Passiivisten markkina-arvopainotteisten sijoitusrahastojen ongelma
Helsinki Capital Partnersin uutiskirjeessä lausutaan:
”Kun näin suuren markkina-arvon yhtiö (esim. SpaceX) lisätään pääindekseihin, se laukaisee markkinoilla ketjureaktion. Passiiviset indeksirahastot ovat sääntöjensä puitteissa pakotettuja ostamaan kyseistä osaketta välittömästi, täysin sen arvostustasosta riippumatta. Tämä automaatio luo hinnanmuodostukseen vääristymän ja paisuttaa jo valmiiksi korkeita kertoimia entisestään. Passiivinen sijoittaja osallistetaan haluamattaankin omistamaan kalliita osakkeita tilanteessa, jossa yhtiön ympärillä oleva odotusarvo on huipussaan. Indeksien rakenteellinen keskittyminen kapeaan joukkoon suuren markkina-arvon yhtiöitä nostaa passiivisen sijoittamisen riskitasoa.”
HCP keskittyy tekstissään SpaceX:ään, mutta on datakeskuksissakin omat ongelmat:
-riittääkö sähkö? Juuri ennen antiaan Musk tarjoaa omaa ehdotustaan, avaruuteen sijoitettavia datakeskuksia. Aikaa ei ole ajatuksen kunnolliseen analysointiin ennen antia, mikä jo on epäilyttävää.
-AI-hypessä osa kaupoista maksetaan virtuaalirahalla, vastavuoroisilla osakemerkinnöillä.
-”Turun torilla” kuulin huhun. AI:ta tarjotaan rahvaalle ilmaiseksi ja yrityksille + edistyneille käyttäjille suurilla alennuksilla. Tällä pyritään tietysti sitouttamaan käyttäjiä aluksi halpoihin ratkaisuihin, mutta hintojen nostaminen tasolle, joka vastaisi kuluja, on tulevaisuuden suuri haaste.
Joka tapauksessa tuleviin jättianteihin osallistuminen pakottanee passiiviset rahastot myymään osakkeita muissa sijoituksissaan, jotta niillä on varaa osallistua suuriin ”pakkoanteihin”. Ja tämä tapahtuu maailmanpolitiikan ja -talouden ollessa kovin turbulentissa vaiheessa.
Elämme mielenkiintoisia aikoja ja itse olen nostanut ”käteisen” määrää.
Kuvassa ven. Sojuz-kantoraketti.
