Valtionvarainministeriön julkaisu " Pilkahduksia tulevaisuuteen" hahmottaa niitä tulevaisuuden teknologia osa-alueita joilla valtio aikoo olla aktiivinen. Tärkeiksi osa-alueiksi tunnistetaan: 

• Tekoäly ja sen käyttö erityisesti julkisiin palveluihin
• Robotiikan käyttö erityisesti julkisiin terveyspalveluihin sekä kiertotalouteen
• Alustatalous (alusta on yleiskäyttöinen ohjelmistojärjestelmä jonko päällä yritykset tai yksityiset voivat toteuttaa omia asioitaan)
• Finanssialan palveluiden siirtyminen verkkoon ja automatisoituminen
• Digitaalinen autentikointi ja turvallisuus verkossa

Näille alueille virtaa julkisia tukieuroja ja sijoittajan kannattaa seurata minne rahat päätyvät. Hyödyntäjät ovat menestyiä yrityksiä. Toisaalta tukieurojen ulkopuolelle jäävien yritysten mahdollisuudet ovat heikot. Terveen kansainvälisesti kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentaminen voi olla vaikeaa jos sektorille virtaa julkista tukea:

Airbnb ja muiden vastaavien majoituspalveluiden käyttö kasvaa vauhdilla. Niiden kautta tarjotaan yleensä kalustettuja asuntoja lyhytaikaisesti vuokralle. Vuokranantajalle on lyhyistä vuokrasuhteista enemmän työtä, mutta myös tulot voivat olla parempia. Kannattaisiko sijoitusasuntoa tarjota vuokralle internetin majoituspalveluverkoston kautta?

SKV:n ja Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtajan Anu-Elina Hintsan mielestä asuntosijoittajan on vähintään mietittävä Airbnb- ja muun vastaavan toiminnan vaikutuksia asunnon tuottonäkymiin. Toiminta helposti lisää kuluja, jotka voivat pienentää tuottoa.

Joukkorahoitus tarkoittaa sitä että yksiyishenkilöt rahoittavat suoraa yrityksiä tai yksityishenkilöitä.

Joukkorahoitus on kasvattanut voimakkaasti suosiotaan ja joukkorahoitus muodostaakin jo varteenotettavan rahoitusvaihtoehdon sekä pienille yrityksille että kulutusluottoa hakeville yksityishenkilöille. Myös sijoittajille nämä muodostavat erään vaihtoehdon.

Kovasti vaalipaneeleissakin esillä ollut ilmastonmuutos ja sen vaikutukset herättävät paljon tunteita ja monet älykkäätkin ihmiset menettävät harkintakykynsä täysin. Liikkeellä on käsittämätön määrä väärää tietoa. Kyseessä on äärimmäisen monimutkainen asia. Sitä ei voi ymmärtää ilman pitkiä syy-seurausketjuja. Valitettavasti suurin osa ihmisistä pystyy käsittelemään lähinnä välittömiä seurauksia unohtaen todelliset syyt ja seurausten seuraukset. Ensiksi on syytä tehdä muutama muuttumaton perusasia selväksi:

• Maapallo on enimmäkseen suljettu järjestelmä kasvihuonekaasujen näkökulmasta. Esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen kotimaalla ei ole merkitystä. Hiilidioksiditonni saastuttaa maapalloa yhtä paljon Kiinassa kuin Suomessa tuotettuna.

• Päästöjä tulee aina mitata koko elinkaarelta.

• Ei ole olemassa päästöttömiä energian tuotantomuotoja. On olemassa vain vähä- ja suuripäästöisiä tuotantomuotoja.

Pankit eivät tunnetusti sentään saa analysoida ihan aivan itseään. Siihen nähden hämmästyin viime torstaina melkoisesti Nordean arviota Sammosta. Nordea laski Sammon suositusta muun muassa sen takia että, se arvioi Sammon osinkotulojen pienenevän.

Kun ottaa huomioon, minkä verran Sampo omistaa Nordeaa, ei nyt juuri sen lähemmäs Nordea olisi voinut päästä oman itsensä analysoimisessa.

Tämä viime torstainen Nordean arvio Sammosta on selvästikin osa sitä kokonaisuutta johon Arvopaperi-lehti ja DI ovat viitanneet. Nordea on varoitellut analyytikkoja liian optimistisista arvioista pankin suhteen.

Juuri sen enempää minä en pysty asiasta sanomaan. On selvää, että Nordean oma osinkotuotto on niin korkea, että jotain negatiivista markkinat yhtiössä näkevät.

Suomen suurimpiin arvopaperivälittäjiin jo kuuluva Nordnet on pidempään markkinoinut aggressiivisesti johdannaisiaan. Nyt se on lisännyt valikoimaansa suosituimpien yhdysvaltalaisten suuryhtiöiden johdannaiset, koska kaupankäynti itse osakkeilla on vilkastunut. Sijoittajat ovat sinänsä perustellusti kohdistaneet luuppinsa muuallekin kuin Helsingin kapeaan pörssiin.

Tarjouksen täkynä on ilmainen kaupankäynti yli sadan euron kertasummilla. Nordnet vetoaa markkinoinnissa joidenkin yhtiöiden osakkeen korkeaan yksikköhintaan ja omiin erittäin koviin kaupankäyntikustannuksiinsa. Yhdysvaltojen markkinoille ne sitä todella ovat, minimissään viisitoista euroa.

Tässä jo tuoksahtaa pahasti. Kun Nordnet itsekin myöntää veloittavansa raskaasti varsinaisten osakkeiden kaupasta, niin miksei se viilaa omaa komissiotaan?

Suomen pankki on talouskatsauksessaan huolestunut maailmantalouden näkymien nopeasta ja laaja-alaisesta heikkenemisestä:

• teollisuuden luottamuksen heikkeneminen on laaja-alaista
• maailmankaupan kasvu pysähtymässä
• Yhdysvaltojen, Kiinan ja Euroopan talouskasvu hidastuu
• pitkät korot laskevat näkymien synketessä

Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat eläketurvakeskuksen mukaan lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan jopa nykyisenkokoisilla eläkkeillä pitää alle 25 prosentissa aina 2050-luvulle asti. Syntyvyyden lasku aiheuttaa, ellei toimenpiteisiin ryhdytä, maksuun voimakkaan korotuspaineen tai eläkkeiden tasoon laskupaineen.

– Eläketurvan rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä varsin vakaat. Syntyvyyden aleneminen on kuitenkin syytä ottaa vakavasti. Nyt on aika miettiä, voiko väestökehitykseen vaikuttaa, sanoo kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta.

luvataan seuraavien viikkojen aikana joka tuutista, vaan miten vaalien jälkeen?

Vaalien jälkeen valtiovarainministeriön pojat lyövät eteen sellaiset rätingit että jaossa on lähinnä jaettua ja jatkettua köyhyyttä enintään hiukan tasapäisemmin tasattuna.

Vaurastumista julkinen sektori tarjoaa lähinnä Veikkauksen peleissä. Joka ainoa rahapeli on sellainen, että keskimäärin siinä voittaa vain pelin järjestäjä, mutta Veikkauksen pelit ovat toki voitonjaon osalta kaiken pahimmasta päästä. 

Jakoa perustellaan sillä, että loppu menee ”hyvään tarkoitukseen”. Ainakin se menee kohteisiin, joihin valtion rahaa ei kehdata laittaa. Hmmmm?

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1988 kirjeen sisältöön ja aiheena on:

• Tulosraportointi ja sijoittajan tarpeiden täyttäminen
• Toimitusjohtajien vertailusta puuttuu verrokki
• Osakkeiden suuri vaihto

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Valtionvarainministeriön raportti "Tuottavuuden tila Suomessa" kertoo että työn tuottavuuden kasvu Suomessa pysähtyi vuoden 2007 finanssikriisiin (kuva oikealla) ja Suomi on sen jälkeen taantunut kohti halpatyövoimamaata.

Taantuminen kohti halpatyövoimamaata on itse omilla poliittisilla päätöksillä aiheutettu, mutta raportin analyysi kehityksen syistä on ohut. Raportin johtopäätöksistä löytyy seuraavia vinkkejä siitä minkä kenties voisi tehdä toisin:

Miksi pörssit kaikkine instrumentteineen heiluvat ajoittain niin voimakkaasti? Tehokkaiden markkinoiden teoria, jota valtavirran taloustietelijät suosivat, väittää markkinoiden toimivan niin järkiperäisesti ja matemaattisen tarkasti, että arvopaperien hinnat ovat aina oikeat. Lyhytkin kokemus markkinoista kertoo ihan muuta.

Kaikki omistuskohteet, joista etenkin osakkeet kiinnostavat useimpia sijoittajia, loikkivat levottomina aikoina kursseiltaan hillittömästi. Jo päivätason muutokset saattava olla useita prosentteja.

Finanssikriisin rajuimmissa pyörteissä olen nähnyt suurten osakeindeksien rytisevän kymmenen prosenttia alas yhtenä päivänä – ja seuraavana saman verran ylös. Viimeksi vastaavaa hullunmyllyä näimme jouluna.

Salkkusivu jossa lisätietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta  +12%, alusta (27-05-2010) +108.1%

Yleistä

Pörsseissä positiivinen vire on jatkunut koko alkuvuoden, lukuunottamatta pientä rykimistä maaliskuun alussa. Monien mielessä kytee jo varmaankin epäillys että nousua on jatkunut jo liian pitkään. Tulta hiillokseen puhaltaa OECD:n äskettäin laskemat mailmantalouden kasvuennusteet, EKP:n tuoreet elvytystoimet johtuen "jatkuvasta heikkoudesta ja yleisestä epävarmuudesta" sekä USA:n heikosta uusien työpaikkojen syntyvauhdista. Citigroupin economic surprise index viittaa negatiiviessal arvollaan siihen että toteutuneet ttulokset ovat olleet keskimäärin selvästi ennusteita heikompia.

Euroopan osalta ING:n ekonomistit puhuvat jopa "Japanin taudista", eli eurooppa olisi menossa kohti Japanin kaltaista pitkään jatkuvaa taloudellista pysähtyneisyyden tilaa. Väite perustuu Takatoshi Iton tutkimuksiin Japanin tilasta jossa on neljä oiretta: Talouskasvun sakkaaminen, deflaatio, matala korkotaso ja demograafiset muutokset (väestön vanheneminen ja väheneminen). Talouskasvu on todellakin aneemista, ja korkotaso nollan kieppeilä. Myös työikäinen väestö on euroopassa vuoden 2009 jälkeen vähentynyt maahanmuutosta huolimatta. Ainoastaan deflaatiota ei olla vielä euroopassa nähty, eikä julkinen velka ole puoliakaan Japanin tasosta. Mutta Japania kannattaa seurata. Japanilla on nyt mailman vanhin väestö, joka lisäksi väheni vuosien 2012 ja 2017 välillä miljoonalla. Seuraavan 40 vuoden aikan väestön ennustetaan vähenevän 25%. Eurooppa tulee perässä. Jokainen vetäköön itse johtopäätökset mitä tämä tarkoittaa maahanmuuttopolitiikan kannalta.

Mutta tarkoittaako tämä kaikki että pörssit ovat lähestymässä jyrkänteen reunaa? Ei välttämättä. Jos katsomme pörssi-indeksejä vuoden aikajaksolla huomaamme että ainoastaan S&P500 on plussalla, Eurostoxx50, Topix ja Hangseng ovat miinuksella. Eli kolmatta kuukautta jatkuneesta noususta huolimatta kurssit eivät ole vuodentakaisella tasolla saatikka viime kesän huipuissaan. Jenkkiosakkeisinn sijoittaneen salkkua pullistaa lisäksi taalan vahvistuminen noin 8% euroa vastaan vuodessa. Tämä voi tuskin jatkua enää.

Omassa salkussani olen halvan euron takia painottanut eurooppaa viime aikoina. Nyt alkaa olla mitta täysi, ja seuraavan voisi olla Japanin painon nostaminen, jota jo hieman aloitinkin ostamalla takaisin Ihara Scienciä, jonka möin viime vuonna pois verosyistä.

VIX ja VStoxx ovat nyt niin alhaalla että call-optioiden myynti ei enää tunnu mielekkäältä. Niistä saatava hinta on niin matala että se ei kata juuri minkäänlaista pörssikurssien laskua. 

Arvonmäärityksestä tulee helposti varsin monimutkaista, kun erilaisia laskennan parametreja pitää ylläpitää ja tehdä arvioita niidenkin kehityksestä. Lopputuloksena voi syntyä valtava Excel-taulukko, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen ja laskelman tekijä saa juuri sellaisen lopputuloksen kuin hän haluaa tai tarvitsee.

Tässä kirjoituksessa katsotaan muutamia oleellisia sudenkuoppia, joihin laskennassa on hyvä kiinnittää erityistä huomiota. Nämä oikeastaan valkenivat itsellenikin vasta arvonmäärityksen kirjoitussarjaa kirjoittaessa.

Länsimaisen yhteiskunnan taloudellinen menestys pohjautuu merkittävästi kahdelle innovaatiolle:  osakeyhtiölle ja kirjanpidolle (kaksinkertainen kirjanpito).

Kaksinkertaisessa kirjanpidossa kukin meno/tulo sijoitetaan sekä tulot/menot sarakkeeseen että johonkin seurattavaan tiliin. Kaikkien tilien yhteissumman on täsmättävä tulot/menot sarakkeen kanssa. Tämä innovaatio teki mahdolliseksi seurata yksityiskohtaisesti laajankin yrityksen liiketoimintaa. Kirjanpitäjien ja yrityksen organisaation oli myös vaikeampi väärentää kirjanpitoa ja näpistää isännältään. Kaksinkertainen kirjanpito mahdollisti suuren yrityksen tehokkaan ja täsmällisen operatiivisen toiminnan.

Osakeyhtiö mahdollisti yhteisomistuksen ja yrityksen piirissä harjoitetun demokratian. Omistus ja operatiiviset työt voitiin erottaa toisistaan ja osakkeille syntyivät markkinat - pörssi. Samalla yrityksestä tuli "legal entity" eikä henkilöomistaja ollut enää koko omaisuudellaan vastuussa yrityksen sitoumuksista. Riski rajoittui sijoitettuun pääomaan. Se että yrityksistä tuli lain edessä itsenäisiä omiin sopimuksiin valtuutettuja toimjoita muutti pysyvästi yhteiskunnan rakennetta. Yhteiskuntaan syntyi uusi taso - yritykset.

Kirjanpito ja osekeyhtiö loivat menestystarinoita

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Tulosennusteita päivitetty. 

Kaikki ovat nyt alkuperäisissä valuutoissa, ruotsalaiset kruunuissa ja USAlaiset dollareissa. Aiemmin osa näistä oli euroissa.

Etteplan tulee esiin ensimmäisenä. Pyrin laittamaan ensimmäisenä näkyviin tulevaksi sellaisen yhtiön, jota seuraan erityisesti. Etteplan ei ole vielä päässyt vuoden alussa alkaneeseen nousuun mukaan. Ihmettelen miksi näin on. Tulos oli hyvä eikä ole kallis. Itse olen ainakin ostanut tätä jo lisää.

Tein jokin aika sitten sijoituskerhoamme varten selvityksen ulkomaisten osinkojen verotuksesta. Lähinnä minua innosti tarkempaan tutustumiseen se, että taas yksi maa, nimittäin Norja, päätti olla noudattamatta verosopimusta ja periä osingoista suuremman ennakonpidätyksen kuin verosopimuksen mukainen 15%.

Verosopimuksia on erilaisia, mutta Pohjoismaiden välillä systeemin pitäisi toimia niin, että yhtiön kotimaa perii 15% ennakonpidätyksen ja Suomi loput.

Jos maa perii enemmän kuin tuon 15%, pitää yksityishenkilön tai yrityksen hakea takaisin ylimenevä osa kyseisen maan verottajalta byrokraattisen ja joskus hitaan prosessin kautta.

Yrityksellä tulee lisäksi se ongelma, että siltäkin peritään sama 15%, vaikka ei oikeastaan pitäisi tehdä pidätystä ollenkaan. Tämä johtuu siitä, että osingon maksaja ei tiedä kuka osingon vastaanottaa, koska ulkomaiset omistajat ovat hallintarekisterissä. Yritys saa kuitenkin periä tämän pidätyksen takaisin melko helposti verolomakkeella 70 Suomen verottajalta suoraan.

Kirjoituksessa tutustutaan käänteiseen arvonmääritykseen sekä lisäarvon käsitteeseen. Case-yrityksenä on Olvi.

Tämä kirjoitus jatkaa arvonmääritysten sarjaa, missä aiemmin määriteltiin Sammolle arvoa osinkojen avulla ja Grahamin PE-menetelmällä sekä Elisalle vapaiden rahavirtojen (FCF) perusteella. Nyt vuorossa on käänteinen arvonmääritys ja esimerkkiyhtiönä on Olvi.

Käänteisessä arvonmäärityksessä ei sinänsä lasketa yhtiölle tai osakkeelle arvoa, vaan pyritään selvittämään yhtiön tulevien vuosien tuloskunto, joka vastaisi nykyistä osakkeen hintaa.

Lisäarvo

Laskennan perustana on lisäarvon käsite, missä osakkeenomistajan tuottovaatimus ja taseen oman pääoman arvo luo pohjan tulokselle. Mikäli touteunut tulos ylittää tuottovaatimuksen, niin syntyy lisäarvoa nykyiselle pääomalle. Muutoin (nykyinen pääoman) arvo laskee.

Korkosijoituksissa pääoman saa takaisin laina-ajan jälkeen (esim. 5 vuotta), joka yhdessä korkosuoritusten kanssa pitää diskontata korkosijoituksen arvoa laskiessa.

Valta osa yrittäjistä ansaitsee vähemmän kuin siivooja (alle 16000 €/ vuosi) selviää sosiaali ja terveysministeriön raportista "Yrittäjän eleketurvan kehittäminen". Alle 8500 €/vuosi tienaavia ei ole tilastoitu joten yrittäjien keskimääräinen tulo voi olla vielä oheisen kuvan esittämää karumpi.

Koska ei ole tuloja eikä siis kerry eläkejärjestelmään eläkemaksuja niin eläkemaksun perusteena käytetään kuviteltua tuloa, joka määräytyy sen perusteella mikä on henkilön koulutus ja pätevyys ja jos hän työllistyisi jossakin tätä koulutusta vastaavaan tehtävään. Yrittäjät ovat toisinaan harmissaan tästä "kuvitteellisesta" palkasta, jonka mukaan heille määrätään maksuja. 

Suomi Oy:n tärkeä työkalu on Finnvera. Sen  tehtävä on kilpailla markkinaehtoisesti toimivien pankkien kanssa tarjoamalla yrityksille lainoja, takauksia ja vientitakuita. Finnvera on osa kansallistettua pankkiliiketoimintaa. Finnveran kilpailuetu pankkeihin nähden on se, että sen vastuut ovat valtion vastuita ja se voi rahoittaa toimintaansa edullisesti valtion luottoluokituksen tuoman selkänojan turvin. 

Finnveran vienti ja erityistakuut ovat viime vuosina kasvaneet nopeasti ja ne ovat tällä hetkellä kooltaa 27 Mrd€. Summa on kooltaan suurin piirtein puolet valtion budjetista tai runsas kolmasosa kaikesta viennistä. Finnveran takausten ja lainojen turvin rahoitetaankin kasvava osa yritysten tuonnista ja viennistä.

Osinkokausi on kuumimmillaan, kun sijoittajat katsovat silmä kovana, millä osingoilla on houkuttava tuottoprosentti. Parhaimmille apajille pääsivät he, jotka ottivat riskin ja pääsivät nauttimaan joulualen erinomaisista hinnoista. Etenkin Tukholman pörssissä on ollut monia yhtiöitä, esimerkiksi Assa Abloy ja Intrum, jotka ovat nousseet yli 20 prosenttia. Edullisten hankintahintojen päälle tulee vielä osinko, joten sijoitetun pääoman tuotto on kovilla lukemilla.

Käytätkö osingot kulutukseen vai sijoitatko uudelleen?

Pörssien nosteessa on myös hyvä miettiä, miten mukavan osinkopotin aikoo sijoittaa. Onko tarkoituksena sijoittaa rahat uudelleen vai käyttää kulutukseen? Mahdollinen matkalaina tai autorahoitus on äkkiä maksettu, kun osinkosateella voi kuitata vanhat velat. Vaihtoehtoisesti on mahdollisuus hakea korkoa korolle ja kasvattaa osinkopottia ensi vuonna entisestään.

Poliittinen koneistomme on osoittanut tällä ja edeltävillä vaalikausilla toimimattomuutensa. Vähänkään isompia uudistuksia ei saada läpi. Tällä vaalikaudella epäonnistuivat:

• Maakuntauudistus (tätä on eri muodoissa yritetty jo noin 15 vuotta)
• Työmarkkinoiden toimintaa parantavat kilpailukykylait (kiky sopimuksen mukaisilla palkanalennuksilla saatiin kilpailukykyä ilman että rakenteisiin tarvitsi puuttua)

Syyt epäonnistumisiin olivat mielestäni:

1. Huonosti toimiva ja kolmijakoisen oikeusvaltion vastainen perustuslakituomioistuimemme (=perustuslakivaliokunta)
2. Median (lähinnä kansallistetun median) tapa nostaa esiin niitä poliitikkoja, jotka löytävät ongelmia
3. Perustuslakimme vastainen käytäntö, jossa työmarkkinajärjestöt määrittelevät työtä ja eläkkeitä koskevan lainsäädännön

1.  Oikeusvaltion vastainen perustuslakituomioistuimemme

Perustuslain mukaisuutta valvova perustuslakituomioistuimemme (=perustuslakivaliokunta) koostuu päivänpoliitikoista, jotka istuvat toisella pallilla eduskunnassa osana jotain puoluetta. He edustavat puolueensa kantoja ja puolueensa edustajina heidät on tähän tuomarintehtävään valittu. Ei ihme että perustuslakituomioistuimessa riidellään käytännössä päivänpolitiikasta ja jarrutetaan surutta vastapuolen ehdotuksia.

Pörssin yli-/ali- arvostusta voidaan mitata monella tavalla. Oheisessa kuvassa on otettu esimerkiksi USA:n S&P 500 indeksi ja laskettu sen yli-/ali- arvostustilanne neljällä eri menetelmällä.

Kuvassa käytetyt laskentamenetelmät toimivat seuraavasti:

1.  Poikkeama regressiosuorasta (S&P composite from its regression).

Poikkeama regressiosuorasta lasketaan siten että S&P 500 indeksi inflaatiokorjataan ja sen  pitkän ajan kehitys piirretään logaritmiselle asteikolle. Piirretään suora joka kulkee suurin piirtein keskellä ja katsotaan paljonko nykykrssi poikkeaa tästä historiallisesta keskiarvokasvusta ylös tai alaspäin.

Piksussa jo hyvän aikaa mainostamani sijoittajasivustoni Pörssihaukka on lopulta avattu osoitteessa Pörssihaukka.fi. Pörssihaukka on täyden palvelun pientalo, joka auttaa sijoituskohteiden valinnassa ja kaupanteon ajoituksessa.

Sivuston kohdeyleisöä ovat etenkin piensijoittajat, jos toki kaikki. Ensimmäinen asiakaskin jo kirjautui. Olen siitä innoissani, suorastaan liikuttunut.

Pörssihaukka versoaa monista ideajuurista, mutta oleellista sen synnyssä on laaja kokemukseni markkina-analyytikkona ja nimenomaan itsenäisenä piensijoittajana. Pörssihaukka tulee mielestäni tarpeelliseen markkinarakoon.

https://valtioneuvosto.fi/etusivu 

Piksun listan mukaan Outokumpu on tällä hetkellä Suomen pörssin edullisin osake. Sen tavoitehinta on 7.12€ kun pörssikurssi on 3.48€.  

Oikealla olevaan kuvaan on listattu Piksun listan parhaimmisto, kaikki ne osakkeet joiden tavoitehinta on vähintään 10% pörssikurssia suurempi.

Tavoitekurssi on tilinpäätösten perusteella laskettu matemaattinen suure. Se lasketaan kassavirtapohjaisen arvonmäärityksen avulla ja siinä on mukana jonkin verran tervettä harkintaa tulevaisuuden näkymistä.

