Yritykset

Ulkomaalaisen työntekijän palkkaamisprosessi on “kiusaamista ja pelleilyä” viranomaisilta – Koko kansantalous kärsii

Yrittäjät - Pe, 18/09/2020 - 13:34

Oululaisella koulutus- ja ohjelmistoalan yrittäjällä Mikko Perälällä paloi hermot syyskuun puolivälissä, kun hän sai yhteydenoton maahanmuuttoviranomaisilta, eli Migriltä. Perälä on palkannut nigaraqualaisen työntekijän, joka on tullut Suomeen alun perin poliittisena pakolaisena. Oleskelulupahakemus jätettiin viranomaisille juhannuksen tienoilla, mutta syyskuussa Migri otti yhteyttä ja totesi, että osa hakemuksen liitteistä pitäisi toimittaa uudelleen, koska ne olivat neljän kuukauden aikana ehtineet vanhenemaan.

– Minulla meni kuppi nurin, kun olin kerran jo paperit toimittanut. Viranomaisten toiminta on pelkkää kiusaamista, Perälä sanoo.

Perälä kirjoitti LinkedIniin avoimen kirjeen Migrin työntekijöiden oleskeluluvat -tulosalueen johtaja Tuuli Huhtilaiselle. Päivityksessään Perälä kysyy, ymmärtääkö Migri, millaista vahinkoa se aiheuttaa yhteiskunnalle nykyisellä toiminnallaan. Hän kehottaa ottamaan mallia Business Finlandista, joka koronakriisissä keväällä teki urakkatöitä hakemusvuoren käsittelemiseksi. Kyse on asenteesta.

– Me yrittäjät koitamme pitää tämän maan pyöriä pyörimässä, ja me tarvitsemme siihen tulevaisuudessa satojatuhansia ihmisiä EU:sta ja EU:n ulkopuolelta. Me emme tarvitse nykyisenkaltaisa maahanmuutto-organisaatiota heittämään keppiä pinnojen väliin. Teidän on aika ryhdistäytyä auttamaan Suomea. Tällä hetkellä olette pelkkä jarru ja ankkuri pohjassa, Perälä kirjoittaa.

Paperisotaa ja kiusaamista

Ulkomaisen työntekijän palkkaaminen voi olla todella hankalaa ja pitkä prosessi.

Työnantajan täytyy toimittaa Migriin puolenkymmentä lakisääteistä todistusta, kuten tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksuista, avata paikka MOL.fi pariksi viikoksi ja toimittaa useampi hakulomake.

Työntekijän täytyy toimittaa nivaska papereita, ja jos työntekijä on naimisissa tai tällä on lapsia, avioliittotodistus ja syntymätodistukset täytyy käännättää virallisella kääntäjällä, mikä on vaivalloista ja kallista.

Lisäksi työntekijän täytyy käydä esittäytymässä viranomaisille.

– Siinäkin on ongelma, kun aikoja ei saa. Työntekijäni olisi saanut Oulussa ajan marraskuulle, joten hän joutui ajamaan Rovaniemelle, jotta voisi näyttää naamaansa kaksi minuuttia. Tämänkin voisi varmasti tehdä digitaalisesti, Perälä toteaa.

Lisäksi Perälä moittii tylyä, ylimielistä, huonoa ja kasvotonta asiakaspalvelua, jossa viestit tulevat ilman yhteystietoja. Tuuli Huhtilaisenkin nimen Perälä löysi Ylen jutusta.

– Tulee tunne, että me olemme tekemässä jotain väärää. Yrittäjä haluaa vain tehdä liiketoimintaa ja viedä maata eteenpäin. Minun liiketoimintani kärsii, jos tämän tekijän työpanos ei ole käytössä, Perälä sanoo.

Tilanne ei palvele ketään, edes äärioikeistoa

Perälä ei ole harmituksensa kanssa yksin. Startup-yrittäjien yhteisö on puhunut työntekijöiden ja osaamisen palkkaamisen helpottamisesta vuosia, mutta ongelma koskee muitakin toimialoja. Kasvukeskusten ulkopuolella on useita suorittavan työn työpaikkoja, joihin ei löydy tekijöitä, mikä hidastaa yritysten kasvua ja investointimahdollisuuksia.

– Tämä tilanne on Persujen eli äärioikeiston ansiota, ja se pelkoon ja vihaan perustuva asenne tuntuu periytyneen virkamieskoneistoon. En ymmärrä, miksi ammumme itseämme jalkaan. Tilanne aiheuttaa massiivisia ongelmia kansantaloudelle. Esteet pitäisi poistaa ja saada prosessi sujuvammaksi. Nykytilanne ei auta ketään, ei edes äärioikeiston kannattajia, Perälä sanoo.

Vastaavissa tilanteissa myös muut työnhakijat kärsivät. Perälä on löytänyt osaajan, jonka työpanost haluaa hyödyntää ja johon luottaa. Avoimen paikan ilmoittaminen MOL.fi-palvelussa huijaa muita hakijoita hakemaan paikkaa, jota ei oikeasti ole olemassa.

– Työpaikan ilmoittaminen Mollissa on aivan pelleilyä.

Perälä kokee, että yrittäjien turhautuminen ja avautuminen ei kuitenkaan vie asiaa parempaan suuntaan. Virkamiesten ja poliitikoiden täytyisi tarttua asiaan, muuttaa lainsäädäntöä ja kantaa vastuuta kansantaloudesta sekä yritysten kasvuedellytyksistä.

– Muutoksen pitäisi lähteä sisältäpäin. Olen toiminut yrittäjänä vuodesta 2004, ja työllistänyt eri yhteyksissä toista tuhatta ihmistä, ja heistä useat ovat ulkomaalaisia. Työllistän heitä jatkossakin.

Perälä on toimittanut Migrille pyydetyt liitteet uudelleen, ja toivoo, että prosessi menisi tällä kertaa maaliin.

 

Yrittäjämediat tavoitteli Tuuli Huuhtilaista puhelimitse Migrin asiakaspalvelun kautta, mutta ei toistaiseksi ole saanut häneltä kommenttia aiheeseen. 

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) Yrittajat.fi

188 yritystä nousi AAA-luokkaan - Katso lista!

Yrittäjät - Pe, 18/09/2020 - 10:09

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 188 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus(at)yrittajat.fi

 

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto Liiketulos
Alajärvi Tilitoimisto Salo Oy 4.8.2003 706000 147000
Borgå Oy Suomen EDM Ab 1.7.1981 1663000 95000
Esbo Candor Oy 1.12.1983 3491000 60000
Espoo Triumph International Oy 1.1.1925 12890000 330000
Espoo Ilmacon Oy 1.3.1986 712000 92000
Espoo Overtime Oy 1.8.1990 128000 83000
Espoo Jetico Inc. Oy 1.5.1995 1449000 269000
Espoo Värikeskus Espoo Oy 2.1.2007 1490000 426000
Espoo Design House Scandinavia DHS Oy 17.9.2007 125000 37000
Espoo Valtakari Consulting & Technology Services Oy 15.3.2010 40000 12000
Espoo Ideas on Board Oy 19.6.2014 553000 193000
Forssa MiSoft Oy 20.4.2005 904000 362000
Haapajärvi Leketrans Oy 1.6.1994 1612000 205000
Harjavalta Länsi-Suomen Voima Oy 1.4.1948 3467000 281000
Hattula Local Crew Oy 1.4.2002 2005000 478000
Helsingfors Oy K. Juslin Ab 1.8.1978   47000
Helsingfors Nokas CMS Oy 1.1.2008 15749000 2482000
Helsinki Hovila Oy 1.7.1973 1798000 12000
Helsinki Rakennustieto oy 1.7.1974 7629000 114000
Helsinki Mediwell Oy 1.7.1977 571000 108000
Helsinki Uudenmaan Asfaltti Oy 1.1.1979 2054000 1000
Helsinki Suomen Lomakoti Oy 1.10.1992 1533000 177000
Helsinki Oy Knowledge Connection Ab 1.11.1992 19000 36000
Helsinki Aton Oy 1.1.1993 2149000 95000
Helsinki Putrake Oy 1.1.1993 1632000 454000
Helsinki Asianajotoimisto Hedman Partners Oy 1.12.1994 1416000 85000
Helsinki Finnkone Oy 1.2.1995 3224000 33000
Helsinki Jukka Luostarinen Holding Oy 1.12.1999 351000 21000
Helsinki Aquilex Investor Oy 1.12.1999 336000 37000
Helsinki Medi-Eira Oy 1.11.1999 720000 245000
Helsinki TBWA\Helsinki Oy 1.10.2005 17720000 2869000
Helsinki Habitor Oy 1.12.2005 80000 45000
Helsinki Ramirent Finland Oy 10.11.2006 213889000 26428000
Helsinki Nordic Hair'n Beauty Oy 21.2.2007 5495000 179000
Helsinki Viisaat Hampaat Oy 1.1.2008   0
Helsinki Aava Consulting Oy 17.2.2010 231000 145000
Helsinki Baldo Oy 15.9.2010 86000 533000
Helsinki Merk & Merk Oy 1.1.2012 762000 351000
Helsinki Tapiola Paikoitus Oy 21.10.2011 1115000 110000
Helsinki Owal Group Oy 20.12.2012 1669000 474000
Helsinki Mellakka Helsinki Oy 24.1.2013 1529000 160000
Helsinki Järvenpään Auto-Arita Oy 3.12.2001 21579000 405000
Helsinki Somic Oy 1.8.2002 4240606 230058
Helsinki Aalto Dental Services Oy 1.9.2003 711000 61000
Helsinki Eagle Capital Management Oy 1.4.2012 128000 18000
Helsinki EL-Systems Finland Oy 1.6.2004 1736000 148000
Helsinki Normars Oy 31.3.2004 303000 125000
Helsinki Elokuvakirjasto Oy 1.1.2014 1173000 156000
Helsinki Hempuli Oy 5.1.2015 4440000 2113000
Helsinki KORPI INVESTMENT OY 26.9.2016 90000 101000
Helsinki MAKI Ventures Oy 19.5.2017 1900000 894000
Helsinki NSF III Fin 3 Ky   766000 536000
Helsinki Valli Capital Oy 1.2.2019 10000 143000
Hollola Rakennusliike P. Auvinen Oy 15.4.1997 1225000 149000
Hollola Ilpaco Oy 21.1.1999 1089000 77000
Huittinen Paanar Oy 1.3.1995   58000
Huittinen Huittisten Siirtokuljetus Oy 1.5.2004 1106000 138000
Hyvinkää Johacon Oy 1.6.1994 933000 49000
Hämeenkyrö Hämeenkyrön Sähköpalvelu Oy 1.5.1989   371000
Ii Matleena Oy 1.8.1993 348000 179000
Iisalmi Mestarifarmi Oy 1.2.1991 11715000 368000
Iisalmi Maanrakennus Hujanen Oy 1.8.2005 7000 36000
Iisalmi Mainostoimisto TKD Oy 19.8.2008 979000 222000
Imatra MJ Oinonen Oy 1.8.1986 160000 112000
Joensuu Maansiirto- ja Soraliike M. Levy Oy 1.6.1990 4179000 265000
Joensuu R. P. Ihatsu Oy 1.1.1991 12000 2000
Juva Rakennusliike Matti Nykänen Oy 1.1.1988 1923000 139000
Jyväskylä Consino Oy 1.1.1986 8000 67000
Jyväskylä Kirritilat Oy 1.1.2006 17000 18000
Jyväskylä MEOM Oy 10.10.2012 1811000 211000
Jyväskylä Doseco Oy 1.10.2001 1200000 380000
Jyväskylä Arctic Growth Oy 20.4.2015 1288000 2900000
Järvenpää Autopalvelu Tervashonka Oy 1.11.1990 942000 40000
Kajaani Jetmasters Oy 11.3.1997   162000
Kangasala Kuopion Liiketilat Oy 28.10.2009   156000
Kankaanpää LVI-Halli S. Peltomäki Oy 1.2.1975 3726000 336000
Karkkila Arobas Oy 1.1.1989 53000 68000
Kauhava Koneurakointi Arto Mattila Oy 1.1.2003 984016 352429
Kauniainen Lush Finland Oy 1.1.2008 2595000 17000
Keitele Järveläisen maansiirto Oy 30.7.2006 3829704 237514
Kemi Lappituote E. Himanen Oy 1.10.1996 1600000 191000
Kerava HS Asuntopalvelut Oy 1.8.1995 926000 178000
Kerava Rasilaisen Hapankaali Oy 1.10.1997 2542000 221000
Kerava HAMMASLABORATORIO VIPHAMMAS OY 1.1.2017 1143000 248000
Kimitoön Ab Témpus R&H Oy 1.1.1990 113000 16000
Kirkkonummi KP-Tekno Oy 1.5.1992 1211000 15000
Kittilä Konevuokraus Timpuri Oy 9.8.1999 1233000 135000
Kokkola Järkkälä Oy 1.7.1993 809000 71000
Kristinestad Electrocon Kristinestad Oy Ab 1.1.1996 2732000 329000
Kurikka Alitum Oy 15.2.2002 586000 124000
Kurikka Kaimari Oy 1.11.2019 706000 648000
Kuusamo Tunturirakennus Oy 1.5.2004 6987000 442000
Lahti Tenstar Oy 1.2.1993 1874000 41000
Lahti Total Sec Oy 1.1.1994 3015000 113000
Lahti Vesihaka Oy 25.7.2006 7761411 832658
Lahti Päijät-Hämeen Hoitokodit Oy 14.3.2008 2574000 145000
Lahti Adako Oy 1.11.2003 952000 41000
Laitila Coreplast Laitila Oy 1.9.2004 15050000 919000
Lappeenranta ETD Finland Oy 10.10.2003 1913000 206000
Lempäälä Huukki Oy 5.1.2006 2507000 327000
Liminka Limingan Kehitys Oy 1.1.1992 34000 2000
Lohja Lohjan Sähkö ja Automaatio Oy 1.10.2009 4436000 627000
Loimaa Aristo Oy 24.6.2003 2866000 517000
Loppi Läyliäisten Sähkö Oy 1.11.2003 1256000 175000
Mikkeli OP Koti Suur-Savo Oy LKV 1.1.1978 2042000 123000
Mikkeli Mikkelin Rakennus ja Elementti Oy 1.5.1994 85000 93000
Naantali Kiinteistö Oy Paanukallio 1.6.1996   116000
Nokia Terveyskero Oy 28.11.2009 530000 107000
Närpes Botnia Grönsaker Ab - Botnia Vihannes Oy 1.8.1974 14587000 381000
Oulu Suomen Kodinkonetukku Oy 1.9.1993 5592000 37000
Oulu RS-INSTALL OY 1.10.2004 1303000 277000
Oulu HR-Kaasinen Oy 17.11.2009 981000 133000
Oulu MAJS-Sijoitus Oy 27.5.2013 266000 90000
Oulu BitFactor Oy 2.12.2013 18434000 1930000
Oulu Suunta Meklarit Oy 22.12.2015 881000 206000
Pargas Plåtslageri T Lindström Ab 1.1.1983 1979000 96000
Parkano Puuoskari Oy 1.8.1989 100000 661000
Perho Jetta-Talo Oy 1.3.1981 22331000 573000
Pirkkala Harmaavalta Oy 1.1.1987 247000 201000
Porvoo TL-Test Oy 1.2.1995 787000 292000
Porvoo Tiekari Oy 1.2.1995 873000 210000
Raasepori Oy Fincirk Ab 1.4.2002 4561000 677000
Raisio Asuntokauppa Ari Leinonen Oy 3.1.2011 675000 217000
Ranua Juhotec Oy 15.5.2012 529000 126000
Riihimäki Autokorjaamo Pihkamäki Oy 1.1.1980 465000 804000
Riihimäki Jotteräs Oy 1.5.2010 655000 123000
Riihimäki Fidamir Oy 13.2.2012 29000 904000
Riihimäki Oy LJ-Logistics Ltd. 1.5.2003 549000 17000
Rovaniemi Advertising KIOSKI Oy 9.3.2005   157000
Rovaniemi Luxury Action Oy 30.3.2009 3975000 1055000
Rovaniemi Polarica Marjahankinta Oy 1.5.2017 9121000 729000
Ruokolahti Reike Oy 1.4.1987   424000
Salo Salon Mattopesupojat Oy 1.10.1985 763000 170000
Salo Wiurila Golf Oy 1.7.1993 580000 32000
Sastamala Lojer Oy 2.10.2013 26470000 1457000
Savonlinna Herttuala Oy 1.6.1990 1222000 276000
Savonlinna SoftMec Oy 18.1.2009 1518000 374000
Seinäjoki Kari Kuokka Oy 1.3.2006 8595000 277000
Seinäjoki PropCon Oy 1.1.2007 150000 12000
Sipoo Acipiter Consulting Oy 6.3.2012 1202000 1180000
Sipoo Suomi-Tikas Oy 1.4.2017 1578000 862000
Siuntio Lifemed Group Oy 1.1.2013 487000 196000
Somero Hydro-osa Finland Oy 11.4.2013 858000 144000
Sonkajärvi Parviainen Invest Oy 2.8.2005 999000 154000
Sotkamo Jepakka-Kiinteistöt Oy 28.1.2005 110000 91000
Säkylä Säkylän HM-Kone Oy 3.4.2002 888000 124000
Taipalsaari H. Ripatti Oy 1.4.1999 292000 256000
Tampere Pirkan Rakentajapalvelu Oy 1.5.1980 8038000 1099000
Tampere Merx-Kiinteistöt Oy 1.1.1990 88000 55000
Tampere Kiinteistö Oy Tietokartano 1.1.2008 111000 12000
Tampere Maut Coussicca Oy 1.4.1992 1041000 179000
Tampere Konsultointi Juha Vikman Oy 1.12.1994 200000 113000
Tampere Jonelec Oy 1.8.1995 1301000 107000
Tampere Planscape Technologies Oy 1.5.1999 24000 5000
Tampere Ilves-Hockey Oy 1.6.2000 7101000 210000
Tampere Puhdistamo - Real Foods Oy 24.11.2010 10735000 1293000
Tampere Parmaco Oy 27.2.2012 77781000 8520000
Tampere Nurmikoti Oy 4.12.2015 1950000 132000
Tampere Xiaomi Finland Oy 4.6.2019 1474000 133000
Tervola NewPaakkola Oy 1.6.2004 7233000 258000
Turku Oy Tillander Ab 1.1.1960 1348990 255836
Turku Eskomatic Oy 1.1.1982 9060000 755000
Turku Joepop Oy 1.1.2008 879000 674000
Turku Viherpesu Oy 1.4.1996 1043000 60000
Turku Turun Kasitek Oy 2.7.1997 846000 68000
Turku Luoma Invest Oy 9.2.2005   39000
Turku N Rent Oy 24.1.2013 1986000 272000
Turku Schüco Finland Oy 8.9.2014 1106000 142000
Tuusula Maantec Oy 1.3.1995 4698000 378000
Ulvila Kokotek Oy 1.2.1989 1095000 14000
Vaasa Oy Vaasan Hautaustoimisto - Vasa Begravningsbyrå Ab 1.1.1983 732000 204000
Vaasa Lakiasiaintoimisto Juridisk byrå Oy Mika Paloheimo Ab 1.8.1995 549000 365000
Vaasa Robec Oy Ab 15.5.2006 2000 70000
Vaasa CNC-Tekniikka Oy 1.5.2013 7430000 882000
Vaasa Oy Destec Ltd 15.5.2003 101000 41000
Vantaa LEDVANCE Oy 1.8.1988 25227000 898000
Vantaa Suomen Addon Oy 1.9.1990 1893000 37000
Vantaa Ideafix Oy 1.3.1991 2484000 1151000
Vantaa Ame Huolto Oy 1.5.1993 499000 172000
Vantaa KVJ Investo Oy 1.1.2001 5210000 1708000
Vantaa KPA Rakentajat Oy 9.1.2007 4049000 473000
Vantaa Fidelix Oy 14.6.2002 27838000 4446000
Varkaus SUKELLUSPALVELU STELLA MARIA 1.3.2006 1612249 211827
Viitasaari Oy WILMA-VAUNUT Ltd 1.1.2014 831000 255000
Vimpeli PL-Filter Oy 22.8.2011 1849000 289000
Ylitornio Työkone Koivisto Oy 17.1.2005 1808000 141000
Ylivieska Finntensid Oy 17.8.2005 6832000 93000
Ylivieska Ylivieskan Hammaslääkärit Oy 1.1.2010 949000 177000
         

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät Jyväskylään 2021 – "Mennään yhdessä eteenpäin ja lyödään lisää löylyä bisnekseen!"

Yrittäjät - To, 17/09/2020 - 17:30

Suomen Yrittäjien Valtakunnalliset yrittäjäpäivät oli tarkoitus pitää Jyväskylässä lokakuussa 2020 perinteisesti monipäiväisenä messutapahtumana. Koronan vuoksi tilaisuus päätettiin kuitenkin supistaa pidettäväksi vain liittokokousmuodossa. Tapahtuma saadaan kuitenkin kokonaisuutena Keski-Suomeen 2021 syyskuussa. Lipunmyynti avautuu vuodenvaihteessa.

– Olemme todella mielissämme päätöksestä. Hienoa, että kaikki se työ mitä alueella on nähty yrittäjäpäivien eteen ei valu hukkaan, vaan pääsemme nostamaan Keski-Suomea esiin yhdessä kumppaneiden ja yrittäjiemme kanssa. Myös lipun ostaneet ovat sitoutuneet tapahtumaan hyvin, peruuntumisia on tullut hyvin vähän. Tänä vuonna ostetut liput käyvät sellaisenaan ensi vuoteen, kommentoi Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski.

Tuleville yrittäjäpäiville lähdetään samalla Lisää löylyä! -teemalla kuin oli tarkoitus 2020 lokakuussakin. Yrittäjäpäivillä on perinteisesti alueen omista vahvuuksista kumpuava teema ja Jyväskylän tapahtumaa varten Keski-Suomen Yrittäjät järjesti avoimen haun keväällä 2019. Tahtona oli löytää teema, joka kumpuaa keskisuomalaisen yrittäjyyden vahvuuksista, ominaispiirteistä ja ilmentää yrittäjien eteenpäinmenoa omista lähtökohdista käsin.

– Teema ei voisi paremmin sopia tulevaan vuoteen. Mennään yhdessä eteenpäin ja lyödään lisää löylyä bisnekseen!

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät on Suomen Yrittäjien vuoden päätapahtuma. Vuoden 2021 Yrittäjäpäivien yhteydessä jaetaan valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot. Tilaisuus kerää yhteen vuosittain jopa 2000 yrittäjää ympäri Suomen.

Tämän vuoden tapahtumaan ostamasi lippu käy myös ensi vuoden Yrittäjäpäiville. Hotellihuoneiden hinta palautetaan kaikille asiakkaille automaattisesti ilman peruutuskuluja. Otathan yhteyttä asiakaspalvelu@liveto.io'); // --> //--> ja kerrot nimesi, tilausnumerosi sekä tilinumerosi, johon palautus tehdään.

Mikäli haluat myös osallistumislipun palautuksen, lipun hinta palautetaan sinulle ilman peruutuskuluja. Teemme palautukset lokakuun puoleen väliin mennessä.

Finnairin päätös lakkauttaa lennot viidelle maakuntakentälle iskee alueiden yrityksiin – "Alkaako alue hitaasti näivettyä?"

Yrittäjät - To, 17/09/2020 - 16:38

Matkailuelinkeinon harjoittajat ja paljon työkseen matkailevat saivat lisää kylmää vettä niskaansa, kun Finnair ilmoitti lopettavansa lennot viidelle maakuntakentälle. Jyväskylän, Kokkolan, Kemin, Kajaanin ja Joensuun lentokentille suuntautuva Finnairin liikenne päättyy talvikauden jälkeen, eli 27. maaliskuuta.

Finnairin kotimaan lennot on suunniteltu matkailun ja vientiyritysten tarpeisiin. Koronapandemia ja sen tuomat matkustusrajoitukset ovat vaatineet sopeuttamistoimia, ja Finnair karsi lennot näihin kaupunkeihin jo huhtikuussa. Reittien kannattavuus on ollut haasteellista jo aiemmin.

– Jos lennot eivät jatku, se on raskas, jopa kohtalokas, isku maakuntien elinvoimalle, yrittäjyydelle ja matkailulle, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Takapakkia kasvusuunnitelmille

Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Merja Blomberg kertoo, että alueen matkailun kasvusuunnitelmat ottavat raskaasti takapakkia, jos lentoja Joensuuhun ei tule.

– Olemme kehittäneet Lakeland -matkailukonseptia. Tavoitteena on, että alueella olisi miljoona matkailuyöpymistä vuoteen 2030 mennessä. Yöpymisiä oli viime vuonna 550, joista 18 prosenttia oli kansainvälisiä vieraita. Tämä alue olisi uusi mahdollisuus matkailun saralla, jos Lappi on jo nähty, Blomberg sanoo.

Matkailu ei kuitenkaan ole ainoa kärsivä toimiala. Pohjois-Karjalassa on metsäalan keskittymää sekä metallialan suuria toimijoita, kuten Abloy ja John Deere alihankintaketjuineen. Lisäksi Joensuussa on korkeakouluopiskelijoita, ja Blombergin tietojen mukaan väkilukuun suhteutettuna eniten opiskelijoita Suomen kaupungeista.

– Liikematkailu ulkomaille vaikeutuu, samoin yrittäminen matkailualalla sekä opettajien ja luennoitsijoiden vierailu Joensuussa, jos yhteydet heikkenevät. Täällä on myös maan korkeimpia työttömyyslukuja, eli tämä päätös ei sitä tilannetta ainakaan paranna. Pelkäämme, että alue alkaa hitaasti näivettyä, Blomberg sanoo.

Myös kotimaan matkailu hankaloituu työmatkailijoille. Joensuusta seuraavaksi lähin lentoasema on Kuopiossa, minne on puolentoista tunnin ajomatka. Junalla Helsinkiin kestää 4,5 tuntia.

– Kynnys lähteä nousee, mutta ei videopuheluilla voi kaikkea hoitaa, Blomberg sanoo.

Miksi jo nyt pitää päättää, ettei vuoden 2021 jälkeen lennetä?

Liikenne- ja viestintäministeriö on luvannut apua, jotta lentoja voitaisiin jatkaa vuoden 2021 loppuun. Tavoitteena on kehittää sillä välin pidemmän aikavälin ratkaisuja.

Horisontti on kuitenkin lyhyt. Pentikäisen mukaan on selvää, että epävarmuus lentojen jatkumisesta leikkaa investointeja ja siirtää toimintoja paikkakunnille, mistä on paremmat yhteydet.

Suomen Yrittäjät pitää hyvänä, että edes joitain lentoja palautetaan talvikaudelle.

– On erikoista, että Finnair jo etukäteen ilmoittaa, ettei se enää tulevina vuosina palvele näitä maakuntia. Ymmärrämme Finnairin tukalan tilanteen, mutta ymmärrys on vähissä sille, että jo nyt pitää ilmoittaa, ettei 2021 jälkeen lennetä, Pentikäinen sanoo.

Yrittäjät peräänkuuluttaa pitkäjänteisempiä toimia hallitukselta, ja niitä tulisi rakentaa yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.

– Yrityksille pitää olla vuosien näkymä. Päätöksiä tarvitaan nopeasti. On turha puhua maakuntien elinvoimasta, jos kansainvälisen kaupan ja matkailun kannalta keskeinen lentoyhteys katoaa kokonaan, hän toteaa.

Blomberg on iloinen, että lennot käynnistetään edes talvikaudeksi ja on toiveikas jatkon suhteen. Joensuun kentällä kävi viime vuonna 126 613 matkailijaa ja keskimäärin 328 matkailijaa päivässä.

– Kaikki matkailijat eivät tulleet Finnairin koneille viime vuonna. Finnairin vetäytyminen mahdollistaa uudet markkinat, mutta nyt pitäisi löytyä uusia liikennöitsijöitä, Blomberg sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Matkanjärjestäjät aikovat perua varaukset jos karanteeni toteutuu "Pohjoisen matkailua ei saa päästää tuhoutumaan"

Yrittäjät - To, 17/09/2020 - 15:45

– Jos ehdot ovat näin tiukat, tänne ei tule juuri kukaan. Pitäisi riittää, että punaisestakin maasta pääsee Suomeen yhdellä testillä, Suomen Yrittäjien (SY) toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa.

– Kysymys on tuhansista työpaikoista ja sadoista yrityksistä. Emme voi antaa pohjoisen matkailun tuhoutua liian tiukkojen kansallisten rajoitusten vuoksi, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.

– Pohjoisessa on kehitetty yhdessä terveysviranomaisten kanssa malli, joka on harkinnassa täysin sivuutettu, Pentikäinen muistuttaa.

Suomen Yrittäjien ja EK:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriön tulkinta, jonka mukaan yli kolmeksi vuorokaudeksi maahan tuleva henkilö määrättäisiin karanteeniin, koska hän tulee riskimaasta ja huolimatta negatiivisesta testituloksesta, ei jätä mahdollisuutta matkustuskäytävän rakentamiselle.

– Tämä on kohtuuton ehto eikä siihen ole perusteita. Hallituksella on suuri vastuu, Häkämies sanoo.

SY ja EK toteavat, että Aalto-yliopistossa tehtyjen mallinnusten mukaan punaisesta maasta tulevat testatut matkustajat tuovat vähemmän Covid-19 tartuttavia matkustajia Suomeen kuin vihreistä maista tulevat matkustajat ilman testausta.

EK:n ja SY:n mielestä Suomen pitäisi noudattaa EU:n suosituksia matkailurajoituksissa.

Alle kolmen vuorokauden matkoissakin ongelmia

Lapin Yrittäjät, Lapin liitto ja kauppakamari sekä keskeiset Lapin matkailualan toimijat julkaisivat keskiviikkona kannanoton, jossa vaaditaan yli kolmen vuorokauden matkan karanteenista ja toisesta testistä luopumista.

– Nyt esitetyt toimenpiteet eivät helpota matkailun tilannetta, vaan luovat käytännössä kokonaan uudet ongelmat ja näin pysäyttävät suuren osan ulkomailta Suomeen tulevasta vapaa-ajan matkailusta, lappilaiset toteavat kannanotossaan.

He huomauttavat, että myös alle kolmen vuorokauden matkoissa voi tulla ongelmia, jos 72 tunnin aikarajaa tulkitaan liian tiukasti. Kolmen vuorokauden matkoillakin maassaoloaika on tyypillisesti 68–80 tuntia riippuen tulo- ja lähtölennon aikatauluista.

– Epävarmuus lentoaikataulujen muutoksista ja sen synnyttämästä karanteeniuhasta matkustajille estää tällä hetkellä myös kolmen vuorokauden matkojen markkinoinnin. Kolmen vuorokauden tulkintaan tulisi saada joustomahdollisuus, Lapin matkailualan toimijat painottavat.

Kuka ostaa matkaa ollakseen karanteenissa?

Lappilaiset matkailutoimijoiden mukaan on epärealistista odottaa, että kukaan ostaisi matkaa, jossa oltaisiin karanteenissa, vaikka negatiivinen testitulos on jo kertaalleen otettu.

Lappilaiset matkailutoimijat huomauttavat myös, että toiseen testiin liittyy huomattavia epäselvyyksiä myös käytännön toteuttamisen, testipaikkojen, testiin kuljettamisten ja resurssien osalta ja siihen toteutuuko tässä yhteydessä terveysturvallinen matkustaminen?

Lisäksi asiakkaille on epäselvää, mitä tapahtuu, jos asiakas saapuu Lappiin reittilennolla Helsinki-Vantaan kautta. Astuuko karanteeni voimaan jo Helsinki-Vantaalla ja luetaanko siellä jatkolentoa odotettaessa vietetty aika 72 tunnin piiriin?

– Tämä malli tekee käytännössä pidemmän viipymän mahdottomaksi ja estää matkailun elpymisen, lappilaiset toteavat.

Karanteeni vain viranomaisen päätöksellä

Toisesta testistä ja karanteenista tulisi Lapin matkailualan toimijoiden mukaan luopua, ellei paikallinen tartuntatautiviranomainen määrää toisin riskiarvioon perustuen.

Jos toinen testi on kuitenkin paikallisen tartuntatautiviranomaisen riskiarvioinnin perusteella välttämätöntä, tulisi se voida järjestää tarvittaessa myös heti maahan saapumisen yhteydessä ja joustavasti myös esim. pikatesteillä.

Esitetty aikaraja palvelee lappilaisten mukaan lähinnä työmatkaliikennettä. Kun tyypillisesti kansainvälisten matkailijoiden matkan viipymä talvella on n. 3–5 vuorokautta, aikaraja on ongelmallinen paitsi matkojen toteutumisen myös jo tehtyjen ennakkovarausten näkökulmasta. Rajoitukset vaikuttavat niin reitti- kuin charterliikenteeseenkin.

Uhkana kaikkien ennakkovarausten peruuntuminen

– Tähän mennessä lähes kaikki haastatellut matkanjärjestäjät ovat ilmoittaneet peruvansa nyt myynnissä olevat tuotantonsa mikäli karanteeni on vaatimuksena, Lapin matkailutoimijat kertovat kannanotossaan.

He painottavat, että koronatilanteen jatkuessa on löydettävä tasapaino sekä rajoitusten että matkailualan hallitun avaamisen suhteen ja sen vuoksi on tärkeää luoda mahdollisuudet terveysturvalliselle matkailulle. Matkustajan ja matkajärjestäjän näkökulmasta on olennaista, että maahantulorajoitukset ovat ennakoitavia myös pidemmällä aikavälillä.

– Nyt ilmoitetut rajoitukset uhkaavat romuttaa kansainvälisen matkailun Lappiin. Tämän myötä menetetään satoja pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja tuhansia työpaikkoja, matkailutoimiala romahtaa ja kerrannaisvaikutukset ovat alue- ja kuntatalouteen valtavat.

– Uhkana on Suomen Lapin kilpailuaseman menetys vielä pitkälle tulevaisuuteen, lappilaiset painottavat.

Matkailutoimijat esittävät pikaista neuvottelua hallituksen kanssa asian ratkaisemiseksi.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Startup-yrittäjä ei tiedä parempaa maata yrittää kuin Suomi – Kampanja muistuttaa monimuotoisuuden tärkeydestä

Yrittäjät - To, 17/09/2020 - 14:31

Vietnamilaistaustaista Jesse Trania huvittaa ajatus, jonka hän usein kuulee liittyen yrittämiseen ulkomaalaisena Suomessa. Hänelle on kerrottu, että yrittäjä ei voi saada mitään vaikuttavaa aikaan, ellei ole Miki Kuusi.

Kuusi on suomalainen startup-yrittäjä, Slushin entinen toimitusjohtaja sekä ruokakuljetuspalvelu Woltin toimitusjohtaja ja perustajaosakas.

Jesse Tran voi olla suomalaisyleisölle tuntemattomampi nimi, mutta hänkin johtaa nopeasti kasvavaa startup-yritystä Rens Originals. Yritys tekee kestäviä ja ekologisia tennareita esimerkiksi kahvista ja kierrätysmateriaaleista.

– Mielestäni on väärä ajatus, että ulkomaalainen ei voi yrittää ja menestyä Suomessa. Kielimuuri voi olla ongelma ajoittain, mutta Suomessa on niin hyvä tukijärjestelmä startup-yrityksille, että en tiedä paremmasta, Tran sanoo.

Hän on yksi esimerkkiyrittäjä myös I started this -kampanjassa, joka kerää yhteen erilaisten yrittäjien yrittäjätarinoita. Kampanjan takana on Inklusiiv-yhteisö, jonka tarkoitus on tuoda esiin työelämän ja yrittäjäkentän monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta. Tutkimustietokin osoittaa, että monimuotoinen ja erilaiset taustat ja kokemukset huomioonottava työelämä tuottaa parempia tuloksia.

Kampanjan tarinoita löytyy aihetunnisteella #Istartedthis sosiaalisen median kanavista, ja kampanjan päätapahtumaa juhlitaan 22. syyskuuta. Suomen Yrittäjät tukee kampanjaa ja tunnistaa teeman tärkeyden ja ajankohtaisuuden.

Monimuotoisuus tukee liiketoimintaa

Startup-yhteisöä pidetään dynaamisena ja innovatiivisena, mutta monimuotoisuuden eteen joutuu sekin yhteisö tekemään töitä. Pitkään startup-maailma on näkynyt ulospäin valkoihoisten nuorten miesten toimintana. Naisten osallisuutta tai monimuotoisuutta ei nähdä ennen kuin asiaan kiinnitetään huomiota.

Jos monimuotoisuutta ei aktiivisesti huomioida tai kyseenalaisteta sitä, kenen suulla tai esimerkillä asioista puhutaan, monta tärkeää ääntä ja näkökulmaa jää kuulematta. Ne, joille ei löydy samaistuttavia hahmoja, saattavat jäädä ulkopuolelle ja heidän taitonsa käyttämättä.

– Suomalainen startup-yhteisö on paljon monimuotoisempi, kuin ihmiset luulevat, Tran sanoo.

Suomessa voi kasvaa tulevaisuuden globaaleja jättejä

Jesse Tran on alun perin Vietnamista ja hän muutti Suomeen vuonna 2011. Opinnot Aalto-yliopistossa, työt startupeissa ja lopulta suomalainen vaimo ovat pitäneet miehen Suomessa, eikä muualle muutto enää houkuttele.

– Jos Suomessa on pystytty rakentamaan Nokia ja Supercell, miksi ei muitakin globaaleja yrityksiä, hän sanoo.

Suomi ei ole profiloitunut kansainvälisten muotibrändien rakentajana samoin kuin vaikka Tanska tai Ruotsi. Se ei haittaa Rens Originalsia.

– Me olemme erikoinen yritys. Missiomme tuo lisäarvoa tuotteeseen. Vertaan tätä autoihin. Ensin tuli Toyota Prius -hybridiauto, joka kiinnosti tiedostavia kuluttajia, vaikka auton muotoilu ei ollut kovin erityinen. Sitten tuli Tesla, joka oli jotain aivan uutta. Me haluamme olla tennareiden Tesla, Tran sanoo.

Yrityksen seuraavat askeleet ovat tuotannon siirtäminen Kiinasta Vietnamiin sekä liiketoiminnan kasvattaminen niin, että tulevaisuudessa tuotevalikoima voi kasvaa muihinkin tuotteisiin tennareiden lisäksi.

– Yhtiökumppanillani Son Chulla on vahva tausta tuotannossa sukunsa kautta Vietnamissa. Voimme hyödyntää sitä osaamista ja viedä sitä kestävämpään suuntaan. Muodissa kestävien valintojen kirjo on kapea, ja koko yrityksemme lähti siitä ajatuksesta, että halusimme tuoda lisää vaihtoehtoja, Tran sanoo.

Yritys työllistää nyt 14 henkilöä, mutta tarkoitus on kasvattaa määrää.

– Ainoa huono puoli Suomessa on se, että uusien kansainvälisten osaajien ja tekijöiden saaminen on pitkä prosessi lupien ja viranomaisten kanssa. Se on ainoa este, jotta Suomesta voisi tulla suurin startup-yritysten teknologiakeskittymä, Tran sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Hallitus tavoittelee reilua 30000 työpaikkaa satsauksilla palveluihin ja ikääntyneiden patistelulla töihin

Yrittäjät - To, 17/09/2020 - 12:47

Suurimmat työllisyysvaikutukset valtiovarainministeriö on arvioinut olevan ikääntyneitä koskevilla työllisyystoimilla sekä työvoimapalveluiden muuttamisella pohjoismaisen mallin mukaisiksi. Yrittäjät toivoivat hallitukselta rakenneuudistuksia, työttömyysturvan uudistusta, eläkeputken poistoa sekä paikallisen sopimisen edistämistä.

Koko 2000-luvulla uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pääasiassa pk-yrityksiin. Vuosina 2001– 2018 pk-yritykset loivat työpaikkoja noin 150 400 hengelle.

Pohjoismainen työllisyyspalvelumalli

Työvoimapalvelut muutetaan pohjoismaisen mallin mukaiseksi ja työnhaun tukemista yksilöllisemmäksi. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon keskiviikkona riihen tiedostustilaisuudessa sanoman mukaan uusi malli tarkoittaa työnhakuvelvoitteita, sekä kohtuullisia ja tehokkaita karensseja. Mallin avulla työttömyysjaksojen odotetaan lyhenevän.

Työnhakua tuetaan muun muassa niin, että työttömät kohdataan työttömyyden alkuvaiheessa kahden viikon välein. TE-toimiston resursseja lisätään 70 miljoonalla eurolla.

* Työpaikkoja on laskettu syntyvän 9 500–10 000.

Yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostaminen

Yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostaminen ja heidän työmarkkina-asemansa parantaminen siirrettiin työmarkkinaosapuolten ratkottavaksi. Hallituksen antamassa toimeksiannossa kiinnitetään huomiota myös työssä jaksamiseen. Toimeksiannon tavoitteena on saavuttaa vähintään 10 000 työllisen lisäys vuoteen 2029 mennessä. Hallitus asetti työmarkkinaosapuolille määräajaksi marraskuun lopun.

– Rohkaisemme osapuolia rakentamaan tästä tasapuolien kokonaisuuden vaikeita päätöksiä väistämättä, ministeri Annika Saarikko sanoi riihen tiedotustilaisuudessa.

Jos työmarkkinaosapuolet eivät saavuta ratkaisua, hallitus linjaa tarvittavat toimet joulukuussa 2020.

* 10 000–12 000 lisätyöpaikkaa.

Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajan nosto vuoden 2020 alusta

Vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajaa nostettiin yhdellä vuodella. Muutos tuli voimaan tammikuussa.

* Työllisyysvaikutukseksi on laskettu 6 500–7 000 lisätyöllistä.

Palkkatuen uudistus

Palkkatukiuudistuksen tavoitteena on lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä. Tukisäännöksiä yksinkertaistetaan niin, että tukitaso työttömyyden kestosta riippumatta on 50 prosenttia. Osatyökykyisten  tukitaso on korkeampi.

Työnantaja voi jatkossa palkata palkkatuella työttömän, vaikka olisi irtisanonut tuotannollisista ja taloudellisista syistä työntekijöitä, mikäli työnantaja on ensin palkannut vastaavan määrän työntekijöitä työsopimuslain takaisinottovelvoitteen mukaisesti.

* Työllisyysvaikutukseksi on laskettu 500–1 000 lisätyöllistä.

Lisäksi hallitus sopi oppivelvollisuuden laajentamisesta, jonka uskotaan tuovan 1600 lisätyöllistä vuoteen 2029 mennessä. Tämän toimen pitkän aikavälin työllisyysvaikutusten lasketaan olevan 15 000 lisätyöllistä. Hallitus esitteli myös osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien työnteon joustavamman mallin, jossa saatavia tuloja yhteensovitetaan eläkkeen kanssa.

Aikuiskoulutustuen uudistus tuli voimaan elokuun alusta. Sen tarkoituksena on edistää palkansaajien mahdollisuutta samanaikaiseen opiskeluun ja työntekoon. Uudessa mallissa tulot vaikuttavat tukikuukausien kulumiseen ja opintojen suorittamisvaatimuksiin. Varhaiskasvatusmaksuja alentamisella lasketaan syntyvän jopa 3 600 lisätyöpaikkaa.

Kevään puoliväliriiheen jätettäviä työllisyystoimia

Hallituksen asialistalla on työttömyysturvan kehittäminen niin, että työttömyysjaksot lyhenevät. Tämän tavoitteen osalta on käynnissä kolmikantainen valmistelu keinoista ja hallitus pyytää vastauksia maaliskuun 2021 alkuun mennessä. Valtioneuvoston sivuilla kerrotaan, että työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon kehittämistä jatketaan.

Muita hallituksen kevääseen jättämiä työllisyystoimia ovat osatyökykyisten työllisyystoimien kokonaisuus ja työvoimapalveluiden siirto paikallistasolle.

Keväällä lisätietoa oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen muutoksesta

Hallitus uudistaa oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisen perusteita kehittämistyöryhmän saatua työnsä valmiiksi. Suomen Yrittäjät on työryhmässä mukana.

Uudistuksessa työnantajalle maksettavan koulutuskorvauksen määrään vaikuttaa oppivelvollisuuden piiriin kuuluminen, tai jos opiskelija on alle 30‐vuotias ja vailla ammatillista tutkintoa. Oppilaitoksilla on jo nyt mahdollisuus maksaa koulutuskorvausta, ja jonkin verran sitä jo maksetaankin.

– Yrittäjät on esittänyt joko palkkauksen porrastamista osaamisen kehittymisen mukaan tai sitten palkkakustannusten kompensointia työnantajille jossakin muodossa. Myös koulutuskorvausten lisääminen nuorten oppisopimuskoulutuksissa on tavoitteenamme, Yrittäjien koulutusasioiden asiantuntija Marja Vartiainen sanoo.

Osana työperäisen maahanmuuton kokonaisuutta hallitus valmistelee alueellisen kokeilun ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan lieventämisestä vuoden 2021 aikana.

Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta at) yrittajat.fi

Budjettiriihen tulokset pettymys elinkeinoelämälle – Ekonomisti: ”Ongelmat kasautuvat, kun ratkaisuja ei aleta etsiä”

Yrittäjät - Ke, 16/09/2020 - 17:20

– Hallitus lykkää rakenneuudistuksia, vaikka niiden välttämättömyys on laajalti tiedossa. Se on vastuu­tonta politiikkaa vaikeassa taloustilanteessa, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. 

SY odotti, että hallitus olisi uudistanut työttömyysturvaa, edistänyt työpaikkasopimista ja poistanut eläkeputken. 

– Näistä on toki kirjauksia, mutta uudistukset jäivät tekemättä, vaikka tarve on huutava, Pentikäinen toteaa. 

Suomen ensi vuoden budjetin alijäämä on 10,8 miljardia. Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen korostaa, että nyt tarvitaan uudistuksia, jotka mahdollistavat Suomen tuotantopotentiaalin nousun lähivuosina.

– Emme voi koko ajan siirtää rakenteellisia uudistuksia eteenpäin: ongelmat kasautuvat, jos niihin ei aleta etsiä ratkaisuja. Tarvitsemme sellaisia rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoille, jotka vauhdittavat virtoja työvoiman ulkopuolelta ja työttömyydestä takaisin työhön. Esittämämme keinot ovat mm. paikallinen sopiminen, työttömyysturvan kannustavuus ja varhaisen työelämästä poistumisen sallivien väylien tukkiminen ja sosiaaliturvauudistus kokonaisuudessaan. Nyt esitellyn oikeansuuntaisen palvelujärjestelmään panostamisen ohella, tarvitsemme myös keinoja, joilla tehdään työnteko kannattavaksi ja houkuttelevaksi yksilöille.

Kuismanen nostaa esiin myös verorakenteen muuttamisen.

– Verotuksen tulisi painottua yhä enemmän kuluttamiseen ja negatiivisia ulkoisvaikutuksia, kuten ilmastopäästöjä, tuottavan toiminnan verottamiseen. Sen sijaan työn ja yrittämisen verotusta tulee alentaa, sillä työnteko ja yrittäminen takaa hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen.

Yrittäjien mielestä tässä tilanteessa julkisen sektorin menoja on tarkasteltava kriittisesti.

– Julkista taloutta täytyy rationalisoida, ettei verorasitus nouse liian korkeaksi. Suomessa pitäisi käynnistää paikallissektorin tuottavuusohjelma, kuntatalous ajautuu suuriin ongelmiin kriisin ja ikääntymisen seurauksena.

Riihessä päätetyillä toimilla tähdätään 31–36 000 uuteen työpaikkaan

Hallituksen taloutta vahvistavien työllisyystoimien tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset. Vuoden 2020 budjettiriihessä päätettävillä toimenpiteillä tavoitellaan 31 000–36 000 lisätyöllistä huomioiden hallituksen jo tekemät toimet.

Hallitus esitteli riihessä niin sanotun Pohjoismaisen työllisyyspalvelumallin, joka on osa hallituksen työllisyyskokonaisuutta. Sen sijaan hallitus siirsi työmarkkinaosapuolille yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamisen ja työmarkkina-aseman parantamisen toimenpiteiden valmistelun.

Lisäksi budjettiriihen päätöksiin kytkeytyy EU-rahoitteinen Suomen Kestävän kasvun -ohjelma.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen avasi hallituksen tiedotustilaisuudessa budjetin verotukseen liittyviä ratkaisuja, joista suoraan pk-yrityksiin liittyy muun muassa alv-rajan nostaminen.

– Alv-veron alaraja nostetaan 10 000 eurosta 15 000 euroon. Yritysten ja tutkimuslaitosten yhteisiin tki-hankkeisiin tehdään verokannustin.

Talous tasapainoon – Miten käy luottoluokituksen?

Yrittäjät ymmärtää, että koronakriisissä on pitänyt lisätä valtion menoja. On panostettu sosiaaliturvaan ja yritystukiin, jotta päästään akuutin kriisin yli mahdollisimman pienin vaurioin. Koronatestauksen osuus yksistään ensi vuonna on 1,4 miljardia euroa.

Yrittäjäjärjestö patistaa hallitusta tekemään nopeasti – viimeistään ensi kevään kehysriiheen – uskottavan suunnitelman julkisen talouden tasapainottamiseksi. Myös kansainvälinen luottoluokittaja Fitch kiinnitti kesällä huomioita Suomen velkaantumiseen.

– Painotan, ettei ole relevanttia verrata sitä, onko Suomen alijäämä tai Suomen julkisen talouden velkasuhde sama kuin Saksan tai muun isomman maan, sillä olemme eri asemassa rahoitusmarkkinoilla. Pelkään pahoin, jos rakenteelliset uudistukset jäävät tekemättä ja esimerkiksi sote-uudistus menee nykyehdotuksen mukaisesti läpi, silloin tilanne menee luottoluokittajien näkökulmasta huonoon suuntaan ja he joutuvat tarkastelemaan Suomen luottoluokitusta alaspäin seuraavilla kerroilla, Mika Kuismanen varoittaa.

Linjaus työpaikkasopimisesta pettymys – Työntekijöiden edustusjärjestelmästä kuultaneen

Yrittäjät on pettynyt siihen, että päätöksiä työpaikkasopimisesta lykätään. Hallituksen kirjaus on löysä. 

– Hyvä kuitenkin on, että kirjauksessa ei ole luottamusmiespakkoa ja vaaditaan vastaus eduskunnan ponteen työntekijöiden edustusjärjestelmästä, Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula toteaa. 

– Olisi tarvittu selkeä päätös työpaikkasopimisen edistämisestä. Sitä ei saatu, vaan hallitus palautti asian erimieliseen työryhmään. Olisi yhteinen etu, että jokaisella työpaikalla olisi tilaa sopimiseen, jos siihen on tarvetta, hän kommentoi. 

– Työpaikkasopimisen tarve on korostunut koronakriisissä, koska samalla toimialallakin yritysten tilanteet ovat erilaisia ja Suomessa työn hinta nousee kilpailijamaita enemmän, Makkula sanoo. 

Sähköveron alennukselle kiitosta – Kustannustuki uudistettava nopeasti 

Yrittäjät kiittää linjauksista, joilla vahvistetaan teollisuuden edellytyksiä, kuten sähköveron alennus.

Koronatilanteen heikkeneminen luo varjoa syksyyn. 

– Ilmassa on huonoja merkkejä. Kustannustuki pitää uudistaa nopeasti, jotta se on valmiina, jos kriisi pahenee. Myös yksinyrittäjätukea tarvitaan. Yksinyrittäjille pitää rakentaa myös yrityskehitysseteli, joka auttaa yksinyrittäjien verkostoja liiketoiminnan kehittämisessä, toimitusjohtaja Pentikäinen sanoo. 

 

 

Kuva: Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Brella kävi koronakeväänä yt:t ja kehitti tuotteensa uusiksi – Kysyntä kovempaa kuin entisellä tuotteella ikinä ennen

Yrittäjät - Ke, 16/09/2020 - 15:19

Verkostoitumistyökalua kehittävä startup-yritys Brella kehitti tuotteestaan uuden virtuaalikonseptin kahdessa kuukaudessa. Fyysisiä tapahtumia alettiin perua helmikuussa, mutta maaliskuussa uusien tapahtumien myynti oli nolla euroa.

– Olimme työstäneet virtuaalitapahtumakonseptia paperilla, mutta se ei ollut kiinnostanut ketään, joten kehitystyö oli jäänyt sivuprojektiksi. Maaliskuussa kehitystyöhön pureuduttiin täysillä, Brellan toimitusjohtaja Markus Kauppinen kertoo.

Suunnan muutos kannatti, sillä kaksi kuukautta myöhemmin toukokuussa, uutta virtuaalitapahtumakonseptia myytiin enemmän kuin perinteistä tuotetta ikinä.

– Siinä välissä kävimme läpi myös yt-neuvottelut, jotka saatin hoidettua tilapäisillä palkanalennuksilla, Kauppinen kertoo.

Liikevaihto kasvaa, rekry päällä ja rahoituskierros tulossa

Virtuaalitapahtumakonseptin kysyntä on yllättänyt, sillä tuotetta on kysytty yli kymmenkertaisesti entiseen verrattuna ja liikevaihdon kasvu on yritykselle nelinkertainen.

Kevään yt-neuvotteluiden jälkeen Brella aikoo tuplata yrityksen työntekijöiden määrän. Avoimia työpaikkoja on kahdeksan.

– Momentum on iso, eikä näytä hyytymisen merkkejä, Kauppinen kertoo.

Yrityksellä on uusi rahoituskierros valmisteilla, joka saattaa mennä läpi vielä tämän vuoden aikana.

Korona kiihdytti muutosta

Brellan esimerkki kertoo loikasta, jota koronaviruskriisi kiihdytti. Muutos siinä, miten ihmiset tekevät töitä tai matkustavat työn perässä muuttui kerta heitolla hitaan kehityksen sijaan.

– Työmatkat vähenevät. Ihmiset matkustavat, mutta lähemmäs. Tapahtumiin osallistutaan osittain etänä ja osittain paikan päällä. Niissä on jatkossa varmasti myös tarkemmat ja rajatummat kohderyhmät, Kauppinen sanoo.

Koronakriisi, eristäytyminen ja peruutukset ovat muuttaneet myös sitä, miten ihmiset kohtaavat toisiaan. Verkostoituminen ja sen merkitys muuttuu työelämämuutosten mukana.

– Suomalaisten täytyy alkaa tietoisesti verkostoitumaan, jos sitä ei ole vielä tehnyt. Tapahtumiin täytyy osallistua, olivat ne missä muodossa hyvänsä. Kentällä on paljon hyviä työkaluja ja erilaisille verkostoitumistyökaluille on vielä tilaa, Kauppinen sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Osallistu kiinnostaviin koulutuksiin: Next Level Tampereella ja kyberturvallisuutta Espoossa.

Yrittäjät - Ke, 16/09/2020 - 14:15

Suomen Yrittäjien verkkosivujen koulutuskalenterin etusivulle nostetaan näkyviin myös paikallisyhdistysten ja aluejärjestöjen maksullisia tai maksuttomia etäkoulutuksia, webinaareja ja etätapahtumia, jotka ovat avoimia kaikille jäsenille ja joskus myös keille tahansa yrittäjille ympäri Suomen.

Pirkanmaa nostaa Next Levelille

Pirkanmaan Yrittäjät järjestää lokakuun loppupuolella (19.–21.10.) verkossa Next Level -tapahtuman. Se keskittyy kasvuun, kansainvälistymiseen, yrityksen kehittämiseen ja itsensä johtamiseen.

Pääpuhujina ovat sarjayrittäjä Ilkka Lavas, Juhani Lehti Tampereen Konepajat Oy:sta ja Tuomo Isokivijärvi StepOne Techistä. Lavaksen teemana on yrityksen kehittäminen, Lehti puhuu kasvusta yrityskauppojen kautta ja Isokivijärvi kertoo, kuinka kasvua haetaan kansainvälisiltä markkinoilta.

Tapahtumassa ovat mukana myös muun muassa Elisa, Finnvera ja Team Finland.

Tapahtuman yhteydessä voi sopia myös kahdenkeskisiä tapaamisia muiden osallistujien tai asiantuntijoiden kanssa.

Tapahtumaan voi tutustua ja osallistua verkon kautta osoitteessa nextlevel2020.fi.

Tapahtumasta on livelähetykset ma 19.10. klo 9–11,  ti 20.10. klo 9–11 ja ke 21.10. klo 14–16.

Espoossa kyberturvallisuutta

Espoon Yrittäjät järjestää 30. syyskuuta kiinnostavan webinaarin kyberturvallisuudesta. Käytännössä jokainen yritys on nykyään digitaalinen yritys, ja (kyberturvallisuus) on yksi keskeinen osa yritystoimintaa.

Kyberturvallisuudesta huolehtimisessa on ensisijaisesti kyse asiakkaiden luottamuksen ylläpitämisestä.

Minkälaiset kyberuhkat tänä päivänä yrityksiin kohdistuvat, ja miten varautua niihin? Entä miksi turvallisuudesta huolehtiminen on yrityksille välttämätöntä ja miten teknologiaa hyödyntämällä pystytään tehostamaan liiketoimintaa?

Aiheesta on puhumassa kotimainen huippuasiantuntija Jarno Limnéll. Kyberturvallisuus webinaari on avoin kaikille, myös ei-jäsenille. Pääpuhujana on yksi Suomen johtavia kyberturvallisuuden ja turvallisuuden asiantuntijoita.

Lue lisää tapahtumasta täältä.

 

Yritysten perintäkuluille tulossa katto koronan vuoksi väliaikaisesti – Yrittäjät: Saatava nopeasti ja pysyvästi perintälakiin

Yrittäjät - Ke, 16/09/2020 - 12:13

Oikeusministeriö on laatinut esityksen yritysperinnän kulujen euromääräisistä ylärajoista sekä trattaperinnän rajoittamisesta väliaikaisesti. Esityksellä pyritään helpottamaan koronakriisin vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden yritysten tilannetta, jota laskujen ja velkojen maksun viivästymisestä aiheutuvat perintäkulut osaltaan pahentavat.

Lakiesityksen on tarkoitus mennä eduskunnan käsittelyyn lokakuun loppupuolella viikolla 44. Se tulee voimaan mahdollisimman nopeasti lain vahvistamisen jälkeen ja viimeistään 1.1.2021. Lakia sovellettaisiin sen voimassaoloaikana tehtyihin perintätoimiin.

Suomen Yrittäjät on jo pitkään ajanut muutosta perintälakiin, jotta yritysperinnän kulut pysyisivät maksuvaikeuksiin joutuneen yrityksen osalta kohtuullisina.

– Tästä syystä pidämme esitystä oikeasuuntaisena ja yhtenä keinona auttaa koronakriisin vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin joutuneita pk-yrityksiä. Samalla pidämme kuitenkin tärkeänä, että yritysperinnän kulut saatettaisiin mahdollisimman nopeasti pysyvästi perintälakiin siten kuin pääministeri Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu, Suomen Yrittäjät toteaa lakiluonnoksesta antamassaan lausunnossa.

Viikko sitten julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan koronakriisin vuoksi pk-yritysten kassatilanne on heikentynyt voimakkaasti alkuvuodesta. Lähes 20 prosenttia yrityksistä raportoi vaikeuksista hoitaa maksujaan viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana.

Kulut vaihtelevat perijästä riippuen

Esityksen mukaan perintälakiin lisättäisiin yritysperinnän osalta säännökset siitä, minkälaisista perintätoimista ja kuinka monesta perintätoimesta saa vaatia korvauksen. Lakiin lisättäisiin myös säännökset yksittäisistä perintätoimista veloitettavien kulujen ja velallisen kokonaiskuluvastuun enimmäismääristä sekä aikarajoista sellaisten maksumuistutusten tai maksuvaatimusten lähettämiselle, joiden kuluista vaaditaan korvaus velalliselta.

– Esitys on kannatettava. Lakimuutos on koronakriisin hoitamisen lisäksi perusteltua monesta muustakin syystä. Ensinnäkään velallinen ei voi itse vaikuttaa kuluihin, vaan niistä päättää yksin velkoja tai kuluista sovitaan velallista sitovasti velkojan ja perimistoimiston kesken.

– Kulut vaihtelevat merkittävästi riippuen siitä, kuka velkoja perii. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ratkaisukäytännöstä on nähtävissä, että kulut voivat olla velallisen näkökulmasta kohtuuttoman suuria. Suuret perintäkulut edesauttavat velallisen taloudellista ahdinkoa, Yrittäjien lausunnossa todetaan.

Kohtuullisena pidetty raja on 100 euroa, mutta Yrittäjägallupin mukaan vajaa viidennes yrittäjistä on saanut yli 400 euron perintäkuluja. Katso juttu aiheesta täältä.

– Kohtuulliset perintäkulut ovat myös velkojien näkökulmasta perusteltuja ainakin silloin, kun perinnässä käytetään ammattimaista perintätoimijaa. Tämä johtuu siitä, että perintäkulut ovat velkojan saataviin nähden etusijalla. Jos velallinen on maksukyvytön tai kykenee maksamaan vain osan veloistaan, kohtuulliset perintäkulut edesauttavat, että velkoja voi saada itselleen edes osan saatavistaan.

– Lisäksi pidämme tärkeänä, että kaikki mahdolliset keinot auttaa yllättävään talouskriisiin joutuneita yrityksiä otetaan käyttöön. Oikeusministeriön toimialaan kuuluvista asioista tulee jatkaa konkurssilain sekä ulosottokaaren väliaikaisia muutoksia.

Suomen Yrittäjät ei tässä vaiheessa ota kantaa luonnoksessa esitettyihin yksittäisiin euromääräisiin rajoihin. Koska esityksen tavoitteena on kuitenkin kohtuullistaa yritysperinnänkuluja, on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, etteivät esitetyt kulut poikkea esimerkiksi aluehallintoviraston nykyisestä ratkaisukäytännöstä ylöspäin. Tästä syystä Yrittäjät pitää valvovan viranomaisen arviota luonnoksen euromääristä tärkeänä.

Trattaperinnän rajoitukset kohdistettava tasapuolisesti kaikkiin pienyrityksiin

Esityksessä ehdotetaan väliaikaisia rajoituksia tratan käyttöön. Luonnoksessa rajataan osakeyhtiöt muutoksen ulkopuolelle siten, että tratan käyttö perintäkeinona olisi kiellettyä vain, jos velallinen on yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö.

Tavoitteena on tältä osin suojata erityisesti taloudellisesti haavoittuvimmassa asemassa olevia yrityksiä. Tällaisia ovat esityksen mukaan yritykset, joiden velvoitteista luonnolliset henkilöt ovat lain mukaan henkilökohtaisessa vastuussa.

Suomen Yrittäjät muistuttaa, että suosituin yritysmuoto on osakeyhtiö, ja suurin osa osakeyhtiöistä on yhden tai muutaman henkilön yrityksiä. Pk-yritysbarometrin tulostenkin valossa eniten maksuvaikeuksista ovat kärsineet nimenomaan pienet yritykset yritysmuodosta riippumatta.

SY muistuttaa, että koronakriisiin joutuneet yritykset eivät ole lähtökohtaisesti maksuhaluttomia vaan tilapäisesti maksukyvyttömiä. Jos yrityksellä ei ole kassassa rahaa maksaa laskujaan, trattaperinnän merkitys painostuskeinona menettää merkityksensä. Tästä syystä on perusteltua, että kriisityökalut ovat kaikkien pienyritysten käytettävissä riippumatta yritysmuodosta.

Katso Yrittäjägallupin vastauksia perintäkuluista täältä.

Näin kohtuuttomia perintäkulut voivat olla, katso oikeudessa ollut tapaus täältä.

 

toimitus(at)yrittajat.fi

Veli Fixaa ja muut uudet yritykset – Katso lista!

Yrittäjät - Ke, 16/09/2020 - 11:24

Yrittäjämedioiden lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain  aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 335 yritystä. Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

 

Kotipaikka Yritys
Akaa JAVANMIRI AVOIN YHTIÖ
Akaa Caring by Matilda
Akaa MindKnight Oy
Asikkala Ranskalainen kauppa Oy
Espoo Versatilia Services
Espoo Q trajectory Oy
Espoo REBEAUTY
Espoo San-Gally Hotel Holding Oy
Espoo W28 Capital Oy
Espoo Epitomic Oy
Espoo Makupallo Oy
Espoo Lounamaa Capital Oy
Espoo Hu Cares Oy
Espoo Tmi Ivan Yashchuk
Espoo Kotisairaanhoito Päivänsäde
Espoo Polrak Oy
Espoo SnowRice Pictures
Espoo Ajatus Consulting Oy
Espoo Tmi Katerina Torp
Espoo Heidi Launistola Tmi
Espoo Yumiru
Espoo Spikehans
Espoo Kengityspalvelu Riku Salminen
Espoo M-M Creations Oy
Espoo Seventure Oy
Espoo Vilstate Oy
Espoo PayGo Transfer Oy
Espoo Timo Määttänen
Espoo TuNe
Espoo Tmi Anni Poutiainen
Espoo Ledimen Oy
Espoo Hold In One Oy
Espoo Ziptor Oy
Espoo Firma Folger
Espoo LSN-Group Oy
Forssa Maatila Känkänen Oy
Hammarland Jana K Coaching
Harjavalta WaltaSijoittajat Oy
Hattula Artmech Solutions
Heinola PilkkuArt
Helsinki Havutassu
Helsinki Secondhand Saarinki
Helsinki Riina Rosvall
Helsinki Pate Käyhty Tmi
Helsinki Mikkonen Nina Margita
Helsinki Heidi Mari
Helsinki Viivi Amanda
Helsinki Arthur Kallinen, Tmi
Helsinki Vladislav Bakanov legal
Helsinki Bukangra
Helsinki Pinja Kasslin
Helsinki Atelier Alva
Helsinki King Munakoiso
Helsinki Oy Aurakzai AB Ltd
Helsinki Sanbao Oy
Helsinki Koivu Kendamas Oy
Helsinki Bay Systems Oy
Helsinki EBEN Music
Helsinki Charlotta Salonen
Helsinki Gigarator Oy
Helsinki VisionToApp oy
Helsinki Tmi Hyvin Pyyhkii Eveliina
Helsinki MIIL Oy
Helsinki Conscientia instituutti
Helsinki Laavu Performance Oy
Helsinki Good Fit
Helsinki La Brisa Home Oy
Helsinki SmokeSentry Oy
Helsinki Kerrosplus Oy
Helsinki Genesis Family Oy
Helsinki Helsinki Boat Charter Oy
Helsinki Guillaume Medicals Oy
Helsinki PL Star Consulting
Helsinki Jidi oy
Helsinki Hesa Palvelu Oy
Helsinki Foilone Oy
Helsinki Effectif Oy
Helsinki Avela Oy
Helsinki Taksi Loiste Oy
Helsinki Huotilainen Capital Oy
Helsinki Palotalot Oy
Helsinki Siitam Oy
Helsinki LuomaAn
Helsinki Dagonat Oy
Helsinki Never Late Oy
Helsinki Tmi Lotta Lehtikari
Helsinki Vuokko Salo Photography Oy
Helsinki Coffee & Crocheting
Helsinki Vaka Invest Oy
Helsinki Use the Case Oy
Helsinki Puanani Invest Oy
Helsinki Spanning Tree Oy
Helsinki M. Björninen Tmi
Helsinki Gabbi Music Entertainment
Helsinki Verstas Koivula Oy
Helsinki Billal BEGUERADJ
Helsinki Slaidi
Helsinki Kim von Gerich
Helsinki Lexalis Oy
Helsinki Wisdom of Nature Oy
Helsinki Baron Classic Houses Ltd Oy
Helsinki West Baron Classic Houses Ltd Oy
Helsinki East Baron Classic Oy
Helsinki Baron Classic Union Oy
Helsinki Snowball Growth Partners Oy
Helsinki Veli Fixaa
Helsinki Monsaft Oy
Helsinki SäLe Holding Oy
Helsinki LVI Vallonne Oy
Helsinki MaxBe Oy
Helsinki Musiikkiterapiasaari
Helsinki Acai&Smooth bowl Oy
Helsinki MArai Executive Consulting
Helsinki Zvoce Performance
Helsinki Benefra
Helsinki Suomisen Sapatti & Vapa
Helsinki Khelaf Hilmin toiminimi
Helsinki Koulutettu hieroja Veera Mikkola
Helsinki Tmi Jami Lappalainen
Helsinki JPRR Invest Oy
Helsinki Kimduong Oy
Helsinki Ykskasi Oy
Helsinki Ilkka J. Marttila
Helsinki Leaf Island Oy
Helsinki Tmi Anni Riskala
Helsinki Heidi Jääskeläinen Oy
Hollola lvi-guru oy
Huittinen Saarju Oy
Hyvinkää TMI Esan Taxi
Hyvinkää Humatek Oy
Hyvinkää Puuha-Vesa Oy
Hämeenlinna Rosa Nurminen
Imatra Rakennus Tiippana
Imatra JUKO-Rakennus Oy
Inari Andromeda Hanke Oy
Joensuu Tmi Pasi Simpanen
Joensuu Kulttuuriosuuskunta Muusa
Joensuu AS Custom Sneakers
Joensuu Musavo Oy
Juva IPA Trading Oy
Juva Näyttäjät Oy
Jyväskylä Asianajotoimisto Mervi Miettinen Oy
Jyväskylä SunBrandi Oy
Jyväskylä Proflycon Oy
Jyväskylä iisirent
Jyväskylä SmarThera Oy
Jyväskylä Vendace Beauty
Jyväskylä toiminimi Pentti Huisman
Jyväskylä XR Marine Oy
Jyväskylä KS- kirvesmiehet OY
Järvenpää As. Oy Järvenpään Peltolan puisto
Järvenpää Farmaravinto
Järvenpää Tmi A. Siltanen
Järvenpää Tmi Katri Flykt
Kaarina Sivuteko
Kajaani Koulutettu Hieroja Pirjo Seilonen
Kalajoki Asumaa Pasi Ensio
Kalajoki Asumaa Kirsi Katariina
Kalajoki Asumaa Topi Taneli
Kalajoki Domania
Kangasala Agnosel
Kangasala Kekki-Motor
Kemi Avuksi ja iloksi Oy
Kemi Vuokratassu Oy
Kemijärvi Arctic Bioproducts Oy
Kemiönsaari Skärgårdens Lyft Ab
Kerava M.K. Trade Solutions
Kerava Suomen Hoitotekniikka Oy
Kerava JEN Snabb Hem
Kerava Riesen Design Oy
Kerava Nicolae Butnariuc
Kirkkonummi TanJen
Kitee Kiteen Hirsi&Veisto oy
Kiuruvesi AKOD OY
Kokkola MMHM-System
Kokkola T:mi O-P Kinnunen
Kokkola APAhoiva Oy
Kotka Tmi Johanna Järvensivu
Kotka Miilo Oy
Kotka Amiko Kotka Oy
Kotka AK Properties Oy
Kouvola Tmi Laura Ihatsu
Kouvola Tomindo Oy
Kouvola Galina Suppala
Kuopio Kulttuurikuntosali
Kuopio Musiikkiterapia Heikki Myöhänen
Kuopio Erätalli
Kuopio Hyvinvointipalvelut Fitti
Kuopio Tmi Juuso Saarinen
Kuopio TMI NIKO RIEKKINEN
Kurikka Tmi Miia Uusi-Ranta
Lahti Hietalan tila 1544
Lahti Päijät Murske Oy
Lahti Tmi Riku Tähkävuori
Lahti Sävelmedia Oy
Lahti Jalanjäljet
Lahti Vu Huynh Transportation
Lahti Ainutkertaisesti Yhdessä
Lappeenranta We Dance Helsinki Oy
Lappeenranta Colmena Oy
Lappeenranta Töpseli tietokonehuolto
Lappeenranta Asunto-osakeyhtiö Lappeenrannan Märkälänkaari 5
Lappeenranta Tunnetko
Leppävirta Hullu Huovuttaja
Liminka J Tuomikoski Oy
Lohja Sosacon Oy
Lohja Piippulääkäri Oy
Lohja toiminimi raili laitaoja
Lohja Ursula Herlin Comedy Oy
Lohja Koulutettu Hieroja Jarno Lehto
Loviisa Mehiläisystävät
Luumäki Askolan Leipomo
Maarianhamina Seabris Ab
Masku Flaxi-Hallit Oy
Masku T:mi T.Murtoniemi
Masku Rakennuspalvelu Arma Oy
Masku Nina Suvanto
Muhos Ampplance Oy
Mustasaari NBU - Nails by Ulli
Mäntsälä Vip Medical
Mäntsälä RK Turkkihuolto
Mäntsälä Latovax oy
Mäntsälä Uniikkikatot Oy
Mäntsälä Jani Ärväs Oy
Naantali Asunto Oy Naantalin Kuura
Naantali Myggebo Oy
Naantali Naantalin Puutarhahuolto tmi
Nokia Kiinteistö Oy Nokian Kivimiehenkatu 7
Nokia Puriva Oy
Nokia Tmi Tiina Tyni
Nousiainen Vakuutuspalvelut Alarotu Oy
Nurmijärvi Koulutettu hieroja Karoliina Halkola
Orivesi Oiva ratkaisut Oy
Oulu Fysioterapia Teemu Aikio
Oulu Keltainen Kolibri Ky
Oulu Vocalia Oy
Oulu Psykoterapiapalvelut J. Tihinen
Oulu TMI Ville Kangas
Oulu Laulustudio Virtaava
Oulu Lyhytterapiapalvelut Lysti
Oulu E.T. Orthopedics
Oulu Toiminimi Niina Pääkkö
Parainen Koda Capital Oy
Parkano KallioBerg Oy
Petäjävesi Proasennus & Kuljetus Oy
Pietarsaari Eläinlääkäri Dmytro Gryshko
Pori Aava Shipping Oy
Pori Toivotum Oy
Porvoo Openminds Oy
Porvoo Kotipalvelu Toimiva Arki Oy
Pöytyä Kirjasmiina
Raahe JJ Tervo
Raasepori Hairstudio Sofia Holm
Raasepori AaKoo Art
Raasepori Bjeny Fma
Raisio MaiRame
Rauma Home Braend Records Oy
Ristijärvi Hiisijärven Pieni Paja
Rovaniemi Mejän tiimi Oy
Salo SaHa SuoKii Oy
Salo WH-Rakennus Oy
Salo Tmi R.Mäntylä
Salo Whateveryouwant
Sastamala Petshealth Finland Oy
Sastamala Ravintola Sastamala Express
Sauvo SauvO3 Oy
Savonlinna Nana's Thai Food oy
Seinäjoki Kiinteistö Oy DC Seinäjoki
Seinäjoki Asunto Oy Seinäjoen Tuomonrivi
Seinäjoki TELA-ASUNNOT OY
Seinäjoki Honkola Jussi
Seinäjoki Sijoitusyhtiö Hietakangas Oy
Sievi Kipazu
Siilinjärvi Shereign Music Oy
Sipoo OrangeImpulse
Sipoo Sam1vest Oy
Sodankylä PRO SKI & Run Luosto
Tampere Tmi Kurjetar
Tampere MyMay
Tampere FITT Fin Team Tarvike
Tampere Graafinen Osani
Tampere SimoGo Oy
Tampere Remonttipalvelu A.Helo Oy
Tampere Bollywood spice oy
Tampere Fox Capital Oy
Tampere 3Spoons.SAK
Tampere NUR-MEE Clothing Oy
Tampere MOJO Design
Tampere Hilma Nurmi
Tampere AK asennuspalvelut Oy
Tampere Tmi Miika Forss
Teuva Salonki Laguuni
Toholampi Hannula Marja-Terttu
Toivakka Keihäsniemen palvelut Oy
Turku Påster
Turku JokiVene Invest Oy
Turku Ziirto Oy
Turku Eka Kiinteistöt Oy
Turku Vakuutuspalvelut Sunil Oy
Turku NPGO Oy
Turku JL Retail Oy
Turku MVI Apparel Oy
Turku Ailon Pharma Oy
Turku Aurinko Foods Finland Oy
Tuusula Häristin Oy
Utsjoki Uksi Productions Oy
Uusikaarlepyy Desain Graphics
Uusikaupunki Cerastium Oy
Vaasa Oy Nordic Advisory Services Ab
Vaasa Firma Matias Vilja
Vaasa Vaasan kärryhuolto
Vantaa Kajona
Vantaa Pyyskänen Logistics
Vantaa As Oy Vantaan Osmankäämi 11
Vantaa MR Lasku OY
Vantaa ILIN RAKENNUSPALVELUT
Vantaa Lehto kiinteistöt Oy
Vantaa PR-Roadservice Oy
Vantaa Asunto Oy Vantaan Lentue
Vantaa Asunto Oy Vantaan Pyhtäänkorventie 15f
Vantaa Asunto Oy Vantaan Pyhtäänkorventie 15c
Vantaa Riza Oy
Vantaa Tmi Janne Maijala
Vantaa Hoti eristys ja palvelut
Vantaa Elite Look
Vantaa Puhelinpelastus Oy
Vantaa Julia Karvonen
Vantaa Leht&Co Oy
Vihti Hätilän parhaat Oy
Vihti MKC Rakennuspalvelu tmi
Vihti Coaching SeaView
Virolahti Heidi Kiviharju
Virrat MariaKaarina
Ylitornio Kuksa Korkeaniemi
Ylöjärvi Eslem
   

Liperin Myllyn yrittäjän raskas päätös: Anne Vänskä kertoo, miksi tulipalosta ei selvitty – Kuuntele Yrittäjän podcast

Yrittäjät - Ke, 16/09/2020 - 06:19

Elettiin viime kesän alkua. Kaikki näytti hyvältä, sillä Liperin Mylly oli aloittamassa kansainvälistymistä, brändiuudistus oli saatu pakettiin ja liikevaihto oli kasvussa.

Sitten tapahtui jotain odottamatonta ja musertavaa. Mylly tuhoutui tulipalossa. Yrittäjä Anne Vänskä joutui tilanteeseen, jossa yksikään yrittäjä ei haluaisi olla.

– Se kokemus vei jalat alta ja melkein järjen päästä. Pahinta olisi kuitenkin ollut se, että olisimme menettäneet ihmishenkiä.

Myllyn toiminta loppui välittömästi, mutta samalla heräsi hiljalleen henkiin toive uudesta myllyrakennuksesta. Elokuun lopussa Liperin Myllyssä tehtiin raskas päätös. Liiketoiminta ei jatku, uutta myllyä ei rakenneta. Yrittäjän podcastin jaksossa Vänskä kertoo, miten selvisi raskaasta kesästä ja mikä oli lopulta syynä siihen, että liiketoimintaa ei pystytty jatkamaan.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Mikko Makkonen

Miten alalle tullaan? Mitä lupia tarvitset? – Katso tästä ravintolan, kuljetusliikkeen ja sähköurakointiyrittäjän luvat

Yrittäjät - Ti, 15/09/2020 - 16:13

Monet toimialajärjestöt kertovat verkkosivuillaan, mitä lupia pitää hakea, jos ryhtyy alalle yrittäjäksi. Yleisesti Suomessa on elinkeinonvapaus, mutta osa elinkeinoista on luvanvaraisia. Tämän lisäksi yrittäjältä voidaan edellyttää omalle liiketoiminnalleen muita lupia, kuten anniskelulupaa tai terassien rakentamiseksi toimenpidelupaa.

Usein lupahakemusten viranomaiskäsittely voi kestää yrittäjän kannalta liian pitkään tai eri alueiden lupaviranomaisten käsittelyajat poikkeavat huomattavastikin toisistaan. Yrittäjät on esittänyt lakiin kirjattavaksi maksimikäsittelyajat viranomaiselle niin, että laissa lukisi selkeästi maksimikäsittelyaika kussakin viranomaisessa.

– Lain vaatimista luvista, ilmoituksista ja näihin liittyvästä valvonnasta aiheutuu yrittäjälle kustannuksia, esimerkiksi kun ravintolaan tullaan tekemään valvontatarkastus tai tupakanmyyntiä valvotaan, Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen kertoo.

Luvanvaraisia elinkeinoja ovat esimerkiksi päivittäistavarakauppa, ravintolat ja kahvilat, sosiaalialan palvelut, autokorjaamot sekä kauneuden ja terveyden toimiala. Tuotteiden valmistajia ja maahantuojia koskee tuottajavastuu eli velvollisuus järjestää tuotteiden jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä.

Suomi.fi/yritykselle-sivusto ohjaa yrittäjää oikeaan paikkaan myös lupa-asioissa ja niputtaa tietoa yhteen.

– Nyt on onneksi tullut yhden luukun lupapalvelu, jonne on keskitetty rakennus- ja investointihankkeiden lupa-asiat, kuten ympäristölliset luvat. Voit asioida koko hankkeen lupa-asiat yhden luukun -mallin alla. Tämä helpottaa yrittäjien tuskaa, eikä tarvitse toimittaa saman hankkeen tiedot kuin yhteen kertaan, josta eri viranomaiset sitten näkevät ne, Toivonen sanoo.

Sähköisen talotekniikan lupavaatimuksilla on vahva turvallisuusperuste

Mitä lupia ja ilmoituksia sähköisen talotekniikan alalle yrittäjäksi ryhtyvä tarvitsee? Tässä tarkastelemme alaspesifejä lupia ja ilmoituksia.

– Sähköasennusten tekeminen edellyttää, että yrittäjä on ilmoitettu Tukesiin urakoitsijarekisteriin. Tukesin sivuilla voi rekisteröityä, kun yrityksen palveluksessa on pätevyysehdot täyttävä sähkötöiden johtaja. Sähkötöiden johtaja toimii sähkötöitä tekevän yrityksen vastuuhenkilönä. Jos tehdään kylmälaitteiden asennuksia, pitää tehdä Tukesiin rekisteröinti-ilmoitus, että on riittävä pätevyys ja koulutus, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto Stul ry:n tekninen johtaja Esa Tiainen.

Tiainen nostaa esiin vielä paloilmoitinasennusten tekemisen sekä hissikorjausten tekemisen, joihin vaaditaan Tukesin rekisteröinti. Vuonna 2016 tuli voimaan uusi laki yksityisistä turvapalveluista, toiminta edellyttää lupaa poliisiviranomaiselta.

– Lisäksi voi olla tietyssä paikassa toimimiseen liittyviä lupia, vaatimukset voivat tulla tilaajalta tai laissa voi olla velvoitteita, esimerkiksi toimimisesta puolustushallinnon kiinteistössä. Lisävaatimuksia voi tulla myös, jos työ sisältää erityisiä vaaroja, Tiainen kertoo.

Tiaisen mukaan sähköalan elinkeinotoiminnan luvissa ja ilmoituksissa on vahva turvallisuusperuste, eivätkä lupa-asiat olennaisesti nosta alalle tulon kynnystä.

Liikennelupavaatimus estää harmaata taloutta

Kuljetusalalla on likimain ”yhden luukun” -malli, kun Traficom toimii laaja-alaisesti lupaviranomaisena. Liikennelupien käsittely siirtyi ELY-keskukselta Traficomille noin kaksi vuotta sitten.

Varsinaisen yrityksen perustamiseen liittyvien ilmoitusten lisäksi yli 3500 kiloisen painoisella ajoneuvolla tai yhdistelmällä tavaraliikennettä harjoittava yritys tarvitsee liikenneluvan (yhteisölupa), joka on EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen mukainen.

– Pidämme liikennelupavaatimusta tarpeellisena harmaan talouden estämiseksi ja valvomiseksi ja laadun takeena, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n Ari Herrala kertoo.

– Maanteiden tavaraliikenteen kuljetusyrityksellä on oltava voimassa oleva liikennelupa, eli yhteisölupa kutakin ammattiliikenteen ajoneuvoa kohden. Liikenneluvan myöntämisen edellytyksenä ovat muun muassa hyvämaineisuus, vakavaraisuus ja ammatillinen pätevyys. Jos lupia hakee oikeushenkilö, eli yhteisö tai yhtiö, sen on nimitettävä liikenteestä vastaava henkilö, joka on hyvämaineinen sekä ammatillisesti pätevä ja johtaa kuljetustoimintaa. Hyvämaineisuuden vaatimus koskee yrityksen itsensä ohella myös avainhenkilöitä; SKAL ry:stä kerrotaan.

Yrityksen liikenneluvan lisäksi, ajoneuvoa kuljettavalta edellytetään ammatillista pätevyyttä. Lisäksi tulevat mahdolliset kuljetuslajin edellyttämä erityispätevyydet. 

– Mikäli yritys harjoittaa tavaraliikennettä alle 3500 kiloisella ajoneuvolla, eli pakettiautolla, tulee yrityksen tehdä tästä ilmoitus lupaviranomaiselle. Ilmoitus tulee tehdä siinäkin tapauksessa, että yrityksellä on voimassaoleva yhteisölupa. Lisäksi tavaraliikenteeseen käytettävä ajoneuvo tulee rekisteröidä luvanvaraiseen käyttöön.

Edellä mainittu kuljettajan ammattipätevyysvaatimus ei koske pakettiauton kuljettajaa.

Ravintoloitsija joutuu kahlaamaan läpi lupaviidakon

Ravintoloitsijaksi ryhtyminen vaatii melkoista luparuljanssia, on hoidettava lupa-asiat rakennusvalvonnan, elintarvikevalvonnan, pelastustoimen ja muun muassa musiikin käyttöön liittyen.

NewCo Helsinki yritysneuvonta on julkaissut Ravintola-alan ABC -oppaan. Mikäli aiotulla toimitilalla ei ole rakennusvalvonnan lupaa ravintola- tai kahvilakäyttöön, sen käyttöönotto edellyttää rakennusvalvonnan hyväksymää käyttötarkoituksen muutosta.

– Vaikka aikaisemmin tilassa toimineella yrityksellä olisi ollut tarvittavat luvat, kannattaa silti asiat selvittää valvovien viranomaisten kanssa,

Ravintola- ja kahvilatoimintaan liittyy useita terveyttä, turvallisuutta ja ympäristövaatimuksia koskevia vaatimuksia. Omavalvontasuunnitelmalla yritys valvoo elintarvikkeiden laatua ja turvallisuutta ja toimintaolosuhteiden asianmukaisuutta.

– Esimerkiksi Helsingissä uudesta kahvilasta tai ravintolasta tulee tehdä elintarvikelain mukainen ilmoitus ympäristöpalveluihin neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista.

 

Kuvituskuva: Getty Images

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

 

Jotain hyvää pahassa - Verohallinto lykkää alv-ilmoitusten monimutkaistamista koronan takia

Yrittäjät - Ti, 15/09/2020 - 14:02

Verohallinto on laajentamassa arvonlisäveroilmoituksen tietosisältöä yhdessä sidosryhmiensä kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että arvonlisäveroilmoituksessa tietoja kerätään yrityksiltä jatkossa enemmän ja yksityiskohtaisemmin. 

Alun perin uudistetun alv-ilmoituksen oli määrä tulla käyttöön vuonna 2022, mutta vallitsevan koronatilanteen takia laajennetun ilmoitussisällön käyttöönottoa on päätetty lykätä. Uudesta aikataulusta ei ole vielä tietoa.

Yrittäjien veroasiantuntija Tuula Gregoryn mukaan yrittäjät voivat olla päätöksestä mielissään.

– Koronavuotena yrityksillä on muutenkin tarpeeksi hommaa ja huolia, Gregory toteaa.

Verohallinto perustelee uudistuksen tarpeellisuutta, sillä, että arvonlisäverolain 25-vuotisen historian aikana arvonlisäveroilmoitusta ei ole uudistettu merkittävästi kertaakaan. Se kertoo sivuillaan, että Suomessa alv-ilmoitus on tietosisällöltään varsin suppea ja lisäksi epätasapainoinen: tietoja raportoidaan paljon yhteissummina, mutta toisaalta joitakin asioita hyvinkin tarkasti.

Merkittävä osa arvonlisäveroriskeistä liittyy erityis- ja poikkeustilanteisiin, joista nykyilmoituksella ei saada tietoa. Lisäksi yksi nykyisen ilmoituksen ongelmista on ollut, että tietoja ei välttämättä osata aina ilmoittaa oikein. Uuden ilmoituksen myötä Verohallinto voi siten kohdentaa tarkemmin paitsi valvontaa, myös ohjausta niille asiakkaille, jotka sitä tarvitsevat. Käytännössä Verohallinto on joutunut kysymään paljon lisäkysymyksiä.

Verohallinnon mukaan uuden ilmoitusmallin loogisuus ja täsmennettävyys toisi pk-yrityksille yhteensä 4,9 miljoonan euron hyödyn. Verovajetta uusi ilmoitusmalli paikkaisi 60 miljoonalla eurolla.

Uusi ilmoitusmalli tuo kuitenkin yrityksille lisätyötä, sillä niiden pitäisi ilmoittaa enemmän tietoja. Tilitoimistoa käyttävälle pk-yritykselle se voi tietää suurempaa laskua kirjanpitäjältä. Myös järjestelmäuudistukset vaativat kertaluotoisia kustannuksia.

Verohallinnon arvion mukaan lisäkustannukset jäävät pieniksi pk-yritysten kohdalla ja ovat suurempia satsauksia suuryrityksille, jopa 10 000 euroa. Pk-yritysten, jotka käyttävät usein valmisohjelmistoja, järjestelmäpäivitysten kustannukset jakaantuvat useamman käyttäjän kesken.

Gregory epäilee, että yritysten kustannukset eivät jää muutamiin euroihin, kuten Verohallinto esittää. Lisäksi Verohallinnon yrityksille lupaama uudistuksen rahallinen hyöty on vielä vaikeasti hahmotettavissa. On kuitenkin hyvä, että lisätyö- ja kustannukset eivät tapahdu koronakriisin kanssa päällekkäin vaan uudistusta lykättiin.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Vastavalmistuneita tohtoreita ratkomaan yritysten kiertotaloushaasteita – Yritys voi nyt hakea apurahaa

Yrittäjät - Ti, 15/09/2020 - 11:18

Tutkimuksen avulla on vähennetty teollisuudessa syntyviä jätteitä ja kehitetty kierrätysmenetelmiä. PoDoCo-ohjelmassa (PostDocs in Companies) on rahoitettu jo 151 yritysten ja tohtorien yhteistyöhanketta, joiden avulla synnytetään uutta liiketoimintaa. Monissa hankkeissa tavoitteena on ympäristövaikutusten vähentäminen.

– Useissa käynnissä olevissa PoDoCo-hankkeissa yritykset kehittävät uusia kestäviä energiaratkaisuja teollisuuteen. Hankkeissa etsitään esimerkiksi ratkaisuja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen sekä tehokkaita energian tuotanto- ja varastointimenetelmiä, PoDoCo-ohjelman vetäjä tohtori Seppo Tikkanen kertoo DIMECC Oy:n tiedotteessa.

PoDoCo-ohjelmaa organisoi DIMECC Oy, joka on Suomen teollisuuden johtava innovaatioalusta.

Tehokkaampi energiantuotanto, sivuvirtojen käyttäminen ja jätteiden vähentäminen tai uudelleenkäyttö luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Sementin valmistaminen aiheuttaa merkittäviä hiilidioksidipäästöjä. Keko geopolymeerit Oy etsii keinoja korvata sementin käyttö betonin valmistuksessa ja käyttää teollisuudessa syntynyttä jätettä sementin korvaajana.

Kotimainen startup kehittää biopohjaisia hiilikuituja vauhtipyörään

Vauhtipyörää kehittävä Teraloop on hyötynyt ohjelmasta, ja on sittemmin palkanut PoDoCo-ohjelman kautta yritykseen tulleen osaajan palkkalistoilleen. Vahtipyörän pyörivä liike varastoi energiaa tehokkaasti. Se voisi ratkaista esimerkiksi aurinko- ja tuulienergian varastointiongelmat.

Onnistuneesta yhteistyöstä on yritykseen syntymässä materiaaliteknologiaan keskittynyt tiimi.

Teraloop on ollut tyytyväinen PoDoCo-ohjelmaan, koska pienemmänkin yrityksen on helppo ja kevyt saada sen kautta korkealaatuista osaamista käyttöönsä.

– PoDoCo sopii tilanteeseen, kun yrityksellä on tarve tutkia jotain uutta, mutta on liian riskialtista palkata joku alusta alkaen sitä tekemään. Tämä koskee erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla ei ole niin paljon resursseja käytössään, Teraloopin toimitusjohtaja Ted Ridgway Watt sanoo.

Apurahoja jaetaan miljoonan verran – Ohjelman kautta tukea uudistumiseen

Seppo Tikkanen kertoo, että PoDoCo-ohjelmasta on rahoitettu paljon juuri pienten ja keskisuurten yritysten hankkeita. Apurahoja on myönnetty kaikille tieteenaloille. Insinööri- ja luonnontieteet ovat olleet parhaiten edustettuna, mutta yritykset ovat hakeneet toimintansa uudistamiseen myös yhteiskuntatieteiden tai humanististen tieteiden osaajia.

Tänä vuonna koko PoDoCo-ohjelmassa on jaossa apurahoja noin miljoonan euron verran. Rahoituskierros on kaksi kertaa vuodessa.

– Mielenkiintoista nähdä, miten korona vaikuttaa hakemusmääriin. Kevään haussa saimme yhtä paljon hakemuksia kuin ennen. Tässäkin tilanteessa yrityksillä olisi hyvä mahdollisuus saada PoDoCo:n kautta tukea uudistumiseen, Tikkanen sanoo.

PoDoCo-ohjelman apurahahaku on avoinna 15.9.-31.10.2020. Ohjelmaan voi osallistua toimialasta riippumatta mikä tahansa yritys ja kuka tahansa väitöskirjan vastikään tehnyt tai lähiaikana väittelevä henkilö.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Ekonomisti: Sähköinen taloushallinto etenee, hyötyjä saatavissa – Katso, miten muut ovat ottaneet käyttöön digitaloushallinnon

Yrittäjät - Ma, 14/09/2020 - 15:50

Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen on pureksinut viime viikolla 9. syyskuuta julkistetun Pk-yritysbarometrin tuloksia:

– Tässä tilanteessa ei ole vielä nähtävissä, että pk-yritykset olisivat riittävässä määrin sisäistäneet digitaalisuuden merkityksen, eikä ole tapahtunut digitaalista loikkaa.

Kerroimme tuoreen Pk-yritysbarometrin muista tuloksista viime viikolla. Kriisi osoitti digitaalisuuden tarpeellisuuden toimialasta riippumatta. Koronapandemia on saanut yhä enemmän yrityksiä kehittämään liiketoiminnan digitalisuutta.

– Koronakriisi osoitti sen, että digitaalisuus ja työkalut pitää olla yrityksessä valmiina. Digitaalisten valmiuksien rakentaminen kriisitilanteessa ei auta niin hyvin, jos järjestelmät eivät ole valmiina ja jo käytössä.

Yrittäjät uskoo, että poikkeuksellinen tilanne on avannut monen pk-yrityksen silmät digitaalisuuden tärkeyden suhteen.

Onko taloushallinto jo diginä? – Sähköisellä taloushallinnolla jokainen yritys voi tehostaa tuottavuuttaan

Petri Malisen mukaan toki asiantuntijayrityksissä, joissa digitaalisten välineet olivat jo olleet käytössä, etätyöskentelyyn siirtyminen meni hyvin.

– Ne verkkokaupat kasvoivat korona-aikana, jotka olivat jo olemassa. Uusien verkkokauppojen ylösajaminen ei onnistu käden käänteessä.

– Yksi keskeinen digitalisoitava osa-alue on taloushallinto. Taloushallinnon digitalisoituminen tulee voimakkaasti. Jos yritys ei ole vielä lähtenyt liikkeelle sähköisen taloushallinnon kanssa, nyt viimeistään on hyvä lähteä liikkeelle. Taloushallintojärjestelmät kannattaa siirtää digitaalisiksi: on se sitten omana tuotantona tai ostettuna palveluna.

Sähköisellä taloushallinnolla jokainen yritys voi tehostaa tuottavuuttaan.

– Sähköistä taloushallintoa käytetään jo kohtuullisesti. Pk-yritykset ovat edenneet tässä hyvin, mutta digitaalisen taloushallinnon sisällä on osa-alueita, kuten kuittien skannaus ja matkalaskut, jotka ovat digitalisoimatta monella. Samoin verkkolaskut tehostavat toimintaa.  

Sähköisen taloushallinnon järjestelmien käyttöönotto on investointi, mutta se vähentää käyttökuluja. Taloushallinnon digitalisoiminen pienentää inhimillisten virheiden mahdollisuutta.

– Prosessit tapahtuvat paljon automaattisemmin. Tällöin voi itse käyttää taloushallinnossa enemmän aikaa talouden tilan analyysiin, kun ei tarvitse käyttää aikaa paperilaskujen vientiin.

Barometrin mukaan liiketoiminnan digitalisoiminen helpottaa uusien asiakkaiden tavoittamista

Ekonomisti Petri Malisen mukaan digitalisaatio on yksi helpoimpia tapoja nostaa tuottavuutta.

– Se nostaa tuottavuutta niilläkin aloilla, esimerkiksi kampaajilla, joilla tuottavuuden nostaminen on muuten hankalaa. Ajanvarausjärjestelmän digitalisointi parantaa tuottavuutta.

Pk-yritysbarometrissa kysyttiin myös liiketoiminnan digitalisoitumisen merkitystä. Vastaajista 67 prosenttia koki digitalisoitumisen vaikuttavan joko suuresti tai kohtalaisesti yrityskuvan vahvistumiseen. Yhtä suuri osa koki digitalisoitumisella olevan merkitystä uusien asiakasryhmien tavoittamiseen (67 prosenttia). 62 prosenttia vastasi asiakaspalvelun parantuvan liiketoiminnan digitalisoimisella.

– Reilu puolet vastaajista sanoo, että liiketoiminnan digitalisoiminen parantaa kannattavuutta. Digitalisaation avulla pyritään palvelemaan ja tavoittamaan uusia asiakkaita. Digitaalinen liiketoiminta avaa mahdollisuuksia, kun palaamme pandemian jälkeen uuteen normaaliin. Emme palaa vanhaan, vaan olemme uudenlaisessa asemassa markkinoilla, siihenkin digitalisaatio auttaa.

Malinen korostaa, että digitaalinen liiketoiminta on keino löytää potentiaalisia asiakkaita.

Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö julkistavat yhdessä Pk-yritysbarometria kahdesti vuodessa. Tällä kertaa kyselyyn vastasi 5100 yritystä.

Lue lisää: Pk-yritysbarometri: Rahoituksen saatavuus säilyi kriisissäkin – Finnveralta myös suoraa lainarahoitusta

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Viking Glory viitoittaa tietä tulevaan

Yrittäjät - Ma, 14/09/2020 - 09:37

Kaupallinen yhteistyö: Viking Line

Teknologiaa ympäristön palveluksessa

Ahvenanmaalaiselle laivanvarustamolle Itämeri ja sen saaristo ovat kotiseutua, jonka haluaa säilyvän elinvoimaisena tuleville sukupolville. Viking Line onkin tehnyt pitkäjänteistä ympäristötyötä jo 1980-luvulta asti. Uusi Viking Glory on tämän työn huipentuma. Valmistuessaan se on maailman ilmastoviisaimpia aluksia. Innovatiivinen tekniikka ulottuu rikittömästä polttoaineesta potkureihin ja konehuoneesta valaistus- sekä ilmastointiratkaisuihin. Alus muodostaa oman suljetun, energianiukan kiertonsa, jossa resurssit hyödynnetään mahdollisimman tarkkaan, päästöt minimoiden. Tutustu Viking Gloryn teknologisiin ratkaisuihin.

Aitiopaikalla saaristoon

Itämeri ja saaristo ovat myös Viking Gloryn sisustuksen kantavia teemoja. Ikkunapinta-alaa ja ikkunahyttejä on enemmän kuin missään muussa varustamon aluksessa. Valtavista panoraamaikkunoista meriluonto avautuu ennen näkemättömän upealla tavalla. Palkittu ruotsalainen arkkitehtitoimisto Koncept vastaa aluksen kestävää kehitystä tukevista sisutusratkaisuista. Niissä heijastuu saariston harmoninen väripaletti ja skandinaavinen, selkeä muotokieli. Lue lisää

Uuden ajan merikokouksia 

Valoisa, avara tunnelma jatkuu Viking Gloryn kokouskannella. Suurista ikkunoista aukeava merinäköala luo näyttävän taustan kokoukselle tai yritystilaisuudelle. Uusimmalla kokoustekniikalla varustellut tilat ovat muunneltavissa erilaisiin tarkoituksiin ja erikokoisille ryhmille. Valikoima ulottuu pienistä loungeista suureen auditorioon, jonka lattiasta kattoon ulottuvat näytöt takaavat näkyvyyden kaikkialta yleisöstä. Olitpa järjestämässä perinteistä kokousta, inspiroivaa tiimitapaamista, luovaa workshopia tai vaikkapa rentoa verkostoitumistapahtumaa, Viking Glorylla järjestetty tilaisuus säilyy vieraidesi mielessä pitkään. 

Haluaisitko tehdä virtuaalikierroksen Viking Gloryn kokoustiloissa 3D-lasien avulla? Ota yhteyttä myyntipäällikköihimme ja sovi tapaaminen!

 

Pk-yritysbarometri: Rahoituksen saatavuus säilyi kriisissäkin – Finnveralta myös suoraa lainarahoitusta

Yrittäjät - Ma, 14/09/2020 - 07:30

Koronakriisistä johtuvat vaikeudet näkyvät siinä, että rahoitusta käyttöpääomaksi hakevien pk-yritysten osuus kaksinkertaistui edelliseen Pk-yritysbarometriin verrattuna. Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö julkistavat kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, josta käy ilmi, mitä pk-yritykset odottavat tulevalta 12 kuukaudelta. Kyselyyn vastasi 5100:n yrityksen edustajat. 

Viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana rahoitusta ottaneiden yritysten määrä nousi seitsemän prosenttiyksikköä kevään barometristä, johon yritykset vastasivat joulu-tammikuussa. Nyt 32 prosenttia yrityksistä raportoi ottaneensa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana ulkoista rahoitusta. Kriisistä huolimatta rahoituksen saatavuus on säilynyt hyvällä tasolla, sillä vain viisi prosenttia yrityksistä kertoo hakeneensa rahoitusta, mutta jääneensä ilman sitä.

Barometriin vastanneista 12 prosenttia kertoi kireät vakuusvaatimukset syyksi siihen, miksi ei ole hakenut rahoitusta. Reilu viidennes kertoi rahan korkean hinnan estäneen rahoituksen hakemista.

Pk-yritysten rahoituksen kysyntä Finnveralta nousi merkittävästi tammi–kesäkuussa.

– Kotimaan lainoja ja takauksia myönnettiin 926 miljoonaa euroa, mikä oli peräti 115 prosenttia enemmän edelliseen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna, Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä kertoo.

Poikkeuksellisen kevään seurauksena pk-yritysten kassatilanne on heikentynyt voimakkaasti alkuvuodesta. Tällä kertaa 19 prosenttia yrityksistä raportoi vaikeuksista hoitaa maksujaan viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana.

– Vaikeaksi tilanteen tekee se, että yritysten jo valmiiksi tiukka kassatilanne ei mahdollista riittävää valmistautumista mahdolliseen toiseen korona aaltoon, Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo.

Finnveralta uusia rahoitustuotteita koronakriisitarpeisiin – Lainaa käyttöpääomaan, jos pankki ei myönnä lainaa

– Finnvera on varautunut turvaamaan elinkelpoisten yritysten lainarahoituksen saatavuuden kriisin kaikissa vaiheissa ja talouden jälleenrakentamisessa. Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita loppuvuonna myös omilla lainatuotteillaan, sanoo Juuso Heinilä.

Finnvera tuo rahoitusmarkkinoille uuden lainan koronakriisitarpeisiin, joka on haettavissa 14. syyskuuta lähtien.

Yritys voi hakea tietyin ehdoin käyttöpääomalainaa myös suoraan Finnverasta, jos rahoitus pankin kanssa ei muuten järjesty. Lainaa ei voi käyttää rahoittajan olemassa olevien saatavien poismaksamiseen. Yrityksellä täytyy olla käytettävissä vähintään yksi virallinen tilinpäätös.

– Koronakriisitilanteessa yritysten rahoitustarpeet ovat monenlaisia, ja niihin pyrimme vastaamaan, jotta mahdollisimman moni suomalainen yritys selviäisi kriisin yli, Finnveran tuotehallintapäällikkö Mirva Salenius toteaa.

Lisäksi edellytetään, että yrityksen liiketoiminta on ollut kannattavaa ennen koronakriisiä, ja että yrityksellä arvioidaan olevan riittävä velanhoitokyky.

– Edellytämme jossain määrin vakuuksia, mutta meillä ei ole samanlaiset vaatimukset kuin pankeilla. Emme ole vakuusrahoittajia, vaan meillä riskinotto perustuu yritystutkimuksessa suoritettaviin riskinarviointiin, Salenius täsmentää.

Vientitakuita poikkeuksellisesti myös läntisiin teollisuusmaihin

Yritys voi nopeuttaa lainahakemuksensa käsittelyä, toimittamalla tilinpäätöksen Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) ennen hakemuksen jättämistä.

– Yrityksille vinkiksi sanoisin, että toimittakaa viimeinen virallinen tilinpäätös PRH:lle ennen hakemuksen jättämistä, niin pystymme tekemään nopeasti tilinpäätösanalyysin. Näin hakemus siirtyy meillä hankekäsittelyssä eteenpäin nopeammin. Tilinpäätös on kuitenkin edelleen mahdollista liittää myös hakemukseen. Toinen asia on se, että mitä paremmin itse valmistelee asiaa ja liittää esimerkiksi tulos- ja rahoitussuunnitelmat hakemukseen, sitä jouhevammin asia etenee, Finnveran Mirva Salenius muistuttaa.

Lisäksi Finnveran juniorilainarahoitus mahdollistaa yrityksen rahoituskelpoisuuden vahvistamisen. Erityisrahoittaja ja vientitakuulaitos Finnvera myöntää nyt poikkeuksellisesti vientitakuita myös läntisiin teollisuusmaihin.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Pride ei ole sateenkaariliputuksen teemaviikko – "Yritysten kasvu- ja kehitys ovat työntekijäkysymyksiä"

Yrittäjät - Pe, 11/09/2020 - 17:00

Pride-viikko huipentuu huomenna lauantaina perinteisesti kulkueeseen ja puistojuhlaan. Tänä vuonna ne toteutuvat kuitenkin erikoisjärjestelyin, verkon välityksellä.

– Olemme kannustaneet ihmisiä järjestämään omia kulkueita ystävien kesken pienryhmissä ja piknikejä tahoillaan. Järjestämme konsertin kello 16-18, johon tulee yhteistyökumppaneidemme kautta rajoitettu määrä osallistujia. Konserttia voi myös seurata verkosta, Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Aaro Horsma kertoo.

Helsinki Pride on kerännyt viime vuosina ennätysmäärän yhteistyökumppaneita, eikä korona verottanut kumppaneiden intoa tukea tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia tänäkään vuonna. Iso osa kumppanuuksista on solmittu jo ennen koronakriisin alkua, mutta kevään ja kesän aikana kumppaneita tuli lisää.

Muutos kohti suopeampaa suhtautumista tasa-arvo- ja ihmisoikeuskysymyksiin on ollut Horsman mukaan tuntuvaa viimeisen viiden, saati kymmenen vuoden aikana.

– Ennen sateenkaariliputus koettiin useammin riskinä. Nykyään meillä on tutkimustietoa siitä, että tasa-arvo- ja ihmisoikeuskysymykset tuovat yrityksille hyötyä liiketaloudellisestikin. Se on iso kysymys yrityksille työntekijöiden, henkilöstöresursoinnin ja kuluttajien näkökulmasta, Horsma sanoo.

Horsma muistuttaa kuitenkin, että Pride-viikko ei ole sateenkaariliputuksen teemaviikko.

– Sateenkaarilippu tulisi vetää salkoon suorassa yhteistyössä meihin. Tapahtuman kulut ovat 500 000 euron tietämissä ja kumppanuuksien kautta pyöritämme myös sosiaali- ja nuorisotyötämme. Julkista avustusta saamme Helsinki Pride -viikolle vain 20 000 euroa. Organisaatiot ovat osoittaneet suurta motivoituneisuutta auttaa ja toimia vastuullisesti meidän suuntaamme, Horsma sanoo.

Pride-kumppanuuksien kohdalla ollaan vuosien mittaa puhuttu myös pinkkipesusta, mikä vertautuu ympäristökysymyksissä viherpesuun: markkinoinnissa ja viestinnässä asiaa kannatetaan, mutta käytännössä teot eivät näy.

Helsinki Pride -yhteisö perusti viime vuonna Working with Pride -yhteistyömallin, joka jatkaa työtä kulta-, platinum- ja pääyhteistyökumppaneiden kanssa ympäri vuoden. Yhteistyö kattaa muun muassa työelämäkoulutuksia. Samoja koulutuksia voivat ostaa myös muut kaupalliset ja epäkaupalliset toimijat.

– Yritysten kasvu- ja kehitys ovat työntekijäkysymyksiä, ja tärkeitä esimerkiksi HR-puolen toimijoille, Horsma sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Yritykset