Skip to main content

Asunnot ja kiinteistöt

Kokemus kiinteistönvälittäjästä.

Luettuani kyseisen jutun hypähdin muistin aikakoneella vuoteen 1989. Jotenkin niin tuttua. http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2010/08/21/tasta-asunnosta-voi-pyytaa-viela-enemman/201011532/139

Jotkut välittäjät siinä onnistuivat. Myymään yksittäisen kalliimmalla kuin naapurilta oli menyt. Toisilla oli muuta mielessä. Ketjutus ja varmat asiakkaat jatkossa. Jälkimmäiseen.

Vanhukset olivat myymässä neljää huonetta ja keittiötä. Enemmän pitäis saada kuin naapuri. Välittäjä lupasikin. Paljon enemmän. Olisi kaksiokin ja todella edullisesti. Kannattaa käydä katsomassa ennen kuin joku muu vie. Koska kaksio oli niin halpa vanhukset ajattelivat, että erotuksesta riittää lapsille ja matkusteluunkin. Välittäjä kiirehti kaupan kanssa ja sanoi, että tällaisena aikana teidänkin asunto menee todella nopeasti. Vanhukset luottivat välittäjään ja tekivät kaupat kaksiosta ennen ensimmäistäkään näyttöä omasta. Saihan pankista väliaikaista lainaa.

Veropolitiikan volatiliteetti.

Huolestuttaa seurata tapaa miten politiikassa vatvotaan asioita julkisuudessa ja lisätään ihmisten epävarmuutta talousasioittensa suhteen. Näin vaalien alla on alettu puhua verotuksesta. Siitä ettei pienituloisia lyödä lisää eikä työn verotukseen kosketa. Mahdoton yhtälö. Miten tuollaista paskaa voi vakavalla naamalla puhua kameroille.

Jos verotusta siiretään kulutukseen niin eniten se lyö pienempituloisia. Vaikka olen itsekin monesti ollut asuntolainojen verovähennysoikeuden poiston puolesta puhuja niin voisi vähän miettiä milloin ja miten se tehdään. Ei voi olla reilua niitä kohtaan jotka ovat jo ottaneet lainan tai sitoutuneet ostamaan valmistuvan kodin lyötäisiin selkään vähenyksen poistolla. Vähennyksen voi poistaa sellaisella aikataululla, että jokainen ehtii sopeuttaa aikomuksensa. Toinen puoli asiaa on asunnon myyntivoiton verotus. Siinäkin olisi syytä pitää erillään henkilöt jotka ovat nyt myymässä ja ostamassa uudistuotantoa. Muussa tapauksessa lisälainan tarve voi nousta kestämättömäksi.

Vaikka nuo molemmat toteutettaisiin maltilla sillä on seisauttava vaikutus asuntokauppaan. Rakennusliikeiden kustannukset tuotannossa eivät jousta kuten eivät vuokratonttien vuokratkaan. Toisaalta asuntojen vuokratkin nousevat rakentamiskustannusten perässä.

Nyt on poliitikot paljon vartijoina. Kun ensin haluttiin maahan runsas omistusasuntokanta varallisuuden turvaamiseksi ja ehkä muidenkin tarkoitusperien takia nyt on tullut aika käydä isien päätöksiin kiinni. Se mikä kekkosvaltakunnassa toimi oli jotain aivan toisenlaista yhteiskuntaa varten kuin missä nyt elämme. Eikä ollut putkiremppoja tällaisissa mittakaavoissa.

Pientä jätevesien puhdistusta.

Kumma miten hitaasti asiat etenevät. Tiistaina Ajankohtaisessa kakkosessa käytiin läpi pienpuhdistamoja. http://areena.yle.fi/video/1182755

Kävi ilmi, että Syke testaa puhdistamot laitetoimittajien ohjeiden mukaan ja antavat siten todistuksen mikäli tiedot ovat pitäneet kokeen kanssa paikkansa.

Tieto ongelmista ei ole uusi.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/07/jatevesien_pienpuhdistamoissa_useita_puutteita_1812111.html

Oletetaan, että normiperhe on hankkinut kesämökin. Kaksi aikuista ja kaksi lasta. Nuo puhdistamot ovat suunniteltu ehkä viiden käyttöön. Tässä tapauksessa kaupoille mennään tyytyväisenä, kun jää vielä yhden henkilön verran varaa käytössä.

Tulee juhannus ja vieraat. Tulee lomakausi ja kyläläiset tai lasten kaverit. Puhdistamo on kovilla. Itseasiassa se lakkaa tavallaan toimimasta ylikuormituksen takia eikä palaudu edes loppukesän aikana ennalleen. Kyllä se edelleen jotain tekee, muta ei sitä mitä on luvattu viiden hengen perheessä.

Tämä TM:n tekemä testi nosti äläkän. http://www.rakennusmaailma.fi/artikkelit/pienpuhdistamot-vertailuun

Ettei menisi liian helpoksi. Oletetaan, että teitä käy mökillä se neljä henkeä normaalisti. Enimmillään viisitoista. Tuo puhdistamo pitäisi mitottaa sen viidentoista mukaan. Ei enää niin helppoa...

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän "liikaset".

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=201...

Vaan eipä Huoneistokeskuksen kenttäjohtaja Merja Siivonenkaan huonoksi jää...

http://www.talouselama.fi/uutiset/article479545.ece

En ihan ymmärrä Penttilän pointtia. Uusien hinnat eivät ole muistaakseni koskaan joustaneet ja nykyisellään rakentamisen kustannukset eivät ole laskemaan päin. Asuntoja tosiaan tehdään pää märkänä. Toivottavasti laatuasiat ovat kunnossa.

Jutussa sivutaan YIT:tä. En sattumalta jaksa perata koko tuotantoa vaan otan Espoosta kohteet. Ja tässä tullaan Siivosen kommenttiin. Voi olla, että käsitin väärin. Ehkä hän tarkoitti uudiskohteina sellaisia jotka joku on ostanut RS-vaiheessa ja luopunut muutaman vuoden päästä. Kyseessä vain kerrostalot. Mutta näyttänevät suuntaa.

YIT

Aurinkopurje ennakkomarkkinointi 59 asuntoa

Mikaelintori omalla tontilla 2/38 myymättä valmistuu 29.4.2011

Ruutuspuisto omalla tontilla 16/51 myymättä valmistuu 27.9.2011

Tuomaanpiha omalla tontilla 22/38 myymättä valmistuu 28.2.2011

Lemminkäinen

Topaasi vuokratulla tontilla 1/42 myymättä valmis

Safiiri vuokratulla tontilla 15/42 myymättä tammikuu 2011

Karpalo omalla tontilla 20/36 myymättä kesäkuu 2011

Skanska

Adjutantti vuokratulla tontilla ennakkomarkkinoinissa 40/42 myymättä valmistuu 12/2011

Karanpuisto omalla tontilla? ennakkomarkkinoinniss 51/79 myymättä valmistuu 12/2011

Leppävaaran torni vuokratulla tontilla rakenteilla 13/113 myymättä valmistuu 12/2010

SRV

Vallikallion helmi omallatontilla 3/67myymättä valmis

Kokki omalla tontilla ennakkomarkkinoinnissa 26/78 myymättä

Saunavuori omalla tontilla myynnissä 24/57 myymättä valmistuu 6-7/2011

Vallikallion rubiini omalla tontilla myynnissä 12/43 myymättä
valmistuu 2-3/2011

NCC

Rakennusliitto vaatii hellerajaa ulkotöihin

Käyttäjän J.Vahe kuva

Suomalaisten suosimassa lomailumaassa Kreikassa on tavallista, että kesäisin lämpötila on yli 30 astetta. Suomalaisten kotimaassaan suosimassa saunassa on vielä paljon kuumempaa.

Viimeisen sadan vuoden aikana Suomessa lienee kolmasti ollut sellaiset helteet kuin tänä kesänä. Rakennusliitto vaatii nyt ulkotöihinkin hellerajaa.

En yhtään epäile, etteikö rakennustyö näillä helteillä olisi raskasta esim. asfalttia levitettäessä tai muoveilla suojatussa kohteessa, mutta kaikesta huolimatta rakennusliiton vaatimukset herättävät eräitä kysymyksiä:

- jo nyt lääkäri voinee tarvittaessa kirjoittaa sairaslomaa

- rakennusalankin lomat ajoittunevat nimenomaan heinäkuuhun

- työehtosopimukseen merkitty helleraja on jälleen yksi syy työnantajille käyttää järjestäytymätöntä työvoimaa

Tragikoomisinta rakennusliiton kannanotossa on vetoaminen kestomantraan eli ilmastonmuutokseen. Tällä hetkellä on vielä epäselvää, miten ilmastonmuutos Suomeen tulee vaikuttamaan. Jotkut epäilevät muutoksia Golf-virran kulussa, mikä viilentäisi Suomea. On myös arveltu, että atlanttinen ilmasto eli Brittein saarten sateisuus olisi tulevaisuuden ilmastotyyppi Suomessa.

Vuokraisännän riemuja

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Konsultti osti 10 vuotta sitten mukavan parvekkeellisen kaksion Turun Vartiovuorenmäen nurkilta. Kauppa solmittiin nopeasti ja hinta oli kumpaakin osapuolta tyydyttävä: 60.000 euroa. Pintaremontin jälkeen asunto pantiin vuokralle ja sillä pääsi silloin kohtuulliseen, noin kuuden prosentin tuottoon. Tuotosta verottaja ottaa omansa (28 %:a). Konsultti on käyttänyt vuokraindeksinä tasaista 2,5 %:n korotusta per vuosi. Välillä on jääty jälkeen elinkustannusindeksistä, välillä on pärjätty paremmin. Luottotappioita eikä hukkakuukausia ei ole syntynyt. Vuokralaiset ovat pitäneet asunnon normaalissa kunnossa. Hitaasti tuottoprosentti nousi jo reiluun seitsemään prosenttiin.

Talonyhtiö oli elellyt vähäisten remonttien kautta pitkään ja sitä mukaa kun asukkaat vaihtuivat, alkoi kasvaa paine perusremonttien tekemiseen. Hissi remontoitiin kun saatiin valtiolta osa korjausrahoista. Parvekkeet korjattiin ja parvekkeiden ovet ja ikkunat vaihdettiin. Pääviemäri (talosta kunnan viemäriverkkoon) uusittiin ja sen kustannukset yllätti monet. Kaiken kaikkiaan näihin remontteihin on mennyt tämän huoneiston osalta 5.000 - 10.000 euroa.

Viime vuoden lopulla talonyhtiöön päätettiin tehdä laaja linjasaneeraus, jossa uusitaan kaikki viemärit, vesijohdot ja ilmastointikanavat. Samalla hoidettiin sähköasiat ajan tasalle. Kylpyhuoneet uusittiin kokonaan ja käytännössä keittiötkin (nämä suoraan asukkaan kustannuksella). Saneeraus valmisteltiin huolella ja urakat kilpailutettiin.

Suomikuplaa aletaan vihdoinkin ymmärtämään?

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Olen iloinen...

Salilta tultuani luin tämän finanssialan keskusliiton haastattelun. Olen mahdollisesti koko bloginkirjoittamisurani ajan yrittänyt avata ymmärrystä Suomessa olevaan kuplaa, joka pääasiassa kiteytyy ylihinnoiteltuihin varallisuusarvoihin.

Erityisesti on tärkeää, että tämä jo huomioidaan:

"Erjantin mukaan FK on muutenkin huolissaan kotitalouksien velkaantumisasteesta. Monessa asuntovelkaisen perheessä kukkaron nyörit on vedetty niin tiukalle, että jo pieni korkojen nousu voi romuttaa talouden."

Väittäisin, että nyt vihdoin muuallakin kuin Piksussa aletaan päästä asian ytimeen. FK onkin mielestäni nyt miettimistä, että kuinka tähän tilanteeseen ollaan päädytty. Toinen vaihtoehto tietysti on se, että asia on ymmärretty, mutta siitä ei olla välitetty, kun lyhyen aikavälin voitot pankeille ovat olleet mukavat.

Olisiko tämä jo pankkituen varmistelua tulevaisuutta varten?

Finansioituminen ja korkeammat varallisuusarvot ovat luoneet kestänättömän talouden, mutta on vahingollista, että siitä vasta nyt aletaan keskustelemaan.

Yleensä kuplaan ajautuneiden ja kilpailukyvyttömien kansantalouksien viimeinen kasvun ja optimismin peruste on se, että "onhan meillä varallisuutta," jolka tarkemmin merkitsee velkasi otettua asuntovarallisuutta.

Tämän olen Suomessa nähnyt tapahtuvan nyt. Samaan aikaan verotusta ajetaan hyödyntämään yhä enemmän tuota varallisuutta.

Merkit asuntomarkkinoiden käänteestä vahvistuvat

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Maaliskuussa aloin odottamaan Suomen asuntomarkkinoiden hintahuipun olevan lähellä. Nyt mahdollinen käänne on huomioitu muuallakin. Itse pidin maaliskuussa tärkeänä merkkinä sitä, että Suomen asuntokuplan avulla edelleen rikastuneet sisäpiiriläiset myivät omistuksia. Suomi tekee tällä hetkellä plutokratialle tyypillistä talouspolitiikka, jossa voitot yksityistetään ja tappiot sosialisoidaan, ja kun näiden voittojen kotiutus alkaa hälytyskellojen pitää aina soida.

Yhtenä tärkeänä käänteen merkkinä pidin myös Euribor-korkojen kääntymistä nousuun, joka on tällä hetkellä tapahtumassa (esim. 3-kk).

Miten tästä eteenpäin jatketaan?

Seuraavan parin vuoden aikana tärkeitä tekijöitä on asuntojen hintoihin mahdollisesti tulossa oleva ASP-näppy (lue esim.), kun ASP tuki pitää saada käytettyä ja sehän tukee hintoja hetkellisesti. Tämän jälkeen tilanne on lohduton, koska moni tulevaisuuden potentiaalisista ostajista on juuri siirtänyt asunnon oston tuohon hetkeen, joten kysyntä puolellä tulee olemaan hiljaista tämän jälkeen.

3000 euron ASP-tuki onkin ollut yksi kaikkien aikojen suurimpia talouspolitiikan munauksia.

Asumisen hinta pääkaupunkiseudulla.

Piti vilkaista etuovi.com:in tarjontaa, kun olin ensin katsonut varallisuusrajoihin perustuvaa uudempien asuntojen asumisoikeusvastikkeita. Ovat meinaan pompsahtaneet aika lailla.

Yllätys oli melkoinen, kun Lähderannasta löytyi Vuokraturvalta 26 neliötä 295€/kk. Seuraavasta vastaavasta saikin sitten pistää reippaasti enempi euroa jonoon. Hurjimmat neliöhinnat perittiin ilmeisesti hotellityyppisistä huoneista 7-15 neliön kokoluokassa. Nekin yli 400€.

Kun olen itsekin aprikoinut kestääkö neliöhinnat niin pakko alkaa uskoa, että kestää. Jos sosiaalisen auntotuotannon hinnat ovat tätä luokkaa http://asuntosaatio.fi/DynamicPages/Hinnasto.aspx?target_id=150&target_type=ASOAsunnot .

Raumalainen yhtiökokous

Käyttäjän J.Vahe kuva

 

Vanhan Rauman idylliä. Tekstissä mainittu kokous pidettiin Raumalla toisessa paikassa.

 

Murrekirjailijat Hj. Nortamo ja Tauno Koskela ovat pyrkineet välittämään muille suomalaisille kuvaa Raumasta.

Käytetty murre ( “giäl”) ei juuri muille avaudu, mutta jos avautuisi, kävisi ilmi, että raumalaisissa on “klookuja” ominaisuuksia. Ruotsiksi “klok” saattaa tarkoittaa viisasta, mutta Raumalla klooku tarkoittaa lähes päinvastaista.

Olin keväällä Raumalla klookussa yhtiökokouksessa. Klookussa, koska paikalla ei ollut kukaan hallituksen jäsenistä eikä edes kyseisen tilivuoden isännöitsijää, koska isännöitsijä oli vaihtunut. Kokouksessa esitettiin myös tavallisen klooku väite, että hallituksen jäsenen asiamies voisi yhtiökokouksessa puoltaa vastuuvapauden myöntämistä hallitukselle.

Arjasmaa & Kuhasen kirjassa Asunto-osakeyhtiölaki, kommentaari sanotaan kuitenkin sivulla 174: “Esteellisyyssäännöksiä ei voi kiertää asiamiestä käyttämällä.” Hallituksen vastuuvapaudesta päätettäessä hallituksen jäsenen hallitseman yhtiön asettama asiamies on siis jäävi.

Saako putkiremonttirahat hintaan asuntoa myytäessä?

http://www.talouselama.fi/uutiset/article156455.ece

Oletuksena on, että remontti onnistuu. Olen seurannut yhden taloyhtiön remontin edistymistä ja nuo linkissä mainitut asiat ovat nousseet esille. Suunnittelun ja valvonnan merkitystä ei voi korostaa liikaa. Oman kokemukseni mukaan liittyen muuhunkin rakentamiseen aikataulutus on yksi haasteellisimpia asioita urakoinnissa.

http://www.aamulehti.fi/teema/kuluttaja/myisiko-asunnon-ennen-vai-jalkeen-putkiremontin/41057

http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Putkiremontti+ei+aina+nosta+asunnon+arvoa/HA20060528SI1FA03d2k

http://www.datu.info/pub/Koponen.pdf

http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/7705.html

Asunnon ostaja: Suomi vs. Saksa 5-0

Käyttäjän Olli Turunen kuva
 
Suomessa omistusasuminen on juurtunut kansan luihin ja ytimiin. Vuokra-asumista pidetään pitkässä jänteessä kalliina ja omaa asuntoa suotavana. Tilastot kertovat suomalaisten mieltymyksistä. Yli 65% asuntokunnista majailee omistusasunnossa. Vastaavasti Saksassa kupit ovat toisinpäin kallellaan. Noin 60% sakuista asuu vuokralla.
Saksassa nyt vajaat 1,5 vuotta asuttuani päätin tutkia olisiko syytä hankkia oma asunto. Useat suomalaiset ovat kysyneet minulta, että joko sinulla on oma kämppä. Vastaavasti kukaan saksalainen ei ole udellut samaa asiaa. Tehtyäni selvitystä asunnon ostamisesta en ihmettele saksalaisten suhtautumista.
Asuntopolitiikassa Suomi vie Saksaa viisi nolla. Alla poiminnat eri kohdista.                                                                                                                                                                                                                                                                                        
1.       Asuntolainan korkojen verovähennys
 
Kuten tunnettua suomalaista hellitään verovähennyksillä. Ensiasunnon ostaja saa vähentää 30% asuntolainan koroista verotuksessa, muut 28%.
 
Saksassa moista systeemiä ei tunneta.                                                                                                                                                                                                                                           
 
2.       Myyntivoiton verovapaus
 
Suomessa kuulee ajoittain nuorten pariskuntien puhuvan, että “asutaan nyt se pari vuotta ja katsotaan sitten jos myisi pois”. Suomessa kahden vuoden asumisen jälkeen mahdollisesti tulleen myyntivoiton voi kääriä kokonaan liiviinsä. Verottaja ei tuottoon puutu.
 
Saksassa asuntoa pitää omistaa 10 vuotta, jotta verottaja kohtelee omistusasujaa lempeämmin.
 
 
3.       Välittäjän kulut
 
Suomessa tyypillisesti asunnon myyjä maksaa välityspalkkion, mikäli kauppa tehdään välittäjän kautta. Kiinteistövälittäjä ei ostajan kukkarolle kampea.
 
Saksassa asunnon ostamisesta ei ole tehty herkkua. Lähes kaikki asunnot menevät välittäjän kautta
 ja ostaja maksaa välityspalkkion. Suuruus vaihtelee kaupungeittain, mutta luonnollisesti halutuilla alueilla on kovempi taksa. Berliinissä, Frankfurtissa ja Hampurissa provisio liikkuu neljän ja kuuden prosentin välillä, yleisin taksa Hampurissa on 5,75%. Münchenissä pääsee kolmella prosentilla.
 
Alle 120 000 eurolla ei ihmeellistä asuntoa Hampurista hankita. Heti kättelystä vähintään kuusi tonnia menisi välittäjän taskuun - mietinpä vielä kahdesti.
 
4.       Varainsiirtovero / Asunnonostovero
 
Suomessa ensiasunnon ostaja on vapautettu varainsiirtoverosta. Muilla napsahtaa 1,6% kauppahinnasta veroa. Siedettävä summa maksettavaksi.
 
Saksassa käytetään nimitystä Grunderwerbsteuer, joka on tässä yhteydessä vapaasti käännettynä “asunnonostovero“. Vero vaihtelee bundeslandin mukaan. Mm. Berlinissä, Frankfurtissa ja Hampurissa vero on 4,5%. Suurimmassa osassa Saksaa vero on 3,5%. Ylimääräinen viisi tuhattako vielä pitäisi maksaa välityspalkkion päälle? Ei kiitos.
 
 
5.       ASP-säästäminen
 
ASP on alle 30-vuotiaille ensiasunnon ostajille suunnattu tukijärjestelmä. Systeemi koskee vain rajallista joukkoa, mutta on loistava etu. ASP:ssa pankki maksaa 1 %:n verottoman koron lisäksi 4 %:n extrakoron tilin avausvuodelta ja viideltä seuraavalta vuodelta.
 
ASP-lainan hyvänä etuna on myös valtion korkotuki. Valtio maksaa korosta 3,8 %:n yli menevän osuuden 70 prosenttisesti 10 ensimmäiseltä lainavuodelta. Korkotukilainan enimmäismäärä on Helsingissä tosin 145 000, muualla sitäkin vähemmän, joten koko lainaa se ei useimmissa tapauksissa kosketa.
 
Valtiolla oli vielä porkkana tämän vuoden alussa, että mikäli säästät vuosina 2010 ja 2011 kaikkina neljänneksinä ASP-tilille ja ostat asunnon, saat 3 000 euron asuntosäästöpalkkion vuoden 2011 lopussa.
 
ASP-järjestelmä voi lisätä hintojen nousua vuoden 2011 lopulla kun moni ASP-säästäjä joutuu tekemään asuntokaupat saadakseen valtion antaman säästöpalkkion.
 
Saksassa, varovaisten ja riskiä karttavien ihmisten maassa, aniharva alle kolmekymppinen edes miettii vakavissaan asunnon ostoa kokemuksieni perusteella. Henkilökohtaisesti en myös näe järkeä nyt asunnon ostossa. Jos olisin Suomessa, tilanne olisi todennäköisesti toisinpäin.
 
Kaikki edellämainitut viisi seikkaa suosivat suomalaista asunnonostajaa. Kolikolla on myös kääntöpuolensa. Ne puskevat hintoja ylöspäin. Saksasta asiaa katsoen hinnat ovat Helsingissä pöyristyttäviä. Kasvukeskuksissa Kehä-3:n ulkopuolella hinnat ovat siedettäviä ja huomattavasti järkevämmät. Suomen asuntopolitiikka on rakennettu omistusasumisen varaan. Saksassa vuokra-asuminen on huomattavasti yleisempää. Kumpi parempi? Mielipiteitä on monia.
 
Lähteet: Immobilienscout, KTI Kiinteistötieto Oy, Tilastokeskus, Valtiokonttori, Welt
 

Asuntojen hintataso puhuttaa

Käyttäjän Olli Turunen kuva
 
Suomessa keskustellaan vähän väliä kovista asuntojen hinnoista. Eikä ihme. Vanhojen asuntojen hinnat kohosivat 120 prosenttia vuosina 1996 – 2008. Samaan aikaan palkat nousivat 53%. Tulee mieleen, että ovatko asuntojen hinnat karanneet käsistä?
En ole asuntomarkkinoiden ammattilainen, mutta velkaisena asuntosijoittajana alaa tulee toki seurattua tiiviisti.
Jos asuntomarkkinoita katsoo pidemmästä perspektiivistä, hintataso ei ole niin paha kuin alkukappale antaa olettaa. Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 1983 alkaen asuntojen hinnat ovat kohonneet Suomessa 220 prosenttia. Palkkataso on kirinyt miltei saman verran.
Usein olen kuullut ihmisten puhuvan, että asunto on varma sijoituskohde. Sellainen mielikuva on syntynyt helposti viime vuosien perusteella. Yli kymmenen vuoden aikajaksolla asunto onkin turvallinen kohde, mutta parin kolmen vuoden pikavoittoja ei voi varmaksi kirkossa kuuluttaa. Rajuja notkahduksia on tapahtunut esimerkiksi 1970- ja 1980-luvulla (-30% ja -50%).
Mielenkiintoista on katsoa, mitä tapahtuu asuntomarkkinoille korkojen noustessa. En usko, että joka kotitaloudessa on tehty yksinkertaisiakaan prosenttilaskuja. Yllättävien käänteiden varalle tehtävät helpot laskelmat usein unohtuvat hyvinä aikoina.
Pääkaupunkiseudulla 200 000 euron asuntolaina ei ole harvinainen poikkeus. Ennätysalhaisten korkojen kiriessä prosentista neljään prosenttiin, lainan korkomenot nousisivat 360 eurolla kuussa verovähennys huomioiden.
Toisaalta, kysyntä ohjaa hintoja. Maaseutu kuihtuu vähitellen nuorten muuttaessa kasvukeskuksiin. Paluumuuttajia on heikosti. Pääkaupunkiseutu ja sen kehysalue ovat imeneet koko ajan entistä enemmän väkeä. Lisäksi etenkin Tampere ja Jyväskylä ovat olleet viime vuosina vahvasti muuttovoittoisia. Vuoden 2009 luvut julkaistaan huhtikuun loppupuolella, mutta ennusteiden mukaan esimerkiksi Helsingin ennustetaan olevan muuttovoittoinen.
Asuntojen hintakehitystä tarkastellessa kannattaa huomioida pidemmän aikavälin trendit. Useimmilla on mielessä vain edellisten vuosien kehitys. Viime aikojen hintaralli, jos mikä, on omiaan hämärtämään isoa kuvaa. Uskon, että opiskelijakaupungeissa yksiöille ja kaksioille on aina ottajansa – niin osto- kuin vuokramarkkinoilla. Sen sijaan suuret asunnot heikommalla sijainnilla ovat vaaravyöhykkeellä, kun korot aikanaan nousevat.
 
Lähteet: Helsingin kaupungin tietokeskus, Tilastokeskus

Minne on Suomen asuntokuplan riskit piilotettu?

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Viime perjantaina (12.3.2010) lukiessani Helsingin Sanomia huomioni herätti uutinen "Valtio sai asuntolainojen takauksista jättipotin."

Mistä tässä on kyse?

Suomen valtio takaa asuntolainoja enintään 50 000 euroon asti, ja takauksesta suoritetaan 2.5 % prosentin kertamaksu valtiolle.
Uutisen mukaan takaus on joka joka neljännessä lainassa, niitä on voimassa yhteensä 150 000 lainassa, ja taattuja lainoja on kymmenen miljardia euroa.

Näitä takausmaksuja on nyt sitten mukavasti saatu.

***

Valtiosektori oli vuonna 2009 8,2 miljardia euroa alijäämäinen, joten taattujen lainojen määrä on nykyistä suurta bujettialijäämää suurempi.

Nyt teen kysymyksen: jos myyn myyntioption 2,5 eurolla, mutta josta joudun maksamaan 100 euroa, jos markkinat romahtaa, onko tuo 2,5 euroa jättipotti?

Vai.. tulisiko minun välittää siitä riskistä, jonka joudun kantamaan tuollaisen option kanssa, joka käytännössä on aika lailla verrattavissa valtiontakaukseen.

Aihe herätti kiinnostukseni suuremminkin valtiontaloutta kohtaan. Yleensähän puhutaan nettovelasta (varat - velat), mutta on itselleni vielä epäselvää miten nämä takaukset huomioidaan ja kuinka paljon niitä on muilla valtioilla...?

Valtion takauskannan, joka oli vuoden 2009 lopulla noin 19 miljardia euroa, löytää tilastokeskuksen sivuilta. Tuo takauskanta on jo miltei kaksinkertaistunut vuodesta 2005. Tätä ennen takauskanta säilyi kohtuullisen vakaana.

Tämä takausjärjestely osiltaan selittää miksi Valtio oli niin halukas tukemaan asuntomarkkinoita vuonna 2008. Asuntomarkkinoille pumpattu raha/tuki oli sama asia kuin olisin voimakkailla ostoilla tukenut tuon myyntioption kohde-etuutena ollutta arvopaperia.

Eihän tuo valtiontakauksen määrä hälyttävän suuri vielä ole, mutta pelkään, että lainojen takaamista käytetään virheellisesti nyt jonkinlaisena "ilmaisena lounaana." Jotenkin tämä kuitenkin viestii itselleni siitä, miten suuret panokset asuntojen hinnoissa on koko Suomen kannalta ja, että asuntojen hintojen lasku voi saada aikaan todella suuren ketjureaktion. Disclaimerina sanottakoon kuitenkin, että en tänään asiaan sen enempää perehtynyt, joten jätän radikaalimmat johtopäätökset myöhemmälle ajalle... Uskon kuitenkin, että asia on ollut liiän vähän esillä.

YIT – torjuntavoitto vaikeissa olosuhteissa

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

YIT:n yhtiökokous pidettiin Finlandia-talossa 10.3.2010 klo 13:00 alkaen. Paikalle oli saapunut 724 osakasta edustaen reilua 57,2 miljoonaa osaketta (45,0 % kaikista äänistä). Yleisö suosio testasi seminaarisalin kapasiteetin mutta lievän järjestelyn jälkeen istumapaikka näytti löytyvän kaikille. Toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski sukkuloi tapansa mukaan yleisön joukossa ennen kokousta ja vastaili kysymyksiin, hymyssä suin.

Vuotta aikaisemmin pidetyssä yhtiökokouksessa oli vakavat tunnelmat. Maailman talous oli syöksylaskussa, rahoitus täysin jäissä ja Venäjän rakennusprojektien pelättiin kaatavan koko YIT:n. Osakkeen kurssi oli 4,30 euroa. Nyt osakkeen kurssi oli 17,40 – nousua reilut 300 %:a. Kärsivälliset osakkeensa pitäneet ja rohkeat ostajat on palkittu ruhtinaallisesti. Henrik, Georg ja Karl-Gustav Ehrnroothin Structor S.A. osti itsensä YIT:n suurimmaksi omistajaksi 14,7 miljoonalla osakkeella. Helmikuussa 2010 Structor kevensi salkkuaan myymällä YIT:n osakkeita vajaalla 20 miljoonalla eurolla, noin 10 %:lla kokonaisomistuksesta.

Vuoden 2009 luvut esiteltiin:

- Liikevaihto putosi 12 %:a 3 452 miljoonaan.
- Liikevoitto putosi 36 %:a 166 miljoonaan.
- Tilauskanta putosi 14 %:a 2 774 miljoonaan.
- Osinko putosi 20 %:a 0,50 eurosta 0,40 euroon.

Miksi hallituksen puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth kuitenkin kehui yrityksen johtoa ja koko yrityksen ketteryyttä?

- Liikevaihto kasvoi 18 %:a vuoden viimeisellä kvartaalilla (Q3/Q4 2009)
- Liikevoitto kasvoi 31 %:a vuoden viimeisellä kvartaalilla (Q3/Q4 2009)
- Tilauskannan pienentyminen loppui vuoden viimeisellä kvartaalilla
- Koko vuoden operatiivinen kassavirta oli investointien jälkeen 211 miljoonaa positiivinen. Konsernin nettovelat pienenivät 146 miljoonalla eurolla.
- Vuonna 2009 vaihdettiin toimitusjohtaja ja valittiin uusi “tiimi” johtoon,  “kokeneista YIT:n veteraaneista”.
- Hallituksessa vaihtui puheenjohtaja ja valittiin 3 uutta jäsentä

Yritys jarrutti voimakkaasti kun rakentaminen pysähtyi ja siirsi fokuksen heti kassavirtaan, erinomaisilla tuloksilla. Ratkaiseva ero kilpailijoihin nähden oli kuitenkin YTI:n kaasupolkimen käyttö nopeasti jarrutuksen jälkeen. Näin ketterää johtamista ja erinomaista yhteistyötä hallituksen ja toimivan johdon välillä näkee harvoin. “Meillä on hyvä balanssi strategisen suunnittelun ja taktisen suunnittelun välillä”. Vuorineuvos Reino Hanhinen sai erikoismaininnan hallitustyöstään ja pitkän kokemuksen tuomasta näkemyksestä “Kiitos, Reiska”.

Nopean reagoinnin ansiosta yritys vahvisti markkinaosuuttaan Suomessa noin 50 %:iin “omaperusteisten” asuntojen myynnistä. Asuntoaloituksia lisättiin jokaisella kvartaalilla. Myymättömien asuntojen määrä on pysynyt vakiona, noin 1000 asunnossa. Suomen rakennustoiminnan osuus liikevaihdosta oli 29 %:a ja liikevoitosta 41 %:a.

Venäjällä yritys teki loppuun ne 4 000 asuntoa, jotka olivat työn alla. Maine yrityksenä joka tekee lupaamansa loppuun asti on arvokasta pääomaa tulevaisuudessa. YIT on innovoinut Venäjän asuntokauppaan uusia rahoitusmalleja yhdessä Sberbank:in ja Nordean kanssa. YIT:llä ei ole rahoitusriskiä näissä malleissa.

Venäjällä tehdään edelleen suurin osa asuntokaupasta käteisellä ja asunnot ostetaan usein puolivalmiina “aihioina”, jotka jokainen sisustaa ja varustaa oman makunsa mukaan. YIT ohjaa omalla myynnillään kauppaa lähemmäksi valmiiksivarusteltujen asuntojen tasoa. Venäjän asuntovarantoa saatiin pienennettyä 1 931 asunnolla. Myynnissä olevia asuntoja oli vuoden lopussa 3 603 kpl. Uusien rakentaminen pääsi vauhtiin viimeisellä kvartaalilla jolloin aloitettuja asuntoja oli  567 kpl. Kansainvälisten rakentamispalvelujen osuus liikevaihdosta oli 10 % ja liiketappio 17,8 miljoonaa euroa. “Venäjälle emme myyneet tappiolla mutta Baltiassa myimme varaston tyhjäksi, tappiollakin”. Venäjän asiakassegmentti on venäläisten itsensä määrittelemä “economy” ja “economy plus”.

Kiinteistö- ja teollisuuspalvelut toi yritykselle 61 %:a liikevaihdosta ja 59 %:a liikevoitosta. Vuosi sitten epäiltiin yrityksen kykyjä ostaa ulkolaisia palveluyrityksiä Keski- ja Itä-Euroopasta ja saada kaupat kannattaviksi. Yrityskaupat ja ostettujen yritysten fuusiointi on sujunut erinomaisesti ja uusia ostokohteita katsotaan Keski-Euroopasta. Esimerkiksi Saksassa tämän sektorin markkinajohtajan markkina-osuus on noin 1 prosentti. Pirstaloituneet markkinat antavat  hyvän mahdollisuuden kasvulle tulevaisuudessa. Saksan palvelutoiminnan markkinoiden koko on noin 30 miljardia.

YIT on siirtänyt nyt painopisteen kannattavaan kasvuun. Liikevaihtoa halutaan lisää ja oman pääoman tuotto halutaan saada viimevuoden 10 %:sta takaisin 20 %:iin ja yli. “Hävettää esitellä tällaista sidotun pääoman tuottoa” sanoi Pitkäkoski, hallituksen puheenjohtajan lohduttaessa painottaen erittäin vaativia olosuhteita. Liiketoiminnallista ketteryyttä ja nopeaa reagointia tarvitaan jatkossakin. Kustannusrakennetta on trimmattu suunnitelmien mukaan.

Vanha halllitus valittiin uudelleen, Gran ja Herlin olivat estyneitä saapumaan kokoukseen. Kokousyleisö piti halllituksen koostumusta ja kokemusta erinomaisena. Yhtiön johdolle ja noin 250 avainhenkilölle sovittiin vanhan optiojärjestelmän sijaan osakepohjainen palkitsemis- ja sitouttamisjärjestelmä. Osakkeita on varattu tähän maksimissaan 750 000 osaketta per vuosi. Yrityksellä on jo omia osakkeita kolmen vuoden tarpeisiin. Tämä hyväksyttiin vähäisin soraäänin. Hallitus lupasi ettei palkitseminen tapahdu “kevyin perustein”. Tärkeimmät mittarit tulevat olemaan liikevaihdon kasvu ja sidotun pääoman tuotto.

Osakeannille ja omien osakkeiden hankinnalle saatiin hyväksyntä yritysostoihin ja henkilöstön palkitsemiseen.  Osakkeet voidaan myös myydä tai mitätöidä. Mikäli osinkoverotusta kiristetään, saattaa käydä niin että omien osakkeiden osto ja mitätöinti yleistyy.

Savonlinnasta saapunut delegaatio kritisoi suunitelmia rakentaa vapaa-ajan asuntoja Nälkälinnan herkkään maisemaan. Kuutiin pitkä alustus muttei varsinaisia kysymyksiä. Pitkäkoski totesi hankkeen olevan työn alla.

Kuluvalle vuodelle ohjeistetaan, että liikevaihto kasvaa ja tulos ennen veroja kasvaa merkittävästi. Tämä toistettiin useamman kerran.

Kokoustarjoilu tapahtui ennen kokousta ja koostui bageleistä, kahvista ja erinomaisesta smoothie-juomasta. Konsultti kiittää.

Konsultilla on ollut salkussa YIT:tä jo pitkään. Osa lisäostoista tuli ajoitettua optimaalisesti. Nyt olen keventänyt hieman (noin 25 %:a) vaihtamalla osan YIT:n osakkeista UPM:n osakkeisiin suhteella yhdellä kaksi + hivenen käteistä. YIT on edelleen vähintäänkin pitämisen arvoinen paperi. Kokoushetkellä osakekurssi 17,40 e.

YIT:n riskeinä voidaan nähdä korkotason huomattava nousu ja ostajien ostovoiman järkkyminen esimerkiksi työttömyyden takia. Venäjällä näyttävät fundamentit huomattavasti paremmilta kuin ennen ja Baltiassakin on näkyvissä elpymistä toimitila- ja hotellirakentamisessa. Yrityksellä on hyvät eväät menestykseen jatkossakin.

Kriittisiä näkemyksiä suomalaisen rakennusteollisuuden näkymistä ja asuntojen hinnoittelusta yleisemminkin löytää esimerkiksi KTT Peltomäen blogista www.piksu.net/artikkeli/ernroothit-myiv%C3%A4t-yitt%C3%A4-helmikuussa-suomen-asuntokuplan-huippu-l%C3%A4henee.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä www.deltafreight.fi.

Taloyhtiöt saivat mitä tilasivat

Käyttäjän J.Vahe kuva

Korkein Oikeus antoi päätöksen, jossa allekirjoittajan katsottiin olevan vastuussa siitä, mitä hän isännöitsijäntodistukseen kirjoittaa. Ratkaisu on osa laajaa ongelmavyyhtiä, johon liittyvät niin pienet taloyhtiöt, isännöitsijöiltä edellytettävä pätevyys kuin talon teknisten ominaisuuksien hallitseminen.

Kun isännöitsijä voi saada taloyhtiöltä palkkiota ja isännöitsijäntodistuksen tulostaminen valmiista tiedostosta maksaa vielä erikseen esim. 40 euroa, kaikki muut kuin isännöitsijät pitävät varmaankin KKO:n päätöstä luonnollisena. Isännöitsijäin edusmies marisi, mistä hänelle puolestaan palkkaa maksetaan (vaikka kyseessä ei ollutkaan ammatti-isännöitsijä), mutta en usko isännöitsijöillä olevan sentään kanttia valittaa ihmisoikeustuomioistuimeen, mikä taitaisi ainoa muutoksenhakupaikka olla.

Sähköparranajokoneen mukana saattaa tulla paksu pumaska koneen käytöstä, jota ainakaan minä en jaksanut lahjakoneesta edes lukea - tunnetuin seurauksin. Autoilla on huoltokäsikirjansa, mutta kokonaisia taloa myydään puheella “hyvä talo se on”.

Erityisen kummallista on, että isännöitsijäntodistuksiin ei kirjata mitään kommentteja esim. putkiremontin tarpeesta vaan ainoastaan tehdyistä päätöksistä.

Vastaavasti kun Turussa tunnetusti hajoaa perustukset niin taloista kuin silloista, perustusten korjaustarve merkitään isännöitsijäntodistuksiin sanoilla “perustukset ovat tarkkailussa”. Talonpoikaisjärjellä voisi toivoa, että esim. talon kattokin olisi jonkinlaisessa tarkkailussa, siis vuotaako se ja onko se myrskyn jälkeen edes paikoillaan.

Roomalaiset sanoivat, että “ostaja varokoon“, mutta jos nyt leikisti kuviteltaisiin isännöitsijän olevan palvelualalla, en ymmärrä, miksi isännöitsijä ei voisi asunnon ostajaa valistaa peruskorjausten tarpeista yli sen mitä yhtiökokouksessa on päätetty. On nimittäin hyvä ymmärtää, että monella suomalaisella paikkakunnalla taloyhtiöitä on rakennettu vasta 1960 - 1970-luvuilla, joten suinkaan kaikilla ihmisillä ei ole täyttä käsitystä putkiremontin tuomista haitoista asumiseen tai remontin kalleudesta.

Julkisuudessa on valiteltu sitä, miten KKO:n päätös vaikeuttaa pienten taloyhtiöiden toimintaa. Tämänkin asian näkisin osana laajempaa kokonaisuutta. Taloudellisia intressejä on pienissäkin asunto-osakeyhtiöissä ja hallituksen vastuuta ei mitenkään voi tehdä tekemättömäksi tai siirtää yhtään minnekään. Oman kokemukseni mukaan jo hyvinkin pieneen taloyhtiöön (kokonaispinta-ala vastaava kuin KKO:n päätöstä koskevassa huoneistossa) saa ammatti-isännöitsijän, kun osaa etsiä.

Tilintarkastajien pitäisi tarkastaa myös taloyhtiön hallinto, mutta käytännössä tarkastus on peräti muodollinen. Tämän sanon ko. tehtävässä olleena.

Voi olla, että muotoseikkojen kirjaimellinen noudattaminen on rasite pienelle as.oy:lle, mutta niin pientä taloa ei olekaan, etteikö sen teknisestä kunnosta huolehtimisen pitäisi olla yhtiön hallituksen, isännöitsijän, huoltoliikkeen ja tilintarkastajien erityisen huomion kohteena. Pohtia sopisi esim. sitä, monellako isännöitsijällä on teknistä koulutusta.

Sijoittamisen perusteissa tuli taloyhtiöt jo käsiteltyä. Tällä ja ensi viikolla puhun metsästä, ja sekin näkyy vain kirjautuneille käyttäjille.

"Ehrnroothit myivät YIT:tä helmikuussa".... Suomen asuntokuplan huippu siis lähenee

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Arvopaperin uutinen.

Olen jo omaan kyllästymiseeni asti jauhanut tekstiä Suomen asuntomarkkinoiden tilanteesta. Asia koskettaa minua siksi, että tämä asuntokupla vaikuttaa suuresti tulevaisuuteeni Suomessa..., jos siis täällä asun.

Arvopaperin uutisessa siis kerrotaan, että Henrik Ehrnroothin määräysvallassa ollut yhtiö on myynyt YIT:n osakkeita, joita se aloitti ostamaan vuoden 2008 lopulla. Sitten myöhemmin keväällä sattui tapahtumaan niin kivasti, että valtio sopivasti laittoi ASP-lainapumpun ihan sattumalta tykittämään ja jakoi ilmaista rahaa.

Oletan siis, että sisäpiirillä on sellaista informaatiota, jota minulla ei ole, ja siksi tällaiset liikkeet ovat tärkeitä....

Täytyy myös sanoa, että FIM tekee todella hyvää ja mielenkiintoista analyysiä sisäpiirikaupoista Itse arvostan tällaista todellista informaatiota!

Muut käänteen merkit, joita mielestäni kannattaa pitää silmällä:

(1) Suomen kauppataseen kääntyminen negatiiviseksi: tämä olisi merkki siitä, että Suomi elää täysin velaksi ja teollisuuden kilpailukyky on mennyt hintatason noustessa, kun samalla on velaksi kulutettu.

(2) 3-kuukauden Euriborin kääntyminen selvästi nousuun: tämän jälkeen viesti siitä on selvä, että kohta ei enään saa halvalla rahaa pankista.

(3) Tuloveroasteen korotus, joka tapahtuu todennäköisesti samaan aikaan voimakkaasti, kun korotkin ovat jo korkealla.

 

Tarkennuksena vielä siihen mitä käsitän Suomen asuntokuplalla:

En todellakaan ajattele, että Kemijärvellä, joku omakotitalo olisi kuplassa, Suomen asuntokupla suurimmalta osalta, koskee PK-seutua. Toisaalta asuntohinnat pitää suhteuttaa aina, jokaisen alueen fundamentteihin ja väittäisin, että asuntokupla koskettaa myös muitakin alueita kuin PK-seutu. Esim. USA: asuntokuplasta ajateltiin, että se kosketti vain joitakin osavaltioita (kts. tämä). On asuntokuplalle aivan normaalia, että koskee vain jotain osaa maasta, jossa kysynnän ajatellaan tulevaisuudessa kasvavan taivaisiin.

Miksi yleistän Suomessa yhä kasvavan asuntokuplan Suomen asuntokuplaksi? Kun velaksi eläminen Suomen kasvukeskuksissa loppuu, jotka ovat kasvukeskuksia juuri tuon velaksi elämisen vuoksi, lainojen vakuusarvot romahtavat, rahanjako kiristyy, kulutus vähenee, kuntataloudet ja valtio joutuvat kriisiin, verot kasvaa jne. jne. Talouden voimat ovat hitaita, mutta niillä on tapana kertautua...

Mielestäni Suomen tilanne kuitenkin jotenkin muistuttaa samanlaista tilannetta kuin Japani 1980-luvun lopulla. Arvostukset eivät tosin ole onneksi yhtä korkealla, ainakaan vielä... Siksi tämä graafi on myös informatiivinen.

Japanissa kupla oli alueellinen.

USAssa kupla koski vain tiettyjä osavaltioita.

Turkulaista kunnallistekniikkaa

Käyttäjän J.Vahe kuva

 

 

Sekä notkahdus että halkeama näkyvät paljaalla silmällä

 

 

 

 

Turun kaupunkin kaupungin asiat eivät ole muutenkaan mitenkään hyvin, johon kirjoituksessani / 25.1. viittasin.

Tilannetta pahentaa se uskomaton tapa, jolla kaupungin rakennustoimen on annettu huseerata. Lähimenneisyydestä löytyy niin taidemuseon peruskorjaus, kompostointilaitoksen rakentaminen ja nopea purkaminen kuin myös oheinen hovioikeuden päätös.

Turkulaisten murheenkryyninä on tasaisin väliajoin ollut vuonna 1975 avattu yksisuuntainen ja 3-kaistainen Myllysilta. Myllysillalta pohjoiseen menee Koulukatu, joka jatkuu Valtatie 8:na aina Oulun eteläpuolille saakka.

Olen asunut aiemmin 15 vuotta Koulukadulla, ja ko. kadun satoja metrejä pitkät ruuhkat kello 7.30 ja klo 16 jälkeen ovat tutut.

Tällä hetkellä Turussa mietitään naama valkeana maanantain tuloa. Uudehkosta teatterisillasta ei ole tässä tilanteessa yhtään mitään apua.

Mihinkään erityiseen vahingoniloon ei ole aihetta muuallakaan maassa, jossa normaalitalven takia junavuoroja perutaan, laivat seisovat jäissä ja talojen kattoja sortuu.

En tiedä, onko yleisesti kysymys “juustohöylästä” vai joka portaassa tapahtuneesta pienestä vilpistä ja velvollisuuksien laistamisesta, mutta joka tapauksessa vahinkojen korjaaminen tulee maallemme kalliiksi.

Asuntomarkkina ja nuoret.

Lähestyn tilannetta pääkaupunkiseudulla asuvan alta kolmekymppisen kannalta. Oletuksena on asunnon etsiminen Espoosta jossa ASP-lainan yläraja on 125 000€ jolloin omasäästöosuus tulee olla 15000€ ja kohteen hinta 140000€. Lainan saa maksimissaan 25v ajalle ja kuukausierä 3% korolla on 593€ ja 5% korolla 731€. En ota lukuun nyt 3000€ palkkiota jolla yritetään tahattomasti vaikeuttaa nuorten asunnon hankintaa.

Jostain syystä Kirstinharju 9-11 tarjonta on runsasta. Löytyisikö sieltä ASP-säästöjen loppusuoralla olevalle alta kolmekymppiselle kohtuuhintaan asunto? Hoitovastike näyttäisi olevan ok. Vesimaksu 16€ korkeahko. Yksiöiden neliöt asiallisia, mutta kaksioiden kuuttakymmentä hipovat ehkä turhan suuria. Suurta remonttia taloyhtiöön ei ole vielä tehty. 1972 rakennetussa talossa se lienee alle kymmenen vuoden kuitenkin tulossa. Nykykustannuksilla se tietäisi jopa viidenkymmenentuhannen lisämenoa.Hankintahinta olisi ASP-lainan rajoissa. 125000 riittäisi kaksioonkin. Yksiö 90000 ja kaksio jopa 100000. Maksimilainan omasäästö olisi 13900.
 

Miten nuori sitten kerää tuon säästösumman. Ehkä kotona asumalla ja töissä käymällä mikäli töitä on. Kahdessa vuodessa ja kahdeksassa neljänneksessä 14000€ 1750€/neljännes eli 583.33€ kk. Todellisuudessa omasäästön tulisi olla jo realistisuuden kannalta luokkaa 19200€ joka edellyttäisi 800€ kuukausisäästöä. Tuon verran asumiseen menisi siinä omassakin. Jonkunlainen maitohappotesti siis.

Jos käteen jäävät tulot ovat 1700€ niin...  Jarkon asuntoblogia koroista odotellessa.

Rikistä http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Tiedotteet/Arkisto/Rata_tiedottaa/Documents/Rata_tiedottaa_052007.pdf

Alla muutama linkki asumisesta ja siitä miten tähän on tultu.

http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_03_04_asuntojen_hinnat.html

http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/k221.pdf

http://hsepubl.lib.hse.fi/FI/ethesis/pdf/12056/hse_ethesis_12056.pdf

 

Toiveet, tutkimus ja todellisuus

Käyttäjän J.Vahe kuva

Vuonna 2004 olin suuresti itseäni paremmassa seurassa. Ensin puhui maaherra (onneksi lyhyesti) ja sitten tulevaisuudentutkija (valitettavasti sitäkin pidempään). Kumpikin puhui samasta aiheesta turkulaiselle yleisölle, nimittäin siitä, että Turku on ihan vallan kauhian pali hienompi paikka kuin kukaan ulkopuolinen ymmärtääkään.

Alustuksista on sanottava, että ikävästi kävi mielessä, mitä silloinen Länsi-Suomen maaherra mahtoi Tampereella sanoa. Tulevaisuustutkijan esitys oli tyypillistä päivystävän dosentin puhetta. Yleisöä miellyttäviä mielipiteitä kuorrutettiin oppiarvolla, mutta paljon pulinan kyytipojaksi oli olemattomasti faktoja.

Linkissä on toisen tutkijan näkemys, jonka mukaan Turku on pahiten taantuneita kaupunkeja Suomessa. Koska olen luullut, että tutkimuksen kohde voi olla vain menneisyydestä saatu kokemusperäinen tieto tai edes jotenkin kokemuksella verifioitava mallinnus, puhun nyt vain menneisyydestä enkä tulevaisuudesta.

Ikäviä faktoja Turusta:

- asuntopolitiikkaa ei olisi voinut enää huonommin hoitaa. Okt-tontteja on ollut ajoittain kohtuuttoman niukasti, mutta vuokra-asuntoja kaupunki omistaa niin paljon, että kaupungin tilintarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota ko. omaisuusmassaan liittyviin epävarmuustekijöihin. - Turussa lienee väkilukuun nähden eniten tiedekorkeakouluopiskelijoita (n. 25.000). Kovin mitättömästi tämä sakki on mitään talouselämälle tuottanut.

- Turusta on hävinnyt melkoinen tekstiiliteollisuus (miksi ihmeessä siitä the Finnish designista aina höpistään, kun totuus on höpinöitä paljon synkempi). Elintarviketeollisuudelle on käynyt suunnilleen samoin ja telakkateollisuuden alasajoa itseni kaltaisten sivistymättömien poliittisen eliitin ulkopuolisten ihmisten joukossa on pelätty jo pitkään. Virallisesti Turku toki panostaa edelleen meriklusteriin, minkä keskeisin osaamisalue lienee merimuseo.

On selvää, että edellä olevan kaltainen inhorealismi ei mitään uutta saa aikaiseksi. Se tosin ei ole varsinainen toimenkuvanikaan, vaan arvioida muitten uutuuksia ennen kuin erehdyn niihin rahaani tuhlaamaan. Mutta toisaalta sellainen totuuden kieltäminen, mitä Turussa harrastetaan, ei liioin johda muuhun kuin ikäviin yllätyksiin, joihin ei ole haluttu varautua.

 

Siitä missä Turun Helsingin-väylä ja rautatie ylittävät Aura-joen, näkyy etäällä nuo hylätyt viljasiilon rumilukset, joitten purkamisesta kiistellään. Museoviranomaisten mielestä ne tietysti sopivat maisemaan kuin nenä päähän. Muuta nähtävää ei ole Turun hienoimmalla rakentamattomalla ~neliökilometrin kokoisella alueella, mikä ilmenee linkin kartasta - jaa, mutta onhan siellä liekkimaja!

Asuntosijoituksilla spekulointia, minä ihmettelen...

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Uusi asuntosijoitusrahasto houkuttelee piensijoittajia 26.8.2009

Asuntoihin sijoittavat rahastot koko kansan ulottuville 26.8.2009.

Parilla tonnilla asuntosijoittajaksi 7.10.2009: "...eduskunta poisti loputkin käytännön esteet aiemmin tänä vuonna," ja "Sinnemaan mukaan rahasto ei lähde pelaamaan asuntojen arvonnousulla." Artikkelissä myös kerrotaan, että rahaston hallinnointi palkkio on 0.5 % ja tuottotavoite euribor + 1 %, eli siis otetulle riskille (joita on useita mm. likviditeettiriski) saisi käytännössä noin 0.5 % palkkion...

Vuokraturva aloittaa sijoitusasuntojen myynnin 23.10.2009: "...Haluamme  vain tuoda esiin, että nyt saattaa olla otollinen aika keventää
asuntosijoitussalkkua esimerkiksi 20-25 prosentilla, ja kotiuttaa samalla  voittoja."

Järki jätti asuntokaupan: "Ostetaan melkein mitä tahansa"5.1.2010.

Kylläpä ihmettelen maailmaa suuresti. Ensin tehdään asuntorahasto, jonne ensin piensijoittajat voivat sijoittaa, ja sitten alle  puolessa vuodessa vuokratuotot ovat kääntyneet laskuun ja kerrotaan seuraavaa: "Kun sijoitusasuntoja on ostettu jopa 60-80 prosentin velkavivulla, vaarana on, että moni saa näpeilleen."

Siis ihanko oikeasti... Miksi tällaista asiaa ei kerrottu tarpeeksi selvästi siinä vaiheessa, kun piensijoittajille lanseerattiin uutta rahastoa. Kannataa lukea täältä itse vaikka Quarum Asuntoturvan III Ky rahaston sijoitusmuistio, jossa kerrotaan sivulla 10 seuraavaa: "Vieraan pääoman osuus kokonaisinvestoinneista voi vaihdella välillä 30 % - 75 %."

Aiheesta keskusteltiin täällä.Piksussa siis...

Mitä tässä on tapahtunut?

Suomen valtio on monella tavalla tukenut asuntosijoittamista ja asuntojen varallisuusarvoja. Asuntosijoittamista on helpotettu ja ensiasuntojen ostajille on annettu ilmaista rahaa 3000 euroa (kuten esim. itse sain). Tämä on ollut lyhytnäköistä. On luotu politiikka, joka hetken aikaa tukee talouskasvua aina sen verran, että itse poliitikot pääsevät seuraavalle kaudelle (Ruotisin keskupankkissa ollaan kuitenkin samasta aiheesti huolestuneita, vaikka Suomessa ei kuulu juurikaan mitään). Suomessa tapahtuu tavallisen kansalaisen osalta todella tärkeitä asioita, mutta Suomen pankki tekee aika vähän??? Mitkä ovat Suomen pankit kytkökset nykyään poliitikkoihin? Miksi Suomen pankin tiedotus ei yritä rauhoittaa markkinoita?

Asuntojen kysyntä ja vuokrien kasvu on yleisesti OLETETTU olevan muuttujia, jotka prosentilla X jatkavat kasvuaan aina hamaan tulevaisuuteen. Selvää kuitenkin on, että asuntojen kysyntä voi yllättävästikin vaihtua ja riski on suuri. Nuorisotyöttömyyden lisääntyessä asutaan pidempään vanhempien luona jne. Tämän remppa/asuntobuumin aikana työvoima on myös pääosin tullut Baltiasta, jotka toki asuvat jossain ainakin osan aikaa... Kun tämä PK-asuntojen kupla pamahtaa silmille nämä kaverit myös varmaankin muuttavat jonnekkin ja asuntojen kysyntä vähenee..jne. Kierre lähtee liikkeelle.

Anyway.. Suomeen saatiin jonkinlainen asuntobuumi ja euforia.Asuntoja ostavat sijoitusasunnoiksi monet, jotka eivät alaa tunne ja tekevät sen vieläpä lainarahalla. Markkinoilla on siis täydelliset merkit spekulaatiosta ja halvasta rahasta, jotka ovat olleet historiallisesti oleet ne tekijät, jotka ovat määrittäneet kuplan. It-kuplan aikana kansa jonotti IT-osakkeita, ja nyt jonotetaan yksiöitä...

13.5.2009  jo uumoilin alkavaa kuplaa.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Selvää on, että musiikki loppuu jossain vaiheessa ja korot tulevat olemaan huomattavasti korkeammat jossain vaiheessa. Nyt vuokrat näyttävät jo laskevan ja laskevat vielä enemmän, kun asuntokuplan talousvaikutus laimenee. Tuottojen laskiessa ja korkojen noustessa alkaa velkavivulla toimiville asuntosijoittajille jäämään pelkkää turskaa. Myynnit alkavat ja kierre alkaa, ja pahenee, kun itse sijoituskohteen arvo alkaa mennä lähelle lainanmäärää.

Laskun/romahduksen alkaminen riippuu monesta tekijästä: kauanko euforia kestää, alkaako todellinen kasvu, ja kuinka korkeat korot ovat? Jos euforia jatkuu ja rahaa saa halvalla saattavat hinnat kuitenkin lyhyellä aikavälillä jopa nousta... Jos hinnat pysyvät paikoillaan tai eivät laske pitkällä aikavälillä, myönnän virheeni ja olen todella yllättynyt...

Osakesijoittaja

Pankkien taseissa saattaa olla jo skeidaa. YIT:n 44.69 P/E-luku saattaa olla myös hieman haastava pitkällä aikavälillä, koska asuntoja ei varmaankaan samalla katteella loputtomiin myydä... Jos asuntomarkkinoilla on kupla, vaikuttaa se se myös Suomalaisten yhtiöiden osakkeisiin. Viimeisin Suomen talousdata saattaa jopa yllättää varallisuuskuplan talousvaikutuksen johdosta.

Kijoituksessa viitataan esim. Vuokraturvaan ja Asuntoturvaan liittyviin asioihin, mutta Asuntoturva kuuluu Vuokraturvan kanssa samaan yhtiöryhmään (kts. linkki). En sitten omista YIT:n ja pankkien osakkeita tällä hetkellä, mutta lyhyeksi saatan kyllä jossain vaiheessa myydä... Kaikki tässä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan mielipiteitä. Kirjotta itse omistaa yksiön pk-seudulla.

Uudisrakentamisen voluumi alamaissa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Korot ovat alhaalla ja pienet ja keskisuuret asunnot menevät käsistä. Uusia asuntoja valmistuu kuitenkin ennätysvähän  (ks. alla oleva tilasto)

Uudisrakentamisen volyymi supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan elokuussa 28 prosenttia vuotta aiemmasta. Asuinrakentamisen volyymi väheni 27 prosenttia ja muun rakentamisen volyymi 29 prosenttia.

Eipä ihme että myytävien asuntojen reaalihinnat ovat korkealla ja rakennusyhtiöt takovat kohtuullista tulosta. Harmi vaan kokonaistalouden kannalta - asuntoja olisi pitänyt tehdä enemmän. Viime vuoden lopun jarrutus oli rakennusteollisuuden osalta liioitellun voimakas.

Lähde: Tilastokeskus: findikaattori.fi/59/

Härifrån tvättas, sanoo Mandatum Life

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Mandatum Lifen Janne Saarikko esitelmöi Rahapäivä-seminaarissa Helsingissä 16.9.2009.

Mandatumilla on pitkä kokemus aidon hajautuksen tuotteista. Yhtiö pystyy tarjoamaan normaalisijoittajille pääsyn - tavallisesti vain institutionaalisille sijoittajille tarjottaviin - riskiä tehokkaasti hajauttaviin kohteisiin. Yhtiö tavoittelee tuotteillaan absoluuttista tuottoa markkinanäkemyksellä ja etsimällä hinnoitteluvirheitä. “Joskus on yhden sijoitusluokan aika, joskus täysin toisen.”

Esimerkkinä Mandatumin osaamisesta Saarikko otti Sampo Pankin myynnin. “Myimme pienen kotimaisen pankin, ostimme saaduilla rahoilla merkittävän osuuden suuresta pohjoismaisesta pankista.” Mitä Nalle edellä, sitä pienet perässä.

Mandatum keskittyy riskin valintaan ylihajatuksen sijaan. “Joku saattaa turvata munansa pistämällä jokaisen munan omaan koriinsa. Me pistämme munat mielummin muutamaan koriin ja pidämme koreista hyvää huolta.”

Mandatum ei tee sijoituspäätöksiä verotuksen, ostohintojen ja historiallisten hintojen suhteen taikka pelon perusteella. Sen sijaan tavoitteet, riskinsietokyky ja markkinanäkemys ratkaisevat.

Mandatumin kautta pystyy eliminoimaan verojen vaikutuksen sijoituspäätöksiin sijoitusvakuutuksilla, kapitalisaatiosopimuksilla. Vakuutuksen sisällä salkkua voi optimoida mielensä mukaan ja veroja maksetaan voitosta vasta kun salkkuun sijoitetut rahat on kokonaisuudessaan nostettu. Sopimukseen maksetut osingotkin ovat verovapaita. Vakuutusyhtiöt ja niiden tuotteet tuntuvat olevan edelleen verottajan erityissuosiossa.

Kaikella on hintansa, ei kapitalisaatiosopimuskaan ole ilmainen lounas. Eivätkä vakuutusyhtöt niitä hyvää hyvyyttään tarjoa. Mikäli osinkojen ja pääomatulojen verotusta kiristetään, on odotettavissa että sekä kotimaiset että ulkomaiset vakuutusyhtiöt aktivoivat sijoitusvakuutuksiensa markkinointia. Sijoittaja päättää sitten, maksaako veroja vai vakuutusyhtiöiden maksupalkkioita.

Alustuksen jälkeen yleisö sai nauttia Mandatum Lifen sijoitustuotteiden menestystä kuvaavista graafeista. Kovin on mennyt mukavasti. Osakepainoa on kevennetty ja lisätty, jos ei nyt aivan täydellisellä, niin ainakin erinomaisella ajoituksella. Sijoitusrahastoyhtiöillä on konsultin kokemuksen mukaan välillä valikoiva muisti ja näihinkin graafeihin sopisi teksti “aikaisempi menestys ei ole tae tulevasta”.

Perinteisten sijoitustuotteiden lisäksi Mandatum Life on tuonut – yhdessä Vuokraturvan kanssa - markkinoille mahdollisuuden sijoittaa vuokra-asuntoihin myös piensijoittajille. Pienin sijoitussumma on 2.000 euroa. Kehitystä voi pitää positiivisena, tällainen tuote on puuttunut markkinoilta. Toivoa sopii, että sijoitustuotteen hinnoittelu kestää välikäsien määrän. Uusiinkin vuokra-asuntoihin ja rakentamiseen pääsee kiinni noin 100.000 euron panoksella. Tuottotavoitteet liikkuvat viiden ja kymmenen prosentin välillä.

Mandatum Life pitää mielessään sijoittamisen suuret teemat: väestön ikääntyminen, ruoka ja vesi sekä globalisaation mukanaan tuoma tuotannon ja kulutuksen painopisteiden siirtyminen uusiin maihin. Sijoitusvinkkinä Saarikko toteaa: “Myy mitä Kiina myy, osta mitä Kiina ostaa”.  Edessä on alhaisen inflaation ja kohtuullisen kasvun aika. Tässä finanssikriisissä ja sen jälkihoidossa saadaan eväät taas seuraavaan kriisiin. Tulevaisuudessa maailman markkinoiden tuotot eivät ole “normaalijakautuman” mukaisia. Stock-picking ja markkinanäkemys ratkaisevat.

Optimismia ja itsevarmuutta kuulee taas investointipankkiirien suusta. Välillä on vaikea erottaa rautaista itsevarmuutta ja arroganssia. Mandatumillakin oli tarjolla Brasiliaan sijoittava “strukturoitu tuote”, jossa tappiot rajattu ja upside-potentiaalia riittää. Rahoituskin järjestyy, jos vipua kaipaa. Toivottavasti vivuttajille on sentään vuoden mittainen muisti. Velka on veli ottaessa ja korkeintaan veljenpoika maksaessa.

Härifrån tvättas? Olemme välillä yrittäneet kääntää ruotsalaisille suomalaisia sanontoja ja tuo “täältä pesee” on ollut kovin vaikea ymmärrettävä. Kun se on saatu selitettyä, olemme vielä lisänneet “…och centrifugeras, om det behövs”. Mandatumilla tuntuu esityksen mukaan sekä pesevän että linkoavan. Konsultti toivoo, että pesuohjelmat on oikein valittu.

Virkamiesten ja poliitikkojenkin olisi hyvä kuunnella näitä esityksiä tehokkaista vakuutustuotteista.  Toivottavasti pääomaverotus pysyy järkevänä, muuten maailma on taas pullollaan erilaisia kapitalisaatiosopimuksia.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.

Talous elpyy – torakat päivänvaloon

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Professori Vesa Puttonen vertasi Huhtamäen positiivista tulosvaroitusta 24.4.2009 torakkaan. Puttonen uskoo, että kun yksi yritys kertoo parantuneesta tilanteesta, sitä seuraa toinen, kolmas - ja kohta kokonainen lauma.

”Sitä voi verrata torakoihin. Jos näet yhden torakan, voit olla varma että lähistöllä on 50 000 torakkaa lisää”, Puttonen vertaa.

Huhtamäen posarista on reilut 5 kuukautta ja pörssikurssit ovat nousseet tuntuvasti sen jälkeen. Samalla olemme saaneet lukea irtisanomisista ja lukuisista yt-neuvotteluista. Signaaleja löytyy siis sekä bull- että bear-ennustajille.

Pankkien välinen luottamus on alkanut palata ja rahoitusmarkkinat ovat parantumaan päin. Yrityskauppoja ja tarjouksia on saatu kiihtyvällä tahdilla. Kraft tarjosi 16,7 miljardia dollaria englantilaisesta makeisvalmistajasta Cadburysta. GM:n Opelin valmistus näyttää päätyvän kanadalaiselle Magnalle. Lääkevalmistaja Bristol-Meyers ostaa Medarexin 2,1 miljardilla dollarilla. Lääkejätti Pfizer ostaa Wyethin 68 miljardilla dollarilla, kilpailija Merck suunnittelee fuusiota Schering-Plough:in kanssa.TeliaSonera tarjoutuu ostamaan loput osakkeet Eesti Telekomista ja liettualaisesta TEO:sta. Pääomasijoittajatkin, kuten Capman, pystyvät nyt paremmin suunnittelemaan exit:ejä omistuksistaan.

Tärkeä positiivinen signaali saatiin perjantaina 11.9., kun yhdysvaltalainen Fedex nosti Q1:sen ennustettaan. Fedexin Q1 päättyi elokuussa. Yhtiö arvio tekevänsä 58 sentin EPS:in, odotukset olivat 30-45 sentin välillä. Fedex ilmoitti että kansainvälisten lähetysten määrä on noussut odotuksia nopeammin. Fedexin asiakkaat lähettävät sekä kansainvälisen kaupan asiakirjoja että pienempiä tavaralähetyksiä – esimerkiksi näytteitä ja komponentteja. Fedexin kuljetusmääriä on pidetty kansainvälisen kaupan pulssimittarina: kun ne nousevat, alkaa koko kansainvälinen kauppa elpyä. Lento- ja merirahtimarkkinat seuraavat usein kuriirifirmojen kehitystä.

Kakkoskvartaalille yritys odottaa jo 65-95 sentin EPS:iä. Fedexin tulosparannukseen vaikuttavat myös kulujen karsinta ja toimintojen rationalisointi, joten ihan lineaarista ennustetta ei EPS:in ja kansainvälisen kaupan tervhtymisen välille uskalla vetää. Standard & Poorsin analyytikko Jim Corridore pitää Fedexiin tulosta erinomaisena uutisena.

“Nämä uutiset vahvistavat, että kaipaamme kansainvälisen talouden elpyminen jatkuu. Maailman talous on oikealla tiellä.”

Valoa näkyy siis tunnelin päässä. Pörssikurssit ovat ennakoineet jo pitkään paranevaa tilannetta ja nyt näyttää siltä että pahin on jo varmuudella takana. Sijoittajien salkkujen arvo on noussut reilusti ja pankitkin uskaltavat suositella osakepainon nostamista.

Viimeksi m.m. Tapiola ja Ålandsbanken (varauksella ”pitkällä aikavälillä”) ovat antaneet osakkeiden ostosuosituksia. Ålandsbanken näkee syyskuussa mahdollisuuden salkun syyssiivoukselle ja suosittelee ylipainotusta Pohjoismaisiin suuryhtiöihin.  FIM:in Vesa Engdahlin mielestä ”osakkeet tarjoavat edelleen houkuttelevia tuottoja”. Handelsbanken odottaa Suomen talouden kääntyvän nousuun Q3:sella. Nordean mukaan ”maailmantalouden kasvunäkymät lähitulevaisuudessa ovat nyt paremmat kuin aikoihin”. Virkistivää optimismia viimeisen vuoden vaikerruksen jälkeen. Seuraavaksi saamme varmaankin taas sijoitusvinkkejä taksikuskeiltakin.

Ennen kuin ostaa osakkeita kaikilla varoillaan, kannattaa kuitenkin pitää mielessä että edessä on pitkä ja kuoppainen tie. Reaalitalouden toipuminen tulee viemään aikaa ja nyt otetut elvytyslainat on maksettava joskus takaisin. Vaikka inflaatio on nyt lähes nollassa ja korot ennätysalhaalla, saattavat ne kumpikin nousta - nopeastikin. Työttömyys saattaa nousta vielä, sillä yritysten tulosparannukset saavutetaan juuri nyt enemmän kulukuureilla kuin myynnin kasvulla. Kotimaan asuntomarkkinat ovat olleet yllättävän vahvat – aikaisemmin pörssiromahduksia on seurannut asuntojen hintojen romahdus. Nyt tuntuu väliltä siltä, että asuntojen – varsinkin pienempien – hinnoilla on vain yksi suunta: ylös.

Konsultti on pitänyt osakepainon korkeana koko pörssikriisin ajan. Nyt alkavat salkkujen arvot näyttää jo mukavilta. En ole myymässä, mutta yksittäisiä osakkeita olen katsonut tarkemmin ja tehnyt siirtoja nopeasti nousseista papereista defensiivisempiin ja parempaa osinkotuottoa maksaviin osakkeisiin. Toivottavasti pitkäaikaiset sijoittajat palkitaan vielä sekä kurssien kestävällä nousulla että kohtuullisella pääoma- ja osinkoverotuksella.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.

Näkemyksiä verovähennyksen vaikutuksista...

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/09/25575

Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiainjohtaja Vesa Korpela ei pidä verovähennystä korkojen alhaisuuden vuoksi kovinkaan merkittävänä eikä usko asuntojen hintojen laskuun. Hän pitää kysynnän ja tarjonnan välisiä vaihteluita suurimpana asunnon hintaan vaikuttavana tekijänä.

Minulle jää jutusta kysymys onko hän vähennyksen poistoa vastaan ja argumentoi asiaa kiihkottoman järkevästi. Vähättelemällä vähennyksen merkitystä vähenys saisi jäädä?

http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2009/09/08/nain-menettaisit-tuhansien-eurojen-verohyodyn/200919625/139?pos=2

Taloussanomien artikkelissa lasketaan menetyksiä. Eikö asiassa nähdä mitään hyvää? Ehkä kirjoittajalla on vähennykset käytössä ja asunnon arvo noussut reilusti.

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2009/09/08/valittajat-vuokrat-nousisivat-asuntokauppa-hyytyisi/200919621/139

Ymmärrän välittäjien huolen. Toisaalta useasti asuntonäytöllä välittäjä on vähätellyt hintaa. - Eihän se paljon ole parillekymmenelle vuodelle. Ja isommasta lainasta saatte sitten täyden verohyödyn.

Just. En ihmettele ettei kansanedustajilla ole kanttia. Kukaan ei halua olla se kusipää joka vaikeuttaa elämää. No. Tuskin se vähennys kerralla pamahtaisi pois. Itse ajattelisin niin, että vaikka 2010 jälkeen myönnetyistä lainoista ja 2015 jälkeen tehdyistä kaupoista myyntivoiton vero. Jäisi viisi vuotta aikaa vaihtaa.

Harmi ettei tunnuta ymmärtävän ratkaisun tervehdyttävän asuntomarkkinoita. Ajattelen lähinnä jälkikasvua. Vai pitääkö asunnon olla eläkekertymän suurimpia nimittäjiä asunnon arvonnousun vaikutuksesta?

Onhan se ymmärrettävää arkajalkojen maassa, kun on aina jauhettu, että asunnossa arvo säilyy toisin kuin pörssissä. Pitää saada pitää edes se asunnon arvonnousun mahdollisuus, jos ei uskalla sijoittaa. Valitettavasti se asunto ei ehkä kuitenkaan ole se varma sijoitus. Täytyy muistaa ettei siitä maaltamuutosta niin kauan ole. Niitä lähiöitä peruskorjataan nyt, eikä sekään ihan halpaa ole.

