Finanssikriisin jälkimainingeissa monet alan vaikuttajat ovat joutuneet voimakkaan arvostelun kohteeksi; pankit, luottoluokittajat, riskirahastot jne. Dagens Industri lehden toimittaja Mikael Vilenius on hiljattain tehnyt analyysin siitä miten osakeanalyytikkojen neuvot ovat olleet sijottajan tukena ja apuna. Tulos oli hämmästyttävä - analyytikkojen neuvoista ei parhaimmillaankaan ole ollut apua, ja monasti ne olisivat johtaneet varallisuuden tuhoon.
Vilenius selvitti analyyttikkojen valintoja Tukholman pörssin suurosakkeiden (OMXS 30) kohdalla vuosina 2000-2011, käyttäen apunaan tekijää ”ostosuositukset – myyntisuositukset”. Kun analyytikot ovat optimistisia, on tekijä vahvasti positiivinen, päinvastaisessa tapauksessa tekijän arvo lähestyy nollaa (ostosuosituksia on melkein aina enemmän kuin myyntisuosituksia). Kun hän vertasi tekijän kuvajaa indeksiin, oli korrelaatio ilmeinen. Kun pörssi-indeksi nousi oli suositustekijäkin nousussa, saavuttaen huippunsa noin puoli vuotta indeksin huipun jälkeen. Kun indeksi laski, seurasi tekijä jälleen indeksiä, saavuttaen pohjansa noin puoli vuotta indeksin jälkeen.
Tällaisista neuvoista ei ole sijoittajalle apua. Kun pörssi lähestyy huippuaan, viisas sijoittaja myy osakkeita eikä osta niitä lisää kuten analyytikot neuvovat. Ja taas pohjassa analyytikkojen neuvo jatkaa salkun keventämistä, johtaa taas huonoon tulokseen.