Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Autorahoituksen anatomia

Ostotavalla on iso merkitys pitkällä tähtäimellä. Voit ostaa autosi käteisellä tai rahoituksella. Tässä esimerkissä käydään läpi mitä seurauksia ostotavalla onkaan, kun ostetaan auto, jonka hinta on 20.000€, siten että vaihdat autosi toiseen 20.000€ autoon aina viiden vuoden välein. Miltä talous näyttää 25 vuoden jälkeen, kun viides auto on menossa vaihtoon?

Rahoitus. Auton arvo puolittuu joka viides vuosi tämän tutkimuksen mukaan. Autorahoitusmalli joka on rakennettu niin että on 30% omaa rahoitusta, 60kk maksuaika ja 20% iso loppumaksu johtaa siihen, että oma rahoitus pysyy kohtuullisen samana matkan varrella, myös siinä tapauksessa, että auto menisikin vaihtoon nopeammalla tahdilla. Auton arvonalennus on samaa luokkaa kuin lainan kuukausilyhennys.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

EU budjetilla saavutetaan enemmän hyödyllistä kuin kansallisilla budjeteilla

EU:n tuoreen budjettiehdotuksen koko on järkevä, noin 1% EU kansantuotteesta ja tuolla rahalla saadaan aikaan esimerkiksi vapaakauppa, vapaa liikkuvuus ja yhteistä valtionrajat ylittävää infrastruktuuria. Uusista hankkeista ylivoimaisesti suurin on Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman perustaminen (245M€). Tämä hanke on osa EU puolustusliitto PESCO:n toimintaa ja tähtää siihen että Euroopalle syntyy tärkeissä asioissa omavarainen puolustusteollisuus. 

EU budjetti koostuu monilta osiltaan järkevistä menoeristä:

  • tarvitaan yhteinen tuoteturvallisuus, kuluttajasuoja, tuotestandardointi, sopimusoikeus ja niiden kaikkien valvonta (varmistaa tavaroiden ja palveluiden liikkuvuuden)
  • tarvitaan ihmisten vapaan liikkuvuuden varmistava infrastruktuuri, koulutusstandardisto, henkilötunnistus ja niihin liittyvä valvonta
  • tarvitaan rajat ylittävää ja yhteisillä strandardeilla tehtyä tietoliikenne- ja liikenne- infrastruktuuria
  • tarvitaan EU tasolla omavarainen puolustusteollisuus

Eräissä suhteissa EU budjetti on mielestäni onnistunut huonommin:

Käyttäjän mikko kuva

Lahja- ja perintöverotus

Ruotsissa ja Norjassa on luovuttu lahja- ja perintöverotuksesta. Lahja- ja perintöverojen poistamisesta on keskusteltu myös Suomessa. Sijoittajan kannalta omistamiseen liittyvän veron poistaminen kuullostaa liian hyvältä ollakseen totta. Mikäli perintö- ja lahjaverot poistetaan, muutettaneen samalla perityn ja lahjoitetun omaisuuden arvonnousun verotusta. Lahjan tai perinnön saajan myyntivoittoa laskettaessa hankintahintana tultaisi todennäköisesti käyttämään omaisuuden alkuperäistä hankintahintaa. Näin menetellään myös Norjassa ja Ruotsissa. Tällähetkellä Suomessa lahjansaajan myyntivoittoa laskettaessa hankintahintana käytetään lahjoitushetken arvoa.

Esimerkkitapaus:
Satuit tekemään hyvän osakeostoksen vuonna 2001: 1000kpl osakkeita kappalehintaan 4€. Osakkeet lojuvat edelleen salkussasi ja kurssi huitelee tällähetkellä jo tasolla 20€. Vertaillaan karkeasti veroseuraamuksia kolmessa tapauksessa:
1) myyt osakkeet itse
2) annat osakkeet lahjana lapsellesi
2.1) nykyisen lahjaverotuksen vallitessa
2.2) tapauksessa, jossa lahjavero on poistunut ylläkuvatulla tavalla

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Poikkitieteellisyydestä sijoittamisessa

 

Charlie Mungeria tai jotain hänen edeltäjäänsä lainaten: ”Kun ainoa työkalusi on vasara niin kaikki ongelmasi näyttävät nauloilta.” Monille sijoittaminen on pelkkää matematiikkaa ja lukuja. Valitettavasti pelkkien lukujen tuijottaminen tuottaa usein täsmälleen väärän vastauksen. Täsmälleen oikeita vastauksia on käytännössä mahdotonta saada, koska tulevaisuus on aina epävarma eikä kaikkia siihen liittyviä seikkoja voida matemaattisesti mallintaa, vaikka monet sitä yrittävätkin. Apunaan voi käyttää mm. muiden tieteenalojen tärkeimpiä tosiasioita ja niistä muodostettuja malleja. Kirjoituksessa esittelen joitakin tosiasioita, jotka vähentävät sijoittajien väärinymmärryksiä tai lisäävät sijoittajien ymmärrystä markkinataloudesta ja sijoittamisesta. Käsittely on pinnallista.

 

Trumpilla on vain yksi agenda: Minä Minä Minä

Helsingin suurvaltatapaaminen ei sisältänyt yllätyksiä tai saavutuksia kuten harva varmaan odottikaan, mutta yhden asian se taas toi kirkkaasti selväksi: Donald Trumpia ei kiinnosta muu kuin oma napansa. Sen eteen hän tekee mitä tahansa. Ja se on pirun pelottavaa myös talouden kannalta.

Trump ylitti Helsingissä rajan, jota kukaan aiempi USA:n presidentti ei ole käynyt lähelläkään. Hän hyväksyi vihamielisen valtion johtajan selityksen sekaantumisesta maansa asioihin vastoin omien tiedusteluelintensä selkeitä todisteita. Lisäksi Trump solvasi hallintonsa edustajia ja halusi selvitystyöhön mukaan sen kohteena olevan Venäjän. Se on kuin pyytäisi Isisiä osallistumaan terrorismin torjuntaan.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Buffett:n sijoittajakirje 1980

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1980 kirjeen sisältöön ja aiheena on:
1) Tytäryhtiöiden käsittely tilinpäätöksessä,
2) Pitkän aikavälin tuotot
3) Ostovoiman lisäys on merkitsevää

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat rahat katsaus: Epävarmuutta ilmassa

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  -3.3%, alusta (27-05-2010) +113.5%

Yleistä

Viimeisen kuukauden aikana pörsseissä on nähty voimakasta heiluntaa. Eniten on tullut takkiin Kiinalasille ja kiinaan liittyville osakkeille. Jenkkiosakkeet ovat kehittyneet yllättävän suotuisasti. Optimismi on suorastaan laukassa. Vuositasolla SP500 on plussalle yli 15%. Eurooppalaiset osakkeet sensijaan ovat ”nollalinjalla”.

Kauppasodasta puhutaan paljon, ja erilaisia kurssiliikkeitä selitetään mielellään sen avulla.  Toinen näkökulma voisi olla, että noususuhdanteen puhti on nyt loppumassa. Kuten arvon kollegat ovat jo huomauttaneet korkoero lyhyiden ja pitkien korkopaperien välillä on jenkeissä hyvin pieni ennakoiden suhdannekäännettä.

Entä Kiinassa? Merkittävin viimeaikainen tapahtuma on renminbin heikkeneminen mm taalaa vastaan, ilmeisesti keskuspankin tukiostoista huolimatta. Investointien kasvu on hyytynyt alle 10% vuosivauhtiin, samoin kuin rahamäärän kasvu. Osasyynä on tietoinen politiikka, jolla halutaan rajoittaa velan kasvua paikallishallintotasolla ja erityisesti kiinteistösijoituksissa.  Samalla kysyntä kuparille ja muille raaka-aineille on heikkoa.

Kaiken kaikkiaan ero jenkkimarkkinoiden ja muun maailman välillä ovat nyt huolestuttavan isot. Olemme tottuneet katselemaan talousasioissa länteen. Pitää harjoitella pään kääntämistä myös toiseen suuntaan. Näkymät ovat toiset idässä.

Pitkällä tähtäimellä uskon edelleen Kiinan kasvuun. Lähiaikoina näyttää siltä, että laskusuhdanne on edessä. Kannattaa ehkä pitää tavallista suurempi osa varoista käteisenä.

 

Markkinakatsaus: Korkoero hivuttautuu jo 0,2 prosenttiyksikön kylkeen

Markkinoista ei nyt irtoa järin kiehtovaa kommentoitavaa, paitsi korkoeron osalta – se jatkaa kaventumistaan. Kahden ja kymmenen vuoden bondien tuoton ero on jo selvästi alle 0,3 prosenttiyksikköä. Se on todella alhainen. Ja trendit ovat edelleen ne, että lyhyt korko on nousussa ja pitkä laskussa. Liike on hyvin loivaa, mutta todellisuutta kuitenkin. Korkoeron merkityksestä iso analyysi löytyy aiemmista jutuista.

https://www.cnbc.com/quotes/?symbol=US2Y

https://www.cnbc.com/quotes/?symbol=US10Y

https://fred.stlouisfed.org/series/T10Y2Y

Lukemat ovat niin matalat, että sitä näkee vain luokkaa kerran vuosikymmenessä pitkälläkään aikavälillä. Ja näissä lukemissa on pyöritty aina aivan huippusuhdanteen lopussa. Viimeksi samoilla nurkilla olimme 2005. Siitä toki kesti vielä toista vuotta suhdanteen rapautumiseen ja laskumarkkinaan, mutta sitä tulikin sitten kuin Turusen pyssystä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Trump liikemiehenä

 

 

Me suomalaiset yritämme jälleen haljeta ylpeydestä, kun meidän karu isänmaamme on kelvannut tapaamispaikaksi suurvaltojen, ah niin fiksuille ja filmaattisille johtajille. Käsittelen alempana vain toista heistä.

 

Arvioitavan kirjan tiedot.

Kirja keskittyy lähinnä Trumpin bisnespuoleen ja on mielestäni niin neutraali kuin tästä hivenen ristiriitaisesta aiheesta saa irti.

Donaldin isä Fred oli selkeä tuotannon sankari. Hän rakensi normaaleja asuintaloja NYC:n esikaupunkeihin. Poika Donald hengaili jo 1950-luvulla kotialueen Queensin asemesta Manhattanilla, jonka ”syntinen” maailma häntä kiehtoi.

Donaldista tuli selkeä kulutuksen sankari ja myöhemmin mukaan tuli vielä ns. huomiotalous. Manhattanin maine oli 1960-luvulla heikko ja Donald aloitti oikeaan aikaan 1970-luvun puolivälissä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Talouskasvu on HYPO:n mukaan huipussaan

Kotimainen taloustunnelma on pysynyt pirteänä, vaikka maailman uutiset ovat muuttuneet epävakaiksi. Uhkaava kauppasota kärjistää kuitenkin Yhdysvaltojen sekä muun maailman suhteita ja öljyn hinta on kääntynyt nousuun, joten muutoksen tuulet puhaltavat jo. Hypo ennustaa talouskatsauksessaan kuluvan vuoden talouskasvuksi 3,0 prosenttia ja 2,0 prosentin kasvua vuodelle 2019.

Suomen tilanne on parantunut:

  • velkaantumisen kasvu on taitettu
  • työllisyys on parantunut
  • rakenteellisiin ongelmiin puuttumista on harkittu (kauppojen aukiolo ja taksiliikenteen vapauttaminen on saatu aikaan)

Kauppasota on maailmanlaajuinen riski

Vaikka kauppasota ei tarkoittaisikaan finanssikriisin tapaista tuskaa, se leikkaisi Suomen vientivetoisesta talouskasvusta noin kaksi prosenttia. Pelastus on se, että EU:n sisäkauppaan esteet eivät iskisi. Kuitenkin alueelliset vaikutukset voisivat olla valtavat. Esimerkiksi Uudenkaupungin ihme voi törmätä ongelmiin, jos uudet tullit tai säännökset nostetaan autokaupan riippakiveksi.

Brexitistien hymy hyytyi

En ole – toivoakseni ainakaan – kovin vahingoniloista sorttia, mutta kovan linjan brextistien joukkopako hallituksesta saa kyllä pilkallisen virneen naamalleni. Boris Johnson, David Davis ja Steve Baker häipyivät ovet paukkuen vastalauseena pääministeri Theresa Mayn EU-eron taloudellisia haittoja minimoivalle pehmeälle linjalle. Konservatiivien päävirta otti lusikan kauniisti kouraan ja yrittää pelastaa taloudellisesti sen mikä on vielä tehtävissä.

EU ei anna brittien poimia kirsikoita kakusta, vaan heidän on nieltävä ikäviä kompromisseja, jotka aika lailla vesittävät brexitin tavoitteet, sen mikä niissä nyt rationaalista oli. Tämä on jo aika selvää. Ja tästähän asiantuntijat varoittivat, minä myös, vaikken asiantuntijasta käykään, aika kauan olen tosin näitä hommia seurannut ja analysoinut. Ei tuokaan arvio kaksi vuotta sitten ihan harakoille lentänyt.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Stopparilla suojaudutaan kurssilaskulta

Jotkin yksityissijoittajat käyttävät niin sanottuja "stoppareita".  Mitä nämä ovat ja miten niitä käytetään?

Stoppari on vakuutus kurssilaskua vastaan

Stoppari (stopp loss) on perusmuodossaan myyntitoimeksianto, joka laitetaan aktiivisena odottamaan siltä varalta, jos kurssi lähtee äkilliseen laskuun. Jos lasku käynnistyy niin stoppari myy osakkeet ennen kuin ehtii syntyä isompaa tappiota. Se on siis vakuutus kurssilaskua vastaan. Stoppariksi kutsutaan joskus myös ostotoimeksiantoa, joka laitetaan odottamaan siltä varalta että jonkin aliarvostetun osakkeen arvo lähtee nousuun. Tällöin nousuun päästään mukaan vaikka menetetäänkin hieman nousun alusta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset eivät usko vaurastumiseen ja yksityinen varallisuus laskee

Suomalaiset kuuluvat sijoitusvarallisuudeltaan maailman köyhimpiin ja vain pieni osa uskoo voivansa vaurastua elämänsä aikana. Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksen mukaan vajaat 12 prosenttia pitää vaurastumistaan suuressa määrin mahdollisena. Ei lainkaan tai pienissä määrin vaurastumiseensa uskoo 49 prosenttia.

”Olemme vain hieman pessimistisempiä vaurastumismahdollisuuksiemme suhteen kuin pohjoismaalaiset keskimäärin. Suomalaisten pessimismi heijastuu kuitenkin myös varallisuuden kehitykseen. Tilastokeskuksen vastikään julkaistu varallisuustutkimus osoittaa, että suomalaisten nettovarallisuus vuonna 2016 oli jonkin verran laskenut verrattuna edelliseen tutkimusvuoteen 2013”, toteaa Danske Bankin Suomen Varallisuudenhoidon johtaja Kimmo Laaksonen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kimppakämpässä on yksi päävuokralainen

Muuttaminen kimppakämppään yhdessä kaverin kanssa on monelle nuorelle mieluinen vaihtoehto. Vuokranantaja puolestaan voi saada ison asunnon vuokrattua helpommin useammalle henkilölle. Kimppakämppä kannattaa yleensä vuokrata niin, että yksi vuokralaisista on päävuokralainen, jonka nimissä vuokrasopimus solmitaan kertoo Suomen Vuokranantajien laki- ja edunvalvonta-asiantuntija Tarik Ahsanullah.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Toimialasijoittaminen perustuu muoti-ilmöiden hyödyntämiseen

Teknologiasektori on viimeisen viiden vuoden ja myös viimeisen vuoden ehdoton voittaja selviää piksun toimiala etf vertailusta. Voittajia ovat olleet nousukauden tyypilliset sektorit kuten kulutushyödykkeet (consumer discr). 

Välttämättömyystaropeisiin liittyvät protektiiviset sektorit kuten energia, päivittäistavarat (consumer stapl), yhdyskuntapalvelut (utilities) ja raaka-aineet (materials) ovat pärjänneet selvästi huonommin.

Terveydenhuoltoyritykset olivat muodissa aina vuoteen 2015 saakka. Alan osakkeiden arvostustaso nousi kuitenkin yliarvostetuksi ja nyt on ollut monta vuotta vaisumpaa menoa. Muoti on vaihtunut ja nyt ovat teknologiajätit sijoittajien lemmikkejä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Organisatorinen uusavuttomuus

Olen otsikon lisännyt tuon blogini aihealueeksi ja valitettavasti sille on ollut käyttöä. Mitä enemmän tässä maassa on hallintoa ja suunnittelijoita, sitä hallitsemattomampaa ja suunnittelemattomampaa kaikki näyttää olevan.

Kela muni ensin toimeentulotuen ja nyt sitten taksikyydit. Kumpaakaan asiaa ei voinut ensin kokeilla jollain rajatulla alueella, vaan katastrofi lyötiin kaikille tasapuolisesti. Suomi on harvaanasuttu maa ja jos sairas ihminen ei pääse esim. tutkimuksiin tai hoitoon, siinä tulee ruumiita.

Minä en yksityistämistä niin kauheasti haikaile. Meillä on kaikenlaisia julkisia toimintoja, poliisi, palokunta, armeija, tulli, vankilat ja tuomioistuimet – käytännössä myös koko varsinainen koulutuskin. Missä on evidenssi siitä, että kaikki tuo hoituisi paremmin yksityisesti? Työttömyyskurssit eivät taida olla erityisen arvostettuja?

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Tulosennusteet Q2/2018

Aloitin toukokuun lopussa urakan, missä tarkoituksena oli lisätä jokaiseen Talousmentor-yritysanalyysiin arvio kuluvan vuoden tuloskehityksestä. Nyt tämä urakka on tehty!

Koska samalla tuli tehtyä Q2:n tulosennusteet, niin kokosin kaikkien Talousmentor-yritysanalyysien 61 yrityksen luvut yhteen Exceliin.

Käyttäjän Jesse Viljanen kuva

Vaurastumisen salaisuus

Nuoruudessani minulle toitotettiin sitä, että palkkatyöllä on täysin mahdotonta vaurastua. Joko vaurastumisen esteeksi sanottiin nousseet ruuan hinnat, verotus tai vuokran korotukset. Todellisuudessa vika oli jossain ihan muualla. Uskoinkin tähän asiaan todella pitkään ja ajattelin, että ainut tie rikkauksiin on Veikkauksen lottokupongin kautta. Päästessäni työelämään olen huomannutkin, että mikään ei ole yhtä helppoa kuin vaurastuminen. Vaurastumisen pahin vihollinen olet sinä itse. Vaurastuminen ei vaadi mitään muuta kuin oman ajatusmaailman muuttamista.

Markkinakatsaus: Korkoerokin puhuu suhdannekäänteen puolesta

Ensinnäkin osakemarkkinoiden keskipitkästä trendistä alas: en odota sen olevan vielä ohi, vaikka joksikin aikaa pudotus saattaa jarruttaa. Teknisen tulkintani mukaan alemmas mennään vielä; en sano minkä verran, mutta arvioin sitten kun liike mielestäni on valmis kääntymään. Luultavasti se ottaa ainakin viikon pari vielä.

Sitten fundamenttiasioihin eli korkoeroon kuten viikko sitten lupasin. Korkoja olen jonkin verran käsitellyt viime kuukausina. Arvioin jo jokin aika sitten, että USA:n pitkät korot ovat ainakin toistaiseksi tulleet nousussaan päätökseen, ja se on pitänyt tähän asti kutinsa.

https://www.tradingview.com/symbols/TVC-US10Y/

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi on liittynyt sotilasliitto PESCO:n perustajajäseneksi

Suomi liittyi 11.12.2017 EU:n sotilasliitto PESCO:n perustavaksi jäseneksi. EU:n perustuslaki, Lissabonin sopimus määrittelee että kaikki jäsenmaat auttavat sotilaallisen kriisin sattuessa toisiaan kaikin mahdollisin keinoin.  Lissabonin sopimus tekee Suomesta muodollisesti osan sotilasliittoa ja PESCO on EU yhteisen puolustuksen käytännön implementaatio.

PESCO sotilasliiton yhteiset sotilaalliset hankkeet perustuvat jäsenmaiden vapaaehtoisuuteen ja liitto on vielä muutenkin hajanainen. Jäsenmaan ei ole pakko osallistua mihinkään hankkeeseen, mutta on luonnollista että kaikki osallistuvat edes johonkin yhteiseen aktiviteettiin.

Yhteisiä hankkeita on meneillään muun muassa yhteisten harjoitusten, yhteisen kriisinhallinnan (eu kriisinhallinnan joukot ja johto) ja yhteisen sotilaallisen tuotantokoneiston rakentamisen sektoreilla. (alla PESCO:n tuottama tarkempi kuva).

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Matkailuala on eräs Suomen vahvoista kasvumoottoreista

Matkailuala on eräs Suomen vahvoista kasvualoista joka kasvaa noin kaksi kertaa muuta taloutta nopeammin. Siihen kannattaa sijoittaa jos etsii kasvuosakkeita.

Suomeen vetää ulkomaisia ennen kaikkea Helsingin leppoisa ja vapaa ilmapiiri, lapin eksotiikka sekä järvi ja saaristoalueiden luonto. Ulkomaisten yöpymiset Suomessa kasvoivat peräti 15% viime vuonna.  

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Käynnistyvän inflaation vaikutukset tulevat parin vuoden viiveellä

EU inflaatio on kesäkuussa saavuttanut Euroopan keskuspankin 2% tavoitteen ja USA:n 2,8% inflaatio ylittää jo tavoitetason. Mitä tämä tarkoittaa sijoittajan kannalta?

Sijoittajan kannalta asialla ei ole välitöntä merkitystä vaikka pankkitileillä makaavat varat menettävätkin arvoaan. Vaikukset osakkeiden ja korkosijoitusten arvoihin tulevat epäsuorasti ja viiveellä. Niinpä esimerkiksi osakkeiden arvoilla ja inflaatiolla on vain vähän suoraa korrelaatiota (Tradingeconomics kuva oikealla). 

Käynnistyvän inflaation vaikutukset tulevat yleensä parin vuoden viiveellä ja epäsuorasti:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Demokratia ja kansalaisyhteiskunta kärsivät joka suunnalla tappioita

Demokratia, oikeusvaltio ja kansalaisyhteiskunta menestyivät 1990 luvulla. Venäjä, Etelä-Amerikka, keski-Eurooppa ja jopa Kiina etenivät harppauksin kohti vapaampaa, kansalaisten oikeuksia tavoittelevaa valtiota. Nyt tilanne on toinen. Venäjä, Kiina ja Turkki ovat jo käytännössä yhden miehen diktatuureja, keski-Eurooppa horjuu ja USA on presidenttinsä johdolla edennyt muutamia askelia kohti oikeusyhteiskuntaa halveksivaa vahvan miehen johtajuutta.  Maailma on Freedomhouse suorittaman seurannan mukaan kulkenut kohti vahvojen miesten hallintaa.

Miten tämä vaikuttaa sijoittamiseen? Periaatteessa vähän. Taloudellinen toiminta ei ota kantaa poliittisten johtajien valintaan eivätkä epädemokraattiset hallinnot vastavuoroisesti aina haittaa yritysten toimintaa. Mutta ajattelutapa joka ihannoi vahvoja johtajia on kuitenkin poikkeuksetta ennen pitkään johtanut myös sijoittajien kannalta epäedulliseen suuntaan. Vahvat johtajat eivät kunnioita oikeusvaltiota, yhteisiä sääntöjä eivätkä kansainvälisiä normeja, he ovat itse vahvoja ja normien yläpuolella.  He kohtelevat kansalaisia ja yrityksiä jossain määrin mielivaltaisesti, omien näkemyksiensä perusteella. Yhteiskunnasta tulee epäreilu ja arvaamaton ja se johtaa aikaa myöden talouden rapautumiseen. Siksi sijoittajan kannattaa välttää epädemokraattiseen suuntaan kehittyviä maita, niistä tulee harmia.     

Käyttäjän J.Vahe kuva

Holdauksen kritiikki

Luin jälleen kerran, ettei kursseja tarvitse seurata, mutta tähtäin pitää asettaa vähintään kolmeen vuoteen.

Vastaväitteeni:

Jo 3 v. on vaativa tehtävä. Trumpista ei pitänyt tulla pressaa, tuli kuitenkin. Alkusählinkien jälkeen näyttää siltä, että kyllä hän kauppasodan pyrkii saamaan, jolla on suuri vaikutus etenkin metalliteollisuuteen. Nyt pohdittavana on, valitaanko hänet uudestaan (muistakaa, ettei pitänyt valita alun perinkään). Lisäksi Trump on vain tietyn ideologian edustaja. Tullit saattavat nousta muutenkin.

Edelleenkin tuntuu siltä, että monien mielestä korkoa korolle  –efekti liittyy vain holdaamiseen. Tarjoan vaihtoehtoisen lähestymistavan.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordea on viimeisten joukossa pudottanut osakepainonsa neutraaliksi

Nordea:n Lippo Suominen on pudottanut Nordean ennusteessa osakkeet peruspainoon.

On kertynyt riskejä jotka voivat aiheuttaa osakemarkkinoiden laskun:

  • maailmantalouden kasvu on hyvää mutta kasvu hidastuu, paras nousu on takana
  • keskuspankit jatkavat rahapolitiikan kiristämistä ja vähitellen se tulee vaikuttamaan korkotasoon ja yritysten tuloksiin
  • uhkaukset kauppasotatoimista ovat tulleet yhä vahvemmiksi

Vielä ei uskalla olla varma siitä jatkuuko osakenousu esimerkiksi siitä syystä että todellisiin kauppasotatoimiin ei ryhdytä. Mutta on olemassa riski siitä että asiat menevät toisin.

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Vanhojen asuntojen hinnat ovat nousussa mutta kauppoja tehdään vähän

Vanhojen asuntojen hinnat ovat nousussa.  Neliöhinnat nousivat toukokuussa valtakunnallisesti 8 % viime vuoden toukokuuhun verrattuna.

Toukokuussa kauppamäärät kuitenkin laskivat 3 % viime vuoden toukokuuhun verrattuna selviää Huoneistokeskuksen asuntomarkkinakatsauksesta.

”Toukokuussa vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat 3 % viime vuoden toukokuuhun verrattuna. Työpäiväkorjaus ei vaikuttanut kauppamääriin. Verrattaessa tammi–toukokuuta 2018 viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon ovat vanhojen asuntojen kauppamäärät laskeneet 2 % (työpäiväkorjattuna -3 %). Näkemyksemme mukaan markkinassa on nyt nähtävissä varovaisuutta.”, Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Ari-Matti Purhonen kertoo.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tulevaisuudessa voi tehdä sijoituksen pankin asuntolainakantaan

Suomen lainsäädäntöön ollaan tuomassa mukaan mahdollisuus rakentaa arvopaperistettuja sijoitustuotteita. Arvopaperistamisella tarkoitetaan rahoitusmekanismia, jonka avulla erilaisia saatavia, esimerkiksi asuntolainoja tai luottokorttisaamisia paketoidaan yhteen ja myydään sijoittajille joukkovelkakirjalainojen muodossa.

Markkinakatsaus: Kääntyihän se keskipitkä trendi alas

Säännöllisesti markkinakatsauksiani lukeneet tietävät käyttämäni peruskäsitteet, joista oleellisimpia on keskipitkä (kp) trendi. Se on markkinoiden liikkeille ominainen valtaosin 3-12 viikkoa kestävä yhdensuuntainen liike, joka sisältää tietenkin eriasteisia päiväkohtaisia nykäyksiä vastakkaiseen suuntaan. Joskus kp-trendejä on aika vaikea lukea kurssidatasta, vaikka ne kyllä mielestäni sieltä aina löytyvät. Pörsseille on ominaista sahata erimittaisina trendeinä, ja nyt tämä kp-trendien liike on ollut vaihteeksi todella selvästi havaittavissa vaikkapa SP500:sta. Sama kehitys näkyy toki muissakin instrumenteissa.

https://www.tradingview.com/chart/?symbol=SP:SPX

Kuten pari viikkoa sitten arvioin, nouseva kp-trendi oli kasassa ja lasku edessä. Se oli oskillaattorien perusteella odotettavissa sillä oletuksella, että matalapaine pörsseissä jatkuu, eikä tuo muutaman kuukauden kestänyt nousu muutu uudestaan vahvaksi nousumarkkinaksi. Näin kävi, alas on taas sujuteltu reippaasti, ja VIX puikkasi jo 20 pinnan tuntumaan.

Tekoälypohjainen salkkumalli RMP arvioi kilpailevien ennustemallien ja salkkusuositusten downside riskiä suurteholaskennan menetelmin

Salkkumalli RMP (Recursive multi-period portfolio modeling) käyttää tekoälypohjaista suurteholaskenta-alustaa GHA (Genetic Hybrid Algorithm) sijoitussuositusten määrittämiseen. Algoritmi käyttää joukkoa parametreja osakemarkkinoiden ja fundamenttien historiallisen kehityksen tilastomatemaattiseen arvioimiseen sekä salkkuvalinnan ohjaamiseen. Hyvien parametrien tunnistaminen ja niistä johdettavien salkkustrategioiden downside-riskin määritys vaativat raskasta rinnakkaisprosessointia. Arvopaperilehteä varten suorittamassani OMXH 25-testissä parametrit on kuitenkin täsmennetty yksinkertaistetusti yhdellä prosessorilla. Tässä testissä ei myöskään määritetty salkkustrategian downside-riskiä.

(https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/suomalaisprofessorin-salkkumalli-paihittaa-indeksin-6726842).

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Skaalautumislait (Power laws)

Skaalautumislait (Power laws)

Skaalautumislait voidaan määrittää siten, että muuttujan x koko on verrannollinen muuttujan y kohotettuna johonkin kiinteään potenssiin. Esimerkiksi x:n ollessa verrannollinen muuttujan y toiseen potenssiin saadaan y:n ollessa 2 x:ksi 4 tai y:n ollessa 3 saadaan x:ksi 9. Kirjoituksessa esitetyt potenssit ovat epätarkkoja.

Skaalautumislait ovat normaaleja luonnossa

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit