Siellä täällä näkee edelleen arvioita, että meneillään on korjausliike eli muutaman kuukauden laskeva keskipitkä trendi. Arvion ilmeisen tarkoitushakuista ylioptimismia korostaa se tosiasia, että suomalaisistakin pörssiyhtiöistä iso läjä on tullut alas jo rutkasti yli 20 prosenttia eli teknisesti määritellyn laskumarkkinan verran – onpa määritelmässä sitten järkeä tai ei. Ja pudotukset ovat kestäneet kuukausikaupalla, monella jo vuoden tai ylikin.

Syklisiä teurastetaan urakalla eli markkinoiden viime talveen kestänyt ylioptimismi ja avuton hinnoittelu pannaan taas lunastukseen. Vain todellinen amatööri maksaa Cargotecin kaltaisesta olemattomasti kasvavasta ja kannattavuudeltaan ailahtelevasta syklisestä 60 euroa, kun yhtiö ei ole huippusuhdanteessa tehnyt kuin rapian päälle kahden euron osakekohtaisen tuloksen.

https://www.nordnet.fi/mux/web/marknaden/aktiehemsidan/index.html?identi...

Finanssialalla on olemassa rehellisiä tuotteita, kuten suuret kansainväliset ETF rahastot ja sijoitusrahastolain mukaiset sijoitusrahastot, joiden kulurakenne on läpinäkyvä.

Mutta finanssialalla liikkuu myös petollisen oloisia tuotteita ja neuvoja. Kaikille petollisuudelle on yksi yhteinen tekijä. Myyjän intressi. Jos maksat sijoitusneuvonnasta riippumattomalle henkilölle, niin saat hyvää tarkoittavia neuvoja. Jos ostat julkista ja laajalle joukolle myytyä tuotetta niin saat yleensä rehellistä tuotetta. Mutta jos saat jotain arvokkaan tuntuista ja ekslusiivista ilmaiseksi, niin maksat siitä kiertotietä täyden hinnan ja tyhmyytesi takia kenties jopa vähän sitäkin enemmän.

Seuraavissa tuotteissa on joskus kalliiksi tulevia ansoja:

Eduskunta sai torstaina 13. joulukuuta esityksen lainmuutoksista, jolla parannetaan osakkeenomistajien oikeuksia vaikuttaa pörssiyhtiön johdon (hallituksen, toimitusjohtajan, hallintoneuvoston) palkitsemiseen.

Palkitsemisesta päättää edelleen nimittävä elin: hallituksen palkitsemisesta päättää yhtiökokous ja toimitusjohtajan palkitsemisesta hallitus, mutta palkitsemispolitiikka pitää esitellä yhtiökokoukselle ja yhtiökokous pääsee siitä äänestämään. Avoimuus ehkäisee osakkeenomistajien oikeuksia loukkaavia käytäntöjä.

Korostan sekä sijoituskirjoituksessani että -kursseillani, että minkään kokoluokan sijoittajien ei pidä juosta uutisten ja yritysten ohjeistusten perässä, koska ne ovat aina pahasti myöhässä. Suursijoittajathan tämän tietävät tarkkaan, ja heidän tietojensa ansiosta pörssit reagoivatkin yhtiöiden ja yleensä talouden muutoksiin ennen kuin niistä tulee julkista tietoa.

Uutisten perässä juoksemalla häviää varmasti finanssimarkkinoilla. Opin sen ajat sitten, ja sen vuoksi perehdyin tekniseen analyysiin – saadakseni ne oikeat tiedot samaan aikaan kuin etuoikeutetut sijoittajat, joskin omin neuvoin. Markkinoita ohjaajavat suursijoittajat käyttänevät perinteisempiä menetelmiä.

Trendiaapisen viimeisessä osassa käsittelen lyhyitä trendejä. Ne kestävät viikosta kolmeen markkinatilanteesta riippuen, eli näidenkin suhteellinen vaihteluväli on kohtalaisen suuri kuten keskipitkillä trendeillä. Pääsääntö on, että rauhallisilla markkinoilla lyhyet trendit tuppaavat venymään haarukan yläpäähän, voimakkaasti liikkuvilla alapäähän.

Lyhyet trendit ovat yleensä kohtalaisen helposti tunnistettavia jo paljaalla silmällä ilman teknistä välineistöä, mutta joskus se vaatii asiantuntemusta. Useimmiten lyhyet trendit erottuvat kuitenkin vähäiselläkin kokemuksella hitusenkaan kunnollisesta kurssigrafiikasta, ja joskus ne suorastaan loikkivat naamalle.

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1985 kirjeen sisältöön ja aiheena on:
1) Älä heitä hyvää rahaa huonon perään
2) Johtajien palkitseminen ja korkoa-korolle -tekijä

Finanssialan pankkibarometri on karua luettavaa. Sekä yritysten että kotitalouksien luotonkysyntä heikkenee.

Yritykset valmistautuvat taantumaan

Yritykset valmistautuvat hidastuvaan talouskehitykseen. Investoinnit vähenevät.hyvää vauhtia ja yrityskauppoja tehdään entistä varovaisemmin. Käyttöpääomaa tarvitaan sen sijaan edelleen.

Kotitaloudet ovat huolissaan sijoitustensa kohtalosta

Kotitaloudet ovat huolissaan ennen kaikkea sijoitustuottojen pienenemisestä. Halukkuus sijoituslainoihin on romahtanut ja myös asuntolainoja otetaan entistä varovaisemmin. Kulutusluotot ovat sen sijaan melko lailla immuuneja suhdanteille. Niiden suosio ei ole juurikaan laskenut.

Lisää tietoa: Finanssialan pankkibarometri

Ensimmäiseksi haluan sanoa, että Talvivaara ei kosketa minua juuri laisinkaan. Omistin ko. firmaa hyvin pienen siivun hyvin lyhyen aikaa ja kärsimäni luovutustappio oli sitä luokkaa, että joka päivä joku osake laskee salkussani enemmän.

Ja koska en aihetta tunne, turvauduin poikkeuksellisesti copy pasteen.

Wikipedia kirjoittaa:

”Kaivostoiminnan jälkeinen aika 2015–2017

Kaupan ehtojen tultua julkisiksi arvioitiin, että pörssiyhtiö Talvivaaraan ei jäisi liiketoimintaa ja ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi pörssiyhtiön konkurssi. Tässä yhteydessä yhtiön noin 80 000 osakkeenomistajaa menettäisi sijoituksensa. Konkurssia ei kuitenkaan tullut heti.

SDP:n avainpelaajiin kuuluva Timo Harakka arvostelee hallituksen osakesäästötiliä, jossa asiakas maksaa veroa sijoitusten tuotoista vasta siinä vaiheessa, kun hän nostaa tililtä rahaa. Myyntivoittoja ja osinkoja ei verotettaisi kunakin vuonna kuten nyt. Se olisi etenkin osinkosijoittajan kannalta erittäin suuri edistys, koska se mahdollistaisi pitkäjänteisen korkoa korolle -tekijän hyödyntämisen osingot uudelleen sijoittamalla ilman veroleikkurin vaikutusta ennen sijoituksen lopullista kotiutusta.

Siinä kohtaa vero menisi kuten ennenkin. Nyt saman edun saa rahastosijoittajana, koska rahastot eivät maksa väliveroja salkuistaan. Se osaltaan takaa rahastojen suosion, ja samalla tekee sijoittajista passiivisia asiantuntijoiden tai indeksirahastojen orjia.

Makrotaloudellinen suhdanne vaikuttaa toisinaan osekekursseihin ja korkotuotteisiin.

Oheisessa kuvassa on sinisellä euroalueen ja punaisella koko eu:n suhdannetilanne. Vihreällä on Suomen pankin julkaisema pörssin markkina-arvo. 

Euroopan suhdannetilanne on heikentynyt vuoden 2018 alusta alkaen. Heikkenemisvaiheet kestävät yleensä vuoden tai pari ja ja nyt on ensimmäinen vuosi takana.

Talousmentor-yritysanalyyseihin on lisätty tunnettu suomalainen hissi-, liukuporras- ja automaattiovivalmistaja. Yhtiö tarjoaa myös palveluja ratkaisuja laitteiden huoltoon ja modernisointiin. KONEen markkina-arvo on noin 22 miljardia euroa ja sillä on noin 56 600 työntekijää.

Tänään valtaosa suomalaisista saa veronpalautuksia vuoden 2017 verotuksesta. Palautuksia saa yhteensä lähes 3,6 miljoonaa suomalaista ja yhteensä 2,9 miljardin euron edestä. Se on veronmaksajaa kohdenkin laskettuna tuntuva summa, mikä vaikuttaa monilla myös kulutukseen.  Sillä on myös merkitystä, että se tulee vasta joulukuussa. Minua onkin toisinaan ihmetyttänyt, miksi palautukset ja toisaalta myös mätkyt tulevat vielä nykyäänkin tällä tavoin vasta melkein vuosi verovuoden päättymisen jälkeen. No, vuonna 2019 tämä tulee verotusjärjestelmämuutosten ansiosta muuttumaan, mutta taidamme siitä huolimatta jäädä vielä verotuksen reaaliaikaisuudessa Ruotsista jälkeen.

Yhdysvaltojen valtionlainojen korkoero kääntyi negatiiviseksi lyhyempien kuten kaksi- ja viisivuotisten lainojen osalta. Kymmenvuotisen lainan korko on vielä nirkosen lyhyempiä ylempänä, mutta luultavasti tuokin ero on kohta kadonnut. Ja se on ennakoinut taantumaa viimeisen 50 vuoden ajan Yhdysvalloissa.

Toinen asia on, paljonko siihen aikaa vierähtää korkoeron katoamisesta. Aiemmin se on vienyt ainakin kuutisen kuukautta, joskus toista vuotta. Korkoero ei sitä itsessään kerro.

Tätä painottaa Nordea pääanalyytikkonsa Jan von Gerichin tuoreessa kommentissa. Von Gerich korostaa, että korkoeron katoamisesta on aina ollut aikaa itse taantumaan, ja osakemarkkinatkin ovat yleensä kurkanneet uudet huiput ennen laskumarkkinaa.

Ounastelin viikko sitten VIX:in pomppaavan parin viikon sisään, mutta se ottikin vauhtia jo viime viikolla. Ei se vieläkään kurkottanut kuin 25 pisteen tuntumaan, mutta en kunnon paniikkilukemia vielä povannutkaan, vaan vasta tuonnempana. Arvio pysyy.

https://www.tradingview.com/symbols/TVC-VIX/

VIX:in kiihdyttäessä osakkeet tulivat tietenkin alas. Keskipitkiä trendejä esitellessäni jo totesinkin, että marraskuun alusta alkanut kp-trendi on nyt tulkintani mukaan taittunut nippa reilun kuukauden kestettyään. Jos tulkintani on oikea, alas tullaan vielä useampi viikko muutaman lyhyen trendin jaksottaessa menoa. Tämä on tosiaan arvioni.

Sijoittajan menestymiseen vaikuttaa osaltaan myös se, miten hän reagoi osakkeiden laskumarkkinoihin. Toiset etsivät rohkeasti ostopaikkoja, toiset taas toivovat pientä nousua, jotta voisi myydä osakkeet pienemmällä tappiolla tai ”omillaan”. Toiset laittavat koneen kiinni eivätkä katso osakemarkkinoille pariin viikkoon. Joillakin menevät yöunet, kun säästöt sulavat silmissä.

Markkinat liikkuvat erimittaisina trendeinä, joista jokaisella on sijoittajan kannalta oma merkityksensä, riippuen tietysti osin itse kunkin sijoitusstrategiasta. Pitkäaikaiselle sijoittajalle ja harvoin salkun sisältöä muuttavalle tärkein on pitkä trendi, mutta sen nimensä mukaisesti pitkästä kestosta – vuodesta kolmeen – johtuen sitä hyödyntävältä vaaditaan suurta kärsivällisyyttä. Pitkät trendit ovat usein myös vaikeimmin luettavia hyvällekin analyytikolle.

Keskipitkä trendi on ehkä tärkein hiukan aktiivisempaa kauppaa käyvälle. Keskipitkä eli kp-trendi kestää kolmesta kahteentoista viikkoon. Sitä pidemmät tai lyhyemmät kp-trendit ovat harvinaisia, joskaan eivät aivan mahdottomia. Keskipitkä trendi koostuu muutamista ylös ja alas liikkuvista lyhyistä trendeistä, jotka kestävät viikosta kolmeen. Pitkät trendit taas koostuvat useammista kp-trendeistä, jotka samalla tavalla liikkuvat ylös ja alas.

USA:n osakemarkkinoiden viimeisen vuoden tuotto on painumassa heikommaksi kuin yrityslainosta saatava korkotuotto (kuva oikealla).

Kiinnostus heikosti tuottaviin osakkeisiin laskee ja raha hakeutuu paremmin tuottaviin lainapapereihin. Näin tapahtui vuonna 2000 ja sama toistui vuonna 2007 ja on mahdollista ja monien mielestä myös todennäköistä että näin tapahtuu myös ensi vuonna. Tämä voi tietää karhumarkkinoita (laskevia kursseja) USA:n osakemarkkinoille.

Sijoittajan velvollisuuksista 8.12. Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa väittelevä OTM, KTM Marja Luukkonen on tutkinut, mitä velvollisuuksia vakuutus- tai arvopaperisijoittajalla on ja mitä velvollisuuksia tällä pitäisi olla. Väitöstutkimuksesta selviää että:

• Sijoittajan ei kannata kertoa olevansa osaavampi kuin onkaan, eikä kannata kertoa olevansa ammattimainen sijoittaja.  Sijoitustuotetta myyvän on kerrottava tuotteestaan tarkemmin ja asiakkaalla säilyy kuluttajansuoja jos hän ei ole ammattimainen sijoittaja. (Ammattimaisia sijoittajia ovat lain mukaan vain suuret instituutiosijoittajat ja niihin verrattavat)
• Sijoittajan tulee reklamoida kaikista havaitsemistaan virheistä ja poikkeamista (esim  sovittua suuremmista palkkioista tai riskeistä) kuukauden kuluessa siitä kun hän on virheen havainnut. Muuten hän menettää oikeutensa korvaukseen.

Vasta ilmestynyt kirja, Kiestingistä Viipuriin, kertoo jatkosodan tapahtumista ja siitä miten suomalainen teini-ikänsä loppuvaiheissa oleva rivimies Jouko Vahe (ja myöhemmin toimittaja ja kirjailija) on kokenut Neuvostoliiton vuoden 42 kevään suurhyökkäyksen torjunnan pohjoisessa Karjalassa: Kiestingissä, Pääjärvellä ja Jeletjärvellä. Kirjan tekee jännittäväksi se, että se ei pelkästään perustu tositapahtumiin vaan se kertoo tositapahtumista ja oikeiden ihmisten kokemuksista.

Teoksen arvo kumpuaa inhimillisestä ymmärryksestä jolla Jouko Vahe kertoo tapahtumista ja sankareista, jotka kuolevat ja joita hän monasti jäi suremaan niin mukana olleiden suomalaisten, saksalaisten ja vastapuolena olleiden venäläistenkin osalta. Ihmisyys kuitenkin kietoutuu noissa tilanteissa todellisiin ympäristöihin ja tapahtumiin joiden värikäs ja kielellisesti rikas kuvaus sai minut haltioihinsa niin etten voinut luopua kirjasta ennen kuin olin lukenut koko kirjan viimeistä sanaa myöden.

Talousmentor-yritysanalyysit on tällä hetkellä tehty 63 yrityksestä. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan listalla olevien Suomi-yritysten osinkotuottoja ja -kehitystä sekä niiden kestävyyttä.

Itsenäisyys ja onnellisuus syntyvät luottamuksesta siihen, että elämä on omassa hallinnassa. Itsenäiset kunnioittavat myös toisten oikeutta yksilöllisyyteen. Itsenäisyys onkin individualismin eräs näkökulma. Ei tarvita turhaa holhousta, kun voimme luottaa siihen, että itse kukin on yksilö ja saa toimia omalla persoonallisella tavallaan, vaikka se sitten joskus johtaisikin ulkopulisen mittapuun mukaan huonompaan tulokseen.

Huolehtiminen lähimmäisestä on eri asia kuin holhous. Huolehtiva tarjoaa vaihtoehtoja ja antaa mahdollisuuksia ja kertoo asioiden syysuhteet, ja antaa lähimmäisensä itse tehdä omat valintansa. Itsenäisyyttään arvostava yhteiskunta huolehtii jäsenistään, ei holhoa.

Juhlimme nyt itsenäisyytemme juhlapäivää. Sitä, että saamme olla yksilöitä yhteisten pelisääntöjen puitteissa. Ja sitä että nuo pelisäännöt ovat niin väljät kuin mahdollista ja ne takaavat meille kaikille niin suuren henkilökohtaisen itsenäisyyden kuin on mahdollista.  

Kun ajat ovat kulkeneet jo vuosi sitten ennustamallani tavalla eli laskusuhdanne painaa päälle, analyysitalojen ohjeistuksia on lysti seurata. Nyt kavennetaan riskiä ja annetaan huolestuneille asiakkaille uusia osto- ja myyntisuosituksia, joita toki riittää kaikkina aikoina. Suhdanteiden muutokset ovat tietysti aina hyvä syy - ainakin näennäisesti. Ja ahdistuneet sijoittajat ovat varmasti otollinen yleisö salkun vekslaamiseen, kun taloustaikuri Trump ja FAANG-osakkeet eivät vieneetkään pikavuorolla paratiisiin.

Toimialasijoittamisessa pyritään kohdentamaan sijoittamista nouseville ja/tai suhdannetilanteeseen sopiville toimialoille.

Toimialahajauttamisessa taas pyritään hajauttamaan sijoitukset useille toimialoille niin että salkun heilunta on vähäisempää.

Ohessa on Suomen Pankin julkaisema Helsingin pörssin toimialojen kehitys viimeisten parin vuoden ajalta.  Kaikki toimialat ovat kääntyneet viime kesän jälkeen laskuun. Nyt, talouskasvun hidastuessa olisi periaatteessa suhdannesijoittajan aika siirtää varojaan niinsanotuille protektiivisille sektoreille, kulutustavaroihin, terveydenhuoltoon, kulutuspalveluihin ja ehkä myös rahoitussektorille. Ne kärsivät talouskasvun hidastumisesta joskus hieman muita vähemmän. 

Nordean Antti Saari suosittaa pitämään osakkeet edelleen ylipainossa.

Sijoitusvuoteen 2019 lähdetään heiluvissa merkeissä. Osakesijoittajien hermostuneisuutta lisää heikkenevä talouskasvu sekä kiristyvä keskuspankkipolitiikka. Talous ja tuloskasvu jatkuu kuitenkin Antti Saaren mukaan riittävällä tasolla ja osakkeet ovat menestyvä valinta. 

Antti Saari uskoo että kehittyvät markkinat ovat edelleen paras osakesijoitusten kohde. Tähän on kolme syytä:  kehittyvien maiden talouskasvu on muita vahvempaa, laskeneet kurssit ovat tehneet arvostustasoista houkuttelevia ja Kiinan elvyttävä politiikka tukee osakekursseja.

Korkosijoituksissa Antti Saari suosii valtionlainoja. Riskiyrityslainoja ei yleensä kannata ottaa salkkuun silloin kun talouskasvu hidastuu.

Aivan ensimmäiseksi sanon lämpimästi kannattavani otsikon aihetta. 1789 Ranskassa asia määriteltiin näin: ”Kaikki kansalaiset voivat puhua, kirjoittaa ja julkaista mielipiteitään vapaasti paitsi silloin, kun he syyllistyvät tämän vapauden laissa määriteltyyn väärinkäyttämiseen.”

Myöhemmin tuossa tekstissä lukee näin: ”Omistusoikeus on loukkaamaton ja pyhä, eikä sitä saa ottaa keneltäkään pois, ellei laillisesti todettu yleinen tarve sitä aivan ilmeisesti edellytä toimeenpantavaksi oikeudenmukaisilla ehdoilla ja siten, että siitä ennalta maksetaan korvaus.”

Kaksi vuotta kestävä perustulokokeilu päättyy tämän kuukauden lopussa. Kirjoitin aiheesta kaksi vuotta sitten, miten kokeilun puutteita arvioitaessa on huomioitu lähinnä vain se, että tukea ei peritä verotuksen kautta takaisin tulojen kasvaessa, mutta ei lainkaan sen merkitystä, että kokeilun vaikutuspiirissä olevat (ei vain tuensaajat, vaan mahdollisesti myös esim. tuensaajia työllistävät) tietävät kyseessä olevan kokeilun. Tätä näkökulmaa en ole vieläkään nähnyt muissa asiaa käsittelevissä kirjoituksissa, vaikka tuoreiden lehtijuttujen yksittäistapauksien kuvauksissa voikin käytännössä olla havaittavissa tilanteen poikkeuksellisuuden vaikutusta asianomaisiin.

Kovasti markkinat nyt yrittävät saada poikki osakkeiden pudotusta eli vääntää keskipitkän trendin ylös. Kaksi lyhyttä viikon trendiähän ylös jo olemme saaneet jokseenkin kaikissa pörsseissä – samassa tahdissahan ne yleensäkin liikkuvat. Se on tärkeää muistaa, kuten kursseillanikin korostan. Alueellinen hajautushan ei vaikuta markkinariskiin käytännössä lainkaan, koska pörssit laskevat ja nousevat samaan aikaan kaikkialla. US-pörssien vahvuus muihin verrattuna tänä vuonna on aika harvinainen poikkeus, joka perustuu Trumpin elvytykseen.

Teknisesti tilanne on jokseenkin samanlainen Tokiossa, Shanghaissa, USA:ssa ja Euroopassa. Senkaltaisia eroja on, että Saksassa pitkät indikaattorit ovat erityisen punaiset eli pudotuksen päätä ei näy. Vientivetoiselle maalle se on ymmärrettävää, maailmantalous ottaa nyt lukua. Dax kävi jo noin prosentin päässä laskumarkkinan tekniseksi sovitusta rajasta 20 prosentin pudotuksesta.

Thukydideksen ansan voi määritellä seuraavasti: Kun nouseva kansakunta uhkaa hankkia valta-aseman sen nykyiseltä haltijalta, on sotilaallisen yhteenoton todennäköisyys suuri. Ilman muutoksia kahdenvälisissä suhteissa sotaa ei vältetä. Tässä tapauksessa kyse on Kiinasta ja Yhdysvalloista. Harwardin professori Graham Allison on historiaa tutkiessaan löytänyt noin viimeisen 500:n vuoden ajalta kuusitoista hetkeä, jolloin nouseva valtakunta on uhannut johtavan valtion asemaa. Näistä kuudestatoista hetkestä kaksitoista on johtanut sotilaalliseen yhteenottoon. Yhteenotoista esimerkkeinä voi mainita maailmansodat ja niiden välttämisestä 1900-luvun alkupuolen Britannian ja Yhdysvaltojen välisen tilanteen. Seuraavien vuosikymmenien aikana näemme miten käy.

Eläketurvakeskukasen (ETK) sijoitustuottovertailussa oli mukana 23 työeläkesijoittajaa.  Suomalaisista vakavaraisuussäännellyistä eläkevakuutusyhtiöistä paras oli Elo, joka pääsi viimeisen kymmenen vuoden aikana 3.5% reaaliseen vuosituottoon. 

Yleisesti ottaen suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt ovat olleet viimeisen kymmenen vuoden aikana kehnoja sijoittajia. Ymmärrys taloudesta on ollut huonoa tasoa. Viimeinen vuosi ja viimeiset viisi vuotta ovat menneet paremmin.