Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1980 kirjeen sisältöön ja aiheena on:
1) Tytäryhtiöiden käsittely tilinpäätöksessä,
2) Pitkän aikavälin tuotot
3) Ostovoiman lisäys on merkitsevää

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  -3.3%, alusta (27-05-2010) +113.5%

Yleistä

Viimeisen kuukauden aikana pörsseissä on nähty voimakasta heiluntaa. Eniten on tullut takkiin Kiinalasille ja kiinaan liittyville osakkeille. Jenkkiosakkeet ovat kehittyneet yllättävän suotuisasti. Optimismi on suorastaan laukassa. Vuositasolla SP500 on plussalle yli 15%. Eurooppalaiset osakkeet sensijaan ovat ”nollalinjalla”.

Kauppasodasta puhutaan paljon, ja erilaisia kurssiliikkeitä selitetään mielellään sen avulla.  Toinen näkökulma voisi olla, että noususuhdanteen puhti on nyt loppumassa. Kuten arvon kollegat ovat jo huomauttaneet korkoero lyhyiden ja pitkien korkopaperien välillä on jenkeissä hyvin pieni ennakoiden suhdannekäännettä.

Entä Kiinassa? Merkittävin viimeaikainen tapahtuma on renminbin heikkeneminen mm taalaa vastaan, ilmeisesti keskuspankin tukiostoista huolimatta. Investointien kasvu on hyytynyt alle 10% vuosivauhtiin, samoin kuin rahamäärän kasvu. Osasyynä on tietoinen politiikka, jolla halutaan rajoittaa velan kasvua paikallishallintotasolla ja erityisesti kiinteistösijoituksissa.  Samalla kysyntä kuparille ja muille raaka-aineille on heikkoa.

Kaiken kaikkiaan ero jenkkimarkkinoiden ja muun maailman välillä ovat nyt huolestuttavan isot. Olemme tottuneet katselemaan talousasioissa länteen. Pitää harjoitella pään kääntämistä myös toiseen suuntaan. Näkymät ovat toiset idässä.

Pitkällä tähtäimellä uskon edelleen Kiinan kasvuun. Lähiaikoina näyttää siltä, että laskusuhdanne on edessä. Kannattaa ehkä pitää tavallista suurempi osa varoista käteisenä.

Markkinoista ei nyt irtoa järin kiehtovaa kommentoitavaa, paitsi korkoeron osalta – se jatkaa kaventumistaan. Kahden ja kymmenen vuoden bondien tuoton ero on jo selvästi alle 0,3 prosenttiyksikköä. Se on todella alhainen. Ja trendit ovat edelleen ne, että lyhyt korko on nousussa ja pitkä laskussa. Liike on hyvin loivaa, mutta todellisuutta kuitenkin. Korkoeron merkityksestä iso analyysi löytyy aiemmista jutuista.

https://www.cnbc.com/quotes/?symbol=US2Y

https://www.cnbc.com/quotes/?symbol=US10Y

https://fred.stlouisfed.org/series/T10Y2Y

Lukemat ovat niin matalat, että sitä näkee vain luokkaa kerran vuosikymmenessä pitkälläkään aikavälillä. Ja näissä lukemissa on pyöritty aina aivan huippusuhdanteen lopussa. Viimeksi samoilla nurkilla olimme 2005. Siitä toki kesti vielä toista vuotta suhdanteen rapautumiseen ja laskumarkkinaan, mutta sitä tulikin sitten kuin Turusen pyssystä.

Me suomalaiset yritämme jälleen haljeta ylpeydestä, kun meidän karu isänmaamme on kelvannut tapaamispaikaksi suurvaltojen, ah niin fiksuille ja filmaattisille johtajille. Käsittelen alempana vain toista heistä.

Arvioitavan kirjan tiedot.

Kirja keskittyy lähinnä Trumpin bisnespuoleen ja on mielestäni niin neutraali kuin tästä hivenen ristiriitaisesta aiheesta saa irti.

Donaldin isä Fred oli selkeä tuotannon sankari. Hän rakensi normaaleja asuintaloja NYC:n esikaupunkeihin. Poika Donald hengaili jo 1950-luvulla kotialueen Queensin asemesta Manhattanilla, jonka ”syntinen” maailma häntä kiehtoi.

Donaldista tuli selkeä kulutuksen sankari ja myöhemmin mukaan tuli vielä ns. huomiotalous. Manhattanin maine oli 1960-luvulla heikko ja Donald aloitti oikeaan aikaan 1970-luvun puolivälissä.

Kotimainen taloustunnelma on pysynyt pirteänä, vaikka maailman uutiset ovat muuttuneet epävakaiksi. Uhkaava kauppasota kärjistää kuitenkin Yhdysvaltojen sekä muun maailman suhteita ja öljyn hinta on kääntynyt nousuun, joten muutoksen tuulet puhaltavat jo. Hypo ennustaa talouskatsauksessaan kuluvan vuoden talouskasvuksi 3,0 prosenttia ja 2,0 prosentin kasvua vuodelle 2019.

Suomen tilanne on parantunut:

• velkaantumisen kasvu on taitettu
• työllisyys on parantunut
• rakenteellisiin ongelmiin puuttumista on harkittu (kauppojen aukiolo ja taksiliikenteen vapauttaminen on saatu aikaan)

Kauppasota on maailmanlaajuinen riski

Vaikka kauppasota ei tarkoittaisikaan finanssikriisin tapaista tuskaa, se leikkaisi Suomen vientivetoisesta talouskasvusta noin kaksi prosenttia. Pelastus on se, että EU:n sisäkauppaan esteet eivät iskisi. Kuitenkin alueelliset vaikutukset voisivat olla valtavat. Esimerkiksi Uudenkaupungin ihme voi törmätä ongelmiin, jos uudet tullit tai säännökset nostetaan autokaupan riippakiveksi.

En ole – toivoakseni ainakaan – kovin vahingoniloista sorttia, mutta kovan linjan brextistien joukkopako hallituksesta saa kyllä pilkallisen virneen naamalleni. Boris Johnson, David Davis ja Steve Baker häipyivät ovet paukkuen vastalauseena pääministeri Theresa Mayn EU-eron taloudellisia haittoja minimoivalle pehmeälle linjalle. Konservatiivien päävirta otti lusikan kauniisti kouraan ja yrittää pelastaa taloudellisesti sen mikä on vielä tehtävissä.

EU ei anna brittien poimia kirsikoita kakusta, vaan heidän on nieltävä ikäviä kompromisseja, jotka aika lailla vesittävät brexitin tavoitteet, sen mikä niissä nyt rationaalista oli. Tämä on jo aika selvää. Ja tästähän asiantuntijat varoittivat, minä myös, vaikken asiantuntijasta käykään, aika kauan olen tosin näitä hommia seurannut ja analysoinut. Ei tuokaan arvio kaksi vuotta sitten ihan harakoille lentänyt.

Jotkin yksityissijoittajat käyttävät niin sanottuja "stoppareita".  Mitä nämä ovat ja miten niitä käytetään?

Stoppari on vakuutus kurssilaskua vastaan

Stoppari (stopp loss) on perusmuodossaan myyntitoimeksianto, joka laitetaan aktiivisena odottamaan siltä varalta, jos kurssi lähtee äkilliseen laskuun. Jos lasku käynnistyy niin stoppari myy osakkeet ennen kuin ehtii syntyä isompaa tappiota. Se on siis vakuutus kurssilaskua vastaan. Stoppariksi kutsutaan joskus myös ostotoimeksiantoa, joka laitetaan odottamaan siltä varalta että jonkin aliarvostetun osakkeen arvo lähtee nousuun. Tällöin nousuun päästään mukaan vaikka menetetäänkin hieman nousun alusta.

Suomalaiset kuuluvat sijoitusvarallisuudeltaan maailman köyhimpiin ja vain pieni osa uskoo voivansa vaurastua elämänsä aikana. Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksen mukaan vajaat 12 prosenttia pitää vaurastumistaan suuressa määrin mahdollisena. Ei lainkaan tai pienissä määrin vaurastumiseensa uskoo 49 prosenttia.

”Olemme vain hieman pessimistisempiä vaurastumismahdollisuuksiemme suhteen kuin pohjoismaalaiset keskimäärin. Suomalaisten pessimismi heijastuu kuitenkin myös varallisuuden kehitykseen. Tilastokeskuksen vastikään julkaistu varallisuustutkimus osoittaa, että suomalaisten nettovarallisuus vuonna 2016 oli jonkin verran laskenut verrattuna edelliseen tutkimusvuoteen 2013”, toteaa Danske Bankin Suomen Varallisuudenhoidon johtaja Kimmo Laaksonen.

Muuttaminen kimppakämppään yhdessä kaverin kanssa on monelle nuorelle mieluinen vaihtoehto. Vuokranantaja puolestaan voi saada ison asunnon vuokrattua helpommin useammalle henkilölle. Kimppakämppä kannattaa yleensä vuokrata niin, että yksi vuokralaisista on päävuokralainen, jonka nimissä vuokrasopimus solmitaan kertoo Suomen Vuokranantajien laki- ja edunvalvonta-asiantuntija Tarik Ahsanullah.

Teknologiasektori on viimeisen viiden vuoden ja myös viimeisen vuoden ehdoton voittaja selviää piksun toimiala etf vertailusta. Voittajia ovat olleet nousukauden tyypilliset sektorit kuten kulutushyödykkeet (consumer discr). 

Välttämättömyystaropeisiin liittyvät protektiiviset sektorit kuten energia, päivittäistavarat (consumer stapl), yhdyskuntapalvelut (utilities) ja raaka-aineet (materials) ovat pärjänneet selvästi huonommin.

Terveydenhuoltoyritykset olivat muodissa aina vuoteen 2015 saakka. Alan osakkeiden arvostustaso nousi kuitenkin yliarvostetuksi ja nyt on ollut monta vuotta vaisumpaa menoa. Muoti on vaihtunut ja nyt ovat teknologiajätit sijoittajien lemmikkejä.

Olen otsikon lisännyt tuon blogini aihealueeksi ja valitettavasti sille on ollut käyttöä. Mitä enemmän tässä maassa on hallintoa ja suunnittelijoita, sitä hallitsemattomampaa ja suunnittelemattomampaa kaikki näyttää olevan.

Kela muni ensin toimeentulotuen ja nyt sitten taksikyydit. Kumpaakaan asiaa ei voinut ensin kokeilla jollain rajatulla alueella, vaan katastrofi lyötiin kaikille tasapuolisesti. Suomi on harvaanasuttu maa ja jos sairas ihminen ei pääse esim. tutkimuksiin tai hoitoon, siinä tulee ruumiita.

Minä en yksityistämistä niin kauheasti haikaile. Meillä on kaikenlaisia julkisia toimintoja, poliisi, palokunta, armeija, tulli, vankilat ja tuomioistuimet – käytännössä myös koko varsinainen koulutuskin. Missä on evidenssi siitä, että kaikki tuo hoituisi paremmin yksityisesti? Työttömyyskurssit eivät taida olla erityisen arvostettuja?

Aloitin toukokuun lopussa urakan, missä tarkoituksena oli lisätä jokaiseen Talousmentor-yritysanalyysiin arvio kuluvan vuoden tuloskehityksestä. Nyt tämä urakka on tehty!

Koska samalla tuli tehtyä Q2:n tulosennusteet, niin kokosin kaikkien Talousmentor-yritysanalyysien 61 yrityksen luvut yhteen Exceliin.

Nuoruudessani minulle toitotettiin sitä, että palkkatyöllä on täysin mahdotonta vaurastua. Joko vaurastumisen esteeksi sanottiin nousseet ruuan hinnat, verotus tai vuokran korotukset. Todellisuudessa vika oli jossain ihan muualla. Uskoinkin tähän asiaan todella pitkään ja ajattelin, että ainut tie rikkauksiin on Veikkauksen lottokupongin kautta. Päästessäni työelämään olen huomannutkin, että mikään ei ole yhtä helppoa kuin vaurastuminen. Vaurastumisen pahin vihollinen olet sinä itse. Vaurastuminen ei vaadi mitään muuta kuin oman ajatusmaailman muuttamista.

Ensinnäkin osakemarkkinoiden keskipitkästä trendistä alas: en odota sen olevan vielä ohi, vaikka joksikin aikaa pudotus saattaa jarruttaa. Teknisen tulkintani mukaan alemmas mennään vielä; en sano minkä verran, mutta arvioin sitten kun liike mielestäni on valmis kääntymään. Luultavasti se ottaa ainakin viikon pari vielä.

Sitten fundamenttiasioihin eli korkoeroon kuten viikko sitten lupasin. Korkoja olen jonkin verran käsitellyt viime kuukausina. Arvioin jo jokin aika sitten, että USA:n pitkät korot ovat ainakin toistaiseksi tulleet nousussaan päätökseen, ja se on pitänyt tähän asti kutinsa.

https://www.tradingview.com/symbols/TVC-US10Y/

Suomi liittyi 11.12.2017 EU:n sotilasliitto PESCO:n perustavaksi jäseneksi. EU:n perustuslaki, Lissabonin sopimus määrittelee että kaikki jäsenmaat auttavat sotilaallisen kriisin sattuessa toisiaan kaikin mahdollisin keinoin.  Lissabonin sopimus tekee Suomesta muodollisesti osan sotilasliittoa ja PESCO on EU yhteisen puolustuksen käytännön implementaatio.

PESCO sotilasliiton yhteiset sotilaalliset hankkeet perustuvat jäsenmaiden vapaaehtoisuuteen ja liitto on vielä muutenkin hajanainen. Jäsenmaan ei ole pakko osallistua mihinkään hankkeeseen, mutta on luonnollista että kaikki osallistuvat edes johonkin yhteiseen aktiviteettiin.

Yhteisiä hankkeita on meneillään muun muassa yhteisten harjoitusten, yhteisen kriisinhallinnan (eu kriisinhallinnan joukot ja johto) ja yhteisen sotilaallisen tuotantokoneiston rakentamisen sektoreilla. (alla PESCO:n tuottama tarkempi kuva).

Matkailuala on eräs Suomen vahvoista kasvualoista joka kasvaa noin kaksi kertaa muuta taloutta nopeammin. Siihen kannattaa sijoittaa jos etsii kasvuosakkeita.

Suomeen vetää ulkomaisia ennen kaikkea Helsingin leppoisa ja vapaa ilmapiiri, lapin eksotiikka sekä järvi ja saaristoalueiden luonto. Ulkomaisten yöpymiset Suomessa kasvoivat peräti 15% viime vuonna.  

EU inflaatio on kesäkuussa saavuttanut Euroopan keskuspankin 2% tavoitteen ja USA:n 2,8% inflaatio ylittää jo tavoitetason. Mitä tämä tarkoittaa sijoittajan kannalta?

Sijoittajan kannalta asialla ei ole välitöntä merkitystä vaikka pankkitileillä makaavat varat menettävätkin arvoaan. Vaikukset osakkeiden ja korkosijoitusten arvoihin tulevat epäsuorasti ja viiveellä. Niinpä esimerkiksi osakkeiden arvoilla ja inflaatiolla on vain vähän suoraa korrelaatiota (Tradingeconomics kuva oikealla). 

Käynnistyvän inflaation vaikutukset tulevat yleensä parin vuoden viiveellä ja epäsuorasti:

Demokratia, oikeusvaltio ja kansalaisyhteiskunta menestyivät 1990 luvulla. Venäjä, Etelä-Amerikka, keski-Eurooppa ja jopa Kiina etenivät harppauksin kohti vapaampaa, kansalaisten oikeuksia tavoittelevaa valtiota. Nyt tilanne on toinen. Venäjä, Kiina ja Turkki ovat jo käytännössä yhden miehen diktatuureja, keski-Eurooppa horjuu ja USA on presidenttinsä johdolla edennyt muutamia askelia kohti oikeusyhteiskuntaa halveksivaa vahvan miehen johtajuutta.  Maailma on Freedomhouse suorittaman seurannan mukaan kulkenut kohti vahvojen miesten hallintaa.

Miten tämä vaikuttaa sijoittamiseen? Periaatteessa vähän. Taloudellinen toiminta ei ota kantaa poliittisten johtajien valintaan eivätkä epädemokraattiset hallinnot vastavuoroisesti aina haittaa yritysten toimintaa. Mutta ajattelutapa joka ihannoi vahvoja johtajia on kuitenkin poikkeuksetta ennen pitkään johtanut myös sijoittajien kannalta epäedulliseen suuntaan. Vahvat johtajat eivät kunnioita oikeusvaltiota, yhteisiä sääntöjä eivätkä kansainvälisiä normeja, he ovat itse vahvoja ja normien yläpuolella.  He kohtelevat kansalaisia ja yrityksiä jossain määrin mielivaltaisesti, omien näkemyksiensä perusteella. Yhteiskunnasta tulee epäreilu ja arvaamaton ja se johtaa aikaa myöden talouden rapautumiseen. Siksi sijoittajan kannattaa välttää epädemokraattiseen suuntaan kehittyviä maita, niistä tulee harmia.     

Luin jälleen kerran, ettei kursseja tarvitse seurata, mutta tähtäin pitää asettaa vähintään kolmeen vuoteen.

Vastaväitteeni:

Jo 3 v. on vaativa tehtävä. Trumpista ei pitänyt tulla pressaa, tuli kuitenkin. Alkusählinkien jälkeen näyttää siltä, että kyllä hän kauppasodan pyrkii saamaan, jolla on suuri vaikutus etenkin metalliteollisuuteen. Nyt pohdittavana on, valitaanko hänet uudestaan (muistakaa, ettei pitänyt valita alun perinkään). Lisäksi Trump on vain tietyn ideologian edustaja. Tullit saattavat nousta muutenkin.

Edelleenkin tuntuu siltä, että monien mielestä korkoa korolle  –efekti liittyy vain holdaamiseen. Tarjoan vaihtoehtoisen lähestymistavan.

Nordea:n Lippo Suominen on pudottanut Nordean ennusteessa osakkeet peruspainoon.

On kertynyt riskejä jotka voivat aiheuttaa osakemarkkinoiden laskun:

• maailmantalouden kasvu on hyvää mutta kasvu hidastuu, paras nousu on takana
• keskuspankit jatkavat rahapolitiikan kiristämistä ja vähitellen se tulee vaikuttamaan korkotasoon ja yritysten tuloksiin
• uhkaukset kauppasotatoimista ovat tulleet yhä vahvemmiksi

Vielä ei uskalla olla varma siitä jatkuuko osakenousu esimerkiksi siitä syystä että todellisiin kauppasotatoimiin ei ryhdytä. Mutta on olemassa riski siitä että asiat menevät toisin.

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Vanhojen asuntojen hinnat ovat nousussa.  Neliöhinnat nousivat toukokuussa valtakunnallisesti 8 % viime vuoden toukokuuhun verrattuna.

Toukokuussa kauppamäärät kuitenkin laskivat 3 % viime vuoden toukokuuhun verrattuna selviää Huoneistokeskuksen asuntomarkkinakatsauksesta.

”Toukokuussa vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat 3 % viime vuoden toukokuuhun verrattuna. Työpäiväkorjaus ei vaikuttanut kauppamääriin. Verrattaessa tammi–toukokuuta 2018 viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon ovat vanhojen asuntojen kauppamäärät laskeneet 2 % (työpäiväkorjattuna -3 %). Näkemyksemme mukaan markkinassa on nyt nähtävissä varovaisuutta.”, Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Ari-Matti Purhonen kertoo.

Suomen lainsäädäntöön ollaan tuomassa mukaan mahdollisuus rakentaa arvopaperistettuja sijoitustuotteita. Arvopaperistamisella tarkoitetaan rahoitusmekanismia, jonka avulla erilaisia saatavia, esimerkiksi asuntolainoja tai luottokorttisaamisia paketoidaan yhteen ja myydään sijoittajille joukkovelkakirjalainojen muodossa.

Säännöllisesti markkinakatsauksiani lukeneet tietävät käyttämäni peruskäsitteet, joista oleellisimpia on keskipitkä (kp) trendi. Se on markkinoiden liikkeille ominainen valtaosin 3-12 viikkoa kestävä yhdensuuntainen liike, joka sisältää tietenkin eriasteisia päiväkohtaisia nykäyksiä vastakkaiseen suuntaan. Joskus kp-trendejä on aika vaikea lukea kurssidatasta, vaikka ne kyllä mielestäni sieltä aina löytyvät. Pörsseille on ominaista sahata erimittaisina trendeinä, ja nyt tämä kp-trendien liike on ollut vaihteeksi todella selvästi havaittavissa vaikkapa SP500:sta. Sama kehitys näkyy toki muissakin instrumenteissa.

https://www.tradingview.com/chart/?symbol=SP:SPX

Kuten pari viikkoa sitten arvioin, nouseva kp-trendi oli kasassa ja lasku edessä. Se oli oskillaattorien perusteella odotettavissa sillä oletuksella, että matalapaine pörsseissä jatkuu, eikä tuo muutaman kuukauden kestänyt nousu muutu uudestaan vahvaksi nousumarkkinaksi. Näin kävi, alas on taas sujuteltu reippaasti, ja VIX puikkasi jo 20 pinnan tuntumaan.

Salkkumalli RMP (Recursive multi-period portfolio modeling) käyttää tekoälypohjaista suurteholaskenta-alustaa GHA (Genetic Hybrid Algorithm) sijoitussuositusten määrittämiseen. Algoritmi käyttää joukkoa parametreja osakemarkkinoiden ja fundamenttien historiallisen kehityksen tilastomatemaattiseen arvioimiseen sekä salkkuvalinnan ohjaamiseen. Hyvien parametrien tunnistaminen ja niistä johdettavien salkkustrategioiden downside-riskin määritys vaativat raskasta rinnakkaisprosessointia. Arvopaperilehteä varten suorittamassani OMXH 25-testissä parametrit on kuitenkin täsmennetty yksinkertaistetusti yhdellä prosessorilla. Tässä testissä ei myöskään määritetty salkkustrategian downside-riskiä.

(https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/suomalaisprofessorin-salkkumalli-paihittaa-indeksin-6726842).

Skaalautumislait (Power laws)

Skaalautumislait voidaan määrittää siten, että muuttujan x koko on verrannollinen muuttujan y kohotettuna johonkin kiinteään potenssiin. Esimerkiksi x:n ollessa verrannollinen muuttujan y toiseen potenssiin saadaan y:n ollessa 2 x:ksi 4 tai y:n ollessa 3 saadaan x:ksi 9. Kirjoituksessa esitetyt potenssit ovat epätarkkoja.

Skaalautumislait ovat normaaleja luonnossa

Tuoreen selvityksen mukaan maakuntien väliset taloudelliset erot ovat Suomessa viime vuosina kaventuneet. Tämä koskee niin tuottavuutta ja työllisyysastetta kuin asukasta kohden laskettua tuotantoakin. Palkoissa erot ovat sen sijaan kasvaneet.

Suomen alue-erojen kehitys poikkeaa vertailukohtina käytetyistä Saksasta ja Italiasta. Näissä erot ovat joko pysyneet ennallaan tai pienentyneet vähemmän.

Mitkä ovat kauppasodan seuraukset - olisiko historialla jotain kerrottavaa? Tässä tapauksessa kyllä. Edellinen merkittävä kauppasota käytiin USA:n ja muun maailman välillä vuosina 1930-1934 ja tästä sodasta on paljon opittavaa.

1920 luku oli ollut USA:n ja Euroopan kukoistuskautta. Autot tulivat katukuvaan ja iloisella 20- luvulla saavutettiin hyvinvoinnin taso, joka ylitettiin USA:ssa vasta 20 vuotta myöhemmin, 1940- luvun lopulla. Kansallismielinen ääriajattelu ja populismi saivat aikaan sen että eri puolilla maailmaa, myös USA:ssa, alettiin 20-luvun aikana nostaa tulleja ja vuonna 1930 oltiin jo tilanteessa jossa talouskasvu alkoi kärsiä. Tässä tilanteessa USA halusi suojella maataloustuotantoaan ja julisti kauppasodan muulle maailmalle asettamalla tullit 20'000 erilaiselle ulkomaiselle tuotteelle. Muut maat vastasivat vastatulleilla ja pian oltiin USA:n ja länsi-Euroopan välisessä kauppasodassa. USA:n ulkomaankauppa romahti 66% ja maailmankauppa noin 33%. Sukellettiin 30 luvun lamaan josta toipuminen vei USA:n osalta 20 vuotta.

OIiko kauppasota suoranainen syy 30 luvun lamaan vai pahensiko se vain laman pituutta ja syvyyttä? Nykytutkijat ovat asiasta erimielisiä, mutta aikalaisiin kauppasota jätti syvät jäljet. USA käänsi takkinsa ja siitä tuli vapaakaupan äänitorvi. USA:ssa ei enää seuraavaan 90 vuoteen haluttu kokea vastaavaa ja USA:n tuella syntyivät maailmaan vapaakaupan instituutiot GATT ja sen seuraaja WTO.

Oletko koskaan miettinyt miksi olet päätynyt tekemään jotain tiettyä asiaa? Olet aloittanut polttamaan, sijoittamaan, harrastamaan tiettyä asiaa tai päätynyt väärään porukkaan. Pienet tapahtumat elämässä voivat johdattaa meidät tekemään monennäköisiä asioita ja silloin kyseisenä aloitushetkellä ei vielä osannut ajatella mihin se sinut vie. Itsellä on monia tiettyjä hetkiä, jolloin tunnistan muuttaneeni ajatusmaailmaani tai muuttaneeni tekemisiäni. Monet tilanteet ovat liittyneet joko käytyyn keskusteluun tai tiettyyn tapahtumaan. Haluankin tällä kertaa kertoa tarinan keskustelusta, jonka arvo on ollut minulle tähän mennessä yli 27 000 euroa.

                         Hyvää Juhannusta

                                  Toivoo Piksun väki

Suomalaisiin osakkeisiin sijoittanut on saanut tänä vuonna parhaimmillaan mukava 10% arvonnousun. Mutta miten on käynyt, jos on hajauttanut? Oheiseen kuvaan on koottu Frankfurtin (Xetra) pörssin euromääräisten sijoitusten kehityksiä:

• Maaiman osakkeet ovat euron keväisen laskun takia hienoisesti nousseet, mutta euroopan ja pohjoismaiden osakkeet ovat pysyneet paikallaan tai jopa hieman laskeneet.
• Korkojen nousu on painanut pitkistä euromääräisistä yrityslainoista saadun tuoton hieman negatiiviseksi.
• Raaka-aineet ovat kehittyneet mukavasti. Nousua on tullut useita prosentteja. Harmi että raaka-aineet muodostavat tasapainoisesta sijoitussalkusta yleensä vain pienen osan.