Artikkelit aikajärjestyksessä

Kassavirtasijoittaminen tarkoittaa sijoittamista, jossa sijoituksesta saadaan säännöllistä tulovirtaa. Parhaita esimerkkejä ovat sijoitusasunnot sekä osinkoa jakavat pörssiyhtiöt. Sitten taas esimerkiksi kasvuyhtiöiden, kullan tai kryptovaluuttojen ostaminen ei ole kassavirtasijoittamista, koska mahdollinen tuotto perustuu vain arvonnousuun.

Oheiseen kuvaan on listattu satunnaisesti erilaisten omaisuuserien arvonmuutoksia viimeisen vuoden aikana (asuntojen hinnoissa on huomioitu vuoden 2020 arvonmuutokset).

Kuten taulukosta nähdään, sijoittajat hakevat nyt kasvua. Suurinta kasvua viimeisen vuoden aikana on nähty kryptomarkkinoilla sekä tietyissä osakkeissa.

Miten ovat Suomen pörssin pienet ja suuret yritykset pärjänneet?

Suomen pörssi on erityinen. Pienet ja keskisuuret kasvattavat pörssiarvoaan täällä enemmän kuin muualla. Suomen pörssin suuriin vuonna 2007 sijoittaneet ovat nähneet pörssivarallisuutensa hupenevan kun taas pieniin ja keskisuuriin sijoittaneet ovat menestyneet hyvin.

On vaikeaa löytää syytä sille miksi suuret yritykset pärjäävät niin huonosti ja miksi juuri Suomessa. Yritysten hallitusten pitäisi harkita vakavasti yritystensä jakamista pienemmiksi osiksi. Ainakin pörssikehityksen perusteella tämä palvelisi omistaja-arvoa.

Piksu toimitus päätti tutkia antavatko osakeomistukset suojaa inflaatiolta. Tulos oli selvä. Eivät anna.

Oheisessa kuvassa on USA:n inflaatiokorjattu S&P indeksi (osakkeiden reaaliarvo) sekä inflaatioprosentti. Pörssiosakkeiden reaaliarvo laski kovina inflaatiovuosina 1968-1974. Inflaatio on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut maltillista ja pörssiosakkeiden reaaliarvot ovat samaan aikaan kehittyneet positiivisesti.

Ohessa on ennakkoarvioon perustuvat Suomalaisten kuolinsyyt vuonna 2020. Korona on merkitty punaisella.

Merkittävimpiä sellaisia sairauksia joiden ilmaantuvuuteen voidaan lainsäädännöllisillä keinoilla tai henkilökohtaisilla valinnoilla vaikuttaa ovat verenkiertoelinten sairaudet (yli 18000 kuolemaa), tapaturmat ja hengityselinten sairaudet (yli  2000 kuolemaa kumpiakin), alkoholin liikakäyttö (yli 1600 kuolemaa) sekä itsemurhat ja korona (kumpaakin yli 500 kuolemaa).

Koronasta ei, kiitos vahvojen toimenpiteiden, ole tullut suomalaisten kannalta vaarallista tautia. Muiden kuolemaan johtavien tautien riskit ovat yhteensä noin viisikymmentä tai sata kertaa suurempia.

Elvytysvetoista inflaatiota pelkäävien kauhuskenario

Pitkien korkojen eli laina-ajaltaan useiden vuosien valtionvelkakirjojen eli bondien korkotason voimakas nousu on kytkeytynyt osakemarkkinoiden levottomuuteen, kohdistuen etenkin kalliisiin kasvuyhtiöihin.

Bondien korot nousevat, kun sijoittajat vaativat niistä parempaa korkotuottoa. Se tapahtuu tyypillisesti talouden elpyessä tai inflaatio-odotusten kasvaessa.

Pitkät korot lähtevät laskuun suhdanteen heiketessä, jolloin osakkeiden tuotto-odotukset putoavat ja bondien korkotuotoista tulee houkuttelevia. Näin tapahtuu tyypillisesti ennen pörssiromahduksia.

Laskusuhdanteessa korotkin valuvat alas, kunnes talouden elpyminen astuu odotukseksi. Silloin bondien houkuttelevuus putoaa.

Myös voimistuneet inflaatio-odotukset nostavat korkoja, koska sijoittajat vaativat bondeille parempaa tuottoa rahan ostovoiman huvetessa. Muuten heidän useiksi vuosiksi lainoihin sidotut tuottonsa jäisivät heikoiksi tai miinusmerkkiseksi.

Puolijohdepiireistä on nyt pulaa, ja valmistajilla eli fabeilla, TSMC etunenässä, on hinnoitteluvoimaa

Nyt tuntuu olevan käännettä ilmassa. Pienetkin nousut valtionvelkakirjojen koroissa saa myös kasvuosakkeet laskuun. Jopa Warren Buffet kirjoitti odotetussa sijoittajakirjeessään että bondeissa ei nyt kannata olla.

Osakemarkkinoiden reaktiot ovat luonnollisia. Kun korkotaso on nolla, on pitkällä tulevaisuudessa oleva voitto yhtä arvokas, kun tänä tai ensi vuonna tuleva voitto – näin teoriassa. Siksi kasvusta on kannattanut maksa melkein mitä tahansa. Jos korkotaso nousee maltillisestikin se kallistaa tasapainoa takaisin arvo-osakkeisiin, jotka tuottavat voittoja ja osinkoja nyt eikä vuosikymmenen kuluttua.

Lueskelin mielenkiinnolla FT:n artikkelia ”Prospering in the pandemic: 2020´s top companies” (vaatii tilauksen). Listalle pääsi suurimmat prosentuaaliset kurssinousijat, kuitenkin 10M$ alarajalla jotta pikkustartupit eivät liikaa painottuisi. Ei ole yllätys että listan kärjessä oli Tesla 787% nousulla ja $669bn markkina-arvolla. Muitakin odotettuja nimiä löytyi, kuten Zoom. Mutta lista oli mielenkiintoinen kahdesta syystä:

• Arvostuskertoimet listalla olivat mielikuvituksellisia. Jos yritys oli ylipäänsä koskaan tehnyt voittoa, oli p/e luku vähintään 100 ellei 1000. Tai pörssiarvo/myynti-kerroin kymmenissä ellei sadoissa.
• Listalla oli monta aasialaista yritystä, josta en ollut kuullutkaan (ja lisäksi toki muutama tuttukin). Miten on, onko listan kakkonen, Singaporen Sea Group tuttu? Entä numero 7 Shanxi Xinghuacun Fen Wine Factory Co?

En sano, että näihin pitäisi sijoittaa – pikemminkin päinvastoin – mutta tällaisten yritysten olemassaolo kertoo siitä, miten heikosti seuraamme aasialaisia markkinoita.

Puolijohteet, tai niiden puute, on pyörinyt otsikoissa jo jonkun aikaa. Minulle alkaa vähitellen valjeta miten vahva asema Taiwanin TSMC:lle on syntymässä. Puolijohdefabeista TSMC:lllä oli q4 2020 jopa 55% markkinaosuus. Kaukaisena kakkosena tulee Samsung 15% osuudella.  Yhtiölle on Taiwaniin valmistumassa valtava uusi 3nm fabi, jota pidetään maailmanhistorian kolmanneksi kalleimpana rakennuksena (heti Mekkan moskeijan ja ITER-fuusioreaktorin jälkeen). Puhdashuonepinta-alaa on peräti 160.000 neliömetriä. Tästä ei voi seurata kuin suuri hinnoitteluvoima ja kustannusetu. Ehkä tässä on yritys jolle p/e -kerroin 35 ei ole liikaa? Pitkään on ajateltu, että TSMC:n kaltaiset yritykset soittavat toista viulua, kun kuluttaja-brändiyhtiöt kuten Apple ja Nintendo käärivät voitot. Epäilen että sen aika on nyt ohi. Yhtiön kurssi on vuodessa noussut melkoisesti, ja harmittaakin ettei mennyt mukaan aikaisemmin, onhan yhtiö sentään välillä käynyt mielessä.

 Yhtiö, joka on lyöty alas muiden kasvuyhtiöiden kanssa, on salkkuyhtiö Alibaba. Mutta Ali oli jo aikaisemmin halventunut poliittisen riskin takia. Nyt tuntuu kurssi suorastaan edulliselta p/e luvulla 27. Kasvu on ehkä hieman hidastunut mutta on edelleen melko mukavat 37 %. Jos kasvu hidastuu tulevaisuudessa vain vähän, tämä tuntuu edulliselta. Pidän yrityksistä, joiden pitäisi epäonnistua surkeasti, jotta nykykurssi olisi perusteltu.

Portfolioyritys, joka tempaisi kunnolla oli pieni norjalainen Byggma. Pitkään melko hiljaista eloa viettäneen rakennus- ja sisustusmateriaaleja valmistavan yrityksen kurssi tempaisi kuukauden nousijalistan kärkeen 75% nousulla. Sisustustrendi puree, ja q4-tulos lähes kolminkertaistui.

Eli arvoyhtiöt takaisin kunniaan, ja teknologiayhtiöiden sijaan hieman toisia teknologiayhtiöitä?

Kohta vuosi on koronapeliä pelattu eikä välitöntä loppua näy. Suomi on joutunut sulkeutumaan omaan lähes täydelliseen kuplaansa. Kuplaan jääneiden vuotokohtien korjaaminen on kuitenkin kerta toisensa jälkeen jumiutunut byrokratiaan. Melko vahvasti siirtotyövoimaan nojaavilla rakennustyömailla ja telakoilla on kohdattu altistumisia ja tartuntoja. Toisaalta samalla, kun virusmuunnokset pääsivät Suomeen poliitikkojen selvittäessä rajavalvonnan lakiteknisiä kiemuroita, seuraavien iskujen lyönti yksityisiä elinkeinonharjoittajia kohti ei ollut vaikeaa.

Euro on yksi Suomen menestystekijöistä

Suo siellä, halla-aholaiset täällä:

Varoittava esimerkki eriseuraisuudesta on Britannian sooloilu, kun se lähivuosina joutuu kärsimään kovasti erottuaan Euroopan Unionista. Tavoitteenahan oli alun perin hyötyä tilanteesta säästämällä EU:n kulut. Tätäkö meille haluavat populistit Suomessa, vaikka vannovat täysin muuta. EU:n hallintokulut ovat tunnetusti olleet suhteessa pienemmät kuin Helsingin kaupungin asukkailla, jonka pitäisi tässä suhteessa olla maan paras esimerkki. Onhan se suurin kaupunkimme suhteellisesti edullinen asiakkailleen mittakaavan takia. Populistimme ajattelevat lähes samoin kuin venäläiset. Väheksyvät ja haukkuvat Euroopan Unionia ja pitävät sitä täysin turhana touhuna.

Halla-aholaiasilla on sellainen karvalakki-idea, jota voisi kuvata ”peräpeilistä” ajamiseen. Europan unionia pidetään puhtaasti hallintohimmeliltä, joka on täysin turha ja toiseksi maksaa ja sitoo kansaa turhaan monilla tavoin (ihmisten tavoille), kuten esimerkiksi lakeja säädettäessä ja ylimääräistä ”kehitysapua” jaettaessa joko Italiaan tai muualle maailmassa?

Kotitalouksien varallisuudesta liki puolet on sidottu omaan asuntoon. Keskimäärin kotitaloudella on asuntovarallisuutta noin 127'000€ selviää LähiTapiolan Talous ja Varallisuus katsauksesta (kuva oikealla).

Viime vuonna kotitalouksien varallisuus tuotti 2,3 prosenttia, mikä on toiseksi paras liukuvan vuoden tuotto LähiTapiolan indeksin historiassa. Varallisuus on kasvanut eniten Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa, joiden asukkaat ovat hyötyneet asuntojen hintojen noususta.

Kotitalouksilla on rahoitusvarallisuutta nettomääräisesti noin 150 Mrd€, joka jää jälkeen muun muassa eläkerahastojen (yht. noin 200Mrd€)  edustamasta tuotantokoneistomme kollektiivisesta yhteisomistuksesta.

-Kotitalouksien varallisuuden tuottoindeksi kertoo markkinavoimien vaikutuksen varallisuuden kehitykseen. Varallisuuden keskittyminen pääasiassa omaan kotiin johtaa siihen, että oman talouden toimintaympäristö voi paikallisesti olla hyvin erilainen kuin koko maassa keskimäärin, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Koti kuntoon! Samalla sijoittajan lompakko

Koronan merkillisyyttä talouskriisinä alleviivaa se, että jotkut yhtiöt ja toimialat ovat siitä hyötyneet. Pandemian puhjetessa oli aika mahdotonta arvailla sen vaikutuksia.

Rautakaupan kysynnän vahvistuminen eristysoloissa oli yksi mahdollisuus, joka monista kysymysmerkeistä huolimatta toteutui. Oli kuitenkin mahdoton tietää koronan vaikutuksia henkilöstön turvallisuuteen, alihankintaketjujen toimintaan, pelästyneiden asiakkaiden kulutusvalmiuteen yms.

Kotien laittamisesta tuli kuin tulikin suosittu ajanviete, ja etätyö piti asiakkaiden ostovoiman pääpiirteissään kunnossa. Sen todistaa amerikkalaisen rautakauppakonsernin Lowe´sin tuoreinkin raportti.

Nettikauppa riehaantui

Buumi jatkui Q4, kun liikevaihto turposi vertailukaudesta lähes 30 prosenttia. Huima loikka kohtalaisen konservatiivisella alalla.

Yritysten konkurssit ovat normaaleja ja valtaosa perustetuista yrityksistä ei selviä muutamaa vuotta pidemmälle. Heikompien yritysten tuhoutuminen on välttämätön paha markkinataloudessa. Yksittäisten ihmisten kärsimys on valitettava asia, mutta heikompien yritysten konkurssit tuottavat enemmän kokonaishyötyjä kuin haittoja. Vakiintuneempien tai jopa menestyneidenkin tuhoutumiset ovat yllättävän yleisiä ja voidaankin sanoa, että myös valtaosa vuosien varrella niistä kokee luonnollisen poistuman tai ainakin vahvemman yrityksen ostotarjouksen. Tuhon tiellä on yhteisiä etappeja, vaikka kaikkien yritysten tiet eivät ole samanlaiset. Kirjoituksessa kerron lyhyesti Jim Collinsin kirjan How the Mighty Fall viitoittaman tien joka koskee erityisesti menestyneitä yrityksiä.

Collinsiin tuhon tiellä on viisi eri vaihetta:

1. Menestyksen synnyttämä liiallinen usko omiin kykyihin

2. Kuriton pyrkimys kasvattaa menestystä entisestä yritysostoilla tai siirtymisellä uusille toimialoille.

3. Tappioiden ja vaaratilanteiden torjuminen

4. Pelastukseen tarttuminen

Ravintolisien käyttö on maailmalla ollut yleistä pitkään. Suomessa buumi alkoi menneinä vuosikymmeninä, kun kalanmaksaöljyä, joko kapselina tai pelkiltään otettiin ruoan jälkeen. Nykyään kyseessä on miljardibisnes ja eri ravintolisiä on lähes lukematon määrä. Ravintolisien hyödystä on paljon kiistoja ja onkin totta, että joistakin ravintolisistä ei ole lainkaan hyötyä tai niistä on jopa haittaa. Monet kuitenkin ovat tutkimustenkin mukaan hyödyllisiä, varsinkin sellaisessa tapauksessa, että esimerkiksi normaali ruokavalio on turhan yksipuolista tai oma elimistö ei jostain syystä tuota jotain ainetta tarpeeksi. Myös sijoittajan kannattaa kiinnostua ravintolisistä, sillä ne tulevat olemaan kasvava markkina maailmalla.

Mitä ravintolisiä on olemassa?

Ravintolisät luokitellaan useampaan ryhmään luontaistuotealan toimesta. Näihin ryhmiin kuuluvat vitamiinit ja kivennäisaineet, yrtti- ja kasvivalmisteet, kuitu- ja painonhallintavalmisteet, rasvahappovalmisteet, probioottivalmisteet, levävalmisteet, mehiläistuotteet, urheiluravinteet sekä muut. Viime aikoina erityisesti buumia ovat keränneet rentouttavat, stressiä alentavat sekä kipua ja tulehduksia lievittävät CBD-tuotteet, jotka siis ovat teollisesta hampusta valmistettuja. Näitä on mahdollista hankkia esimerkiksi osoitteesta nordicoil.fi.

Ylilääkäri Nohynek näyttää mallia rahvaalle

Kun jotain vakavaa sattuu, järkevää on yrittää olla riitelemättä. Juuri siksi suomalaiset ns. kansana tukivat hallitusta vuosi sitten oppositiota myöten. Viime mainittu on saattanut joskus aiemmin edellyttää jopa sotaa.

Mutta kun kesä 2020 tuli, kaikki, myös hallitus, meni lomille ja pani aivot narikkaan. Se ei käy, ministerin on oltava valmis työhön 24/7 ympäri vuoden, jouluna ja juhannuksena. Ministerin hommiin ei ole mikään pakko pyrkiä, jos työehdot eivät miellytä.

Kaiken aikaan oli tiedossa epidemian paluu syksyllä, mutta mitenkään siihen ei valmistauduttu. Kunnat ovat jo vuosikymmeniä usein parhaansa mukaan laiminlyöneet velvoitteitansa soten alalla. Lääninhallitukset on lakkautettu ja avit ovat jo valmiiksi hampaattomia.

Hypo:n asuntomarkkinakatsaus esitteli asuntosijoittajalle tärkeän uuden mittarin, HYPO:n asuntoluottoluokituksen. Mittari antaa luotottajille tietoa siitä minkälainen pitkän ajan kehitys kyseisen alueen asuntomarkkinoille on odotettavissa.

Asuntoluottoluokituksen perusteella pankki voi määritellä asuntoluotolle riskikertoimen. Luottoa voi saada enemmän ja pienemmällä korolla, jos alueen asuntoluottoluokitus on hyvä. Asuntoluottoa saa edullisella korolla myös parhaimpien alueiden ulkopuolisiin hankintoihin, mutta omarahahoitusosuuden on oltava silloin suurempi.

Kohtuullisia tai hyviä alueita ovat Helsinki, Turku, Tampere ympäristöineen sekä maakuntakeskuksista Oulu, Jyväskylä, Rovaniemi ja Seinäjoki. Näiden ulkopuolelta erottuu edukseen piskuinen Uusikaupunki. 

http://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Uusia piirteitä:

- lisätty Marimekko ja Verizon, poistettu Neles ja Ahlström-Munksjö

- kaksi uutta välilehteä, Multiples ja Sales_Gearing

- linkki lyhyeen videoesittelyyn etusivulla

Päivittäiset uudet koronatapaukset ovat worldometerin mukaan kääntyneet laskuun (kuva oikealla). Uusia tapauksia oli maailmanlaajuisesti joulukuun lopussa noin 700 000 kpl kuukaudessa, nyt enää noin 400 000.

Laskevat ilmaantuvuusluvut merkitsevät sitä, että pahin on takanapäin. Maailmantalous alkaa vähitellen toipua epidemiasta ja ihmiset alkavat liikkua ja elää vapaammin. Tuotteille on taas kysyntää ja yritysten ahdinko helpottaa. 

Suomen tilanne on erilainen. Uudet päivittäiset tapaukset ovat nousussa (alempi kuva). Kotimarkkinoita palvelevat yritykset ovat ahdingossa samaan aikaan kun vientiteollisuus jo huokaisee helpotuksesta.

Tietojen lähde: worldometer

Lobbaus Suomessa kohdistuu valtiollisella tasolla päätöksenteon kaikkiin vaiheisiin ja toimijoihin. Keskeisimpiä lobbauskohteita ovat etenkin ministerit, ministeriöiden keskeiset virkamiehet ja ministerien avustajat. Tulokset selviävät oikeusministeriön rahoittamasta tutkimushankkeesta, jossa selvitettiin, millaista on valtion tason päätöksentekoon kohdistuva lobbaus Suomessa.

Lobbaaja yrittää löytää lobbaajan ja lobattavan välille win-win tilanteen, jossa lobattava ymmärtää, että hänen kannattaa edesauttaa lobbaajan etua. Lobbaaja tarjoaa lobattavalle arvokasta tietoa ja ymmärrystä. Tiedon ohella lobbaaja pystyy edistämään lobattavan tai hänen lähipiirinsä etua esimerkiksi avautuvien työpaikkojen, edustustehtävien tai lobattavan lähipiirille suunnatun vaalituen muodossa. Lobbaaja pystyy myös tuomaan lobattavalle positiivista julkisuutta.

Tehokkaan ja onnistuneen lobbauksen seurauksena meillä on hyvin kohdentuvia yritystukia, vapaan kilpailun rajoitteita, tietyille yritysryhmille kohdistuvia verotuksen porsaanreikiä ja lakiin kirjattuja yksinoikeuksia. Näiden ohella meillä on myös yritysten kannalta hyvin toimivaa lainsäädäntöä - sekin on joskus lobbauksen ansiota.

Tutkimuksen perusteella keskeisimpiä lobbaajia Suomessa ovat elinkeinoelämän järjestöt ja institutionaaliset järjestöt. Sen sijaan ammattiliittojen merkitys on näitä vähäisempi.

Vuokrahäiriö tarkoittaa tilannetta, jossa vuokralainen jättää vuokransa maksamatta, eikä sitä saada perittyä ja asia etenee niin, että vuokralainen saa asiasta merkinnän luottotietorekisteriin. Noin yksi sadasta vuokrasuhteesta päättyy asikastiedon ja vuokranantajat ry:n mukaan vuoden aikana vuokrahäiriöön.

Vuokranantajana voit pienentää vuokrahäiriöriskiä tarkistamalla vuokralaisen luottotiedot jo ennen vuokrasuhteen solmimista. Sinun tulee kuitenkin ilmoittaa vuokralaiselle, että tulet tarkistamaan hänen luottotietonsa ja joudut etukäteen pyytämään vuokralaisen sosiaaliturvatunnuksen. Jos vuokalaisen luottotiedot ovat kunnossa, niin voit melko turvallisin mielin solmia vuokrasopimuksen.

Vuokrahäiriöriski vaihtelee kaupungeittain

Asiakastiedon ja Suomen Vuokranantajat ry:n yhdessä toteuttama analyysi osoittaa, että vuokrahäiriöriski vaihtelee merkittävästi kaupungeittain. 20 suurimmasta kaupungista tällä hetkellä vuokrahäiriöriski on korkein Vantaalla, Lahdessa ja Hämeenlinnassa. Vastaavasti pienin se on Joensuussa, Kuopiossa ja Kouvolassa.

Tasapuolinen verotus eli tasavero on Viron lahja Euroopalle. Tasapuolinen verotus otettiin 1994 Virossa rohkeasti käyttöön ensimmäisenä Euroopassa ja moni maa on tämän jälkeen seurannut esimerkkiä (kartta ohessa).

Tapapuolinen verotus tarkoittaa sitä, että samasta työstä on henkilöstä riippumatta, kaikissa tilanteissa, sama tuloveroprosentti. Ajatus tasapuolisesta verotuksesta on uusi ja tuore. Monet Euroopan kansanedustuslaitokset ovat pitäneet parempana, että ahkeria ja yrittelijäitä rankaistaan muita suuremmilla veroprosenteilla. 

Laajennettuna tasapuolinen verotus tarkoittaisi sitä, että kaikkia tuloja, myös pääomatuloja, verotetaan samalla tuloveroprosentilla. Jos tuloveroprosentti olisi esimerkiksi 45% niin tällöin yritysveroprosentti+pääomatuloveroprosentti olisi yhteensä myös 45%. Muutos nykyiseen veroprosenttiin ei olisi suuri, mutta johtaisi pääomatulojen tasapuolisempaan verotukseen.

Yrityslainojen tuotot ja tuottomarginaalit ovat Nordean mukaan kaventuneet. Tuottoa on haettu riskisistä yrityslainoista ja kaikkein riskisimmätkin yritykset saavat nyt lainaa historiallisen edullisesti.

Sijoittajien on tässä tilanteessa käännettävä katseensa osamarkkinoiden suuntaan. Alhaiset korot tukevat velkaistenkin yritysten tuloskehitystä. Samalla korona pandemian hellittää ja tuotteiden menekki paranee vahvistaen edelleen tuloksia. Osakkeet saavat siis nostetta monesta suunnasta.

Korkomarkkinat eivät ole hinnoitelleet minkäänlaista konkurssiaaltoa. Markkinat odottavat päinvastoin talouden piristyvän. Nordea ei tässä tilanteessa uskalla suositella korkosijoittamista. Ja jos Nordea, yritysten korkoriskien paras osaaja, ei uskalla suositella korkotuotteita, niin varmaan tätä viestiä kannattaa uskoa.  

USA:n 7-10v yrityslainoista saa tällä hetkellä noin 2% korkoa (oheinen kuva). Jos korot nousisivat kolmeen prosenttiin tai sen yli, niin osakemarkkinoille olisi tämän hetken keskimääräisen noin 3-4% tulostuoton aikana vaihtoehto ja raha alkaisi etsiytyä korkomarkkinoille. Siellä ei nyt kuittenkaan olla, niin kuin oheisesta kuvasta näemme. Osakemarkkinoille ei ole kunnon vaihtoehtoa. 

Eduskunnasta: Vanhanen: ”Eritelkääpä nyt tarkkaan, mitä se Italia on saamassa. Te väitätte tässä, että he ovat samassa 200 miljardia euroa. Eritelkää se. On hyvä, että on faktat olemassa. [Mauri Peltokangas: 81 plus 127!] Eritelkää se, ja minä kommentoin sitten sitä.”

Kiljunen: (SDP:n ryhmäpuheenvuoro) ”tosiasiassa Italian nettosaanto elvytyspaketista on 30 miljardia.”

Pia Rantala-Engberg, Suomen suurlähettiläs, Italia:

”Italia on elpymisvälineen suurin edunsaaja; 209 miljardia euroa, josta noin 80 miljardia on suoria tukia. Hallitus ei ole vielä laatinut tarkkaa elvytyssuunnitelmaa, mutta se on ilmoittanut kuusi kärkiteemaa:

Digitalisaatio, innovaatiot ja tuotannon kilpailukyky (mm. julkishallinnon digitalisaatio, IoT, 5G)

Suomessa toimiva lääke- ja terveysteknologia-ala on miltei kaksinkertaistanut tuottamansa arvonlisän vuosina 2008–2018, samaan aikaan kun Suomen koko yrityssektorin arvonlisä  yhteiskuntarakenteemme seurauksena laski. Etla-tutkimuksen mukaan lääke- ja terveysteknologia-ala on viime vuosina kasvattanut tuottavuuttaan ja parantanut kannattavuuttaan.

Suomessa on BioFindland:n luettelon mukaan 151 biotekniikka alan organisaatiota, joista runsaat kymmenen on pörssissä ja pyrkii bioteknologian tuotteiden avulla maailmanluokan menestyksi:

BBS-Bioactive Bone  Luusubstituutteja. (Börsdata: BBS-Bioactive Bone)
Biohit Biotekniikka (Börsdata: Biohit)
Detection Röntgendiagnostiikka  (Börsdata: Detection)
Faron Pharmaceuticals   Biolääketiedo (Börsdata: Faron Pharmaceuticals)
Herantis Pharma  Bilolääketiedo  (Börsdata: Herantis Pharma)
Nanoform Oyj  Nanoteknologia  (Börsdata: Nanoform Oyj)
Nexstim Oyj  Aivojen sähköinen stimulaatio  (Börsdata: Nexstim Oyj)
Optomed  Silmänpohjakamerat  (Börsdata: Optomed)
Orion Lääkkeiden kehitys  (Börsdata: Orion)
Revenio  Silmänpainemittarit  (Börsdata: Revenio)

Näistä pörssiyrityksistä voitolliseen toimintaan näyttäisivät yltäneen Detection, Orion ja Revenio. Muut ovat startup vaiheessa hakemassa oikeaa liiketoimintakonseptia.

