Kevättalvella kirjoittelin 1370 pisteen tason olleen merkittävä taso 90-luvun lopulta lähtien S&P 500 indeksille.  Tämän ympäristössä nouseva härkä on kerta toisensa jälkeen kellistetty ja laskulle on avautunut tilaa. Näin kävi jälleen kerran.

Markkinoiden yleisluonne on laskumarkkinalle todella tyypillinen. Yksittäiset osakkeet pysyvät ylimyydyillä tasoilla ja lävistävät alla olevia tukitasoja. Indeksit painuvat sinnikkäästi alemmille tasoille ja tukea löytäessään ponnahtavat rajusti ylöspäin. Liike kuitenkin laskumarkkinassa pysähtyy yläpuolella olevaan vastustasoon tai keskeiseen liukuvaan keskiarvoon.

Osakemarkkinat ovat tarjoilleet sijoittajalle mahanpuruja lähes jatkuvalla syötöllä. Tosin jos onnellisuus on osakemarkkinoiden suunnasta kiinni, silloin meillä taitaa olla ongelma, joka vaatii toisenlaista hoitoa.

Tänään potilaana vastaanotollani on ilmavaivoista kärsivä USA:n osakemarkkinaa kuvastava S&P 500. Tarkempi tutkailu potilaan sisuskaluihin NHNL indeksin kautta paljastaa, että hyvin ei ole asiat menneet viime aikoina. Markkinan sisäinen rapautuminen on ollut voimakasta, vaikka itse indeksi ei olekaan laskenut mitenkään dramaattisesti. S&P on treffaillut maaliskuun notkon pohjia, mutta ei ole jaksanut vielä läpäistä niitä. NHNL indeksit ovat pysyneet epämiellyttävän alaviistossa kertoen karua kieltä indeksin komponenttien suhteellisesta osallistumisesta karkeloihin.

Suuret laivat kääntyvät hitaasti. USA:n osakeindeksit ovat maaliskuun alusta lähtien piirrelleet viivastolle huipunmuodostuksen merkistöjä. Tarkoittaako tämä vääjäämätöntä ja välitöntä markkinan romahdusta? Tuskinpa vain. Kyllä tässä tanssissa saatetaan ihan hyvin yrittää vielä ponnistusta kohti aikaisempia huippuja, mutta hyvin todennäköistä on, että tämä jää vain yrityksen asteelle.

Vanha tuttu ystävämme NHNL indeksi kuiskii hiljaisia viestejään indeksien lepäillessä alemmalla kanavaviivallaan (ei näy kuvassa).  Kaikkein kovimmin viestiään huutavat Nasdaq Compositen NHNL indeksit. Lyhyen aikavälin reippaasti ylimyyty tilanne 20 päivän NHNL indeksissä tuo suurella todennäköisyydellä pompun peleihin.  Liike saattaa hyvinkin silmäillä yläpuolella killuvaa 20 päivän keskiarvoa. Pomppu jäänee tilapäiseksi sillä 65 päivän NHNL on painunut tasolle, josta useimmiten seuraa keskipitkää kärsimystä. Voisin hyvin kuvitella harhaisissa ajatuksissani, että indeksit kääntyisivät nousuyrityksen jälkeen uuteen laskuun.

Vieraileva kirjoittaja: Mirko Hurmerinta

Istut pikaveneessä, jota tuntematon kapteeni ohjaa kauko-ohjaimen välityksellä – tietysti kohtuullista korvausta vastaan – rannalta käsin. Kapteeni on toki varoittanut mahdollisista karikoista sekä siitä, ettei historia ole tae veneen pinnalla pysymisestä. Pitkällä tähtäimellä vauhdin hurma ja idyllinen järvimaisema kuitenkin kompensoivat veneonnettomuuden riskiä.

Kuulostaako arveluttavalta? Niin minustakin. Silti hyvin suuri joukko suomalaisia piensijoittajia uskoo varansa rahastoyhtiöiden salkunhoitajien käsiin sen enempää heidän taustojaan tai sijoitusperiaatteitaan tuntematta. Uskallankin väittää, että suurimmalla osalla rahastosijoittajista ei ole hajuakaan kuka heidän varojansa hallinnoi.

Tämä on huolestuttavaa, sillä salkunhoitajan osaaminen (tuurilla höystettynä) on se, joka loppupelissä ratkaisee sijoituksen tulevan tuoton - ei TER-luvut eivätkä rahastovertailujen kouluarvosanat.

Joulun jälkeen Nasdaq Composite indeksi ei ole kertaakaan päättänyt viikkoaan edellisen viikon pohjan alapuolelle. Melkoinen juoksu takana. Päiväkuvaaja saa hälytyskellot kuitenkin soimaan. Hinnan ja MACD histogrammin välillä on nähtävissä selvä poikkeama. Kuvassa kohta A kuvastaa nousun voimaa tammikuussa. Histogrammin painuminen nollatason alapuolelle maaliskuun alussa B katkaisee härän selän ja nousun jatkuminen tapahtuu pienenevällä voimalla. Poikkeama on valmis, kun histogrammi kääntyi uudelleen alaspäin huhtikuun alussa.

Rahoitusteorian mukaan sijoituksen riskin kasvaessa sijoittaja vaatii rahoilleen suurempaa mahdollista tuottoa. Tähän perustuu ajatus siitä, että korkeampiriskisellä sijoituksella haetaan suurempia tuottoja salkkuun.  Meikäläisen torikauppiaan logiikalla tämä on todella järkeen käypää. Onko todellisuuskin teorian mukainen eli toimimmeko me sijoittajina rationaaliseesti?

Osakemarkkinoilla on helposti nähtävissä kuinka sijoittajat hyljeksivät osakkeita niiden laskettua kovasti. Tuolloin osakkeet ovat historiallisesti halpoja ja potentiaalinen tuotto erittäin suuri. Tulevaisuus kuitenkin näyttää tummalta ja riski koetaan todellista suuremmaksi. Riskit kuitenkin ovat suhteellisesti erittäin pieniä.

Osakkeiden noustua pitkään ja voimakkaasti sekä vanhat että uudet sijoittajat rynnivät ostamaan osakkeita. Talouden näkymä on valoisa ja riski koetaan pieneksi. Osakkeet ovat arvostustasoiltaan historiallisesti kalliita ja tuottopotentiaali on pieni.

Sijoittajat suurena massana toimivat teoriaan nähden aivan päinvastaisesti. Sijoitukset tehdään silloin kun suurimmat tuotot ovat jo toteutuneet ja jäljellä on enää pelkkiä höyryjä. Korkealta osakkeilla on tilaa tippua kovasti, joten koettuun riskiin nähden todellinen riski on valtava.

Mistä sijoitusten tekninen analyysi on tehty ja mitä virkaa sillä on sijoittajalle, vai onko se pelkkää  humpuukia.

Tekninen analyysi perustuu osakkeen liikkeen tarkasteluun. Pelkistetysti mielenkiinnon kohteena ovat suunta, noppeus ja kaupankäynnin volyymi. Osakkeen kuvaajasta näemme osakkeen luonteen. Onko se historiallisesi halpa vai kallis ja onko kyseisellä osakkeella taipumusta nousta ja laskea tietyiltä tasoilta.

Jotta ymmärtää hintakuvaajan kurkistelun hyödyn, on ensin hieman mietittävä mitä tietoa kuvaajasta voimme löytää.  Jokin taso, jolta osake on noussut usean kerran, kutsutaan tukitasoksi ( kuvassa numero 1). Vastaavasti vastustaso on taso, josta osake ei ole päässyt ylöspäin. Ei mennä tässä vaiheessa syvemmälle. Mietitään mitä näiden tasojen ympärillä tapahtuu, niin ymmärrämme mitä hyötyä kuvaajan katsomisesta on.

Mikäli näemme tällaisen tason, jolta osake on aikaisemmin noussut ylöspäin, voimme päätellä että todennäköisesti liikkeellä on ostajia, jotka yrittävät saalistaa osaketta läheltä tuota tasoa. Ikään kuin ostaa halvalla.

Osakemarkkinoiden ollessa yliostetulla alueella, viesti voi olla joko huipun synty, tai viesti todella vahvassa kunnossa olevasta osakemarkkinasta. Tällä hetkellä USA:n indeksit ovat puskeneet päättäväisesti läpi vastustasoista ja kunnioittaneet alla olevia tukitasoja. Saman aikaisesti S&P 500 indeksin NHNL lukemat ovat pysyneet positiivisina. Maaliskuun alun notkahdus laukaisi ostosignaalin NHNL indeksissä ja nousu on jatkunut vahvana. Todennäköistä on, ettei liike ole eleettömän yhdensuuntaista. Mikäli kasvavaa myynti-intoa ilmaantuisi, on 1370 pisteen taso merkittävässä roolissa. Tällä hetkellä näyttää häkellyttävän mahdolliselta ajatus siitä, että S&P 500 saattaisi kivuta kokeilemaan vuoden 2007 huippuja. Tämä ajatus ei ole vieraillut kovin vakavasävyisenä aikaisemmin, mutta nyt se kummitellut päässäni jo muutaman viikon ajan. Joko tarvitsen uudet lääkkeet tai sitten olemme siirtyneet nousumarkkinan kolmanteen vaiheeseen. Molemmat vaihtoehdot käyvät minulle.