Tällä perusteella lasketun listan parhaimmistossa on paljon pieniä ja keskisuuria yhtiöitä. Tämä on ymmärrettävää. Pienten yhtiöiden vaihto on vähäistä ja vähäinen vaihto ei mielytä julkisen sektorin suuria instituutioita. Myös riskit ovat suuria suurempia. Tässä voivat olla syyt siihen miksi ne ovat toisinaan edullisesti arvostettuja. Pieni vaihto ei ole kuitenkaan yksityishenkilöille ongelma ja siksi pienet ovatkin tavallisten sijoittajien suosiossa.

Metsätalous ja puun käyttö energiaksi ovat tehokkaita tapoja vähentää fossiilisen tuontienergian tarvetta selviää Luonnonvarakeskuksen Ilmastopaneelin päätelmistä sekä Luonnonvarakeskuksen MIL- loppuraportista.  

Puusta valmistettavat tuotteet korvaavat öljystä valmistettavia muoveja ja pakkausmateriaaleja. Puun käyttö rakennusmateriaalinan korvaa runsaasti energiaa vaativan betonin käyttöä. Puun käyttö energianlähteenä on sekin tehokasta ilmaston hoitoa. Puulla korvataan pääsääntöisesti fossiilisia polttoaineita kuten hiiltä ja kaasua.

Jotta metsästä saadaan mahdollisimman suuri ilmastohyöty pitää metsää hoitaa hyvin. Sopiva korjuuikä on noin 80 vuotta (kuva oikealla), Tuossa iässä metsän kyky sitoa ilmakehän hiiltä päättyy ja luontaisesta lahoaminen kompensoi kasvun. Oikeassa iässä korjatun hehtaarin puumateriaalilla korvataan tyypillisesti runsaat 25 tonnia öljyä tai hiiltä.

Pääosa suomalaisten sijoitusvarallisuudesta on siirretty julkisen sektorin, lähinnä työmarkkinajärjestöjen ohjauksessa olevien työeläkevakuutusyhtiöiden haltuun. Siksi on tärkeää seurata miten tämän varallisuuden arvo kehittyy, se on meidän yhteistä omaisuutta.

Suomalaisten työeläkevaroja oli viime vuoden lopussa 193,4 miljardia euroa. Vuonna 2018 eläkevarat supistuivat kokonaisuudessaan 6,4 miljardia. Erityisesti osakkeiden heikko kehitys ja korkosijoitusten vaatimaton tuotto käänsivät sijoitusvarojen reaalisen kokonaistuoton miinukselle. Se oli -3,5 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä.

Tasan kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun suuren finanssikriisin aiheuttama historiallinen pörssiromahdus pohjasi. Euroopassa se tapahtui aika lailla tähän aikaan iltapäivästä. Muistan hetken hyvin monestakin syystä.

Olin tuolloin häärännyt markkinoilla jo usean vuoden, tuohon aikaan aktiivisena päiväkauppiaana. Sitä on turha kuvitellakaan tekevänsä ilman teknistä analyysia. Ja toisaalta teknistä analyysia ilman päivittäistä markkinakokemusta.

Oma käsitykseni kyseisenä päivänä oli, että pörssit olivat lähellä pohjiaan - vaikka ilmapiiri oli finanssikriisin järkyttävien sotkujen vuoksi kaoottinen. Sitä se aina on markkinoiden pohjassa. 

2009 kevättalvella keskuspankkien ja valtioiden valtavien elvytyspäätösten myötä suursijoittajat olivat varmistuneet talouden toipumisesta. Se alkoi näkyä pitkissä markkinaindikaattoreissa, vaikka kurssit yhä sukelsivat hurjassa paniikissa.

Tuota ilmaisua voivat sitten muutkin käyttää…

Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola on mielenkiintoinen mies. Seuraan hänen blogiaan tarkasti. Meillä on muuten ainakin yksin yhteinen piirre. Minäkään en vastaa puhelimeen.

Timo Metsola on kiinnittänyt huomiota siihen mihin minäkin eli asuntomarkkinoiden ylikuumenneeseen tilanteeseen.

Yhtiö arvioi, että Turku-Helsinki-Tampere kolmion ulkopuolella uhkaa asuntojen hintojen pysyväisluontoinen lasku.

Edelleen olemme molemmat pitkään oudoksuneet eräitä asuntomarkkinoiden ilmiöitä.