Artikkelit aikajärjestyksessä

Kohta vuosi on koronapeliä pelattu eikä välitöntä loppua näy. Suomi on joutunut sulkeutumaan omaan lähes täydelliseen kuplaansa. Kuplaan jääneiden vuotokohtien korjaaminen on kuitenkin kerta toisensa jälkeen jumiutunut byrokratiaan. Melko vahvasti siirtotyövoimaan nojaavilla rakennustyömailla ja telakoilla on kohdattu altistumisia ja tartuntoja. Toisaalta samalla, kun virusmuunnokset pääsivät Suomeen poliitikkojen selvittäessä rajavalvonnan lakiteknisiä kiemuroita, seuraavien iskujen lyönti yksityisiä elinkeinonharjoittajia kohti ei ollut vaikeaa.

Euro on yksi Suomen menestystekijöistä

Suo siellä, halla-aholaiset täällä:

Varoittava esimerkki eriseuraisuudesta on Britannian sooloilu, kun se lähivuosina joutuu kärsimään kovasti erottuaan Euroopan Unionista. Tavoitteenahan oli alun perin hyötyä tilanteesta säästämällä EU:n kulut. Tätäkö meille haluavat populistit Suomessa, vaikka vannovat täysin muuta. EU:n hallintokulut ovat tunnetusti olleet suhteessa pienemmät kuin Helsingin kaupungin asukkailla, jonka pitäisi tässä suhteessa olla maan paras esimerkki. Onhan se suurin kaupunkimme suhteellisesti edullinen asiakkailleen mittakaavan takia. Populistimme ajattelevat lähes samoin kuin venäläiset. Väheksyvät ja haukkuvat Euroopan Unionia ja pitävät sitä täysin turhana touhuna.

Halla-aholaiasilla on sellainen karvalakki-idea, jota voisi kuvata ”peräpeilistä” ajamiseen. Europan unionia pidetään puhtaasti hallintohimmeliltä, joka on täysin turha ja toiseksi maksaa ja sitoo kansaa turhaan monilla tavoin (ihmisten tavoille), kuten esimerkiksi lakeja säädettäessä ja ylimääräistä ”kehitysapua” jaettaessa joko Italiaan tai muualle maailmassa?

Kotitalouksien varallisuudesta liki puolet on sidottu omaan asuntoon. Keskimäärin kotitaloudella on asuntovarallisuutta noin 127'000€ selviää LähiTapiolan Talous ja Varallisuus katsauksesta (kuva oikealla).

Viime vuonna kotitalouksien varallisuus tuotti 2,3 prosenttia, mikä on toiseksi paras liukuvan vuoden tuotto LähiTapiolan indeksin historiassa. Varallisuus on kasvanut eniten Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa, joiden asukkaat ovat hyötyneet asuntojen hintojen noususta.

Kotitalouksilla on rahoitusvarallisuutta nettomääräisesti noin 150 Mrd€, joka jää jälkeen muun muassa eläkerahastojen (yht. noin 200Mrd€)  edustamasta tuotantokoneistomme kollektiivisesta yhteisomistuksesta.

-Kotitalouksien varallisuuden tuottoindeksi kertoo markkinavoimien vaikutuksen varallisuuden kehitykseen. Varallisuuden keskittyminen pääasiassa omaan kotiin johtaa siihen, että oman talouden toimintaympäristö voi paikallisesti olla hyvin erilainen kuin koko maassa keskimäärin, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Koti kuntoon! Samalla sijoittajan lompakko

Koronan merkillisyyttä talouskriisinä alleviivaa se, että jotkut yhtiöt ja toimialat ovat siitä hyötyneet. Pandemian puhjetessa oli aika mahdotonta arvailla sen vaikutuksia.

Rautakaupan kysynnän vahvistuminen eristysoloissa oli yksi mahdollisuus, joka monista kysymysmerkeistä huolimatta toteutui. Oli kuitenkin mahdoton tietää koronan vaikutuksia henkilöstön turvallisuuteen, alihankintaketjujen toimintaan, pelästyneiden asiakkaiden kulutusvalmiuteen yms.

Kotien laittamisesta tuli kuin tulikin suosittu ajanviete, ja etätyö piti asiakkaiden ostovoiman pääpiirteissään kunnossa. Sen todistaa amerikkalaisen rautakauppakonsernin Lowe´sin tuoreinkin raportti.

Nettikauppa riehaantui

Buumi jatkui Q4, kun liikevaihto turposi vertailukaudesta lähes 30 prosenttia. Huima loikka kohtalaisen konservatiivisella alalla.

Yritysten konkurssit ovat normaaleja ja valtaosa perustetuista yrityksistä ei selviä muutamaa vuotta pidemmälle. Heikompien yritysten tuhoutuminen on välttämätön paha markkinataloudessa. Yksittäisten ihmisten kärsimys on valitettava asia, mutta heikompien yritysten konkurssit tuottavat enemmän kokonaishyötyjä kuin haittoja. Vakiintuneempien tai jopa menestyneidenkin tuhoutumiset ovat yllättävän yleisiä ja voidaankin sanoa, että myös valtaosa vuosien varrella niistä kokee luonnollisen poistuman tai ainakin vahvemman yrityksen ostotarjouksen. Tuhon tiellä on yhteisiä etappeja, vaikka kaikkien yritysten tiet eivät ole samanlaiset. Kirjoituksessa kerron lyhyesti Jim Collinsin kirjan How the Mighty Fall viitoittaman tien joka koskee erityisesti menestyneitä yrityksiä.

Collinsiin tuhon tiellä on viisi eri vaihetta:

1. Menestyksen synnyttämä liiallinen usko omiin kykyihin

2. Kuriton pyrkimys kasvattaa menestystä entisestä yritysostoilla tai siirtymisellä uusille toimialoille.

3. Tappioiden ja vaaratilanteiden torjuminen

4. Pelastukseen tarttuminen

Ravintolisien käyttö on maailmalla ollut yleistä pitkään. Suomessa buumi alkoi menneinä vuosikymmeninä, kun kalanmaksaöljyä, joko kapselina tai pelkiltään otettiin ruoan jälkeen. Nykyään kyseessä on miljardibisnes ja eri ravintolisiä on lähes lukematon määrä. Ravintolisien hyödystä on paljon kiistoja ja onkin totta, että joistakin ravintolisistä ei ole lainkaan hyötyä tai niistä on jopa haittaa. Monet kuitenkin ovat tutkimustenkin mukaan hyödyllisiä, varsinkin sellaisessa tapauksessa, että esimerkiksi normaali ruokavalio on turhan yksipuolista tai oma elimistö ei jostain syystä tuota jotain ainetta tarpeeksi. Myös sijoittajan kannattaa kiinnostua ravintolisistä, sillä ne tulevat olemaan kasvava markkina maailmalla.

Mitä ravintolisiä on olemassa?

Ravintolisät luokitellaan useampaan ryhmään luontaistuotealan toimesta. Näihin ryhmiin kuuluvat vitamiinit ja kivennäisaineet, yrtti- ja kasvivalmisteet, kuitu- ja painonhallintavalmisteet, rasvahappovalmisteet, probioottivalmisteet, levävalmisteet, mehiläistuotteet, urheiluravinteet sekä muut. Viime aikoina erityisesti buumia ovat keränneet rentouttavat, stressiä alentavat sekä kipua ja tulehduksia lievittävät CBD-tuotteet, jotka siis ovat teollisesta hampusta valmistettuja. Näitä on mahdollista hankkia esimerkiksi osoitteesta nordicoil.fi.

Ylilääkäri Nohynek näyttää mallia rahvaalle

Kun jotain vakavaa sattuu, järkevää on yrittää olla riitelemättä. Juuri siksi suomalaiset ns. kansana tukivat hallitusta vuosi sitten oppositiota myöten. Viime mainittu on saattanut joskus aiemmin edellyttää jopa sotaa.

Mutta kun kesä 2020 tuli, kaikki, myös hallitus, meni lomille ja pani aivot narikkaan. Se ei käy, ministerin on oltava valmis työhön 24/7 ympäri vuoden, jouluna ja juhannuksena. Ministerin hommiin ei ole mikään pakko pyrkiä, jos työehdot eivät miellytä.

Kaiken aikaan oli tiedossa epidemian paluu syksyllä, mutta mitenkään siihen ei valmistauduttu. Kunnat ovat jo vuosikymmeniä usein parhaansa mukaan laiminlyöneet velvoitteitansa soten alalla. Lääninhallitukset on lakkautettu ja avit ovat jo valmiiksi hampaattomia.

Hypo:n asuntomarkkinakatsaus esitteli asuntosijoittajalle tärkeän uuden mittarin, HYPO:n asuntoluottoluokituksen. Mittari antaa luotottajille tietoa siitä minkälainen pitkän ajan kehitys kyseisen alueen asuntomarkkinoille on odotettavissa.

Asuntoluottoluokituksen perusteella pankki voi määritellä asuntoluotolle riskikertoimen. Luottoa voi saada enemmän ja pienemmällä korolla, jos alueen asuntoluottoluokitus on hyvä. Asuntoluottoa saa edullisella korolla myös parhaimpien alueiden ulkopuolisiin hankintoihin, mutta omarahahoitusosuuden on oltava silloin suurempi.

Kohtuullisia tai hyviä alueita ovat Helsinki, Turku, Tampere ympäristöineen sekä maakuntakeskuksista Oulu, Jyväskylä, Rovaniemi ja Seinäjoki. Näiden ulkopuolelta erottuu edukseen piskuinen Uusikaupunki. 

http://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Uusia piirteitä:

- lisätty Marimekko ja Verizon, poistettu Neles ja Ahlström-Munksjö

- kaksi uutta välilehteä, Multiples ja Sales_Gearing

- linkki lyhyeen videoesittelyyn etusivulla

Päivittäiset uudet koronatapaukset ovat worldometerin mukaan kääntyneet laskuun (kuva oikealla). Uusia tapauksia oli maailmanlaajuisesti joulukuun lopussa noin 700 000 kpl kuukaudessa, nyt enää noin 400 000.

Laskevat ilmaantuvuusluvut merkitsevät sitä, että pahin on takanapäin. Maailmantalous alkaa vähitellen toipua epidemiasta ja ihmiset alkavat liikkua ja elää vapaammin. Tuotteille on taas kysyntää ja yritysten ahdinko helpottaa. 

Suomen tilanne on erilainen. Uudet päivittäiset tapaukset ovat nousussa (alempi kuva). Kotimarkkinoita palvelevat yritykset ovat ahdingossa samaan aikaan kun vientiteollisuus jo huokaisee helpotuksesta.

Tietojen lähde: worldometer

Lobbaus Suomessa kohdistuu valtiollisella tasolla päätöksenteon kaikkiin vaiheisiin ja toimijoihin. Keskeisimpiä lobbauskohteita ovat etenkin ministerit, ministeriöiden keskeiset virkamiehet ja ministerien avustajat. Tulokset selviävät oikeusministeriön rahoittamasta tutkimushankkeesta, jossa selvitettiin, millaista on valtion tason päätöksentekoon kohdistuva lobbaus Suomessa.

Lobbaaja yrittää löytää lobbaajan ja lobattavan välille win-win tilanteen, jossa lobattava ymmärtää, että hänen kannattaa edesauttaa lobbaajan etua. Lobbaaja tarjoaa lobattavalle arvokasta tietoa ja ymmärrystä. Tiedon ohella lobbaaja pystyy edistämään lobattavan tai hänen lähipiirinsä etua esimerkiksi avautuvien työpaikkojen, edustustehtävien tai lobattavan lähipiirille suunnatun vaalituen muodossa. Lobbaaja pystyy myös tuomaan lobattavalle positiivista julkisuutta.

Tehokkaan ja onnistuneen lobbauksen seurauksena meillä on hyvin kohdentuvia yritystukia, vapaan kilpailun rajoitteita, tietyille yritysryhmille kohdistuvia verotuksen porsaanreikiä ja lakiin kirjattuja yksinoikeuksia. Näiden ohella meillä on myös yritysten kannalta hyvin toimivaa lainsäädäntöä - sekin on joskus lobbauksen ansiota.

Tutkimuksen perusteella keskeisimpiä lobbaajia Suomessa ovat elinkeinoelämän järjestöt ja institutionaaliset järjestöt. Sen sijaan ammattiliittojen merkitys on näitä vähäisempi.

Vuokrahäiriö tarkoittaa tilannetta, jossa vuokralainen jättää vuokransa maksamatta, eikä sitä saada perittyä ja asia etenee niin, että vuokralainen saa asiasta merkinnän luottotietorekisteriin. Noin yksi sadasta vuokrasuhteesta päättyy asikastiedon ja vuokranantajat ry:n mukaan vuoden aikana vuokrahäiriöön.

Vuokranantajana voit pienentää vuokrahäiriöriskiä tarkistamalla vuokralaisen luottotiedot jo ennen vuokrasuhteen solmimista. Sinun tulee kuitenkin ilmoittaa vuokralaiselle, että tulet tarkistamaan hänen luottotietonsa ja joudut etukäteen pyytämään vuokralaisen sosiaaliturvatunnuksen. Jos vuokalaisen luottotiedot ovat kunnossa, niin voit melko turvallisin mielin solmia vuokrasopimuksen.

Vuokrahäiriöriski vaihtelee kaupungeittain

Asiakastiedon ja Suomen Vuokranantajat ry:n yhdessä toteuttama analyysi osoittaa, että vuokrahäiriöriski vaihtelee merkittävästi kaupungeittain. 20 suurimmasta kaupungista tällä hetkellä vuokrahäiriöriski on korkein Vantaalla, Lahdessa ja Hämeenlinnassa. Vastaavasti pienin se on Joensuussa, Kuopiossa ja Kouvolassa.

Tasapuolinen verotus eli tasavero on Viron lahja Euroopalle. Tasapuolinen verotus otettiin 1994 Virossa rohkeasti käyttöön ensimmäisenä Euroopassa ja moni maa on tämän jälkeen seurannut esimerkkiä (kartta ohessa).

Tapapuolinen verotus tarkoittaa sitä, että samasta työstä on henkilöstä riippumatta, kaikissa tilanteissa, sama tuloveroprosentti. Ajatus tasapuolisesta verotuksesta on uusi ja tuore. Monet Euroopan kansanedustuslaitokset ovat pitäneet parempana, että ahkeria ja yrittelijäitä rankaistaan muita suuremmilla veroprosenteilla. 

Laajennettuna tasapuolinen verotus tarkoittaisi sitä, että kaikkia tuloja, myös pääomatuloja, verotetaan samalla tuloveroprosentilla. Jos tuloveroprosentti olisi esimerkiksi 45% niin tällöin yritysveroprosentti+pääomatuloveroprosentti olisi yhteensä myös 45%. Muutos nykyiseen veroprosenttiin ei olisi suuri, mutta johtaisi pääomatulojen tasapuolisempaan verotukseen.

Yrityslainojen tuotot ja tuottomarginaalit ovat Nordean mukaan kaventuneet. Tuottoa on haettu riskisistä yrityslainoista ja kaikkein riskisimmätkin yritykset saavat nyt lainaa historiallisen edullisesti.

Sijoittajien on tässä tilanteessa käännettävä katseensa osamarkkinoiden suuntaan. Alhaiset korot tukevat velkaistenkin yritysten tuloskehitystä. Samalla korona pandemian hellittää ja tuotteiden menekki paranee vahvistaen edelleen tuloksia. Osakkeet saavat siis nostetta monesta suunnasta.

Korkomarkkinat eivät ole hinnoitelleet minkäänlaista konkurssiaaltoa. Markkinat odottavat päinvastoin talouden piristyvän. Nordea ei tässä tilanteessa uskalla suositella korkosijoittamista. Ja jos Nordea, yritysten korkoriskien paras osaaja, ei uskalla suositella korkotuotteita, niin varmaan tätä viestiä kannattaa uskoa.  

USA:n 7-10v yrityslainoista saa tällä hetkellä noin 2% korkoa (oheinen kuva). Jos korot nousisivat kolmeen prosenttiin tai sen yli, niin osakemarkkinoille olisi tämän hetken keskimääräisen noin 3-4% tulostuoton aikana vaihtoehto ja raha alkaisi etsiytyä korkomarkkinoille. Siellä ei nyt kuittenkaan olla, niin kuin oheisesta kuvasta näemme. Osakemarkkinoille ei ole kunnon vaihtoehtoa. 

Eduskunnasta: Vanhanen: ”Eritelkääpä nyt tarkkaan, mitä se Italia on saamassa. Te väitätte tässä, että he ovat samassa 200 miljardia euroa. Eritelkää se. On hyvä, että on faktat olemassa. [Mauri Peltokangas: 81 plus 127!] Eritelkää se, ja minä kommentoin sitten sitä.”

Kiljunen: (SDP:n ryhmäpuheenvuoro) ”tosiasiassa Italian nettosaanto elvytyspaketista on 30 miljardia.”

Pia Rantala-Engberg, Suomen suurlähettiläs, Italia:

”Italia on elpymisvälineen suurin edunsaaja; 209 miljardia euroa, josta noin 80 miljardia on suoria tukia. Hallitus ei ole vielä laatinut tarkkaa elvytyssuunnitelmaa, mutta se on ilmoittanut kuusi kärkiteemaa:

Digitalisaatio, innovaatiot ja tuotannon kilpailukyky (mm. julkishallinnon digitalisaatio, IoT, 5G)

Suomessa toimiva lääke- ja terveysteknologia-ala on miltei kaksinkertaistanut tuottamansa arvonlisän vuosina 2008–2018, samaan aikaan kun Suomen koko yrityssektorin arvonlisä  yhteiskuntarakenteemme seurauksena laski. Etla-tutkimuksen mukaan lääke- ja terveysteknologia-ala on viime vuosina kasvattanut tuottavuuttaan ja parantanut kannattavuuttaan.

Suomessa on BioFindland:n luettelon mukaan 151 biotekniikka alan organisaatiota, joista runsaat kymmenen on pörssissä ja pyrkii bioteknologian tuotteiden avulla maailmanluokan menestyksi:

BBS-Bioactive Bone  Luusubstituutteja. (Börsdata: BBS-Bioactive Bone)
Biohit Biotekniikka (Börsdata: Biohit)
Detection Röntgendiagnostiikka  (Börsdata: Detection)
Faron Pharmaceuticals   Biolääketiedo (Börsdata: Faron Pharmaceuticals)
Herantis Pharma  Bilolääketiedo  (Börsdata: Herantis Pharma)
Nanoform Oyj  Nanoteknologia  (Börsdata: Nanoform Oyj)
Nexstim Oyj  Aivojen sähköinen stimulaatio  (Börsdata: Nexstim Oyj)
Optomed  Silmänpohjakamerat  (Börsdata: Optomed)
Orion Lääkkeiden kehitys  (Börsdata: Orion)
Revenio  Silmänpainemittarit  (Börsdata: Revenio)

Näistä pörssiyrityksistä voitolliseen toimintaan näyttäisivät yltäneen Detection, Orion ja Revenio. Muut ovat startup vaiheessa hakemassa oikeaa liiketoimintakonseptia.

Isännöitsijät ovat hienoa väkeä ja Realia on alan suurin

Linkin kirjassa s.61 kerrotaan vitsi, jolle en osannut nauraa.

1950-luvulla isäntä avasi metsäfirman tstolla vahingossa väärän oven. Siellä istuivat eri firmojen puunostajat sopimassa, kuka ostaa mitäkin mistäkin ja mihin hintaan. Tilanne piti selittää ja selityksen mukaan siinä muka päätettiin kunnan hevostenotosta sotatilanteessa, siis salaisesta asiasta, josta ei sopinut kertoa kellekään, päätyisi vielä kommunististen pientilallisten ja maatyömiesten yms. souvarien tietoon. Selitys meni läpi.

Vitsi ei naurattanut, koska myöhemmin Laitilan MHY:n metsänhoitaja T.R. lausui minulle, että ”tietysti on kartelleja, mutta pitikö se myöntää”.

Metsänomistajathan yrittivät ajaa saataviaan lakituvassa, mutta hävisivät paukkuen, kun UPM:n, Storan ja metsänomistajien ”oman” Metsäliiton lakimiehet löivät eteen sellaiset rätingit, etteivät em. firmat ole puita koskaan edes nähneetkään.

Amerikkalainen termi ”Flipping” tarkoittaa liiketoimintaa, jossa sijoittaja ostaa tuotteen lyhytaikaiseen pitoon ennen kuin myy tuotteen eteenpäin voitolla. Toimintamalli on yleisintä kiinteistöalalla, jossa monet yrittäjät harjoittavat liiketoimintaa ostamalla asuntoja ja myymällä ne eteenpäin nopeasti voitolla joko suoraan tekemättä asunnolle mitään tai pintaremontin jälkeen. Suomen kieleen termi ”flippaus” istuu huonosti ja aiheuttaa slangisanana myös mielleyhtymiä sekoamisesta, josta tämän tyyppisessä liiketoiminnassa ei ole lainkaan kyse, vaan päinvastoin. Parempi lieneekin käyttää perinteistä pidempää osta – kunnosta – myy -termiä kyseisestä liiketoiminnasta.

Yrityslainojen korkomarginaalit ovat viime vuoden loppupuolelta alkaen lähteneet hienoiseen nousuun. Tämä tukee Nordeaa, Aktiaa, Ålandsbankenia, OmaSäästöpankkia ja muita pankkiosakkeita.

Korkomarginaalien nousu on ensimmäinen makrotaloudellisen muutoksen airut. Myös USA:n 10v korko on jo värähtänyt ylöspäin. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, Nordea ja Varman päjohtaja Risto Murto ovat kaikki varoitelleet siitä, että USA:n korot ja inflaatio voivat jossain vaiheessa uhata iloista pörssirallia.

Mitä sijoittajan kannattaa tehdä jos pako osakkeista alkaa -   kannattaako sijoittaa korkopapereihin?  Helppoa vastausta ei ole. Sekä pitkän koron rahastot että osakkeet tuovat inflaation käynnistyessä yleensä tappiota. On vain vähän pakopaikkoja. Käteisen rahan makuuttaminen pankkitilillä on ollut yllättävän viisasta. Inflaatio nakertaa rahan nurkkaa, mutta ei yleensä niin paljon kuin osakkeita ja pitkän koron rahastoja.

EU:n tukipaketti taitaa olla eduskunnassa tällä viikolla ja Suomen osuus siitä on 4 miljardia euroa mikä kuulostaa paljolta, mutta onko se sitä. Todellisuudessa summa voi olla suuri tai pieni. Kyse on siitä mitä sillä saadaan? Voiko joku esimerkiksi valtiovarainministeriöstä kertoa mitkä ovat tukipaketin hyödyt Suomelle? Onko siellä laskettu mitä 4:llä miljardilla saadaan? Kuinka paljon sillä estetään verotulojen vähenemistä Suomessa tai saadaan niitä lisää? Monta työpaikkaa Suomessa säilyy tai kuinka paljon ne lisääntyvät sillä, että annetaan summa muiden käyttöön? Tähän Suomella ei käytännössä ole mitään oikeuksia, vaikka Suomen pitää hyväksyä muiden maiden suunnitelmat rahojen käytöstä.

Tuloskausi on lähes päätöksessään. Suomalaisten suosikkiyrityksistä lähinnä vain Fortumilta puuttuu Q4 tulos.

Miten tuloskausi meni?

Piksu toimitus on oheiseen taulukkoon koonnut suurimpien yritysten kurssimuutoksen tuloskaudella (aikavälillä 18.1 .... 12.2.2021)  Positiivinen kurssimuutos kertoo sijoittajien luottamuksesta yritystä kohtaan ja voi ennustaa positiivista kurssikehitystä myös jatkossa.

• Positiivisimpaan kurssikehitykseen pääsivät yhdistymisestään lokakuun alussa ilmoittaneet Cargotec ja Konecranes. Näiden yritysten viimeisen neljänneksen tulos oli ihan hyvä, mutta tuleva yhdistyminen on sekin varmasti osaltaan vaikuttanut. 
• Varsinaiset kansanosakkeet, Elisa, Kone, Sampo, UPM, Nokia ja Stora pärjäsivät nekin ihan hyvin. Näistä kaikki, Nokiaa lukuun ottamatta, antoivat aika lailla mukiinmenevät Q4 tulokset.
• Outokumpu yllätti negatiivisesta tuloksestaan huolimatta positiivisesti. Näkymät olivat parantuneet ja toimitusjohtaja uskoo ruostumattoman teräksen toimitusmäärien kasvuun.
• Suurimpia pettymyksiä tuottivat Finnair, Neste ja Wärtsilä. Finnairia painoi ulkoinen syy, korona epidemian pitkittyminen. Wärtsilä ja Neste putosivat yritysjohdon tekemien väärien päätösten seurauksena.  Wärtsilän tilauskanta laski ja Nestettä painoi pudotus liikevaihdossa ja tuloksessa.

Kova kohu somesijoittajien riehan kohteeksi päätyneistä GameStopista ja hetkeksi Nokiastakin ehti jo laantua. Koska itse ilmiö taustoineen ei minnekään katoa, kannattaa sitä perata.

Markkinoiden hillittömyydet eivät sinänsä ole mitään uutta. Ei myöskään erilaisten huhujen perässä sijoittaminen.

Sitä on tapahtunut aina – mutta kiihtyvästi, koska sijoittamisen kynnys on madaltunut valtavasti netin ja halpojen ja ilmaistenkin välittäjien avulla. Uusia sijoittajia tulvii markkinoille.

Se antaitsee aplodit. Mutta suurelle osalle tulokkaita sijoittaminen tarkoittaa puhdasta pelaamista, jonka perusasioitakaan he eivät välttämättä ymmärrä.

GameStopissa erikoista vain shorttien määrä

Se on todella vaarallista. Kuten sai kokea uutisten mukaan valtava joukko helpon rahan lupauksesta juopuneita piensijoittajia etenkin GameStopin tapauksessa. Vaikka jotkut tienasivatkin.

GameStop ei yhtiönä anna kohuun aihetta. Taloudeltaan kuihtuva videopelien kivijalkakauppa ei ole Yhdysvaltojen mitassa edes keskisuuri yhtiö.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun perustetaan lahjoitusvaroin omistajuuden professuuri. Uusi professuuri vahvistaa suomalaista omistajaosaamista ja omistajuuden kulttuuria. Omistajaohjaus realisoituu yhtiökokouksissa ja ennen kaikkea yritysten hallitustyössä, jonka tehtäviä ovat:

• yritysjärjestelyt (yrityksen osien myyminen/ostaminen ja yrityksen mergerit etc..)
• osinkopolitiikka
• tärkeimmät strategiset valinnat
• sijoittajaviestintä (hallitus vastaa yrityksen toiminnasta sijoittajien suuntaan)

Nämä tavoitteet eivät aina toteudu:

• hallitus on saattanut ulkoistaa oman työnsä operatiiviselle johdolle ja lepää käytännössä laakereillaan
• pienissä yrityksissä ei ole aina toimivasta johdosta erillistä hallitusta tuomassa laajempaa toimialaymmärrystä
• hallitustyötä saattavat tehdä omaa omistusta vailla olevat, eläkettä odottelevat "virkamiehet", joilla ei ole varsinaisen omistajuuden tuomaa sitoutumista ja motivaatiota 

”Taattu osinko-osake”

Viime viikolla luin kyllästymiseen asti siitä, millaiset osinko-orgiat Nordealla koittavat ensi syksynä. Välillisesti hyötyvät myös Sammon osakkaat.

Kuitenkin esittäisin pari varausta:

-Sattuuko kukaan enää muistamaan, että samaa luvattiin jo täksi kevääksi? Sitten EKP päätti jatkaa pankkien osinkoboikottia.

-Osinkoboikotin periaatteellisesta puolesta ei ole paljon puhuttu. Tähän astihan EUvostoliitossa on teoriassa puhuttu markkinataloudesta, vaikka se käytännössä lienee korvattu maataloustuissa, Kreikka-avuissa, EMUn sääntöjen rikkomisissa yms. etc. jne. jo vuosikymmeniä sitten selvällä sosialismilla, joka muutenkin on ihan länsieurooppalainen keksintö. Markkinataloudessahan osinkoja maksettaisiin firman tuloksen, ei koko alan näkymien mukaan.

Valtionvarainministeriön virkamiesten raportti "Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa" osoittaa, että olemme jääneet taloudellisesti jälkeen länsi-Euroopasta ja Pohjoismaista. Saimme vuosina 2015-2019 hieman pienennettyä kuilua, mutta hyvä kehitys on nyt hiipunut, eikä henkeä kohti laskettu BKT ole vielä päässyt finanssikriisiä edeltäneelle vuoden 2007 tasolle. Olemme pieni, heikosti maailmantalouteen integroitunut näivettyvä maa. Viennin suhde BKT:een on samaa tasoa kuin Kreikalla ja Portugalilla. Meitä vaivaa alhainen työllisyys, kehno tuottavuuden kasvu ja tuotannollisten investointien puute.

Työn tuottavuuden kasvu tulee jatkossakin laahaamaan. Työllisyysaste on vertailumaita merkittävästi alhaisempi ja investoinnit junnaavat matalalla. Tulevaisuudessakaan ei ole odotettavissa nopeaa kasvua, ellei taloutta uudisteta määrätietoisin toimin.

Raportista nousee runsaasti lääkeitä, joista toimivien työmarkkinoiden luominen on selvästi päälimmäisenä:

1. Yritysten ja toimipaikkojen välisten työmarkkinoiden luominen (= yrityskohtaiset työehtosopimukset)
2. Muut toimet:  Perhevapaiden lyhentäminen, poistamalla mahdollisuuksia ennenaikaiseen eläköitymiseen, oppisopimusjärjestelmän uudistus, T&K toimintaan suunnatut yritystuet (?),.......

Minusta raportti on erittäin hyvä ja se on onnistunut, jos se johtaa tärkeimpään tavoitteeseensa, työmarkkinoiden luomiseen. VM:n osastopäälikkö Mikko Spolander esitteli tiedotustilaisuudessa raportin sisällön ylittäviä tuoreita ajatuksia, joista alla tärkeimpiä.

http://sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Selkeytin päävalikkoa lisäämällä otsikoihin samat värit jotka ovat vastaavilla välilehdillä.

2020-toteutuneita ja 2021- ja 2022-ennusteita päivitetty niiden osalta joilta on jo tullut tulostiedot.

Sijoitusvelan kasvu kertoo markkinoiden mahdollisesta ylikuumentumisesta.

Oheisessa kuvassa on AdvisorsPerspective kokoama kuva sijoitusvelasta USA:ssa. Näyttäisi siltä että sijoitusvelan määrä suhteessa S&P indeksin arvoon on tällä hetkellä suurin piirtein historiallisessa keskiarvossaan, eikä merkittävää ylikuumentumista ainakaan tässä suhteessa ole.

Parhaat osingonmaksajat kiinnostavat keväällä ja ne saavat alkuvuodesta nostetta.  Ohessa on piksu/analyysit ennakoimat parhaat osingonmaksajat tälle vuodelle.

Taulukkoon on osingon ohessa otettu myös arvioitu/toteutunut pörssikurssille laskettu tulostuotto (%).  Jaettava osinko on tyypillisesti hieman pienempi kuin tulos. Osinkona ei voi monena vuonna peräkkäin jakaa enemmän kuin yritys tuottaa tulosta. Siksi oheisen taulukon osinkotuotto (%) onkin useimpien yritysten kohdalla jonkin verran E/P (%) tulostuottoa pienempi. 

Yritysten osingonmaksuhalu riippuu monesta seikasta. Nopeasti kasvavien ja pääomaa tarvitsevien yritysten ei pitäisi jakaa suurta osinkoa. Ne tarvitsevat kaiken tuloksen oman kasvunsa rahoittamiseen. Siksi oheisessa talukossa ei näy montaakaan pientä kasvavaa teknoyritystä.

Vakiintuneiden yritysten ja erityisesti supistuvilla toimialoilla toimivien pitää ja kannattaa jakaa merkittäviä määriä osinkoa. Raha palautuu tällä tavalla sijoittajien haltuun etsimään uusia kasvavia ja pääomaa tarvitsevia toimialoja. Tällä tavalla yhteiskunta kehittyy ja syntyy uutta toimintaa.

Suomalaiset kotitaloudet sijoittavat pääomaa suomalaisiin yhtiöihin ja rahastoihin. He myös pitävät suomalaisilla pankkitileillä merkittävän määrän pääomaa, jonka pankit sitten lainaavat edelleen lupaaville yrityksille ja asunnontarvitsijoille. Tällä tavalla rakennetaan suomalaista yhteiskuntaa ja investointeja.

Suomalaiset työeläkelaitokset suosivat sen sijaan ulkomaisia kohteita. Tällä tavalla ne tekevät arvokasta hajautustyötään, jonka seuraksena suomalainen yhteiskunta on vähemmän riippuvainen oman yhteiskunnan kehittymisestä. Eläkevakuutusyhtiöt suuntaavat puolet (48%) suorista osakesijoituksista ulkomaille ja valtaosaltaan (94%) ne luottavat ulkomaiseen rahastovarainhoitoon. Ne eivät mielellään lainaa suomalaisille yrityksille. Velkakirjaostot kohdistetaan yleensä (87%) ulkomaisiin kohteisiin.

Warren Buffet:n kerrotaan arvioivan pörssin yli-/ali- arvostusta sen perusteella mikä on pörssin markkina-arvo suhteessa bruttokansantuotteeseen. Voidaan puhua pörssin ylikuumenemisesta jos pörssiosakkeiden yhteenlaskettu arvo kohoaa paljon bruttokansantuotetta suuremmaksi.

Oheisessa kuvassa on Suomen pörssin arvostustaso suhteessa bruttokansantuotteeseen. Pörssin arvo oli vuodenvaihteessa suurin piirtein 125 % Suomen bruttokansantuoteesta. Tämä kertoo historiallisesti tarkastettuna luottavaisesta arvostustasosta. Osakkeiden arvostus on tämän mittarin valossa hieman vahvempaa kuin ennen vuoden 2007 kriisiä, mutta selvästi pienempää kuin vuoden 2000 teknokuplan yhteydessä. 

USA:n Buffet indikaattori on kivunnut 218% tasolle ja siellä ollaan jo teknokuplan huipun tasolla ja lyödään kevään aikana todennäköisesti teknokuplankin ennätykset. Iloinen meno lupaa uusia ennätyksiä arvostustasoihin.