Hypo:n talouskatsaus sisältää monta sijoittajan kannalta tärkeää havaintoa:

• Markkinat eivät enää odota että korot nousisivat lähimmän kymmenen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa sitä että julkisia ja yksityisiä investointeja voidaan suunnata heikostikin tuottaviin kohteisiin ja yhteiskunnan taloudellinen kehitys tulee näiden huonojen investointien seurauksena hidastumaan pysyvästi. Korot eivät ole hyvä vaihtoehto sijoituksille.
• Suomen talous vaipui tehtyjen toimien ansiosta taantumaan jo ennen korona kriisiä ja  pandemia vielä pahensi tilannetta niin että nyt Hypo ennustaa Suomen taloudelle 7% supistumista ja ensi vuodelle noin 4% toipumista. Ansiotaso jatkaa 2% kasvuaan kumpanakin vuonna ja kotitalouksien rahoitusvarallisuus kasvaa peräti 8% vuodessa. Ansitason ja kotitalouksien varallisuuden kasvu rahoitetaan valtion velanotolla.
• Hypo on huolissaan mahdollisesta Suomen valtion luottoluokituksen heikentymisestä, joka toteutuessaan näkyisi myös pankkien luottoluokituksissa, pankkien varainhankinnan kallistumisena ja sitä kautta asuntolainojen koroissa ja samalla myös valtion menojen kasvuna ja korkeampana verotaakkana.

Lisää tietoa: Hypo:n talouskatsaus

Ei hullumpi tuotto harvinaisen varmalle arvoyhtiölle

Nokialle iski iso takapakki, kun uutisen mukaan amerikkalainen tele- ja mediajätti Verizon, Nokian suurin asiakas, on luopumassa sen 5G-palveluista. Huhu on kiistetty myöhemmin, muttta totuus varmistuu vasta tuonnempana.

Koomista tässä tilanteessa on se, että samaan uutiseen mahtuu kaksi aivan erilaista sijoituskohdetta. Nokia, aina vain suomalaisten suosikki, on ollut jo toistakymmentä vuotta pelkkä murheenkryyni ja ikuisesti toteutumattomien lupausten sarjapettäjä.

Turkulainen Logomon kulttuurisilta ei ala mistään eikä johda minnekään. Oiva symboli koko kaupungille.

Case I: ns. kulttuuri

Aioin alun perin vastata linkin hyvään kommenttiin, mutta vastaus venyi.

Olen seurannut erään maakunnan ns. kulttuurintuotantoa, maakunta ei välttämättä sijaitse läntisessä Suomessa. Uskoakseni pelkän hallinnon palveluksessa on noin sata (100) henkilöä. He eivät tuota muuta kuin byrokratiaa.

Esimerkkejä löytyy toki Turustakin. Kuvan ns. Logomon silta tuottaa kulttuurituottaja YIT:n kassaan pienen riitelyn jälkeen miljoonia, vaikka on tarpeeton. Säästetään sitten yksityistämällä saattohoito.

Case II: ns. avustajat

Kun Rinteen hallitusta muodostettiin, kiinnitettiin huomiota avustajien suureen määrään. Arvostelu leimattiin populismiksi, pieni asia valtion budjetissa.

Ihmisten aktiivisuutta ei voi lisätä korottamalla kaikkien palkkoja, eläkkeitä ja työttömyyskorvauksia. Rahalla voidaan suunnata tuota aktiivisuutta: työttömyyteen, eläköitymiseen, opiskeluun, lasten hankkimiseen tai työntekoon. Rahan määrän lisääminen ei lisää ihmisten kokonaisaktiivisuutta. Jos kaikkien palkat ja eläkkeet ovat pienempiä niin kaikki ovat yhtä onnellisia kuin nyt ja heitä on helpompi ohjata pienemmällä rahalla.

Mitä sitten valtion velkarahan pumppaaminen talouteen aikaansaa? Jos velkarahaa pumpataan valtion toimesta talouteen, niin se johtaa lähinnä siihen, että palkat nousevat.  Järkevien yritysten investoinnit suuntautuvat silloin ulkomaille - sinne missä on tolkullisempaa talouspolitiikkaa.  Niin tapahtuu Suomessa - yritykset investoivat ulkomaille.

EU-komissio on havainnut Suomen talouspoliittiset johtamisongelmat ja EU talousennusteessa Suomen ensi vuoden talouskasvu on EU-maista kaikkein hitainta (Juha Vahe:n artikkeli kannattaa lukea).

Puolueet ovat saaneet pienen näytösluontoisen riidan aikaan jalkapannoista. Aihe on tunteisiin vetoava sekä niin yksinkertainen ja konkreettinen, että jopa ed. Mikko Kärnä sen ymmärtää. Kärnän edellinen skuuppihan syntyi kepun puoluekokouksen ruokatarjoilusta.

Hiukan raskaammassa sarjassa hmm ”painiva” Matti Vanhanen on muistuttanut, että hallitusohjelmassa puhutaan 30.000 uudesta työllistetystä.

https://www.amazon.com/Quality-Investing-Owning-best-companies/dp/0857195123/ref=sxts_sxwds-bia-wc-p13n1_0?cv_ct_cx=quality+investing&dchild=1&keywords=quality+investing&pd_rd_i=0857195123&pd_rd_r=403787d4-0c6d-4e44-b91f-40db096ccea1&pd_rd_w=5Nut4&pd_rd_wg=H7hy6&pf_rd_p=7f71fdcf-aa37-4d97-b40d-864dcfdc13e5&pf_rd_r=SEVF7AYXN8R52WMNW5BK&psc=1&qid=1594044481&sr=1-1-beb77b32-1078-477f-b152-b09baa1ee7f7

Kirjoittajista kaksi työskentelee salkunhoitajina lontoolaisessa AKO Capitalissa ja lisävahvistukseksi on hankittu tunnettu sijoituskirjailija Lawrence Cunningham. Alun perin kysymyksessä oli vain firman sisäinen projekti, mutta onneksemme tästä syntyi oikea kirja.

Erään mallin sille miten ylisuuresta valtionvelasta pääsee eroon löytyy historiasta: "South Sea Company" (yrityksen Logo oikealla).

Englannin valtio oli vuonna 1711 ajautunut maksuvaikeuksiin. Espanjan perimyssota oli niellyt varoja ja hallitus oli velkaantunut sotatarvikkeiden toimittajille eikä kyennyt maksamaan sovittuja maksuja edes näköpiirissä olevilla tuloilla. Tähän hätään syntyi innovaatio: "South Sea Company". Velkojille tarjottiin velkakirjojen vastineeksi osakkeita yhtiöön "South Sea Company". Valtio antoi yritykselle lupauksia:

Olemme jälleen laskeneet yhdessä Piksun, Talousmentorin ja Sergion kanssa Helsingin pörssin yhtiöitä koskevia konsensusennusteita.

Konsensusennusteet on tällä kertaa laskettu 86 yritykselle ja ne perustuvat seuraavilta listoilta kerättyihin lukuihin:

• Sergio
• Piksu (Timon OMXH-lista ja Analyysit/Suomiosakkeet)
• Talousmentor

Nyt listalla on liikevaihto- ja liiketulosennusteet Q2:lle ja vuosille 2020 ja 2021.

Vuokrat ovat Suomen Vuokranantajien vuokramarkkinakatsauksen mukaan nousseet viimeisen viiden vuoden aikana tasaisesti eri puolilla Suomea. Vuokat ovat runsaan prosentin vuodessa lähes joka puolella maata. Vuokrien nousu vastaa suurin piirtein elinkustannusindeksin kehitystä. Vuokra-asumisen reaalikustannukset ovat pysyneet tuloihin nähden vakioina tai jopa hieman laskeneet.

Vuokra-asumisen suosio on hiljalleen kasvanut kaikissa suurissa kaupungeissa ja Helsingin ohella nyt myös Turussa ja Tampereella suurin osa ihmisistä asuu vuokralla. Koronakriisi ei ole vaikuttanut kehitykseen eikä vuokramarkkinoihin. Vuokra-asuntoja kysytään, jos mahdollista, jopa hieman enemmän kuin ennen kriisiä ja neliövuokratkin ovat vuositasolla runsaan prosentin nousussa.

Tarjouksia asunnoista kannattaa tehdä harkiten ja niihin kannattaa aina laittaa aikamäärä, johon asti tarjous on voimassa. Kahdesta asunnosta ei kannata tehdä samaan aikaan tarjousta. Kaupan katsotaan syntyneen jos myyjä hyväksyy tarjouksen. Ja jos on tehnyt kahdesta asunnosta tarjouksen niin voi käydä, että tulee vahingossa ostaneeksi kaksi asuntoa vaikka tarkoitus oli ostaa yksi.   

Asuntokaupassa sattuu muutoinkin monasti, että ostaja haluaa jostakin syystä peruuttaa tekemänsä tarjouksen. Miten tulee menetellä? Tässä muutamia käytännön vinkkejä:

• Jos myyjä ei ole ehtinyt käsitellä ja hyväksyä tarjousta, niin yleensä myyjälle ei ole myöskään aiheutunut kuluja ja silloin myyjä ei yleensä peri korvausta.
• Jos myyjä on ehtinyt hyväksyä tarjouksen, niin valitettavasti kauppa on syntynyt ja tarjouksen tehnyt joutuu korvaamaan myyjälle mahdollisesti aiheutuneen harmin ja kulut. Korvaus ei voi olla suurempi kuin 4% asunnon arvosta.
• Jos myyjä on hyväksynyt tarjouksen ja saanut käsirahan, niin myyjä saa pitää käsirahan, joka ei kuitenkaan saa ylittää 4% asunnon arvosta.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

MyPf-välilehdellä on nyt salkkuni jakauma per maa per toimiala per yhtiö.

Nelesin ja Finnairin luvut eivät ole ajan tasalla.

Warren Buffetin jättimäinen sijoitusyhtiö Berkshire Hathaway on aiemmin seilannut indeksien tahdissa. Nyt osakekurssi on jäänyt selvästi varsinkin SP500-indeksistä, joka on porskuttanut selvästi paremmin etenkin teknojättien ansiosta. Tämä on epätavallista varsinkin pidemmällä aikajänteellä.

Berkshire on takavuosina hakannut SP500:n mennen tullen, mutta viime vuosina tilanne on tasapäistynyt ja koronan aikana Buffet on jäänyt siis hopealle. Mutta ei näin välttämättä kauan jatku.

Bersksire on lähtökohtaisesti äärimmäisen turvallinen sijoituskohde, indeksisijoituksen luokkaa, kuten Pörssihaukka hiljattain esitteli. Sellaisena se tietysti soveltuu myös nopeaan kauppaan, kuten keskipitkien trendien hyödyntämiseen.

Siihen on nyt tarjolla varsin houkutteleva sauma, vaikka kesämarkkinat tapaavat olla spekulaatioon kehnoa aikaa laiskoine liikkeineen ja vähäisine nousuineen. Tyypillisesti kuitenkin kurssit sahaavat markkinahaarukoissa, johon viittavat nyt erinäiset teknisen analyysin elementit.

Excel se jaksaa yllättää. Nyt ovat keksineet tällaisen uuden kaaviotyypin Auringonsäde (Sunburst). Kätevä tapa esittää samassa kaaviossa salkun koostumus per maa per sektori per yhtiö.

Miten ja milloin kannattaa antaa perintöä? Kannattaako antaa ennakkoperintöä (lahjana) jo perinnönantajan eläessä?

Oleellisinta on lahjan/perinnönsaajan tilanne. Jos perinnönsaajat rakentavat omaa ja perheensä elämää ja tarvitsevat kohtuullista perusvaurautta asuntoon, opiskeluun ja mahdollisten lastenlasten elämään niin vastaus on selvä. Kannattaa antaa ennakkoperintöä (lahjaa) sen verran kuin näyttää tilanteeseen nähden järkevältä. Perinnönantajan ei kuitenkaan kannata vaarantaa oman elämänsä turvaa sillä vain omilla jaloillaan seisovista vahvoista isovanhemmista ja tädeistä ja sedistä on kestävää hyötyä jälkipolville.

Taloudellisessa mielessä ennakkoperintö (lahja) kannattaa jakaa niin pitkälle ajalle kuin mahdollista. Huonoin vaihtoehto on jättää perintö kokonaan perinnönjaossa jaettavaksi. Miksi näin? Syy on verotuksellinen. Kolmessa vuodessa voi  ilman veroseuraamuksia antaa 4999€  ja verot pysyvät selvästi alle 10% tasolla aina 25000€ lahjaan saakka. Lahjoja voi antaa kolmen vuoden välein ilman että veroprogression korkeammat veroasteet tulevat käyttöön.

John Bolton ei ole kuka tahansa kriitikko etenkään republikaanien leirissä

Viikon kohutapaus politiikassa on Donald Trumpin entisen turvallisuuspoliittisen neuvonantajan John Boltonin paljastuskirja The Room Where It Happened eli Huone jossa se tapahtui. Bolton ryvettää entistä pomoaan olan takaa niin tietämättömyydestä, linjattomuudesta kuin silkasta tyhmyydestä.

Vaikka teos on sekava, raskaslukuinen ja pullistelee kirjoittajan omakehua, on se hiukan hätäisesti lainakappaleena luettunakin silti painokasta kritiikkiä.

Se johtuu jo Boltonin taustasta. Hän on todella pitkän linjan ulkopolitiikan veteraani, republikaanien raskasta sarjaa joka tavalla. Siltä suunnalta ei tavata potkia omia johtajia hampaat irvessä.

Bolton tunnetaan äärijyrkkänä haukkana ja arvokonservatiivina, joka kuului George W. Bushin hallinnossa sen vaikutusvaltaiseen uuskonservatiivien ryhmään. Tämä porukka markkinoi esimiehelleen Irakin sodan ratkaisuna Lähi-idän ongelmiin.

Koronapandemian kehittyminen näkyy pörssikursseissa.

Arvonmuutokset: 2020  -20.3%, alusta (27-05-2010) +78%

Yleistä

Uumoilin edellisissä kolumneissa, että Corona-tilanne ei ollut ohi vaikka pörssikurssit olivat nousussa. Ei ollut: Aivan viime päivinä Amerikoissa ja Intiassa paheneva pandemia on saanut pörssitkin laskuun. Kaiken kaikkiaan kurssit ovat kuitenkin pysyneet ihmeen vahvoina. Tähän on esitetty erilaisia selityksiä:

• Riski-pariteetti sijoitusstrategian mukaan sijoitetaan runsaasti varoja. Kun kurssivolatiliteetti laskee, nousee automaattisesti osakkeiden paino. Tämä kiihdyttää niin nousuja kuin laskujakin
• FED on laajentanut yritys-lainaohjelmiaan koskemaan myös jopa BB-luokituksen yrityksiä. Näin ollen riski näiden kaatumiseen on pienentynyt
• Teknologiajättien iso paino indekseissä. Näiden yritysten uskotaan pärjäävän ellei jopa hyötyvän kaiken digitalisoitumisesta ja etätyöskentelyn lisääntymisestä.
• Optio-pohjaiset strategiat. Avoinna olevien indeksi-optioiden arvo on noussut viidennekseen S&P500-indeksin arvosta.

Mutta näkyy taivaanrannassa tummiakin pilviä. Yksi on USA:n valtava talousvaje, jollaista ei toisen maailmansodan jälkeen ole nähty. Tämän rahoittamiseksi tarvitaan ennätysmäärä velkakirjoja, jopa 5 biljoonaa USD tänä vuonna. Suurin osa näistä pitkiä velkakirjoja. Samalla FED on vähentänyt ostojaan, jotka olivat suurimmillaan maaliskuussa n. 75 miljardia päivässä, niin paljon että tässä kuussa yhteensä ostetaan enää n. 80 miljardin edestä. Riittääkö näille ostajia? Jos ei, tästä seuraa korkotason nousu.

Mihin nyt pystyy sijoittamaan? Teknoyritysten kurssit ovat jo taivaissa. Löytyypä sellainenkin levitaatio-ihme kuin Pinduoduo joka ei ole tuottanut voittoa yhtenäkään kvartaalina, mutta pörssiarvo on silti yli 100 miljardia USD, enemmän kuin Uber tai Sony. Yksi tapa on yrittää etsiä näiden yritysten takana seisovia väline- ja raaka-ainevalmistajia. Puolijohdekonevalmistaja ASM on tosin jo ampunut taivaisiin, mutta -raaka-ainevalmistaja Tokuyama on edelleen kohtuuhintainen. Toinen tapa on yrittää löytää kalliiden joukosta vähiten ylihinnoiteltuja.

Itse uskon edelleen, että idässä on hieman paremmat kasvumahdollisuudet kuin lännessä. Itseäni houkuttaa Alibaba, ja nimenomaan Hongkongin kautta, koska kiinalaisyritysten USA-listausten kanssa voi tulla vielä yllätyksiä.

Mutta maltti on edelleen valttia, näin koronan varjossa.

Korona epidemian hillitsemiseksi tehtyjen toimien taloudelliset toissijaisseuraamukset määräävät tänä vuonna maailmantalouden kehityksen ja sijoitusilmapiirin.

Epidemia on hillitsemistoimien ansiosta saatu pysymään kurissa ja uusien päivittäisten kuolonuhrien määrä on laskenut huhtikuun alusta asti. Mutta epidemian laantuminen on hidasta. Kuudentuhannen päivittäinen kuolleen luvuista ollaan päästy vasta neljäntuhanteen päivittäiseen kuolemantapaukseen.

Kehitys on vaihdellut maittain. Keskeisen Euroopan tervehtymisen vaikutusta on kompensoinut Latinalaisen Amerikan ja USA:n paheneva tautitilanne.

Pörssin top 1000 omistajat on  julkaistu Piksun analyysit osiossa:  

https://www.piksu.net/analyysit/content/helsingin-p%C3%B6rssin-omistajat

Investoiminen on ollut tapetilla lähivuosina yhä enemmän ja enemmän. Siitä puhutaan paljon ja moni on varmasti kuullut kuinka joku on onnistunut kerryttämään voittoa nopeasti sijoittamillaan rahoilla. Tämä ei ole mitään ihmisten ihannointia tai mitenkään muutenkaan mahdotonta, vaan jokainen voi sijoittaa ja onnistua siinä. Tässä maailmassa voi tienata loppujen lopuksi vain kahdella eri tapaa; joko tulojesi kautta tai sijoittamalla rahasi.

Suomalaiset sijoittamisen maailmassa

Kuten mainittua, sijoittaminen on yleistynyt eikä sitä enää nähdä vain rikkaan eliitin harrastuksena. Suomalaisista kuitenkin vain 36 % sijoittaa ylimääräisiä rahojaan. Suomalaiset eivät kuitenkaan kaihda kuluttamista; matkustamme maailman eniten, omistamme kauniita omakotitaloja ja asuntoja, käymme urheilutapahtumissa ja tykkäämme viettää aikaa sosiaalisissa tilanteissa runsaasti - yksinkertaisesti tykkäämme ottaa hyödyn irti elämän tarjoamista kokemuksista. Silti moni suomalainen kokee sijoittamisen uutena ja arvaamattomana konseptina, eivätkä luota rahojaan sijoittamisen maailmaan. Suurimmiksi syiksi listataan se, ettei ole ylimääräistä rahaa, sijoittaminen on liian monimutkaista ja riskit ovat liian suuret. Oppimalla perusasiat voi kuitenkin päästä isosta osasta stressiä eroon.

Suomessa ollaan lisäämässä korkeakouluihin lisää aloituspaikkoja, mutta niitä on vaikea nähdä kilpailukyvyn nostajana. Kyseessä voi olla niin sanottu muna vai kana ilmiö, jossa erehdytään asioiden järjestyksestä. Toisin sanoen, luullaan korkeakoulupaikkojen lisäämisen olleen syy kilpailukyvyn kasvuun, vaikka kilpailukyvyn kasvu on voinut lisätä korkeakoulupaikkoja. Valitettavasti en ole löytänyt kovin uusia tilastoja, mutta uusimman IMD:n kilpailukykytutkimuksen viidestä kärkimaasta: Singaporesta, Tanskasta, Sveitsistä, Alankomaista ja Hong Kongista yksikään ei ole lähelläkään kärkeä ylimpien korkeakoulututkintojen suhteellisessa määrässä.

Tästä voisi tehdä johtopäätöksen ettei opiskelijoita kannata pitää kauemmin koulun penkillä vaan pikemminkin miettiä ratkaisuja, joilla voidaan nopeuttaa nuorten siirtymistä työelämään. Töissä oppii paremmin, kun tietty määrä teoreettisia perustietoja on nuoren hallussa. Teoriassa teoria ja käytäntö ovat yhtäläisiä, mutta käytännössä ne eivät sitä ole. Oppisopimuskoulutuksen lisääminen korkeakoulupaikkojen sijaan voisi olla tehokkaampi keino parantaa kilpailukykyä.

Saksan IFO insituutin mittaama suhdannekello (kuva oikealla) on etenemässä nousuhdannevaiheeseen.

Suhdannekello kiertää yleensä nelikenttää:

- Noususuhdanteessa (Aufschwung) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Abschwung) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Rezession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Osakkeita on yleensä kannattanut ostaa silloin kun suhdannekello etenee puoli yhdeksään aamulla. Juuri siinä tilanteessa olemme nyt (punainen viiva kertoo vuoden 2020 kehityksen).

Monaco on matkakohteena niin raharikkaiden kuin uteliaiden tavallisten kansalaisten vähintäänkin haavematkakohde. Paikka on tunnettu etenkin autoistaan ja luksusjahdeistaan, unohtamatta legendaarisia F1-kilpailuita. Kaupungissa pääsee fiilistelemään Euroopan luksuskaupungin tunnelmaa, ja kadun varret täyttyvät toinen toistaan hienoimmilla autoilla ja satamat maailman kalleimmilla jahdeilla. Monet sijoittavat ovat käyneet nappaamassa uuden menopelin alle Monte Carlosta.

Kesällä sijoittajatkin ottavat rennosti

Sell in May and go away – Myy toukokuussa ja nosta kytkintä. Osakesijoittamisen yksi tunnetuimmista lentävistä lauseista kuvaa markkinoiden yleisesti tunnettua kausiluonteisuutta. Osakekurssit tapaavat kehittyä selvästi paremmin kevääseen päättyvänä talvisesonkina ja heikosti vuoden toisella puoliskolla kesästä alkaen.

Ilmiötä on tutkittu paljon, ja sille löytyy ainakin väljää tilastollista tukea. Sitä puoltavat myös oma kokemus ja markkinadatan perkaaminen.

Kesäkaudella osakekurssit eivät tapaa nousta ainakaan merkittävästi, vaan yleensä sahaavat paikallaan ja jossain kohtaa usein tekevät reippaamman sukelluksen. Syksy on myyntipaniikkien perinteinen sesonki.

Lomakausi ainakin syy

Kausiluonteisuuden tarkkaa syytä ei tiedetä, joskin selityksiä sille on paljon. Keskeisiä niistä on lomakausi. Isoja liikkeitä ei tapahdu enempää taloudessa, markkinoilla kuin yhteiskunnassa.

Sijoittajia kuvaillaan ainakin taloustieteilijöiden teorioissa lähinnä järkevinä olentoina, mutta todellisuus on toisenlainen. Voidaan sanoa, että teoriassa teoria ja käytäntö ovat yhtä, mutta käytännössä ne eivät sitä ole. Olen listannut lyhyesti perustellen järjettömyyksiä:

• Kuvitelma, että sijoituspäätös on aina oikea, kun sillä tehdään rahaa. Tosiasia on, että monet rahaa tehneet sijoitukset ovat onnekkaita surkeiden odotusarvojen päätöksiä.

• Kuvitelma, että on aina oikeassa kun markkinat eivät ”tottele”. Hinnat voivat pysyä pitkäänkin liian korkeina tai liian matalina riippumatta kohteiden todellisista arvoista. Usein ne ovat myös oikeassa vaikka itse olisi eri mieltä. Nyrkkisääntönä voi pitää, että markkinat ovat todennäköisimmin oikeassa mitä pidempään ne ovat mielestäsi väärässä.

• Kuvitelmat tulevien tuottojen tai yritysten tulosten tasaisesta kasvusta. Tosiasiassa molemmat heilahtelevat paljon. Toisin sanoen, keskiarvot eivät kerro yksittäistapauksista paljoa. Itseasiassa liian tasainen kasvu kertoo sijoitushuijausten todennäköisyyden kasvusta. Esimerkkinä Bernie Madoffin pyramidihuijaus.

Suuret, erityisesti amerikkalaiset teknologiajätit (Google, Apple, Microsoft, Amazon, Facebook ja IBM) ovat pyrkineet ja päässeet määräävään markkina-asemaan ostamalla markkinoilta oman teknologia-osa-alueensa pienet yritykset. Tämä on hidastanut kehitystä ja luonut teknologiamonopoleja. Kilpailulainsäädäntö voi puuttua asiaan vain jos yrityskauppa johtaa liikevaihdon osalta määräävään markkina-asemaan. Se ei ole pystynyt puuttumaan teknologia-osa-alueen monopolin syntymiseen ja rakentamiseen. Tähän on nyt valmisteilla EU:ssa muutos.

Euroopan komissio valmistelee uutta kilpailupoliittista työkalua, jolla voitaisiin taata reilu ja vääristymätön kilpailu ja se että yksittäinen yritys ei voi rajoituksetta rakentaa teknologisen osa-alueen patenttien ja osaamisen monopoliasemaa.

Linkissä on Nurminen Logisticsin kuvaus tuotannon laskusta Suomessa ja muuallakin. Edelleenkin Sanoma Oyj ilmoitti 45 % laskusta ilmoitusmyynnissä sen aluemedian osalta, jonka Alma juuri keväällä myi. Luku on lähellä median yleistilannetta. Almaa voi onnitella hyvin ajoitetuista kaupoista.

Kun yrityksen tulot laskevat, menot eivät laske samaan tahtiin. Esim. Stockmann joutuu maksamaan lainoistaan yli 5 % koron ja korkotaso on nousussa, uusimmissa lainoissa korko lienee jopa kaksinkertainen.

USA:n presidentinvaalivuodet (neljäs pylväs kuvassa) ovat yleensä iloista pörssinousua. S&P500 indeksi on noussut vaalivuotena keskimäärin 9,1%. Vaalivuodet eivät kuitenkaan ole veljiä keskenään. Mukaan mahtuu reipasta nousua, mutta myös synkkää laskua.

Pörssikurssit vaikuttavat presidentin uudelleen valintaan. Uutta kautta tavoitteleva presidentti tietää tämän ja on vuodesta 1932 asti onnistunut kääntämään vaalivuoden pörssikurssit nousuun. Toista kauttaan istuva presidentti on sen sijaan ollut välinpitämättömämpi. Pörssikurssien positiivinen kehitys onkin ollut maltillisempaa silloin kuin presidentti ei tavoittele uudelleen valintaa.

Korkotaso on matala. USA:n 10v valtionlainojen korko on alle 1% ja Euroopassa valtionlainojen korot ovat nollan tuntumassa. Esimerkiksi Saksan valtionlainan korko on -0.4%. Miten tämä vaikuttaa pörssin arvostustasoon? 

USA:n osalta on olemassa tilastoa siitä miten korkotaso on vaikuttanut pörssin arvostustasoihin. Oheiseen Advisors Perspectives / Jill Mislinski tuottamaan kuvaan on piirretty USA:n 10 vuoden valtionlainan korko ja vastaavat P/E 10 arvostustasot vudesta 1960 alkaen.

Yhteys on selvä. Pörssin arvostustaso on korkea silloin kun valtionlainan korko on matalalla. USA:n pörssi on tällä mittarilla laskettuna tällä hetkellä edullinen ja Euroopan pörssit jopa halpoja. 

Finanssialan Pankkibarometrin mukaan yritysten luotonkysyntä piristyi väliaikaisesti vuoden 2016 Kiky sopimuksen seurauksena. Investointien kasvu alkoi kuitenkin hiipua vuonna 2018. Laskeva trendi on jatkunut korona kriisin aikana.

Korona kriisillä oli eräs merkittävä vaikutus. Yritysten lainanotto suuntautui korvausinvestointien ja tuotantokoneiston korjaamisen sijasta yhä enemmän käyttöpääoman vahvistamiseen ja rahoituksen uudelleenjärjestelyihin.

Varsinaisia tuotannollisia uusinvestointeja ei ole nettomääräisesti tullut maahamme enää runsaaseen kymmeneen vuoteen. Sijoittajien kannattaakin suunnata huomiotaan muun muassa niihin suomalaisiin yrityksiin, jotka toimivat maailmanlaajuisesti.

Hormelin tuottoa hurjempaa on vaikea löytää

Korkoa korolle -tekijä, joka osakesijoittamisessa tarkoittaa osinkojen uudelleen sijoittamista, on tärkeä ja yleensä ylenkatsottu tai unohdettukin vipuvarsi. Valtaosa sijoitussuosittajista keskittyy osakekursseihin ja tavoitehintoihin, ikään kuin osingot olisivat vain mukava pieni mauste sijoittamisen suuressa kuvassa.

Isolle osalle osakkeista osinkotuotto on oleellinen ja ajan mittaan aina tärkeämpi osa tuottoa juuri korkoa korolle – tekijän ansiosta. Osingoilla ostettujen osakkeiden myötä pääoma kasvaa paljon tehokkaammin kuin pelkkä osakekurssi kertoo.

Mitä korkeampi tai vauhdikkaammin kasvava osinko, sen voimakkaampi vipu. Aika vaikuttaa tietenkin myös oleellisesti yhtälössä.

Korkoa korolle -tekijä on helppo ymmärtää, mutta sen laskeminen työlästä etenkin yksittäisten osakkeiden kohdalla. Sitä varten löytyy onneksi laskureita, joihin osakkeiden osinko- ja kurssikehitystiedot on ohjelmoitu valmiiksi.