Artikkelit aikajärjestyksessä

Monesta suomalaisesta ja piksunkin palvelusta saa hyvää ilmaista tietoa osakkeista, mutta ei yleensä kattavasti kaikista. Eräs ulkomainen palvelu ansaitsee tulla mainituksi:  borsdata.se

Tästä palvelusta saa ilmaista tietoa kaikista pohjoismaisista osakkeista ja lähes kaikista osakkeista muualla maailmassa.

Kustakin osakkeesta on oheisen kuvan mukaiset perustiedot kymmeneltä vuodelta mukavasti graafin muodossa:  osinkotuotto, osinko, tulostuotto/osake, p/e, liikevaihto osaketta kohden, p/s, kirja-arvo, p/b sekä pörssikurssi.

Fundamenttisijoittaja tutkii näitä yrityksen fundamenteiksi kutsuttuja parametrejä ja tekee sijoituksensa näiden perusteella. Börsdata.se palvelu onkin fundamenttisijoittajan aarreaitta, josta löytyy hyvää tietoa kunhan jaksaa selata, tutkia ja vertailla. 

Koronakriisin yhteiskunnalliset vaikutukset voidaan mitata työntekijämäärien muutoksista.

Työntekijämäärä putosi Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä joulukuussa -5,4 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, joka on suurin piirtein todellisen työttömyyden kasvu (tilastokeskus kertoo työttömyyden kasvuksi 1%).

Suurin lasku oli majoitus- ja ravitsemusalalla, missä pudotusta tuli noin -26 prosenttia. Toimialoista ainoastaan tietotekniikan ja viestinnän alalla työntekijämäärä kasvoi.

– Työntekijämäärä kääntyi suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä marraskuussa laskuun kesän ja syksyn positiivisen kehityksen jälkeen. Sama trendi jatkui myös joulukuussa. Mahdollisesti tiukentuvat koronarajoitukset ja toistaiseksi suhteellisen hidas rokotustahti luovat vielä varjoja talouden toipumisen eteen, sanoo Ilmarisen tutkija Jouni Vatanen. 

Alkoholista haetaan lohtua kun on vaikeaa. Sillä lievitetään ahdistusta ja pitkäaikaissairausten vaivoja, siitä haetaan lohdutusta syrjäytymiseen, köyhyyteen, huonoihin perheoloihin ja asunnottomuuteen. (EVA:n kuva oikealla viittaa tämän yhteyden olemassaoloon)

Alkoholi on kuitenkin huono lääke. Sillä on vakavia pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Yhteiskunnan pitäisi hyväksyä jokin korvaava, hieman terveellisempi nautintoaine. Vaihtoehtoja on tarjolla: Cannabiksesta voi valmistaa teetä. Boliviassa tarjoillaan kahviloissa koka- pensaan lehdistä valmistettua teetä. Isoäitini käytti unikon siemeniä mausteena ja lisäaineena.

Lääketiede tuntee monia teen, kahvin tai alkoholin tapaan nautittavia rauhoittavia ja mielyttäviä juomia.  Alkoholille pitäisi hyväksyä terveellisempi ja miedompi korvaava vaihtoehto ja luultavasti Cannabiksesta valmistettu juoma olisi helpoin valinta.

http://sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

2020-hinnat ovat vuoden lopun kursseja, 2021-hinnat ovat viimeisimmät noteeraukset.

2022-luvut ovat toistaiseksi samat kuin 2021-luvut.

Nykypäivän digitaalisessa ja visuaalisessa maailmassa yritysten voi olla vaikea erottua joukosta. Monet yritykset pohtivat, miten erottua esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja kuinka vedota oikeanlaisella viestillä juuri oikeanlaiseen yleisöön.

Joukosta erottuminen ja tietyn mielikuvan luominen lähtee brändistä. Brändi on lyhykäisyydessään yrityksen, yhteisön tai yksilön keino erottua muista nimen, ulkoasun, symbolien tai arvojen sekä tapojen avulla.

Brändin rakentaminen ei ole helppoa, mutta onnistuessaan se voi johtaa valtavaan menestystä. Tässä artikkelissa keskitytään siihen, miten tunnushahmoa voi hyödyntää brändin rakentamisessa ja menestyksen luomisessa.

Tunnushahmon käyttäminen brändissä ei ole mikään automaatinen menestyksen tae. Vaikka useat tunnetut ja menestyneet brändit - kuten Walt Disney, Duracell ja Pringles - jonkinlaista maskottia käyttävätkin, suuren menestyksen voi saavuttaa ilman hahmoakin.

Wall Streetin tavoitehinnoittelija laskeutui maisemakonttorista kadulle

Osakekupla puhuttaa ainakin osaa sijoittajista, osin aivan aiheesta. Elyvytysrahan tulviessa kuplaa on ilmassa eräin osin paljonkin – katsoo vaikka sähköautosektorin hinnoittelua, ja monia kovalla kohulla listattuja yhtiöitä, joiden kurssit lentävät avaruuteen jo pörssihistoriansa avaustunteina.

Buffett-indikaattori ja moni muukin kriteeri keikkuu korkealla. Muun muassa US-indeksien arvostuskertoimet raapivat historiallisten ennätysten tasolla.

Todistamme taas kerran karmaisevaa varomattomuutta, kun tuoreet sijoittajat ostavat pää märkänä ja huolen häivää vailla holtittoman hintaisia hypeosakkeita. Moni vielä itkee verta.

Mutta osakkeet eivät ole koskaan kollektiivi, vaan niiden väliltä löytyy valtavia eroja. Pörsseissä vilisee aina niin törkyisen hintaisia kuin halpoja tai ainakin säällisen hintaisia sijoituskohteita.

Beyond Meat vuoristoradassa

Olemme jälleen laskeneet yhdessä Piksun, Talousmentorin ja Sergion kanssa Helsingin pörssin yhtiöitä koskevia konsensusennusteita. Konsensusennusteet perustuvat seuraavilta listoilta kerättyihin lukuihin:

• Sergio
• Piksu (Timon OMXH-lista ja Analyysit/Suomiosakkeet)
• Talousmentor

Nyt listalla on liikevaihto- ja EPS-ennusteet Q4:lle ja vuodelle 2020. Lisäksi mukana on vuonna 2021 maksettavien osinkojen ennusteet. Nämä ennusteet perustuvat vuoden 2020 tuloksesta maksettavaan osinkoon eikä niissä ole mukana vuodelta 2020 myöhemmäksi siirtyneitä osinkoja. Esimerkiksi Nordean vuonna 2020 maksettavaksi aiottu osinko siirtyi vuoden 2021 puolelle, jota ei siis ole huomioitu ennusteessa.

Euroopassa on moni ihmetellyt, miten Donald Trumpilla on voinut Yhdysvalloissa riittää niin laajaa kannatusta. Mutta ehkä tätäkin huomionarvoisempaa tällä puolella Atlanttia on se, miten intohimoisia Trumpin kannattajia löytyy myös Euroopasta, mukaanlukien Suomesta. Usein varsinkin intohimoisimpien Trumpin kannattajien kohdalla näkyy myös QAnon-liikkeen vaikutus, ja sosiaalisen median viestejä seuratessa syntyy vaikutelma, että kyse ei ole myöskään mitenkään erityisen marginaalisesta ilmiöstä. 

Katsotaanpa erinäisiä Trumpia puolustavia argumentteja, ja mikä niissä on pielessä.

Kuten tuossa totesin, jos koronaepidemia olisi iskenyt alun perin syksyllä, likviditeettiä olisi minulla ollut enemmän. Ei sitä osinkojen alla keväällä kauheasti ollut. Nopeamminkin olisin voinut reagoida, mutta esim. Elisan kurssinousua oli helppo hyödyntää keväällä 2020.

Edelleen en kesällä uskonut shown olevan ohi, vaan kevensin salkkua. Vola miehen tiellä pitää.

Omalta osaltani kutsuisin vuotta 2020 ”hyvin tyydyttäväksi”. Sellainen laatumääre on vanhaa suom. yritystiedotetusta. AY:n takia ei sanottu ”hiton hyvä”, vaan hyvin tyydyttävä, sen korkeampaa arvosanaa ei sitten ollutkaan.

Vuodesta 2021 BBC kirjoittaa:

"But if we let virus add more mutations, then you start worrying," said Prof Gupta. "This virus is potentially on a pathway for vaccine escape, it has taken the first couple of steps towards that."

