Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sijoittajan vuosi 2017 oli hyvä

Sijoittajan reaalituotot olivat vuonna 2017 hyviä lähes kautta linjan. Ainoastaan inflaatiokorjatut korkotuotot jäivät reilusti pakkaselle.

Tyypillinen, osan rahoistaan korkorahastoihin sijoittanut sijoittaja, on saanut noin 3,5% reaalisen tuoton, mitä voidaan pitää hyvänä saavutuksena. Tästä tuotosta ja inflaatiosta maksetaan veroa valtiolle noin 30% ja sijoittajalle jää silloin vielä runsas 2% tosiasiallista tuottoa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Osakemarkkinoiden pakokauhuun on vielä aikaa

Monet ennustajat povaavat osakesijoituksille hyvää vuotta 2018. Yksi ei!  Hän on Eurooppalainen kuluttaja. Kuluttajien luottamus on ollut näin vahvaa vain vuonna 2000 (kuva: Tradingeconomics). Kuluttajien luottamus ja pörssikurssit ovat aina kääntyneet vuoden sisällä laskuun silloin kun ollaan oltu näin korkealla tasolla.  Jos historia toistaa itseään niin auvoinen seesteinen ja rauhallinen osakeilmapiirimme on muuttunut kaaokseksi ja pakokauhuksi loppusyksyllä 2018.

Kukaan ei tiedä tarkkaa ajoitusta ja kuluttajien luottamus on vain yksi indikaattoreista. Rahamarkkinaindikaattorit kuten korkotaso, korkospreadi ja korkokäyrän jyrkkyys ennustavat karhumarkkinoille myöhempää ajoitusta. Mutta yhtä kaikki - tulossa se on. Ja karhu voi kolkutella ovella myös aiemmin.

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurantatyökalun päivitys

https://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

Uusissa tunnusluvuissa PE_acc ja PB_acc kaikkien osakkeiden tuottovaatimus on nyt 10%.

Kasvu% on normalisoitu niin, että jos ROE>15%, niin kasvu on 6% ja jos ROE on <10%, niin kasvu on 4%, muuten kasvu on 5%.

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi päässyt mukaan kasvuun !!



Suomen talous kasvaa laaja-alaisesti viennin vauhdittamana, ja kotimainen kysyntä jatkuu voimakkaana. Suomen Pankin ennusteen mukaan kokonaistuotanto kasvaa 3,1 % vuonna 2017 ja 2,5 % vuonna 2018. Vuosina 2019—2020 talous kasvaa noin 1,5 prosentin vauhtia.

Kustannuspaineet pysyvät vaimeina, ja inflaatio jää ennustejaksolla eli vuosina 2017–2020 Suomessa hitaammaksi kuin muualla euroalueella.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sijoitusvelkojen kasvu lisää pörssiosakkeiden riskisyyttä

Spekulanttien ottama sijoitusvelka (engl. Marigin Debt) on kiintoisa muuttuja. Sijoitusvelkaa on otettu NYSE:n (New York Stock exhange) mukaan osakkeita vastaan yhteensä noin 600 Mrd$ ja tuo summa on Advisors Perspective mukaan noin 3% USA:n bruttokansantuotteesta (luvut ovat suuntaa antavia, on vaikea ymmärtää mistä tarkat luvut olisivat peräisin).

Sijoitusvelan suhteellinen osuus on kaiken aikaa hieman kasvanut, eikä ihme. Spekulantin elämä on helppoa kun osakkeita vastaan saa lainaa alle 1% korolla kun taas osakkeista saa keskimäärin 3% osingot. Arvonnousu tulee vielä kaiken päälle. Rikastuminen on helppoa.

Mutta kolikolla on toinen puoli. Velkaantuneet joutuvat paniikkiin kun osakkeet lähtevät laskuun. Velkaa maksetaan silloin takaisin nettomääräisesti summilla, jotka ovat prosentin tai pari USA:n bruttokansantuotteesta. Pörssistä ei irtoa tuollaista summaa ilman kunnon osakelaskua. Mutta velkaantuneen ei auta nirsoilla. Rahat on saatava nopeasti ja hinnalla millä hyvänsä. Suuri osa  laskujen epärationaaliselta tuntuvasta jyrkkyydestä johtunee tästä ilmiöstä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asianajajat pelkäävät Suomen siirtyvän kohti urkintayhteiskuntaa

Suomen Asianajajaliiton Advokaatti lehti on huolestunut suojelupoliisin ja puolustusvoimien laajenevista valtuuksista. Ne antavat Advokaatti lehden mukaan suojelupoliisille ja puolustusvoimille käytännössä rajoittamattomat tiedusteluvaltuudet kunhan asia esitellään valtakunnan turvallisuuteen liittyvänä.  Olisiko tuomioistuimilla todellista kontrollia?

