Nokia on heitteillä, mutta luomalla se uudelleen designista ponnistavaksi innovatiiviseksi yhtiöksi, se voisi vielä olla pelastettavissa. Näin arvioi Juhani Risku uudessa kirjassaan. Nokia on Suomelle niin arvokas - vaikka yhä enemmän muihin maihin investoiva yritys – että hätähuuto kännykkäjätin tulevaisuuden puolesta on syytä kuunnella ja arvioida huolella.

Juhani Risku työskenteli lähes koko 2000-luvun Nokialla muotoilu-, brändinhallinta-, konseptointi- ja suhdetoimintatehtävissä. Nyt hän on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan Uusi Nokia Käsikirjoitus. Kirjassa käsitellään Nokian johtamiskulttuuria, työtapoja ja valittuja johtajia kriittiseen sävyyn, mutta suurin paino kirjassa on kuitenkin Nokian tulevaisuuden hahmottamisessa. Risku pyrkii esittämään – organisaatiokaavioita, teknologioita ja johdon työnjakoa myöten – miten Nokiasta olisi jälleen tehtävissä innovatiivinen kasvuyritys.

Ajatus ei ole uusi, mutta sen tämänkertainen esittäjä tulee hieman yllättävältä taholta. Lause on eläkkeellä olevan metsäteollisuusjohtaja, DI Pekka P. Rantalan muistelma- ja mietekirjasta “Noususta syöksykierteeseen“, joka jättää lukijaan hämmentyneen vaikutelman monellakin tavalla.

Pekka Rantalan lähtökohdat olivat vaikeat. 1934 syntyneen pojan molemmat vanhemmat kuolivat jatkosodan aikana. Kuolettavasti haavoittuneen isän kohtaaminen sotasairaalassa jätti lähtemättömän vaikutuksen kymmenvuotiaaseen poikaan.

Vanhempien kuoltua sukulaiset ottivat Pekan ja hänen sisaruksensa huostaan niin, että sisarukset asuivat ajoittain eri paikkakunnilla. Vanhempien kuoleminen ei kuitenkaan estänyt Pekka Rantalaa menestymästä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1953 ja valmistui DI:ksi kuusi vuotta myöhemmin. Opiskeluaikoinaan Rantala oli paperitehtaalla monissa duunarin tehtävissä. Kokemuksesta on ollut johtotehtävissä periaatteellista hyötyä, minkä lisäksi Rantala paperikoneitten vientitehtävissä ollessaan katsoi ainakin kerran yksikertaisimmaksi ratkaisuksi huoltaa itse asiakkaan konetta.

Näin Käytät Twitteriä 91 sivuisen oppaan on kirjoittanut Maija Haavisto. Kustantajana on Finn Lectura Oy. Olen käyttänyt Twitteriä melkein palvelun alkuajoista alkaen nimimerkillä "digitalvillages" ja alla olevat tilastotiedot kertovat aktiivisuudestani, joka on vaihdellut vuosien saatossa

Maija Haavisto on vapaa toimittaja. Hän tekee myös lääketiedekirjoittajan, kääntäjän ja copywriterin töitä. Aikoinaan hän kirjoitti tietokonelehti Enteriin kuuden vuoden ajan. Löydätte Maijan kotisivut osoitteesta http://www.fiikus.net ja Twitter-tunnuksen osoitteesta http://www.twitter.com/DiamonDie.

Kirjan luettuani ajattelin, että paljon on tarjolla toimintoja 140 merkin ympärille. Maija Haavisto on tutkinut Twitterin lisäksi tarjolla olevia ulkoisia palveluja, joita tulee tarjolle lisää jatkuvasti. Hakemisto nopeuttaa terminologian omaksumista.

Olen itse opiskellut Twitterin käyttöä ja sovelluksia kantapään kautta ja varhainen käyttäjä joutuu panostamaan paljon aikaa ominaisuuksien ja vaikutusten ymmärtämiseen. Näin käytät Twitteriä kertoo selkeästi ja monipuolisesti, miten palvelun kanssa pääsee sinuksi.

Poliitikot, yrittäjät, keksijät, freelancerit, uutiskirjoittajat, markkinatutkijat, hiljaisten signaalien tutkijat ja itseään maailmanlaajuisesti brändäävät saavat sen avulla nopeasti otteen siitä, miten maailma otetaan haltuun tweetaamalla.

Alla on meikäläisen tilastotietoja kirjoitushetkellä.

Name Helge V. Keitel
Location Lovisa (Finland)
Web http://kknetwork....

Bio Open Innovation, Virtual Organizations, Biotechnology, Healthcare, Building Automation, Green Tech, Mobile2.0, Collaboration, EcoVillages, Social Media

2,683Tweets

Twitter on nopea, kätevä, helppo ja onnistuu sekä tietokoneelta että kännykältä

Twitter on sosiaalinen media, jonka kautta voi lähettää ja lukea 140 merkin mittaisia viestejä eli tweetejä. Kyseessä on helppokäyttöinen palvelu, jonka käyttöönottokynnys on matala ja se sopii moniin tarkoituksiin.

Maija Haaviston Twitter-opas tarjoaa tietoa opettajille, yrityksille, kirjastoille, järjestöille ja harrastajille.Opas käsittelee monipuolisesti mikroblogien käyttöä ja kuvailee myös kilpailevia vaihtoehtoja. Twitter, Jaiku, Qaiku tms. soveltuvat oikeastaan kaikenlaisten käyttäjien tarpeisiin. Vuorovaikutuksen asynkronisuus tekee siitä kätevän ja keveän myös kiireisille ihmisille, koska mikroblogien vastaaminen voi tapahtua ilman, että viestin vastaanottaja on paikan päällä.

Twitterin seuraaminen ja vastaaminen onnistuu myös kännykällä, mikä edelleen parantaa palvelun ubikiuutta. Sama pätee Jaikuun ja Qaikuun. Vastaavanlaisia palveluja löytyy eri puolilta maailmaa, mutta brändinä Twitter och tunnetuin ja käytetyin.

Kirjassa on muun muassa maininta suomalaisesta Jaikusta, joka oli teknisesti paljon monipuolisempi, mutta amerikkalaiset ovat nostaneet Twitterin käyttöluvut erittäin korkeiksi, kansallisemmaat Jaiku ja Qaiku eivät ole houkutelleet kymmenien miljoonien käyttäjäarmeijoita.

Maija Haavisto kertoo, miten Barack Obama käytti tehokkaasti Twitteriä - ja muitakin sosiaalisia medioita - kampanjansa organisoinnissa. Yhdysvalloissa mediayhtiöt ovat ottaneet Twitterin palautekanavaksi. Suomessa YLE kokeilee aktiivisesti Twitteriä ja tuonee sen kohta osaksi ohjelmia vuorovaikutteisuuden lisäämiseksi.

Media-alan yritykset, asiantuntijapalvelujen kauppaajat, elektroniikan tuottajat ja nuoret start-upit ovat meillä oivaltaneet Twitterin voiman. Nokia on aktiivikäyttäjä. Uusien tuotteiden lanseerauksessa Twitter on nopea ja kustannustehokas.

Kirjassa on tuttuja sosiaalisen median kasvoja eri toimialoilta. Näiltä aktiivikäyttäjiltä voi kysellä taustoja ja sovelluksia. Kirjan avulla mikroblogaajaksi pääsee nopeasti. Hyperaktivistit löytävät Näin käytät Twitteriä -kirjan avulla myös apuvälineitä, jotka mahdollistavat usean tilin tehokkaan hallinnan.

Kuka tietää, mikä on kirjan hinta? Pyytäsin kommentoimaan.

Osta halvalla, myy kalliilla (Vesa Puttonen)

Vesa Puttosen uusi kirja on hyvä perusteos sijoittamisesta kiinnostuneille. Uuttakin tietoa aiheesta löytyy kiitettävästi.

Kirjan alku ei tosin vaikuttanut lupaavalta, alussa on aika perusasiaa ja itsestäänselvyyksiä sellaiselle, joka on harrastunut sijoittamista jo jonkin aikaa. Mutta loppua kohti kirja paranee. Ei kannata jättää kesken, vaan hypätä suoraan vaikkapa kappaleen 2 loppupuolelle.

Warren Buffetin ajatuksia siteerataan kirjassa usein ja hyviä ajatuksia ne ovatkin.

Kappaleessa 1 esitellään 6 sääntöä henkilökohtaisessa sijoittamisessa:

1)    

Vaurastuminen edellyttää jonkinlaista suunnitelmaa

2)    

Paras keino taata vaurastuminen on perehtyä sijoitusmarkkinoihin itse

3)    

Rahalla on aina aika-arvoa

4)    

Tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä

5)    

Hajauttaminen pienentää riskiä

6)    

Raha ei merkitse kaikkea – mutta jotain kuitenkin

Pitkällä tähtäimellä osakkeet tuottavat parhaiten on kappaleen 2 pääajatus. Pienten yritysten osakkeet tuottavat paremmin kuin suurten. Pitkällä tahtäimellä myös riskit tasoittuvat, sivulla 46 on mielenkiintoinen kaavio, joka osoittaa asian. Sivulla 55 alkava kappale osoittaa aika selvästi, että ulkomaille hajauttamisesta ei välttämättä ole paljon hyötyä.

Mielenkiintoista keskustelua eri sijoitusstrategioista löytyy kappaleesta 3. Näitä ovat esimerkiksi:

-       

sijoittaminen pieniin yrityksiin

-       

sijoittaminen aliarvostettuihin yrityksiin

-       

vastavirtaan sijoittaminen

-       

viisaan rahan seuraaminen

Kappaleen 4 yksi perusväittämä on, että kaikki menee kohti keskiarvoa. Erinomaiset yhtiöt keskimäärin heikkenevät ajan mittaan ja heikot yritykset parantavat tulostaan. Kasvuyhtiöistä tulee arvoyhtiöitä ja päinvastoin. Hyvä yritys voi olla huono sijoituskohde,jos se on yliarvostettu. Tylsä yritys voi sen sijaan olla tuottava sijoitus. Tässä kappaleessa on myös mielenkiintoista seurantaa liittyen aiemmassa kirjassa esiteltyyn suomalaiseen salkkuun ja sen kehitykseen 2000-luvulla, sivut 107-112.

Indeksisijoittamisen hyötyjä ja haittoja sekä markkinoiden tehokkuutta vertaillaan kappaleessa 5.

Kappale 6 esittelee tutkimuksia eri sijoitusstrategioista. Fundamentaalinen indeksisijoittaminen perustuu fundamentti-indekseihin (esimerkiksi substanssiarvoihin), ei markkina-arvoindekseihin kuten tavallisesti. Parhaiten on menestynyt osinkoihin perustuva salkku. Yleensäkin osinkoyhtiöihin sijoittaminen on yleensä ollut keskimääräistä kannattavampaa kuten sivun 109 taulukko osoittaa.

Kokonaisuutena hyvä ja mielenkiintoinen kirja, jota voin lämpimästi suositella jokaiselle sijoittajalle.