Ohessa on Suomen pörssin rahoitusalan yrityksiä vertailussa. Pörssissä on hyvin erilaisia rahoitusalan yrityksiä:

• Pankit (Nordea, Aktia, Oma Säästöpankki)
• Sijoituspalveluita ja varallisuudenhallintaa tarjoavat (Capman, Eq, Evli, Taaleri)
• Vakuutusyhtiö(Sampo) ja rahoitusta palvelevia tietopalveluita tarjoava (Enento)

Pankit ja vakuutusyhtiöt ovat edullisia

Näistä pankit ja vakuutusyhtiö Sampo ovat pörssiarvoltaan edullisia kun kriteerinä käytetään tulostuottoa. Pankkien ja vakuutusyhtiöiden orgaaninen kasvu on vaatimatonta. Ne kasvavat samaa tahtia bruttokansantuotteen kanssa ja asiakkaat vaihtavat harvoin palveluntarjoajaa. Kyseessä on vakaa, yhteiskunnan turvaama ja mielenkiinnoton liiketoimintasektori. Pankkien rasitteena on Suomen Valtion kova kilpailu yrityslainojen takaajana ja myöntäjänä (Valtion yrityslainavastuut ovat pankkisektorin suurimmat) ja lisäksi yhteiskunta on pyrkinyt monin tavoin säätelemään pankkisektoria. Tällä hetkellä EKP on toivonut, että pankit pidättäytyvät osingonmaksusta ja varautuvat koronan jälkeiseen mahdolliseen konkurssiaaltoon. Tässä muutamia yleisesti esillä olleita syitä pankkisektorin edullisuuteen.

Euroopan keskuspankin (EKP)  talouskatsaus tarjoaa paljon asiantuntevaa tietoa talouden tilasta. Sijoittajan kannalta ei ollut suuria yllätyksiä:

• Inflaation ja korkojen oletetaan pysyvän maltillisena, alle 1% tasolla tai 1% tuntumassa
• seuraavan kahden vuoden ajaksi piristyvä talouskasvu paikkaa vuoden 2020 menetykset

Sijoittajan kannalta mielenkiintoista oli kuitenkin se, että EKP ennakoi Kiinan ja Kaakkois-Aasian muodostumista maailmantalouden moottoriksi. Sijoituksia voi olla järkevää suunnata sinne.

Keskuspankki toi myös esille sen, kuinka huonosti pankkisektorin osakkeet ovat vuoden 2015 jälkeen pärjänneet. Pankki- ja rahoitus- alan osakkeisiin sijoittaneet ovat nähneet omaisuutensa kutistuvan kun taas muut sektorit ovat pärjänneet varsin hyvin.  Tämä on yksi esimerkki siitä, miten pitkiä trendit voivat olla. Sektoreiden arvostusepäsuhtien korjaantuminen vie helposti puoli vuosikymmentä, kenties kauemminkin.

Tein arvioita todennäköisyyksille vuosi sitten tämän vuosikymmenen reaalisesta talouskasvusta Suomessa, Yhdysvalloissa ja Euroalueella. Lisäksi määrittelin todennäköisyyksiä osakeindeksien, kuten S&P500:n, kotipörssimme Omhex Capped Gi:n ja Dax30:n maksimipistemäärille tämän vuosikymmenen lopussa. Edellämainittujen lisäksi arvioin tiettyjen poliittisten tapahtumien todennäköisyyksiä tälle vuosikymmenelle. Jokaisen täytyy muistaa, että todennäköisyydet muuttuvat uusien tapahtumien vuoksi, joten niiden päivittäminen on tärkeää. Tässä kirjoituksessa julkaisen uudet todennäköisyydet, kerron miksi ne ovat voineet muuttua ja yritän hieman perustella muutoksia.

Reaalisen vuosittaisen BKT-kasvun ennustuksia uudelle vuosikymmenelle, suluissa todennäköisyys vuoden 2020 alussa:

Suomi: Lähtötilanne 241€ miljardia. 77%:ia alle 2%:n (75%). Toisin sanoen, vuoden 2029 lopussa Suomen reaalisen BKT:n oltava alle 293€ miljardia

markkinat eivät tosin reagoineet. Kuvan lähde

Linkissä on Mike Pencen kirje kongressin istunnolle, jossa hän ilmoittaa valansa velvoittavan häntä säilyttämään, suojelemaan ja puolustamaan USA:n perustuslakia. Oikeastaan Trump on vannonut saman valan. Valkoinen talo ei ainakaan keskiviikkona julkaissut kirjettä.

Oopiumin tapaan tavoitehintakin on kaunis katsella

Uskonto on oopiumia kansalle, lohkaisi kriittinen taloustieteilijä Karl Marx aikoinaan. Hänen oppeihinsa nojaavat yhteiskunnat kokivat konkurssin, mutta ainakin muutamat sanonnat elävät. Tässä tapauksessa tosin korvaan uskonnon tavoitehinnalla ja kansan piensijoittajilla.

Tavoitehinta on valtavirran analyytikkojen ennuste osakekurssin kehityksestä tietyssä ajassa. Niitä seurataan kuumeisesti sijoitusten keskeisenä osviittana.

Alihintainen osake on aina ostokelpoinen jo odotetun osinkovirran ansiosta. Jos arvio pitää kutinsa, tuottoa kertyy varmasti vuosien mittaan, muttei välttämättä tiukasti määrätyn aikaikkunan.

Tavoitehinta näyttää arvonmääritykseltä, muttei sitä ole. Se on valistunut arvaus osakekurssin kehityksestä aikavälillä X.

Tavoitehinta on hatara lupaus

Toki tavoitehinta perustuu yhtiön tilaan ja odotuksiin niistä – osaltaan. Mutta se perustuu vähintään yhtä paljon oletukseen markkinoiden käytöksestä.

Vuosi 2020 päättyi sijoittajan näkökulmasta jopa hämmästyttävän myönteisissä tunnelmissa koronakriisistä huolimatta. Moni asia kääntyy alkaneella vuodella positiivisiksi:

• talous (säästöön jäänyt patoutunut kulutus purkautuu)
• yritysten tulokset (liikevaihdot kasvavat ja yritysten tekemät kustannussäästöt nostavat tuloksia)

Selkeitä riskitekijöitä ei ole ja nyt on aika olla osakemarkkinoilla hieman tavallista rohkeampi.

Lisää tietoa: Nordea markkinakatsaus

Taakse jäänyt vuosi 2020 oli erikoinen, mikä näkyi vahvasti myös pörssissä. En ole aiemmin yhtä osakeantijuttua lukuunottamatta juuri kirjoittanut omista sijoituksistani, mutta nyt tämän oudon vuoden jälkeen, kun osittain osakesäästötilin lanseerauksenkin johdosta osakesijoittamisesta on tullut aiempaa laajempi kansan huvi ja kulttuuri on muuttunut entistä enemmän sijoittamisesta avoimesti puhuvaan suuntaan, avaanpa hieman enemmän omiakin kokemuksia. Toivon oppivani tästä ajatusten purkamisesta jotakin, mistä voisi olla hyötyä tulevissa sijoituksissani, ja toivottavasti joku muukin saa tästä samalla jotakin irti.

Otan tässä jutussa hieman erilaisen tarkastelutavan verrattuna joidenkin muiden henkilökohtaisten sijoitusten kehitystä käsitteleviin blogikirjoituksiin. Euromääriä en lähde tässä erityisemmin avaamaan (joskin huomautettakoon, että salkkuni ei liene niin iso kuin mitä sijoituskohteiden lukumäärästä voisi ehkä päätellä), enkä varsinaisesti avaa ainakaan tässä jutussa itse salkunkaan kehitystä kokonaisuutena tarkastellen. Sen sijaan alta löytyy arvopaperilajikohtaisten sijoitustuottojen histogrammi normalisoituna euroista määrittämättömiksi yksiköiksi siten, että osakkeiden yhteistuotto on 100 yksikköä. Yhteistuotto puolestaan käsittää sekä osingot ja realisoidut luovutusvoitot tai -tappiot että salkun aktiivisen position 1.2.2020 eli ennen kuin koronakriisi iski täysillä päälle. Tässä kirjoituksessa tarkastelen siis tilannetta ennen kuin koronapandemia iski markkinoihin, ja ajantasaisemmasta tilanteesta on tarkoitus kirjoittaa myöhemmin vielä erillinen juttu, jossa tarkastellaan pandemiavuoden aikaansaamia muutoksia.

Onnea uudelle sijoitusvuodelle! Kuva Gerd Altmann Pixabaystä

Moni haluaa varmaankin mahdollisimman nopeasti unohtaa Coronavuoden 20 ja siirtyä eteenpäin. Kannatta kuitenkin miettiä mitä tapahtui, ja opimmeko siitä jotakin?

Jos vuoden alussa olisi kerrottu että pandemia leviää maailmalla ja aiheuttaa laajan talouden sulkemisen, mitä olisit odottanut tapahtuvaksi?

• Pörssikurssit romahtavat. Ehdottomasti.
• Keskuspankit elvyttävät taloutta avokätisesti. Kyllä, todennäköistä.
• Vuodesta muodostuu keskimääräisetä parempi pörssivuosi. Ei todellakaan. Mitä kamaa oikein poltat?

Näin siinä kuitenkin kävi. Keskeisin pörssi-indeksi s&p500 nousi vuonna 2020 yli 16 %, kun vuosikymmenen keskiarvo on 11.8 %. Onko tällainen nousu perusteltavissa?  Vaikeaa on. Pandemia on kuitenkin talouden kannalta kiistämättä negatiivinen asia.

Pörssejä pönkittää edelleenkin alhainen korkotaso, jonka ansiosta etenkin kasvuyhtiöistä kannattaa maksaa.

Yksi oppi on myös että valtioilla on valtaa, ja sen ammattitaitoisella käytöllä on vaikutusta. Pitkään on varsinkin oikeistopiireissä ollut vallalla käsitys että:

• Valtioilla ei ole valtaa koska markkinat määräävät
• Valtiolla ei edes pitäisi olla valtaa koska markkinat tekevät kaiken paremmin

No, on jokseenkin vaikeaa kuvitella miten ”markkina” olisi hoitanut pandemian vaatimat toimet. Eri maissa on nähty miten vaihtelevalla menestyksellä eri maissa on reagoitu. Valtiovallalla ja sen pätevällä käytöllä on merkitystä. Onneksi Suomessa olemme olleet tässä suhteessa paremmasta päästä.

Toinen on, että tieteeseen perustuvalla päätöksenteolla on rajansa. Tiede ei pysty – riittävän nopeasti – vastaamaan kysymyksiin mitä kannattaa tai ei kannata tehdä uudessa tilanteessa. Kuulimme aika monta kertaa kevään aikana lauseita joihin sisältyi muodossa tai toisessa ”ei ole näyttöä”. Yhtä perusteltua olisi kysyä onko näyttöä siitä että jokin EI ole totta/toimivaa.

 Onko näyttöä siitä, että maskin käyttö auttaa? Onko näyttöä siitä, että maskin käyttö ei auta? Onko perusteltua ajatella että maskin käyttö saattaisi auttaa? Varovaisuusperiaate – emme tiedä, mutta voimme perustellusti ajatella – ajaa silloin maskisuositukseen.

Päätöksenteko on helppoa, jos kaikki on tunnettua ja vaikutukset selvät. Johtajuutta on tehdä järkeviä päätöksiä vaikka kaikkia faktoja ei tunneta.

Tämän on myös sijoittajan hyvä myöntää. Kaikkea, varsinkaan tulevaisuutta, ei tiedetä. Epävarmuuksia on eritasoisia ja todennäköisyyksiä eritasoisia. Omassa portfoliossa toteutui kevään romahduksen aikana ns. Musta joutsen. Monta vuotta hyvin toiminut strategia joka on tuottanut tasaisesti rahaa, Covered call, ajautui katastrofiin. Strategia pitää johdannaiset pörssilaskujen yli, jolloin ne siis olivat tappiolla, oli toiminut monta kertaa. Olin varautunut vakuuksien riittävän 20 % indeksilaskuun, jollaisia ei miesmuistiin ollut toteunut. Nyt toteutui ja positiot piti sulkea pahimpaan mahdolliseen aikaan. Tämän takia periaatteessa hyvä pörssivuosi jäi itselläni lievästi tappion puolelle.

Piksu toimitus tutki miten yrityslainojen korko (10v korko) vaikuttaa pörssikursseihin. Tulos oli odotusten mukainen. Kyllä yrityslainojen korko on yksi määräävistä tekijöistä.

Yllättävänä tuloksena ilmeni että tällä hetkellä yrityslainojen korkotaso puoltaa osakkeiden hintatason nousua.

Osakkeiden tuotoksi otettiin tässä vertailussa viimeisten 10 vuoden keskimääräinen Earnings/Price tuotto (sininen käyrä kuvassa) ja yrityslainojen tuotoksi USA:n 10v yrityslainojen korkotaso (punainen käyrä). Näillä on kohtalonyhteys. Jos jompi kumpi osake- tai korko- markkina tarjoaa ylituottoa hakeutuu sijoitusvarallisuus paremmin tuottavaan ja siksi käyrät ovat melko lailla saman muotoisia. Tällä hetkellä osakkeista saa pientä ylituottoa ja varallisuus hakeutuu siksi osakemarkkinoille. 

Kansalaiset

Haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia. Olemme toistaiseksi selvinneet koronaviruksesta moniin muihin maihin verrattuna varsin hyvin. Erityinen kiitos koskee niitä, jotka ovat työkseen pitäneet muiden terveydestä huolta. Mutta saavutus on yhteinen. Vaikean paikan tullen koko Suomi on jälleen osoittanut vahvuutensa ja sietokykynsä.

Suomalainen pörssivuosi 2020 sisälsi vauhdikasta menoa ja hurjia käänteitä. Alkuvuoden 10% pörssinousun jälkeen kurssit romahtivat koronan takia 40% noustakseen taas vuoden lopussa elvytyspakettien siivittämänä 11% plussalle. Kehityksessä oli paljon yllätyksellistä ja mahdotonta ennustaa. Parhaiten pärjäsi hyvällä onnella ja sopeutumalla nopeasti muutoksiin.

Edessä on Uusi Vuosi uusine mahdollisuuksineen. Korona kriisi on helpottamassa ja talous on palautumassa normaaliin. Matkustaminen ja kuluttaminen lähtevät käyntiin ja yritykset paikkailevat menetyksiään nostamalla hintoja. Kansalaisten tileille on jäänyt rahaa ja iloisen kulutusjuhlan tekijät ovat koossa. Näillä nuoteilla päästään varmaan mukavasti kesään ja vielä syksyynkin saakka.

Arvelen, että loppusyksy tuo myrskyn merkkejä. Elvytysrahaa ei enää pumpata talouteen ja monet helpon rahan turvin eläneet joutuvat kiipeliin. Tulosta pitäisi saada tuottamalla lisäarvoa ja tämä ei kaikilta onnistu. Konkurssien määrä putosi vuoden 2020 aikana ennätysalas. Kaikki pärjäsivät kun rahaa oli yllin kyllin jaossa riippumatta siitä pystyikö tekemään lisäarvoa vaiko ei. Talouselämän dynamiikka pysähtyi. Tilanne muuttuu Euroopassa toivottavasti loppuvuodesta 2021 ja konkurssiaalto pyyhkäisee yli maanosan. Seurauksena on luottotappioita pankeille, työpaikkojen menetyksiä ja kenties jopa pörssikurssien laskua, mutta loppujen lopuksi muutos on hyvästä. Tuhkasta syntyy uusi entistä kauniimpi fenix lintu (kuva oikealla).

Alibaballa ei vielä syytä hermoiluun - vai?

Yrityksiin ja sijoittamiseen yleensä kohdistuu aina monenlaisia uhkia. Suuyhtiöillä on aina vihaajansa erinäisistä, joskus aika painavistakin syistä.

Monopoliasemaan tai ainakin liki sellaiseen kammenneet teknojätit saivat virkavallan niskaansa niin länsimaissa kuin Kiinassa. Nettikauppiaasta monialakonserniksi versonut Alibaba joutui tutkintaan monopoliasemansa väärinkäytöstä.

Syyte ei ole aivan aiheeton, vaikka Kiinan lait ovat tässä suhteessa kapeat ja karkeat. Alibaba kieltää asiakkaitaan kauppaamasta tuotteitaan muilla sivustoilla tai heidät suljetaan ulos.

Samaa kampitustaktiikkaa harrastavat muutkin kiinalaiset teknojätit, kuten myös länsimaisssa. Alibaban vyyhti on kuitenkin laajempi.

Kiinan viranomaiset vaativat Alibaban rahoitussegmenttiä palaamaan juurilleen eli luopumaan uusista palveluistaan, kuten kuluttajaluotoista. Vasta äsken Kiina esti kyseisen yhtiön osan Ant Groupin massiivisen osakeannin ja pörssilistautumisen.

Viimeisten vuosikymmenten suurimmat taloudelliset menestystarinat Singapore ja Kiina ovat teknokratioita eivätkä demokratioita. Talouskasvu on yksi tärkeä tekijä maan menestyksessä ja kansalaisten hyvinvoinnissa, mutta ei ainoa mittari. En tiennyt Singaporen teknokratiasta juuri mitään, mutta otin selvää. Jaan hieman oppimiani asioita, mutta mikäli joku siellä asuva sattuu lukemaan tätä kirjoitusta niin voi varmasti kertoa enemmän ja korjata kaikki väärinkäsitykset.