- Tuomarien pitää jatkossa arvioida valtakunnan turvallisuutta, mikä poikkeaa täysin heidän normaalista työnkuvastaan. Ei heillä ole päivittäisessä työssään sellaisia juttuja, joissa on kyse valtiosalaisuuksien karkaamisesta ja hakkeroinnista sillä tasolla, millä tiedustelumaailma toimii, asianajaja Markku Fredman sanoo Advokaatin haastattelussa.  

Tiedustelutoimenpiteiden myötä tuomareille ollaan siis antamassa uusi tehtävä. Fredmanin mukaan on turha toivoa, että tuomioistuin suodattaisi perusteettomat ja aiheettomat lupahakemukset.

Markkinakatsaus: Yhdysvallat on sittenkin hypen kourissa

Vielä viikko sitten näytti siltä, ettei Trumpin veroale buustaakaan jenkkipörssejä uusiin korkeuksiin, mutta viime viikolla ralli otti taas vauhtia vähän henkeä vedettyään. Veroalen vaikutukset ovat yhä hämärän peitossa ainakin minulta, mutta tekniseltä kannalta isot indeksit ovat jo ylikuumentuneempia kuin kertaakaan tällä vuosituhannella. Atlantin takana kurssit ja indikaattorit kiipeävät sellaisella kulmakertoimella, että esimerkiksi kova ralli 2006 - 2007 juuri ennen finanssikriisiin kulminoitunutta pörssiromahdusta on tähän verrattuna puuhastelua.

Fedin sinänsä odotetut koronnostot ja lupaukset seuraavista eivät markkinoita hetkauttaneet. Yhdysvaltojen taloudella epäilemättä menee lujaa, mutta samoin tekee Eurooppa, ja silti kurssit ovat täällä jatkaneet korjausliikettä. Yhtä dramaattista eroa Euroopan ja USA:n kurssikehityksen välillä ei usein näe muutaman kuukauden aikavälillä.

Omalta kannaltani on surkuhupaisaa, että otin trendisalkkuuni pienen shortin juuri SP500:een, koska odotin korjausliikkeen koskevan etenkin Yhdysvaltoja – siellähän kesän korjausliike jäi vaatimattomaksi toisin kuin Euroopassa. Vaan Trump ja hype iskivät.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yksityishenkilöt lisäävät sijoituslainojen ottamista

Finanssialan tuoreen pankkibarometrin mukaan kotitaloudet ottavat innolla lainaa erilaisiin hankkeisiin joista oman asunnon hankinta on kiinnostuskohteiden kärjessä. Heti toisena tulevat sijoitustoimintaan otetut lainat. Siojoituskohteista suosituimpia ovat osakkeet ja kiinteistöt. Omaa liiketoimintaa varten otetut lainat ovat nekin nousussa.

Yritykset suuntaavat kiinnostuksensa ennen kaikkea investointeihin, mutta myös yrityskaupat kiinnostavat ja käyttöpääomaakin tarvitaan entiseen malliin. Yritykset saavat tällä hetkellä kasvavan osan rahoituksestaan tulorahoituksen kautta, mutta myös aivan tavallisten pankkilainojen suosio on kasvussa. Työeläkeyhtiöiltä otetut lainat ovat sen sijaan vähenemään päin. 

Lisää tietoa: Finanssialan pankkibarometri

Hyvää laskumarkkinan kaksipuolivuotispäivää!

Myönnän heti, että otsikko on tarkoituksella provosoiva, eikä pidä kirjaimellisestikaan paikkaansa – kyseinen merkkipäivä näet on jo takana. Puhun nyt eurooppalaisten osakkeiden laajimmasta indeksistä Eurostoxx 600:sta, joka piikkasi jo huhtikuussa 2015 päälle 400 pisteen, eikä ole tuota lakipistettä vieläkään saavuttanut. Aikaa on vierähtänyt yli kaksi ja puoli vuotta.

https://en.wikipedia.org/wiki/STOXX_Europe_600

https://www.marketwatch.com/investing/index/sxxp?countrycode=xx

Joulun kulutushässäkkäkö ei enää kiinnosta?!

Tänä vuonna olemme saaneet törmätä todella kiinnostavaan ilmiöön! Nimittäin kulutus ei tänä jouluna enää kasva, vaan ainakin Nordean ennusteiden mukaan se supistuu hieman viime vuodesta, vaikka nyt ollaan viime vuotta tiukemmin kiinni nousukaudessa.... Mitä ihmettä! Eikö kuluttaminen enää kiinnosta?!

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Julkinen sijoitusvarallisuus virtaa pois osakkeista (?)

Suomalaisissa sijoitusrahastoissa on pääomaa noin 120 Mrd€ ja suurin osa tuosta summasta on julkisia sijoituksia. Yksityishenkilöillä on yhteensä noin 57Mrd€ finanssivarallisuutta ja tuosta summasta vain osa on suomalaisissa rahastoissa. Siksi julkinen valta (lähinnä eläkevakuutusyhtiöt) määräävät sen miten rahastosijoituksiin virtaa pääomaa. Suomalaisissa rahastoissa on melko vähän ulkomaista pääomaa.

Rahaa on syksyn aikana virrannut pois suomalaisista rahastoista (nettomerkinnät negatiivisia) ja takana täytyy olla ainakin osittain tai pääosin julkisen rahan virta.  Rahaa on viime aikoina virrannut pois erityisesti osakerahastoista, viime kuussa yli 500 M€. Mikä on syy?  Tätä voimme vain arvailla. 

Syitä voi olla monia:

  • eläkevakuutusyhtiöt haluavat hyvissä ajoin varautua mahdolliseen kurssilaskuun
  • monet julkiset sijoittajat ovat tehneet tänä vuonna hyvän tilin ja tulos halutaan varmistaa

Lisää tietoa:  Finanssialan rahastoraportti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kainuu, Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi Suomen kasvuvetureina

On olemassa yleinen harhaluulo että Uusimaa olisi aina parhaiten pärjäävien maakuntien joukossa. Näin ei aina ole. Tilastokeskuksen tuoreen raportin mukaan talous kasvoi vuonna 2016 parhaiten Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. 

Jalostustoimialojen bruttoarvonlisäyksen kasvu oli hieman palvelutoimialoja suurempaa, palvelutoimialat tuottavat kuitenkin selvästi suurimman osan Suomen bruttoarvonlisäyksestä.

Lisää tietoa: Tilastokeskus / Aluetilinpito

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Väitöskirja: Yrittäjän ei ole hyvä olla liian riskihakuinen

Jesse Heimonen tarkastelee johtamisen alan väitöskirjassaan organisaation yrittäjämäisyyttä ja sen vaikutusta yrityksen suorituskykyyn.  Valtaosa alan kirjallisuudesta pitää organisaation yrittäjämäisyyttä kilpailuetua tuottavana yrityksen ominaisuutena, mutta väitöskirja paljastaa, että näin ei välttämättä aina ole.  (Piksu toimitus: Yrittäjämäisyys tarkoittaa väitöskirjassa riskihakuisuutta)

– Sen sijaan, että organisaation yrittäjämäisyys tuottaisi aina kaupallisesti menestyviä tuote- ja palveluinnovaatioita, yrittäjämäisyyden lisääntyminen voi lisätä sekä suurien onnistumisten että suurien epäonnistumisten todennäköisyyttä eli vaihtelua yrityksen suorituskyvyssä, sanoo Vaasan yliopistossa väittelevä Heimonen.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sijoitustili olisi sairas tapa paikata rikkinäistä pääomatuloverotusta

Tapa jolla Suomalaiset pääomaverot kootaan yksiyishenkilöiltä jäykistää ja kankeuttaa yhteiskuntaa.  Monella yksiyishenkilöillä on salkussaan kauan sitten ostettuja Wärtsilän tai Koneen osakkeita joiden arvo on noussut ja niitä ei voi realisoida kun arvonnousua verotettaisiin 30-34% verolla. Rahat eivät kierrä uusien innovatiivisten yritysten käsiin niin kuin pitäisi ja talous kärsii.

Ongelman syynä on Suomen tapa verottaa. Yksityishenkilöiden omistaman omaisuuden arvonnousua (inflaatiota ja mahdollista reaalista arvonnousua) verotetaan vasta myytäessä eikä tasaisesti sijoituksen olemassaolon aikana. Ongelmat korjaantuvat jos verotustapa korjataan. Yksityishenkilöihin kohdistuva vuosittainen varallisuusvero korjaisi tilanteen. Vuosittain kerättävällä prosentuaalisella varallisuusverolla olisi selvät edut:

  • Varallisuusvero ohjaisi yksiyissijoittajia  siirtämään pääomansa kasvavien ja menestyvien yritysten käyttöön. Työllisyys ja yhteiskunnan kehitys parantuisivat.
  • Varallisuusvero ei olisi niin sattumanvaraista ja mielivaltaista kuin nykyinen tapa verottaa inflaatiota
Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Eurooppaan ja Japaniin - ei USA

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  5.5%, alusta (27-05-2010) +124.7%

Yleistä

Kuukausi on ollut tapahtumarikas. Paljon on kirjoitettu USA:n yritysveron laskusta. Verotuksen perusprosentti onkin ollut uskomattoman kova 35%, mutta monien vähennysten takia keskimäärin n. 18.6% tasolla. Analyysien mukaan keskimääräinen taso laskee usean prosenttiyksikön. Tästä syntyy n. 200 mrd$ veroetu yritysten omistajille, josta n kolmannes kuuluu ulkomaalaisille. Näeme todennäköisesti lisää osinkoja ja osakkeiden takaisinostoja. Jos vanhat merkit pitävät kutinsa veroalella on varsin vähän merkitystä yritysten invstointipäätöksiin ja työpaikkoihin.

Euroopassa punnan ja euron kurssit heiluvat ihmellisten brxit-kiemuroiden tahdissa. Ensin neuvottelut näyttivät ajannen tukevasti karille, koska Theresa Mayn pohjoisirlantilainen hallituskumppani ei hyväksy kovaa rajaa emomaan ja pohjoisirlannin välille. Irlanti haluaa toisaalta estää kaikin keinoin rajan sulkeutumisen pohjoisirlantiin. Lopulta kuitnekin sopu syntyi. Lopputulos näyttää kuitenkin hämmästyttävästi siltä kuin Isobritannia jatkaisi sisämarkkinoissa , mutta ilman äänivaltaa Brysselissä. Miten muuten rajat pidetään auki Irlannin ja Pohjois-irlannin ja toisaalta Pohjois-irlannin ja emäbritannian välillä? Britit joutuvat siis maksaamaan valtavat erokorvaukset, menettävät äänivaltansa, mutta joutuvat käytännössä seuraamaan Brysselin säädöksiä. Ei kuulosta oikein siltä, mitä äänestäjille markkinoitiin. Mutta ei hätää, neuvottelijat ovat tunnustaneet tosiasiat. Markkinat kiittävät.

Samaan aikaan sovittiin laaja vapaa-kauppasopimus EU:n ja Japanin välille. Tätä kustutaan myös "juustoa autoja vastaan" - sopimukseksi, koska maatalaoustuotteiden vienti Japaniin helpottuu samoin kuin autojen tuonti Japanista.

Kovasta veroalennushälystä huolimatta pidän Eurooppaa ja Japania kiinnostavammilta panostuskohteina kuin USA. Hämmästyttävää kylläkin näyttää siltä että Japanista voi hyvinkin löytää vielä melko edullisia laatuyhtiöitä, varsinkin pienemmistä. Näihin pitääkin lähiaikoina paneutua enemmän.

Strategia:  Nyt satsaan eurooppaan ja japaniin

 

Markkinakatsaus: Trump-ralli tussahtikin suutariksi

Vielä maanantaina näytti varmalta, että Trumpin veroale buustaa jenkkipörssit uusiin korkeuksiin, mutta viikon edetessä rallista katosin puhti lähes kokonaan. Perjantaina kiskaistiin vielä entisten huippujen tuntumaan, mutta varsin vahvasti näyttää teknisten todisteiden perusteella siltä, että kaikki hyvä oli jo hinnoiteltu kursseihin etukäteen. Se ei ole suuri yllätys hurjan ja poikkeuksellisen pitkän rallin jälkeen. Kuten sanoin tekniseltä kannalta en ole nähnyt yhtä ylikuumentuneita viikkoindikaattoreita kuin kerran vuosikymmenessä.

Samaan tulokseen alkavat ilmeisesti tulla muutkin sijoittajat, eikä ihme – hirmu hinnoissa ovat lukemattomat osakkeet. Ei veroalekaan tuloksia määräänsä enempää nosta, ja harva osannee laskea tarkkaan lainmuutoksen vaikutukset kunkin yhtiön kohdalla tarkkaan. Epävarmaa tällaisen tilanteen tulkinta on edelleen, mutta vahvasti alkaa maistua korjausliikkeeltä Atlantin takanakin.

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurantatyökalun päivitys

https://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

Lisäsin pari uutta tunnuslukua kaaviosivujen alareunaan:

1) Acceptable P/E

2) Acceptable P/B

Vuoden 2017 P/E ja P/B-ennustelukuja on korjattu ROE:n ja kasvun perusteella. Tässä vaiheessa kaikille oletetaan kasvuksi 5% ja tuottovaatimus on 9%. Myöhemmin pyrin tarkentamaan näitä yrityksittäin. Tulkinta on, että jos hyväksytty luku on suurempi kuin ennusteluku2017, niin näkyy vihreänä eli on hyvä ja jos on pienempi niin näkyy punaisena.

Käyttäjän mikko kuva

3Q2017 EPS laskelmat

Piksuun on muutaman vuoden ajan kerätty OMXH yritysten tunnuslukuja. Tunnusluvut kerätään suoraan yritysten osavuosikatsauksista, jolloin muiden lukuja keräävien tahojen oikeudet eivät rajoita lukujen käyttöä Piksussa.

Vuonna 2015 voimaantullut arvopaperimarkkinalain muutos poisti yhtiöiltä velvollisuuden julkistaa osavuosikatsaus tilikauden kolmelta ja yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta. Moni listayhtiö on siirtynyt käytäntöön, jossa ensimmäiseltä ja kolmannelta vuosineljännekseltä julkaistaan pelkkä "liiketoimintakatsaus" eli tiedote, jossa esitetään vain tärkeimmät luvut. Tämän takia useiden yhtiöiden Piksuun kerätyissä luvuissa on puutteita tai vuosineljännesten lukuja on arvioitu puolen vuoden jaksolle raportoiduista luvuista. Vuoden 2017 kolmannen kvartaalin luvut on nyt kerätty ja keskeisimpiä niistä on nähtävillä Piksun Analyysit/OMXHEX/EPS estimaatit sivulla. Kustakin osakkeesta esitetään 4 tietoa:
 

Lähimaksaminen on suhteellisen turvallista

Lähimaksamista käytetään jo lähes joka kolmannessa korttimaksutapahtumassa, mutta osalla kuluttajista herää edelleen huoli sen turvallisuudesta. Nämä huolet ovat kuitenkin suurimmalta osaltaan perättömiä, sillä korttia suojaavat varkaiden suuri kiinnijäämisriski, erinäiset turvakotelot sekä kortin mahdolliset käyttörajoitukset.

Maksukortilla lähimaksaminen tapahtuu siten, että kortti viedään lähimaksuominaisuudella varustetun maksupäätteen lähelle, jolloin maksu tapahtuu. PIN-koodia ei tarvitse näppäillä ja näin voi maksaa vain alle 25 euron arvoisia ostoksia.

Yleiset olettamukset lähimaksamisesta

Kuinka hyperdeflatorinen bitcoin voisi olla oikea valuutta?

Jatkanpa hiukan toimituksen avaamasta aiheesta. Olen taannoin kirjoittanut perusteellisesti bitcoinista, eikä mikään ole muuttanut näkemystäni siitä. Ei siis tämä holtiton ralli, jossa sen hinta on raketoinut absurdissa mitassa jo vuoden ja paljon ylikin.

https://www.piksu.net/artikkeli/bitcoin-osa-1-vain-rosvot-sit%C3%A4-tarvitsevat

https://www.piksu.net/artikkeli/bitcoin-osa-2-ideologia-%C3%A4%C3%A4rioi...

Itse asiassa juuri ralli todistaa, että bitcoin ei ole mitä sen piti olevinaan olla: luotettava maksuväline. Nyt sen ymmärtävät jo jotkut siihen hurahtaneetkin, kuten peliyhtiö Steam, joka ei enää hyväksy bitcoinia maksuvälineeksi. Sen ei pitäisi olla yllätys, ja vastaavia on edessä pilvin pimein. Leikkirahan komissiot ja volatiliteetti tekevät siitä aivan liian kalliin ja arvaamattoman yhtiöille, joiden liiketoimintaidea ei ole spekulaatio vaan aito kassavirta ja ennustettava kustannusrakenne.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asuntomarkkinoiden kehitys on historiallisen tasapainoista

Itsenäisen Suomen asuntomarkkinat ovat kokeneet kovia sotavuosina, öljykriisin aikaan ja 1990-luvun lamassa. Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen keräämä sadan vuoden aikajana asuntojen reaalihinnoista osoittaa, että 90-luvun laman isku oli historiallisen ankara. Seuraavalle sadalle vuodelle Suomi lähtee suotuisasta tilanteesta, sillä asuntomarkkinat kehittyvät ja kohenevat talouskasvun vanavedessä.

Kerrostaloasuntojen reaalihintojen muutos 1900-luvun alusta pääkaupunkiseudulla. Pylväät kuvastavat myös koko maan kehitystä, lukuun ottamatta 2000-luvulla tapahtunutta erkaantumista pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Miten virtuaalivaluutat voivat vaikuttaa maailmantalouteen

Virtuaalivaluutat ovat tämän vuoden puhutuimpia aiheita. Ihmekös tuo, sillä Bitcoin on lähes kymmenkertaistanut arvonsa vuoden 2017 aikana. Jotkut väittävät virtuaalivaluutan olevan vain huumekauppiaiden ja pörssikeinottelijoiden leikkirahaa, jolla ei ole todellista arvoa, toisten mielestä se taas tulee mullistamaan maailmantalouden ja vapauttamaan kaikkien maiden kansalaiset keskuspankkien otteesta. Mistä virtuaalivaluutoissa oikeastaan on kyse?

Virtuaalinen raha on varsin vanha keksintö. Ensimmäiset virtuaalivaluutat eivät olleet suinkaan olleet nykyiseen tapaan hajautettuja kryptovaluuttoja, eikä niillä käyty kauppaa pörsseissä. Nykyaikaisten virtuaalivaluuttojen esi-isiä olivat massiivisissa monen pelaajan verkkoroolipeleissä (MMORPG) käytettävät rahayksiköt.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordea: Osakemarkkinoiden nousu näyttää saavan jatkoa

Nordean Lippo Suominen lupaa hyvää. Talous on mennyt tänä vuonna hyvin. Euron vahvistuminen on syönyt Euroalueen ulkopuolisia tuottoja, mutta kaikenkaikkiaan meillä on hyvä osakevuosi takana. Voiko hyvä kehitys jatkua? Kyllä voi. Markkinat ovat nousseet tasatahtia paranevan talouden kanssa eikä ole estettä etteikö nousu voisi vieläkin jatkua. 

Mikään ei jatku ikuisesti ja lasku tulee jossakin vaiheessa. Mutta vaikka meillä on pitkä nousu takana eivät markkinat kuitenkaan katso kalenteria. Kun ei ole hyvää syytä sille että osakemarkkinat kääntyisivät laskuun niin vahvat markkinat todennäköisesti jatkuvat.  Olkaamme siis tyytyväisiä siihen että nousu toistaiseksi jatkunee. 

Kiinnostavimmat markkinat ovat arvostustasojen ja talouskasvun osalta Kauko-Idässä.  Tämä koskee sekä korko- että osake- sijoituksia.

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Käyttäjän Pekka Väänänen kuva

Vaihtoehtoisia strategioita asuntosijoittamiseen: Sijoita sinne minne muut eivät sijoita

Parempaa tuottoa tavoittelevien asuntosijoittajien voi olla tuottoisaa poiketa valtavirrasta ja etsiä sellaisia sijoitusmahdollisuuksia, joita muut eivät etsi.

Suurin osa asuntosijoittajista etsii pieniä yksiöitä hyviltä sijainneilta kasvavista kaupungeista ja mieluiten putkiremontoidusta talosta. Tämä on piensijoittajalle vakaa ja turvallinen jopa standardiksi muodostunut strategia, mutta toimiiko se loputtomiin jos kaikki sitä noudattavat? Ehkäpä toimii ja isot trendit ovat taustalla, mutta tuotot kyllä ovat varmasti jatkossa entistä tiukemmassa. Rohkeammalle sijoittajalle voisi olla hyvä vaihtoehto katsoa siihen suuntaan mihin muut eivät katso!

 

Sijoita isompiin asuntoihin

Iso osa sijoittajista sijoittaa pieniin asuntoihin, koska niiden vuokratuotto ja vuokrattavuus ovat hyviä sekä pienen neliömäärän ansiosta rajautuva riski taloyhtiön remonteissa. Suuremman asunnon omistaja joutuu maksamaan enemmän, koska taloyhtiön remonttikustannukset jakautuvat pääsääntöisesti neliöiden mukaan.

 

Markkinakatsaus: Vaikeaksi meni Trumpistaniassa

Kas vain Trumpia ja republikaaneja. Odotin heidän riviensä rakoilevan senaatissa sen verran, että verouudistus jäisi toteutumatta Obamacaren korvaamisen tavoin, mutta niin vain yhden äänen turvin paketti humahti läpi. Se on iso voitto presidentille, jonka suurisuuntaiset uudistukset ja linjavedot ovat haihtuneet enimmäkseen kuin tuhka tuuleen.

Euforiaahan tämä jenkkimarkkinoilla kiihdyttänee entisestään, jos kohta hirveä määrä efedriiniä hintoihin on jo nyt ajettu. Tekniseltä kannalta en ole nähnyt yhtä ylikuumentunutta markkinaa kuin noin kerran vuosikymmenessä. Viikkoindikaattorien osalta vain teknokupla ja 1990-luvun alkupuolen pörssihuuma vetävät sille vertoja.

Tappiin viritetyistä hinnoista viesti sekin, että Trumpin luottomiehen Michael Flynnin kujanjuoksu Venäjä-yhteyksien vuoksi rysäytti indeksejä perjantai-iltana lähes prosentin muutamassa minuutissa. Paine on jo kova.

Käyttäjän Aberdeen Standard Investments kuva

Inflaatio kadoksissa – ei toki

Pitkän aikavälin joukkovelkakirjalainojen tuotot ovat matalat ja valtionlainojen tuottokäyrät ovat tasaantuneet. Korkojen odotetaan vähitellen kääntyvän nousuun, kun keskuspankit tiukentavat rahapolitiikkaansa, vaikka inflaation sanotaan melkein kadonneen.

Käyttäjän Aberdeen Standard Investments kuva

Vuosi Trumpia takana – mitä seuraavaksi?

Donald Trumpin valinnasta Yhdysvaltain presidentiksi on kulunut vuosi. Politiikan ja talouden asiantuntijat pohtivat kysymystä siitä, mitä on Trumpin valinnan taustalla. Onko hänen presidenttiytensä vain moukkamainen hairahdus vai oire vakavammasta pahoinvoinnista?

Käyttäjän mikko kuva

Sijoittajan verotuksesta

Kävin eilen Sijoitus Invest messuilla kuuntelemassa "Sijoittajan verotus 2020-luvulla" keskustelun.
Keskustelussa olivat mukana Terhi Järvikare/VM, Ann-Mari Kemell/Keskuskauppakamari, Tomi Viitala/Aalto-yliopisto ja Sari Lounasmeri/Pörssisäätiö.

Järvikare kertoi keväällä alkavasta ja noin vuoden kestävästä verotuksen tiekartan valmistelutyöstä. Tarkoitus on saada valmista niin, että seuraava hallitus voi heti lähdössä hyödyntää työn tuloksia.

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

10 reseptiä asuntosijoittajaksi (osa9) - Paljon tarjouksia, vuokraaminen ja vuokrasopimus

Tämä artikkeli on jatkoa edellisestä artikkelistani.

Menestyjät tekevät paljon tarjouksia

Olen tehnyt parhaimmillaan jopa kolme tarjousta päivässä. Lasken luvut aina tarkkaan ja pyrin tekemään reilusti alle markkinahintaisia tarjouksia, sillä jos ne alihintaisina menevät läpi, tiedän tekeväni hyvän sijoituksen. Runsaaseen tarjousten tekemiseen on kuitenkin toinenkin syy. On tärkeää oppia analysoimaan asuntoja ja todellisia markkinahintoja ammattimaisesti ja nopeasti, ja tämän oppii parhaiten harjoittelemalla eli tekemällä. Lausetta "asuntosijoittaminen on kontaktilaji" ei voi liikaa painottaa. Se pätee tässäkin. Opit ainoastaan tekemällä.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit