Skip to main content

Piksu-uutiset

Piksu uutiset ovat yritysten ja instituutioiden tuottamien lehdistötiedotteiden lyhyennelmiä ja lainauksia.

Taantuma heijastui rahoitusyhtiöiden toimintaan

Posted in

 
 

 

Uusi luotonanto kasvoi vuoden aikana etenkin koneiden ja teollisuuden laitteiden (+40 %) sekä IT- ja muiden konttorilaitteiden (+7 %) leasingrahoituksessa. Sen sijaan autoleasingin kysyntä supistui voimakkaasti (-35 %) mikä johtui ennen kaikkea työsuhdeautojen ja ammattikäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen (kuorma-autot ja muu raskas kalusto) alhaisesta kysynnästä sekä viime vuoden keväällä voimaan tulleesta autoveromuutoksesta. Leasingrahoituksen osalta Suomen kehitys poikkesi eurooppalaisesta keskitasosta, jossa kasvu jäi viime vuonna kauttaaltaan negatiiviseksi.

Rahoitusyhtiöiden uusien vakuudettomien kulutusluottojen määrä jatkoi edelleen kasvuaan (+3 %), mutta lisäys jäi pitkään korkeana jatkuneita kasvulukuja alhaisemmaksi. Tyypillisiä rahoitusyhtiöiden tarjoamia kulutusluottoja ovat korttisidonnaiset tililuotot sekä vakuudettomat kertaluotot. Kuluttajille suunnatun osamaksurahoituksen volyymeja heikensi erityisesti uusien henkilöautojen alhainen kysyntä.

Rahoitusyhtiöiden järjestämättömien saamisten ja arvonalentumistappioiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta, mutta niiden suhteellinen osuus koko luottokannasta on edelleen kohtuullisella tasolla.

FK:n rahoitusyhtiöjohtokunnan puheenjohtaja Ilkka Kansanniva pitää kuluvan vuoden näkymiä ja toimintaympäristöä haasteellisena. - Myönteisenä merkkinä voidaan pitää yritysten parantumassa olevia suhdannenäkymiä, mikä ennakoi investointihalukkuuden varovaista kasvua. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamus omaan talouteen on alkuvuodesta vahvistunut, mikä puolestaan ennakoi luotonottohalukkuuden säilymistä kulutusluottojen osalta ainakin kohtalaisella tasolla. Myös uusien henkilöautojen kauppa on alkuvuodesta jonkin verran piristynyt, mikä vaikuttanee myönteisesti osamaksurahoituksen kysyntään, Kansanniva arvioi.

Lähitulevaisuudessa rahoitusyhtiöiden liiketoimintaan vaikuttavana merkittävänä muutoksena Kansanniva pitää leasingin kirjanpitokäsittelyyn suunnitteilla olevia muutoksia. IASB:n julkaisemien ehdotusten myötä asiakkaiden kirjanpitokäytäntö monimutkaistuisi huomattavasti. Vastaavasti rahoitusyhtiön näkökulmasta ehdotettu kirjanpitokäytännön muutos lisäisi niiden pääomavaatimuksia, mikä puolestaan voi vaikuttaa kielteisesti leasingrahoituksen kustannuksiin. - Pyrimme yhdessä eurooppalaisen leasingyhtiöiden järjestön Leaseuropen kanssa myötävaikuttamaan siihen, että epäkohdat vielä valmistelun kuluessa korjataan, Kansanniva toteaa.

FK:n rahoitusyhtiöt
Finanssialan Keskusliittoon kuuluvat seuraavat rahoitusyhtiötoimintaa harjoittavat jäsenet: Handelsbanken Rahoitus Oyj, Nordea Rahoitus Suomi Oy, Pohjola Pankki Oyj, Sampo Rahoitus / Sampo Pankki Oyj sekä SEB Leasing Oy.

Rahoitusyhtiöt keskittyvät kohdevakuudelliseen rahoitukseen (osamaksukaupan rahoitus, leasing, factoring) ja vakuudettomiin kulutusluottoihin (luottokortti-, tili- ja kertaluotot). Tuotteisto täydentää pankkikonsernien palvelua.

 

Leaseuropen lehdistötiedote leasingin kirjanpitokäsittelyyn suunniteltujen muutosten vaikutuksista linkissä www.leaseurope.org .

Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia liikenne-, työeläke- ja työtapaturmavakuutuksia. Finanssialan Keskusliitolla on noin 480 jäsenyhteisöä ja niiden palveluksessa toimii noin 43 000 työntekijää.
http://www.fkl.fi

No votes yet

Verohallinnon aiheettomat karhukirjeet tuottaneet harmia

Posted in

 

Taloushallintoliiton saamien tietojen mukaan karhukirjeen saaneet ovat olleet epätietoisia. Yhteydenottojen määrää tilitoimistoissa on lisännyt se, että Verohallinto ei ole lähettänyt aiheettoman kehotuksen saaneelle henkilökohtaista kirjettä ja peruutusta. Kaikki aiheettoman kirjeen saaneet ovat kuitenkin Verohallinnon tiedossa.

Verohallinto on tiedottanut asiasta omilla verkkosivuillaan ja julkaisemalla tiedotteen mediaa varten. Verohallinto perustelee menettelyä sillä, että se ei olisi pystynyt lähettämään kaikille henkilökohtaista peruutusta kahden viikon sisällä ennen kirjeessä ilmoituksen antamiselle varattua määräpäivää, joka oli torstaina 11.3.2010.

Aiheettomia karhukirjeitä saivat Sisä-Suomen veroviraston alueella arvonlisäverotuksessa vuosimenettelyssä olevat maa- ja metsätalouden harjoittajat. Aiheettomia kirjeitä sai kaikkiaan 50.000 asiakasta. Kirjeissä kehotettiin antamaan 11.3. mennessä arvonlisäveroilmoitus marraskuulta 2009, vaikka vuosimenettelyssä olevat alkutuottajat antavat ilmoituksen yhden kuukauden sijaan yhdellä kertaa koko vuodelta.

No votes yet

Suomen yrityskiinteistöjen omistajilla ongelmia (Catella Property Oy:n markkinakatsaus)

Posted in

Pääkaupunkiseudulla toimistojen vajaakäyttöaste nousi 12,3 prosenttiin. Reaalitalouden ongelmat näkyvät vuokrausmarkkinassa. Vaikeuksissa ovat erityisesti vanhat toimistoalueet kuten Vallila-Pasila. Catella Property Oy ennustaa, että toimistojen vajaakäyttöaste jatkaa selvässä nousussa vuoden 2010 aikana.

Toimistojen vajaakäyttöaste nousi melkein kaikissa kasvukeskuksissa, jääden kuitenkin alle 8 prosentin.

Liikekiintestökauppojen arvo Suomessa vuonna 2009 oli 1,6 miljardia euroa. Kotimaiset institutionaaliset sijoittajat olivat kaikkein aktiivisimpia ostajia. Ennustamme vuoden 2010 transaktiovolyymin nousevan jonkin verran.

Parhaiden kohteiden tuottovaatimusten nousu pysähtyi. Helsingissä prime -tuottovaade on 6,0 prosenttia.
Kevään markkinakatsaus on ladattavissa linkistä http://www.catella.fi/6610.aspx

 

Katsaus: Catella Property Oy

No votes yet

Vakuutusala huolissaan vakavaraisuusvaatimusten tiukentamisaikeista

Posted in

 

Vakuutusala kannattaa Solvenssi II -direktiiviä siinä muodossa, jossa se viime keväänä hyväksyttiin ja jossa pääomavaatimuksia voidaan täydentää laadullisella valvonnalla muun muassa hallinnon ja organisaatiorakenteen osalta.

- Pääomavaatimusten ylimitoittamisella on runsaasti haittavaikutuksia paitsi vakuutusyhtiöille myös viime kädessä kuluttajille ja koko makrotaloudelle, sanoo toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi Finanssialan Keskusliitosta.

- Liian tiukat pääomavaatimukset pakottavat vakuutusyhtiöt entistä varovaisempaan sijoitustoimintaan, joka vastaavasti pienentää sijoitustoiminnan tuottoja. Samalla vakuutusalan rooli pitkäjänteisenä institutionaalisena sijoittajana kapenee.

Liialliset pääomavaatimukset heikentävät myös vakuutusyhtiöiden riskinkantomahdollisuutta, jolloin suurien ja vähemmän tunnettujen riskien, kuten esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvien riskien vakuuttaminen hankaloituu. Ylikapitalisoituminen vaikuttaa myös hinnoitteluun nostamalla väistämättä vakuutusten hintoja ja rajoittamalla vakuutustuotteiden valikoimaa.

- Kansainvälisesti eurooppalaisten vakuutusyhtiöiden muuta maailmaa tiukempi sääntely asettaa ne eriarvoiseen asemaan eikä se tietenkään ole kenenkään etu, Kauppi jatkaa.

FK uskoo, että pääomavaatimusten suhteen on mahdollista löytää tasapaino, jossa riittävä kuluttajien suoja, kilpailukykyiset vakuutustuotteet sekä terve vakuutustoiminta yhdistyvät.

Vastaavan tyyppiset uhkakuvat liittyvät myös pankkien pääomavaatimusten tiukennuksiin, joita valmistellaan parhaillaan Baselin pankkivalvontakomiteassa ja Euroopan komissiossa. FK pitää tärkeänä, että valmistelun kuluessa selvitetään huolella vakavaraisuuslaskentaa koskevien muutosten kokonaisvaikutukset niin pankeille kuin laajemmin kansantalouteen. Tarkempia tietoja vireillä olevien muutosten vaikutuksista saadaan myöhemmin keväällä, kun viranomaisten pankeilla teettämien koelaskelmien tulokset valmistuvat.

CEA:n raportti 'Why excessive capital requirements harm consumers, insurers and the economy' löytyy FK:n nettisivuilta www.fkl.fi 

No votes yet

Pk-yritysten odotukset nousivat, mutta normaalioloihin on matkaa

Posted in

 

Suhdanteiden paranemista odottaa 37 prosenttia yrityksistä, kun vastaava osuus vielä viime syksynä oli vain 18 prosenttia. Odotukset ovat nousseet kaikilla päätoimialoilla ja samalla toimialojen väliset erot ovat kaventuneet.

Samoin odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat kohentuneet merkittävästi: saldoluku on +33, kun lähes puolet pk-yrityksistä arvioi liikevaihtonsa kasvavan tänä vuonna. Positiivista on myös näkemys investointien kehityksestä: saldoluku nousi niukasti plussalle, kun noin neljäsosa teollisuuden ja palvelualojen pk-yrityksistä arvioi investointiensa kasvavan jo tänä vuonna.

Odotukset kertovat muutoksen suunnasta, eivät liiketoiminnan tasosta

Kuluva vuosi on pk-yrityksille monessa suhteessa sopeutumisen aikaa talouskriisin seurauksiin. Yritykset ovat vähentäneet kulujaan, tehostaneet toimintaansa ja etsineet uutta liiketoimintaa.

Poikkeuksellisen jyrkän pudotuksen jälkeen lähitulevaisuutta koskevat odotukset ovat nousseet selvästi. Tällaisessa talouden tilanteessa barometrin saldolukuja kuten muitakin ennakoivia indikaattoreita on tulkittava harkiten. Ne kertovat muutoksen suunnasta, mutta eivät siitä kuinka lähellä tai kaukana normaalista tilanteesta liiketoiminnassa voidaan tuoreimpien odotusten toteutumisen jälkeenkin olla, painottaa Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm .

Maksuongelmat eivät ole väistyneet

Vaikka odotukset ovat nousseet, on pk-yritysten käytännön toiminnassa edelleen tuntuvaa kitkaa. Tästä ovat osoituksena pk-yritysten omat maksuvaikeudet sekä sisään tulevien maksujen huomattava viivästyminen.

Kevään barometrissa 18 prosenttia pk-yrityksistä ilmoittaa itse kokeneensa
vaikeuksia maksujen hoitamisessa viimeisten kolmen kuukauden aikana. Osuus on samaa luokkaa kuin viime syksynä ja edelleen moninkertainen normaalitilanteeseen nähden. Rakentamisessa ja kaupassa maksuvaikeudet ovat jopa hieman yleistyneet syksystä, kertoo Timo Lindholm.

Sopeutuminen jatkuu

Lähes puolet pk-yrityksistä kertoo sopeuttaneensa toimintaansa vallitsevaan taloustilanteeseen. Osuus on selvästi korkeampi kuin viime syksynä. Yleisimmät sopeutustoimet ovat lomautukset ja muut työaikajärjestelyt. Varsin myönteistä on puolestaan se, että joka neljäs pk-yritys pyrkii sopeutumaan laajentamalla liiketoimintaansa uusiin tuotteisiin.

Lindholm kiinnittää huomiota myös kasvuhakuisten pk-yritysten nimeämiin tulevaisuuden muutosvoimiin, joiden ne arvioivat tulevina vuosina vaikuttavan yritysten omaan tai koko toimialan kehitykseen.

Kilpailu osaajista nähdään vahvimpana muutosvoimana, mutta heti toiseksi vahvimpana yritykset pitävät elämäntapojen ja arvojen muutoksia. Nämä tekijät korotustuvat kaupassa ja palvelualoilla ja heijastavat nähtävästi varsinkin nuorempien yrittäjien ajattelutapaa, summaa pääekonomisti Lindholm.

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina.

 

Linkki barometrin nettiaineistoon:

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/pk-yritysbarometri-1-2010/

No votes yet

Ahtaajien lakko syö sahateollisuuden mahdollisuuksia rakentamisen sesongin käynnistyessä

Posted in

”AKT:n toimet iskevät pahasti sahateollisuuteen, joka on kärsinyt taantumasta paljon. Sahateollisuuden vientitulot ovat tyrehtyneet, sillä asiakas maksaa vain toimitetusta tavarasta.  On erittäin vaikeaa myydä mitään, ellei toimituspäivää voida luvata. Lakko syö sahateollisuutta,” sanoo Metsäteollisuus ry:n liiketoiminta- ja innovaatioympäristöstä vastaava johtaja Antro Säilä .

”Sahateollisuudella on ollut vaikeuksia saada tarpeeksi tukkia sahattavaksi. Nyt kun sää sallii kaikenlaisten kohteiden korjuun, puun ostoa on jatkettava ja sovittujen kauppojen puut on korjattava ennen kelirikkoaikaa, vaikka tulovirta on kuihtumassa. Taantumasta toipuvalle sahateollisuudelle tämä on erittäin kova paikka. Täytyy muistaa, että puuraaka-aineen osuus sahateollisuuden kustannuksista on jopa 70 prosenttia,” sanoo Säilä.

Vientikuljetusten katkettua varastot täyttyvät noin viikossa.  Jos sellutehtaat seisahtuvat, on sahoilla sahauksen sivutuotteena syntyvän selluhakkeen varastoinnille tilaa yleensä vain pariksi päiväksi.

Kevät on kriittistä vientitoimitusten aikaa

”Sahatavaraa toimitetaan vientiin rakentamisen rytmissä. Kevät on rakennusten aloitusten ja sahatavaran vientitoimitusten kannalta kriittinen aika. Ostajien varastot ovat nyt taantuman jälkeen pienet koko ketjussa, minkä vuoksi tarvittaisiin nopeita toimituksia. Nykyaikainen kaupankäynti vaatii täsmällisiä toimituksia myös varastoihin sitoutuvan pääoman pienentämiseksi,” sanoo Säilä.

Sahatavaran viennin arvo vuonna 2009 oli 933 miljoonaa euroa. Suomen sahateollisuuden tuotannosta vietiin 70 prosenttia. Suurimmat vientimaat olivat Egypti, Iso-Britannia ja Japani. 

Sahojen vientitulot suoraan metsänomistajan lompakkoon

”Sahat toivat metsänomistajille viime vuonna pelkästään tukkien jalostamisen vientituloihin perustuvaa rahaa 600 – 700 miljoonaa euroa. Lisäksi sahojen kautta kulkee myös suuri osa kuitupuun raaka-ainevirroista ja kantorahatuloista. Näiden vientitulojen merkitys on erityisen suuri metsäisille maakunnille, joissa muuta teollisuutta on vähän,” sanoo Säilä.

 

No votes yet

Yritys ja kuluttaja tasavertaisia sosiaalisessa mediassa

Posted in

Osa suomalaisyrityksistä on jo lopettanut kiertelyn ja kaartelun sosiaalisen median ympärillä ja ottanut sen käyttöönsä organisaatioviestinnässä. Sosiaalinen media tarjoaa uuden kanavan keskusteluun kuluttajien kanssa, ja kykenee tavoittamaan kohderyhmät siellä, missä ne ovat. Onnistunut käyttö vaatii suunnittelua, lupausten pitämistä ja asiakkaan hyöty edellä –asennetta.

Sosiaalinen media on markkinointiviestinnässä tämän päivän kuuma peruna. Vaikka sen hyödyntäminen onkin vielä uusi asia, suomalaisorganisaatiot ovat lähteneet rohkeasti ottamaan selvää sen mahdollisuuksista. Onnistuneella eri kanavien käytöllä pystytään saavuttamaan laajempi kohderyhmä kuin perinteisten kanavien kautta.

- Sosiaalista mediaa käytetään paljon etenkin sisäisessä viestinnässä, jossa on esimerkiksi keskustelupalstoja ja hiljaista tietoa kokoavia wikejä. Ulkoisessa viestinnässä ollaan varovaisempia ja ihan syystäkin. Vaikka sosiaalinen media toimii periaatteessa ihan samoilla periaatteilla kuin viestintä yleensäkin, haasteet saattavat pelottaa, arvioi Vattenfallin web manager Saija Lindfors.

Uusien työkalujen valjastaminen viestinnän käyttöön vaatii organisaatiolta toimintatapojen muutosta, entistä suurempaa toiminnan läpinäkyvyyttä, suunnitelmallisuutta ja selkeää tavoitteiden asettamista. Sosiaalisessa mediassa toimimista ei voi jättää vain markkinointi- ja viestintäihmisten vastuulle, vaan usein parempi tulos saavutetaan, kun mukaan otetaan myös organisaation asiantuntijat.

- Uudet kanavat tarjoavat mahdollisuuden kaksisuuntaiseen keskusteluun, jota myös kuluttajat toivovat organisaatioilta. Organisaation pitää kuitenkin tietää, miten sosiaalinen media toimii ja mitä kuluttajille ollaan lupaamassa: pitää olla valmis vastaamaan myös jyrkkiin mielipiteisiin, ja reagoida nopeasti ja turhia kaartelematta.

Asiakkaan ehdoilla

Sosiaalisen median käytössä pitäisi lähteä liikkeelle siitä, mitä tarjottavaa organisaatiolla on kuluttajille eikä niinkään siitä, mitä yritys haluaa kertoa. Asiakaspalvelu on yksi luontevimmista osa-alueista sosiaalisen median työkalujen hyödyntämiseen. Muun muassa keskustelupalstojen kautta pystytään tavoittamaan kuluttajat siellä, missä he liikkuvat sen sijaan, että heitä yritettäisiin houkutella organisaation omille sivuille.

- Esimerkiksi me onnistuimme tavoittamaan kohderyhmäämme avaamalla viime syksynä energianeuvontapalstan muun muassa rakennusaiheiselle sivustolle. Ihmiset etsivät sieltä muutenkin rakentamiseen liittyvää energiatietoa, Lindfors kertoo.

Sosiaalisessa mediassa houkuttaa myös se, että se on kanavana ”lähempänä” kuluttajia kuin perinteinen markkinointi. Hyvin hoidettuna sen avulla voidaan päästä parempiin lyhyen tähtäimen tuloksiin, mutta kasvattaa myös pidempiaikaista sitoutumista.

- Esimerkiksi energia on tuotteena aika hankala, töpselistä kun ei näe, minkä yhtiön ja minkä tuotantotavan energiaa sieltä tulee. Pitkäaikaisen asiakassuhteen kehittämisen kannalta on tärkeää löytää kanavat, joissa asiakasta voidaan palvella tehokkaasti. Tältä osin sosiaalisen median hyödyntäminen on lähtenyt todella hyvin liikkeelle. Energia-asiantuntijamme Airi Laakkonen on vastannut rakennussivuilla ja muilla keskustelupalstoilla olevissa energianeuvontapalveluissa jo satoihin kysymyksiin. Myös kotisivujemme kävijämäärä on tuplaantunut keväästä.

Ei tarvitse pelätä

Sosiaalisen median käyttämisestä on olemassa jo useita menestystarinoita, joissa palveluun sitoutunut kävijäyhteisö pystyy lopulta tarjoamaan apua myös toisilleen. Yhteisön tuki toimii myös silloin, jos joku kävijöistä ”hyökkää” organisaatiota vastaan huutelemalla asiattomuuksia.

– Sosiaalisessa mediassa pitää olla varautunut myös negatiiviseen palautteeseen, tarkoitushan on käydä tasavertaista keskustelua kuluttajan kanssa, painottaa Lindfors.

- Sosiaalinen media ei ole kuitenkaan mikään mystinen paikka, jossa pitäisi pelätä kuluttajia. Siellä liikkuvat samat ihmiset, jotka soittavat asiakaspalveluun tai lähettävät kyselyjä sähköpostitse. Sosiaalisen median kautta kuluttajalla on mahdollisuus olla avoimessa dialogissa organisaation kanssa, kun taas organisaatioille on tärkeää saada suoraa palautetta.

Vattenfallin Energianeuvonta toimii verkossa Suomi24-keskustelupalstalla, rakentaja.fi-sivustolla sekä yrityksen omilla kotisivuilla www.vattenfall.fi

No votes yet

Suomen Kuluttajaliitto vaatii elinkeinoelämältä ryhtiä

Posted in
Suomen Kuluttajaliitto ry vaatii, että elinkeinoelämässä ei hyväksytä oman asiakkaan tai yhteistyökumppanin jatkuvia tai toistuvia pakottavan kuluttajansuojalainsäädännön rikkomisia. Jokainen vastuullinen toimija valitsee ja päättää itse kumppaninsa ja asiakkaansa.

Iso osa kuluttajien kohtaamista ongelmista johtuu epärehellisestä tai ainakin kyseenalaisin keinoin voittoa tavoittelevasta elinkeinonharjoittamisesta. Luontaistuotteiden markkinointiin ja ilmaisnäytteisiin liittyvät valitukset ovat jatkuvasti valitusten kärkilistoilla samoin kuin monet muut Internet-kauppaan liittyvät markkinointimenetelmät. Viime aikoina ovat yleistyneet erilaiset kilpailut, joihin osallistuminen johtaakin kännykän kautta laskutettavaan maksulliseen kestotilaukseen. Kaikki elinkeinotoiminta edellyttää onnistuakseen yhteistyökumppaneita.

Suurin osa suomalaisista elinkeinonharjoittajista toimii ja haluaakin toimia oikein ja noudattaa lakeja. Epäterveellä tavalla toimivat elinkeinonharjoittajat nakertavat rehellisten toimijoiden mainetta ja luottamusta, mutta vaikeuttavat myös kilpailutilannetta. Lainsäädännöllä ei voida tehokkaasti estää epärehellistä toimintaa, vaan tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Epärehellisten elinkeinonharjoittajien poistaminen markkinoilta on kuluttajien ja vastuullisten elinkeinonharjoittajien yhteinen etu.

Elinkeinoelämällä on mahdollisuus ja keinot estää epärehellisten elinkeinonharjoittajien markkinoilletulo ja markkinoillaolo, jos siihen vain on tahtoa. Hyvänä esimerkkinä tästä on VISA- yhtiön toiminta USA:ssa, jossa se taannoin keskeytti maksujen käsittelyn yrityksiltä, jotka olivat huijanneet kuluttajia. Samanlaiset mahdollisuudet ovat Suomessa, mutta miksi niitä ei hyödynnetä?

Suomalainen teleoperaattori/elinkeinonharjoittaja voi yhteiskuntavastuunsa toteuttamiseksi irtisanoa yhteistyösopimuksen asiakkaan kanssa, joka on syyllistynyt kuluttajansuojalain vastaiseen toimintaan esimerkiksi jättämällä noudattamatta kuluttajariitalautakunnan ratkaisusuosituksen.

Mikään toiminta ei ole mahdollista Suomessakaan ilman toimivia pankki- ja tiedonsiirtoyhteyksiä, vakuutuksia, rahoitusta ja puhelinlinjoja. Avainasemassa ovat teleoperaattorit, pankit ja muut luotto- ja rahoituslaitokset. On turha puhua yhteiskuntavastuusta, jos pelkän voiton tavoittelun vuoksi sallitaan yhteistyökumppanin tai asiakkaan toimia jatkuvasti vastoin lainsäädännön pakottavia normeja.

No votes yet

Nuoret ja finanssiala netissä: Nuoret haluavat oppia vastuullisiksi rahankäyttäjiksi

Posted in

Nuoria askarruttavat monet omaan talouteen liittyvät asiat: kotoa muuttaminen, säästäminen, opiskelujen rahoitus sekä matkustamisen turvallisuus. Näistä nuorten itsensä valitsemista aiheista on viime viikkoina keskusteltu finanssialan omassa yhteisössä IRC-Galleriassa.

Viikottaisissa chat-tuokioissa nuoret ovat voineet kysyä pankkien ja vakuutusyhtiöiden asiantuntijoilta vinkkejä omien raha- ja talousasioiden hoitoon. Paljon on keskusteltu myös kesätöistä.

Talousasiat ovat tuttuja vain harvalle nuorelle, mutta ne näyttävät kiinnostavan monia. Yhä suuremman vastuun ottaminen omasta elämästä saattaa usein aiheuttaa nuorissa epävarmuutta ja jopa pelottaa. Chat-keskustelijoiden mielestä hyvä ikä kotoa muuttamiseen olisi 18 vuotta, kun nuoresta on tullut täysi-ikäinen. Mutta mistä saisi oman asunnon ja millä maksaa vuokrat ja vuokratakuut? Miten opiskelijalla jäisi rahaa vähän muuhunkin kuin kaikkein välttämättömimpään?

Erityisen kiinnostuneita nuoret ovat keinoista, joilla he voisivat säästää ja hankkia välillä jotain vähän kalliimpaa tai pidemmällä tähtäimellä vaikka oman asunnon. Nuoria kiinnostaa, miten tullaan vastuullisiksi rahankäyttäjiksi.

Finanssiosaaminen ja työnantajakuva -projektin päällikkö Tarja Kallonen Finanssialan Keskusliitosta kertoo, että IRC-Gallerian nuoret ovat ottaneet finanssialan yhteisön mielenkiinnolla vastaan. Ensimmäisten viikkojen aikana keskusteluissa on ollut mukana hyvä joukko aktiivisia nuoria.

- Se on mielestämme hyvä saavutus, kun tiedämme, että finanssiala ei ole nuorille kovin tuttu ja talousasiatkin saattavat tuntua tylsältä aihepiiriltä.

Kehityspäällikkö Sanna Ikävalko on yksi finanssialan chattiin osallistuvista asiantuntijoista. Hän pitää netin yhteisöjä hyvänä kanavana tavoittaa nuoria vaikeiksikin mielletyissä asioissa.

- Nettikeskustelujen etu on, että niissä päästään lähelle nuoria ja siellä toimitaan heidän ehdoillaan.

Finanssiala tarjoaa tänäkin vuonna runsaasti kesätyöpaikkoja etenkin alan opiskelijoille ja jonkin verran myös nuoremmille. Lähes kaikki alan toimijat ovat ilmoittaneet kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden määrän kasvavan tai ainakin pysyvän ennallaan.

Tietoa nuorille finanssialasta ja sen tarjoamista työmahdollisuuksista www.keepitrolling.fi  

Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia liikenne-, työeläke- ja työtapaturmavakuutuksia. Finanssialan Keskusliitolla on noin 480 jäsenyhteisöä ja niiden palveluksessa toimii noin 43 000 työntekijää.

Kotisivu: http://www.fkl.fi

Your rating: None Average: 5 (1 vote)

Viekö elintarviketutkimus Suomen maailmankartalle?

Posted in
Tänä päivänä elintarvikkeet lupaavat monenlaisia terveysvaikutuksia sen lisäksi, että ne täyttävät vatsaa. Laajasta valikoimasta etenkin vastustuskykyä lisäävät tuotteet ovat jo saaneet pysyvän jalansijan kotimaisilla markkinoilla, ja Suomi onkin edelläkävijä maitohappobakteeria sisältävien tuotteiden kehityksessä. Elintarviketutkimus vaatii huippuluokan teknologiaa, ja sen uskotaan vievän Suomea maailmankartalle matkapuhelinteknologian jalanjäljillä.

Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden markkinat ovat kasvaneet meillä Suomessa räjähdysmäisesti. Ruokakauppojen hyllyt ovat nykyään pullollaan elintarvikkeita, jotka lupaavat toinen toistaan parempia terveysvaikutuksia. Tuotteiden kysynnän ja tarjonnan lisääntyminen on tuonut mukanaan myös lieveilmiöitä.

- Terveysvaikutteisia tuotteita on nykyään niin paljon, että useimmat kuluttajat ovat pyörällä päästään niiden vuoksi. He eivät välttämättä tiedä, mitä suuresta valikoimasta kannattaisi ostaa, tai kannattaako tuotteiden lupauksiin ylipäänsä luottaa, toteaa tutkija Riina Kekkonen Valiolta.

Vastustuskykyä lisäävät tuotteet ovat jo saavuttaneet pysyvän aseman suomalaisten ruokapöydissä. Suomi on Euroopassa edelläkävijämaa maitohappobakteeria sisältävien tuotteiden kehityksessä, ja meillä valmistetaan maailman tutkituinta maitohappobakteeria sisältävää valmistetta.

- Suomi on ensimmäinen maa, joka toi terveyttä edistävän maitohappobakteerituotteen markkinoille. LGG-maitohappobakteerille ostettiin patentti Yhdysvalloista, ja tuotetta alettiin valmistaa vuonna 1990. Tuotteet olivat aluksi herajuomia, mutta nyt valikoimassa on myös mehuja ja jugurtteja.

Maitohappobakteereita sisältävien elintarvikkeiden tuotannossa suurin haaste on maitohappobakteerien säilyminen elävänä tuotteessa. Mikäli bakteerit kuolevat, niiden vaikutus katoaa.

- Toinen haaste on tietysti mahdollisimman hyvänmakuisten tuotteiden valmistaminen. Vaikka monilla aloilla tuotantoa onkin siirretty ulkomaille, Suomessa valmistettujen terveysvaikutteisten tuotteiden osalta kuluttaja voi luottaa siihen, että tuotteet paitsi maistuvat hyvältä, myös ovat puhtaista, turvallisia ja laadukkaita, Kekkonen lupaa.

Tulevaisuuden teknologiaa

LGG-maitohappobakteeria ja sen vaikutuksia tutkitaan jatkuvasti sekä Suomessa että maailmalla, ja vuosien mittaan kehittyneet tutkimusmenetelmät ovat mahdollistaneet entistä paremman tuotteiden analysoimisen. Aluksi tutkittiin lähinnä maitohappobakteerien eli probioottien perusominaisuuksia: säilyykö se elävänä suolistossa, miten se vaikuttaa, ja voidaanko sillä parantaa tai ennaltaehkäistä esimerkiksi ripulia.

- Tänä päivänä tutkimuksissa selvitetään, mistä maitohappobakteerin vaikutus johtuu. Tutkimuksia tehdään Suomen lisäksi myös ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa, jotta saadaan aikaan mahdollisimman puolueetonta tutkimusta, tutkija Riina Kekkonen kertoo.

Suomi on tunnettu kovasta teknologiastaan, esimerkiksi matkapuhelinteollisuudesta. Kekkonen povaa elintarviketeollisuudesta ja –tutkimuksesta varteenotettavaa haastajaa kännyköille, sillä elintarvikkeiden kehitys vaatii laadukasta teknologiaa.

- Meidän suomalaisten pitäisi olla ylpeitä siitä, että osaamme tehdä hyviä ja laadukkaita tuotteita useammalla alalla. Teknologiat ja tutkimusmenetelmät kehittyvät jatkuvasti, joten vielä ei pystytä sanomaan, millaisia innovaatioita elintarviketeollisuuden osalta tullaan näkemään. Meillä voi tulevaisuudessa olla vaikka kuinka hienoja suomalaisia elintarviketeollisuuden innovaatioita, joita voidaan viedä myös ulkomaille.
 

No votes yet

Putkiremontista selviää helpoimmin ennakoimalla

Posted in

Monessa taloyhtiössä on lähivuosina edessään putkiremontti, joka kiristää sekä hermoja että kukkaroa. Remontin aloittamista lykätään helposti lähes viime tippaan, jolloin seurauksena saattaa olla putkirikko ja siitä koituvat tuntuvat kustannukset. Oikea tapa lähestyä putkiremonttia on ennakointi, jota edellyttää myös kesällä voimaan tuleva asunto-osakeyhtiölaki.

Putkiremontin aloittamista ei ole kiva ottaa esille yhtiökokouksissa, sillä se ei ole mukavaa puuhaa. Monissa taloyhtiöissä remontin lykkääntymisen syynä saattaa olla myös hintojen laskun odottelu, tai sitten päätöstä ei yksinkertaisesti saada tehtyä.

- Putkiremontti on iso asia, mutta päätösten tekemistä ei kannata lykätä siihen asti, että loka-auto ajaa pihaan, varoittaa PutkiReformin pääreformaattori, toimitusjohtaja Jan-Erik Luther.

- Etukäteissuunnittelu ja putkiston kunnon kartoittaminen ovat hyvä tapa aloittaa remontti. Taloyhtiöissä on yleensä vuotohistoria eli tiedetään, mitä siellä on tapahtunut. Putkiston kuntoa voidaan myös tutkia esimerkiksi röntgenin, ultraäänen, koepalojen, pohjaviemärien kuvauksen tai putkien koerassauksen avulla.

Kuntokartoituksen perusteella pystytään selvittämään, miten remonttia olisi järkevintä lähteä tekemään. Remontti voidaan tehdä myös uusilla menetelmillä, jolloin putkia ei vaihdeta kokonaan vaan ne korjataan.

- Tiettyjä putkiosuuksia voidaan joutua vaihtamaan huonon kunnon vuoksi, mutta aika harvoin kaikki putket ovat vaihtokunnossa. Eri asia on sitten se, jos asuntoon halutaan tehdä suuria muutoksia esimerkiksi siirtämällä seiniä. Silloin ei kannata lähteä remontoimaan uusilla menetelmillä, Luther sanoo.

Tarkkana sopimusten kanssa

Putkiremontti on niin iso projekti, että yhteistyökumppanit on syytä valita huolella jo remontin suunnitteluvaiheessa. Asiansa osaava kuntokartoittaja tekee putkien kuntokartoituksen huolella, ja kokenut suunnittelutoimisto osaa tehdä kartoituksen perusteella päätöksen sopivasta remontointimenetelmästä. Myös varsinaisen urakoitsijan taustat on hyvä tarkastaa.

- Kannattaa katsoa yrityksen historiaa ja referenssejä myös silloin, kun ollaan tekemässä remonttia uusilla menetelmillä. Myös taloudellinen tilanne ja mahdollinen laatujärjestelmä on hyvä tarkastaa. Yrityksiä on niin monenlaisia, PutkiReformin pääreformaattori Jan-Erik Luther toteaa.

- Myös tarjousten ja sopimusasiakirjojen kanssa kannattaa olla tarkkana. Niitä voi joskus olla vaikea vertailla keskenään, sillä tarjousten sisällöt vaihtelevat. Hinnat saattavat olla halpoja, mutta tarjoukseen ei välttämättä sisälly kaikkea.

Lisätietoja:
www.putkireformi.fi

No votes yet

Ahtaajalakko vahingoittaa koko kuljetusalaa

Posted in
Maanteiden tavaraliikenteen etujärjestö SKAL painottaa pikaista satamalakon lopettamista. Autoliikenteeseen saavutetun sovun hyödyt valuvat hukkaan. Noin viidesosa kuljetusyrityksistä on välittömästi tekemisissä satamien ja ulkomaankaupan kanssa. Satamien pysähtyminen merkitsee näille yrityksille lähes 5 miljoonan euron päivittäistä liikevaihdon menetystä.

Kuljetusalan uudella työehtosopimuksella saavutettiin työrauha, mutta ahtaajien työtaistelu on pysäyttänyt päivittäiset vienti- ja tuontikuljetukset satamissa, mikä pahasti sekoittaa rahtiliikennettä. Järkevät meno- ja paluukuljetukset jäävät toteutumatta ja teollisuuden tuotantolaitosten alasajojen seurauksena myös monet kotimaan kuljetuksia suorittavat yritykset joutuvat työtaistelun sijaiskärsijöiksi.

Ahtaajien työtaistelu käy kuljetusalalle kohtalokkaan kalliiksi. Kuljetusten estyessä työnantajille jää velvollisuus maksaa kuljettajille palkkaa yhden viikon ajan. Tässä poikkeuksellisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa kuljetusyrityksille koituu lisäkustannuksia myös uudesta työehtosopimuksesta. Palkat nousevat huhtikuussa 0,6 % ja lokakuussa 0,7 %, ensi vuoden huhtikuussa 0,6 % ja joulukuussa teollisuuden yleisen linjan mukaisella yleiskorotuksella. Lisäksi sopimuksen tekstimuutokset korottavat ansioita lisäten kuljetusyritysten työvoimakustannuksia.

Kuljetusyritykset joutuvat siirtämään kohoavat kustannukset ja lakkotappiot asiakkaiden maksettaviksi, mikä rasittaa Suomen kilpailukykyä. Työtaistelun pitkittymisestä aiheutuu suomalaisille yrityksille ja kansantaloudelle pahimmillaan korvaamattomia tappioita. Siksi satamalakko tulee saada päättymään ensi tilassa ja välttää avoinna oleva huolinta-alaa uhkaava työtaistelu.

No votes yet

Parantuva kansanterveys luo edellytyksiä eläkeiän nostolle

Posted in

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut pyynnöstä valtiovarainministeriölle lausunnon ns. Ahtelan ja Rantalan eläketyöryhmien raporteista.
 
 
THL toteaa, että eläkeiän nostamisen esille tuleminen on luonnollista, sillä viimeisen 40 vuoden aikana suomalaisten odotettavissa oleva elinikä on noussut noin 10 vuotta. Tutkimusten mukaan lisäelinvuodet ovat pääasiassa myös terveitä elinvuosia. Arvioiden mukaan noin 80 prosenttia eliniän pitenemisestä aiheutuu sydän- ja verisuonitautikuolemien vähenemisestä eli siirtymisestä myöhempiin ikäryhmiin. Tämä osoittaa yleisen kansanterveystyön keskeisen merkityksen eläkeikäkysymykseen ja suomalaisten toimintakykyyn.

THL:n mielestä eläketyöryhmät ovat tarttuneet kansantalouden ja julkisen talouden kestävyyden kannalta keskeiseen haasteeseen ja ovat osittain myös pystyneet vastaamaan siihen. Suomalaisten terveen eliniän koko ajan kasvaessa tosiasiallisen eläkeiän nostamiseen on hyviä mahdollisuuksia.

Suomalaisten kansanterveydessä, toimintakyvyssä ja työssä jaksamisessa on kuitenkin edelleen monia haasteita, jotka vaativat tehokasta kansanterveystyötä ja pätevää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Työelämässä tapahtuvilla toimilla on oma tärkeä, mutta rajallinen merkityksensä. THL korostaa, että niin tärkeitä kuin työilmapiiri, töiden järjestely ja työnjohto ovatkin, työssä jaksamisessa keskeistä on myös kaikkiin suomalaisiin kohdistuva tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen.

Tällä hetkellä Suomessa menetetään vuosittain lähes puoli miljoonaa työvuotta sairauksien vuoksi. Ennenaikaisen kuolleisuuden syiden kärjessä ovat sydän- ja verisuonitaudit, syövät ja tapaturmat. Työkyvyttömyyden osalta syiden kärjessä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joiden ehkäisyssä ylipainon torjunta ja liikunta ovat avainasemassa. Myös masennus on suuri työkyvyttömyyden aiheuttaja. THL tekee parhaillaan aktiivista työtä hyvien ja kustannustehokkaiden käytäntöjen, menetelmien sekä toimintamallien löytämiseksi. Kansantautien syyt liittyvät läheisesti elintapoihin, joihin vaikuttamisessa paikallinen terveyden edistäminen on keskeisessä asemassa.

THL katsoo, että raportissa esitetyt ehdotukset työikäisten erityisasemasta mm. erikoissairaanhoidon pääsyn osalta ovat eriarvoistavia. Jo nyt väestön terveys- ja toimintakykyerot ovat Suomessa erittäin suuria. Esimerkiksi korkeakoulutetut miehet elävät noin kuusi vuotta vanhemmiksi kuin vähiten koulutetut miehet; naisilla vastaava koulutusryhmäero on runsaat kolme vuotta. Terveen elinajan odotteessa niin miesten kuin naistenkin vastaava ero on jopa yli kymmenen vuotta. Jos koko väestön työkyky olisi yhtä hyvä kuin ylimmässä koulutusryhmässä, työkyvyn rajoitukset vähenisivät väestössä yli 60 prosenttia. Työttömyys on suuri riski työkyvylle. Työssä olevilla on nykyisin paljon paremmat palvelut kuin työttömillä, jotka niitä eniten tarvitsisivat. Sekä työssä olevien että työttömien kuntoutusta pitäisi kehittää.

THL katsoo, että Ahtelan ja Rantalan työryhmien esitykset ovat sinänsä pääsääntöisesti myönteisiä ja kannatettavia, mutta korostaa väestön yleisen terveystyön keskeistä merkitystä asiassa.
 

Lähde: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=22117

Your rating: None Average: 5 (1 vote)

Poliittinen väliintulo suurin riski maailman pankeille

Posted in

Pankkitoiminnan riskejä ja ongelmakohtia kartoittavassa Banking Banana Skins -kyselyssä listattiin pankkiliiketoiminnan 30 vakavinta riskiä. Kyselyn tulokset perustuvat noin 450 rahoitusmaailman johtohenkilön vastauksiin kaikkiaan 49 maasta.

Vastaajien joukossa oli muun muassa pankkiireita, rahoitusalaa tarkkaan seuraavia henkilöitä sekä alaa valvovia viranomaisia. Heidän mielestään pankkien "politisoiminen" pelastustoimien ja haltuunottojen seurauksena on suurin uhka niiden taloudelle.

Pankkiirien mielestä politiikka saattaa joissakin tapauksissa liiaksi häiritä liiketoiminnallisesti järkevien päätösten tekoa. Muut kuin pankkiirit sanoivat, että poliittiset väliintulot voivat johtaa pankkien osalta vastuuttomiin asenteisiin ja ylenpalttiseen riskinottoon, mikäli pankit olettavat valtion pelastavan ne aina tarvittaessa. Viranomaiset olivat puolissaan huolissaan siitä, että valtiot saattavat vetää takaisin tukensa pankeille ennen kuin nämä ovat saaneet taloutensa kuntoon, mistä olisi seurauksena taas uusi romahdus.

Poliittinen väliintulo ei ole koskaan aiemmin ollut riskien listalla Banana Skins -tutkimusten 15-vuotisen historian aikana. Se on läheisessä yhteydessä listan kolmantena olevaan riskiin "liika sääntely" ja huoleen siitä, että pankit kärsivät lisää, kun kriisiin ylireagoidaan.

"Poliittisen väliintulon ja liiallisen sääntelyn mieltäminen näin suureksi riskiksi heijastaa pankkialan toimijoiden tuntemuksia siitä, ettei tulevaisuus ole enää niiden omissa käsissään. Valtioiden ryntäys pelastamaan pankkejaan katastrofilta on voinut estää koko järjestelmän romahtamisen. Samaan aikaan pankeissa kuitenkin hämärtyy, keitä niiden pitää miellyttää: omistajia, asiakkaita, valvovia viranomaisia vai pankeille tukea antanutta valtiovaltaa", sanoo Mikko Valve PwC:ltä.

"Nyt tarvitaan hyvää yhteispeliä pankkimaailman, valvovien viranomaisten ja poliitikkojen välillä, jotta pankkien kyky palauttaa saamansa julkiset tuet pitkällä aikavälillä ei vaarantuisi ja jotta ne voisivat toimia tehokkaasti olennaisessa roolissaan talouden eheyttäjinä. Tämän vuoden mittaustulokset tulevat oikeaan aikaan varoittamaan siitä, että sääntelytoimenpiteiden kumulatiivisilla vaikutuksilla voi olla ei-toivottuja seurauksia. Luottamuksen rakentaminen uudelleen pankkien ja viranomaisten välille on sen vuoksi tärkeämpää kuin koskaan."

Tutkimuksen kaikkien riskien keskiarvoindeksi on historiansa korkeimmalla tasolla. Lisäksi vastaajien käsitys alan valmiuksista vastata riskeihin on huomattavasti pessimistisempi kuin vuonna 2008. Tämä kuvastaa pankkialan poikkeuksellisen huolestunutta ilmapiiriä.

Suomessa keskivertoa parempi valmius riskeihin

Liiketoiminnan jatkuvuus nähtiin Suomessa korkeampana riskinä kuin muualla maailmassa, mutta samaan aikaan Suomi on vastaajien mukaan varautunut muuta maailmaa keskimäärin paremmin kohtaamaan tutkimuksessa esiin tulleita riskejä. Suomi ja Ruotsi olivat lähes samoilla linjoilla puolen tusinan suurimman riskin osalta.

Suomen ja Ruotsin tuloksissa oli muutamia huomionarvoisia eroja: likviditeetti näyttää olevan suomalaisille pankeille pienempi huolenaihe kuin ruotsalaisille, kun taas corporate governance -asioille annetaan Ruotsissa huomattavasti suurempi painoarvo.

Pankkialalla edelleen huoli laman vaikutuksista

Monet mittauksen osoittamista riskeistä, ja erityisesti toisella sijalla oleva luottoriski, perustuvat huoleen laman vaikutuksista pankkialaan. Suuri osa vastaajista ei nähnyt tulevaisuutta valoisana, ja he pelkäsivät, että lama pitkittyy ja pankkien luottotappiot kasvavat entisestään. Tunnelmat olivat erityisen synkät Tyynenmeren-Aasian alueella, jossa vastaajat pelkäsivät uuden omaisuuskuplan puhkeavan ja romuttavan luottamuksen luottomarkkinoihin.

Jotkut riskit ovat kuitenkin pienentymässä, kun kriisistä aletaan päästä jaloilleen. Useat riskit, jotka liittyvät maksuvalmiuteen, johdannaisinstrumentteihin ja osakkeisiin, ovat laskeneet edellisen vuoden tasosta. Merkittävästi on pudonnut hedge-rahastojen riski - sijalta 10 sijalle 19 - kun rahastoihin liittyvät uhat ovat vastaajien mielestä heikkenemässä. Myös pankkialan ydininfrastruktuuriin kuten maksujärjestelmiin liittyviä riskejä pidetään alhaisina; ne toimivat kriisin aikana hyvin. Ympäristöriski säilyy paikallaan sijalla 25 huolimatta Kööpenhaminan ilmastokokouksen aikaansaamasta väreilystä.

Pankkiliiketoiminnan 30 suurinta riskiä (vuoden 2008 sijoitus sulkeissa)
Lähde: PricewaterhouseCoopersin ja CSFI:n Banking Banana Skins 2010 -tutkimus

Maailma
1. Poliittinen väliintulo (-)
2. Luottoriski (2)
3. Liika sääntely (8)
4. Makrotalouden trendit (5)
5. Maksuvalmius (1)
6. Pääoman saatavuus (-)
7. Johdannaisinstrumentit (4)
8. Riskienhallinnan laatu (6)
9. Velkarahoituksen marginaalit (3)
10. Osakkeet (7)
11. Valuutat (13)
12. Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmät (16)
13. Hyödykkeet (12)
14. Korot (9)
15. Petos (11)
16. Johdon kannustimet (17)
17. Kehittyvät markkinat (18)
18. Suuri riippuvuus teknologiasta (15)
19. Hedge-rahastot (10)
20. Valtuudet ylittävä traderi (14)
21. Liiketoiminnan jatkuvuus (23)
22. Vähittäismyyntikäytännöt (20)
23. Eturistiriidat (21)
24. Tukitoiminnot (19)
25. Ympäristöriski (25)
26. Maksujärjestelmät (27)
27. Rahanpesu (24)
28. Fuusioitumisinto (28)
29. Liian vähäinen sääntely (29)
30. Alalle tulevat uudet kilpailijat (30)

Suomi
1. Liika sääntely
2. Luottoriski
3. Velkarahoituksen marginaalit
4. Johdannaisinstrumentit
5. Makrotalouden trendit
6. Poliittinen väliintulo
7. Valuutat
8. Korot
9. Liiketoiminnan jatkuvuus
10. Pääoman saatavuus
11. Kehittyvät markkinat
12. Likviditeetti
13. Hyödykkeet
14. Osakkeet
15. Hedge-rahastot
16. Riskienhallinnan laatu
17. Johdon kannustimet
18. Maksujärjestelmät
19. Eturistiriidat
20. Rahanpesu
21. Vähittäismyyntikäytännöt
22. Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmät
23. Petos
24. Suuri riippuvuus teknologiasta
25. Tukitoiminnot
26. Ympäristöriski
27. Fuusioitumisinto
28. Liian vähäinen sääntely
29. Valtuudet ylittävä traderi
30. Alalle tulevat uudet kilpailijat

Koko tutkimusraportti on ladattavissa osoitteessa http://www.pwc.com/gx/en/banking-capital-markets/banana-skins/banking-banana-skins-2009.jhtml

No votes yet

Ahtaajien lakko romuttaa metsäteollisuuden viennin elpymisen

Posted in

"Lakon vuoksi tuotantoa siirtyy pois Suomesta. Vientiasiakkaat ostavat puu- ja paperituotteita edelleen, mutta toimitukset eivät tule Suomesta. Lakon vaikutukset vähentävät suomalaista työtä ja työpaikkoja metsäteollisuudessa ja sen verkostossa muilla aloilla", sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen .

"Viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla metsäteollisuuden vienti alkoi jo elpyä, mutta nyt alkava lakko romuttaa orastavan elpymisen. Yritysten ponnistelut suomalaisen tuotannon kilpailukyvyn parantamiseksi ovat myös valumassa hiekkaan", muistuttaa Jaatinen.

"Satamalakon kustannukset tulevat vientiteollisuuden maksettavaksi. Maksumiehiksi joutuvat myös alan ja koko arvoketjun työntekijät sekä alueet, joilla yritykset toimivat. Lakon kansantaloudelliset vaikutukset ovat myös erittäin merkittävät ja sen vaikutuksia kurotaan umpeen pitkään."

Metsäteollisuuden tuotantokapasiteetista 60 prosenttia sijaitsee Suomen ulkopuolella muissa toimintamaissa. Osa yrityksistä voi siirtää tilauksia kilpailijamaissa sijaitseville tehtailleen.

 

Taustatietoa:

Paperiteollisuus valmistaa Suomessa joka päivä, pyhänä ja arkena, noin 20 000 - 25 000 rullaa paperia. Rulla painaa noin 1,5 tonnia ja sen halkaisija on runsas metri. Näin suurilla volyymeillä, varastotilat täyttyvät lakon alkaessa nopeasti eikä tuotantoa voida jatkaa. Paperiteollisuuden tuotteista menee vientiin noin 90 prosenttia ja puutuoteteollisuuden tuotteista noin 60 prosenttia.  

Metsäteollisuuden viennissä ja tuonnissa käytetään Suomessa yli 15 merisatamaa. Satamien kautta lähtee päivittäin vuoden ympäri noin 20 rahtilaivalastillista tuotteita pääasiassa Euroopan markkinoille. Tuotteita kuljetetaan satamiin sekä junilla että kumipyöräkuljetuksin. Alan vientikuljetukset ovat noin 20 miljoonaa tonnia vuodessa, minkä lisäksi maahamme tuodaan tuotteiden raaka-aineita lähes saman verran.  

Suomessa toimii 50 sellu-, paperi- ja kartonkitehdasta, noin 170 teollisen mittakaavan sahaa sekä 15 levytehdasta. Yritykset valmistavat lähes 100 miljoonan eurooppalaisen paperituotteet ja 50 miljoonan asiakkaan puutuotteet Suomessa.  

No votes yet

Ennakoiva yritys vähentää väkeä

Posted in
Menestyvätkin yritykset käyvät yt-neuvotteluja tehostaakseen toimintaansa ja turvatakseen kannattavuutensa. Suomen Asiakastieto Oy:n tutkimuksen mukaan sopeuttamistoimet myös onnistuvat varsin hyvin.

Yhteistoimintaneuvottelut nähdään usein merkkinä yrityksen ongelmista. Asiakastiedon tuoreen tutkimuksen mukaan monet 2000-luvulla yt-neuvotteluihin päätyneistä yrityksistä ovat kuitenkin olleet taloudellisesti vahvassa kunnossa. Tästä voidaan päätellä, että väen vähennyksillä yritykset pyrkivät ennakoimaan ongelmat, sopeuttamaan toimintaansa ja turvaamaan kannattavuutensa.

Majakassa 1/2010 julkaistussa Juko Leinon tutkimuksessa todetaan, että varsin usein sopeuttamistoimet ovat myös onnistuneet. Tutkimusotoksessa mukana olleet, yt-neuvotteluja käyneet yritykset kuuluivat keskimääräistä useammin parhaimpiin Rating Alfa –luokkiin AA+ ja AAA. Ennakointitoimenpiteiden tehosta kertoo se, että joka kolmannella (33%) yrityksellä luottoluokitus oli kaksi vuotta yt-neuvotteluiden jälkeen edelleen parantunut. 41 prosentilla luokitus oli pysynyt ennallaan ja vain joka neljännellä (26%) se oli heikentynyt.

Tunnusluvut voivat notkahtaa

Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen niitä yrityksiä, jotka ilmoittivat yt-neuvottelujen pääasialliseksi syyksi taloudelliset ja tuotannolliset syyt tai kysynnän laskun. Näiden syiden vuoksi työntekijöitä irtisanoneista 17 yrityksestä 80 prosenttia kuului luokkaan AA+ tai AAA eli oli vahvassa kunnossa ennen sopeuttamistoimia.

Tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanoneiden yritysten liikevaihto laski yt-vuonna, mutta nousi nopeasti sen jälkeen. Omavaraisuus laski hieman tarkastelujakson aikana, mutta oli edelleen keskimäärin hyvällä tasolla.

Pääoman tuotto oli irtisanomisia toteuttaneiden yritysten konsernitilinpäätöksissä keskimäärin muiden vastaavankokoisten yritysten pääoman tuottoa heikompaa. Yt-neuvotteluita käydessään yritysten keskimääräinen pääoman tuotto laski, mutta kasvoi jälleen seuraavana vuonna entistä korkeammalle tasolle.

Majakka pohtii myös kasvukipuja ja asiakkuuksien hallintaa

Majakan 1/2010 muissa artikkeleissa Mika Pajarinen ja Petri Rouvinen Etlatieto Oy:stä selvittelevät kasvuyrittämisen ongelmia ja Suvi Nenonen Vectia Oy:stä kuvaa vaihtoehtoja asiakkuuksien liittyvien riskien havaitsemiseen ja hallintaan. Kari Takalan ja Matti Virénin aiheena ovat konkurssit ja yleinen talouskehitys.

Majakka on Suomen Asiakastieto Oy:n tutkimusten ja tilastojen julkaisusarja, jonka aiheet liittyvät luotonantoon, yritystalouteen sekä asiakkuuksien hallintaan.

Majakka 1/2010 on kokonaan luettavissa osoitteessa http://www.asiakastieto.fi/luottoriski/j_majakka.jsp

No votes yet

Turkulaislääke meni kaupaksi

Posted in
Turkulaisen lääkekehitysyrityksen Hormos Medical Oy:n amerikkalainen emoyhtiö QuatRx Pharmaceuticals Company ilmoitti tiistaina 2. maaliskuuta solmineensa maailmanlaajuisen lisenssisopimuksen ospemifeenin kehittämisestä ja markkinoinnista japanilaisen Shionogi & Companyn kanssa.

Shionogi sai ospemifeenin maailmanlaajuiset markkinointioikeudet. QuatRx saa puolestaan 25 miljoonaa dollaria allekirjoitusmaksuna ja sen lisäksi yli 100 miljoonaa dollaria tiettyjen kehitys- ja viranomaisvaiheiden saavuttamisesta. Lisäksi QuatRx saa etappimaksuja Yhdysvaltain ulkopuolisten maiden myyntilupien saannista ja myynnin kehityksestä sekä rojalteja tuotteen myynnistä.

Ospemifeeni on estrogeenireseptorimodulaattori eli SERM-lääke. Ospemifeeni on markkinoiden ensimmäinen estrogeeniton vaihtoehto vaihdevuosien jälkeisen emättimen limakalvoatrofian oireiden hoitoon. Lääke on Turku Science Parkissa operoivan Hormos Medical Oy:n kehittämä.

Suurkauppa sai luonnollisesti Hormoksen toimitusjohtajan Risto Lammintaustan säteilemään.

- Ospemifeeni osoittaa, että reilun kymmenen vuoden aikana tehty hieman alle sadan miljoonan dollarin investointi on mahdollista saada takaisin kahden seuraavan vuoden aikana kaksinkertaisena. Sen jälkeen onnistuneesta myynnistä on odotettavissa reilun kymmenen vuoden ajan tulovirta, joka ilman uusia investointejakin voi tuoda tehdyn investoinnin takaisin yli kymmenkertaisena, Lammintausta toteaa.
 

Your rating: None Average: 5 (2 votes)

Pankkien tulokset 2009: toiminta Suomessa vakaalla pohjalla

Posted in

Kaikki Suomessa toimivat pankit tekivät voitollisen tuloksen, vaikka arvonalentumistappioita kirjattiin yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Hoitamattomien lainojen määrä lisääntyi edellisvuodesta, mutta niiden kasvu hidastui loppuvuoden aikana.

- Suomalainen pankkijärjestelmä on kannattavalla pohjalla, ja pankkien vakavaraisuus on hyvä. Vahva finanssisektori on koko Suomen talouden kilpailukyvyn kannata ensiarvoisen tärkeä. Pankkien rooli yritysten ja kotitalouksien rahoittajana tulee tukemaan merkittävällä tavalla käynnistyvää talouden kasvua, lupaa Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Vuoden 2009 aikana luottojen määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Kasvu johtui pääasiassa kotitalouksien asuntoluottojen kysynnän kasvusta. Asuntolainoja oli lähes 7 % enemmän kuin edellisen vuoden lopussa.

Arvopaperimarkkinoiden selkeä piristyminen, rahastojen arvonnousu ja uudet nettomerkinnät kasvattivat sijoitusrahastojen pääomia edellisvuodesta peräti 31 %. Sijoitussidonnaiset henkivakuutussäästöt lisääntyivät. Henkivakuutussäästöjä oli yhteensä lähes 10 % enemmän kuin vuosi sitten. Talletusten määrän kasvu jäi puolestaan viime vuoden aikana vaatimattomaksi.

Tilinpäätösten valmistuttua FK julkaisee pankeista ja vakuutusyhtiöistä yksityiskohtaisemmat raportit.

Your rating: None Average: 1 (2 votes)

Talouselämä odottaa valtioitten toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi

Posted in

Yritysmaailma odottaa hallitusten johtavan toimia, joilla saataisiin aikaan ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kannalta välttämättömät toiminnan muutokset. Sanktioiden ja palkkioiden yhdistelmä olisi todennäköisesti paras keino saada yritykset vähentämään ympäristövaikutustaan.
 
Nämä ovat kaksi esimerkkiä PricewaterhouseCoopersin (PwC) Appetite for Change -kyselytutkimuksen tuloksista. Kyseessä on tähän mennessä kattavin aihepiiristä tehty tutkimus. Siinä tarkastellaan kansainvälisen yritysmaailman asenteita ympäristömääräyksiä, -lainsäädäntöä ja -verotusta kohtaan. Tutkimusta varten on haastateltu lähes 700 johtavassa asemassa olevaa henkilöä 15 maassa. Haastatelluilta kysyttiin heidän ajatuksiaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista, valtion roolista, sopivista ympäristöpolitiikan työkaluista ja tehokkaan kansainvälisen ilmastosopimuksen sisällöstä.
 
- Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi kaikkien on tehtävä osuutensa. Haaste on niin suuri, että onnistumiseen tarvitaan sekä yritysten, valtioiden että yksittäisten kuluttajien panos, toteaa PwC:n yritysvastuupalveluiden johtaja Sirpa Juutinen .
 
Koko maailmassa 84 prosenttia johtajista hyväksyy sen, että ilmastonmuutos vaikuttaa liiketoimintaan ja muuttaa sitä seuraavien 2-3 vuoden aikana. Ranskassa näin ajattelee 100 prosenttia johtajista, ja Etelä-Afrikassa, Britanniassa, Kanadassa ja Australiassa yli 90 prosenttia.
 
Samoin koko maailmassa 44 prosenttia johtajista ajattelee, että on ensisijaisesti hallitusten tehtävä edistää muutosta ilmastonmuutosta ehkäisevässä toiminnassa. Maakohtaisesti tarkasteltuna luvuissa on kuitenkin huomattavia eroja. Britanniassa, Kiinassa, Venäjällä, Kanadassa ja Ruotsissa yli 60 prosenttia haastatelluista johtajista mainitsi valtion vastuun, kun taas Saksassa ja Brasiliassa haastatellut kannattivat pikemminkin vastuun jakamista valtion, liike-elämän ja yksilöiden välillä.
 
Yritysmaailman mielestä tehokkain tapa saada yritykset vähentämään liiketoimintansa ympäristövaikutusta olisi selkeä yhdistelmä ”porkkanaa ja keppiä” – 86 prosenttia haastatelluista kannatti verokannustimia ja 83 prosenttia sääntelyä. Organisaatioiden ympäristökäyttäytymiseen vaikuttavat keskeiset tekijät olivat lakien ja säännösten noudattaminen (85 %), yrityksen maine (74 %), kulusäästöt (73 %) ja kilpailuetu (67 %). Mielenkiintoista on, että jos sääntely toteutetaan oikealla tavalla, liike-elämän edustajat näkevät sen jopa tervetulleena sen sijaan, että sitä pidettäisiin rajoittavana.
 
Enemmistö haastatelluista (55 %) pitää nykyistä vero-, kannustin-, ja päästökauppapolitiikkaa tehottomana. Britanniassa, Ranskassa, Ruotsissa, Kiinassa, Australiassa ja Intiassa johtajat suhtautuvat kuitenkin myönteisemmin hallituksen linjausten toimivuuteen.
 
- Suomea voidaan pitää näissä asioissa edelläkävijämaana meillä jo käytössä olevan hiilidioksidipohjaisen ympäristöveron, eli energiaverojen lisäveron, takia. Näin toteaa PwC:n partneri ja veroasiantuntija Juha Laitinen . Pohdinnassa ollut ”green tax”, joka olisi osa arvonlisäverotusta, ei ole toimiva ratkaisu, koska silloin arvonlisäverojärjestelmästä tulee liian monimutkainen. Suomalaisen kilpailukyvyn varmistamiseksi energiaveroratkaisujen täytyy olla globaaleja, mikä tarkoittaa Eurooppaa laajempaa yhteisymmärrystä.
 
Tämänhetkiset verokannustimet eivät motivoi tarpeeksi
 
Jopa 92 prosenttia on sitä mieltä, että ympäristöverotuksen kannustimia tulisi lisätä, mutta 55 prosentin mielestä nykyisin käytössä olevat kriteerit ovat liian tiukkoja. 71 prosentin mielestä tämän hetken verokannustimet eivät motivoi tarpeeksi muuttamaan toimintaa.
 
Haastatelluista 88 prosenttia näkee tärkeänä, että ympäristöverojen ja sääntelyn kautta kerätyt tulot sijoitettaisiin suoraan takaisin ympäristöhankkeisiin. Vain 31 prosenttia uskoo kuitenkin, että näin tapahtuu. Mielipiteet jakautuvat myös sen suhteen, mikä on paras tapa kannustaa vastuulliseen ympäristökäyttäytymiseen. Euroopassa yritysjohtajat ovat hieman enemmän hiilidioksidiveron kannalla, kun taas Pohjois-Amerikassa ja Brasiliassa, Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa johtajat suosivat päästökauppahankkeita.
 
Kuten Kööpenhaminan ilmastokokouksessa nähtiin, ilmastonmuutos koettelee maailman johtajien kykyä kehittää tehokasta ympäristöpolitiikkaa neuvottelujen kautta. Neuvottelujen hidas edistyminen turhauttaa monia sekä hallinnossa että sen ulkopuolella.
 
Appetite for Change -tutkimus:
 
Tutkimus käsittää lähes 700 haastattelua, jotka on tehty 15 eri maassa: Yhdysvalloissa, Euroopassa (mukana Britannia, Ranska, Saksa, Alankomaat, Espanja, Ruotsi ja Tšekin tasavalta), Kiinassa, Kanadassa, Venäjällä, Brasiliassa, Intiassa, Etelä-Afrikassa ja Australiassa. Otos poimittiin jokaisen alueen liikevaihdoltaan suurimpien yritysten joukosta. Tässä keskityttiin erityisesti toimialoihin, joihin olemassa oleva ympäristöpolitiikka ja lainsäädäntö todennäköisesti vaikuttavat eniten. Tutkimus on luettavissa osoitteessa www.pwc.com/appetiteforchange .
No votes yet

Taantuma vähentänyt insinööriopiskelijoiden työssäkäyntiä

Posted in
Taantuma vähensi selvästi insinööriopiskelijoiden lukuvuoden 2008-2009 aikaista työssäkäyntiä edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Vain 51 % päätoimisista insinööriopiskelijoista teki töitä opintojen ohessa kun vuotta aiemmin osuus oli 60 %. Heistä, jotka eivät työskennelleet lukuvuoden aikana, 26 % ilmoittaa syyksi sen, ettei löytänyt itselleen työpaikkaa. Valtaosalle syy työskentelyyn on taloudellinen; vain 11 % tekee töitä opintojen ohessa ensisijaisesti kartuttaakseen työkokemusta.

Tiedot käyvät ilmi Uuden Insinööriliiton ja Insinööriopiskelijaliiton toteuttamasta Tekniikan alan ammattikorkeakoulu-opiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksesta 2009.

83 % insinööriopiskelijoista oli töissä kesällä 2009. Osuus on kymmenen prosenttiyksikköä pienempi kuin kahtena edellisenä vuotena. 14 % ei ollut löytänyt yrityksistään huolimatta itselleen töitä. Noin kaksi prosenttia ei halunnut töihin kesäksi ja sama osuus opiskeli kesän ajan.

- Kesätyötilanne ei ollut näin huono edes 1990-luvun alun lamavuosina, Uuden Insinööriliiton tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki sanoo.

53 % vastaajista ilmoittaa työskennelleensä tutussa kesätyöpaikassa, jonne on aikanaan päässyt joko suhteilla (29 %) tai avoimen haun kautta (24 %). Vuotta aiemmin luku oli 10 prosenttiyksikköä pienempi. 12 % on saanut uuden työpaikan suhteilla. Omalla aktiivisuudella, esimerkiksi ottamalla itse yhteyttä työnantajaan tai vastaamalla työpaikkailmoitukseen, kesätyöpaikoista saatiin noin kolmannes. Tulokset kesätyöpaikan saantitavasta kertovat selvästi siitä, että henkilökohtaisten verkostojen merkitys korostuu vaikeina aikoina.

Työtilanteen heikentymisen lisäksi myös työn laadussa on tapahtunut huononemista. Vain 52 % koki vuoden 2009 kesätyönsä liittyneen hyvin tai erittäin hyvin opiskeluun. Kesällä 2008 kaksi kolmesta insinööriopiskelijasta koki olleensa tällaisessa työssä.

Tutkimuksen tulokset kertovat siitä, että taantuma on merkinnyt opiskelijatyövoiman kysynnän hiipumista. Opiskelijat ovat myös joutuneet joustamaan työsuhteen ehdoista muita palkansaajia enemmän.

- Opiskelijatyövoima näyttääkin muodostavan työmarkkinoiden kannalta yhä merkittävämmän joustoresurssin, joka laskusuhdanteiden aikana puskuroi virallisesti tilastoidun työttömyyden kasvua, Koivumäki toteaa.

Tutkimukseen vastasi yhteensä 5340 tekniikan alan opiskelijaa. Kysely toteutettiin syksyllä 2009.

Tutkimus on luettavissa ja tulostettavissa Uuden Insinööriliiton www-sivuilta, www.uil.fi

Your rating: None Average: 3.5 (2 votes)

Luonto-Liiton elokuvakiertue pureutuu metsien häviämiseen

Posted in
Luonto-Liiton Hävitetty metsä -elokuvakiertue käynnistyy tänään. Kevään aikana kiertue saavuttaa noin kymmenen paikkakuntaa eri puolilla Suomea. Ensimmäiseksi kiertue vierailee Forssassa.

Elokuvissa 2000-luvun dokumentaristit ottavat kantaa metsiensuojelun tarpeeseen. Kiertueella nähtävät elokuvat käsittelevät ihmisen eloa metsässä ja metsän kanssa; metsän sellaisia merkityksiä, jotka eivät mahdu yksitoikkoisiin talousmetsiin.

- Suomalainen metsä- ja suoluonto on mullistettu täydellisesti palvelemaan metsäteollisuuden tarpeita. Se vaikuttaa ratkaisevasti elämäntapaamme ja rajoittaa ihmisten mahdollisuuksia nauttia luonnosta.
Tällaisesta tragediasta ei voi vaieta, kommentoivat Sateenkaaren pää -elokuvan tekijät Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo.

- Metsien kohtelusta käytävä keskustelu ei todellakaan ole vain biologien ja metsäteollisuuden asia. Haluamme päästää ja haastaa muutkin mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, sanoo Emilia Pippola Luonto-Liiton metsäryhmästä.

Elokuvakiertue on myös oivallinen tilaisuus nähdä vähäiselle levitykselle jääneet elokuvahelmet. Esimerkiksi ulkomaiden elokuvafestivaaleilla kiertänyt Viimeinen joiku ei ole päässyt Suomessa tv-levitykseen.

http://www.luontoliitto.fi/metsa

Tilaisuudessa esitettävät dokumenttielokuvat:

1. Kari Kemppainen (2004): Luonto ei tunne rajoja, 50 min.
Ennen oli metsät ja karhut jumalia, vaan ei enää. Dokumentissa seurataan niitä muutoksia, joita ihmisen ja luonnon suhteessa on tapahtunut Venäjän ja Suomen rajamailla.

2. Hannu Hyvönen (2008): Viimeinen joiku Saamenmaan metsissä, 58 min.
Muistatko, kun Greenpeace pystytti leirinsä Inariin kevättalvella 2005 ja sai kimppuunsa Antiterror Infocenterin? Vaikka YK vaati saamelaisten poronhoidon turvaamista ja aarniometsien hakkuiden pysäyttämistä, jatkoi Suomen valtio kiistametsien kaatamista. Dokumentti seuraa kiistan vaiheita, mutta etsii myös ratkaisuvaihtoehtoja.

3. Ritva Kovalainen & Sanni Seppo (2007): Sateenkaaren pää, 16 min.
Mikä saa suomalaisen miehen itkemään? Ilomantsin saloilla kasvaneet muistelevat lapsuutensa laajoja metsäalueita ja kertovat tunnoistaan tehometsätalouden runtelemassa maisemassa. Tästä tuskasta ei saanut puhua.

Your rating: None Average: 2.3 (3 votes)

Linnut huomioitava tuulivoimaloiden sijaintia koskevissa päätöksissä

Posted in
BirdLife on huolissaan tavasta, jolla tuulivoimaloiden sijoituspaikat päätetään. BirdLifen mukaan Suomeen on mahdollista rakentaa paljon tuulivoimakapasiteettia siten, että huolehditaan samalla myös lintujen tulevaisuudesta. Kuitenkin tällä hetkellä linnut ja tuulivoima ovat usein törmäyskurssilla.

BirdLifen mukaan tuulivoimaloiden sijoittumista ei kaikkialla ohjata riittävästi kaavoituksen avulla. Liian usein valitaan ensin voimalayritysten toimesta paikat, jotka vain myöhemmin kaavalla vahvistetaan. Varsinaista kokonaisvaltaista arviota, jossa sijoituspaikat valittaisiin maakunnan tasolla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävimmille paikoille, ei välttämättä toteuteta lainkaan.

- Lintujen suojelun näkökulmasta tuulivoimasuunnittelun tausta-aineistona tulee olla maakuntatason selvitykset linnuille tärkeistä pesimä- ja ruokailupaikoista sekä muuton pullonkaula-alueista, sanoo suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomesta.

- Suomeen on mahdollista rakentaa paljon tuulivoimakapasiteettia lintujen hyvinvointia vaarantamatta. Kyse on linnustollisesti kestävästä voimaloiden sijoittelusta. Lintujen taistelu tuulimyllyjä vastaan on vältettävissä, jos tahtoa riittää, sanoo Lehtiniemi.

Tutkimusten mukaan tuulivoimalat karkottavat lepäileviä ja ruokailevia lintuja varsinkin merialueilla jopa kilometrien päähän voimaloista.

Karkotusvaikutuksen vuoksi tuulivoimaloita ei pidä rakentaa kohteille, joille lintuja kerääntyy paljon ruokailemaan pesimä-, muutto- tai talviaikana. Moni tällainen lintujen kerääntymisalue on suojelematon, sillä suojelu on perinteisesti keskittynyt pesimälinnustoon.

Tuulivoimaloita ei pidä rakentaa myöskään kohteille, joille suurikokoisten kaartelevien lajien, kuten haukkojen muutto erityisesti keskittyy, koska suuri muuttovirta lisää törmäyskuolemien todennäköisyyttä. Erityisesti suurikokoiset kaartelevat lintulajit, kuten kotkat, ovat herkkiä törmäämään voimaloihin ja yksittäinenkin väärin sijoitettu voimala voi tappaa useita yksilöitä.

Lisätietoja:

http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/tuulivoima.shtml

Your rating: None Average: 4.5 (2 votes)

Uusi laki patistaa taloyhtiöitä ennakoimaan

Posted in

Kesällä voimaan astuva uusi laki edellyttää taloyhtiöiltä jatkossa tarkempaa kiinteistön ylläpidon suunnittelua. Tavoitteena on tehostaa rakennusten ennakoivaa kunnossapitoa ja sitä kautta vaikuttaa isojen remonttien kustannuksiin. Taloyhtiöt ja isännöitsijät eivät ole yksin urakan edessä, sillä apua on saatavilla alan asiantuntijoilta sekä sähköisistä kiinteistötietojärjestelmistä.

Asuintaloista huolehtivat huoltoyhtiöt astuivat aikoinaan isoihin saappaisiin korvatessaan vanhat kunnon talonmiehet. Kerrostalojen kunnossapitoon on nyt tulossa uusia mullistuksia sähköisen teknologian ja pian voimaan astuvan lakiuudistuksen myötä. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä voimaan astuvan uuden asunto-osakeyhtiölain tavoitteena on tehostaa kiinteistöjen ennakoivaa kunnossapitoa.

- Suomen kiinteistökannassa on tällä hetkellä merkittävä korjausvelka. Tyypillinen ongelma on se, että rakennuksiin joudutaan 30–50 vuoden iässä uusimaan kerralla ikkunat, julkisivut ja mahdollisesti myös parvekkeet. Usein samaan yhteyteen tulevat myös laajemmat putkiremontit. Jos rakennukset päästetään liian huonoon kuntoon, peruskorjausmäärä kasvaa merkittävästi, kertoo projektipäällikkö, YlläpitoPlus-asiantuntija Jani Rantala Vahanen-yhtiöistä.

Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuo muutoksen kiinteistöjen kunnossapidon suunnitteluun. Se edellyttää, että yhtiökokouksessa hyväksytetään vuosittain viiden vuoden ajalle laadittu kunnossapitosuunnitelma. Vuosittaisuuden on tarkoitus ohjata kiinteistön omistajia aikaisempaa suunnitelmallisempaan kunnossapitoon.

- Valistuneissa taloyhtiöissä on aikaisemminkin tehty kuntoarvioita kymmeneksi vuodeksi. Niitä ei ole kuitenkaan välttämättä ylläpidetty säännöllisesti, Rantala huomauttaa.

Apua ulkopuolelta

Taloyhtiöiden ei kannata ryhtyä laatimaan suunnitelmia omin voimin, vaan apuna on hyvä käyttää ulkopuolista asiantuntijaa. Koska kiinteistön kunnossapito ja ylläpitotyö ovat jatkuva prosessi, lakimuutos ohjaa omalta osaltaan taloyhtiöiden ja ulkopuolisten konsulttien laajempaan yhteistyöhön.

- Jos isännöitsijä ja taloyhtiön hallituksen jäsenet laativat kunnossapitosuunnitelman itse, he ovat myös vastuussa, jos suunnitelmassa arvioidut kustannukset ylittyvät. Jos taas konsultti tekee suunnitelman, isännöitsijän ja hallituksen jäsenten vastuu poistuu, Rantala sanoo.

Rantala uskoo, että aivan kaikki taloyhtiöt eivät ole vielä valmiita tiukempiin vaatimuksiin, ja monelle lain mukainen kunnossapidon suunnittelu voi olla iso haaste. Kunnossapitosuunnittelua voidaan helpottaa käyttämällä apuna sähköisiä järjestelmiä, kuten esimerkiksi kiinteistön tietojärjestelmiä ja sähköisiä huoltokirjajärjestelmiä.

- Pitää kuitenkin muistaa, että sähköinen järjestelmä itsessään ei ratkaise ongelmia. Ohjelmat eivät tee itse mitään, vaan niille tarvitaan käyttäjä, Rantala muistuttaa.

Kiinteistönhuolto sähköistyy

Sähköisistä huoltokirjoista on pikkuhiljaa tulossa arkipäivää kiinteistönhuollossa. Niillä voidaan muun muassa ylläpitää kiinteistön perustietoja ja tehdä vikailmoituksia, ja ne tarjoavat työkaluja kunnossapidon suunnitteluun sekä energianhallintaan. Energiankulutustoiminnon ansiosta sähköisestä huoltokirjasta voidaan käytännössä koska tahansa kiinteistön ajantasainen energiatodistus.

- Sähköinen huoltokirja ei juurikaan näy asukkaiden arjessa, sillä se on enemmän isännöitsijän ja huoltoyhtiön työkalu. Yhtiön toiminnan apuna voidaan käyttää kuitenkin myös kotisivuja, yhtiön omaa intranetiä, joka toimii tiedotuskanavana asukkaille päin. Siellä voidaan esimerkiksi esitellä kunnossapitosuunnitelmaa, tiedottaa taloyhtiön tapahtumista ja ylläpitää saunavuoroja, kertoo Jani Rantala Vahanen-yhtiöistä.

Faktaa:
- Uusi YlläpitoPlus-palvelu on tarkoitettu helpottamaan kiinteistöjen kunnossapitoa ja huoltoa. Palveluun sisältyy sähköinen kiinteistöhallinnan työkalu, jonka avulla voidaan helposti hallinnoida muun muassa talon huoltokirjaa, kunnossapitosuunnitelmaa, tehtävähistoriaa, osakasmuutoksia, energiatodistuksia ja asukaskyselyitä.

- Taloyhtiöille perustettavat kotisivut helpottavat ja nopeuttavat viestintää, ja niiden kautta voidaan tiedottaa asukkaille esimerkiksi taloyhtiön tapahtumista.

- Kiinteistönhuoltotietojen kokoaminen sähköiseen järjestelmään helpottaa huoltopalveluiden kilpailuttamista ja töiden teettämistä ammattilaisilla.

Asunto-osakeyhtiölaki:
- Uusi laki astuu voimaan 1. heinäkuuta 2010.

- Laki velvoittaa taloyhtiötä tekemään kunnossapitosuunnitelman vähintään viidelle vuodelle sekä pitämän muutostyörekisteriä myös huoneistoissa tehtävistä remonteista. Tarkoituksena on lisätä asumisen turvallisuutta ja tehokkuutta sekä kannustaa osakkaita pitämään huolta kiinteistöstä. Ennakoivan kunnossapidon tavoitteena on vähentää isoista remonteista aiheutuvia kustannuksia.

Lisätietoja:

www.vahanen.com

Your rating: None Average: 2 (2 votes)

Yritysten maksukyky ei ole enää heikentynyt

Posted in

Yritysten maksukyvystä kertoo vaihtelu vapaaehtoisen perinnän onnistumisessa. Vuoden 2009 aikana perintä onnistui keskimäärin 5 % heikommin kuin vuonna 2008.

- Kevään 2009 jälkeen havaittavissa oleva muutos kertoo pienestä mutta merkittävästä käänteestä yritysten maksukyyssä, sanoo johtaja Juha Iskala Intrum Justitiasta.

Tammikuussa 2010 yritysperinnän onnistumisprosentti oli kivunnut samalle tasolle kuin se oli tammikuussa 2009 eli ennen pahinta notkahdusta.

Asiakkaan maksukyky tarkistetaan yhä useammin

 

Yritysperintään tulevien toimeksiantojen määrä kasvoi Intrum Justitiassa vuonna 2009 kymmeniä prosentteja. Toimeksiantoja tuli sekä entistä useammalta yritykseltä että entistä pikaisemmin eräpäivän jälkeen,

- Tilanne johtuu yritysten kassavirran heikentyneestä tilanteesta, mikä puolestaan johtaa varovaisuuteen jo luotonantovaiheessa. Intrum Justitiassa varovaisuus näkyy Luottopäätöspalvelun käyttäjämäärien kasvuna. Asiakasyritysten maksukyky tarkistetaan yhä useammin ennen kauppaa, Iskala kertoo.

Vuonna 2009 luottopäätöksiä pyydettiin 20 % enemmän edelliseen vuoteen verrattuna.

Kuluttajien maksukyky ei ole Intrum Justitian tietojen perusteella missään vaiheessa heikentynyt merkittävästi, vaan taantuma näkyy kuluttajilla lähinnä velkojen kasaantumisena.

Your rating: None Average: 4 (1 vote)

Täytyykö piensahan tavoitella kasvua vai kilpailukykyä?

Posted in
Kannattavuuden ja tuottoasteen parantaminen sekä yrittäjän kohtuullinen toimeentulo ovat useimman piensahayrittäjän tärkeimmät liiketoiminnan tavoitteet. Hyvänä kakkosena tulevat tyytyväiset asiakkaat ja tuotteiden laadun parantaminen. Tähän tulokseen päädyttiin TTS tutkimuksen koordinoiman Kasvun eväät-ohjelman piensahatutkimuksessa. Samaan lopputulemaan yrittäjät päätyivät työpajatyöskentelyn tuloksena Sahayrittäjät ry:n talvisahauspäivillä.

Sahayrittäjät pohtivat yrityksen kasvun merkitystä piensaha-alalla Sahayrittäjät ry:n perinteisillä Talvisavuilla Jyväskylässä 13. helmikuuta. Kaikkiaan 70 yrittäjää kokoontui seminaariin, jonka teemana oli kolme koota – kasvu, kilpailukyky ja koulutus.

Työpajoissa keskusteltiin piensahan kasvuun ja kilpailukykyyn panostamisen tarpeellisuudesta ja kasvustrategioista, piensahan kasvun ja kilpailukyvyn esteistä ja rajoituksista sekä koulutuksen merkityksestä kasvun ja kilpailukyvyn parantamisessa.

Yrittäjät pitivät kasvuun panostamista tärkeänä asiana piensaha-alalla, mutta yhtä merkittävänä kysymyksenä pidettiin sitä, tarvitseeko kaikilla yrittäjillä olla tavoite pilvissä ja pitääkö kaikkien tavoitella kasvua. Yrittäjien mukaan kasvu on aina riski yritykselle ja yrittäjälle henkilökohtaisesti. Jos yrityksestä saatava toimeentulo ja nykyisellään kilpailukykyinen yritys riittää yrittäjälle, miksi pitäisi kasvaa.

Useimmille yrityksille on tärkeämpää pitää kiinni nykyisistä työntekijöistä ja taata heille vakaa työpaikka kuin kasvattaa liiketoimintaa. Piensahat tuottavat useimmiten erikoistuotteita, joten jo raaka-aineen saatavuus rajoittaa kasvua. Lisäksi pieni yritys on joustava ja juuri siksi suurimmalla osalla yrityksistä taantuma ei ole tuntunut liiketoiminnassa välttämättä lainkaan.

Kasvua tavoittelevien piensahojen tärkeimpinä kasvun eväinä työpajoihin osallistuneet yrittäjät näkivät tuotevalikoiman laajentamisen. Toisena oli laajentuminen uusille markkinoille ja kolmantena verkostoituminen. Tärkeää on myös onnistunut markkinointi ja tuotannon tai teknologian parantaminen.

Yrityksen sisäisistä kasvun esteistä yrittäjät pitivät suurimpina myynti- ja markkinointiosaamisen puuttumista, suuria henkilöstökuluja ja yrityksen johdon puutteellisia taitoja suuremman yrityksen johtamiseen. Yrityksen ulkopuolisista tekijöistä merkittävimmiksi nousivat osaavan työvoiman heikko saatavuus, kireä kilpailutilanne ja vientikaupan käynnistämisen kustannukset. Samoihin tuloksiin päädyttiin Kasvun eväät-ohjelman piensahatutkimuksen postikyselyssä ja yrityshaastatteluissa. Työpajassa nousi lisäksi esille kiristyvän lainsäädännön vaatimukset ja liiketoiminnan luvanvaraisuus. Erityisinä vaikeuksina liiketoiminnan kannalta pidettiin esimerkiksi ympäristöluvan saamista.

Kasvun ja kilpailukyvyn esteiden poistamisessa tärkeimpinä keinoina pidettiin piensahojen oman etujärjestön toimintaa sekä lisäkoulutusta. Vuoden verran toiminut Maaseutu-Pisa-koulutushanke vastaa työpajoihin osallistuneiden mukaan yrittäjien liiketoimintaosaamisen koulutustarpeeseen. Toimialan etujärjestöllä on puolestaan merkittävä rooli markkinatiedon välittämisessä ja verkostoitumisen mahdollistamisessa.
 

Your rating: None Average: 3 (1 vote)
Julkaise syötteitä