Yleisen mielipiteen mukaan osakkeet saattavat olla väärin hinnoiteltuja. Ne siis saattavat olla yli- tai aliarvostettuja. Jos onnistuu painottamaan osakesijoituksensa aliarvostettuihin osakkeisiin, on mahdollista saavuttaa ylituottoa, joka vastaa sitä positiivista sijoitussalkun tuoton osaa, jota ei voida selittää suhteessa markkinaindeksin muutokseen. Tuon ylituoton saavuttaminen voi olla helpompaa kuin luullaankaan ja sitä saavuttaaksesi sinun ei tarvitse edes miettiä onko Nokian osake hyvä vai huono.

Miksi? Yli- ja aliarvostuksen logiikka ja osakeindeksit

Osakkeiden markkinatuottoa kuvaavat indeksit tavallisesti painottavat osakkeita niiden markkina-arvon mukaisesti. Yliarvostettujen (aliarvostettujen) osakkeiden markkina-arvo taas nousee korkeammaksi (alhaisemmaksi) kuin niiden todellinen arvo. Jos ali- ja yliarvostettuna osakkeita painotetaan niiden markkina-arvon mukaisesti, johtaa tämä siihen, että yliarvostettuja osakkeita painotetaan liikaa ja aliarvostettuja osakkeita liian vähän, joten osakemarkkinoiden kehitystä kuvaavat indeksit ovat tehottomia sijoittajien kannalta.

Miten?

Markkina-arvoon perustuvan painotuksen sijasta voidaan painottaa kaikkia yrityksiä yhtä paljon (esim. Nokiaa olisi indeksissä yhtä paljon kuin vaikka Digiaa), jolloin kyse on ns. tasapainotetusta indeksistä.

Tällä on se vaikutus, että markkina-arvoltaan suuria yrityksiä painotetaan vähemmän ja markkina-arvoltaan pieniä yrityksiä painotetaan enemmän.

Jos markkina-arvoltaan suurien (pienten) yritysten joukossa on keskimäärin enemmän yliarvostettuja (aliarvostettuja) yhtiöitä, johtaa tasapainotetun indeksin valitseminen siihen, että aliarvostetut (yliarvostetut) osakkeet saadaan ylipainoon (alipainoon) verrattuna markkina-arvo painotteiseen indeksiin, jolloin perinteinen markkinaindeksi voidaan pitkällä aikavälillä helposti lyödä.

Tasapainotettuun indeksiin voi Yhdysvaltain markkinoilla sijoittaa käyttämällä Rydex S&P Equal Weight ETF-rahastoa (RSP). Tämän ETF-rahaston tuottoa voidaan verrata perinteiseen markkinapainotettua indeksia seuraavaan Spideriin (SPY) vertailu.

Arvopaperin uutinen.

Olen jo omaan kyllästymiseeni asti jauhanut tekstiä Suomen asuntomarkkinoiden tilanteesta. Asia koskettaa minua siksi, että tämä asuntokupla vaikuttaa suuresti tulevaisuuteeni Suomessa..., jos siis täällä asun.

Arvopaperin uutisessa siis kerrotaan, että Henrik Ehrnroothin määräysvallassa ollut yhtiö on myynyt YIT:n osakkeita, joita se aloitti ostamaan vuoden 2008 lopulla. Sitten myöhemmin keväällä sattui tapahtumaan niin kivasti, että valtio sopivasti laittoi ASP-lainapumpun ihan sattumalta tykittämään ja jakoi ilmaista rahaa.

Oletan siis, että sisäpiirillä on sellaista informaatiota, jota minulla ei ole, ja siksi tällaiset liikkeet ovat tärkeitä....

Täytyy myös sanoa, että FIM tekee todella hyvää ja mielenkiintoista analyysiä sisäpiirikaupoista Itse arvostan tällaista todellista informaatiota!

Muut käänteen merkit, joita mielestäni kannattaa pitää silmällä:

(1) Suomen kauppataseen kääntyminen negatiiviseksi: tämä olisi merkki siitä, että Suomi elää täysin velaksi ja teollisuuden kilpailukyky on mennyt hintatason noustessa, kun samalla on velaksi kulutettu.

(2) 3-kuukauden Euriborin kääntyminen selvästi nousuun: tämän jälkeen viesti siitä on selvä, että kohta ei enään saa halvalla rahaa pankista.

(3) Tuloveroasteen korotus, joka tapahtuu todennäköisesti samaan aikaan voimakkaasti, kun korotkin ovat jo korkealla.

Tarkennuksena vielä siihen mitä käsitän Suomen asuntokuplalla:

En todellakaan ajattele, että Kemijärvellä, joku omakotitalo olisi kuplassa, Suomen asuntokupla suurimmalta osalta, koskee PK-seutua. Toisaalta asuntohinnat pitää suhteuttaa aina, jokaisen alueen fundamentteihin ja väittäisin, että asuntokupla koskettaa myös muitakin alueita kuin PK-seutu. Esim. USA: asuntokuplasta ajateltiin, että se kosketti vain joitakin osavaltioita (kts. tämä). On asuntokuplalle aivan normaalia, että koskee vain jotain osaa maasta, jossa kysynnän ajatellaan tulevaisuudessa kasvavan taivaisiin.

Miksi yleistän Suomessa yhä kasvavan asuntokuplan Suomen asuntokuplaksi? Kun velaksi eläminen Suomen kasvukeskuksissa loppuu, jotka ovat kasvukeskuksia juuri tuon velaksi elämisen vuoksi, lainojen vakuusarvot romahtavat, rahanjako kiristyy, kulutus vähenee, kuntataloudet ja valtio joutuvat kriisiin, verot kasvaa jne. jne. Talouden voimat ovat hitaita, mutta niillä on tapana kertautua...

Mielestäni Suomen tilanne kuitenkin jotenkin muistuttaa samanlaista tilannetta kuin Japani 1980-luvun lopulla. Arvostukset eivät tosin ole onneksi yhtä korkealla, ainakaan vielä... Siksi tämä graafi on myös informatiivinen.

Japanissa kupla oli alueellinen.

USAssa kupla koski vain tiettyjä osavaltioita.

Nyt on viimeinenkin tulos saatu, Nordic Aluminium nimittäin ja osinkoprosentti meni heti kärkeen. Arvonmääritysmallissa nyt myös 2011 ennusteet mukana AP:n mukaan. PT-seurannassa nyt 9 vuoden osinko- ja EPS-historia.

Nousussa Orion, Norvestia (2 pistettä), Pohjola, Uponor, TeliaSonera, Kone, Technopolis ja uutena listalla ABB.

Laskussa Rautaruukki (-2 pistettä), Kesla, Panostaja, Outokumpu (-2 pistettä), Nordic Aluminium, Nokia ja Nordea.

ROE/PB-seuranta nimetty uudelleen nimellä "Osakkeiden tunnuslukuja 1". Tässä myös nyt EPS2010E 2009:n sijaan.

Osinkoseuranta nimetty uudelleen nimellä "Osakkeiden tunnuslukuja 2", mukana nyt myös P/E 2011.

Hoptioseuranta on nyt Henkilöstöoptiot. Rank-kaavaa muutettu hieman, koska hyvin alhaiset hoptiohinnat vääristivät lukua.

http://www.piksu.net/node/101

Osakkeet ovat seksikkäitä! Korkorahastot ovat vanhuksille!

Kuinka moni on kuullut nämä lauseet? Riskiä pitää ottaa, jotta saa kunnon tuottoa sijoittamilleen rahoille?

Tutkailin indeksirahastoja tarjoavaa sijoitusfirma Seligsonin 2009 vuosikatsausta. Huomioni keskittyi siihen, että korkorahastojen keskimääräinen tuotto oli 10-vuoden sijoitusperioodilla huomattavasti osakerahastoja parempi. Vertailussa pitää ottaa huomioon, että osakekurssit ovat edelleen toipumassa vuosisadan pahimmasta rysäyksestä. Tästä huolimatta pitää vakavasti miettiä osakemarkkinoiden riskiä ja sitä, että 10-vuoden tuotto on ollut negatiivista, kun samaan aikaan korkorahastot ovat porskuttaneet vuosittain tuottoa. Ehkä onkin aika miettiä sijoitusallokaatiota ja miettiä, onko 100% osakesijoitussalkku järkevä missään tapauksessa.

Verrataan Seligsonin indeksirahastoja keskenään:

Euro-Obligaatio rahasto (korkorahasto)

Tuotto: 1v = 3,84% 5v = 20,49% 10v = 65,56%

Euro Corporate Bond (korkorahasto)

Tuotto: 1v = 11,57% 5v = 20,22% 9v = 49,24%

Suomi-indeksirahasto (osakerahasto)

Tuotto: 1v = 45,76% 5v = -20,28% 10v = -13,38%

10-vuoden tuotolla mitattuna vuonna 2000 sijoitettu rahat olisi kannattanut sijoittaa obligaatiohin ja tällöin keskimääräinen tuotto olisi ollut lähes 5% vuodessa. Osakerahastoon sijoitettu raha ei ole poikinut vielä ollenkaan tuottoa, vaan tappiota!

Perinteisesti sijoitusoppaat suosittelevat vähintään 5-vuoden jaksoa, jos sijoitat osakkeisiin. Tämä tarkoittaa, että todennäköisesti 5-vuoden päästä sinulla on enemmän rahaa sijoituksessa. Nyt edes 10-vuotta ei ole riittänyt tuottamaan voittoa osakkeissa.

Miten sijoittaa järkevästi pitkällä aikavälillä?

Muistan lukeneeni, että tänä vuonna tullaan tekemään 10-vuoden aikavälin arvioita ja todetaan, että osakemarkkinat eivät ole tuottaneet "riittävästi". Todellisuudessa kyseessä on osittain tilastollinen harha. Vuonna 2000 osakemarkkinat olivat pitkän aikavälin huipussa ja teknologia villitsi. 2009 oltiin koettu yksi pahimmista pörssilaskuista. 10-vuoden vertailu tuottaa tällöin pahan tuloksen osakkeille. Tästä tilastollisesta harhasta huolimatta voidaan todeta, että osakkeissa on aina suuria riskejä.

Jos arvostat tasaisista arvonnousua, ovat korkorahastot erinomainen vaihtoehto. Kaikkien ei kannata sijoittaa pelkkiin osakkeisiin ja uskoa, että niiden nousu on kiveen hakattu. Vanha sijoitussääntö sanoo: sijoita suhteessa yhtäpaljon korkomarkkinoille, mitä on sinun ikäsi. Tämä tarkoittaa, että jos olet 50-vuotias, sinun on suositeltavaa sijoittaa puolet korkorahastoihin ja puolet osakkeisiin. Nuorempi voi ottaa suuremman riskin, koska useampaan vuosikymmenen sijoitusperioodiin mahtuu usein useampia lasku- ja nousukausia.

Jos osakerahastot ovat todella menestyneet näin surkeasti, niin miksi sitten sijoittaa osakkeisiin ollenkaan?

Itse olen pyrkinyt tasaisesti vähentämään osakerahastojen osuutta sijoitussalkussani. Rahastojen sijaan olen ostanut suoria osakkeita. Osakerahastot eivät maksa vuosittain osinkoa sijoittajalle, joten niistä ei tule realisoitua tuottoa joka vuosi. Rahastoissa saat tuoton vasta, kun realisoit eli myyt osuutesi. Usein rahasto-osuuksia myydään väärään aikaan, kun niiden tuottoon ollaan pettyneitä. Rahastoja ei yleensä kannata myydä niiden ollessa tappiolla, vaan odottaa maltillisesti niiden uutta nousua.

Miksi ostan suoria osakkeita? Minä haluan tasaista tuottoa sijoitetulle pääomalle. Osakkeen arvonnousu ei tuo minulle oikeaa realisoitua tuottoa. Pörssiromahduksessa arvonnousu voidaan menettää hetkessä vuosiksi eteenpäin. Miksi ottaa riskiä ja saamatta siitä oikeaa tuottoa? Ainoa oikeasti järkevä tapa on ostaa yhtiöitä, jotka maksavat vuosittain kunnollista osinkoa. Osinko on sinun tasainen tuotto sijoitetulle pääomalle! Arvonnousua voi sitten odottaa vuosikymmeniä, kunhan yhtiö vain maksaa sinulle vuosittain osingon.

Nytkin pörssissä on useita yhtiöitä, jotka maksavat nykyisen kurssin hinnalla 4-6% osinkoa. Puhdasta tuottoa pelkästä osakkeen omistuksesta! Eli osinkojen olisi syytä olla pitkien korkojen yli tai paremmin - käytännössä viime vuosina yli viisi prosenttia. Jotta inflaatio ei nakerra vuosi vuodelta osinkojen tuottoa, pitää maksettujen osinkojen nousta vuosien saatossa. Eli valitse yhtiöitä, jotka ovat maksaneet hyvää osinkoa joka vuosi ja lisäksi kasvattavat osinkoa vuosittain.

Vertaile itse mikä on paras vaihtoehto:

Korkorahasto: noin 5% vuotuista tuottoa

Osakerahasto: -2% vuotuinen tuotto

Osinkoyhtiö (suora osakesijoitus): 5-6% osinkotuotto

Korkorahaston omistamalla olisit 10-vuoden perioodilla saanut mukavasti melko tasaista tuottoa. Onnittelut! Osakerahastoja huipulta ostettaessa olisit edelleen tappiolla. Älä huolehdi! Kannattaa ostaa rahastoja kuukausittain, eli tällöin olisit todennäköisesti jo plussalla. Osakerahastoja ei kannata myydä tappiolla.

Entä sitten suoran osakkeen osto? Osinkoyhtiötä ostamalla olisit saanut melko tasaista 5-6% osinkotuloa. Nyt yhtiön osakkeenarvo on todennäköisesti sama tai alle vuoden 2000 kurssien, mutta haittaako se? Olet saanut korkorahastoa vastaavan tuoton joka vuosi! Nyt voit vain odottaa rauhassa usempia vuosia ja halutessasi myydä yhtiön voitolla muutaman vuoden kuluttua. Pitkällä aikavälillä hyvät yhtiöt myös korottavat osinkojaan, joten tulet saamaan suhteessa isompaa osinkoa sijoittamaasi summaa vastaan.

Fiksu sijoittaja, joka haluaa parasta pitkän aikavälin tuottoa sijoittaa yhtiöihin, jotka maksavat kunnon osinkoa. Pitkäjänteiselle sijoittajalle tämä on korkorahastojen lisäksi paras ja turvallisin sijoitusmuoto.

Vertailun opetus on, ettei korkorahastoa ole pieneen vuosituottoon katsomista. Pitkällä aikavälillä vertailtuna pienempi tasainen tulovirta lyö pikavoittoja tekevät riskiset osakerahastot.

Mitä sä musta haluat? Kuinka tosisas sä oot?

siis mitä me kaikki sijoitusinformaation etsijät yleensäkään tehdään täällä ja miksi juuri sinä eksyit tätä blogia lukemaan?

Olen monta kertaa pohtinut talousmediaa ja sijoitustoimintaa ja ajatellut, että mitä ne oikeasti ovat. Ihmisethän käyttävät valtavasti aikaa siihen, että ne surffailevat netissä ja etsivät tietoa vaikkapa siitä, onko Nokia hyvä osake. Tästä kaikesta huolimatta tavallinen sijoittaja tutkitusti tekee paljon virheitä ja häviää rahaa pörssissä.

Jokin pari vuotta sitten saatoin itsekin ihan tosissani osakkeita-analysoida ja veikata yritysten osinkoja. Nyt myönnän rehellisesti itselleni, että kyse on viihteestä, joka varmaankin on monella teistä yksi syy miksi tätäkin blogia luetaan (ihan tosissaan ei kaikkia munkaan juttuja kannata ottaa). Hyvien osakkeiden poimiminen vastaa aika paljon veikkauspelejä. Molemmista saa jotain mielekästä tekemistä, voi unelmoida suuresta voitosta ja joskus varmaankin voittaa muutaman kympin, joita voi sitten vaikkapa työkavereille hieman paisutella.

