Artikkelit aikajärjestyksessä

Finnveran rahoitusammattilaisilleen tekemä kysely osoittaa, että yritykset miettivät nyt vain käyttöpääomatarpeita. Investoinnit ja riskinotto siirtyvät tulevaisuuteen – miten pitkälle, sitä on mahdotonta arvioida.

Korona pyyhkäisi pohjan Suomen talouden kasvuennusteilta. Ensimmäiset vankalla pohjalla olevat makrotason arviot siitä, miten eri toimialat kohtaavat koronan ensivaiheen seuraukset, on saatavilla kesälomien kynnyksellä, arvioi Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Olen lisännyt kassavirtasivulle (P/FCF) osinkoprosentit samoilta vuosilta keskiarvoineen. Tarkoitus on kiinnittää huomio niihin, joilla vahvan kassavirran lisäksi on ollut hyvä säännöllinen osingonmaksu.

Lisäsin myös ennusteet (forecast)-sivun, oikeassa reunassa näkee lisäksi kurssimuutoksen vuoden alusta.

Rank-sivun keskiarvot ovat nyt niin pitkältä ajalta kuin yrityksistä on tietoa.

Koronaviruspandemian johdosta useat yritykset ovat ilmoittaneet yt-neuvotteluista sekä lomautuksista ja irtisanomisista niin täällä Suomessa kuin myös oikeastaan kaikissa maailman kolkissa. Isossa kuvassa työpaikkojen ja tulojen menetykset koskevat laajaa joukkoa ihmisiä ympäri maailmaa.

On helppo ajatella, että tämä kriisi vaikuttaa negatiivisesti yritysten ja kuluttajien taloudelliseen aktiviteettiin ja ostokäyttäytymiseen. Ja tietenkin ostovoimaan, sillä rahaa on käytettävissä aiempaa vähemmän. Ensialkuun yritykset pohtivat tarkoin erilaisia investointeja ja kuluttajat ovat tarkempia rahan käytön suhteen. Tämä osaltaan jarruttaa talouden palautumista normaaliin.

Monet pienyrittäjät ovat hätää kärsimässä koronakriisin vaatimien pakkotoimien vuoksi. Normaalioloissa täysin elinkelpoisten yritysten ajautuminen vaikeuksiin ja mahdollisesti konkurssiin asti ei ole juuri kenenkään etu, joten yrittäjien tukeminen kriisin yli on tärkeää koko yhteiskunnalle. Puuttuvien tulojen ohella yksi ongelmista on se, että jostain pitäisi löytää rahat myös toimitilojen vuokran maksamiseen. Tämä on sen verran iso menoerä yrittäjille, että sitä on perusteltua tarkastella omana tekijänään yrittäjien tukemistapoja suunnitellessa.

Osingot ovat eräs dynaamisen talouselämän moottoreista:

• Yritykset, joiden toimialalla ei ole mahdollisuuksia menestyviin investointeihin maksavat suurempia osinkoja.
• Kasvualojen yritykset käyttävät tulovirran osinkojen sijasta tuottaviin investointeihin ja kasvuun.

Myös sijoittajilla on rooli tässä prosessissa. Sijoittajat ostavat saaduilla osingoilla yleensä kasvualojen osakkeita tai osallistuvat maksullisiin osakeanteihin. Tällä tavalla osingot ovat osa prosessia, jossa yhteiskunnan arvokkaat varat siirtyvät kasvualoille hyödyttämään yhteiskunnan kehittymistä.

Oheisessa taulukossa ovat piksu:n laskemat osinkoprosentit (osinko suhteessa pörssiarvoon). Niistä näkee tämän kevään ennakkotietojen mukaiset osinkoprosentit. Todellisuudessa toteutuvat osingot voivat tänä keväänä poiketa tämän listan tiedoista, mutta taulukko antaa kuitenkin osviittaa hyvistä osingonmaksajista. 

Sijoittajien on hyvä tietää jonkinlainen ennuste koronaepidemian pituudelle. Epidemian kesto vaikuttaa moneen asiaan: talouteen, yritysten toimintaan, lomautuksiin ja pörssikursseihin. 

