Työntekijämäärät laskivat Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä elokuussa lähes seitsemän prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Lasku on tasoittunut, mutta työntekijämäärä on selvästi matalammalla tasolla kuin ennen korona-aikaa. Suurin lasku oli henkilöstövuokrausalalla, missä pudotusta tuli 18 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemusalalla lasku hidastui selkeästi.

Pudotus oli odotusten mukainen. Bruttokansantuote laski Suomen Pankin mukaan 4,5% ja palkankorotukset nostivat yritysten kuluja vajaat 2%.. Yritykset sopeuttivat toimintansa tilanteeseen vähentämällä kulujaan 4,5% + 2%. Päädyttiin 6,5% työvoiman laskuun, joka Ilmarisen havaintojen mukaan myös tapahtui (piksu toimituksen huomio).

Hallitus lykkää rakenneuudistuksia, vaikka niiden välttämättömyys on tiedossa. Se on vastuutonta politiikkaa vaikeassa taloustilanteessa, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

- Odotimme, että hallitus olisi uudistanut työttömyysturvaa, edistänyt työpaikkasopimista ja poistanut eläkeputken. Näistä on toki kirjauksia, mutta uudistukset jäivät tekemättä, vaikka tarve on huutava, Pentikäinen arvioi hallituksen esitystä valtion ensi vuoden talousarvioksi.

Luke: Metsänomistajalle ennen veroja ja velan korkokuluja jäävä liiketulos oli viime vuonna keskimäärin 128€ / hehtaari. 

Vaikka lasku edellisen vuoden huippusta, 152€/ha, oli selvä, tulos oli nelisen prosenttia parempi kuin viiden edeltäneen vuoden keskiarvo. Yksityismetsätalouden liiketulos oli kaikkiaan 1 755 miljoonaa euroa eli samaa tasoa kuin vuonna 2017.

Piksu toimittajan, Tommi Taavila, kirja "Odds Favor the Prepared Mind" tarjosi mielyttävän, uudenlaisen lukukokemuksen.

Kirja kertoo hyödyllisistä ajattelun -malleista ja -työkaluista, joita käytämme jokapäiväisen elämämme tilanteissa. Se kuvailee ja kertoo parhaita ja yleiskäyttöisimpiä ajattelun mallejeja ja antaa meille ohjeita siitä miten selviämme niissäkin tilanteissa, joissa oma mielemme tekee meille kepposen ja harhauttaa meitä vähemmän rationaalisiin päättelyihin. Kirjan kuvaamat mallit ovat varsin osuvasti poimittuja ja niiden avulla pärjää monenlaisissa tilanteissa. 

Kirja paranee loppua kohden kun kirjailija pääsee omimpaan osa-alueeseensa, siihen miten ajattelun mallit linkittyvät inhimilliseen elämään ja elämänhallintaan. Tommi Taavilan inhimillnen, hyväksyvä ja ymmärtävä suhtautuminen elämään pääsee tässä osassa kirjaa oikeuksiinsa. Tuossa suhtautumistavassa on paljon ihailtavaa ja opittavaa meille kaikille. Se tekee elämisestä elämisen arvoista.  

Kirja saatavilla: Amazon.com

Energiasektorikin alkaa nousta rotaation mukana

Ylikuumentuneet tekno-osakkeet ovat korjanneet rutkasti alas, huolimatta elvytysrahan tulvasta. Yksi syy siihen on rotaatio: pääomien kierto omistusluokkien tai sektorien välillä. 

Rotaatiolla viitataan tavallisesti pääomien liukumiseen osakkeiden ja korkopapereiden välillä välillä. Sitä tapahtuu myös osakemarkkinoiden sisällä.

Raha kiertyy aina niihin talouden segmentteihin, joiden odotetaan pärjäävän kyseisissä olosuhteissa toisia paremmin. Tästä on koronakriisi suorastaan tyrmäävän hyvä esimerkki. Teknologiaosakkeet ovat rymistelleet hurjimman nousumarkkinansa sitten 1990-luvun lopun teknokuplan turpoamisen.

Muutamat muutkin defensiiviset eli suhdannevapaat sektorit kaupan ja lääketeollisuuden johdolla ovat vetäneet rahaa, kun sijoittajat hakevat varmaa tuottoa talouskriisin ravistellessa useimpia toimialoja.

Oheisella (1 min) videolla Suomen Pankin toimistopäälikkö Hanna Freystätter kertoo ydinkohdat Euroalueen talouden tilanteesta:

• Euroalueen talous supistui vuoden alkupuolella 15%
• Työttömyys on kasvussa ja talousnäkymät ovat epävarmat
• Kesällä käynnistynyt elpyminen on pysähtynyt tai hiipunut
• Elpyminen on epätasaista maittain ja sektoreittain
• Riskinä on Euroalueen joutuminen hitaan talouskasvun ja hitaan inflaation pitkäaikaiseen loukkuun

Lisää tietoa: Suomen Pankki / Euro ja talous

Järjettömän kalliit sijoituskohteiden hinnat ovat normaaleja epätasaisin väliajoin esiintyviä joukkopsykooseja. Ensimmäisenä finanssikuplana pidetään yleisesti 1630-luvulla esiintynyttä tulppaanimaniaa. Todennäköisesti vastaavia tapahtumia löytyy aiemmaltakin ajalta, mutta ne ovat ehkä liian huonosti dokumentoituja. Vaikka kuplia ei ole tarkkaan määritelty niin niitä voidaan kyllä havaita siitä huolimatta. Esimerkiksi, tulppaanimaniassa harvimmat tulppaanisipulit maksoivat nykyrahassa mitattuna kymmeniä tuhansia euroja. Vastaavia järjettömiä hintoja maksettiin myös teknokuplan aikaan vuosituhannen vaihteessa yrityksistä, joilla ei ollut kuin nimellistä liiketoimintaa. Seuraavasta listasta löytyvät Yhdysvaltojen finanssikuplat noin 200 viimeisen vuoden ajalta niiden romahdusvuosien mukaan:

• 1819 romahtanut kupla, jossa kuka tahansa pystyi käytännössä painamaan rahaa.

• 1837 romahtanut infranrakennusta varten painetun rahan aiheuttama kupla.

• 1857 romahtanut liioiteltujen rahoitusreservien aiheuttama kupla, jossa ns. kovan rahan eli kultakolikoiden määrää liioiteltiin jatkamalla niitä ”10 pennin nauloilla”

Pohjoisen jäämeren laivareitti on yhä suositumpi. Jo pelkästään heinäkuussa kulki 171 laivaa tuota reittiä (ohessa viimeisin jääkartta).

Jäämeren reitti lyhentää Euroopan ja Japanin välistä matkaa 5000-8000 km ja säästöä lisäävät vielä pois jäävät Suetzin kanavan kanavamaksut.

Reittiä käyttävät laivayhtiöt kaikkialta. Tänä vuonna pohjoista reittiä käyttäneiden laivojen rekisteröintimaiden kärjessä ovat olleet: Norja, Kypros, Venäjä, Bahamasaaret, Tanska ja Panama.  Monet näistä ovat alhaisemman verotuksen mukavuuslippumaita, joiden alla purjehtii suuri osa maailman tonnistosta.

Pohjoinen reittiä voi purjehtia ilman jäänmurtaja-avustusta heinäkuun alusta suurin piirtein lokakuun puoliväliin saakka. Tämäkin helpotus on tervetullut apu. 

Suomen Pankin väliennuste on karua luettavaa. Vaikka BKT supistuu kuluvana vuonna "vain" 4,7 prosenttia, on elpyminen hidasta eikä ensi vuoden mahdollinen pieni 2-3 % kasvu korjaa pudotusta. Toisen neljänneksen pudotus oli Euroopan pienimpiä ja pienempää kuin alkukesästä pelättiin. Mutta jatko ei näytä hyvältä:

• kaikki luottamusluvut ovat edelleen negatiivisia (kuva)
• lomautettujen työntekijöiden määrä on edelleen korkealla

Suomen Pankin lyhyen aikavälin ennusteet osoittavat silti pientä 1..1,5 % kasvua loppuvuodelle. Terve, elvytysmiljardeihin perustumaton talouskasvu olisi piksu toimituksen käsityksen mukaan tässä tilanteessa yllättävää, lähes mahdotonta.    

http://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Uusi sivu ”Div ReInv”. Lasketaan miten paljon osake on tuottanut osingot mukaan lukien. Oletuksena, että osaketta on ostettu 1 kpl alussa.

Lasketaan myös miten paljon enemmän olisi tuottanut jos osingot olisi sijoittanut uudelleen samaan yhtiöön joka vuosi (difference).

Sivulla ”CROIC” uutena ominaisuutena keskihajonta. Jos on pieni niin kertoo tunnusluvun tasaisuudesta vuodesta toiseen.

Kolmen amerikkalaisen (Starbucks, YUM ja McDonalds) kohdalla huomautus että näiden oma pääoma on negatiivinen. Tämä vääristää tunnuslukua. Näyttää siis liian hyvältä.

Sijoittajan unelmasta painajaiseksi?

Sähkö- ja vetyautotehdas Nikola on kuulunut alan buumin kuumimpiin osakkeisiin viime kuukausina – joskaan ei enää. Osakekurssi on tullut alas kuin kivi etenkin viime päivinä, kun shortaamiseen erikoistunut amerikkalainen sijoitusyhtiö Hindenburg heitti Nikolan päälle synkkiä syytöksiä.

Hindenburgin raportin mukaan raskaisiin ajoneuvoihin panostava Nikola huijaa sijoittajia loputtomilla valheilla ja väärillä dokumenteilla. Väitteet ovat todella rankkoja.

Nikolalla ei olisi toimivia autoja, vaan niiden markkinointi perustuu huijaukseen. Se ei olisi luonut mullistavaa akkuteknologiaa tai väittämiään tuotantoyksikköjä, ja niin edelleen.

Hindenburg kertoo omaavansa huijauksesta todisteita, kuten kaapattuja puheluita, sähköposteja ja tiedustelukuvia. Kyse on varsin suuresta skandaalista todisteiden edes jossain määrin pitäessä.

Tuolla aiemmalla merkinnälläni Koneesta oli kaksi motiivia. Ensinnäkin pelkäsin Koneen maksavan liikkaa Thyssenin hisseistä, mutta sehän kauppa raukesi. Toisekseen paljoksuin Koneen kurssia vuoden alussa. Maaliskuussa kurssi niiasi, mutta on jälleen noussut entistäkin korkeammalle.

Hissialalla on omat vahvuutensa. Yhtiöt eivät pahemmin kilpaile – asia joka taloyhtiöissä hyvin tuntuvasti koetaan  -  vaan päinvastoin, hissiyhtiöt ovat maksaneet reippaankokoisia, yhteensä miljardin euron suuruisia kartellisakkoja.

Edelleenkin ala on vakaa. Hissejä sekä uusitaan että huolletaan ja rakennetaan uusia asuintaloja, ostoskeskuksia, lento- ja metroasemia, joihin viimemainittuihin asennetaan etenkin liukuportaita.

Koneen suurena valttina on ollut se, että tietyllä hintakilpailulla se ensin valtasi kasvavan Kiinan suuria markkinoita ja on sen jälkeen hissialan periaatteiden mukaan pystynyt säilyttämään markkinaosuuttaan.

Finnvera kilpailee pankkien kanssa yrityslainamarkkinoilla. Sitä ei kutsuta pankiksi vaan erityisrahoittajaksi. Mutta sen ydinliiketoiminta on pankkien kanssa päälekkäistä. Se arvioi yritysten ja projektien luottokelpoisuutta ja myöntää tämän perusteella takauksia tai lainoja.

Finnveralla on turvanaan sitä suosiva erityislainsäädäntö ja se voi hyödyntää toiminnassaan valtion luottoluokitusta, joka takaa sille edullisen, valtionlainojen kanssa samanhintaisen, rahoituksen. Nämä ovat selviä kilpailuetuja joiden turvin Finnvera on pystynyt kasvamaan yrityslainamarkkinoidemme suurimmaksi toimijaksi ohi OP- ryhmän. Finnveran vastuut ovat 30 Mrd€ luokkaa kun taas pahimman kilpailijan, OP- ryhmän, yrityslainavastuut ovat 22 Mrd€ suuruusluokkaa.

Finnveran riskienhallinta on toiminut hyvinä aikoina, mutta epäonnistui alkuvuonna. Se teki alkuvuoden aikana lähes puolen miljardin euron (423 M€) tappion joka tarkoittaa 7% osuutta vastuista. Tuskin juuri mikään muu pankin kaltainen rahoittaja Euroopassa on päätynyt yhtä huonoon tulokseen. Syynä pankkien parempaan menestykseen on vastuullisuus. Euroopan keskuspankki valvoo pankkien luotontantoa ja riskienhallintaa. Finnvera on Suomen valtion vastuulla ja sillä on ollut mahdollisuus ottaa muita suurempia riskejä. Finvera on ollut keino siirtää vientiyritysten, kasvuyritysten ja alkavien yritysten vastuita ja riskien aiheuttamia kuluja valtiolle. Tappiot osoittavat että tässä on onnistuttu. 

Kilpailijamaita nopeammin nousevat palkkakustannukset lisäävät tuotannon alasajoa ja irtisanomisia Suomessa. Pahimmalta voidaan kuitenkin vielä välttyä, jos palkoissa joustetaan alaspäin. Alkuvuonna tehtyjen työehtosopimusten avaaminen ja palkkojen nollakorotukset olisivat myös työntekijöiden etu, kirjoittaa EVAn ekonomisti Sanna Kurronen EVA Arviossa Kohtalokkaat korotukset.

Työttömyyden isku kohdistuu erityisesti nuoriin, joilla ei ole vielä vakiintunutta asemaa työmarkkinoilla. He eivät saa ensimmäistä työpaikkansa tai jatkoa määräaikaiselle työsuhteelleen. Niin näyttää jo käyneen, sillä palkkasumma on pudonnut lähinnä alle 30-vuotiailla.

Vuoden alussa sovittuja palkankorotuksia ensi vuodelle ei todennäköisesti laajasti saada Suomessa peruttua, jolloin työttömyys kasvaa. Kurronen ehdottaa ratkaisuksi paikallisen sopimisen ottamista osaksi hallituksen työllisyyspakettia.

”Viisas raha” sijoittaa useasti Amerikkaan

USA:n puolesta puhuu sananlasku: ”Raha tulee rahan luokse!”. Sinne sijoitetaan, missä on kasvua ja kannattavuutta enemmän kuin muualla. USA on maailman vaurain maa ja arvokkaimmat pörssit ovat siellä. Maailman parhaat sijoituskohteet löytyvät USA:n osakkeista ja rahastoista.

Globaalit maailman valloittajat ovat USA:sta

Maailman johtavat yritykset ja osakkeet ja maailman valloittajat löytyvät USA:n markkinoilta! Rikkaimmalla maalla on yksinkertaisesti rahaa yritysten kehittämiseen ja osaamistakin on kertynyt vuosien saatossa enemmän kuin muualla. Helsingin pörssi on sinänsä mielenkiintoinen pikkupörssi Skandinaviasta, mutta… Meiltä puuttuu lääkefirmat eli pillerin pyörittäjät, teknologian ykköset, isot luottokorttifirmat, merkittävät uuden energian yritykset ja paljon muuta. Teknologian ylivoima maailmassa on jo nyt lähes sama kuin USA:n johtavat yritykset.

USA on yritystoiminnan ihmemaa

Tuolileikki on hieno harrastus. Kuvan lähde

Olen asunut Turussa 43 vuotta, mutta koko sen ajan olen välttynyt TS:aa tilaamasta. Joku K-kauppiasparka on joskus erehtynyt sen minulle lähettämään, mutta lukematta on silloinkin jäänyt.

Linkin tekstistäkin sain vinkin, ja kieltämättä se TS-yhtymän aikaansaannokseksi on ansiokas. Yleensähän siellä haastatellaan vain yhtä ihmistä kauppatorilla.

TY jatkaa etänä tämän kalenterivuoden loppuun. Siten toispaikkakuntalaisilla opiskelijoilla ei ole kämpän tarvetta Turussa. Tilanne on samantapainen koko maassa.

Suomen talous on toistaiseksi selvinnyt koronakriisistä pelättyä pienemmin vaurioin. Danske Bankin ekonomistit odottavat Suomen bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna 4,5 prosenttia.  Vuoden 2021 talouskasvuksi Danske ennustaa vaatimatonta 2,5 prosentin tahtia. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,2 prosenttiin ja pysyvän koholla myös tulevana vuonna.

”Jo aiemmin olemme ennustaneet, että pahin ensimmäisen vaiheen sokki jää lyhytkestoiseksi ja talouden elpyminen alkaa kesällä. Toistaiseksi tilanne on kehittynyt likimain odotetusti, jopa hieman vahvemmin. Kotimaan talouskehityksessä on silti huolestuttavia merkkejä. Vaikka palvelutoimialat ovat osin toipuneet, on tilanne vientikysynnän osalta vaikea. Teollisuuden tilauskirjat ovat ohentuneet, ja yt-neuvotteluja käynnistellään monessa yrityksessä”, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa, että tänä vuonna maatalouden kannattavuudessa ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Maataloustuotannon kokonaistuotto on tänä vuonna 163 000 euroa yritystä kohti, jossa summassa on mukana tukia 34%. Kun tästä vähennetään kulut, niin selviää että maatalousyrittäjän tuntipalkka jää 5,9 euroon ja oman pääoman korkotuotto 1,3 prosenttiin.

Tulevaisuuden varalta on hyvä olla joitakin asiakirjoja valmiina. Eräs kaikkein yleisimmistä ja tärkeimmistä on edunvalvontavaltuutus. Jos terveydentilamme huononee emmekä enää itse pysty ymmärtämään taloudellisia asioita, niin on hyvä että meidän asioistamme huolehtii joku, johon voimme luottaa. Tähän tarvitaan edunvalvontavaltuutus.

Jos käy niin onnettomasti, että valtuuttaja tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan, hakee valtuutettu holhoustoimesta edunvalvontavaltakirjan vahvistamista. Valtuutetulla on valtakirjan hyväksymisen jälkeen oikeus hoitaa valtuuttajan taloudellisia asioita ja päivittäisiä laskuja. Valtuutetulla ei ole oikeutta valtuuden antajan omaisuuteen. Hänen on hoidettava omaisuutta lain ja valttuuttajan edun mukaisella tavalla. Hän on kuitenkin oikeutettu kohtuulliseen korvaukseen tekemästään työstä.   

Työeläkevaramme ovat selvinneet Covid-19 pandemiasta kohtuullisen vähällä selviää Työeläkevakuuttajat Tela sijoitusanalyysistä. Työeläkevarojemme arvo laski ensimmäisellä vuosipuoliskolla vain 4,5%.

Työmarkkinajärjestöjen hallinnassa olevien työeläkevarojen kokonaismäärä on nyt 204 Mrd€, joka on huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi yksityishenkilöillä on portfoliosijoituksia. Yksityishenkilöiden yhteenlaskettu portfoliovarallisuus (sijoitusrahastot ja osakkeet) on tällä hetkellä noin 60Mrd€. Suuri osa meidän sijoitusvarallisuudestamme on työeläkeyhtiöiden hallussa. 

Yksityissijoittajat suosivat suomalaisia osakkeita ja he ovat sijoittaneet kotimaisen elinkeinoelämän tukemiseen ja rahoittamiseen noin 85% kaikista portfoliosijoituksistaan. Eläkeyhtiöt hoitavat puolestamme hajautusta. Eläkeyhtiöiden varallisuudesta vain osa on sijoitettu Suomalaiseen yhteiskuntaan tai edes Eurooppaan (kuva). Eläkeyhtiöt etsivät tuottoa kauempaa. 

Taloudellinen valta syntyy omistuksesta tai velkasuhteesta. Muutoksia kulttuurialueiden välisissä taloudellisissa valtasuhteissa on helppo mitata. Mittari ei ole pelkästään bruttokansantuote, vaan ennen kaikkea vaihtotase. Vaihtotase mittaa ulkomaista kokonaisvelkaantumista/vaurastumista, joka on taloudellisen vallan kasvun/vähenemisen mittari. 

Suomalaisten suhteellinen taloudellinen valta oli suurimmillaan vuoden 2007 tienoissa ja on sen jälkeen laskenut. Tämä on myös hyvä asia. Vähittäinen siirtymisemme kohti tilannetta, jossa liike-elämämme on ulkomaalaisten yritysten tytäryhtiöitä, tuottaa myös positiivista. Tällä tavalla saamme ulkomaisia innovaatioita ja kansainvälistä tapaa toimia.

Keskieurooppalainen, erityisesti germaaninen, taloudellinen vaikutusvalta on kasvussa. Myös Kauko-Idän ja Venäjän taloudellinen vaikutusvalta lisääntyvät (IMF:n kuva).  Taloudellinen valta on näkymätöntä, hidasta vallankäyttöä, jossa velallinen tai omistettu taho huomaamattaan kuuntelee isäntäänsä. Omistettuun yritykseen tulee omistajan kulttuuria ja ajattelutapaa. Yritysten pääkonttorit ja kehitystoiminta ovat usein vähitellen, vuosien kuluessa, valuneet kohti omistajan kotimaata.

Eräs yrittäjä kertoo, että koronatestien takia hän on tosi vaikeassa tilanteessa, kun koronatestien hitaus, 6 päivää, aiheuttaa akuuttia henkilöstöpulaa. Kuka tahansa voi mennä testauttamaan itseään ja on testien hitauden takia poissa ilman muuta syytä 6 vuorokautta töistä.

Akuuttina esimerkkinä on eräs työpaikka, jossa 15 henkilöstä vain yksi oli käytettävissä kuluvan viikon alussa! Voidaan kysyä, miksi viranomaiset ovat sallineet näin pahan epäkohdan syntymisen koronatestien hitaudesta johtuen. Vedotaan tietysti testien luotettavuuteen, mutta kyllä pikatestien käyttöön pitää saada vauhtia. Erilaisia nopeampia ratkaisuja on saatava välittömästi käyttöön ja viranomaisten ei nyt pidä hidastella, vaan vauhdittaa eri pikatestien yhdistelmien käyttöönottoa maassamme. Onhan Suomessakin jo nyt eräitä pikatestien käyttöön soveltuvia ratkaisuja ja ulkomailta taatusti löytyy lisää luotettavia ratkaisuja tämän akuutin ongelman ratkaisuun.

Kuvan lähde: wikimedia

http://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Uusi sivu CROIC, jossa on laskettu tunnusluku Cash Flow/Invested Assets.

Cash Flow = Liiketoiminnan kassavirta - Investointien kassavirta

Invested Assets = Oma pääoma + Korolliset velat

Listattuna keskiarvon mukaan laskevaan järjestykseen.

Teslako se siellä?

Toisin kuin äkkipäätä kuvittelisi, sijoittajan pitää riemuita pörssiromahduksista, ainakin odotetuista. Tässä tapauksessa niin on, vaikka ei  tuore kasvuosakkeiden poksahdus vielä täytä likikään romahduksen kriteereitä.

Mutta suunta on jo oikea, onneksi. Koska sijoituskohteiden ylikuumentuminen tekee sijoittamisesta mahdotonta, paitsi tietysti hyvissä ajoin hankittujen kurssikäyrien ihailun osalta.

Tekno-osakkeiden eilinen rysäys ei todellakaan yllätä. Ne ovat käyneet tulikuumana – ja sillä on aina sama loppu ennen pitkää.

VIX tekee nousua

Ylihintaisia osakkeita ei voi ostaa eikä suositella vain siinä toivossa, että vieläkin hullumpia ostajia löytyy. Tämä on ollut iso riesa jo kuukausia lukemattomien osakkeiden kohdalla, mutta nyt se on purkautumassa.

Vaurastumislaskelmissa käytetään monesti osakemarkkinoiden oletetuksi vuotuiseksi tuotoksi 8-10 %. Jos pääoma kasvaa 8 % vuosittain, tulisi pääoman kaksinkertaistua joka kahdeksas vuosi. Päätin selvittää, tutkimalla Suomen pörssin Benchmark indeksiä, kuinka todennäköistä tämä on oikeassa elämässä.

Tuttavallisemmin tätä Benchmark indeksiä tunnetaan Portfolioindeksinä. Otin osingot huomioon valitsemalla GI indeksin, jossa osingot sijoitetaan aina uudestaan. Indeksin lyhenne on OMXHBGI…

Tietolähteenä käytin Nasdaqin historiallisia kurssitietoja, joita vein Exceliin. Näiden tietojen pohjalta pystyin selvittämään eri jaksojen tuottohistoriaa ja miten tuotot jakaantuivat eri ajanjaksoilla. Nasdaqin tietojen avulla pääsin 3.7.2000 asti, ennen sitä ei löytynyt tietoja ainakaan tästä indeksistä.Viimeinen havainto on 2.9.2020.

Aloitetaan tappion todennäköisyydellä

Piksu Media on selvittänyt eduskunnan valitseman poliittisen johdon kantaa Covid-19 kriisin aiheuttamaan massatyöttömyyden riskiin.

Keskusteumme lähtökohta oli se, että jos bruttokansantuote laskee 5%, niin yritysten liikevaihto ja tulot lakskevat myös 5%. Tällöin yritykset yleensä karsivat kulujaan tuon saman 5%, Tämä voidaan tehdä pääsääntöisesti kahdella tavalla, sopimalla työpaikkakohtaisesti palkoista (palkanalennuksista ja/tai lomautuksista) tai sitten sopeutuminen tapahtuu työttömyyttä lisäämällä. Vuoden 2009 finanssikriisiin sopeutuminen tehtiin Euroalueella työttömyyttä lisäämällä ja työttömyys nousi 7% tasolta 12 % tasolle.

Kerskustelussa kävi ilmi että:

• Paikallisesta sopimisen sisällöstä ei ole hallituksen piirissä yhteneväistä käsitystä. (ymmärsin että asia ei tästä syystä etene)
• Hallitus tulee keskustelemaan työmarkkinajärjestöjen kanssa kilpailukyvystä ja toivoo työmarkkinajärjestöiltä vastuullisuutta.
• Kukaan (hallituksessa ?) ei halua hankalaa Kiky 2 keskustelua.

Pelkään että työmarkkinajärjestöt ovat kyvyttömiä käsittelemään tilannetta. Poliittinen johtomme joutui aikoinaan Kiky ja "pakkolait" ehdotuksilla pakottamaan työmarkkinajärjestöjä vastuulliseen toimintaan. Tilanne ei ole oleellisesti muuttunut. Bruttokansantuote laskee, kilpailukyky heikkenee eikä ole näkynyt mitään viitettä siitä, että työmarkkinajärjestöt olisivat pohtimassa tilanteen vaatimia muutoksia työehtosopimuksiin ja työmarkkinalainsäädäntöön.

Olen miettinyt näiden kahden tunnusluvun eroa. Yleensähän ne menevät aika lailla samaa rataa. Jos yritys on hyvin velkainen, nostaa se tunnuslukua ROE. Ohessa vertailu vuosilta 2016-2020. Erityisesti nuo amerikkalaiset minua ihmetyttävät. Useimmilla niillä on aika iso ero, vaikka eivät ole velkaisia. Mistä johtuu tuo suuri ero esimerkiksi Microsoftilla ja Applella? Vai onkohan laskukaavoissani virhe?

YUM ja McDonalds ovat sellaisia, joihin ei kannata kiinnittää huomiota. Niiden oma pääoma on negatiivinen, koska kirjaavat omien osakkeiden ostot oman pääoman vähennykseksi ja omia osakkeita on ostettu niin paljon, että on mennyt miinukselle. ROEa ei voi laskea näille.

http://sinisaariconsulting.com/roi_roe.pdf

Hjallis Harkimolla on aina hyvää sanottavaa - niin on tälläkin kertaa. Ohessa Hjallis Harkimo kertoo perusasioita kilpailukyvystä, yrittäjyydestä, maan talouden hoitamisesta ja työn tuottavuudesta.

Perusasiat ovat yksinkertaisia, helposti ymmärrettäviä ja selkeitä. Miksi niin harva poliitikko on Hjallilksen tapaan järkevä? Syynä saattaa olla riippumattomuus. Kyllä muuillakin poliitikoilla on ajattelun kykyä, ei Hjallis ole tässä suhteessa poikkeus.  Mutta jos elanto ja tulevaisuus riippuvat jostakin niin tuo taloudellinen tai poliittinen riippuvuus näkyy läpi. Tekemiseen tulee silloin valheellisuuden ja tarkoitushakuisuuden sävy.  

Arvonmuutokset: 2020  -15.2%, alusta (27-05-2010) +89%

Salkkusivu jossa lisätietoja

Yleistä

Kaksi mielenkiintoista tapahtumaa Japaniin liittyen:

• Abe-san vetäytyy terveyssyistä maan johdosta. Loppuosa urasta menikin Corona-pandemian paimentamisessa, mutta Abe muistettaneen Abenomics-talouspolitiikastaan. Joitakin merkittäviä lupauksia jäi joka tapauksessa lunastamatta. Japanin pasifistinen perustuslaki jäi uudistamatta huolimatta Kiinan sapelinkalistelusta naapurissa. Myös inflaation herättäminen kuolleista jäi tekemättä. Kriittiset äänet sanovat ”istui pisimpään, ei jäänyt jälkiä”
• Warren Buffet on yllättäen paljastanut 6 miljardin osakesijoituksen japanilaisiin kauppataloihin kuten Marubeni, Mitsui, Sumitomo, Mitsubishi ja Itochu. Rahalla sai kaikista näistä n 5% osuuden, joka voidaan vielä tuplata. Likettä voi pitää yllättävänä, koska länsisijoittajat ovat viime aikoina pikemminkin vetäytyneet Japanista kuin lisänneet sijoituksiaan. Nämä mainitut ns Sogo Shoshat ovatkin monella mittarilla halpoja, mutta pidetään myös muinaisjäänteinä, joilla ei välttämättä kauan ole vahvaa sijaa kaupankäynnissä. Yhtiöt ovat myös hyviä osingonmaksajia – jota Buffet tosin ei ole yleensä arvostanut.

Salkkutapahtumista näette, että olen lisännyt useamman japanilasien yhtiön painoa. Uskon että Japanilla on hyvä mahdollisuus keikkua aidan päällä Kiinan ja USA:n välillä.

Tommi Taavila käsitteli mielenkiintoisesti ITC:n suurimpia yrityksiä alempana. Luokituksia ja ryhmittelyjä on useita, puhutaan esim. FAANG-yhtiöistä, joista Netflix on minulle tuntematon. FB pl. omistan vähän muita eli ”AAG”-yhtiöitä.

En usko, että nettiä voi optimaalisesti käyttää ilman googlausta. Yhtiön (Alphabet) tarina on mielenkiintoinen, hakukoneita oli -90-luvulla vaikka kuinka, itse käytin tietyissä tehtävissä aikoinaan vuosituhannen vaihteessa esim. Metacrawleria, mutta Google meni takasuoralla ohi. Tommin taulukossa juuri Google on vuoden 2020 alusta kallistunut vähiten.

Applella lienee vankka brändi tietoturvallisena tuotteena. Amazonilla ei ole mitään monopolia (omistukseni vähäisin) ja omasta mielestäni kyseenalaisin on FB. Kun lapsenlapset sanovat mummille, ettei FB:ssä ole ”enää kukaan”, se on sen tarun lopun alkua.