Skip to main content

Markkinat ja välittäjät

Online-kauppaa osakkeilla, osake-CFD:illä, indeksi- ja raaka-ainefutuureilla sekä valuutoilla.

Käyttäjän Kari Laakso kuva




Technical Traders Club - kerhon tammikuun kuukausikokouksen 27.01.2010 aiheena oli tutustuminen Liqvinet Oy:n toimintaan Helsingissä. Siellä Liqvinetin Mika Liebkind piti mielenkiintoisen esityksen ja demonstroi seuraavia aiheita:

 

  • Liqvinet Oy,

  • Osakekauppa,

  • Osake-CFD:t,

  • Futuurit,

  • Forex,

  • Trading psykologia, ja

  • Live Trading.

 

Liqvinet Oy

Markus Björksten ja Mika Liebkind perustivat pari vuotta sitten UB Tradegate nimellä online-välitysyhtiön Liqvinetin. Liqvinet Oy toimii edelleen UB:n (United Bankers) sidonnaisasiamiehenä, mutta hakee omaa toimilupaa. Merkittävänä omistajana ovat Jouni Torasvirta ja UB edelleen. Yhtiön tavoitteena on jalkauttaa Trading kulttuuria Suomeen myös pienemmille sijoittajille.

 

Osakekauppa

Suomalaisilla osakkeilla käydään Liqvinetissä kauppaa Helsingin pörssin lisäksi vaihtoehtoisilla eli MTF-kauppapaikoilla, kuten Chi-X:ssä, Turqoisessa, Burgundyssä ja Nasdqaq OMX:ssä. Näin järjestelmällä voi valita osto- ja myyntihinnaksi eri pörsseistä parhaat “choice price”-hinnat ja spreadit ja siten “väärinhinnoittelu” häviää sekunnin murto-osassa.

Välityspalkkio on 0,05 % ja 5 EUR minimi. Minimipalkkiokertymävaatimus kuukaudessa on 25 EUR.
Liqvinetin kaupankäyntijärjestelmän näytettiin myös tukevan stop-toimeksiantoja, joten stoptoimeksiantojen vahvistettiin pysyvät päällä myös yön yli.

 

 

Osake-CFD:t

Osake-CFD:illä eli hinnanerosopimuksilla käydään Margin Trading kauppaa osakkeilla omistamatta niitä fyysisesti, vakuutta vastaan. Useimmilla CFD:illä on vakuusvaatimuksena 20 %. Osake-CFD:ssä on mahdollisuus käyttää vipua, mikä mahdollistaa sen, että position koko voi ylittää oman pääoman moninkertaisesti.

Osake-CFD:itä voidaan käyttää sekä spekulatiivisesti että riskiltä suojautumiseen. Osake -CFD:itä voidaan myös myydä lyhyeksi. Lyhyeksimyynti (shorting) tapahtuu silloin ilman osakelainasopimuksia, koska taustalla on premier-välittäjän Man Financialsin iso lainapooli.

Position suuruus voi ylittää oman pääoman moninkertaisesti. Liqvinetin CFD:t ovat nk. DMA “Direct Market Access” CFD- johdannaisia, joissa on aina samat hinnat ja syvyydet kuin pörssissä, koska kaupat tehdään pörsseissä, eikä Market Makereiden kanssa. CFD:illä ei ole kuitenkaan päättymispäivää.
 

Osake CFD:iden välityspalkkio on 0,08 %, minimivälityspalkkio on 5 EUR.

Yhtenä riskinä osake-CFD:n lyhyeksimynnissä on tietenkin se että, jos välittäjäfirma menisi konkurssiin, niin lyhyeksimyyjä voisi menettää enemmän kuin cash-positionsa. Normaalisti välittäjä kuitenkin ostaa Margin-sijoittajan lyhyen position takaisin, jos Margin-sijoittajan tappion tapauksessa tämän vakuudet ylitetään.

 

Futuurit

Futuurikaupassa kauppaa käydään vakuutta vastaan. Silloin on mahdollista käyttää vipua, mikä mahdollistaa sen, että position koko voi ylittää oman pääoan moninkertaisesti. Vakuusvaatimus on 5 -10 % päivänsisäisesti ja noin 15 % yön yli. Positio voi olla yhtä helposti pitkä (long) kuin kuin lyhyt (short). Jos futuuri on “Deliverables” niin välittäjä sulkee position ennen allaolevan hyödyk-keen toimituspäivää. Esimerkiksi CME:n E-Mini Futuurit eivät ole “Deliverables”. Futuurikauppa käydään markkinoilla, siis ei Market Makereiden kanssa.

Futuurikauppaa käydään eniten osakeindekseillä, raaka-aineilla ja maataloustuotteilla. Esimerkkejä ovat SP500, EuroStoxx 50, Nasdaq, Öljy, Kulta, Kaakao, Kahvi ja Vehnä, joista SP500, EuroStoxx 50, Öljy ja Vehnä kuuluvat maailman likvideimpiin tuotteisiin.. Futuureilla voi käydä kauppaa spekulatiivisesti tai niitä voi käyttää suojaamiseen (hedging).

Välityspalkkio on 0,02 %, eli esim. yksi EuroStoxx 50 futuuri on arvoltaan 28000 EUR, joten sen ostosta ja myynnistä menee sijoittajalta yhteensä noin 12 EUR:on kaupankäyntikustannukset. Vakuusvaatimus yhden EuroStoxx 50 futuurin tapauksessa on päivän sisällä 1650 EUR ja yön yli 3300 EUR.

Eli jos haluaa käydä kauppaa osakkeilla vivulla, niin kannattaa tehdä sitä osake-CFD:iden kautta. Ja jos haluaa käydä kauppaa indekseillä niin futuureiden kautta.

 

Valuuttamarkkinat (Forex)

Forex on maailman suurin ja likvidein markkina, OTC (Over The Counter) markkina, jonka tarkkaa volyymiä ei tiedetä, mutta päivittäisen vaihdon arvioidaan olevan ainakin 50 kertaa NYSE:n (New York Stock Exchange) päivävaihto.

Valuttamarkkinat ovat ympärivuorokautiset, eli on kolme “sessiota”: Aasia, Eurooppa (Lontoo) ja USA (New York).

Valuuttakauppaa käydään vakuutta vastaan. Valuuttakaupassa on mahdollisuus käyttää vipua, mikä mahdollistaa sen, että position koko voi ylittää oman pääoman moninkertaisesti. Vakuusvaatimus on 2 %. Valuuttakaupassa on mahdollisuus sekä “long” että “short” postioihin, esimerkiksi kun on long EUR/USD valuuttaparille, niin itse asiassa ollaan pitkänä euroissa ja lyhyenä dollareissa.

Välityspalkkio valuuttakaupassa on 0,01 % eli esim. 100.000:n EUR/USD kaupassa on välityspalkkio 10 EUR:oa.

Huomiona todettiin, että kun USA:lla on lainat dollareissa niin USA:n valtio voi painaa rahaa ja inflatoida dollaria, mutta esimerkiksi Suomi ei voi painaa euroja. Eli pitemmän aikavälin “sijoitusvinkkeinä” voinee pitää pitkiä AUD/USD, CAD/USD, NOK/USD valuuttapareja ?

 

Trading psykologia

Arvioidaan, että yli 80 % tradereistä häviää rahaa. Kyseessähän on lyhyen aikavälin “nollasummapeli”, josta lisäksi välittäjät ottavat omat palkkionsa välistä.

Syynä menetyksiin on usein se, että useimmat ihmiset haluavat “palkita itsensä” kaupasta nopeasti, kun ovat oikeassa, vaikka kaupan tavoitehinnat olisivatkin olleet korkeammalla. “Itsensä rankaiseminen” kaupan tappioilla taas on asia, jota mieluummin siirretään eteenpäin ajassa, vaikka tappiot tai menetykset juoksisivatkin.

Nämä ongelmat taas johtavat usein siihen, että traderi ottaa sarjan pieniä voittoja kunnes tulee iso tappio, joka ylittää voittojen summan.

Toinen yleinen ongelma on se, että tarkastellaan liikaa yhtä kauppaa sensijaan että mitattaisiin onnistumista tarkastelemalla usean kaupan sarjaa. Tämä johtaa helposti siihen, että tunnetilat ovat vahvoja- yhden voiton jälkeen ollaan herkästi “liian iloisia” ja tappion jälkeen liian onnettomia, vihaisia, surullisia. Yleensä vahvat tunnetilat johtavat huonoihin kauppoihin.

Eli kauppojen sarjaa kannattaa tarkastella ja analysoida kauppojen jälkeen ja ottaa opiksi kaupoistaan ja kehittää opitun avulla parempaa trading strategiaa ja parantaa sen toteutusta. Näin voi oppia luottamaan päätöskriteereihinsä ja päätöksentekokykyynsä sekä sen seurauksena tuntea itsensä varmemmaksi ja siten pysyä mielentilaltaan tyynempänä ja järkevämpänä.

 

Traderin kannattaa kysyä itseltään ennen jokaista kauppaa:

  • Mikä on mielentilani ? Olenko kenties iloinen vai vihainen aikaisemmasta kaupastani johtuen ?

  • Miksi haluan ostaa ja miksi haluan myydä ?

  • Tuntuuko kauppa “täysin oikealta” vai onko se vain “sinne päin” ?

  • Miten suuren osan pääomastani olen kaupassa valmis riskeeraamaan, “stopit” ?

  • Mikä on kaupan voittotavoitteeni ?

 

Merta edemmäs kalaan: Eesti

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Tallinna sinetti v.1340 osana Tanskan kuningaskuntaa

Tallinnan kaupingin sinetti n v. 1340

Sijoittajan kannattaa hajauttaa sijoituksensa myös alueellisesti. Jo Helsingin pörssin melko ohut tarjonta ajaa hiemankin viitseliäämmän sijoittajan merta edemmäs kalaan.

Eestissä kapitalismi on kapitalismiä ja yrittäjyyttä löytyy. Talous on tällä hetkellä huonossa jamassa, mutta käänne tulee ennemmin tai myöhemmin. Mitä mahdollisuuksia suomalaisella sijoittajalla on jos hän haluaa sijoittaa Eestiin?

Tiedonlähteet:

Pörssi kuullu Nasdaq-OMX konserniin. Pörssikurssit ja yritysten tiedotteet ja osavuosikatsukset löytyvät myös englanninkielellä.

Yritysten omien sivujen lisäksi voi hakea taloustietoa englanniksi balticbusinessnews.com sivulta. Jos on hieman viitseliäämpi tai kielitaitoisempi voi  selailla kattavampaa aripaev.ee -verkkolehteä.

Kaupankäynti:

Suomalaiset pankit ja meklaritalot eivät ole kovin kiinnostuneita Eestistä. Nordean kautta voi käydä kauppaa verkkopankin kautta. Homo Economicus on käyttänyt pankin palveluja ja todennut ne sujuviksi. Suurin haitta on korkeahko palkkio, vähintään 40€. Lisäksi on joskus harmittanut että kaupankäyntikohteena ei ole koko pörssilista, vaan ainoastaan "pää- ja kaupankäyntilista", jolta on jostakin syystä tiputettu pari kohdetta muutenkin melko lyhyeltä listalta.

Evlillä on selvästi kiinnostusta baltiaan ja heidän analyytikkonsa seuraavat ja analysoivat myös eestiläisiä pörssiyrityksiä. Sensijaan kaupankäynti suoraan netistä ei onnistu, toimeksiantoja otetaan vastaan vain puhelimella meklarin kautta (50€ min). Tätä mahdollisuuta Homo Economicus ei ole käyttänyt hyväksi, joten ei kommentteja.

Muita havaintoja ei ole, mutta korjauksia ja kommentteja otetaan kiinnostuneena vastaan!

Yksi mahdollisuus on tietenkin ryhtyä eestiläisen pankin asiakkaksi. Vaivaa se vaatii ja käyntiä paikan päällä. Hieman ahkerammalle treidajalle liike lyö leiville koska myös palkkiot ovat silloin muutaman € luokkaa. Tavallisesti luotettava lähde kehuu Swedbankin palvelua ja hintaa (n. 3€ minimipalkkio).

Muuta huomioitavaa: Muista että kaupankäyntivolyymi useimmissa osakkeissa on melko pientä. Toimeksiantojen kanssa pitää siis olla tarkkana, muuten piensijoittajankin toimeksiannot voivat tyhjentää koko pajatson ja heilutella kursseja voimakkaasti.

UB United Bankers hedge-rahastot aloittivat tammikuussa vahvasti

Käyttäjän pekka kuva

Tietokoneen vaihtamisen johdosta kuukausikatsaukseni suomalaisten hedge-rahastojen kehitykseen on hiukan myöhässä. Tämä lista perustuu tiistain 2.2. kursseihin ja listaus on peräisin Investime ohjelmasta. Muutokset kuun vaihteesta eivät ollet suuria, pikemminkin päinvastoin sillä nyt mukaan on ehtinyt joitakin harvemmin päivittyviä rahastoja kuten Estlander & Partners Global XL A.

Molemmat UB United Bankers rahastot ovat aloittaneet vuoden vahvalla kehityksellä, UB Wave 4,5 % ja UB View 3,9 %.

Rahasto

1 kk

 

arvo/2.2.

UBWave

4,49

%

72,08

UBView

3,86

%

92,03

AJ Value Hedge

3,11

%

11,27

Nordea Fixed Income Hedge K

2,19

%

7,09

Öhman Systematica

1,46

%

101,38

SEB Räntehedge Alpha

1,42

%

10,69

OP-Absoluuttinen Salkku A

1,12

%

103,75

Abacus

0,59

%

27,69

eQ Active Hedge 1 K

0,57

%

11,15

eQ Active Hedge 2 K

0,52

%

11,11

Danske Invest Omega K

0,34

%

24,13

Danske Invest Neutral K

0,22

%

24,89

ICECAPITAL Alternative Beta B

0,14

%

106,17

Eufex Hedge

0,12

%

100,01

Nordea European Equity Hedge

-0,02

%

12,88

OKO-Alpha A

-0,05

%

100,50

Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku K

-0,28

%

10,13

Contango Hyödyke

-0,40

%

87,61

Eliksir K

-0,44

%

1,19

Aventum Pension

-0,68

%

124,29

OKO-Macro A

-0,93

%

17,13

3C Edge K

-2,08

%

143,59

FLF Absolute Return Currencies Acc

-3,64

%

45,29

OKO-Equity Hedge A

-4,56

%

99,52

Estlander & Partners Global XL A

-9,10

%

1 073,93

 

Kaikkien yllä listattujen rahastojen kuukausimuutoksen keskiarvo oli -0,08 %.

Danske/Sampo rahastojen sulautuminen

Käyttäjän pekka kuva

Paljon on puhuttu rahastojen arvonkehityksen kuvaamisen “tilastovirheestä” survival biasista, jossa tappiolliset tai huonosti tuottavat rahastot lopetetaan kun taas hyvin tuottavat säilyvät tuottolistoilla.

Nyt vuodenvaihteessa oli Sampo Rahastoyhtiö Oy ilmoitus kahdeksan rahaston sulautumisesta. Päätin kokeeksi laskea onko sulautumisen kautta poistuvien rahastojen tuotto ollut merkittävästi huonompi kuin jäljelle jäävien rahastojen. Rahastojen kurssikehityksen otin Piksu keskusteluissa esillä olleesta Rahasäiliö palvelusta.
 
Alla taulukossa on sulautuvat rahastot, vastaanottavat rahastot, niiden tuotto viimeiseltä 12 kuukaudelta sekä kunkin rahastoparin tuoton ero.
 

Sulautuva rahasto
 
Tuottojen ero
Vastaanottava rahasto
Tuotto (%)
 
Danske I. Baltic K
17.93 %
 
DanskeI. Baltic Equity K/1000
27.26 %
-9.33 %
Danske I. Biotech+ K
27.99 %
 
Danske I. MediLife K/1000
15.00 %
12.99 %
Danske I. Global K
41.63 %
 
Sampo Kompassi Os K/1000
41.36 %
0.27 %
DanskeI. Global Selection K
31.20 %
 
Danske I. Global Performers K
28.76 %
2.44 %
Danske Invest Omega
4.91 %
 
Danske Invest Neutral
3.01 %
1.90 %
Sampo Tavoite 2010 K/1000
12.24 %
 
Sampo Kompassi Ko K/1000
11.39 %
0.85 %
Sampo Likvidi K
6.13 %
 
Danske I. Euro Korko K
1.53 %
4.60 %
Danske I. Ukraina K/1000
100.58 %
 
Danske I. Russia K/1000
133.46 %
-32.88 %

 
Suurin tuottoero -32 % on sulautuvassa Danske Invest Ukraina rahastossa, mutta toiseenkin suuntaan löytyy merkittävä ero +13 % Danske Invest Baltic rahastossa. Näiden kahdeksan rahaston erojen keskiarvo on vain -2,4 %. Tuo luku on merkittävästi pienempi kuin erojen keskihajonta.
 
Johtopäätöksenä on, että tässä tapauksessa ei ilmeisestikään ole kysymys heikommin tuottaneiden rahastojen sulauttamisesta paremmin tuottaviin.

Blomqvistit vs. Nordea, 3. erä

Käyttäjän J.Vahe kuva

Oli loogista olettaa, ettei tanssinopettajapariskunta Blomqvistin valituslupa KKO:hon olisi mennyt läpi. Läpi menee vain alle 10 % hakemuksista ja HO perusteli oman ratkaisunsa sillä, ettei ollut näyttöä Blomqvistin edes nähneen slogania "Selekta-sijoittaja voittaa aina" tai kyseisen mainoksen ratkaisseen hänen sijoituspäätöstään. KKO ei nimittäin käsittele näyttökysymyksiä. Ratkaisevana oli ilmeisesti ennakkopäätöksen puuttuminen tilanteessa, jossa laki ei määrittele riittävän selvästi sijoitusneuvonnan ja asiakkaan vastuitten suhdetta.

Blomqvistit ovat jo valmiiksi riemuinneet valitusluvan läpimenosta, vaikka se ei mahdollisesti tarkoita muuta kuin mahdollisuutta kärsiä lisää oikeudenkäyntikuluja.

Mielestäni KKO:n on pohdittava muutakin kuin Blomqvistien pätevyyttä sijoittajina. Kun lääkäri tai juristi ostaa kollegansa palveluja, edellytetään, että palveluntarjoaja toimii parhaansa mukaan asiakkaansa etujen mukaan, vaikka asiakaskin aihetta tuntisi. Eikö Blomqvisteilla ole ollut oikeutta saada Nordealle maksamiaan huikeita palkkioita vastaan kunnon palvelua, vaikka itsekin sijoittamisesta yhtä ja toista tietävät.

Kuitenkin Finanssivalvonnan ja lakeja säätävän eduskunnan olisi mielestäni pohdittava jatkossa myös ainakin seuraavia asioita:

- onko oikein, että Fiva valitustilanteessa tutkii, onko sen itsensä aiemmin hyväksymät esitteet lainmukaisia. Eihän kuluttaja-asiamieskään tarkasta etukäteen Valintatalon mainoksia vaan ottaa vasta jälkikäteen niihin kantaa jos erimielisyyksiä syntyy.

- miksi ihmeessä Fiva vastoin jo omia määräyksiään ja Suomen lainsäädäntöä kiinnittää käytännössä kaiken huomion viralliseen tarjousesitteeseen eikä juuri laisinkaan huomiota tavalliseen mainontaan, vaikka sekin on mainittu Fivan omissa ohjeissa. Mitään huomiota ei liioin kohdisteta varsinaisten sitovien tarjousesitteitten saatavuuteen taikka siihen, millä kielellä ne on kirjoitettu.

- pohtia sopii, miten monimutkaisia tuotteita yleisölle on sopivaa tarjota. Nordean myymistä ns. merenneitotuotteista on väitetty, ettei "tavallista" pankkivirkailijaa ennätetä kouluttaa uusiin tuotteisiin. Totuudenmukaisempaa olisi sanoa, että ensimmäisen "merenneidon" liikkeellelaskun aikoihin suomen kielellä oli hyvin niukasti yhtään mitään sellaisesta käsitteestä kuin CDO. Pitäisikö edellyttää, että tuote olisi entuudestaan osapuolille tuttu ennen kuin sitä ryhdytään markkinoimaan?

- tarvitsisiko Fiva KTM:ien lisäksi "tavallisia ihmisiä" arvioimaan ehtojen selkeyttä. Tuotteita sentään myydään muillekin kuin kauppatieteilijöillä. Taitaa oikeastaan olla niin, että kauppatieteilijät ovat siksi valistuneita, etteivät koske tuotteisiin edes pitkällä tikulla

Käy kauppaa osakkeilla - ei provisioita

Käyttäjän pekka kuva

ja päälle vielä kuu taivaalta. Uuden sijoitusmarkkinoille tulevan yrityksen Plus500 mainokset lupaavat paljon.

Suomenkieliset nettisivut lupaavat kaupankäyntimahdollisuuden osakkeilla, indekseillä, hyödykkeillä ja valuutoilla. Mukana on kehittyneet työkalut tekniseen analyysiin, kauppoja on mahdollista tehdä korkealla vipuvaikutuksella - jopa 1:200 ja voit aloittaa 100 eurolla. Maksaminen kätevästi luottokortilla tai pankkisiirtona, sivun alalaidassa on vakuudeksi Nordean logo.
 
"Tämä satu ei tule milloinkaan olemaan totta" - "Ole viisas ja säästäväinen" 
Tämä satu ei tule olemaan koskaan totta
Kuva ja yllämainittu teksti on vanhan säästöpankkirakennuksen seinällä Düsseldorffin vanhassa kaupungissa.
 
 
PLUS500 nettisivuilla näyttää olevan valittavissa 24 eri kielivaihtoehtoa, mukana suomen lisäksi jopa viro, kiina, venäjä ja arabia. Ulkomaiseksi yrittäjäksi sivujen suomen kieli on yllättävän hyvää.
 
Mistä siiten on kyse, ilmeisesti CFD kaupankäynnistä eli Contract For Difference kaupoista. Siinä ei käydä ollenkaan varsinaista osakekauppaa pörssissä vaan kaupataan sopimuksia kurssimuutoksia. Kaupankäynti ei ole mullistavaa eikä outoa, Suomessa United Bankers tarjoaa mahdollisuuden samaa ja E*Trade on tarjonnut samaa jo pidempään.
 
CFD kaupassa korostuu luottamus välittäjää ja usko siihen ettei välittäjä tee konkurssia tai karkaa saamiensa rahojen kanssa. Välittäjällä ei ole säilytyksessä kaupankäynnin kohteena oleva arvopapereita vaan pelkkiä bittejä eri osapuolilta.
 
E-mail kysely Plus500 palvelusta ei tuottanut mitään tietoa taustalla olevasta yhtiöstä ainoastaan sen, että se olisi Englannissa. Mailiin vastasi George asiakaspalvelusta.
 
Palvelun verkkotunnusten (domain nimien) rekisteröinti kertoo jo jotain taustasta. Verkkotunnusten tietokantojen perusteella PLUS500 verkkotunnuksia eri maissa on varannut seuraava henkilö:
Hedge Haber,
MeVideoCY LTD
Prodromou Court, 54 Sittika Hanoum Str.
Larnaca, 6051
Cyprus
 
Mielenkiintoinen nimi etunimi Hedge ja sukunimi Haber. Verkkotunnuksia on tuon PLUS500.COM lisäksi ilmeisesti parikymmentä. Verkkotunnuksia on varattu suurimpiin Euroopan maihin jo kesällä 2007, lisää kesästä 2007 alkaen ja viimeisiä aivan äsken (Unkari).
Seuraavaksi voisi kaupparekistereistä selvittää tuota MeVideoCY LTD:tä, jos vielä haluaa lisätietoa yrityksen taustoista.
 
Ruotsin Finansinspektionen sivuilla on jo tammikuusta ollut varoitus tästä palvelusta. Joillain sijoituspalstoilla, ainakin Saksassa, on tästä välittäjästä käyty keskustelua. Google hakua PLUSS500 yhdessä fraud tai warning sanan kanssa tuottaa kymmenen, kaksikymmentätuhatta tulosta.
 
Voiko tuohon sanoa muuta kuin kyseisen sivujen mukaan "Käy kauppaa osakkeilla, indekseillä, hyödykkeillä ja valuutoilla" ja lisätä siihen, mutta käytä luotettavaa välittäjää.

Outoa kauppaa puhelinosakkeilla

Käyttäjän J.Vahe kuva

Erittäin iäkäs äitini on omistanut vuosikymmeniä alun perin yhden puhelinosakkeen. Puhelinfirman nimi on vaihtunut viime vuosina tiheämmin kuin vieraat ison talon hollituvassa. Nykyinen nimi näkyy olevan Lännen Teletieto.

Kun ko. vähäinen määrä osakkeita siirrettiin arvo-osuustilille, otin osakkeet vastaan isäni kuolinpesän osittaisen jaon muodossa.

Aivan suoraan sanoen minulla on jo hyvin monta vuotta ollut parempaakin tekemistä kuin kuunnella äitini selostuksia vähäisestä osakemäärästä tehdyistä ostotarjouksista tai itse mokomaa paperista roskapostia lukea.

Lakiasiaintoimisto Asiakasturva Oy ilmoittaa ostavansa oman ilmoituksensa mukaan “hyvään hintaan” omistamani osakkeet 10 euroa kappaleelta. Kun pari päivää aikaisemmin sain ko. puhelinfirmalta itseltään ostotarjouksen omista osakkeistaan 13 euron kappalehinnalla, kysyisin arvoisalta lakiasiaintoimistolta:

- minkä lakikirjan mukaan 10 euroa on hyvä hinta verrattuna 13 euroon?

- ei kai ilmaisu “hyvä hinta” ole mitenkään harhaanjohtava?

- onko ko. yrityksen nimi harhaanjohtava? Onko Asiakasturvassa asiakkaan asema sama kuin ruohonkorren asema aasin turvassa. Kummallinen yhteensattuma nimittäin, että astevaihtelun takia turpa ja turva ovat taivutusmuodoissa samanasuisia sanoja.

- eivätkö Lakiasiaintoimisto Asiakasturva Oy:n toimihenkilöt saisi kalloonsa mahtumaan, että minä en tee 1000 euron suuruisia osakekauppoja. Sellaiset summat varaan Turun silakkamarkkinoille, jotka sitä paitsi alkavatkin jo 22. 10.

Kalloon mahtumista sopii epäillä. Lakiasiaintoimisto Asiakasturvan tarjousten tarjoushinnan vähäisyydestä löysin erittäin kevyellä googlaamisella kolme aiempaa mainintaa. Tässä, tässä ja tässä.

Kirjoitussarja sijoittamisen perusteista alkaa tällä viikolla näillä sivuilla.

Hajautusta salkkuun Tukholman pörssistä

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Tukholman pörssi on noussut 33,84 %:a vuoden vaihteesta, samalla on alamaihin painunut kruunu vahvistunut. Vieläkö lahden länsipuolelta löytyy osakkeita pitkaaikaisen sijoittajan salkkuun?

Arvopaperin ja Kauppalehden kolleega Privata Affärer kirjoitti kolmesta mahdollisesta osakestrategiasta lukijoilleen. He etsivät kasvuyrityksiä, yrityksiä jotka ovat myöhästyneet pörssinoususta ja revanssiosakkeita. Kasvuyritysten sarjassa haettiin yrityksiä, joiden liikevaihto on jatkanut nousu-uralla huonossakin suhdanteessa. Yritykset ovat saattaneet tehdä yritysostoja edulliseen hintaan tai ovat nauttineet tasaisemmasta kysynnästä turbulenteilla markkinoilla. Vaikka kysynnän kasvu on ollut vaisua, on kasvu kuitenkin jatkunut.

Esille nousevat m.m. Alliance Oil, joka yhdistyi West Siberian Resources:in kanssa keväällä ja jatkaa panostusta öljysektoriin ja öljyn jalostukseen. Yrityksen toiminnan painopiste on Venäjällä. P/e luku on kohtuullinen 7,4 ja liikevaihto on kasvanut 26 %:n vauhdilla. Suomalaisillekin tuttu Clas Ohlson jatkaa kasvuaan 11 %:n vuosivauhdilla tarjoten kohtuullisen p/e:n 14,9 ja 2,8 %:n osinkotuoton. Internet-pelitoiminnan Bettson jatkaa myös kasvuaan 18 %:n vuosivauhdilla ja tarjoaa 6,2 %:n osinkotuoton. Hennes & Mauritz jatkaa kasvuaan haasteellisissa olosuhteissa ja tarjoaa p/e –luvun 18,3 ja reilun 4 %:n osinkotuoton. Kun kuluttajat katsovat tarkemmin mihin rahansa kuluttavat, saattaa huokea muotitalo olla ykkösvalinta.

Turn-around parannusta toivotaan m.m. Swedbank:ille, joka on pitkään taistellut Baltian laajentumisen seurauksista. Perustoiminnot ovat kunnossa ja otto- ja anto-lainauksen tulos oli H1:llä hyvä, 11 miljardia kruunua. Kolikon kääntöpuolella odotetaan 13 miljardin luototappiota ja alaskirjauksia. Vuodesta 2010 odotetaan edelleen tappiollista alaskirjausten jälkeen. Yritys on vahvistanut tasettaan kahdella osakeannilla. Rautaruukin kilpailija SSAB kasvatti liikevaihtoaan mutta kärsii nyt kapasiteetin vajaakäytöstä: jopa puolet kapasiteetista on käyttämättä. Jos ja kun maailman talous piristyy, kasvaa myös raudan ja teräksen kysyntä. Maatalouteen uskovat voivat tutkia Black Earth Farming:in mahdollisuuksia, yrityksen liikevaihto on kasvanut edelleen mutta tulos on pudonnut tappiolle vuonna 2009. Ensi vuodelle odotetaan jo selkeän voitollista tulosta.

Yritykset, jotka tähtäävät tulosparannukseen nopeilla säästötoimilla saattavat nousta muita nopeammin. Säästöohjelma on päällä m.m. Bolidenissa (p/e 7,6 ja osinkotuotto 2,1 %:a), SCA:ssa (p/e 12,7 ja osinkotuotto 3,6 %:a) sekä perintäyhtiö Intrum Justitiassa (p/e 10,5 ja osinkotuotto 4,6 %:a). Privata Affärer nostaa esille myös Securitaksesta irtautuneen Loomiksen, jonka on saatava aikaan säästöjä Yhdysvalloissa ja lääkeyhtiö Medan, joka on jäädyttänyt agressiivisen kasvustrategiansa ja keskittyy nyt kannattavuuden nopeaan parantamiseen.

Jääkiekkoa seuraavat tuntevat hyvin ruotsalaisten Hannu Hanhi –tyylin. Silloinkin kun näyttää synkeältä, naapureillamme on kummallinen kyky kääntää vaikeudet voittoon. Jos tämä onnistuu urheilussa, saattaa se onnistua osakemarkkinoillakin. Kruunu on vahvistunut mukavasti, mutta takavuosien normaaliin tasoon on matkaa vielä reilut 10 %:a – osakesijoittaja hyötyy kruunun vahvistumisesta, mikäli se jatkuu.

Konsultti on tasapainottanut Suomi-salkkuua myös ruotsalaisilla osakkeilla ja salkusta löytyy nyt H&M, SCA, Handelsbanken, Cloetta (Fazerin peruja) sekä Intrum Justitia. On vaikea kuvitella että esimerkiksi hygienia-tuotteiden (SCA) ja perintäpalveluiden (Intrum Justitia) kysyntä sakkaisi laskusuhdanteessa. Tukholman pörssistä löytyy myös huomattavasti monipuolisempia yrityksiä kuin pelkästään Helsingistä, eikä tänä päivänä kaupanteon kustannuksetkaan estä salkun hajauttamista.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.

Faberin näkemyksiä...

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

Kauppalehden uutinen "päivitetty ma 12:04":

"Kotimainen sijoituskirjailija ja pitkän linjan ekspertti Kim Lindström havaitsee, että näiden miesten synkät arviot menivät viime keväänä täysin pieleen."

Tässä otteita Marc Faberin blogista.

July 15, 2009: "Economic Data Can Surprice Us On the Upside"

March 28, 2009: "This Stock Market Rally May Have More Legs"

Täältä löytyy myös Marc Faberin kommentit viime keväänä:

Seeking Alpha, March 24, 2009

 

Siis missä Marc Faber on ollut väärässä??

 

 

Härifrån tvättas, sanoo Mandatum Life

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Mandatum Lifen Janne Saarikko esitelmöi Rahapäivä-seminaarissa Helsingissä 16.9.2009.

Mandatumilla on pitkä kokemus aidon hajautuksen tuotteista. Yhtiö pystyy tarjoamaan normaalisijoittajille pääsyn - tavallisesti vain institutionaalisille sijoittajille tarjottaviin - riskiä tehokkaasti hajauttaviin kohteisiin. Yhtiö tavoittelee tuotteillaan absoluuttista tuottoa markkinanäkemyksellä ja etsimällä hinnoitteluvirheitä. “Joskus on yhden sijoitusluokan aika, joskus täysin toisen.”

Esimerkkinä Mandatumin osaamisesta Saarikko otti Sampo Pankin myynnin. “Myimme pienen kotimaisen pankin, ostimme saaduilla rahoilla merkittävän osuuden suuresta pohjoismaisesta pankista.” Mitä Nalle edellä, sitä pienet perässä.

Mandatum keskittyy riskin valintaan ylihajatuksen sijaan. “Joku saattaa turvata munansa pistämällä jokaisen munan omaan koriinsa. Me pistämme munat mielummin muutamaan koriin ja pidämme koreista hyvää huolta.”

Mandatum ei tee sijoituspäätöksiä verotuksen, ostohintojen ja historiallisten hintojen suhteen taikka pelon perusteella. Sen sijaan tavoitteet, riskinsietokyky ja markkinanäkemys ratkaisevat.

Mandatumin kautta pystyy eliminoimaan verojen vaikutuksen sijoituspäätöksiin sijoitusvakuutuksilla, kapitalisaatiosopimuksilla. Vakuutuksen sisällä salkkua voi optimoida mielensä mukaan ja veroja maksetaan voitosta vasta kun salkkuun sijoitetut rahat on kokonaisuudessaan nostettu. Sopimukseen maksetut osingotkin ovat verovapaita. Vakuutusyhtiöt ja niiden tuotteet tuntuvat olevan edelleen verottajan erityissuosiossa.

Kaikella on hintansa, ei kapitalisaatiosopimuskaan ole ilmainen lounas. Eivätkä vakuutusyhtöt niitä hyvää hyvyyttään tarjoa. Mikäli osinkojen ja pääomatulojen verotusta kiristetään, on odotettavissa että sekä kotimaiset että ulkomaiset vakuutusyhtiöt aktivoivat sijoitusvakuutuksiensa markkinointia. Sijoittaja päättää sitten, maksaako veroja vai vakuutusyhtiöiden maksupalkkioita.

Alustuksen jälkeen yleisö sai nauttia Mandatum Lifen sijoitustuotteiden menestystä kuvaavista graafeista. Kovin on mennyt mukavasti. Osakepainoa on kevennetty ja lisätty, jos ei nyt aivan täydellisellä, niin ainakin erinomaisella ajoituksella. Sijoitusrahastoyhtiöillä on konsultin kokemuksen mukaan välillä valikoiva muisti ja näihinkin graafeihin sopisi teksti “aikaisempi menestys ei ole tae tulevasta”.

Perinteisten sijoitustuotteiden lisäksi Mandatum Life on tuonut – yhdessä Vuokraturvan kanssa - markkinoille mahdollisuuden sijoittaa vuokra-asuntoihin myös piensijoittajille. Pienin sijoitussumma on 2.000 euroa. Kehitystä voi pitää positiivisena, tällainen tuote on puuttunut markkinoilta. Toivoa sopii, että sijoitustuotteen hinnoittelu kestää välikäsien määrän. Uusiinkin vuokra-asuntoihin ja rakentamiseen pääsee kiinni noin 100.000 euron panoksella. Tuottotavoitteet liikkuvat viiden ja kymmenen prosentin välillä.

Mandatum Life pitää mielessään sijoittamisen suuret teemat: väestön ikääntyminen, ruoka ja vesi sekä globalisaation mukanaan tuoma tuotannon ja kulutuksen painopisteiden siirtyminen uusiin maihin. Sijoitusvinkkinä Saarikko toteaa: “Myy mitä Kiina myy, osta mitä Kiina ostaa”.  Edessä on alhaisen inflaation ja kohtuullisen kasvun aika. Tässä finanssikriisissä ja sen jälkihoidossa saadaan eväät taas seuraavaan kriisiin. Tulevaisuudessa maailman markkinoiden tuotot eivät ole “normaalijakautuman” mukaisia. Stock-picking ja markkinanäkemys ratkaisevat.

Optimismia ja itsevarmuutta kuulee taas investointipankkiirien suusta. Välillä on vaikea erottaa rautaista itsevarmuutta ja arroganssia. Mandatumillakin oli tarjolla Brasiliaan sijoittava “strukturoitu tuote”, jossa tappiot rajattu ja upside-potentiaalia riittää. Rahoituskin järjestyy, jos vipua kaipaa. Toivottavasti vivuttajille on sentään vuoden mittainen muisti. Velka on veli ottaessa ja korkeintaan veljenpoika maksaessa.

Härifrån tvättas? Olemme välillä yrittäneet kääntää ruotsalaisille suomalaisia sanontoja ja tuo “täältä pesee” on ollut kovin vaikea ymmärrettävä. Kun se on saatu selitettyä, olemme vielä lisänneet “…och centrifugeras, om det behövs”. Mandatumilla tuntuu esityksen mukaan sekä pesevän että linkoavan. Konsultti toivoo, että pesuohjelmat on oikein valittu.

Virkamiesten ja poliitikkojenkin olisi hyvä kuunnella näitä esityksiä tehokkaista vakuutustuotteista.  Toivottavasti pääomaverotus pysyy järkevänä, muuten maailma on taas pullollaan erilaisia kapitalisaatiosopimuksia.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.

Pohjola Pankki jäi junasta

Käyttäjän J.Vahe kuva

Tekisi mieleni väittää, että kaikkien neuvot ovat taas menneet pieleen, mutta ollaan nyt täsmällisiä. 

Aiemmissa blogimerkinnöissäni / 26.1. ja 2.7. olen käsitellyt kahta Pohjola Pankin strategiakatsausta, joissa molemmissa osakesijoitukset pidettiin alipainossa ja yleisindeksin odotettiin laskevan Helsingissä.
 
Jälkimmäistä toukokuussa tehtyä on päivitetty kahdesti, ensin kesäkuussa ja sitten heinäkuussa. Viimeisessä päivityksessä lukee ”Jälkisykliset negatiiviset tekijät ovat vahvistumassa samaan aikaan, kun talouden positiivisten tekijöiden vaikutus heikkenee.”
 
Voi epäillä, että tilanteen eläessä uuden päivityksen puuttuminen vielä syyskuun puolivälissä viittaa vahvasti siihen, että Pohjola Pankissa mietintämyssyt ovat ankarassa käytössä ja linjasta käydään ehkä kiivastakin keskustelua mielipiteiden hajotessa ankarasti.
 
Kiistaton tosiasia nimittäin on, että OMX 25 on noussut maaliskuisesta 1200 pisteestä nykyiseen 1950:een. Kesälaskua odotettiin koko kesä ja syyslaskua on odotettu jo puolet syyskuuta. Sijoittajalle Pohjola Pankin neuvojen noudattaminen on jo tähän asti tullut ylen kalliiksi eikä OMX:n 100 pisteen lasku viimeistään marraskuussa asiaa muuksi muuttaisi.
 
Kohtalaisella satiirilla sanoisin, että tässä vaiheessa pelkään eniten Pohjola Pankin muuttavan kantansa eräiden kilpailijoiden tavoin, mihin linkissä viitataan.
 
Sen jälkeen laskua voikin pitää jo varmana!

Talous elpyy – torakat päivänvaloon

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Professori Vesa Puttonen vertasi Huhtamäen positiivista tulosvaroitusta 24.4.2009 torakkaan. Puttonen uskoo, että kun yksi yritys kertoo parantuneesta tilanteesta, sitä seuraa toinen, kolmas - ja kohta kokonainen lauma.

”Sitä voi verrata torakoihin. Jos näet yhden torakan, voit olla varma että lähistöllä on 50 000 torakkaa lisää”, Puttonen vertaa.

Huhtamäen posarista on reilut 5 kuukautta ja pörssikurssit ovat nousseet tuntuvasti sen jälkeen. Samalla olemme saaneet lukea irtisanomisista ja lukuisista yt-neuvotteluista. Signaaleja löytyy siis sekä bull- että bear-ennustajille.

Pankkien välinen luottamus on alkanut palata ja rahoitusmarkkinat ovat parantumaan päin. Yrityskauppoja ja tarjouksia on saatu kiihtyvällä tahdilla. Kraft tarjosi 16,7 miljardia dollaria englantilaisesta makeisvalmistajasta Cadburysta. GM:n Opelin valmistus näyttää päätyvän kanadalaiselle Magnalle. Lääkevalmistaja Bristol-Meyers ostaa Medarexin 2,1 miljardilla dollarilla. Lääkejätti Pfizer ostaa Wyethin 68 miljardilla dollarilla, kilpailija Merck suunnittelee fuusiota Schering-Plough:in kanssa.TeliaSonera tarjoutuu ostamaan loput osakkeet Eesti Telekomista ja liettualaisesta TEO:sta. Pääomasijoittajatkin, kuten Capman, pystyvät nyt paremmin suunnittelemaan exit:ejä omistuksistaan.

Tärkeä positiivinen signaali saatiin perjantaina 11.9., kun yhdysvaltalainen Fedex nosti Q1:sen ennustettaan. Fedexin Q1 päättyi elokuussa. Yhtiö arvio tekevänsä 58 sentin EPS:in, odotukset olivat 30-45 sentin välillä. Fedex ilmoitti että kansainvälisten lähetysten määrä on noussut odotuksia nopeammin. Fedexin asiakkaat lähettävät sekä kansainvälisen kaupan asiakirjoja että pienempiä tavaralähetyksiä – esimerkiksi näytteitä ja komponentteja. Fedexin kuljetusmääriä on pidetty kansainvälisen kaupan pulssimittarina: kun ne nousevat, alkaa koko kansainvälinen kauppa elpyä. Lento- ja merirahtimarkkinat seuraavat usein kuriirifirmojen kehitystä.

Kakkoskvartaalille yritys odottaa jo 65-95 sentin EPS:iä. Fedexin tulosparannukseen vaikuttavat myös kulujen karsinta ja toimintojen rationalisointi, joten ihan lineaarista ennustetta ei EPS:in ja kansainvälisen kaupan tervhtymisen välille uskalla vetää. Standard & Poorsin analyytikko Jim Corridore pitää Fedexiin tulosta erinomaisena uutisena.

“Nämä uutiset vahvistavat, että kaipaamme kansainvälisen talouden elpyminen jatkuu. Maailman talous on oikealla tiellä.”

Valoa näkyy siis tunnelin päässä. Pörssikurssit ovat ennakoineet jo pitkään paranevaa tilannetta ja nyt näyttää siltä että pahin on jo varmuudella takana. Sijoittajien salkkujen arvo on noussut reilusti ja pankitkin uskaltavat suositella osakepainon nostamista.

Viimeksi m.m. Tapiola ja Ålandsbanken (varauksella ”pitkällä aikavälillä”) ovat antaneet osakkeiden ostosuosituksia. Ålandsbanken näkee syyskuussa mahdollisuuden salkun syyssiivoukselle ja suosittelee ylipainotusta Pohjoismaisiin suuryhtiöihin.  FIM:in Vesa Engdahlin mielestä ”osakkeet tarjoavat edelleen houkuttelevia tuottoja”. Handelsbanken odottaa Suomen talouden kääntyvän nousuun Q3:sella. Nordean mukaan ”maailmantalouden kasvunäkymät lähitulevaisuudessa ovat nyt paremmat kuin aikoihin”. Virkistivää optimismia viimeisen vuoden vaikerruksen jälkeen. Seuraavaksi saamme varmaankin taas sijoitusvinkkejä taksikuskeiltakin.

Ennen kuin ostaa osakkeita kaikilla varoillaan, kannattaa kuitenkin pitää mielessä että edessä on pitkä ja kuoppainen tie. Reaalitalouden toipuminen tulee viemään aikaa ja nyt otetut elvytyslainat on maksettava joskus takaisin. Vaikka inflaatio on nyt lähes nollassa ja korot ennätysalhaalla, saattavat ne kumpikin nousta - nopeastikin. Työttömyys saattaa nousta vielä, sillä yritysten tulosparannukset saavutetaan juuri nyt enemmän kulukuureilla kuin myynnin kasvulla. Kotimaan asuntomarkkinat ovat olleet yllättävän vahvat – aikaisemmin pörssiromahduksia on seurannut asuntojen hintojen romahdus. Nyt tuntuu väliltä siltä, että asuntojen – varsinkin pienempien – hinnoilla on vain yksi suunta: ylös.

Konsultti on pitänyt osakepainon korkeana koko pörssikriisin ajan. Nyt alkavat salkkujen arvot näyttää jo mukavilta. En ole myymässä, mutta yksittäisiä osakkeita olen katsonut tarkemmin ja tehnyt siirtoja nopeasti nousseista papereista defensiivisempiin ja parempaa osinkotuottoa maksaviin osakkeisiin. Toivottavasti pitkäaikaiset sijoittajat palkitaan vielä sekä kurssien kestävällä nousulla että kohtuullisella pääoma- ja osinkoverotuksella.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi.

Elokuun hedge rahastot

Käyttäjän pekka kuva

Tässä taas alustava tulos suomalaisten hedge-rahastojen kehityksestä. Taaskin nämä alustavat elokuun tiedot ovat korrekteja vain niillä rahastoilla, joille saadaan päivittäin arvo. Monet hedge rahastot laskevat arvon vain muutaman kerran kuukaudessa ja se julkistetaan yleensä vasta 2-4 päivää kuunvaihteen jälkeen.

Kokonaisuutena elokuu on ollut tuottoisa lähes kaikille hedge rahastoille.
 
Tässä taulukossa on varsinaiset hedge-rahastot ja niistä muutos elokuussa ja vuoden alusta sekä rahaston arvo 31.8.
Järjestys taulukossa on elokuun menetyksen mukainen.
 

 
elokuu
 
vuoden alusta
31.8.2009
Nordea Fixed Income Hedge K
3.98
%
32.64
%
7.36
AJ Value Hedge
3.64
%
22.14
%
10.26
UBView
3.20
%
28.35
%
83.25
UBWave
2.97
%
22.43
%
65.45
Nordea European Equity Hedge
2.73
%
6.56
%
12.56
3C Edge K
2.28
%
0.94
%
141.05
Eliksir K
1.84
%
5.99
%
1.20
OP-Absoluuttinen Salkku A
1.72
%
16.53
%
96.66
Abacus
1.56
%
5.52
%
26.46
Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku K
1.43
%
10.30
%
9.88
Eufex Hedge
1.36
%
-8.89
%
98.58
Aventum Pension
1.31
%
8.59
%
122.95
SEB Räntehedge Alpha
1.00
%
9.36
%
11.15
OKO-Equity Hedge A
0.88
%
7.44
%
100.67
ICECAPITAL Alternative Beta B
0.80
%
14.17
%
100.69
Aventum Summa
0.68
%
4.08
%
92.47
Danske Invest Omega K
0.47
%
4.34
%
23.92
Danske Invest Neutral K
0.45
%
2.91
%
24.81
FLF Absolute Return Currencies Acc
0.40
%
-5.43
%
48.03
OKO-Macro A
0.12
%
3.59
%
17.33
eQ Active Hedge 1 K
0.09
%
8.96
%
10.84
OKO-Alpha A
0.05
%
2.76
%
99.66
Contango Hyödyke
-0.24
%
-5.22
%
91.49
Estlander & Partners Global XL B
-1.71
%
6.94
%
1 162.09
JPM Highb. Stat. Mkt. Neu. A acc USD Hgd
-2.67
%
 
 
111.01

 
Kaikkien näiden keskiarvo, painottamattomana, oli elokuussa 1,13 % ja vuoden alusta 8,54 %.
Parhaiten kehittynyt Nordea Fixed Income Hedge K on noussut vuoden alusta 32,7 %, jolla se päihittää mm. Seligsonin indeksiosuuden kehityksen (31.7 %) ja monet Helsingin toimialaindeksit.
 
Tarkastelen uudemman kerran parin päivän kuluttua noita harvemmin päivittyviä kuten mm. Avenir, 3C Edge ja Estlander & Partners.

Mikä on ääliöralli?

Käyttäjän J.Peltomäki kuva

On muuten mielenkiintoinen kysymys, että mikä on ääliöralli? Jos ääliöralli on sellainen kurssinousu, jonka jälkeen mennään vielä alemmas, oli myös 2007 loppunut kurssinousu ääliöralli. Ottaen huomioon, että olemme vielä 2000-vuonna alkaneessa sekulaarisessa laskumarkkinassa ja tämä nousu perustuu valtion elvytykseen ja jättimäiseen USAn valtionkin velkaantumiseen, uudet pohjat joskus tulevaisuudessa tulee olemaan varmasti mahdollinen ilmiö.

Sekulaariset nousumarkkinat ovat taas usein olleet yhteydessä suuriin politiikkamuutoksiin.esim. 1950- ja 1960 lukujen nousua selitti Bretton Woods järjestelmä ja 1980- ja 1990 lukujen nousua selitti rahoitusmarkkinoiden liberalisointi ja laissez-faire ajattelutapa. Tämän tuloksena länsimaat ja etenkin amerikkalaiset ovat velkaantuneet yhä enemmän. Rahoitusmarkkinat hukutettiin tänä aikana likviditeettiin yleensä kun laskumarkkina uhkasi (kts. Greenspanin putti). Nytkään todellisia ongelmia ei kuitenkaan pystytty korjaamaan, vaan kun kuluttajat USAssa eivät enään halunneet ottaa velkaa, alkoi itse valtion massiivinen velkaantuminen. Seuraavassa kriisissä sitten ilmeisesti tulee USA:n bail out, jonka Kiina suorittaa, vai miten?

Kanat tulevat kyllä kotiin orrelle istumaan! Sillä välin kannattaa pitää kivaa niin kuin muutkin, koska eihän yksin kannata masistella, vai mitä?

Tämä merkintä oli aluksi tarkoitettu keskustelun jatkoksi J.Vahen kirjoitukseen.

 

 

Indeksimiehet heiluttaa - kustannustehokkuudella voittoon?

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Varsinais-Suomen Osakesäästäjät järjesti sijoitusillan indeksiteemalla Panimoravintola Kouluun 26.8.2009.

Indeksisijoittamisesta olivat kertomassa Talouselämän toimittaja Marko Erola ja Seligson & Co Rahastoyhtiön Jaakko Jouppi. Erola on kirjoittanut kirjan “Paras Sijoitus”, jossa korostetaan passiivisen, kustannustehokkaan indeksisijoittamisen hyviä puolia.

Erola aloitti esityksensä pitämällä kiinni osakkeiden kilpailukyvystä sijoitusinstrumenttina. “Vain osakkeilla saa inflaatiosuojan ja kunnon reaalituoton sijoitukselleen”. Reaalituotto on pyörinyt historiallisesti noin 7 %:ssa. Erola kirjoitti kirjansa finanssikriisin ollessa pahimmillaan ja vaikka usko oli välillä horjuakin, kehoittaa Erola “ostamaan ja pitämään kapitalismia”. This time it’s different? It’s never different.

Sijoittajan menestyksen ratkaisee lähes kokonaan sijoitusten jakautuminen eli allokaatio eri sijoitusluokkien välillä. Mitä enemmän riskiä otat, sen parempi tuotto-odotus sinulla on. Välillä riskit vain - ikävä kyllä - toteutuvat.

Kun sijoittaja on päätynyt sijoittamaan osakkeisiin, jää jäljelle sijoitusmuodon valinta. Sijoitukset voivat olla joko suoria tai rahastojen kautta tehtäviä. Sijoitustyyli (sekä osakkeisiin että rahastoihin) voi olla aktiivinen tai passiivinen. Aktiivinen trader / rahasto etsii jatkuvasti paremmin tuottavia osakkeita ja pyrkii voittamaan vertailuindeksinsä. Passiivinen sijoittaja / rahasto on päättänyt ettei yritäkään voittaa indeksiä, vaan tyytyy indeksin mukaiseen tuottoon - vähennettynä mahdollisimman pienillä kuluilla. Tilastot ovat osoittaneet että 10 vuoden periodilla ainoastaan 8 %:a sijoitusrahastoista pystyy voittamaan indeksin.

Suomalaisten rahastojen keskimääräinen hallinnointipalkkio on 1,6 % vuodessa. Tähän palkkioon pitää lisätä kaupankäyntikulut, jotka karkeasti ottaen tuplaavat kulut reiluun 3 - 3,5 %:iin per vuosi. Indeksirahastojen kulut ovat luokkaa 0,5 %:a per vuosi. Salkunhoitajan pitäisi pystyä tuottamaan jatkuvasti noin 3 %:n lisätuottoa rahastolleen. Pitkällä aikavälillä tämä on äärimmäisen haastava tehtävä. Pienikin ero kuluissa syö “korkoa korolle” -periaatteen mukaan suuren osan sijoituksen tuotosta pitkällä aikavälillä. Miksi etsiä neulaa heinäsuovasta kun voi ostaa koko suovan?

Mikäli rahastot pystyvät lyömään indeksinsä pitkällä aikavälillä, saattaa syynä olla merkittävästi suurempi riskinotto tai “tilastovirhe”: survival bias, jolloin huonosti menestyneet rahastot on lakkautettu tai sulautettu paremmin menestyviin. Tilastojen mukaan hyvin menestyneet rahastot eivät pärjää yhtä hyvin seuraavina vuosina, huonosti pärjänneet jatkavat alisuorittamistaan.

Erolan sanoma on sama kuin yhdysvaltalaisen Vangard-indeksirahastoyhtiön perustajan John Bogglen. “If you can’t beat them, join them”. Älä edes yritä voittaa indeksiä, vaan rakenna salkkusi kustannustehokkaista indesirahastoista tai ETF:istä. Yhdysvaltojen tilastomateriaalin mukaan aktiivinen salkunhoito söi sijoituksen vuotuisesta tuotosta noin puolet, kun tarkkailtiin aikaväliä 1988-2007. “Trading is hazardous for Your Wealth” - kaupankäynti vaarantaa varallisuutesi. Aktiivinen sijoittaja on itsensä pahin vihollinen.

Jottei Warren Buffett unohtuisi tästäkään esityksestä, todettiin hänen suositelleen passiivista indeksisijoittamista parhaana sijoittamistaktiikkana valtaosalle sijoittajista. Itse hän toimii enemmän pääomasijoittajan ottein, ostaen merkittäviä osuuksia yhtiöistä, joiden johtamiseen ja menestykseen hän pystyy suoraan tai epäsuorasti vaikuttamaan.

Erola jakaa markkinoilla toimivat sijoittajiin ja sijoitteleviin. Sijoittaja keskittyy kustannuksiin, allokaatioon ja riittävään hajautukseen. Sijoitteleva arvailee tuloksia, bruttokansantuotteen kehitystä, tuloksia. Hän yrittää lyödä markkinat, joilla toimii häntä huomattavasti kokeneempia ammattilaisia. Hän yrittää ajoittaa optimaalisesti ja löytää parhaat rusinat pullasta. Hän tietää koska on paras aika ostaa eikä tunnista todellista riskinottokykyään. Selvää on, että sijoittaja pärjää sijoittelevaa paremmin.

Erola piti passiivista, suoraan “ikuisiin” osakkeisiin  sijoittajamista yhtä tehokkaana, tai jopa tehokkaampana sijoitustaktiikkana - kunhan salkku on todellakin buy & hold -salkku. Suomen verottaja rankaisee toki sijoittajaa ottamalla 19,6 %:a maksetuista osingoista. Rahastoyhtiöt saavat tämän kilpailuedun itselleen. Koskahan tähän saadaan oikeudenmukaisuutta?

Syynä sille, ettei indeksisijoittaminen ole vielä noussut suosituimmaksi sijoitusmuodoksi nostettiin “tylsyys”. On mukavampi seurata omia osakkeita ja yrittää voittaa markkinat. Tällaiseen Erola suositteli pienempää “pelisalkkua” - varsinkin kotimarkkinoille. Mahdolliset ylituotot voi sitten vuosittain siirtää indeksirahastoon.

Suomessa pankit hallitsevat suurinta osaa sijoitusrahastojen jakelutiestä. Heidän intressissään on hallinnointipalkkioiden maksimointi, eikä siihen päästä indeksirahastoilla. Tilanne on kuitenkin muuttumassa: indeksirahastoja on tullut lisää ja myös ETF:ien käyttö on yleistynyt. ETF:ssä kannattaa perehtyä tarkkaan tuotteen todelliseen luonteeseen ja kaikkiin kustannuksiin. ETF:stä on ansiokkaasti kirjoittanut myös J. Peltomäki Piksun sijoituspalstalla (www.piksu.net).

Jaakko Jouppi esitteli Seligsonin toimintaa ja rahastovalikoimaa. Seligson on johdonmukaisesti keskittynyt  kustannustehokkaaseen varainhoitoon, juuri indeksirahastojen kautta. Yritys on perustettu 1997 ja sen omistavat yrityksen toimiva johto sekä Tapiola-yhtiöt (noin 40 %). Yritys ei tarjoa osakevälitystä eikä strukturoituja tuotteita. Sen hallinnoimat varat ovat noin miljardi euroa. Yhtiöllä on 22.000 rahasto-osuuksien omistajaa.

Varainhoitoprosessi on selkeä:

- asiakkaan tarpeet määrittävät allokaation

- riskien kartoitus ja hallinta saavutetaan hyvällä hajautuksella

- tuotto ohjataan asiakkaan salkkuun kustannustehokkailla ratkaisuilla ja

- toiminta on pitkäjänteistä ja kurinalaista. “Yksinkertainen on tehokasta.”

Konsultti kuunteli esitystä mielenkiinnolla. Yhdysvalloissa passiivisen sijoittamisen puolesta on puhuttu jo pitkään. Periaatteet ovat selkeät ja tilastot tukevat indeksirahastoja. Tuotto-odotukset ja vertailulaskelmat perustuvat kuitenkin usein erittäin pitkiin sijoituksiin, kymmeniin vuosiin. Olisi mielenkiintoista saada tietoa siitä, kuinka pitkäaikaisia sijoittajia suomalaiset rahastosijoittajat todellisuudessa ovat. Sijoitammeko kuukausiksi, vuosiksi vai kymmeniksi vuosiksi? Lyhyellä sijoitushorisontilla kulujan merkitys pienenee ja aktiiviselle salkunhoitajalle jää parempi mahdollisuus onnistua indeksin lyömisessä.

Konsultilla on salkussa Seligsoninkin ratkaisuja, mutta uskon myös suoriin - pitkäaikaisiin - osakesijoituksiin. On mielenkiintoista omistaa yrityksiä suoraan, seurata niiden menestystä ja osallistua myös yhtiökokouksiin. Toivottavasti indeksirahastojen maihinnousu tuo painetta myös aktiivisten rahastojen kustannustehokkuuteen. Se on pitkällä juoksulla rahastoyhtiöidenkin etu.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä (www.deltafreight.fi).

MikroVC - uusi avoin sijoittamisen konsepti Suomessa

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Törmäsin eilen mielenkiintoiseen uuteen MikroVC-konseptiin.

Tämän avoimen konseptin ideana on tuoda säästäjille mahdollisuus sijoittaa myös riskiyrityksiin pienemmillä summilla ja ilman yritysosaamista. Konsepti pyrkii rakentamaan mallin, jolla pyritään lisäämään venture capital -toiminnassa liikkuvaa rahaa ja mahdollistamaan useampien suomalaisten uusien menestystarinoiden syntyä. Homman nimi on korkeampi riski, suuremmat voitot. Yksittäisten sijoitusten koon on arvioitu sijoittuvan 500-10000Euroon.

Konseptin takana ovat Pekka Abrahamsson, Petteri Alahuhta ja Jussi Autere, mutta avoimena konseptina myös muilla on mahdollista lähteä mukaan.

Käykääpä katsomassa tarkemmin ja antamassa palautetta.

www.mikrovc.com

 

Julkaise syötteitä