Viekö elintarviketutkimus Suomen maailmankartalle?

Tänä päivänä elintarvikkeet lupaavat monenlaisia terveysvaikutuksia sen lisäksi, että ne täyttävät vatsaa. Laajasta valikoimasta etenkin vastustuskykyä lisäävät tuotteet ovat jo saaneet pysyvän jalansijan kotimaisilla markkinoilla, ja Suomi onkin edelläkävijä maitohappobakteeria sisältävien tuotteiden kehityksessä. Elintarviketutkimus vaatii huippuluokan teknologiaa, ja sen uskotaan vievän Suomea maailmankartalle matkapuhelinteknologian jalanjäljillä.

Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden markkinat ovat kasvaneet meillä Suomessa räjähdysmäisesti. Ruokakauppojen hyllyt ovat nykyään pullollaan elintarvikkeita, jotka lupaavat toinen toistaan parempia terveysvaikutuksia. Tuotteiden kysynnän ja tarjonnan lisääntyminen on tuonut mukanaan myös lieveilmiöitä.

- Terveysvaikutteisia tuotteita on nykyään niin paljon, että useimmat kuluttajat ovat pyörällä päästään niiden vuoksi. He eivät välttämättä tiedä, mitä suuresta valikoimasta kannattaisi ostaa, tai kannattaako tuotteiden lupauksiin ylipäänsä luottaa, toteaa tutkija Riina Kekkonen Valiolta.

Vastustuskykyä lisäävät tuotteet ovat jo saavuttaneet pysyvän aseman suomalaisten ruokapöydissä. Suomi on Euroopassa edelläkävijämaa maitohappobakteeria sisältävien tuotteiden kehityksessä, ja meillä valmistetaan maailman tutkituinta maitohappobakteeria sisältävää valmistetta.

- Suomi on ensimmäinen maa, joka toi terveyttä edistävän maitohappobakteerituotteen markkinoille. LGG-maitohappobakteerille ostettiin patentti Yhdysvalloista, ja tuotetta alettiin valmistaa vuonna 1990. Tuotteet olivat aluksi herajuomia, mutta nyt valikoimassa on myös mehuja ja jugurtteja.

Maitohappobakteereita sisältävien elintarvikkeiden tuotannossa suurin haaste on maitohappobakteerien säilyminen elävänä tuotteessa. Mikäli bakteerit kuolevat, niiden vaikutus katoaa.

- Toinen haaste on tietysti mahdollisimman hyvänmakuisten tuotteiden valmistaminen. Vaikka monilla aloilla tuotantoa onkin siirretty ulkomaille, Suomessa valmistettujen terveysvaikutteisten tuotteiden osalta kuluttaja voi luottaa siihen, että tuotteet paitsi maistuvat hyvältä, myös ovat puhtaista, turvallisia ja laadukkaita, Kekkonen lupaa.

Tulevaisuuden teknologiaa

LGG-maitohappobakteeria ja sen vaikutuksia tutkitaan jatkuvasti sekä Suomessa että maailmalla, ja vuosien mittaan kehittyneet tutkimusmenetelmät ovat mahdollistaneet entistä paremman tuotteiden analysoimisen. Aluksi tutkittiin lähinnä maitohappobakteerien eli probioottien perusominaisuuksia: säilyykö se elävänä suolistossa, miten se vaikuttaa, ja voidaanko sillä parantaa tai ennaltaehkäistä esimerkiksi ripulia.

- Tänä päivänä tutkimuksissa selvitetään, mistä maitohappobakteerin vaikutus johtuu. Tutkimuksia tehdään Suomen lisäksi myös ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa, jotta saadaan aikaan mahdollisimman puolueetonta tutkimusta, tutkija Riina Kekkonen kertoo.

Suomi on tunnettu kovasta teknologiastaan, esimerkiksi matkapuhelinteollisuudesta. Kekkonen povaa elintarviketeollisuudesta ja –tutkimuksesta varteenotettavaa haastajaa kännyköille, sillä elintarvikkeiden kehitys vaatii laadukasta teknologiaa.

- Meidän suomalaisten pitäisi olla ylpeitä siitä, että osaamme tehdä hyviä ja laadukkaita tuotteita useammalla alalla. Teknologiat ja tutkimusmenetelmät kehittyvät jatkuvasti, joten vielä ei pystytä sanomaan, millaisia innovaatioita elintarviketeollisuuden osalta tullaan näkemään. Meillä voi tulevaisuudessa olla vaikka kuinka hienoja suomalaisia elintarviketeollisuuden innovaatioita, joita voidaan viedä myös ulkomaille.