Miksi pörssit kaikkine instrumentteineen heiluvat ajoittain niin voimakkaasti? Tehokkaiden markkinoiden teoria, jota valtavirran taloustietelijät suosivat, väittää markkinoiden toimivan niin järkiperäisesti ja matemaattisen tarkasti, että arvopaperien hinnat ovat aina oikeat. Lyhytkin kokemus markkinoista kertoo ihan muuta.

Kaikki omistuskohteet, joista etenkin osakkeet kiinnostavat useimpia sijoittajia, loikkivat levottomina aikoina kursseiltaan hillittömästi. Jo päivätason muutokset saattava olla useita prosentteja.

Finanssikriisin rajuimmissa pyörteissä olen nähnyt suurten osakeindeksien rytisevän kymmenen prosenttia alas yhtenä päivänä – ja seuraavana saman verran ylös. Viimeksi vastaavaa hullunmyllyä näimme jouluna.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +12%, alusta (27-05-2010) +108.1%

Yleistä

Pörsseissä positiivinen vire on jatkunut koko alkuvuoden, lukuunottamatta pientä rykimistä maaliskuun alussa. Monien mielessä kytee jo varmaankin epäillys että nousua on jatkunut jo liian pitkään. Tulta hiillokseen puhaltaa OECD:n äskettäin laskemat mailmantalouden kasvuennusteet, EKP:n tuoreet elvytystoimet johtuen "jatkuvasta heikkoudesta ja yleisestä epävarmuudesta" sekä USA:n heikosta uusien työpaikkojen syntyvauhdista. Citigroupin economic surprise index viittaa negatiiviessal arvollaan siihen että toteutuneet ttulokset ovat olleet keskimäärin selvästi ennusteita heikompia.

Euroopan osalta ING:n ekonomistit puhuvat jopa "Japanin taudista", eli eurooppa olisi menossa kohti Japanin kaltaista pitkään jatkuvaa taloudellista pysähtyneisyyden tilaa. Väite perustuu Takatoshi Iton tutkimuksiin Japanin tilasta jossa on neljä oiretta: Talouskasvun sakkaaminen, deflaatio, matala korkotaso ja demograafiset muutokset (väestön vanheneminen ja väheneminen). Talouskasvu on todellakin aneemista, ja korkotaso nollan kieppeilä. Myös työikäinen väestö on euroopassa vuoden 2009 jälkeen vähentynyt maahanmuutosta huolimatta. Ainoastaan deflaatiota ei olla vielä euroopassa nähty, eikä julkinen velka ole puoliakaan Japanin tasosta. Mutta Japania kannattaa seurata. Japanilla on nyt mailman vanhin väestö, joka lisäksi väheni vuosien 2012 ja 2017 välillä miljoonalla. Seuraavan 40 vuoden aikan väestön ennustetaan vähenevän 25%. Eurooppa tulee perässä. Jokainen vetäköön itse johtopäätökset mitä tämä tarkoittaa maahanmuuttopolitiikan kannalta.

Mutta tarkoittaako tämä kaikki että pörssit ovat lähestymässä jyrkänteen reunaa? Ei välttämättä. Jos katsomme pörssi-indeksejä vuoden aikajaksolla huomaamme että ainoastaan S&P500 on plussalla, Eurostoxx50, Topix ja Hangseng ovat miinuksella. Eli kolmatta kuukautta jatkuneesta noususta huolimatta kurssit eivät ole vuodentakaisella tasolla saatikka viime kesän huipuissaan. Jenkkiosakkeisinn sijoittaneen salkkua pullistaa lisäksi taalan vahvistuminen noin 8% euroa vastaan vuodessa. Tämä voi tuskin jatkua enää.

Omassa salkussani olen halvan euron takia painottanut eurooppaa viime aikoina. Nyt alkaa olla mitta täysi, ja seuraavan voisi olla Japanin painon nostaminen, jota jo hieman aloitinkin ostamalla takaisin Ihara Scienciä, jonka möin viime vuonna pois verosyistä.

VIX ja VStoxx ovat nyt niin alhaalla että call-optioiden myynti ei enää tunnu mielekkäältä. Niistä saatava hinta on niin matala että se ei kata juuri minkäänlaista pörssikurssien laskua. 

Arvonmäärityksestä tulee helposti varsin monimutkaista, kun erilaisia laskennan parametreja pitää ylläpitää ja tehdä arvioita niidenkin kehityksestä. Lopputuloksena voi syntyä valtava Excel-taulukko, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen ja laskelman tekijä saa juuri sellaisen lopputuloksen kuin hän haluaa tai tarvitsee.

Tässä kirjoituksessa katsotaan muutamia oleellisia sudenkuoppia, joihin laskennassa on hyvä kiinnittää erityistä huomiota. Nämä oikeastaan valkenivat itsellenikin vasta arvonmäärityksen kirjoitussarjaa kirjoittaessa.

Länsimaisen yhteiskunnan taloudellinen menestys pohjautuu merkittävästi kahdelle innovaatiolle:  osakeyhtiölle ja kirjanpidolle (kaksinkertainen kirjanpito).

Kaksinkertaisessa kirjanpidossa kukin meno/tulo sijoitetaan sekä tulot/menot sarakkeeseen että johonkin seurattavaan tiliin. Kaikkien tilien yhteissumman on täsmättävä tulot/menot sarakkeen kanssa. Tämä innovaatio teki mahdolliseksi seurata yksityiskohtaisesti laajankin yrityksen liiketoimintaa. Kirjanpitäjien ja yrityksen organisaation oli myös vaikeampi väärentää kirjanpitoa ja näpistää isännältään. Kaksinkertainen kirjanpito mahdollisti suuren yrityksen tehokkaan ja täsmällisen operatiivisen toiminnan.

Osakeyhtiö mahdollisti yhteisomistuksen ja yrityksen piirissä harjoitetun demokratian. Omistus ja operatiiviset työt voitiin erottaa toisistaan ja osakkeille syntyivät markkinat - pörssi. Samalla yrityksestä tuli "legal entity" eikä henkilöomistaja ollut enää koko omaisuudellaan vastuussa yrityksen sitoumuksista. Riski rajoittui sijoitettuun pääomaan. Se että yrityksistä tuli lain edessä itsenäisiä omiin sopimuksiin valtuutettuja toimjoita muutti pysyvästi yhteiskunnan rakennetta. Yhteiskuntaan syntyi uusi taso - yritykset.

Kirjanpito ja osekeyhtiö loivat menestystarinoita

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Tulosennusteita päivitetty. 

Kaikki ovat nyt alkuperäisissä valuutoissa, ruotsalaiset kruunuissa ja USAlaiset dollareissa. Aiemmin osa näistä oli euroissa.

Etteplan tulee esiin ensimmäisenä. Pyrin laittamaan ensimmäisenä näkyviin tulevaksi sellaisen yhtiön, jota seuraan erityisesti. Etteplan ei ole vielä päässyt vuoden alussa alkaneeseen nousuun mukaan. Ihmettelen miksi näin on. Tulos oli hyvä eikä ole kallis. Itse olen ainakin ostanut tätä jo lisää.

Tein jokin aika sitten sijoituskerhoamme varten selvityksen ulkomaisten osinkojen verotuksesta. Lähinnä minua innosti tarkempaan tutustumiseen se, että taas yksi maa, nimittäin Norja, päätti olla noudattamatta verosopimusta ja periä osingoista suuremman ennakonpidätyksen kuin verosopimuksen mukainen 15%.

Verosopimuksia on erilaisia, mutta Pohjoismaiden välillä systeemin pitäisi toimia niin, että yhtiön kotimaa perii 15% ennakonpidätyksen ja Suomi loput.

Jos maa perii enemmän kuin tuon 15%, pitää yksityishenkilön tai yrityksen hakea takaisin ylimenevä osa kyseisen maan verottajalta byrokraattisen ja joskus hitaan prosessin kautta.

Yrityksellä tulee lisäksi se ongelma, että siltäkin peritään sama 15%, vaikka ei oikeastaan pitäisi tehdä pidätystä ollenkaan. Tämä johtuu siitä, että osingon maksaja ei tiedä kuka osingon vastaanottaa, koska ulkomaiset omistajat ovat hallintarekisterissä. Yritys saa kuitenkin periä tämän pidätyksen takaisin melko helposti verolomakkeella 70 Suomen verottajalta suoraan.

Kirjoituksessa tutustutaan käänteiseen arvonmääritykseen sekä lisäarvon käsitteeseen. Case-yrityksenä on Olvi.

Tämä kirjoitus jatkaa arvonmääritysten sarjaa, missä aiemmin määriteltiin Sammolle arvoa osinkojen avulla ja Grahamin PE-menetelmällä sekä Elisalle vapaiden rahavirtojen (FCF) perusteella. Nyt vuorossa on käänteinen arvonmääritys ja esimerkkiyhtiönä on Olvi.

Käänteisessä arvonmäärityksessä ei sinänsä lasketa yhtiölle tai osakkeelle arvoa, vaan pyritään selvittämään yhtiön tulevien vuosien tuloskunto, joka vastaisi nykyistä osakkeen hintaa.

Lisäarvo

Laskennan perustana on lisäarvon käsite, missä osakkeenomistajan tuottovaatimus ja taseen oman pääoman arvo luo pohjan tulokselle. Mikäli touteunut tulos ylittää tuottovaatimuksen, niin syntyy lisäarvoa nykyiselle pääomalle. Muutoin (nykyinen pääoman) arvo laskee.

Korkosijoituksissa pääoman saa takaisin laina-ajan jälkeen (esim. 5 vuotta), joka yhdessä korkosuoritusten kanssa pitää diskontata korkosijoituksen arvoa laskiessa.

Valta osa yrittäjistä ansaitsee vähemmän kuin siivooja (alle 16000 €/ vuosi) selviää sosiaali ja terveysministeriön raportista "Yrittäjän eleketurvan kehittäminen". Alle 8500 €/vuosi tienaavia ei ole tilastoitu joten yrittäjien keskimääräinen tulo voi olla vielä oheisen kuvan esittämää karumpi.

Koska ei ole tuloja eikä siis kerry eläkejärjestelmään eläkemaksuja niin eläkemaksun perusteena käytetään kuviteltua tuloa, joka määräytyy sen perusteella mikä on henkilön koulutus ja pätevyys ja jos hän työllistyisi jossakin tätä koulutusta vastaavaan tehtävään. Yrittäjät ovat toisinaan harmissaan tästä "kuvitteellisesta" palkasta, jonka mukaan heille määrätään maksuja. 

Suomi Oy:n tärkeä työkalu on Finnvera. Sen  tehtävä on kilpailla markkinaehtoisesti toimivien pankkien kanssa tarjoamalla yrityksille lainoja, takauksia ja vientitakuita. Finnvera on osa kansallistettua pankkiliiketoimintaa. Finnveran kilpailuetu pankkeihin nähden on se, että sen vastuut ovat valtion vastuita ja se voi rahoittaa toimintaansa edullisesti valtion luottoluokituksen tuoman selkänojan turvin. 

Finnveran vienti ja erityistakuut ovat viime vuosina kasvaneet nopeasti ja ne ovat tällä hetkellä kooltaa 27 Mrd€. Summa on kooltaan suurin piirtein puolet valtion budjetista tai runsas kolmasosa kaikesta viennistä. Finnveran takausten ja lainojen turvin rahoitetaankin kasvava osa yritysten tuonnista ja viennistä.

Osinkokausi on kuumimmillaan, kun sijoittajat katsovat silmä kovana, millä osingoilla on houkuttava tuottoprosentti. Parhaimmille apajille pääsivät he, jotka ottivat riskin ja pääsivät nauttimaan joulualen erinomaisista hinnoista. Etenkin Tukholman pörssissä on ollut monia yhtiöitä, esimerkiksi Assa Abloy ja Intrum, jotka ovat nousseet yli 20 prosenttia. Edullisten hankintahintojen päälle tulee vielä osinko, joten sijoitetun pääoman tuotto on kovilla lukemilla.

Käytätkö osingot kulutukseen vai sijoitatko uudelleen?

Pörssien nosteessa on myös hyvä miettiä, miten mukavan osinkopotin aikoo sijoittaa. Onko tarkoituksena sijoittaa rahat uudelleen vai käyttää kulutukseen? Mahdollinen matkalaina tai autorahoitus on äkkiä maksettu, kun osinkosateella voi kuitata vanhat velat. Vaihtoehtoisesti on mahdollisuus hakea korkoa korolle ja kasvattaa osinkopottia ensi vuonna entisestään.

Poliittinen koneistomme on osoittanut tällä ja edeltävillä vaalikausilla toimimattomuutensa. Vähänkään isompia uudistuksia ei saada läpi. Tällä vaalikaudella epäonnistuivat:

• Maakuntauudistus (tätä on eri muodoissa yritetty jo noin 15 vuotta)
• Työmarkkinoiden toimintaa parantavat kilpailukykylait (kiky sopimuksen mukaisilla palkanalennuksilla saatiin kilpailukykyä ilman että rakenteisiin tarvitsi puuttua)

Syyt epäonnistumisiin olivat mielestäni:

1. Huonosti toimiva ja kolmijakoisen oikeusvaltion vastainen perustuslakituomioistuimemme (=perustuslakivaliokunta)
2. Median (lähinnä kansallistetun median) tapa nostaa esiin niitä poliitikkoja, jotka löytävät ongelmia
3. Perustuslakimme vastainen käytäntö, jossa työmarkkinajärjestöt määrittelevät työtä ja eläkkeitä koskevan lainsäädännön

1.  Oikeusvaltion vastainen perustuslakituomioistuimemme

Perustuslain mukaisuutta valvova perustuslakituomioistuimemme (=perustuslakivaliokunta) koostuu päivänpoliitikoista, jotka istuvat toisella pallilla eduskunnassa osana jotain puoluetta. He edustavat puolueensa kantoja ja puolueensa edustajina heidät on tähän tuomarintehtävään valittu. Ei ihme että perustuslakituomioistuimessa riidellään käytännössä päivänpolitiikasta ja jarrutetaan surutta vastapuolen ehdotuksia.

Pörssin yli-/ali- arvostusta voidaan mitata monella tavalla. Oheisessa kuvassa on otettu esimerkiksi USA:n S&P 500 indeksi ja laskettu sen yli-/ali- arvostustilanne neljällä eri menetelmällä.

Kuvassa käytetyt laskentamenetelmät toimivat seuraavasti:

1.  Poikkeama regressiosuorasta (S&P composite from its regression).

Poikkeama regressiosuorasta lasketaan siten että S&P 500 indeksi inflaatiokorjataan ja sen  pitkän ajan kehitys piirretään logaritmiselle asteikolle. Piirretään suora joka kulkee suurin piirtein keskellä ja katsotaan paljonko nykykrssi poikkeaa tästä historiallisesta keskiarvokasvusta ylös tai alaspäin.

Piksussa jo hyvän aikaa mainostamani sijoittajasivustoni Pörssihaukka on lopulta avattu osoitteessa Pörssihaukka.fi. Pörssihaukka on täyden palvelun pientalo, joka auttaa sijoituskohteiden valinnassa ja kaupanteon ajoituksessa.

Sivuston kohdeyleisöä ovat etenkin piensijoittajat, jos toki kaikki. Ensimmäinen asiakaskin jo kirjautui. Olen siitä innoissani, suorastaan liikuttunut.

Pörssihaukka versoaa monista ideajuurista, mutta oleellista sen synnyssä on laaja kokemukseni markkina-analyytikkona ja nimenomaan itsenäisenä piensijoittajana. Pörssihaukka tulee mielestäni tarpeelliseen markkinarakoon.

https://valtioneuvosto.fi/etusivu 

Piksun listan mukaan Outokumpu on tällä hetkellä Suomen pörssin edullisin osake. Sen tavoitehinta on 7.12€ kun pörssikurssi on 3.48€.  

Oikealla olevaan kuvaan on listattu Piksun listan parhaimmisto, kaikki ne osakkeet joiden tavoitehinta on vähintään 10% pörssikurssia suurempi.

Tavoitekurssi on tilinpäätösten perusteella laskettu matemaattinen suure. Se lasketaan kassavirtapohjaisen arvonmäärityksen avulla ja siinä on mukana jonkin verran tervettä harkintaa tulevaisuuden näkymistä.

Tällä perusteella lasketun listan parhaimmistossa on paljon pieniä ja keskisuuria yhtiöitä. Tämä on ymmärrettävää. Pienten yhtiöiden vaihto on vähäistä ja vähäinen vaihto ei mielytä julkisen sektorin suuria instituutioita. Myös riskit ovat suuria suurempia. Tässä voivat olla syyt siihen miksi ne ovat toisinaan edullisesti arvostettuja. Pieni vaihto ei ole kuitenkaan yksityishenkilöille ongelma ja siksi pienet ovatkin tavallisten sijoittajien suosiossa.

Metsätalous ja puun käyttö energiaksi ovat tehokkaita tapoja vähentää fossiilisen tuontienergian tarvetta selviää Luonnonvarakeskuksen Ilmastopaneelin päätelmistä sekä Luonnonvarakeskuksen MIL- loppuraportista.  

Puusta valmistettavat tuotteet korvaavat öljystä valmistettavia muoveja ja pakkausmateriaaleja. Puun käyttö rakennusmateriaalinan korvaa runsaasti energiaa vaativan betonin käyttöä. Puun käyttö energianlähteenä on sekin tehokasta ilmaston hoitoa. Puulla korvataan pääsääntöisesti fossiilisia polttoaineita kuten hiiltä ja kaasua.

Jotta metsästä saadaan mahdollisimman suuri ilmastohyöty pitää metsää hoitaa hyvin. Sopiva korjuuikä on noin 80 vuotta (kuva oikealla), Tuossa iässä metsän kyky sitoa ilmakehän hiiltä päättyy ja luontaisesta lahoaminen kompensoi kasvun. Oikeassa iässä korjatun hehtaarin puumateriaalilla korvataan tyypillisesti runsaat 25 tonnia öljyä tai hiiltä.

Pääosa suomalaisten sijoitusvarallisuudesta on siirretty julkisen sektorin, lähinnä työmarkkinajärjestöjen ohjauksessa olevien työeläkevakuutusyhtiöiden haltuun. Siksi on tärkeää seurata miten tämän varallisuuden arvo kehittyy, se on meidän yhteistä omaisuutta.

Suomalaisten työeläkevaroja oli viime vuoden lopussa 193,4 miljardia euroa. Vuonna 2018 eläkevarat supistuivat kokonaisuudessaan 6,4 miljardia. Erityisesti osakkeiden heikko kehitys ja korkosijoitusten vaatimaton tuotto käänsivät sijoitusvarojen reaalisen kokonaistuoton miinukselle. Se oli -3,5 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä.

Tasan kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun suuren finanssikriisin aiheuttama historiallinen pörssiromahdus pohjasi. Euroopassa se tapahtui aika lailla tähän aikaan iltapäivästä. Muistan hetken hyvin monestakin syystä.

Olin tuolloin häärännyt markkinoilla jo usean vuoden, tuohon aikaan aktiivisena päiväkauppiaana. Sitä on turha kuvitellakaan tekevänsä ilman teknistä analyysia. Ja toisaalta teknistä analyysia ilman päivittäistä markkinakokemusta.

Oma käsitykseni kyseisenä päivänä oli, että pörssit olivat lähellä pohjiaan - vaikka ilmapiiri oli finanssikriisin järkyttävien sotkujen vuoksi kaoottinen. Sitä se aina on markkinoiden pohjassa. 

2009 kevättalvella keskuspankkien ja valtioiden valtavien elvytyspäätösten myötä suursijoittajat olivat varmistuneet talouden toipumisesta. Se alkoi näkyä pitkissä markkinaindikaattoreissa, vaikka kurssit yhä sukelsivat hurjassa paniikissa.

Tuota ilmaisua voivat sitten muutkin käyttää…

Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola on mielenkiintoinen mies. Seuraan hänen blogiaan tarkasti. Meillä on muuten ainakin yksin yhteinen piirre. Minäkään en vastaa puhelimeen.

Timo Metsola on kiinnittänyt huomiota siihen mihin minäkin eli asuntomarkkinoiden ylikuumenneeseen tilanteeseen.

Yhtiö arvioi, että Turku-Helsinki-Tampere kolmion ulkopuolella uhkaa asuntojen hintojen pysyväisluontoinen lasku.

Edelleen olemme molemmat pitkään oudoksuneet eräitä asuntomarkkinoiden ilmiöitä.

Ennen Q4-tuloskierrosta koostimme yhdessä Piksun, Sergion ja Talousmentorin kanssa tulosennusteet. Tämän lisäksi keräsin analyytikoiden konsensusennusteita vertailua varten. Nyt on aika tehdä tämä vertailu ja katsoa kuinka hyvin ennusteet osuivat.

Tänään minua ottaa päähän. Sain kirjeen pankilta, jossa ilmoitetaan, että taas sulautetaan eräs perheemme rahastoista toiseen rahastoon.

Rahastoyhtiöt kehittävät mitä ihmeellisimpiä rahastoja, joita sitten myyvät asiakkailleen. Jotkut ideat toimivat käytännössä toisia paremmin. Alussa into on kova ja ”kaikille” myydään. Sitten alkaa kova työ kerättyjen varojen hallinnassa.

Jotkut rahastot törmäävät kuitenkin ongelmiin. Alla oleva markkina ei välttämättä toimi, rahaston arvo ei nouse ja sijoittajat menettävät kiinnostuksensa. Rahaston pääoma kuihtuu ja rahastoyhtiö päättää sulauttaa rahastoa toiseen rahastoon. Esimerkkejä tästä ovat Baltian maiden osakemarkkinoihin sijoittavat rahastot, sekä lääkeyhtiöihin sijoittavat erikoisrahastot, jotka yksi toisensa jälkeen ovat häipyneet markkinoilta.

Joskus ongelma on valitussa strategiassa. Markkinointivaiheessa esitetään juhlallisesti miten hyvin aiottu strategia olisi toiminut, mutta kun rahasto pääsee käyntiin jää tuottoja saamatta. Esimerkkejä näistäkin riittää myös… Varsinkin nämä ottavat päähän monellakin tapaa!!

Asuntomarkkinoilla saatiin viime vuonna esimakua hintojen alamäestä, sillä joka toisen asunnon arvo laski eli puolitoista miljoonaa asuntoa menetti arvoaan.

Asuntojen hinnat laskivat peräti 15 maakunnassa, ja vain Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa pääsivät plussalle kasvukolmikon Helsinki–Tampere–Turku ansiosta.

”Vuoden 2018 aikana väki väheni 247 kunnassa ja selvää kasvua nähtiin vain 27 kaupungissa. Suomessa on kaikkiaan 311 kuntaa”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kertoo.

Samuel Beckettin upeassa eksistentialistisessa näytelmässä odotettiin herra Godota, kirjailijan vitsikästä väännelmää jumalasta, mutta koskaan ei häntä kuulunut. Alkaa olla sama tunnelma pörssinäytelmässä, mutta tässä tarinassa Godot hyvin todennäköisesti pulpahtaa nurkan takaa - mutta kovasti pudotus kuhkailee matkalla.

Vaan eipä sitä tarvitse ihmetellä. Aiemmat syvien monttujen jälkeiset kp-nousut ovat olleet pitkiä ja sitkeitä, kuten olen eritellyt jutussani Kuolleen kissan pompun opetuksia. Taloskasvu heittelee joskus voimakkaasti, ja pörssi reagoi herkästi, myös psykologisesti.

Edelllisen laskumarkkinan viimeinen pomppu kesti Euroopassa kolmisen kuukautta ennen kuin sukelsi yhtä pitkän kp-trendin alas. Jos näin ei pääpiirteissään käy, olemme jättänee laskumarkkinan kokonaan, ja siirtyneet jo nousumarkkinaan.

Ruokahävikki, kestävän kehityksen mukainen ruoka, kiertotalous, luomuruoka ja muovi ovat kaikki olleet lähivuosina tapetilla. Olen perehtynyt varsin paljon näihin kaikkiin aiheisiin lähikuukausina erilaisten koulutehtävien tiimoilta ja niistä on tarkoitus kirjoittaa myös blogin puolelle. Tällä kertaa keskitytään pääasiallisesti kuitenkin vain ruokahävikkiin ja sen määrään omassa taloudessani. Toteutin ihmiskokeen ja kirjoitin (sekä punnitsin talousvaa’alla) ylös jokaisen roskikseen joutuneen tuotteen helmikuun aikana. Pyöristin punnitut tuotteet lähimpään 10 grammaan aina ylöspäin. Kuukauden ostetuissa tuotteissa ja niiden jakaumassa ei ole mitään poikkeavaa muihin kuukausiin nähden sekä koen näinkin lyhyen kokeen antavan luotettavaa tietoa omasta käyttäytymisestäni. Mennään kuitenkin asiaan sen pidemmittä puheitta.

Kokosimme vuodenvaihteessa tuloskauden tulosennusteita seuraavilta osaketietoutta julkaisevilta saiteilta: talousmentor.com, sinisaariconsulting.com ja piksu.net.
Laskimme kerätyistä ennusteista omat konsensusennusteemme .

Tuloskausi alkaa nyt olla lopuillaan: kaikki seuraamamme 43 yritystä ovat jo ehtineet raportoimaan vuoden 2018 tuloksensa. Tuloskauden alkaessa puhuttiin paljon talouden hidastumisesta ja yritysten näkymien heikentymisestä. Menneen vuoden ja sen viimeisen vuosineljänneksen tulokset olivat kuitenkin melko vahvoja. Mahdollinen talouden hidastuminen ei juuri ehtinyt vaikuttaa viime vuoden tuloksiin. Pörssikurssit ovat merkittävästi toipuneet loppuvuoden kurssilaskusta.

Alla kaikki keräämämme konsensusennusteet ja vastaavat toteutuneet tulokset. Taulukon oikeaan laitaan lasketut PE-luku ja osinkoprosentti on laskettu kullakin rivillä mainituista osakekurssista, toteutuneesta osakekohtaisesta tuloksesta (EPS) ja osinkoehdotuksesta.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Tulosennusteita päivitetty 2019-2020. Poistin seurannasta sellaisia yhtiötä, jotka eivät täytä laatukriteerejäni.

Huippubrandit yhdistetään laatuun ja arvostettuun tyyliin. Huippubrandin tai brandejä omistavat yritykset voivat hinnoitella tuotteensa muita vahvemmin. Ne ovat saavuttaneet mielikuviin perustuvan melko kestävän kilpailuedun.

Eräs sijoittamisen laji pyrkii sijoittamaan yrityksiin, joiden brandi on nousussa. Oheinen video seuraa maailman huippubrandien kehitystä vuodesta 2000 vuoteen 2018. Videolta saa hyvän käsityksen siitä miten brandien suosio kehittyy ja mitkä yritysbrandit ovat tällä hetkellä nousussa. 

TT:n lista Q418 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisten liiketoimintasyklien ajalta. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

Sijoituksen arvon voi sanoa olevan tulevien rahavirtojen nykyarvo. Kirjoituksessa tutustutaan vapaan rahavirran (free cashflow) mukaiseen arvonmääritykseen sekä WACC-diskonttaustekijään. Kirjoituksessa lasketaan arvo Elisalle.

LähiTapiolan kyselyn mukaan suomalaiset hankkisivat sijoitusasunnon erityisesti Etelä-Suomen kasvukeskuksista. Vuokra-asuntojen kasvaneen tarjonnan takia onkin tärkeää keskittyä vaihtuvuuden hallintaan sekä vuokralaistyytyväisyyteen, LähiTapiola Kiinteistövarainhoidon salkunhoitaja Vesa Viita sanoo.

Suomalaiset olisivat valmiit miettimään sijoitusasunnon ostoa erityisesti Etelä-Suomen suurista kasvukeskuksista. LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan joka kymmenes harkitsee sijoitusasunnon ostoa.

Suomalaisten mielestä suosituimmat alueet sijoitusasunnon ostolle ovat Pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku.

- Pääkaupunkiseutu, Turku ja Tampere ovat luonnollisesti houkuttelevimmat sijainnit, kun katsotaan pitkän aikavälin asuntosijoittamista, LähiTapiola Kiinteistövarainhoidon salkunhoitaja Vesa Viita sanoo.