Asuntokauppojen kappalemäärät ovat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton mukaan romahtaneet huhtikuussa 34% verrattuna viime vuoden huhtikuuhun. Kerrostaloasuntojen kauppa hiljeni 37%, rivitalojen 32% ja omakotitalojen 29%.

Hinnat ovat kutenkin Tilastokeskuksen mukaan toistaiseksi pitäneet. Asuntokauppojen hinnat ovat kehittyneet kutakuinkin entiseen malliin. Asuntojen hintataso on kestänyt parhaiten siellä, missä kauppa kävi parhaiten jo ennen Korona kriisiä  (Kuva oikealla). Hintataso saattaa kuitenkin seurata viiveellä kauppamääriä ja saattaa olla että Koronan vaikutus näkyy vasta kesällä. 

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Velka on oikotie, joka vaatii taiteilua

Sijoitusvelka on lähtökohtaisesti hieno mahdollisuus. Se tarjoaa riittävän pääoman jo sijoitusuran alkupuolella. Säästäminen tapahtuu velkaa hoidettaessa, samalla kun aika tekee salkussa työtään sijoittajan hyväksi.

Velka on kuitenkin kaikessa taloudessa kaksipiippuinen elementti: hyvä renki, huono isäntä. Velkavipu voi parantaa sijoittajan kuten yrityksenkin tuottoa merkittävästi, mutta riskejä ei pidä vähätellä.

Velattomalla ja joutavalla rahalla voi sijoittamiseen suhtautua kohtalaisen huolettomasti riittävällä kärsivällisyydellä. Vastoinkäymiset ovat hyvässä salkussa tilapäisiä, joten niihin auttaa aika.

Periaatteessa tilanne on sama velkarahallakin, mutta se asettaa silti paljon kovemmat vaatimukset. Velkasijoittaja ei saa olla liian optimisti, vaikka se yleensä ottaen on oikea asenne sijoittajalle.

Jos velanhoito käy ylivoimaiseksi, noutaja tulee. Riski nousee pahimmaksi talouskriiseissä, joita on ennen pitkää aina edessä.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VAT) kiinnitää tutkimuksessaan "Monikansallisten yritysten voitonsiirto ja yhteisöveropohjan rapautuminen - kokoluokan arviointia kansainvälisen kirjallisuuden valossa" huomiota siihen, että kansainväliset yritykset tuntuvat näyttävän voittoa pienen yhteisöveroprosentin maissa.

Suomessa vuodesta 2014 asti vallinnut 20% yhteisöverokanta on EU:n tasolla kohtuullinen. Suurten EU- maiden (Saksa, Ranska, Espanja, Italia,..) yhteisöveroverokanta on korkeampi. Suomi alensi yhteisöveroaan vuonna 2014 ja tämän seurauksena yhteisöverotulot kasvoivat. Monikansalliset yritykset näyttivät muutoksen jälkeen mielellään voittoa Suomessa.

Kun kauniina kesäpäivänä sijoittajat keskustelevat juoden hilpeänä kaljaa, toistuvat fraasit ”osta, kun muut myyvät ja osta kun veri virtaa kaduilla. Ole rohkea vain silloin, kun muita aristaa.”

On vain perin kummallista, että näistä opeista puhutaan ainoastaan kurssien noustessa. Niitten laskiessa ollaan huonot housuissa kalpeana hiljaa.

Vielä paljon kummallisempaa on, että juuri laskussa opeista olisi jotain hyötyäkin, muutoinhan se on vain pelkkää ns. hetulan heiluttelua. Se, mikä ehkä teoriassa tunnetaan, tuntuu vain käytännössä olevan vaikeaa soveltaa. Miksi? Koska hermot eivät kestä. Luulisi olevan ihan kohtuullista, että kun kurssit ovat nousseet vuosikymmenen, ne jossain vaiheessa myös laskevat tuntuvasti. Kivaa ei vain koskaan tunnu olevan tarpeeksi ja nykyihminen ei näytä mitään ikävää kestävän.