Yksi Singaporen menestyksen salaisuus on sen sijainti, mutta se ei takaa mitään ja siitä esimerkkejä löytyy samoilta seuduilta. Maan hallintojärjestelmä vaikuttaa merkittävissä määrin ja on yksi mm. Yhdysvaltojen menestyksen syy. Singaporen teknokratiassa on hyviä ja huono puolia, mutta en pidä sitä sellaisenaan hyvänä asiana enkä haluaisi vastaavaa järjestelmää Suomeen. Se sopii paremmin paikalliseen kulttuuriin, jossa pyritään konsensukseen yksilöiden kustannuksella. Käytännössä kyse on yksipuoluejärjestelmästä, vaikka kansanedustajista löytyy myös muiden kuin hallitsevan puolueen jäseniä. Maa on ollut yhden puolueen hallitsema koko sen itsenäisyyden ajan. Äänestäminen on maassa pakollista.

Mikä on lahjan antamisessa ja/tai testamentin tekemisessä tärkeintä? Sinun kannattaa olla tasapuolinen, jos haluat että läheisesi pitävät yhtä ja tukevat toisiaan myös lahjan antamisen tai perinnön saamisen jälkeen. Jos olet lapsiasi ja läheisiäsi kohtaan tasapuolinen niin läheisesi pitävät yhtä ja huolehtia toisistaan myös lahjan/perinnön saamisen jälkeen. Päinvastainenkin on ikävä kyllä totta. Epätasapuolisesti jaettu perintö tai annettu lahja katkeroittaa sisarusparven ja rikkoo ihmissuhteita. Tämä kannattaa testamenttia kirjoitettaessa tai lahjan antamisen yhteydessä huomioida.

PItääkö testamentti aina tehdä? Ei, jos perinnönsaajat ovat selvät eikä lain ehdottamista perintöosuuksista haluta poiketa. Eikä aina kannata jättää jälkeensä tarkkoja ohjeita. Joskus on parempi että perinnönsaajat saavat itse keskenään päättää miten he omaisuuden haluavat jakaa. Vapaus päättää on sekin lahja. Mutta usein noista lain ehdottamista osuuksista halutaan poiketa ja silloin on paikallaan tehdä testamentti, jolla osuudet määritellään.

Jos tekee testamentin, niin se kannattaa tehdä huolella. Asianajotoimisto Stadin Dumari ohjeistaa testamentin tekemisessä seuraavasti:

http://sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Miten pääsen P/E tunnusluvun avulla hyviin osakevalintoihin? P/E tunnusluku on tärkein tunnusluku, mutta sen käyttö vaatii taitoa.

Kannattaa tarkastella P/E luvun käänteisarvoa, "Earnings/Price %" lukua, joka kertoo kuinka monta prosenttia tulostuottoa yritys generoi pörssiarvolleen. Tämä on yhtä kuin sijoittajan prosentuaalinen tulostuotto pörssipääomalle. 

Raaka P/E luku on harhaanjohtava. Esimerkiksi P/E arvo 1000 kertoo että yritys tuottaa 0,1% tulostuottoa. Sykliselle, suhdannekuopan pohjalla olevalle yritykselle tämä voi olla aivan siedettävä arvo. P/E arvo -1000 on melkein sama asia. Se kertoo että yritys tuottaa -0,1% tulostuottoa. Käänteisarvo E/P (%) antaa sen sijaan sijoittajalle paremman kuvan yrityksen tilanteesta.

Vielä jalostuneemman arvion yrityksen tulostuotosta saa, kun seuraa tulostuoton pidemmän aikavälin aikasarjaa. Piksu analyysit sivulle on koottu useimpien suomalaisten pörssiyritysten tulostuottojen aikasarjat. Aikasarjoista näkee onko heikon tulostuoton syynä (liian?) korkea pörssiarvo vaiko suhdanneluonteinen tulosnotkahdus.

Sijoittamisessa puhutaan usein ilmaisista lounaista. Ilmainen lounas sijoittamisyhteydessä tarkoittaa sitä, että saat lisätuottoa ilman, että riski kasvaa. Tavanomaisestihan riski ja tuotto-odotus kulkevat aina käsi kädessä. Toisten mielestä ilmaisia lounaita ei sijoitusmarkkinoilla ole, toisten mielestä on. Minä olen sitä mieltä, että ilmaisia lounaita on tarjolla.

Asuntosijoittaminen on ainut sijoitusmuoto, jossa ilmainen lounas on tarjolla helposti ja täysin ilman riskiä. Salainen resepti tähän on se, että olet mukava. Kannattaa olla myös reilu. Tällä tavalla saat ilmaisen lounaan, jonka rahallinen arvo voi olla jotain väliltä 100€ - 200.000€ per diili. Vaatiiko perusteluita? Kohta niistä lisää.

Jouluna päivä alkaa pidetä ja käännymme kohti Uutta Vuotta ja valoa. Silloin on aika katsoa mennyttä, reflektoida omia onnistumisia ja epäonnistumisia ja myös muistella maailmalla tapahtuneita. Menneen muistelu, reflektointi toimii kaiken henkilökohtaisen kehittymisen taustavoimana.

Maailmalla tapahtuneista on helppo pomia yksi asia yli muiden, Corona virus. Se on vaikuttanut kaikkien elämään ja ollut yhteinen nimittäjä lähes kaikille tärkeille asioille. Se on heiluttanut pörssikursseja, ajanut yrityksiä ahdinkoon ja auttanut toisia menestykseen ja toiminut sosiaalisten muutosprosessien käynnistävänä tekijänä.

Sijoittamalla ja/tai yritystoiminnalla pyrimme tuottamaan lisäarvoa ja iloa yhteiskunnalle ja kanssaihmisille.  Tehtävämme on ohjata menneiden sukupolvien kokoamaa pääomaa niiden ihmisten haltuun, jotka pystyvät parhaiten rakentamaan yhteiskuntaa ja tuottamaan lisäarvoa ja iloa lähimmilleen. Haltuumme uskotut voimavarat kutistuvat, jos epäonnistumme tehtävässämme ja kasvavat jos onnistumme. Rahallinen voitto on hyvien töidemme mitta - tämä on hyvä muistaa nyt Jouluna kun reflektoimme mennyttä vuotta ja sitä hyvää jota olemme kenties vuoden aikana pystyneet saamaan aikaan.

Rahan ohella on muita tärkeämpiä hyvyyden mittoja. Läheisyys, lapset, ystävät ja hyvä mieli ovat asioita jotka ovat kaikkein tärkeämpiä asioita sekä meille että läheisillemme. Työtämme on lisäarvon tuottaminen kanssaihmisille, mutta se on vain välttämättömyys, jotta muut arvokkaammat asiat voivat kukoistaa. Läheisyys ja myötäeläminen ovat kuitenkin loppujen lopuksi ne tärkeimmät asiat, joiden takia me ponnistelemme ja yritämme.

Viiden miljardin ihmiset markkinat, riittävä syntyvyys ja kehityskelpoiset taloudet tulevat tuottamaan suurimman osan maapallon talouskasvusta seuraavina vuosikymmeninä. Aasian vaikutus kaikkien talouteen ja muuhun elämään tulee kasvamaan tätä myötä, halusimme sitä tai emme. Aasian lisäksi toinen taloukasvun lähde on viime vuosikymmeninä ollut Piilaakso, joka on tuottanut merkittävän määrän innovaatioita.

Talouskasvun voi jakaa kahteen osaan eli työmarkkinoilla olevien henkilöiden määrään ja tuottavuuskasvuun. Euroopassa työikäinen väestö pienenee seuraavien vuosikymmenien aikana eikä Pohjois-Amerikassa kasvua ei ole tiedossa. Etelä-Amerikassa työikäisten kasvua on tiedossa, mutta ei merkittävää sellaista verrattuna Aasiaan tai Afrikkaan. On helppo todeta, että työikäisen väestön kasvun ajurit ovat Aasiassa ja Afrikassa. Tämä väistämättä näkyy tulevaisuuden talouskasvussa ympäri maailmaa. Tuottavuuskasvua Aasiakin jakautuu lähes kahtia jossa työikäisten kasvusta eivät nauti Kiinan, Japanin, Thaimaan ja Koreoiden muodostama nelikko muiden maiden kasvattaessa työikäistä väestöään.

Palkansaajien tuloverotus kiristyy vuonna 2021. Eniten kiristyy pienipalkkaisten ja vähiten suurituloisten tuloverotus selviää EVA:n tekemästä analyysistä. Muutos on pieni liikahdus tasapuolisen ja kiristyvän verotuksen suuntaan.

Pienituloisen 1 250 euroa bruttona kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan tuloverotus kiristyy ensi vuonna 0,4 prosenttiyksikköä. Keskituloisen 3 250 euroa ansaitsevan palkansaajan tuloveroaste nousee 0,3 prosenttiyksikköä ja korkeimmilla ansiotasoilla korotus on 0,2 prosenttiyksikköä.

Tuloverotus on vain osa veroluonteisista maksuista. Muita veroja ovat eläkevakuutusmaksut (v 2019 keskimäärin 24,4 % palkasta), kunnallisvero (keskimäärin noin 20 % palkasta ja muut veroluonteiset maksut).