Suomenkieliset blogit

Huoneentaulu rohkaisee puhumaan raha-asioista ja asumisesta myönteiseen sävyyn

Salkunrakentaja - 3 tuntia 1 min sitten
Puhu rahasta ja asumisesta -huoneentaulu on uusi Nuorisoasuntoliiton ja Takuusäätiön kehittämä työkalu.

Koolla on merkitystä

Salkunrakentaja - 3 tuntia 55 min sitten
Peukalosääntönä voi sanoa, että yliopistokaupungista riippumatta keskustassa kannattaa sijoittaa 20-25 neliöisiin asuntoihin.

Salkku laski 3.9% marraskuussa

Laimea Silli - Su, 17/12/2017 - 21:02

Synkkää oli ulkona marrakuussa, niin oli osakesalkussanikin. Salkku putosi siis 3.87% ja olisi pudonnut 4.2% ilman jokakuukausittaista rahasiirtoa palkkatililtä. Indekseihin verrattuna meni suorastaan surkeasti. Nasdaq nousi 2.17%, S&P500 nousi 2.83%, OMX Hex laski 2.25%.

Salkun sankariosakkeet:

  • Lockheed Martin +3.6%
  • Etteplan +3%

Salkun luuseriosakkeet:

  • Nixu -10.4%
  • YIT -7.5%
  • Valmet -7%
  • Nokian Renkaat -6.9%
  • Cemex -6.4%
  • Softbank -5.8%
  • Cargotec -5.1%
  • Metso -5%
  • Nordea -4.6%
  • Brasilia (EWZ) ETF -3.7%

Vähän näyttäisi bull-markkinarekyyliltä. Uskon siis että bull-markkina jatkuu ja tämä kuoppa on aika äkkiä kivuttu takaisin ylös, ehkä jo tammikuussa. Hermoilua aiheutti mm. USA:n veropäätöksenteko.

Lokakuun lopulla kirjoittelin että on kaksi kuukautta aikaa nostaa koko vuoden nousuprosentti salkulle 20%:iin. Prosentti tippui marraskuussa 18.08%:sta 13.51%:iin. Taisi 20% jäädä haaveeksi tänä vuonna. Hiukan harmittaa että en ottanut Softbankista voitot kotiin kun kipusi päälle 80 euron. Ajattelin tiristää muutaman euron lisää Sprint ja TMO-fuusion tullessa, mutta fuusio ajoi sitten kiville. Se ahneus.


Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Kahden miljoonan euron apuraha

Salkunrakentaja - Su, 17/12/2017 - 16:28
Digitaalinen disruptio on Suomen yrityksille haaste, jonka ratkaisuun tarvitaan innovaatiokykyä. Åbo Akademin historian suurimman apurahan saaneen professori Cecilia Sahlgrenin mukaan yhtenä ongelmana on Suomen rajoittunut keskustelu- ja mentorointikulttuuri.

Kriisi- vai käänneyhtiö? – Consti julkaisi jo kolmannen tulosvaroituksen lyhyen ajan sisään

Salkunrakentaja - Su, 17/12/2017 - 12:05
Korjausrakentamiseen ja taloteknisiin palveluihin keskittyvän Constin useat tulosvaroitukset yllättivät analyytikonkin.

Ponzipelit, bitcoin, osakkeet ja valuutat

Roger Wessman - Su, 17/12/2017 - 11:15

Bitcoinin puolestapuhujatkaan eivät näytä kiistävän, että se on pyramidipeli. Puolustuksena on pikemmin, että muutkin sijoituskohteet ja kaikki valuutat ovat pyramidipelejä. Väitteessä on totuuden siemen, mutta on kuitenkin oleellisilta osin sumuverho. Järkevissäkin sijoituskohteessa voi olla spekulatiivisia kuplia. Niiden tuotto perustuu viime kädessä sijoitusten tuottamiin kassavirtoihin. Valuutat taas täyttävät kestävän Ponzi-pelin ehdon: haltijat eivät odota niiden tuottavan mitään.

Olen MustReadissä selittänyt ilmeisen tosiasian, että Bitcoin on pyramidipeli. Tuottoa voidaan realisoida ainoastaan sillä, että toiset sijoittajat ovat valmiita ostamaan vielä kalliimmalla. Jotkut sijoittajat voivat voittaa toisten sijoittajien kustannuksella. Nettomääräisesti sijoittajat jäävät vääjäämättä tappiolle, kun ”louhijat” ja lukuisat muut välikädet ottavat osuutensa.

Kukaan ei syntyneessä keskustelussa ole kiistänytkään tätä tosiasiaa. Tyypillinen vastaväite on ollut, että sama pätee osakkeisiin, valuuttaan ja kultaan.

Sijoituskohteiden kestävä tuotto tulee kassavirroista

Osakkeiden tuotto toki lyhyellä tähtäimellä riippuu siitä, mihin hintaan niitä saa myytyä toisille sijoittajille. Tältä osin osakkeetkin ovat nollasummapeliä. Kurssimuutoksilla spekulointi tuottaa keskimäärin sijoittajille vääjäämättä tappiota, kun välittäjät ottavat siivunsa.

Osakesijoittajat voivat kuitenkin ryhmänä tehdä pitkällä tähtäimellä tuottoa, jos ne sijoittavat kannattavaan liiketoimintaan. Kestävät osakesijoitukset perustuvat liiketoiminnan luomiin kassavirtoihin, jotka osinkojen ja osakkeiden takaisinoston kautta kanavoituvat sijoittajille.

Bitcoin ei tietysti luo mitään kassavirtaa. Sijoitetut varat valuvat välikäsien taskuihin ja ”louhinnan” järjettömään sähkönkulutukseen.

Valuutat eivät pyramidipeli koska tarjoavat vakautta, ei tuottoa

Vankemmalla pohjalla on rinnastus valuuttoihin. Nekään eivät tuota mitään. Valuutalla on arvoa ainoastaan koska muut ihmiset ovat valmiita hyväksymään sitä maksuna.

Raha ei ole kuitenkaan kestämätön pyramidipeli, koska sen ei odotetakaan tuottavan mitään. Inflaation jälkeen rahan odotettu reaalituotto on negatiivinen.

Selitin kolme vuotta sitten jutussa Valtion rahoitusta WinCapitan malliin, ehdon on sille, että Ponzi-peli voi olla kestävä. Sijoittajien tuoton (luvatun reaalikoron) täytyy olla alhaisempi kuin talouden kasvu, vähennettynä pelin järjestäjän pelistä keräämillä vuotuisilla tuloilla.

Ponzi-pelissä tuoton, ja pelin järjestäjän tulot, täytyy kokonaan rahoittaa sillä, että sijoittajat kasvattavat sijoituksiaan peliin. Joko täytyy houkutella uusia sijoittajia mukaan tai vanhojen sijoittajien täytyy jättää tuottonsa nostamatta.

Mitä korkeampi korko on, sitä jyrkemmin pyramidin täytyy kasva, ja sitä nopeammin peli paisuu kestämättömän suureksi.

Valuuttojen kohdalla korko on nolla. Pyramidin vaadittava kasvuvauhti on siten myös nolla. Peli on vakaa niin kauan kuin keskuspankki ei yritä lisätä rahan määrää ripeämmin kuin yleisön valmius pitää rahaa kasvaa.

Syy miksi rahaa ollaan valmiita pitämään nollakoroilla on, että se on toimiva maksuväline, jonka arvo on suhteellisen vakaa.

Bitcoinin kestävät taso riippuu tosiuskovaisten lahkon koosta

Bitcoinkaan ei lupaa mitään korkoa. Selvää on, että kiinnostus kuitenkin liittyy siihen, että sen arvo on noussut tähtitieteellistä vauhtia. Pyramidi on kasvanut ripeästi.

Kehitys voi olla kestävä ainoastaan, jos sijoittajat ovat valmiita pitämään bitcoinia myös tilanteessa, jossa kurssin nousu hyytyy olemattomaksi. Tämä vaikuttaa epätodennäköiseltä. Muistettakoon, että sijoittajien täytyy myös rahoittaa ”louhinnan” valtavan sähkönkulutuksen, joka nykykurssilla polttaa ehkä 10 miljardia dollaria vuodessa. Tämä kustannus riippuu suoraan markkina-arvosta. Kupla silloin vääjäämättä puhkeaa siinä vaiheessa kuin uusia höynäytettäviä ei enää löydy pyramidin rahoittamiseksi.

Vahvin perustelu sille, että bitcoinilla voi kestävästi olla jotain arvoa on kulta. Sijoittajat ovat valmiita pitämään valtavan määrän kultaa, vaikka sen tuotto suhteessa rajuihin kurssivaihteluihin on ollut surkea. Kullalla on pitkän historian tuoma maaginen hohto, joka saa sijoittajia pitämään sen turvallisena vailla järkiperusteluja.

Bitcoinin kohdalla hinta voi vastaavasti saavuttaa vakaan tasapainon, kun kaikki siihen sijoittaneet kuuluvat uskovaisten lahkoon, jotka ovat valmiita pitämään niitä, kun ne eivät enää tuota mitään. Kuinka suuri tällainen lahko voi olla on pikemmin sosiaalipsykologinen kuin taloudellinen kysymys.


Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset Suomessa kovassa kasvussa

Salkunrakentaja - Su, 17/12/2017 - 10:51
Venäläiset olivat suurin ulkomaalaisten matkailijoiden ryhmä 39 000 yöpymisellä.

Tämän norjalaisyhtiö tarjoaa muhkeaa osinkotuottoa houkuttelevalla arvostustasolla

Salkunrakentaja - La, 16/12/2017 - 11:21
Nordean pohjoismaisen mallisalkun yhtiöistä saatiin positiivisia uutisia.

Onko ETF:llä sijaa arvosijoittajan työkalupakissa?

Nordnetbank - Pe, 15/12/2017 - 17:19

Viime vuosina passiiviset sijoitusmenetelmät, kuten ETF (Exchange Traded Fund), ovat vallanneet valtavasti markkinoita. Jotkut rohkeimmat ovat puhuneet jopa aktiivisen sijoituspalvelun tarjonnan kuolemasta. ETF:t mielletään yleisesti kustannustehokkaiksi markkinapeesaajien työkaluiksi. Suurin osa ETF:stä seuraakin jotain indeksiä. Koska ETF on pörssinoteerattu rahasto, niin sijoittaja voi käydä sillä kauppaa pörssissä aivan samalla tavalla kuin osakkeella.

Entä sitten aktiivisesti osakkeita poimiva arvosijoitta, voisiko hän hyödyntää ETF:ä sijoitustoiminnassaan millään tavalla? Itse asiassa mahdollisuuksia voi olla runsaastikin, koska ETF:t kattavat tänä päivänä lähes markkinat kuin markkinat ja lisäksi vielä useimmat sijoittamisen tyylisuunnatkin.

Hankalasti saavutettavat markkinat

ETF:t voivat tarjota erinomaisen mahdollisuuden sijoittaa markkinoille, joille yksittäisiin osakkeisiin sijoittaminen on muuten hyvin hankalaa tai kallista. Kaukaisille tai eksoottisille markkinoille sijoitettaessa ne voivat säästää myös sijoittajan aikaa. Jos haluat sijoittaa vaikka Japaniin, niin kielellisten ja kulttuurillisten haasteiden takia yksittäisen yhtiön analysointi voi olla hankalaa ja aikaa vievää – vaikkakin joissain tapauksessa hyvin palkitsevaa.

ETF tavallisesti koostuu laajasta määrästä osakkeita, mikä vähentää sijoittajan tarvetta tehdä syvällistä tutkimusta jokaisesta yrityksestä. Jos uskot jonkin markkinan, maan tai alueen olevan poikkeuksellisen halpa, niin ETF:n avulla on helppo päästä osalliseksi näistä markkinoista edullisin kustannuksin.

