Rahastot

  Finanssiala: Vuoden 2011 lopussa suomalaisten rahastojen kokonaispääoma oli 55,4 miljardia euroa. Vuoden aikana se laski 6,1 miljardia euroa (-10 %). Lunastusten osuus rahastopääoman pudotuksesta oli ainoastaan 1,1 miljardia euroa. Suomalaisten rahastosijoittajien voidaankin sanoa seuranneen rahoitusmarkkinoiden epävakaata tilannetta rauhallisin mielin.

Lyhyen koron rahastot kasvattivat osuuttaan

Kotimaisten rahastojen pääomasta oli joulukuun lopussa osakerahastoissa 18 miljardia euroa (32,4 %). Pitkän koron rahastojen osuus oli 16,7 miljardia (30,2 %), lyhyen koron rahastojen osuus 11,4 miljardia (20,6 %) ja yhdistelmärahastojen 7,9 miljardia (14,3 %).

Osakkeiden arvostustasot ovat P/E mittarilla (hinnan suhde tulokseen) mitattuna pitkän ajan keskiarvossa. Osakkeet lasketaan yleensä edullisiksi, jos P/E on alle 12 ja kalliiksi, jos suhde on yli 17.

iShares:n laskemien lukujen perusteella (taulukko) osakkeet ovat nyt kohtuuhintaisia ja Venäjän osakkeita voi sanoa peräti edullisiksi.

Arvo-osakkeista kiinnostuneet seuraavat eniten hinnan suhdetta yrityksen tasearvoon, niin sanottua P/B suhdetta. Tällä mittarilla laskettuna osakkeet ovat edullisimpia sellaisissa vientimaissa kuten Korea ja Saksa, jotka kärsivät eniten maailmankaupan kasvun taittumisesta. Lähes kaikki Euroopan osakkeet ovat tällä hetkellä edullisia, kun niitä mitataan matemaattisilla P/B ja P/E tunnusluvuilla.

ETF rahastot ovat osakkeiden tavoin pörssissä noteerattuja rahastoja, joita on siksi helppo ostaa ja myydä. Niitä käytetään ennen kaikkea sopivan hajautuksen ja tasaisemman tuoton aikaansaamiseen.

Mutta mitkä ovatkaan ETF rahastojen todelliset kulut? Oheisessa taulukossa on muutaman ETF rahaston todelliset kulut viimeisen vuoden ajalta. Kas kummaa!! Joissakin tapauksissa kulu on ollut negatiivinen.

ETF rahastojen toteutuneet todelliset kulut ovat yleensä alle prosentin vuodessa, mutta ne vaihtelevat hieman päivittäin. Mistä nämä epäsäännönmukaisuudet johtuvat?

Muutaman ETF rahaston toteutuneet kulut (laskettu 21.11.2011 kurssitietojen perusteella)

Tohtori Tuhona tunnettu Nouriel Roubini ei ole ainoa finanssikriisistä varoittanut tunnettu taloustieteilijä. Saksalainen, tosin USA:ssa opiskellut Max Otte, on eräs näitä. Hän on saanut mainetta etenkin vuonna 2008 julkistetusta kirjastaan „Der Crash Kommt“.

Hänen arvostustaan markkinoiden tuntijana lisäsi toukokuussa 2009 annettu voimakas suositus hankkia osakkeita.

Otten sijoitusnäkemyksiin pääsee osalliseksi hänen hoitamansa rahaston PI Global Value Fund kautta (Saksassa tunnukselle WKN: A0NE9G). Se on perustettu keväällä 2008 ja tuottanut perustamisestaan 32 % ja päihittänyt reilusti useimmat suuret indeksit (DAX, MSCI, Eurostoxx 50).

Sijoitusrahastomarkkinat ovat Finanssialan keskusliiton julkaiseman rahastoraportin olleet turbulenttisia. Vuosi alkoi myönteisesti ja rahastopääoma kävi korkeimmillaan 62,3 miljardissa eurossa huhtikuun lopussa. Toukokuusta syyskuuhun rahastopääomat ovat laskeneet erittäin epävakaan markkinakehityksen aiheuttaminen negatiivisten rahastolunastusten vuoksi. Syyskuun lopussa rahastopääoman arvo oli 54,1 miljardia euroa.

Globaalit osakesektorit ovat viime kesän suhdannekäänteessä käyttäytyneet totutulla tavalla; protektiiviset sektorit kuten terveydenhuolto ja kulutustavarat ovat pärjänneet muita paremmin nyt kun markkinat hinnoittelevat tulevaa taantumaa. Ainoan merkittävän poikkeuksen normaalista muodostaa protektiivisiin lukeutuva pankkisektori, jolle markkinat hinnoittelevat erityisiä tappioita.

Globaalien osakesektorien kehitys (Lähde: Google)

Onko nyt oikea aika ostaa protektiivisia osakkeita? Ei välttämättä. Markkinat ovat jo hinnoitelleet taantuman, ja jos osakkeet kiinnostavat, niin nyt voi olla oikea aika ostaa maailmanmarkkinoilla toimivia vientiteollisuuden syklisiä yrityksiä; juuri niitä sektoreita, jotka ovat pahiten kärsineet.

Osakkeet ovat P/E (pörssihinnan suhde tulokseen) mittarilla mitattuna halvimpia Välimeren maissa, sekä Ruotsissa. Todennäköisesti myös Suomi on edullisten maiden joukossa. 

Italian P/E suhde on alle 10, ja kurssien suhde tasearvoon on ykkösen luokkaa. Osakkeet ovat harvoin näin halpoja, vaikka Italian kohdalla siihen on kyllä syynsä. 

Eksoottisemmat kehittyvät maat ovat sen sijaan muodissa ja korkealle arvostettuja. P/E suhde on Indonesiassa, Chilessä, Etelä-Afrikassa ja Meksikossa yli 17. Kesän kurssisyöksy on näidenkin kohdalla puhaltanut pahimmat kuplat pois, eikä yliarvostuksesta kertovia  20 ylittäviä P/E lukuja näe enää missään.

Oheisen taulukon maaindeksien P/E luvut perustuvat iShares pankkiiriliikkeen laskemiin. Laskelma on saatu summaamalla tulosluvut viimeisen vuoden osavuotiskatsauksista. Osakkeiden  kurssitiedot on 30.8.2011 arvostustasojen mukaisina. Laskelmaa voidaan pitää kohtuullisen luotettavana. Siinä ei ole käytetty subjektiivista arviota tulevasta.

Sijoitusrahastot tuottivat Suomen Pankin sijoitusrahastojen tilinpaatostietojen mukaan viime vuonna hyvin. Voittoa sijoittajalle tuli vuonna 2010 keskimäärin peräti 13% (alla olevan taulukon viimeinen sarake) ja palkkiot rahastoyhtiölle pysyivät kohtuullisina. Sijoitustoiminnan tuottamasta tuloksesta noin 10% maksettiin erilaisina palkkioina rahastoyhtiöille ja loput 90% jäivät sijoittajille. 

Suomalaisten sijoitusrahastojen tilinpito (Lähde:  Suomen Pankki)

Suuret instituutiot osaavat yleensä parkkeerata rahansa järkeviin instrumentteihin. Mutta mitä ovat nuo instrumentit ja voiko tavallinen sijoittaja päästä näihin instrumentteihin käsiksi?

Kyllä niihin pääsee tavallinen kaduntallaaja käsiksi ja vieläpä varsin helposti. Ohessa lista maailman suurimman ETF pörssin, AMEX:n, suurimmista rahastoista suuruusjärjestyksessä. Hoitokulut ovat tyypillisesti luokkaa 0,06%...0,2% vuodessa, merkintäpalkkioita ei ole ja osto- ja myynti- noteerausten välinen niinsanottu spreadi on alle 0,01%.  Ehdot ovat siis varsin kohtuulliset.

Ei ihme että rahastopääomat ovat huikeita, kun kulut ovat näin edulliset. Suurimpien yksittäisten rahastojen pääomat ovat samaa suuruusluokkaa kuin koko Suomen pörssin markkina-arvo (162 Mrd€) tai Suomen bruttokansantuote (178 Mrd€). Näihin tuotteisiin vakuutusyhtiöt ja aktiivisesti hoidetut rahastot parkkeeraavaat valtaosan pääomastaan.

Viime päivien levottomuudet arabimaissa ja etenkin Libyassa ovat peloteleet sijoittajia ja kääntämään riskisietokytkimensä "OFF" - asentoon. Joissakin tapauksissa tämä voi olla aivan järkevääkin, mutta markkinoita laajemin ajatellen logiikka on jotenkin hävinnyt.

  Finanssialan keskusliitto: Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen yhteenlaskettu pääoma pysyi tammikuussa ennallaan. Rahastojen pääomat säilyivät yhteensä 61,5 miljardissa eurossa, vaikka rahastoihin sijoitettiin 93,3 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Kurssilasku kuitenkin vähensi pääomaa tammikuun aikana 98,1 miljoonaa euroa. (Tarkat tilastotiedot: Kuukausitilasto)

Suomalaiset kotitaloudet ovat merkittäviä suomalaisten osakerahastojen suosijoita kun taas vakuutuslaitokset ovat mieltyneeet pitkän koron rahastoihin selviää Suomen pankin Rahasto-osuuksien jakautumista kuvaavasta tilastosta.

Suomalaisten rahastojen suomalaiset asiakkaat (Lähdemateriaali: suomenpankki / tilastot)

Pystyykö piensijoittaja hajauttamaan kehittyvien markkinoiden lainamarkkinoille? Kyllä tämä on mahdollista. On olemassa kaksi ETF tuotetta, jotka tarjoavat mahdollisuuden tähän: WisdomTree Emerging Markets Local Debt (ELD) ja Market Vectors EM Local Curr Bond ETF (EMLC)

Keräsin muutamia tunnuslukuja Ishares maa-ETF-rahastoille ja vertailun vuoksi OECD:n ennusteet kunkin maan talouskasvulle vuodelle 2011. Tulos oli hämmästyttävä - ennustetulla talouskasvulla ja rahaston p/e-suhteella ei näytä olevan korrelaatiota!

Research Affiliates yhtiön patenttihakemus koki takaiskun Australiassa kun se hylättiin patentoimiskelvotonta liiketoimintaa koskevana. Patentin otsikko on Valuation Indifferent Non-Capitalization Weighted Index and Portfolio eli se käsittelee fundamentti-indeksoinia. Siinä indeksin sijoituskohteita ei painotetaan niiden pörssiarvon mukaisesti vaan erilaisilla perustunnusluvuilla kuten P/E- tai P/B- suhteella.

Patentin hakija Research Affiliates ja keksijä on tehnyt menetelmää tunnetuksi tuotteilla nimellä RAFI indeksit. Lähin tuote oli Tukholmassa XACT rahastoyhtiön tarjoamana, mutta RAFI-tuoteet - XACT F Euro ja XACT F Sweden - lopetettiin vuosi sitten.

Arkistoitu 8.2.2011

Osakkeiden arvostustasot ovat alkaneet vähitellen kohota ja siksi on hyvä hieman seurata fundamenttien kehitystä. Matalat korot rohkaisevat sijoittajia tyytymään pienempäänkin tuottoon ja siksi korkeahkot arvostustasot ovat perusteltuja. Mutta silti on hyvä tietää missä mennään.

Oheisessa taulukossa ovat iShares:n laskemat globaalit arvostustasot eri sektorien yrityksille. Arvostustasot on laskettu viimeisten 12kk tulosten perusteella:

• P/E kertoo osakkeen hinnan suhteen tuloksiin (korkea luku kertoo yliarvostuksesta)
• P/B kertoo osskkeen hinnan suhteen yritysten tasevarallisuuteen (korkea luku kertoo yliarvostuksesta)
• Beta kertoo sen miten hyvin kyseisen sektorin arvostustasojen kehitys seuraa osakkeiden yleistä kehitystä (pieni arvo kertoo siitä että kyseinen sijoitus antaa suojaa osakkemarkkinoiden yleistä rauhattomuutta vastaan)

Eri sektoreiden keskimääräiset arvostutasot (Lähde:  ishares)

Joskus on hyödyllistä katsoa missä maailman osakemarkkinat menevät - ollaanko kuplassa vaiko neutraalissa arvostustasossa. Eräs tapa katsoa asiaa on seurata osakkeista maksettavia p/e suhteita. Luotettavia p/e suhteita on kuitenkin vaikea saada. On kuitenkin eräs lähde joka on luotettava, rahastoyhtiöt. Eräät indeksirahastoja hallinnoivat rahastoyhtiöt laskevat salkkujensa p/e suhteet ja sitoutuvat siihen että annettu tieto on oikeellinen. Maaindeksejä seuraavien ETF rahastojen p/e suhteista saadaan tarkka kuva maailman osakemarkkinoiden yleisistä arvostustasoista.

Oheinen taulukko on koottu iShares rahastoyhtiön maakohtaisista rahastoista. Keskimääräiset p/e luvut ovat 20:n tuntumassa. Osakkeista saa näin laskien ihan kivaa noin 5% tuottoa. Arvostustasot eivät kuitenkaan ole alhaiset ja menemme ilmeisesti kuplan puolelle, jos osakkeiden hinnat vielä merkittävästi nousevat.

Maaindeksien p/e ja p/b suhteet (Lähde: ishares.com)

Piksu Toimitus on ottanut tehtäväkseen ylläpitää maakohtaisten ETF rahastojen mallisalkkua. Salkku ei pyri aivan parhaaseen mahdolliseen tuottoon, mutta sillä halutaan demonstroida miten maakohtaisiin indekseihin sijoittamalla voi saavuttaa kohtuullista tuottoa kohtuullisen pienellä osakekohtaisella riskillä.

Salkun tuoton laskee aitojen transaktioiden perusteella Reuters. Transaktioista maksetaan 0,2% komissio. 

Salkun tarkka koostumus ja menestys löytyy täältä: http://portfolio.us.reuters.com

Salkun aloituskoostumus (18.10 2010)

Salkun yhtiöt ovat nyt muutamaa lukuun ottamatta raportoineet toisen vuosipuoliskon tuloksista. Tulokset ovat olleet keskimäärin erinomaisia vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna, vaikka joidenkin yritysten osalta onkin jääty analyytikkojen hyvin optimistisista ennusteista. Etenkin indonesialaiset, filippiiniläiset ja malesialaiset yhtiöt ovat yllättäneet positiivisesti, kun puolestaan kiinalaiset yhtiömme ovat hieman jääneet odotuksista.

Myös Kaakkois-Aasian talouksien BKT:n kasvuluvut toiselta kvartaalilta ovat heijastaneet yhtiöiden tuloskehitystä: Kiinan (+10,3 % verrattuna vuoden takaiseen 2. kvartaaliin) luvut ovat olleet hieman ennusteiden alapuolella, kun toisaalta Filippiinit (+7,9 %), Thaimaa (+9,1 %) ja Indonesia (+6,2 %) ovat yllättäneet markkinat positiivisesti.

Emme ole aikaisemmin kertoneet salkun yritysten arvostustasoja, joten tässä pienimuotoinen päivitys salkun keskiarvojen osalta: PE 2010 11,39x, PE 2011 9,04x, P/BV 1,60 ja osinkotuotto 1,41 %.  PE:n ja P/BV:n mukaan salkku on Aasian yleistä markkinaa 10-25 % halvempi. Kahdeksalla salkun yrityksistä P/PV on alle yksi, ja 13 yrityksellä PE ensi vuodelle on alle 10x. Osinkotuotto tosin on salkullamme alhaisempi kuin markkinoilla keskimäärin johtuen kasvuun keskittyvästä strategiastamme ja indonesialaisten yritysten alhaisesta osingonmaksusuhteesta voittoihin verrattuna. Salkun yritysten keskikoko on 1,05 mrd USD ja salkussa on parhaillaan 22 yritystä.

Elokuun puolivälissä Filippiinien paino salkussa kasvoi hetkellisesti jo ohi Indonesian, mutta Filippiineiltä kotiutettujen voittojen sekä Indonesian ostojen myötä maiden painotusjärjestys pysyi heinäkuun lopun tilanteessa. Korean ja Kiinan painoja hieman vähennettiin.

Homo Economicus on katsastellut kehittyvien markkinoiden ETF-rahastoja tositarkoituksella. Haluan rahaston jossa keskimääräinen p/e-luku on kohtuullinen, korkeintaan 20 pintaan. Monesti nimittäin sijoittajat maksavat kasvuhuumassaan aivan liikaa. Tulevat tuotot ylihinnoitellaan.

Aktiivisen ja passiivisen rahastonhoidon hyviä ja huonoja puolia on vertailtu pitkään ja hartaasti rahastomarkkinoiden tutkijoiden kesken.

Passiivisuuden puolesta etuina mainitaan alhaiset kustannukset ja yksinkertaisuus. Rationaalinen sijoittaja ei tällöin voi kuitenkaan välttää ongelma-alueita, koska laajemmat osakeindeksit kattavat melkein kaikki eri toimialat ja osakkeet – sekä hyvät, että huonot. Esimerkiksi osakeindeksiin sijoittaminen olisi ollut turmiollista vuoden 2008 alkupuolella, koska rahoituslaitoksien osuus indeksistä oli tällöin huomattavan suuri. Myös vientiyrityksistä erossa pysyminen globaalin kaupankäynnin romahtaessa ei olisi ollut mahdollista passiivisille indeksisijoittajille. Parhaillaankin vientiyritysten osuus Aasian osakeindekseissä on 20-30 %, mikä passiivisissa rahastoissa toimii ns. jarruna, koska kysyntä länsimassa on vielä suhteellisen heikkoa. Pankkien osuus indekseissä on puolestaan noin 30-35 %, eikä nousevien korkojen vallitessa ei ole järkevintä pitää pankeissa suurta painoa.

Aasian näkymiä kiinnostuneille:

JOM Silkkitie -erikoissijoitusrahaston arvo nousi heinäkuussa +7,55 %, ja vuoden alusta nousua on kertynyt 17,50 %. Lisäksi rahastolla on nyt vuoden tuottohistoria takanaan, jonka aikana tuottoa kertyi +34,04 % ja näin ollen ylituottoa MSCI Asia (ilman Japania) -indeksiin verrattuna kertyi euroissa +11,93 prosenttiyksikköä.

Rahaston yhtiöiden tuloskausi ensimmäiseltä vuosipuoliskolta on parhaillaan kunnolla alkamassa. Tuloskauden alku näyttää hyvältä, kun suurin omistuksemme Indonesiasta, infra/tieoperaattoriyhtiö Jasa Marga, ylitti markkinoiden odotukset selvästi, ja näkymät ovat pysyneet yhtiön osalta erinomaisina. Muidenkin yhtiöiden tuloksista on saatu positiivista osviittaa, ja näillä näkymin tuloskaudesta on tulossa kokonaisuudessaan hyvä.

Olemme kesän aikana löytäneet myös Filippiineiltä lisäostettavaa, kuten Holcim Philippines ja Vista Land & Lifescapes -yhtiöt, jotka toimivat infra- ja kiinteistösektoreilla. Molemmat ovat hyvin huokeasti hinnoiteltuja ja hyötyvät äskettäin virkaan astuneen presidentti Aquinon tulevista linjanvedoista.

Moni suunnittelee kansainvälistä hajauttamista, mutta minne kannattaa hajauttaa, kuinka paljon ja millä instrumenteilla?

Kannattaa hajauttaa sinne missä kavu on vahvaa

Yksinkertaisinta on sijoittaa sinne, missä kasvu on vahvinta. Hyvään kansainväliseen hajautukseen pääsee, jos samalla painottaa sijoituksiaan sinne missä bruttokansantuote on suurinta. Nämä molemmat kriteerit on itse asiassa helppo yhdistää. Kun kertoo buruttokansantuotteen kasvuprosentin bruttokansantuotteen määrällä saa erittäin hyvän mittarin järkevälle painotukselle. Salkkuun tulee niitä maantieteellisiä alueita joissa kasvu ja kansantuote ovat suurimpia.

Alla on tämän kritteerin mukaan lasketut prosenttiosuudet kasvuhakuiselle salkulle. Bruttokanstuote on tässä vertailussa lisäksi korjattu ostovoimapariteetin mukaan niin, että valuutan mahdollinen aliarvostus tulee oikein huomioiduksi. Laskennan lähtötietoina on käytetty luotettavaksi osoittautuneita IMF:n ennusteita vuodelle 2011.

Kasvuneutraalin salkun prosenttiosuudet (Lähdetiedot: IMF)

On mielenkiintoista on havaita, että neutraaliin salkkuun tulee näillä kriteereillä vain noin 5% euroalueen osakkeita. Mahtaako kenelläkään suomalaisella sijoittajalla olla lähellekään tällaista jakaumaa vaikka näillä kriteereillä laskettu salkku tuottaakin ihan hyvää voittoa? Tuskinpa vain. Kansainvälinen sijoittaminen on uutta ja aika harva meistä on hajauttanut sijoituksiaan Suomen ulkopuolelle.

Monet meistä hajauttavat osan salkustaan Suomen ulkopuolelle. Keinoina käytetään osakerahastoja, suoria sijoituksia ulkomaisiin yhtiöihin tai pörssinoteerattuja ETF rahastoja. Sijoitukset Suomessa noteerattuihin kansainvälisiin yrityksiin tuovat nekin mukanaan kansainvälistä hajautusta.

Mutta mihin maihin kannattaa hajauttaa?

Erään vastauksen antaa talouskasvu. Kannattaa sijoittaa sinne missä on kasvua. Taloudellinen kasvu ei aina suoraan ja heti näy kyseisessä maassa noteerattujen yritysten kurssitasossa, mutta kyllä kasvulla on pidemmän päälle merkitystä. Monet sijoittajat pitävät taloudellista kasvua jopa tärkeimpänä valintakriteerinään.

Alla on kansainvälisen valuuttarahaston, IMF:n, ennuste vuoden 2011 talouskasvulle. IMF on maailman arvostetuin taloudellinen tutkimuslaitos, jonka neuvoa ja apua haetaan Kreikan tapaisiin merkittäviin kriiseihin. Kasvua näyttäisi ensi vuonna olevan Aasiassa, Afrikassa ja latinalaisessa Amerikassa.

Vuoden 2011 talouskasvuennuste. Lähde:  www.imf.org

Millä instrumenteilla hajautus kannattaa tehdä

Erään helpon tavan hajauttaa muodostavat pörssinoteeratut maantieteellisen alueen rahastot, joista on hyvä luettelo Piksu:n maantieeteellisten ETF rahastojen sivulla. Näitä rahastoja voi ostaa useiden suomalaisten pankkien ja pankkiiriliikkeiden verkkopankkien kautta.

(Uutinen)

FK ansaitsee täyden tunnustuksen siitä, että on julkaisut tutkimuksen, joka herättää moniakin kriittisiä ajatuksia finanssialaa kohtaan. Missä näkyy pankkien sijoitusneuvojien käden jälki - ja miten!

Kuitenkin omaa mieltäni kalvaa vielä joukko lisäkysymyksiä, jotka odottavat vastaustaan.

- Vuonna 1987 alkaneessa suhdannekäänteessä päivittäiset kurssimuutokset olivat paljon rajumpia kuin 20 vuotta myöhemmin alkaneessa finanssikriisissä. 1987 kritisoitiin “päivän kurssiin” -toimeksiantoja ja kysyttiin, ymmärtääkö sijoittaja termin tarkoittavan kauppaa hintaan mihin hyvänsä.

Ymmärtääkö rahastosijoittaja merkintöjen ja lunastusten tapahtuvan kursseilla, jotka eivät vielä ole kenenkään tiedossa? Pyysin joskus silloista Rataa kiinnittämään huomiota asiaan. Ratasta selitettiin minulle rauhoittavasti, että toimeksiannon voi antaa tietylle rahasummalle. En enää jaksanut kysyä valvojalta, ymmärtääkö edes hän, että on eri asia, saako eurolla yhden perunan vai kaksi kiloa.

- Kulut. Eikö kuluja voisi mitenkään sitoa yhteen nippuun? Miksi ihmeessä ne pitää hajottaa sinne sun tänne? Jokainen tietänee vastauksen: siten kulut saadaan näyttämään pienemmiltä. Miksi Fiva ei asiaan puutu, jos kyseessä on ongelma jopa FK:n mielestä. Miksi kuluilla eivät ainakaan isot pankit kilpaile? Olisiko kilpailuvirastolla tutkittavaa?

- Asiantuntemus. Suuri optimisti voi toivoa rahaston salkunhoitajan olevan asiantuntijan. Juuri on tosin selitelty, että analyytikot analysoivat hiekkakakkuja edellisen laman aikana, joten kaikki oli uutta ja outoa 2007 jälkeen. (Entäs ne tenttikirjat?) Mikäli salkunhoitaja nyt kuitenkin olisi asiantuntija, rahastojen säännöt sitovat rahastonhoitajan kädet. Osakerahaston “all in” -strategia ei ole omaperäisimmästä päästä.

- Rahastovalikoima. Suomalaisiin firmoihin ja korkoinstrumentteihin sijoittavia rahastoja on pilvin pimein, mutta suomalaisista pankeista löytyy varsin rajallisesti sektorirahastoja (lääketeollisuus, energia jne.)

- Systemaattinen riski eli markkinariski.

Jokaisen sijoittajan suurinta uhkaa, globaalia kurssinlaskua ei suojaa osakerahaston hajauttaminenkaan. Kun vastuu ajoituksesta pysyy kokonaan sijoittajalla (ja sijoitusneuvoilla ”tätä on merkitty runsaasti”, eikö jotain voisi tehdä. Kun säännöt ovat niin tärkeitä, mitä jos yhdistelmärahasto laskisi osakepainoa samassa tahdissa kurssinousun kanssa ja tekisi laskussa toisinpäin. Olisiko yksinkertainen kaunista, selkeää ja ehkä jopa kustannus- ja tulostehokasta?

Arkistoitu 8.2.2011

Arkistoitu 8.2.2011

Arkistoitu 8.2.2011