Isännöitsijät ovat hienoa väkeä ja Realia on alan suurin

Linkin kirjassa s.61 kerrotaan vitsi, jolle en osannut nauraa.

1950-luvulla isäntä avasi metsäfirman tstolla vahingossa väärän oven. Siellä istuivat eri firmojen puunostajat sopimassa, kuka ostaa mitäkin mistäkin ja mihin hintaan. Tilanne piti selittää ja selityksen mukaan siinä muka päätettiin kunnan hevostenotosta sotatilanteessa, siis salaisesta asiasta, josta ei sopinut kertoa kellekään, päätyisi vielä kommunististen pientilallisten ja maatyömiesten yms. souvarien tietoon. Selitys meni läpi.

Vitsi ei naurattanut, koska myöhemmin Laitilan MHY:n metsänhoitaja T.R. lausui minulle, että ”tietysti on kartelleja, mutta pitikö se myöntää”.

Metsänomistajathan yrittivät ajaa saataviaan lakituvassa, mutta hävisivät paukkuen, kun UPM:n, Storan ja metsänomistajien ”oman” Metsäliiton lakimiehet löivät eteen sellaiset rätingit, etteivät em. firmat ole puita koskaan edes nähneetkään.

Amerikkalainen termi ”Flipping” tarkoittaa liiketoimintaa, jossa sijoittaja ostaa tuotteen lyhytaikaiseen pitoon ennen kuin myy tuotteen eteenpäin voitolla. Toimintamalli on yleisintä kiinteistöalalla, jossa monet yrittäjät harjoittavat liiketoimintaa ostamalla asuntoja ja myymällä ne eteenpäin nopeasti voitolla joko suoraan tekemättä asunnolle mitään tai pintaremontin jälkeen. Suomen kieleen termi ”flippaus” istuu huonosti ja aiheuttaa slangisanana myös mielleyhtymiä sekoamisesta, josta tämän tyyppisessä liiketoiminnassa ei ole lainkaan kyse, vaan päinvastoin. Parempi lieneekin käyttää perinteistä pidempää osta – kunnosta – myy -termiä kyseisestä liiketoiminnasta.

Yrityslainojen korkomarginaalit ovat viime vuoden loppupuolelta alkaen lähteneet hienoiseen nousuun. Tämä tukee Nordeaa, Aktiaa, Ålandsbankenia, OmaSäästöpankkia ja muita pankkiosakkeita.

Korkomarginaalien nousu on ensimmäinen makrotaloudellisen muutoksen airut. Myös USA:n 10v korko on jo värähtänyt ylöspäin. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, Nordea ja Varman päjohtaja Risto Murto ovat kaikki varoitelleet siitä, että USA:n korot ja inflaatio voivat jossain vaiheessa uhata iloista pörssirallia.

Mitä sijoittajan kannattaa tehdä jos pako osakkeista alkaa -   kannattaako sijoittaa korkopapereihin?  Helppoa vastausta ei ole. Sekä pitkän koron rahastot että osakkeet tuovat inflaation käynnistyessä yleensä tappiota. On vain vähän pakopaikkoja. Käteisen rahan makuuttaminen pankkitilillä on ollut yllättävän viisasta. Inflaatio nakertaa rahan nurkkaa, mutta ei yleensä niin paljon kuin osakkeita ja pitkän koron rahastoja.

EU:n tukipaketti taitaa olla eduskunnassa tällä viikolla ja Suomen osuus siitä on 4 miljardia euroa mikä kuulostaa paljolta, mutta onko se sitä. Todellisuudessa summa voi olla suuri tai pieni. Kyse on siitä mitä sillä saadaan? Voiko joku esimerkiksi valtiovarainministeriöstä kertoa mitkä ovat tukipaketin hyödyt Suomelle? Onko siellä laskettu mitä 4:llä miljardilla saadaan? Kuinka paljon sillä estetään verotulojen vähenemistä Suomessa tai saadaan niitä lisää? Monta työpaikkaa Suomessa säilyy tai kuinka paljon ne lisääntyvät sillä, että annetaan summa muiden käyttöön? Tähän Suomella ei käytännössä ole mitään oikeuksia, vaikka Suomen pitää hyväksyä muiden maiden suunnitelmat rahojen käytöstä.

Tuloskausi on lähes päätöksessään. Suomalaisten suosikkiyrityksistä lähinnä vain Fortumilta puuttuu Q4 tulos.

Miten tuloskausi meni?

Piksu toimitus on oheiseen taulukkoon koonnut suurimpien yritysten kurssimuutoksen tuloskaudella (aikavälillä 18.1 .... 12.2.2021)  Positiivinen kurssimuutos kertoo sijoittajien luottamuksesta yritystä kohtaan ja voi ennustaa positiivista kurssikehitystä myös jatkossa.

• Positiivisimpaan kurssikehitykseen pääsivät yhdistymisestään lokakuun alussa ilmoittaneet Cargotec ja Konecranes. Näiden yritysten viimeisen neljänneksen tulos oli ihan hyvä, mutta tuleva yhdistyminen on sekin varmasti osaltaan vaikuttanut. 
• Varsinaiset kansanosakkeet, Elisa, Kone, Sampo, UPM, Nokia ja Stora pärjäsivät nekin ihan hyvin. Näistä kaikki, Nokiaa lukuun ottamatta, antoivat aika lailla mukiinmenevät Q4 tulokset.
• Outokumpu yllätti negatiivisesta tuloksestaan huolimatta positiivisesti. Näkymät olivat parantuneet ja toimitusjohtaja uskoo ruostumattoman teräksen toimitusmäärien kasvuun.
• Suurimpia pettymyksiä tuottivat Finnair, Neste ja Wärtsilä. Finnairia painoi ulkoinen syy, korona epidemian pitkittyminen. Wärtsilä ja Neste putosivat yritysjohdon tekemien väärien päätösten seurauksena.  Wärtsilän tilauskanta laski ja Nestettä painoi pudotus liikevaihdossa ja tuloksessa.

Kova kohu somesijoittajien riehan kohteeksi päätyneistä GameStopista ja hetkeksi Nokiastakin ehti jo laantua. Koska itse ilmiö taustoineen ei minnekään katoa, kannattaa sitä perata.

Markkinoiden hillittömyydet eivät sinänsä ole mitään uutta. Ei myöskään erilaisten huhujen perässä sijoittaminen.

Sitä on tapahtunut aina – mutta kiihtyvästi, koska sijoittamisen kynnys on madaltunut valtavasti netin ja halpojen ja ilmaistenkin välittäjien avulla. Uusia sijoittajia tulvii markkinoille.

Se antaitsee aplodit. Mutta suurelle osalle tulokkaita sijoittaminen tarkoittaa puhdasta pelaamista, jonka perusasioitakaan he eivät välttämättä ymmärrä.

GameStopissa erikoista vain shorttien määrä

Se on todella vaarallista. Kuten sai kokea uutisten mukaan valtava joukko helpon rahan lupauksesta juopuneita piensijoittajia etenkin GameStopin tapauksessa. Vaikka jotkut tienasivatkin.

GameStop ei yhtiönä anna kohuun aihetta. Taloudeltaan kuihtuva videopelien kivijalkakauppa ei ole Yhdysvaltojen mitassa edes keskisuuri yhtiö.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun perustetaan lahjoitusvaroin omistajuuden professuuri. Uusi professuuri vahvistaa suomalaista omistajaosaamista ja omistajuuden kulttuuria. Omistajaohjaus realisoituu yhtiökokouksissa ja ennen kaikkea yritysten hallitustyössä, jonka tehtäviä ovat:

• yritysjärjestelyt (yrityksen osien myyminen/ostaminen ja yrityksen mergerit etc..)
• osinkopolitiikka
• tärkeimmät strategiset valinnat
• sijoittajaviestintä (hallitus vastaa yrityksen toiminnasta sijoittajien suuntaan)

Nämä tavoitteet eivät aina toteudu:

• hallitus on saattanut ulkoistaa oman työnsä operatiiviselle johdolle ja lepää käytännössä laakereillaan
• pienissä yrityksissä ei ole aina toimivasta johdosta erillistä hallitusta tuomassa laajempaa toimialaymmärrystä
• hallitustyötä saattavat tehdä omaa omistusta vailla olevat, eläkettä odottelevat "virkamiehet", joilla ei ole varsinaisen omistajuuden tuomaa sitoutumista ja motivaatiota 

”Taattu osinko-osake”

Viime viikolla luin kyllästymiseen asti siitä, millaiset osinko-orgiat Nordealla koittavat ensi syksynä. Välillisesti hyötyvät myös Sammon osakkaat.

Kuitenkin esittäisin pari varausta:

-Sattuuko kukaan enää muistamaan, että samaa luvattiin jo täksi kevääksi? Sitten EKP päätti jatkaa pankkien osinkoboikottia.

-Osinkoboikotin periaatteellisesta puolesta ei ole paljon puhuttu. Tähän astihan EUvostoliitossa on teoriassa puhuttu markkinataloudesta, vaikka se käytännössä lienee korvattu maataloustuissa, Kreikka-avuissa, EMUn sääntöjen rikkomisissa yms. etc. jne. jo vuosikymmeniä sitten selvällä sosialismilla, joka muutenkin on ihan länsieurooppalainen keksintö. Markkinataloudessahan osinkoja maksettaisiin firman tuloksen, ei koko alan näkymien mukaan.