Euroopassa poliittiset riskit myllertävät osakemarkkinoita tuon tuostakin. Jos haluaa etsiä  osakkeita Timbuktuakin kauempaa on hyvä aloittaa Etelä-Afrikasta. Täältä löytyy totuttujen raaka-aineyhtiöiden lisäksi monta muutakin kiinnostavaa yhtiötä.

Olen tapani mukaisesti ajanut FT:n osakehakukoneella haun ehdoilla p/e<15, PCF <12, EPS kasvu >3% ja osinkotuotto >3%. Tulokset löytyvät alla.

Tässä lupaamani australialaisten osakkeiden screenaus.

Haku on suoritettu FT:n osakehakukonetta käyttäen. Tänä hakukone taitaa olla ilmaisista hakukoneista joustavin.

Hakukriteereinä on käytetty:

• P/E alle 15
• P/CF alle 12
• Osinkotuotto yli 3%
• EPS kasvunopeus viidessä vuodessa vähintään 5%.

Kyseessä on siis versio kasvua kohtuuhintaan - kriteeristöstä.

Kreikka on tipahtamassa vuoren jyrkänteeltä, vai onko? Voisiko nyt löytää hyviä sijoituskohteita Kreikasta? Suurin riski kreikan kohdalla kotimarkkinoilla toimiville yrityksille on Kreikan eroaminen eurosta josta seuraisi voimakas devalvaatio. Jos uskoo tähän kannattaa pysyä erossa Kreikkalaisita osakkeista.

Jos otamme peruslähtökohdaksi että Kreikka pysyy eurossa voimme katsastella rauhallisemmin sijoitusmahdollisuuksia.

Lähes kaikki pörssiyhtiöt ovat julkistaneet viime vuoden tuloksensa. Nyt voidaan nähdä, että osakkeet vuoden vaihteessa todella olivat niin halpoja, kuin miltä ne näyttivät. Sijoitusammattilaiset olivat diskontanneet osakkeiden hintoihin huomattavan tulosten laskun, mikä ei sitten toteutunutkaan. Lisäksi yritysten osingonjakoehdotukset osoittautuivat yllättävän korkeiksi. Olikin aivan luonnollista, että pörssikurssit reagoivat uutisiin nousemalla poikkeuksellisen vahvasti. Tammi-helmikuussa nousua on kertynyt saman verran kuin keskimäärin sitä kertyy parissa vuodessa. Hurjasta noususta huolimatta osakkeiden hinnat eivät vieläkään ole korkealla. Ne, jotka eivät nousuun vielä ole ehtineet, pääsevät järkevään hintaan vielä mukaan. Mahdolliset osakekurssien notkahdukset kannattaa hyödyntää.

Suomen pörssin indeksillä käydään nyt kauppaa USA:ssa ja tämän seurauksena saamme jatkossa yhteismitallista vertailutietoa pörssi-indeksiimme kuuluvien osakkeiden arvostustasosta. Pörssiosakkeemme ovat oheisen iShares:n tuottamien tietojen perusteella laaditun taulukon mukaan keskihintaisia. Eivät kalliita eivätkä halpoja. Pörssimme osakkeet ovat nyt laajempien sijoittajapiirien ulottuvilla ja tämän seurauksena voimme odottaa vakaampaa hinnanmuodostusta.

Osakkeet lasketaan yleensä edullisiksi, jos osakkeen arvon suhde tulokseen (P/E) on alle 12 ja kalliiksi, jos suhde on yli 17. Tällä mittarilla mitattuna osakkeet ovat edullisimpia yllättäen Kiinassa ja Englannissa sekä Turkissa ja Singaporessa.

http://www.piksu.net/sivu/sergion-lista

Nousussa:

Orion Corporation B TeliaSonera AB Fortum Corporation Exel Composites Plc Basware Corporation Atlas Copco AB ser. B Nokian Tyres Plc Fiskars Corporation Ramirent Plc Talentum Oyj

Laskussa:

Nordea Bank AB FDR Etteplan Oyj Alma Media Corporation Pohjola Bank A Konecranes Plc Metso Corporation YIT Corporation Neste Oil Corporation Stockmann Plc B Sandvik AB Vacon Plc

Vertailu indekseihin:

 http://koti.phnet.fi/sinisaar/seurantayhteenveto.pdf

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +13.5%,  alusta (27-05-2010) +25.0%, 1 vuosi +1.3% 

Yleistä:

Pörssit näyttävät nyt olevan hyvin robustissa nousussa jota edes Krekkalaisten politikkojen niskoittelu ei saa katkeamaan kuin hetkellisesti. Pari viikkoa sitten otetut vivutukset osakemarkkinoihin OMX indeksi ja Euro Stoxx 50 osinkofutuureina ovat porskuttaneet. Sijoittajat ovat nyt mielialataan "riski päälle" asetenteella liikkeellä. Tästä hyötyvät kasvumaiden riskimarkkinat sekä aikaisemmin ruton lailla vältetyt eurooppalaiset pankkiosakkeet.

Strategia: Hyödykepuolella korrelaatiot pitkiin trendeihin ovat tällä hetkellä heikot. Valintani on pysyä poissa näiltä markkinoilta kunnes trendit vakiintuvat. Tähän kulunee monta kuukautta. Vapautuneen riskinottokyvyn käytän toistaiseksi osakemarkkinoiden vivuttamiseen esimerkiksi indeksifutuurien muodossa.

Vivutusta perustelen muun muassa sillä että salkun beta on n. 0.7 verrattuna OMXH-indeksiin verrattuna. Jos indeksin OMHX-indeksin volatiliteetti olisi mielestäni ollut OK, niin esim 30% lisävivutuksella  pitäisi saavuttaa vielä <1 beta. 

Valuuttapuolella on viimeisetkin Zloty-osakkeet myyty pois. USD-salkku on mukavan kokoinen. Ainoa valuuttaa joka indikoi nyt lisäystarvetta on jeni, joka on heikentynyt viime aikoina. Liitteenä on japanin osakkeiden hakutulos, jossa p/e<10, price/cashflow <10, osinkotuotto>3% ja EPS kasvu viidessä vuodessa >5%. Osinkovaatimus vaikuttaa erityisen kovalta, Japanissa ei ole yhtä vahvaa osinkoperinnettä kuin monessa muussa maassa. Toisen lisäongelman havaitsin kun piti ryhtyä käytännön ostoihin. Tokion pörssissä on pörssierä 1000 osaketta, mikä  kurssista riippuen nostaa joidenkin yhtiöiden pörssierän arvon kymmeniintuhansiin euroihin ... ei järin piensijoittajaystävällistä siis.

Hajautus jäänee siis tavaomaista pienemmäksi. Ostoslistalleni jää aluksi Marubeni corporation , kauppatalo joka on varsinainen kassavirtakone. Myös tuore 2011/q3 (poikkeavat tilivuodet!) näyttää hyvältä. Japanilaisia kauppataloja kiihdyttävät nyt erikoisesti kasvanut energiantuonti. 

Finanssikriisin jälkimainingeissa monet alan vaikuttajat ovat joutuneet voimakkaan arvostelun kohteeksi; pankit, luottoluokittajat, riskirahastot jne. Dagens Industri lehden toimittaja Mikael Vilenius on hiljattain tehnyt analyysin siitä miten osakeanalyytikkojen neuvot ovat olleet sijottajan tukena ja apuna. Tulos oli hämmästyttävä  -  analyytikkojen neuvoista ei parhaimmillaankaan ole ollut apua, ja monasti ne olisivat johtaneet varallisuuden tuhoon.

Vilenius selvitti analyyttikkojen valintoja Tukholman pörssin suurosakkeiden (OMXS 30) kohdalla vuosina 2000-2011, käyttäen apunaan tekijää ”ostosuositukset – myyntisuositukset”. Kun analyytikot ovat optimistisia, on tekijä vahvasti positiivinen, päinvastaisessa tapauksessa tekijän arvo lähestyy nollaa (ostosuosituksia on melkein aina enemmän kuin myyntisuosituksia). Kun hän vertasi tekijän kuvajaa indeksiin, oli korrelaatio ilmeinen. Kun pörssi-indeksi nousi oli suositustekijäkin nousussa, saavuttaen huippunsa noin puoli vuotta indeksin huipun jälkeen. Kun indeksi laski, seurasi tekijä jälleen indeksiä, saavuttaen pohjansa noin puoli vuotta indeksin jälkeen.

Tällaisista neuvoista ei ole sijoittajalle apua. Kun pörssi lähestyy huippuaan, viisas sijoittaja myy osakkeita eikä osta niitä lisää kuten analyytikot neuvovat. Ja taas pohjassa analyytikkojen neuvo jatkaa salkun keventämistä, johtaa taas huonoon tulokseen.