Artikkelit aikajärjestyksessä

Tekninen analyysi pyrkii kurssikäyrän perusteella päättelemään oikeat osto- ja myynti- hetket. Tähän päästään tutkimalla kurssikäyrän liukuvia keskiarvoja.

Oheiseen Yahoo Finance tuottamaan kuvaan on piirretty S&P 500 indeksi ja sen 10- ja 63- päivän liukuvat keskiarvot. Oikeita osto- ja myynti- hetkiä ovat ne jolloin 10 ja 63 päivän käyrät risteävät. Tällä strategialla olisi pystynyt välttämään 2009 kurssipudotuksen sekä muutaman pienemmän notkahduksen. Strategia olisi tuottanut pitkällä aikavälillä paremmin kuin osta- ja pidä- menetelmä. Nyt strategia kehoittaa myymään osakkeita.

Tein muutamia vuosia sitten kaksi sijoitusta. (hieman eri ajanjaksoilla) Sijoitus yritykseen A tuotti noin sata prosenttia useamman vuoden aikana. Toinen sijoitus yritykseen B teki tappiota noin 40%:ia myös useamman vuoden aikana. Kumpi sijoituksista on ollut hyvä päätös? Tämä on kompa. Todellisuudessa molemmat päätökset olivat huonoja. Lopputulos ei aina kerro päätöksen laadusta. Joskus sijoittaja on vain onnekas typerys, kuten allekirjoittanut oli tehdessä sijoitusta yritykseen A. Sijoituspäätöksen lopputulokseen vaikuttavat asiat voidaan jakaa kahteen eri osaan. Laatuun ja onneen. Jälkimmäistä voi kuvata myös sanalla sattuma.

Suomen Yrittäjät on teettänyt yrittäjägallupin, jonka mukaan yrttäjät ovat huolissaan verokannusteista, joilla käytännössä kehoitetaan ottamaan varat pois pienistä ja keskisuurista yrityksistä.

 Vero on pieni jos osingon määrä jää alle 8% yrityksen arvosta (lähinnä vapaasta omasta pääomasta) kunhan osingon määrä ei ylitä 150'000€/osakas rajaa. Esimerkiksi Virossa osakeyhtiön tilikauden voittoa ei veroteta lainkaan. Veroa maksetaan vain ulos maksetusta osingosta. Viron malli kannustaa kasvattamaan yritystä kun taas Suomen malli kannustaa maksamaan rahoja ulos yrityksestä.

Suomen Yritttäjien mukaan verotuksen ja yrityksen kasvuun kannustamista kannattaa lisätä, jos halutaan lisätä Suomen talouskasvua ja työllisyyttä.

- Kyselystä käy ilmi se, että yrittäjät kannattavat verojärjestelmän uudistamista, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen kertoo.

Niin ymmärrettävää, ja niin surullista: kansa innostuu sijoittamisesta aina väärään aikaan. Kun suhdanne paahtaa stratosfäärissä ja on siten väistämättä kohta tulossa alas, osakkeista innostuvat kaikki. Sijoitusvihjeitä sataa suhdanteen huipulla niin taksissa, kapakassa kuin somessa. Tohina on mahdoton, vaikka osakkeiden hinnat paukkuvat taivaalla ja kokemus kertoo niiden tulevat sieltä alas kohtalaisen lyhyen ajan sisään.

Mutta minkäs pieni sijoittajaparka teet, kun alan ammattipoppaväkikin lyö vain kaasua. Riskien mainostetaan olevan matalat, vaikka noususuhdannetta on kestänyt yli kaksi vuotta eli normaalin noususyklin verran, ja osakkeet ovat laajasti ottaen kalliita.

Hitaasti kasvavien syklisten yhtiöiden P/E-luvut eivät edes kolmessakymmenessä ravistele herätyskelloja. Sitä eivät tee hypeosakkeiden kolmenumeroiset arvostuskertoimet. Valtamedia ihastelee huippusuhdannetta vihjaamatta sijoittajaparoille, että jokaisessa juhlassa välähtää valomerkki.

Yhdysvaltojen sijoitusmarkkinoiden ydin, Wall Street, suhtautuu ambivalentisti, kaksijakoisesti tulevan vuoden kehityseen. Osa Wall Streetin vaikuttajista on alkavan pörssivuoden suhteen positiviisia ja osa negatiivisia.

Wall Streetin suurimmat huolet liittyvät kahteen asiaan:

• Riskiin siitä että Yhdysvaltojen talous ajautuu jossakin vaiheessa taantumaan
• Huoli Kiinan talouden tilasta ja sen kehityssuunnasta

Nordean mukaan riskit siihen että tulee hyvä vuosi tai että tulee huono vuosi ovat kummatkin merkittäviä. Nordea pitää osakkeet peruspainossaan.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Ennen kuin Q4/2018 tuloskausi pääsee kunnolla vauhtiin, niin koostin tunnuslukuvertailun (PE ja osinkotuotto) sekä scatterkuvaajat PE:n suhteesta osinkotuottoihin ja ROEen. Talousmentor-yritysanalyysi on nyt tehty 75 eri yrityksestä, joista 32 on Suomi-yhtiöitä, joille olen tehnyt tämän kirjoituksen.

Markkinakatsaukseni jälkeen ja miksei laajemminkin markkinoilla sentimentti tavan mukaan pyörähti nurinniskoin, kun pörssit ankaran paniikin päätteeksi ja vastoin yleistä odotusta kiskaisivat kunnon kp-trendin ylös. Nyt jo mm. aktiivinen lukija Jukka arvioi minun hutaisseen pahan hudin, koska alunperin odotin pohjia kevään korvalle suurinpiirtein.

Kuten jo heti vuodenvaihteessa sanoin, odotinkin keskipitkän trendin kääntyneen ja pidin mahdollisena saman tien, että markkinan pohja oli siinä. Mutta missään nimessä varmana en sitä pidä. Tämä tammirallin reippaus ei sitä vielä itsessään todista. Sellaisen automaattisen johtopäätöksen tekevä reagoi omiin helpottuneisiin tunteisiinsa, ei tekniseen analyysiin ja historiaan.

Rajuja pudotuksia seuraa aina rajuja korjausliikkeitä, se on normi. Siitä ei vielä voi päätellä mitään. Tällaisia tilanteita on markkinahistoria pullollaan.

Jos siitä vielä epäuskoa oli, niin syksystä asti markkinat ovat antaneet lukkarin kovalla kädellä oppitunnin trendeistä. Kuin suoraan kalenteria seuraamalla kurssit ovat paahtaneet hurjia melko tarkkaan kuukauden mittaisia keskipitkiä trendejä alas ja ylös. Kun jouluna tuli taite vuosikausiin pahimman paniikin päätteeksi, kp-trendi posautti ylös juuri siten kuin olen niiden kuvannut toimivan – ja kuten teki jo teknisen analyysin perustaja Charles Dow 1800-luvulla. Markkinoiden ja talouden lainalaisuudet ovat muuttumattomat.

Povasin tämän nousevan kp-trendin yllättävän valtaosan arvioitsijoista kestollaan ja tasaisuudellaan, eikä arvio kovin pieleen mennyt. VIX olikin toistaiseksi laskussa eikä nousussa kuten konsensus oletti. Sanoin itse jo viikkoja sitten VIX:in piikanneen, ja laskussa se on ollut – kuten nousevaan kp-trendiin tietysti kuuluu. Eiväthän osakekurssit nouse kuin volatiliteetin laskiessa.

John Maynard Keynes kehitti maailmankuulun talousopin, jonka mukaan valtion tulee taantuman aikana elvyttää taloutta ottamalla velkaa ja esimerkiksi teettämällä infrastruktuuritöitä. Talous elpyy valtion avittamana nopeammin ja vähemmin vaurioin. Mutta kivuliaat vuodet 2009-2016 osoittivat että tämä talousteoria ei enää toimi Suomessa. Talous ei enää valtion budjettielvytyksellä ja velanotolla elvy, päinvastoin se kurjistuu. Mutta miksi näin? Tämä anasaitsee selityksen.

Oheinen kuva kertoo oleellisen Keynes:n talousteoriasta:

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on antanut lausunnon Suomen taloudesta.  IMF toivoo että Suomi lisää talouden dynaamisuutta:

• Työntekijöille voisi antaa perusoikeuden itsenäiseen työehdoista sopimiseen esimerkiksi työpaikan omien työehtosopimuskäytöntöjen puitteissa.
• Työttömäksi jäämisestä maksettavia kannusteita voisi muuttaa niin että työttömäksi jäävän kannattaa hakea työhön pian työttömäksi jäämisen jälkeen
• Kannusteita tarvittaisiin lisää niin että ihmiset siirtyisivät halukkaammin työpaikasta toiseen

Taloudellisten analyysien pitäisi olla järkiperäisiä ja erittäin tieteellisiäkin, mutta sitä on vaikea uskoa jälleen kerran viime kuukausien käänteiden perusteella. Vielä syyskuussa ennusteet ja arviot eivät nähneet sijoittajien tulevaisuudessa huolen häivää. Sitten markkinat rysähtivät kuten ne muutaman vuoden välein tekevät, ja yhtäkkiä myös pitkän aikavälin ennusteet on rukattu uusiksi.

Kun muutama kuukausi sitten vähän minkä tahansa omaisuusluokan mutta varsinkin osakkeiden tuotto-odotukset olivat ruusuiset, nyt samoille instrumenteille povataan laihoja tuottoja jopa seuraavaksi vuosikymmeneksi. Se on yksinkertaisesti absurdia.

Theresa Mayn brexit-sopimus otti odotetusti takkiinsa parlamentissa, joskin vieläkin suuremmin luvuin kuin uskoin. Omat kiskoivat häneltä mattoa alta laajalla rintamalla. Mutta näinhän se on ollut koko sotkun alusta asti – britit ovat todella hajallaan suhtautumisessaan EU:hun. Kun iso osa haluaa pysyä siinä entisin ehdoin ja osa irrottautua hintaa kysymättä, tulosta ei kannata ihmetellä.

EU antaa nyt varmasti Britannialle jatkoajan, koska harvat kovapäisimmät brexitistit poislukien haluavat sopimuksetonta eroa. Mutta valitettavasti on mahdoton nähdä, mitä se hyödyttää. Armottomat ristiriidat Britannian sisällä eivät katoa minnekään. Samantekevää, mihin suuntaan luonnosta väännetään, niin aina se erkaantuu yhä kauemmas joidenkin leirien tavoitteista.

Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa naiset osallistuvat hyvin työmarkkinoille, mutta he etenevät urillaan hitaasti.

Esimerkiksi Baltian maissa ja Yhdysvalloissa johtajatason tehtävissä työskentelee suhteellisesti selvästi enemmän naisia kuin Pohjoismaissa yleisesti. Tiedot käyvät ilmi EVA Analyysista Lasikaton paradoksi, jossa EVAn johtaja Matti Apunen haastattelee ruotsalaista tutkijaa Nima Sanandajia.

Sanandajin mukaan naisten hidas eteneminen Pohjoismaissa johtuu hyvinvointivaltion avokätisistä tuista, korkeista veroista ja julkisen sektorin heikoista työnteon ja etenemisen kannustimista.

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoteen 1986, joka oli historiallisessa mielessä tapahtumarikas.

Koska vuoden 1986 kirjeen pääaiheena oli USA:n verouudistus, niin tässä kirjoituksessa kerrataan 10 vuodelta eli vuosilta 1977-1986 aiheet:
1) Osakkeita valitaan samoilla periaatteilla, kuin ostettaisiin koko yritys.
2) Pääoman kiertonopeus ja tuottoprosentti
3) Berkshiren taloudelliset tavoitteet

Kun huolet taloussuhdanteen kääntymisestä laskuun kasvavat, institutionaaliset sijoittajat vähentävät riskejään lisäämällä sijoituksia reaaliomaisuuteen. Tämä selviää BlackRockin vuosittain institutionaalisten asiakkaidensa parissa tekemästä globaalista selvityksestä.

Selvitykseen osallistui 230 BlackRockin institutionaalista asiakasta, joiden hallinnoimat varat ovat yhteensä yli 7000 miljardia dollaria globaalisti. Yli puolet (51 %) vastaajista aikoo vähentää sijoituksiaan julkisesti noteerattuihin osakkeisiin vuonna 2019. Trendi kiihtyy, sillä osakevähentäjien osuus oli 35 % vuonna 2018 ja 29 % vuonna 2017. Trendi näkyy selvimmin Yhdysvalloissa ja Kanadassa, missä yli kaksi kolmasosaa (68 %) vastaajista suunnittelee vähentävänsä osakesijoituksia. Manner-Euroopassa luku on vain 27 %.

Selvennän vielä lyhyesti tuossa palautepalstalla jo käytyä keskustelua teknisen analyysin taustasta ja historiasta. TA:n on siis keksinyt Charles Dow, joka vaikutti 1800-luvun loppupäässä ollen perustamassa sekä Wall Street Journalia että Dow Jones -yhtiötä. Molemmat ovat sijoittajille yhä todella tuttuja instituutioita. Jälkimmäinen tunnetaan Dow Jones – osakeindeksistä, joka on ensimmäinen ja yhä lajissaan tunnetuin. Siihen pääsevät ja siellä pysyvät vain todelliset laatujättiläisyhtiöt.

Charles Dow´n omana aikanaan mullistava oivallus oli, että osakemarkkinat kykenevät lukemaan taitavasti suhdanteita, jotka siis ovat todella vanha taloushistoriallinen ilmiö, kuten modernin taloustieteen perustaja Adam Smithkin on analysoinut jo 1700-luvulla. Ja suhdanteet olivat hänen mukaansa liki ylihistoriallinen ilmiö, kuten asian näki myös Dow.

Uskotaan että hyvät osingonmaksajat pärjäävät parhaiten kurssien laskiessa.  Mutta onko asiassa perää?

Kyllä asiassa on perää. Oheisessa kuvassa on USA:n pörssin hyvien osingonmaksajien (high dividend etf / HDY) viimeisen puolen vuoden kurssikehitys verrattuna S&P 500 indeksiin.

Indeksi on laskenut puolessa vuodessa vajaat kymmenen prosenttia kun taas hyvien osingonmaksajien kurssi on pysynyt ennallaan. Kannattaa todellakin keskittyä hyviin osingonmaksajiin silloin kun kurssit yleisesti laskevat tai ovat volatiilit. 

Peratessani vanhoja Piksun juttujani törmäsin tähänkin erittäin ajankohtaiseen ja viime aikoina jatkuvasti pinnalla pitämääni teemaan markkinoiden todellisesta luonteesta, sekä sen suhteesta yleiseen ilmapiiriin ja ennusteisiin. Jutun olen julkaissut 21.10. 2016. Kuten jutussa totean, yleinen ilmapiiri oli tuolloin vielä hyvin ankea ja pessimistinen, koska takana oli jo useaan otteeseen esittelemäni tulostaantuma 2015-2016.

Tuossa kohtaa sen vielä odotettiin jatkuvan, vaikka pörssit olivat nousseet parhaassa tapauksessa jo yli puoli vuotta, näin mm. US-indekseissä, samoin oli tehnyt globaalien suuryhtiöiden Global Dow -indeksi; Helsingin pörssissä nousu oli kestänyt nelisen kuukautta. Valtavirta piti kurssien nousua markkinoiden liioitteluna, suckers rallyna. Mitään hyvää ei taloudessa ollut näköpiirissä ennen juuri kyseisenä päivänä tulleita kohentuneita tulosennusteita.

Laskumarkkinat kauhistuttavat sijoittajia, vaikka juuri silloin osakkeita saa laajassa mitassa alennuksella. Yleisen sijoitusviisauden mukaan kannattaa ostaa halvalla ja myydä kalliilla, ja se on lähtökohtaisesti totta. Mutta alennnusmyyntejä ei pääpiirteissään tunnisteta, koska tunnelmat ovat laskumarkkinoiden pohjassa synkät ja kaoottiset – juuri kuten nyt, tai ainakin joulun alla. Markkinapaniikin iskiessä valtavirran teema ei ole osakkeiden alennusmyynti vaan kauhu talouden alamäestä.

Olemme koonneet tulosennusteita valikoiduille Helsingin pörssissä listatuille yrityksille. Tulosennusteet on koottu yhteistyönä seuraavien osakeanalyysejä julkaisevien sivustojen kanssa:

• Piksu
• Sergio
• Talousmentor

Ennusteita on koottu lähinnä suurten listayhtiöiden liikevaihdosta, nettotuloksesta, osakekohtaisesta tuloksesta ja vuoden 2018 tuloksesta maksettavasta osingosta.

Ota yhteyttä, mikäli tuotat tämäntyyppisiä ennusteita ja haluat osallistua listan tuottamiseen.

Yllä liikevaihdon ja liikevoiton yksikkö on miljoonaa euroa myös ulkomaalaisten osakkeiden kohdalla. Osingon, osakekurssin ja EPS (osakekohtainen tulos) yksikkö on euroa.

Vuonna 2018 kuluttajille rekisteröitiin noin 1,6 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää. Asiakastieto Groupin henkilöluottotietorekisterissä on nyt ennätykselliset 382 000 maksuhäiriöistä henkilöä eli 7 700 enemmän kuin vuotta aiemmin. Keskimäärin jokaisella rekisteröidyllä on 15 maksuhäiriömerkintää.

”Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä kasvaa, vaikka yleinen taloudellinen kehitys on myönteinen ja työllisyyskin paranee. Nyt tarvitaan nopeita ja konkreettisia toimia, jotta ylivelkaongelman laajeneminen saadaan pysähtymään. Esimerkiksi Ruotsissa kehitys on aivan päinvastainen. Siellä maksuhäiriöisiä henkilöitä on entistä vähemmän. Kattava  tiedon hyödyntäminen on siellä auttanut”, korostaa liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Asiakastieto Groupista.

Sijoituspalvelualan sääntelyyn tuli EU:n Mifid II diriktiivin myötä merkittäviä muutoksia. Uuden sääntelyn tavoitteena oli muunmuassa tuottaa läpinäkyvyys sijoituspalveluiden kustannuksiin. Kokonaisuutena sijoituspalvelualan tiukempi sääntely parantaa piensijoittajan asemaa suhteessa sijoituspalveluiden tuottajiin. Tiukentuvaan sääntelyyn liittyy myös ongelmia. Sääntelyssä tai sen toteuttamisessa voi olla puutteita tai "porsaanreikiä", jolloin sääntelyn alkuperäistä tavoitetta esimerkiksi sijoituspalveluiden kustannustason suitsimisessa ei saavuteta. Tähän liittyvistä ongelmista voi lukea tarkemmin esimerkiksi Esko Immosen artikkelista .

Toinen sijoituspalvelualan tiukentuvaan sääntelyyn liittyvä huoli on pula konsensusennusteista. Konsensusennusteet ovat analyytikoiden tuottamista ennusteista laskettuja keskiarvoja. Konsensusennusteita on ollut tapana laskea ja julkaista analysoitavan yrityksen keskeisimmistä tunnusluvuista kuten osakekohtaisesta tuloksesta ja liikevaihdosta. Monelle sijoittajalle konsensusennuste on muodostunut tärkeäksi sijoituspäätöksen apuvälineeksi.

Osakkeen arvon sanotaan olevan tulevien osinkojen diskontattu nykyarvo. Tässä kirjoituksessa kartoitetaan Sampo Oyj:n arvoa tulevien vuosien ennustettujen osinkojen perusteella. Kirjoituksessa käydään läpi myös arvonmäärityksen pääpiirteet sekä matemaattiset kaavat.

Hajautus vähentää suurten menetysten riskiä ja siksi jokaisen sijoittajan kannattaisi aina hajauttaa useampaan kohteeseen.  Mutta miten moneen erilliseen kohteeseen pitää hajauttaa?

Oheinen graafi antaa yksinkertaisen käytännön vastauksen. Puolet hajautushyödystä saadaan jo neljällä instrumentillä, jos sijoitetun pääoman jakaa tasaisesti kaikkiin näihin osake- tai sijoituslajeihin. Tämä tarkoittaa sitä, että salkun volatiliteetti putoaa parhaimmillaan puoleen, jos käyttää neljää osakelajia. Kuudellatoista instrumentilla volatiliteetti voi pudota jopa neljäsosaan. Suurempaan hajautukseen ei yleensä tarvitse edetä. Lisähyötyjä on vaikea saada ilman satoja eri sijoitusinstrumentteja ja muut tekijät alkavat tämän jälkeen syödä hajautuksen hyödyn. Useimmille ammattisijoittajillekin riittää hajautus noin 5...16 erilliseen instrumenttiin.  

Ihmiset ottavat kuulemma pikavippejä, että saavat hankkia asuntoja. Pankkihan ei välttämättä anna ihan 100 % lainaa. Tuossa linkissä kuvasin huutokauppaa kehnosta kämpästä, jolla oli yhtiölainaa 700 euroa neliöltä.

Eräs lystikkyys ovat postituslistat, joille ilmoittautuessa saa vinkkejä halvoista kämpistä. Eikö olekin jaloa?

Toivottavasti lukijat eivät jo kyllästy teemaan, mutta kannattaa kuitenkin tuoreeltaan kiinnittää huomiota talousuutisten ja markkinoiden suhteeseen ymmärtääkseen niitä. Se on etenkin kokemattomalle sijoittajalle tärkeää virheiden välttämiseksi. Kuten korostan, talousuutiset eivät yleensä ole markkinoille uutisia, eikä sitä ollut Saksan teollisuuden odottamattomaksi kuvattu sukelluskaan.

Aamulla uutiset kertoivat todellakin Saksan teollisuustuotannon pudonneen rutkasti marraskuussa, osin olosuhdetekijöiden vuoksi, osin talouden hiipuessa. Konsensusennuste oli odottanut lievää nousua, joten ero oli odotuksiin nähden melkoinen. Vuositasolla eli edelliseen marraskuuhun verrattuna pudotusta oli lähes viisi prosenttia - todella paljon. Yhtä paha pudotus oli viimeksi finanssikriisivuonna 2009. Ja saatujen tietojen valossa apea meno jatkui joulukuussakin.

Tavalliset kansalaiset ovat yleensä ekonomisteja taitavampia talouden tilanteen aistimesessa ja ymmärtämisessä. Euroalueen kuluttajien luottamus on nyt laskenut yhtämittaisesti vuoden.

Osakesijoittajat ovat havahtuneet tilanteeseen ja pörssi on reagoinut loppukesästä alkaen. Suomen pörssi on laskenut jo noin 14% huipustaan. Jos tämänkertainen suhdannekierto toistaa edellisiä niin pörssilaskua on tulossa hieman lisää (Suomen Pankin ja Euroopan komission tietojen perusteella laadittu kuva oikealla).

Kas niin, siirryimme suhdannepalapelin loppusuoralle ainakin markkinoiden näkökulmasta, kun Fed ilmoitti suorasanaisesti rahapolitiikan vastaavan nopeasti ja voimakkaasti, jos talous heikkenee ilmeisellä tavalla. Viimeksi viikko sitten totesin rahapolitiikankin syklin taittuvan lähiaikoina, koska Fed tietää kyllä tarkkaan, mitä pörssien ja korkomarkkinoiden sukellus tarkoittaa reaalitalouden kannalta. Viikkoa enempää se ei ottanut markkinapaniikin jatkuessa.

Olemme vuodessa nähneet markkinoilla suhdannekierron klassiset vaiheet. Ensin reagoivat valuutat eli perinteiset turvasatamavaluutat dollari ja jeni alkavat vahvistua muita valuuttoja, myös euroa vastaan.

https://www.tradingview.com/symbols/EURUSD/

FED:n joulukuun kokouksen lehdistötilaisuus säikäytti sijoittajat ja FED on tänään pitänyt korjaavan lehdistötilaisuuden jossa ruorissa oleva nykyinen Jerome Powell ja entiset luotisit Janet Yellen ja Ben Bernanke rauhoittelivat markkinoita.

Jerome Powel kertoi että FED tulee vuoden 2019 aikana tarvittaessa käyttämään kaikki mahdolliset keinot nopeasti ja tehokkaasti niin että FED:n tavoite täystyölisyydestä ja 2% inflaatiosta toteutuu. Jerome viittasi mahdollisuuteen että ensi vuodelle indikoidut kaksi koronnostoa jätetään tekemättä ja myös siihen että vieläkin kovempia keinoja voidaan käyttää.

Markkinat regoivat välittömästi ja keskeiset osakeindeksit nousivat Euroopassa ja USA:ssa lähes kolme prosenttia. Tämä korjaava lehdistötilaisuus pysäytti osakekurssien laskun ainakin väliaikaisesti. Kurssilasku olisi mitä ilmeisimmin jatkunut voimakkaana ilman tätä korjaavaa viestiä.

Nordean Antti Saari kehoittaa laskemaan salkun osakeet peruspainoon vaikkei osakkeiden nousuputki olekaan Antti Saaren mukaan välttämättä katkeamassa.

Syinä peruspainoon siirtymisessä ovat kasvaneet riskit:

• yritysten tulosten kasvu heikkenee USA:ssa ja myös talouskasvuun liittyy epävarmuutta
• Euroalueen ja Kiinan talouskasvun heikkenemistrendi voi jatkua
• tulosennusteet ovat vuodenvaihteessa voimakkaasti heikentyneet
• markkinaheilunta lisää velkaantuneiden yritysten rahoituskustannuksia ja voi entisestään laskea talouskasvun näkymiä

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti