Klo 16.20 / 24.2. sain meilin, jossa suuri suomalainen pankki arvioi, että juuri nyt kannattaisi vähentää riskiä eli myydä osakkeita.

En neuvoa aio noudattaa, mutta yhden asian sanon. Kuukausipalkka on vihoviimeinen asia. Jo perjantaina Italian coronaongelmat olivat selvät, mutta pankin kuukausipalkkaiset miettivät viikonloppua ja / tai hiihtolomaa.

Maanantaina vapaalta toivuttuaan työajan päättyessä saatiin aikaan oheinen neuvo. Minä kiitän.

Käteistä on ollut jo valmiiksi, mutta vielä viime viikkokin oli kummallisen vahva eli silloin myin.

Toivottavasti mahdollisimman monet noudattavat pankin neuvoa. Sitä halvemmalla minä saan ostettua. 

Missähän sitä oikein olisi noita neuvoja noudattamalla, jaa-a...

Nordean Antti Saaren mukaan osakkeet ovat tällä hetkellä vahvassa arvostustasossa, mutta eivät kuplassa:

• arvostustasot ovat tuloksiin suhteutettuna suurin piirtein samalla tasolla kuin vuoden 2018 alussa
• osakkeista saatava tuottopreemio suhteessa korkoihin on jopa parantunut

Lähihistoria tuntee kaksi pörssikkuplaa, Japanin vuoden 1985 kupla,  teknologiakupla vuonna 2000. Arvostustasot olivat silloin moninkertaiset verrattuna nykyiseen. Silloin oli kurssikupla, nyt ei niinkään.

Ensimmäisen kvartaalin tulokset ovat corona viruksen aiheuttaman vaaran vuoksi paineessa. Nordean Antti Saari ei pidä tätä kuitenkaan vielä suuren kurssipudotuksen laukaisijana.

Lisää tietoa:  Nordea viikkoraportti

Kasvava osuus suomalaisista työskentelee joko palvelu ja myntityössä tai sitten asaiantuntjijatehtävissä selviää Terhi Maczulskijin / Teollisuuden Palkansaajat  tekemästä tutkimuksesta. Rutiininomaiset toimistotyöt ja suorittavat tehtävät vähenevät.

Henkilö voi siirtyä eri tyyppisten tehtävien välillä, mutta se vaatii työpaikan vaihtamista.Yrityksen vaihto on yhteydessä rutiinityöntekijöiden ammatilliseen liikkuvuuteen ammattiluokituksissa ylös- ja alaspäin. Samassa yrityksessä pysyvät henkilöt jäävät suuremmalla todennäköisyydellä supistuvaan rutiinityöhön

Philly Indexin loikka yllätti ekonomistit

Olen Piksussa ja sittemmin Pörssihaukassa kirjoittanut lukemattomat kerrat markkinoiden liikkeestä suhteessa makrodataan ja yleensä julkiseen tietoon: että ne kulkevat eri tahdissa. Virallinen tieto on aina vanhentunutta markkinoille. Siitä saimme taas makean todisteen.

Kuvan Philadelphia Manufacture Index, jota olen käsitellyt niin Piksussa kuin Pörssihaukassa, pomppasi helmikuun raportissa hurjasti ylöspäin. Lukema hipoo jo 40 tuntumassa, kun se suhdanteen pohjassa matelee nollassa, joskus allekin. Philly Index mittaa teollisuuden aktiviteettia, ja on erittäin tärkeä talouden kuumemittari.

Suomi yritti puheenjohtajakautenaan viedä läpi EU budjettikehystä, joka olisi ylläpitänyt maatalouden aluetukia. Asia on nyt Saksan puheenjohtajakaudella uudelleen esillä. Maatalous- ja aluetuilla on vahva vaikutus:

1. Ne ylläpitävät perinteisiä tuotantoketjuja säilyttäen historiallisesti arvokkaita ammatteja ja toimintatapoja
2. Ne suuntaavat kohdemaan inhimillisiä ja taloudellisia investointeja maatalouteen ja muihin perinteisiin kohteisiin säilyttäen olemassaolevaa yhteiskuntarakennetta.
3. Ne kohottavat kohdemaan tulotasoa ja kustannustasoa niin että mahdollisilla kasvualoilla toimivien yritysten on vaikempi päästä maailmanmarkkinoille.
4. Ne lisäävät valtion kautta tulevista tulonsiirroista riippuvien ihmisten joukkoa ja tekevät tällä tavalla kansalaisista valtiolle ja yhteiskunnalle kuuliaisempia.

Suomi teki kuitenkin virheen. Osoittautui että EU:ssa oli tahoja jotka halusivat EU:n valtioiden kulttuurillista ja taloudellista kehittymistä. Suomen pohjaehdotus tyrmättiin ja nyt samat asiat ovat uudelleen esillä. Tällä kertaa puheenjohtajan toimii Saksa.

Metsäkiinteistöjen hinnat ovat nousseet elinkustannuksia nopeammin.

Arvojen kohoamisen syy on sama kuin muissakin sijoituslajeissa. Kiinteän omaisuuden arvo nousee kun korot ovat alhaalla. Kannattaa ostaa metsäkiinteistöjä vaikka velaksi niin kauan kuin velan korko on metsän myyntituloja pienempi.

Velkaa saa nyt, kun vakuutena on tämän tyyppinen vakaa kohde, runsaan yhden prosentin korolla. Puun myyntitulot ovat laskeneet ja ne ovat nyt noin 2%/vuosi siihen sijoitetulle pääomalle. Metsään sijoittaminen kannattaa siis kun korot ovat näinkin alhaalla. Mutta metsäsijoittaminen on tarkan markan liiketoimintaa. Katteet ovat pienet ja marginaali hyvän ja huonon metsäsijoituksen välillä on kapea.

Pörssinoteeratut rahastot (ETF:t) ovat sijoittajan kannalta käytännöllisiä. Rahasto-osuuksia voi ostaa ja myydä pörssissä ja niiden kulut ovat monasti pienempiä kuin aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa.

ETF rahastojen keksiä oli akustiikkaan perehtynyt fyysikko ja insinööri Nate Most, joka siirtyi myöhemmin rahoitusmaailman palvelukseen. Hän esitti ajatuksensa Vanguard:n pääjohtajalle John Bogle:lle ja tästä syntyi vuonna 1993 ensimmäinen ETF rahasto SPY.  ETF rahastoissa on tänä päivänä kasvava osa maailman pörssivarallisuudesta.

Suoraa osakesijoittamista harrastava voittaa ETF sijoittajan keskimäärin ETF rahaston kulujen verran (0.2....0,7% / vuosi), mutta ETF sijoittaja saa hyvän hajautuksen helpolla eikä hänen tarvitse itse huolehtia hajautuksen rakentamisesta ja ylläpitämisestä. ETF rahasto on helppo ja hyötyyn nähden edullinen tapa hajauttaa. 

Mihin ETF rahastojen halvemmat hinnat perustuvat?  Halvat hinnat perustuvat rahastoyhtiöltä vaadittavaan pienempään työmäärään ja vastuuseen:

• Pääosa rahasto-osuuksien kaupasta käydään pörssissä osuudenomistajien välillä eikä rahastoyhtiölle koidu tästä työtä
• Rahasto-osuuksien omistajien rekisteristä huolehtii arvo-osuustili järjestelmä eikä rahastoyhtiön tarvitse tietää kuka osuuksia omistaa eikä tehdä töitä asiakkaiden kanssa

Koneen peruuntunut fuusio on kääntymässä sijoittajan onnenpotkuksi

Viikon talousuutispommi pamahti eilen, kun Koneen ensin kauan salassa haudottu, sitten pakon edessä julkistettu Thyssenin hissiliiketoiminnan osto peruuntui eilen ilmeisen lopullisesti. Aiemmin se oli uhattuna henkilöstön epäluulojen ja kilpailulakien takia, nyt Kone vetäytyi kaupasta omien sanojensa mukaan suojellakseen rahojaan.

Thyssen on niin surkeassa taloudellisessa jamassa, että kaupan mittava ennakkomaksu olisi saattanut haihtua harakoille yhtiön mahdollisessa selvitystilassa. Totta tai ei, selitys kuulostaa kohtalaisen loogiselta ja muutenkin uskottavalta, vaikka pöydän alla voi olla muutakin. Aikanaan selvinnee.

Konetta kaupan menetys varmasti kirpaisee. Fuusio olisi tehnyt siitä markkinajohtajan.

Liukuvan keskiarvon vaihteluväli eli englanniksi "Moving average envelope (MAE)" löytyy monesta teknisen analyysin työkalustoa sisältävästä palvelusta kuten Yahoo finance tai MarketWatch (kuva oikealla). Mutta miten sitä käytetään?

Liukuva keskiarvo tarkoittaa osakkeen keskimääräistä hintaa tietyn periodin aikana. Oikealla olevassa kuvassa vihreä käyrä kertoo esimerkiksi Fortumin hinnan 20 viimeisen päivän liukuvan keskiarvon.

Liukuvan keskiarvon vaihteluväli (mustan ja punaisen käyrän väli) on tässä tapauksessa asetettu niin että se on +-3% liukuvan keskiarvon ylä ja alapuolella.

Liukuvan keskiarvon vaihteluväliä voi käyttää kahdella tavalla:

• Treidaaja pyrkii ostamaan osaketta aina kun se on halpaa eli silloin kun se on vaihteluvälin alapuolella ja myymään aina kun osakkeen arvo on vaihteluvälin yläpuolella.  
• Nousutrendejä hakeva sijoittaja odottaa kunnes osake ensimmäisen kerran nousee yli vaihteluvälin ylärajan. Siitä hän tunnistaa nousun käynnistymisen.

Hitas-asuntojärjestelmää koskevissa keskusteluissa toistuu monien kommenteissa ajatus, ettei Hitas käytännössä maksaisi kaupungille yhtään mitään. Jotkut taas toteavat, että ainoa tuki olisi kaupungin antama alennus tonttivuokrassa, mutta että sekin olisi pieni, ja että muut kaupunkilaiset eivät siinä menettäisi mitään. Tämä ei valitettavasti pidä paikkaansa. Koetan tässä jutussa havainnollistaa, miksi.

Strategic Accounting kävi läpi Suomen 15 suurimman pörssiyrityksen talousnumerot viimeisimmältä osavuodelta loka-joulukuulta.

Selvityksen mukaan yritysten yhteenlasketut liikevaihdot kasvoivat edellisestä kvartaalista yhdeksän prosenttia 30,9 miljardiin euroon. Vuotta aiempaan verrattuna liikevaihdot olivat lähes samalla tasolla.

Aktian kurssigrafiikka kertoo kaiken markkinoiden väitetystä tehokkuudesta

Muuttolintujen ilmestyessä taivaanrantaan valtamedia vilisee taas kerran otsikkoja "Nappaa kevään tuotot - tässä pörssin parhaat osinkopaperit!" Neuvoa typerämpää on vaikea antaa, ainakin ammattimaisen sijoittajapalvelun vinkkelistä.

Osinkopaperien - jos muidenkaan - ostamiseen keväänkorva on huonoin mahdollinen aika. Juuri siksi, että osinkokiima kihisee markkinoilla pahimmillaan. Kuten aina.

Ja kuten aina, siihen on varauduttava hyvissä ajoin. Mikä ei ole vaikeaa - hyville sijoittajille, ja vinkkaajille.

Osinkotykit, joista Helsingin ja yleensä Pohjoismaiden pörsseissä ei ole pula, ovat loistavia sijoituskohteita - kun ne ostaa sopivaan hintaan. Noita monttuja on tarjolla riittävästi joka vuosi.

Suurien talousalueiden Kiinan, Euroalueen ja USA:n suhdannekierrot olivat vuodesta 2010 aina vuoteen 2018 saakka epäsynkronissa. Jos joku talousalue oli laskussa, niin joku muu oli samaan aikaan nousussa.

Talousalueiden suhdannekierrot ovat viimeisten parin vuoden aikana syknronoituneet ja kaikki ovat päässeet samanaikaiseen nousutrendiin. Tämä tietää sijoittajalle helpotusta. Suhdannekierto antaa yksinkertaisen viestin: Elämme alkavan nousukauden parasta nuoruuden aikaa. Voimat ja terve itsevarmuus vahvistuvat. 

Lisää tietoa:   OECD composite leading indicator

Yritysten tehtävä on palvella asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla ja tuottaa tällä tavalla hyvää yhteiskunnan jäsenille. Tästä palvelusta yritykset saavat korvauksen - tuotteen tai palvelun hinnan.

Julkisella sektorin toimijoilla ja medialla on tarjolla yrityksille kaikenlaisia muitakin mieltymyksiä ja toiveita.   On olemassa sosiaalisia toiveita, työhtoihin liittyviä arvoja, ympäristöarvoja, avoimuuteen liittyviä arvoja, sukupuolten välistä tasa-arvoa, aluepolitiikkaa, ....  Näiden tavoitteiden avulla ohjataan yrityksiä asiakkaiden tarpeiden sijasta yhteiskunnallisiin arvoihin ja päämääriin. Moninaisten erilaisten toiveiden täyttämiseksi on käynnissä hankkeita:

• Suomalainen Finanssiala ry (FA) ehdottaa EU:lle, että sen pitäisi perustaa ESG-rekisteri, josta selviäisi, miten hyvin yritykset ovat ottaneet huomioon ympäristö- ja yhteiskuntavastuun sekä hyvän hallintotavan, ja millaisia vaikutuksia niiden toiminnasta aiheutuu ympäristölle ja yhteiskunnalle. 
• Työ- ja elinkeinoministeriöön perustetaan vaikuttavuusinvestointien osaamiskeskus, jonka tehtävänä on kehittää julkisen sektorin tulosten hankintaosaamista, kehittää vaikuttavuusinvestoimisen markkinaa ja mallintaa hankkeiden yhteiskunnallisia hyötyjä

Kapitalismi nostaa taas hieman päätään. Suomalaisten osake- ja osakerahastosijoitusten arvo kasvoi viime vuonna lähinnä positiivisen markkinakehityksen ansiosta 47 Mrd€ suuruiseksi. Suomalaiset kotitaloudet ovat uskollisia Suomelle ja heidän rahansa päätyvät suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Kotitalouksien sijoitukset suuntautuivat 90% suomalaisiin osakkeisiin. 

Suomen pörssin markkina-arvo on 261 Mrd€. Merkittävimpiä tekijöitä pörssissä on Suomen hyvinvointivaltio ja muu julkinen sektori joiden portfolio-omistukset ylittävät yhteensä 200 Mrd€.

Kotitalouksia ei pidetä niin toivottavina kuin muita ja heillä on siitä syystä minimissään 25% suurempi verokanta kuin ulkomaalaisilla tai suomalaisilla julkisen sektorin omistajilla. Asiasta on laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys ja kansalaisten verotusta korotettiinkin näiltä osin viimeksi Sipilän hallituksen toimesta.

Luonnonvarakeskuksen Luken metsäpatologian professorin Jarkko Hantula kiinnittää huomiota siihen, että kun metsäpalot torjutaan tehokkaasti ja metsää jätetään hakkaamatta niin seuraukset ovat yllättäviä. Erityisesti vanhuusikään varttuvat kuusimetsät ovat alttiita tuhohyönteisille, kuten kirjanpainajille.

Ellei metsää ajoissa kaadeta niin kirjanpainajien massaesiintymät ja laajat puukuolemat ovat loppujen lopuksi metsän väistämätön ja luonnonkiertoon kuuluva uusiutumiskeino.  Jos metsiä käytetään hiilinieluina, eikä niitä ajoissa kaadeta, niin kuolleiden kuusikelojen rankametsät ovat osa luonnon tulevaa monimuotoisuutta.

Sanoma Oyj:n kurssi nousi 10.2. pörssin aikana ja etenkin lopussa niin, että 11.2. julkistettua tietoa kaupasta Alma - Sanoma on päivänselvästi hyödynnetty.

Sivumennen: Kun Aamulehdestä, Satakunnan Kansasta ja tusinasta paikallislehdestä maksetaan 115 miljoonaa euroa, on selvää, että sitä suurta huomioarvoa, mikä medialla on, ei ole voitu kovin suurin voitoin hyödyntää. Pelkästään Porin ja Tampereen vaikutuspiirissä asuu sentään puoli miljoonaa asukasta ja mainitut lehdet ovat paikkakuntiensa ainoat merkittävät aluemediat. Aamulehteä on joskus asemoitu jonkinlaiseksi kokoomuksen pää-äänenkannattajaksi.

Kaikella on riskinsä, jopa kiinteistöillä.

Kokemuksistani on linkissä ja ne ovat negatiivisia.

Huomiotani kiinnitti aluksi 17.1. Kauppalehdessä ollut kirjoitus, jonka keskeisimpänä lähteenä oli finanssivalvonnan teema-arvio. Alalla on varsin suuria ongelmia. Kyseisissä rahastoissa on varoja noin 10 miljardia euroa ja arvonmäärityksen dokumentoinnissa on yleisiä ja suuria puutteita.

Keskeisimmät riskit muodostuvat seuraavista asioista:

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: 2020  +3.9%, alusta (27-05-2010) +132.5%

Yleistä

Uudet All-time-high luvut on nähty S&P500 ja Eurostoxx50:ssa yli 20% vuosinousuilla sekä myös omassa portfoliossa. Pahiten jälkijunaan on jäänyt HangSeng joka on vuositasolla lievästi pakkasella. Topix on vuositasolla +10% ja FTSE +7%. Kukapa tätä olisi uskonut vuosi sitten jos samalla olisi kertonut että Brexit toteutui, Kiinan ja USA:n kauppasota on korkeintaan välierällä ja Kiinassa riehuu pahin virusepidemia vuosikymmeniin. Myös VIX ja VSTOXX - nuo myös pelkoindekseiksi kutsutut mittarit - ovat maltillisissa luvuissa.

Sinänsä pörssireaktiot ovat muistuttaneet edellistä SARS-epidemian aikaista: Lyhyt dippi josta toivuttiin alle kuukaudessa. Nähtäväksi jää kuinka paljon Corona tulee näkymään talousluvuissa. Selvää on että se haittaa kaupankäyntiä. Kävin äsken messuilla jenkeissä joilla monet osastot ammottivat tyhjyyttään - Kiinalaisia ei päästetty edes maahan saatika messuille. Toisaalta tämä ei paljon menoa haitannut, paikallisia oli käytävillä sankoin joukoin. Vastaavasti kukaan ei nyt matkusta Kiinaan tekemään kauppoja. Muutaman kuukauden paussi kaupanteossa tulee näkymään. Toinen huolenaihe on logistiikkaketjut. Melkein tuotteessa kuin tuotteessa on jokin Kiinassa valmistettu komponentti. Toiseen suntaan vienti on vaikeaa, kun lentorahti on olematonta. Ja jos saa tavarat Kiinaan onko kukaan siellä niitä ottamassa vastaan?

Positiivisia signaalejakin tulee toki. Suurin osa Kiinalaisita tehtaista on avattu. Kiinan ulkopuolella on havaittu vain harvoja tartuntoja. Kauppasodassa on tauko kun huomio on kiinnittynyt Coronaan. Mutta kaiken kaikkiaan markkinaoptimismi tuntuu olevan uskomattomuudessan lähes samaa luokkaa kuin Teslan pörssikurssi: Sanoja ei oikein tahdo löytää kummankaan kuvaamiseen. Yhtä mailman suurimmista talouksista ei voi panna karanteeniin kuukausiksi ilman että se näkyy kansainvälisestikin talousluvuissa.

Uskomattomia ovat myös monen teknojätin pörssiarvot. Eräs kolumnisti vertasi osuvasti Applea ja Siemensiä. Vuonna 97 kun Jobs palasi Appleen oli sen pörssiarvo kymmenesosa Siemensin arvosta. Nyt Applen arvo on suurempi kuin koko DAX-indeksin. Suuri pörsiarvo tuo myös automaattiisesti passiivisille indeksi-sijoittajille suuren siivun Appleä. Esimerkiksi Vanguard FTE All-World ETF sisältää 2.5% siivun Applea. Puhumattakaan USA -ETF:stä. Diversifiointi on ehkä pienempää kuin luuletkaan.

Otan nyt(kin) rauhallisesti. En myy, mutta en myös ostot ovat karanteenissa. Jos jossakin nyt piilee mahdollisuuksia, niin juurikin Aasian alastampatuilla markkinoilla. Kanattaa ehkä kerätä hieman käteistä sotakassaan jotta hieman myöhemmin keväällä voi palata apajille.

Mediassa sijoittaminen yhdistetään usein rikastumiseen, vaikka se voi olla myös vain osa järkevää oman talouden hallintaa. Kerron oman tarinani, jossa ei nousta ryysyistä rikkauksiin, mutta huomattavasti parempaan ja tasapainoisempaan elämään.

Mistä kaikki alkoi?

Vuonna 2013 olin jo asepalvelukseni suorittanut ja töissä tehtaalla tuotannon puolella. Olin 20-vuotias ja aikuisuudessa oli vielä jonkin verran uutuuden hohtoa, mutta mitään tavoitteita tai varsinaista päämäärää ei vielä tuolloin ollut.

Töistä saamani palkat valuivat mitä turhimpiin asioihin ja tilini saldo oli usein nollan tuntumassa. Minulla ei ollut hajuakaan mitä haluan tehdä tulevaisuudessa. Uskollinen ratsuni oli vuoden 1995 Ford Escort, jota varten olin ottanut 1200 € kulutusluoton pankista, jotta pääsen kulkemaan töissä.

Myöhemmin samana vuonna aloin tosissani pohtimaan, että miten yhteiskunnassa paremmin pärjäävät hoitavat raha-asiansa? Päätin etsiä vastausta tähän samalla tavalla kuin kaikkiin muihinkin omaa mieltäni askarruttaviin kysymyksiin: googlettamalla.

Työ ja elinkeinoministeriö (TEM) kiinnittää raportissaan "Teknologia, investoinnit, rakennemuutos ja tuottavuus : Suomi kansainvälisessä vertailussa" huomiota siihen, että Suomi arvostaa muita asioita kuin tuottavuutta. Työn tuottavuus ja elintaso ovat sen seurauksena noin 10% pienempiä kuin kilpailijamaissa. TEM:n mielestä arvopohjaa kannattaisi muuttaa niin, että tehokkuudesta tulisi positiivisempi arvo.

Julkisen sektorin tapoja kannustaa tehottomuuteen ovat erilaiset palkkiot ja kannusterahat ja verotuedut:

•     tehottomampia ja vähemmän työtä tekeviä kansalaisia suositaan keveämmällä työn verotuksella
•     kokonaan työtä tekemättömiä (työttömät) kannustetaan ja tuetaan veroetujen lisäksi melko suurilla palkkioilla
•     tehottomia yrityksiä ja maataloustuottajia palkitaan yritystuilla, jotka rahoitetaan tehokkaammilta otettavilla suuremmilla veroilla

TEM tuntuu pitävän elintasoa ja sen kasvua arvossa kun taas Suomen poliittinen eliitti tavoittelee ja saavuttaa muita päämääriä (imastonmuutos, tasainen tulonjako, julkisesti tuotetut palvelut, julkisomisteinen tuotantokoneisto, hoitajamitoitus, eläkkeet, yritystuet, järjestäytynyt työmarkkinakoneisto, ....). On olemassa selvä arvoristiriita poliittisen päätöksenteon ja TEM:n virkamiesten välillä.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Olen poistanut seurannasta Lehto Groupin ja lisännyt Volvon.

Abb Vien osakekurssi ei kuvaa yhtiön taloutta, vaan sijoittajien sekavuutta

Luottamus on sijoittamisessa hyvä asia oikein kohdistuessaan. Se tarkoittaa uskoa laatunsa todistaneiden yhtiöiden kykyyn selviytyä ongelmistaan, olkoon niiden tausta mikä tahansa.

Biolääkeyhtiö Abb Vie on alansa johtavia yhtiöitä maailmassa, suomalaisessa mittakaavassa jättiläinen. 33 miljardin dollarin liikevaihto on 30-kertaa suurempi kuin Orionilla ja reilusti Nokiaakin kookkaampi.

Abb Vieta on pidetty taantuvana tai ainakin heikkona sijoituskohteena, koska se on ollut poikkeuksellisen riippuvainen yhdestä tuotteesta, maailman rahamäärässä myydyimmästä lääkkkeesta Humirasta. Patenttioikeuden rauettua sen tuotto on Yhdysvaltojen ulkopuolella laskenut voimakkaasti kopiolääkkeiden paineessa.

Saksan talouselämä perustuu perheyrityksiin. 500 suurinta pereheyritystä tuottavat noin 43% Saksan bruttokansantuotteesta. Saksalainen perheyritystoiminta on mukana edistämässä Suomen menestystä. Meyer:n perheen omistajaohjauksessa (Meyr werf) luodaan yhä kasvava osa Suomen viennistä. Konsepti on toimiva. Omistus on Saksalaisen, perheyrityksille suotuisan lainsäädännön piirissä ja toiminnan merkittävin osa on Suomessa.

Meyerin Turun Telakan ja sen toimittajayritysten laivanrakennusliikevaihto on vuoden 2018 osalta noin 1,9 miljardia euroa (noin 2% Suomen viennistä), mikä tarkoittaa 46 prosentin kasvua vuoden 2016 tilinpäätökseen verrattuna.

Työllistämisen aluetaloudelliset vaikutukset kohdentuivat 96 prosenttisesti Varsinais-Suomeen, etenkin Turkuun (88 %).  Suurin yhteisöveropotti kasautui sen sijaan Uudellemaalle. Siellä muut kuin työllisyysvaikutukset ovat käytännössä lähes samaa tasoa Varsinais-Suomen kanssa, ja Uudenmaan osuus Meyer Turun talousalueena onkin noussut selvästi.

Valtiovarainministeriön "selvitys luonnollisten henkilöiden maastapoistumisverosta" tutki hallituksen pyynnöstä keinoja sijoittajien maastapaon hillitsemiseksi.

Suomessa on verotuksellisin keinoin pienennetty yksityinen portfoliosijoitusvarallisuus (pörssiosakkeet + rahastot) noin 60Mrd€ luokkaan samalla kun julkinen sijoitusvarallisuus on saatu kasvamaan yli 200 Mrd€ suuruusluokkaan. Osa tuosta 60Mrd varallisuudesta uhkaa paeta ulkomaille. Maastapoistumisverolla puututtaisiin verovälttelyyn, jossa muutetaan Suomesta matalan verotuksen maahan ennen sijoitusvarallisuuden myyntiä tai lahjoitusta ja niistä seuranneita veroja. Maastapoistumisvero tai vastaava säännös on käytössä 13 vertailumaassa, kun sellainen puuttuu vain kolmesta.

Valtionvarainministeriön selvitys ei tue maastapoistumisveron käyttöönottoa. Vero haittaisi valtionvarainministeriön mukaan kilpailukykyä ja taloudellista tehokkuutta. 

Lisää tietoa:   valtionvarainministeriö

Kuvan lähde: wikimedia

Vuokranantaja 2020 -kysely kertoo, että yksityiset pienvuokranantajat ovat hyväsydämisiä vuokraisäntiä. He korottavat vuokria maltillisesti ja palauttavat säntillisesti vakuuden. Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Sanna Hughes näkee, että taustalla on vuokranantajien halu pitää kiinni hyvistä vuokralaisista.

Vuokramarkkinakatsaus kiinnittää huomiota yksityisten vuokranantajien epäoikeudenmukaiseen kohteluun. Omistusasunnosta ei mene veroa kun taas vuokra-asumista rasittaa vuokranantajan 30% pääomatulovero. Tämä vero valuu vuokratasoihin. Ei ihme että omistusasuminen on vuokra-asumista edullisempaa. Omistusasumisen alhaisempi verotus toimii tosiasiallisena tulonsiirtona pienituloisilta vuokralaisilta varakkaammille oman asuntonsa omistaville.

Tässä perustietoa Kiinassa leviävästä Wuhang corona viruksesta (tieteellinen nimi:   2019-nCoV ):

• Tartuntojen määrä Kiinassa kasvaa eksponentiaalisesti. Tartunnan saanut levittää viruksen keskimäärin noin kahteen läheiseensä ja sairastuneiden määrä kaksinkertaistuu vajaan viikon välein.
• Uusien Kiinan ulkopuolisten tartuntojen määrä näyttäisi vähenevän. Tauti on näiden tietojen valossa onnistuneesti rajattu Kiinaan.  Arvio perustuu olemassa olevaan erittäin epävarmaan tietoon.
• Tautiin on toistaiseksi kuollut 2% hoitoon hakeutuneista vaikeista tapauksista. Tavallisen kausi-influenssan kuolleisuus on noin 0.1% hoitoon hakeutuneista.

Nordean Antti Saari kehoittaa pitämään osakkeet edelleen ylipainossa.

Koronavirusepidemia aiheuttaa todennäköisesti samanlaisen lyhytaikaisen kuopan kuin SARS aikoinaan, mutta pitkäaikaiset vaikutukset jäänevät vähäisiksi.

Maailmantalouden tila on parantumassa, inflaatio-odotuksia ei ole, koroista ei tuottoja saa ja yritysten tulokset ovat kasvussa. Osakkeet ovat tässä tilanteessa hyvä valinta.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Musti Group, eli tuttavallisemmin Musti ja Mirri, suunnittelee listautumista Nasdaq Helsinki Pörssin pörssilistalle. Tätä listautumista ovat monet ennakoineet jo vuosia ja olen itsekin odottanut sitä kädet syyhyten. Musti Group hakee listautumisannilla 45 miljoonan euron bruttovaroja, jotka on tarkoitus käyttää lainojen lyhentämiseen. Perehdyn tässä kirjoituksessa Musti Group listautumisantiin ja pyrin selvittämään niin teille kuin itselleni, että onko siihen osallistumisessa mitään järkeä.

Tulojen kohtuullinen tasaaminen on tarkoituksenmukaista ja hyödyttää yhteiskunnan kehittymistä ja dynamiikkaa. Yhteiskunta ja elintaso kehittyvät nopeammin jos tuloja tasataan. Mistä tämä johtuu?

Yhteiskunnan palvelu- ja tavara- tuotannon kehittymisellä on kaksi tekijää, tuotannon tehokkuus ja toisaalta hyvien palvelujen ja tuotteiden valintaprosessin päätösten hyvyys. Näistä kahdesta tekijästä valintaprosessin toimivuus on monasti huonommin ymmärretty ja vähemmän keskusteltu käsite. Valintaprosessi syntyy ihmisten valinnoista kun he tekevät ostoksia ja valitsevat palveluita. Tuotantokoneisto saa valintojen tuloksena tiedon siitä, mitkä palvelut ja tuotteet täyttävät parhaiten ihmisten unelmat ja tarpeet.  

Optimi syntyy kun yhteiskunta keskittää yhtä paljon tarmoa (kansalaisten aikaa) sekä hyvien palveluiden valitsemiseen että niiden tuottamiseen. Tähän on olemassa selvät ja yksinkertaiset matemaattiset perusteet, joita ei ole kuitenkaan järkevää tässä toistaa.  Optimia lähestyttiin 1900- luvun alun ja 1960- luvun välillä kun siirryttiin 8 tuntiseen työviikkoon. Ihmisille jäi suurin piirtein yhtä paljon aikaa tuotteiden tekemiseen ja tuotteiden valitsemiseen.

Eläkeläisten ja työkyvyttömien kyky tehdä valintoja jää käyttämättä, ellei heille järjestetä tuloja. Tarvitaan kohtuullisia tulonsiirtoja palkansaajilta eläkeläisille, opiskelijoille ja lapsille jotta heidänkin kykynsä tehdä valintoja saadaan mukaan yhteiskuntaa kehittämään. Tulonsiirroilla saadaan kaikki mukaan tekemään yhteiskunnalle arvokkaita valintoapäätöksiä.