Artikkelit aikajärjestyksessä

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1982 kirjeen sisältöön ja aiheena on:
1) Pääoman tuotto voitonjaon jälkeen sisään jäävälle rahalle
2) Yritysosto omilla osakkeilla
3) Bulkkituotteen ja ylitarjonnan vaikutus yhtiön kannattavuuteen

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Piilotin joitakin välilehtiä, että olisi helpompi käyttää.

Lisäsin arvonmäärityksen myös Gordonin mukaan välilehdelle Graham_Gordon.

Gordonin kaava on DPS/(10%-kasvu%). Käytän kaikille samaa 10%:n tuottovaaatimusta. Kasvu% määräytyy kuten Grahamin kaavassa, jos ROE>15%, niin kasvu=6%, ROE välillä 10-15%, kasvu=5%, muuten 4%. Kaikki luvut keskiarvoja 2016-2018.

Euroopasta, Aasiasta ja Amerikasta tulevat maahanmuuttajat kotoutuvat nopeasti osaksi työelämää selviää ETLA tutkimuksesta "Immigrant Entrepreneurship in Finland /Paolo Fornaro" . Sen sijaan pohjois-Afrikasta ja lähi-Idästä tulevat maahanmuuttajat eivät sopeudu. 

Valtionvarainministeriö kiinnittää taloudellisessa katsauksessaan huomiota siihen että Suomen Valtio (ja julkinen sektori) on mukana takaus-/vakuutus- liiketoiminnassa tavalla joka hakee vertaistaan. Suomen julkisyhteisöjen takausvastuut ovat 32%/BKT (yhteensä 71Mrd€).

Nämä takaukset on yleensä annettu jonkin asian tukemiseksi eikä niistä siksi aina peritä täyttä korvausta. Siksi niitä ei kutsuta vakuutuksiksi. Mutta takaukset kuitenkin tekevät Suomen julkisesta sektorista kriisiherkän. Takauksista osa voi langeta maksuun kriisissä.

Kuluvasta vuodesta 2018 on tulossa nykyisen suhdannevaiheen paras vuosi. Valtiovarainministeriö ennustaa 14.9. julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan talouskasvun kiihtyvän 3,0 prosenttiin tänä vuonna. Seuraavina vuosina Suomen talouden kasvu kuitenkin hidastuu runsaaseen 1½ prosentin vauhtiin.

Vaikka julkinen talous kokonaisuutena tasapainottuu, valtionhallinnon ja paikallishallinnon menot ylittävät edelleen tulot. Julkisen talouden sektoreista ainoastaan sosiaaliturvarahastot ovat ylijäämäisiä. Euromääräinen julkinen velka kasvaa siksi edelleen.

Markkinakatsauksiani säännöllisesti lukeneet tuntevat peruskäsitteeni erimittaisista trendeistä, joista lyhin käyttämäni on lyhyt trendi, kestoltaan viikosta muutamaan (niitä on olemassa paljon lyhyempiäkin päiväkauppiaiden käytössä). Joskus tämä liike on hyvin selkeää, kuten viime viikkoina ja kuukausinakin. Se on tässä markkinatilanteessa helppo havaita ilman teknisiä välineitä paljaalla silmälläkin kurssikäyrästä, tässä tapauksessa SP500:sta.

https://www.tradingview.com/chart/?symbol=SP%3ASPX

Talousmentor-yritysanalyyseihin on lisätty ruotsalainen pankki SEB, joka toimii Pohjoismaissa, Baltiassa, Saksassa ja UK:ssa. Ruotsissa ja Baltiassa tarjoaa laajalla kirjolla pankkipalveluja myös henkilöasiakkaille, mutta muissa toimintamaissa fokus on yritys- ja investointipankkitoiminnassa. SEB:llä on noin 4 miljoonaa henkilöasiakasta ja noin 400 000 yritysasiakasta. Työntekijöitä yhtiöllä on noin 16 000.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Uusi välilehti Graham, jonne olen laskenut Benjamin Grahamin alkuperäisellä kaavalla arvonmäärityksen.

Kaava on (8,5 + 2*tuloksen kasvu)*EPS. EPSin ja kasvun osalta olen käyttänyt 3 vuoden keskiarvoja ja kasvu on normalisoitu kasvu. Jos ROE on yli 15%, kasvu on 6%, ROE välillä 10-15% kasvu on 5% ja jos ROE on alle 10%, kasvu on 4%.

Kun Britannia päätti kansanäänestyksessä reilut kaksi vuotta sitten erota EU:sta harvinaisen likaisen kampanjan jälkeen, sanoin heti, että ratkaisusta oli tiedossa ainakin yksi hyvä puoli. Se todistaisi, kumman osapuolen toinen toistaan rajummat väitteet pitävät paremmin kutinsa. Britanniasta tuli populistien jyrkästi kyseenalaistaman Euroopan yhdentymisen koekaniini.

Noususuhdanne maltillistuu mutta jatkuu selviää Palkansaajien Talousennusteesta. Viennin kasvu jää kuluvana vuonna viime vuoden huippulukemista, mutta ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu jälleen. Ripeästi alentunut työttömyysaste jatkaa pienenemistään. Myönteinen työllisyyskehitys on painottunut yhtäältä nuorimpiin ja toisaalta ikääntyneisiin työntekijöihin, sen sijaan 25-34-vuotiaiden miesten työllisyys alenee. Valtion budjettipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian elvyttävää.

On melko tavallista antaa lahjaksi riihikuivaa rahaa läheisille, joko irrallisena lahjana tai osana perintösuunnittelua. Monesti olisi kuitenkin selkeästi parempi idea antaa lahjaksi esim. osakkeita ja rahasto-osuuksia.

Veroton lahja on tällä hetkellä enintään 5000€ joka kolmas vuosi. Kaikki saman lahjanantajan sinä aikana annetut lahjat lasketaan yhteen. Lahjansaaja voi puolestaan saada tällaisia lahjoja muualtakin.

Raha on sinänsä yksinkertainen ja joustava lahjana, lahjansaaja voi tehdä sillä mitä haluaa. Toisinaan on myös eduksi ajatella hiukan kättä pidempää. On siis mahdollista antaa esim. osakkeita tai rahasto-osuuksiakin, ajatuksena kartuttaa vaurautta pidemmällä tähtäimellä.

Lahjaa suunniteltaessa on syytä huomioida sekä lahjanantajan että lahjansaajan tilannetta huolellisesti. Lahjanantajan näkökulmasta on mahdollista luopua voitolla olevista sijoituksista ilman veroseuraamuksia. Lahjansaajan näkökulmasta on mahdollista huomioida omaa verotusta, tai jatkaa saatujen sijoitusten omistajana ja samalla vaurastua.

En viitsi enää pöyristellä puheita ihmisroskasta, mutta somehälinän seurauksena katsoin, millä muskeleilla Pihlajalinnan Oulun johtajaksi on noustu. Ylioppilaaksi on kirjoitettu ja perheyrityksestä saatu töitä.

Sitten on piiiitkä rivi luottamustehtäviä kepun mandaatilla, ml. kansanedustajuus.

Äkkiä vain näytöt loppuivat ja potkut tulivat yhden (1) sanan takia.

Ei liity mitenkään aiheeseen, mutta vähän kummaahan se on, että yhden tilaston mukaan Suomi on eräs maailman vähiten korruptoitunut maa, mutta toisaalta lobbaukseen käytetään paaaljon rahaa.

Ja ilmeisesti sotefirmojen johdon rekrytointi on kanssa tavallisen vaikeaa ja ala turbulenttia.

En taatusti omista ensimmäistäkään Pihlajalinnan osaketta.  

Suhdannetilanteen muutos näkyy parhaiten ehkä OECD:n ennakoivasta indikaattorista (composite leading indicator). Indikaattori on laskenut talven jälkeen kaikkialla maailmassa. Pitääkö osakkeista luopua? Ei välttämättä. 1990 luvulla oli monta makrotalouden suhdannekäännettä, ylös ja alas, ilman että osakemarkkinoilla nähtiin kummempia reaktioita.

Kuluttajien luottamus ja yritysten luottamus ovat hitaammin liikkuvia ja luotettavampia indikaattoreita kuin OECD:n ennakoiva indikaattori. Myös ne ovat kääntyneet hitusen alaspäin.

Tavallinen kuluttaja voi sijoittaa fyysisiin raaka-aineisiin niinsanottujen ETC (Exhange Traded Commodity) rahastojen kautta. Euroopplaisille kuluttajille on Frankfurtin pörssissä tarjolla joukko järkeviä tuotteita.  Piksu on koonnut "Markkinat / ETC-rahastot" sivulle Frankfurtin pörssistä (Xetra) ETC tuotteet (26 kpl) seuraavien kriteereiden perusteella:

• rahastolla pitää olla tavalla tai toisella järjestetty fyysinen vakuus (vakuutena raaka-ainetta joka kattaa rahaston pääoman)
• rahaston kulut ovat maksimissaan 0.75% vuodessa
• osto ja myyntilaidan ero, ns. spreadi, on maksimissaan 3%
• rahaston pääoma on vähintään 1 M€
• osto ja myynti toimeksiantojen vaihtuvuus on minimissään 0.1 M€  (kuvaa vaihtoa)

Luettelo on tehty koska kaikki ETC tuotteet eivät ole kuluttajille edullisia eikä kaikilla käydä riittävästi kauppaa. Luettelo on siitä syystä paikallaan. 

Sotien jälkeen raumalainen metallimies Erkki Paasikivi avioitui sikäläisen bussiyrittäjän Kosti Oraksen tyttären kanssa. Appi katsoi, että vävyn ei pitänyt olla vieraan töissä Rafu Lönnströmin omistamassa Ammus & Sytyttimessä, vaan otti vävyn omaan firmaansa busseja korjaamaan. Vävy vain oli appeaan teräväkatseisempi ymmärtäessään, etteivät sodan jälkeiset harvat bussit antaneet riittävästi töitä edes yhdelle miehelle.

Vielä 1980-luvullakin firmat yleensä duunasivat vähän mitä sattui huvittamaan. Erkki Paasikivi oli aikaansa 30 vuotta edellä keskittyen yhteen kohteeseen, hanoihin. Toisaalta sekoitehanoissa riitti kehitettävää sekä markkinoita ja firma (Oras) tuotti erinomaisesti. Erkki Paasikivi kuitenkin päätti keskittyä siihen, mikä osattiin erittäin menestyksekkäästi ja rajasi markkinat Eurooppaan.

Erkki Paasikiven pojilla oli ongelmana taskuja painavan rahan määrä ja he alkoivat laajentaa isä-Erkin vieroksumille muille aloille.

Korjausta alas odotin viikko sitten, ja sen saimme. Joissakin pörsseissä se oli aika reipaskin. Mutta onko kyse lyhyestä trendistä, joka kääntyy taas ylös entisellä vauhdilla – puhun USA:sta tässä tapauksessa – vai joko tosiaan keskipitkä trendi kääntyisi alas muutamaksi kuukaudeksi – ja jopa pitkä trendi alkaisi tehdä lähtöä laskumarkkinaan?

Merkeistä ei ainakaan ole pulaa, mutta markkinoiden sitkeys jaksaa joskus yllättää. Kevään rajun korjausliikkeen jälkeinen ralli jenkkipörsseissä yllätti jossain määrin minut, vaikka isompaa liikettä odottelinkin vasta syksylle ja talvelle. Ja sellaiseen on yhä kaikki saumat.

VIX kurkkasi jo päälle 15 pinnan, ja kp-indikaattorit ovat yhä nousussa, joten syyskuun loppuun tai lokakuun alkupuolelle odotan roiskausta, kuten olen tehnyt alunperinkin – en siis joka viikolle sellaisia odota, kuten jotkut kommentaattorit väittävät. Markkinoiden isot liikkeet ovat hitaita, niitä ei monta vuodessa ole, kun paniikeista puhutaan.

Sata vuotta sitten Suomessa käytiin sisällissota jossa punaiset taistelivat "Kansainvälinen" sanat huulillaan. Siihen oli tiivistetty tuolloisen työväenliikkeen aattemaailmaa. Sitä lauloivat kaikki ja sen laulun sanojen ohjelma mielessään tässä maassa kaaduttiin ja kuoltiin. Mutta minkä aatteen puolesta täällä kuoltiin?

Kansainvälisen sanat syntyivät vuoden 1871 "Pariisin kommuuni"  (= Pariisin kunta) nimisen kapinan jälkimainingeissa. Tuossa kapinassa "Pariisin kunta" nousi kapinaan Preussilaisia miehittäjiä vastaan. Kyse ei ollut kommunistisesta kansannoususta vaan demokraattisesta kansannoususta. Tässä voi olla syy miksi laulun sanoissa ei esiinny kommunistisen aatemaailman kollektiivisia piirteitä kuten yhteisomistusta ja työläisten joukkovoimaan vetoamista. Laulun sanoissa ylistetään taloudellista liberalismia, kulttuuriliberalismia, veljeyttä ja individualismia: 

1. Kansat on veljet keskenään. Työväenliike taisteli ihmisten ja kulttuurien hyväksymisen puolesta.
2. Ei muuta johtajaa, ei luojaa kuin kansa kaikkivaltias. Taisteltiin demokratian ja itsekunnioituksen puolesta.
3. Hallitukset sortaa,verot köyhälistön verta juo. Yksilön suurempi vastuu itsestään oli keskeistä eikä tarvittu suuria veroja ja liian suureksi paisunutta julkista sektoria.
4. Pois jo kansat holhouksen alta. Veljeyden sääntö on: kellä velvoitusta, sillä valtaa ja oikeutta olkohon. Kaikenlainen yhteiskunnan holhous on pahasta. Sellaiset rakenteet kuten työmarkkinajärjestöt ovat osin turhaa holhousta.  Sisällissodassa taisteltiin individualismin puolesta.
5. Varat kansan hankkimat on menneet kaikki konnain kukkaroon. Työväenliike taisteli sen puolesta että työn tekijälle kuuluu suurempi osa lisäarvosta. Tavoitteena oli kansankapitalismi, jossa varat olisivat olleet paremmin työtä tekevien yksilöiden hallussa. Mutta sosialisoinnin ja kollektivisoinnin puolesta ei tässä laulussa liputettu. Se olisi ollut holhousta jota vastaan taisteltiin.
6. Nyt lakko tehdään armeijoissa, aseet pois pantakoon. Työväenliike oli pasifistinen ja kaikki kansat hyväksyvä.
7. Työmiehet, kyntäjät ja kaikki työkansa joukko nälkäinen! Maa meidän on ja olla täytyy, vaan ei laiskain lurjusten. Haimme torpparivapautusta ja itsenäisten talonpoikien maaseutua. Kollektiivit olisivat olleet kauhistus. Tavoittelimme individualismia ja itsenäisten työläisten ja talonpoikien yhteiskuntaa.

Aluksi

Koska Piksussa on ennenkin käsitelty pelialaa, julkaisen oheisen muualle alunperin laaditun tekstin, joka käsittelee sotilasaiheisia ns. strategiapelejä sotahistoriankirjoituksen näkökulmasta. Vaikka peliala on Suomessa uusi elinkeinoala, sillä on kansainvälisesti pitkä menneisyys.

Taistelua simuloivia pelejä on historiallisella ajalla käytetty runsaasti niin sotavoimien johtajakoulutukseen kuin viihteeseen. Ajanvietteenäkin pelattavia pelejä ovat suureksi osaksi harrastaneet täysi-ikäiset miehet. PC:tä hyödyntävät pelit nojaavat pitkään traditioon, joka sisältää niin tinasotilaat kuin symboleja käyttävät lautapelitkin.

Egyptistä on löytynyt 3000 – 4000 vuotta vanhoja piirustuksia, joissa kaksi miestä pelaa lautapeliä. Yhtä peleistä on arveltu varhaiseksi strategiapeliksi. Antiikin Kreikasta on vastaavia tietoja viimeiseltä esikristilliseltä vuosituhannelta. Shakin edeltäjiä tunnetaan 600-luvulta jKr. Shakki on nappuloitten nimien perusteella sotainen peli, muttei se varsinaisesti simuloi taisteluja.[i]

Talousmentor-yritysanalyyseihin on lisätty Nordea, joka on Pohjoismaiden suurin ja yksi Euroopan suurimmista pankeista. Yhtiöllä on toimintaa lähes 20 maassa, mutta Pohjoismaat ovat sen päämarkkina-alue. Nordealla on noin 10 miljoonaa henkilöasiakasta ja noin 700 000 yritysasiakasta sekä noin 29 300 työntekijää.

Tunnuslukuja on jälleen kerätty listayhtiöiden osavuosikatsauksista Piksun tunnuslukutietokantaan. EPS laskelmat (Analyysit/OMXHEX/EPS estimaatit sivulla) on päivitetty kerättyihin lukuihin perustuen. EPS laskelmat sisältävät kerättyjä EPS arvoja raportoiduilta vuosineljänneksiltä ja estimoituja vuosineljännesten EPS arvoja. Tulevat EPS arvot estimoitu siten, että niiden nykyarvo yhteensä vastaa yrityksen tämänhetkistä markkina-arvoa. Tulevaisuuden EPS arvot ovat siis arvoja, joita "markkinat odottavat" yrityksiltä.

Listalta löytyy vielä muutamia osakkeita, joille laskevakin tuloskehitys riittää perustelemaan nykyisen pörssikurssin. Yksi tälläinen osake on Cramo.

Useimmille osakkeille "markkinat vaativat" nousevaa tuloskehitystä. Yksi tälläinen osake on F-Secure.

Euroopan keskuspankki nostaa korkoja neljästi vuoden 2020 loppuun mennessä. Maailmantalous ei ehdi taantumaan sitä ennen, mutta jäähtyy merkittävästi. Samalla Suomen talouskasvu puolittuu. Tällaisessa tilanteessa on pidettävä huolta valtiontalouden suhdannepuskureista, sekä maan kilpailukyvystä ja työllisyydestä. Pääekonomisti Aki Kangasharjun mukaan yrittäjyyteen ja omistajuuteen kohdistuvat veronkorotuspuheet ovat vastuuttomia.

Suomi on Nordean talousennusteen mukaan nousukautensa huipulla. Talouskasvu puolittuu tämän vuoden kolmesta prosentista; ensi vuonna kahteen ja vuonna 2020 puoleentoista prosenttiin.

- Maailmantalouden kasvu jatkuu nykyistä hitaampana, mikä yhdessä korkeiden sopimuspalkkakorotusten ja nousussa olevien palkkaliukumien kanssa himmentää vientinäkymiämme. Myös investointien kasvu jäähtyy merkittävästi. Etenkin rakennuslupien määrä on jo romahtanut, Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju toteaa.

Ilmastomuutoksen taloudelliset vaikutukset vakuutustoimintaan ja yhteiskunnan riskeihin ovat vähäisiä selviää IF vahinkovakuutusyhtiön tuloslaskelmasta. Muut riskit dominoivat ihmisten elämää ja vakuutusyhtiön tuloslaskelmaa. 

Suomi erottuu edukseen, kun asuntomarkkinoiden toiminta pannaan puntariin länsinaapureiden kanssa. Suomi on välttänyt hintarallin Helsingissä ja muissa kasvukaupungeissa selvästi paremmin kuin muissa Pohjoismaissa selviää Hypo:n asuntomarkkinakatsauksesta.

Lisäksi merkittävää on se, että asuntoja on tarjolla, sillä Suomi on rakentanut 2000-luvulla enemmän asuntoja kuin kaksi kertaa suurempi Ruotsi. Kansainväliset kollegat katsovat kateellisina Suomen asuntomarkkinoita. Lentävä lause kuuluukin: Pienikin asunto on parempi kuin ei asuntoa lainkaan.

Muutamia poimintoja:

• uusien asuntolainojen keskikorko on 0.87% ja asuntokauppa käy vilkkaana
• hintakehitys on vakaata, 1...1.5% nousua vuodessa
• yhä useampi asuu vuokralla, vuokra-asuntoja on 57...60% kerrostaloasunnoista
• Turku, Tampere ja Helsinki ympäristöineen ovat vetovoimaisia

Huulilla ollaan. Jenkki-indeksit koputtelevat huippuja, ja päällisin puolin hätää ei ole. Oskillattorit ovat kuitenkin yliostettuja niin päivä- kuin viikkotasolla, joten korjauksen pitäisi tulla ihan näinä päivinä, siis ainakin lyhyen korjauksen. Oleellista silti on perusanalyysini kannalta, että VIX:in pitäisi kiskaista kuukauden sisään tuhdisti ennnusteeni mukaan, eikä lystin pitäisi siihen jäädä, vaan lisää hermoilua olisi tultava pitkin talvea.

Kuukausi sitten kirjoitin alustavasti tulosennusteiden osuvuudesta. Nyt kaikki Talousmentor-yrityslistan yritykset ovat raportoineet tuloksensa, niin on hyvä katsoa se, miten hyvin ennusteet osuivat.

Hallitus on nyt aikeissa lanseerata monien sijoittajien pitkään odottaman sijoitussäästötilin, jonka sisällä saa käydä vapaasti kauppaa osakkeilla sekä nostaa osinkoja ilman veroseuraamuksia aina siihen asti, että tililtä nostaa rahoja johonkin muuhun käyttöön. Monelle sijoittajalle esitys näyttää olevan pettymys, mutta toisaalta on moni myös ottanut sen ilolla vastaan. 

Berkshire Hathawayn Buffett ja Munger määrittelevät sijoittamisen seuraavasti vapaasti suomennettuna:

”Sijoittaminen tarkoittaa oman nykyisen ostovoiman siirtämistä muiden käyttöön, jotta voi todennäköisin syin odottaa suurempaa ostovoimaa tulevaisuudessa maksettujen verojen jälkeen.”

Edellisestä määritelmästä voi tehdä vielä tiiviimmän ja todeta, että sijoittamisen tärkein idea on maksimoida tulevaisuuden ostovoiman kasvamisen todennäköisyys. Lisäksi voi olla jonkinlaisia eettisiä tai moraalisia näkemyksiä, jotka vaikuttavat todennäköisyyksien kasvamiseen joissakin tapauksissa. Paljon näkee erilaisia nimityksiä samalle asialle, mutta pohjimmiltaan on kyse vain todennäköisyyksien kasvattamisesta. Todennäköisyyksien arvioinnissa tulee vastaan useampia tekijöitä, jotka ratkaisevat sijoitusmenestyksen. Keskitytään niihin osakesijoittamisessa. Tärkeimmät tekijät sijoittajille todennäköisyyksiä määrittäessä ovat mm. seuraavat:

Suomen hallitus pääsi budjettiriihessä viimein sopuun sijoitussäästötilistä, jota oli jo pitkään suunniteltukin. Ensinäkemältä asia kuulostaa hyvältä Onhan pankkitileillä makaavasta 80 miljardista eurosta hyvä saada edes osa tuottavaan yritystoimintaan. Ja suoran osakesijoittamisen verokohtelua rahastoihin ja vakuutuskuoriin sijoittamiseen on syytäkin muuttaa edullisemmaksi. Järjestelmä on myös läpinäkyvä, kun tilillä olevien varojen omistaja on tilin omistaja eikä nimellisesti pankki tai vakuutusyhtiö. Sijoitussäästötili voi myös lisätä kurinalaisuutta sijoitustoiminnassa. Nythän osingot päätyvät verottajan tekemän leikkauksen jälkeen pankkitilille, josta ne on helppo käyttää vaikkapa baari-iltaan.