Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Stockmannin liri ei jää ainoksi

Kriisit romauttavat valmiiksi huonon velkatasapainon

Perinteinen kauppatalomme Stockmann hakeutuu yrityssaneeraukseen. Korona runteli asiakasvirran ja velkojen hoito on nykytilanteessa mahdotonta.

Vaikka yrityssaneeraus ei ole vielä konkurssi, sekin saattaa olla edessä. Saneeraukseen tosin pääsevät vain yhtiöt, joiden katsotaan olevan elpymiskelpoisia, mutta prosessin lopputulosta voi vain arvailla. Ei se omistajan kannalta varmasti järin valoisa ole.

Surullinen on itsekin aikoinaan omistamani kauppatalon kohtalo. Toisaalta se on raakuudessaan terveellinen muistutus ongelmaisten yhtiöiden riskeistä sijoituskohteena.

Stockmann on taistellut monien vaikeuksien kanssa jo vuosia avainlukujen sukeltaessa. Liikevaihto ja kannattavuus ovat sakanneet kaupan murroksessa, johon Stockmann reagoi kehnosti.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Korona siivittänyt verkkokauppaliiketoiminnan huimaan kasvuun

Vähittäiskaupan yritykset ovat nyt kovassa paineessa ja tämä on selkeästi sysännyt isot massat perustamaan verkkokauppoja. Myös aikaisemmin verkkokauppaan siirtymistä harkinneet yritykset ovat nyt heränneet horroksesta. 

”Jos verkkokauppojen perustamisen tahtia vertaa normaaliin viikkoon, niin siellä on kasvua reilusti yli 1000 %. Verkkokauppojen kiivas perustaminen on jatkunut myös läpi viikonlopun, eli kyllä siellä yrittäjät edelleen jatkavat yrittämistä, eivätkä jää tuleen makaamaan. ” kertoo MyCashflow-verkkokauppapalvelua ylläpitävän Pulse247 Oy:n liiketoimintajohtaja Pekka Juntunen.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kriisi on mahdollisuus muutokseen

Vanhat tottumukset joudutaan väliaikaisesti koronaepidemian takia jättämään ja löydetään uutta. Kaikki muutos ei ole pahasta ja osa jää uudeksi käyttäytymismalliksi. Muutosta kutsutaan kriisiksi. Uusi käyttäytymismalli sisältää uudet arvostukset ja ne saavat aikanaan rahalliset mittansa. Uudet tuotteet ja arvostukset etabloituvat osaksi talouselämää.  Rahallinen merkitys syntyy kuitenkin valitettavan hitaasti. Nettikauppojen menestys syntyi kahdenkymmenen vuoden taipaleen jälkeen.

Mutta miten syvä tämä muutos tulee olemaan? Jos neuvoa kysytään korkomarkkinoilta, niin niiden mukaan kriisi on lievä. Yrityslainojen korot ovat nousseet vasta 6-7 prosentin tuntumaan kun esimerkiksi vuosina 2000 ja 2008 oltiin paljon korkeammalla. Kuka uskoo korkomarkkinoita? En ainakaan minä. Vuosina 2000 ja 2009 korkomarkkinat heräsivät jälkijättöisesti vasta kun yrityksiä alkoi mennä konkurssiin. Niin voi käydä nytkin. Korkomarkkinat ovat huonoja ennustamaan tulevaa. Kriisin pituus- ja syvyys- ennustetta täytyy hakea tällä kertaa yllättävältä taholta, WHO:n tilastoista.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Näin naapurissa

(Otsikko on peräisin Ylen ohjelmasarjasta, jossa kehuttiin NL:oa, ja vähän sellainen on tämänkin tekstin sisältö, soveltuvin osin…)

Sijoittaminen ruotsalaisiin firmoihin on siten hämmentävää, että monet jo normaaliaikoina lähettävät paperista postia (alla). (Ilmoittautuminen nettiyhtiökokoukseen tapahtuu tuonne.) Suomalaiset yltävät samaan vain, kun firma ostetaan pois pörssistä.

Luullakseni yhtiökokous täytyy tavallisilla kuolevaisilla pitää puolessa vuodessa tilikauden päättymisestä, joka valtaosalla on kalenterivuoden loppu. Siten yhtiökokous täytyisi pitää kesäkuun loppuun mennessä, siis esim. juhannuksena. Varmaan tästäkin kohta tingitään.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

THL ylioptimistinen viruksen suhteen, ylipessimistinen ihmisten suhteen

Monet ovat kritisoineet voimakkaasti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n arvioita koronaan liittyvistä riskeistä. Toki varsinkin jälkikäteen on helppo arvostella sivusta, kun arviot ovat osoittautuneet vääriksi, mutta täytyy sanoa, että THL:n negatiivisemmiksikin päivitetyt arviot tuntuvat edelleen erikoisilta nyt kun koko maailma on pandemian kourissa. Näin kirjoitettiin Helsingin Sanomissa viikko sitten:

Keskiviikkona THL julkaisi kaksi tuoretta arviota, joista toisessa noin 11 300 ihmisen arvioidaan tarvitsevan sairaalahoitoa epidemian aikana koronaviruksen vuoksi. Heistä tehohoitoa tarvitsee 3 600 potilasta. Synkemmässä arviossa sairaalahoitoa tarvitsisi 15 500 potilasta, joista tehohoitoa 5 000.

Viikko on toki tavallaan tapahtumien etenemistahdin huomioiden hyvin pitkä aika, mutta toisaalta kulunut aika ei juurikaan muuta pandemian etenemisen perusasetelmaa: kasvu on eksponentiaalista, eikä se tyrehdy itsestään ennen kuin se on käynyt niin suuren osan väestöstä läpi, että on ehtinyt syntyä laumasuoja. Samalla poliitikot ovat THL:n näkemysten perässä todenneet, ettei viruksen pysäyttäminen ole tavoitteena. Jan Vapaavuori on sanonut, että "On hyvä muistaa, että ohjeiden tarkoitus ei ole pysäyttää koronaviruksen leviämistä eikä se ole edes mahdollista." ja perhe- ja palveluministeri Krista Kiuru on todennut hallituksen linjauksen olevan se, että "ikäihmiset ja riskiryhmät suojataan, mutta muu väestö ottaa koronaepidemian vastaan".

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Hyvät olosuhteet vauhdittavat elpymistä

Finanssikriisissäkin maailmankauppa sukelsi hurjasti - ja elpyi

Korona on aiheuttanut syvän taantuman, jonka syvyyttä ja kestoa ei kukaan vielä tiedä. Kvartaalitasolla koko maailman bruttokansantuote sukeltaa useita prosentteja. Vuositason vaikutus on arvoitus, ja se riippuu monesta tekijästä.

Alankomaalaisen Groeningenin yliopiston tutkimuksen mukaan liki kymmenen prosentin pudotukset bruttokansantuotteesa ovat vuositasolla harvinaisia. Näin etenkin modernina aikana kehittyneissä talouksissa. Elpymiseen vaikuttavat oleellisesti taloudelliset olosuhteet.

Tutkimus löysi viimeisen 60 vuoden ajalta vain kolmetoista tapausta, jossa valtion bkt on vuositasolla laskenut yli viisi prosenttia. Syvien romahdusten toipuminen vaihtelee.

Sotien aiheuttamat lamat ovat kääntyneet yleensä voimakkaaksi pitkäkestoiseksi talouskasvuksi, jos olosuhteet sitä suosivat. Toisen maailmansodan jälkeen läntisessä Euroopassa oli se tilanne.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Korona, tartuttavuusluvun anatomia ja hallituksen tavoite

Yhteiskunnat ympäri maailmaa ovat joutuneet hyvin vaikeiden valintojen eteen koronaviruksen aiheuttaman pandemian takia. Valinnoissa ja näkemyksissä on osaltaan vastakkain ihmisten terveys ja yhteiskunnan terveys. Pääsääntöisesti maat ovat valinneet ihmisten terveyden, mikä on hyvä asia, sillä emmehän me elä taloutta varten, vaan talous on ihmisiä varten. Kuitenkin jos talous voi huonosti, niin voivat ihmisetkin, mikä lopulta haittaa myös ihmisten terveyttä monin tavoin. Talouttakaan ei tulisi siis uhrata kovin pitkäksi aikaa.

Salva l'Europa - pelastakaa Eurooppa

(Rooma 12.7.2008)

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pörssissä on koronalle immuuneja edullisia yrityksiä

Pandemia vaikuttaa moniin liiketoimintoihin. Matkailu vähenee, kestokulutustavarat jäävät kauppoihin, lomautukset jäähdyttävät asunnon vaihtamishaluja ja teolliset investoinnit pysähtyvät. Mutta monet toimialat pärjäävät niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Piksu toimitus poimi OMXHEX päälistalta muutamia sellaisia, joiden liikevaihto ja tulos ovat immuuneja pandemialle:

Elisa:  Kännykkä- ja laajakaista- liittymiä käytetään niin kuin ennenkin tai jopa enemmän.
Fortum:   Sähköä tarvitaan pandemiankin aikana ja sähkölaskut pitää maksaa pandemiasta huolimatta.
Kesko:  Vähittäiskauppaa tarvitaan aina yhtä paljon.
Kojamo:  Asuntojen vuokrat pitää maksaa vaikeinakin aikoina.
Nokia:  Operaattoreilla riittää rahaa pandemiankin aikana ja 5G verkkoja rakennetaan niin kuin ennenkin.
Orion:  Lääkkeitä tarvitaan silloinkin kun tauti riehuu ja joskus lääkkeet ovat nimenomaan silloin mielessä. 
Sanoma:  Lehtiä luetaan kun muutakaan viihdykettä ei ole.
Sampo:  Vakuutukset pyörii niin kuin ennenkin.
Stora: Vessapaperin ja pakkauspahvin menekki ei riipu pandemiasta.
Telia: Kännykkä- ja laajakaista- liittymiä käytetään niin kuin ennenkin tai jopa enemmän.
Terveystalo: Terveyspalveluita tarvitaan niitäkin kun terveys horjuu.
Tieto:  IT projektit etenevät pandemiasta huolimatta.
UPM:   Vessapaperin ja pakkauspahvin menekki ei riipu pandemiasta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Korona pyyhkäisi pois viimeisetkin investointihalukkuuden rippeet

Finnveran rahoitusammattilaisilleen tekemä kysely osoittaa, että yritykset miettivät nyt vain käyttöpääomatarpeita. Investoinnit ja riskinotto siirtyvät tulevaisuuteen – miten pitkälle, sitä on mahdotonta arvioida.

Korona pyyhkäisi pohjan Suomen talouden kasvuennusteilta. Ensimmäiset vankalla pohjalla olevat makrotason arviot siitä, miten eri toimialat kohtaavat koronan ensivaiheen seuraukset, on saatavilla kesälomien kynnyksellä, arvioi Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm.

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurannan päivitys

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Olen lisännyt kassavirtasivulle (P/FCF) osinkoprosentit samoilta vuosilta keskiarvoineen. Tarkoitus on kiinnittää huomio niihin, joilla vahvan kassavirran lisäksi on ollut hyvä säännöllinen osingonmaksu.

Lisäsin myös ennusteet (forecast)-sivun, oikeassa reunassa näkee lisäksi kurssimuutoksen vuoden alusta.

Rank-sivun keskiarvot ovat nyt niin pitkältä ajalta kuin yrityksistä on tietoa.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Oman markkina-arvon nostaminen opintojen avulla

Koronaviruspandemian johdosta useat yritykset ovat ilmoittaneet yt-neuvotteluista sekä lomautuksista ja irtisanomisista niin täällä Suomessa kuin myös oikeastaan kaikissa maailman kolkissa. Isossa kuvassa työpaikkojen ja tulojen menetykset koskevat laajaa joukkoa ihmisiä ympäri maailmaa.

On helppo ajatella, että tämä kriisi vaikuttaa negatiivisesti yritysten ja kuluttajien taloudelliseen aktiviteettiin ja ostokäyttäytymiseen. Ja tietenkin ostovoimaan, sillä rahaa on käytettävissä aiempaa vähemmän. Ensialkuun yritykset pohtivat tarkoin erilaisia investointeja ja kuluttajat ovat tarkempia rahan käytön suhteen. Tämä osaltaan jarruttaa talouden palautumista normaaliin.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Yrittäjän vuokran maksuun vapaaehtoinen kolmijako koronan ajaksi

Monet pienyrittäjät ovat hätää kärsimässä koronakriisin vaatimien pakkotoimien vuoksi. Normaalioloissa täysin elinkelpoisten yritysten ajautuminen vaikeuksiin ja mahdollisesti konkurssiin asti ei ole juuri kenenkään etu, joten yrittäjien tukeminen kriisin yli on tärkeää koko yhteiskunnalle. Puuttuvien tulojen ohella yksi ongelmista on se, että jostain pitäisi löytää rahat myös toimitilojen vuokran maksamiseen. Tämä on sen verran iso menoerä yrittäjille, että sitä on perusteltua tarkastella omana tekijänään yrittäjien tukemistapoja suunnitellessa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Osingot ylläpitävät yrityselämän dynaamisuutta

Osingot ovat eräs dynaamisen talouselämän moottoreista:

  • Yritykset, joiden toimialalla ei ole mahdollisuuksia menestyviin investointeihin maksavat suurempia osinkoja.
  • Kasvualojen yritykset käyttävät tulovirran osinkojen sijasta tuottaviin investointeihin ja kasvuun.

Myös sijoittajilla on rooli tässä prosessissa. Sijoittajat ostavat saaduilla osingoilla yleensä kasvualojen osakkeita tai osallistuvat maksullisiin osakeanteihin. Tällä tavalla osingot ovat osa prosessia, jossa yhteiskunnan arvokkaat varat siirtyvät kasvualoille hyödyttämään yhteiskunnan kehittymistä.

Oheisessa taulukossa ovat piksu:n laskemat osinkoprosentit (osinko suhteessa pörssiarvoon). Niistä näkee tämän kevään ennakkotietojen mukaiset osinkoprosentit. Todellisuudessa toteutuvat osingot voivat tänä keväänä poiketa tämän listan tiedoista, mutta taulukko antaa kuitenkin osviittaa hyvistä osingonmaksajista. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Koronaepidemia alkaa toukokuun lopussa hellittää

Sijoittajien on hyvä tietää jonkinlainen ennuste koronaepidemian pituudelle. Epidemian kesto vaikuttaa moneen asiaan: talouteen, yritysten toimintaan, lomautuksiin ja pörssikursseihin. 

Tällä hetkellä koronatartunnan on todetusti saanut 595'449 ihmistä ja tartunnan saaneiden määrä 2,16 kertaistuu viikossa. Tasaisella vauhdilla laskettuna tämä johtaisi karkeasti siihen että noin 7-8 viikon kuluttua tartunnan olisi todetusti saanut 100 - 300 miljoonaa ihmistä. Todellinen luku olisi varmaan lähes kymmenkertainen. Viimeistään näillä vaihein epidemia heikkenee. Lähes kaikki aktiivisesti liikkuvat ovat sairastuneet eikä uusia tartuettavia enää löydy. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Euroopan keskuspankin asiantuntijat pudonneet kelkasta

Euroopan keskuspankki on tänään julkaissut talouskatsauksen 2/2020. Katsauksessa toistellaan EKP:n maaliskuun arviota sitä että Euroalueen talous kasvaa tänä vuonna muun muassa koronan takia 0,3% hitaammin ja talouskasvu on vuositasolla 0,8%.

Piksu toimituksen huomio: EKP:n tuore arvio on prosenttitolkulla (luultavasti lähemmäs 5%)  liian optimistinen ja muutenkaan tästä tuoreesta katsauksesta ei löytynyt tällä kertaa juurikaan hyödyllistä tai ajantasaista tietoa. Piksu toimitus ei tästä syystä tee katsauksesta lyhennelmää. Parempaa tietoa voi lukea muun muassa piksun viime viikon artikkeleista. 

Katsauksen voi kuitenkin lukea täältä:  EKP:n talouskatsaus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Vertaislainaus ja lainat yrityksille ovat toimivia joukkorahoitusmenetelmiä

Joukkorahoitus on kasvanut varteenotettavaksi sijoitusmuodoksi. Ylilyönnit ovat karsiutuneet pois ja yritykset ovat löytäneet tämän rahoitusmuodon edut.

Voittavia ovat olleet:

  1. Vertaislainaus kuluttajille. Monet kuluttajat saavat lainaa vertaislainauspalvelujen kautta ja moni sijoittaja rahoittaa lyhytaikaisia pikavippejä näiden palveluiden kautta. Hyöty on ollut molemminpuoleinen.
  2. Lainamuotoinen joukkorahoitus yrityksille. Pienillä yrityksillä ei aina ole riittävää määrää kiinteää omaisuutta pankkilainan vakuudeksi ja vertaislainaus on tarjonnut tähän tilanteeseen apua. Sijoittajat saavat hyvää korkoa ja yritykset rahoitusta pahimpaan ahdinkoon tai kasvukipuun.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valmistava teollisuus voi pysähtyä ulkomaisten toimittajien tuotantohäiriöihin

Korona-viruksen leviäminen on aiheuttanut häiriöitä globaalien arvoketjujen toimintaan. Erityisesti valmistava teollisuus on pulassa. Toimitettaviin autoihin ja elektroniikkalaitteisiin tarvitaan kaikki komponentit eikä vain 99.6% tuotteen osista. Yhdenkin komponentin puuttuminen on kriittistä.  ETLA:n Jyrki Ali-Yrkkö ja Tero Kuusi ovat  muistiossaan analysoineet missä määrin suomalaiset yritykset ja toimialat ovat riippuvaisia ulkomaille ulottuvien arvoketjujen kautta hankittavista raaka-aineista, komponenteista ja muista välituotteista.

Tuontiriippuvuus on erityisen suurta elektroniikkakomponenteissa, moottoriajoneuvojen osissa sekä lääkevalmisteissa ja lääkkeiden lähtöaineissa. Yli 80 prosenttia näistä välituotteista ostetaan ulkomailta.

Monella yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisellä alalla osuudet jäävät matalammiksi. Elintarviketeollisuuden välituotteista 20 prosenttia hankitaan ulkomailta, maataloudessa 14 prosenttia ja energiahuollossa 25 prosenttia. Näiden alojen välituotteille on myös toisinaan löydettävissä kotimainen korvaava ratkaisu.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Rajaton elvytys tehosi finanssikriisissäkin

Dollareita ammutaan talouteen niin isolla kanuunalla kuin tarve ikinä vaatii

Yhdysvaltojen keskuspankki Fed toimii kuten jo finanssikriisissä, joskin se kasvattaa arsenaalia tuolloisesta. Fed sitoutui maanantaina tekemään käytännössä kaiken tarvittavan estääkseen taloutta romahtamasta.

Jo valmiiksi valtava elvytyspaketti laajeni yhä. Fed ostaa yritysten, valtion ja kuntien sekä muiden yhteisöjen liikkeeseen laskemia lainoja – kaikkea mahdollista opinto- ja kulutusluotoista alkaen.

Ylärajaa operaatiolla ei ole. Näin kiivasta ja nopeaa ei reagointi ei ollut edes 2008.

Fed teki selväksi, että toimet ovat riittäviä, mitä ikinä se sitten vaatiikaan. Samoilla sanoilla EKP:n pääjohtaja Mario Draghi aloitti euron pelastusoperaation vajaa kymmenen vuotta sitten – ja onnistui siinä. Sekä Euroopan talouden elvyttämisessä.

Fed oli finanssikriisissä hätätoimissa erityisen tehokas, joten siltä osin maailman suurin talous on hyvissä käsissä nyt pahimman myrskyn silmään jouduttuaan.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Virtuaalivaluutat eivät suojaa huonolta ajalta

Kulta antaa suojaa silloin kun epävarmuus valtaa alaa. Samaa sanotaan myös virtuaalivaluutoista. Niidenkin arvon pitäisi olla riippumatonta keskuspankkien toimista tai inflaatiosta. Esimerkiksi Bitcoinia on tituleerattu virtuaaliseksi kullaksi. Piksu tutki asian todenperäisyyttä.

Kumpikaan ei ole tarjonnut täyttä suojaa nyt menossa olevan korona kriisin aikana. Kullan hinta on laskenut vähemmän kuin esimerkiksi osakkeiden, mutta sekin on hävinnyt käteiselle rahalle. Bitcoin virtuaalivaluutta on ollut todellinen pettymys. Sen arvo on pudonnut 40%. Saman verran kuin osakkeiden. Bitcoin ei antanut pahan päivän suojaa silloin kun sitä olisi tarvittu.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Osakeanalyysiä koronaviruspandemian keskellä

Koronaviruksesta on tullut pandemia, mikä vaikuttaa voimakkaasti yritysten tuloksentekokykyyn. Millaisiin yhtiöihin tällaisessa tilanteessa kannattaa sitten sijoittaa? Lähtökohtaisesti tilanne on nyt sellainen, että historiallisilla fundamenttitiedoilla ei tee juuri mitään. Vuoden 2019 tilinpäätöksen liikevaihto- taikka tulostasoihin ei vähään aikaan päästä ja osinkojakin leikataan todennäköisesti isolla leikkurilla.

Sijoittajan analyysi lähtee oikeastaan liikkeelle siitä, että pysyykö yhtiö hengissä tämän pandemian yli. Lisäksi pohdittavana on se, että joutuuko yhtiö tekemään ison osakeannin, jolla se kerää pääomia markkinoilta, jolloin oma (sen hetkinen) omistusosuus laimentuu isolla prosentilla.

Fundamenteilla ei tee mitään

Koronaviruspandemia tuo yritysten tuloskehitykseen jakolinjan vähän samaan tapaan kuin finanssikriisi aikanaan: tuloksentekokyky ennen kriisiä ja sen jälkeen. Kuten finanssikriisin jälkeen, niin varmaan myös tälläkin kertaa aiempien vuosien tuloslukuihin ei vähään aikaan päästä.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Voimakkaita häiriöitä myös valuuttamarkkinoilla

Sen lisäksi että pörssikurssit, raaka-aineet ja velkakirjojen arvostukset ovat heiluneet voimakkaasti, ja jopa epäjohdonmukaisesti, on myös valuuttakursseissa tapahtunut voimakkaita muutoksia. Tämä on jäänyt Coronan ja pörssikurssien heilunnan takia vähemmälle huomiolle.

Kuten yllä olevasta graafista näkyy ovat sekä rupla että Norjan kruunu heikentyneet lähes 20% euroon verrattuna kun vertailukohtana on 100 päivän liukuva keskiarvo. En muista koskaan nähneeni Norjan kruunussa näin voimakasta pudotusta. Taustalla lienee molemmissa tapauksissa öljyn markkinahinnan lasku, jonka seurauksena sijoittajat ovat vetäneet näistä maista rahojaan (vieläkin voimakkaammin) pois.

Kun ottaa huomioon että Oslon pörssi-indeksin lasku on samaa luokkaa kuin monella muullakin markkinalla (YTD -28%), ovat Norjalaiset osakkeet nyt tupla-alennuksessa.

Kannattaa pitää mielessä kun pahin maailmanlopun pelko alkaa hellittää.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Korona painaa kakkoskvartaalin talouskasvun jopa 20% miinukselle (?)

Kiina kävi alkuvuonna läpi korona epidemian ja sen talous on nyt toipumassa.  Suomen Pankin Kiina katsaus valottaa korona epidemian vaikutuksia Kiinan talouteen:

  • Epidemian kesto oli noin kolme kuukautta (tammikuu - maaliskuu)
  • Vähittäiskauppa putosi Kiinassa noin 24%. Epidemian vaikutus tulee muissakin maissa olemaan samaa luokkaa. Kiina onnistui luultavasti keskimääräsistä paremmin rajaamaan epidemian keston ja levinneisyyden. 
  • Teollisuustuotanto putosi Kiinassa noin 15%. Kiinan teollisuustuotantoa piti yllä muun maailman kysyntä. Teollisuustuotannon pudotus voi olla Euroopassa jopa hieman suurempaa. Kansainvälinen kysyntä ei enää kannattele teollista kysyntää kuten Kiinan tapauksessa.

Jos Kiinan kehityksestä pitäisi vetää johtopäätöksiä, niin korona virus aiheuttaa noin 3 kk pituisen jakson, jonka aikana taloudellinen aktiviteetti putoaa jopa 20%. Korona pienentää koko vuoden talouskasvua silloin noin 5%. Tämä vastaa suurin piirtein Etlan ja Suomen Pankin pahimman skenaarion mukaista ennustetta tämän vuoden talouskasvuksi. Kumpikin ennustaa Suomelle supistuvaa taloutta.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Organisatorinen uusavuttomuus, osa 3

Lokakuussa 1939 NL kutsui Suomen (käytännössä Paasikiven) neuvotteluihin Moskovaan. Mikään neuvottelukutsussa ei välttämättä viitannut sotaan, mutta joka tapauksessa Suomi mobilisoi koko silloisen sodan ajan armeijansa, 300.000 miestä, millä oli täysin ratkaiseva merkitys 1,5 kuukautta myöhemmin alkaneessa talvisodassa.

Palaan ennakointiin myöhemmin, mutta todettakoon tässä yhteydessä, että onneksi Suomessa ei 1939 ollut Martin Scheinin tapaista juridiikan proffaa.

FiW:ssa on kuvaus Scheinistä: ”Scheinin oli 1970-luvulla SKDL:n enemmistön linjauksia noudattaneen Turun akateemisen sosialistiseuran (TuASS) keskeinen toimija. Hän työskenteli SKDL:n eduskuntaryhmän palveluksessa juristina 1980-luvun alkupuolen. Scheinin kuului 1980-luvun alussa Suomen kommunistiseen puolueeseen, jonka keskuskomiteaan hänet valittiin edustajakokouksessa 1981.”

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Lohdullinen puoli: ei sentään finanssikriisi

Pankkipaniikkia ei ole, eikä tule

Ei tällaista kukaan olisi halunnut kokea. Käytännössä koko maailma on uponnut sotatilaan, kun vasta muutama viikko sitten Aasian ulkopuolella rekisteröitiin ensimmäiset tartunnat. Länsimaissakin kuolonuhreja on jo tuhansia.

Sen verran heti markkinoista, että vastoin uutisvirran maalaamaa kuvaa pörssien pudotus on pysähtynyt viimeisen viikon aikana. Heilunta on edelleen voimakasta, mutta huomattavasti hillitympää kuin pari viikkoa sitten.

Jokainen talouskriisi on omanlaisensa. Mutta kaikista löytyy myös yhtäläisyyksiä. Vaikka koronakriisille ja sen polkaisemalle poikkeustilalle ei ole vastaavaa ennakkotapausta, muistuttaa kriisi eräin osin finanssikriisiä 2008-2009.

Merkittäviä erojakin toki on myös taloudellisesti. Silti finanssikriisi käy epäilemättä parhaasta kartasta, kun hahmottaa koronakriisin tulevaisuutta nimenomaan talouden kannalta.

Finanssikriisin lääkkeet 

Tukipaketteja on koottu odotetusti hurjaa tahtia. Ne ovat jo mittavampia kuin finanssikriisissä.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Politiikassa kriisi on mahdollisuus

Kriisi Kiinaksi: Vaara ja Mahdollisuus

Politiikassa voisi sanoa että kriisi on siunaus politkolle.Hän voi silloin osoittaa jämäkkää päätöksentekokykyä. Ajatelkaa mikä valttikortti Trumpille on jaettu. Nyt moni jenkki tulee ajattelemaan: Trump lähetti minulle 1000$ juuri kun tarvitsin sitä - äänestän häntä.

Sensijaan hyvät ajat johtavat ennemmin tai myöhemmin vallanvaihtoon. Ehkä yhden uusintavaalivoiton voi saada, mutta pidemmän päälle jä tunne siitä että vallankahvassa ollut ei ole tehnyt juuri mitään.

Ihmisillä on kova tarve tehdä jotakin kun ympärillä tapahtuu, olipa se järkevää tai ei. Sijoittamisessa tämä näkyy ylitreidaamisena. Kunhan jotakin on tehty tuntuu heti paremmalta, vaikka ei ole mitään taetta että tuo tekeminen mitenkään parantaa tilannetta. Siksi näemme nyt rajojen sulkemisia kun omassa maassakin epidemia jo rehottaa täysillä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Likviditeetistä huolehtiminen…

… on laskumarkkinassa lähes yhtä tärkeää kuin käsien pesu epidemiassa. angry

Kuten tässäkin tilanteessa on jo nähty, tilapäisiä rekyylejä ylöspäinkin on ollut jopa koko markkinan laajuisesti. Vielä enemmän on nähty yksittäisten osakkeiden nousuja.

En tuossa aiheessa, stay at home osakkeissa mainittavaa järjenhiventä näe, mutta totta kai, kun esim. Elisa on jo valmiiksi korkealle hinnoiteltu, niin kyllähän minä kilttinä miehenä sitä pari siivua ihan ilosta myyn, jos vain hinnoista sovitaan. Hinnoista sovittiin ti- ke- nousevin kurssein.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Lainojen yhdistäminen on luottoliiketoiminnan uusin muoti-ilmiö

Suomessa on pitkään puhuttu kuluttajalainojen sääntelystä ja pohdittu, miten ylikorkeiden korkojen periminen pikavippejä nostavilta asiakkailta saataisiin loppumaan.

Ensin tuli vuoden 2013 lakiuudistus, joka määräsi alle 2000 euron kulutusluottojen maksimikoroksi 50 %. Tämä sai luonnollisesti aikaan sen, että luotottajat alkoivat tarjota pääosin yli 2000 euron lainoja tai vähintään 2000 euron luottolimiittejä, josta asiakas sai nostaa vaikka 10 euroa kerrallaan omien tarpeidensa mukaan. Monen mielestä ensimmäinen laki vain lisäsi ongelmia, koska lainasummat kasvoivat, eikä korkoja saatu kuriin.

Viime vuoden syyskuun 1. päivänä saatiin uusi laki voimaan. Jatkossa kaikkia kuluttajalainoja koskee 20 %:n vuosittainen korkokatto. Muut lainakustannukset, kuten avausmaksut ja tilinhoitopalkkiot saavat olla korkeintaan 150 euroa vuodessa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen talous hoippui taantuman reunalla jo ilman koronavirustakin

Suomen Pankin väliennusteen mukaan Suomen talous vajoaa taantumaan vuonna 2020.

Maailmalla alkuvuonna nopeasti levinnyt koronaviruspandemia on halvaannuttamassa maailmantalouden kasvun. Suomen BKT supistuu kuluvana vuonna laskelmasta riippuen 1,5 prosentista jopa 4 prosenttiin. Pandemian odotetaan jäävän lyhytaikaiseksi, joten Suomen talous alkaa toipua vuoden 2020 loppupuolella Kiinan ja maailmantalouden vetämänä.

Suomen talouden lähtökohta tälle vuodelle oli heikko jo ilman koronaviruksen vaikutuksia. Talous supistui jo viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. BKT:n kausitasoitettu määrä supistui loka–joulukuussa 0,6 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

ETLA arvioi pandemiakauhujen helpottavan kesällä

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi, että koronaviruspandemian takia Suomen bkt supistuu erittäin kehnon alkuvuoden takia tänä vuonna 1–5 prosenttia. Elpyminen alkaa kolmannella neljänneksellä.

Etla on laatinut kolme eri skenaariota pandemian talousvaikutuksista. Perusskenaariossamme Suomen bkt supistuisi runsaat 3 prosenttia ja yksityinen kulutus supistuisi voimakkaasti kahden kuukauden ajan – noin 30 prosenttia – jonka jälkeen päästäisiin takaisin hitaalle kasvu-uralle. Vientishokki olisi noin puolet vuoden 2009 finanssikriisin aiheuttamasta shokista, joten vienti supistuisi koko vuonna n. 10 prosenttia. Yksityiset investoinnit supistuisivat jonkin verran, sillä rakentamiseen ei kohdistu samanlaista shokkia kuin muuhun talouteen, muun muassa tehokkaiden elvytystoimien ansiosta.

– Tällä hetkellä positiivisen, ja perusskenaarionkin, toteutuminen näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä. Arvioimme, että haarukan negatiivinen pää vaikuttaa juuri nyt selvästi todennäköisemmältä, arvioi Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordean Ville Korhonen: Älä mene mukaan paniikkiin

Nordean Ville Korhonen kehoittaa, jos vain mahdollista, olemaan myymättä enää osakkeita.

Tilanne on ennennäkemätön

  • Osakkeet ovat laskeneet 30%
  • Korot ovat laskeneet ennätyksellisen alas.
  • Riskiyrityslainat hinnoittelevat taantumaa ja konkursseja

Riskiä sietävä saa, huolimatta nykyisistä epävarmoista talousluvuista, vähänkään pidemmällä perspektiivillä tuottopreemion. Korot ovat alhaalla ja tulosta tekevien, vakavaraisten yritysten kurssit palautuvat jos tilanne jossakin vaiheessa normalisoituu.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit