Tapiola:


Rahastosijoittajien tiedoissa vakavia puutteita

Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastotutkimus paljastaa, että tyypillisen suomalaisen rahastosijoittajan yleinen tietämys rahastosijoittamiseen liittyvistä tekijöistä ei ole kovin korkealla tasolla. Talouden turbulenssista huolimatta rahastosijoittajat ovat kuitenkin kohtalaisen tyytyväisiä omistamiinsa sijoituksiin. Myös uudet verotuetut pitkäaikaissäästämissopimukset (PS-tilit) kiinnostavat.

 

 

Talousosaamiselle on tarvetta

Joka viides rahastosijoittaja ei FK:n tutkimuksen mukaan osaa sanoa, millaisia sijoitusrahastoja omistaa. Tuottojen ja voitto-osuuksien verotus oli tuttua kolmelle neljästä vastaajasta. Tosin viidennes luulee niitä kokonaan verovapaiksi. Sen sijaan pääomatuloveroprosentti tunnetaan vain suuntaa-antavasti. Alle puolet vastaajista tiesi veroprosentin suuruuden täsmälleen. Sijoitusrahastojen kulut ja palkkiot tuntee vain vajaa neljännes vastaajista.

Johtaja Markku Savikko pitää tutkimustulosta huolestuttavana. Hänen mukaansa asiaan pitää tarttua monella taholla.

"Tiedämme, ettei suomalaisten tietämys talousasioista ole yleensäkään kovin hyvä. Finanssialan Keskusliitto onkin yhdessä kuluttajaorganisaatioiden ja alan muiden toimijoiden kanssa vaatinut talouskasvatuksen lisäämistä perusopetuksessa. Opetuksen painopiste on tällä hetkellä makrotaloudessa ja yksityisen henkilön näkökulmasta keskeisissä talouden hallinnan asioissa opetusta annetaan erittäin vähän", Savikko sanoo.

"Tämä on viesti myös meille finanssialan toimijoille. Asiakkaiden tiedon taso tulee entistäkin paremmin ottaa huomioon neuvottelu- ja myyntitilanteissa. Sijoitusneuvojien ja muiden asiakaspalvelussa olevien henkilöiden riittävästä koulutuksesta tulee pitää huolta."

Rahastosijoittaminen on suosittua

Eri tutkimusten mukaan noin 20 prosentilla suomalaisista on henkilökohtaisia suoria rahastosijoituksia. Useimmat heistä (43 %) omistavat yhdistelmärahastoja. Keskimäärin rahastosijoittajat ovat sijoittaneet noin kolmeen eri rahastoon. Rahastoihin sijoitetaan tyypillisesti pahan päivän varalle tai eläkeaikaa varten. Tuoton tavoittelu on vasta kolmanneksi tärkein syy.

Rahastosijoittajat ovat tällä hetkellä kohtalaisen tyytyväisiä rahastojen pitkäaikaiseen tuottoon, pääoman säilymiseen sekä rahastojen sijoitustoiminnasta saamaansa tietoon. Tyytyväisimpiä ovat korkorahastojen omistajat.

Sijoitusrahaston valinnassa merkittävin tekijä on pankin tai rahastoyhtiön suositus. Seuraavaksi yleisimmin valintaan vaikuttavat sijoituksen helppo muuttaminen rahaksi sekä tuotto suhteessa riskitasoon. Tietoa rahastoista ja niiden arvonkehityksestä hankitaan ja saadaan yleisimmin omasta pankista tai rahastoyhtiöstä sekä Internetistä.

Rahastosijoittajista noin puolet kertoi olevansa kiinnostunut uudesta verotuettusta pitkäaikaissäästämisestä (PS-tilit). Kiinnostavimpana vetotuetun pitkäaikaissäästämisen muotona pidettiin sijoitusrahastoja ja sen jälkeen pörssiosakkeita ja pankkitiliä.

Suomalaiset kotitaloudet omistavat sijoitusrahastojen pääomasta vakuutussidonnaiset sijoitukset mukaan lukien noin 20, 4 miljardia euroa. Tämä on noin 37,4 prosenttia sijoitusrahastojen koko pääomasta. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli viime vuoden lopussa 482.

Sijoitusrahastotutkimuksen toteutti Finanssialan Keskusliitolle Otantatutkimus Oy. Tutkimuksessa haastateltiin 423 henkilöä, joilla oli henkilökohtaisia rahastosijoituksia.

Sijoitusrahastotutkimuksen raportti löytyy kokonaisuudessaan Finanssialan Keskusliiton sivuilta www.fkl.fi  

 

Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia liikenne-, työeläke- ja työtapaturmavakuutuksia. Finanssialan Keskusliitolla on noin 480 jäsenyhteisöä ja niiden palveluksessa toimii noin 43 000 työntekijää.

Your rating: Ei tilauksia Average: 4.7 (3 votes)

Plus ja miinus ja nolla.

Plus ja miinus ja nolla. Prosentin korkoa jne. siinäpä kaikki mitä tarvitaan!

Onko vastuu sitten rahastoyhtiöillä vai sijoittajilla? Tietoa haluava saa kyllä tietoa helposti internetistä, esim http://sijoitusrahastot.org tarjoaa kattavasti tietoa rahastosijoittamisesta

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Finanssivalvonta saa katsoa

Finanssivalvonta saa katsoa peiliin myös.

Meillä on valtion viranomainen Finanssivalvonta (FIVA), jonka tehtävä pitäisi olla valvoa että sijoittajat ymmärtävät tekemiään sijoituksia. Nyt kuitenkin FIVA valvoo sitä mitä alan eturyhmän, FK etunenässä, pitävät valvomisen arvoisena.
FIVA säädöksiä noudattavat yritykset suoltavat asiakkaille raportteja, joista ei ole käytännön hyötyä. Itselleni on FIM Venäjä rahastossa kuukaunissopimus, jonka mukaan rahastoon menee määräsumma kuukaudessa. Ja ilmeisesti FIVA ohjeistukseen perustuen minulle tulee postissa, paperilla sitkeästi FIM rahastoyhtiöltä neljännesvuosittain ilmoitus, että rahastoon on mennyt tuo määräsumma.
Se sijaan missä vaiheessa ei tule raportti itse sijoituksen kehityksestä, ei absoluuttisena eikä vertailuna muihin vastaaviin.
Kummasta olisi sijoittajalle hyötyä päätöksiään tehdessä.
Toinen kammottava FIVA valvonnan kohde on rahastojen esitteet. Nuo pyöreästi sadan sivun mittaiset tekeleet, joita kukaan ei varmaankaan niiden kirjoittamisen jälkeen ole lukenut kertaakaan.
Useamman kerran, kun olen lukenut kohtalaisen tarkasti jotain esitettä, niistä on löytynyt virheitä.
Jotenkin minulle on syntymässä sellainen käsitys, että FIVA valvonnan pääkohde on alalle pyrkivät uudet yrittäjät.

Joten ei ole mikään ihme, ettei keskiverto sijoittajalle ole syntynyt oikeaa käsitystä rahastosijoittamisesta.