Rinteen hallitus on saanut aikaan budjettiehdotuksensa. Tässä vaikutuksia sijoittajille:

• Budjetin loppusumma 57.6 Mrd€ on noin 2.1Mrd viime vuotista suurempi. Kasvua on noin 3.6%. Suomen talous ei kasva tätä vauhtia. Tämä tarkoittaa sitä, että valtion osuus bruttokansantuotteesta kasvaa ja lisäarvoa tekevät yritykset ja ihmiset joutuvat kantamaan suuremman kuorman. Tietää kovempia aikoja sijoittajille, työtä tekeville ja yrittäjille.
• Velalla rahoitettavan alijäämän arvioidaan kasvavan 0.3 Mrd€ ensi vuonna. Summa ei ole suuri. Tämän verran ulkomaista rahaa tulee lisää palkkoihin, eläkkeisiin ja työttömyyskorvauksiin ja tällä summalla myös vastaavasti Suomen hintakilpailukyky heikkenee. 
• Taloutta vahingoittavia yritystukia pienennetään noin 2% (125M€) verran nykyisestä noin 6Mrd€ tasosta, mutta toisaalta lisätään Business Finland kautta suurin piirtein saman verran.
• Budjetti saattaa lisätä työstä poissa olon kannusteita (opiskelua, työttömyyttä, vanhuutta,...)

Suomessa on avoinna huomattavan suuren fiskaalin virka. Kela jakaa vuodessa 15 mrd etuisuudet ja pääjohtajalla on runsaasti omaa päätösvaltaa ohi maan ja Kelan hallituksen. Kiinteistömassan lisäksi pörssiosakkeita on tällaisia kappalemääriä (s. 84)

Kansaneläkelaitoksen eroava pääjohtaja Elli Aaltonen valittiin tehtävään yleisen käsityksen mukaan pätevyytensä takia.  Hänen alaan liittyvä työkokemuksensa ja koulutuksensa limittyivät huomattavan hyvin yhteen. Huolimatta suuresta pätevyydestään hän epäonnistui tehtävässään suurin piirtein niin pahasti kuin se vain oli mahdollista. Toimimaton tietokoneohjelma ei pystynytkään korvaamaan yli tuhannen ihmisen työtä. Kumma juttu.

https://www.piksu.net/analyysit/sergion-lista

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1994 kirjeen sisältöön ja aiheena on

• sijoituksia hyviin ja kohtuuhintaisiin yrityksiin
• pääomien kohdentaminen ja osakkeen arvon kasvattaminen
• yritysjohdon palkitseminen

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Sosiaalisten tulonsiirtojen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut kaikkialla ja erityisesti kehittyneissä maissa. 

Suomi ja Ranska ovat menestyneet tulonsiirtojen osalta parhaiten. Olemme OECD:n viime vuoden tilaston kärkimaita (kuva oikealla). Sosiaalisten tulonsiirtojen osuus bruttokansantuotteesta korreloi muun muassa seuraavien asioiden kanssa:

• onnellisuus
• turvallisuuden tunne
• vähäinen rikollisuus
• alhainen elintason kasvu
• pieni lapsiluku
• yksilöiden vähäinen tarve yrittää eteenpäin ja rakentaa uutta

Pyydän anteeksi että rinnastan pankkien johtajia tukkijätkiin, vaikka jälkimmäiset tekivät oikeaa työtä.

Viimeisten viikkojen aikana on julkisuudessa esitetty kaksi täysin päinvastaista tulkintaa tulevasta talouskehityksestä.

Toisaalta Handelsbanken toivoo, että keskuspankkien yhä voimistuva korkopolitiikka pitäisi laskusuhdanteen poissa. (”Vaikka maailmantalouden kasvuvauhti hidastuu, emme usko globaaliin taantumaan, koska keskuspankit ovat hyvissä ajoin ryhtyneet torjumaan negatiivisia kasvuriskejä elvyttävämmällä rahapolitiikalla.”)

Tämän vuoden osalta talouskasvu on nähty ja loppuvuonna Suomi kääntyy taantumaan, ja talous supistuu lievästi. Alkuvuoden yllättävänkin ripeä vauhti pitää kuitenkin koko vuoden talouskasvun vielä 1,3 prosentissa Hypon ennusteen mukaan. Ensi vuodelle Hypo odottaa tasan prosentin kasvua.

Puun kysyntä kasvatti viime vuoden hakkuut ennätyssuuriksi ja samalla puun hinnat nousivat.

Teollisuuspuun hakkuut yksityismetsistä lisääntyivät 12 prosenttia ja pystykauppahinnat nousivat reaalisesti havutukilla noin 10 prosenttia ja kuitupuulla noin 9 prosenttia (rahanarvon muutos: elinkustannusindeksi).

Yksityismetsätalouden liiketulos parani 157 euroon hehtaarilta, lähes neljänneksen korkeammaksi kuin edellisvuonna. Yksityismetsätalouden liiketulos oli kaikkiaan 2 079 miljoonaa euroa.

Kauppasoturi Trumpille tulee jo kiire äänestäjien hermostuessa

Viikon poliittinen uutinen on, että Trumpin ydintiimi ajaa voimalla sopimusta Kiinan kanssa tullien purkamiseksi. Kuten Pörssihaukan jutussa on eritelty, se voi olla Trump eikä Kiina jolle tulee kiire. Mikä pohjaa kauppasodan ratkeamista.

Blackrock listaa reilut 60 "iShares" brändättyä maa-ETF indeksirahastoa. Maa-ETF pyrkii seuraamaan valitun maan keskeistä pörssi-indeksiä. Maa-ETF sijoittaa tyypillisesti kunkin maan keskeisessä pörssissä noteerattuihin suuriin yhtiöihin. Maa-ETF:ien arvojen kehitys tarjoaa näkökulman globaaliin omaisuusarvojen kehitykseen. Vaihtoehtoisen näkemyksen saa eri maiden pörssien indekseistä esim: piksu https://www.piksu.net/markkinat_6

Alla iShares maa-ETF:ien arvon kehitys "YTD" eli vuoden (2019) alusta tähän päivään (12.9.2019). Latasin tarvittavat tiedot 12.9.2019 aamulla Suomen aikaa osoitteesta https://www.blackrock.com/us/financial-professionals/products/product-li...

Tilastoinnin tarkoituksena on selvittää se, onko treidaus voitollista. Mutta heti tämän jälkeen tilastoinnin tarkoituksena on antaa vinkkejä treidaajalle siitä, missä olisi parantamisen varaa. Kun toiminnan muutos on tehty, niin tilastot paljastavat kylmästi sen, miten hyvin muutos oikeasti toimii.

Lisäksi tlastoinnilla voi selvittää mikä on treidien voittotodennäköisyys ja mikä voitollisten treidien keskimääräinen tuotto. Tai onko eri markkinoilla tai treidaustyyleissä merkittävää eroa?

Miksi tilastoida?

Ensimmäiseksi treidaajan on hyvä varmistua siitä, että treidaus on aidosti voitollista. Muistinvaraisesti kirjaa pidettäessä käy niin, että hyviä isoja voittoja muistellaan mielellään, mutta isoja tappioita tai pitkiä tappioputkia ei niinkään. Itselle on helppo valehdella, että ”kyllä tämä voitollista on”.

Yli 90% kaikista yrityskentän uusista nettotyöpaikoista on vuoden 2001 jälkeen syntynyt pieniin ja keskisuuriin (pk) yrityksiin.

Suomen Yrittäjien pk-barometrin mukaan pk yrityksillä menee nyt huonosti:

• liikevaihdon kasvu hiipuu
• investoinnit pienenevät
• syntyy vähemmän uusia työpaikkoja

Suomeenkin ollaan mahdollisesti jossakin vaiheessa saamassa aikaan Ruotsin, Viron, Norjan tai Tanskan kaltainen maakuntahallinnon taso.

Nyt julkaistu tutkimus "Kuntien valtionosuusjärjestelmät Pohjoismaissa" vertailee valtionosuusjärjestelmien ohella myös maakuntien, kuntien ja valtion tehtävänjakoa kussakin pohjoismaassa. Kuntien budjetin kautta kulkee noin viidennes (44Mrd€) Suomen bruttokansantuotteesta ja olisi tärkeää että tämän rahan ohjausta varten olisi tehokas ja päämäärähakuinen maakunta- ja kunta- tasojen organisaatio.

Parhaaseen tehoon päästäisiin jos maakunta- ja kunta- tasojen organisaatioilla olisi mahdollisuus rajoitetusti kilvoitella keskenään siitä kuka pystyy tuottamaan parhaat palvelut ja tämä keskinäinen kilvoittelu näkyisi myös johtajien ja työntekijöiden insentiiveissä. Tähän ei kuitenkaan olla päätymässä. Johtavana arvona on kaikessa tasa-arvo (palkkaus, palvelujen laatu, ..).

Virossa on käytössä niin sanottu e-kansalaisuus ja siihen liittyvä digitaalinen henkilökortti. E-kansalaisuuden ja sähköisiin palveluihin tunnistautumiseen käytetyn henkilökortin saavat sekä Viron kansalaiset että muutkin Eestin e-kansalaisiksi haluavat. E-kansalaisilla on oikeus perustaa yrityksiä Viroon ja harjoittaa kaikkea taloudellista toimintaa, jopa etänä toisesta maasta käsin. Mutta e-kansalaisilla ei ole kaikkia samoja oikeuksia kuin Virossa asuvilla viron kansalaisilla. 

Suomessa käytetään sen sijaan pankkien tuottamia sähköisiä tunnistustapoja julkisiin palveluihin tunnistautumisessa. Meillä on parikymmentä vuotta puhuttu siitä minkälainen e-kansalaisuus ja sähköinen identiteetti Suomeen kenties voitaisiin kehittää. Keskustelua varten on kirjoitettu vaihtoehtoja kartoittava muistio:  "Sähköinen tunnistaminen"  Muistion tekeminen osoittaa että tätä aihetta ei ole unohdettu.

Korkotuotot ovat Nordea:n Hertta Alavan mukaan olleet viimeisen vuoden aikana hyviä. Mutta kehittyneiden maiden korkoissa ei ole enää juurikaan tuottoja jäljellä. Kannattaa suunnata katse kehittyviin maihin.

Kehittyvien maiden korkotuottojen näkymät ovat hyviä:

• Kehittyvien maiden valuuttojen arvot ovat alhaisia
• Valtioiden velat ovat keskimäärin alhaisia
• Kehittyvien maiden korot ovat laskeneet ja todennäköisesti laskevat edelleen. Tämä parantaa tuottoja.
• Alijäämät (vaihtotase, budjetti) ovat pieniä

Kehittyvien maiden lainarahastot soveltuvat Hertta Alavan mukaan erityisesti pitkäaikaiselle sijoittajalle.

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

On pulaa koulutetusta työvoimasta. Olisiko koulutusmäärärahojen lisääminen hyvää lääkettä? Pääsääntöisesti ei. Koulutusmäärärahojen lisääminen ei luultavasti paranna ongelmaa.

Näyttäisi siltä, että koulutusjärjestelmässämme on toisenlainen puute. Pätevyysvaatimuksia ja ammattinimikkeitä määrittelevät yleensä kouluttajat. Heidän intresseissään on, että koulutusvaatimukset monimutkaistuvat ja ammattinimikkeitä tulee enemmän. Ja kuta enemmän kouluttajille työntää rahaa, sen kapea-alaisempia tulee ammattivaatimuksista.

Kaikkein pahimmin yhteiskuntaa vahingoittavat liian kapea-alaisiksi määrtellyt pätevyydet. Turhat spesifisyydet tekevät työvoiman liikkumisesta ammattinimikkeiden välillä vaikeaa ja työlästä. Moni joutuu miettimään uuden ammattipätevyyden opettelua. Vaadittavat noin neljän vuoden lisäopinnot voivat kuitenkin koitua ylivoimaiseksi kynnykseksi.

Alkion setä

Meillä on nyt hallitus, jossa on kiitettävän paljon nuoria ja nättejä naisia. Ikävä vain, että nuoret naiset toistavat sata vuotta sitten kuolleitten setämiesten puheita.

Li Andersson meni vaaleihin lupaamalla kaikille 800 euroa perustoimeentuloa eli kansalaispalkkaa henkeä kohti. Lenin olisi ollut lupauksesta ylpeä, ”ideahan” oli, että kaikille kykyjensä mukaan. Toteutus oli toista. Anderssonin lupauksen realistisuudesta on hyvä muistaa sekin, että Antti Rinne lupasi vain 100 euroa lisää eläkettä niille, joille eläkettä on niukasti ja senkin lupauksen täyttämisessä on tekemistä.

                         Korkojen vapaa pudotus tekee loppua

Se, joka lukee suhdanteiden ja samalla markkinoiden pohjat ja huiput riittävällä tarkkuudella, pääsee osakesijoittajana huomattaviin ylituottoihin. Pitkien korkojen eli pitkän maturiteetin valtionvelkojen korkotuotto on suhdannemittareista tunnetuimpia ja varmasti luotettavimpia. 

Korot liikkuvat käänteisesti velkakirjojen kysyntään nähden. Kun talouden odotetaan kasvavan, sijoittajat haluavat velkapapereille parempaa korkoa, koska inflaationkin pitäisi kiihtyä ja osakkeiden tarjota hyviä tuottoja. Silloin korot nousevat.

Varmatuottoisten velkakirjojen kysyntä taas kasvaa aina suhdanneodotusten pudotessa. Silloin korot laskevat.

Korkomarkkinat ovat perinteisesti suhdanteiden ennustajista taitavin, koska siellä toimivat pääomamarkkinoiden raskaimman sarjan ammattilaiset. Heillä on käytössään paras tieto ja ymmärrys.

Talousmentor-yritysanalyyseihin on lisätty ruotsalainen ASSA ABLOY, joka on tunnettu erilaisten lukitsemiseen liittyvien ratkaisujen ja palvelujen kehittäjä ja myyjä. Perinteisten mekaanisten lukkojen ja avainten lisäksi yhtiö kehittää myös elektronisia lukituksia, missä avaimena voi toimia mm. RFID-ratkaisut, kortit, älypuhelimet tai biotunnisteet. Yhtiö toimii yli 70 maassa ja sillä on noin 49 200 työntekijää.

ASSA ABLOY syntyi vuonna 1994, kun ruotsalainen Assa ja suomalainen Abloy yhdistyivät. Abloyn historia ulottuu aina vuoteen 1907, kun Emil Henriksson kehitti lukon. Yhtiö perustettiin noin 10 vuotta myöhemmin 1918 ja aluksi sen nimi oli Ab Låsfabriken-Lukkotehdas Oy, joka sitten lyhentyi Abloyksi. Erilaisten vaiheiden jäljiltä yhtiö oli osa Wärtsilä-konsernia.

Assan historia liittyy Securitakseen, josta se irrotettiin omaksi yhtiökseen vuonna 1994. Samana vuonna Assa ja Abloy yhdistyivät muodostaen ASSA ABLOY:n.

Yrityselämän luottamusta mittaava OECD:n "Business confidence" indikaattori on onnistuneesti ennakoinut bruttokansantuotteen kehitystä. Päätehtävänsä ohella se on tärkeä mittari myös osakesijoittajalle. Osakkeita kannattanut ostaa silloin kun tämä indikaattori on alimmillaan.

Nyt OECD indikaattori sukeltaa kaikkialla maailmassa. Arvo on laskenut Euroopassa ja Kauko-Idässä jo lähes puolitoista vuotta ja USA:ssa vajaan vuoden verran. Laskuvaiheet ovat yleensä kestäneet noin puolitoista vuotta. Laskusuhdannevaihe voi tulevana talvena lähestyä loppuaan. Näin ainakin siinä tapauksessa jos suhdannekierto toistaa aiempia. Osakesijoittajat valmistautuvat nyt tähän D-day hetkeen ja hyökkäykseen.

Tässä osassa keskityn tekemään arvion seuraavasta sijoitusympäristöstä ja siitä miten sijoittajan tulisi suhtautua siihen. Keskityn lähinnä Yhdysvaltoihin. Jos en erikseen mainitse niin kyse on Yhdysvalloista. Kun puhutaan tulevaisuudesta niin on aina kyse ”jos lehmällä olis pyörät, se olis maitoauto oletuksesta”. Uskon tulevan sijoitusympäristön muistuttavan eniten 1940-lukua. Suurin ero tulee olemaan siinä, että sotilaallisen konfliktin uhka on pienempi. Ympäristö tulee todennäköisesti olemaan vähemmän inflatorinen minkä seurauksena esimerkiksi hyödykkeet jäävät 1940-lukua huonommaksi sijoituskohteeksi, kuten myös bondit.

Ennen kuin mennään seuraavaan ympäristöön niin kerrataan lyhyesti missä mennään. Epäarvoisuus on lisääntynyt, ohjauskorko on parissa prosentissa, sen suunta on alaspäin ja keskuspankin taseen pienentäminen on loppunut. Pörssi on huippulukemissa, kauppasota on käynnissä, korkokupla on puhkeamatta ja liian suuret rahamäärät taistelevat liian pienestä määrästä huippudiilejä.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

IFRS 16-standardi tuo arvonmäärittäjälle päänvaivaa. Standardin myötä yrityksen velkaisuus nousee, mikä puolestaan alentaa diskonttotekijää (WACC). Samalla standardi kasvattaa vapaata rahavirtaa, joten yritysarvo (EV) kasvaa näiden tekijöiden johdosta. Arvonmäärityksessä joudutaankin huomioimaan lähitulevaisuuden vuokravastuiden lisäksi myös tulevaisuuden vuokravastuut, jotka arvonmäärittäjä joutuu itse arvioimaan.

FRS 16-standardi tuli voimaan vuoden 2019 alusta ja sen myötä vuokra- ja leasingvastuut kirjattiin velkoina taseeseen nostaen yhtiön velkaisuutta. Tämä vaikutti myös tuloslaskelmaan nostaen useilla yrityksillä käyttökatetta tai joskus jopa liiketulosta sekä rahavirtalaskelmaan nostaen vapaata rahavirtaa.

Osui silmiini sattumalta kyseinen ilmoitus. Erityisesti huomiota kiinnitti osakkaalle tulevat edut. Ihan erityisen mielenkiintoinen oli kohta ”yli 3000 osaketta, yli 50.000 €, edut neuvoteltavissa”.

Sitten on vain olemassa peitelty osingonjako. Wikipedia käsittelee asiaa vain verotuksen kannalta, mutta lienee siinä muutakin.

Kaukoliikenteen markkinoiden avautuminen kilpailulle vuonna 2009 on tehnyt busseista aiempaa houkuttelevamman matkustusvaihtoehdon, ilmenee Etlan selvityksestä. Markkinoiden vapautuminen kuluttajia hyödyttävälle kilpailulle lisäsi kaukoliikennevuorojen tarjontaa, kasvatti matkustusmääriä ja pysäytti matkalippujen hintojen nousun.

Suomi siirtyy kohti keskitettyä ja tehokasta taloutta kun julkiset hankinnat on syyskuun alusta koottu yhteen yhtiöön. Kaikki julkishallinnon yhteishankinnat on mahdollista hoitaa Hanselista, jonne KL-Kuntahankintojen asiantuntijat ovat siirtyneet. Myös Hanselin kilpailutus- ja hankintatoimen kehittämispalvelut tulevat asteittain koko asiakaskunnan saataville. Julkiselle sektorille toimittavilla on yhä useammin yksi ja vain yksi asiakas Hansel. Markkinataloudellinen kilpailu asiakkaista korvautuu yhdellä asiakkaalla.

Kauppasota on eskaloitunut tulleiksi, mutta niiden merkitys taloudelle on kvantitatiivisesti pieni. Niistä ei ole vielä aineksi katastrofiin.

Makrotalouden kehitys on ollut hidastuvaa jo viime vuoden alusta asti ja riskit siitä, että edetään taantumaan saakka ovat kasvaneet. Globaalin taantuman ennusmerkkejä ei kuitenkaan ole, lukuun ottamatta sitä että yhdysvalloissa pitkät korot ovat laskeneet lyhyiden alapuolelle. Tämäkin ennustaa enemmän keskuspankin rahapolitiikkaa kuin makrotaloutta.

Seuraava taantuma lienee teollisuuteen liittyvä klassinen taantuma. Tämän tyyppinen taantuma on yleensä vaikuttanut osakekursseihin vähemmän kuin esimerkiksi finanssimarkkinoiden horjumiseeen liittyvä vuoden 2008..2009 pudotus. Siksi osakekursseihin liittyvä huoli on pienempi kuin vaikkapa vuonna 2007.

80 vuotta sitten Suomessa oli kaunis sää. Se oli hyvä asia, sillä vuoden 1939 hyvää satoa tarvittiin jatkossa kipeästi.

Olen itse joskus ennenkin sanonut, että historia on spiraali. Kun sanotaan ympyrän sulkeutuvan, niin tapahtuu vain kaksiulotteisessa avaruudessa. Kolmiulotteisesti spiraali ei sulkeudu.

80 vuotta sitten kansainvälistä yhteistoimintaa ei juurikaan ollut. Kansainliitto oli, mutta Yhdysvallat ei ollut siihen koskaan liittynyt ja muita maita alkoi erota jäsenyydestä.

Markkinoiden myllerryksen keskellä on tullut mietittyä oman salkun arvostusta, jonka vuoksi päätin jälleen tarkistaa sijoitusteni keskimääräisen P/E-, P/B-, RoE-arvon ja osinkotuoton. Edellisen kerran tein salkun arvostuksen selvittämisen lokakuussa 2018, joka on luettavissa täältä.

Talousmentor-yritysanalyyseihin on lisätty suomalainen Caverion. Caverion on yksi Euroopan johtavista teknisiä ratkaisuja kiinteistöille ja teollisuudelle tarjoavia yrityksiä. Yhtiöllä on toimintaa 10 maassa ja sillä on noin 14 700 työntekijää.

Caverion erityi YIT:stä itsenäiseksi konserniksi kesällä 2013, mutta yhtiön historia ulottuu YIT:n kautta aina vuoteen 1912. Tuolloin ruotsalainen Allmänna Ingeniörsbyrån perusti toimipisteen Helsinkiin. Nykyisen Caverionin kiinteistöteknisten ja teollisuuden palveluiden juuret pohjautuvat YIT:n 1970-luvulla aloittamaan palvelutarjontaan. Caverionilla on toimintaa Pohjoismaiden lisäksi mm. Saksassa ja Itävallassa.