No.. ajattelin vielä itse asian testata jollakin tavalla ja listasin niitä näitä Piksun kyselyyn. Vaihtoehdot olivat seuraavat:

(1) Pinkit Stringit

(2) Asuntokupla

(3) Sirkustirehtööri

(4) ETF

(5) Tähtikuonokontiainen

Itseäni ei yhtään yllättänyt, että sellainen vakava asia, kuin "asuntokupla" sai jopa 18 % äänistä, kun taas "pinkit stringit" keräsi 45 %. Väittäisin siis, että talousmediaa ja sijoitustuotteita voitaisiin myydä jopa hieman eroottisilla aiheilla. Onhan kyse siitä, että ihmiset pitää saada klikkaamaan itsensä aina jonnekkin...

Vielä voisi huomioida sen, että "ETF" sai 30 % äänistä ja tekisin tästä sellaista johtopäätöstä, että ETF kertoo jostain jännittävästä ja tuntemattomasta. Jotain sellaista siis mistä pankit ja suuri osa talousmediaa ei halua kertoa...

Kyselyn tulokset

Taurus osakelista 0810

Löydät koko listan verkkosivulta www.taurus-capital.net.

Suurin osa pörssiyhtiöistä on tähän mennessä antanut tulostiedotteensa vuodelta 2009, ja se on tuottanut muutoksia listaan. Digia, Wärtsilä, TeliaSonera ja Orion ovat säilyttäneet kärkiryhmässä paikkansa. Uusina kärkiryhmään ovat nousseet Norvestia, Salcomp ja Marimekko, ja sieltä ovat pudonneet Outotec, Pöyry ja Martela.

Joel Greenblattin kehittämä formula kuuluu peruste- tai fundamentaalianalyyseihin, jotka käyttävät yrityksen liiketoimintaa ja taloudellista kuntoa kuvaavia tekijöitä analyysin perustana. Tekijät voivat olla joko historiatietoja, kuten tämän formulan kohdalla on asian laita, tai tulevaisuuteen peilaavia. Jälkimmäisiin menetelmiin palaan myöhemmin.

Tekninen analyysi lähtee siitä, että koska perusteanalyysin tiedot  ovat jo vaikuttaneet pörssikursseihin, voidaan ennusteen lähtökohdaksi ottaa se miten osakkeen kysyntä ja tarjonta vaikuttavat volymiin ja hintaan. Teknisen analyysin pohjaväite on näin ollen, että kaikki mitä osakkeesta tarvitsee tietää, löytyy sen hinnasta ja kaupankäyntimäärästä ajan funktiona.

Tällaisesta analyysistä on hyötyä, kun halutaan valita sijoituskohteita hyvin lyhyellä aikahorisontilla, tai kun halutaan valita sellaisia kohteita, joiden fundamentaalit ovat vaikeasti analysoitavissa. Esimerkkeinä jälkimmäisistä ovat valuutat, korot, raaka-aineet, jne.  Tämän johdosta tekninen analyysi on ehkä yleisimmin käytetty  työkalu, kun treideri tai sijoittaja käy jatkuvaa kauppaa markkinoilla.

 Toinen tekniseen analyysiin liittyvä  etu on siinä, että  analyysin menetelmät ovat helposti simuloitavissa. Aiemmin analyysi perustui  hinta- ja volyymikäyrien visuaaliseen seurantaan, nyt tietokoneet hoitavat tämän puolen. Ja samantien tietokoneet  voidaan analyysin jatkona laittaa hoitamaan myöskin kaupankäynnin. Suuret markkinatoimijat voivat sijoittaa valtavasti resursseja näihin työkaluihin, mutta  ne ovat piensijoittajan saavuttamattomissa. Yhdistämällä järkevällä tavalla fundamentaaleihin perustuvan analyysin ja teknisen analyysin, voi piensijoittajakin saada etuja markkinoilta.

Teknisen analyysin puutteisiin ja ongelmiin  –  nimenomaan piensijoittajan kannalta  –  palaan ensi kerralla.

Bo Lindfors

Lihavoidut ovat jo toteutuneita, jokunen vielä puuttuu.

Panostaja ei pettänyt tälläkään kertaa, se on ollut minulla salkussa vuodesta 2003 eikä ole koskaan tuottanut pettymyksiä. Sama koskee Norvestiaa. Nämä ovat sellaisia pieniä ja huomaamattomia firmoja, mutta ovat olleet erinomaisia sijoituksia. Sampo, Fortum, Wärtsilä, Citycon, Alma Media ja Orion myös vähintään 5% tuotto, mitä voi pitää erittäin hyvänä.

Myös 4%:n ylittäjät ovat positiivisia yllätyksiä:

Taulukon alla on myös osingot ja gearing samassa kaaviossa ja osingot ja osingon kasvu% toisessa. Parhaat sijoittuvat oikealle ylös kummassakin.

http://www.piksu.net/node/101

ja sieltä linkki "Osinkoarviot 2009"

Viimeisten vuosien mantrana on ollut ettei sijoitus voimakkaasti kasvaviin BRIC-maihin eli Brazil, Russia, India and China, voi mennä pieleen. Sijoittajat ovat noudattaneet neuvoa ja kasvavien talouksien rahastoihin ja etf:iin on virrannut rahaa ovista ja ikkunoista.

Eurooppa on nyt havaittu suureksi mahdollisten luottotappioiden keskittymäksi. Kun Dubain luotto-ongelmilla saatiin psyykattua markkinat laskuun muutama kuukausi sitten, on nyt löydetty lisää riskejä Kreikasta, Espanjasta ja Portugalista. Jotta sijoittajille saataisiin hyvä muistisääntö, on ongelma-alueen maiden nimiä yritetty lyödä milloin miksikin lyhenteeksi... Konsultti ehdottaa muistisäännöksi STUPID-maita eli Spain, Turkey, UK, Portugal, Italy and Dubai.

Pitäisikö tässä nyt panikoida ja myydä kaikki, ennen kuin STUPID-maat menevät kaikki konkurssiin ja peli on lopullisesti menetetty?

Todellisuudessa velkaantumisen ei pitäisi olla mikään uutinen markkinoille. Kun kansantaloudet supistuvat ja samalla elvytetään voimakkaasti, käy helposti kuin hullulle miehelle Huittisista: sitä syö enemmän kuin tienaa.

Valtioiden velkaantuminen on pitkän aikavälin ongelma ja suurin pitkällä aikavälillä kasvua rajoittava tekijä G3-alueella (US, EU, JP). Kuitenkaan itse velkaantumisessa ei ole mitään uutta tai merkittävää tapahtunut viimeisten viikkojen aikana Kreikkaa lukuunottamatta. Kreikka ilmoitti laskeneensa väärin oman velkaantumisasteensa ja reilun 7 %:n velka suhteessa bruttokansantuotteeseen olikin reilut 12 %:a. Samalla käynnistettiin spekulaatio Kreikan sulkemisesta euro-alueen ulkopuolelle ja euro heikentyi huomattavasti.

Valtioden velasta ja velan kasvuvauhdista löytyy hyvä graafi osoitteessa http://blogs.reuters.com/macroscope/2010/02/05/deficits-and-debts-made-clear/ .

Itse pidän euron heikentymistä hyvänä uutisena Euroopan taloudelle. Vapaasti heikentynyt dollari on syönyt eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä vientimarkkinoilla. Nyt lähestytään terveempää tasoa suhteessa dollariin eikä Yhdysvallat pysty ostamaan kilpailukykyä “devalvoimalla”.

Piensijoittajan ja osakesäästäjän on turha panikoida näiden makrotalouden otsikoiden takia. Elvyttäminen maksaa ja velat lankeavat joskus maksuun, mutta kokonaisten valtioiden konkurssi on uhkana aika kaukana. Nyt kannattaa pysyä mikrotalouden tasolla ja katsoa yritysten julkistamia tuloksia, ehdotettuja osinkoja ja tulevaisuuden näkymiä. Suomalaiset yhtiöt ovat pääosin ylittäneet odotukset osinkoehdotuksillaan. Jos ja kun osinkoehdotukset heijastavat yhtiön hallituksen uskoa tulevaisuuden talouskehitykseen, näyttää tilanne huomattavasti vuoden takaista paremmalta.

Useampi blue chip –yritys tarjoaa nyt 4-6 %:n osinkotuottoa. Pidän näiden osakkeiden omistamista hyvänä vaihtoehtona reilusti alle prosentin tuottoa tarjoavalle korkotalletukselle. Osingot saa tililleen huhti-toukokuussa eli holdari ehtii ottaa kotiin kahdet osingot seuraavan 14-15 kuukauden aikana.

 Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä http://www.deltafreight.fi

Eilinen Timon listan päivitys toi yllättävän muutoksen: Digia tippui kärkipaikoilta, jossa se oli ollut jo melkein vuoden. Syy on luonnollisesti osavuosikatsausten aika, jolloin firmojen taloudelliset tunnusluvut päivittyvät joskus yllättävällä tavalla. Salcomp nousi listan kärkeen.

Digia meni myyntiin luonnollisesti myös mallisalkusta, koska se tippui pois nousupotentiaalisiksi arvioitujen firmojen joukosta. Kurssi ehti kuitenkin nousta viikolla paljon (n. 15%) ennen myyntiä ja koska Digian painotus oli sattumalta (ketju onnistuneita aiempia positioita) mallisalkussa suurin kaikista positioista, mallisalkun arvokäyrässä on nyt jopa epärealistisen näköinen nykäys ylöspäin. Mallisalkku voittaa jo yli 8%-yksikköä OMXH25-indeksiä tämän vuoden alusta lähtien.

Mallisalkun ehkä liian yksinkertaiset ylläpitosäännöt johtivat siihen sivuvaikutukseen, että salkun allokaatio eri firmojen välillä on ollut hyvin epätasainen jo vuosia. Nyt, kun suurin positio meni myyntiin, päätin muuttaa sääntöjä hitusen, jotta pahimmasta epätasaisuudesta pääsisi eroon. Tästä lähtien otan vapauden allokoida yhden position myynnistä saatavan pääoman yhteen uuteen firmaan (tuoreimman listan kärjestä) ja lisäostoihin jo salkussa olevia firmoja tavoitteena mahdollisimman tasainen euroallokaatio salkussa olevien positioiden välillä.

Minulta on kysytty myös, olisiko järkeä pyrkiä allokoimaan pääoma listan kärkifirmoihin nousupotentiaalin suhteessa. Ajatus on mielenkiintoinen, mutta en ole tutkinut asiaa.

Mallisalkku on osoittanut melko lailla perustellusti, että lista toimii hyvin blokeittain periaatteella nousupotentiaaliset vastaan muut, mutta se ei välttämättä tarkoita, että lista toimii hyvin myös blokkien sisällä. Luulen, että nousupotentiaalilla painottaminen allokaatiossa johtaa keskimäärin parempiin tuottoihin, mutta kohonneella riskillä, koska hajautus on epätasaisempi. Mutta tämä on vain arvausta ja parempi tieto vaatii salkun simulointia tuolla periaatteella. Tämänhän voi tehdä kuka tahansa halukas, koska listan historiadata on listasivulla vapaasti käytettävissä..

http://www.piksu.net/blogit/timo

Noin 10 kuukautta sitten kirjoitin ensimmäisen elpymisen merkkejä blogimerkintäni. Ajan kuluessa osa näkemyksistäni on osunut oikeaan ja osa ei. Onkin aika katsoa aikaa hieman taakse viime vuoteen ja sitäkin enemmän kuluvaan vuoteen.

Ensimmäisessä merkinnässäni uskoin maltilliseen talouden nousuun kehittyvien talouksien vetämänä. Tämä sitten enemmän tai vähemmän tapahtui. Toisessa merkinnässäni olin yhä optimistinen osakemarkkinoiden suhteen.

Kolmannessa merkinnässäni onnistuin ja epäonnistuin. Odotin yhä kasvavaa inflaatiota, joka itse asiassa on tapahtumassa (kts. kuvio). Tämän perusteella odotin, että korkoja olisi alettu nostamaan. Mielessäni oli oletus, että keskuspankit haluaisivat turvata positiiviset reaalikorot (korkotaso - inflaatio).

Toisin kuitenkin kävi. Vaikka inflaatio jo laukkaa, länsimaisilla keskuspankeilla on hyvin vähän ollut intressejä nostaa korkoja, ja täten vähentää yhä korkeamman inflaation riskiä. Syksyn mittaan tämä onkin johtanut todella perverssiin tilanteeseen, jossa rahaa siirrettiin riskisempiin sijoitustuotteisiin, koska rahan pitäminen riskittömissä korkoinstrumenteissa ja korkorahastoissa kuluttaa todellista varallisuutta. Jos huomioidaan vielä pienelle sijoittajalle koituvat kulut rahamarkkinarahastoista, säästöjen nimellinenkään tuotto ei ole juuri mitään. Yhdysvalloissa, jossa korkotaso on matalin rahamarkkinarahastojen tuotto voi olla kulujen jälkeen jopa negatiivinen. Pankit toki puhuvat asiasta vähän, koska sijoittajat suurissa määrin keksivät tämän se voi johtaa hallitsemattomaan joukkopakoon rahamarkkinarahastoista ja yhä suurempaan riskipitoisten sijoitusten ylihinnoitteluun.

No miksi sitten syksyllä koettiin vielä reipas nousu? vastaus on negatiiviset reaalikorot. Saattoi olla jopa tilanteita, joissa markkinoille tuli negatiivinen uutinen, mutta se vaikutti positiivisesti, koska uutinen samalla merkitsi alhaisten korkojen jatkumista. Oltiinkin jo tilanteessa, jossa osakemarkkinatuottojen ajurit eivät olleen niitä tuloksiin vaikuttavia tekijöitä. Tämä kävi ilmi selvästi Piksussa suoritetun tutkimuksenkin perusteella; samalla, kun uskottiin pörssikurssien nousuun, uskottiin myös talouskehityksen niiaamiseen uudestaan (ns. W). Tämän tutkimuksen perusteella tekemäni arvio osuikin aikalailla oikeaan (3.1.2010):

"Tämän informaation perusteella mahdollinen kurssinousu tulisi tapahtumaan pelkän spekulaation perusteella ja on perusteet kotiuttaa rahat nousun jälkeen. Tulevaisuus on kuitenkin epävarmaa ja tämä kirjoitus ei ole sijoitusneuvo"

Oma epäonnistumiseni kesällä 2009 näkemyksissäni siis perustui vääriin oletuksiin keskuspankkien koronnostoista, mutta miten tästä eteenpäin?

Väitän, että kolme seuraavaa asiaa tulevat olemaan keskeisiä tekijöitä ja saavat huomiota kevään aikana:

(1) Työllisyys: viimeisen puolen vuoden aikana pettymykset USAn työllisyydestä on voitu kääntää positiivisiksi sen perusteella, että ne implikoivat myöhäisempiä korkojen nostoja ja työllisyydenhän tarvitsee kääntyä nousuun vasta puolisen vuotta BKT:n kääntymisen jälkeen. Nyt tuo hetki on tullut, USAn työllisyydessä tulisi alkaa tapahtumaan merkkejä paremmasta, jos tässä olisi kyse pidemmästä nousumarkkinasta.

(2) Osingot: Kesällä 2009 onnistuin myös aliarvioimaan yritysten osinkojen maksut keväällä 2010 (esim. Fortum ja Nokia). Tämä voi johtua tuottavien investointikohteiden puutteesta, halusta miellyttää sijoittajia tai positiivisista tulevaisuuden odotuksista. Itse uskon, että osinkojen maksu on ennen kaikkea yritysten keino miellyttää sijoittajia ja toisaalta kertoo siitä, että investointikohteita, jotka myöhemmin saattaisivat kasvattaa yritysten arvoa, on vähän tarjolla. Joka tapauksessa tällaisella osinkopolitiikalla saadaan sijoittajakonkarit (voi olla = sijoitusgurut) ja kaikenmaailman kansankapitalistit kiimaisiksi, joten kevään 2010 osinkoyhtiöt tulevat olemaan pelipapereita ja niiden arvot ovat suhteellisesti tukevalla pohjalla aina osingonmaksuun asti.

(3) Valtioiden velkakriisit: Syksyllä vuorossa oli Dubai, mutta se oli helppo pelastaa öljyrikkaan Abu Dhabin ansiosta. Nyt kuitenkin vuorossa on Kreikka ja Yhdysvaltojen Kalifornia on kriisissä. Näin monta tapausta kertoo, että jotain on vialla, ja yksittäisten valtioiden kriisit ovat saattaneet johtaa huomattaviinkin kriiseihin (esim. Venäjä 1998). Kreikan kriisiä ei voi vähätellä, koska se on yksi Euro-alueen osa ja siksi se mitä Kreikalle tapahtuu vaikuttaa paljon Euron liikkeisiin ja levittää kriisin vaikutukset välittömästi valuuttamarkkinoille. Siinä on siis kaikki potentiaali leviämiseen ja Kreikkaan ei voi suhtautua kuten Dubaihin, jonka isoveli voi tuosta vain pelastaa. Tilanteesta ei päästä pelkillä hienoilla puheilla ulos. Jos markkinat eivät luota Kreikkaan tarkoittaa se korkeampaa riskilisää sen velalle, joka taas ajaisi Kreikkaa yhä syvemmälle ahdinkoon (lainasta siis maksettaisiin yhä enemmän korkoa). Kreikan kriisi myös antaa opetuksen valtionmenojen kattamisesta velalla: voidaan jonkin aikaa kertoa, että eihän se mitään, kun korko on näin alhainen. Lopulta tällaiset toimijat kuitenkin yllätetään enemmän tai vähemmän housut kintuissa, kun yllättäen huomataan riskilisän nousevan.

(4) Reaalikorko: negatiiviset reaalikorot tukevat varallisuusarvoja, mutta jos keskuspankit lähtevät korkojen nostoihin, on tämä sitten huono asia markkinoiden kannalta. Jos koronnostot lähtevät käyntiin ilman työllisyyden parantumista, on se markkinoille erittäin negatiivinen uutinen. Itse uskon, että korot pidetään alhaalla ja reaalikorko negatiivisena, koska inflaatio söisi valtioiden velkoja. On myös uskottavaa, että tällaista politiikkaa tehdään, sillä jos inflaatio pääsee käsistä, on se ennemminkin seuraavien poliitikkojen ja keskuspankkiirien ongelma laittaa kuriin. Alhaiset korot tukisivat vielä myös Suomen asuntokuplan laajenemista.

Yhteenveto: Keväällä 2010 osakemarkkinan liikkeet ovat tasapainottelua korko-odotusten ja työllisyyslukujen välillä. Jokerina on valtioiden velkakriisi ja pelipapereina toimii osinkoa jakavat yhtiöt.

Tämä oli elpymisen merkkejä sarjan viimeinen blogimerkintä.

Tiedoissa tähänastiset tulokset päivitettyinä. Muutokset listalla aika suuria tällä kertaa.

Nousussa Panostaja, Ilkka, Nordea (2 pistettä ylös kerralla), Fiskars, Keskisuomalainen, Kone, Rapala.

Laskussa Metso (2 pistettä alas kerralla), Nordic Aluminium, Etteplan, Norvestia, Ixonos, Ramirent.

Hoptioseurannan kahta ekaa ei kannata ottaa vakavasti, menevät kärkeen valtavan vivun takia, joka johtuu hyvin alhaisesta hinnasta verrattuna vastaavaan osakkeeseen.

Osinkoseurannassa 2009e jo toteutuneet lihavoitu, muut arvioita.

http://www.piksu.net/node/101

Taurus osakelista 28.1.2010

Löydät koko listan verkkosivulta www.taurus-capital.net.

Albert Einstein kerrotaan lausuneen että ”korkoa koron päälle lauseke on maailmankaikkeuden suurin voima”. Ehkä hän on näin sanonutkin, ja kaavan voima onkin suuri, mutta se kyllä heikkenee nopeasti ellei pidä kuluja kurissa. Harva sijottaja kiinnittää huomiota kulujen osuuteen sijoitustuloksessa. Ehkä se johtuu siitä, että useimmilla elämän saroilla muutaman prosentin kulu tai säästö ei ole kovinkaan merkitsevä. Tuskin kukaan innostuu, jos tavaratalo mainostaa 2-3% alennuksia. Sijoittamisessa kulut kuitenkin toistuvina ja keraantuvina muodostuvat merkittäviksi. Tarkastelen tässä osakesijoittamisen kuluja. Seuraavassa osiossa palaan muuhun sijoittamiseen liittyviin kuluihin.

Markkinoilla kulloinkin vallitsevan osakkeen osto- ja myyntihinnan välinen ero on kulu. Sen huomaa, jos ajattelemme että ostamme osakkeen, ja myymme sen välittömästi, ennenkuin markkinahinta on muuttunut. Tappiomme on hintojen välinen ero. Jos osakkeen hinta on luokkaa 10,00 ja hintaero on 0,01, on kulu noin 0,1%. Senttiosakkeiden  kohdalla kulu voi nousta kymmeniin prosentteihin. Kulu voi myös olla merkitsevä kalliimillakin osakkeilla, joiden osto- ja myyntihintojen välinen ero on suuri. Tätä kulua ei vältä kukaan, joka käy kauppaa osakkeilla.

Osakevälittäjän veloittamat kulut ovat joko kiinteä hinta per kauppa, osuus kauppahinnasta tai näiden yhdistelmä. Jotkut pankit veloittavat vielä salkun säilyttämisestä, joskin monet ovat luopuneet tästä. Jos pankin kanssa on tehnyt varainhoitosopimuksen, niin sekin maksaa.

Olen arvioinut omat kuluni viime vuodelta. Kaupankäyntikuluni olivat 0,23%,  ja varainhoidosta pankkini veloitti vajaat 0,1% salkun arvosta. Kun tähän lisään osto- ja myyntihinnan välinen osittain realisoitumaton ero, niin salkunhoidon kokonaiskulu on noin 0,4% salkun arvosta. Jos kulusuhde osakekaupassa menee reippaasti yli 0,5%, kannattaa panostaa kulujen alentamiseen.

Bo Lindfors

Alati laajentuvan ETF-valikoiman kautta voi nykyään ottaa lyhyen position US Treasureihin, esim:

http://www.proshares.com/funds/tbf.html

Keskuspankin nostavat varmaan jossain vaiheessa 2010 korkoja, jolloin velkapapereiden hinnat laskevat. Lisäksi liittovaltion velka on jättimäinen ja kasvaa edelleen, mikä luo koroille nousupaineita. Myös heräävä inflaatio nostaa nimellisiä korkoja. Lisäksi dollarin heikkous pitkällä aikavälillä (monet ovat tätä mieltä) voi johtaa korkojen nousuun ja velkakirjojen arvon laskuun.

Onko vuoden 2010 kupla liian kalliissa valtion velkapapereissa?

Lisää aiheesta: http://seekingalpha.com/article/184387-shorting-the-10-yr-treasury-is-th...

Yritysfuusioita ja pienempiä kauppoja on taas odotettavissa. Rahoitusta alkaa saada helpommin ja patoutunutta "tarvetta". Ehkä myös vastikään puikkoihin hypänneen toimarin pitää näyttää että pystyy tekemään päätöksiä.

Yllä oleva kuva ydinfuusiosta käy myös hyvin yritysfuusion kuvaamiseen. Kaksi pienempää ydintä törmäävät toisiinsa. Törmäyksessä syntyy yksi suurempi kokonaisuus ja mahdollisesti toinen huomattavasti pienempi. Samalla syntyy suuri määrä lämpöä. Ydinvoimalassa tämä lämpö olisi se haluttu tuote. Yritysfuusiossa se kuvaa lähinnä hankauslämpöä joka syntyy kun kaksi erilaista organisaatiota pitäisi yhdistää.

Olen monta kertaa ihmetellyt miksi hinku fuusiohin on niin suuri, vaikka kaksi kertaa kolmesta fuusio on yritysarvoa tuhoava eikä kasvattava. Michael Maubousiin "Think Twice: Harnessing the Power of Counterintuition" löytyy muutamia hyviä selityksiä jotka menevät psykologian puolelle:

• Yliarvioimme omat kyvyt. Melkein kaikkihan ovat keskimääräistä parempia autokuskeja. Ironista on että kaikkein huonoimmin pärjäävillä yleensä on kaikkein realistisimmat  arvioit omista kyvyistään. Mitä älykkäämmistä ja menestyneemmistä ihmisitä on kyse sitä todennäköisempää on että he yliarvioivat omat kykynsä. En uskalla ajatella mitä tunnustetun sankarijohtajan päässä liikkuu.
• Olemme ylioptimistisiä. Ihmisillä on käsitys että todennäköisyys että juuri heihin kohdistuu jokin epämieluisa tapahtuma, kuten onnettomuus tai sairaus, on keskimääräistä pienempi.
• Hallinnan illuusio. Mehan hallitsemme nämä asiat. Jopa noppaa heitettäessään ihmiset  uskovat voivansa vaikuttaa tulokseen. Jos haluamme pienemmän silmäluvun heitämme noppaa hiljemmin kuin jos haluamme suuren silmäluvun.

Kaiken lisäksi yrityskauppoja vainoaa voittajan kirous. Se voi olla edessä jos samasta ostokohteesta kilpailee useampi ostaja. Tästä seuraa huutokauppa jossa voittaja lopulta maksaa ylihintaa.

Homo Economicus neuvoo sijoittajia: Mieti itse vaikuttaako yrityskauppa järkevältä. Onko maksettu hinta sopiva vai liian korkea? Muista että fuusiot useammin epäonnistuvat kuin onnistuvat. Miksi juuri tässä tapauksessa asiat olisivat toisin? Varmaa on vain että riskitaso nousee. Ja riskistähän on lupa vaatia korkeampaa tuottoa.

Tuoreimman päivityksen (pe 15.1.2010) jäljiltä Timon lista muuttui ensinäkemältä taas paljon, mutta totuus on yksinkertaisempi. Vuoden ensimmäisen päivityksen (pe 8.1.2010) jälkeen sain kyselyjä, miksi lista muuttui niin radikaalisti ja syy oli laskentamenetelmäni input-datan käyttötapa, joka johti epäjatkuvuuskohtaan aina vuoden vaihteessa. Olin tästä täysin tietoinen ja ajattelin, että haitta ei ole merkittävä, mutta näiden kysymyksien ja kommenttien perusteella aloin harkita parannusta laskentaan se. epäjatkuvuuskohtaa ei enää tule.

Toteutin tämän muutoksen viime viikolla, joten viimeisin lista muistuttaa paljon viime vuoden viimeistä julkaistua listaa (31.12.2009). Tämän vuoden 1. lista (8.1.2010) tuli julkaistua vielä viilaamattomalla laskennalla, joten siihen ehti mukaan ne vuodenvaihdemuutokset. Tehty, mikä tehty eli en ala jälkeenpäin sorkkimaan historiassa julkaisemiani listoja, vaan katse on eteenpäin ja jatkossa ei menetelmästä johtuvia vuodenvaihdeanomalioita pitäisi enää näkyä. Lohtuhan on tässä vaiheessa laiha, koska seuraavaan vuodenvaihteeseen on vielä pitkä aika, mutta onpahan nyt jo korjaus sisäänleivottuna.

Esim. Wärtsilän nousupotentiaalin muuttuminen 92% -> 0% -> 53% johtuu kuvatusta epäjatkuvuuskohdasta. Nyt korjatulla logiikalla keskimmäisessä listassa (8.1.2010) nousupotentiaali olisi ollut n. 70% ja on siis selkeästi loogisessa laskevassa trendissä.

Mallisalkku nytkähti nyt tämänkin vuoden alusta katsottuna plussalle OMXH25-indeksiin verrattuna, minkä trendin luonnollisesti soisin jatkuvan.

Taurus osakelista 0210

Löydät koko listan verkkosivulta www.taurus-capital.net.

Vuosi 2009 oli Joel Greenblattin kehittämään formulaan perustuvan Tauruksen osakelistan kannalta varsin suotuisa. Vuoden 2008 lopussa, Ruotsin Aktiespararna Tukholman tilaisuudessa valitsemani salkut, olivat ylivoimaisesti parhampia, kun tuloksia verrattiin vuotta myöhemmin marraskuussa 2009. Taurus salkun arvo kasvoi 115%, kun muiden panelistien salkkujen keskiarvo oli +61%. Vertailuindeksi OMXS kasvoi samana aikana 55%. Syksyn aikana salkkuni arvo muuttui vain vähän, mutta joulukuun puolivälin jälkeen kasvu on jälleen ollut nopeaa.

Tavoitteena on tämän vuoden kesään mennessä tarjota osakelistaa entistä laajempana ja informatiivisempana. Tähtään listaan jossa analysoimme kakki pohjoismaiden pörssien osakkeet (jotka sopivat JG:n formulan avulla analysoitaviksi). Sen lisäksi tulemme tarjoamaan  kaksi uutta osiota jotka täydentävät formulan nykyistä 6-18 kuukauden analyysihorisonttia. Teknisen analyysin osiossa kerromme jokaisen osakkeen kohdalla, mikä osakkeen hinnan lyhyen aikavälin  (1-2 kk) näkymä on, ts. nouseeko, laskeeko vai pysyykö hinta ennallaan? Sen lisäksi arvioimme osiossa, joka vastaa Joel Greenblattin ”normalized earnings forecast”, sitä miten yrityksen tuloksen odotetaan kehittyvän 1-2 vuoden tähtäimellä.

Uskon että tällaisesta palvelusta, joka yhdistää fundamenttianalyysin (Joel Greenblattin formula), osakkeen teknisen analyysin sekä analyytikkojen arvion yrityksestä, tulee olemaan paljon apua sinulle joka haluat tehdä sijoituspäätöksesi itse.Käyn parhaillaan neuvotteluja useiden pörssitietojen toimittajien kanssa, ja kerron lisää kun olen saanut paketin kasaan. Seuraa viestejä, jotka jatkossakin tulevat kahden viikon välein.

Bo Lindfors

Helsingin kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttosen sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että valtio voisi ostaa esimerkiksi 5–10 prosentin siivun Nokiasta.

Miten matkapuhelinteollisuus syntyi

Valtio ja yhteiskunta ovat aiemminkin olleet mukana telecom alueen liiketoiminnassa. Suomalainen telecom alueen teollisuus syntyi valtion kätilöimässä prosessissa:

• matkapuhelinverkon tutkimus ja määrittelytyö tehtiin 70- 80- luvun taitteessa valtiollisten puhelinyhtiöiden toimesta, valtiollisen tuen ja valtio-omistuksen avittamana
• puhelinkeskusten kehittäminen tapahtui Suomessa pitkään Valtion teknisessä konepajassa, joka sittemmin liikelaitostettiin ja nimeksi tuli Televa ja sittemmin Telefenno.
• autopuhelin laitteita Suomessa valmisti Salora sekä valtio

70- luvun loppupuolella alkoi olla laajalti selvää, ettei valtion osallistuminen telecom alueen liiketoimintaan ole tarkoituksenmukaista. Salora oli merkittävästä koostaan ja potentiaalistaan huolimatta yksittäisten henkilöiden omistuksessa, eikä siksi soveltunut yhteiskunnan kannalta hyväksyttäväksi turvasatamaksi. Haluttiin, että liiktoimien kontrolli säilyy yhteiskunnan etabloituneissa rakenteissa ja päädyttiin pankkien omistuksessa ja kontrollissa olevaan Nokiaan.

Nokian suojiin siirrettiin valtion toimesta paljon telecom liiketoimintaa: 

• Saloran toiminnat siirrettiin Nokialle koskien sekä autopuhelinten valmistusta, että laajaa televisiomonitoreiden tuotantoa (tämä prosessi ei ollut kaunis)
• Valtion puhelinkeskustoiminnot siirrettiin Nokialle ensin niin, että Nokia otettiin mukaan kehittämään matkapuhelinkeskuksia 50% osuudella yhteisyritykseen nimeltä Telenokia. Loput valtion osuudesta myytiin siinä vaiheessa Nokialle kun Telenokia oli saavuttanut 50% osuuden maailman matkapuhelinkeskusten tilauskannasta. Markkinat olivat vielä ohuet - mutta osuus markkinoista oli merkittävä.
• Valtion matkapuhelinten valmistus siirrettiin niinikään Nokialle

Näin oli valtion ja yhteiskunnan avittamana syntynyt merkittävä telecom alueen yritys, Nokia, joka siinä vaiheessa pursusi innovaatioita ja tekemistä.

Valtion toimien onnistuminen

Valtion toimet olivat järkeviä. 90 luvun talouskriisissä 90% Nokiasta päätyi ulkomaiseen omistukseen, mutta Nokia säilyi silti pitkään kulttuuriltaan suomalaisena. Ja sillä tekemisen meiningillä nostettiin Suomi 90 luvun lamasta ja synnytettiin maahamme laaja, 10'000 ihmistä työllistävä, telecom alihankintateollisuus.

Nokian sisäinen toiminta alkoi muuttua

Nokia alkoi vähitellen muuttua: 

• Organisaatio kasvoi maailmanlaajuiseksi ja ohjauskäytännöt muutettiin selkeiksi ja autoritaarisiksi; sellaisiksi, joissa mistä päin maailmaa tahansa tullut työntekijä helposti pystyi ymmärtämään mitä häneltä edellytetään
• Organisaation kasvaessa tuli tärkeäksi, että asioita ja ihmisiä osattiin hallita (management) tarkasti ja systemaattisesti samalla kun päämääriä ja tavoitteita luova johtajuus (leadership) menetti vähitellen merkitystään

Tästä oli seurauksena se että:

• Nokian kilpailukyky logistiikassa kasvoi (logistiikka edellyttää asioiden ja ihmisten hallintaa)
• Nokian kustannusrakenne saatiin optimiksi (asioiden ja tekemisen hyvä hallinta johtaa tehokkaaseen tekemiseen)
• Nokiasta tuli taitava ja nopea muiden tekemien innovaatioiden kopioija (Nokian toteutusorganisaatiosta tuli tehokas)

Nokia alkoi menettää kilpailukykyään

Mutta aikaa myöden kehitys johti siihen että menetettiin:

• Nokia menetti kyvyn innovoida ja jäi tässä suhteessa jälkeen kilpailijoistaan huolimatta siitä, että Nokialla oli edellytykset palkata parhaat innovaattorit. Nokia ei ollut ympäristö, jossa innovaatiot syntyvät ja kukoistavat vaikka samaan aikaan Suomi sai monasti kärkisijoja eräänä maailman innovatiivisimmista maista ja meille syntyi monia uusia keskisuuria teknologiayrityksiä.
• Ihmisten motivaatio perustuu siihen, että he kokevat olevansa itse ohjaksissa ja tavoitteellisia. Tarkkaan keskitettyyn ihmisten ja asioiden hallintaan keskittyvässä Nokiassa menetettiin tätä työntekijöiden sisäistä motivaatiota ja niinpä laatu ja lopuksi tehokkuuskin alkoivat kautta linjan kärsiä. Monet Nokian kilpailijat ja muut suomalaiset yritykset pystyivät tässä suhteessa parempaan.

ja jossakin vaiheessa tilanne alkoi näkyä suomalaisessa yhteiskunnassa:

• Nokia riippuvainen alihankintateollisuus näivettyi suomesta ja 10'000 henkilöä sai hakea uutta työtä
• Nokia ei enää osannut hyödyntää meidän suomalaisten korkeaa sisäistä kurinalaisuutta, avoimuutta ja luotettavuutta samalla tavoin kuin esimerkiksi täällä toimivat PK yritykset. Luonnollisena seurauksena Nokia alkoi vähentää suomalaisten työntekijöidensä määrä.

Vesa Puttosen ehdotus ostaa Nokiaa valtiolle on järkevä

Nokia on edelleen merkittävä veronmaksaja (noin 1Mrd€ yhteisöveroa) ja merkittävä työllistäjä (yli 10'000 työntekijää Suomessa). Vaikka paljon korvaamatonta onkin tuhoutunut voi Vesa Puttosen ehdottama 5-10% siivu (nykyhinnoilla 1,5...3 Mrd€) Nokiasta olla järkevä sijoitus. Tällä summalla voidaan vaikuttaa siihen, maksaako Nokia Suomessa yhteisöveroa ja työllistääkö tämä yritys meitä.

Valtio on aiemminkin onnistunut telecom alueen omistajapolitiikassa - toivottavasti tälläkin kerralla.  

Technical Traders Club:in joulukuun kuukausikokouksessa 16.12.2009 piti Kari Pakarinen esityksen “Enhanced System Testerin” käytöstä tuottojen parantajana osakkeiden teknisessä kaupankäynnissä eli treidauksessa. Esimerkkitapauksessa Pakarinen käytti teknisen analyysiohjelmiston MetaStockin tuoreinta versiota 10.1, mutta sama testeri on käytettävissä myös vanhemmissa MetaStockin versioissa, esimerkiksi 9.1 versiossa.

Kyseiset MetaStock ohjelmistot ovat päivädataa käyttäviä versioita, joissa päiväkohtaisena datana ovat päivän avaus-, korkein, matalin ja päätöshinnat sekä kaupankäyntivolyymi. Datan voi ostaa edullisesti, ladata ja päivittää helposti esimerkiksi Equisin Reuters DataLink palvelusta.

Enhanced System Testerillä voidaan hakea kullekin osakkeelle tuoton kannalta optimaalisimmat parametrit kullekin indikaattorille, esim. liukuvien keskiarvojen leikkauksille tai stokastiselle oskillaattorille. Enhanced System Testerillä voidaan myös hakea tuottoisimmat osakkeet tietyllä systeemille kuten esimerksi “Stochastic 20/80” tai “Moving Average Crossovers”. Lisäksi Enhanced System Testerillä voidaan testata itse-ohjelmoitujen indikaattoreiden tuloksellisuutta.

Esimerkkinä käytiin läpi itse-ohjelmoitua sopivien “Liukuvien Keskiarvojen Leikkaukseen perustuvaa Swing strategiaa”. Esimerkissä tehtiin kauppaa 3 päivän exponentiaalisen liukuvan keskiarvon, eMA(3):n leikatessa 10 päivän exponentiaalisen liukuvan keskiarvon. Systeemi sisälsi leikkauspisteissä oston, myynnin, lyhyeksimyynnin ja takaisinoston. Systeemi antoi Stora Enso R:lle tarkastelujaksolla 161 tuottoisaa kauppaa ja 55 tappiollista kauppaa. Toisella systeemillä, joka oli “Trendin Huomioiva KST ja Parabolic” saatiin tarkastelujakson tuottavimmaksi kaupankäyntikohteeksi tällä systeemillä Fortum noin 213 prosentin (%) tuotolla (kts. Liite).

Enhanced System Tester antaa mahdollisuuden hakea kullekin osakkeelle optimaalisimmat parametrit indikaattorille. Enhanced System Testing auttaa myös löytämään tarpeeksi ja sopivasti liikkuvat osakkeet Swing Tradingiä varten. Enhanced System Testerin avulla tehtävä “paperitreidaus” auttaa myös arvostamaan ja hyödyntämään paremmin Money Managementin, esim. stopstrategioiden toteuttamisen.

Mielenkiintoisen kokouksen lopuksi käytiin vielä lyhyesti läpi MetaStockin “Explorer” -toiminnon käyttöä lyhyen aikavälin käänneosake-ehdokkaiden tunnistamiseen ja todettiin, että jossain vuoden 2010 TTC- kokouksessa voitaisiin samalla tavoin tarkastella tavoin tätä analyysiohjelmiston ominaisuutta ja hyödynettävyyttä esimerkkien avulla.

Mitä korkokäyrät kertovat lähiajasta?

Alla oleva vertailugraafi kertoo miten DAX indeksi (alempi kuva) on kehittynyt suhteessa markkinakorkoihin (ylempi kuva)  ja tästä vertailusta voimme havaita, että pörssimarkkinat ennakoivat muutamien kuukausien viiveellä korkojen kehitystä. Miksi sitten seurata korkomarkkinoita, jos kerran niistä ei voi saada osakesijoittamisen kannalta hyödyllistä tietoa?

Korkomarkkinoiden ja pörssimarkkinoiden rinnakkaiselle seuraamiselle on monta hyvää syytä: 

• Korkosijoittaja hyötyy pörssikurssien seuraamisesta. Rahoja on aika siirtää pitkän koron rahastoihin silloin kun pörssit lähtevät laskuun ja taas lyhyen koron rahastot ovat ylivoimaisia silloin, kun pörssikurssit lähtevät nousevat. Näin menetellen on monasti mahdollista saada markkinoita parempaa tuottoa. Uskomatonta että tämä pitää paikkansa sillä tehokkaiden markkinoiden pitäisi poistaa näin selvää ennustusvoimaa sisältävä ilmiö, mutta lainalaisuus on kuitenkin pätenyt jo monia vuosikymmeniä - eiköhän siis vielä tänäkin vuonna. 
• Myös osakesijoittjan on hyvä seurata korkomarkkinoita. Korot ovat juuri nyt hiipimässä nousuun ja kerran käyntiin lähtenyt trendi on yleensä kestävä - monasti yli vuoden mittainen. Osakeskurssien käänne tulee yleensä vasta korkojen nousutrendin loppuosalla ja esimerkiksi nyt osakesijoittaja voisi hyvin päätellä että salkkua ei ole vielä aika realisoida - päinvastoin.

Yritysten pörssiarvon suhdetta tuloksen kuvaa niin sanottu P/E (price to earning) suhde. Tämän kevään tulosennusteiden perusteella tuo suhde on OMXHEX pörssissä noin 16.  P/E suhde on helppo muuntaa korkotuoton muotoon ja P/E 16 vastaa 6,25% tuottoa.

Riskittömistä pitkän koron lainapapereista saa euroalueella (Euroopan keskuspankin tilasto) suurin piirtein 3,5% tuottoa ja kun tähän lisää sen, että osakkeista tulisi saada noin 2% riskilisää niin päädytään siihen, että osakkeet ovat kuta kuinkin oikein hinnoiteltuja. Korkosijoitukset ovat näin laskien vielä hieman heikompi vaihtoehto, mutta ero on pieni ja supistuu. Jossakin vaiheessa on hyvä tasapainottaa salkkua muutamilla korkosijoituksilla.

Lähteet:  Yahoo finance, Euroopan keskuspankki, Suomenpankki.fi

Ja kun tuo edellisen kirjoitukseni liite ei jostakin syystä sinne liimautunut ja en nyt jaksa tutkia syytä, niin tässä tulee mallisalkun nykykoostumus vähän karumpana taulukkona:

Firma    Ostettu/pvm.    Hintaan/€    Nykykurssi/€    Osingot/osake/€    Voitto/%
Digia    22.05.2009    1.86    3.40    0.05    85.5%
Fiskars    21.08.2009    8.82    10.99        24.6%
Ilkka-Yhtymä    18.12.2009    6.06    6.13        1.2%
Keskisuomalainen    17.04.2009    12.10    15.40        27.3%
Martela    21.07.2007    8.94    7.16    1.10    -7.6%
Nokia    17.07.2009    9.47    9.25        -2.3%
Nordic Aluminium    29.08.2006    19.10    15.30    2.20    -8.4%
Olvi    08.01.2010    27.10    27.25        0.6%
Orion    09.10.2009    12.60    15.99        26.9%
Rapala VMC    19.06.2009    4.14    4.95        19.6%
Salcomp    08.01.2010    1.99    1.95        -2.0%
Scanfil    08.05.2009    2.10    3.05        45.2%
TeliaSonera    08.05.2009    3.88    5.04        29.9%
Tieto    08.01.2010    15.60    15.42        -1.2%
Wärtsilä    20.02.2009    20.30    29.50    1.50    52.7%
 

Vuosi vaihtui ja mallisalkun viime vuoden tuottoluvuksi tuli vähän alle 123%. Voitto OMXH25-vertailuindeksistä jäi lopulta "vain" 88.7 %-yksikköön eli reilusti alle 100 %-yksikön, vaikka olikin pari viikkoa sitten hyvin lähellä sitä.

Suhdanteiden muuttuminen tuo väistämättä hieman muutoksia listaan. Olen ollut jo pitkään tietoinen, että joskus koittaa aika, jolloin nykyisellä listan muodostamismenetelmällä nousupotentiaalifirmojen määrä vähenee niin, että niitä on alle 15. Tuo 15 on toisaalta se määrä eri firmoja, minkä olen kirjannut aina pidettävän mallisalkussa. Siinä vaiheessa mallisalkun sääntöjä pitää muuttaa, mutta lykkään sitä vielä toistaiseksi. Todennäköisesti tulen käyttämään sitä tilaisuutta hyväksi tasaamaan mallisalkun allokaatiota eri firmojen välillä ostamalla salkkuun jo siinä olevien firmojen osakkeita, jolloin siis hyväksyn sen, että salkussa on vähemmän kuin 15 firman osakkeita. Nimittäin nykyisten erittäin yksinkertaisten mallisalkun ylläpitosääntöjen yksi oleellinen sivuvaikutus on ajan saatossa epätasainen allokaatio. Ihannetila taas olisi mielestäni täysin tasainen euroallokaatio salkussa olevissa firmoissa.

Toinen sivuvaikutus nousupotentiaalifirmojen määrän vähenemisestä on, että turha kaupankäynti voi lisääntyä. Voi käydä esim. niin, että listan mukaan mahdollisia salkussa pidettäviä firmoja on 15 ja jokaisessa listan päivityksessä järjestys melkein väistämättä muuttuu edes hitusen, jolloin jotakin osaketta joutuu myymään ja toista ostamaan tilalle. Tämä ei ole järkevä syy salkun jatkuvalle mylläämiselle.

Ratkaisin tämän toistaiseksi pienellä muutoksella listaan: lisäsin prosessiin hystereesiä eli ostoehdokkaita on aina vähemmän kuin salkussa pidettäviä firmoja. Muutos näkyy listan kärkifirmojen (kurssin nousupotentiaali vihreällä ja > 0%) alapuolella muutamassa firmassa, joille nousupotentiaali on eksplisiittinen 0%. Tämä siis tarkoittaa "PIDÄ". Vasta sitten, kun firma on tippunut listalla alueelle, jossa nousupotentiaali on joko "-" tai negatiivinen luku punaisella, tulkinta on "MYY".

Aiemmin nousupotentiaalifirmoja on ollut aina ainakin 20, joten listassa ja mallisalkun hoitosäännöissä on ollut sisäänrakennettua hystereesiä, koska uudet osakkeet ostetaan aina listan kärjestä ensimmäistä sellaista firmaa, joka ei ole jo salkussa.

Uuden vuoden 1. päivitys aiheutti isoja muutoksia listan kärkipuolelle. Pitkään listan yläpäässä olleet Wärtsillä ja Martela tippuivat PIDÄ-alueelle eli niille ei odoteta enää mitään suurta kurssinousua. Metso, Fortum ja Exel menivät myyntiin (voitot 118%, 19%, 74%) ja tilalle salkkuun tuli Olvi, Tieto ja Salcomp.

Mallisalkun nykytilanne on kuvattu ao. liitteessä.