Koronatilanne helpottaa joka puolella maailmaa ja erityisesti Euroopassa.  Päivittäisten kuolleiden määrä on laskenut huhtikuun alun 7000 lukemasta vähitellen 4000 tasolle. Lisää tietoa: https://covid19info.live

Suomen tilanne on valoisampi. Kuolleita ei enää ole joka päivä ja päivittäin todetut tartunnatkin ovat laskeneet huhtikuun alkupuolen 200 hipovista luvuista muutamaan kymmeneen ja suunta on alaspäin. Lisää tietoa: THL/tilannekatsaus.

Sijoittajan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että koronan hillitsemiseksi tehtyjä toimia puretaan ja yhteiskunnan palvelut käynnistyvät. Menossa olevan neljännesvuoden tulokset muodostuvat joidenkin yritysten osalta heikoiksi. Matkailua, lentoliikennettä ja ravintola-alaa lukuun ottamatta yhteiskunta palautuu syksyyn mentäessä kohti normaalia.

Osakkeiden hinnat saattavat inflatioitua (=nousta)

Hetemäen työryhmä on luovuttanut toisen raporttinsa. Raportin mukaan:

• Meille on tulollaan lama ja sen jälkeen ikääntymisestä aiheutuva pysyvä lamaannustila.
• Suomen valtion velka jatkaa Vihriälän työryhmän ehdottamista sopeutustoimista huolimatta kasvuaan ja saavuttaa noin 90% / bkt tason vuonna 2030
• Jos talous haluttaisiin kuntoon pitäisi valtion supistaa menojaan noin 7Mrd€ tai sitten pitäisi saada 240'000 ihmistä työllisiksi ilman että työllisyyden parantaminen saisi maksaa mitään. 
• Yhteiskuntamme sääntöpohja on aiheuttanut alhaisen syntyvyyden, pienen työllisyysasteen, heikon elintosokehityksen, kasvavan velkataakan ja alhaisen investointihalukkuuden. Nyt pitäisi tavalla tai toisella parantaa kansalaisten luottamusta niitä instituutioita kohtaa, jotka ovat nuo säännöt luoneet. Eräs tapa luottamuksen parantamiseksi olisi parempien lakien ja sääntöjen tekeminen.  

Lisää tietoa:  Esityskalvot / Hetemäki, Varhiala

Kummallisempaa ja Kummalisempaa totesi Liisa Ihmemaassa

Salkun arvonmuutokset: 2020  -22.7%, alusta (27-05-2010) +73%

Yleistä

Yhä kummallisempaa ja kummallisempa. Lista mittareista jotka näyttävät huonoa tai todella huonoa taloustilaa pitenee jatkuvasti. Samalla etenkin USA:n pörssikurssit jatkavat nousuaan. S&P500 on jo vuositasolla 9% plussalla. En tiedä missä rinnakkaisessa universumissa siellä eletään, mutta minun mailmassani yritysten tulokset ja osingot tulevat laskemaan. Ovat jo laskeneet. Oman portfolion osinkotuotto on lykättyjen ja jäädytettyjen osinkojen takia tippunut ja selvästi. Jopa BlackRockin Larry Fink on varoittanut että yritysverotus tulee nousemaan koska valtioiden valtavat alijäämät on katetta

Samalla USA:n ja Kiinan riitly tuntuu kiihtyvän. HongKongin uusi turvallisuuslaki antaa tähän sopivan tekosyyn. Ja ulkoista vihollista todellakin nyt jenkeissä tarvitaan, kun työttömyys on korkeimmalla tsollaan sitten suuren depression ja Corona-tilanne on tyritty perusteellisesti. Kiinnostavssa artikkelissaan Brunnermeier et al vertaavat nykytilaa osuvasti ennen ensimmäistä mailmansotaa vallinneeseen vapaa-kauppa aikaan (ensimmäinen globalisaatio). Silloinkin heikkenevä vapaa-kauppaa kannattava suurvalta (Iso-Britannia) yritti kynsin hampain pitää kiinni valtaasemastaan, vaikka teollisuustuotannon valtikka oli siirtynyt auktoritaariselle keskus-johtoiselle protektionistiselle maalle (Saksa) ja entiselle "kehittyvälle" taloudelle (USA). Valtaan pyrkivät maat varastivat ja vakoilivat IP-oikeuksia sen minkä ehtivät ja pyrkivät suojaamaan kotimarkkonoitaan sääntelyllä ja tulleilla. Kriisi joka tästä seurasi päättyi vasta 1945, ja kansainvälinen kauppa elpyi takaisin 1913 tasolle vasta 60 vuotta myöhemmin. Pelkään että todistame nyt Toisen Globalisaation loppua.

Minusta alkaa myös näyttä entistä selvemmältä että USA:n yritykset tukahduttaa Kiinan teknologiakehitys tulle epäaonnistumaan. Yksi osoitus siitä löytyy Huawein viimeisimmän Mate 30 puhelimen komponettianalyysistä. Enää 1% materiaaleista on peräisin USA:ta. Näiden tilalle ovat tulleet Kiinalaiset ja Japanilaiset osat.

Uskon myös että HongKongin pörssilasku uuden turvallisuuslain myötä on tilapäistä, ellei suorastaan ostotilaisuus. Pitäisi varmaan lisätä China Waters Affairs painoa salkussa. Tuskin Kiinassa vähemmän vettä tarvitaan tulevaisuudessa.

Valuuttapuolella tilanne on myös rauhoittunut ja mm Norjan Kruunu on palautunut melko hyvin- mistä tulikin pieni lisäbuusti salkkuun.

Olen edelleen siis pessimistinen varsinkin USA:n osakkeiden suhteen, poislukien tietyt teknojätit. Tilaisuudet ovat aivan muualla."Be carefull out there" -tämä ei ole tässä.

Positiivisen luottotietorekisterin valmistelu etenee ja toteuttajaksi ja rekisterinpitäjäksi esitetään Verohallinnon Tulorekisteriyksikköä. Luottotieteorekisteri tulisi näillä näymin käyttöön kuluttajien osalta vuonna 2023.

Tällä hetekellä vuokralaisen tai velallisen maksuhäiriöistä on saanut tietoa esimerkiksi asiakastiedon palvelusta.

Muutoksen jälkeen pankit ja luottolaitokset jakaisivat enemmän ja myös positiivista tietoa asiakkaidensa luotoista ja niiden hoidoista. Tietojen jakaminen vähentää lainanantajan (tai vuokraajan) riskiä ja tämä riskin pieneneminen näkyisi toivottavasti myös laskevana tekijänä lainan hinnassa sekä helpottaisi ja lyhentäisi lainan myöntämisprosessia. Rekisteri tekisi yhteiskunnasta tehokkaamman ja kilpailukykyisemmän.

Elvytys koetaan mielyttäväksi, hauskaksi ja helpoksi tavaksi korjata yhteiskunta. Lisää rahaa on jaossa ja sitä jakaa eduskunta ja valtio. Poliitikot saaavat tärkeitä projekteja nimiinsä eikä kukaan jaksa pahastua kun rahaa on tarjolla. Kaikilla on hyvä mieli.

Mutta elvytys on harvoin onnistunut. Elvyttäneitä maita ovat Kreikka, Italia, Venettsuela, Argentiina ja viimeisen kymmenen vuoden aikana myös Suomi. Tulokset ovat olleet karuja, elvyttäneet taloudet ovat tyypillisesti kasvaneet kituliaasti. Sen sijaan esimerkiksi Kiinan teollistuminen ja kasvu tapahtui säästäväisyydellä, kurinalaisuudella ja velan antamisella muille maille.  Mistä tämä outo ilmiö aihautuu?

Tässä muutamia elvytyksen aiheuttamia seurauksia:

• Palkkataso nousee suurin piirtein sillä summalla, jolla valtio pumppaa velkarahaa talouteen. Palkkatason mukana nousee vientiteollisuusyritysten kustannustaso ja kilpailukyky heikkenee.
• Älykkäät ihmiset alkavat etsiytyä noihin uusiin julkisen sektorin tukemiin työtehtäviin. Yhteiskunnan dynamiikka heikkenee myös sitä kautta että fiksuja ihmisiä hakeutuu keinotekoisen elvytyksen varassa oleviin työtehtäviin.
• Monet ihmiset yrittävät kaapia kokoon vaurautta tuottamalla lisäarvoa muille ja saamalla siitä korvauksen. Valtion yhteiskuntaan työntämät rahat vähentävät lisäarvon tuottamisen merkitystä. Helppoa rahaa tulee jakoon.

Piksu analyysit osion "suomiosakkeet" on päivitetty Q1/2019 osavuosiraporttien mukaiseksi. Kassavirtapohjaisen arvonmäärityksen perusteella kannattavimpia ostokohteita olisivat nyt Incap, Fortum, Etteplan ja Lassila. Kassavirtapohjainen arvonmäritys lasketaan diskonttaamalla tulevat kassavirrat tähän päivään WACC mallin mukaisella osakekohtaisella korkotasolla. Kassavirta-arvio ottaa huomioon yrityksen ja toimialan viime vuosien kehityksen.

Ostokohteita voi valita muillakin kriteereillä. Viime vuosien tulostuoton perusteella parhaimmistoa olisivat Incap, Nokia Renkaat ja SSAB ja avokätinen osingonmaksaja näyttäisi olevan Citycon.

Salkussa on hyvä olla epäsuoraa velkaa kun korot ovat matalia

Amerikan valloitus on Jukka Moision ykköshaasteita

Nokian Renkaat vaihtaa toimitusjohtajan, kun kolme vuotta yhtiötä kipparoinut Hille Korhonen tekee tilaa Jukka Moisiolle. Liikkeen takana on huhtikuussa hallituksen puheenjohtajana aloittanut Jukka Hienonen, joka luonnollisesti odottaa paljon henkilövaihdokselta.

Niin tekevät markkinatkin, sillä Renkaiden kurssi kiskaisi aamulla jo yli viidentoista prosentin nousun. Optimismille on perusteet.

Renkaat on tarponut Korhosen aikana kiperiä vuosia, joten vaihdosta sopi odottaa. On toinen asia, paljonko vaikeuksista pitää laittaa johdon piikkiin.

Sykliset alat, joihin liikenne kuuluu, ovat saaneet lunta tupaan kahtena nopeasti seuranneena laskusuhdanteena. Niille eivät yhtiöt mitään voi.

Renkaille tärkeä Venäjä on tarponut itse poliittisesti tuottamissaan vaikeuksissa. Korhosen aikana Renkaat teki suuria investointeja, joiden hedelmät olivat vasta kypsymässä ennen koronakriisiä.

Nordea Economic Outlook "Toipumisen Taival" piirtää kuvan elpymisen prosessista:

• Maailmantalous supistuu 3% ja kehittyneiden maiden (USA, Eurooppa, Japani,..) taloudet supistuvat tänää vuonna peräti 6%. 
• Kehittyneiden maiden yritysten liikevaihto jää vielä ensi vuonnakin pari prosenttia viime vuotta pienemmäksi. Kehittyvät markkinat pärjäävät paremmin. Siellä toimivien yritysten liikevaihto ylittää jo ensi vuonna koronaa edeltävän tason.
• Keskuspankkien tukiostot pitävät korot ja korkoerot matalina. Korkoihin sijoittamisesta ei tule lähiaikoina houkuttelevaa perusvaihtoehtoa.

Suomi ja Etelä-Eurooppa pärjäävät muita huonommin:

• Etelä-Eurooppaa ravistellut korono aalto oli vakava ja nämä turismista riippuvat maat kärsivät matkustamisen lamasta.
• Arvonlisää tuottavaa toimintaa ohjaava säännöstö ja toimintaympäristö on Suomessa erilainen. Suomi jää korona kriisin aikana edelleen hieman jälkeen muista. Mutta ensi vuosi tuo kuitenkin jo 4% kasvun suhteessa tämän vuoden heikkoihin lukuihin. 

Pääomasijoitusalan eurooppalaisen kattojärjestön Invest Europen uusien tilastojen mukaan suomalaiset startupit keräsivät eniten pääomasijoituksia Euroopassa. Suomi on jo toistamiseen ensimmäinen saaduissa venture capital -sijoituksissa (venture capital = sijoitus listaamattomaan kasvuyritykseen) suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Kehittyvät taloudet pärjäävät Nordean Hertta Alavan mukaan koronakriisissä kehittyneitä paremmin. Niiden kansantuote supistuu vain noin prosentin kun samaan aikaan kehittyvien maiden taloudet kutistuvat kuusi prosenttia.

Vaikka koronaan sairastuneita on vähän, ovat taloudet kärsineet muun muassa turismin kuihtumisesta ja öljyn hinnan laskusta. Kehittyvistä maista parhaiten päjäävät Aasian maat ja heikoimmin Latinalainen Amerikka.

Kehittyvien markkinoiden osakkeiden hinnat ovat edullisia, 15% alkuvuotta halvempia. Monet seikat tukevat kehittyvien maiden houkutteluvuutta. Valtioilla ei ole varaa vahingoittaa talouksien pitkän tähtäimen kasvumahdollisuuksia laajalla elvytyksellä, turismi lähtee todennäköisesti loppuvuotta kohden elpymään ja öljyn hintakin on palautumassa. 

Etla on päivittänyt ennusteensa toukokuussa ja arvioi nyt, että koronaan varautumisen aiheuttama myrsky on ankara.

Suomen bkt supistuu 8 prosenttia tänä vuonna ja kääntyy ensi vuonna 4 prosentin kasvuun. Toimialakatsauksesta löytyy muutamia ilonaiheita. Muun muassa elintarviketeollisuudella menee ihan hyvin ja muutamat muutkin toimialat selviävät vähin vaurioin.

Pörssiyrityksen varallisuus koostuu muun muassa erästä nimeltään "liikearvo" (engl. goodwill, joskus suomennetaan termillä "hyvää tahtoa") .  Jos liikearvoa on taseessa paljon, vaikkapa yhtä paljon kuin omaa pääomaa, niin silloin sijoittajan on syytä olla varovainen. 

Liikearvoa tulee yrityksen taseeseen yrityskaupan yhteydessä. Ostettavasta liiketoiminnasta maksetaan esimerkiksi 200'000€. Ostettavan liiketoiminnan mukana tulee rahaksi tarvittaessa muutettavaa varallisuutta esimerkiksi 150'000€. Tällöin kaupan mukana on ostettu liikearvoa 200'000-150'000€ eli 50'000€. Tämä arvo on maksettu siksi, että ostettava liiketoiminta on tuottavaa ja ostaja on kuvitellut että se saa vuosien mittaan takaisin tuottoina tuon 50'000€.  Tämä tuleva tuotto merkitään siis taseeseen etukäteen omaisuudeksi, vaikka raha tuleekin vasta myöhemmin. 

Liikearvoa kasvattamalla yritys voi kaunistella tilinpäätöstä

Miksi sijoittajan kannattaa olla varovainen näiden goodwill (hyvä tahto) omaisuuserien suhteen? Otetaanpa esimerkki. Kaksi yritystä myy toisilleen yhtä arvokkaat liiketoiminnat, joissa on molemmissa yhtä paljon liikearvoa. Rahaa ei siirry, kun kummatkin myyvät toisilleen yhtä suuret liiketoiminnat. Mutta kummankin tulokseen ja taseeseen ilmestyy uutta omaisuutta, liikearvoa. Tuo uusi ilmestyvä omaisuus on tulevia kuviteltuja voittoja, joilla nykyinen tilinpäätös kaunistuu ja joilla saadaan nykyinen yritysjohto näyttämään kovastikin tehokkaalta.

Joskus kriisit käräyttävät rahan arvon

Yksi koronakriisin ulottuvuuksista on sen ilmeinen vaikutus hintavakauteen. Sijoittajalle sen heittelyillä on merkitystä paljonkin, molempiin suuntiin. Niin voimakas inflaatio kuin deflaatio tekevät hallaa, joskin eri tavalla.

Tuoreet tiedot kertovat inflaation rysähtäneen alas, Yhdysvalloissa liki nollaan jo. Kun kysyntä katoaa, samoin tekevät hinnat.

Toisaalta kysynnän romahdus saattaa haihtua epidemian hilliintyessä. Inflaatio voi periaatteessa kiihtyä, kun elvytysraha tulvii talouteen. Ja varsinkin, jos samaan aikaan tuotantoketjut yhä pätkivät ja tuotteista syntyy pula.

Elvytys periaattessa inflaation lähde

Inflaatio on määritelmällisesti seurausta rahan ja hyödykkeiden epätasapainosta. Massiiviset elvytysohjelmat ovat mahdollinen inflaation lähde, ainakin periaatteessa.

Sijoittajat ympäri maailman pyrkivät arvioimaan eri pääomaluokkien menestystä ja tulevia näkymiä. Raaka-aineista tiedetään se, että niiden markkinat ovat hyvin herkkäliikkeiset eli volatiilit. Raaka-aineista esimerkiksi kuparin hinta heijastelee talouskasvun odotuksia, mutta kultaa pidetään enemmänkin pelokkaiden markkinoiden merkkinä. Koronapandemia muutti tilannetta osakemarkkinoilla toiveikkaasta ensin negatiiviseen ja sitten taas positiiviseen suuntaan, eli ensimmäinen V-liike osakkeilla on nyt takana keväällä 2020.

Tästä eteenpäin ollaan todella vaikeassa tilanteessa, kun toisaalta keskuspankkien elvytys nostaa kursseja ja toisaalta taantuman pelko niitä laskee. Kulta vetoaa niihin, jotka eniten pelkäävät talouden ”menetettyä vuosikymmentä”!  Kulta sijoituskohteena ei tippaakaan kiinnosta treidaajia eikä elvytyksen voimaan luottavia sijoittajia. Toisaalta varovaiset sijoittajat saavat kullasta lohtua markkinoiden suureen epävarmuuteen ja vaikeasti ennustettavaan tilanteeseen ehkä kautta aikojen.

Korona-ajan talousuutiset ovat toinen toistaan synkempiä: maailmantalous vaipuu taantumaan, valtiot velkaantuvat ennätysvauhtia, yrityksiä ajautuu konkurssiin ja Suomea odottaa seuraava hukattu vuosikymmen. Sijoittajalla ei ole juuri aihetta juhlaan. Synkkyydestä on kuitenkin olemassa teitä ulos: yksi näistä on sulkea pois kaikki korona-aiheiset uutiset ja keskittyä vaikkapa viihdeuutisiin - tai katsoa elokuvia, jotka eivät takuulla viittaa koronaan tai talouskriiseihin.

Elokuvien katseleminen onkin hauskaa viihdettä ja ajan kulua, ne tarjoavat samanlaista viihdettä kuin vaikkapa jokin parhaista luotettavista nettikasinoista. Nykyään elokuvia on saatavilla rajaton määrä, sillä niitä tulee televisiosta, niitä voi lainata sähköisistä lainaamoista tai kirjastoista ja niitä voi katsella netin suoratoistopalveluista mielin määrin. Joskus käykin niin, että elokuvia on yksinkertaisesti liikaa ja lyhyiden kuvausten lukemiseen ja arvoihin perehtyminen vie liikaa aikaa. Onkin hyvä, että joku jossain tekisi listauksen kaikkien aikojen top-elokuvista ja sillä voisi pelata kun tulee aika valita illan leffa.

Suurin osa yrittäjistä (57%) kokee maksavansa itselleen riittävää julkista eläketurvaa selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) kattavasta tutkimuksesta "Kuinka yrttäjät eläkevakuuttavat?".

Kuitenkin 43% kokee maksavansa itselleen liian pientä eläkevakuutusta. Näissä on paljon sellaisia, jotka ovat järjestäneet eläketurvansa muulla tavoin. Osa (38%) käyttää yksityistä eläkevakuutusta ja jotkin (29%) ovat ajatelleet myydä yrityksensä sitten kun jäävät eläkkeelle. Mutta valtaosa (66%) näistä itselleen mielestään liian pientä eläkettä keräävistä ilmoittaa, että tulot eivät yksinkertaisesti riitä eläkevakuutusmaksuihin. Monet yrittäjät ovat pienituloisia ja köyhyys on tuttu vieras erityisesti yksinyrittäjien kodeissa.

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Kaikki Q1-tulokset ovat nyt tulleet ja olen päivittänyt ennusteet 2020 ja 2021.

Liitteenä yhteenveto siitä, miltä tulokset nopeasti arvioituina vaikuttivat.

Moderneja kerrostaloja?

Luin ällistyneenä saamaani (paperista) tiedotetta lain muutoksesta. Mm. taloyhtiöt voivat pitää 2019 tilivuoden yhtiökokouksensa vasta syksyllä 2020, siis tämä päätös tulee rinnan sen kanssa, kun koronarajoituksia muutoin ollaan vähentämässä.

Luin edelleen ällistyneenä kuvauksia siitä, miten isojen as.oy:itten yhtiökokouksia on pidetty is. tstojen pikkuruisissa tiloissa ravintoloitten ym. kokoustilojen ollessa suljettuina.

Tässä olisi Business Finlandille loistava tilaisuus edistää innovaatiota ja uutta teknologiaa rahoittamalla as.oy:itten siirtymistä nettiaikaan. Sopiva rahoitus olisi puoli euroa eli 50 senttiä talolta.

Vuosina 2010‒2018 Suomen palveluvienti kasvoi 53 prosenttia, käy ilmi tuoreesta Etla tutkimuksesta. Palvelut muodostavat jo yli 30% Suomen viennistä. Palveluviennin kasvuvauhti on ollut jopa nopeampaa kuin Ruotsissa ja Saksassa.

Erityisesti palvelualojen palveluvienti on kasvanut merkittävästi, kun taas teollisuuden palveluvienti on kääntynyt laskuun.

Piksu ei ole vähään aikaan julkaissut yritysten ja kuluttajien luottamuslukuja.  Koronaepidemian tilannetta käsittelevät luvut ovat olleet päivittäin ajan tasalla ja niissä on ollut sijoittajan kannalta ajantasaisempaa tietoa. 

Korona epidemia on nyt vakiintunut ja luottamusluvut pysyvät paremmin tilanteen tasalla. Ohessa OECD alueen yritysten luottamusluvut ja Suomen vastaavat. Luottamus on tällä hetkellä syöksyssä. Sijoittajan kannalta on tärkeää tietää milloin saavutamme pohjakosketuksen. Pörssikurssit ampaisivat vuonna 2009 ylös samaan aikaan kuluttajien ja yritysten luottamuslukujen kanssa. Tulemme siksi seuraamaan luottamuslukujen kehittymistä niin, että piksun lukijat saavat mahdollisimman reeliaikasen tiedon tulevasta käänteestä. 

TT:n lista Q120 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia. Se perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin liiketoimintasyklien yli. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on hyviin tuottoihin pitkällä tähtäimellä. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.

Minkälaista on hyvä hallinto ja miten se tulisi organisoida? Yksityisen yritystoiminnan osalta asia hoituu automaattisesti. Hyvin orgainisoitu ja hoidettu yritys tuottaa lisäarvoa ja sen tuotteet ovat parempia ja kuluttajien suosimia. Myös sijoittajat ja rahaa lainaavat siirtävät näihin menestyviin yrityksiin mieluusti pääomia. Joskus päädytään muutamaan maailmalaajuiseen toimijaan kuten esimerkiksi hissien valmistuksessa ja joskus taas paikallisuus on valttia kuten vaikkapa kampaamoalalla tai kiinteistönhoidossa.

Suunnitelmataloudessamme tuo optimaalinen organisoituminen vaatii suunnittelua. Ihmiset eivät suunnitelmataloudessamme pääse valitsemaan haluamiaan palveluita ja esimerkiksi kunnallissektorimme palvelut ja laatukriteerit päättää eduskunta. Myös maan kattavat palkat ja työehdot ovat suunnitelmatalouteemme kuuluvien kansallisten työmarkkinakollektiivien ohjauksessa. Hyvä suunnitelmatalous käyttää seuraavia organisoitumisen periaatteita:

• Kukin palvelu suunnitellaan niin lähellä ihmistä ja paikallisuutta kuin kulloinkin on käytännöllistä.
• Ihmisille annetaan niin paljon paikallista -sopimusoikeudellista ja -edustuksellista valtaa kuin kunkin asian suhteen käytännöllistä.

Yhdysvaltojen teollisuusindeksi on trendien pysyvyyden mallitapaus

Korona on osoittautunut eräin osin omalaatuiseksi kriisiksi, mutta yksi historiallinen totuus ei pala tässäkään tulessa: markkinatrendit toimivat kuten ennenkin. Normaalissa aikataulussa.

Trendien toimintaa olen eritellyt vuosien varrella Piksussa laajassa mitassa. Tuoreet liikkeet istuvat historiaan aukotta.

Maalispaniikin jälkeinen korjausliike ylös on osoittautumassa perinteiseksi kuukauden mittaiseksi kuolleen kissan pompuksi. Markkinoilla on säännönmukaisuutensa. Yhtiökohtaiset erot ovat olleet kylläkin huimia, mutta niinpä seulonta palkitaan.

Kuolleen kissan pomppujen noin kuukauden mitta toteutuu siis tässäkin pörssiromahduksessa. Pääkuvan SP500:n teollisuusosakeindeksi kulkee historian latuja liki päivälleen.

Suomalaisten kotitalouksien säästöt (säästötilit + rahastot + osakkeet) on OECD:n mukaan noin 62 tuhatta dollaria/ aikuinen. Sijoitumme OECD:n vertailussa entisen Länsi-Euroopan ja Itä-Euroopan välimaastoon. OECD on ottanut vertailussaan huomioon joitakin rahastoituja eläkevaroja ja Suomen Pankki onkin ilman näitä eläke-etuja päätynyt hieman pienempään arvioon suomalaisten säästöistä. Suomen Pankin tietojen mukaan säästömme ovat keskimäärin hieman runsaat 40...50 tuhatta € / henkilö, ja tämän mukaan olisimme varallisuudeltamme saman kaltaisia esimerkiksi Viron kanssa.

Tässä lyhennelmä ja muutamia kommentteja Vesa Vihriälän työryhmän ansiokkaasta raportista (työryhmän havainnot lihavoituna):

1.  Maailmantalous kasvoi ennen kriisiä 3%. Nyt se tulee supistumaan vähintään saman verran.

- suurempaa kriisiä ei ole ollut sitten toisen maailmansodan (tämä on käsittääkseni myös työryhmän kanta)

2.  Rajoitustoimet ja pelko aiheuttavat paljon haittoja

- pelkoa ja rajoitustoimia on ollut enemmän kuin olisi ollut välttämätöntä (tämä on rivien välissä myös työryhmän kanta)

3.  Yritykset ja työntekijät saatettava tukien avulla talven yli.

- työryhmä ottaa saman kannan kuin Juha Vahe: Tuet on annettava palkkoihin liittyvinä yleistukina eikä esimerkiksi Business Finland kautta

- loppujen lopuksi elintason ja reaalipalkkojen on joustettava alaspäin saman verran kuin bkt supistuu

4.   Rajoituksia on lievennettävä. Suomen strateginen päämäärä, oppia elämään (taudin kanssa), on oikea.  

5.   Suomen kymmenen vuoden pysähtyneisyys saa kymmenen lisävuotta ellei tämäkään kriisi havahduta eduskuntaa rakenteellisiin uudistuksiin (Vesa Vihriälän haastattelusta). Julkinen talous on kestämättömällä velkaantumisen uralla.