Arvauksia asuntojen menekistä...

... http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2009/07/15/yksioiden-hinnat-nousivat-korkeammalle-kuin-koskaan/200916338/139

Miten tässä näin kävi? Vuosia sitten arveltiin, että yksiöt ovat katoava tuote asuntomarkkinoilla. Pidettiin selvänä, että ihmisten vaurastuessa kaksiot ovat pienimpiä asuntoja joita halutaan. Sinkkukin haluaisi erillisen makuusopen. Maamme asumisneliöt henkeä kohti olivat euroopan ahtaimpia. Yksiöt olisivat ostajalle taloudellinen itsemurha. Niistä ei pääsisi eroon kuin yhdistämällä suurempaan huoneistoon.

Ehkä kyse oli kuitenkin enemmän toiveista kuin todellisuudesta. Eihän suomalaiset vaurastu kuin perimällä ja asunnon hankkimalla. Hankkimalla asunnon johon on varaa. Eikä sinkulla yleensä ole varaa kuin yksiöön. Kun sinkku tapaa toisen sinkun saa kahdella yksiöllä yleensä kolmion. Kukas niitä kaksioita sitten? Eronneet yhteishuoltajat...

Kuntotarkastus?

Päätelkää itse ja paljonkohan tämänkin tutkimuksen tekeminen maksoi?

http://www.huutokaupat.com/uploads/files/326/709.pdf

Jos olisit myymässä kiinteistöä maksaisitko tällaisesta? Paljonko painoarvoa oikeudessa riitatapauksessa?

On hämmästyttävää kuinka vähän tällaista kyseenalaistetaan. Joku ajankohtaisohjelma teki jutun jokunen aika sitten. Ymmärsin tuotteen olevan vakioitu joidenkin kiinteistönvälitysyhtiöiden palveluun. Mahtoiko olla jopa niin ettei kohdetta oteta myyntiin ilman tarkastusta.

Itse tiedän pari tapausta jossa on vedottu siihen ettei rakenteisiin kajottu. Kummassakaan toimeksiantaja ei ollut kieltänyt, jos ei pyytänytkään.

Arveluttavaksi toiminnan tekee juuri tuo, että asiantuntija jonka pitäisi tajuta toimenpiteen merkitys ei vaadi rakenteista otettavia näytteitä. Liekö sitten hintakysymys.

Yritys myy vakuutusta piilevien virheiden varalta. Mielestäni vakuutussumma on alhainen, kun ottaa huomioon millaisia korvaussummia on tullut maksettavaksi ja kaupanpurkukaan ei ole ihan helpoimpia menetelmiä, kun ottaa huomioon niihin sisältyvät korot ja vahingonkorvaukset.

Toimistoja ja asuntoja

Käyttäjän J.Vahe kuva

Toimitilojen vajaakäyttöisyys on esim. Turun seudulla jo samalla tasolla kuin 1990-luvun alun vaikeimpina vuosina.

Toimistotiloissa tilanne on pahin. Espoossa vajaakäyttöaste on toimistotiloissa 14 %; Helsingissä, Vantaalla ja Turussa noin 8 %. Catellan näkemyksen mukaan tilanne on kuitenkin pahin Turussa, sillä oletetaan, että pk-seudulla kysyntä elpyisi helpommin kuin Turussa. Lähteet: Catellan antamat tiedot ja alla oleva linkki.

Lopuksi pari suurpiirteistä kommenttia asuntomarkkinoista.

1990-luvun alun pahimpinakaan vuosina en muista kiinteistövälittäjien puhuneen mistään muusta kuin kysynnän voimistumisesta, elpymisestä, vilkastumisesta ja vahvistumisesta. Kun nämä lausunnot yhdistäisi, näkisi asuntomarkkinoitten tilan kehittyneen aina vain parempaan suuntaan koko 1990-luvun alun ajan.

Noista vuosista lähtien en ole hirveästi luottanut sellaiseen tiedottamiseen, joka ainakin silloin oli todistettavasti pelkkää systemaattista valehtelemista.

Nyt on puhuttu asuntopulasta.

Jos on niin, että Helsingissä ja Espoossa hinnat nousevat (painetta lienee juuri siellä), se tarkoittaa vain 15 % Suomen asuntojen markkinoista. Loput 85 % suomalaisista voi asua vailla huolta tietoisina siitä, että ensi talveksikin on katto pään päälle.

Ja mitä tulee pk-seudun tonttitilanteeseen, niin jo valmiiksi kaavoitettuja tontteja on riittämiin. Mikäli Helsingissä sovellettaisiin samaa asukastiheyttä kuin Pariisin ydinalueilla, lähes koko Suomen väestö mahtuisi pelkkään Helsinkiin. Espoo ja Vantaakin voitaisiin jättää hirvien, peurojen ja muiden metsäeläinten asuttamaksi.

Linkki

Turkulainen uudiskohde päärautatieaseman vieressä. Naapurit eivät häiritse paljolti tyhjissä taloissa. Juuri sen takia turkulaisjuristi järjesti alueelta panttivangille sellin 2 viikoksi.

Suomalainen Ponzi-järjestelmä?

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Varoitus: tässä kirjoituksessa saattaa esiintyä pientä katkeruutta ja oma lehmä on ojassa

 

Piksussa tehdyn kyselyn perusteella 80 % sen lukijoista uskoo asuntojen hintojen laskevan syksyllä. Toisella neljänneksellä vanhojen asuntojen hinnat kuitenkin kääntyivät nousuun (kts. Pekan kirjoitus). Tälle voidaan löytää seuraavia selityksiä:

(1) Halpa raha: euriborit ovat ennätyksellisen alhaalla (halpa raha johtaa usein kupliin): lyhyellä horisontilla omistusasuminen näyttää vuokra-asumista halvemmalta ja sijoitusasuntojen tuotto kohtuulliselta.

(2) Sijoittajien ostot (spekulonti liittyy kupliin)

(3) Tarjonnan ohuus: asuntoja on vähän tarjolla, jolloin harvoista asunnoista on suuri kilpailu. Tämä taas nostaa hintoja. Jos vain työ on, voi oman asunnon hankkia helposti pitkällä laina-ajalla, koska korkotaso on matala ja se oletetaan matalaksi pitkälle tuleveisuuteen. Kalliit asuntojen hinnat kaunistavat reaalitalouden lukuja niiden hintojen tukiessa kulutusta rakennusyhtiöiden ja pankkien tehdessä hyviä tuloksia, joten tähän on täysi motiivi pyrkiä. Valtio jopa tukee käteisellä uuden asunnon ostoa. Itse tosiaan olen oikeutettu tuohon ilmaiseen 3000 euron rahaan, mutta pidän sitä järjettömänä. Tämä on siis kansankapitalismia kauneimmillaan; osakkeen omistajat hyötyvät korkeista hinnoista, mutta tavalliselle suomalaiselle työntekijälle ja nuorelle tilanne ei ole edullinen.

***

Miksi sitten juuri vanhojen kerrostalojen hinnat nousevat?

Itse olen asuntoa etsinyt Espoon alueelta ja aika vähän on tarjolla. Asunnot myydään välillä jo ennen ensinäyttöä. Jos etsii alle 50 neliön ja kohtuu hyvä kuntoista kämppää, tilanne on vaikea. Jos etsii alle 40 neliön yksiötä, tilanne on toivoton. Ikäiseni nuori (25v) saa normaalisti kohtuu tuloilla noin 130 000 euroa lainaa pankista (pari vuotta sitten tilanne oli toinen). Säästöjä voi olla esim. 20 000 euroa. Tämä on johtanut siihen, että alle 150 000 eurolla ostetaan mitä vaan skeidaa, koska "omistusasuminen on kuitenkin halvempaa." Tämä selittää miksi uusien asuntojen hinnat laskevat, mutta vanhojen nousevat. Asutaan siis siellä missä voidaan, kun asuntoja on vähän tarjolla. Kerrostalojen hintojen nousua voisi ehkä paremmin selittää vanhojen koirankoppien kasvaneella kysynnällä.

***

Onko sitten asuntosektorilla kupla?

Kupla on aika vaikea määritellä. Voidaan kuitenkin sanoa, että nykyiset asuntohinnat näyttävät perustuvat asuntosijoittajien aktiivisuuteen ja omistusasumisen edullisuuteen. Nämä molemmat perustuvat halpoihin korkoihin, joten jos korot joskus nousevat korkealle, on Suomessa täysi hulabaloo päällä. Tämän lisäksi tulevaisuudessa odottaa erittäin todennäköiset verojen korotukset.

Pysyykö sitten asuntojen asuntojen tukeva kysyntä sitten aina samana ja jopa kasvavana. On ainakin kaksi selvää tekijää, jotka vakuttavat asiaan:

(1) Itse olen alkanut harkitsemaan takaisn ulkomaille lähtöä. Asuntojen hintataso on muuten yksi tärkeä tekijä osaamisen ja työvoiman kansainvälisessä kilpailussa, mutta asian järjetön puoli on se, että korkeat asuntojen hinnat väliaikaisesti kaunistavat pörssiyritysten tuloksia ja BKT-lukuja.

(2) Jos nuorisotyöttömyys myös jatkuu samanlaisena, asutaan pidempään kotona jne.

Lopulta kysyntä siis saattaa lähteä laskuun, ja jos samalla korot ja verot nousevat, voi se johtaa asuntosijoittajien myynteihin ja lopulta hintojen huomattavaan pudotukseen. Tällainen tilanne voi olla mahdollinen, jos esim. muun maailman talous lähtee kohtuulliseen kasvuun, mutta Suomi laahustaisi perässä.

 

Asunnot loppumassa kesken Suomesta

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Vai mikä muu voisi selittää oheisen Tilastokeskuksen kuva.
Siinä on verrattu vanhojen ja uusien asuntojen hintakehitystä vuodesta 2005.

 

 Vanhojen ja uusien asuntojen hintakehitys vuodesta 2005
 
 
 
Kuvan mukainen uusien asuntojen hintakehitys on ymmärrettävä: Talouteen ja korkoihin liittyvä epävarmuus on vaikuttanut hintoja alentavasti.
Mutta vanhat asunnot, niiden hintakehitys on alkuun seurannut uusien asuntojen käyrää. Mutta sitten vuoden 2009 alusta hintakehitys on räjähtänyt nousuun.
Uusia asuntoja ei valmisteta ja vanhat ovat loppumassa - tämänkö on selitys
 
 
Tilastokuvaajan reitti STAT.FI sivuilla on
Etusivu > Tilastot > Asuminen > Asuntojen hinnat > 2009 > 2. vuosineljännes > 3. Vanhojen ja uusien asuntojen hintakehitys
Julkaise syötteitä