Hyppää pääsisältöön

Suhdannenäkymät

Danske Bank: Maailmantalous kasvussa ja Euroalueellakin valoa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen talous ei pääse tukevaan kasvuun vielä alkaneena vuonnakaan, ennustavat Danske Bankin ekonomistit tänään julkaistussa Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat –katsauksessaan. Kansantalouden kokonaistuotanto pysyy vielä ensi vuonnakin alempana kuin finanssikriisiä edeltäneessä suhdannehuipussa 2008. Ilman Venäjän kaupan hyytymistä Suomen talous olisi kasvanut jo 2014.

- Maailmantalouden positiivinen vire alkaa kuitenkin heijastua vähitellen myös Suomeen, mikä näkyy teollisuuden uusien tilauksien nousuna. Euron heikentyminen tukee Suomen vientiä tänä vuonna, ja nettovienti nostaa bruttokansantuotetta. Venäjän kaupan vaikutus vähenee vuonna 2016, summaa pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

LähiTapiola: Globaali suhdannenäkymä on prantunut

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

”Euroopan talouden näkymät ovat nyt lupaavammat kuin pitkään aikaan. Markkinoilla on orastavia merkkejä siitä, että keskuspankin massiivinen elvytys alkaa vihdoinkin purra.  Öljyn hinnan laskun ja Euroopan tilanteen paranemisen johdosta myös globaali suhdannenäkymä on nyt parempi kuin vielä puoli vuotta sitten”, sanoo LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti Timo Vesala.

Keskiarvo: 3.3 (7 arviota)

Suomen talous kasvaa jo ensi vuonna, jos maahan saadaan toimiva hallitus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen talous lähtee kuluvana vuonna nousuun, jos maahan saadaan rohkeisiin uudistuksiin pystyvä hallitus, lupaavat Nordean ekonomistit. Kilpailukykyä parantavat uudistukset palauttavat yritysten ja kotitalouksien luottamuksen sekä vauhdittavat vientiä, investointeja ja uusien työpaikkojen syntymistä. Taustatukea antavat Euroopan elpyminen sekä öljyn väliaikainen halpeneminen tänä vuonna.

Talouden alamäki on takana – nousu vaatii toimintakykyisen hallituksen
Nordean ekonomistit ovat nostaneet Suomen talouden kasvuennusteita lähivuosille. Vaikka kasvu käynnistyy kuluvana vuonna, kokonaistuotanto jää heikon lähtötason vuoksi viime vuoden tasolle. Vielä kuluvana vuonna heikko kotimainen kysyntä painaa talouskasvua saman verran kuin ulkomaankauppa ja halvempi öljy sitä vauhdittavat.

Ensi vuonna kasvu vauhdittuu 1,5 prosenttiin. Tämä kuitenkin edellyttää, että uusi hallitus aloittaa määrätietoiset talouden uudistukset. Jos niitä ei pian saada aikaan, luottamuksen puute siirtää investointeja ja talouskasvu jää ensi vuonnakin syntymättä. Lisäksi on pakko pienentää julkista alijäämää, joka ylittää EU:n alijäämäkriteerin (3 %) ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Mihin puskuri asuntosijoittaja?

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

Rahoituspuskureiden merkitystä eli oman talouden joustovaraa, ei voi vähätellä.

Asuntosijoittajan puskurin tulisi kasvaa ja elää asuntosalkun mukana.

Rahoituspuskuri

 

Puskurin koko olisi syytä olla noin 6-24 kuukauden kaikkia kuluja vastaava määrä. Riippuen tietysti asuntosalkun koosta,  kokonaiskassavirrasta ja velkavivusta.

Valistunut kehäkettu allekirjoittaa yllä olevan.

Kokemuksesta kuitenkin tiedän, että varsinkin aloittelevilla asuntosijoittajilla puskuri voi olla mitätön.

Puskuri antaa mielenrauhaa ja ennen kaikkea aikaa toimia, jos kauhuskenaario sattuu kohdalle: oma työpaikka irtisanotaan, vuokralainen täytyy häätää tai vuokralainen tuhoaa huoneiston syystä tai toisesta.

Tällä hetkellä, hankalassa taloustilanteessa, useat sijoittajat painiskelevat sen saman ongelman kanssa, että minne puskurivaroja kannattaisi sitoa?

Keskiarvo: 4.3 (14 arviota)

Kuluttajien luottamus piristää pörssikursseja

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Euroalueen kuluttajat luottava Euroopan komission kokoamaan luttamustilaston mukaan tulevaisuuteen. Muutos on selkeä. Luottamus notkahti viime syksynä, mutta nyt trendi on selvästi kohti parempia aikoja. 

Suomen pörssikurssit ja kuluttajien luottamukset Suomessa ja Euroalueella (Lähde: Suomen Pankki/ komissio)

Suomen pörssikurssit (punainen käyrä) seurailevat melko tarkkaan Euroopan kuluttajien luottamusta (tumman sininen käyrä) ja kuluttajien luottamus onkin sijoittajan ehkä kaikkein tärkein makrotaloudellinen tunnusluku. Osakkeissa kannattaa pysyä niin kauan kuin kuluttajien luottamus paranee - kuten juuri tällä hetkellä.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Euroalueen talousluvut ovat erittäin vahvoja

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Euroalueen talousluvut ovat lupaavia ja yleistä käsitystä prempia. Ohessa koottuna muutamia EKP:n kokoamia talouslukuja. 

Euroalueen talousluvut lyhyesti:

  • BKT kasvaa vakaata noin 1%/ vuosi vauhtia. Kasvu on kiihtymässä kohti 1,5% vuoskikasvua.
  • Vaihtotase (yritysten, julkisen talouoden ja ykrityishenkilöinen kokonaisvelkaantuminen) on noin 3% positiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että Euroalue vaurastuu suhteessa muuhun maailmaan. 
  • Työttömyys kääntyi vuonna 2013 laskuun ja on pienentynyt siitä saakka. Paranevan työllisyystilanteen päättymiselle ei ole merkkejä eikä syitä.
  • Euroalueen ulkoinen kilpailukyky on ollut vahva (jonka seurauksena vaihtotase on kivunnut positiiviseksi) ja Euron viime syksyinen lähes 20% heikkeneminen on tehnyt vientiteollisuuden kilpailukyvystä rautaisen lujan.
  • Rahan määrä (M3) kasvaa ja tuo kasvu on osoitus siitä, että rahoitusjärjestelmä toimii, lainaa otetetaan eikä rahan saatavuus ei ole talouskasvun esteenä.
  • Julkisen talouden vaje supistuu vähitellen. Se on edelleen 2,5% bruttokansantuotteesta ja kun talous kasvaa mitätöntä 1% vuosivauhtia ja inflaatio on olematonta syntyy uutta velkaa. Trendi on kuitenkin positiivinen, vaje supistuu kaiken aikaa.  Jo 1,0% inflaatio yhdessä 1,5% talouskasvun kanssa riittää nykyoloissa kääntämään julkisen talouden positiiviseksi. Tilanne on erittäin lupaava.

 

Suomen tilanne saattaa olla erilainen kuin muun Euroalueen, mutta saamme kuitenkin hyvää vetoapua ja tukea vahvalta Euroalueelta.  Mekin hyödymme kun lähellä on taloudellisesti vahvoja maita. 

 

Keskiarvo: 3.7 (9 arviota)

Valtionvarainministeriö: Suomen työllisyys heikkenee jatkossa hitaammin kuin ennen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtionvarainministeriön "Talousnäkymät ja palkanmuodostus" raportti kertoo että palkansaajien ostovoima heikkenee, kilpailukykymme pysyy heikkona ja työllisyys heikkenee jatkossa hitaammin kuin viime vuosina.

Palkansaajien ostovoima rapautuu

Palkansaajien yhteenlasketun käytettävissä olevan reaalitulon eli ostovoiman arvioidaan supistuneen 0,6 % vuonna 2014, toista vuotta peräkkäin. Ostovoiman supistumiseen ovat vaikuttaneet työllisyystilanteen heikkeneminen, ansiokehityksen hidastuminen sekä veronkorotukset. Vuonna 2015 ostovoiman odotetaan pysyvän edellisen vuoden tasolla, sillä veronkorotuksista huolimatta ostovoimaa tukee hidastuva inflaatio. Vuonna 2016 ostovoiman odotetaan jälleen supistuvan.

Kilpailukyky pysyy heikkona

Suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitaten Suomen tehdasteollisuuden kilpailukyky heikentyi vuonna 2013 kolmatta vuotta peräkkäin. Heikkeneminen johtui käytännössä kokonaan euron valuuttakurssin vahvistumisesta, sillä nimelliset yksikkötyökustannukset eivät enää kasvaneet kilpailijamaita nopeammin. Tulevina vuosina koko talouden yksikkötyökustannusten kasvuvauhti hidastuu kilpailijamaiden tasalle. Tämä ei kuitenkaan ennusteiden mukaan vielä riitä kääntämään Suomen kustannuskilpailukykyä paranevalle uralle suhteessa muuhun euroalueeseen.

Keskiarvo: 3.3 (3 arviota)

EK: Eurooppa elpyy ja maailmantalous kasvaa tasaisesti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Euroopan ja maailman taloudessa on selviä merkkejä piristymisestä selviää EK:n tuoreesta suhdannekatsauksesta.

  • Työttömyys pienenee kaikkialla teollistuneessa maailmassa
  • Kuluttajien luottamus paranee sekä USA:ssa että Euroopassa
  • Maailmantalous kasvaa tasaisesti Aasian ja USA:n veturoimana. EU:n suhdannkysely ei lupaa kasvun kiihtymistä muttei liioin hidastumistakaan.

 

Suomen tilanne on muuta Eurooppaa heikompi

Tuotannon suhdannekuvaaja ja kaupan indikaattorit näyttävät Suomessa pakkasta. Työttömyys lisääntyy päinvastoin kuin muualla Euroopassa. Kotimarkkinat vetävät heikosti ja kulutus hiipuu.

Keskiarvo: 3.4 (5 arviota)

Ohjauskorot alas!

Käyttäjän Petri Rastas kuva

Euroalueella ollaan jo pitkään oltu talousvaikeuksissa ja Euroopan keskuspankki(EKP) on erinäisillä toimilla yrittänyt vauhdittaa talouskasvua. Toistaiseksi EKP:n rahapoliittiset toimet ovat tuottaneet kovin laihoja tuloksia. Viimeisin terapiaruiske oli päätös aloittaa valtionlainojen ostot, lue tästä lisää EKP:n elvytyshekuma. Päätös toi pientä piristysruisketta osakemarkkinoille, mutta toistaiseksi alku näyttää jääneen tussariksi. Todelliset vaikutukset alkavat näkyä kenties joskus syksyllä? Tällä hetkellä volatiliteetti on kasvanut ja kasvaa, joka osaltaan kertoo markkinoiden epävarmuudesta.

 

Keskiarvo: 3.5 (4 arviota)

Front Capital ennakoi katsauksessaan hyvää sjoitusvuotta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Front Capitalin uusimman sijoituskatsauksen mukaan:

  • Maailmantalous elpyy 2015
  • Venäjän taloudellinen kurimus jatkuu ja pahenee
  • Euron heikkeneminen jatkuu
  • Korot pysyvät alhaalla
  • Olemme pörssimarkkinoiden noususyklin loppuvaiheessa; nousu jatkuu vuonna 2015

Pörssimarkkinat ja rahoitusjäämä eli yksityisen sektorin säästämisaste (Lähde: Front sijoitusmarkkinakatsaus)

Keskiarvo: 4 (8 arviota)

Vuokrien nousu

Käyttäjän Petri Rastas kuva

Vuokrasopimuksessa vuokranantaja ja vuokralainen sopivat keskenään monista asioista, usein myös vuokrankorotusehdosta. Tästä lisää myöhemmin.

Tilastokeskuksen edellisen julkaisun (7.11.2014) mukaan vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa (lähde, http://www.tilastokeskus.fi/til/asvu/2014/03/asvu_2014_03_2014-11-07_tie_001_fi.html ).

Kuluttajahintaindeksi on kuitenkin liikkunut siinä 0,5 prosentin paikkeilla. (lähde, http://www.stat.fi/til/khi/2014/12/khi_2014_12_2015-01-14_tie_001_fi.html )

Toisin sanoen vuokrien nousu repäisi 3,0 prosentin kaulan verrattuna kuluttajahintaindeksiin.

Tästä voidaan nopeasti päätellä, että yleisimmin käytetty vuokrankorotusehto, elinkustannusindeksin mukainen pisteluku näyttäisi olevan jääneen historiaan suuremmalta osin.

 

Vuokrankorotus

Keskiarvo: 3.3 (8 arviota)

Friskaako sädehoito?

Käyttäjän J.Vahe kuva

Euroopassa kaikki sujuu kuin tanssi?

 

Ainakin jo koko vuoden 2014 ounasteltiin euron heikentyvän ja sen tuovan mukanaan positiivisia vaikutuksia euroalueen taloudelle. Jotenkin minusta tuntuu, että devalvaatioihin tottuneet suomalaiset ovat olleet näiden odottajien kärjessä. Kesällähän euron heikkeneminen jo alkoi, joten aivan uudesta asiasta ei edes ole kysymys.

En mitenkään kiellä, etteikö euron heikkeneminen olisi välttämättömyys, mutta asiantilan hyvyys on toinen juttu.

Eurohan luotiin nimenomaan siksi, että Euroopan valuuttamarkkinat olisivat mahdollisimman vakaat. Nykyinen heikentyminen on todiste tämän valuutta- ym. talouspolitiikan lopusta eli siitä, ettei D-markasta sellaisenaan ole ollut Kreikan valuutaksi.

Keskiarvo: 3.8 (10 arviota)

Thaimaa rysähdyksen partaalla?

Taitaa tuo Thaimaa vielä romahtaa. Siellä on investoinnit romahtaneet ja myös kulutus.

LÄHDE: Maailmanpankki

Thaimaassa noin vuosi sitten armeija otti vallan ja syrjäytti silloisen pääministerin. Maa vakautui ainakin lehdistön silmissä, mutta piilevää painetta on syntymässä. Armeija on lykännyt lupaamiaan vaaleja ja uhkaa heittää edellisen pääministerin tyrmään, jos hän pyrkii aktivoitumaan poliittisesti. Moni pitää tätä pääministeriä syyttömänä ja uhrina, koska onhan hän kaunis.

Keskiarvo: 4.8 (5 arviota)

Deflaatio tulee, onko EKP valmis?

Euroalue vajosi lopulta jo nimelliseenkin deflaatioon eli hintatason yleiseen laskuun. Dramaattinen uutinen se ei varsinaisesti ole, koska inflaatio on matanut jo pitkään alle prosentissa. Lowflation (mikä olisi sopiva käännös? – laitan hatusta mataflaatio) vaikuttaa käytännössä samoin kuin lievä deflaatio, muutaman prosentin kymmenysten erot nollan tuntumassa eivät ole ratkaisevia. Aivan kuten säätilassa ei ole suurta eroa, onko keli miinus vai plus yksi aste – veden jäätymispisteen takia säässä ero on jopa suurempi.

Mataflaatio tai deflaatio, kaukana ollaan joka tapauksessa EKP:n ja yleensä teollisuusmaiden keskuspankkien vajaan kahden prosentin inflaatiotavoitteesta. Silti aika usein kuulee väitteen, ettei deflaatio ole oikea ongelma toisin kuin inflaatio. Tämä talouskonservatiivien vaalima ajatus lähtee kategorisesti siitä, että rahan arvon vahvistuminen on hyvä asia, sen heikentyminen huono. Tälle koulukunnalle ominaista on syyttää keskuspankkeja ja hallituksia systemaattisesti huonosta talouspolitiikasta, mikä heidän mukaansa tarkoittaa aina samaa kuin tuhlaus ja varallisuuden tuhoaminen. Sama porukkaa yleensä haikailee valuuttojen sitomista takaisin kultaan. Tätä koulukuntaa tiettyyn mittaa edustavat saksalaiset liki kauttaaltaan poliittisesta suuntautumisestaan riippumatta.

Keskiarvo: 4.4 (5 arviota)

Saksan suhdannekello rohkaisee osakeostoksiin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello visualisoi Saksan, keski-Euroopan ja maailmankaupan makrotaloudellisen suhdannetilannetta.  Yleensä suhdanne kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Nyt on aika ostaa osakkeita

Kellon vaihe määrää yleensä otollisen hetken osakesijoituksille. Osakkeita kannatta ostaa silloin, kun tullaan alapuoliskosta (downswing, recession) yläpuoliskoon (Upswing, Boom) ja osakkeista kannattaa luopua, kun siirrytään yläpuoliskosta alapuoliskoon. Saksan suhdannekello on juuri nyt siirtymässä yläpuoliskoon ja indikoi hyvää hetkeä osakesijoituksille.

Keskiarvo: 4 (8 arviota)

Suomalaiset suuret rakennusyhtiöt kuralla?

Käyttäjän Marko Kaarto kuva

Suomalaisten suurten rakennusliikkeiden kurssit saa mietteliääksi.

Jos katsotaan Suomen toiseksi suurimman rakennusliikkeen YIT:n kuvaajaa, ei tarvitse olla kovinkaan perillä graafeista ymmärtääkseen, että missä mennään.

YIT
YIT (Kilkkaamalla suurenee)

Viimeiset 12 kuukauden sisällä YIT:een kurssi on taipunut noin -55%. YIT:n liikevaihto oli vuoden 2013 tilikaudella noin 1,9 miljardia euroa joista noin 25% kohdistui venäjän markkinoille.

Vaikka YIT:n kurssi onkin ollut voimakkaassa laskevassa kanavassa on sen tunnusluvut kuitenkin mielstäni vähintäänkin kohtuulliset, kun ajatellaan sijoittajan näkökulmaa. Lisäksi downsideriski on pienehkö.

 

Keskiarvo: 3.7 (10 arviota)

Öljyn hinnanlaskusta seuraa talouskasvun yllättävä piristyminen

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tuleeko öljyn hinnan lasku aiheuttamaan yllättävän kasvupyrähdyksen maailmantalouteen? IMF ennusti vielä lokakuun pörssinotkahduksen aikoihin, että maailmantalouden kasvu jää ensi vuonna alle 4% tason. Tuo ennuste perustui vielä korkeaan öljyn hintaan. Nyt tilanne on muuttunut. Lontoossa toimistoaan pitävä talousalan konsulttitoimisto Capital Economics on arvioinut, että 10$ öljyn hinnan lasku parantaa maailmantalouden kasvua noin 0,5%.  Luottoluokituslaitos Fitch Ratings on toisaalta arvioinut, että 20% öljyn hinnan lasku parantaa maailmantalouden kasvua 0,3%.

Öljyn hinta on pudonnut jo 40%, ja on syytä uskoa, että maailmantalous kasvaa ensi keväästä alkaen ennakoitua nopeammin, reilusti yli 4% vuosivauhtia. IMF:n lokakuinen ennuste, ja sitä seurailleet pankkien ennusteet, on tehty vanhoin tietoihin perustuen. Tilanne on muuttunut ja suurimpia hyötyjiä ovat kehittyneitä lisäarvopalveluita tuottavat maat kuten Euroalue.

IMF:n ennen öljynhinnan laskua tekemä BKT:n kasvuennuste (Lähde: IMF)

Muutkin tekijät tukevat yritysten tuloskehitystä ja luovat tekijöitä kasvulle:

Keskiarvo: 4.6 (10 arviota)

Suomen talous jämähti POP pankin suhdanne-ennusteen mukaan paikalleen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   Suomen talous supistuu jo kolmatta vuotta peräkkäin. POP Pankin kansalaissuhdanne-ennusteen mukaan bruttokansantuotteemme sukeltaa tänä vuonna 0,2 prosenttia ja vielä ensi vuonna 0,1, prosenttia. Työttömyyden kasvu jatkuu.

   

Suomen bruttokansantuoteen ja työttömyysasteen kehitys (Lähde: POP pankki)

POP Pankki arvioi, että Suomen heikko talouskehitys voi jatkua vielä pitkään, jos tilanteeseen ei reagoida riittävän päättäväisesti. POP Pankin johtajan Timo Hulkon mukaan Suomea ei tulisi nähdä ajopuuna kansainvälisen talouden myrskyissä, vaan tilanteeseen voi vaikuttaa omilla päätöksillä.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Öljyn hinnan dramaattinen pudotus tukee maailmantalouden kasvua

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Front Capital: Raakaöljyn jo kesällä alkanut lasku yltyi marras-joulukuussa romahdukseksi. Esimerkiksi Brent-laadun spot-hinta oli joulukuun alussa laskenut alle 70 USD/barreli (noin 159 litraa = barreli), kun hinta vielä keväällä ja alkukesällä oli noin 110 USD/brl.

Suurimmat tulonmenetykset kohdistuvat maihin, jotka ovat suurimpia raakaöljyn nettoviejiä. Taulukon toiseen sarakkeeseen on listattu viejät suuruusjärjestyksessä. Kun vientitulojen menetys (laskelmassa 40 USD/brl.) suhteutetaan maan USD-määräiseen BKT:een, suurimmat menettäjät ovat luonnollisesti Lähi-idän öljyntuottajamaat. Toisaalta näiden maiden sietokyky alemmille hinnoille on hyvä, sillä niillä on tyypillisesti huomattavan suuri vaihtotaseen ylijäämä.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Euroalueen suhdanteet kääntyneet kohti parempaa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suhdanteista ei ole vähään aikaan paljon puhuttu piksun sivuilla. Eikä ihme. Maailman talousalueiden suhdannekierrot ovat erkaantuneet toisistaan. Enää ei ole yhtä suhdannekelloa, jota kannattaisi kuukausittain seurata.

Toisin oli vuonna 2007 kun IMF alkoi antaa vahvoja yleisohjeita valtionvarainministereille ja keskuspankkiireille. Nuo yleisohjeet otettiin vakavasti, ja se oli sijoittajan siunaus. Markkinat synkronoituivat, ja sijoittajat, kuten piksu, pystyivät näillä palstoilla seuraamaan suhdannekellon vaihetta ja antamaan sen perusteella sijoitusvinkkejä. Nyt tuo automaatti on sumentunut ja hetken hehkunut kristallipallo on menettänyt loistettaan. 

Mutta ei suhdannetietoisuus silti ole merkityksetöntä. Kyllä sentimentit ohjaavat edelleen toimintaamme. Euroalueen tilastot ovat luotettavia ja oheisessa kuvassa onkin Suomen pörssin markkina-arvon kehitys yhdessä Euroalueen kuluttajien ja teollisuuden luottamuksen kanssa. Euroalueen kuva ei ole lainkaan synkkä. Meillä oli alkuvuodesta 2014 pieni suhdannehuippu, mutta luottamusindikaattorit kääntyivät Ukrainan kriisin eskaloituessa kohti kaakkoa ja kohti heikompia aikoja.  Nyt kaikkien indikaattoreiden arvot ovat viimeisissä mittauksissa piristyneet ja voimme kenties huokaista helpotuksesta. Euroalue kasvaa sittenkin ja talous piristyy.    

Kuluttajien ja teollisuuden luottamus Euroalueella ja Suomen pörssi (Lähde: Suomen Pankki)

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

LähiTapiola: USA:n taloudessa on merkkejä hidastumisesta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yhdysvaltain markkinoiden asiantuntija Constance Everson Capital Markets Outlook Groupista seuraa läheltä USA:n talouden kehittymistä. Hän on nyt LähiTapiolan Sijoitustalous Insight -videossa pääekonomisti Jari Järvisen haastateltavana.

Markkinoiden turbulenssi, erityisesti lokakuun kurssinotkahdus Yhdysvalloissa kannattaa ottaa vakavasti. Yhdysvaltain reaalitaloudessa on merkkejä kasvun hidastumisesta.  Yhdysvalloista ei kenties enää kannata hakea kasvua ja tuottoja. Se voi olla turhan toivorikasta.

Hidastuva kasvu tulee tarkoittamaan sitä, että USA:n keskuspankin, FED:n, koronnostoja joudutaan todennäköisesti viivästämään ja niiden taso tulee olemaan vaatimatonta, jos niitä ylipäätään tulee.

 

Piksu toimituksen huomio:  Hidastuva kasvu ei välttämättä tarkoita osakekurssien romahdusta ja merkittävä korjausliike alaspäin saattaa jäädä tulematta. Korot ovat edelleen matalalla eikä sijoittajilla ole hyvää vaihtoehtoa osakkeille. Mutta hidastuva kasvu ohjaa pääomia muualle, kehittyviin maihin ja kenties jopa Eurooppaan.

Keskiarvo: 3.8 (5 arviota)

IMF:n talouskatsaus lupaa hidasta kasvua

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IMF:n viimeisin taloudellinen katsaus kertoo alhaisesta inflaatiosta ja korkotasosta, korkeasta työttömyydestä, hitaasta talouskasvusta ja potentiaalisen talouskasvun  vähittäisestä pienenemisestä. Näkymät eivät ole rohkaisevia ja pääomamarkkinat ovat tilanteeseen nähden yliarvostetussa tilassa.

    

- Euroalue kasvaa, mutta hidasta 0,8% vauhtia tänä vuonna ja 1,3% ensi vuonna. Alueen maiden väliset erot ovat suuria ja myös keinot talouden vauhdittamiseksi ovat erilaisia.

- Japani taistelee olemattoman potentiaalisen talouskasvun kanssa ja eikä myöskään USA:n potentiaalinen kasvu juurikaan ylitä 2% tasoa. Japanilla on lisäksi erityisongelma. Julkinen sektori ei enää voi velkaantua enempää ja taloutta pitää tasapainottaa samalla kun pyritään ylläpitämään kohtuullista kulutusta. 

- Kiinan, Intian ja Afrikan kasvu jatkaa ilahduttavalla, monasti yli 6% tasolla. Intian kasvuvauhti saavuttaa lähivuosina Kiinan. Kehittyvien maiden kasvu on kuitenkin yleisesti noin 1,5% heikompaa kuin esimerkiksi 2000 luvun alkuvuosina. 

Riskit ovat poliittisia tai liittyvät alhaisen korkotason lieveilmiöihin

Poliittiset riskit ovat merkittäviä monissa maissa ja ne voivat kärjistyessään aiheuttaa maailmanlaajuisia seurauksia. Uutena riskinä mainittiin alhaisen korkotason tuomat lievieilmiöt. Alhainen korkotaso houkuttaa velanottoon ja velka tapaa kasaantua joillekin toimijoille. Taloudesta on tullut häiriöherkkä kun korkotason pienikin nousu voi aiheuttaa vaikeuksia suurimmille velallisille. IMF ei nähnyt merkittäviä mahdollisuuksia koronnostoille.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Ruplan heikkeneminen tietää suomen taloudelle huonoa

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Venäjän keskuspankki vähensi markkinapaineen alla tukiostojaan merkittävästi ja antoi käytännössä ruplan kellua. Tukioperaatio oli tullut kalliiksi ja lähinnä hyödyttänyt treidaajia jotka pystyivät ennakoimaan tukiostoja. Kellutuksen puolesta puhui siis odotus että kurssi voisi rauhoittua pienen laskupiikin jälkeen kun raha-automaatti suljettiin.

Aivan näin ei kuitenkaan käynyt vaan ruplan on jatkanut heikkenemistään prosenttikaupalla vaikka korkoakin nostettiin 9.5% tasolle. Vuoden alusta rupla on hiekentynyt euroa vastaan jo yli 30% taalasta puhumattakaan.

Tämä tietää synkää juhlasesonkia suomalaiselle vähittäiskaupalle ja venäjänviennille. Venäläisillä ei ole nyt ostovoimaa. Tuskin näemme viime vuosilta tuttua uudenvuoden matkailuryntäystä.

Sijoittajalle ruplan lasku voi olla mahdollisuus ostaa venäläisiä osakkeita alennusmyynnistä. Tällä hetkellä tilanne näyttää niin rauhattomalta että jään odottavalle kannalle.

Tuhannen taalan kysymys nyt on mitä yhä enemmän nurkkaan ajettu Putin nyt tekee. Onko lisää sapelinkalistelua odotettavissa, mikä entisestään pahnetaisi venäjän talouden ja ruplan tilaa?

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

Öljy

Öljymarkkinat ovat mielenkiintoisessa tilanteessa. Vertaan amerikkalaista öljynhintaa (WTI) eurooppalaiseen öljynhintaan.

Kuvasta huomaamme muutamia mielenkiintoisia huomioita (en pohdi mahdollisia hintaan vaikuttavia poliittisia syitä, koska jotkut ottavat politiikan pohtimisen henkilökohtaisesti). Finanssikriisin jälkeen WTI:n ja Brent laadun hintaero kasvoi historiallisen suureksi. Vaikka USA:n talous lähti nopeampaan kasvuun kuin Eurooppa, niin Brent muuttui huomattavasti kalliimmaksi kuin WTI öljy. Tätä eroa on kovasti pohdittu ja EIA veikkaili yhdeksi syyksi Yhdysvaltojen liuske-energiabuumia mikä aiheutti energiatuotteiden ylituotantoa USA:ssa. Yhdysvaltojen sisällä on tullut myös putkiverkoston kapasiteetti rajat vastaan joten öljyä ei ole voitu viedä pois.

 

Öljyn kysyntä on laskenut maailmalla ainakin IEA:n mukaan.

IEA:n ennusteen mukaisesti kysyntä kasvaa kausiluontaisesti loppuvuonna. Tämä saattaa hyvinkin tukea öljyn hintaa. Aivan kuten tässä öljykeskustelussa myös totesin, että bensiinin inventariotasot ovat matalalla tasolla joten uskalsin aukaista öljyposition

Keskiarvo: 3.7 (13 arviota)

Rakentaminen hyytyy kohti 90- luvun laman lukemia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tänä vuonna rakentaminen supistuu 2 prosenttia, ja menossa on jo kolmas peräkkäinen vuosi kun rakentamisen määrä vähenee. Ensi vuodeksi Rakennusteollisuus RT ennakoi 0–1 prosentin laskua. Rakentamista kannattelee yhä korjausrakentamisen tasainen kasvu.

Uudisrakentamisen aloituskuutiot ovat 1990-luvun laman tasolla eikä helpotusta ole näkyvissä. Talonrakennustöitä arvioidaan aloitettavan tänä vuonna 29 miljoonaa kuutiometriä, joka on 6 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Vuonna 2015 aloituskuutioiden ennakoidaan pysyvän samalla tasolla selviää Rakennusteollisuus RT:n tuoreesta suhdannekatsauksesta.

”Erityisen syvässä kuopassa tällä hetkellä on teollisuusrakennusten ja omakotitalojen rakentaminen. Talouden epävarmuus on jäädyttänyt teollisuuden investoinnit sekä kuluttajien rohkeuden ryhtyä oman talon pystyttämiseen”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Finanssivalvonta varoittaa pörssikurssien romahtamisen riskistä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssivalvonnan tänään julkaisemien kesäkuun lopun tietojen mukaan Suomen pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus on kokonaisuutena tarkastellen hyvä. Sektorien kannattavuus on hieman parantunut alkuvuoden aikana.

− Pankkien ja vakuutusyhtiöiden tulee kuitenkin varautua heikon taloustilanteen negatiivisiin vaikutuksiin, johtaja Anneli Tuominen sanoo. – Valvottaviemme täytyy olla myös varautuneita siihen, että osakekurssit voivat laskea ja korkojen riskilisät kasvaa nopeastikin. Tässä tilanteessa korostuu entisestään riittävien vakavaraisuuspuskurien ja laadukkaan, ennakoivan riskienhallinnan merkitys.

Osake- ja lainamarkkinoiden riskit hinnoiteltu markkinoilla erittäin alas (Lähde: Finanssivalvonnan esitysmateriaali)

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

LähiTapiola: Kuluttajat varovaisia ruokakaupassakin; asuntokauppa jäissä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset ovat selvästi aiempaa varovaisempia omassa rahankäytössään. Joka neljäs suomalainen on vähentänyt rahankäyttöään viimeisen puolen vuoden aikana. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että yhä useampi tarkkailee ruoan hintaa kauppareissuillaan. Pienten ostosten lisäksi jäissä ovat nyt myös isommat hankinnat, sillä ennätysmäärä kotitalouksia on laittanut asunnonostoaikeet jäihin. Tämä ilmenee LähiTapiolan arjen katsaukseen Taloustutkimuksella ja YouGovilla teettämistä kuluttajatutkimuksista.

”Vaikka yleinen hintatason nousu on ollut varsin hidasta, tietyt välttämättömät kustannukset ovat viime vuosina nousseet huomattavasti. Erityisesti asumiskustannukset, kuten vuokrat, vastikkeet, lämmitys ja vesimaksut, ovat nousseet, eikä korkomenojen aleneminen ole riittänyt kompensoimaan näiden kustannusten nousua. Myös ansiokehitys on monilla aloilla jäänyt inflaatiovauhtia hitaammaksi”, ekonomisti Timo Vesala LähiTapiolasta kertoo.

Keskiarvo: 3.3 (7 arviota)

Valtionvarainministeriö toivoo loppuvuodeksi positiivista talouskäännettä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtiovarainministeriön syksyn talousennuste ennustaa loppuvuodelle yllättävän positiivisen, joskin maltillisen suhdannekäänteen.  Vuoden sisäinen kasvu muodostuu valtionvarainministeriön mukaan positiiviseksi. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on selvästi positiivinen ja merkittävin tekijä kuluvan vuoden kasvun käynnistymisessä. Yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta ja yksityiset investoinnit laskevat 4,6 % johtuen etupäässä asuinrakennusinvestointien ja kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,6 prosenttiin ja työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. Inflaatio jää 1,1 prosenttiin, josta n. 0,5 %-yksikköä tulee välillisen verotuksen muutoksista, kuten ensi vuonnakin.

Yhdysvalloissa kasvun ennustetaan olevan kuluvana ja seuraavana vuonna vajaan kolme prosenttia ja vuonna 2016 kasvun arvioidaan edelleen nopeutuvan. Kiinan kasvu pysyy seitsemän prosentin tuntumassa ja Japanin talous olisi myös pääsemässä tasaiseen puolentoista prosentin kasvuvauhtiin. Euroalueen kasvuksi ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen prosentin kasvua ja seuraavien parin vuoden aikana kasvu olisi noin puolitoista prosenttia.

Keskiarvo: 3.5 (6 arviota)

Kuljetusyritysten ajamista kilometreistä näkyy Suomen talouden läpileikkaus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen talous kulkee pyörillä. Kuljetusyritysten ajamista kilometreistä ja tonneista näkee hyvän läpileikkauksen Suomen talouden aktiivisuudesta. Kilometrit kertovat jakeluyritysten ja kuluttajien aktiivisuudesta ja tonnit kertovat raskaan vientiteollisuuden toimituksista. Molempia vaivaa nyt SKAL:n kuljetusbarometrin mukaan alakulo.

   

Kuljetetut tonnit ja ajetut kilometrit (Lähde: SKAL:n kuljetusbarometri)

Keskiarvo: 3.5 (10 arviota)

 

 

Julkaise syötteitä