Tällä hetkellä koronatartunnan on todetusti saanut 595'449 ihmistä ja tartunnan saaneiden määrä 2,16 kertaistuu viikossa. Tasaisella vauhdilla laskettuna tämä johtaisi karkeasti siihen että noin 7-8 viikon kuluttua tartunnan olisi todetusti saanut 100 - 300 miljoonaa ihmistä. Todellinen luku olisi varmaan lähes kymmenkertainen. Viimeistään näillä vaihein epidemia heikkenee. Lähes kaikki aktiivisesti liikkuvat ovat sairastuneet eikä uusia tartuettavia enää löydy. 

Euroopan keskuspankki on tänään julkaissut talouskatsauksen 2/2020. Katsauksessa toistellaan EKP:n maaliskuun arviota sitä että Euroalueen talous kasvaa tänä vuonna muun muassa koronan takia 0,3% hitaammin ja talouskasvu on vuositasolla 0,8%.

Piksu toimituksen huomio: EKP:n tuore arvio on prosenttitolkulla (luultavasti lähemmäs 5%)  liian optimistinen ja muutenkaan tästä tuoreesta katsauksesta ei löytynyt tällä kertaa juurikaan hyödyllistä tai ajantasaista tietoa. Piksu toimitus ei tästä syystä tee katsauksesta lyhennelmää. Parempaa tietoa voi lukea muun muassa piksun viime viikon artikkeleista. 

Katsauksen voi kuitenkin lukea täältä:  EKP:n talouskatsaus

Joukkorahoitus on kasvanut varteenotettavaksi sijoitusmuodoksi. Ylilyönnit ovat karsiutuneet pois ja yritykset ovat löytäneet tämän rahoitusmuodon edut.

Voittavia ovat olleet:

1. Vertaislainaus kuluttajille. Monet kuluttajat saavat lainaa vertaislainauspalvelujen kautta ja moni sijoittaja rahoittaa lyhytaikaisia pikavippejä näiden palveluiden kautta. Hyöty on ollut molemminpuoleinen.
2. Lainamuotoinen joukkorahoitus yrityksille. Pienillä yrityksillä ei aina ole riittävää määrää kiinteää omaisuutta pankkilainan vakuudeksi ja vertaislainaus on tarjonnut tähän tilanteeseen apua. Sijoittajat saavat hyvää korkoa ja yritykset rahoitusta pahimpaan ahdinkoon tai kasvukipuun.

Korona-viruksen leviäminen on aiheuttanut häiriöitä globaalien arvoketjujen toimintaan. Erityisesti valmistava teollisuus on pulassa. Toimitettaviin autoihin ja elektroniikkalaitteisiin tarvitaan kaikki komponentit eikä vain 99.6% tuotteen osista. Yhdenkin komponentin puuttuminen on kriittistä.  ETLA:n Jyrki Ali-Yrkkö ja Tero Kuusi ovat  muistiossaan analysoineet missä määrin suomalaiset yritykset ja toimialat ovat riippuvaisia ulkomaille ulottuvien arvoketjujen kautta hankittavista raaka-aineista, komponenteista ja muista välituotteista.

Tuontiriippuvuus on erityisen suurta elektroniikkakomponenteissa, moottoriajoneuvojen osissa sekä lääkevalmisteissa ja lääkkeiden lähtöaineissa. Yli 80 prosenttia näistä välituotteista ostetaan ulkomailta.

Monella yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisellä alalla osuudet jäävät matalammiksi. Elintarviketeollisuuden välituotteista 20 prosenttia hankitaan ulkomailta, maataloudessa 14 prosenttia ja energiahuollossa 25 prosenttia. Näiden alojen välituotteille on myös toisinaan löydettävissä kotimainen korvaava ratkaisu.

Dollareita ammutaan talouteen niin isolla kanuunalla kuin tarve ikinä vaatii

Yhdysvaltojen keskuspankki Fed toimii kuten jo finanssikriisissä, joskin se kasvattaa arsenaalia tuolloisesta. Fed sitoutui maanantaina tekemään käytännössä kaiken tarvittavan estääkseen taloutta romahtamasta.

Jo valmiiksi valtava elvytyspaketti laajeni yhä. Fed ostaa yritysten, valtion ja kuntien sekä muiden yhteisöjen liikkeeseen laskemia lainoja – kaikkea mahdollista opinto- ja kulutusluotoista alkaen.

