajille muutama vinkki siihen, miten menestymistä voi optimoida.

Harris peräänkuuluttaa selkeyttä, luottamusta ja aitoutta.

– Pidin laulajaminäni visusti piilossa, koska halusin olla uskottava pankkimaailmassa. Kerran minut esiteltiin myös laulajana asiakkaalle. Pyörittelin silmiäni, mutta asiakas innostui ja pyysi vinkkejä, miten tytär voisi yhdistä kiinnostuksensa taideaineisiin ja akateemiseen työhön. Puhuimme vartin ennen varsinaista pichaustani, ja voin kertoa, että asiakas kuunteli minua aivan eri korvalla keskustelumme jälkeen, Harris kertoo.

Harris muistuttaa tärkeistä asioista yritykselle, joka tavoittelee menestystä ja innovaatioita. Yksi niistä on tarkoituksenmukainen monimuotoisuuden tavoittelu.

– Monimuotoisuus ei synny itsestään. Olen ollut tilanteessa, jossa minulla oli tiimi, jonka jäsenet olivat kaikki eritaustaisia naisia. Tajusin, että minulta puuttuu tiimistä mies. Sen mukana puuttuu näkökulma, ääni, verkostot ja kokemus. Pidin tärkeänä, että seuraava rekrytoitava olisi mies, todella hyvä mies. Diversiteetti täytyy luoda tarkoituksella. Se ei synny itsestään. Tarjonta ei myöskään lopu kesken, Harris painottaa ja saa yleisön nauramaan.

Kaikkien ääni kuuluviin

Johtajilta Harris peräänkuuluttaa myös osallistamista, jotta kaikkien ääni tulee kuulluksi, eikä kukaan koe tulleensa syrjityksi.

Johtajan täytyy käyttää myös omaa ääntään ja olla rohkea.

Harris painottaa monien muiden tapaan, että epäonnistumista ei pidä pelätä. Hän muistuttaa myös, että kaikki hänen esittämänsä asiat vaativat rohkeutta.

– Johtajan täytyy puhua asioista niiden oikeilla nimillä, vaikka se olisi poliittisesti kuinka epäkorrektia tahansa. Ihmiset puhuvat heitä vaivaavista aiheista joka tapauksessa, Harris sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Yksinyrittäjä ei huomannut pankin päällekkäisiä veloituksia: "Maksoin 700 euroa vuodessa"

Yrittäjät - Pe, 11/10/2019 - 12:48

Oulussa toimivan Nortastic Oy:n yksinyrittäjä Teija Ruokamo on joutunut koville yrityksensä nykyisen pankin kanssa.

– Kun perustin yrityksen, marssin ensimmäisenä Nordean konttoriin. Siellä sanottiin, että he eivät voi palvella konttorista käsin vaan minun pitää soittaa palvelunumeroon. Soitin ja pankki perusti yritykselleni tilin.

Noin vuosi sitten konsultointipalveluita tarjoava Ruokamo otti käyttöön sähköisen laskutusjärjestelmän ja täytti valtuutuslomakkeen, joka antaa laskutuspalvelun ylläpitäjälle luvan maksuaineistojen siirtämiseen palvelusta pankille ja tiliotteiden noutamiseen pankista laskutuspalveluun.

Varsinainen yllätys tuli siinä vaiheessa, kun Ruokamo eräänä päivänä perehtyi tarkemmin yritystilin veloituksiin.

– Yritystä oli laskutettu pankkipalveluista 60-70 eurolla kuukaudessa. Aloin ihmetellä, että se kuulostaa kyllä liian suurelta summalta.

Ruokamo huomasi tiliotteessa veloituksia, joista hän ei tiennyt, mitä ne tarkoittivat.

– Yritin heti kyseisenä päivänä eli sunnuntaina soittaa Nordean asiakaspalveluun Business Centeriin, mutta asiakaspalvelija ei pystynyt auttamaan. Sen jälkeen yritin vuorokauden ajan saada vastausta Nordean mobiilipankin Omapostin, verkkopankin ja Twitterin kautta, turhaan.

Tiliotteita kahdesti päivässä – pyytämättä

Seuraavana päivänä pankista soitettiin. Ruokamo ja pankin asiakaspalvelija kävivät yhdessä läpi epäselvät rivit tiliotteella.

– Selvisi, että minulta oli laskutettu Nordean verkkolaskupalvelusta samaan aikaan, kun maksan sähköisestä laskutuspalvelusta. Eli kaksi päällekkäistä palvelua. Nordean palvelun hinta oli noin 8 euroa kuukaudessa.

Lisäksi pankki oli laskuttanut Ruokamon yritystä päivittäisistä konekielisistä tiliotteista. Ne laskutettiin kerran kuukaudessa yhdessä erässä.

– Konekielisiä tiliotteita oli tullut kaksi kertaa päivässä. Yhden otteen kappalehinta oli 80 senttiä. Niistä tuli yhteensä 38 euroa kuukaudessa.

– Jos en olisi mennyt katsomaan pankin tilejä rivi riviltä, en olisi hoksannut mitä sieltä lähtee, Ruokamo toteaa.

Huomioiden jälkeen Ruokamo muutti välittömästi pankin kanssa tehtyä palvelusopimusta niin, että tiliote tulee verkkolaskupalveluun vain kerran kuukaudessa. Myös pankin oma laskutuspalvelu lopetettiin.

– Nyt tiliotteen hinta on minulle 1,60 euroa kuukaudessa. En tarvitse sitä useammin, koska tilinpäätös tehdään sen verran harvoin. Eikä minun muutenkaan tarvitse seurata tiliotteita päivittäin ja tilitiedot näen verkkopankista.

Pankki vetosi lainattomuuteen

Ruokamo uteli Nordealta henkilökohtaista pankkineuvojaa. Sellaista ei kuitenkaan ollut saatavilla.

– Pankin mukaan en saa sellaista, koska yritykselläni ei ole lainoja pankissa. Olen siinä mielessä onnellisessa tilanteessa, että yritykseni toimii puhtaasti tulorahoituksella eikä minulla ole tarvetta rahoitukselle.

Kokemuksensa perusteella Ruokamo aikoo ensi kädessä kilpailuttaa pankit.

– Yritykselleni aiheutui maksuja 700 euron edestä vuodessa. Se on iso summa yksinyrittäjälle. En ole todellakaan tyytyväinen Nordean asiakaspalvelun toimintaan. En voi kuitenkaan syyttää pankkia laskutuksista. Ongelma on, että pankki voi tunkea minulle vaikka mitä, jos en osaa kieltäytyä palveluista. Yrittäjän pitää huomata nämä asiat itse. Se ei poista sitä tosiasiaa, että tällainen asiakaspalvelu on huonoa ja epäeettistä.

Tarinan opetus on Ruokamon mukaan se, että yrittäjän on hyvä tarkistaa pankin tiliote erittäin huolellisesti.

– Jos asia ei kerran ole selkeä pankin henkilökunnalle, miten se voisi olla selkeä yrittäjälle, hän kysyy.

"Kaikki pitänyt opetella kantapään kautta"

Nyt 2,5 vuoden ajan yrittäjänä toiminut Ruokamo myöntää, että moni asia yrittäjyydessä on tullut hänelle yllätyksenä.

– Minulla ei ole mitään aikaisempaa taustaa yrittäjyydestä. Tämä pankkiasia on vain yksi monien yllätysten joukossa. En ole ymmärtänyt hakea yrityspalveluita, kaikki on pitänyt opetella kantapään kautta.

Muutama viikko sitten Ruokamo liittyi Suomen Yrittäjien jäseneksi.

– Olen lähtemässä uuteen yritykseen mukaan ja siihen prosessiin olen saanut apua Yrittäjiltä. Harmittaa, etten lähtenyt jäseneksi mukaan aikaisemmin, jo yrittäjyyden alussa.

Kuva: Teija Ruokamon albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Yritykset