Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Lentoyhtiöt ja valmistajat kasvavat 6% vuosivauhdilla

Lentoliiketoiminta kasvaa kansainvälisen lentokuljetusyhdistyksen (IATA) mukaan 5...6 % vuosivauhtia. Eurostat:n mukaan Euroopan lentoliikenne kasvaa samaa vauhtia. Sijoittajat etsivät tämän tyyppisiä kasvavia aloja. 

Suomalaiselle sijoittajalle tulee mieleen oma kotimainen yrityksemme Finnair, joka pärjää kansainvälisessä vertailussa hyvin. Finnair on kuitenkin aliarvostettu pörssissä. Valtio omistaa enemmistön yrityksestä ja valtioon ei luoteta. Valtio pystyy säätämään sitä minkälainen osuus yrityksen lisäarvosta tulee Finnairia lainoittavalle suomalaiselle julkiselle sektorille (esim. eläkevakuutusyhtiöille) ja miten paljon tulee osakkeenomistajien hyväksi. Valtioon ei täysin luoteta siitäkään huolimatta että Finnair tarjoaa 4% osinkotuottoa pörissiarvolleen ja tulostuottokin näyttäisi olevan yli 8% ja yritys vielä lisäksi kasvaa kovaa vauhtia. 

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Osingot järjestykseen (12/2019)

Talousmentor-yritysanalyysit on tällä hetkellä tehty 66 yrityksestä, joista Suomi-yhtiöitä on 29. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan näiden yritysten osinkotuottoja ja -kehitystä sekä niiden kestävyyttä.

Sanotaan, että osinkosijoittajan ei pidä katsoa pelkästään isoa osinkotuottoa vaan myös sitä, miten hyvin osinko tulevaisuudessa mahdollisesti kehittyy. Tätä hän voi arvioida menneen kehityksen perusteella sekä siitä, mikä on osingon suhde tulokseen taikka vapaisiin rahavirtoihin.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomineidosta on kasvanut huolehtiva äitihahmo

Suomen valtiokoneisto viettää suvereeniutensa vuosipäivää. Tämä on meille kaikille tärkeä juhla, valtiokoneisto on meille yhteinen ja heijastelee meidän kaikkien toiveita siitä mitä valtion ja hallinnon tulee olla. Samalla tavoin kuin meidän kannattaa tuntea ja hyväksyä itsemme, meidän kannattaa tuntea ja hyväksyä myös oma valtiokoneistomme. Se heijastelee meidän käsitystä siitä mitä on hyvä keskinäinen kanssakäyminen. 

Valtiokoneistoamme verrattiin itsenäisyytemme alkuaikoina nuoreen naiseen, suomineitoon. Nyt valtiokoneistomme on tullut kypsään ikään ja ottanut huolehtiakseen Suomessa asuvista. Ketään ei jätetä syrjään ja Suomiäiti tarjoaa kaikille kansalaisille melko lailla samat mahdollisuudet ja olosuhteet.

Suomiäidin talossa on hyvä asua. Kuulumme maailman onnellisimpiin eikä työ tai ponnistelu ole meille tärkeää. Meillä on paljon vapaa-aikaa ja työskentelemme lyhyempää työviikkoa kuin juuri mikään muu Eurooppalainen valtio. Keskimääräinen elintasomme ei kehity, mutta korvaukseksi saamme tärkeämpää, onnellisuuden ja turvallisuuden tunteen. 

Meistä kaikista työssä käyvistä on tullut julkisen sektorin palvelijoita. Suurin osa työssäkäyvän tuottamasta lisäarvosta menee julkiselle sektorille ja olemme näin laskien lähinnä valtion palveluksessa ja kuulumme valtiolle. Suomi on harvoja maita, jotka ovat menestyksellisesti tämän tyyppisen arvokkaan valtiokeskeisen yhteiskunnan. Siksi valtiokoneisto, Suomiäiti,  on meille niin tärkeä. Meistä aiemmin itsenäisistä ihmisistä on tullut Suomiäidin lapsia, joista äiti huolehtii, ja jonka eteen olemme valmiita tekemään työmme ja jolle me kuulumme.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Enkelisijoittajien yritykset selviävät ja työllistävät

Enkelisijoituksia saaneet eli yksityisten sijoittajien rahoittamat yritykset eivät kasva muita yrityksiä nopeammin, mutta ne selviytyvät paremmin ja varmemmin käy ilmi Etlan julkistamasta tutkimuksesta. Bisnesenkelit sijoittavat etenkin tieto- ja teknologiaintensiivisiin nuoriin yrityksiin ja edesauttavat näin Suomen talouden luovaa uudistumista. Valtaosa (75%) enkelisijoituksia saaneista yrityksistä on saanut myös julkista innovaatiorahoitusta.

Bisnesenkelit sijoittavat henkilökohtaisia varojaan listaamattomiin, kasvupotentiaalia omaaviin, etupäässä varhaisen vaiheen yrityksiin. Suomessa bisnesenkelit ovat viime vuosina – vuosittain – sijoittaneet muutamaan sataan yritykseen. Kohdeyritykset ovat pääasiassa olleet nuoria ja pieniä, ja ne toimivat tieto- ja teknologiaintensiivisillä aloilla.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kynttilägraafit visualisoivat osakkeen kurssin käyttäytymistä

Mikä on kynttilägraafi (candle stick graph) ja kuinka sitä käytetään? Kynttilägraafi kertoo yleensä kunkin päivän (tai muun valitun aikaperiodin) ylimmän ja alimman kurssin sekä lisäksi avaus ja päätöskurssit. Päivän avaus ja päätöskurssien välinen alue on merkitty suorakulmiolla, joka on värjätty värilliseksi siinä tapauksessa että kurssi on laskeva ja värittömällä (tai vihreällä) silloin kun kurssi on ollut nouseva. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yhä useampi suomalainen pitää työtä yhteiskunnallisena velvollisuutena

Tärkein työn merkitys suomalaisille on raha. 65 prosentille työ merkitsee paljolti keinoa rahoittaa vapaa-aikaa, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Lähes yhtä tärkeiksi koetaan velvollisuus tehdä työtä ja työn tarjoamat ihmissuhteet ja oman itsensä kehittäminen.

Työtä velvollisuutena pitävien vastaajien osuus on lisääntynyt merkittävästi yhdeksässä vuodessa. Nyt työtä jokaisen yhteiskunnan jäsenen velvollisuutena pitää 55 prosenttia, kun vielä vuonna 2010 näin ajatteli 36 prosenttia suomalaisista.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Nordea vaihteeksi pitkässä nousevassa trendissä

Nordean osake on pitkien trendien dynamiikan kärjistynyt arkkityyppi

Maailmasta löytyy kasapäin sijoitusviisaita ja tutkimuksia, joiden mukaan markkinoita ei voi ennustaa, eikä edes trendejä itse asiassa ole. Markkinoiden liike on niin sanottua ”random walkia” eli sattumanvaraista heiluntaa.

Jossain määrin se toki pitää paikkansa. Markkinat eivät toimi kuin kallis sveitsiläinen kello, ja yllätykset kuuluvat siihen kuten kaikkeen todellisuuteen. Mutta markkinoilla ja taloudesssa on myös paljon säännönmukaisuuksia.

Keskipitkät trendit ovat Pörssihaukan ajoitussuosituksissa keskeisessä roolissa. Lokakuun lopulla, jolloin sivuston osta-suositukset olivat vähissä, Pörssihaukka povasi indeksien keskipitkän trendin taittuvan alas tuoden parempia tilaisuuksia.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Osinko-osakkeet tuottavat korkopapereita paremmin

Suomen parhaat osinko-osakkeet tuottavat pörssiarvolleen hyvää 5...7% osinkoa selviää muun muassa piksun "Analyysit" tai Talousmentor sivuston "Korkein osinkotuotto" osiosta.

Osingot ilahduttavat sijoittajaa. Ne ovat konkreettista sijoittajan tilille ilmestyvää rahaa. Osinkoja voi tulla silloinkin kun ajat ovat huonot ja yrityksen kurssi putoaa. Osinkojen vuodesta toiseen vakaa käyttäytyminen tekee niistä sijoittajan keskuudessa suosittuja. Monet sijoittajat rakastavat tämän takia osinko-osakkeita.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kone, Ponsse, Marimekko ja Verkkokauppa sijoittajien lemmikkejä

Kone, Ponsse, Marimekko ja Verkkokauppa.com haalivat sijoittajien äänet vuoden 2019 Yksityissijoittajan valinta -kilpailussa.

Kilpailussa yksityissijoittajat valitsevat Suomen houkuttelevimmat ja luotettavimmat pörssiyhtiöt neljässä eri sarjassa: suuri, keskisuuri ja pieni pörssiyhtiö sekä paras First North -listalla.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Suomen historian paras hallitus?

Tuossa merkinnässäni oudoksuin historian professorin väitettä, että Sipilän hallitus olisi ollut kaikkien aikojen huonoin. Kysyin, miten Rinteen hallitus mahdetaan arvioida 4 vuoden kuluttua. Ilmeisesti ihan niinkään kauaa ei tarvitse edes odottaa.

Tuossa on min. Paateron koulutus, jolla siis ohjaillaan valtion miljardiomaisuutta:

mallipukineiden valmistaja, käsilaukuntekijä, askartelunohjaaja, kasvatustieteen approbatur, päihdetyön moniammatillinen lisäkoulutus, terveyskasvatuksen approbatur

 

Hyviä taitoja, mutta entäs ne valtion miljardit?

Toki ministerillä on vielä sankka joukko avustajia ja vielä hyvin paljon sankempi joukko muita virkamiehiä. SDP-taustainen ay-johtaja (juristi) kertoo informoineensa välittömästi Paateron stabia kiistanalaisesta aiheesta eli työehtojen muuttamisen aikataulusta.

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen vahvuus on koneissa ja laitteissa

Suomi elää erilaisten koneiden ja laitteiden valmistamisesta. Teollisuutemme jalostusarvosta suurin osa tulee koneista, laitteista ja kulukuneuvoista sekä erilaisista sähkö- ja elektroniikkateollisuuden laitteista.

Nämä Suomen vahvat toimialat myös kasvavat parhaiten selviää Etla:n tuoreesta toimialakatsauksesta. Huonoimmin on mennyt ilmeisesti suhdanteista kärsinyt metallien jalostus.

Täsmällisen tarkoista kasvuprosenteista ei voi sanoa varmaa. Etlan ilmoittamat kasvuprosentit poikkeavat joidenkin toimialojen osalta noin 10% siitä kasvuprosentista joka saadaan yksinkeraisella laskutoimituksella Etlan itsensä ilmoittamista teollisuuden jalostusarvoista vuosina 2018 ja 2019. Etla ilmoittaa syyksi poikkeamaan tilastokeskuksen uudet historialuvut. Tämä on varmaankin totta, mutta se ei poista sitä tosiasiaa että tilastot ovat kasvun ja vertailukelpoisuuden osalta heikkoja. Etlan ilmoittamat kasvuluvut ovat toisinaan ennusteita ja tämäkin tekee todellisen kasvun seuraamisesta vaikeaa. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suhdannekäänteen merkkejä on ilmassa

USA:n ja Saksan yritysten luottamus on kääntynyt varovaiseen nousuun selviää Saksalaisesta IFO tutkimuslaistoksesta ja USA:n Philadelphian FED:n tekemästä tutkimuksesta.

Tämä ei vielä tarkoita sitä että taantuma olisi varmuudella peruttu, mutta niille jotka seuraavat suhdannetilannetta tämä on iloinen uutinen. Suhdanne saattaa olla kääntymässä kohti parempaa. 

Sijoittajien on tässä tilanteessa monasti kannattanut ylipainottaa osakkeita ja alipainottaa korkoinstrumentteja.

Suomalaisille vientiyrityksille uutinen on iloinen. Maailmankaupan lasku saattaa olla pysähtymässä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Taantuma on peruutettu ja osakkeet houkuttelevat (?)

Sijoitusmarkkinoiden ilmapuntari, korot, ovat kääntyneet ylöspäin sekä Saksassa että USA:ssa. Tämä heijastaa toiveikkuutta suhteessa talouden tulevaan kehitykseen. Taantuma on nyt ainakin vähäksi aikaa peruutettu.

Sijoittajan kannalta korkojen nousu tarkoittaa sitä että:

  • Korkopapereita ja pitkän koron rahastoja kannattaa välttää. Nousevat korot pudottavat salkussa tai rahastossa olevien lainapapereiden arvoja.
  • Yritysten tulostuoton kasvu on maailmanlaajuisesti nollan tuntumassa, mutta katseet kannattaa silti suunnata osakkeisiin. Niistä saa kohtuullista, jopa paranevaa tulostuottoa, varsinkin jos ensi vuosi suo valoa talouskehitykselle. 

Lisää tietoa Nordea viikkoraportti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Media-alan yrityksiltä saa hyvää tuolostuottoa

Pörssin media-alan yhtiöt (Alma, Ilkka, Keskisuomalainen, PunaMusta ja Sanoma) tekevät kaikki hyvää tulosta ja ne tuottavat pörssiarvolleen tyypillisesi 7...8% luokkaa olevaa tulostuottoa (P/E luku on 13..14 luokkaa). Mistä tämä pörssiarvon edullisuus johtuu?

Syynä on media-alan liiketoimintaympäristön murros:

  • Paperisten ja kaupassa myytävien medioiden liiketoiminta supistuu ja tuotot siirtyvät internet mainontaan ja televisioon.
  • Monien yritysten sähköpostikirjeet ja verkkosivut pystyvät houkuttelemaan asiakkaita ilman että niitä tarvitsee mainostaa viestimissä. Riippumatonta mediaa ei tarvita.
  • Valtio on kuivattanut suuren osan riippumattomasta TV liiketoiminnasta (oheisen taulukon TV markkina sisältää sekä Yleisradion että muut) .
Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Mitä eroa on osakkeen hinnalla, arvolla ja tavoitehinnalla?

Analyytikko voi arvioida samaan aikaan, että 10 euron hintaisen osakkeen arvo on 12,50 euroa, mutta sen tavoitehinta on 9,00 euroa. Miten tämä voi olla mahdollista? Kirjoituksessa avataan osakkeen arvon ja sen tavoitehinnan välisiä eroja.

Osakkeen hinta on helppo määrittää, sillä se näkyy pörssissä. Esimerkiksi tätä kirjoitettaessa Ponssen-osakkeella käydään kauppaa noin 25,75 euron tuntumassa.

Osakkeen arvo (”intrinsic value” tai ”fair price”) on sijoittajan laskema arvo, joka on monesti laskettu tulevien rahavirtojen diskontattuna nykyarvona. Itse olen saanut Ponssen arvoksi 27,00 euroa.

Itse olin ollut siinä luulossa, että osakkeen tavoitehinta vastaisi osakkeen arvoa. Mutta näin ei välttämättä ole, joten sijoittajan tulee aina ”tavoitehinta” sanan kuullessaan varmistua siitä, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Helsingin keskustan asuntoja pidetään tarkoituksellisesti tyhjänä

Hypon Asuntomarkkinakatsaus löysi Helsingin ydinkeskustasta ilmiön, joka on rantautunut tänne maailman metropoleista: yhä useampi arvoasunto on tyhjillään. Kluuvissa asunnoista 40 prosenttia ja Kaartinkaupungissa joka kolmas on vailla vakinaisia asukkaita.

Taustalta löytyvät varakkaat yksityiset ja säätiöt, jotka pitävät asuntoja varojensa parkkipaikkana, koska nollakorkojen maailmassa tuottoja ei välttämättä ole helppo löytää.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Teknologiajätit laajentumassa yksityishenkilöiden rahoitukseen ja terveydenhuoltoon

Teknologiajätit ovat tulossa uusille liiketoiminta-alueille kuten terveydenhuoltoon ja yksityishenkilöiden rahoitukseen selviää ETLA:n angloamerikkalaiselle lukijakunnalle suunnatusta tutkimuksesta "Data Markets in Making: The Role of Technology Giants".

Teknologiajätit pyrkivät hyödyntämään laajaa tietoaan ihmisten toiveista, taipumuksista ja toimintatavoista ja käyttämään tätä tietoutta hyväkseen tarjotessaan ihmisille palveluita. Palveluita rakennetaan teknologisen kehityksen ja strategisten yritysostojen kautta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Julkinen sektori kohtuullistaa yksilötason tehokkuuden

Suomen tuottavuuskehitys on jäänyt jälkeen muista maista. Yritysten investoinnit ja tuotekehityspanostukset ovat suhteellisesti kolmanneksen pienempiä kuin esimerkiksi Ruotsissa. Mistä hyvinvointimme perustan rapautuminen aiheutuu? Monet asiat ovat meillä kunnossa: yrityksiä on helppo perustaa, raha on halpaa ja sitä saa kaikkiin järkeviltä tuntuviin hankkeisiin, meillä on hyvä koulutusjärjestelmä, paljon osaamista ja valtio panostaa tutkimuksen tukemiseen. Olemme eräs maailman kärkimaita yrityksille. Mutta jotain täytyy olla vialla.

Julkisen sektori kohtuullistaa liiallisen tehokkuuden

Yksi asia on meillä eri tavalla, yksilön motivaatio tuottavuuteen on meillä Euroopan alhaisinta tasoa. Tuottavuus vaatisi yksilötasolla kouluttautumista, työtä ja panostamista. Vastineeksi yrityksemme ovat valmiita maksamaan parempaa palkkaa. Tuottavuudestahan ne yritykset palkan maksavat. Ja niin pitääkin olla.

Mutta julkinen sektori kohtuullistaa rahallisen kannusteen. Julkisen sektorin tehtävä on supistaa yritysten tuottavuudesta maksamat kannusteet langettamalla tuottaville yksilöille ylimääräiset verosanktiot, veroprogression. Tuottavuuden sanktioimiselle on syyt, mutta kokonaistuottavuuden kannalta se on haitallista. Tuottavammille  kansalaisille langetettujen sanktioiden suuruus on varovaisestikin arvioiden kymmenen miljardin luokkaa - enemmän kuin julkinen sektori satsaa koulutukseen.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Talousennusteet kohentuvat, hurraa!?

 

Sääennusteet ovat talousennusteita paljon luotettavampia

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Buffett:n sijoittajakirje 1996

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1996 kirjeen sisältöön ja aiheena on

  • Tekeekö rahasto rahaa sinun kanssasi vaiko sinulla?
  • Sijoittamisen ja osakevalinnan peruskriteerit

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomella on Euroopan parhaat julkiset palvelut

Suomen julkiset palvelut ovat Euroopan parhaita selviää Euroopan komission kilpailukykyvertailusta. Vertailussa kysyttiin kansalaisten, yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden käsitystä julkisten palveluiden laadusta, puolueettomuudesta ja hallinnon sitoutuisesta parantamaan julkisten palveluiden käytettävyyttä.

Käyttäjän mikko kuva

Suomiosakkeet

Tunnuslukuja on jälleen kerätty Kotimaisten listayhtiöiden osavuosikatsauksista Piksun tunnuslukutietokantaan. Suomiosakkeet sivun tietoja on päivitetty kerättyihin lukuihin perustuen.

Ylinnä Suomiosakkeet sivulla on

1. Suomiosakkeiden kymmenen kärki.
top10
Kymmenen kärki koostuu kymmenestä osakkeesta, jotka ovat kassavirtapohjaisen arvonmäärityksen perusteella houkuttelevimpia. Huomaa, että tämä TOP10 lista muuttuu aina kun arvonmäärityslaskelmia tai edes osakkeiden pörssikursseja muutetaan laskelman taustatiedoissa.

Seuraavana Suomiosakkeet sivulla on

2. "Tunnuslukuja"-osio

Tämä osio koostuu taulukosta, johon on koottu valittuja tunnuslukuja noin 80 osakkeelle.
taulukko
Voit lajitella taulukon klikkaamalla sen sarakkeen otsikkoa, jonka mukaan haluat lajitella taulukon.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Joidenkin google hakujen yleisyydet ennustavat pörssin kehitystä

Piksu tutki sitä miten google hakusanat (google trends) ennakoivat sijoitusten kehittymistä. Tulosten mukaan:

Yrityskohtaisia sijoittajahakuja (esim. hakusana: "Nordea Investors") tehdään sen verran vähän, että niillä ei ole tilastollista ennustavaa merkitystä. Yrityksiä (esim. hakusana: "Nordea") haetaan kyllä, mutta yleensä niitä haetaan kun haetaan yrityksen tuotetta (Nordean tapauksessa pankkipalvelua) eikä se kerro sijoittajen kiinnostuksesta Nordea osaketta kohtaan.  

Kokonaista pörssi-indeksiä saatetaan hakea sen verran usein että sillä on tilastollista merkitystä. Oheisessa kuvassa on hakusana "Dow Jones today" ja vastaava Dow Jones Indeksi. Kiinnostus indeksiä kohtaan ennustaa tässä tapauksessa indeksin laskua. Korrelaatio on merkittävä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Eduskuntamme ei ymmärrä yritystalouden todellisia haasteita

Suomen eduskunta on saanut hallitukseltaan esityksen jonka sisältö on seuraava:   "Yritykset saavat vähentää verotuksessa kone- ja laiteinvestoinnit nopeutetusti neljän vuoden ajan. Hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä yksityisiä investointeja."

Vaikutukset ovat muun muassa seuraavat:

  • Yritysten tulokset ja taseet antavat jatkossa virheellisen (mutta lain silmissä laillisen) kuvan yrityksen tilanteesta.
  • Yrityksille tulee uusi poikkeus huomioitavaksi liiketoimintansa suunnittelussa. Poikkeus siirtää yritysten verotuksen toteutumista seuraavalle vaalikaudelle, mutta verot tulevat kuitenkin maksettavaksi.
  • Valtionhallinto ja eduskunta keskittyvät tällaisten poikkeusten ja verotuksen porsaanreikien rakentamiseen. Aikaa ei jää oikeiden rakenteellisten muutosten tekemiseen.  Yritysten investointien taso on kolmanneksen pienempi kuin kilpailijamaissa. Tarvitaisiin oikeita rakenteellisia uudistuksia ja hyviä pysyviä sääntöjä. Ei verojen keinotekoista siirtämistä seuraavalle vaalikaudelle. 
Käyttäjän J.Vahe kuva

Pikakommentti Trumpista

Kun Trumpista tuli presidentti, markkinat tietyn nikottelun jälkeen hyväksyivät tilanteen ja taivas ei tosiaan pudonnutkaan.

Kuitenkin, ehkä olisi korkea aika muistella hiukka Trumpia merkittävämmän presidentin, Abraham Lincolnin sanoja “You can fool all the people some of the time, and some of the people all the time, but you cannot fool all the people all the time.”

Kolmen vuoden sähläämisen jälkeen on ilmeistä, että kaikki maat eivät ole Meksikon asemassa. Edes Pohjois-Korean kanssa ei dealia ole saatu, vaikka Trump jopa teki kunniaa pohjoiskorealaiselle kenraalille - jo se olisi täyspäiseltä ihmiseltä ollut maanpetokseen verrattava teko.

Kiina voi leikitellä Trumpin kanssa vielä seuraavat viisikin vuotta – ja hänen sukunsa kanssa vaikka sata vuotta, mutta USA:lle edullista sopimusta ei koskaan saada aikaiseksi, siihen Kiina on liian vahva ja liian taitavasti johdettu.

Luin 13.11. linkin jutun. En ala sitä toistella, kehotan lukemaan, mutta protektionisti häviää todellakin aina.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Saksa vältti taantuman - kuinka reagoida?

 

Kuluttajat osaltaan kampesivat Saksan talouden rima täristen plussalle

Bloombergin välittämän tiedon mukaan Saksa vältti kuin välttikin kovasti spekuloidun taantuman, joskin rima ankarasti täristen. Kolmannella kvartaalilla Euroopan talousmahti ja kasvun perinteinen moottori sai bkt:nsa nousemaan 0,1 prosenttia. Plussalle jäämisestä vastasivat etupäässä kuluttajat ja julkinen sektori investointeineen.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Voiko kuukausisäästäjä kerätä puoli miljoonaa euroa järkevällä aikataululla?

Olet varmaan nähnyt satoja kirjoituksia, missä eri pankin neuvojat ja muut sijoitusvalmentajat kertovat kuinka helppoa vaurastuminen on. Kunhan jaksaa sijoittaa kerran kuukaudessa ja antaa ajan sekä korkoa korolle tekijän hoitaa hommansa! Onko homma oikeasti näin helppoa, ja mitä historia kertoo tästä?

Lähtökohtana siis kerätä puoli miljoona euroa sijoittamalla indeksiin, jossa osingot sijoitetaan aina uudestaan. Sama summa sijoitetaan joka kuukausi 25 vuoden aikana, joka olisi järkevä, ei liian pitkä sijoitusaika.

Verotusta emme tässä huomioi, mutta inflaatiota kylläkin, loppusumma on aina inflaatiokorjattu. Kulut eivät ole huomioitu, ja on syytä muistaa, ettei kustannustehokkaita indeksirahastoja aina ole olleet olemassa. Tarkistin asiaa tutkimalla yhdysvaltalaista laajasti seurattua S&P500 indeksiä eri ajankohtina, ja kaikki summat ja inflaatio huomioitu US dollareissa ja Yhdysvaltalaisen näkökulmasta.

Kun asiat luistaa todella hyvin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

USA:n kansalaiset hakevat eniten Eurooppa-patentteja

Patenttien määrä kertoo maan teknologisesta tasosta sekä yleisemminkin siitä miten miten teknologista kehitystä yrittävien yksilöiden oikeuksia arvostetaan ja siitä miten he hyötyvät tekemästään arvokkaasta työstä. 

Eurooppa patenttia haetaan niille keksinnöille, joilla uskotaan olevan laajempaa merkitystä. Eurooppa patenttia hakevat sekä eurooppalaiset että kaikki joilla on tärkeää tänne myytävää teknologiaa.  

Paikkamme oheisen listan viimeisenä ei ole vähäpätöinen. Olemme kansalaista kohden laskettuna edelleen Euroopan kärkimaita.  Absoluuttisesti laskien USA, Saksa ja Japani dominoivat. Kiina on ohittamassa Ranskaa. Asemamme teknologiamaana on kuitenkin rapautunut ja suunta on alaspäin.

Tietojen lähdeEuropean Patent office 

Lisää tietoa: Patentti ja Rekisterihallitus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaisten onnellisuus syntyy oman elämän hallinnan tunteesta

Suomalaiset kuuluvat EU tilaston mukaan Euroopan onnellisimpiin.

Onnellisuus syntyy siitä että oma elämä on hallinnassa ja tunteesta, että siihen voi vaikuttaa:

  • läheisistä ihmisistä ja keskinäisestä luottamuksesta
  • hyvistä pysyvistä säännöistä ja toimintatavoista läheisten ja kaukaisempienkin ystävien kanssa
  • tunteesta että itselle tärkeät ihmiset lähellä ja kauempana kuuntelevat ja reagoivat

Onnellisuus ei synny tuloista, tulojen jakautumisesta eikä rahasta ylipäätään. Hallinnan tunnetta syntyy yhteiskunnan pysyvistä, selkeistä ja tasapuolisista säännöistä. Niiden avulla yhteiskunta voi vaikuttaa yksilöidenkin onnellisuuteen.

Yhteiskunta voi tarjota mahdollisuuden kilvoitella, tavoitella ja menestyä. Onni syntyy silloin yhdessä yrittämisestä ja ponnistelemisesta. Tärkeää on yhteinen matka ja yhteinen tavoittelu.

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit