Artikkelit aikajärjestyksessä

Jos siitä vielä epäuskoa oli, niin syksystä asti markkinat ovat antaneet lukkarin kovalla kädellä oppitunnin trendeistä. Kuin suoraan kalenteria seuraamalla kurssit ovat paahtaneet hurjia melko tarkkaan kuukauden mittaisia keskipitkiä trendejä alas ja ylös. Kun jouluna tuli taite vuosikausiin pahimman paniikin päätteeksi, kp-trendi posautti ylös juuri siten kuin olen niiden kuvannut toimivan – ja kuten teki jo teknisen analyysin perustaja Charles Dow 1800-luvulla. Markkinoiden ja talouden lainalaisuudet ovat muuttumattomat.

Povasin tämän nousevan kp-trendin yllättävän valtaosan arvioitsijoista kestollaan ja tasaisuudellaan, eikä arvio kovin pieleen mennyt. VIX olikin toistaiseksi laskussa eikä nousussa kuten konsensus oletti. Sanoin itse jo viikkoja sitten VIX:in piikanneen, ja laskussa se on ollut – kuten nousevaan kp-trendiin tietysti kuuluu. Eiväthän osakekurssit nouse kuin volatiliteetin laskiessa.

John Maynard Keynes kehitti maailmankuulun talousopin, jonka mukaan valtion tulee taantuman aikana elvyttää taloutta ottamalla velkaa ja esimerkiksi teettämällä infrastruktuuritöitä. Talous elpyy valtion avittamana nopeammin ja vähemmin vaurioin. Mutta kivuliaat vuodet 2009-2016 osoittivat että tämä talousteoria ei enää toimi Suomessa. Talous ei enää valtion budjettielvytyksellä ja velanotolla elvy, päinvastoin se kurjistuu. Mutta miksi näin? Tämä anasaitsee selityksen.

Oheinen kuva kertoo oleellisen Keynes:n talousteoriasta:

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on antanut lausunnon Suomen taloudesta.  IMF toivoo että Suomi lisää talouden dynaamisuutta:

• Työntekijöille voisi antaa perusoikeuden itsenäiseen työehdoista sopimiseen esimerkiksi työpaikan omien työehtosopimuskäytöntöjen puitteissa.
• Työttömäksi jäämisestä maksettavia kannusteita voisi muuttaa niin että työttömäksi jäävän kannattaa hakea työhön pian työttömäksi jäämisen jälkeen
• Kannusteita tarvittaisiin lisää niin että ihmiset siirtyisivät halukkaammin työpaikasta toiseen

Taloudellisten analyysien pitäisi olla järkiperäisiä ja erittäin tieteellisiäkin, mutta sitä on vaikea uskoa jälleen kerran viime kuukausien käänteiden perusteella. Vielä syyskuussa ennusteet ja arviot eivät nähneet sijoittajien tulevaisuudessa huolen häivää. Sitten markkinat rysähtivät kuten ne muutaman vuoden välein tekevät, ja yhtäkkiä myös pitkän aikavälin ennusteet on rukattu uusiksi.

Kun muutama kuukausi sitten vähän minkä tahansa omaisuusluokan mutta varsinkin osakkeiden tuotto-odotukset olivat ruusuiset, nyt samoille instrumenteille povataan laihoja tuottoja jopa seuraavaksi vuosikymmeneksi. Se on yksinkertaisesti absurdia.

Theresa Mayn brexit-sopimus otti odotetusti takkiinsa parlamentissa, joskin vieläkin suuremmin luvuin kuin uskoin. Omat kiskoivat häneltä mattoa alta laajalla rintamalla. Mutta näinhän se on ollut koko sotkun alusta asti – britit ovat todella hajallaan suhtautumisessaan EU:hun. Kun iso osa haluaa pysyä siinä entisin ehdoin ja osa irrottautua hintaa kysymättä, tulosta ei kannata ihmetellä.

EU antaa nyt varmasti Britannialle jatkoajan, koska harvat kovapäisimmät brexitistit poislukien haluavat sopimuksetonta eroa. Mutta valitettavasti on mahdoton nähdä, mitä se hyödyttää. Armottomat ristiriidat Britannian sisällä eivät katoa minnekään. Samantekevää, mihin suuntaan luonnosta väännetään, niin aina se erkaantuu yhä kauemmas joidenkin leirien tavoitteista.

Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa naiset osallistuvat hyvin työmarkkinoille, mutta he etenevät urillaan hitaasti.

Esimerkiksi Baltian maissa ja Yhdysvalloissa johtajatason tehtävissä työskentelee suhteellisesti selvästi enemmän naisia kuin Pohjoismaissa yleisesti. Tiedot käyvät ilmi EVA Analyysista Lasikaton paradoksi, jossa EVAn johtaja Matti Apunen haastattelee ruotsalaista tutkijaa Nima Sanandajia.

Sanandajin mukaan naisten hidas eteneminen Pohjoismaissa johtuu hyvinvointivaltion avokätisistä tuista, korkeista veroista ja julkisen sektorin heikoista työnteon ja etenemisen kannustimista.

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoteen 1986, joka oli historiallisessa mielessä tapahtumarikas.

Koska vuoden 1986 kirjeen pääaiheena oli USA:n verouudistus, niin tässä kirjoituksessa kerrataan 10 vuodelta eli vuosilta 1977-1986 aiheet:
1) Osakkeita valitaan samoilla periaatteilla, kuin ostettaisiin koko yritys.
2) Pääoman kiertonopeus ja tuottoprosentti
3) Berkshiren taloudelliset tavoitteet

Kun huolet taloussuhdanteen kääntymisestä laskuun kasvavat, institutionaaliset sijoittajat vähentävät riskejään lisäämällä sijoituksia reaaliomaisuuteen. Tämä selviää BlackRockin vuosittain institutionaalisten asiakkaidensa parissa tekemästä globaalista selvityksestä.

Selvitykseen osallistui 230 BlackRockin institutionaalista asiakasta, joiden hallinnoimat varat ovat yhteensä yli 7000 miljardia dollaria globaalisti. Yli puolet (51 %) vastaajista aikoo vähentää sijoituksiaan julkisesti noteerattuihin osakkeisiin vuonna 2019. Trendi kiihtyy, sillä osakevähentäjien osuus oli 35 % vuonna 2018 ja 29 % vuonna 2017. Trendi näkyy selvimmin Yhdysvalloissa ja Kanadassa, missä yli kaksi kolmasosaa (68 %) vastaajista suunnittelee vähentävänsä osakesijoituksia. Manner-Euroopassa luku on vain 27 %.

Selvennän vielä lyhyesti tuossa palautepalstalla jo käytyä keskustelua teknisen analyysin taustasta ja historiasta. TA:n on siis keksinyt Charles Dow, joka vaikutti 1800-luvun loppupäässä ollen perustamassa sekä Wall Street Journalia että Dow Jones -yhtiötä. Molemmat ovat sijoittajille yhä todella tuttuja instituutioita. Jälkimmäinen tunnetaan Dow Jones – osakeindeksistä, joka on ensimmäinen ja yhä lajissaan tunnetuin. Siihen pääsevät ja siellä pysyvät vain todelliset laatujättiläisyhtiöt.

Charles Dow´n omana aikanaan mullistava oivallus oli, että osakemarkkinat kykenevät lukemaan taitavasti suhdanteita, jotka siis ovat todella vanha taloushistoriallinen ilmiö, kuten modernin taloustieteen perustaja Adam Smithkin on analysoinut jo 1700-luvulla. Ja suhdanteet olivat hänen mukaansa liki ylihistoriallinen ilmiö, kuten asian näki myös Dow.

Uskotaan että hyvät osingonmaksajat pärjäävät parhaiten kurssien laskiessa.  Mutta onko asiassa perää?

Kyllä asiassa on perää. Oheisessa kuvassa on USA:n pörssin hyvien osingonmaksajien (high dividend etf / HDY) viimeisen puolen vuoden kurssikehitys verrattuna S&P 500 indeksiin.

Indeksi on laskenut puolessa vuodessa vajaat kymmenen prosenttia kun taas hyvien osingonmaksajien kurssi on pysynyt ennallaan. Kannattaa todellakin keskittyä hyviin osingonmaksajiin silloin kun kurssit yleisesti laskevat tai ovat volatiilit. 

Peratessani vanhoja Piksun juttujani törmäsin tähänkin erittäin ajankohtaiseen ja viime aikoina jatkuvasti pinnalla pitämääni teemaan markkinoiden todellisesta luonteesta, sekä sen suhteesta yleiseen ilmapiiriin ja ennusteisiin. Jutun olen julkaissut 21.10. 2016. Kuten jutussa totean, yleinen ilmapiiri oli tuolloin vielä hyvin ankea ja pessimistinen, koska takana oli jo useaan otteeseen esittelemäni tulostaantuma 2015-2016.

Tuossa kohtaa sen vielä odotettiin jatkuvan, vaikka pörssit olivat nousseet parhaassa tapauksessa jo yli puoli vuotta, näin mm. US-indekseissä, samoin oli tehnyt globaalien suuryhtiöiden Global Dow -indeksi; Helsingin pörssissä nousu oli kestänyt nelisen kuukautta. Valtavirta piti kurssien nousua markkinoiden liioitteluna, suckers rallyna. Mitään hyvää ei taloudessa ollut näköpiirissä ennen juuri kyseisenä päivänä tulleita kohentuneita tulosennusteita.

Laskumarkkinat kauhistuttavat sijoittajia, vaikka juuri silloin osakkeita saa laajassa mitassa alennuksella. Yleisen sijoitusviisauden mukaan kannattaa ostaa halvalla ja myydä kalliilla, ja se on lähtökohtaisesti totta. Mutta alennnusmyyntejä ei pääpiirteissään tunnisteta, koska tunnelmat ovat laskumarkkinoiden pohjassa synkät ja kaoottiset – juuri kuten nyt, tai ainakin joulun alla. Markkinapaniikin iskiessä valtavirran teema ei ole osakkeiden alennusmyynti vaan kauhu talouden alamäestä.

Olemme koonneet tulosennusteita valikoiduille Helsingin pörssissä listatuille yrityksille. Tulosennusteet on koottu yhteistyönä seuraavien osakeanalyysejä julkaisevien sivustojen kanssa:

• Piksu
• Sergio
• Talousmentor

Ennusteita on koottu lähinnä suurten listayhtiöiden liikevaihdosta, nettotuloksesta, osakekohtaisesta tuloksesta ja vuoden 2018 tuloksesta maksettavasta osingosta.

Ota yhteyttä, mikäli tuotat tämäntyyppisiä ennusteita ja haluat osallistua listan tuottamiseen.

Yllä liikevaihdon ja liikevoiton yksikkö on miljoonaa euroa myös ulkomaalaisten osakkeiden kohdalla. Osingon, osakekurssin ja EPS (osakekohtainen tulos) yksikkö on euroa.

Vuonna 2018 kuluttajille rekisteröitiin noin 1,6 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää. Asiakastieto Groupin henkilöluottotietorekisterissä on nyt ennätykselliset 382 000 maksuhäiriöistä henkilöä eli 7 700 enemmän kuin vuotta aiemmin. Keskimäärin jokaisella rekisteröidyllä on 15 maksuhäiriömerkintää.

”Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä kasvaa, vaikka yleinen taloudellinen kehitys on myönteinen ja työllisyyskin paranee. Nyt tarvitaan nopeita ja konkreettisia toimia, jotta ylivelkaongelman laajeneminen saadaan pysähtymään. Esimerkiksi Ruotsissa kehitys on aivan päinvastainen. Siellä maksuhäiriöisiä henkilöitä on entistä vähemmän. Kattava  tiedon hyödyntäminen on siellä auttanut”, korostaa liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Asiakastieto Groupista.

Sijoituspalvelualan sääntelyyn tuli EU:n Mifid II diriktiivin myötä merkittäviä muutoksia. Uuden sääntelyn tavoitteena oli muunmuassa tuottaa läpinäkyvyys sijoituspalveluiden kustannuksiin. Kokonaisuutena sijoituspalvelualan tiukempi sääntely parantaa piensijoittajan asemaa suhteessa sijoituspalveluiden tuottajiin. Tiukentuvaan sääntelyyn liittyy myös ongelmia. Sääntelyssä tai sen toteuttamisessa voi olla puutteita tai "porsaanreikiä", jolloin sääntelyn alkuperäistä tavoitetta esimerkiksi sijoituspalveluiden kustannustason suitsimisessa ei saavuteta. Tähän liittyvistä ongelmista voi lukea tarkemmin esimerkiksi Esko Immosen artikkelista .

Toinen sijoituspalvelualan tiukentuvaan sääntelyyn liittyvä huoli on pula konsensusennusteista. Konsensusennusteet ovat analyytikoiden tuottamista ennusteista laskettuja keskiarvoja. Konsensusennusteita on ollut tapana laskea ja julkaista analysoitavan yrityksen keskeisimmistä tunnusluvuista kuten osakekohtaisesta tuloksesta ja liikevaihdosta. Monelle sijoittajalle konsensusennuste on muodostunut tärkeäksi sijoituspäätöksen apuvälineeksi.

Osakkeen arvon sanotaan olevan tulevien osinkojen diskontattu nykyarvo. Tässä kirjoituksessa kartoitetaan Sampo Oyj:n arvoa tulevien vuosien ennustettujen osinkojen perusteella. Kirjoituksessa käydään läpi myös arvonmäärityksen pääpiirteet sekä matemaattiset kaavat.

Hajautus vähentää suurten menetysten riskiä ja siksi jokaisen sijoittajan kannattaisi aina hajauttaa useampaan kohteeseen.  Mutta miten moneen erilliseen kohteeseen pitää hajauttaa?

Oheinen graafi antaa yksinkertaisen käytännön vastauksen. Puolet hajautushyödystä saadaan jo neljällä instrumentillä, jos sijoitetun pääoman jakaa tasaisesti kaikkiin näihin osake- tai sijoituslajeihin. Tämä tarkoittaa sitä, että salkun volatiliteetti putoaa parhaimmillaan puoleen, jos käyttää neljää osakelajia. Kuudellatoista instrumentilla volatiliteetti voi pudota jopa neljäsosaan. Suurempaan hajautukseen ei yleensä tarvitse edetä. Lisähyötyjä on vaikea saada ilman satoja eri sijoitusinstrumentteja ja muut tekijät alkavat tämän jälkeen syödä hajautuksen hyödyn. Useimmille ammattisijoittajillekin riittää hajautus noin 5...16 erilliseen instrumenttiin.  

Ihmiset ottavat kuulemma pikavippejä, että saavat hankkia asuntoja. Pankkihan ei välttämättä anna ihan 100 % lainaa. Tuossa linkissä kuvasin huutokauppaa kehnosta kämpästä, jolla oli yhtiölainaa 700 euroa neliöltä.

Eräs lystikkyys ovat postituslistat, joille ilmoittautuessa saa vinkkejä halvoista kämpistä. Eikö olekin jaloa?

Toivottavasti lukijat eivät jo kyllästy teemaan, mutta kannattaa kuitenkin tuoreeltaan kiinnittää huomiota talousuutisten ja markkinoiden suhteeseen ymmärtääkseen niitä. Se on etenkin kokemattomalle sijoittajalle tärkeää virheiden välttämiseksi. Kuten korostan, talousuutiset eivät yleensä ole markkinoille uutisia, eikä sitä ollut Saksan teollisuuden odottamattomaksi kuvattu sukelluskaan.

Aamulla uutiset kertoivat todellakin Saksan teollisuustuotannon pudonneen rutkasti marraskuussa, osin olosuhdetekijöiden vuoksi, osin talouden hiipuessa. Konsensusennuste oli odottanut lievää nousua, joten ero oli odotuksiin nähden melkoinen. Vuositasolla eli edelliseen marraskuuhun verrattuna pudotusta oli lähes viisi prosenttia - todella paljon. Yhtä paha pudotus oli viimeksi finanssikriisivuonna 2009. Ja saatujen tietojen valossa apea meno jatkui joulukuussakin.

Tavalliset kansalaiset ovat yleensä ekonomisteja taitavampia talouden tilanteen aistimesessa ja ymmärtämisessä. Euroalueen kuluttajien luottamus on nyt laskenut yhtämittaisesti vuoden.

Osakesijoittajat ovat havahtuneet tilanteeseen ja pörssi on reagoinut loppukesästä alkaen. Suomen pörssi on laskenut jo noin 14% huipustaan. Jos tämänkertainen suhdannekierto toistaa edellisiä niin pörssilaskua on tulossa hieman lisää (Suomen Pankin ja Euroopan komission tietojen perusteella laadittu kuva oikealla).

Kas niin, siirryimme suhdannepalapelin loppusuoralle ainakin markkinoiden näkökulmasta, kun Fed ilmoitti suorasanaisesti rahapolitiikan vastaavan nopeasti ja voimakkaasti, jos talous heikkenee ilmeisellä tavalla. Viimeksi viikko sitten totesin rahapolitiikankin syklin taittuvan lähiaikoina, koska Fed tietää kyllä tarkkaan, mitä pörssien ja korkomarkkinoiden sukellus tarkoittaa reaalitalouden kannalta. Viikkoa enempää se ei ottanut markkinapaniikin jatkuessa.

Olemme vuodessa nähneet markkinoilla suhdannekierron klassiset vaiheet. Ensin reagoivat valuutat eli perinteiset turvasatamavaluutat dollari ja jeni alkavat vahvistua muita valuuttoja, myös euroa vastaan.

https://www.tradingview.com/symbols/EURUSD/

FED:n joulukuun kokouksen lehdistötilaisuus säikäytti sijoittajat ja FED on tänään pitänyt korjaavan lehdistötilaisuuden jossa ruorissa oleva nykyinen Jerome Powell ja entiset luotisit Janet Yellen ja Ben Bernanke rauhoittelivat markkinoita.

Jerome Powel kertoi että FED tulee vuoden 2019 aikana tarvittaessa käyttämään kaikki mahdolliset keinot nopeasti ja tehokkaasti niin että FED:n tavoite täystyölisyydestä ja 2% inflaatiosta toteutuu. Jerome viittasi mahdollisuuteen että ensi vuodelle indikoidut kaksi koronnostoa jätetään tekemättä ja myös siihen että vieläkin kovempia keinoja voidaan käyttää.

Markkinat regoivat välittömästi ja keskeiset osakeindeksit nousivat Euroopassa ja USA:ssa lähes kolme prosenttia. Tämä korjaava lehdistötilaisuus pysäytti osakekurssien laskun ainakin väliaikaisesti. Kurssilasku olisi mitä ilmeisimmin jatkunut voimakkaana ilman tätä korjaavaa viestiä.

Nordean Antti Saari kehoittaa laskemaan salkun osakeet peruspainoon vaikkei osakkeiden nousuputki olekaan Antti Saaren mukaan välttämättä katkeamassa.

Syinä peruspainoon siirtymisessä ovat kasvaneet riskit:

• yritysten tulosten kasvu heikkenee USA:ssa ja myös talouskasvuun liittyy epävarmuutta
• Euroalueen ja Kiinan talouskasvun heikkenemistrendi voi jatkua
• tulosennusteet ovat vuodenvaihteessa voimakkaasti heikentyneet
• markkinaheilunta lisää velkaantuneiden yritysten rahoituskustannuksia ja voi entisestään laskea talouskasvun näkymiä

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Jatkan vielä jo vuosia toistuvasti käsittelleestäni teemasta eli pörssien, uutisten ja ennusteiden suhteesta. Kävin teemaa läpi Piksussa ensimmäisen kerran jo joulukuussa 2012 – hyvin samankaltaisessa talous- ja markkinatilanteessa. Koska harva lukijoista juttua muistanee tai on sen edes nähnyt, suvaittakoon kerrata historiassa loputtomiin toistuvaa totuutta: ennusteet ovat aina jäljessä, pörssi ei.

https://www.piksu.net/artikkeli/ennusteet-ovat-aina-j%C3%A4ljess%C3%A4-p...

Erittäin syvässä istuvan talouskatumytologian mukaan uutiset ohjaavat markkinoita, eli pörssit muka heiluvat suuntaan tai toiseen aina erinäisiin uutisiin reagoiden. Osakemarkkinoitakin siis liikuttaisivat osavuosiraportit, työttömyystilastojen julkistukset, kasvuennusteet, bkt-mittareiden muutokset, poliittiset uutiset jne. - ja siinä kaikki. Viime aikoina yleistyneen harhaluulon perusteella markkinat pomppivat vain Donald Trumpin avatessa suunsa tai twitterinsä.

Toki uutisetkin saattavat päivätasolla aiheuttaa joskus aidostikin kovaa heiluntaa, mutta pääpiirteissään uutisten merkitystä markkinoiden liikkeissä ylitulkitaan radikaalisti. Olen tämän moneen otteeseen tuonut esiin, ja sijoituskursseillanikin painotan, että älkää edes vilkuilko talousuutisia, jos haluatte sijoittaa järkevästi. Niiden perässä se ei taatusti onnistu. Tämän oppii kantapään kautta viimeistään nopeassa kaupassa. Markkinoiden liikkeitä voi ennustaa, muttei taatusti uutisia lukemalla.

Jo viime kesänä saimme lukea, kuinka siunauksellisia metsäpalot ovat. Jo siinä yhteydessä kiiteltiin myös myrskytuhoja. ”Metsäpalo tai myrsky kaataa puut ja uusi sukupolvi pääsee kasvamaan…. Luonto hoitaa itse itsensä, kun sille annetaan aikaa.”

Itse tosin olen pelännyt, että tarpeeksi suurta myrskytuhoa ei ennätettäisi korjata, ja aiheuttaisi myöhemmin lisäksi hyönteistuhoja. Ja mitä vanhempaa metsää, sitä arempaa tuhoille. Mutta ns. asiantuntijat ovat varmoja, että metsän ainoa tehtävä on olla kasvualusta erilaisille itikoille.

Ainoa kauheus, mikä metsää voi kohdata, on ihmisen kaatama puu. Se on itsestään perkeleestä, mutta tuuli ja tuli ovat taivaallisia siunauksia. Vaikka ihmisen hakkuistakin metsään jää puuta ja metsää voidaan esim. lannoittaa, sekin kaikki on taatusti väärin.

Internet on tehnyt elämästämme koko ajan entistä helpompaa. Suurin osa koko ihmiskunnan tähän mennessä tuottamasta tiedosta, taiteesta ja viihteestä on vain muutamien klikkausten päässä joko ilmaisena tai erilaisten maksullisten streamauspalvelujen kautta. Myös ostosten tekeminen netin kautta on helppoa ja yleensä myös halvempaa jos jaksaa tehdä hieman hintavertailua. Tähänkin löytyy tietenkin useampi eri palvelu joka tekee senkin puolestasi. Ostoksiin usein löytyy myös erilaisia maksuvaihtoehtoja erilaisten kulutusluottojen ja lainojen muodossa, ja usein streamauspalvelutkin tarjoavat ensimmäisen kuukauden ilmaiseksi tai alennuksia sitoutumalla pidemmäksi ajaksi asiakkaaksi. Netti onkin tehnyt myös velkaantumisesta erittäin helppoa. Erilaisia pikavippisivuja löytyy pilvin pimein nopeimpien luvatessa rahat tilille jopa vartissa.

Teoriassa on odotettavissa, että vuosittain rysähtää vähintään kerran -10%, ja kerran 3,5 vuodessa vähintään -20%. Miinusjaksot kuuluvat sijoittajan arkeen. Vuodenvaihteen kunniaksi ajattelin tehdä pienen analyysin. Halusin selvittää montako pörssipäivää päättyy plussalle ja montako miinukselle. Otin tarkastelun kohteeksi laajasti seurattu OMXH25 (PI) hintaindeksin, jossa on pörssimme 25 eniten vaihdetut yhtiöt. Tulos on vähintäänkin mielenkiintoista.

Kirjassa on poimintoja Warren Buffettin sijoittajakirjeistä pitkältä ajalta. Näiden periaatteiden toimivuutta arvioidaan varsinkin pk-yrittäjän näkökulmasta. Kirja on suunnattu enemmän yrittäjille kuin sijoittajille.

Mistä pidin:

• kirjasta löytyy Buffettin periaatteiden lisäksi kirjoittajan pitkän kokemuksen tuomia hyviä ideoita pk-sektorin yrittäjälle
• hyvä kooste Buffettin hienoista toimintaperiaatteista sovellettuna suomalaiselle pk-yrittäjälle

Mistä en pitänyt:

• kirjoittajia pitäisi olla kaksi, mutta Vikman kertoo asioista koko ajan minä-muodossa
• kirjoittajan esittämä äärimmilleen yksinkertaistettu tapa hakea arvonmääritys pörssiyhtiölle, otetaan viimeisin osavuosikatsauksen tulos ja kerrotaan luvulla 40

Yhteiskunnan kontrollia ja valvontaa lisätään.  Huomisesta lähtien jokaisella lukitusjärjestelmiä, kulunvalvontajärjestelmiä ja hälytysjärjestelmiä asentavilla, korjaavilla ja muuttavilla yrityksillä tulee olla turvallisuusalan elinkeinolupa haettuna poliisihallitukselta.