Piksu-uutiset

Suomen Akatemian järjesti 30.8. seminaarin, jossa esiteltiin Liiketoimintaosaamisen (Liike2) tutkimusohjelman tuloksia. Tämän vuosien 2006-2009 tutkimusohjelman tavoitteena on tutkia suomalaisen talouden kannalta keskeisenä pidetyn liiketoimintaosaamisen eri ulottuvuuksia.

Ministeri Antti Tanskasen vetämä kasvutyöryhmä jätti 30.8. loppuraporttinsa pääministeri Mari Kiviniemelle. Ryhmän tehtävänä oli pohtia talouskasvun edellytysten vahvistamista 2010-luvulla.

Raportissa pidetään tärkeänä panostusta sähköisiin palveluihin. Loppuraportti ottaa varsin vahvasti kantaa markkinoiden toimintaan. Kilpailuolosuhteita pitäisi seurata tiiviimmin täysin uudessa kilpailuneuvostossa, työryhmä ehdottaa. Sama neuvosto tekisi kilpailua edistäviä lakialoitteita.

Valtiovarainministeriön edustaja on jättänyt raporttiin eriävän mielipiteensä, koska ehdotuksista monet kasvattaisivat julkisia menoja.

Helsingin Sanomat otsikoi raportin ”Ministeri Antti Tanskanen patistaa opiskelijoita ottamaan lainaa”.

Enemmän oikeassa taitaa olla Kansa Uutiset otsikollaan: ”Kasvutyöryhmän loppuraportti sisältää vain vähän uutta”

 Suomen maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen EU:n tulevassa rahoituskehysratkaisussa ja EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa ovat Suomen seuraavan hallituksen avaintehtäviä. On tärkeää, että edellytykset kannattavalle maataloustuotannolle säilyvät kaikkialla EU:ssa. Suomen kaltaisessa epäedullisten olosuhteiden maassa tarvitaan jatkossakin tuotantoa kannustavia sekä olosuhde-eroja tasoittavia politiikkavälineitä. Alkutuottajan asemaa elintarvikeketjussa on vahvistettava. Koko Suomi on säilytettävä LFA-alueena. Myös kansallisten tukijärjestelmien tulevaisuus on turvattava EU:n tulevien politiikkaratkaisujen yhteydessä, sanoi johtaja Simo Tiainen Sarka-sunnuntain tilaisuudessa 29.8.2010 Loimaalla.

Saatavien valvonta yrityksen konkurssissa on velkojille työlästä ja turhauttavaa, sillä tulokset jäävät yleensä laihoiksi. Konkurssiin haetuilla yrityksillä on Suomen Asiakastieto Oy:n tuoreen tutkimuksen mukaan velkaa keskimäärin 200 000 euroa. Velkasumma on suuri suhteessa liikevaihtoon, joka valtaosalla suomalaisyrityksistä on erittäin pieni.

Maailmanlaajuisen, elokuussa 2008 alkaneen rahoituskriisin aikana Suomessa on haettu konkurssiin kaikkiaan 5 400 osakeyhtiötä. Niillä on ollut viimeisten tilinpäätösten perusteella lyhyt- ja pitkäaikaisia velkoja 1,3 miljardia euroa, joista suuri osa on jäänyt velkojilta saamatta. Tämä osoittaa, kuinka tärkeää on selvittää ja ennakoida asiakasyrityksen maksukyky esimerkiksi luottoluokitusten avulla.

Asiakastieto ennustaa, että seuraavien 12 kuukauden aikana konkursseissa käsitellään noin 580 miljoonan euron riskisaatavat. Niistä reilu kolmannes on yrityksillä, jotka jo nyt ovat heikoimmassa C-luottokelpoisuusluokassa. Suurimmalla osalla konkurssiin lähiaikoina menevistä yrityksistä luokitus on jo heikentynyt.

Maanmittauslaitos julkisti kiinteistöjen kauppahintatilastojen alkuvuodelta 2010. Tilastosta ilmenee, että kiinteistökauppojen määrä Suomessa on noussut tammi-kesäkuussa 18 prosenttia edellisvuoden alkupuoliskoon verrattuna. Myös pelto- ja metsäkauppoja tehtiin viime vuotta enemmän. Samalla pientalotonttien ja kesämökkien hinnat ovat nousseet selvästi.

"Useita vuosia jatkunut taantuma on kääntynyt kiinteistökaupan osalta nousuun. Kiinteistökauppaan käytetty rahamäärä oli 3,5 miljardia euroa, mikä on 31 prosenttia enemmän kuin alkuvuonna 2009", tilastoja koonnut asiantuntija Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta kertoo.

Tonttikauppa kiihtyy - hinnat yhä korkeampia

Rakentamattomia pientalotontteja myytiin tammi-kesäkuussa 2010 koko maassa 28 prosenttia (yhteensä 4 000) enemmän kuin vuoden 2009 vastaavana aikana. Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa tontteja myytiin 60-75 prosenttia enemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla.

"Pientalotonttien hinnat ovat nousussa asemakaava-alueilla. Yksityisten myymien tonttien neliöhinnat ovat asemakaava-alueilla nousseet puolessa vuodessa keskimäärin 19 prosenttia, Väänänen kertoo. Helsingissä yksityisten myymien kaavatonttien keskimmäinen eli mediaanihinta oli 933 euroa kerrosneliömetriltä (nousua 13 %). Vastaavat luvut olivat Espoossa 844 €/k-m2 (+21 %) ja Vantaalla 571 €/k-m2 (+17 %).

Ensimmäisen thaimaalais-suomalaisena yhteistyönä toteutettu hyvinvointikeskus, Thai-Finnish Wellbeing Centre, avattiin elokuun alussa Bangkokissa. Finpron Life Sciences -toimiala on noin vuoden ajan valmistellut yhteistyötä, ja se jatkaa edelleen projektin koordinointia. Hyvinvointikeskus on jo nyt tuonut jatkoprojekteja ja avannut ovia entistä laajemmalle yhteistyölle mm. vanhustenhuollossa.

"Nyt avattu hyvinvointikeskus on varustettu uusimmalla, suomalaisella hyvinvointiteknologialla. Suomalaisista yrityksistä ovat ensimmäisessä vaiheessa olleet mukana älykortein ohjattavia kuntoutuslaitteita valmistava HUR Oy , CorusCardio-konseptin kehittänyt Corusfit Oy  ja sykemittareita valmistava Polar Electro ", Finpron Life Sciences -toimialan johtaja Meria Heikelä kertoo.

Samaan aikaan avajaisten kanssa järjestettiin hyvinvointipalveluja käsittelevä konferenssi, jossa suomalaiset ja thaimaalaiset asiantuntijat vaihtoivat kokemuksia ja ideoita yhteistyön jatkosta eri ikäryhmien hyvinvoinnin edistämiseksi. Seminaariin ja avajaisiin osallistui Thaimaan keskeisiä yksityisen ja julkisen terveys- ja hyvinvointialan vaikuttajia.

Thaimaan terveysministeriön strategiassa painotetaan sairauksien ennaltaehkäisyä niiden hoitamisen sijaan. Suomalaiseen osaamiseen perustuva hyvinvointimalli on suunniteltu erityisesti elintasosairauksien ehkäisyyn. Se vahvistaa myös tarjontaa ns. terveysturisteille, mikä nähdään yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena Thaimaassa.

Biltema laajentaa tavarataloketjuaan Kuopioon

Ruotsalainen tavarataloketju Biltema laajentaa toimintaansa NCC:n kehittämään kauppa-puistoon Kuopion Leväsentielle. Uusi myymälä on ketjun 10. liike Suomessa ja pinta-alaa siihen tulee noin 4.000 neliömetriä. Tavoitteena on avata liiketilat toukokuussa 2011.

Kansainvälisen finanssikriisin seurauksena rahoitusmarkkinoita halutaan säännellä entistä tiukemmin. Suomessa sääntely saattaa kuitenkin aiheuttaa lisäkustannuksia kotitalouksien asuntorahoitukseen.

Suomessa kotitalouksien asuntorahoitus toimii hyvin. Pankit myöntävät lainat ja asuntolainakorot ovat jo pitkään olleet euroalueen edullisimmat sekä takaisinmaksuajat joustavat. Asiakkaan takaisinmaksukyky on lainoituksen lähtökohta ja asuntoluotoista aiheutuneet ongelmat ja luottotappiot ovat olleet hyvin pieniä.

- Sääntelyn tavoitteet kuten riskien vähentäminen, tulevien kriisien välttäminen, läpinäkyvyyden lisääminen ja puskurien luominen ovat kannatettavia. Kuitenkin mukana on edelleen ehdotuksia, jotka aiheuttavat huolta Suomessa toimivissa pankeissa, sanoo johtaja Kaija Erjanti Finanssialan Keskusliitosta puheessaan OP-Pohjola-ryhmän Asuntoseminaarissa Kuopiossa. - Sääntely kohdistuisi eräiltä osin voimakkaimmin Suomen kaltaisiin, vähäriskistä vähittäispankkitoimintaa harjoittaviin maihin. Asuntorahoituksen kannalta huolestuttavimmat sääntelyuudistukset ovat vähimmäisomavaraisuusaste sekä pankkien pitemmän aikavälin maksuvalmiutta koskevat vaatimukset.

Aika ajoin yleistä keskustelua kirvoittavat netissä leviävät eläinten oikeuksiin puuttuvat videot. Aktivisteilla on mielessään vain yksi tavoite: järkyttää katsojia. Usein se onnistuukin, ja suuri yleisö unohtaa tarkistaa faktat sekä sen, miten asiat oikeasti ovat. Kampanjat on suunniteltu ammattitaitoisesti, ja jos yksi ei onnistu, siirrytään seuraavaan.

Melkein jokainen on nähnyt netissä järkyttävän eläimiin kohdistuvan rääkkäysvideon. Kylmät väreet nousevat iholle, poskia alkaa kuumottaa ja viha hiipii päällimmäiseksi tunnetilaksi. Aktivistit voivat merkata ruksin vihkoonsa onnistuneen kampanjan vuoksi.

– Useimmat videot on tehty erittäin ammattitaitoisesti eikä leikkaamatonta videota julkaista koskaan. Eivät ne ole mitään aloittelijoiden tekemiä mustavalkofilmejä. Videoilla halutaan järkyttää ja vedota tunteisiin, nykyinen riskienhallintakonsultti, aiemmin Scotland Yardin palveluksessa työskennellyt, Steve Solley toteaa.

Jos Jungner saa videonsa julki, saa kuka tahansa

Internetin aikakaudella kuka tahansa saa videonsa helposti suuren yleisön tietoisuuteen. Mistä tahansa nettiin levitetystä videosta voi tulla päivässä hitti, kuten aiemmin kävi Ylen entisen toimitusjohtajan Mikael Jungnerin rakkaudenjulistusvideolle. Mitä enemmän video vetoaa tunteisiin, ja mitä paremmin se on tehty, sitä helpompaa satojentuhansien katsojien saavuttaminen on. Harva meistä ihmisistä on sellainen, jonka tunteisiin eläinten kehnot olot eivät vetoaisi.

Kaupan ala on muuttunut melkoisesti viime vuosien aikana. Suurimpia muutoksia ovat erityisesti olleet ketjuuntuminen, kansainvälistyminen ja erikoistuminen. Taantuma on vienyt siivunsa kassavirrasta, ja kaikkien on pitänyt sopeutua laskevaan kysyntään. Salossa kaupan alan yrittäjät ovat havahtuneet, että kannattaa verkostoitua eikä jäädä lepäämään laakereille.

Monet kauppiaat ovat ihmeissään toimintaympäristön myllerrysten edessä. Yhä useamman asiakkaan euro menee ketjuun kuuluvan kaupan kassaan, vaikka toisaalta suurin osa kaupoista on vielä itsenäisiä eikä kuulu ketjuihin.

– Pienen kaupan suurin haaste on ymmärtää markkinoilla ja asiakkaissa tapahtunut iso ja nopea muutos, yritysvalmentaja ja johtajuuskouluttaja Heikki Peltola kertoo.

Ostoskeskusten ja ketjujen lisääntymisen myötä monet harmittelevat sitä, että erikoisliikkeiden määrä on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä ei pidä paikkansa, tietää Peltola.

– Itse asiassa erikoiskauppojen määrä kasvoi taantuman alkuun asti. Väärä kuvitelma johtuu siitä, että pienten ruokakauppojen määrä on laskenut, mihin on monia syitä.

Pienyrittäjä: älä vaivu apeuteen

Pienyrittäjien on ketjuuntumisen, kansainvälistymisen ja erikoistumisen vaatimusten aallokoissa turha tyytyä tiluksilleen, vaan ottaa ohjat omiin käsiinsä.

Tammi-kesäkuussa Suomessa tuotettiin 5,8 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia sekä 3,4 miljoonaa tonnia sellua ja lähes 5 miljoonaa kuutiota sahatavaraa. Kysynnän vahvistuessa tuotannon kasvu nopeutui edelleen vuoden toisella neljänneksellä ja läheni jo taantumaa edeltänyttä tasoa.

"Suomalainen metsäteollisuus on parantanut kilpailukykyään ja kannattavuuttaan sekä kohentanut asemiaan elpyvillä markkinoilla. Mittavan rakennemuutoksen vaikutukset alkavat näkyä ja kilpailukykyiset tehtaat ovat voineet kasvattaa tuotantoaan kysynnän tahtiin. Tuotannon kasvu näkyy niin puumarkkinoiden vilkastumisena kuin sähkönkulutuksen lisääntymisenäkin", sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

"Talouden elpyessä suunta on hyvä, mutta työtä kotimaisen toimintaympäristön ja kannattavuuden parantamiseksi on jatkettava. Tällä hetkellä erityisesti energia- ja raaka-ainekustannuspaineet ovat merkittäviä huolenaiheita."

Yhtenäinen euromaksualue SEPA tuo muutoksia maksamisen palveluihin. Tuttu kotimainen suoraveloitus korvautuu vähitellen muilla maksutavoilla. Suomalaiset pankit pyrkivät toteuttamaan muutoksen kuluttajan kannalta vaivattomasti.

Suoraveloitusta nyt käyttävien asiakkaiden ei tarvitse jatkossakaan mennä pankin konttoriin maksamaan laskuja eikä internetiä välttämättä tarvita. Suoraveloituksen korvaajaksi ajateltu automaattisen maksamisen palvelu perustuu e-laskun tekniseen pohjaan, mutta toimii kuluttajan kannalta suoraveloituksen lailla.

Yhtenäiseen euromaksualueeseen siirryttäessä joudutaan vähitellen luopumaan vain kotimaiseen käyttöön tarkoitetuista maksupalveluista. Suomessa toimivat pankit suunnittelevat kotimaisen suoraveloituksen korvaamista e-laskun tekniseen ratkaisuun perustuvalla palvelulla.

Automaattisen maksamisen palvelu on maksajalle yhtä vaivaton maksutapa kuin suoraveloitus. Laskuttaja lähettää ennakkoilmoituksen tai kopion laskusta postitse tai muulla sovitulla tavalla niille asiakkaille, jotka eivät käytä verkkopankkia. Verkkopankkia käyttävällä kuluttajalla on kaksi vaihtoehtoa: hän voi hyväksyä verkkopankissa jokaisen laskun erikseen maksettavaksi tai valtuuttaa pankin maksamaan laskut automaattisesti eräpäivänä.

Uusi julkaisu "Korjauskertoimet asunto- ja loma-asuntotontin arvioinnissa" on ilmestynyt. Tontin ostajat ja omistajat voivat ohjeiden avulla tarkentaa oman
asunto- tai lomatonttinsa hinta-arviota.

"Asuntotontin arviointi perustuu hintavertailuun. Saatavilla olevat vertailuhinnat ovat yleensä samasta kunnasta, mutta ne poikkeavat ominaisuuksiltaan aina jonkin verran arvioitavasta kohteesta. Tontin hinta-arvioita voidaan helpottaa nyt laskettujen korjauskertoimien avulla", selvitystä tehnyt Risto Peltola Maanmittauslaitoksesta kertoo.

Julkaisussa esitellään korjauskertoimet asunto- ja lomatonttien pinta-alalle, kaavoitukselle ja ns. mikrosijainnille eli vesistön, tiestön tai taajaman läheisyydelle. Nämä ovat tärkeimmät tilastollisen analyysin keinon saatavat tekijät. Tontin arvoon vaikuttavat myös esimerkiksi maaperä, kasvillisuus, tontin muoto ja palvelujen saavutettavuus, joiden arvioinnissa tarvitaan yhä ammattilaisen harkintaa.

Korjauskertoimet ovat tästä lähtien käytössä myös Maanmittauslaitoksen omilla toimitusinsinööreillä aina tarvittaessa.

Kauppahintojen tietolähteenä on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä kiinteistöjen kauppahintarekisteri.

"Korjauskertoimet asunto- ja loma-asuntotontin arvioinnissa" -julkaisu on osa Maanmittauslaitoksen selvityksiä -sarjaa, ja se on ladattavissa maksutta Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta.

Lisätietoja

Tutustu julkaisuun osoitteessa: http://www.maanmittauslaitos.
fi/Julkaisut_ja_..._julkaisusarja/

Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiain johtaja Vesa Korpela tyrmää Kuntaliiton ehdotuksen oman auton kilometrikorvausten rajoittamisesta maakuntien lentoliikenteen tukemiseksi.

- Verovapaa kilometrikorvaus on työnantajan työntekijälle maksama korvaus siitä, että työntekijä käyttää omistamaansa autoa työnantajan määräämän työmatkan tekemiseen. Siihen ei pidä puuttua.

-  On itsestään selvää, että työnantajan on korvattava työntekijälle kustannukset, jotka aiheutuvat työntekijän auton käyttämisestä työnantajan hyväksi. Jos tätä korvausta rajoitetaan, se merkitsee työntekijän omaisuuden siirtämistä työnantajan käyttöön ja työnantajan kulujen siirtämistä työntekijän maksettavaksi.

Verovapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärä määrätään vuosittain keskimääräisten todellisten kustannusten perusteella. Verohallinto vahvistaa korvauksen määrän valtion työmarkkinalaitoksen laskemaa kilometrikorvauksen enimmäismäärää vastaavaksi.

-  Työnantajan ja työntekijän on voitava keskenään sopia, milloin työntekijän oman auton käyttö on käytännöllisin tapa työmatkan suorittamiseen. Työnantaja kuitenkin lopulta päättää, mikä on yrityksen kokonaisedun kannalta tarkoituksenmukaisin matkustusmuoto työmatkoilla.

Yli 27 000 myynti-, markkinointi- ja ostoalan ammattilaista edustava AKAVAlainen Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ kummeksuu julkisuuteen noussutta, Kuntaliittoon liitettyä näkemystä siitä, että yksityisautoilu olisi maakuntalentojen pahin uhka.

– Erityisesti se ihmetyttää, että YLEn asiaa koskevassa uutisessa nähtiin, että oman auton käyttämisestä työajoon maksettavat kilometrikorvaukset olisivat se asia, johon mahdollisia muutoksia kohdistamalla voitaisiin vaikuttaa lentoliikenteeseenkin, toteaa SMKJ:n toiminnanjohtaja Juha Häkkinen.

– Korvaukset maksetaan siis oman auton käytöstä työajoon, ja jokainen tietää, että liikenteen verotuksen muuttuessa nuo kulut entisestään nousevat. Pitäisikö palkansaajan maksaa kaikki nuo kulut itse? Suurinta osaa näistä matkoista ei tehdä pitkänä, kahden yksittäisen paikan välisen matkana vaan pienemmällä maantieteellisellä alueella liikkuen ja päivittäin useassa yksittäisessä kohteessa käyden. On siis aika selvää, että kilometrikorvauskäytäntöjen ja kotimaan lentomatkustuksen kriisin rinnastamisessa menevät puurot ja vellit sekaisin.

Liiton puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen kuitenkin jatkaa, että SMKJ kannattaa maakuntakeskusten lentoliikenteen turvaamista ja muitakin liikenneverkon kehittämistoimenpiteitä. Toimivat yhteydet ovat sekä liike-elämän että koko maan etu, toteaa Hyvärinen.

Maailmantalouden kasvusta huolimatta teknologiateollisuuden liikevaihdossa Suomessa ei ole odotettavissa nopeaa paranemista. Yritysten kysyntä on kehittynyt epäyhtenäisesti. Uudet tilaukset ovat lisääntyneet jonkin verran alimmalta tasoltaan, mutta tilauskannassa ollaan vasta pohjalla. Sekä uusien tilausten että tilauskannan kokonaisarvo olivat huhti-kesäkuussa 38 prosenttia alemmat kuin ennen talouskriisiä syksyllä 2008.

Talouskriisin seurauksena teknologiateollisuuden työpaikat Suomessa ovat vähentyneet vajaat 10 prosenttia eli lähes 30 000 työpaikkaa. Sen sijaan kehittyvissä, matalan kustannustason maissa suomalaisyritykset ovat kaiken aikaa lisänneet työvoimaansa. 

Läntisen Keski-Euroopan ja Pohjoismaiden kantaverkkoyhtiöt, sähköpörssit ja European Market Coupling Company EMCC ovat tänään julkaisseet tavoiteaikataulun pohjoismaisten ja läntisen Keski-Euroopan sähkömarkkinoiden yhdistämiseksi.

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid rakentaa yli 150 kilometrin pituisen voimajohdon Lappeenrannan Yllikkälän ja Joroisten Huutokosken välille. Hanke on osa Fingridin investointiohjelmaa, jossa varaudutaan vahvistamaan verkkoa uutta sähköntuotantoa varten. Valtioneuvosto on myöntänyt maa-alueiden lunastusluvan sähkönsiirtoyhteyttä varten.

Fingrid investoi kantaverkkoon seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä noin 1,6 miljardia euroa, mikä merkitsee vuosittain 100 - 200 miljoonan euron investointeja. Tavoitteena on rakentaa lähes 3000 kilometriä voimajohtoja ja noin 30 uutta sähköasemaa. Koko maan kattava kantaverkon investointiohjelma pohjautuu Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaan, jolla Suomi pyrkii vähentämään kasvihuonepäästöjä, siirtymään sähkön tuontiriippuvuudesta omavaraisuuteen ja korvaamaan fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa. Sähkön tuotannossa tavoitteena on lisätä ydinvoimaa sekä uusiutuvaa energiaa eli metsäenergiaa ja tuulivoimaa.

Suomen Yrittäjien mielestä valtiovarainministeriön budjettiesityksen päälinja on sikäli oikea, ettei verojen yleistä korotusta esitetä. Tiukempaan menokuriin olisi kuitenkin ollut perusteita.

- Pidättyvyys menoissa pakottaa suuntaamaan voimavaroja tehokkaammin ja nostamaan tuottavuutta, kun taas veronkorotukset heikentäisivät kannusteita työhön ja yrittäjyyteen. Tiukempaan julkiseen menokuriin on kuitenkin mahdollisuuksia, sillä parantuneet talousnäkymät antavat jossakin määrin aikaisempaa enemmän tilaa rajoittaa sosiaalimenoja, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

Budjettiesityksessä oleva energiaverojen korotusesitys on valitettava, mutta se on perusteltavissa ympäristönäkökohdilla ja tarpeella rahoittaa työnantajan kansaneläkemaksun poisto. Korotusten kohdentaminen on tehty järkevästi.

- Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on aivan oikein kiinnittänyt huomiota kasvutekijöiden vahvistamiseen julkisen talouden tasapainon saavuttamiseksi. Esitettyjen keinojen, kuten työurien pidentämisen ja verotuksen kannustavuuden ohella on kuitenkin painokkaammin kiinnitettävä huomiota tuottavuuteen, joka nousee niukan työvoimapanoksen oloissa yhä keskeisemmäksi kasvutekijäksi, Järventaus korostaa.

Suomen Yrittäjien mielestä hallituksen tulisi rohjeta ottaa esille myös työmarkkinoiden kehittäminen yhtenä keinona työn tuottavuuden parantamisessa.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen verolinja merkitsee sitä, että suomalaisten palkansaajien verotus pysyy vuonna 2011 suunnilleen ennallaan. Esimerkiksi keskituloisen 2933 euroa ansaitsevan veroprosentti kiristyisi ensi vuonna 29,5 prosentista arviolta 29,7 prosenttiin.

Tässä Veronmaksajain Keskusliiton arviossa on valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mitoituksen lisäksi huomioitu myös odotetut sosiaalivakuutusmaksujen ja keskimääräisen kunnallisveron korotukset sekä ennakoidun ansiokehityksen vaikutukset veroihin.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää sinänsä myönteisenä sitä, että valtiovarainministeriö on nyt purkamassa pääosan ansiotulojen verotuksen kiristyspaineista.

Toisaalta palkansaajan ostovoiman muutos on vuonna 2011 näillä näkymin painumassa varsin vaisuksi eli lähelle nollaa, kun tuloverotusta ei kevennetä lainkaan ja inflaatio on jälleen kiihtymässä.

Budjettiehdotukseen sisältyvä välillisten verojen mittava kiristäminen ruokkii osaltaan hintojen nousua, jolle ei tällä kertaa ole tiedossa tuloverotuksen kevennysten tuomaa ostovoimaa tukevaa vastapainoa.

-  Taantumakuoppa oli syvä, joten paluu ripeän talouskasvun tielle on pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan, vaikka aktiivisesta elvyttämisestä ollaankin jo ymmärrettävästi luopumassa.

– Osaaminen tuottaa automaattisesti parempia ja pitempiä työuria, STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää sanoi.

– Työuran pituus ei ole itseisarvo, vaan hyvinvoinnin turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa, täräytti Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Pia-Noora Kauppi

Tärkeät ja vaikeat asiat muuttuvat paremmiksi, kun niistä muistetaan puhua, uskoo sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula.

Muun muassa tätä mieltä olivat Porissa keskiviikkoiseen Eläketurvakeskuksen SuomiAreenan "Lisää pituutta työuriin - väkisin vai vapaaehtoisesti?" -paneeliin kootut vaikuttajat.

Eläketurvakeskuksen SuomiArenan panelistien sanoman voisi kai tiivistää Rehulan ajatukseen, että ”pakko ei tuota koskaan hyvää”.

Osaamisella otetta työhön

Yleisökommenteista nousi esiin ajatus, että elämään kuuluu muutenkin luonnostaan ylä- ja alamäkiä, Miksi nuorena alkaneen työkyvyttömyyseläkkeen pitäisi olla ikuinen?

Sosiaaliministeri Rehula kuitenkin muistutti niistä liian monista ihmisistä, jotka eivät syystä tai toisesta koskaan kunnolla pääse osaamisen hankinnan ja ei myöskään työuransa alkuun.

Rehula piti hyvänä avauksena antaa työkyvyttömille oikeus tienata eläkkeen rinnalla enemmän kuin ennen.

TTS tutkimus (Työtehoseura) arvioi Kuopion asuntomessujen asuntoja arjen näkökulmasta. TTS:n suorittaman arvioinnin tavoitteena oli löytää hyviä esimerkkejä messukohteista, joissa oli toteutettu ekotoimivia asumisen ratkaisuja arjen näkökulmasta. Arvioinnissa keskityttiin talojen keittiö-, vaatehuolto- ja peseytymistiloihin sekä eteiseen, kuraeteiseen ja säilytystiloihin. Myös makuu- ja olohuoneiden sekä muiden tilojen toimivuutta arvioitiin erilaisten käyttäjien näkökulmista.

– Arvioinnin tarkoituksena on suunnata messukävijöiden huomio asunnon toiminnallisuutta ja asumismukavuutta parantaviin ratkaisuihin, joita Kuopiossa on toteutettu ilahduttavan monessa näyttelykohteessa, kertoo projektipäällikkö Heli Mäntylä TTS:stä.

Arvioinnin lähtökohtana olivat asunnon toiminnallisuus, ergonomisuus, energiataloudellisuus, esteettömyys, kestävä kehitys, turvallisuus ja helppohoitoisuus. Lisäksi tärkeää on talon muuntojoustavuus, joka tukee elinkaarisuunnittelua. Hyvä omakotitalo toimii arjessa ja muuntuu käyttäjiensä tarpeiden mukaan.

Arjessa neliöitä tarvitaan tiloihin, joita käytetään ahkerasti

Keittiöissä kiinnitettiin huomiota kodinkoneiden ergonomiseen sijoitteluun.

– Kodin käytetyin kone on astianpesukone, joka kannattaa sijoittaa hyvälle käyttökorkeudelle. Ilahduttavan useissa asuntomessukohteissa näin oli tehtykin, toteaa Mäntylä.

Tehyn puheenjohtajan Jaana Laitinen-Pesolan mielestä talouskeskustelussa julkinen sektori nähdään lähinnä vain kulueränä ja rahareikänä. Tämä on merkki näkökulman muutoksesta, joka on tapahtunut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.

Päättäjien ja talouselämän asiantuntijoiden pitäisi nähdä julkinen sektori nykyistä enemmän mahdollisuutena, jota uudistamalla saadaan aikaan päivitetty versio hyvinvointiyhteiskunnasta. Myös julkisen sektorin omistajat eli veronmaksajat ilmoittavat gallupeissa maksavansa veroja ja rahoittavansa julkisia palveluita mielellään, kunhan rahat ohjataan esimerkiksi terveydenhuoltopalveluiden turvaamiseen.

- Valittavalla linjalla ja keskustelun sävyllä on iso mielikuvallinen merkitys – näkeekö seuraava sukupolvi Suomen kuihtuvana auringonlaskun maana vai innostavana edelläkävijänä globaaleissa haasteissa? Näkökulmaa on muutettava ja panostettava julkisen sektorin voimalliseen kehittämiseen ja tuotava esiin peruspalveluiden roolia arjen sujuvuuden edistäjänä – siitähän on kyse, kun esimerkiksi päivähoito ja terveydenhuolto toimivat.

Terveydenhuollossa on jo tehty tuloksellista ja tuottavaa työtä – toisin kuin ehkä nykyisestä keskustelusta voisi päätellä. Tuloksellisuus näkyy mm. hoitoaikojen lyhentymisenä.  Terveydenhuollon menojen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut Suomessa vuodesta 1990 vain 0,5 %, mikä on selvästi vähiten OECD-maista.

Suomalaiset pitävät tärkeänä, että poliittiset päätökset edistävät maaseudun hyvinvointia. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n TNS Gallupilla teettämän kyselyn mukaan peräti 93 prosenttia suomalaisista piti erittäin tai melko tärkeänä, että poliittisilla päätöksillä edistetään maaseudun elinkeinojen kilpailukykyä ja kannattavuutta.

Eläinten hyvinvointiin kannustavaa politiikkaa kannatti 96 prosenttia suomalaisista. Maanlaajuisten liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien turvaamista piti tärkeänä 95 prosenttia suomalaisista.

Suomalaisen ruokatuotannon turvaamista ja lähiruoan käytön lisäämistä julkisissa ruokapalveluissa piti tärkeänä yli yhdeksän kymmenestä suomalaisesta.

Ympäristönsuojelua piti tärkeänä 96 prosenttia suomalaisista. Liki yhtä suuri osuus piti tärkeänä, että maaseudun elinkeinojen tarpeet otetaan huomioon ympäristönsuojelua toteutettaessa.

Myös hoidetun maaseutumaiseman ylläpitoa kannatti 90 prosenttia suomalaisista.

Puun käytön lisäämistä rakennusmateriaalina piti tärkeänä 91 prosenttia suomalaisista. Myönteisimmin puurakentamisen lisäämiseen suhtauduttiin maaseudulla asuvien keskuudessa.

Kuntaliitoksia tehdään nyt ympäri Suomen. Liitossuunnitelmat otetaan kuntalaisten keskuudessa usein ristiriitaisin tuntein vastaan, sillä palveluiden säilyminen uudessa suurkunnassa huolestuttaa. Liitosten taustalla on kuitenkin yleensä juuri tarve turvata palveluiden tarjoaminen.

Taloudelliset vaikeudet kohtaavat tänä päivänä oikeastaan kaikkia Euroopan maita, mikä näkyy Suomessa esimerkiksi kuntien vaikeana taloustilanteena. Kunnallisten palveluiden turvaamiseksi apua on haettu kuntaliitoksista.

- On selvää, että jokainen kunta joutuu miettimään palveluiden järjestämistä. Kuntaliitosten avulla halutaan taata, että kuntalaisille on tarjolla palveluita myös tulevaisuudessa, sanoo Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen.

Pennanen tietää, mistä puhuu, sillä Oulun seudulla on juuri tehty mittava kuntaliitos Oulun, Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kesken. Uusi kaupunki syntyy vuonna 2013. Pennanen näkee kuntaliitoksen uutena mahdollisuutena kunnallisten palveluiden tuottamiselle.

- Uusilla toimintatavoilla ja oikeilla toimenpiteillä pystymme täyttämään kuntalaisten odotuksia ja saamaan uusia käsipareja asiakaspintaan. Ilman liitosta olisi vielä vaikeampaa löytää ratkaisuja palveluiden tarjoamiseen.

Ikääntyvä väestö kaipaa enemmän palveluita

Tulevaisuudessa kuntaliitoksille saattaa olla tarvista nykyistä enemmän, sillä väestön ikääntyessä kunnallisten palveluiden tarve kasvaa. Liitosten myötä kertyvien verotulojen avulla resursseja palveluiden tuottamiseen pystytään kuitenkin järjestämään.

Eurooppalainen ja suomalainen metsäteollisuus tukee toimia laittomasti hakatun puun kaupan estämiseksi ja on toiminut jo vuosien ajan vapaaehtoisesti laillisuuden varmistamiseksi. Uuden järjestelmän onkin hyväksyttävä jo olemassa olevat ja kehittyneet yritysten omat laillisuuden seurantajärjestelmät.

Turhalla byrokratialla asetuksen toimeenpanossa ei saa lisätä kustannuksia eikä heikentää EU:n alueella toimivan teollisuuden kilpailukykyä. Laittomia hakkuita ehkäisevät toimet on oltava toteutettavissa selkeästi ja kustannustehokkaasti. Myös EU:n ulkorajoilla rajamuodollisuudet on pidettävä sujuvina ja valvonta on järjestettävä otantaperusteisesti.

Asetuksen loppuvaihe on valmisteltu kiireellä, ja asetuksella luotavan järjestelmän soveltuvuus käytäntöön on jäänyt puolitiehen. Tämän vuoksi on tärkeää, että asetusta täydentävien toimeenpanosääntöjen valmistelussa paneudutaan käytännön toteutukseen ja valmistelu tehdään riittävin asiantuntijavoimin.

Vuoden 2010 tammi-kesäkuussa maksuhäiriön saaneiden henkilöiden määrä kasvoi kolmella prosentilla ja yritysten kymmenellä prosentilla verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Tarkempi tieto luotonhakijan taloudellisesta tilanteesta voisi estää ylivelkaantumista ja sitä kautta maksuhäiriöiden syntyä.

Uusien maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut huomattavasti lähes koko 2000-luvun. Vuoden 2010 tammi-kesäkuussa uusia maksuhäiriömerkintöjä tallennettiin Suomen Asiakastieto Oy:n luottotietorekisteriin 530 000 kappaletta. Yksityishenkilöille uusia maksuhäiriömerkintöjä tuli hieman yli 460 000 kappaletta ja yrityksille lähes 70 000.

Tilastollisesti kuluvan vuoden alkupuoli ei ole kuitenkaan vertailukelpoinen, johtuen 1.4.2010 voimaan tulleesta luottotietolain uudistuksesta. Uudistuksen myötä jokainen ulosottotoimitukseen sisältyvä velka käsitellään omanaan, mikä helpottaa maksuhäiriöön johtaneen velan erittelyä ja poistumista, mutta myös lisää useissa tapauksissa maksu-häiriömerkintöjen määrää. Ilman lakiuudistuksen vaikutusta maksuhäiriömerkintöjen määrä olisi kasvanut viime vuoden vastaavasta ajankohdasta yksityishenkilöillä 12,4 % ja yrityksillä 7,6 %.

Maksuhäiriöt kasaantuvat samoille yrityksille ja henkilöille

Kaustisen seudulta on löydetty maailman mittakaavassakin merkittävä litiumvaranto. Litiumin kysynnän maailmalla uskotaan kasvavan merkittävästi akkuteknologina mukana ja erityisesti sähköautojen vaatimien akkujen johdosta.

Geologian tutkimuskeskus (GTK) jatkaa litiumvarantojen kartoitusta alueella. Tähän litiumvarannot kartoittavaan hankkeeseen on saatu osarahoitusta kahdeksi vuodeksi Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).

GKT on julkaissut kartan Kaustisen merkittävimmistä litiumkohteista:

GTK on myös arvioinut Suomen platinametallivarannot

Tämän hetken Suomen tunnetut platinametallivarannot ovat yhteensä noin 90 tonnia platinaa ja 240 tonnia palladiumia. Nyt uudella menetelmällä määritettiin 43 aluetta, joilla voi olla löytämättömiä platinametalliesiintymiä. Alueilla on yhteensä noin 50 esiintymää, joiden yhteenlasketut metallimäärät ovat 50 % todennäköisyydellä ainakin 5 600 tonnia platinaa, 12 000 tonnia palladiumia, 430 tonnia kultaa, 4 200 000 tonnia nikkeliä ja 5 700 000 tonnia kuparia.

GTK:n julkaiseman tutkimusraportin180 valossa nykyään tunnettujen esiintymien osuus Suomen mahdollisesti olemassa olevista platinametallien kokonaisvarannoista on alle kaksi prosenttia. Arvio ei kuitenkaan ota kantaa siihen, paljonko löytymättömistä resursseista mahdollisesti löydetään.

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid on varautunut uusien ydinvoimalaitosten liittämiseen kantaverkkoon. Uudet laitosyksiköt yhdessä uusiutuvan energian lisäämisen, sähkömarkkinoiden toiminnan edistämisen sekä verkon ikääntymisen kanssa edellyttävät merkittäviä verkko- ja varavoimainvestointeja, jotka on otettu huomioon yhtiön investointisuunnitelmissa.

Fingrid on tehnyt perusteelliset verkkoselvitykset kaikkien ydinvoimahankkeiden osalta ja tekniseltä kannalta lisäydinvoima on liitettävissä kantaverkkoon esillä olevissa laitospaikoissa.

Yhtiöstä korostetaan, että kantaverkko toimii käyttövarmasti, vaikka lisäydinvoimaa tuleekin useampia laitosyksiköitä. Ydinvoiman ohella kantaverkon kehittämistarpeita syntyy uusiutuvan energian merkittävästä lisäämisestä. Lisäksi kantaverkon on jatkossakin palveltava sähkömarkkinoiden toimintaa. Toisaalta myös kantaverkon ikääntyminen edellyttää uusia investointeja.

Verkkovahvistuksiin ja varavoimaan liittyvät investoinnit vievät useita vuosia ja tämän vuoksi tulevaisuuden tarpeisiin vastaavat ensimmäisen vaiheen investoinnit ovat jo meneillään. Fingridin investointiohjelmaa päivitetään jatkuvasti ottaen huomioon investointipäätökset niin ydinvoimalaitosten kuin muidenkin hankkeiden osalta.

Talouden taantuma sekä työllisyystilanteen heikentyminen ovat monille ne signaalit, jonka myötä liittoon liitytään, jos se aiemmin työuran aikana on jäänyt tekemättä. Vaikka suomalaisten järjestäytymisaste on edelleen maailmanlaajuisesti korkea, noin 70 %, on erityisesti nuorten aikuisten järjestäytyminen muita ikäluokkia matalampaa. Etenkin 25-34- vuotiaat järjestäytyvät laiskasti.

Tradenomiliitto TRAL ry haluaa muistuttaa etenkin nuoria palkansaajia siitä, ettei yksin työttömyyskassan jäsenyys turvaa riittävästi alkavaa työuraa. Useille nuorille on tullut viime vuosina yllätyksenä, ettei kassan jäsenenä saa esimerkiksi oikeudellista palvelua yt-neuvottelujen tai irtisanomisen sattuessa kohdalle.

Keskeiset syyt kuulua liittoon ovat vuosikausia pysyneet samankaltaisina, mutta viimeisimmän palkansaajajärjestöjen yhteisen tutkimuksen mukaan työttömyysturvan ja palkka- ja työsuhdeturvan lisäksi merkittävään asemaan ovat nousseet myös ammattiliittojen tarjoamat jäsenpalvelut.

- Työttömyystilanteessa kassan jäsenet saavat ainoastaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Omasta tutkintopohjaisesta ammattiliitosta saa sen lisäksi lukuisan määrän palveluja, jotka edesauttavat työllistymistä ja omaa urakehitystä, muistuttaa TRAL:n toimialapäällikkö Ville-Veikko Rantamaula.