Yksittäiselle toimialalle panostaminen

ETF:t mahdollistavat myös näkemyksen oton koko toimialalle ilman suurta yhtiökohtaista riskiä. Jos öljyn hinta keikkuu pohjalukemissa, niin tämän sektorin ETF:llä voit saada hyödyn mahdollisesta tulevasta öljyn hinnan noususta yksittäistä osaketta analysoimatta. Aivan vastaavasti voit ottaa näkemystä vaikka Euroopan pankkisektoriin, Yhdysvaltojen terveydenhuoltoalaan tai maailmanlaajuisesti kaivosalaan.

Mikään ei estä myöskään yhdistämästä osakepoimintaa ja ETF sijoittamista. Voit poimia muutaman mielestäsi houkuttelevimman yhtiön kyseiseltä toimialalta ja täydentää näkemystäsi vielä toimialan ETF:llä.

Samoin ETF sijoittamisella voidaan hajauttaa toimialoille, jotka eivät ehkä ole parasta osaamisaluettasi. Pienet bioteknologia, puolijohdevalmistajat tai lääkkeiden valmistajat voivat olla alaa tuntemattomalle sijoittajalle hankalia analysoitavia. ETF tuo silloin salkkuusi alan laajan hajautuksen, jossa riskit ja mahdollisuudet ovat tasapainossa.

ETF mahdollistaa myös sijoittamisen hyvin eri lailla toimiviin yhtiöihin, kuten REIT (kiinteistösijoitus yhtiöt) tai yleishyödylliset yritykset. Ja sellaisille toimialoille, jotka esimerkiksi kotimaisessa pörssissämme ovat huonosti edustettuina.

ETF:n avulla voit painottaa jotain teemaa salkussasi

Koska ETF valikoima on tänä päivänä lähes loputtoman laaja, niin sijoittaja voi poimia sieltä juuri haluamansa teeman. Tällainen voi olla vaikkapa pienyhtiöihin sijoittaminen. Tunnetusti pienyhtiöt ovat pitkällä aikavälillä voittaneet yleisindeksin ja suuryhtiöt tuotoissa. Kuitenkin useiden pienyhtiöiden tarkka seuraaminen ja analysointi voi olla haastavaa ja aikaa vievää. Varsinkin kun monista yhtiöistä on saatavilla vähän analyytikkojen valmiiksi purtua materiaalia. Tällöin pienyhtiö ETF saattaa olla oiva valinta lisukkeeksi sijoitussalkkuun.

Myös erityisesti osinkoihin panostavia ETF:ä löytyy. Ne voivat olla sopiva valinta sijoittajalle, joka on vuosien varrella jo rakentanut tuhdin salkun ja haluaa panostaa pääomatulojen hankintaan ilman säännöllistä yksittäisten yritysten muuttuvien tilanteiden tutkimista. Näin voidaan saavuttaa enemmän vapaa-aikaa pääomatulotason silti putoamatta.

Toisinaan arvosijoittajalle voi tulla markkinoilla vallitsevan tilanteen takia halu sijoittaa osa salkustaan, vaikka kasvuosake tai momentum menetelmän mukaisesti. Arvosijoittaja ei välttämättä tunne itseään kotoisaksi näiden osakkeiden parissa ja hänen analyysimenetelmänsä eivät välttämättä anna parasta tulosta tällä alueella. Silloin ETF voi olla yksinkertaisin ja tehokkain tapa ottaa poikkeuksellista näkemystä.

ETF:n avulla voi myös sijoittaa poikkeuksellisiin sijoituskohteisiin. Tällaisia kohteita voivat olla esimerkiksi listaamattomat yhtiöt, pääomasijoitukset, hyödykkeet, hedge-rahastot sekä kiinteistösijoitukset – jopa taide, arvoviinit ja antiikkiautot. Tällaisiin kohteisiin yksityissijoittajan voi olla hankala päästä suoraan käsiksi. Usein suorat sijoitukset vaativat myös hyvin suuria pääomia.

Kaiken kaikkiaan arvosijoittajalle ETF voi olla lisämauste salkussa, jonka avulla päästään käsiksi erilaisiin tai hankalammin saavutettavissa oleviin kohteisiin.

Artikkeli Onko ETF:llä sijaa arvosijoittajan työkalupakissa? julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnet Blogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

EKP:n neuvoston päätökset (muut kuin korkopäätökset)

Suomen Pankki - Pe, 15/12/2017 - 16:00

EKP:n neuvoston päätökset (muut kuin korkopäätökset) joulukuussa 2017

Inderes nosti Konecranesin suositusta -”osake aliarvostettu”

Salkunrakentaja - Pe, 15/12/2017 - 15:50
Analyysitalo nosti Konecranesin osakkeen suosituksen lisää-tasolle aiemmalta vähennä-tasolta ja nosti tavoitehinnan 41,5 euroon aiemmasta 40 eurosta.

Analyysissa osaketyökalun kärkiosakkeet maailmalta

Sijoittaja.fi - Pe, 15/12/2017 - 15:08

Sijoittaja.fi:n osaketyökalu pisteyttää osakkeet systemaattisesti tunnuslukuanalyysin perusteella. Lue analyysimme kärkiyhtiöistä.

Tämä kirjoitus Analyysissa osaketyökalun kärkiosakkeet maailmalta julkaistiin aluperin sivustolla Sijoittaja.fi.

Nordnet Sijoittaja.fi:n kaupankäyntikoulussa

Nordnetbank - Pe, 15/12/2017 - 13:37

Sijoittaja.fi järjesti kolmen välittäjän, Lynxin, Nordentin ja OP:n, välisen koulutuksen Sijoitus Investissä. Katso tunnelmat Messukeskuksesta Sijoitus Investin päälavalta 29.11.2017. Lue myös Sijoittaja.fi:n artikkeli aiheesta.

Artikkeli Nordnet Sijoittaja.fi:n kaupankäyntikoulussa julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnet Blogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

United Bankers -aamiainen 13.12.2017

Nordnetbank - Pe, 15/12/2017 - 13:16

Panostajan United Bankers Oyj:n toimitusjohtaja Patrick Anderson ja Inderesin pääanalyytikko Sauli Vilén kertoivat aamiaisella UB:n näkymistä. Tilaisuus pidettiin 13.12.2017.

Artikkeli United Bankers -aamiainen 13.12.2017 julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnet Blogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Jukka Oksaharju vs. Martin Paasi #rahapodissa

Nordnetbank - Pe, 15/12/2017 - 13:10

Jukka Oksaharju ja Martin Paasi ottavat toisistaan mittaa #rahapodissa. Kumpi voittaa battlessa, Martin ja ETF-rahastot vai Jukka ja osakepoiminnat? Selvitetään perin pohjin, mihin sijoittajan kannattaa rahansa laittaa.

Artikkeli Jukka Oksaharju vs. Martin Paasi #rahapodissa julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnet Blogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Pankin näkemys Outokummusta teki täyskäännöksen – laski rajusti osakkeen tavoitehintaa

Salkunrakentaja - Pe, 15/12/2017 - 11:41
Handelsbanken muutti poikkeuksellisen rajusti näkemystään teräsyhtiö Outokummusta.

Pitkäjänteisen osinkosalkun ABC

Nordnetbank - Pe, 15/12/2017 - 11:02

Tällä blogipalstalla olen kautta aikain korostanut, että näen sijoittajan pitkän aikavälin tuoton muodostuvan yhtiön liiketoimintojen ruohonjuuritasolla. Siellä alkunsa saava tulos mahdollistaa osinkojen maksamisen, mikä puolestaan luo sijoittajalle ainoan tulovirran (osingot) ennen osakkeiden myyntihetkeä. Tarkastelen tässä merkinnässä kolmea tekijää, jotka tukevat osakesalkun pitkän aikavälin osinkopotin kasvua.

Passiivisen osinkosijoittajan vuotuinen kassavirta ei riipu osakkeiden lyhyen aikavälin kurssiliikehdinnästä. Osingothan maksetaan liiketoiminnan nettotuloksen, ei osakekurssin poukkoilun perusteella. Osinkotuotto on lähtökohtaisesti positiivinen, vaikka osakkeen kokonaistuoton komponenteista toinen, kurssimuutos, voi olla tuntuvastikin negatiivinen.

Sijoittaja voi vaikuttaa salkkunsa osinkovirtaan monin tavoin. Yksi niistä on yhtiövalinta tarkastelemalla liikkeenjohdon harjoittamaa filosofiaa: onko pörssiyhtiön ensisijaisena tavoitteena toteuttaa itseisarvoisesti strategiaa vai omistaja-arvon kasvuagendaa nostamalla vuotuista osingonjakoa?

Ylipäätään on hyvä lähtökohta, jos sijoittaja poimii salkkuyhtiönsä osingonmaksukyky reunaehtona. Osinkohan tiivistää monta asiaa: yhtiön kannattavuuden, vähintään kohtuullisen vakavaraisuuden ja sen, että tulos realisoituu mitä todennäköisimmin kirjanpidosta myös käteiseksi rahavirraksi. Erityisesti vuosia kestävä osingonmaksun track record kertoo yhtiön ansaintamallin iskunkestävyydestä suhdanteiden yli.

Henkilökohtaisesti yritän pistää yhtiövalinnan kohdalla tästä vielä astetta laadukkaammaksi. Pyrin valikoimaan yhtiöitä, jotka eivät ainoastaan maksa vuosittain osinkoja, vaan myös kasvattavat osakekohtaista osinkoaan säännönmukaisesti.

Tässä yhteydessä on tärkeää sisäistää, että kyse on osakekohtaisesta osingosta: sen nostaminen kasvattaa jatkuvasti sijoittajan omaan hankintahintaan nähden laskettavaa osinkotuottoa, vaikka osakkeen efektiivinen osinkotuotto – osinko suhteessa osakkeen kurssitasoon – saattaakin yhtenä vuonna myös laskea laatuyhtiön kohdalla (jos osakekurssi kohoaa osingonjaon kasvua ripeämmin).

Pitkäjänteiselle omistajalle on tietysti tärkeintä, mitä hän saa omalle hankintahinnalleen, joten analyysissä kannattaa antaa vähemmän painoarvoa sille, mitä uusi sijoittaja saa kohdeyhtiöstä vallitsevalla kurssitasolla. Tosin uuden sijoittajan tuotto-odotuksen romahtaminen saattaa olla merkki yliampuvasta kurssikehityksestä, minkä pitäisi herättää pitkäjänteinenkin omistaja keventämään.

Suhdanteiden yli sijoitussalkun vuotuista osinkopottia on mahdollista kasvattaa erityisesti kolmen tekijän kautta:

1. Salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittaminen
2. Säästöt palkkatuloista
3. Osakekohtaisten osinkojen kasvu salkkuyhtiöissä

Luonnollisesti sijoittaja voi samanaikaisesti soveltaa edeltävistä yhtä tai useampaa osinkopotin kasvutekijää. Toisaalta hän voi jättää soveltamatta niistä yhtäkään. Havainnollistan seuraavassa esimerkkilaskelmien kautta, miten tekijät käytännössä vaikuttavat sijoitusmenestykseen (eli salkun kasvattamiseen pitkässä juoksussa).

Kuvitellaan, että sijoitussalkun koko on lähtötilanteessa 40.000 euroa. Kuvitellaan salkun sijoitushorisontiksi 30 vuotta, sijoitushetken osinkotuotoksi 3,25 prosenttia ja keskimääräiseksi osakekohtaisen osingonjaon vuosikasvuksi 7,20 prosenttia sekä osakehintojen keskimääräiseksi vuosikasvuksi sijoitushorisontin aikana 5 prosenttia. Vuotuisen uusien sijoitusten määräksi oletetaan 12.000 euroa eli 1.000 euroa kuukaudessa. Oletetaan samalla, että kaikki lisäsijoitukset tehdään kalenterivuosien lopuissa.

Siirryn seuraavaksi konkreettisiin laskuesimerkkeihin annetuin oletuksin.

Vaihtoehto 1: Ei osakekohtaisen osingonjaon kasvua salkkuyhtiöissä, ei salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittamista, eikä uusia sijoituksia palkkatuloista.

-> salkun vuotuinen osinkovirta 30 vuoden kuluttua 1.300 euroa

Mitä tapahtuu, kun sijoittaja soveltaa yhtä salkun osinkopotin kasvutekijää kerrallaan?

Vaihtoehto 2: Salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittaminen vuosittain, mutta ei osakekohtaisen osingonjaon kasvua salkkuyhtiöissä, eikä uusia sijoituksia palkkatuloista.

-> salkun vuotuinen osinkovirta 30 vuoden kuluttua 1.968 euroa

Vaihtoehto 3: Uudet sijoitukset palkkatuloista, mutta ei salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittamista, eikä osakekohtaisten osinkojen kasvua salkkuyhtiöissä.

-> salkun vuotuinen osinkovirta 30 vuoden kuluttua 7.205 euroa

Vaihtoehto 4: Osakekohtaisten osinkojen kasvu salkkuyhtiöissä, mutta ei salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittamista, eikä uusia sijoituksia palkkatuloista.

-> salkun vuotuinen osinkovirta 30 vuoden kuluttua 9.763 euroa

Entä mitä tapahtuu, kun sijoittaja soveltaa kahta salkun osinkopotin kasvutekijää kerrallaan?

Vaihtoehto 5: Salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittaminen ja uudet sijoitukset palkkatuloista, mutta ei osakekohtaisten osinkojen kasvua salkkuyhtiöissä.

-> salkun vuotuinen osinkovirta 30 vuoden kuluttua 9.226 euroa

Vaihtoehto 6: Salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittaminen ja osakekohtaisten osinkojen kasvu salkkuyhtiöissä, ei uusia sijoituksia palkkatuloista.

-> salkun vuotuinen osinkovirta 30 vuoden kuluttua 26.989 euroa

Vaihtoehto 7: Osakekohtaisten osinkojen kasvu salkkuyhtiöissä ja uudet sijoitukset palkkatuloista, ei salkkuyhtiöiden osinkojen uudelleensijoittamista.

-> salkun vuotuinen osinkovirta 30 vuoden kuluttua 54.111 euroa

Ja mitä tapahtuu, kun sijoittaja soveltaa kaikkia kolmea salkun osinkopotin kasvutekijää kerrallaan?

Vaihtoehto 8 johtaa salkun vuotuiseen 115.444 euron vuotuiseen osinkovirtaan 30 vuoden kuluttua.

Edeltävät esimerkit antavat aihetta pohtia, mikä rooli on ensi keväänä tuloutuvilla osingoilla osakesalkun pitkän aikavälin kasvattamisessa. Tämän merkinnän päälinjoja seuraamalla sijoittaja voi tavoitella osakesalkkua, joka pitkällä aikavälillä tuottaisi passiivisena osinkovirtana nykyistä palkkatuloaan vastaavan vuositulon.

Kuten rivien välistä on mahdollista havaita, osinkokasvustrategiaan ei sisälly kovinkaan olennaisena osana osakekurssien tuijottaminen eli myyntivoittojen metsästäminen. Kuten laskelmissa annetuista oletuksistakin voidaan todeta, niitä voidaan subjektiivisesti muokata prosenttiyksikön murto-osia muuntelemalla, mutta iso kuva ei sillä muuksi muutu.

Itse asiassa suuri kuva saattaa muuttua jopa esitettyjä laskelmia suotuisammaksi, jos esimerkiksi sijoitushorisontin keskimääräistä pääomavoittojen kasvuprosenttia hilataan maltillisemmaksi. Sehän on tekijä, joka kasvattaa suoraan sekä osinkojen uudelleensijoittamisen että palkkatuloista tehtävien uusien sijoitusten kustannuksia (kiinteällä euromäärällä saa kappalemääräisesti vähemmän osakkeita ja siten vähemmän tulevia osinkoja). Tässä oikeastaan kiteytyy hieman paradoksaalinen asia: osinkostrategiaa noudattavan pitkäjänteisen sijoittajan tulee toivoa osakkeiden kurssiromahdusta, ei missään nimessä nousua. Esimerkiksi 3 prosentin vuotuisella hinnannousulla laskettuna vaihtoehdossa 8 lasketun osinkovirran toteutuminen lyhenee 30 vuodesta reiluun 26 vuoteen.

Menestyvässä sijoitustoiminnassa kurssikäyrän vahtaamista huomattavasti tärkeämmäksi kohoaakin pitkäjänteinen sijoitussuunnitelma. Myöskään laatu ei saa jäädä sivuosaan yhtiövalinnoissa, koska ensinnäkin yhtiön jatkuvan osingonmaksukyky – puhumattakaan kasvavasta sellaisesta – edellyttää sekä järkevää bisnestä että ensiluokkaista yritysjohtoa.

Tässä merkinnässä esitettyjen laskelmien perusteella osakesalkun osingot kasvavat ennen kaikkea kahta kautta: osakemäärän kasvun ja osaketta kohden saatavan osinkovirran kautta. Alleviivaamisen arvoista on, että korkoa korolle -tekijä pääsee jylläämään toden teolla, kun sijoittaja soveltaa salkunhoidossaan useampaa kuin yhtä edellä mainituista kolmesta salkun osinkopotin kasvutekijästä. Parhaimmillaan sijoittaja hyödyntää samanaikaisesti kaikkia kolmea tekijää, aloittaen myös kyseisen strategian soveltamisen mahdollisimman varhain. Oikeastaan listaan voisi lisätä neljännen kasvutekijän, ajan.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät gurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Laatuguru-uutuuskirja esittelee laatuyhtiöstrategian kantavat periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

TILAA LAATUGURU TÄSTÄ LINKISTÄ

-> SIIRRY KIRJAN ESITTELYSIVUILLE

Laatuguru-kirjaa on saatavilla Nordnetissä myös osana neljän sijoituskirjan pakettia, joka sisältää signeerauksen tai omistuskirjoituksen. 

Jos haluat signeerauksen tai omistuskirjoituksen, mainitsethan siitä tilauslomakkeen viestikentässä.

Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin tai yrityksiin. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Laskuesimerkkien lähde soveltaen dgmachine.blogspot.fi aineistosta. Esimerkeissä osingot on verotettu 15 prosentin kannan mukaan. Suomalainen verotuskäytäntö pienentää salkun kasvukulmaa hieman, mutta merkinnän keskeisin tavoite on kuvata yksityiskohtaisten lukujen sijaan yleisten sijoitusperiaatteiden vaikutuksia salkun muodostumiseen pitkällä aikavälillä.

Photo credit: jdigit3l via Foter.com / CC BY-NC

Artikkeli Pitkäjänteisen osinkosalkun ABC julkaistiin ensimmäisen kerran Nordnet Blogi.

Kategoriat: Suomenkieliset blogit

Inflaatio pysyy edelleen alhaisena

Salkunrakentaja - Pe, 15/12/2017 - 10:03
Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli marraskuussa 0,8 prosenttia.

EKP:n inflaatioarvion mukaan superalhainen korkotaso jatkuu lähivuosina

Salkunrakentaja - Pe, 15/12/2017 - 09:12
Euroopassa käytiin torstaina osakekauppaa laskevin kurssein, Stoxx Europe 600 -0,46 %.

Kansainvälinen verovertailu: Hyvätuloisten palkkojen verotus on Suomessa kireää

Salkunrakentaja - Pe, 15/12/2017 - 07:56
Pienten palkkojen verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta tulojen noustessa verotus muuttuu kireämmäksi.

Sivut

Tilaa syöte Piksu uutisten kerääjä - Suomenkieliset blogit