Ylärajaa operaatiolla ei ole. Näin kiivasta ja nopeaa ei reagointi ei ollut edes 2008.

Fed teki selväksi, että toimet ovat riittäviä, mitä ikinä se sitten vaatiikaan. Samoilla sanoilla EKP:n pääjohtaja Mario Draghi aloitti euron pelastusoperaation vajaa kymmenen vuotta sitten – ja onnistui siinä. Sekä Euroopan talouden elvyttämisessä.

Fed oli finanssikriisissä hätätoimissa erityisen tehokas, joten siltä osin maailman suurin talous on hyvissä käsissä nyt pahimman myrskyn silmään jouduttuaan.

Kulta antaa suojaa silloin kun epävarmuus valtaa alaa. Samaa sanotaan myös virtuaalivaluutoista. Niidenkin arvon pitäisi olla riippumatonta keskuspankkien toimista tai inflaatiosta. Esimerkiksi Bitcoinia on tituleerattu virtuaaliseksi kullaksi. Piksu tutki asian todenperäisyyttä.

Kumpikaan ei ole tarjonnut täyttä suojaa nyt menossa olevan korona kriisin aikana. Kullan hinta on laskenut vähemmän kuin esimerkiksi osakkeiden, mutta sekin on hävinnyt käteiselle rahalle. Bitcoin virtuaalivaluutta on ollut todellinen pettymys. Sen arvo on pudonnut 40%. Saman verran kuin osakkeiden. Bitcoin ei antanut pahan päivän suojaa silloin kun sitä olisi tarvittu.

Koronaviruksesta on tullut pandemia, mikä vaikuttaa voimakkaasti yritysten tuloksentekokykyyn. Millaisiin yhtiöihin tällaisessa tilanteessa kannattaa sitten sijoittaa? Lähtökohtaisesti tilanne on nyt sellainen, että historiallisilla fundamenttitiedoilla ei tee juuri mitään. Vuoden 2019 tilinpäätöksen liikevaihto- taikka tulostasoihin ei vähään aikaan päästä ja osinkojakin leikataan todennäköisesti isolla leikkurilla.

Sijoittajan analyysi lähtee oikeastaan liikkeelle siitä, että pysyykö yhtiö hengissä tämän pandemian yli. Lisäksi pohdittavana on se, että joutuuko yhtiö tekemään ison osakeannin, jolla se kerää pääomia markkinoilta, jolloin oma (sen hetkinen) omistusosuus laimentuu isolla prosentilla.

Fundamenteilla ei tee mitään

Koronaviruspandemia tuo yritysten tuloskehitykseen jakolinjan vähän samaan tapaan kuin finanssikriisi aikanaan: tuloksentekokyky ennen kriisiä ja sen jälkeen. Kuten finanssikriisin jälkeen, niin varmaan myös tälläkin kertaa aiempien vuosien tuloslukuihin ei vähään aikaan päästä.

Sen lisäksi että pörssikurssit, raaka-aineet ja velkakirjojen arvostukset ovat heiluneet voimakkaasti, ja jopa epäjohdonmukaisesti, on myös valuuttakursseissa tapahtunut voimakkaita muutoksia. Tämä on jäänyt Coronan ja pörssikurssien heilunnan takia vähemmälle huomiolle.

Kuten yllä olevasta graafista näkyy ovat sekä rupla että Norjan kruunu heikentyneet lähes 20% euroon verrattuna kun vertailukohtana on 100 päivän liukuva keskiarvo. En muista koskaan nähneeni Norjan kruunussa näin voimakasta pudotusta. Taustalla lienee molemmissa tapauksissa öljyn markkinahinnan lasku, jonka seurauksena sijoittajat ovat vetäneet näistä maista rahojaan (vieläkin voimakkaammin) pois.

Kun ottaa huomioon että Oslon pörssi-indeksin lasku on samaa luokkaa kuin monella muullakin markkinalla (YTD -28%), ovat Norjalaiset osakkeet nyt tupla-alennuksessa.

Kannattaa pitää mielessä kun pahin maailmanlopun pelko alkaa hellittää.

Kiina kävi alkuvuonna läpi korona epidemian ja sen talous on nyt toipumassa.  Suomen Pankin Kiina katsaus valottaa korona epidemian vaikutuksia Kiinan talouteen:

• Epidemian kesto oli noin kolme kuukautta (tammikuu - maaliskuu)
• Vähittäiskauppa putosi Kiinassa noin 24%. Epidemian vaikutus tulee muissakin maissa olemaan samaa luokkaa. Kiina onnistui luultavasti keskimääräsistä paremmin rajaamaan epidemian keston ja levinneisyyden. 
• Teollisuustuotanto putosi Kiinassa noin 15%. Kiinan teollisuustuotantoa piti yllä muun maailman kysyntä. Teollisuustuotannon pudotus voi olla Euroopassa jopa hieman suurempaa. Kansainvälinen kysyntä ei enää kannattele teollista kysyntää kuten Kiinan tapauksessa.

Jos Kiinan kehityksestä pitäisi vetää johtopäätöksiä, niin korona virus aiheuttaa noin 3 kk pituisen jakson, jonka aikana taloudellinen aktiviteetti putoaa jopa 20%. Korona pienentää koko vuoden talouskasvua silloin noin 5%. Tämä vastaa suurin piirtein Etlan ja Suomen Pankin pahimman skenaarion mukaista ennustetta tämän vuoden talouskasvuksi. Kumpikin ennustaa Suomelle supistuvaa taloutta.

Lokakuussa 1939 NL kutsui Suomen (käytännössä Paasikiven) neuvotteluihin Moskovaan. Mikään neuvottelukutsussa ei välttämättä viitannut sotaan, mutta joka tapauksessa Suomi mobilisoi koko silloisen sodan ajan armeijansa, 300.000 miestä, millä oli täysin ratkaiseva merkitys 1,5 kuukautta myöhemmin alkaneessa talvisodassa.

Palaan ennakointiin myöhemmin, mutta todettakoon tässä yhteydessä, että onneksi Suomessa ei 1939 ollut Martin Scheinin tapaista juridiikan proffaa.

FiW:ssa on kuvaus Scheinistä: ”Scheinin oli 1970-luvulla SKDL:n enemmistön linjauksia noudattaneen Turun akateemisen sosialistiseuran (TuASS) keskeinen toimija. Hän työskenteli SKDL:n eduskuntaryhmän palveluksessa juristina 1980-luvun alkupuolen. Scheinin kuului 1980-luvun alussa Suomen kommunistiseen puolueeseen, jonka keskuskomiteaan hänet valittiin edustajakokouksessa 1981.”

Pankkipaniikkia ei ole, eikä tule

Ei tällaista kukaan olisi halunnut kokea. Käytännössä koko maailma on uponnut sotatilaan, kun vasta muutama viikko sitten Aasian ulkopuolella rekisteröitiin ensimmäiset tartunnat. Länsimaissakin kuolonuhreja on jo tuhansia.

Sen verran heti markkinoista, että vastoin uutisvirran maalaamaa kuvaa pörssien pudotus on pysähtynyt viimeisen viikon aikana. Heilunta on edelleen voimakasta, mutta huomattavasti hillitympää kuin pari viikkoa sitten.

Jokainen talouskriisi on omanlaisensa. Mutta kaikista löytyy myös yhtäläisyyksiä. Vaikka koronakriisille ja sen polkaisemalle poikkeustilalle ei ole vastaavaa ennakkotapausta, muistuttaa kriisi eräin osin finanssikriisiä 2008-2009.

Merkittäviä erojakin toki on myös taloudellisesti. Silti finanssikriisi käy epäilemättä parhaasta kartasta, kun hahmottaa koronakriisin tulevaisuutta nimenomaan talouden kannalta.

Finanssikriisin lääkkeet 

Tukipaketteja on koottu odotetusti hurjaa tahtia. Ne ovat jo mittavampia kuin finanssikriisissä.

Kriisi Kiinaksi: Vaara ja Mahdollisuus

Politiikassa voisi sanoa että kriisi on siunaus politkolle.Hän voi silloin osoittaa jämäkkää päätöksentekokykyä. Ajatelkaa mikä valttikortti Trumpille on jaettu. Nyt moni jenkki tulee ajattelemaan: Trump lähetti minulle 1000$ juuri kun tarvitsin sitä - äänestän häntä.

Sensijaan hyvät ajat johtavat ennemmin tai myöhemmin vallanvaihtoon. Ehkä yhden uusintavaalivoiton voi saada, mutta pidemmän päälle jä tunne siitä että vallankahvassa ollut ei ole tehnyt juuri mitään.

Ihmisillä on kova tarve tehdä jotakin kun ympärillä tapahtuu, olipa se järkevää tai ei. Sijoittamisessa tämä näkyy ylitreidaamisena. Kunhan jotakin on tehty tuntuu heti paremmalta, vaikka ei ole mitään taetta että tuo tekeminen mitenkään parantaa tilannetta. Siksi näemme nyt rajojen sulkemisia kun omassa maassakin epidemia jo rehottaa täysillä.

… on laskumarkkinassa lähes yhtä tärkeää kuin käsien pesu epidemiassa. 

Kuten tässäkin tilanteessa on jo nähty, tilapäisiä rekyylejä ylöspäinkin on ollut jopa koko markkinan laajuisesti. Vielä enemmän on nähty yksittäisten osakkeiden nousuja.

En tuossa aiheessa, stay at home osakkeissa mainittavaa järjenhiventä näe, mutta totta kai, kun esim. Elisa on jo valmiiksi korkealle hinnoiteltu, niin kyllähän minä kilttinä miehenä sitä pari siivua ihan ilosta myyn, jos vain hinnoista sovitaan. Hinnoista sovittiin ti- ke- nousevin kurssein.

Suomessa on pitkään puhuttu kuluttajalainojen sääntelystä ja pohdittu, miten ylikorkeiden korkojen periminen pikavippejä nostavilta asiakkailta saataisiin loppumaan.

Ensin tuli vuoden 2013 lakiuudistus, joka määräsi alle 2000 euron kulutusluottojen maksimikoroksi 50 %. Tämä sai luonnollisesti aikaan sen, että luotottajat alkoivat tarjota pääosin yli 2000 euron lainoja tai vähintään 2000 euron luottolimiittejä, josta asiakas sai nostaa vaikka 10 euroa kerrallaan omien tarpeidensa mukaan. Monen mielestä ensimmäinen laki vain lisäsi ongelmia, koska lainasummat kasvoivat, eikä korkoja saatu kuriin.

Viime vuoden syyskuun 1. päivänä saatiin uusi laki voimaan. Jatkossa kaikkia kuluttajalainoja koskee 20 %:n vuosittainen korkokatto. Muut lainakustannukset, kuten avausmaksut ja tilinhoitopalkkiot saavat olla korkeintaan 150 euroa vuodessa.

Suomen Pankin väliennusteen mukaan Suomen talous vajoaa taantumaan vuonna 2020.

Maailmalla alkuvuonna nopeasti levinnyt koronaviruspandemia on halvaannuttamassa maailmantalouden kasvun. Suomen BKT supistuu kuluvana vuonna laskelmasta riippuen 1,5 prosentista jopa 4 prosenttiin. Pandemian odotetaan jäävän lyhytaikaiseksi, joten Suomen talous alkaa toipua vuoden 2020 loppupuolella Kiinan ja maailmantalouden vetämänä.

Suomen talouden lähtökohta tälle vuodelle oli heikko jo ilman koronaviruksen vaikutuksia. Talous supistui jo viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. BKT:n kausitasoitettu määrä supistui loka–joulukuussa 0,6 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Etla on laatinut kolme eri skenaariota pandemian talousvaikutuksista. Perusskenaariossamme Suomen bkt supistuisi runsaat 3 prosenttia ja yksityinen kulutus supistuisi voimakkaasti kahden kuukauden ajan – noin 30 prosenttia – jonka jälkeen päästäisiin takaisin hitaalle kasvu-uralle. Vientishokki olisi noin puolet vuoden 2009 finanssikriisin aiheuttamasta shokista, joten vienti supistuisi koko vuonna n. 10 prosenttia. Yksityiset investoinnit supistuisivat jonkin verran, sillä rakentamiseen ei kohdistu samanlaista shokkia kuin muuhun talouteen, muun muassa tehokkaiden elvytystoimien ansiosta.

– Tällä hetkellä positiivisen, ja perusskenaarionkin, toteutuminen näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä. Arvioimme, että haarukan negatiivinen pää vaikuttaa juuri nyt selvästi todennäköisemmältä, arvioi Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

Nordean Ville Korhonen kehoittaa, jos vain mahdollista, olemaan myymättä enää osakkeita.

Tilanne on ennennäkemätön

• Osakkeet ovat laskeneet 30%
• Korot ovat laskeneet ennätyksellisen alas.
• Riskiyrityslainat hinnoittelevat taantumaa ja konkursseja

Riskiä sietävä saa, huolimatta nykyisistä epävarmoista talousluvuista, vähänkään pidemmällä perspektiivillä tuottopreemion. Korot ovat alhaalla ja tulosta tekevien, vakavaraisten yritysten kurssit palautuvat jos tilanne jossakin vaiheessa normalisoituu.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Tämä on lyhyt ollakseen artikkeli, mutta aika ei anna periksi.

Osingoissa minua on v-tuttanut kritiikitön asenne ns. osinkopolitiikkaan, siis ilmoitetaan etukäteen maksettavan esim. 60-70 % tuloksesta, joka 2019 on jo pulkassa.

Muistan vain kovin hyvin, miten 2009 osinkoja iloisesti leikattiin. Nyt ilmoitetut yhtiökokousten siirrot tarkoittavat osinkojen maksun siirtämistä hamaan tulevaan. 

Kevyellä googlaamisella löysin jo nyt useita siirtoja. 

Etäkokoussysteemien kehittämiseen olisi ollut aikaa vuosikymmeniä.

Karhun apajilla jäät toiseksi. (kuva :Arturo de Frias Marques, lisenssi: Attribution ShareAlike)

No niin - karhun metsästysmailla liikutaan. Lähes sijoitus kuin sijoitus on nyt kehittynyt joko huonosti tai todella huonosti. Kuten arvelin sijoittajat aliarvioivat ensin Coronan vaikutuksen. Se on helppoa niin kauan kuin tauti lymyää jossakin kaukaisessa Kiinalaisessa kaupungissa josta moni ei ole kuullutkaan. Tilanne on aivan toinen kun eurooppa on kotiarrestissa ja jenkeissäkin lasketaan kuolleita. Omakin salkku on saanut hyvinkin kylmää kyytiä - täsmällisiä numeroita on turha raportoida kun päivämuutokset ovat tätä luokkaa.

Jotkut miettivät jo mitä kannattaisi lähteä nyt ostamaan halvalla. Odottelisin vielä ostosten kanssa. Kun olet karhun kanssa samoilla apajilla jäät nimittäin toiseksi. Se joka nyt malttaa odotella muutamia viikkoja voi todennäköisesti tehdä hyviä ostoksia.

On myös etsitty yrityksiä jokta hyötyvät tästä kriisistä. Tämä ei mielestäni ole kovin järkevää.Kannatta aina katsoa pidemmälle. Tämäkin kriisi on puolen vuoden kuluttua todennäköisesti pelkkä muisto. Sensijaan on paikallaan miettiä tuoko tämä kriisi pysyviä muutoksia ihmisten käyttäytyiseen. Väheneekö liike- ja vapaa-ajan-matkustaminen? Muuttuko yritysten logistiikkaketjut lyhemmiksi ja kotimarkkinapainoitteisiksi? Vaikka lentoyhtiöt ovat nyt halpoja, se ei tarkoita että ne olisivat hyvä sijoitus.

Eräät uumoilivat take-away appien suosion kasvua. Data ei tätä tähän mennessä näytä tukevan. Kun kuitenkin ollaan kotona eikä haluta kontaktia ulkopuolisten kanssa kokataankin itse. Mistä tietää kuka on pärskinyt minun annoksen päälle?

Ostoskeskukset ja hypermarketit ovat vastatuulessa. Voikin jo miettiä, mita suomen valmiiksi ylikapasiteetin riivaamilla markkinoilla tapahtuu. Kaikki eivät tästä selviä hengissä.

Yksi trendi joka on mielestäni lähes varma on että etätyöskentely lisääntyy. Tätä kokeillaan nyt monessa yrityksessä. Kun todetaan että homma itse asiassa toimii aika hyvin, ja etätyö monesti voi olla tehokkaampaakin on luonnollista että etätyö jatku vastakin. Samalla liikennepäästöt vähenevät ja liikenneruuhkat helpottavat. Työpendelöintiin käytetty aika säästyy - mikä voi olla merkittävä määrä tunteja vuodessa. Tehokkuus lähtee siitä että turhat kekseytykset vähenevät. Aamuhölinät säästä ja eilisestä matsustä jäävät pois. Eikö arvise toisella korvalla kuunnella sitä ärsyttävän kovaäänistä myyjää joka soittaa asiakkaitaan läpi. Jotkut ovat tosin kokeneet Coronan tyhjentämän toimiston rauhallisemmaksi ympäristöksi kuin koti jossa sisätiloihin suljetut esikouluikäiset pomppivat pitkin seiniä. Seuraavaksi askarruttaa kotitoimiston ergonomia, toimistolla on sähköpöytää. tuplamonitria ja satula tuolia. Kotona tehdään töitä sohvapöidän reunalla. Tarvitaan siis kunnon työpöydät. video-kamerat ja lisää isoja näyttöjä pienten läppärinäyttöjen lisäksi.

Parhaita ja ensimmäisiä apajia löytynee Aasista joss epidemia on jo heikkenemässä. Oman mausteensa soppaan antaa myös valuutat. Euro on nyt kumman vahva. Norjan kruunu on toisaalta laskenut voimakkaasti euroa vastaan - ehkä öljyn markkinahinnan painamana. Norjalaista lohta salkkuun (vai oliko se turska)?

Lopuksi pientä itsetutkiskelua. Omat hermot ovat pysyneet hyvin kurissa vaikka kaksinumeroisiakin unaisi lukuja pyörii ruudulla. Ehkä tämä on kokemuksen tuomaa  pitkää pinnaa - kaikki aikaisemmatkin kriisit on selvitty hengissä, ja kohta onkin entystä kovempi nousu. Vipua ei ole käytössä, joten mitään kovaa pakuttavaa tarvetta tehdä liikkeitä ei oikastaan ole.

Johdannaisilla voi jarrurtella pudotusta - myöhästyin tosin tästä tiputuksen yllättävän rajuuden takia. Toisaalta voi myös olla hyvä idea ettei käytä jatkuvaa silmäilyä ja treidausta vaativia instrumentteja. Iän ja sukupuolen perusteella alan kuulua riskiryhmään. Mistä tietää olenko enää huomenna skarppina treidaamassa? Parasta välttää selaisia työkaluja jotka tätä vaativat.

Jätin myös tarkoituksella pois salkun kehitysgraafin - paniikkia on jo muutenkin tarpeeksi. Jos joku haluaa sitä ketsella se löytyy kyllä täältä.

Luin kohtalaisen epäuskoisena Nordnetin tiedotetta. Aluksi tosiaan luulin sitä huonoksi pilaksi. Siinä puhutaan poikkeustilasta.

Sitten ns. reality check. Olen itse kirjoittanut useampia kirjoja sodasta, joten ehkä se tuo jonkinlaista suhteellisuudentajua. Elinaikanani on ollut jonninmoisia kriisejä, joista Kuuba oli taatusti potentiaalisesti vaarallisin ja 11.9.2001 taatusti mitättömin.

Markkinoilla on periaatteessa kahdenlaisia sijoittajia: Ne, jotka kokivat finanssikriisin kauhut ja ne, joilla markkinat ovat olleet enemmän tai vähemmän yhtä juhlaa. Finanssikriisin kokeneet miettivät kauhuissaan, että ”ei kai taas” ja sen jälkeen aloittaneet ovat myöskin kauhuissaan, että ”mitä hemmettiä nyt tapahtuu”.

Laskumarkkinatilanteissa sijoittajan mieliin iskostuu pelko. Pelko siitä, että säästöt ja hyvät voitot sulavat pienessä hetkessä. Tällaiset markkinatilanteet muistuttavat myös siitä, että osakemarkkinoille tulee sijoittaa vain sellaista rahaa, jota ei tarvitse useampaan vuoteen. Elämän vararahasto, joka on sijoitettuna (tai ”sijoitettuna” lainausmerkeissä) pankkitilille, antaa lyhytaikaista turvaa ja mielenrauhaa. Mitä suurempi vararahasto on sitä levollisemmin tällaisia markkinalaskuja voi katsella sivusta.

Volatiliteetti räjähti jopa pahemmin kuin finanssikriisin sydämessä

Tätä en olisi uskonut kokevani. Pörssit sukelsivat kautta maailman monin paikoin pahemmin kuin finanssikriisin ytimessä syksyllä 2008, kun globaali rahoitusjärjestelmä ja samalla maailmantalous joutui vakavasti uhatuksi.

Euroopassa ja Yhdysvalloissa indeksit rysähtivät yhden päivän ennätyksiä yli kymmenellä prosentilla. Vain musta maanantai 1987 on tarjonnut jotain vastaavaa.

VIX kävi 75 pisteessä. Vain finanssikriisin syvimmässä kaaoksessa se on käynyt hitusen korkeammalla.

Nyt pörssit ovat taas vahvassa nousussa, kuten paniikkien jälkeen ennen pitkää tapahtuu. Kymmenen prosentin loikat indeksitasolla suuntaan ja toiseen ovat tuttuja finanssikriisin ytimestä. Samoin kriisitoimet, jotka kurssien hullunmyllyä heiluttavat.

Lainoista maksettava reaalikorko (kuvan punainen käyrä) on eräs luotettavimmista yhteiskunnan muutos- ja kehitys- nopeuden mittereista. Mutta miksi juuri tämä mittari kertoo yhteiskunnan dynaamisuuden asteen? Tässä muutama syy:

• Lainaa ei kannata antaa, jos on paremmin tuottavia kasvualoja, joista saa paremman tuoton. 
• Yritykset ja valtiot eivät suostu investoimaan, ellei korko ole näin alhaalla. Ei ole investointikohteita, jotka tuottaisivat paljoakaan paremmin.
• Jos yhteiskunnan tuote- ja palvelurakenne muuttuisivat keskimäärin nopeammin, niin olisi investointikohteita, joihin kannattasi ottaa lainaa vaikka isommallakin korolla. Mutta kun ei ole. 

Suomalaisen yhteiskunnan palvelurakenteen dynaamisuus on tämän mittarin mukaan vähitellen jäähtynyt ja yhteiskuntamme kulutusrakenteen kehitys on lähes pysähtynyt vuoden 2009 jälkeen. 

Koronaviruksen negatiivisista vaikutuksista puhutaan paljon ja jopa liikaa, mutta onko sillä positiivisia vaikutuksia? On selvää, että vaikutukset tulevat olemaan pitkäkestoisia. Jos joku väittää tietävänsä mitä tulee tapahtumaan niin ei ymmärrä nykytilannetta. Tämän takia tämäkin kirjoitus perustuu enemmän arvauksiin. Keskityn positiivisiin vaikutuksiin ja lähinnä luetteloin ne ranskalaisin viivoin.

• Ihmiset keskittyvät enemmän olennaisuuksiin, kuten selviytymiseen. Tämä ei ehkä vielä näytä siltä, mutta tilanne varmasti muuttuu.

• Kiireiset vanhemmat viettävät enemmän laatuaikaa lastensa kanssa.

• Yhteiskuntamme heikoimmat kohdat, kuten THL:n osaamattomuus, paljastuvat kriisin aikana tyhmemmillekin.

• Sama tapahtuu globalisaationkin suhteen.

• Opimme, että vastaaviin tauteihin pitää puuttua aiemmin matkustuskielloilla.

• Pääsemme testaamaan suomalaisten kriisinsietokykyä.

• Kriisi tuo monille uusia mahdollisuuksia.

• Luova tuho tuo uusia ja parempia tapoja hoitaa asioita.

Modern Monetary Theory (MMT) väittää että valtiot joilla on oma valuutta voivat huoletta painaa keskuspankissaan rahaa julkisen sektorin käyttöön. Suomalaiset ekonomistit ovat asiasta eri mieltä. Heidän mielestään alijäämistä kannattaa ja pitää olla huolissaan. 

Suvereeneilla valtioilla on kaksi tapaa konfiskoida kansalaisten varoja haltuunsa, verotus ja rahan painaminen omaan käyttöön. Tulos on suurin piirtein sama. Näissä kahdessa tavassa on yksi ero. Verot voidaan kohdentaa kun taas rahan painaminen kohtelee kaikkia samalla tavalla.

Ekonomistit tuntuvat olevan sitä mieltä että kansalaisten varojen ottaminen yhteiseen käyttöön vaatii aina harkintaa, tehtiinpä se niin taikka näin.