Ounastelin viikko sitten VIX:in pomppaavan parin viikon sisään, mutta se ottikin vauhtia jo viime viikolla. Ei se vieläkään kurkottanut kuin 25 pisteen tuntumaan, mutta en kunnon paniikkilukemia vielä povannutkaan, vaan vasta tuonnempana. Arvio pysyy.

https://www.tradingview.com/symbols/TVC-VIX/

VIX:in kiihdyttäessä osakkeet tulivat tietenkin alas. Keskipitkiä trendejä esitellessäni jo totesinkin, että marraskuun alusta alkanut kp-trendi on nyt tulkintani mukaan taittunut nippa reilun kuukauden kestettyään. Jos tulkintani on oikea, alas tullaan vielä useampi viikko muutaman lyhyen trendin jaksottaessa menoa. Tämä on tosiaan arvioni.

Sijoittajan menestymiseen vaikuttaa osaltaan myös se, miten hän reagoi osakkeiden laskumarkkinoihin. Toiset etsivät rohkeasti ostopaikkoja, toiset taas toivovat pientä nousua, jotta voisi myydä osakkeet pienemmällä tappiolla tai ”omillaan”. Toiset laittavat koneen kiinni eivätkä katso osakemarkkinoille pariin viikkoon. Joillakin menevät yöunet, kun säästöt sulavat silmissä.

Markkinat liikkuvat erimittaisina trendeinä, joista jokaisella on sijoittajan kannalta oma merkityksensä, riippuen tietysti osin itse kunkin sijoitusstrategiasta. Pitkäaikaiselle sijoittajalle ja harvoin salkun sisältöä muuttavalle tärkein on pitkä trendi, mutta sen nimensä mukaisesti pitkästä kestosta – vuodesta kolmeen – johtuen sitä hyödyntävältä vaaditaan suurta kärsivällisyyttä. Pitkät trendit ovat usein myös vaikeimmin luettavia hyvällekin analyytikolle.

Keskipitkä trendi on ehkä tärkein hiukan aktiivisempaa kauppaa käyvälle. Keskipitkä eli kp-trendi kestää kolmesta kahteentoista viikkoon. Sitä pidemmät tai lyhyemmät kp-trendit ovat harvinaisia, joskaan eivät aivan mahdottomia. Keskipitkä trendi koostuu muutamista ylös ja alas liikkuvista lyhyistä trendeistä, jotka kestävät viikosta kolmeen. Pitkät trendit taas koostuvat useammista kp-trendeistä, jotka samalla tavalla liikkuvat ylös ja alas.

USA:n osakemarkkinoiden viimeisen vuoden tuotto on painumassa heikommaksi kuin yrityslainosta saatava korkotuotto (kuva oikealla).

Kiinnostus heikosti tuottaviin osakkeisiin laskee ja raha hakeutuu paremmin tuottaviin lainapapereihin. Näin tapahtui vuonna 2000 ja sama toistui vuonna 2007 ja on mahdollista ja monien mielestä myös todennäköistä että näin tapahtuu myös ensi vuonna. Tämä voi tietää karhumarkkinoita (laskevia kursseja) USA:n osakemarkkinoille.

Sijoittajan velvollisuuksista 8.12. Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa väittelevä OTM, KTM Marja Luukkonen on tutkinut, mitä velvollisuuksia vakuutus- tai arvopaperisijoittajalla on ja mitä velvollisuuksia tällä pitäisi olla. Väitöstutkimuksesta selviää että:

• Sijoittajan ei kannata kertoa olevansa osaavampi kuin onkaan, eikä kannata kertoa olevansa ammattimainen sijoittaja.  Sijoitustuotetta myyvän on kerrottava tuotteestaan tarkemmin ja asiakkaalla säilyy kuluttajansuoja jos hän ei ole ammattimainen sijoittaja. (Ammattimaisia sijoittajia ovat lain mukaan vain suuret instituutiosijoittajat ja niihin verrattavat)
• Sijoittajan tulee reklamoida kaikista havaitsemistaan virheistä ja poikkeamista (esim  sovittua suuremmista palkkioista tai riskeistä) kuukauden kuluessa siitä kun hän on virheen havainnut. Muuten hän menettää oikeutensa korvaukseen.

Vasta ilmestynyt kirja, Kiestingistä Viipuriin, kertoo jatkosodan tapahtumista ja siitä miten suomalainen teini-ikänsä loppuvaiheissa oleva rivimies Jouko Vahe (ja myöhemmin toimittaja ja kirjailija) on kokenut Neuvostoliiton vuoden 42 kevään suurhyökkäyksen torjunnan pohjoisessa Karjalassa: Kiestingissä, Pääjärvellä ja Jeletjärvellä. Kirjan tekee jännittäväksi se, että se ei pelkästään perustu tositapahtumiin vaan se kertoo tositapahtumista ja oikeiden ihmisten kokemuksista.

Teoksen arvo kumpuaa inhimillisestä ymmärryksestä jolla Jouko Vahe kertoo tapahtumista ja sankareista, jotka kuolevat ja joita hän monasti jäi suremaan niin mukana olleiden suomalaisten, saksalaisten ja vastapuolena olleiden venäläistenkin osalta. Ihmisyys kuitenkin kietoutuu noissa tilanteissa todellisiin ympäristöihin ja tapahtumiin joiden värikäs ja kielellisesti rikas kuvaus sai minut haltioihinsa niin etten voinut luopua kirjasta ennen kuin olin lukenut koko kirjan viimeistä sanaa myöden.

Talousmentor-yritysanalyysit on tällä hetkellä tehty 63 yrityksestä. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan listalla olevien Suomi-yritysten osinkotuottoja ja -kehitystä sekä niiden kestävyyttä.

Itsenäisyys ja onnellisuus syntyvät luottamuksesta siihen, että elämä on omassa hallinnassa. Itsenäiset kunnioittavat myös toisten oikeutta yksilöllisyyteen. Itsenäisyys onkin individualismin eräs näkökulma. Ei tarvita turhaa holhousta, kun voimme luottaa siihen, että itse kukin on yksilö ja saa toimia omalla persoonallisella tavallaan, vaikka se sitten joskus johtaisikin ulkopulisen mittapuun mukaan huonompaan tulokseen.

Huolehtiminen lähimmäisestä on eri asia kuin holhous. Huolehtiva tarjoaa vaihtoehtoja ja antaa mahdollisuuksia ja kertoo asioiden syysuhteet, ja antaa lähimmäisensä itse tehdä omat valintansa. Itsenäisyyttään arvostava yhteiskunta huolehtii jäsenistään, ei holhoa.

Juhlimme nyt itsenäisyytemme juhlapäivää. Sitä, että saamme olla yksilöitä yhteisten pelisääntöjen puitteissa. Ja sitä että nuo pelisäännöt ovat niin väljät kuin mahdollista ja ne takaavat meille kaikille niin suuren henkilökohtaisen itsenäisyyden kuin on mahdollista.  

Kun ajat ovat kulkeneet jo vuosi sitten ennustamallani tavalla eli laskusuhdanne painaa päälle, analyysitalojen ohjeistuksia on lysti seurata. Nyt kavennetaan riskiä ja annetaan huolestuneille asiakkaille uusia osto- ja myyntisuosituksia, joita toki riittää kaikkina aikoina. Suhdanteiden muutokset ovat tietysti aina hyvä syy - ainakin näennäisesti. Ja ahdistuneet sijoittajat ovat varmasti otollinen yleisö salkun vekslaamiseen, kun taloustaikuri Trump ja FAANG-osakkeet eivät vieneetkään pikavuorolla paratiisiin.

Toimialasijoittamisessa pyritään kohdentamaan sijoittamista nouseville ja/tai suhdannetilanteeseen sopiville toimialoille.

Toimialahajauttamisessa taas pyritään hajauttamaan sijoitukset useille toimialoille niin että salkun heilunta on vähäisempää.

Ohessa on Suomen Pankin julkaisema Helsingin pörssin toimialojen kehitys viimeisten parin vuoden ajalta.  Kaikki toimialat ovat kääntyneet viime kesän jälkeen laskuun. Nyt, talouskasvun hidastuessa olisi periaatteessa suhdannesijoittajan aika siirtää varojaan niinsanotuille protektiivisille sektoreille, kulutustavaroihin, terveydenhuoltoon, kulutuspalveluihin ja ehkä myös rahoitussektorille. Ne kärsivät talouskasvun hidastumisesta joskus hieman muita vähemmän. 

Nordean Antti Saari suosittaa pitämään osakkeet edelleen ylipainossa.

Sijoitusvuoteen 2019 lähdetään heiluvissa merkeissä. Osakesijoittajien hermostuneisuutta lisää heikkenevä talouskasvu sekä kiristyvä keskuspankkipolitiikka. Talous ja tuloskasvu jatkuu kuitenkin Antti Saaren mukaan riittävällä tasolla ja osakkeet ovat menestyvä valinta. 

Antti Saari uskoo että kehittyvät markkinat ovat edelleen paras osakesijoitusten kohde. Tähän on kolme syytä:  kehittyvien maiden talouskasvu on muita vahvempaa, laskeneet kurssit ovat tehneet arvostustasoista houkuttelevia ja Kiinan elvyttävä politiikka tukee osakekursseja.

Korkosijoituksissa Antti Saari suosii valtionlainoja. Riskiyrityslainoja ei yleensä kannata ottaa salkkuun silloin kun talouskasvu hidastuu.

Aivan ensimmäiseksi sanon lämpimästi kannattavani otsikon aihetta. 1789 Ranskassa asia määriteltiin näin: ”Kaikki kansalaiset voivat puhua, kirjoittaa ja julkaista mielipiteitään vapaasti paitsi silloin, kun he syyllistyvät tämän vapauden laissa määriteltyyn väärinkäyttämiseen.”

Myöhemmin tuossa tekstissä lukee näin: ”Omistusoikeus on loukkaamaton ja pyhä, eikä sitä saa ottaa keneltäkään pois, ellei laillisesti todettu yleinen tarve sitä aivan ilmeisesti edellytä toimeenpantavaksi oikeudenmukaisilla ehdoilla ja siten, että siitä ennalta maksetaan korvaus.”

Kaksi vuotta kestävä perustulokokeilu päättyy tämän kuukauden lopussa. Kirjoitin aiheesta kaksi vuotta sitten, miten kokeilun puutteita arvioitaessa on huomioitu lähinnä vain se, että tukea ei peritä verotuksen kautta takaisin tulojen kasvaessa, mutta ei lainkaan sen merkitystä, että kokeilun vaikutuspiirissä olevat (ei vain tuensaajat, vaan mahdollisesti myös esim. tuensaajia työllistävät) tietävät kyseessä olevan kokeilun. Tätä näkökulmaa en ole vieläkään nähnyt muissa asiaa käsittelevissä kirjoituksissa, vaikka tuoreiden lehtijuttujen yksittäistapauksien kuvauksissa voikin käytännössä olla havaittavissa tilanteen poikkeuksellisuuden vaikutusta asianomaisiin.

Kovasti markkinat nyt yrittävät saada poikki osakkeiden pudotusta eli vääntää keskipitkän trendin ylös. Kaksi lyhyttä viikon trendiähän ylös jo olemme saaneet jokseenkin kaikissa pörsseissä – samassa tahdissahan ne yleensäkin liikkuvat. Se on tärkeää muistaa, kuten kursseillanikin korostan. Alueellinen hajautushan ei vaikuta markkinariskiin käytännössä lainkaan, koska pörssit laskevat ja nousevat samaan aikaan kaikkialla. US-pörssien vahvuus muihin verrattuna tänä vuonna on aika harvinainen poikkeus, joka perustuu Trumpin elvytykseen.

Teknisesti tilanne on jokseenkin samanlainen Tokiossa, Shanghaissa, USA:ssa ja Euroopassa. Senkaltaisia eroja on, että Saksassa pitkät indikaattorit ovat erityisen punaiset eli pudotuksen päätä ei näy. Vientivetoiselle maalle se on ymmärrettävää, maailmantalous ottaa nyt lukua. Dax kävi jo noin prosentin päässä laskumarkkinan tekniseksi sovitusta rajasta 20 prosentin pudotuksesta.

Thukydideksen ansan voi määritellä seuraavasti: Kun nouseva kansakunta uhkaa hankkia valta-aseman sen nykyiseltä haltijalta, on sotilaallisen yhteenoton todennäköisyys suuri. Ilman muutoksia kahdenvälisissä suhteissa sotaa ei vältetä. Tässä tapauksessa kyse on Kiinasta ja Yhdysvalloista. Harwardin professori Graham Allison on historiaa tutkiessaan löytänyt noin viimeisen 500:n vuoden ajalta kuusitoista hetkeä, jolloin nouseva valtakunta on uhannut johtavan valtion asemaa. Näistä kuudestatoista hetkestä kaksitoista on johtanut sotilaalliseen yhteenottoon. Yhteenotoista esimerkkeinä voi mainita maailmansodat ja niiden välttämisestä 1900-luvun alkupuolen Britannian ja Yhdysvaltojen välisen tilanteen. Seuraavien vuosikymmenien aikana näemme miten käy.

Eläketurvakeskukasen (ETK) sijoitustuottovertailussa oli mukana 23 työeläkesijoittajaa.  Suomalaisista vakavaraisuussäännellyistä eläkevakuutusyhtiöistä paras oli Elo, joka pääsi viimeisen kymmenen vuoden aikana 3.5% reaaliseen vuosituottoon. 

Yleisesti ottaen suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt ovat olleet viimeisen kymmenen vuoden aikana kehnoja sijoittajia. Ymmärrys taloudesta on ollut huonoa tasoa. Viimeinen vuosi ja viimeiset viisi vuotta ovat menneet paremmin.

Lienee tunnettua, miten Siilasmaa kirjassaan kuvaa Ollilan hallitustyöskentelyä. Vieressä istui tuleva taloustieteen nobelisti, mutta Ollila itse selosti maailmantalouden kulloistakin tilaa, asiaa joka saattoi hallitukselle olla jo valmiiksikin hivenen tuttu.

Asetelma tuo ikävästi mieleen oheisen kuvan. Mannerheim oli sitä mieltä, että puolustusneuvostossa oli vain hän puheenjohtajana sekä joku rivijäsen hänen alaisenaan korostamassa puheenjohtajan asemaa. Kun muut, koulutetummat jäsenet, esim. kl. Öhquist, halusivat keskustella, Mannerheim piti tilannetta outona.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  -9.7%, alusta (27-05-2010) +99.5%

Yleistä

Mennyt kuukausi on ollut huono pörsseille koko mailmassa. Onko siis lasku alkanut ennätyspitkän nousun jälkeen? Kuuluuko jo mailmanlopun neljän ratsastajan kavioiden kopse kulman takaa?Ei välttämättä. Mutta monet hälytysmerkit osoittavat todellakin punaista:

• USA:n valtionlainojen tuottokäyrä on lähes flätti. Pitkien korkojen painuminen lyhyitä alhaisemmiksi on klassinen laskusuhdanteen ennusmerkki.
• Arvostustasot ovat (laskun jälkeenkin) huomattavan korkeita etenkin yhdysvalloissa
• Protektionismin ellei jopa kauppasodan uhka on ilmeinen
• Teollisuuden sentimentti-indikattorit osoittavat alaspäin - varsinkin Euroopassa ja Kiinassa
• Euroopan talousveturin Saksan talouskasvu kääntyi jopa negatiiviseksi Q3:lla
• Kiinan talouskasvu on alhaisin moneen vuoteen

Mutta kaikki ei ole negatiivista:

• USA:n talouskasvu näyttää edelleen melko vahvalta ja palkat ovat olleet 3.3% vuosikasvussa
• Jopa FED on muuttunut hieman varovaisemmaksi eikä indikoi enää yhtä nopeaa koronnostotahtia
• Mitään yrityskauppa-buumia ei olla nähty - yleensä näitä on runsaasti nousukauden viime metreillä
• Kiinassa kevennetään henkilö-verotusta, lasketaan korkoja ja kevennetään pankkien vakavaraisuusvaatimuksia sekä kiihdytetään infra-investointeja
• USA:n kuluttaja-luottamus on vahva

Tietty tunnelmamuutos on kuitenkin havaittavissa. Kasvuosakkeet ja kovan iksun saaneet tekno-osakkeet eivät ole enää muodissa. Sensijaan defensiiviset ja arvo-osakkeet sekä matalan volatiliteetin osakkeet vetävät hyvin. VIX-indeksi on noussut ja on ehkä nyt "normaaleilla" tasoilla oltuaan pitkään aivan pohjamudissa.

Mitä siis on edessä? No, ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden, mutta uskon volatiliteetin pysyvän korkeana. Nyt optiot ovat hinnoissaan, minkä vuoksi voisi jo pitkän paussin jälkeen harkita call-optioiden myymistä. En oikein usko vielä suurempaan pörssilaskuun, pientä vaappuvaa nousua pikemminkin. Suuri kysymys on koska kohtaa alaslyötyjen euroopan ja kasvu-talouksien aika. USA:n ylituotto ei voi jatkua loputtomiin.

Mutta edelleen kannattaa pysyä varovaisena eikä käyttää kaikkia paukkuja heti.

Tarkoitukseni oli käsitellä rahan olemusta Bitcoin-juttusarjan viimeisenä osana, mutta kiireiden keskellä se jäi. Tartun siihen nyt hiukan jälkijunassa, aihehan ei mihinkään vanhene, päinvastoin pysyy kiusallisesti tapetilla uusien keinovaluuttojen rynniessä markkinoille hyväuskoisten päänmenoksi.

Keinovaluuttojen yleinen argumentti on, että ne ovat turvallisia toisin kuin keskuspankkien valuutat, joiden ostovoiman iflaatio murjoo jatkuvaa ja nopeaa tahtia. Keinovaluutat ovat muka vastaus milloin milläkin konstilla tähän olevinaan kauhistuttavaan ilmiöön eli rahan ostovoiman hitaaseen rapautumiseen. Toinen ja perinteinen ns. fiat-rahan vaihtoehto on sen sitominen johonkin konkreettiseen, yleensä kultaan. Näinhän asia aikoinaan olikin keskuspankkivaluuttojenkin kohdalla. Sidoksesta kuitenkin luovuttiin tarpeettomana ja haitallisena, mikä osaltaan ruokkii innostusta keinovaluuttoihin.

Vuoden 2018 alku ennakoi ennätysmäistä vuotta suomalaisille startupeille ja aikaisen vaiheen kasvuyrityksille. Vuoden ensimmäisen puolikkaan kuluessa yhteensä 90 suomalaisyritystä sai sijoituksen pääomarahastolta (= venture capital, VC). Suomalaisten saamien saamien pääomasijoitusten kokonaissumma, 135 M€, ylitti jo vuoden puolessa välissä koko edeltävänä vuonna tehtyjen sijoitusten summan.

• Sijoitusten volyymin nousu kertoo yhtäältä aikaisen vaiheen yritysten potentiaalista, ja toisaalta myös yrittäjien halusta kasvaa yhdessä juuri pääomasijoittajan kanssa. Pääomasijoittaja jakaa riskiä yrittäjän kanssa ja tuo startupeille ja kasvuyrityksille paitsi rahaa myös osaamista ja aktiivista tukea kasvuun. Myös pääomasijoittajan verkostot esimerkiksi potentiaalisiin asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin ja jatkosijoittajiin ovat avainasemassa yhteistyössä, kommentoi Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Pia Santavirta.

Maailmaan mahtuu paljon typeriä asioita, joista keinovaluutat kuuluvat talouden osalta ehdottomaan kärkikastiin. Bitcoin on naurettava, vaarallinen ja keskeisin osin vastenmielinen kehitelmä. En ole tuntenut sitä kohtaan hetkeäkään rahtustakaan sympatiaa tai eksoottista intoa kuten ällistyttävän moni mielestään taloudellisesti sivistynyt. Käsittelin aihetta perusteellisesti jo pari vuotta sitten, ja kryptovaluuttojen romahtaessa en voi kuin tikahtua nauruun.

https://www.piksu.net/artikkeli/bitcoin-osa-1-vain-rosvot-sit%C3%A4-tarv...

https://www.piksu.net/artikkeli/bitcoin-osa-2-ideologia-%C3%A4%C3%A4rioikeistosta-tuotantotapa-teatterista

Talousmentor-yritysanalyyseihin on lisätty ruotsalainen pankki Svenska Handelsbanken, jonka pääasialliset toimintamaat ovat Pohjoismaiden lisäksi UK ja Hollanti. Yhtiöllä on noin 800 konttoria ja noin 12 300 työntekijää. Handelsbankenin markkina-arvo on noin 190 miljardia kruunua.

Suomessa syntyy yhtä naista kohden alle 1,5 lasta.

Asia olisi korjattavissa eikä korjaaminen vaadi edes rahaa valtion budjetista. Eläkkeemme riippuvat tulevista sukupolvista ja olisi täysin perusteltavissa että lapsien määrä vaikuttaa tulevan eläkkeen suuruuteen esimerkiksi 10% / lapsi. 

Olisiko tämä oikeudenmukaista kun kaikki eivät voi saada lapsia? Muutos voi olla kivulias, mutta järkevät tavat hyväksytään aikaa myöden ja niitä aletaan pitää oikeudenmukaisuutena. Lapsiluvun vaikutus eläkkeeseen olisi eräs tällainen järkevä toimintatapa.  Monilla meistä ei ole edellytyksiä korkeakouluopintoihin ja se johtaa yleensä pienempään palkkatasoon. Se on samanlainen eriarvoistava, mutta järkevä toimintatapa johon olemme tottuneet.

Suomalaiset kotitaloudet ovat Suomen pankin mukaan viime syyskuun jälkeen vetäytyneet suorista osakesijoituksista ja muuttaneet rahaksi osakesijoituksiaan noin 900M€/kk. Mihin rahat menevät? Eivät ainakaan korko- tai osake- rahastoihin sillä niidenkin kanta on Finanssialan Rahastoraportin mukaan pienentynyt kun sijoittajat ovat vetäneet pois varojaan. Jää yksi vaihtoehto. Kotitaloudet ovat siirtäneet rahojaan pankkitileille. Nollakorkokin on ollut monelle parempi vaihtoehto kuin arvoaan menettävät osakkeet tai korkorahastot.

Kotitalouksien isänmaanrakkaus ankkuroi yrityksiä Suomeen

Kotitalouksien osakeportfolio koostuu keskimäärin 86% kotimaisista sijoituksista, joita on suurin piirtein 30...35 Mrd€.  Suomalaisille yrityksille on tärkeää säilyttää riittävä kasvollinen ja suomalainen omistajaohjaus. Moni suomalainen yritys saakin kiittää suomalaisia kotitalouksia siitä että pääkonttori on Suomessa. Pääkonttori ja tärkeät toiminteet tapaavat etsiytyä lähelle omistajia. Harmi jos suomalaisten suorat osakesijoitukset pienenevät. 

Varoitan, että tätä ei kannata lukea pidemmälle, jos helposti ärsyyntyy.

.

.

.

.

Odottelin vähän jo muutama viikko sitten keskipitkän trendin taittuneen, mutta kauan ei korjausliike ylös kestänyt, viikon vain, eli lyhyen trendin minimin. Viikko sitten tosin ounastelin, että näin voi käydä, koska pitkät indikaattorit ovat niin laskupaineiset. Sikäli asialla ei suurta väliä ole, että en odota markkinan pohjaavan vielä aikoihin, mutta on lyhyempienkin trendien tarkkailulla merkitystä etenkin rauhallisempina aikoina – jollainen ei nyt toki ole, päinvastoin. Mutta ilman lyhyempien trendien tuntemusta ei voi ymmärtää pitkiäkään.

Senkin takia pidän perusteltuna tehdä markkina-analyyseja tiheästi. Lukijan on hyvä pysyä kartalla muulloinkin kuin isoissa käänteissä. Kuka niitä älyäisi vahtiakaan, jos analyyseja putkahtaisi muutaman vuoden välein. Ja tapahtuuhan markkinoilla kaikkea kiintoisaa muuallakin kuin osakkeissa.

Ennen Q3-tuloskierrosta julkaisin omat liikevaihto- ja tulosennusteet. Lisäksi keräsin analyytikoiden konsensusennusteet vertailua varten. Nyt on aika tehdä tämä vertailu ja katsoa kuinka hyvin ennusteet osuivat.

Eduskunnan saamassa lakiesityksessä suomalaisten sijoitusrahastojen kulurakennetta kevennetään 1.3.2019 alkaen ja byrokratiaa vähennetään. Uusi laki tekee suomalaisista rahastoista sijoittajille halvempia ja houkuttelee suuria pankkejamme hallinnoimaan rahastoja Suomessa ja suomalaisella työvoimalla. Muutokset tekevät pankkisektoristamme kilpailukykyisemmän. 

Markkinoiden mielialat eivät useinkaan ole kytköksissä todellisuuteen kuin etäisesti. Kun Italiassa pidettyjen maalisvaalien tulokset kertoivat maahan syntyvän aika varmasti populistien johtaman hallituksen, markkinat eivät olleet moksiskaan, vaikka molempien vaalivoittajapuolueiden linjana oli velkaantumisen reipas kasvu. Kun molemmat olivat tiukasti eurokriittisiäkin, vakavaa ristivetoa EU:n kanssa sopi odottaa jopa enemmän kuin Silvio Berlusconin huseeratessa pääministerinä. Ja siitähän seurasi koko Eurooppaa tuskallisesti ravistellut eurokriisi.

Markkinat eivät vielä heränneet edes populistien muodostettua yhteishallituksen vastoin optimistisempia odotuksia. Täysin eri suuntaan kurkottavilla puolueilla oli vain yksi yhteinen agenda: kuluttaa valtion rahaa. Lega ajoi veroalea, Viisi tähteä avokätisiä kansalaisohjelmia. Niihin ei raha löytyisi muualta kuin velkamarkkinoilta, koska puolueiden kasvuohjelma ei todellakaan vakuuttanut.