Liiasta ahneudesta on syytetty jos jotakin tahoa. Tulilinjalla ovat olleet menestyneet sijoittajat, korkeapalkkaiset yritysjohtajat ja korruptoituneet poliitikot. Joskus kritiikki on osuvaa, mutta usein sanan säilä viuhuu ohi kohteesta ja sattuu syyttömään sivulliseen.

• Sijoittaja tekee työtään, jotta yhteiskunnan arvokkaat pääomat ohjautuisivat niiden käyttöön, jotka parhaiten osaavat tuottaa lisäarvoa ja tuotteita. Tämä ei voi olla ahneutta. 
• Osaketreidari etsii lyhytaikaisia yli- ja ali- arvostuksia ja yrittää auttaa niitä, jotka huomaamattaan tai laiskuuttaan ovat maksamassa osakkeesta väärää hintaa. Osaketraidari luo likviditeettiä ja stabiilimmat markkinat meille kaikille. Ei tämäkään voi olla ahneutta.
• Yritysjohtaja uhraa kaiken aikansa, tarmonsa ja monasti myös yksityiselämänsä sen hyväksi, että yritys tuottaisi haluttuja tuotteita. Ei ole väärin pyytää tästä työstä kunnon palkka - eihän?
• Poliitikko saattaa työssään joutua vastustamattomaan kiusaukseen ohjata yhteisiä varoja hyvään tarkoitukseen, polittisen toiminnan tukemiseen. Onko tämä väärin kun yritysjohtajat saavat yhtä vaativasta työstä kymmenkertaisen korvauksen?

Vieraileva kirjoittaja: Ninni Myllyoja

--

Ovatko miehet naisia parempia sijoittajia? Eivät ole. Silti naiset sijoittavat vähemmän ja heillä on vähemmän omaisuutta kuin miehillä. Yksi yleisin syy, jolla naiset huijaavat itseään, on sanoa, että he eivät osaa eivätkä jaksa sijoittaa. Jos on oppinut lukemaan ja laskemaan, osaa myös sijoittaa. Tärkein ihminen, johon raha-asioissa kannattaa luottaa, olet sinä itse.

”Millä tulet toimeen vanhempainvapaasi ajan?” on kysymys, jota hiekkalaatikolla istuskelevat mammat eivät toisiltaan kysele. Hiekkis-puheenaiheet saattavat olla hyvinkin henkilökohtaisia, mutta raha ei niihin kuulu.

”Isi tienaa, äiti tuhlaa” elää yhä yhtä vahvana yhteiskunnassamme kuin se tosiasia, että naiset tienaavat miehiä vähemmän. Kotona naiset vastaavat suurelta osin kodin hankinnoista, miehet perheen raha-asioista. On myös tutkittu juttu, että pojat saavat tyttöjä enemmän taskurahaa. Ja jo kesätöissä pojat tienaavat tyttöjä enemmän.

Miksi? Ehkä siksi, että naiset väittävät, että raha ei ole heille tärkeää.

Olemme käsitelleet jo otoksen ottamista joukosta. Meidän kauppoja, olkoon ne mitä hyvänsä, ovat vain otoksia suuremmasta joukosta eli koko pörssiavaruudesta. Siksi, vaikka käyttäisimme markkinaneutraaleja strategioita, mikään ei ole markkinoista riippumattomia, koska strategiat rakennetaan markkinoista. Tilastollisesti emme voi sanoa juuri mitään 100 % varmuudella vaan ainoastaan todennäköisyyksiä. Yhden kerran voi aina onnistua vaikka kuinka epätodennäköisessä tapahtumassa, voittaahan joku viikoittain Lotossakin. Kun keinotelijan tilanne ei ole yhtä epätoivoinen kuin lottaajan, koska hänen sattumanvarainen voittotodennäköisyys on lähellä 50%, niin meillä täytyy tulla jokaisella jaksolla useampia kauppoja jotta saamme järkeviä tuloksia. Mitä suurempi on tuottojemme tuotonheilunta ja mitä lähempänä tuotto on satunnaista tuottoa, sitä todennäköisemmin aitoa ylituottoa ei ole. Kyseessä on sama kuin jos arvioisimme Suomen sukupuolijakaumaa otoksen kautta. Ottaisimme jollakin menetelmällä yhden ihmisen ja ensimmäinen valittu ihminen olisi nainen. Voimme tehdä tästä vähintään kolme erilaista oletusta.

1.       Suomessa ei asu pelkkiä miehiä

2.       Valitsimme vain sattumalta naisen

Asuntosijoittaminen taantumassa

Ajatuksia ja ideoita kasvamiseen sijoittajana (13/13)

Katso videohaastattelu:

(pahoittelen puutteellista videon valaistusta)

Pörssitutkijat tai ainakin palstoille johtopäätöksiään kirjoittavat ihmiset käyttävät yleensä aivan liian pieniä otoskokoja eli aineistoja. Kukapa sitä viitsisi tutkia tilastotiedettä hyväksikäyttäen vaikka tuki- vastustasoja, anomalioita tai edes pörssivoittojaan. Johtopäätöksistä saattaisi tulla turhan usein turhan sattumaperustainen. Mielestäni on kuitenkin hyvä, että lääketiede käyttää tilastotiedettä hyväkseen kun testataan lääkkeiden vaikutuksia se vaikuttaa ihmisten terveyteen. Systeemien testauksien laatu vaikuttaa taas varallisuuden siirtoon, mikä ei aina ole ehdottoman huono asia.

Kuitenkin lähdetään hieman yksinkertaistetusta esimerkistä. Kuvitellaan, että pörssiliike olisi täysin satunnaista ja edellisestä liikkeestä riippumatonta. Tällä liikkeellä olisi vain kuusi mahdollista arvoa (ne arvot voisivat vastata vaikka arvoja -3%-2%-1%-0%+1%+2%+3% ja nämä arvot valittaisiin arpakuutiolla. Arpakuutiota heitettäisiin 1000 kertaa. Kaikkia näitä arvoja pitäisi tulla yhtä paljon ja määrä oli 6/1000. 

Psykologian perustietämyksestä on nykypäivän sijoittajalle arvaamatonta hyötyä. Kyky psykologiseen työskentelyyn tuntuu olevan myötäsyntyinen lahja.

Ihmismieli rakentuu pitkälti arkiajattelun varaan, joka on intuitiivista ja vaistonvaraista. Kuinka helppoa meidän onkaan mielestämme päätellä yksinkertaisten arvostuslukujen perusteella, onko osake halpa vai kallis. Arkiajattelu on evolutiivisesti vanhaa ja usein tiedostamatonta sekä automaattista. Se on pitänyt meidät hengissä kriisitilanteissa, koska arkiajattelu on helppoa ja nopeaa. Taitavat sijoittajat ja markkinakommentaattorit käyttävät toisten arkiajattelua hyväkseen muodostamalla mielleyhtymiä, joissa osakkeet esimerkiksi ovat kalliita. Syyksi usein ilmoitetaan jotkin yksittäiset tapahtumat, joilla ei todellisuudessa ole kohdeyritykselle suurta merkitystä.

Vaistonvaraisen ja nopean toiminnan ongelmana on, etteivät mielessä yhteenkytketyt syy-seuraussuhteet pidäkään paikkaansa. Sijoitusmaailman todelliset huuhaat perustuvat aina sijoittajien arkiajattelulle. Taitavat toimijat toki heittävät muutamia puolitieteellisiä ”tutkimuksia” markkinoinninsa tueksi.

Ammattilaisetkin ovat vain ihmisiä

Asuntosijoitusnäkymät

Ajatuksia ja ideoita kasvamiseen sijoittajana (12/13)

Katso videohaastattelu:

(pahoittelen puutteellista videon valaistusta)
(Huomioithan myös, että video on kuvatttu jo 10.10.2011)

MarkoKaarto.fi
Varapuu.fi

Kohta saamme taas luettavaksemme yritysten ensimmäisen neljänneksen kvartaaliraportit. Raporteissa vilisee outoja termejä ja lyhenteitä. Tässä vinkkejä muutamien yleisten tunnuslukujen tulkintaan.

P/E-luku  (markkina-arvo / tulos)

P/E kertoo miten monen vuoden kuluttua yrityksen tuloksella voidaan maksaa sen nykyinen markkina-arvo. P/E tulee englanninkielen sanoista "Price to Earnings ratio". Kun P/E lukema on alle 10 niin osake on yleensä edullinen ja taas 20 ylittävät P/E lukemat kertovat että yrityksen uskotaan tulevaisuudessa kasvattavan tulostaan tai liikevaihtoaan.

EV  (yritysarvo = markkina-arvo + korolliset velat)

Ammattisijoittajat käyttävät laskelmissaan markkina-arvon sijasta usein yritysarvoa (englanniksi "Enterprise Value", EV). Yritysarvoa laskettaessa markkina-arvoon lisätään yrityksen korolliset velat ja tällä tavoin saadaan luku, joka kuvaa yrityksen todellista arvostustasoa. Tämä perustuu ajatukseen, jossa yrityksestä tavallaan omistavat osuuden sekä velkojat että osakkeenomistajat. Yritysarvossa on näin mukana nämä molemmat omistusosuudet oikeassa suhteessa.