Piksu-uutiset

Otsikosta sanoo Hankenilla väitellyt Ashim Kar: "Yleisesti tämä ilmiö pätee useaan mikroluottoinstituutioon, mutta ilmiö on vältettävissä" Kar väitteli Hankenilla 12. Marraskuuta aiheenaan "Sustainability and mission drift in microfinance: Empirical studies on mutual exclusion of double bottom lines".

Kasvavaa mikroluottoteollisuutta, jonka alkuperäinen sosiaalinen tehtävä oli auttaa maailman vähäosaisimpia on viime aikoina kritisoitu siitä, että alkuperäinen tehtävä on vaihtunut voiton ja taloudellisen riippumattomuuden tavoitteluun.

Tilastokeskuksen raportin mukaan yrityksissä harjoitetun tutkimuksen ja tuotekehityksen menot laskivat edellisvuodesta runsaalla 250 miljoonalla eurolla. Menot eivät ole vähentyneet aiemmin koko sinä aikana, kun Tilastokeskus on t&k-panostuksia tilastoinut vuodesta 1971 alkaen. T&k-menot laskivat useimmilla toimialoilla, elektroniikkateollisuudessa eniten, noin 90 miljoonaa euroa. Yritysten t&k-menot olivat vuonna 2009 kaikkiaan 4,85 miljardia euroa.

Tilastokeskuksen tuoreen raportin mukaan yrityksissä harjoitetun tutkimuksen ja tuotekehityksen menot laskivat edellisvuodesta runsaalla 250 miljoonalla eurolla. Menot eivät ole vähentyneet aiemmin koko sinä aikana, kun Tilastokeskus on t&k-panostuksia tilastoinut vuodesta 1971 alkaen. T&k-menot laskivat useimmilla toimialoilla, elektroniikkateollisuudessa eniten, noin 90 miljoonaa euroa. Yritysten t&k-menot olivat vuonna 2009 kaikkiaan 4,85 miljardia euroa.

Suomen mineraalistrategia on valmistunut

Maamme monipuoliset mineraalivarannot ovat merkittävä osa kansallisvarallisuuttamme. Luonnonvarojen saatavuus ja tuotanto ovat muodostuneet keskeisiksi varallisuus- ja menestystekijöiksi muuttuvassa maailmassa. Geologian tutkimuskeskuksen ja laajan asiantuntijoukon yhteistyönä laadittu strategia näkee raaka-ainesektorin globaalit muutokset Suomelle suurena mahdollisuutena.

Osana piksun kehittämistoimia ilmestyvät piksu uutispoiminnat jatkossa osana piksun artikkelivirtaa. Pyrimme julkaisemaan ja toimittamaan sellaiset uutiset joilla on merkitystä sijoittajille ja talouden päättäjille.

terveisin   Piksu Toimitus

- Korkotason normalisoituminen tulevaisuudessa ei kuitenkaan aiheuta merkittävää riskiä suomalaisille asuntovelallisille tai pankeille, arvioi ekonomisti Arto Elomaa Finanssialan Keskusliiton uudessa Finanssimarkkinakatsauksessa, jonka ensimmäinen numero ilmestyi tänään.

Korkojen mahdollinen nousu ei vielä näy asuntoluottojen kysynnässä. Kesäkuussa asuntoluottoja nostettiin 1,9 miljardia euroa, joka on lähes taantumaa edeltävien huippukuukausien tasoa. Elomaan arvion mukaan yritysten ja kotitalouksien kannalta on lohdullista, että ohjauskoron nosto tulee vasta, kun eurojärjestelmä uskoo talouden kasvun olevan vakaalla pohjalla.

Finanssipuntari markkinoiden kuvaajana

Finanssimarkkinakatsauksen vakio-osana kuvataan jatkossakin finanssialan markkinanäkymiä. Markkinanäkymät -osuutta täydentää taulukko FK:n jäsenten Suomea koskevista talousennusteista. Mukana on myös keskeisten kotimaisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten tunnuslukuja.

Finanssimarkkinakatsaus tuo keskustelua täydentämään Finanssipuntarin. Puntari näyttää yhdellä luvulla finanssimarkkinakehitystä.

Johtaja Kaija Erjannin mukaan vuoden toisen neljänneksen lopun puntarilukemaa nostavat alkuvuoden osake- ja rahastosijoitusten kasvu ja arvon nousu. Luotonannon kasvuvauhti on 4,6 %:n tasolla.

- Puntari oli pakkasella vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen lopussa, mutta viisari on sen jälkeen noussut tämän vuoden ensimmäiseen neljännekseen asti. Vuoden toisen neljänneksen luvussa näkyy alkuvuonna alkaneen hyvän kehityksen taittumista, vaikka Puntarin lukema onkin edelleen hyvällä tasolla, Kaija Erjanti toteaa.

Palkka kohosi vastaajilla tradenomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittamisen jälkeen keskimäärin 400 euroa. Tutkinnon suorittaneiden keskipalkka oli 3729 euroa kuukaudessa, kun tradenomitutkinnon suorittaneiden keskipalkka on 2970 euroa kuukaudessa. Vastaajista neljännes ylsi yli 4250 euron kuukausipalkkaan, kun vastaavan työkokemuksen omaavat tradenomitutkinnon suorittaneet ansaitsevat keskimäärin 343 euroa vähemmän.

Yli puolet vastaajista koki, että tutkinnon suorittaminen on vaikuttanut paljon ylenemiseen tai ylenemisen mahdollisuuteen. Tradenomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneilla tapahtui selkeä muutos työtehtävissä. Toimihenkilötehtävissä työskentelevien määrä väheni 20 prosentista 9 prosenttiin. Samalla johdon ja asiantuntijatehtävien saralla työskentelevien määrä kasvoi. Merkittävä havainto tutkimuksessa oli, että työtehtävien muutosta tapahtui myös vertikaalisesti; keskijohdosta asiantuntijatehtäviin siirtyi 28 prosenttia vastaajista.

Suomen kansantalouden kasvuksi kuluvana vuotena arvioidaan 2,1 prosenttia. Kasvun taustalla on ensisijaisesti kokonaiskysynnän nousu. Teollisuudessa uudet tilaukset ovat lisääntyneet ripeästi ja tuotanto-odotukset ovat kohonneet. Asuinrakentamisen uudistuotanto on kääntynyt vahvaan kasvuun. Kotitalouksien k ulutuksen kasvu vauhdittunee työmarkkinoiden vähitellen kohentuessa, ja koko vuonna kulutus lisääntynee jo pari prosenttia viime vuodesta.

Vuonna 2011 kasvu kiihtyy 2,9 prosenttiin. Ensi vuosi tulisi olemaan lähivuosien kovin kasvuvuosi, sillä vuonna 2012 kasvu hidastuisi 2,6 prosenttiin.  Kasvun lähteenä toimii etupäässä viennin voimakas nousu ja yksityisten investointien elpyminen. Kokonaistuotanto jää ennustejakson lopulla edelleen runsaan prosentin alemmalle tasolle kuin huippuvuonna 2008. Myöskään teollisuustuotanto ei tule saavuttamaan aiempaa ennätystasoaan.

Suomen vaihtotaseen ylijäämä pieneni viime vuonna 2,1 mrd. euroon ja oli siis vain kolmannes edellisvuotisesta. Kuluvana vuonna vaihtotaseen ylijäämä nousee 2,5 miljardiin euroon.

Vuoteen 2012 asti viennin määrä kasvaa tuonnin määrää enemmän, mutta vaihtosuhteen heikkeneminen painaa kauppataseen ylijäämän, ja sitä myötäilevän vaihtotaseen ylijäämän, ensi vuodesta lähtien jälleen laskevalle uralle. 

Työmarkkinat ennakoitua vahvemmat

Hallitus esittää luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamista. Muutoksella saatettaisiin voimaan kaksi EU-direktiiviä, jotka kiristävät luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksia ja rajoittavat luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten omaisuuserien arvopaperistamista ja tulospalkitsemisjärjestelmiä. Muutokset tehostaisivat myös rajat ylittävien luottolaitosten ja luottolaitoskonsernien valvontaa.

Valtioneuvosto hyväksyi lakiesityksen 9.9.2010 ja tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle 10.9.

Vakavaraisuusvaatimuksia kiristetään erityisesti asettamalla vakavaraisuuspääomalle nykyistä ankarammat laadulliset vaatimukset ja kiristämällä toisiin luottolaitoksiin kohdistuviin yksittäisiin vastapuoliriskeihin sovellettavia rajoituksia. Esityksen mukaan niin sanottuun ensisijaiseen omaan pääomaan (Tier I) saisi lukea sekamuotoisia rahoitusvälineitä ainoastaan laissa säädetyin rajoituksin. Suuria asiakasriskejä koskevia rajoituksia kiristettäisiin siten, että nykyisestä poiketen rajoituksia sovellettaisiin lähtökohtaisesti myös asiakasriskin kohdistuessa toiseen luottolaitokseen tai sijoituspalveluyritykseen. 

Omaisuuserien arvopaperistaminen olisi sallittua ainoastaan silloin kun omaisuuseriään arvopaperistava yritys jää itse vastuuseen vähintään määrästä, joka vastaa viittä prosenttia arvopaperistettavien erien määrästä.

Laulaja Bob Geldofin, joka on tullut tunnetuksi paitsi lauluistaan, myös tekemästään hyväntekeväisyystyöstä, erityisesti Afrikan maiden puolesta. 1980-luvun puolivälissä Geldof järjesti jättiläismäiset Live Aid -konsertit, jotka keräsivät huomattavia summia hyväntekeväisyyteen.

Nyt hän on perustamassa miljardin rahastoa sijoittamaan Afrikkaan. Ensimmäinen osuus sijoituksesta, noin 150 miljoona, on tarkoitus saada aikaiseksi jo tänä vuonna. Rahastoa tulisi hoitamaan Mark Florman lontoolaisesta Spayne Lindsay & Co:sta.

Rahaston on suunniteltu tekevän parikymmentä $15m - $80m sijoitusta maatalouteen liittyvään liiketoimintaa, rahoitussektoriin, infrastruktuuriin ja telekommunikaatioon. Rahaston tarkoitus on sijoitta olemassa oleviin yhtiöihin, joiden uskotaan auttavan työpaikkojen lisäämisessä, köyhyyden vähentämisessä ja elintarviketuotannon varmuuden lisäämisessä.

Koko tammi-elokuun ostomäärä, 16,8 miljoonaa kuutiota, oli yli nelinkertainen vuoden 2009 vastaavan ajan ostoihin verrattuna ja jo lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Kuitupuuta ostettiin tammi-elokuussa 8,9 miljoonaa kuutiota ja tukkipuuta 7,4 miljoonaa kuutiota.

Kantohinnoissa ei suuria muutoksia

Kantohinnat laskivat hieman heinäkuusta. Tukkien hinnat laskivat 4-5 prosenttia. Mäntytukin kantohinta oli keskimäärin 54 euroa kuutiolta ja kuusitukin 55 euroa kuutiolta. Koivutukista maksettiin keskimäärin 39 euroa kuutiolta. Kuitupuiden hinnat laskivat 1-4 prosenttia. Mänty- ja koivukuidun keskimääräinen hinta oli 15 euroa kuutiolta. Kuusikuidusta maksettiin keskimäärin 18 euroa kuutiolta.

Kotimaisen puun tarve korkealla

Metsäteollisuustuotteiden kysynnän vahvistuessa tuotannon kasvu nopeutui vuoden toisella neljänneksellä ja läheni jo taantumaa edeltänyttä tasoa. Tämä näkyy myös puumarkkinoilla. Puukauppa käy nyt hyvin ja kaikella puulla on kysyntää.

Suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset ovat kestäneet talouskriisin seuraukset olosuhteisiin nähden hyvin. Työpaikat on pystytty säilyttämään ja konkurssien määrä on alkanut vähentyä.

Parantuneista talousnäkymistä huolimatta investointiodotukset ovat pysyneet matalalla tasolla. Tähän vaikuttaa paitsi talouskriisistä toipumisen keskeneräisyys myös kevään verokeskustelusta yrittäjille jäänyt pelko verotuksensa kiristymisestä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus totesi Pk-yritysbarometrin julkistamistilaisuudessa.

Järventauksen mukaan hallitus teki sinänsä oikein lykätessään verouudistusta seuraavalle vaalikaudelle, sillä epävarmuus kovalla kiireellä toteutettavan uudistuksen lopputuloksesta oli liian suurta. Vaikka asia siirtyykin seuraavalle hallitukselle, nyt kuitenkin tarvittaisiin keskeisten poliittisten päättäjien sellaisia verouudistuksen suunnan linjauksia, jotka tukisivat investointien käynnistämistä.

Yrittäjät odottavat päättäjiltä suuntaa antavaa viestiä siitä, että yrittäjien verotuksen kannustavuus myös osinkoverotuksen osalta säilyy vähintäänkin nykyisellä tasolla, jolloin investointeihin liittyvä riskinotto olisi yrittäjien kannalta jatkossakin mielekästä. Tämän kaltaiset linjaukset vahvistaisivat yrittäjien tulevaisuudenuskoa siitä huolimatta, että uudistuksen yksityiskohdista päättäminen jää seuraavalle hallitukselle, Järventaus totesi.

Pk-yritykset kestäneet talouskriisin seuraukset hyvin

Kulutusluottoihin ja säästämiseen erikoistunut BIGBANK AS teki 1,9 miljoonan euron nettovoiton tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Pankki jatkaa toimintansa kehittämistä Baltian maiden ulkopuolelle.

Toimitusjohtaja Targo Raus on tyytyväinen pankin saamaan vastaanottoon Suomessa. "Täällä lainojen osuus pankin lainkannasta kasvaa jatkuvasti ja myös säästäminen lisääntyy. Näyttää siltä, että suomalaiset ovat hyväksyneet pankin tuotteet."

BIGBANKin konsolidoidun puolivuotisraportin mukaan lainakanta on pienentynyt 1,4 miljoonaa euroa toisen neljänneksen aikana ja se on 127,8 euroa ensimmäisen puolivuotiskauden lopussa. Korkotulot olivat 15,6 miljoonaa euroa ja korkokulut olivat 4,6 miljoonaa euroa samana aikana. Oma Pääoma oli toisen neljänneksen lopussa 44,3 miljoonaa euroa ja se kasvoi toisella neljänneksellä 1,2 miljoonaa euroa.

BIGBANK AS:n voitto oli 1,9 miljoonaa euroa ensimmäiseltä vuosipuoliskolta vuonna 2010. Voitto ennen alaskirjauksia ja satunnaisia tuloja oli 7,0 miljoonaa euroa ensimmäisellä vuosipuoliskolla, kun vastaava luku edellisellä kaudella oli 9,0 miljoonaa euroa. Toisella neljänneksellä alaskirjauskustannukset olivat 2,1 miljoonaa euroa ja ensimmäisellä neljänneksellä 3,0 miljoonaa euroa. Alaskirjausten kokonaismäärä kesäkuun lopussa oli 31,7 miljoonaa euroa.

BIGBANKin toimitusjohtaja Targo Raus pitää tärkeänä, että pankki hakee kasvua Baltian maiden ulkopuolelta sekä laajentaa tuotevalikoimaansa. "Suomessa on onnistuttu hyvin. Lainojen määrän kasvu todistaa hyvin, että suomalaiset asiakkaat ovat hyväksyneet pankin talletukset ja kulutusluotot", Raus sanoo.

Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Jarkko Wuorisen mielestä yritysten kasvuhakuisuus perustuu yrittäjän visioon, tahtotilaan ja huippusuoritukseen. Kasvuyrittäjä on kuin huippu-urheilija, joka tavoittelee maailmanmestaruutta. Kasvuyrittäjä harjoittelee tarkan ohjelman mukaan, valmistautuu huolellisesti huippusuoritukseen ja tekee ponnistuksensa joka päivä paremmin kuin ne, jotka eivät ole kasvuhaluisia. Kasvuyrittäjä ei koskaan tyydy keskinkertaiseen suorituksen, sillä hyvän tuloksen jälkeen hän haluaa hioa toimintaansa entistä kustannustehokkaammaksi, jotta saavutettu kilpailuetu säilyy. Kasvuyrittäjyys on kiinni ihmisestä ja hänen tahdostaan.

- Väitetään, että loistavimmat innovaatiot syntyvät köyhyydessä. Voi olla, että väite on liian pitkälle viety pelkistys, mutta joka tapauksessa suomalainen kestävyysurheilun historia tukee teoriaa. Veikko Hakulinen, Eero Mäntyranta ja Juha Mieto nousivat maailman huipulle niukkuudesta lahjakkuudella, vahvalla tahdolla ja kovalla harjoittelulla. Menestys on ihmisestä kiinni, puheenjohtaja Jarkko Wuorinen sanoi puhuessaan Yrittäjän päivänä Jyväskylässä Innovatiivisuus- ja kasvuyrittäjyysseminaarissa..

Suomen Akatemian järjesti 30.8. seminaarin, jossa esiteltiin Liiketoimintaosaamisen (Liike2) tutkimusohjelman tuloksia. Tämän vuosien 2006-2009 tutkimusohjelman tavoitteena on tutkia suomalaisen talouden kannalta keskeisenä pidetyn liiketoimintaosaamisen eri ulottuvuuksia.

Ministeri Antti Tanskasen vetämä kasvutyöryhmä jätti 30.8. loppuraporttinsa pääministeri Mari Kiviniemelle. Ryhmän tehtävänä oli pohtia talouskasvun edellytysten vahvistamista 2010-luvulla.

Raportissa pidetään tärkeänä panostusta sähköisiin palveluihin. Loppuraportti ottaa varsin vahvasti kantaa markkinoiden toimintaan. Kilpailuolosuhteita pitäisi seurata tiiviimmin täysin uudessa kilpailuneuvostossa, työryhmä ehdottaa. Sama neuvosto tekisi kilpailua edistäviä lakialoitteita.

Valtiovarainministeriön edustaja on jättänyt raporttiin eriävän mielipiteensä, koska ehdotuksista monet kasvattaisivat julkisia menoja.

Helsingin Sanomat otsikoi raportin ”Ministeri Antti Tanskanen patistaa opiskelijoita ottamaan lainaa”.

Enemmän oikeassa taitaa olla Kansa Uutiset otsikollaan: ”Kasvutyöryhmän loppuraportti sisältää vain vähän uutta”

 Suomen maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen EU:n tulevassa rahoituskehysratkaisussa ja EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa ovat Suomen seuraavan hallituksen avaintehtäviä. On tärkeää, että edellytykset kannattavalle maataloustuotannolle säilyvät kaikkialla EU:ssa. Suomen kaltaisessa epäedullisten olosuhteiden maassa tarvitaan jatkossakin tuotantoa kannustavia sekä olosuhde-eroja tasoittavia politiikkavälineitä. Alkutuottajan asemaa elintarvikeketjussa on vahvistettava. Koko Suomi on säilytettävä LFA-alueena. Myös kansallisten tukijärjestelmien tulevaisuus on turvattava EU:n tulevien politiikkaratkaisujen yhteydessä, sanoi johtaja Simo Tiainen Sarka-sunnuntain tilaisuudessa 29.8.2010 Loimaalla.

Saatavien valvonta yrityksen konkurssissa on velkojille työlästä ja turhauttavaa, sillä tulokset jäävät yleensä laihoiksi. Konkurssiin haetuilla yrityksillä on Suomen Asiakastieto Oy:n tuoreen tutkimuksen mukaan velkaa keskimäärin 200 000 euroa. Velkasumma on suuri suhteessa liikevaihtoon, joka valtaosalla suomalaisyrityksistä on erittäin pieni.

Maailmanlaajuisen, elokuussa 2008 alkaneen rahoituskriisin aikana Suomessa on haettu konkurssiin kaikkiaan 5 400 osakeyhtiötä. Niillä on ollut viimeisten tilinpäätösten perusteella lyhyt- ja pitkäaikaisia velkoja 1,3 miljardia euroa, joista suuri osa on jäänyt velkojilta saamatta. Tämä osoittaa, kuinka tärkeää on selvittää ja ennakoida asiakasyrityksen maksukyky esimerkiksi luottoluokitusten avulla.

Asiakastieto ennustaa, että seuraavien 12 kuukauden aikana konkursseissa käsitellään noin 580 miljoonan euron riskisaatavat. Niistä reilu kolmannes on yrityksillä, jotka jo nyt ovat heikoimmassa C-luottokelpoisuusluokassa. Suurimmalla osalla konkurssiin lähiaikoina menevistä yrityksistä luokitus on jo heikentynyt.

Maanmittauslaitos julkisti kiinteistöjen kauppahintatilastojen alkuvuodelta 2010. Tilastosta ilmenee, että kiinteistökauppojen määrä Suomessa on noussut tammi-kesäkuussa 18 prosenttia edellisvuoden alkupuoliskoon verrattuna. Myös pelto- ja metsäkauppoja tehtiin viime vuotta enemmän. Samalla pientalotonttien ja kesämökkien hinnat ovat nousseet selvästi.

"Useita vuosia jatkunut taantuma on kääntynyt kiinteistökaupan osalta nousuun. Kiinteistökauppaan käytetty rahamäärä oli 3,5 miljardia euroa, mikä on 31 prosenttia enemmän kuin alkuvuonna 2009", tilastoja koonnut asiantuntija Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta kertoo.

Tonttikauppa kiihtyy - hinnat yhä korkeampia

Rakentamattomia pientalotontteja myytiin tammi-kesäkuussa 2010 koko maassa 28 prosenttia (yhteensä 4 000) enemmän kuin vuoden 2009 vastaavana aikana. Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa tontteja myytiin 60-75 prosenttia enemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla.

"Pientalotonttien hinnat ovat nousussa asemakaava-alueilla. Yksityisten myymien tonttien neliöhinnat ovat asemakaava-alueilla nousseet puolessa vuodessa keskimäärin 19 prosenttia, Väänänen kertoo. Helsingissä yksityisten myymien kaavatonttien keskimmäinen eli mediaanihinta oli 933 euroa kerrosneliömetriltä (nousua 13 %). Vastaavat luvut olivat Espoossa 844 €/k-m2 (+21 %) ja Vantaalla 571 €/k-m2 (+17 %).

Ensimmäisen thaimaalais-suomalaisena yhteistyönä toteutettu hyvinvointikeskus, Thai-Finnish Wellbeing Centre, avattiin elokuun alussa Bangkokissa. Finpron Life Sciences -toimiala on noin vuoden ajan valmistellut yhteistyötä, ja se jatkaa edelleen projektin koordinointia. Hyvinvointikeskus on jo nyt tuonut jatkoprojekteja ja avannut ovia entistä laajemmalle yhteistyölle mm. vanhustenhuollossa.

"Nyt avattu hyvinvointikeskus on varustettu uusimmalla, suomalaisella hyvinvointiteknologialla. Suomalaisista yrityksistä ovat ensimmäisessä vaiheessa olleet mukana älykortein ohjattavia kuntoutuslaitteita valmistava HUR Oy , CorusCardio-konseptin kehittänyt Corusfit Oy  ja sykemittareita valmistava Polar Electro ", Finpron Life Sciences -toimialan johtaja Meria Heikelä kertoo.

Samaan aikaan avajaisten kanssa järjestettiin hyvinvointipalveluja käsittelevä konferenssi, jossa suomalaiset ja thaimaalaiset asiantuntijat vaihtoivat kokemuksia ja ideoita yhteistyön jatkosta eri ikäryhmien hyvinvoinnin edistämiseksi. Seminaariin ja avajaisiin osallistui Thaimaan keskeisiä yksityisen ja julkisen terveys- ja hyvinvointialan vaikuttajia.

Thaimaan terveysministeriön strategiassa painotetaan sairauksien ennaltaehkäisyä niiden hoitamisen sijaan. Suomalaiseen osaamiseen perustuva hyvinvointimalli on suunniteltu erityisesti elintasosairauksien ehkäisyyn. Se vahvistaa myös tarjontaa ns. terveysturisteille, mikä nähdään yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena Thaimaassa.

Biltema laajentaa tavarataloketjuaan Kuopioon

Ruotsalainen tavarataloketju Biltema laajentaa toimintaansa NCC:n kehittämään kauppa-puistoon Kuopion Leväsentielle. Uusi myymälä on ketjun 10. liike Suomessa ja pinta-alaa siihen tulee noin 4.000 neliömetriä. Tavoitteena on avata liiketilat toukokuussa 2011.

Kansainvälisen finanssikriisin seurauksena rahoitusmarkkinoita halutaan säännellä entistä tiukemmin. Suomessa sääntely saattaa kuitenkin aiheuttaa lisäkustannuksia kotitalouksien asuntorahoitukseen.

Suomessa kotitalouksien asuntorahoitus toimii hyvin. Pankit myöntävät lainat ja asuntolainakorot ovat jo pitkään olleet euroalueen edullisimmat sekä takaisinmaksuajat joustavat. Asiakkaan takaisinmaksukyky on lainoituksen lähtökohta ja asuntoluotoista aiheutuneet ongelmat ja luottotappiot ovat olleet hyvin pieniä.

- Sääntelyn tavoitteet kuten riskien vähentäminen, tulevien kriisien välttäminen, läpinäkyvyyden lisääminen ja puskurien luominen ovat kannatettavia. Kuitenkin mukana on edelleen ehdotuksia, jotka aiheuttavat huolta Suomessa toimivissa pankeissa, sanoo johtaja Kaija Erjanti Finanssialan Keskusliitosta puheessaan OP-Pohjola-ryhmän Asuntoseminaarissa Kuopiossa. - Sääntely kohdistuisi eräiltä osin voimakkaimmin Suomen kaltaisiin, vähäriskistä vähittäispankkitoimintaa harjoittaviin maihin. Asuntorahoituksen kannalta huolestuttavimmat sääntelyuudistukset ovat vähimmäisomavaraisuusaste sekä pankkien pitemmän aikavälin maksuvalmiutta koskevat vaatimukset.

Aika ajoin yleistä keskustelua kirvoittavat netissä leviävät eläinten oikeuksiin puuttuvat videot. Aktivisteilla on mielessään vain yksi tavoite: järkyttää katsojia. Usein se onnistuukin, ja suuri yleisö unohtaa tarkistaa faktat sekä sen, miten asiat oikeasti ovat. Kampanjat on suunniteltu ammattitaitoisesti, ja jos yksi ei onnistu, siirrytään seuraavaan.

Melkein jokainen on nähnyt netissä järkyttävän eläimiin kohdistuvan rääkkäysvideon. Kylmät väreet nousevat iholle, poskia alkaa kuumottaa ja viha hiipii päällimmäiseksi tunnetilaksi. Aktivistit voivat merkata ruksin vihkoonsa onnistuneen kampanjan vuoksi.

– Useimmat videot on tehty erittäin ammattitaitoisesti eikä leikkaamatonta videota julkaista koskaan. Eivät ne ole mitään aloittelijoiden tekemiä mustavalkofilmejä. Videoilla halutaan järkyttää ja vedota tunteisiin, nykyinen riskienhallintakonsultti, aiemmin Scotland Yardin palveluksessa työskennellyt, Steve Solley toteaa.

Jos Jungner saa videonsa julki, saa kuka tahansa

Internetin aikakaudella kuka tahansa saa videonsa helposti suuren yleisön tietoisuuteen. Mistä tahansa nettiin levitetystä videosta voi tulla päivässä hitti, kuten aiemmin kävi Ylen entisen toimitusjohtajan Mikael Jungnerin rakkaudenjulistusvideolle. Mitä enemmän video vetoaa tunteisiin, ja mitä paremmin se on tehty, sitä helpompaa satojentuhansien katsojien saavuttaminen on. Harva meistä ihmisistä on sellainen, jonka tunteisiin eläinten kehnot olot eivät vetoaisi.

Kaupan ala on muuttunut melkoisesti viime vuosien aikana. Suurimpia muutoksia ovat erityisesti olleet ketjuuntuminen, kansainvälistyminen ja erikoistuminen. Taantuma on vienyt siivunsa kassavirrasta, ja kaikkien on pitänyt sopeutua laskevaan kysyntään. Salossa kaupan alan yrittäjät ovat havahtuneet, että kannattaa verkostoitua eikä jäädä lepäämään laakereille.

Monet kauppiaat ovat ihmeissään toimintaympäristön myllerrysten edessä. Yhä useamman asiakkaan euro menee ketjuun kuuluvan kaupan kassaan, vaikka toisaalta suurin osa kaupoista on vielä itsenäisiä eikä kuulu ketjuihin.

– Pienen kaupan suurin haaste on ymmärtää markkinoilla ja asiakkaissa tapahtunut iso ja nopea muutos, yritysvalmentaja ja johtajuuskouluttaja Heikki Peltola kertoo.

Ostoskeskusten ja ketjujen lisääntymisen myötä monet harmittelevat sitä, että erikoisliikkeiden määrä on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä ei pidä paikkansa, tietää Peltola.

– Itse asiassa erikoiskauppojen määrä kasvoi taantuman alkuun asti. Väärä kuvitelma johtuu siitä, että pienten ruokakauppojen määrä on laskenut, mihin on monia syitä.

Pienyrittäjä: älä vaivu apeuteen

Pienyrittäjien on ketjuuntumisen, kansainvälistymisen ja erikoistumisen vaatimusten aallokoissa turha tyytyä tiluksilleen, vaan ottaa ohjat omiin käsiinsä.

Tammi-kesäkuussa Suomessa tuotettiin 5,8 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia sekä 3,4 miljoonaa tonnia sellua ja lähes 5 miljoonaa kuutiota sahatavaraa. Kysynnän vahvistuessa tuotannon kasvu nopeutui edelleen vuoden toisella neljänneksellä ja läheni jo taantumaa edeltänyttä tasoa.

"Suomalainen metsäteollisuus on parantanut kilpailukykyään ja kannattavuuttaan sekä kohentanut asemiaan elpyvillä markkinoilla. Mittavan rakennemuutoksen vaikutukset alkavat näkyä ja kilpailukykyiset tehtaat ovat voineet kasvattaa tuotantoaan kysynnän tahtiin. Tuotannon kasvu näkyy niin puumarkkinoiden vilkastumisena kuin sähkönkulutuksen lisääntymisenäkin", sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

"Talouden elpyessä suunta on hyvä, mutta työtä kotimaisen toimintaympäristön ja kannattavuuden parantamiseksi on jatkettava. Tällä hetkellä erityisesti energia- ja raaka-ainekustannuspaineet ovat merkittäviä huolenaiheita."

Yhtenäinen euromaksualue SEPA tuo muutoksia maksamisen palveluihin. Tuttu kotimainen suoraveloitus korvautuu vähitellen muilla maksutavoilla. Suomalaiset pankit pyrkivät toteuttamaan muutoksen kuluttajan kannalta vaivattomasti.

Suoraveloitusta nyt käyttävien asiakkaiden ei tarvitse jatkossakaan mennä pankin konttoriin maksamaan laskuja eikä internetiä välttämättä tarvita. Suoraveloituksen korvaajaksi ajateltu automaattisen maksamisen palvelu perustuu e-laskun tekniseen pohjaan, mutta toimii kuluttajan kannalta suoraveloituksen lailla.

Yhtenäiseen euromaksualueeseen siirryttäessä joudutaan vähitellen luopumaan vain kotimaiseen käyttöön tarkoitetuista maksupalveluista. Suomessa toimivat pankit suunnittelevat kotimaisen suoraveloituksen korvaamista e-laskun tekniseen ratkaisuun perustuvalla palvelulla.

Automaattisen maksamisen palvelu on maksajalle yhtä vaivaton maksutapa kuin suoraveloitus. Laskuttaja lähettää ennakkoilmoituksen tai kopion laskusta postitse tai muulla sovitulla tavalla niille asiakkaille, jotka eivät käytä verkkopankkia. Verkkopankkia käyttävällä kuluttajalla on kaksi vaihtoehtoa: hän voi hyväksyä verkkopankissa jokaisen laskun erikseen maksettavaksi tai valtuuttaa pankin maksamaan laskut automaattisesti eräpäivänä.

Uusi julkaisu "Korjauskertoimet asunto- ja loma-asuntotontin arvioinnissa" on ilmestynyt. Tontin ostajat ja omistajat voivat ohjeiden avulla tarkentaa oman
asunto- tai lomatonttinsa hinta-arviota.

"Asuntotontin arviointi perustuu hintavertailuun. Saatavilla olevat vertailuhinnat ovat yleensä samasta kunnasta, mutta ne poikkeavat ominaisuuksiltaan aina jonkin verran arvioitavasta kohteesta. Tontin hinta-arvioita voidaan helpottaa nyt laskettujen korjauskertoimien avulla", selvitystä tehnyt Risto Peltola Maanmittauslaitoksesta kertoo.

Julkaisussa esitellään korjauskertoimet asunto- ja lomatonttien pinta-alalle, kaavoitukselle ja ns. mikrosijainnille eli vesistön, tiestön tai taajaman läheisyydelle. Nämä ovat tärkeimmät tilastollisen analyysin keinon saatavat tekijät. Tontin arvoon vaikuttavat myös esimerkiksi maaperä, kasvillisuus, tontin muoto ja palvelujen saavutettavuus, joiden arvioinnissa tarvitaan yhä ammattilaisen harkintaa.

Korjauskertoimet ovat tästä lähtien käytössä myös Maanmittauslaitoksen omilla toimitusinsinööreillä aina tarvittaessa.

Kauppahintojen tietolähteenä on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä kiinteistöjen kauppahintarekisteri.

"Korjauskertoimet asunto- ja loma-asuntotontin arvioinnissa" -julkaisu on osa Maanmittauslaitoksen selvityksiä -sarjaa, ja se on ladattavissa maksutta Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta.

Lisätietoja

Tutustu julkaisuun osoitteessa: http://www.maanmittauslaitos.
fi/Julkaisut_ja_..._julkaisusarja/

Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiain johtaja Vesa Korpela tyrmää Kuntaliiton ehdotuksen oman auton kilometrikorvausten rajoittamisesta maakuntien lentoliikenteen tukemiseksi.

- Verovapaa kilometrikorvaus on työnantajan työntekijälle maksama korvaus siitä, että työntekijä käyttää omistamaansa autoa työnantajan määräämän työmatkan tekemiseen. Siihen ei pidä puuttua.

-  On itsestään selvää, että työnantajan on korvattava työntekijälle kustannukset, jotka aiheutuvat työntekijän auton käyttämisestä työnantajan hyväksi. Jos tätä korvausta rajoitetaan, se merkitsee työntekijän omaisuuden siirtämistä työnantajan käyttöön ja työnantajan kulujen siirtämistä työntekijän maksettavaksi.

Verovapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärä määrätään vuosittain keskimääräisten todellisten kustannusten perusteella. Verohallinto vahvistaa korvauksen määrän valtion työmarkkinalaitoksen laskemaa kilometrikorvauksen enimmäismäärää vastaavaksi.

-  Työnantajan ja työntekijän on voitava keskenään sopia, milloin työntekijän oman auton käyttö on käytännöllisin tapa työmatkan suorittamiseen. Työnantaja kuitenkin lopulta päättää, mikä on yrityksen kokonaisedun kannalta tarkoituksenmukaisin matkustusmuoto työmatkoilla.

Yli 27 000 myynti-, markkinointi- ja ostoalan ammattilaista edustava AKAVAlainen Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ kummeksuu julkisuuteen noussutta, Kuntaliittoon liitettyä näkemystä siitä, että yksityisautoilu olisi maakuntalentojen pahin uhka.

– Erityisesti se ihmetyttää, että YLEn asiaa koskevassa uutisessa nähtiin, että oman auton käyttämisestä työajoon maksettavat kilometrikorvaukset olisivat se asia, johon mahdollisia muutoksia kohdistamalla voitaisiin vaikuttaa lentoliikenteeseenkin, toteaa SMKJ:n toiminnanjohtaja Juha Häkkinen.

– Korvaukset maksetaan siis oman auton käytöstä työajoon, ja jokainen tietää, että liikenteen verotuksen muuttuessa nuo kulut entisestään nousevat. Pitäisikö palkansaajan maksaa kaikki nuo kulut itse? Suurinta osaa näistä matkoista ei tehdä pitkänä, kahden yksittäisen paikan välisen matkana vaan pienemmällä maantieteellisellä alueella liikkuen ja päivittäin useassa yksittäisessä kohteessa käyden. On siis aika selvää, että kilometrikorvauskäytäntöjen ja kotimaan lentomatkustuksen kriisin rinnastamisessa menevät puurot ja vellit sekaisin.

Liiton puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen kuitenkin jatkaa, että SMKJ kannattaa maakuntakeskusten lentoliikenteen turvaamista ja muitakin liikenneverkon kehittämistoimenpiteitä. Toimivat yhteydet ovat sekä liike-elämän että koko maan etu, toteaa Hyvärinen.

Maailmantalouden kasvusta huolimatta teknologiateollisuuden liikevaihdossa Suomessa ei ole odotettavissa nopeaa paranemista. Yritysten kysyntä on kehittynyt epäyhtenäisesti. Uudet tilaukset ovat lisääntyneet jonkin verran alimmalta tasoltaan, mutta tilauskannassa ollaan vasta pohjalla. Sekä uusien tilausten että tilauskannan kokonaisarvo olivat huhti-kesäkuussa 38 prosenttia alemmat kuin ennen talouskriisiä syksyllä 2008.

Talouskriisin seurauksena teknologiateollisuuden työpaikat Suomessa ovat vähentyneet vajaat 10 prosenttia eli lähes 30 000 työpaikkaa. Sen sijaan kehittyvissä, matalan kustannustason maissa suomalaisyritykset ovat kaiken aikaa lisänneet työvoimaansa.