Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Matalat korot ja valtioiden kasvava velkaantuminen ovat tulleet jäädäkseen

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kertoi meille sijoittajille viime viikolla, että korot tulevat pysymään erittäin matalalla viellä vuosia. Sijoittajan on kuitenkin hyvä tietää mitkä tekijät ovat johtaneet matalien korkojen aikakauteen.

Monia tutkimuksia (alla muutamia) läpikäymällä selvisi, että yksi syy on ylitse muiden: väestön ikääntyminen ja siihen liittyvä väestönkasvun pysähtyminen.  Väestön ikääntyminen vaikuttaa monilla mekanismeilla:

  1. Vanheneva väestö kuluttaa vähemmän ja säästää enemmän.  Kulutus ei kasva, tuotantokoneistoa jää vajaakäytölle ja hinnat laskevat.
  2. Vanhempien ihmisten kulutustottumukset kehittyvät hitaasti. He kuluttavat sitä mitä ovat tottuneet kuluttamaan. Näitä tuotteita varten synnytettiin tuotantokapasiteetti heidän nuoruudessan ja se riittää yhä vielä. Uutta ei tarvita eikä yhteiskunta kehity. 
  3. Tuotantokoneiston kehittäminen hidastuu ja tuottavuuskasvu pysähtyy ja kiinnostus investointeihin laskee. Palkankorotuksista pidättäydytään kun tuottavuuskaan ei kasva. 

Pitkittynyt alhaisten korkojen aika aiheuttaa kerrannaisongelmia. Sekä valtiot että yksityiset suuntaavat investointeja heikosti tuottaviin, varmoihin kohteisiin. Pienempikin tuottavuus riittää alhaisten korkojen aikana. Tämä hidastaa tuottavuuden kasvua edelleen.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kysely kansalaisille: Mikä saisi sinut sijoittamaan kotimaisiin yrityksiin?

Kotimaisen omistamisen ohjelman tarkoituksena on löytää keinoja vahvistaa, monipuolistaa ja tasa-arvoistaa yritysten suomalaista omistajuutta. Näin tavoitellaan yritysten kasvun kautta yksityishenkilöiden ja kotitalouksien vaurastumista, uusia työpaikkoja, hyvinvointia ja talouskasvua. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt hallitusohjelmaan perustuvan ohjelmatyön syyskuussa 2020. 

Jotta yksityishenkilöt ja kotitaloudet pääsevät kertomaan oman näkemyksensä, työ- ja elinkeinoministeriö järjestää sähköisen kyselyn. 

Kyselyyn vastaaminen tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tuoda tietoa ja näkemystä päätöksenteon tueksi ja siten vaikuttaa myönteisen sijoituskulttuurin ja omistajuusympäristön luomisessa Suomessa. Vastauksenne ovat meille äärimmäisen tärkeitä.

Vastaamaan ministeriön kyselyyn pääsee tästä

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

S&P500 1970-2020 historiallisista vuosituotoista lyhyesti

Kiitos nykyaikaisten taulukkolaskentaohjelmien, historiallisten tuottojen selvittäminen on riittävän helppoa, jotta homman jaksaa tehdä. Tämä postaus sisältää paljon tilastoja. Kuten monet tietävätkin niin tilastojen avulla on helppo valehdella itselleen ja muille, joten tilastoihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Keräämäni tilastotiedot sopivat parhaiten henkilölle joka haluaa sijoittaa S&P500-indeksirahastoon kerran vuodessa vuoden lopussa ja/tai myydä niitä samana ajankohtana. Postauksen kaikki tilastot sisältävät vain vuosittaisia indeksimuutoksia eikä niissä ole mukana osinkoja tai inflaatiota. Niiden lähde on seuraava:

 

https://finasko.com/sp-500-returns/

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Olli Rehn: Yritysten kannattavuuden parantaminen luo investointeja ja työpaikkoja

Suomen Pankin pääjohtajan, Olli Rehn, terveiset sijoittajille  Mandatum Lifen Tulevaisuus-seminaarissa:

