Yritykset

Kotimaista kimalletta – Koristevalmistaja laajensi jälleenmyynnistä kuluttajakauppaan

Yrittäjät - 3 tuntia 16 min sitten

 

 

– Olen oppinut sen, että on tosi tärkeää olla koko ajan menossa kehityshankkeita ja uusia avauksia. Sen lisäksi pitää olla jo itämässä uusi hanke eteenpäin. Hankkeita on oltava useita, kun ei ole varmuutta siitä, mikä lähtee vetämään, yrittäjä kolmannessa polvessa kertoo.

Tänä syksynä yritys avasi Weiste Wanha Villa –putiikin kuluttajille. Tähän asti myynti oli vain jälleenmyyjille.

– Putiikin avulla haluamme erityisesti parantaa tunnettuuttamme. Ajatus oli pitkään kytemässä. Myymälä remontoitiin vanhaan suojeltuun rakennukseen, Johanna Weiste sanoo.

Kotimaista joulukuusen latvatähteä on valmistettu vuodesta 1924. K.A Weiste Oy:n tehtaissa valmistuu 20–30 000 latvatähteä vuosittain.

Koristeita valmistetaan yhä myös Suomessa

1920-luvulla joulukoristeiden valmistus oli pitkälti Saksassa. Perustaja, Kalle Weiste toimi pitkään veiston opettajana ja avasi myöhemmin paperikaupan. Jouluiltana hän oli katsellut myyntiin hankkimaansa latvatähteä ja alkanut kehittää sen valmistusta.

Kalle Weisteellä oli vankka yrittäjän usko. Perheyrityksessä työskentelevän Johanna Weisteen mukaan perustaja on sanonut: ”Muut tekee, mitä pystyy, mutta itse teen, mitä haluan.

– Ponnistelujen tuloksena joulukoristekauppa kehittyi myönteisesti 1990-luvulle saakka. 2000-luvulla kauppa on muuttunut haasteellisemmaksi kiinalaisen koristetuonnin lisääntyessä voimakkaasti.

Nykyisin Weiste valmistaa muun muassa palloja, punoksia ja köynnöksiä tuotemerkillä Weiste Christmas Legend. Vakituisesti yritys työllistää 60 työntekijää Helsingin Pukinmäessä, Hangossa, Veikkolassa ja Virossa. Weisteellä on myös Villa Weiste –sisustusmallisto.

– Pitkäaikaisesta lelujen maahantuonnista luovuttiin sisustuskaupan kehittymisen myötä, Weiste kertoo.

Yrityksen tuotannosta yli kaksi kolmasosaa menee vientiin. Perheyritys pokkasi Tasavallan Presidentin Vientipalkinnon vuonna 1992.

Perinteikkäältä yritykseltä kysytään jo tuotannosta poistuneita tyttö- ja poikavauvojen vuosipallokoristeita syntymävuosiprintillä.

– Vanhat vuosikerrat ovat keräilykamaa. Se on ollut myyntimenestys, ja on edelleen hyvä.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

 

Tarinatehtailijan täyskäännös

Yrittäjät - Su, 17/12/2017 - 07:00

Kirjoita nettiin jotain hauskaa.

Eipä arvannut Juha Vuorinen, mihin 1990-luvun loppupuolella lausuttu neljän sanan pyyntö hänet johdattaisikaan. Ei, vaikka tekstiä pyydettiin mielikuvitusrikkaalta vekaralta, kuten Vuorinen itse itseään luonnehtii.

Eikä Vuorisesta edes pitänyt tulla kirjailijaa. Pikemminkin linja-autonkuljettaja, jonka työtä hän pikkupoikana harjoitteli kattilankansi kourassa. Tai lääkäri, nuorukaisen maailmanparantajahaaveiden herättyä.

Vai olisiko sittenkin? Olihan Juha-pojassa yksi tärkeä ominaisuus "tehdasasetuksena".

– Jo edesmennyt äitini väittää, että lastentarhanopettajat olisivat ihmetelleet, kuinka muut lapset olivat kokoontuneet ympärilleni kuuntelemaan luvalla sanoen melko erikoisia tarinoitani, Vuorinen muistelee Yrittäjä-lehden erikoishaastattelussa.

Iän karttuessa sama ominaisuus vei Vuorisen radioon, lehtiin, television ja myöhemmin – onnellisen vahingon kautta – kirjailijan uralle.

Kevätpörriäistä ja kolumneja

Oli Vuorinen raapustanut tekstejä aiemminkin. 1970-luvulla lasten legendaariseen Kevätpörriäiseen, seuraavalla vuosikymmenellä muutamiin paikallislehtiin.

– Muistaakseni ensimmäinen vakituinen kolumnisarjani ilmestyi Kehäsanomat-lehdessä, jonka päätoimittajana oli tuolloin pituiseni Matti Vanhanen. Vain toinen meistä jatkoi politiikan pariin.

Poliitikon ja yhteiskunnallisen vaikuttajan sijaan Vuorinen synnytti Juha Bergin, juoppohullun päiväkirjailijan – olihan pyyntönä kirjoittaa "jotain hauskaa".

Nykyajalta tuttu teknologia ei vielä näytellyt edes sivuroolia aloittelevan kirjailijan työskentelymetodeissa.

– Sinänsä hauskaa, ettei minulla ollut nettiyhteyttä kotona, joten kiikutin ensimmäiset osat levykkeellä portaalin omistaneeseen yhtiöön. Netin käyttö oli vuonna 1998 vain murto-osassa siitä, kuinka paljon siellä nykyään vietetään aikaa. Siinä mielessä on pienoinen ihme, että "Juoppis" pääsi kasvamaan siellä niin nopeasti kulttimaineeseen ja mahdollisti minulle uuden ammatin, Vuorinen miettii.

Nyt tekniikka on konkreettisesti mukana luomistyössä.

– Älypuhelin on verraton väline, joka toimii minulla joka paikan höyläävänä sanelukoneena. Olen matkan varrella oppinut myös sanelemaan viestini selkokielellä, sillä pitkään siellä oli vain irrallisia innostuneena huudettuja avainsanoja, joita purkaessani minulla ei ole ollut enää minkäänlaista aavistustakaan, mihin ne ovat mahtaneet liittyä.

"Lapsesta asti esiintymiskammoinen"

Teinivuosien tiskijukkakeikat puskivat Vuorista eteenpäin myös haaveilemallaan radiouralla.

Halu tuottaa tarinoita eri muodoissa myllersi lopulta niin voimakkaana, että se kaatoi Vuorisen kaikki estot ja sisäiset raja-aidat.

– Hulluinta koko hommassa on, että olen lapsesta asti ollut esiintymiskammoinen. Kaikkein hirveintä oli astella luokan eteen pitämään turpa kirsikanpunaisena esitelmää ja kuitenkin päädyin työhön, missä joudun kakomaan vieläkin isompien yleisöjen edessä.

– Radio on ollut minulle aina suuri rakkaus ja sen kanssa ei ole ongelmia, mutta televisiotyö ja puheiden pitäminen merkitsevät minulle edelleenkin jättiloikkaa kauas pois omalta mukavuusalueelta, Vuorinen tunnustaa.

Kirja kasaan kopiointiliikkeessä

Nettiin kirjoitetusta hauskuudesta noussut viinanhuuruinen ”Juoppis”, Juha Berg, ei päässyt kirjan kansien väliin ilman vastoinkäymisiä. Hänet naurettiin teoksensa kanssa ulos kirjapainosta.

– Siinä saa jo tehdä vähän enemmän töitä, kun digipainon omistaja ei suostu painamaan pientä muutaman sadan niteen erää, vaikka he muuten suostuvat painamaan mitä tahansa ja kenelle tahansa. Nykyään se on minulle iso meriitti ja kirjapainon silloinen omistaja varmasti katuu sitä vielä tänä päivänäkin.

– Tosin hänen uskonnollinen vakaumuksensa oli kuulemma este ensimmäisen Juoppohullun päiväkirjan painamiselle, joten syyt olivat hengelliset, Vuorinen tietää.

Mies ei kuitenkaan luovuttanut. Seuraava vierailukohde oli pieni kopiointiliike Keravalla, joka kopioi ja liimasitoi yksitellen Juoppohullun päiväkirjan alkupään tuotannon.

– Se on "tarinan" kannalta paljon kiinnostavampaa ja hohdokkaampaa kuin digipaino, joka sylki ulos kuitenkin ihan kirjan näköistä materiaalia. Minun ensimmäiset "kirjani" sen sijaan olivat todella kopiokoneliikkeestä tulleen näköisiä, Vuorinen muistelee.

Sopimusneuvotteluissa kahden eikä yhden kauppa

Kirjan kustansi Vuorisen perustama Diktaattori Oy.

– Toki välissä on ollut piipahduksia Yleisradion palkkalistoilla, mutta pääsääntöisesti olen aina ollut yksityisyrittäjä, myös mieleltäni. Haluan itse sanella ehdot. Juoppohullun päiväkirjan kustantanut Diktaattori Oy on ollut toiminnassa vuodesta 1995, jolloin se pääasiassa myi minun tekemiä radio- ja tv-tuotantoja. Nykyään se on erikoistunut lähinnä vain kustannustoimintaan ja kirjojen verkkokauppaan.

– Minulle oli päivänselvää, että kustannan itse Juoppohullun päiväkirjan kirjaversion, mutta käydessäni kysymässä Like Kustannuksesta neuvoja pokkareiden kustantamiseen, he innostuivatkin tekemään kanssani julkaisusopimuksen.

Vuorisen yritys työllistää 2-4 kuukausipalkkalaista, pääasiassa kausityöntekijöitä. Kirjaprojektin pyöriessä kuumimmillaan 7-10 henkilöä, elokuvatuotannossa pitkälti toistasataa ihmistä.

Vuorinen kertoo ajattelevansa sopimuksia tehdessään myös vastapuolta, ei pelkkää omaa etuaan.

– Olen tottunut pitkiin yhteistöihin ja suurin este sellaiselle on, jos alkaa ahnehtia ja lypsää pikavoittoa. Minulle sopimus tarkoittaa kahden osapuolen välisen yhteistyön sinettiä. Tärkeintä on, että molemmat sopijaosapuolet ovat nimen paperiin raapaistuaan tyytyväisiä. Niissä karkeloissa myönnän joskus joutuneeni teroittamaan toiselle sopijaosapuolelle, että tässä tehdään nyt kahden eikä yhden kauppaa.

"Ei varaa ylpistymiseen"

Kun kirjaa oli myyty noin 40 000 kappaletta, Vuorinen palautti julkaisuoikeudet takaisin yritykselleen.

Nyt "Juoppista" on kaupattu yli 200 000 kappaletta, kaikkia kirjoja suomenkielisinä laitoksina yli kaksi miljoonaa.

Samalla Vuorinen on noussut vakionimeksi myydyimpien kirjailijoiden listoille muun muassa Leena Lehtolaisen, Sofi Oksasen, Ilkka Remeksen sekä Antti Tuurin seuraan.

Nousu suomalaiskirjailijoiden kermaan ei ole kihahtanut pitkänhuiskean tarinatehtailijan päähän.

– Koko alan myynti on laskenut niin radikaalisti huippuvuosistani, ettei senkään vuoksi ole minkäänlaista varaa ylpistymiseen. Mutta siitä olen terveellä tavalla ylpeä, että olen omissa "kilpailuluokissani" pysynyt edelleenkin vähintään myyntitilastojen mitalikolmikossa.

– Itse ainakin tulkitsen sen ammatillisena onnistumisena, jos ihminen menee kauppaan ja haluaa maksaa kirjoittamistani tarinoista. Käsi sydämellä, jos on myynyt vajaassa 20 vuodessa Suomen kokoisessa maassa yli kaksi miljoonaa kirjaa, niin eiköhän silloin kannata olla lähinnä kiitollinen kuin leuhka.

Vuorisen vertailulla, vähän kuin jääkiekkokatsomossa nähty kannattaja, jolla on 1990-luvulla hankittu fanipaita päällä.

– Siinä alkaa olla seurauskollisuus kohdallaan ja se on jotain, joka voisi olla tavoittelemisen arvoista, jos joku tälle alalle halajaa.

Viisi syytä boikotointiin

Myyntiluvuista ja kansansuosiosta huolimatta tietyt tahot eivät ole suoneet Vuoriselle kirjailijan statusta.

– Monet kulttuuripiireistä tulevat ystäväni ovat vähän kuin pahoitellen tunnustaneet, etteivät ole koskaan halunneet lukea kirjojani, koska niiden maine on mitä on.

Vuorinen kertoo kysyneensä kritisoijilta kirjojensa – ja hänen itsensä – maineesta. Boikotoinnin syyt tulivat lopulta selville, joista Vuorinen rustaa TOP 5 -listan.

1. Olen hypännyt kulttuuripiirien ulkopuolelta myydyimpien kirjailijoiden joukkoon. 

2. Olen kritisoinut apurahasysteemiä.  

3. En kumartele valtavirran vaan omassa päässäni juoksevan virran mukaan. 

4. Minulla on mutkaton kontakti tavalliseen kansaan.  

5. Kirjani ovat täynnä kakka- ja pissahuumoria. 

– Vain yksi näistä kohdista liittyy kirjojeni sisältöön ja jos lukisi koko tuotantoni läpi saattaisi hämmästyä, minkä verran sitä paskassa ja kusessa rypemistä niissä sitten lopulta onkaan.

Megamenestyksiä kumppanuuksilla

Vuonna 2012 Vuorisen Diktaattori ja Sofi Oksasen Silberfeldt aloittivat kustantamoiden välisen yhteistyön pokkarimarkkinoilla.

Juuri yhteistyötä Vuorinen pitää "tulevaisuuden avainsanana."

– Kaikkia osapuolia tyydyttävät kumppanuudet erilaisten jakelukanavien kanssa on se juttu, jolla voidaan tulevaisuudessa saavuttaa minun Juoppohullun päiväkirjan tai Sofi Oksasen Puhdistuksen kaltaisia megamenestyksiä.

Kustantamoyhteistyötä tärkeämpi kriteeri on kumppanin tuotteen luonteva symbioosi Vuorisen omien tuotteiden kanssa.

Ja Vuorinen on tehnyt toisenlaisillakin perusteilla diilejä.

– Ehkä kapeakatseisesti tihrustettuna "sopimattomin pari" minulle oli aikanaan markkinointiyhteistyö kirjailija Paulo Coelhon kanssa. Teimme ison kampanjan, jossa olivat Coelhon Alkemisti sekä minun Juoppohullun päiväkirja. Ehdotin kampanjan nimeksi Alkemisti feat. Alkoholisti. Coelhon manageri esti tämän suojellakseen minua! Se oli minusta ihanan liikuttava ele, sillä hän oletti, etten ole ihan kärryillä, miten voi myös itseironisesti kaupitella itseään. Mutta kampanja oli megamenestys.

"Äänikirjamarkkinoilla huimia juttuja"

Kirja-alallakin toimijat jakaantuvat kahteen eri kerrokseen, menestyjiin ja häviäjiin. Monet karsiutuvat jatkosta.

– Siitä he saavat syyttää itseään. Ilman markkinointia ei tänä päivänä myydä riviäkään kirjasta ja toinen kompastuskivi tulee olemaan kustantamon haluttavuus yhteistyökumppanina. Jos sillä ei ole sellaisia tuotteita, joiden kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä, niin tulevaisuuden monihaaraisessa kustannusketjussa tie on pystyssä.

Ihmisten ajankäytön muuttuessa ja mullistuessa myös lukutottumukset ovat suuressa murroksessa.

– Jatkossa hyviä tarinoita ja viihdettä käytetään paljon enemmän kuin nyt, mutta niiden jakelukanavat tulevat kokemaan mullistuksen. Enää ei riitä, että naputtelet tarinan ja lähetät sen kirjapainoon. Sillä pitää olla monta muutakin esitysmuotoa, jotka tukevat toinen toistaan.

Vuorinen kertoo saavansa tästä rutkasti lisäkipinää.

– Olen aina ollut altis kokeilemaan uusia asioita. Esimerkiksi äänikirjamarkkinat ovat Suomessa vielä sellainen alue, jossa voi tehdä aivan huimia juttuja, ja jos se minusta on kiinni, niin yllätyksellisellä tavalla.

Vuorisen mielestä "vanhoilla kaavoihin kutistuneilla kirjailijoilla on suuri ongelma" mikäli he eivät suostu aktivoitumaan sosiaalisessa mediassa sekä toimimaan yhdessä julkisuuden kanssa.

– Ainakin esikoiskirjailijoiden on tähän ryhdyttävä, jos aikovat päästä läpi entistäkin tiheämmästä viihdemuurista.

"Antaa elämän viedä"

Palataan ajassa vuosikymmenen alkuun. Aikaan, joka toimi Vuorisen elämässä kuuluisana vedenjakajana. Tapahtui isoja asioita, kuten mies itse ajanjaksoa kuvailee.

Ensimmäinen elokuva, useita kirjoja ja radiosarjoja, äidin kuolemaan johtanut sairaus.

Oli pakko pysähtyä.

– Näiden kaikkien tapahtumien jälkeen jotenkin tajusin, että jos jatkan samaa tahtia, kaikki tulee kärsimään. Oma terveys, työni jälki ja suhde perheeseeni, Vuorinen sanoo.

Samalla Vuorisen klaanissa alkoi versota pitkään harkittu haave kokeilla ulkomailla asumista ja samalla mahdollisuutta antaa lapsilla kunnon kielikylvetys.

Laulaja-näyttelijä Samuli Edelmannin esimerkin innostamana he muuttivat Maltalle syksyllä 2013. Kaksi vuotta myöhemmin osoitteeksi vaihtui Andalusia Espanjassa.

– Lapsemme ovat nyt viidettä vuotta kansainvälisessä koulussa ja jälleen kerran sain muistutuksen, että jos antaa elämän viedä, sehän vie ja todennäköisesti kuitenkin aina sinne, missä sinun kulloinkin kuuluukin olla. 

"Seikkailijan pohjoistuuli"

Tutun ympäristön hylkääminen antaa puhtia myös työhön.

– Olen aina kirjoittanut paremmin ja ollut luovempi, kun olen lähtenyt pois tutuista ympyröistä. Minussa on aina puhaltanut sellainen seikkailijan pohjoistuuli. Kyllästyn helposti samoihin ja paikallaan junnaaviin asioihin, paikkoihin ja ihmissuhteisiin.

Vieras ulkomainen ympäristö on Vuorisen mielestä myös ainoa lääke oman aikataulun järkevänä pitämiseen.

– Automaattisesti kalenterista putoavat kaikki turhanpäiväiset tapaamiset, joiden asiat voi hoitaa viidessä minuutissa meilissä. Tämä on minulle ehdottomasti ajankäytön maksimaalista hyödyntämistä. Kun hiippailen johonkin kahvilaan kirjoittamaan, se todellakin tarkoittaa intensiivistä ja tehokasta kirjoittamista.

Ei siis "jatkuvaa kännykän räpläämistä tai netissä sohlaamista".

Espanjassa asuva menestyskirjailijakin törmää toki vastoinkäymisiin. Vaikkapa tuskaan, jolloin tyydyttävää tekstiä tai sisältöä ei yksinkertaisesti synny, aikataulupaineen puhaltaessa niskaan.

– Silloin keskityn tekemään sellaisia kirjoitustöitä, jotka perustuvat enemmän konkreettisten asioiden kanssa vatkaamiseen kuin esimerkiksi uuden viihteen tuottamiseen. Ja vanhemmiten ymmärrän pyytää apua, Vuorinen sanoo.

"Vahvat elämän puolapuut lapsille"

Luovan luoja toivoo säilyttävänsä tarinatehtailijan kyvyt vielä pitkään.

– Olisi kauhistus, ei niinkään pääelinkeinoni kuihtuminen, vaan se, ettei pönttöni enää toimisi kunnolla. Se olisi hirveämpää kuin olla työttömänä. Silloin minulta olisi viety käytännössä kaikki se, minkä koen elämäksi. Kyky vuorovaikutukseen, jossa on mukana koko tunteiden kirjo, Vuorinen pohtii.

Tulevaisuuden haaveet ja tavoittelemisen arvoiset saavutukset eivät löydy uusista, vielä kirjoittamattomista kirjoista tai viihdesisällöistä.

– Ne eivät enää liity minuun vaan lapsiini. Että he saisivat ujutettua jalkansa tarpeeksi tukevasti elämän puolapuille ja kapuavat sitten parhaaksi katsomaansa vauhtia omaa elämäänsä eteenpäin. Että voisin kertoa heille riittävän uskottavasti omista kompuroinneistani, ettei heidän tarvitse toistaa jo isänsä tekemiä virheitä. Että he tarttuvat niihin puolapuihin, jotka olen vahvoiksi havainnut.

– Toki toivon, että voisin olla parempi aviomies vaimolleni ja isä lapsilleni, mutta ne taas ovat elämänosa-alueita, jotka kasvavat ja muuttuvat elämän edetessä. Onneksi, Vuorinen miettii.

Tilaa Yrittäjä-lehti tästä

 

Teksti

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat

Toni Härkönen

 

Andrei Koivumäki teki itsestään brändin: Näin se onnistui

Yrittäjät - La, 16/12/2017 - 10:48

Kun Andrei Koivumäki istuu haastateltavana pöydän ääressä, tukka on hyvin ja kello taatusti näkyy.

Aloitettuaan kiinteistövälitysalalla Koivumäki pani merkille, että pitkään alalla olleet välittäjät saattoivat hukkua harmaaseen massaan ilman, että kukaan erottuu joukosta.

– Katsoin sitä jengiä, 20 vuotta alalla olleita, joilla on tappi otsassa. En halunnut kuulua siihen massaan. Eka strategia oli se, että mut tunnetaan kolmen vuoden päästä Helsingin kiinteistövälitysbisneksen huippunimenä.

Tai välitysalan rokkitähtenä, kuten mies itse asian ilmaisee.

Tavoite on jo toteutunut. Instagramissa Koivumäellä on lähes tuhansia seuraajia. Postauksissa korostuvat kallis elämäntyyli, matkustelu ja toki se oleellisin eli asuntojen välittäminen, hashtagilla ”neliötliikkuu”.

Koivumäki puhuu paljon itsestään. Hänen henkilöbrändäyksensä rakentuu omista onnistumisista ja saavutuksista kertomiseen.

– En ole koskaan soittanut ainuttakaan kylmää myyntipuhelua enkä ole pyytänyt yhtäkään asuntoa myyntiin. Halusin alusta asti päästä tilanteeseen, jossa asiakkaat soittavat minulle.

Haastattelupäivän aamuna Koivumäki kertoo saaneensa myyntiin kuluneella viikolla kohteita kahdeksan miljoonan euron edestä.

Somestrategia kuntoon

Vielä viisi vuotta sitten tilanne oli toinen. Koivumäki  perusti oman Facebook-sivun aikana, jolloin juuri kukaan alan välittäjistä ei ollut somessa. Kun Andrei muutti opiskelujen jälkeen Lahdesta Helsinkiin, hänen tilillään oli 400 euroa. Rahat eivät riittäneet edes yksiön vuokraamiseen.

– Aloitin kertomalla, että olen hemmetin kova välittäjä, vaikka olin käytännössä keltanokka. 

Ensimmäinen vuosi oli melkoista räpeltämistä.

Siitä huolimatta Koivumäki rummutti somessa myyvänsä paljon. Hän hyödynsi silloisen työnantajansa Kiinteistömaailman vahvaa brändiä, kun oma imago oli vasta rakennusvaiheessa. Rapatessa myös roiskui.

– Kun rahaa alkoi tulla, otin kuvia naisista ja leuhkin dollareilla. Pari vuotta sitten meni vähän liian lujaa ja se maksoi pitkän parisuhteen. Sen jälkeen päätin, että yritän olla puhumatta rahasta ja naisista. Ei enää kuvia 500 euron seteleistä.

Venäläinen tausta näkyy miehen ajattelutavassa.

– Ei mua tähän pisteeseen ole tuonut niinkään tieto tai taito vaan oma mindset ja asenne. En ole elämäni aikana lukenut ainuttakaan kirjaa.

Seuraajia alkoi tulla ja strategia terävöityi. Samaan aikaan moni sai tarpeekseen.

– Punainen lanka oli kaikissa postauksissa sama: Teen helvetisti duunia ja olen pirun hyvä.

Maine ei kaikkien mieleen

Viime aikoina Koivumäen suosio on kasvanut myös myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten suosimassa LinkedIn-palvelussa. Siellä Koivumäki korostaa piirun verran enemmän ammatillista osaamistaan ja tuo esille mielikuvia.

Konttorin edessä komeileva valkoinen 100 000 euron Maserati näyttävästi esillä monissa Koivumäen postauksissa.

– Pari vuotta sitten 15 pinnaa tykkäsi, nyt ehkä puolet. Oma tapani ei ole ollut kovin suomalainen. 

Tänä vuonna tunnettuus ja suosio on noussut selkeästi uudelle tasolle. Päivittäin tulee erilaisia yhteydenottoja ja palautetta somessa. Jengi pysäyttelee silloin tällöin kadulla, ottaa kuvia tai muuten vain kiittää inspiksestä.

Välittäjien keskuudessa mielipiteet jakaantuvat vähintään yhtä selvästi.

– 50 pinnaa välittäjistä ajattelee että olen hyvä tyyppi. Toinen puolikas ajattelee että pilaan välittäjien maineen.

Koivumäkeä kuunnellessa olo on ristiriitainen. Pakostakin välillä tulee mieleen, onko miehen kiiltävä julkisuuskuva todellinen ja mitä oikeasti kätkeytyy vakuuttavien myyntipuheiden taakse.

Sitten yllättäen Koivumäki vakavoituu ja tuo esille inhimillisen puolensa.

– Kun ihmiset tulevat näytölleni, he huomaavat etten olekaan sama asia kuin kultaisen Rolexin hinta. Olen oikeasti mukava ja kohtelias.

Koivumäki kertoo esimerkin.

– Viikko sitten eräs nainen osti välittämäni asunnon. Hän kertoi kaupanteon jälkeen, että oli ennen näyttöä käynyt tarkistamassa some-tilini ja ajattelin, että mitenköhän asiointi sujuisi minun kanssani, kun meno oli hänen silmiinsä aika hurjaa. Tavattuamme näytön jälkeen toisen kerran kaupantekotilaisuudessa hän kertoi, että mielikuva olikin ollut täysin väärä.

Silti myös mielikuva Koivumäen suhteesta rahaan pitää useimmiten paikkansa. Sekin on osa hänen henkilöbrändiään.

– Kyllä, minulla on kultakello ranteessa ja tykkään kalliista asioita. En mieti kaikki postauksiani, osa tulee puolivitsillä. Eikä minua kiinnosta mitä ihmiset sanovat, kun postaan itsestäni kuvan Louis Vuittonin kengät jalassa.

Ei pelkästään miljoona-asuntoja

Kun Koivumäki jakaa mielipiteitä, hänen huomioarvonsa nousee. Se on harkittu brändistrategia. 

– Tavoitteeni on täyttynyt, olen yksi tunnetuimmista välittäjistä Suomessa. 

Koivumäen brändimielikuvasta voisi päätellä miehen olevan kallis välittäjä. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kuten ei sekään, että hän myisi vain miljoona-asuntoja.

– Taloudellinen tilanteeni on turvattu, ei minun tarvitse juosta jokaisen euron perässä. Myyn silti kaiken hintaisia asuntoja. Huomenna teen kaupat 150 000 euron asunnosta Keravalla ja parin viikon päästä 2,6 miljoonan euron kodista.

Koivumäen mukaan asuntoa myyvät tuijottavat liian usein pelkkää välityspalkkiota.

– Jos kyse 100 000 euron asunnosta ja huonompi välittäjä saa viisi prosenttia vähemmän hintaa, mitä merkitystä on sillä jos huonomman välittäjän palkkio on 0,5 prosenttia halvempi?

Tästä päästään Koivumäen lempipuheenaiheeseen eli myyntiin.

– Olen myynyt tänä vuonna jo lähes 70 asuntoa. Niistä noin 80 prosenttia on ollut alle kaksi viikkoa myynnissä. Se on kappalemääräisesti sellainen määrä, jonka pk-seudulla keskitason välittäjät tekevät kahdessa vuodessa.

Tulevaisuudestaan Koivumäki ei osaa vielä varmasti sanoa. Toistaiseksi hän jatkaa myymistä.

– Teen tätä niin kauan kun nautin, mutta tuskin tulen olemaan välittäjä koko elämääni. Nyt tunnen, että olen tienristeyksessä. Voisin lopettaa tällä alalla työt vaikka saman tien, mutta toistaiseksi vielä nautin tästä älyttömästi ja paljon on vielä tehtävää. Lopetin rahan miettimisen kaksi vuotta sitten, ehkäpä juuri sen takia tämä työ on niin hauskaa.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Joulupukkisivusto paljastaa isot hintaerot: Kokenut pukki Helsingistä on kallein

Yrittäjät - Pe, 15/12/2017 - 17:19

Joulupukit voivat ilmoittaa palveluistaan esimerkiksi osoitteissa joulupukkipalvelu.fi, pukkijouluksi.fi ja tilaajoulupukki.fi.

Tilauspukkien hinnoissa on merkittäviä eroja. Joulupukkien tilaamisen helpottamiseen erikoistuneiden verkkosivustojen ilmoitusten perusteella halvimmat pukit löytyvät lähes poikkeuksetta Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta ja Lapista. Kalleinta pukin tilaaminen on sen sijaan odotetusti pääkaupunkiseudulla.

Pukin hintaan vaikuttaa ratkaisevasti se, miten kokenut hän on. Monessa ilmoituksessa korostetaan laatua, mikä viittaa esimerkiksi pukin pukeutumiseen ja paneutumiseen. Myös kohteessa käytettävä aika sekä laulutaito saattavat vaikuttaa hinnoitteluun. Joillakin pukeilla on mukanaan myös muori ja tonttu, jolloin hinta hyppää helposti ylöspäin. Monessa ilmoituksessa korostetaan pukin raittiutta.

Kalleimmat 140 euroa

Joulupukkipalvelu.fin ilmoitusten perusteella pukit tarjoavat palveluksiaan varsin eri hinnoilla. Useimmiten hintaerot ovat kuitenkin alueiden välisiä, sillä yhden alueen sisällä hintakilpailu pitää yleensä huolen siitä, ettei isoja eroja pääse syntymään. Silti esimerkiksi Helsingissä pukin voi löytää halvimmillaan alle 70 eurolla. Kalleimmille joulupukeille on sen sijaan pulitettava yli 100 euroa.

Hintansa puolesta joukosta erottuu muun muassa Partiolippukunta Haagan Eräveikot ry, jonka hintahaitari joulupukkipalvelulle on 70-140 euroa.

Muualla Suomessa hinnat keskittyvät 60-70 euroon. Suomen halvimmat joulupukit näyttävät lähtevän liikkeelle noin 50 euron hinnalla. Sitä edullisempaa palvelua on vaikea löytää.

Useimmissa ilmoituspalveluissa on mainittu myös pukin visiitin kesto, joka on yleensä vähintään 10 minuuttia. Yli 20 minuutin pituisia käyntejä tarjotaan selvästi harvemmin. Joukosta löytyy myös varsinaisia pikapukkeja, jotka viipyvät kohteessa vain viisi minuuttia.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Alkoholilain uudistus saa vipinää pienpanimoihin: "Limuviinojen kysyntä tulee räjähtämään"

Yrittäjät - Pe, 15/12/2017 - 15:35

Eduskunnan suuri valiokunta päätyi tukemaan eduskunnan täysistunnon äänestyspäätöstä, mikä merkitsee nelosoluiden tuloa ruokakauppojen hyllyille. Samalla myös niin sanotut limuviinat tulevat myyntiin ruokakauppoihin.

– On hyvä juttu, että lainsäädäntö meni tältä osin eteenpäin. Alkoholilaissa mennään nyt oikeaan, sääntelyn purkamisen suuntaan, Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin kommentoi.

Grekin pitää hyvänä myös sitä, että byrokratia ravintoloiden jatkoajan pyytämiseksi poistui ja jatkossa ravintola voi itse ilmoittaa asiasta.

– On myös kannatettavaa, että Alkon monopolia aletaan asteittain purkaa. Oikeita paikkoja väkevien alkoholijuomien vapauttamisen jatkamiseen ovat ravintolat. Sitä kautta esimerkiksi viinejä pitäisi saada myyntiin. Nuorisotyöllisyyden kannalta on hyvä, että 16-vuotiaskin voi työllistyä ravintoloissa, kun saa myydä kaikkia ravintolan tuotteita. 

"Meistä tulee Alkon kilpailija"

Joensuulainen Panimo Honkavuori on yksi pienpanimoista, joiden toiminta saattaa mullistua alkoholilain muutoksen seurauksena.

– Nyt odotusarvona on se, että saamme tuotteillemme ulosmyyntioikeuden. Näillä näkymin se on mahdollista maaliskuun alusta lähtien. Se on ehdottomasti lakiuudistuksen suurin vaikutus meille, toimitusjohtaja Jani Honkanen sanoo.

Käytännössä uudistus tarkoittaa oman myymälän perustamista. Panimot saavat myydä ulos enintään 12-prosenttisia oluita eli käytännössä kaikkia tuotteitaan.

– Meistä tulee tavallaan Alkon kilpailija. Lakimuutoksen jälkeen on helpompaa tehdä tilausoluita omilla etiketeillä suoraan yrityksille, ilman välikäsiä, Honkasen yhtiökumppani Ville Vuorio sanoo.

Hyllytila ulkomaisille oluille?

Honkasen mukaan on vielä epäselvää, miten kaupassa myytävien oluiden alkoholirajan nostaminen 5,5 prosenttiin vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen.

– Tuskin kukaan voi sitä kiistää, etteikö alkoholin kulutus tulisi kasvamaan. Se jää nähtäväksi, mitä käy vanhoille keskioluen vahvuisille tuotteille.

Lakimuutoksen myötä Suomen ruokakaupoissa saatetaan nähdä entistä enemmän myös ulkomaisia oluita. 

 – Tässä on sellainen mahdollisuus, että isot keskieurooppalaiset panimot alkavat tuoda premium-lagereita Suomen markkinoille. Sillä voi olla suomalaisille pienpanimoille ikäviä vaikutuksia, jos hyllytila menee eurooppalaisille oluille.

Jatkossa yhä useammasta olutpanimosta voi tulla myös limuviinojen valmistaja.

– Limuviinoja voi tehdä parissa kolmessa päivässä myyntikuntoon, selvästi nopeammin kuin oluita. Valmistustavan muutos on iso. Uskon, että limuviinojen markkina tulee räjähtämään.

Kuva: Panimo Honkavuori

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kuntosalibisnekseen uudella otteella: Asiakas päättää, millä laitteella haluaa harjoitella

Yrittäjät - Pe, 15/12/2017 - 13:40

Riihimäkeläisen Omasali Oy:n toimitusjohtaja Hannu Mäkelä tekee pitkää päivää. Työn alla on kaupunkiin avattava uusi sali, Kuntokeskus Riihimäki. Tilat ovat vielä pahasti vaiheessa, mutta yrittäjä lupaa salin avautuvan tammikuun aikana.

Omasali tunnetaan kuntosalivälineitä myyvästä verkkokaupasta. Uuden salin myötä yrityksen varasto siirtyy samaan osoitteeseen kuntokeskuksen kanssa.

– Konsepti on aivan uudenlainen. Koska me myymme kuntosalilaitteita, voimme päivittää niitä salille jatkuvasti ja tuoda asiakkaiden testattavaksi uusia laitteita. Toisin sanoen osallistamme asiakkaat laitekannan kehittämiseen, Mäkelä kertoo.

Tavallisesti laitteiden vaihtaminen kuntosalilla ei ole aivan läpihuutojuttu. Asiakkaita toki kuunnellaan, mutta laitevalikoima voi pysyä pitkään samana.

– Asiakkaille laitekannan vaihtuminen on iso etu. Käytössä on koko ajan uusimmat ja huolletut laitteet. Samalla pystymme vastaamaan paremmin asiakkaiden palautteeseen, Omasalin asiakkuuspäällikkö Elina Koponen huomauttaa.

Laitteilla on Hannu Mäkelän mukaan iso merkitys kuntosalin kehittämisessä. 

– Tärkein kuntosalilla on mielestäni se, että laitteet sopivat kohderyhmälle ja että salilla on otettu huomioon myös aloittelevat käyttäjät. Omasalin näkökulmasta on toimiva ratkaisu, että myynnissä olevat laitteet ovat toiminnallisessa käytössä.

"Markkinoilla vielä tilaa"

Suomeen on viime vuosina perustettu runsaasti uusia kuntosaleja. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2015 toimialalla oli yhteensä 426 yritystä ja ne työllistivät yli 1 800 henkilöä. Yhteenlaskettu liikevaihto oli lähes 200 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan tulos vaihtelee merkittävästi. Vuoden 2015 tilastojen valossa yhdestä kunto­keskukselle maksettavasta eurosta jäi keski­määrin yrittäjälle tulosta vain kaksi senttiä. Parhaiten pärjäsivät isot ketjut.

– Ruotsissa koko väestöstä 23-24 prosenttia käy salilla. Suomessa tästä ollaan vielä 10 prosenttia perässä, joten potentiaalista asiakaskuntaa on. Siksi en usko kuntosalien pudotuspeliin tässä vaiheessa, Mäkelä sanoo.

Omasalin tarkoituksena on kosiskella salitreenaamisen pariin etenkin uusia asiakkaita. Sali tarjoaa kuukausijäsenyyttä 20 eurolla. Riihimäen kuuden kaupallisen salin joukossa se on selvästi edullisin.

– Kun saleja on tullut lisää, myös asiakaspohja on klasvanut. Uskon, että esimerkiksi Riihimäellä on nyt enemmän kuntosalikävijöitä kuin muutama vuosi sitten.

Mäkelä on valmis villeihinkin ideoihin uuden salinsa kehittämisessä.

– Rajojen rikkomista tarvitaan. Kaikkea ei aina tarvitse tehdä niin kuin muut.

Kuva: Pauli Reinikainen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomalaiset uudistavat Muumi-teemapuiston rautatieaseman Japanissa

Yrittäjät - Pe, 15/12/2017 - 10:45

Japanilaisen Hannon kaupungin rautatieaseman uusi ilme on suomalaista käsialaa.

Tamperelainen suunnittelutoimisto N.e.o Ark Oy voitti juna-asemaa peruskorjaavan Seibu Railwaysin suunnittelukilpailun.

Hannon juna-aseman kautta kuljetaan vuonna 2019 valmistuvaan Muumi-teemapuistoon. Ensi vuonna Hannossa avataan myös pohjoismainen Metsä-vapaa-ajankeskus.

Kesäkuussa käynnistetty kilpailu oli järjestetty vain suomalaisille. N.e.o. Ark Oy:n ohella urakasta kilpaili 15 muuta kotimaista suunnittelu- ja arkkitehtitoimistoa.

– Ehdotuksemme, jossa metsä työntyy sisään asemarakennukseen, on ikään kuin prologi Metsä-keskukselle. Pyrimme löytämään käsivaraisten luonnosten avulla vuoropuhelun aseman ja luonnon välille sekä luomaan sille tunnistettavan olemuksen Metsä-keskuksen ja Muumi-teemapuiston porttina. Suunnittelutyössä on myös ollut tärkeää helpottaa vierailijoiden kulkua kohti puistoja, mikä sujuvoittaa myös paikallisten päivittäistä liikkumista asemalla, arkkitehti SAFA, N.e.o Ark Oy:n toimitusjohtaja Taina Väisänen sanoo.

Suomalainen design on nyt kovassa huudossa Japanissa.

– Japanin 120 miljardin euron projektimyyntimarkkinat avaavat kiinnostavia mahdollisuuksia suomalaisille muotoilualan yrityksille. Erinomainen maineemme design-maana helpottaa myös keskustelun avausta isojenkin toimijoiden kanssa. Hannon juna-aseman suunnittelukilpailu on tästä erinomainen esimerkki, joka tekee suomalaista osaamista tunnetuksi ja avaa uusia ovia Suomelle myös tulevaisuudessa, Finpron luovien alojen toimialajohtaja Irma Patala kertoo.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: N.e.o Ark Oy

Tiedätkö paljonko on tarpeeksi unta, jotta palaudut? Asiantuntija kertoo yksinkertaisen ohjeen

Yrittäjät - Pe, 15/12/2017 - 09:15

Suomen Yrittäjät ja Työterveyslaitos etsivät parhaillaan halukkaita yrittäjiä hyvinvointitutkimukseen, johon voi ilmoittautua täällä.

Suomen Yrittäjien Youtube-kanavalta löytyy useita työssä jaksamiseen keskittyviä videoita, joissa pureudutaan käytännön vinkkeihin ja esimerkiksi siihen, mistä tunnistaa työuupumuksen. Videoita voi katsoa täällä.

Unen määrällä on keskeinen rooli työstä palautumisessa. Lihasten ohella myös aivot tarvitsevat lepoa, jotta työ ei tunnu taakalta ja aivot pysyvät virkeinä ja vastaanottavaisina. Aivojen hyvä työvire on erityisen tärkeää luovassa työssä.

Katso oheiselta videolta Työterveyslaitoksen johtavan asiantuntijan Jaana Laitisen vinkit!

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Näin luot tehokkaan hakumainoksen: Viisi vinkkiä, joilla houkuttelet asiakkaat sivullesi

Yrittäjät - Pe, 15/12/2017 - 08:36

Google ja Facebook ovat vallanneet viime vuosina nopeaan tahtiin mainosmarkkinoita myös Suomesta. Yrittäjälle Google-mainonta on usein houkutteleva vaihtoehto, sillä hakumainonnassa mainostaja maksaa vain silloin, kuin käyttäjä reagoi mainokseen. Toisaalta moni yrittäjä on saattanut pitää Googlen hakumainontatyökalua AdWordsia vaikeaselkoisena. 

Nyt Google on lanseerannut yksinkertaistetun mainostyökalun AdWords Expressin, joka automatisoi merkittävän osan optimointitoimenpiteistä.

Käyttäjä määrittelee edelleen itse yrityksen toimialan ja tuotteet sekä muun muassa sen, mihin aiheisiin liittyvien hakujen yhteydessä mainoksia esitetään ja mikä on mainonnan ensisijainen tavoite (esimerkiksi käynnit fyysisessä myymälässä). Lisäksi käyttäjä asettaa haluamansa mainosbudjetin. Kun mainos on luotu, järjestelmä optimoi mainoskampanjaa saavutettujen tulosten perusteella. Teknologia hyödyntää muun muassa koneoppimista sijoittaakseen mainoksia mahdollisimman tehokkaisiin paikkoihin.

5 vinkkiä tehokkaan hakumainoksen luomiseen

1. Älä odota asiakkaiden löytävän sinut vaan löydä heidät. Suomalaiset yritykset, jotka aktiivisesti markkinoivat verkossa kasvavat nopeammin kuin ne, joilla on vain staattiset verkkosivut.

2. Kohdenna mainonta asiakkaisiin, jotka ovat lähimpänä ostopäätöstä. Hakumainoksia näytetään niille, jotka etsivät tietoa mainostettavasta aiheesta. Voit laajentaa tavoittavuuttasi esimerkiksi bannerimainonnan, verkkovideoiden tai sosiaalisen median avulla.

3. Hakumainokset ovat yksinkertaisia. Ne koostuvat muutamasta rivistä tekstiä, mutta toimivat, koska ne esiintyvät otollisessa yhteydessä. Varmista, että käytät nuo muutamat rivit mahdollisimman tehokkaasti.

4. Hyvä mainosteksti sisältää toimintakehoituksen (esimerkiksi pyydä tarjous, soita ja varaa aika, tule tutustumaan). Kehota ihmisiä reagoimaan. Käytä yleisesti käytettyjä hakutermejä. Ihmiset reagoivat parhaiten mainoksiin, jotka puhuvat juuri siitä asiasta, jota he ovat hakeneet

5. Kiinnitä huomiota sivustosi käytettävyyteen, jotta et menetä kiinnostunutta asiakasta siinä vaiheessa kun hän siirtyy verkkosivullesi. Muista, että lähes puolet käyttäjistä tekee hakunsa  mobiililaitteilla.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjä, näin Elisa nostaa paperilaskusi hintaa

Yrittäjät - Pe, 15/12/2017 - 07:00

Elisan yritysasiakkaat maksavat paperilaskustaan reilusti aiempaa enemmän helmikuun alusta lähtien.

Yhtiö korottaa yritysasiakkaidensa paperilaskun hintaa 63 prosenttia, 7,90 eurosta 12,90 euroon.

– Yritysten tapauksessa paperisen laskun yksikkökustannus nousee volyymin vähäisyyden takia korkeaksi, perustelee Elisan yritysasiakkaiden johtaja Anna-Mari Ylihurula.

– Katamme hinnankorotuksella laskutusprosessin ylläpidosta ja paperimuotoisen laskun toimittamisesta aiheutuvia kuluja. Kulut ovat kasvaneet, Ylihurula toteaa.

Kuluttaja-asiakkaiden paperilasku maksaa 2,90 euroa. Ylihurulan mukaan "taustajärjestelmät, prosessit ja kustannukset" ovat erilaisia kuluttajien ja yritysasiakkaiden välillä.

Elisan mukaan yritysasiakkaista "selkeä vähemmistö" suosii paperilaskua.

– Elisa tarjoaa paperilaskun tilalle sähköisiä laskutustapoja. Asiakkaat haluavat entistä useammin laskunsa joko sähköisenä laskuna tai sähköpostilaskuna. Haluamme tukea ekologisuutta yritysasiakkaidemme liiketoiminnassa ja tarjota vaivattomampaa asiointia laskutusasioissa.

Hinnankorotuksesta uutisoi keskiviikon Kauppalehti.

Telia nosti lokakuun alussa yritysasiakkaidensa paperilaskun hintaa 18,6 euroon. Sitä ennen paperilasku kustansi yhtiön yritysasiakkaille enintään 10 euroa.

Lue myös: Telia korottaa paperilaskun hintaa yli 18 euroon

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

50 yritystä nousi parhaaseen AAA-luokkaan – Katso lista

Yrittäjät - To, 14/12/2017 - 18:00

Yrittäjäsanomat julkaisee AAA-listauksen torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset. Tiedot toimittaa Bisnode. 

Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja  maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 8.12.–13.12.2017 AAA- joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 50 yritystä.

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto, euroa Tulos, euroa
ALAVUS A. Kortesmäki Oy 2002 239000 21000
ESPOO Puumeka Oy 1965 704000 75000
FORSSA Karkyl Oy 2012 173000 16000
HAAPAVESI Nevalanmäen Perhekodit Oy 1999 1811000 301000
HAMINA Itäväylän Bensis Oy 2007 802000 64000
HANKASALMI Rakennuspalvelu Kari ja Marko Oy 2015 253000 29000
HELSINKI Bitmore Oy 2015 1355000 204000
HELSINKI Reshunga Oy 2003 838000 148000
HELSINKI Sandak Itä Oy 2007 667000 53000
HELSINKI Shot-ravintola ja pitopalvelu Oy 2005 176000 44000
HELSINKI Luomupäiväkoti Kirsikka Oy Helsinki 2007 638000 68000
HELSINKI RK - Raudoitteet Oy 2002 500000 24000
IITTI Kausalan Terästyö ja Asennus Oy 2006 281000 15000
INKOO Oy Mekaniska Marin Ab 2009 790000 51000
ISOJOKI Isojoen Lämpö Oy 1994 1197000 313000
JOENSUU Julius Approx Oy 2005 831000 203000
JYVÄSKYLÄ Rakennus-Kaseva Oy 2011 14081000 1005000
KAJAANI Traktorihuolto Jouni Oulujärvi Oy 2001 542000 23000
KANKAANPÄÄ Rakennusasennus Juha Tuomilaakso Oy 2000 446000 47000
KANNUS Procopter Oy 2004 431000 53000
KAUHAVA RKL Martti Kivikangas Oy 1980 1958000 260000
KAUSTINEN J & A Myllymäki Oy 2005 1690000 282000
KEURUU Rakennusliike M Mäkinen Oy 1997 2048000 67000
KOSKI TL Nuves Oy 2014 305000 45000
KOUVOLA Rakennusliike PK-insinööritoimisto Oy 1992 4083000 460000
LEMPÄÄLÄ Rakennusurakointi E Vuorinen Oy 1990 868000 62000
LIMINKA Rakennus Niemelä&Autio Oy 2007 1903000 155000
PORI Porin P Painting Oy 1988 1486000 197000
PUKKILA Sähköasennus Lumen Oy 2002 338000 13000
RAUMA Dimerent Oy 1986 3046000 1276000
RAUMA Sirke Lehtinen Oy 2007 420000 43000
RIIHIMÄKI Jotteräs Oy 1985 572000 53000
SALO Maanrakennus Rannikko Oy 1992 288000 37000
SALO Maanrakennus Markus Kauppi Oy 2010 382000 82000
SASTAMALA Vammalan Palveluliikenne Oy 2002 1783000 550000
SEINÄJOKI Karon Consulting Oy 2012 1848000 81000
TAMPERE Hämeen Rakennusentisöinti Oy 1999 1403000 265000
TAMPERE Yellow Service Oy Grönroos 1985 3809000 165000
TAMPERE Pajap Oy 2011 588000 68000
TORNIO Neorox Oy 2006 810000 100000
TURKU Baltic TM Oy Ltd 1994 590000 200000
TURKU Parturi-kampaamo Tukka Hyvin Oy 2004 267000 10000
TURKU PH-Asunnot Oy 2006 2449000 316000
TYRNÄVÄ Oulun Ekolämpö Oy 2008 194000 10000
VANTAA Wooljack Oy 2005 264000 39000
VANTAA 9-Kuljetus Oy 2014 203000 33000
VANTAA J. Pihlström Oy 2011 408000 53000
VEHMAA Levijäkälä Oy 1998 192000 63000
VIRRAT Transkivimäki Oy 1995 1258000 157000
YLÖJÄRVI Kuljetusliike J. P Joki Oy 2006 613000 49000

Yrittäjät ministerin yrittäjyysstrategiasta: Painotettava konkretiaa

Yrittäjät - To, 14/12/2017 - 16:30

Torstain Kauppalehden mukaan elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) aikoo laatia yrittäjyysstrategian vielä tämän vaalikauden aikana.

Hankkeen on määrä käynnistyä vuodenvaihteen jälkeen, jolloin strategian hahmotteluun on nimetty myös selvityshenkilö.

Kauppalehden mukaan kyse olisi verotuksen tiekarttaan verrattavasta hankkeesta. Strategia toisi yritysten toimintaympäristöön ennustettavuutta.

Lintilä kuvailee nykyistä yrittäjyyspolitiikkaa sirpaleiseksi. Kauppalehden mukaan ministerin toiveissa onkin strategia, joka ottaisi huomioon niin verotuksen, sosiaaliturvan, eläkeasiat, paikallisen sopimisen, rahoituksen, koulutuksen kuin tekoälynkin.

Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen pitää yrittäjyysstrategiaa kannatettavana ideana, kunhan siitä ei muodostu ylätason pyörittelyä.

– Lintilän kaavailema asiakokonaisuus on erittäin iso ja epäilen, että kaikkea näitä kannattaa tai edes voi yksi selvityshenkilö käydä läpi. Esimerkiksi verotus ja sosiaaliturva jo itsessään ovat erittäin moniulotteisia ja vaikeita kokonaisuuksia. Ennustettavuuden lisääminen on kuitenkin erittäin kannatettavaa ja toivottavasti siinä onnistuttaisiin tavalla tai toisella, Kuismanen sanoo.

”Strategiat usein kaukana arjesta”

Kuismanen toivoo, ettei yrittäjyyspolitiikka ministerin tarkoittamassa yhteydessä tarkoita julkisen vallan lisääntyvää ohjausta.

– Pikemminkin olisi pyrittävä järjestelmän yksinkertaistamiseen ja kannustavuuden lisäämiseen. Tämä soisi olevan yrittäjyysstrategian lähtökohtana, Kuismanen toteaa.

 

 

Hän muistuttaa, että hyvin usein strategiat jäävät kauaksi yrittäjän arjesta.

– Strategiassa olisikin painotettava konkreettisia asioita, kuten esimerkiksi sääntelyn purkamista ja järkeistämistä ja verotuksen kannustavuutta, konkreettisia digiasioita (5G-verkko) ja paikallista sopimista. Talouspolitiikan puolelta yrittäjän arjessa näkyvät parhaiten ne asiat, jotka mahdollistavat riskinoton ja työllistämisen sekä luotettavan ja sujuvan kumppanuuden hallinnon kanssa, Kuismanen sanoo.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat: Pixhill ja Markus Sommers

Kantelu oikeuskanslerille – SY sivuutettiin paikkajaossa Työttömyysvakuutusrahaston toimielimeen

Yrittäjät - To, 14/12/2017 - 15:38

– Valmistelussa ja nimittämisessä SY on sivuutettu siitä huolimatta, että se on työnantajia edustava keskusjärjestö. Tätä osoittaa muun muassa se, että SY on ollut Suomen ILO-neuvottelukunnan jäsen vuoden 2017 alusta lukien, toteaa kantelun allekirjoittanut Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

TVR:n hallintoneuvoston seuraava kolmivuotiskausi alkaa ensi vuoden alussa. Työttömyysvakuutusrahaston työnantajajärjestöjen paikat annettiin EK:lle ja Kuntatyönantajille.

Työnantajien edustavuus lasketaan jäsenien työllistämän työntekijämäärän perusteella

Valtioneuvosto nimittää työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvoston jäsenet työnantajien ja työntekijöiden edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Hallintoneuvostossa on vähintään 10 ja enintään 18 jäsentä. Jäsenistä puolet edustaa työnantajia ja puolet työntekijöitä.

Työnantajien edustavuus määräytyy vuoden 2018 alusta keskusjärjestön jäsenien palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärän perusteella. Työnantajien edustajien määräytymistä koskeva säännös on uusi.

– Tämän uuden säännöksen mukaan merkitystä ei ole myöskään sillä, tekevätkö työnantajia edustava keskusjärjestö tai sen jäsenet työehtosopimuksia vai ei. SY toteaa kuitenkin, että se ei ole työehtosopimusosapuoli, mutta sitä ei ole myöskään Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Pentikäinen perustelee.

Suomessa on noin 280 000 yritystä, joista on työnantajia noin 90 000. Niistä kuuluu EK:n liittoihin noin 16 000. Nämä työllistävät noin 900 000 suomalaista. Suomen Yrittäjissä puolestaan on noin 105 000 jäsentä, joista on työnantajia noin 50 000. Nämä työnantajayritykset työllistävät Tilastokeskuksen tietoihin perustuvan selvityksen mukaan noin 650 000 työntekijää.

Työttömyysvakuutusrahasto on työnantajien ja palkansaajien rahoittama ja Finanssivalvonnan valvonnassa oleva itsenäinen laitos, jonka tarkoituksena on työnantajien ja palkansaajien rahoitusosuuksien järjestäminen ja työttömyyskassojen tukeminen.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Ravintoloitsija peräänkuuluttaa joustoa: ”Nollasopimusten rajoittaminen sitoisi kädet”

Yrittäjät - To, 14/12/2017 - 14:17

– Jos työllisyyttä halutaan parantaa, ei erilaisten työaikamuotojen käyttöä tule rajoittaa, Suomen Yrittäjät toteaa nollatuntisopimuksia koskevasta lakiesityksestä.

Hallituksen nollatuntisopimuksia koskevalla esityksellä rajoitettaisiin niin kutsutun vaihtelevan työaikaehdon käyttöä sekä säädettäisiin tällaisella sopimuksella työskentelevän työntekijän oikeudesta sairausajan sekä irtisanomisajan palkkaan.

– Nollasopimusten rajoittaminen sitoisi ravintolayrittäjän kädet aika pitkälle. Tällainen sääntely nostaa kulurakennetta, ja näkyy asiakaspalvelun joustavuudessa, Pet Ravintolat Oy:n toimitusjohtaja Petra Granqvist sanoo.

Erityyppisillä ravintoloilla on erilaiset tarpeet

Granqvistilla on kaksi ravintolaa: Kummisetä a’la carte -iltaravintola Kuopiossa ja Bollis Bar & Bistro Helsingissä. Hänen yrityksessään on aiemmin ollut käytössä nollasopimuksia, tällä hetkellä pienimmän tuntimäärän sopimukset ovat 4-viikkotuntia takaavat sopimukset. Erityyppisillä ravintoloilla on erilaiset tarpeet.

– Kuopiossa käytämme enimmäkseen vakituista työvoimaa, jotta saamme pidettyä tasokkaan henkilökunnan. Bolliksessa perushenkilökunta on omilla kirjoilla, ja käytämme vuokratyöntekijöitä sesonkiaikoihin.

– Pieniä tuntimääriä tekevät ovat lähinnä opiskelijoita. Olemme pyrkineet takaamaan tunteja jokaiselle. Tämä auttaa henkilöstön sitouttamisessa ja työtyytyväisyydessä.

Hallinnollinen taakka nostaa työllistämisen kynnystä

Suomen Yrittäjien mukaan reilut pelisäännöt ovat työmarkkinoilla tärkeitä, mutta lakiin esitettävät muutokset ovat kokonaisuutena ylimitoitettuja.

– On äärimmäisen tärkeää, että vaihtelevan työajan sopimusten käyttöä ei jatkossakaan rajoitettaisi tilanteissa, joissa niille on työvoiman tarpeen ennakoimattomuudesta, epäsäännöllisyydestä tai osapuolten yhteisestä tarpeesta johtuva tarve, asiantuntija Atte Rytkönen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yrittäjäjärjestö muistuttaa, että on olemassa paljon työtä, jossa ei ennalta tiedetä, paljonko työtunteja on tarjolla ja jossa työn määrä sekä se, milloin työtä on tarjolla vaihtelevat voimakkaastikin. Siksi tarvitaan työsopimuksia, joihin ei määritellä tarkkaa työaikaa.

– On tärkeää, että työmarkkinoilla vallitsee reilut pelisäännöt. Hallituksen esityksessä esitettävät toimenpiteet kokonaisuutena kuitenkin lisäävät yritysten hallinnollista taakkaa, mikä nostaa kustannuksia ja työllistämisen kynnystä. Tämä on valitettavaa, työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Henkilöstön organisointi avainkysymys, mutta varaustilanne elää

Petra Granqvist tietää, mistä puhuu. Hän on työskennellyt alalla 30 ja menossa on neljästoista vuosi yrittäjänä.

– Haluan vielä painottaa, että työilmapiiri on tärkeä ja se, että työntekijöillä on turva omasta tulevaisuudestaan ja toimeentulostaan. Aiemmin, kun nollasopimuksia oli käytössä, pystyimme silti tarjoamaan jokaiselle viikkotyötunteja. Mutta varaustilanne saattaa muuttua aika rajustikin. Se on jokaisen yrityksen henkilöstön organisointia, että pystyy takaamaan jokaiselle töitä ja tunteja.

Granqvist kertoo matkailu- ja ravintola-alalla vallitsevan työvoimapulan.

– Työntekijöiden pysyvyys näkyy palvelun laadussa. Onneksi osaltamme olemme saaneet henkilökunnan pysymään ja sitoutumaan yritykseemme.

Työttömyysturvalakiin lisää turvaa työntekijöille

Esityksen mukaan työntekijä ei jatkossa menettäisi oikeuttaan työttömyysetuuteen työstä eroamisen takia, jos työtä irtisanoutumista edeltävän 12 viikon aikana on ollut tarjolla vain vähän tai ei lainkaan ja työn tekemisestä on sovittu esimerkiksi nollasopimuksella.

Rytkösen mukaan tämä muutosesitys on kannatettava.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Yrittäjien Pentikäinen: Työeläkeyhtiöissä valta kuuluu omistajille, ei työmarkkinajärjestöille

Yrittäjät - To, 14/12/2017 - 12:00

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vaatii muutosta "suomalaisen omistajuuden kummajaisuuteen", työmarkkinajärjestöjen valtaan työeläkeyhtiöissä.

– Tämä kummajainen on syytä poistaa, koska myös työeläkeyhtiöissä valta kuuluu omistajille, ei järjestöille. Pentikäinen sanoo.

Pentikäisen mukaan muutos edellyttää lakimuutosta.

– Työeläkeyhtiölakia pitää muuttaa niin, että järjestöjen valta valita yhtiöiden hallintoon edustajia ohi niiden omistajien loppuu. Muutos on tehtävissä poistamalla järjestöjen oikeus ehdottaa hallitusten ja hallintoneuvostojen jäseniä, Pentikäinen toteaa.

– Lakiin pitäisi kirjata, että hallintoon on valittava tasapuolisesti vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustajia, hän jatkaa.

– Muutos on erityisen tärkeä pk-yrittäjille, työntekijöille ja eläkeläisille, jotka ovat useimmissa yhtiöissä kokonaan paitsiossa päätöksenteosta, vaikka ovat myös omistajia.

Pentikäinen korostaa, että työeläkeyhtiöt eivät ole järjestöjen vaan vakuutuksenottajien ja vakuutettujen omistamia keskinäisiä yhtiöitä.

– Nykyjärjestelmä on johtanut siihen, että käytännössä toisten tel-yhtiöiden keskeiset hallitusjäsenet valitsevat toisten hallintoon – ohi niiden omistajien – edustajia. Jos muualla meneteltäisiin vastaavasti, OP-ryhmän hallituksen jäsenet valitsisivat edustajia Nordean ja LähiTapiolan hallitukseen, Pentikäinen sanoo.

"Korruptiivisia piirteitä"

Hänen arvionsa mukaan suuri osa, jossain jopa 40 prosenttia, eläkeyhtiöiden hallinnossa istuvista ei ole kyseisen yhtiön omistajia eikä asiakkaita.

– Hallinnot ovat ylisuuria eivätkä siksi kovin toimintakykyisiä. Ylisuuret hallitukset voivat johtua siitä, että tehtäviin halutaan nostaa omia alaisia tai lähipiirijohtajia. Malli sisältää siksi korruptiivisia piirteitä, Pentikäinen luonnehtii.

– Huolestuttavaa on lisäksi se, että eläkeyhtiöiden hallinnoissa istuvat ihmiset myös vaikuttavat keskeisesti, minkälaista lainsäädäntöä yhtiöistä tehdään.

"Jokaisella omistajalla oikeus vaikuttaa"

Pentikäisen mukaan nykymalli on ongelmallinen yhdenvertaisuusperiaatteen valossa.

– Liittoihin kuulumattomat työntekijät ja eläkeläiset on sivuutettu, vaikka he omistavat myös yhtiöitä. Jokaisella omistajalla – oli järjestäytynyt tai ei – pitää olla oikeus vaikuttaa omassa yhtiöissään, Pentikäinen toteaa.

– Sama ongelma on työnantajapuolella. Pitää olla paljon mielikuvitusta, jos väittää EK:ta kattavasti koko työnantajakenttää edustavaksi keskusjärjestöksi.

 

 

Pentikäisen mielestä työeläkeyhtiöt ovatkin paljolti toistensa kopioita.

– Tämä ei ole terve tilanne. Asetelma syö luottamusta koko eläkejärjestelmää kohtaan, hän sanoo.

– Viimeaikaiset yritysjärjestelyt ovat lisänneet työmarkkinaosapuolten valtaa. Eteralla on ollut erilainen hallintokäytäntö, mutta jatkossa se on osa Ilmarista. Myös Elossa järjestöote näyttää vahvistuvan, Pentikäinen arvioi.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

290 miljoonaa euroa verkkokauppoihin – näitä suomalaiset ostavat verkosta pukinkonttiin

Yrittäjät - To, 14/12/2017 - 09:40

Joulukauppa käy verkossa vilkkaana. Logistiikkayhtiö PostNord Oy:n kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiset olivat itsenäisyyspäivään mennessä ostaneet joululahjoja yhteensä 370 miljoonalla eurolla. Verkkokauppojen osuus tästä oli 150 miljoonaa.

– Joulun verkkokauppa näyttää rikkovan Pohjoismaissa uusia ennätyksiä. Suomessa verkkokauppa on hieman muita Pohjoismaita maltillisempaa, mutta itsenäisyyspäivään mennessä jo 26 prosenttia suomalaisista oli ostanut joululahjoja verkosta ja noin 40 prosenttia kaikista joululahjaostoksista oli tehty verkkokaupoissa, kertoo PostNord Oy:n toimitusjohtaja Jari Rinnekoski .  

Tutkimus ennakoi, että jouluun mennessä suomalaiset tekevät lahjaostoksia verkosta yhteensä 290 miljoonalla eurolla.

Verkosta ostetaan pukinkonttiin erityisesti vaatteita, kenkiä, kirjoja, viihde-elektroniikkaa ja leluja.

"Verkko-ostosten määrä kasvaa"

Kaupan liiton marraskuisen kuluttajakyselyn mukaan erityisesti alle 35-vuotiaat shoppailevat joululahjoja sekä kotimaisista että ulkomaisista verkkokaupoista. Lapsiperheet tekevät verkko-ostoksia selvästi muita enemmän.

Naiset puolestaan suosivat miehiä enemmän kotimaisia verkkokauppoja

– Verkkokauppojen käyttäjien määrä ei ole enää suuressa kasvussa, sillä verkkokauppa ostoskanavana on jo hyvin vakiintunut. Verkko-ostosten määrä kuitenkin kasvaa, sillä digitaalisia ostoksia tehdään myös joulun alla useammin, toteaa Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Toimiiko iPhone X:n kasvontunnistus pimeässä? DigiPauli otti selvää

Yrittäjät - Ke, 13/12/2017 - 20:10

IPhone X on Applen tuorein ja edistyksellisin iPhone-malli, jonka erikoisuus on Face ID -kasvontunnistusteknologia. Näytön ylälaidassa sijaitseva tunnistin avaa näyttölukituksen, kun käyttäjä suuntaa kasvonsa kohti puhelimen näyttöä.

DigiPaulina tunnettu toimittaja Pauli Reinikainen testasi käytännössä, miten Face ID:llä tunnistautuminen onnistuu eri tilanteissa. Samalla testattiin myös, onnistuuko kasvontunnistus pimeässä.

Katso lisää videolta!

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Taksiyrittäjät huolissaan kyytien välityksen siirtämisestä ilman kilpailutusta Helsingin kaupungille

Yrittäjät - Ke, 13/12/2017 - 18:02

Taksiyrittäjien huolenaiheesta kertoi tiistaina Keski-Uusimaa-lehti. Taksiyrittäjien mukaan kuljetusten antaminen matkapalvelukeskuksen järjestettäväksi olisi vastoin taksien ja veronmaksajien etua. Asiaa ovat valmistelleet Helsinki ja muut Uudenmaan kunnat.

Lähitaksin toimitusjohtaja Juha Pentikäinen toteaa Keski-Uusimaa-lehdessä, että on täysin käsittämätöntä, ettei ole haluttu selvittää, mikä olisi kustannustehokkain tapa asian hoitamiseen.

Valmistelua on hänen mukaansa tehty salassa eikä mallin kustannuksia ole kerrottu – tai niitä ei tiedetä. Taksien pelkona onkin, että syntymässä on kallis kunnallinen monopoli, jossa veroeurot ja toiminnan tuotot valuisivat pääkaupunkiin.

Uhkana nähdään myös, että paikalliset taksiyrittäjät menettäisivät vammais- ja vanhuskuljetuksia esimerkiksi isoille kuljetusyrityksille, koska jatkossa Helsingin kaupunki kilpailuttaisi liikennöinnin.

– Ajot keskittyvät vain osalle autoista, josta seurauksena on liiketoiminnan alasajoja tai yrittäjien siirtymisiä pois nykyisiltä palvelualueiltaan, esimerkiksi Helsingin keskustaan. Maakunnassa paikalliset taksipalvelut romuttuisivat, Juha Pentikäinen maalailee.

Yrittäjät ja Taksiliitto vaativat kilpailutusta

Yrittäjäjärjestö ja Suomen Taksiliitto vaativat pari viikkoa sitten, että Uudenmaan kunnat selvittävät myös muita vaihtoehtoja ja tekevät avoimesti kilpailuttaen parhaan mahdollisen ratkaisun.

Matkanvälitystä tarjoavat useat tahot, niistä ehkä tunnetuimpina Lähitaksi, Taksi Helsinki ja Helsingin-Uudenmaan Taksit HUT OY.

Nyt avoinna on lähes kaikkien Uudenmaan kuntien matkanvälitys. Suunnitellussa mallissa kaikki asiakkaiden tilaukset kulkisivat Helsingin kaupungin omistaman liikelaitoksen eli Matkapalvelukeskuksen kautta. Toiminnan tuotot jäisivät Helsingille muiden kuntien ulkoistaessa palvelun.

Yrittäjät ja Taksiliitto esittävät syvän huolensa myös pk-yrittäjinä toimivien taksien puolesta. Vaarana on, että toiminta keskittyy usean pienen sijasta harvoille suurille. Nyt puheena olevien kuljetusten arvo on jopa 30-35 miljoonaa euroa vuodessa.

Vaadimme asian avointa käsittelyä sekä markkinakartoitusta, jolla selvitetään vaihtoehtoiset tavat vammaispalvelulain ja aikanaan Kelan maksamien taksimatkojen välityksen hoitamiseksi. Tämä on sekä hankintalain henki että veronmaksajien ja pienyrittäjien etu.

toimitus(at)yrittajat.fi

”K-kauppiaalle näpistyksistä vuodessa 10–15000 euron lovi” – Sakon muuntorangaistusta toivotaan takaisin lakiin

Yrittäjät - Ke, 13/12/2017 - 14:06

Vuodesta 2015 kauppiaana Helsingin Töölössä työskennellyt Lauri Zittling kannattaa Suomen Yrittäjien ja Kaupan liiton vaatimusta muuntorangaistuksen palauttamisesta rikoslakiin.

Kun kaupoissa näpistykset ja häiriökäyttäytyminen lisääntyvät, niin kustannukset siirtyvät kaupan ja kuluttajien maksettavaksi. Siksi sakon muuntorangaistus on palautettava rikoslakiin, Kaupan liitto ja Suomen Yrittäjät vaativat.

– Joka päivä jostain myymälästä lähtee jotain. Eniten viedään alkoholituotteita, mutta suurimmat näpistykset saattavat olla 200 euron arvoisia, esimerkiksi meikkejä, K-kauppias Lauri Zittling kertoo.

Kauppias kertoo saaneensa elo-lokakuussa parikymmentä kirjettä käräjäoikeudesta. Zittlingin kaupoissa tehdään kaikista yli 50 euron näpistyksistä rikosilmoitus.

Näpistyksistä kaupalle merkittävät kustannukset

Kauppaan kohdistuvat myymälävarkauksien ja näpistysten määrät ovat viimeisten vuosien aikana kasvaneet. Varkaushävikin kokonaiskustannukset kaupoille ovat noin 550 miljoonaa euroa vuodessa.

– Kauppiaiden mielestä on väärin, että osa myymälävarkaista jää kokonaan ilman seuraamuksia tekemistään rikoksista, toimitusjohtaja Juhani Pekkala Kaupan liitosta sanoo.

– Kokonaishävikistä aiheutuu kotimaiselle kaupalle merkittävät kustannukset, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen huomauttaa.

Kaupan liitto ja Suomen Yrittäjät jättivät oikeusministeri Antti Häkkäselle kannanoton sakon muuntorangaistuksen palauttamiseksi.

Työaikaa menetetään paljon – ”Varkaan kanssa odotetaan poliisia”

Sakon muuntorangaistus poistettiin vuonna 2008. Tämä johti myymälävarkaiden hyvin röyhkeään käytökseen. Vaikka poliisi voi saattaa näpistykset tuomioistuimen käsiteltäväksi, näin ei useinkaan käytännössä tapahdu, vaan tutkinta päätetään tavallisesti rangaistusvaatimuksen kirjoittamiseen.

– Lopetimme rangaistusvaatimusmenettelyn. Se vei työaikaa meiltä. Nyt teemme isommista näpistyksistä rikosilmoituksen jokaisesta yksittäin ja vaadimme korvauksen lähinnä menetetystä työajasta, Lauri Zittling sanoo.

Zittling kertoo näpistysten takia heidän menettävän paljon työaikaa, sillä myyjä tai kauppias ottaa varkaan kiinni ja kutsuu vartijan paikalle. Sitten poliisia voidaan joutua odottamaan puolesta tunnista tuntiin. Hiljattain hän investoi uuteen turvakameraan, jolla saadaan entistä tarkempi kuva. Hänellä on puolisonsa kanssa kolme K-marketia Töölössä.

Kauppiaan on käytännössä itse huolehdittava siitä, että jokainen yksittäinen varkaus siirtyy tuomioistuinprosessiin. Tämä edellyttää hyvin raskasta esitutkinta- ja tuomioistuinprosessia. Koska prosessi on kaupalle kallis ja näpistykseen syyllistynyt ei usein pysty maksamaan sakkoa, jää hän käytännössä ilman rangaistusta. 

Nyt kuluttajat maksavat lopulta hävikin

– Loppujen lopuksi hävikin maksavat rehelliset asiakkaat tavaroiden korkeampina hintoina, Juhani Pekkala Kaupan liitosta muistuttaa.

– Kustannuksia lisäävät myös tuotesuoja- ja valvontakamerajärjestelmät, joita kauppojen on hankittava pystyäkseen todistamaan mahdolliset rikokset ja näpistykset, Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen sanoo.

Kaupat käyttävät erilaisiin vastatoimiin vuosittain noin 100 miljoonaa euroa.

Rangaistuksia tuleekin järjestöjen mukaan harkita rikollisuuden kontrolloimisen näkökulmasta.

Myymälävarkaus on myyjälle traumaattinen kokemus – Uhkaukset yleisiä

Myymälävarkaus on kaupan työntekijöille erittäin stressaava ja traumaattinen kokemus. Muuntorangaistus oletettavasti vähentäisi rikosten määrää ja vaikuttaisi näin kaupan henkilökunnan psyykkiseen jaksamiseen.

– Minua uhattiin viimeksi viime viikolla puukolla ja työntekijääni lyötiin. Puukkoa ei ole vielä näkynyt, vuodesta 2009 Töölössä työskennellyt Zittling kertoo.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Konkurssien määrä väheni selvästi

Yrittäjät - Ke, 13/12/2017 - 11:35

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–marraskuussa 2017 pantiin vireille 2 015 konkurssia, mikä on 292 konkurssia (12,7 prosenttia) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 11 157, mikä on 481 henkilöä (4,1 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna.

Eniten konkursseja oli Uudellamaalla (680), missä oli myös kappalemääräisesti suurin vähennys konkurssien määrässä. Vuonna 2016 Uudellamaalla oli 792 konkurssia.

Konkurssien määrä väheni kaikissa muissa maakunnissa paitsi Keski-Suomessa ja Päijät-Hämeessä. Keski-Suomessa konkurssien määrä oli tammi–marraskuussa 103, edellisvuoden vastaavana aikana niitä oli 80 kpl.

Konkurssien määrä väheni kaikilla päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät ns. muiden palveluiden päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 578 konkurssia, mikä on 93 konkurssia (13,9 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna.

Muiden palveluiden päätoimiala käsittää mm. informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.

Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Konkurssin vireilletulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan "konkurssiin menemistä" ilmaisun varsinaisessa merkityksessä.

Konkurssi oikeudenkäyntinä on mutkikas ja monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken.

toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

KONKURSSIEN MÄÄRÄ MAAKUNNITTAIN
Maakunta Konkurssit  2017 tammi-marraskuu Konkurssit  2016 tammi-marraskuu
Uusimaa 680 792
Varsinais-Suomi 179 201
Satakunta 72 102
Kanta-Häme 64 75
Pirkanmaa 177 190
Päijät-Häme 75 65
Kymenlaakso 56 92
Etelä-Karjala 55 53
Etelä-Savo 50 46
Pohjois-Savo 91 90
Pohjois-Karjala 36 51
Keski-Suomi 103 80
Etelä-Pohjanmaa 86 99
Pohjanmaa 57 80
Keski-Pohjanmaa 13 32
Pohjois-Pohjanmaa 126 146
Kainuu 24 33
Lappi 60 71
Ahvenanmaa 11 9
KOKO MAA 2 015 2 307

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Yritykset