Artikkelit aikajärjestyksessä

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1989 kirjeen sisältöön ja aiheena on:

• Verojen maksun lykkääminen hyödyttää sekä verottajaa että sijoittajaa
• Nollakuponkilainassa ei ole korkoa, mutta se antaa sijoittajalle tuottoa silti
• EBITDAn kritisointi

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Vuonna 1989

Inflaatio nousi edellisvuodesta ja oli Suomessa noin 6,6 prosenttia (1988: 6,5 %) ja USA:ssa 4,7 prosenttia (1988: 4,4 %).

Talvipaniikin jälkeisen nousutrendin sitkeys on yllättänyt minutkin, vaikka reipasta korjausta ylös sinänsä odotin. Syvien monttujen jälkeen on kyllä tavallista, että nousut voivat kestää joitakin kuukausia, vaikka laskumarkkina jatkuisi.

Nousumarkkinan alussakin yleensä koetaan reippaampia kiskaisuja alas. Tasainen meno ei ole ominaista taloudelle ja markkinoille.

Hämmentävintä tilanteessa on ollut useimpien isojen pörssien epäsuhta verrattuna Yhdysvaltoihin. Euroopassahan laskumarkkina alkoi jo vuodenvaihteessa 2018, joten sen päättyminen ei sinänsä mikään ihme olisi puhtaasti tilastollisesti. 

Mutta Yhdysvalloissa indeksit tekivät huiput vielä syyskuussa, ja pohjat tempaisiin joulukuun lopussa kuten kaikkialla. Siitä kertyy vain kolme kuukautta.

Pankkien markkinaosuudet pysyvät Suomen Pankin tilaston mukaan lähes muuttumattomina. Oheisessa kuvassa on antolainauksen (lainat yrityksille ja yksityisille) markkinaosuuksien kehitystä vuoden ajalta. Muutokset markkinaosuuksissa ovat tuskin havaittavia kymmenesosa prosentteja.

Kerran valittua pankkia ei hevin vaihdeta. Tämä koskee sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä.

MIten pörssi käyttäytyy eri vuodenaikoina?  Oheisessa kuvassa on S&P500 indeksin keskimääräiset kuukausinousut (%/kk) vuodesta 1961 aina vuoteen 2018 saakka. Tämän tutkimuksen perusteella pörssissä on selvää vuodenaikavaihtelua.

Pörssi laskee maaliskuun alun ja elokuun alun välillä keskimäärin noin yhden prosentin verran. Pörssin koko nousu keskittyy tilastojen valossa pimeisiin talvi ja syyskuukausiin elokuun ja helmikuun välille. Amerikkalaiselle sanonnalle "sell in may and do not come back before labour day" pitää tilastojen valossa todellakin paikkansa.

Nordnet julkaisi teettämänsä tutkimuksen, joka kertoo miesten pärjäävän selvästi huonommin sijoittajana heidän asiakkainaan. Viime vuonna naiset kepittivät miehet yli neljän prosentin kaulalla. Ero on valtava, jos kohta vertailuaika on lyhyt.

Tutkimuksen mukaan naiset ottavat osake- ja rahastosijoituksissaan vähemmän riskiä kuin miehet, mutta saavat silti huomattavasti parempaa tuottoa sijoituksilleen. Miehet ottavat paljon hanakammin riskiä.

Kumpikaan tulos ei yllätä. Ne päinvastoin ovat linjassa aiempien tutkimusten ja omien kokemusteni kanssa.

Riskinottoa pidetään menestyvän sijoittamisen ehtona, mutta totuus on päinvastainen yksittäiset poikkeukset pois lukien. Menestyvä sijoittaminen perustuu riskien karsimiseen.

Ja naiset ovat siihen miehiä taipuvaisempia kaikessa elämässä. Ilmiön syitä voi tulkita niin biologian, yhteiskunnan kuin kulttuurin näkökulmasta, mutta jokainen tietää sen todeksi omastakin kokemuksestaan.

Riskeistä pahimpia on kapea hajautus. Riskipitoisen osakevalinnan kanssa se tuottaa varmasti tuhoa.

Talousmentor-yritysanalyysi on nyt tehty 74 eri yrityksestä. Ennen kuin Q1/2019 tuloskausi pääsee kunnolla vauhtiin, niin kirjoituksessa laitetaan nämä yritykset järjestykseen osinkotuoton, PE-luvun ja volatiliteetin perusteella. 

Lisäksi koostin pistekuvaajat (scatter) PE-luku/osinkotuotto sekä osinkotuoton ja EP:n suhteesta volatiliteettiin.

Onnea uudelle eduskunnalle !!   Menestys lähtee siitä että eduskunnan työssä noudatetaan hyvää tapaa:

• Eduskunta kunnioittaa ja puolustaa hallitusta, jonka se keskuudestaan valitsee:
  • valmistelemaan itselleen lainsäädäntöehdotuksia
  • käytännössä toimeenpanemaan eduskunnan lakeja ja tahtoa
• Eduskunta kunnoittaa usein perustuslain vaatimusta siitä, että kansanedustajat saavat itse muodostaa oman kantansa ja äänestää ja puhua ohi puoluekurin, omantuntonsa ja parhaan käsityksensä mukaisella tavalla.
• Puolueet suhtautuvat toisiinsa kunnioittaen ja hyväksyen syrjimättä ketään. Kaikki ovat kansan valitsemia ja edustavat siis yhtä arvokasta arvoa.
• Perustuslakivaliokuntaan valitut ymmärtävät että heidän tehtävänsä on perustuslakituomarin tehtävä, perustuslaillisuuden järkevä, puolueeton valvonta.

Myönnän etten ole aina osannut suhtautua politiikkaan riittävän suurella kunnioituksella. Ensinnäkään hallintoalamaiselta ei liikaa voi vaatia ja toisekseen jostain ihmisen täytyy koettaa huumoria repiä tässä karussa maassa.

Vakavasti puhuen politiikan valuvikana ovat ensinnäkin koalitiohallitukset, joissa kaikki osapuolet omivat mahdolliset saavutukset, mutta joissa epäonnistumisista ei vastaa kukaan.

Asia kertautuu siten, että kunnissa toimivat samat puolueet kuin valtiollisella tasolla sillä erotuksella, että kunnanhallituksessa ovat edustettuina kerrallaan ihan kaikki puolueet.

Kunnanhallitus pystyisi tekemään enemmistöpäätöksiäkin, mutta vahvasti epäilen, että useissa Suomen kunnissa ratkaisuja tehdään pitkälti sulle mulle – periaatteella.

(Muistaakseni TV:ssä oli joskus tuon niminen iltahartaus)

Perustuslaki 61§:

”Valtioneuvoston muodostaminen

Eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti.

Elinkeinoelämän Keskusliitton (EK) ja Akavan mukaan itseään kunnioittavien kansalaisten kannattaa tehdä työtä sen verran kuin tarvitaan 2500€ ansaitsemiseen. Veroaste jää silloin kohtuulliselle noin 25% tasolle.

2500€ ylittäviä ansiotuloja verotetaan yli 45% veroasteella (rajaveroaste)  ja siksi ei ole aina järkevää ansaita enempää kuin tuo 2500€. Elämässä voi kannattaa panostaa myös laatuun eikä pelkkiin euroihin.

Suomessa puhutaan paljon siitä, että eläkejärjestelmien ongelmat puskevat esiin vasta 2050-luvulla. Näihin ongelmiin vaikuttavat lähivuosikymmenien tuotot, joihin vaikuttavat monet tekijät. Suomessa voi olla parempi tilanne kuin monissa länsimaissa, mutta Suomesta saadut sijoitustuotot eivät riitä suomalaisen järjestelmän ylläpitämiseen. Eläkejärjestelmämme vajeet tulevat kasvamaan merkittävästi tulevien vuosikymmenien aikana. Japanissa eläkepommi on vaikuttanut merkittävästi jo ainakin vuosikymmenen. Sen eteneminen on noin kymmenen vuotta edellä länsimaita. Sen räjähtäminen on todennäköisesti näkynyt jo paisuneessa keskuspankin taseessa. Todellisuudessa eläkepommit räjähtävät käsiin suurimmassa osassa länsimaita jo seuraavan kymmenen vuoden aikana. Seurauksia on jo nähtävissä ainakin Yhdysvalloissa. Tässä kirjoituksessa spekuloin seurauksilla.

Aloitetaan esimerkillä Yhdysvalloista ja katsotaan eläkeläisen vuosittaisia mediaanimenoja, tuloja ja varallisuutta:

• Menot: 44000$

 Talousennusteet aina vain synkentyvät hermostuttaen etenkin kokemattomia sijoittajia. Nyt on aika muistaa, että laskusuhdanteet ovat sinänsä normaali osa talouden kiertokulkua, eivät poikkeustila - eivätkä ne koskaan kestä mittaansa enempää. 

Ajoittaiset laskusuhdanteet eivät lopeta pitkän aikavälin talouskasvua. Sitä eivät tee rajuimmatkaan talouskriisit kuin korkeintaan muutamiksi vuosiksi.

Osakesijoittajan täytyy luottaa siihen - sekä siihen, että hyvät yhtiöt pärjäävät huonoissakin suhdanteissa. Parhaat selviävät rajut kriisitkin liki naarmuitta, vaikka osakekurssin sukelluksen perusteella sitä ei arvaisi.

Helsingin pörssin yritysten vuoden 2018 tulokset ja niiden perusteella maksettavat osingot alkavat olla taputeltu. On aika kääntää katseet kuluvan vuoden tuloksiin.
Viime vuodenvaihteessa kokosimme tulosennusteita vuoden 2018 tuloksista seuraavilta saiteilta:

• Talousmentor
• Sergio
• Piksu

Laskimme kerätyistä tulosennusteista konsensusennusteet ja vertasimme niitä toteutuneisiin arvoihin tuloskauden edetessä. 4q18 tuloskauden lopuksi Talousmentor vertasi konsensusennusteidemme osumatarkkuutta muiden analyytikoiden ennusteisiin.

Ensi vuoden alusta pääsee avaamaan osakesäästötilin, jonka ominaisuudet ovat seuraavat:

• tilille voi tallettaa max. 50'000 €
• rahat voi sijoittaa pörssiosakkeisiin
• tilillä olevilla osakkeilla voi käydä kauppaa ilman veroseuraamuksia
• osakkeista saatavat osingot tulevat tilille täysimääräisinä ilman veroseuraamuksia
• tilin tuotosta maksetaan pääomatuloveroa vasta kun tililtä nostetaan varoja 

Oheisella videolla Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri kertoo mistä osakesäästötilissä on kysymys.

Kun käyn yhtiökokouksissa, yksi tärkeä asia on kiinnittää huomiota tunnelmaan. Onko havaittavissa innostusta asiaan vai vedetäänkö kokous vain rutiinilla läpi? Miten hallitus ja johto suhtautuvat toisiinsa ja osakkeenomistajiin?

Tunnelmien lisäksi tietysti myös luvut ovat tärkeitä. Luvut saa kuitenkin haettua netistä, tunnelmia ei.

Syksyllä 2018 tuli tietoon, että Mandatum Life tuo Saxon osakevälityksen Suomeen. Nyt tämä palvelu on avautunut nimellä Mandatum Trader. Tässä kirjoituksessa tehdään pieni hintavertailu Mandatum Traderin ja Nordnetin välillä Suomen, Pohjoismaiden ja USA:n osakehinnaston osalta.

Palvelu on sen verran uusi, joten itselläni ei ole suoraa käyttökokemusta Mandatum Traderistä, joten tämän vertailun tiedot perustuvat puhtaasti yhtiön nettisivuihin. Mandatum Traderiin pääsee oheisesta linkistä: https://www.mandatumtrader.fi/etusivu

Alimmassa kuvassa on "vain" hiekkaa 

Kymmenisen vuotta sitten Ylen 2-kanavalla oli illan mittainen keskustelu maahanmuutosta. Keskusteluun osallistui tuhti imaami, joka surkealla suomenkielellä mökelsi, että hän on vihkinyt 14-vuotiaan tytön avioliittoon ja se on ollut ”hjuva”.

Keskustelun jälkeen imaamille informoitiin, että tuollainen puuha on Suomen lakien vastaista. 

Tuohon aikaan Suomessa vallitsi niin sanotun paremman väen keskuudessa peräti suuri konsensus siitä, että meidän täytyy ymmärtää ja hyväksyä maahanmuuttajien oma, vanha kulttuuritausta.

Nyt vaaleissa valittavat puolueet, eduskunta ja hallitus ovat instituutioita, joihin suomalaiset eivät luota. Maan hallitus on menettänyt luottamustaan ja vain puolueet ovat enää kansalaisten mielestä hallitustakin epäluotettavampia selviää EVA:n asennetutkimuksesta.

Suomalaiset luottavat eniten poliisiin, presidenttiin ja puolustusvoimiin. Myös koulutusjärjestelmää ja oikeuslaitosta pidetään puolueettomana.

”Suomalaisten luottamus poliisiin on hieman lujittunut vuodesta 2009, vaikka viime vuosina yksittäisiin poliiseihin on kohdistunut epäilyksiä, tutkintoja, oikeudenkäyntejä ja tuomioitakin”, toteaa EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Nordean Antti Saari on huolestunut alkavasta tuloskaudesta. USA:n vuoden takainen vertailukohta on haastava. USA:ssa astuivat vuosi sitten voimaan yritysten verohelpotukset ja tulokset paranivat kerta heitolla parikymmentä prosenttia. Nyt vertailukohta on vaativa ja yritysten tulosten uskotaan heikkenevän tai pysyvän ennallaan.

Teollisuussektorin luottamusindikaattorit ovat viime viikkojen aikana parantuneet sekä USA:ssa että Kiinassa.

Nordea kehoittaa pitämään osakkeet ja yrityslainat peruspainossaan, mutta ylipainottamaan suomalaisia osakkeita. Suomalaiset osakkeet ovat Nordean mukaan tällä hetkellä edullisia ja tulosnäkymät houkuttelevia. 

Lisää tietoa: Nordea viikkokatsaus

Markkinamyönteisyys palasi alkuvuonna niin osake- kuin korkomarkkinoille. Osakkeiden ja korkojen tuottokehitys on ollut alkuvuoden aikana erinomaista, vaikka merkit maailmantalouden kasvun hidastumisesta ovat vahvistuneet.

 LähiTapiolan rahoitusmarkkinaekonomisti Jyri Kinnunen ennakoi, että jatkossa talouskehitys saa sijoitusmarkkinoilla entistä enemmän huomiota.

Esitäytetyllä veroilmoituksella on suuri osa tiedoista valmiina, mutta monet vähennykset, kuten työhön liittyvät matkakulut ja kotitalousvähennys pitää muistaa itse vaatia, Veronmaksajain Keskusliiton johtava verojuristi Päivi Kaari sanoo.

Esitäytetty veroilmoitus on erilainen kuin aikaisemmin. Kotiin ei lähetetä valmista lomaketta, johon tietoja voisi lisätä tai korjata.

Buffett kertoi Berkshire Hathawayn vuoden 1988 sijoittajakirjeessä, että yhtiö oli tehnyt noin 78 miljoonan dollarin arbitraasivoitot sijoituksilla, joiden arvo oli 147 miljoonaa dollaria. Eli tuottoprosentiksi tulee rapsakat +53 prosenttia. Buffett totesikin, että sekä dollarimääräinen että pääomantuottoprosentti oli epätavallisen suuri.

Mutta mikä on arbitraasi?

Kreikan, Kyproksen, Portugalin, Irlannin ja Espanjan pelastamiseksi luotiin Eurokriisin yhteydessä Euroopan vakausmekanismi EVM, jonka kautta valtionhallinnot poliittisen päätöksenteon mekanismein tarjosivat kriisimaille lähinnä edullisen velan muotoista tukea. Meidän suomalaisten vastuut noista lainoista ovat noin 11Mrd€ suuruisia.

Tuen poliittinen hinta oli kova. Kansalaisten laaja tuki rahansiirtounionille puuttui lähes jokaisessa maassa. Saamani tiedon mukaan EVM tyyppisestä rahansiirtounionista ollaan päättämässä luopua ja rahansiirtounioni on nyt pääosin toteutettu Euroopan keskuspankin avulla.

Suomalaisten vastuut Euroopan keskuspankin toteuttamasta rahansiirtounionista ovat tällä hetkellä laskentatavasta riippuen 40..80 Mrd€ luokkaa. Tämä selviä Suomen pankin taseen saatavista, josta kuva oikella. Koko tuo summa ei ole tukea vaan velkaa, joka on maksetaan aikanaan takaisin. Mutta velka on annettu markkinaehtoista rahoitusta edullisemmalla korolla ja vähemmillä vakuuksilla. Muutama prosentti vuodessa tuosta summasta voidaan laskea suoraksi tueksi. Tämä on se tapa jolla Euroland on toteutanut rahansiirtounionin. 

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Suomalaisten yksityishenkilöiden portfoliovarallisuutta (pörssiyhtiöiden osakkeet, osake- ja sijoitusrahasto-osuudet) on verototettu tiukasti muun muassa inflaatiosta ja samalla julkiseen sektoriin kuuluvat eläkevakuutusyhtiöt ovat saaneet nauttia verovapaudesta. Tämä on johtanut siihen että yksityistä portfoliovarallisuutta on Suomessa jäljellä enää noin 25% julkisen sektorin portfoliovarallisuudesta ja julkinen sektori omistaa kontrollin useimpiin pörssiyhtiöihin.

Vasemmistopuolueet, SDP ja  Vasemmistoliitto ovat nyt asettuneet tukemaan tasapuolisempia sijoitusmarkkinoita jossa myös eläkevakuutuyhtiöitä verotettaisiin. Kokoomus, RKP ja Siniset ovat sen sijaan vahvasti sen kannalla että Suomi säilytetään nykyisenkaltaisena julkista omistusta suosivana maana. 

Markkinat ovat Suomen Kiinteistövälittäjien ennusteen mukaan kääntyneet parempaan suuntaan. Kevät tuo asuntokauppaan valoa ja kaikki mittarit ovat nyt SKVL:n mukaan selkeästi paremmat kuin kolme kuukautta sitten.

”Suora korrelaatio talouden kehitykseen ja pörssikursseihin on nähtävissä ja tuo nousua asuntokaupan kysyntään hitaamman vuodenvaihteen jälkeen”, kommentoi SKVL:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg. Pääkaupunkiseutu ja Turun seutu ovat selkeimmät nousujohteiset paikkakunnat.  ”Vuodenaikojen välinen kysynnän vaihtelu kuuluu Suomen asuntomarkkinoihin ja on nähtävissä selvästi toteutuneissa kauppamäärissä”, jatkaa Mannerberg.

Suhdannesijoittaja lisää osakepainoa aina kun talouden suhdanne on laskeva ja lisää osakepainoa taas kun suhdanteet kääntyvät kohti parempaa. Mutta missä määrin tämä on toimiva strategia?

Oheisessa kuvassa on suhdanneindikaattorina "OECD composite leading indikaattori" ja "Inflaatiokorjattu S&P 500 pörssi-indeksi". Kuvaajissa on jotain yhteistä, mutta ei paljon. Suhdannesijoittaminen ei ole helppoa. Pörssikurssit eivät laske aina laske ja nouse samaa tahtia makrotalouden kanssa. Suhdannesijoittan tulot voivat helposti jäädä osta ja pidä strategiaa pienemmiksi.

PK-yritykset ovat pääosin suomalaisten yksityishenkilöiden yhteisesti omistamia ja ne vastaavat suurimmasta osasta vuoden 2000 jälkeen tapahtuneesta työpaikkojen lisäyksestä. 

Lähes 40 prosenttia kauppakamarien PK-hallitusbarometriin vastanneista yrityksistä käynnistää tai suunnittelee uutta liiketoimintaa.  Tiedot ilmenevät kauppakamareiden PK-hallitusbarometristä, johon vastasi 1100 yritysjohtajaa helmikuussa 2019.

Lupa- ja viranomaisbyrokratiaa koskevat kysymykset kirvoittivat barometrin vastaajilta valtavan määrän avoimia vastauksia, joista paistaa tuskastuminen:

• ”Byrokratia kasvaa vuosittain, missä luvatut byrokratian purkutalkoot ja vaikutukset.”
• ”Raportointivaatimukset lisääntyvät joka vuosi.”