  • Yksityinen sijoittaminen on koko kansantalouden kannalta arvokas tehtävä, jossa sijoittajat ohjaavat kansakunnan varallisuutta niiden käyttöön, jotka pystyvät tuottamaan suurimman lisäarvon yhteiskunnalle. 
  • Lähi kuukaudet ovat synkät terveystilanteen suhteen ja se näkyy myös taloudessa, tämän vuoden loppu näyttää heikolta.
  • Keskuspankilla ja EU:lla on tässä kriisissä ollut keinoja lievittää kriisin välittömiä taloudellisia vaikutuksia ja niitä on myös käytetty.
  • Vaikka hintavakaus on kääntynyt hetkittäin hieman hintojen alenemisen puolelle on varsinainen deflaatio vältetty.
  • Olli Rehn ei odota nopeaa korkotason nousua lähitulevaisuudessa eikä lähivuosina. Ohjauskorkotason nousu tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa kun koronakriisin jälkeen päästään investointien kasvuun ja investointien siivittämään tuottavuuskasvun piristymiseen ja luonnollisen inflaation nopeututumiseen 2% tuntumaan.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Arvokirjoihin sijoittaminen

Antiikkiesineisiin sijoittamista on harjoitettu aina. Hyvin säilynyt designtuote saattaa kasvattaa arvoaan ajan kuluessa paljonkin ja tunnetut taide-esineet ovat turvallisia sijoituskohteita, mikäli esineet ovat yleisesti haluttuja. Kirjojen osalta arvon nouseminen ajan myötä ei sen sijaan ole mitenkään itsestään selvää. Arvokirjoihin sijoittaminen vaatii hyvää asiantuntemusta ja perehtymistä vanhojen kirjojen arvonmääritykseen. Mikään ei takaa, että 1700-luvulta peräisin oleva kirja olisi hyväkuntoisenakaan juuri minkään arvoinen. Toisaalta erikoisemmat harvinaisuudet 1900-luvulta voivat aiheuttaa positiivisia yllätyksiä rahallisella arvollaan.

Voiko kirjoihin sijoittaa voitollisesti?

Onnistunut sijoittaminen kirjoihin on mahdollista, mutta helppoa se ei ole. Ymmärtämättä vanhojen kirjojen arvonmääritystä ja tekemällä hankintoja ilman asiantuntemusta, tulee todennäköisesti hankkineeksi kirjoja, joiden jälleenmyyntiarvo ei nouse. Tai pahimmillaan tulee sijoittaneeksi kirjoihin, joista kukaan keräilijä ei ole myöhemmin kiinnostunut. Parhaimmillaan voi tehdä kohtuuhintaisen arvokirjalöydön, jonka kysyntä on taattu tulevaisuudessa ja arvo nousee tasaisesti. Kirjoihin sijoittaminen ei ole nopeaa sijoitustuottoa havittelevan sijoittajan tuote, mutta hyvin tehty arvokirjasijoitus kantaa hedelmää pitkässä juoksussa. Arvokirjan arvonnousu saattaa viedä vuosia.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtion velkaantumisaste ennustaa yleensä huonoa tulevaisuutta

Piksu tutki onko valtion merkittävä velkaantumisaste merkki siitä että yhteiskuntaa hoidetaan ja on hoidettu huonosti. Kyllä näin näyttäisi olevan. Oheisessa kuvassa on vaaka-akselilla valtion velkaantumisaste ja pystyakselilla talouskasvu. Pisteet kuvaavat kunkin maan sijoittumista. Kyllä todellakin paha velkaantumisaste on huono enne. Jos valtion velkaantumisaste on yli 60% niin näyttäisi että talouskasvu on yleensä heikkoa. 

Eroa ei selitä korkotaso eikä valtion velan hoitokulut. Korot ovat matalat ja valtiot saavat lainaa edullisesti. Mutta selkeästi niissä maissa, joissa on ollut leväperäinen valtiontalouden hoito ovat muutkin taloudelliseen kehitykseen vaikuttavat asiat olleet rempallaan. Jos on valtiolla hällä väliä meininki niin yleensä on myös kansalaisilla sama asenne. Toiminta ei ole millään tasolla tavoitteellista ja parempaan pyrkivää. Tätähän heikko talouskasvu tarkoittaa.

Suomi on tässä vertailussa kunnostautunut kohta viidentoista vuoden ajan kehnosti. Valtion velka ei ole vielä suurta, mutta ihmisten taloudellisiin tavoitteisiin pyrkivä toiminta on vaisua. Mutta meillä on jotain tilalla, meillä on hyvinvointia ja kansalaisten keskinäistä samanarvoisuutta, jota ei tässä mittauksessa näy.  Arvostamme enemmän muita asioita kuin eteenpäin pyrkimistä ja saavuttamista (= talouskasvua). Arvostamme hoivaa ja keskitettyä taloudellista ohjausta.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

TT:n lista Q3 2020

TT:n lista Q320 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia. Se perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin liiketoimintasyklien yli. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

 

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on hyviin tuottoihin pitkällä tähtäimellä. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Lähi-Tapiola: valtion velka on huoletonta - ei haittaa

Koronakriisistä selviämiseksi Suomen valtio on turvautunut mittaviin tuki- ja elvytystoimiin, joiden rahoittamiseksi valtio on ottanut mittavasti lisää velkaa. Suomalaiset ovat vahvasti sitä mieltä, että julkisen talouden tasapainottamiseksi on tehtävä toimia koronakriisin mentyä ohi.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan vain viisi prosenttia kyselyn yli tuhannesta vastaajasta oli sitä mieltä, että julkiselle taloudelle ei tarvitse tehdä mitään velan huomattavasta kasvusta huolimatta.

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaron mielestä pienen joukon ”don’t worry, be happy” –asenne voi olla jopa oikea. Valtion velkakestävyydelle voi riittää, että veloille maksettava korko on pienempi kuin talouden nimelliskasvu.

-Nykyisessä alhaisten korkojen ympäristössä velkaan suhtaudutaan aiempaa huolettomammin, koska korkokulut eivät niin rasita. Velkadynamiikan uskotaan alhaisten korkojen takia toimivan kuin ”junan vessa” , Nummiaro sanoo.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Janne Juusela ehdottaa yhteisöveron alentamista 15% tasolle

”Suomi oli EY:n mukaan suosituin suorien investointien kohdemaa Pohjoismaissa. Vuonna 2018 Suomi keräsi enemmän ulkomaisia investointeja kuin muut Pohjoismaat yhteensä”,  kertoo Business Filand:n Antti Aumo.

Oikeustieteen tohtori, Janne Juusela,  on koonnut OECD tilastoista mikä on suorien investointien suhde bruttokansantuotteeseen (%) Suomessa ja muualla OECD alueella (kuva oikealla). Tämän mukaan Suomi kuuluu maailman heikoimmin ulkomaisia suoria sijoituksia houkutteleviin maihin.

Kumpi puhuu totta? Luultavasti molemmat tavallaan vaikka antavatkin päinvastaista viestiä.  Business Finland on löytänyt omaa agendaansa tukevaa totuutta. Janne Juusela näyttäisi löytäneen laajemman tilastollisen aineiston. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomiosakkeiden paremmuusjärjestys selviää piksun osakelistoista

Piksun analyysit osiossa on nähtävillä viisi eri osakevalintalistaa, jotka järjestelevät osakkeita paremmuusjärjestykseen:

Oheiseen kuvaan on poimittu neljän listan suomiosakkeiden kärki. Homo Economicus - omat rahat on erittäin hyvä kun valitaan osakkeita maailmalta ja siihen kannattaa tutustua, jos haluaa salkkuunsa kansainvälistä hajautusta. Mutta kansainvälisyytensä takia se ei helposti vertaudu muiden kanssa ja siksi se on jätetty pois oheisesta kuvasta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

ALV ale parantaisi yritysten mahdollisuuksia työllistää ja toimia

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ehdottanut ALV alea, jolla autettaisiin korona kriisissä vaikeuksiin joutuneita yrityksiä.

ALV alella olisi pitkäaikaisvaikutuksia:

  • Arvonlisää yhteiskunnalle ja kansalaisille tuottavia rangaistaisiin vähemmän ja lisäarvon tuottamisesta tulisi silloin tavoitellumpaa.
  • Yritykset, jotka tuottavat suurimman arvonlisän saisisvat suurimman hyödyn. Tämä johtaisi investointimahdollisuuksien ja työpaikkojen syntymiseen sinne, missä osataan tehdään lisäarvoa yhteiskunnalle ja ihmisille.

Tuomas Kosonen PT:stä ja Jarkko Harju VATT:sta ovat kuitenkin huolissaan siitä, että yritykset hyödyntäisivät ALV alen ja saisivat sen avulla avulla rahallista menestystä myös pitkällä tähtäimellä. He ovat tehneet muun muassa kampaamoalaa koskevan "tutkimuksen" jossa tämä "epäkohta" on havaittu:

– ALV-ale laski hintoja hieman, mutta ALV:n pääkantaan paluu korotti hintoja kaksi kertaa enemmän. ALV-alen päätyttyä kampaamopalveluiden hinnat olivat korkeammalla tasolla kuin ennen veronalennusta, sanoo tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen PT:stä.

– Etenkin yritykset, joilla on matalat katteet, reagoivat ALV-muutoksiin epäsymmetrisesti. He eivät muuta hinnoitteluaan, jos arvonlisäveroa alennetaan, mutta nostavat hintojaan paljon, jos veroa korotetaan, toteaa tutkimusprofessori Jarkko Harju VATT:sta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tuloskausi ylitti odotukset - osakkeet ovat nyt cool

Yritysten kolmannen neljänneksen tulokset ylittivät rohkeimmatkin odotukset. Yhdysvaltalaisten osakkeiden tulosten pelättiin putoavan 22% vuoden takaisesta, mutta tulospudotus jäikin noin 8% suuruusluokkaan. 

Osakekurssit eivät ole reagoineet niin positiivisesti kuin olisi ollut aihetta. Tämä johtuu Nordean mukaan siitä, että monet yritykset ovat olleet vaisuja kertoessaan tulevaisuuden näkymistä. Tuloskauden jälkeen on tullut positiivisia rokoteuutisia. Nordea odottaa että jatkossa analyytikot ja yrityksen johto uskaltautuvat rohkeampaan ja positiivisempaan viestintään kuvatessaan näkymiä. 

Positiivinen trendi jatkuu ja Nordea odottaa lisää tulosparannuksia ensi vuodeksi. Tämä tukee Nordean suositusta pitää osakeet ylipainossa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Melkoinen listautuminen Nordnetiltä

Rahaa yhtiölle ei kerry nykyisten omistajien osakemyynnistä äyriäkään, mutta kuluja listautumisesta tulee 100 miljoonaa kruunua.

2019 voitto oli 340 miljoonaa kruunua eli osaketta kohti 1,25 kruunua, edellisenä vuonna 2018 siitäkin vain murto-osa. Annin maksimivaluaatiolle tämä tekisi PE:ksi 80. OP:n mukaan pohjoismaitten suurimpien rahalaitosten keskimääräinen  PEe 2020 on 12.

2019 luvut ovat relevantteja, 2020 on kesken. Lisäksi Nordnet ihan ite ilmoittaa 2020 kasvun olleen poikkeuksellisen ja kertaluontoisen.  Edelleen Nordnet ihan ite arvioi asiakasmäärien kasvun olevan jatkossa 10 - 15% vuodessa ja asiakaskohtaisen volyymin kasvavan jatkossa kuin vuonna 2019.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Talousmentorin yrityslista nyt Piksussa

Talousmentor-yritysanalyysien yrityslista on siirtynyt nyt Piksuun ja löydät ne valikon "Analyysit" -osiosta

Suora linkki Talousmentor-listalle: https://www.piksu.net/analyysit/content/talousmentor 

Listalla on nyt 57 yritystä jakauten maittain seuraavasti

  • 25 Suomi
  • 14 Ruotsi
  • 18 USA

Tarkoitus on pitää listalla noin 50 - 60 yritystä.

Suomi-yhtiöiden kohdalla täydellisemmän valikoiman tarjoaa Sergio, Timo sekä Suomiosakkeet, joten myös näiden tarjontaan on hyvä tutustua. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtio ja työmarkkinajärjestöt hallitsevat Suomen pörssiyrityksiä

Oheiseen taulukkoon on koottu vallankäyttäjät suurimmissa suomalaisissa pörssiyhtiöissä. Kaksi on ylitse muiden: Suomen Valtio ja työeläkeyhtiöiden kautta yhtiöitä ohjaavat työmarkkinajärjestöt (työeläkeyhtiöt on lailla ohjattu työmarkkinajärjestöjen haltuun).

Tällä järjestelyllä on varmistettu, että työntekijöiden ja poliittisten liikkeiden edustamat yhteiskunnalliset arvopäämäärät näkyvät yritysten johtamisessa. Muissa maissa käytetään pääsääntöisesti kapitalistisempaa järjestelmää, jossa yritysten omistajaohjaus suuntautuu meitä suuremmassa määrin yrityksen (ja henkilöomistajien) rahallisten etujen ajamiseen.

Miten valtaa käytetään? Valtaa käytetään lähinnä yritysten nimitysvaliokuntien kautta. Nimitysvaliokunnat suosittelevat hallituksiin henkilöitä ja ehdottavat palkitsemisjärjestelmiä. Ihmisiä huippuvirkoihin valitsevat ovat valtapyramidin huipulla. Heidän edesottamuksiaan kuunnellaan ja heidän lähelle pyritään. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset hyväksyvät rikastumisen tavoittelun

Suomalaisista 76 prosenttia ei näe väärää siinä, että jotkut yrittävät tehdä niin paljon rahaa kuin rehellisin keinoin vain voivat, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Toista mieltä on kaksitoista prosenttia suomalaisista. Suurempi osa suomalaisista hyväksyy (45 %) kuin torjuu (35 %) väittämän, jonka mukaan kaikki hyötyvät joidenkin rikastumisesta, koska rikkaat sijoittavat varojaan uudelleen talouteen.

Tämä antaa toivoa siitä että Suomea voi kenties alkaa taas joskus rakentaa työn arvostuksen, yksityisomistuksen ja yritteliäisyyden varaan.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asuntojen hinnat nousevat kasvukeskuksissa

Asuntojen kysyntä koheni Hypo:n asuntomarkkinakatsauksen mukaan kesällä kasvukeskuksissa. Hypo:n asuntomarkkinaindeksi nousi korkeimpaan huippuunsa.

Moni suomalainen on korona kriisin vuoksi ollut lomautettuna ja joidenkin lomautus on muuttumassa työttömyydeksi. Miten on mahdollista että perheillä riittää näissä oloissa rahaa asunnonvaihtoon?

Vastausta ei suoraan löydy Hypo:n asuntomarkkinakatsauksesta. Mutta voimme arvata syitä:

  • Massiivinen keskuspankkien elvytys ja valtion velkaelvytys työntää rahaa markkinoille.  Pankit saavat sen seurauksena halpaa rahaa ja jakelevat síitä auliisti asuntolainoina runsaan puolen prosentin korolla ja pitkällä maksuajalla.
  • Perheiden ohella asuntoja ostavat institutionaaliset sijoittajat ja jotkin yksityissijoittajat. Myös he saavat halpaa lainaa ja valtion maksamat asumistuet varmistavat säädyllisen vuokratason. Suomalaiset siirtyvät yhä enemmän vuokralaisiksi.
Käyttäjän sergio kuva

Konecranes/Cargotec yhdistyminen

Olen miettinyt Konecranes/Cargotec-yhdistymistä. Ohessa laskelmani. Olenko ajatellut sen oikein?

Oletetaan että omistan 100 Konecranes-osaketta ja samanarvoisen määrän Cargotecia eli 89,74 osaketta nykykurssilla.

Yhdistymisessä saan Konecranesin perusteella 36,11 Cargotec A:ta ja 208,34 Cargotec B:tä, yhteensä 244,45 osaketta. Cargotecin perusteella saan lisäosakkeita 2 kpl jokaisella vanhalla joten minulla on yhdistymisen jälkeen 269,23 Cargotecin osaketta. Konecranesilta tulee lisäksi 2 euroa/osake ylimääräistä osinkoa.

Jos Cargotecin kurssi pysyisi nykytasolla, olisi omistukseni arvo Konecranesin perusteella n. 7800 euroa ja Cargotecin n. 8400 euroa. Todennäköisesti Cargotecin kurssi laskee noin kolmasosaan, silloin Konecranes-omistuksen arvo n. 2742 ja Cargotecin sama kuin alussa eli n. 2800.

Joka tapauksessa näyttää siltä, että Cargotecin omistajat hyötyvät järjestelystä hieman enemmän.

Minä omistan vain Konecranesia, en Cargotecia.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Euroopassa on tulostuotoltaan edullisia osakkeita

Piksu tutki iShares ilmoittamien maakohtaisten p/e lukujen perusteella missä maissa on kalleimmat osakkeet.

EU alueella ja Etelä-Ameerikassa (Saksa, Ruotsi, Brasilia) on tämän lyhyen tutkimuksen perusteella edullisia osakkeita kun mittarina käytetään tulostuotto/pörssiarvo (%) lukua.  USA:ssa on melko hinnakasta. Eurooppalaiset osakkeet ovat tämän perusteella yleensä järkeviä valintoja.

Korjautuvatko arvostuserot? Yleensä eivät. Jos jossakin on kallista, niin siellä on yleensä kallista vielä ensi vuonnakin.  Siksi ei kannata aina ostaa halvinta maata (tai osaketta). On riski että se on halpahintainen vielä vuosienkin kuluttua. Kannattaa käyttää harkintaa, mutta näitä lukuarvoja voi käyttää apuna kun tekee päätöksiä.

Käyttäjän sergio kuva

Osakeseurannan päivitys

http://sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Paria yhtiötä lukuunottamatta kaikki tulosennusteet 2020 ja 2021 päivitetty.

Alla myös yhteenvetoni Q3-tuloskaudesta:

http://sinisaariconsulting.com/q3_11112020.pdf

 

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Pfizer, rokote ja sisäpiiritieto

Pfizerin eilinen rokoteuutinen herätti suurta toivoa, mikä näkyi vahvasti myös osakemarkkinoilla. Samalla syntyi hyvin poikkeuksellinen tilanne: uutinen sai maailmanlaajuisesti lukuisissa yhtiöissä paljon massiivisemman kurssireaktion aikaan kuin yhtiössä, joka asiasta tiedotti.

Pfizerin Suomen pääkonttori Munkkiniemessä
(kuva Lauri Silvennoinen)
Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Rokote räjäytti rotaation

Koronarokotteesta toivotaan suhdanneveturia

Pörssin eilinen hurlumhei oli ensin jatkoa vaalihelpotukselle, kunnes Pfizerin ja BioNTechin ilmoitus koronarokotteen viimeisen testivaiheen vahvoista tuloksista muutti sen täydeksi euforiaksi. Osakkeet pamahtivat hurjasti ylös, koska epidemian kuriin saaminen palauttaisi talouden kasvunäkymät.

Ilmoitus ilahduttaa jo siksi, että Pfizer on suositusyhtiöni. Isossa kuvassa oleellisempaa olisi epidemian laantumisen vaikutus koko talouteen. Miten hyvin ja missä aikataulussa se onnistuukaan, joskus se on edessä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Metsän jatkuva kasvatus

Ennätinkin jo tuossa kiitellä sitä, että vihreitten yksin hallitsemalle metsänhoidontuntemukselle on löytynyt vakava kilpailija, Jyrki Katainen.

Jos aloitetaan taustasta, niin 1800-luvulla Suomen metsät tuottivat puuta huonosti. Keskeisimpinä syinä olivat suot, liika tiheys ja Järvi-Suomen kaskeamisesta seurannut koivikkovaltaisuus. 

1900-luvun puolivälissä kehitettiin teoria, että parhaitten puitten kaataminen eli ns. harsinta heikensi metsien geneettistä tasoa. Menetelmä oli aiemmin ollut käytössä ja on nykyään jälleen sallittu.

Epäilen kyseessä olleen tavattoman teoreettisuuden. Metsiä on ollut satoja miljoonia vuosia ja suurta osaa maailman metsistä ei edes tänä päivänä hyödynnetä taloudellisesti. Jopa Suomessakin sellaista puuhaa on tehty monin paikoin vain vuosikymmeniä, esim. ns. Osaran aukot Lapissa olivat ensimmäiset hakkuut alueilla ja niitä tehtiin vielä 1960-luvulla.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Hitasin tilalle tulossa hitas 2.0?

Muutama päivä sitten uutisoitiin, että "Helsinki lakkauttaa arvostelua herättäneen hitas-järjestelmän". Olen vuosien saatossa kirjoittanut #hitas-järjestelmästä lukuisia kirjoituksia, joissa olen ajanut järjestelmästä luopumista, mutta onko järjestelmästä luopuminen nyt siis todella käsillä? Ei välttämättä.

Hitas-loton loppu?
Päättyykö hitas-lotto viimein?
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Luonnon monimuotoisuus, biodiversiteetti, lisääntyy nopeasti

Suomen Ympäristökeskus kartoittaa luonnon monimuotoisuuden tilaa Suomessa. Asiallista Suomen luontoa koskevaa tutkimustietoa ei kuitenkaan ole syntynyt siinä määrin että voisimme luoda kokonaiskuvan. Olemme maalikkojen tekemien havaintojen varassa. Näiden perusteella Suomen luontoympäristön moninaisuus paranee tällä hetkellä nopeasti ja kestävästi.

Uusia elänlajeja tulee Suomeen nopeasti ja olemassa olevat voivat paremmin

Monet elänlajit olivat 1950- ja 1960 lukuun mennessä kuolleet sukupuuttoon laajoilta alueilta Suomessa. Ja nämä lajit kuten Hirvi, Metsäpeura, Saukko, Majava, Laulujoutsen, Merikotka, Merihanhi, Metsäkauris, Susi, Ahma, Karhu, Harmaahylje, Rusakko, Maakotka ja Ilves ovat nyt palanneet monille alueille.  Uusia lajeja kuten Supikoira, Piisami, Harmaahaikara, Kattohaikara, Kyhmyjoutsen, Minkki, Villisika, Kani, Merimetso, Valkoposkihanhi, Kanadanhanhi ja viimeisenä KultaShakaali on saapunut maahamme ja luonut tänne itselleen kodin. 

Ekosysteemimme ovat moninaisempia ja terveempiä

Järvi ja merialueet ovat puhdistuneet. Ilman mukana tulee yhä vähemmän typpi- ja rikki- laskeutumia ja myös metsäluonto voi tämän seurauksena paremmin. Sellaiset herkät puhtauden indikaattorit kuten naava ovat palaamassa etelä-Suomen metisiin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yhteiskunnan tärkeimpien tehtävien palkkaus on nurinkurista

Yhteiskunta voi hyvin jos työstä saatu palkka vastaa työn tärkeyttä yhteiskunnalle. Silloin saadaan kriittisiin tehtäviin parhaita kykyjä.

Oheiseen taulukkoon on koottu jokseenkin satunnainen otos eri  tehtävien tärkeysjärjestyksestä sen mukaan, miten suomalainen yhteiskunta kutakin työtä palkalla arvostaa:

  1. Tärkeimpiä tehtäviä ovat yritysten toimitusjohtajien vakanssit
  2. Hyvänä kakkosena tulevat yliopistojen rehtorit ja urheilupomot
  3. Vähemmän tärkeitä tehtäviä suomalaisessa arvoasteikossa ovat korkeimmat virkamiehet ja puolustusvoimien komentaja
  4. Huipputehtävistä kaikkein vähiten tärkeitä toimia suorittavat pääministeri, ministerit, kansanedustajat ja piispat

Onko tämä tehtävien arvojärjestys yhteiskunnan kannalta hyvä? Piksu toimituksen mielestä ei. Parempi olisi jos rahalliset kannusteet paremmin vastaisivat tehtävän vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Onhan toki pääministerillä tehtävä, jonka haltia pystyy vaikuttamaan laajemmin ihmisten tulevaisuuteen kuin vaikkapa veikkauksen toimitusjohtaja. Yhteiskunta on korkeimpien virkojen palkkojen osalta aivan nurinkurisessa järjestyksessä. Ei ihme ettei asiat aina hoidu mallikkaasti. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Metsäosakkeet vertailussa

Suomen pörssi tarjoaa hyvän valikoiman metsäyhtiöitä: UPM, Stora ja MetsäBoard.

Sijoituskohteina näissä on paljon yhteistä. Kaikki ovat hyvää operatiivista tulostuottoa tekeviä yrityksiä (operatiivinen tulostuotto, EBITDA on 15...17 % liikevaihdosta) ja tuloksesta jää sijoittajalle 5,5 .....7,5% voitto laskettuna tämän päivän pörssiarvolle (E/P %). Kaikki ovat sijoittajan kannalta turvallisia kohteita.

Tässä kuitenkin muutamia eroja jotka auttavat valitsemisessa:

  • Stora ja UPM ovat kansainvälisiä jättejä kun taas Metsä Board on pienempi ja sen toiminnasta suuri osa on Suomessa.
  • UPM:n tuotepaletti on paperivaltainen, Stora Ensolla on laaja valikoima paperista selluun. Metsä-Board on keskittynyt selluun, kartonkiin ja pakkausmateriaaleihin.  
  • Stora Ensolla on pörssiarvolle suhteutettuna hieman muita enemmän velkaa (29%/pörssiarvo). Sitä omistamalla sijoittaja saa automaattisesti hieman, mutta ei kohtuuttomasti, velkavipua.
Käyttäjän J.Vahe kuva

Ylen neutraalia uutisointia

En ole koskaan vähäisimmässäkään määrin pitänyt Trumpista, en edes silloin, kun hän ei vielä ollut politiikassa.

Kuitenkin, hiukan hämmästyttää toimittajien naamojen kirkastuminen: Nyt, viimeinkin saadaan oikeanlaisia tuloksia.

Olisi vain hyvä muistaa, että:

- Vuonna 1980 Reaganista ei koskaan pitänyt tulla presidenttiä, ihan hullu mies ja kauhean vanha ukko (oikeastaan samanaikaan presidenttinä ollutta Kekkosta 11 vuotta nuorempi).

- Vuonna 2016 Trumpista ei koskaan pitänyt tulla presidenttiä, ihan hullu mies ja kauhean vanha ukko (oikeastaan Hillary Clintonin ikätoveri ja Bideniä nuorempi).

- Vuonna 2020 Bidenin piti voittaa yhdeksällä prosenttiyksiköllä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Hyvinvointivaltion alasajo vaatii taitoa ja tarkkuutta

”Eläkemaksut aiheuttavat verojen nousun kanssa noidankehän, jossa työntekijöiden palkkaaminen tulee monelle työnantajalle liian kalliiksi. Työssäkäyvien palkkasummasta menee eläkkeiden maksuun jo 24,4 prosenttia. Heikko työllisyystilanne lisää painetta nostaa maksuja edelleen”, kirjoittaa EVAn ekonomisti Sanna Kurronen EVA Arviossa Eläkemaksujen noidankehä.
Eläkemenot eläkelajeittain 1975–2018 (indeksi, 1975=100). Kuva: EVA

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Etätyö parantaa tuottavuutta, mutta innovatiivisuus kärsii

Tuoreen työelämätutkimuksen mukaan suomalaiset johtajat ja työntekijät eivät enää halua palata vanhoihin toimintatapoihin koronakriisin jälkeen. Yritysjohtajista valtaosa kertoo yritystensä tuottavuuden säilyneen ennallaan ja noin puolet näkee hybridityöskentelyn tuoneen kustannussäästöjä (tuottavuus on parantunut).

Vaikka tuottavuus on yksilötasolla vahvaa, on tiimien innovatiivisuus kokonaisuudessaan laskenut.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit