Maailman maat käyttävät yhä pienenevän osan tuloistaan aseisiin ja puolustukseen selviää SIPRI:n ja maailmanpankin tilastoista (kuva alla). Tämä tarkoittaa sitä, että sotilaallista aggressiota käyttämällä ei ajatella saavutettavan hyötyä.

Tähän on muutama poikkeus: USA, Venäjä ja jossain määrin myös lähi-Itä. Näillä alueilla sotilaallinen budjetti ylittää 3%/BKT ja käytännön toimet osoittavat, että sotilaallista aggressiota on käytetty ja käytetään muuhunkin kuin oman alueellisen koskemattomuuden takaamiseen. Maailmanpankin tilastoista selviää, että USA, Venäjä ja kenties myös lähi-Idän maat muodostavat maailmalle sotilaallisen riskin.

Kokosimme vuodenvaihteessa tulosennusteita valikoiduille Helsingin pörssissä listatuille yrityksille. Ennusteita koottiin erityisesti Helsingin pörssin suurten yritysten liikevaihdosta, liikevoitosta, osakekohtaisesta tuloksesta ja vuoden 2018 tuloksesta maksettavasta osingosta. Tulosennusteet koottiin seuraavilta osakeanalyysejä julkaisevilta saiteilta: talousmentor.com, sinisaariconsulting.com ja piksu.net. Kaikki tuloskaudelle kootut ennusteet on luettavissa aikaisemmasta artikkelista.

Menneen viikon tulokset
Menneellä viikolla raportoineista olimme koonneet ennusteet 8 yhtiölle:

 Sitkeä on tämä keskipitkä nouseva trendi. Bensatankki vaikutti tyhjenevän jo muutama viikko sitten, mutta varsinkin Atlantin takana taas kiskaistiin ylemmäs pienen happihypyn jälkeen. Hiukan se yllätti minutkin, mutta kuten olen todennut eri yhteyksissä, pitkän trendin taittuessa laskevasta nousevaan kp-trendit yleensä ovat jo tempoltaan hitaita eli yksittäinen kp-trendi kestää pari kolmekin kuukautta.

Tästähän varoitin jo vuodenvaihteessa, kun sanoin nousun keston ja voiman yllättävän monet paniikkimielialaan jo tottuneet. Harva sitä uskoi siinä kohtaa. Ja kuukausi sitten kuolleen kissan pomppuja peratessani totesin niiden kestävän helposti pari kuukautta.

https://www.piksu.net/artikkeli/pari-opetusta-kuolleen-kissan-pompusta

Suomi sijoittuu globaalissa vertailussa Euroopan kärkeen älyteknologioiden käyttöönotossa.

Konsulttiyhtiö McKinseyn tutkimusinstituutin (McKinsey Global Institute, MGI) tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi on Euroopan kärkimaa suhteessa uuden teknologian, kuten tekoälyn ja automaation, hyödyntämisessä. Suomessa vuonna 2017 digiteknologian osuus bruttokansantuotteesta oli arviolta 3 %, eli vain 0,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Euroopan keskiarvo jäi 1,66 prosenttiin.

EK:n tekemä kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta.  Seuraavat olivat yritystoiminnan kannalta parhaat seudut:

1. Seinäjoki (Ilmajoki Kauhava Kurikka Lapua Seinäjoki)
2. Rauma (Eura Eurajoki Rauma Säkylä)
3. Turku (Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Raisio Rusko Sauvo Turku)
4. Helsinki (Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lohja Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Siuntio Tuusula Vantaa Vihti)
5. Jyväskylä (Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen)
6. Salo (Salo Somero)
7. Vaasa (Korsnäs Maalahti Mustasaari Vaasa Vöyri)
    

Silmänpainemittareita kärkituotteenaan valmistava silmätutkimuksen pikkujättiläinen Revenio on suomalaisittain mieluisa harvinaisuus – pienuudestaan huolimatta vahvasti kasvava ja kannattava kansainvälinen yhtiö. Ei nousuputki tosin mutkaton ole ollut, mutta viime vuosina sekä liikevaihto että tulos ovat kohentuneet kunnon kasvuyhtiön luvuin.

Tuore vuosiraportti kertoo valuuttakursseilla oikaistua liikevaihtoa kertyneen noin 14 prosenttia viime vuotta enemmän. Kun kannattavuus koheni samalla selvästi, liiketulos pomppasi hulppeasti 25 prosenttia. Moisilla luvuilla yltää jo kansainvälisen mitan kasvuyhtiöiden kastiin, varsinkin kun yhtiön markkina-alue on koko maailma, eikä silmätutkimuksen tarve tunne maantieteellisiä tai kulttuurisia rajoja.

https://www.reveniogroup.fi/sites/default/files/tiedotteet/2019-02/9d0dd...

Ruotsin pörssin sijoitusyhtiöt omistavat muiden yhtiöiden osakkeita ja sijoitusyhtiön avulla saa samantapaiset hajautushyödyt kuin rahaston omistajana. Erot rahaostoihin ovat seuraavat:

• Sijoitusyrityksen sisäiset hallinnointikulut ovat yleensä pienemmät kuin rahaston hallinnointipalkkiot. Hallinnointikulut ovat tyypillisesti noin 0,1...0,7 % vuodessa.
• Sijoitusyhtiöitä omistamalla pääsee ostamaan osakkeita halvemmalla kuin suoraan pörssistä tai ostamalla rahasto-osuuksia. Sijoitusyhtiöitä arvostetaan pörssissä alemmas kuin niiden omistamien osakkeiden yhteisarvo. Alennus on tyypillisesti noin 10% luokkaa. Alennus on esimerkiksi Kinnevikin kohdalla 22,9% sen omistamista osakkeista (taulukko oikealla).
• Ruotsalaiset sijoitusyhtiöt ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana tuottaneet paremmin kuin pörssi-indeksi kun taas esimerkiksi rahastot ovat tuottaneet heikommin.

Ennen Britannian EU-kansanäänestystä kampanjat julistivat jyrkästi ristiriitaisia väitteitä brexitin seurauksista. Eroa ajaneet puhkuivat kaikkea mahdollista riemua, mikä EU:sta irtoamisen jälkeen odottaisi. He vakuuttivat Britannian voittavan erossa taloudellisesti, koska jäsenmaksut säästyisivät, ja suuri ja mahtava Britannia kyllä saisi EU:n yhteismarkkinan tilalle parempia kauppasopimuksia.

Vasta valtaan noussut, jyrkkää nationalismia kannattava ja EU:ta vihaava Donald Trump lupaili samaa, vaikka EU oli Britannian ylivoimaisesti tärkein kauppakumppani. Sille oli vaikea keksiä korvaajaa jo maantieteen, väestöpohjan ja talouden koon vuoksi. Mutta nationalistisessa huumassa kaikki kääntyi mahdolliseksi – puheissa.

Arvioin viime viikolla kriittiseen sävyyn Nestettä, koska sen hinnoittelu on kuumentunut kovasti ottaen huomioon alan perinteisen syklisyyden ja yhtiön leipähampaan uusiutuvan energian historiallisen korkeat marginaalit. Niillä kun on tapana tulla huipputasolta alas, eikä usein niin pitkälläkään viiveellä - ainakin jos puhutaan sijoittajan perspektiivistä, jonka yleensä pitäisi olla kuitenkin useampia vuosia. En nyt siis puhu treidereistä.

Treidereidenkin perspektiivin kyllä ymmärrän aikoinaan paljonkin nopeaa kauppaa tehneenä, ja jonkin verran yhä sitä lähinnä ajankulukseni harrastavana. Siksi en malta olla tuomatta julki teknisen analyysini signaalia Nesteestä, joka on vuosiraporttinsa jälkeen kiskonut aina korkeammalle kurssitasolle. Niin ylös, että se TA:ni mukaan on päiväindikaattoritasolla jo pahasti ylikuumentunut. Ja siten valmis kiskaisemaan piakkoin alas.

Nordean Antti Saari vetää yhteen Q4/2018 tuloksia:

• USA:n tulokset ovat olleet hyviä, mutta yritykset raportoivat heikkenevistä näkymistä. Yritykset eivät odota lainkaan tuloskasvua vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen aikana.
• Suomalaisten yritysten tuloskausi on ollut aivan normaali, ja mikä tärkeintä, myös näkymät vuoden 2019 ensimmäiselle kvartaalille ovat hyviä ja erityisesti konepajateollisuutemme tilauskirjat ovat kasvussa.
• USA:n, kauko-Idän ja myös Euroopan näkymissä on heikkenemisen merkkejä, mutta näköpiirissä ei ole varsinaista katastrofia.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Taalerin Jouni Saario arvioi globaalien makrotaloudellisten lukujen laskun pysähtyneen. Positiivinen vire johtuu enimmäkseen USA:n talousluvuista. Euroalueella mennään Jounin mukaan vielä alaspäin.

Suurimpina riskeinä Jouni Saario pitää sitä että Kiinan talous jatkaa heikkenemistään ja Italian hallitsemattoman velkaantumisen eskaloitumista kriisiksi.

Jouni Saario kehoittaa sijoittajia ennen kaikkea huolehtimaan hajautuksesta. Osakevalinnat Jouni kehoittaa kohdistamaan tulosta tekeviin vakaisiin ja edullisesti hinnoiteltuihin yhtiöihin. Sellaisiin, jotka vaikuttavat vähän tylsiltä ja mielenkiinnottomilta.

Internet muuttaa ja on jo muuttanut talouden lainalaisuuksia tavalla, jotka ovat saaneet jotkin julkaisut käyttämään asiasta nimeä "uusi talous", "new economy", "dot-com economy" tai "Internet economy". Monet julkaisut kuitenkin jäävät kauas tavoitteesta - uusien taloudellisten lainalaisuuksien matemaattisesta formuloinnista. Tässä kuitenkin hahamottelemme muutamalla sanalla mitä Internet tarkoittaa taloudellisille lainalaisuuksille:

Lähtökohdat ovat seuraavat:

1. Palvelun tai tuotteen monistaminen ei maksa käytännössä mitään tai niin vähän että sitä ei tarvitse ottaa huomioon (esim. pc pelit)
2. Palvelun toimittaminen asiakkaille ei maksa käytännössä mitään (esim. tämä verkkolehti, pc pelit, podcast sisältö, videot)
3. Palvelun rakentaminen ja tuottaminen vie paljon aikaa ja rahaa (esim. pc pelit, tämä verkkolehti, youtube videot tai musiikki) ja se täytyy tavalla tai toisella saada takaisin myynti- tai muina tuloina.

Aika hyvin on skenario pitänyt. Arvioin pari viikkoa sitten markkinarauhan jatkuvan vielä jonkun viikon, jonka aikana kuitenkin jo hermostus alkaa kasvaa eli nousuja katkovat selvät pudotukset. Näin on käynyt. Kurssit ovat eri indekseissä samoilla tasoilla kuin pari viikkoa sitten, ja uudet välihuiputkin kurkattiin, mutta alaspäinkin on kopaistu jo ihan mallikkaita lyhyitä trendejä.

Indeksien välillä on lieviä eroja. Helsinkin on pärjännyt melko hyvin, Saksan Dax-indeksi kiskaisi jo alle kahden viikon takaisen lukemansa. Jenkkipörssit ovat kiskoneet nousevaa kp-trendiä parhaiten, mutta pudotus iski niihinkin, teknojättien hallitsemaan Nasdaqiin muiden mukana. Japanin Nikkei luistelee jo kohti joulukuun pohjaa.

Tuloskauden pohistessa kuumana yksittäisten yhtiöiden erot ovat toki huimia, joten indeksit eivät kerro aina paljoa niiden kurvailuista. Valtaosa osakkeista kuitenkin liikkuu aika lailla indeksin mukana. 

Kokosimme vuodenvaihteessa tulosennusteita valikoiduille Helsingin pörssissä listatuille yrityksille. Ennusteita koottiin erityisesti Helsingin pörssin suurten yritysten liikevaihdosta, liikevoitosta, osakekohtaisesta tuloksesta ja vuoden 2018 tuloksesta maksettavasta osingosta. Tulosennusteet koottiin seuraavilta osakeanalyysejä julkaisevilta saiteilta: talousmentor.com, sinisaariconsulting.com ja piksu.net. Kaikki tuloskaudelle kootut ennusteet on luettavissa aikaisemmasta artikkelista.

Menneen viikon tulokset
Menneellä viikolla raportoineista olimme koonneet ennusteet 20 yhtiölle:

Listan vihreällä merkatuissa tapauksissa yhtiön raportoima luku ylitti merkittävästi laskemamme konsensusennusteen. Vastaavasti punaisella markatuissa tapauksissa toteuma jäi ennusteesta. Muut ennusteet osuivat toteumaan kohtuullisen hyvin. Yllämainittu osinko on yhtiön hallituksen ehdotus, joka tyypillisesti jää lopulliseksi maksettavaksi osingoksi.

OECD yhdistää kuluttajien ja yritysten luottamuksen yhdeksi indikaattoriksi nimeltään "OECD Composite Leading Indicator". Tämä kertoo aika hyvin talouden tilanteesta.

Makrotalous on tämän indikaattorin mukaan hiljentymässä ja käänne parempaan antaa odottaa itseään. Sijoitusmarkkinat reagoivat lähestyvään käänteeseen yleensä seuraavassa järjestyksessä:

1. Osakemarkkinat ennakoivat käännettä etuajassa.
2. Yritysten maksamat korot nousevat vasta viiveellä. Eritysesti korkeakorkoiset yrtityslainat ovat korkeimmillaan vasta kun yrityksille alkaa taantuman takia tulla luottovastuutapahtumia.
3. Kiinteistömarkkinat ja asuntomarkkinat nousevat vasta viimeisenä, sitten kun nousukausi on jo pitkällä ja kuluttajilla on työtä ja talouden rattaat pyörivät kovaa. Joskus näin tapahtuu vasta suhdanteen huipulla.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Osa tulosennusteista on päivitetty. Lisäsin ennusteet myös vuodelle 2020.

Energiajalostaja Nesteen sinänsä vahva tulos otettiin vastaan euforialla. Hyvinhän yhtiö on pärjännyt, ja suuri rooli siinä on uusiutuvilla polttoaineilla. Niistä on tullut Nesteen muurinmurtaja, jotkut puhuvat jopa uudesta Nokiasta.

Energiasektori ja jalostajat varsinkin ovat perinteisesti olleet suhdanneherkkä ala jos mikä. Nesteenkin liikevaihto ja tulos ovat heitelleet suhdanteiden mukana takavuosina niin rajusti, että pitkään salkkuun en ole sitä vuosiin edes harkinnut. Sykliseen sijoittamiseen se on toki ollut positiivinen mallitapaus sen hallitseville.

http://financials.morningstar.com/ratios/r.html?t=NESTE

Kirjoituksessa pohditaan sitä, miksi ihmiset välttelevät hitaasti ja lähes varmasti tuottoa tuovia tilanteita, mutta hullaantuvat pikaisia miljoonavoittoja tarjoavista tilanteista. Silloin ei haittaa, vaikka rahat häviäisi periaatteessa 100-varmasti.

Kumman sinä valitsisit seuraavista vaihtoehdoista?

1. a) varma 100 euroa
2. b) 80 prosentin todennäköisyydellä 135 euroa

Kuvan lähde: http://www.satakuntaliitto.fi/väestön-ikärakenne

Uusivuosi ja uudet kujeet kertoo sanonta. Uudenvuoden lupauksiin monilla kuuluu henkilökohtaisen talouden kuntoon laittaminen ja säästäminen. Oman talouden tilanteen selvittäminen ja sen parantaminen on yksi tärkeimmistä asioista mitä voit tehdä vuonna 2019. Taloudellinen taito ja -tilanne vastaavat todella suuresta osasta henkilön henkisestä hyvinvoinnista sosiaalisten suhteiden lisäksi. Velkaantuminen, tiukalla eläminen ja arjen yllätykset ovat monella ihmisellä murheen ja stressin lähteenä. Jos et ole vielä saanut aikaiseksi aloittaa oman talouden kuntoon laittamista, niin nyt sille on hyvä hetki!

Tulonhankinta- ja säästämisvinkkejä lukee vähän väliä iltapäivälehdistä ja myös oikeista uutislähteistäkin. Tämän lisäksi aktiivinen talousblogiyhteisö huolehtii siitä, että vähintään kerran kuukaudessa ilmestyy kirjoitus uusista vinkeistä. Säästämisvinkkejä vielä paljon tärkeämpi asia on kuitenkin oman kulutuksen ja tulojen määrän selvittäminen. Oman varallisuuden, velkojen, tulojen ja menojen selvittäminen vaatii aloittaessa pientä panostusta lukijalta. Aloittamisen jälkeen ylläpito on kuitenkin erittäin helppoa ja nopeaa. Varallisuuden ja velkojen selvittäminen voi tuntua joillekin ahdistavalta, mutta asiat eivät parane kieltämällä vaan tekemällä asioille jotakin. Mennään siis asiaan ja laitetaan taloutesi kuntoon!

Virkamiehistöllä ei ole hallituskauden aikana selkeää oikeutta ottaa julkisesti omaa kantaa esimiestensä, poliitikkojen politiikkaan. Vaalien alla tilanne muuttuu. Virkamiehistö vapautuu edellisen hallituksen alaisuudesta ja voi ottaa vaaleihin saakka kantaa. Valtiovarainministeriö noudatti tälläkin kertaa tätä periaatetta ja julkaisi tulevan vaalikauden talous- ja hallintopolitiikan lähtökohtia käsittelevän virkamiespuheenvuoron  ”Uudistuva, vakaa ja kestävä yhteiskunta”.

• Hyvinvointiyhteiskunta on antanut lähes 4%/BKT liian suuret ilmaispalvelulupaukset kansalaisilleen (=kestävyysvaje)
• Julkinen sektori on antanut muitakin takeita yrityksille, yksityisille ja euromaille. Vastuiden määrä on kasvanut huomattavasti.

Virkamiehet haluavat julkiseen talouteen 2Mrd€ sopeutuksen muista kuin sosiaali ja terveydenhuollon menoista ja lisäksi sosiaali ja terveysmenoista on säästettä vielä 3Mrd€ lisää (= ns. sote säästöt). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työssä käyvillä on enemmän rahaa käytettävissään ja taas julkinen sektori pystyy tarjoamaan heikompia hyvinvointiyhteiskunnan tulonsiirtoja ja ilmaispalveluita.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +7.5%, alusta (27-05-2010) +99.8%

Yleistä

Jumala on taivaassaan ja kaikki on taas mailmassa hyvin. Kauppasodan riskiä pidetään nyt entitä pienenmpänä. Kun lisäksi jopa FED on pehmentänyt linjauksiaan tulevista koronnostoista pörssikurssit ovat tammikuussa nousseet ympäri mailmaa. Vuoden tähtäimellä kaikki pääindeksit ovat kuitenkin vielä pakkasella. S&P500 on totuttuun tapaan pärjännyt parhaiten. Eurostoxx50 ja Topix pitävät häntää. Myös pelkoindeksit VIX ja VSTOXX ovat laskeneet tasoille joita ei juuri kvartaaliin ole nähty.

Teknojätit ovat kuitenkin epäillysten kohteena aivan eri tavalla kuin ennen. Jopa yhdysvalloissa mietitään pitäisikö Facebookin ilmoittaa käyttäjilleen heidän datan arvo yritykselle. Usko teknojen lupaamaan uuteen uljaaseen mailmaan jossa kaikki on helpompaa ja mukavampaa horjuu pahasti. Amazonin kautta ostaminen on toki helppoa ja nopeaa, mutta mukana on seurannut myös kurjuutta. Suuri osa yhtiön tuomista työpaikoista on matalapalkkaisia, ja suuret voitot on mennyt lähinnä omistajille. Myös Uber on kovilla kun kuskeja yhä useammassa kohteessa aletaan pitää jonkinlaisina palkollisina yrittäjien sijasta. Voitoista ei ole tietoakaan ja kasvukin saattaa hidastua. Onkohan suuniteltu IPO jätetty liian myöhäiseksi? Harward Business reciewn kiinnostavassa artikkelissä povattiinkin UBER:ille heikkoa tulevasisuutta. Taksipalveluja haluavat asiakkaat kun euvät juuri välitä saako samalla apilla aljeluja ympäri mailmaa. Oikeastaan vain kotikaupunki kiinnostaa. Siten kilpailijoiden on helppo tulla markkinoilla. Mailmaa ei tarvitse valloittaa, yksi kaupunki riittää!

Myös laitevalmistajat ovat onnahtaneet. Applen puhelinmyynti on laskenut eikä edes nopeasti kasvava palvelumyynti riitä paikaamaan aukkoa. Pidemmällä tähtäimellä en kuitenkaan pidä kovin huonona asiana että Applen asiakkaat käyttävät puhelimiaan entistä kauemmin. Vähitellen palvekumyynti saadaan kasvatettua huomattavasti suuremmaksi eikä uusien puhelimine myynti enää ole yhtä keskeistä. Samsung julkaisi myös heikohkon osarin, jossa lisäksi ennakoitiin heikkoja näkymiä puolijohteille seuraavalle kvartaalille. Loppuvuosi 2019 maalattiin jo kirkkaammilla väreillä.

Kaikn kaikkiaan "aineettomat" teknot tuntuvat nyt riskipitoisilta.

Omassa salkussa ostot ovat heikon eiron takia painottuneet eurooppaan. Vaikka näkymät ovat heikot on aika paljon huonoja uutisia jo mukana hinnoissa.

Kokosimme vuodenvaihteessa tulosennusteita valikoiduille Helsingin pörssissä listatuille yrityksille. Ennusteita koottiin erityisesti Helsingin pörssin suurten yritysten liikevaihdosta, liikevoitosta, osakekohtaisesta tuloksesta ja vuoden 2018 tuloksesta maksettavasta osingosta. Tulosennusteet koottiin seuraavilta osakeanalyysejä julkaisevilta saiteilta: talousmentor.com, sinisaariconsulting.com ja piksu.net. Kaikki tuloskaudelle kootut ennusteet on luettavissa aikaisemmasta artikkelista.

Menneen viikon tulokset
Menneellä viikolla raportoineista olimme koonneet ennusteet kymmenelle yhtiölle:

Listan vihreällä merkatuissa tapauksissa yhtiön raportoima tulos ylitti merkittävästi laskemamme konsensusennusteen. Vastaavasti punaisella markatuissa tapauksissa toteuma jäi ennusteesta selvästi. Muut ennusteet osuivat toteumaan kohtuullisen hyvin. Yllämainittu osinko on yhtiön hallituksen ehdotus, joka tyypillisesti jää lopulliseksi maksettavaksi osingoksi.

Oheiseen kuvaan on koottu Frankfurtin (Xetra) pörssin euromääräisten sijoitusten viimeisen vuoden kehityksiä.

Sekä osakkeet että korkorahastot ovat pärjänneet viime vuoden lopun jälkeen mainiosti. Osakkeet ovat tuottaneet jopa yli 10% arvonnousun ja Euroopan yrityskorkomarkkinoita seuraileva iShares Core Euro Bond etf rahasto on sekin noussut jo enemmän kuin prosentin vuoden alusta.

Hajautuksesta olisi ollut vain vähän hyötyä

Olisiko hajauttamisesta ollut hyötyä? Ei merkittävästi. Sekä osakkeet, korkorahastot että rakaa-aineet kehittyivät viime vuonna samalla tavalla, kaikki laskivat. Rahojen pitäminen pankkitilillä on tyhmää, mutta viime vuosi teki poikkeuksen. Vain kiinteistöt ja metsä toivat sijoittajalle pankkitiliä paremman tuoton. Hajautuksella ei ollut tammikuussakaan merkitystä. Kaikki omaisuuslajit nousivat pääosin samalla tavalla.

Kohtalaisen hyvin piti kutinsa toistaiseksi viikon takainen arvioni, että lähiviikot mennään hiljaiseloa markkinoilla. Yhdysvalloissa kurssit yhä nousivat, ja tekniseltä kannalta se onkin virkeämmässä kunnossa kuin useimmat markkinat. Fundamenttiselityksestä käy ainakin keskuspankin ilmoitus koronnostojen päättymisestä.

Korkosykli on siis taittunut, kuten oli odotettavaa siitä asti, kun korot lähtivät markkinoilla laskun. Taas kerran saimme todisteen, että korkomarkkinat ovat todella tehokas ennustaja, markkinoiden kuninkaallinen sektori. Keskuspankkiirit saavat höpistä sitä tai tätä, mutta jos korot alkavat liikkua vahvasti suuntaan tai toiseen, niin kohta tulee perässä keskuspankki. 

Eilen uutiset hätkäyttivät ainakin kokemattomia sijoittajia kertomalla Italian ajautuneen taantumaan eli talouskasvun painuneen miinukselle kaksi kvartaalia peräkkäin. Jotkut pitivät uutista jopa eilisen pörssien notkahdusten syynä.

Jaksan nyt jankuttajaksi leimautumisen uhallakin taas korostaa, että tällaiset tiedot ovat markkinoille kivikaudelta, eikä niillä ole mitään tekemistä kurssien liikkeiden kanssa tässä kohtaa. Suhdanteen sukellus oli hinnoiteltu osakkeisiin ja muihin instrumentteihin jo kuukausia sitten.

Italian pörssi on luistellut alas laskusuhdanteen mukana jo viime keväästä asti muun Euroopan mukana, eikä edes sen kummemmin pahemmasta päästä. Eurooppalaisten suuryhtiöiden indeksi Eurostoxx on tullut alas saman verran samassa tahdissa.

https://www.tradingview.com/symbols/MIL-FTSEMIB/

Suurin osa Piksun lukijoista on varmaan tutustunut tehokkaiden markkinoiden teoriaan, jossa pörssikurssit liikkuvat sen mukaan, että markkinoilla on aina oikea hinta verrattuna käytettävissä olevaan tietoon. Toisin sanoen, yksittäinen henkilö ei teorian mukaan voi voittaa markkinoita. Tämä ei pidä paikkaansa paitsi pahimpien teoriauskovaisten mielestä. Kysymys ei kuulukaan onko tämä totta vaan se, että milloin ryhmät ovat todennäköisimmillään keskimääräisesti lähellä oikeaa vastausta? Tähän kysymykseen ei saada vastausta taloustieteestä vaan sosiaalipsykologiasta. Sen mukaan ryhmien pitää täyttää seuraavat ehdot:

1. Ryhmässä on riittävä määrä monimuotoisuutta ja yksilöitä

2. Jokainen tekee johtopäätöksensä itse

3. Jokainen pystyy erikoistumaan ja saamaan paikallista tietoa

4. Joukko sisältää mekanismin, jolla muutetaan yksittäiset johtopäätökset yhtenäiseksi näkemykseksi

Suuretkin yritykset ovat ulkomailla yleensä yksityisomisteisia ja niitä omistavien maailman rikkaimpien omaisuus on huikea. Yhdeksän maailman rikkainta omistaa kukin enemmän omaisuutta kuin kaikkien suomalaisten kotitalouksien yhteen laskettu osake- ja rahasto- varallisuus.

Suomalaisten omaisuus on asunnoissa

Kaikkien suomalaisten yhteenlaskettu portfolio-omaisuus (noteeratut osakkeet ja sijoitusrahastot) on tässä laskelmassa suurin piirtein 52Mrd€ = 59.8MrdUSD. Vertailu ei kuitenkaan tee oikeutta. Suomalaisilla kotitalouksilla on kiinteistövarallisuutta, pankkitalletuksia ja omistuksia noteeraamattomissa pienyrityksissä.  Jos nämä otetaan huomioon niin kaikkien suomalaisten yhteen laskettu varallisuus on 248Mrd€ joka on miltei kolme kertaa enemmän kuin maailman rikkaimman Jeff Bezos:n omaisuus. 

Wärtsilän tulos oli kommenttien ja osakekurssin perusteella pettymys. Minulle se ei sitä ollut yhtiötä toistakymmentä vuotta aktiivisesti seuranneena ja sitä useissa jaksoissa omistaneena - en parasta aikaa, möin position pois aikaa sitten kurssin noustua mielestäni liian korkealle. Sitä se todella olikin.

Wärtsilä on sijoituskursseillani jatkuvasti esille tuomani esimerkki markkinapsykologian tuottamasta hinnoittelun tehottomuudesta. Monipuolinen konepajamme on sinänsä laadukas teollisuusyhtiö, mutta alansa mukaisesti syklinen, eikä se myöskään ole vuosiin ollut likikään kasvuyhtiötä vähänkään tiukemmassa merkityksessä.

Päinvastoin liikevaihto on heilahdellut aika kapeassa ja hitaasti nousevassa haarukassa. Kannattavuus on vakaa heikompinankin aikoina, mikä kertoo yhtiön laadusta, mutta tulos ja osinko lopsuttelevat kovin vaatimatonta vauhtia.

Maailmantalous ei ole matkalla taantumaan, eikä Suomikaan. Kasvu kuitenkin hidastuu merkittävästi, koska epävarmuus syö investointeja. Suomen kasvu hidastuu tänä vuonna 1,5 prosenttiin ja ensi vuonna prosenttiin. Suomen tulevan hallituksen on jatkettava väistyvän hallituksen linjalla. Julkisessa taloudessa on säästettävä, työllisyysastetta nostettava ja hintakilpailukykyä parannettava. Ennen kaikkea usko tulevaan on palautettava.

Maailmantalouden kasvu on hidastunut jyrkästi usean epävarmuutta lisäävän tekijän käännettyä varsinkin teollisuuden tunnelmat laskeviksi. Tämän kevään kehitys riippuu kauppasodasta, Kiinan elvytyspolitiikasta sekä Euroopan kasvua painavien tekijöiden helpottamisesta.

- Vaikka Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset kauppaneuvottelut ovat viime viikkoina tiettävästi edistyneet, kauppasodan riski on yhä olemassa. Suomen talouden kannalta erityisen haitallista on kauppasodan toteutuminen varsinkin EU-USA -akselilla, pääekonomisti Aki Kangasharju sanoo.