Artikkelit aikajärjestyksessä

Vix kiskaisi entistä lupaavammin, muttei vieläkään yltänyt 20 pisteeseen, jos ei enää kauaskaan siitä jäänyt. Mutta indikaattorit ovat aina vain nousussa, joten ennusteeni reippaasta paniikista ennen syyskuun loppua pysyy ennallaan. Itse asiassa olen asiasta aina varmempi.

https://www.tradingview.com/symbols/TVC-VIX/

Sanoin jo keväällä, että pitkän välin ennusteeseeni kuuluu kunnon paniikkeja syksyn ja talven mittaan, ja sen toteutuessa kyllä paukutan henkseleitä. Toisaalta jos volatiliteetti asettuukin ja nousumarkkina jatkuu, pistän aasinhatun päähäni.

Suomessa kulutetaan rahapelejä ennätysmäärä. Itse asiassa 80 % kansasta pelaa ja sillä tuloksella pidämme Euroopassa ykkössijaa. Lottoaminen on kuulunut useimpien kotitalouksien lauantairutiineihin siitä lähtien kun lotto Suomeen rantautui 70-luvulla. Loton lisäksi suosittuja rahareikiä suomalaisten pelibudjetissa ovat keno, raha-arvat ja peliautomaatit. Lisäksi pelaaminen on jatkuvasti yleistynyt, sillä nettikasinoiden synty ja mobiilipelaamisen kasvu ovat tehneet pelaamisesta entistä helpompaa. Samalla rahapelaaminen on parantanut mainettaan ja saavuttanut uusia yleisöjä. Voittaminen rinnastetaan menestymiseen ja siihenhän nyky-yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä. Menestys rinnastetaan puolestaan onneen, vaikka jokainen tietää, että todellinen onni tulee jostakin aivan muualta.

Nämä luvut tarkoittavat kuitenkin sitä, että suomalaisilla jää joka viikko tai kuukausi hieman ylimääräistä sukanvarteen tuhlattavaksi peleissä. Suurin osa suomalaisista nimittäin pelaa kohtuudella ja riskikulutuksen ryhmään kuuluu 13 % pelaajista. Ongelmapelaajia on vain 3 %. Rahoille, jotka Veikkaus sekä muut nettikasinot syövät, voisi löytyä järkevämpääkin käyttöä. Kuten vaikka sijoittaminen.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Olen päivittänyt tulosennusteita osavuosikatsausten perusteella.

Lisäksi tarkistin ja päivitin Buy-välilehden yhtiöt. Nämä yhtiöt ovat siis sellaisia, jotka täyttävät numeeriset ostokriteerini. Lisäsin loppuun sarakkeen, joka kertoo osingon vuotuisen kehityksen 5 vuoden ajalta. Vuodelta 2018 arvioitu maksettava osinko on suhteutettu viiden edellisen vuoden keskiarvoon ja annualisoitu. Joillakin yhtiöillä ei ole tietoja viideltä vuodelta, näillä keskiarvo on niin monelta vuodelta joilta tietoja löytyy (esimerkiksi DNA, Lehto Group).

Viime aikoina olen törmännyt useisiin artikkeleihin, joissa pohditaan minkä takia varallisuuserot aina vain kasvavat. Minusta asian laita on päivänselvä. Kyseessä on siitä, miten hyvin ihmiset pystyvät allokoimaan varallisuutensa tuottaviin kohteisiin. Tässä kolumnissa en ota kantaa tuloihin enkä tulojen jakoon, se on täysin toinen tarina.

Tilastokeskuksen mukaan noin puolet suomalaisten nettovarallisuudesta on allokoitu omaan asuntoon. Minun mielestäni oma asunto ei ole eikä tule olemaankaan sijoituskohde millään tavalla. Oma asunto on kuluerä, ani harvoin vapautuu mitään rahoja sieltä missään vaiheessa elämää, vaikka asunnon arvo sinänsä voi nousta. Vain ja ainoastaan kun asunto vaihdetaan halvempaan tai muutetaan vuokralle, on mahdollista vapauttaa varoja siitä muihin tarkoituksiin. Toki arvonnousu mahdollistaa lainan saantia, joka voi edistää vaurastumista.

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1981 kirjeen sisältöön ja aiheena on:
1) Ylihintaiset yrityskaupat ja usko ihmeitä tekeviin ”pusuihin”
2) Korkea inflaatio ja heikosti kannattava yhtiö

Globalisaatio vähentää ja poistaa perinteisen kehitysavun tarvetta. Yhteistyö ja kanssakäyminen tapahtuu yhä tasavertaisempien kumppanien välillä.

Oheisessa kuvassa on IMF:n tuottamia bruttokansantuotteen kasvulukuja. Bruttokansantuoteen kasvu tasoittaa maiden välisiä elintasoeroja ja muutaman vuoden päästä ollaan tilanteessa jossa perinteinen kehitysapu menettää merkityksensä.

Kasvu on nopeinta siellä missä BKT on matalin:

• itäisessä Euroopassa
• kaakkoisessa ja eteläisessä Aasiassa
• mustassa Afrikassa

Valta siirtyy globaalien alakulttuurien edustajille 

Kuten olen aiemminkin sanonut, sellainen yhtälö, että vanheneva väestö takaa terveydenhoitoalan firmoille loistavan tulevaisuuden, on vähän liiankin yksinkertainen toteutuakseen välttämättä.

USA:n presidentinvaalien aikaan Clintonia pidettiin uhkana lääkealan voitoille. Kun Trump voitti vaalit, kurssit kohosivat, muta sen jälkeen Trump on onnistunut laukomaan jopa lääkeyhtiöistä niin sekavia ja tempoilevia lausuntoja, että kurssikehitys on ollut turbulenttia.

Pohjoismaisista yhtiöistä pettymyksiä on tuottanut esim. Novo Nordisk, jonka elintasosairauksiin tähtäävät lääkeuudistukset sopisivat periaatteessa kuin nenä päähän, mutta kehitys ei ole ollut niin yksinkertaista. Ja juuri tänään Bayerin kurssi on laskenut 10 % päivässä.

Seligsonin lääketeollisuuteen keskittyvän passiivisen rahaston Global Pharmaceuticalsin salkunhoitaja Jonathan Aalto kommentoi aihetta minulle seuraavasti: 

Osaketreidareiden käyttämä "tekninen analyysi" pyrkii ennustamaan tulevaa kurssikehtitystä historiallisen kurssikäyrän ja osakevaihdon perusteella. Eräs kurssikäyrään liittyvä tunnistettava piirre on niin sanottu tukitaso.  Kurssitaso, jolla osakkeen arvo tuntuu viipyilevän pidempiä aikoja ja jonka läpäisemiseen tuntuu liittyvän hitautta. Oikealla esimerkki Finnairin viime vuoden kurssista ja kurssikäyrän tukitasoista (Kuvan lähde: MarketWatch)

Tukitasot syntyvät suursijoittajien toiminnasta

Tukitason syntymiseen on selvä syy, suursijoittajien toimintatapa. Markkinoilla toimii kourallinen suuria sijoittajia, eläkerahastoja ja investointipankkeja. Nämä suursijoittajat laskevat yritykselle järkevän kurssitason, jolla he ovat valmiita osaketta ostamaan ja toisen tason, jolla he ovat valmiita myymään. Suursijoittajat päivittävät osto- ja myynti- laitojaan:

• osavuosikatsausten ja yritystä koskevien uutisten yhteydessä
• kun markkinoilla tai yrityksen toimialalla tapahtuu merkittävää

Olen muutaman viikon odottanut VIX:in kiskaisevan päälle 20 pisteen lähiviikkoina, ja pari kertaa se on lupaavasti kierroksia ottanut, mutta noita lukemia se ei vielä hätyytellyt. Mutta eipä tässä kiire. Jos perusanalyysini laskumarkkinasta tai ainakin rajusta korjausliikkeestä kevääseen mennessä toteutuu, aikaa on vielä vaikka lampaiden sitä märehtiä.

Pitkät markkinaindikaattorit liikkuvat hitaasti, aivan kuten markkinoiden isot liikkeet. Ja pelkoindikaattorit ovat nousussa, etenkin VIX. Ei sitä tosin suoraan sen kurssista näe ilman teknisen analyysin välineitä. On aika ihme, ellei ensimmäinen tuhdimpi rysäys tule syyskuun loppuun mennessä.

https://www.tradingview.com/symbols/TVC-VIX/

Harvemmin riemastun talouskriiseistä, mutta Turkin kohdalla en voi olla kikattamatta ilkeästi, kun sotien ja vähäisempien sortotoimien voimin äänestäjälaumatkin taaksensa ajanut tyranni Recep Tayyip Erdogan selittelee valuuttakriisiä ja kohta sen seurauksia. Maan valuutta liira on menettänyt parissa vuodessa puolet arvostaan, ja viime kuukausina pudotus on yhä kiihtynyt. Tänään rysähti niin, että voidaan puhua täystyrmäyksestä. Dollaria vastaan liira on sukeltanut parikymmentä prosenttia - en vastaavaa ole nähnyt koskaan.

Erdogan, klassinen autoritaarinen populisti, on vastoin demokratioiden kantapään kautta kalliisti opittua kokemusta sekaantunut siekailematta rahapolitiikkaan. Presidentin lähipiirillään miehittämä keskuspankki on menettänyt itsenäisyytensä. Se pitää korot keinotekoisen alhaalla valtionjohtajan vaatimuksesta. Talouskasvua on ajettava hinnasta piittaamatta. Mutta kyllähän maksun aika aina tulee. Se hetki saapui juuri.

Valtionvarainministeriön työryhmä ehdottaa muistiossaan että yritykset, yhteisöt ja elinkeinoharjoittajat siirtyvät kokonaan pois paperisesta viranomaisasioinnista. Digitaalisista palevluista tulee pakollisia ja yksinomaisia.

Yksityisten ihmisten kohdalla digitaalisen asioinnin rinnalla pidetään vielä toistaiseksi vaihtoehtona paperista kanssakaymistä. Digitaalinen asiointi on kuitenkin ensisijaista ja paperikirjeiden avulla tapahtuva kommunikaatio painuu vähitellen historiaan.

Virtuaalivaluuttoja on voinut omistaa ja käyttää anonyymisti ilman viranomaisvalvontaa. Ei enää kauan. EU direktiivi vaatii että virtuaalivaluuttatilien omistajat tunnistetaan. Vaatimusta ollaan nyt tuomassa kansallisiin lainsäädäntöihin ja Suomessa on lausuntokierroksella asian toteuttava lainsäädäntö.

Tänään pistetiin, toisteiseksi tuntematon määrä, Muumi juhlamukeja myyntiin. Myyntipaikkoja oli nelisenkymmentä verkkokaupan lisäksi. Erikoista tässä oli se, että muki oli myynnissa vain tänään.

Kuten odottaa saattoi, mukit loppuivat ennen kuin kukaan ehtinyt edes sanoa sana Muumi. Itse jonotin Fiskarsin myymälään, ja sieltä kaikki oli myyty kahdessa minuutissa. Verkkokauppa kaatui heti avattuaan, mutta se saatiin kuntoon kohtuullisen nopeasti.

Ei kestänyt kauan ja ensimmäiset mukin myynti-ilmoitukset ilmestyivät netin eri myyntipaikoilla. Hintapyynnöt ovat osittain olleet täysin poskettomia, kun toistatuhatta euroa pyydettiin. Ei se hullu ole se joka pyytää, vaan….

Mieleeni muistuu vääjäämättä 1990-luvun loppu, kun porukka jonotti osakeanteja kaduilla, silloin(kin?) äkkirikastumisen toiveessa. Kaikki tiedämme, miten siinä kävi….

Valtiovarainministeri Petteri Orpon talousarvioehdotusta on moneltakin taholta (EK, SAK, yliopistojen asiantuntijat...) arvosteltu liian löysäksi. Syömävelkaa otetaan edelleen 1,7Mrd€. Valtionvarainministeriö antaa ymmärtää että Suomea oli nykyisen hallituksen aloittaessa hallittu pitkään huonosti, lainsäädäntötyö oli jäissä, työttömyys kasvoi, kilpailukyky oli hukassa ja syömävelkaa otettiin 6.6Mrd/v. Hyvään hallinntotapaan pääseminen ei tapahdu hetkessä.

Talousarvioehdotuksessa on hyvää suuntaa:

• Veroaste toivottavasti pienenee ja jopa työn teolle määrättyjä verosanktioita pienennetään
• Julkisen sektorin ja valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen pienenee (syntyviltä lapsilta ei enää riistetä taloudellista tulevaisuutta)
• Sijoitussäästötili on hallituksen ohjelmassa (lainsäädäntötyö ei ole pysähdyksissä)

Poliittinen koneisto (eduskunta, hallitus, työmarkkinajärjestöt,...) toimii edelleen joissain suhteissa heikosti:

… on yleensä aina ja paljon.

Olen pitänyt salkussa pientä määrää kahta Huhtamäen verrokkia, Bemistä ja Sonocoa, joilla on tiettyjä vahvuuksia suomalaiseen verrattuna (esim. lääkepakkaukset ja pakkauslinjat).

Viikon alussa australialainen Amcor ilmoitti halustaan liittää Bemiksen itseensä osakevaihdolla, joka sisälsi 25 % preemion eli 58 $ osakkeelta viikon alun hinnoin. Kuitenkin Bemistä on kaupusteltu USA:ssa tiistaina 50 $:lla, koska australialaisen kurssi on laskenut 6 % ja yhdistymisen tiellä on tietysti niin viranomaiset, ammattiliitot kuin yrityskulttuurienkin erilaisuudet.

Kaikesta huolimatta USA:n ja Australian lainsäädäntö lienee varsin samanlainen eli fuusioissa aina niin ihanan tarpeellisia potkuja on helppo jakaa.

Siihen nähden pidän Koneen mahdollisuuksia hankkia Thyssenin hissit paljon vaikeampana hankkeena.

Kirjoituksessa pohditaan sitä, miksi mikromaksaminen ei ole lyönyt läpi tai miksi ilmainen kiehtoo ihmisiä. Miten käy, kun tuotteen hinta lasketaan 1 sentistä ilmaiseksi.

Suomen IT alan työpaikkojen määrä on kasvanut 80-luvun 10'000 työpaikasta nykyiseen noin 70'000 työpaikkaan ja kasvu jatkuu voimakkaana edelleen. IT alalla luodaan yleensä uutta, tuotteita ja toimintaa ja IT ala on tänä päivänä suomalaisen uuden menestyksen veturi. Noin puolet uudesta innovaatiosta tapahtuu IT sektorilla ja IT on mukana osana lähes kaikkia uusia innovaatioita poislukien ehkä lääke ja kemianteollisuus. 

Uuden luominen tapahtuu IT alalla ohjelmoimalla. Ohjelmointiin tarvitaan kieli jolla ohjelmat määrittellään eli koodataan. Kielellä on siis merkitystä. Se on IT ammattilaisen äidinkieli jota puhuu noin 70'000 suomalaista päivittäin. Oheisessa kuvassa on erilaisten kielten suosion kehitystä sen perusteella kuinka monia Google kyselyitä niiden osalta tehdään.

Miksi kiinnitämme tähän huomiota piksussa? Sijoittajan on hyvä tietää mikä on oleellista tietotaitoa. Oleellisen tietäminen on aina terveellistä.

Tässä hieman yksityiskohtaista taustatietoa ohjelmointikielistä:

IMF uskoo heinäkuun katsauksessaan talouskasvun jatumiseen, mutta huolet kasvavat. IMF ei kuitenkaan usko merkittävään turbulenssiin eikä ole sellaista ennustamassa  (1 min mittainen video oikella).

Euroopan talouskasvu hidastuu ensi vuoteen mentäessä suurin piirtein 1,9% tasolle. USA:n veronkevennykset tukevat kasvua ja yksityinen kulutus on sekin vahvaa.  USA:n työttömyys pienenee lyhyellä tähtäimellä aina vuoteen 2019 saakka. Mutta vaihtotaseen vaje pahenee USA:n valtionhallinnon tekemien toimenpiteiden ansioista aiheuttaen dollariin kohdistuvaa heikkenemispainetta.  Kehittyvien maiden, erityisesti Aasian ja Afrikan kasvu on kestävällä pohjalla ja öljyntuottajamaat pärjäävät nekin mukavasti. 

Kaikenkaikkiaan maailmantalous kehittyy IMF:n tuoreen raportin mukaan hyvin ja ensi vuoden kasvuksi IMF arvioi 3,9%. 

Ajonopeudella ja osakesijoittamisella näyttää olevan yhteys. Sakkonopeutta ajavien kuljettajien sijoitussalkuissa on muita todennäköisemmin osakkeita selviää LähiTapiolan tutkimuksesta.

 -Toiset ottavat mielellään riskejä, toiset välttävät niitä viimeiseen asti. Ylinopeus voi kostautua sakkoina, mutta silti monien vaakakupissa voitettu aika painaa enemmän ja tietoinen riski otetaan. Osakkeissa on aina tappion mahdollisuus olemassa, mutta useimmiten huonotkin jaksot päättyvät lopulta hyvin, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Kansalaistensa hyvinvoinnista huolehtivat maat saavuttavat voimakkaampaa talouskasvua ja hyvinvointiin panostaminen on auttanut maita palautumaan nopeammin vuoden 2008 finanssikriisistä. Tiedot käyvät ilmi The Boston Consulting Groupin (BCG) laajan kansainvälisen The Sustainable Economic Developement Assessment (SEDA) -raportista, joka tarkasteli 152:ta maata 10 vuoden ajalta.

Suomi on poikkeus. Suomi on huolehtinut hyvin kansalaisten hyvinvoinnista, mutta talouskasvu on silti ollut maailman hitaimpiin kuuluvaa ja palautuminen finanssikriisistä on ollut maailman heikointa luokkaa. Suomen heikkon suorituksen syitä saadaan hakea muualta kuten esimerkiksi tuona aikana huonosti toimineesta -hallinnosta, -taloudenpidosta, -johdosta tai -poliittisesta koneistosta.  

- Tulokset haastavat sitä perinteistä ajattelua, jonka mukaan maiden on tehtävä kompromisseja talouskasvua vauhdittavien päätösten ja kansalaisten hyvinvointia edistävien päätösten välillä. Maiden on vastustettava kiusausta tavoitella talouskasvua kansalaisten hyvinvoinnin kustannuksella, jopa talouskriisin keskellä, sanoo BCG:n osakas Tuomas Rinne.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Olen päivittänyt tulosennusteita osavuosikatsausten perusteella.

Taloudellinen riippumattomuus on monen sijoitus- ja säästämisblogin kirjoittajan unelma ja tavoite. Taloudelliseksi riippumattomuudeksi mielletään tilannetta, jossa passiiviset tulot kattavat kokonaisuudessaan elämiseen tarvittavat kulut. Työssäkäyminen on tämän tilanteen saavuttamisen jälkeen vapaaehtoista, joka antaa yksilölle mahdollisuuden valita mitä tehdä. Passiivista tuloa voi yrittää hankkia esimerkiksi sijoitusasunnoilla, korkosijoituksilla tai osakkeilla. Itsellänikin on tavoitteena saavuttaa taloudellinen riippumattomuus 50 vuoden ikään mennessä pääasiallisesti säästämällä palkkatuloista ja sijoittamalla rahat osakkeisiin. Olen aikaisemmin laskenut, että 500 000 € osakesalkku riittäisi ylläpitämään kulutustani melko kivuttomasti, varsinkin jos muuttaisi asumaan hieman edullisempaan maahan. Tässä kirjoituksessa ei pureuduta niinkään taloudellisen riippumattomuuden tavoitteluun tai sen saavuttamisen todennäköisyyteen vaan enemmänkin siihen, että mitä sitten tapahtuu kuin tavoite on saavutettu.

Pääministeri Theresa May päätti ottaa brexit-neuvottelut suoraan omalle vastuulleen. Se korostaa, kuinka kiperä aihe on hallituksen ja konservatiivien sisällä. May haluaa varmistaa pehmeän brexitin, jonka tavoite on eron taloudellisten haittojen minimointi, kontrolloimalla prosessia henkilökohtaisesti – eli hän ei luota ministerikollegoihin, joissa viliseekin kovemman vaihtoehdon kannattajia. Johnson ja Davishan jo erosivat vastalauseeksi.

Minusta kaikkien kannalta olisi parasta, että pehmeä brexit toteutuisi, mutta se kyllä vesittäisi pahan kerran eroa ajaneiden tavoitteet, kuten kapinaleiri korostaa. Aika monet britit ovat samaa mieltä lehtitietojen mukaan, eli Mayn suunnitelmat kohtaavat leppymätöntä vastarintaa.

En tiedä, paljonko asia kiinnostaa tällä englanti- ja insinöörivetoisella palstalla, mutta markkinoinnissa ensivaikutelmakin merkitsee aina jotain.

Vierailin FB:ssä otsikon sivustolla, jolla olisi voinut testata sijoitusasuntotuntemusta. Ei niin, että olisin nyt jotenkin aivan erityisen kovasti tarvinnut hyvää tulosta 40 asuntokaupan ja melkein yhtä monen vuoden jälkeen, mutta uteliaisuuttani tutustuin testiin. Se tosin loppui jo ensimmäiseen kysymykseen - eikä syynä ollut kysymyksen vaikeus vaan sen idioottimaisuus.

Ehkä ensivaikutelmaan kannattaisi satsata?

Kysymys kuului:  

Q2/2018-tuloskierros on vielä kesken, mutta tässä kohtaa on oiva tilaisuus tehdä pieni katsaus siihen, miten hyvin (tai huonosti) tulosennusteeni ovat osuneet. Tätä kirjoittaessa tuloksensa on raportoinut 38 Talousmentor-yritysanalyysin yritystä eli noin 60 prosenttia kaikista 61 yrityksestä.

Euroalue puhaltaa monissa asioissa yhteen hiileen ja hyötyy toinen toistensa menestyksestä, mutta on asioita joiden piirissä käydään sääntöjen hallitsemaa kilpailua. Euroalueen maat kilpailevat keskenään yritysten parhaista investoinneista, pätevistä ihmisistä ja vetovoimasta. Suomen ratkaisevat kilpailukykypuutteet ovat viime aikoina olleet talouden saralla. Talouden huono kilpailukyky tuhosi meiltä kymmenen vuoden menestyksen. Mutta miten olemme viime aikoina pärjänneet? Euroopan tiliastoviranomainen, Eurostat on kerännyt tietoa vetovoimastamme.

Vetovoimaamme vaikuttavien seikkojen tila on parantunut:

• Työvoimakustannuksemme sekä tavaroiden ja palveluiden hinnat ovat kasvaneet muuta Euroaluetta hitaammin. Kaikenkaikkiaan kustannuskilpailukymme on parantunut ja teollisuus on alkanut investoida Suomeen. Olemme taas vetovoimaisia ja suosittuja.
• Valtion velka (ja julkinen velka) on pienentynyt suhteessa bruttokansantuoteeseen ja valtionhallinnon velkaantumisvauhti (vaje) on pienentynyt suhteessa bruttokansantuoteeseeen. Tämä herättää luottamusta siihen että myös tulevaan kasvuun on mahdollisuuksia.

Saksan IFO instituutin suhdanneindikaattori on hivuttautunut kesäkuussa hieman alaspäin. Luottamus talouskehitykseen on laskenut vaikka taloudellinen tilanne onkin hyvä.

Saksassa valmistetaan paljon Suomen kaltaisia vientiin meneviä teollisuuden investointihydykkeitä.

Saksan suhdanteiden heikkeneminen saattaa heijastella tuotannollisten investointien heikkenemistrendiä. Kauppasodan pelko on saattanut vaikuttaa negatiivisesti investointihalukkuuteen, mutta syyt saattavat olla myös muualla. Laskeva trendi alkoi jo ennen kuin kauppasotaa pidettiin todellisena uhkana.

Odotin viikko sitten VIX:in intoutuvan päälle 20 pisteen lähiviikkoina, ja hiukan se kierroksia jo otti, vaikka aika vaatimattomasti. Mutta ennuste ei muutu: lähiviikkoina – täsmällisemmin en ennusta – se niin tekee. Oskillaattorit ovat nousussa ja ihme pitää tapahtua, jos syksyn mittaan ei ainakin yksi myyntipaniikki iske. Facebook muistutti taas, miten mielialat markkinoilla vaihtuvat sekunnissa euforiasta hysteriaan.

https://www.tradingview.com/symbols/TVC-VIX/

Tänään tuli julki Nokian Q2 tulos, ja käytännössä se oli pettymyksiä täynnä. Niinpä pessimistit ovat tätä kirjoittaessa niskan päällä, kurssin tultua melkein 10% alas. Samaan aikaan Consti ja Metso puolestaan nousevat reippaasti.

Osakesijoittajan tärkein riskienhallintaväline on hajautus. Jos salkun ainoa yhtiö olisi Nokia, olisi salkku pahasti miinuksella tällä hetkellä, toisaalta jos Nokian sijaan Metso olisi valintamme olisi tämä päivä huomattavasti parempi. Kun molempia löytyy salkusta, on salkun kokonaisheiluntaa selkeästi pienempi kuin yksittäisen osakkeen heiluntaa.

Sijoitusoppien mukaan täydellinen hajautushyöty saavutetaan, kun salkussa on noin 10-15 yhtiötä. Tuosta jokainen uusi yhtiö toki antaa hiukan hajautushyötyä, mutta samalla se aiheuttaa todella paljon työtä ja seuraamista saavutettuun hyötyyn verrattuna.

Nordean Antti Saari kiinnittää huomiota korkokäyrään. Aiemmat taantumat ovat seuranneet, kun pankkien asuntolainoista saama tuotto on painunut lähelle tallettajille maksettuja talletuskorkoja. Pankkien ei ole enää kannattanut lainata, kun tallettajille on pitänyt maksaa melkein kaikki tuotto. Nyt ollaan vielä kaukana tuosta tilanteesta. Antolainaus tuottaa esimerkiksi USA:ssa noin 2.5% korkomarginaalia. Lainaa kannattaa antaa ja talous pyörii. Antti Saari kuitenkin kehoittaa sijoittajia olemaan varovainen - korkomarginaali pienenee ja lähestytään tilannetta jolloin taantuman ennusmerkit täyttyvät.