Suhdannenäkymät

Eurostatin tilaston mukaan EU-alueen kansantuote on noussut vuositasolla 1.9% Q2:lla.

Nopeinta talouskasvu on ollut Slovakiassa (5.0%), Puolassa (3.8%), Saksassa (3.7%), Ruotsissa (3.6%) ja Virossa (3.5%). Ei toki suomenkaan 3.1% tässä joukossa mikään huono ole.

Makrotalouskatsaus syyskuu / 2010     Kai Nyman         

Suhdannetilanne OECD:n mukaan (lähde: http://www.oecd.org)

Suhdannekäänne on OECD:n mukaan tapahtumassa kaikilla talousalueilla. Samaa indikoivat myös muut suhdannelaitokset. Eurooppa junnaa jäykkien talousrakenteidensa takia hieman jälkijunassa, mutta muualla ollaan jo menossa alaspäin. Olemmekin jo matkalla kohti tummenevaa iltaa juuri kun kuvittelimme toipumisen edellisestä lamasta olevan vasta aluillaan. Pettymys totta tosiaan. 

Mutta ekonomistien näkemykset eroavat toisistaan paljon, eikä konsensusta talouden tilasta tunnu löytyvän. Vain tilastot ovat yksimielisiä; suhdannekäänne on nyt käsillä. Ja tilasto on kaikessa virheellisyydessään usein ollut tietävämpi kuin moni ekonomisti. Tilastolla ei nimittäin ole tunteita eikä tavoitteita; se kertoo yleensä sen minkä lupaa.

Viime viikkoina trendi Helsingin pörssissä on ollut alaspäin, eikä kuukausitasollakaan olen ollut selvää suuntaan. Sijoitusrobotin suhdannemittari on toiseksi alimmalla tasolla sitten 2009 kevään, jolloin mittari kääntyi positiivisen puolelle.

Mielenkiintoista nähdä, suosittaako sijoitusrobotti pörssiviikon päätteeksi salkun muuttamista käteiseksi.

Lue aikaisempi kirjoitus mikä on sijoitusrobotin suhdannemittari

Katso sijoitusrobotti

Kotitalouksien velkaantuneisuus on noussut suuremmaksi kuin ennen 90- luvun lamaa kuten alla olevasta Findikaattori.fi kokoamasta tilastosta voimme havaita.

Silloinen ylivelkaantuneisuus johti moneen henkilökohtaiseen katastrofiin ja lamaan, jossa työttömyys nousi pahimmillaan lähelle 20% tasoa. Nyt kotitaloudet ovat velkaantuneet keskimäärin vielä enemmän ja alhainen korkotaso uhkaa nostaa velkaantumisen asteen vielä korkammalle. Mitä jos korkotaso nousee samalla tavalla kuin vuonna 1990; onko edessämme samanlainen katastrofi?

Monet asiat ovat nyt eri tavoin kuin vuonna 1990:

Piksun mittaama sijoittaja sentimentti oli kaikkien eikojen korkein. 89 % uskoi pörssikurssien nousuun elokuussa.

Makrotalouskatsaus elokuu / 2010     Kai Nyman         

Talouden tärkeimpien päättäjien, kuluttajien, luottamus tulevaisuuteen on viime vuoden vaihteesta alkaen horjunut, kuten yllä olevasta Euroopan komission kokoamasta tilastosta voimme nähdä. Samoin on ollut USA:n ja Kiinan kuluttajien laita.

Ja pörssikurssit ovat huhtikuusta alkaen seuranneet perässä; nekään eivät ole kevään jälkeen nousseet. Ja nyt muun muassa OECD indikoi, että suhdannehuippu on jo ohitettu Kiinassa, Ranskassa, Brasiliassa, Intiassa, Kanadassa ja Englannissa. Lähes kaikki makrotaloudelliset tuotantoon liittyvät luvut ovat alkaneet osoittaa heikkouden merkkejä. Euroopassa ainoastaan Saksa ja pohjoisen sisuvaltiot sinnittelevät suhdanteen nousupuolella. 

Yritysten tulokset sentään piristyvät. Väkeä on sanottu irti niin että jäljelle jääneiden tuottavuus on parantunut ensin USA:ssa ja nyt työmarkkinoiden jäykkyydestä johtuvan viiveen jälkeen myös Euroopassa. Mutta tämä on kyllä pyrhoksen voitto ja laiha lohtu. Työttömien armeja vaatii veronsa eikä ole kenenkään etu että työnsä säilyttäneiden palkat nousevat, mutta yhä useampi meistä kituuttaa vailla järkevästi organisoitua tekemistä.

Source: Eurostat

Eurostatin julkaisman tilaston mukaan investoinnit suhteessa yritysten liikevaihtoon laski edelleen Q1 2010. Hidasta siis ei ole vain suomessa vaan koko EU:n alueella. Sensijaan yritysten  kannattavuus (Gross profit) oli jo nousussa 38% tasolle. Varastoarvot jatkoivat pienenemistään

Euroopan ja USA:n keskuspankkien johtajat nokittelevat toisiaan julkisuudessa. USA:n keskuspankin johtaja Ben Bernanke kertoi torstaina 21.7 epävarmoista näkymistä ja siitä kuinka horjuvaa taloutta on tuettava. Ja jo seuraavana päivänä Euroopan keskuspankin johtaja Jan-Claude Trichet kehoitti valtionvarainministeriöitä purkamaan talouden tukitoimia ja tiukentamaan budjettikuria ja taloudenpitoa.

..         ..

Lukemistooni sattui Daron Acemoglun (MIT) näkemys finanssikriisista ja sen seurauksista.

Daron puhuu siitä mistä pitääkin: pitkän ajan kasvu, innovaatioiden ja kykyjen liiallinen alloituminen finanssisektorille, ja vääränlainen vanhan teollisuuden tukeminen - uudet ja tuottavat innovaatiot aiheuttavat aina tuhoa, kun talous mukautuu uuteen teollisuuteen. Acemoglun mm. viittaa öljyn hinta piikkiin, joka voidaan nähdä mahdollisuutena lukuisille innovaatioille, jotka kuitenkin kuivuvat kasaan vanhan autoteollisuuden tukemiseen ja öljyn hinnan laskuun.

Moni teistä on kiinnostunut öljyn hinnasta, koska jos se nousee liian korkealle haittaa se lyhyellä aikavälillä yrityksiä ja siten osinkoja!! Mutta mikä on sen merkitys pitkän aikavälin kasvulle ja ihmiskunnan tulevaisuudelle?

lue esim. "Öljyspekulantit kestävän kehityksen puolella?" 7.7.2009

mutta, mutta, kun on niin kivaa saada niitä pikku osinkoja, jatkaa matkaa kohti loputonta vaurastumista, ja lopuksi antaa kaikki perintönä.. Olemme pörssissä riehuvia wannabe- ja wannabe even more rikkaita juosten hiiren juoksupyörää, josta pitkää tietä on mahdotonta nähdä.

Lopulta itse loputtomasta juoksusta muodostuu oman egon tukipilari, jota aina paikkaillaan syyttämällä spekulantteja, kun pyörässä juoksu tuntuu hieman raskaalta.

Loppulämmittelyksi voit käydä lukemassa, kun kävin soittamassa poskeani erään öljypekulointia käsittelevän blogin kommenteissa.

Tällä hetkellä, kun olen usean viikon työmatkalla ja sitä ennen ja sen jälkeen lomalla, ei hirveasti tule kirjoitettua mitään vakavampaa asiaa. Toisaalta aikaa on jäänyt rannalla olemiseen, jossa tietysti on kulunut läjä kirjoja - siis kirjoja, joita ei suoraan tuoda nenään eteen vaan sellaisia, joita pitää etsiä.

Tällä hetkellä on menossa Kevin Philipsin Bad Money, jossa mm. puhutaan inflaatiolukujen manipuloinnista ja kuinka niden laskentamenetelmiä on muutettu, jotta inflaatio saadaan näyttämään matalammalta Vanhojen mentelmien perusteella inflaatiota  mittaa mm. Shadow Goverment Statisticsin sivusto. Olen kyllä ennen ymmärtänyt inflaatio lukujen muuttamisen mieleiseksi, mutta en ole ymmärtänyt eroa noin suureksi.

Asiaan palaan myöhemmin ja selittelen enemmän taustoja, ero mitattujen inflaatioiden välillä on huikean huomattava ja näyttää olevan kasvamaan päin.

Pahimmat lukujen manpipuloijat taitavat olla aivan muualla kuin Kreikassa...

Makrotalouskatsaus heinäkuu / 2010     Kai Nyman         

Source: http://www.ism.ws

Teollisuuden näkymät ovat hyvät, mutta kääntyneet maailmanlaajuisesti hieman alaviistoon. Euroopan sentimentit vielä sentään kasvavat (ohessa Suomen pankkin tilastograafi).

Keväällä ripeää kasvua ennakoinut tilauskanta on hieman heikentynyt eikä kuluttajien luottamuskaan enää kasva niin kuin aiemmin.

Nousut suhdannehuipulle ovat kestäneet yleensä noin puolitoista vuotta ja edellinen suhdannepohja ohitettiin jo runsas vuosi sitten. Onko nyt suhdannekäänne käsillä?

Keskuspankkien koronalennukset ja valtioiden avokätinen rahankäyttö pelastivat meidät vuosisadan pahimmalta lamalta vuonna 2009, mutta nyt noita keinoja ei enää ole. Korot ovat jo alhaalla eivätkä valtiontaloudet kestä suurempaa velkaantumista. Onko nyt tulossa tuo varsinainen suuri lama, jota tuomiopäivän pasuunat ovat jo pitkään toitottaneet? Lama, johon ei ole lääkettä eikä lievitystä. Katastrofi, joka pyyhkäisee pois suuren osan hyvinvointiamme.

Piksussa mitattu sijoittajasentimentti yhä pessimistisempi. Nyt 44 prosenttia oli nousuun uskovia härkiä ja 56 prosenttia oli laskuun uskovia karhuja.

Maailman talousviisaat ovat törmäyskurssilla. Saksa Angela Merkelin johdolla on näyttämässä, että valtioiden pitäisi painaa nyt jarrua. Ylivelkaantuminen on usean maan ongelma, ei ainoastaan ystäviemme helleenien. Merkelin toimet ovat kuitenkin keränneet rajusti vastustusta etenkin ison lätäkön takana Barack Obaman hallinnossa.

Wall Street Journalin mukaan jenkit Obaman johdolla aikovat painostaa seuraavassa G20-maiden tapaamisessa talouspäättäjiä. Obaman (ekonomistien) mukaan muiden maiden ei pitäisi noudattaa Saksan nuotteja. Yhdysvaltalaisten mielestä ennenaikainen jarrutus ohjaisi maailmantalouden ojasta allikkoon.

Koko Eurooppa veloissa

Saksa on Euroopan suurin talousmahti, joten poliittiset päät seuraavat sitä tarkasti. Kreikan ohella on hohkattu paljon Portugalin ja Espanjan mahdollisista ongelmista. Yllättävää kyllä, Saksalla oli viime vuoden vaihteessa enemmän velkaa kuin Espanjalla suhteessa talouden kokoon (velka/BKT: 73% vs. 53%). Portugali oli lähes Saksan tasolla (77%). Tänä vuonna lukuihin ei suuria muutoksia tule.

Euroopan Keskuspankin rattia pyörittävä Jean-Claude Trichet on Merkelin kanssa samassa kelkassa. Trichet yrittää toimia jarrumiehenä ja tukkia jenkkien suita.  Hän väittää, että tiukka kuri valtiontaloudessa on paras keino.

Kiinan päätös päästää sen valuutta kellumaan on erittäin positiivinen maailmantalouden kannalta. Päätös vähentää epätasapainoa tuotanto- ja kulutusmaiden välillä, kun länsimaiset tuotteet tulevat kiinalaisille halvemmiksi ja kiinalaiset tuotteet tulevat länsimaalaisille halvemmiksi.

Päätöksellä on myös muitakin seurauksia. USA ja muut länsimaat tuovat valtavan määrän tuontitavaraa Kiinasta, joka nyt kallistuu kasvattaen iflaatiota ja nostaen korkoja. Harvoin muistetaan, että 2007 alkaneeseen laskumarkkinaan vaikutti korkea korkotaso, joka alkoi painamaan kuluttajia. Tähän oli yhteydessä Yuanin vahvistuminen vuosina 2006-2008.

Keskuspankit ja valtiontalouden päättäjät ovat jo pitkään pyrkineet talouspolitiikkaan, joka hillitsee määrävälein seuraavia talouden suhdanteita. Tässä onnistuttiin vuoteen 2007 saakka melko hyvin. Seitsemän vuoden välein toistuvista huonoista ja hyvistä ajoista päästiin jo osittain eroon. Mutta nyt suhdannekello tikittää taas ja kertoo selvää viestiään. 

Alla oleva IFO instituutin piirtämä kuva Saksan suhdannetilanteesta kuvaa mainiosti koko Euroaluetta ja myös Suomea.

Suhdannekello toimii seuraavasti:

• oikeassa alanurkka (Downswing): odotukset tulevasta ovat heikkoja mutta reaalitalous kasvaa vielä
• vasen alanurkka (Recession): odotukset tulevasta ovat heikkoja ja reaalitalouskin on jo alkanut supistua
• vasen ylänurkka (Upswing): odotukset tulevasta ovat jo optimistisia, mutta reaalitalous vielä supistuu
• oikea ylänurkka (Boom): odotukset ovat positiivisa ja talous kasvaa

Yleensä talous kiertää silmukkaa Downswing->Recession->Upswing->Boom->Downswing. Mitä laajempi kierros, sen selkeämpi suhdannekierto.

Suhdannekello on nyt kaksitoista

Olemme juuri nyt siirtymässä talouden korkeasuhdanne "Boom" vaiheeseen, jolloin sekä odotukset että kasvu ovat hyviä. Suhdannekello on viimeisen kymmen vuoden aikana tehnyt useita lyhyitä ja heikkoja kierroksia, mutta nyt tällä kertaa kelloa on helppo tulkita. Kierros on tällä kertaa voimakas ja selkeä.

Tiina Helenius Handelsbankenin Turun Linnankadun konttorissa

Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius alusti Naantalissa 9.6.2010 maailmantalouden näkymistä.

Suurimmassa osassa esitystään Helenius keskittyi Eurooppaan ja nimenomaan euroalueeseen, jonka tilaa hän kuvasi "aneemiseksi". Euron kriisi ei ole millään tavalla ohi, kun tukipaketista huolimatta Kreikan luotot hinnoitellaan edelleen huomattavasti kalliimmiksi kuin esim. Saksan valtionlainat.

Ongelmien perimmäisenä syynä Helenius pitää sitä, että jo finanssikriisin alkaessa 2007 G7-maat olivat raskaasti velkaisia. Finanssikriisin aikaiset elvytystoimet ja äskettäinen Kreikan tuki herättävät markkinoilla epäluottamusta siihen, voidaanko ja halutaanko Etelä-Euroopan heikkoja kansantalouksia tukea riittävästi. Asiaa ei mitenkään paranna kehittyneitten maitten ikärakenne, jolloin terveydenhoitomenot kasvavat ja huoltosuhde heikkenee.

Rahaliiton ongelmana Helenius näkee sen, että Välimeren heikot kansantaloudet saattoivat pitkään ottaa velkaa halvalla korolla juuri yhteisvaluutan takia. Likviditeetin nousu kohdistui rakentamiseen, nosti palkkatasoa tuottavuuteen verrattuna, jolloin kilpailukyky heikkeni. Samaan aikaan Saksa jopa lisäsi omaa kilpailukykyään.

Makrotalouskatsaus kesäkuu / 2010     Kai Nyman         

Source:  http://www.imf.org

Maailmantalous kasvaa voimakkaasti. Kreikan kriisistä aiheutunut hermoilu on tehnyt osakkeista kohtuuhintaisia ja voimmekin odottaa kesäksi aurinkoista poutasäätä myös pörssimarkkinoille.   

Reaalitalous

Reaalitalous kasvaa tänä vuonna voimakkaasti, kuten yllä olevasta IMF:n vuoden 2010 GDP kasvua arvioivasta ennustekartasta voimme havaita. Kiina, Intia ja muiden kehittyvien maiden taloudet kasvavat ripeästi ja jopa USA:n talouskasvu on ilahduttavan positiivista. Euroopan talous kasvaa hieman vaatimattomammin. Vain Espanjan ja Kreikan taloudet taantuvat.  

Talouden vahvaa kasvua tukevat seuraavat tekijät:

• alhainen korkokanta
• valtioiden ylimitoitetut elvytysbudjetit, joita ei ole ajoissa purettu
• luottamuksen palaaminen rahoitusmarkkinoille
• kohtuuhintaiset raaka-aineet
• kehittyvien maiden vahva kulutuskysynnän kasvu
• asuntomarkkinoiden piristyminen (jopa USA:ssa rakennetaan ja myydään taas entistä enemmän uusia asuntoja)

Euroalueen työmarkkinoita moititaan kankeiksi. Yritysten ei ole helppoa sopeuttaa työvoimaansa tuotteiden kysyntään ja niinpä järjestelmässä on paljon muutoskitkasta johtuvia ylimääräisiä kuluja.

Toisaalta taas Euroaluetta kehutaan siitä, että täällä työntekijät eivät joudu henkilökohtaisella tasolla kokemaan maailmantalouden suhdanneheilahteluita yhtä raa'asti kuin muualla maailmassa. Järjestelmämme varjelee työntekijöitä ja ihmisiä markkinatalouden pahimmilta vaikutuksilta. 

Mutta pitääkö tämä paikkansa ja missä määrin tämä on totta? Olemmeko me eurooppalaiset todellakin erilaisia?

Oheinen kuva vertaa työvoiman tuottavuuden (yksikkötyökustannuksien) kehitystä USA:ssa ja Euroalueella. Ja graafit ovat, kas kummaa, kuin toistensa peilikuvia. Nämä kaksi talousaluetta käyttäytyvät hyvin eri tavoin ja on todellakin painavat perustelut väittää että Euroalueen työmarkkinat ovat kankeita ja ne suojelevat työvoimaa kysynnän vaihteluilta.

Yksikkötyökustannukset USA:ssa ja Euroalueella (Lähteet: EKP,   www.martincapital.com)

Kreikan talouspaketti tuntuu järjettömän suurelta, ottaen huomioon Kreikan valtion talouden koon. Nyt uutisissa on, että EU ja IMF ovat varautuneet pumppaamaan jopa yli 900 miljardia euroa Etelä-Euroopan maille (Kreikka, Italia ja Espanja). Näillä toivotaan estävän Kreikan talouskriisin leviäminen ensin Etelä-Euroopassa ja myöhemmin muihin euromaihin. Jos kriisi leviää, pahin skenaario olisi Euroopan talousalueen hajoaminen. Yleensä pahin skenaario ei kuitenkaan toteudu. Onko kriisi tuomassa mitään hyvää Euroopalle ja yrityksille?

Puolessa vuodessa euron kurssi dollariin ja Kiinan yuaniin verrattuna on laskenut noin 20%. Tämä näkyy eurooppalaisten yritysten parantuneena vientinä. Yritykset ovat valittaneet euron kallista kurssia jo pidemmän ajan. Nyt kun euro on selkeästi laskenut, asia onkin unohdettu. Toki eurooppalaiset yritykset joutuvat myös ostamaan tuontituotteet kalliimmalla ja tämä tulee nostamaan hintoja Euroopassa tulevaisuudessa. Hintojen nousuun, eli inflaatioon kannattaakin varautua.

Inflaation veturina toimii yleensä öljyn hinta. Miten öljyn hinta on reagoinut Euroopan kriisiin?

Maailmankauppa ja teollisuustuotanto ovat kansainvälisen valuuttarahaston, IMF:n mukaan ennakoituakin reippaammassa kasvussa.

Oheiset IMF:n kokoamat tilastot kertovat selkeätä kieltään kokonaistilanteesta. Vähittäiskauppa on reippaassa kasvussa ja kuluttajat ovat aktivoituneet. Kaakkois-Aasian kuluttajat ovat innostuneet lisäämään kulutustaan jopa yli 20%. Todellista kulutusjuhlaa, joka hakee vertaistaan.

Lähde: IMF

Mutta sijoitusmarkkinat ja media kauhistelevat ja päivittelevät Kreikan kriisiä. Silti kyseessä on vain myrsky vesilasissa. Euroopan keskuspankin mukaan Euroalue on kokonaisuudessaan velan antajan roolissa (vaihtotase on positiivinen) eikä minkäänlaista epätasapainoa ole Euroalueen suhteessa muihin talousalueisiin.  Kyse on siis myrsky Euroalueen vesilasin sisällä - ei maailmantalouden tasapaino-ongelma.

Maailmantalous elpyy taantumasta, vientiteollisuus käynnistyy ja jopa Suomen kannalta tärkeitä investointihyödykkeitä aletaan taas kysyä. Muun muassa Kauppalehti, Piksu ja monet muut mediat ovat etsineet meille uutta identiteettiä ja roolia maailmanlaajuisessa työnjaossa. Mikään ei ole tärkeämpää kuin tuo oman identiteetin avoin etsiminen - hyvä itsetuntemus on perusta oikeille valinnoille ja vahvalle identiteetille. Toivottavasti tuo etisintä tuottaa tulosta jo nyt kun toivumme tästä taantumasta.

Teollisuuden tilauskannan vahvistuminen näyttää olevan kestävällä pohjalla.

Lähde: Tilastokeskus

Vuoden takainen vertailuarvo on poikkeuksellisen alhaalla, mutta tilauskannan vahvistuminen näyttää silti olevan kestävällä pohjalla. Kestää nykyisellä ripeällä kasvuvauhdilla vielä pari...kolme vuotta ennen kuin tuotantoluvut saavuttavat lamaa edeltäneen tason, mutta sijoittajina voimme kuitenkin olla jo paljon rauhallisempia. Teollisuus on, toisin kuin muut talouden sektorit, sopeuttanut kulujaan vastaamaan kysyntää ja niinpä nyt tapahtuva kysynnän kasvu realisoituu paranevana tuloskehityksenä ja kenties jopa uusina työpaikkoina.    

Kyseinen lause viitannee 1929 tapahtumiin? Inhimilliset kärsimykset seurauksista olivat toisenlaiset kuin yhdessäkään myöhemmin koetussa. Kyseisen lauseen lainaaminen on p/c:eestä nykyhetkessä ja toivottavasti kyseistä tilannetta ei tule. Kreikassa veri on jo joidenkin osalta virrannut.

Jokin aika sitten oli tällainen http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2010/04/11/tassako-maailman-turvallisin-pankkijarjestelma/20105047/12 ehkä tuon soisi yleistyvän laajemmallekin. Hillitsisi menoa jonkin verran ja lyhyentähtäimen vedättäminen optioineen jäisi taka-alalle. Ehkä.

Koska sitten veri voisi virrata? Lain toisella puolella tehdyissä sopimuksissa sanktiot ovat toista. Ei tarvita miljoonia hengenlähtöön. Syrjäytyneille puolikas kossukin on ollut tapon arvoinen. En ihmettelisi mikäli seuraavan huuman jälkeisessä putouksessa kaiken menettänyt asiakas meilläkin tekisi jotain sijoitusneuvojalleen. Johan siitä oli esimerkkiä muualta. Ylipäätään kusettamisen seuraukset ovat pääsääntöisesti maassamme olleet merkityksettömät uhrin kannalta. Tietynlainen kunnia ja miehen sana ovat kärsineet inflaation talouselämässä.

Nokian renkaiden yt:eet toivat mieleen Nokian. Sama kaiku on askelten. Työ sinne missä se on halvempaa. Onhan se ymmärrettävää. Jos katsoi kreikkalaisten viennin ja tuonnin suhdetta muistaakseni 2007 niin olihan se korutonta. Kreikka on jossain kaukana vai onko?

Kuvaus ja tuotanto: Ville Lindfors / www.originaali.fi

Keskustelijat:  Kai Nyman, Ari Hakkarainen / www.klaava.fi

Pidän erittäin positiivisena, että Suomen tulevaisuuden realiteetteja on jo huomioitu muuallakin kuin sosiaalisessa mediassa. Vähittäispankkien eknomistit tosin eivät vielä asiaa noteeraa odottaessaan seuraavia bonuksiaan. Näiden vähittäispankkien ekonomistien lyhyen ajan positiivisest ennusteet saatetaan jopa ylittää, kun velkarahalla pyöritetään taloutta. Velka on nopea tyydytys. Se on kuin huume, joka piikittämällä virtaa verisuonistoon ja tarjoaa välittömän mielihyvän.

Riippuvuutta vähätellään ja sanotaan jopa "vähäriskiseksi" pankkitoiminnaksi.

Investoinnit taas eivät heti tuo nopeaa tyydystä talouteen, mutta ne tarjoavat vakaata kasvua vuosiksi eteenpäin rakennetun tuotantokoneiston ja sitä käyttämään palkatun työvoiman muodossa.

Suomen talous on itsevalheessa elävä narkomaani, joka piikittää halpaa Euribor-korkoa suoneen ja tarjoaa piikkiä vähän Kreikallekkin, jolla varmistetaan se, että taudit tarttuvat.

Suomeen kannattaa investoida

Kuvaus ja tuotanto: Ville Lindfors / www.originaali.fi

Keskustelijat:  Kai Nyman, Ari Hakkarainen / www.klaava.fi

Makrotalouskatsaus toukokuu / 2010     Kai Nyman         

Source: http://www.ism.ws

Maailmantalous tasapainottuu, vientiteollisuus kukoistaa ja globalisoituva taloudellinen työnjako on kehittyvien maiden kasvun moottori. 

Sentimentti-indikaattorit

Teollisuuden näkymät ovat ovat hyvät mutta länsimaiset kuluttajat katsovat tulevaisuuteen empien, mielessään huoli talouden perustekijöistä. Yllä oleva JP-Morgan:n kokoaman tilastotieto kuvaa hyvin talouselämän näkemystä tilanteesta. Kaikki suhdannelaitokset (JP-Morgan, IFO, OECD, ISM) suituttavat samaa positiivista mantraa. Ainoastaan Kiinan ja Brasilian kehityksessä on OECD:n mukaan pientä stabiloitumista. 

Inflaatio, korko ja valuutat

Korkomarkkinat odottavat, että keskuspankit nostavat korkoja vasta ensi vuoden vaihteessa.

Kreikan valtion taloudenpito on ollut leväperäistä, velkaantumista on peitelty ja toiminta on ollut kaikin puolin holtitonta. Ongelma on kuitenkin poliittinen. Rahallisesti Kreikan pelastamiseen kuluu varoja noin kymmenesosa siitä, miten paljon kelvottomien asuntolainojen alaskirjaukset tuottivat Euroopan pankeille. Pankkikriisi oli siis paljon isompi rahallinen ongelma kuin Kreikan valtion pelastaminen. Kriisillä voi olla oikein hoidettuna positiivisiakin vaikutuksia:

• kriisin julkinen käsittely heikentää Euron arvoa ja parantaa vientivetoista toipumista lamasta nyt kun tätä tukea eniten tarvitaan
• Kreikan kriisi edesauttaa sisäisten kontrollirakenteiden syntymistä EU alueelle ja voi parhaimmillaan antaa varoittavan esimerkin siitä miten taloudellinen itsenäisyys ja kansalaisten vaurautta menetetään valtiovallan holtittoman toiminnan seurauksena

HKScan:in yhtiökokous pidettiin Finlandiatalolla 23.4.2010. Paikalla oli 314 omistajaa, edustaen 53,8 %:a A-sarjan osakkeista ja 100 %:a K-sarjan osakkeista.

Hallituksen puheenjohtaja Markku Aalto valoitti vuotta 2009 hallituksen näkökulmasta. Vuosi oli vahvan rakentamisen aikaa: konserniprosessit käytiin läpi ja uudistettiin, tavoitteena entistä tehokkaammat synergiat ja parhaiden käytäntöjen kautta operatiivinen tehokkuus. Ruotsissa saavutettiin merkittävä taloudellisen kannattavuuden parantuminen. Yhtiö on kansainvälistynyt viime vuosina ja on joko markkinajohtaja tai hyvä kakkonen toiminta-alueillaan. Yritysostojen kautta on saatu omaan tuotemerkkisalkkuun vahvoja merkkejä, joille on helpompi rakentaa menestystä. Valuuttakurssit rokottivat vuoden 2009 tulosta mutta ovat nyt kääntyneet “normaalimmalle tasolle”.

Asianajaja Matti Manner valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Hän selvisi tehtävästään hyvin. Puheenvuoroja annettiin ja käytettiin, eikä jankkaukseen sorruttu missään asiassa.

Toimitusjohtaja Matti Perkonoja piti toimintakatsauksen. Yrityksen visiona on olla “liha-alan vastuullinen esikuva” ja missiona “enemmän kuin lihaa”.

Yritys on käynyt läpi suuren rakennemuutoksen: keskikokoisesta kotimaisesta lihanjalostajasta on tullut kansainvälinen, alallaan Euroopan 5. suurin toimija. Yrityksellä on takana 96 vuotta, muutoksen tahti viimeisinä 10 vuotena on ollut kova. Suomi tuo nykyään vain 1/3 osan konsernin liikevaihdosta.

Alan marginaalit ovat tiukat: taloudellisen kannattavuuden tavoitteena on yli 5 %:n liikevoitto liikevaihdosta. Nyt päästiin 2,6 %:iin, joka oli jo huomattavasti parempi kuin edellisen vuoden 1,7 %:a. Kun kannattavuus on tiukassa, on katse kiinnitettävä ennen kaikkea tehokkuuteen. Yritys keskittyikin parantamaan prosesseja ja löytämään kaikki ne parannuskohteet, joilla voidaan karsia kustannuksia tai lisätä tuottoja. Prosessit jaetaan kaupallisiin, teollisiin ja näitä tuleviin prosesseihin.

Brändimme ovat vahvat, niiden mukana noustaan tai kuollaan. Tärkeimmät tavaramerkit ovat: HK, Kariniemen, Scan, Pärsons, Rakvere, Tallegg, Rigas Miesnieks, Klaipedas Maistas sekä Sokolow.

Vuosi 2009 alkoi lamalla, niin kuin muillakin teollisuuden aloilla. Elintarvikevienti kääntyi jyrkkään laskuun. Kotimaassa kuluttajat siirtyivät edullisempiin tuotteisiin, mikä sinänsä sopii HKScanille hyvin. Kauppa panosti omiin merkkeihin ja lisäsi omaa elintarviketuontiaan. Lokakuussa elintarvikkeiden alv pudotettiin 12 %:iin.

Yrityksen kannattavuus kasvoi. “Suunta hyvä, parannus ei ole vielä riittävä”. Osakeannilla vahvistettiin tasetta ja maksettiin kalliskorkoinen hybridilaina pois. Konserni saavutti merkittävää edistymistä “osakkuusyhtiöstrategian” toteuttamisessa Suomessa ja Ruotsissa. Voiko elintarvikeyrityksen markkina-osuus olla 100 %? Ei voi, mutta 40 tai 45 %:iin voidaan hyvinkin päästä.

Ruotsissa edistyttiin merkittävästi “yhtiön suurimmassa rakennemuutoksessa”. Teollisen toiminnan tehostaminen, pienten tuotantolaitosten sulkeminen ja skaala-etujen hakeminen, henkilökunnan saneeraminen olivat ensimmäisiä toimenpiteitä. Haasteeksi jää miten kasvattaa jalostetun tavaran myyntiä ja vähentää “bulk-tuotannon” osuutta. Yritys paransi liiketulostaan rakennemuutoksen keskellä. Ruotsin liikevaihto oli 1.037 miljoonaa, liikevoitto oli 16,7 miljoonaa (1,6 %).

Suomessa Vantaan logistiikkakeskus saatiin kuntoon ja sekä toimitusvarmuus että asiakastyytyväisyys kasvoivat. Liikevaihto (732,5 Meur) putosi hivenen edellisestä vuodesta mutta liikevoitto kasvoi 12,6 miljoonalla 27 miljoonaan euroon (3,7 %). Kannattamatonta vientimyyntiä vähennettiin tietoisesti. Joulusesonki onnistui yli odotusten.

Baltiassa toimittiin taloskriisin myrskyn silmässä. Liikevaihto laski kuluttajien vaihtaessa halvempiin elintarvikkeisiin. Liikevoittoa saatiin kuitenkin nostettua 9,8 miljoonaan (6,4 Meur). Kustannustenhallinta onnistui erinomaisesti. Toiminnallista joustavuutta haettiin ja saavutettiin. Tuotelanseeraukset onnistuivat hyvin. Baltian liikevoittoprosentti on 6,3 %:a.

Baltian menestystä kuvastaa se, että jos  HKScanin muut maayksiköt saavuttaisivat Baltian tason, paranisi yrityksen liikevoitto 79 miljoonalla eurolla eli 143 %:a.

Puolassa liikevaihdon kasvu ja kannattavuuden parantaminen jatkuivat. Liikevoitto nousi reilulla 5 miljoonalla 9,3 miljoonaan. Sokolow oli vahva kotimarkkinoillaan. HKScan omistaa Puolan toiminnot puoliksi tanskalaisen Danish Crown:in kanssa.

Perkonoja kuvaa elintarvike-busineksen luonnetta: “muutokset ovat hitaita, tulokset taas pysyvät hyvin – kunhan niihin päästään.”

Vuoden ensimmäinen neljännes on ollut perinteisesti lihanjalostajille huonoin – viimeinen neljännes paras. Erot ovat huomattavia, Q4 saattaa olla 2-3 kertaa Q1.

HKScan julkisti tiedotteen 9.4. jossa todettiin, että

HKSCAN-KONSERNIN SUOMEN LIIKETOIMINTOJEN ALKUVUODEN ENNAKOITUA VAATIMATTOMAMPI TULOSKEHITYS NOPEUTTAA LIIKETOIMINTAKETJUN KEHITTÄMISPROJEKTIEN KÄYNNISTÄMISTÄ

Pörssi palkitsi tiedotteen yli 10 %;n kurssilaskulla.

Kysyin Perkonojalta lisätietoja tähän tiedotteeseen. EU:n uusi direktiivi kieltää pakastatetun kananlihan myymisen tuoreena – mikä kuullostaa itsestään selvältä. Näin ei kuitenkaan ole ollut, vaan markkinoilla on toiminut yrityksiä jotka ovat tuoneet pakastettua kananlihaa Thaimaasta ja Etelä-Amerikasta ja myyneet marinadissa “grillausvalmiina”. Nyt direktiivi kieltää tämän ja kaikki kanapakasteet on myyty loppuun, hinnalla millä hyvänsä.

Lyhyen ylimenovaiheen jälkeen tämä direktiivi on ehdottomasti HKScanille hyvä ja tulee parantamaan kananjalostuksen kannattavuutta. Q1:sen tuloksissa voidaan olettaa notkahdus kanajalosteiden kohdalla. Yritys tulee samalla saneeraamaan “nopeutetusti” koko kanatuotteiden toimintaa noin 200 työpaikalla (HKScanilla ja alihankkijoilla).

Vuotta 2010 arvioitiin seuraavasti:

Kulutuskysyntä on vakaata kotimaan markkinoilla.
“Joka vuosi kilpailu kiristyy, tässä ei ole mitään uutta”.
Tehostamisohjelmat ja erityisesti Ruotsi antavat runsaasti mahdollisuuksia.

Yritys toistaa ohjeistuksensa, jonka mukaan liikevoitto, ilman kertaluonteisia eriä, ylittää vuoden 2009 tason – huolimatta markkinatilanteen haasteista.

Rahoituskuluja pystyttiin pudottamaan noin 10 miljoonalla viime vuonna. Yrityksen keskimääräinen rahan hinta on nyt 3,2 %:a. Yrityksellä on vahva kassa (73,9 miljoonaa) – ehka hiukan liiankin vahva, mutta hyvä näin. Pitkäaikaisia lainoja on lyhennetty nopeaan tahtiin ja omavaraisuus saatu 37,1 %:iin (tavoite 40 %:a). Yrityksellä on takana raskaat investoinnit, 395 miljoonaa viimeisinä viitenä vuotena – ilman ruotsalaisen Scan:in ostoa.

Perkonoja esiintyy omalla rauhallisella tyylillään. Hän ymmärtää selkeästi liiketoiminnan niin alkutuottajan, jalostajan kuin kuluttajankin näkökulmasta. Kysymyksiin vastataan rauhallisesti ja asiallisesti, pienen “fundeerauksen” jälkeen. Kysymyksiä tulikin runsaasti.

- Naudanlihan haittaveroon pyydettiin valmistautumaan (toivottavasti ei sentään tällaiseen mennä).
- Ruotsin kannattavuutta kritisoitiin edelleen ja kysyttiin ettei kai se parannus vielä tässä ollut. “Ei ollut – tästä on hyvä jatkaa” sanoi Perkonoja.
- Venäjän markkinoita kysyttiin. “Kohtuullisen epäselvä kortti vielä – maa hakee omavaraisuutta tuonnista ja ostaa nyt lähinnä ruhoja ja ruhon oheistuotteita”.
- Kivikylän Palvaamon tulevaisuudesta oltiin huolissaan. “Ei ole syytä huoleen, haemme paikallisia ja vahvoja tuotteita. Toimintaa kehitetään ostetun yrityksen ehdoilla ja tuomalla mukaan omaa osaamistamme raaka-ainehankinnassa, rahoituksessa ja jakelussa”.
- Todettiin, että yritys noudattaa Corporate Governance:a ja että johdon palkat ja palkkiot löytyvät yrityksen nettisivuilta.
- Elintarvikelakosta oltiin huolissaan. “Syystäkin, tällaisen häiriön purkaminen tulee kestämään teurastusten osalta pitkään. Jopa syksyyn asti.”
- Yrityksen markkina-osuutta kaupan omissa merkeissä kysyttiin. “Oleme sijoittuneet hyvin tässä segmentissä ja valmistamme niitä mielellämme kun samalla pystymme tasaamaan kapasiteetin käyttöä.”
- Henkilökunnan tyytyväisyydestä ja pysyvyydestä kyseltiin. HR:n kehittäminen on yksi yrityksen painopisteistä lähivuosina.
- Raaka-aine hankinnasta kysyttiin. “LSO Foods hankkii meille vuosittain noin 80 miljoonaa kiloa sikaa, 45 miljoonaa kiloa kanaa ja 20 miljoonaa kiloa nautaa”. Yritys ostaa noin 6.500 tuottajalta, joista 2.000 on LSO:n jäseniä. Ostot tehdään aina markkinahintaan.

Hallitukseen valittiin kaksi uutta jäsentä: Metso-konsernin energia- ja ympäristöteknologian johtaja DI Pasi Laine ja sekä maatalouden että kauppatieteiden tutkinnon suorittanut ruotsalainen Otto Ramel. Keskustelua herätti hallituksen puheenjohtajan Markku Aallon kuvaus “asiantuntija jäsenistä”. Aalto tarkensi, että kaikki hallituksen jäsenet ovat asiantuntijoita ja nyt valitut “ulkopuolisia asiantuntijoita”.

Omien osakkeiden ostolle annettiin valtuutus 3,5 miljoonaan osakkeeseen asti. Osake-annille ja optio-oikeuksille annettiin valtuutus 5,5 miljoonalle osakkeelle – ei kuitenkaan johdon palkitsemiseen.

Osakkeiden änivalta-eroista keskusteltiin, muutoksia ei ole suunnitelmissa.

Kaiken kaikkiaan erittäin positiivisella mielellä vedetty yhtiökokous. HKScanin rakennemuutos etenee suunnitellusti: oikoteitä onneen ei ole. Toisaalta toimiala on defensiivinen ja kun muutokset on saatu kuntoon, on syytä odottaa tulostasoa joka antaa nykykurssille alhaisen p/e –luvun ja hyvän osinkotuoton jatkossakin.

Osinkoa päätettiin jakaa 0,22 euroa osakkeelle. Yhtiön kurssi oli osingon irtoamisen jälkeen  8,95 euroa.

Yhtiökokoustarjoilu oli taas erinomainen. Lämmin buffee-pöytä, jossa yrityksen tuotteita parhaassa muodossa. Uutena tuotteena löytyi rypsipossu, jonka terveellisestä ja mureasta lihasta odotetaan kesän myyntihittiä. Oli mukava jäädä ruokailemaan "kunnolla" ja vaihtamaan kulumisia ja ajatuksia muiden omistajien kanssa.

Konsultilla on opiskeluajalta kokemusta yhtiön nakkilinjalta ja ryynimakkaran ryynien keitosta. Yhtiö jatkaa kasvua ja rakennemuutosta suunnitelmien mukaan. Johto on asiantuntevaa ja pätevää. Osake pysyy salkussa ja jos ensimmäisen neljänneksen jälkeen “dippaa” on syytä panna käsi alle ja poimia osake pitkään salkkuun. Ruoka myy huonoinakin aikoina ja volyymibusineksessa on saavutettu riittävä yrityskoko.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi

Asuntoja pidetään huonosti tuottavana sijoitusmuotona, joka kuitenkin antaa omistajalleen tasaista muutaman prosentin reaalituottoa ja pörssisijoitukset ovat taas yleisen käsityksen mukaan riskialttiita, mutta tuottavat keskimäärin paremmin.

Tämä virheellinen ennakkoluulo on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut kalliiksi. Pörssin markkina-arvo on, kuten alla olevasta Suomen pankin kokoamasta tilastosta voimme havaita (alempi käyrä, siniset pilarit), laskenut jo yli kymmenen vuoden ajan. Asuntojen reaalihinnat  ovat taas ylemmän Tilastokeskuksen kokoaman käyrästön mukaan nousseet samassa ajasssa kaksinkertaisiksi (sininen käyrä: pääkaupunkiseutu; punainen käyrä: koko Suomi). Tavallinen suomalainen omistusasunnon hankkinut perhe on siis ollut kaukaa viisas ja sijoittanut varansa oikein, kun taas pörssisijoittaja on erehtynyt. Aivan näin pitkää, kurjaa pörssisäätä ei varmaan kukaan osannut kymmenen vuotta sitten odottaa. Tavalliset suomalaiset kotitaloudet ovat taas kerran olleet taitavampia kuin sijoittajat.

Käyrät eivät ole aivan vertailukelpoisia. Ylemmästä käyrästä puuttuu asuntojen tuottama vuokratuotto ja alemmasta taas osingot. Nämä kuitenkin karkeasti ottaen kompensoivat toisensa. Mutta pörssiosakkeiden markkina-arvosta puuttuu lisäksi inflaatiokorjaus ja jos tämä otetaan huomioon niin pörissosakkeet ovat olleet vielä heikompi sijoitus kuin käyrät antavat ymmärtää. Omistusasunto on siis ollut näiden käyrien antamaa kuvaa kannattampi valinta.

Sijoitusten arvo nousee yleensä niin kauan kuin korot ovat matalat

Mutta miten jatkossa? Asuntojen hintojen nousu johtuu kahdesta tekijästä. Toisaalta alhaisesta korkotasosta, mutta myös siitä, että yhteiskunnassa on totuttu pitkiin asuntolainoihin, jotka helpottavat asuntovelallisen asemaa ja tuovat likviditeettiä asuntomarkkinoille. Näyttäisi siltä että korkotaso pysyy tällä kertaa pitkään alhaalla ja seurauksena lienee kaikkien omaisuuslajien inflaatio (hinnannousu), joka jatkuu yleensä kunnes korkoja on nostettu niin korkealle, että vaikutukset näkyvät reaalitaloudessa. Tällä kertaa siihen voi mennä melko pitkään.

Asuntojen ja pörssikurssien nousun yhteiskunnalliset vaikutukset ovat, toisin kuin yleisesti luullaan, pääosin negatiivisia. Omaisuusarvojen nousu (suhteessa palkkatasoon) jäykistää yhteiskuntakiertoa, alentaa yritteliäisyyden motivaatiota ja antaa sijoittajille mahdollisuuden laiskaan elämään. Olemme kuitenkin, ikävä kyllä, matkalla ei toivottuun suuntaan, eikä tämä ole kenenkään etu. On sijoittajan etu että yhteiskunta kehittyy ja talous kasvaa myös pitkällä tähtäimellä - ja siksi olisi hyvä että sijoittajien omaisuus ei inflatoidu kohtuuttomaksi.

Yritteliään ja työtä tekevän kansalaisen edun ajaminen johtaa kaikkien kannalta parhaaseen lopputulokseen. Voimme vain toivoa että keskuspankit ymmärtävät nostaa korkotasoa ennen kuin joudumme stagnaation karulle ja kiviselle tielle. Parempi on ottaa vastaan tervehdyttävä lama, kuin kitulias näivettymien. Puhe lamasta kuulostaa ehkä ennenaikaselta kun vasta olemme toipumassa edellisestä, mutta uuden laman siemenet itävät jo tänään ja niihin on hyvä kiinnittää ajoissa huomiota.

Minulle ei ole koskaan oikein valjennut ilmaisu “musta joutsen”. Alunperin sillä tarkoitettiin jotain sellaista tapahtumaa, mitä oli pidetty mahdottomana. Vuoden 2001 terrori-iskut ja vuoden 2010 tulivuorenpurkaus ovat kaukana mistään mahdottomasta. Päinvastoin molempia on tapahtunut tasaiseen tahtiin.

Jotenkin tuntuu, että esi-isämme ymmärsivät takaiskujen todennäköisyyden ja niitten pahimmat mahdolliset vaikutukset nykyihmistä paremmin käyttämällä sananpartta “vaivainen kaikki kokee”.

Vuoden 2001 terrori-iskut olivat ikävä lisä it-kuplan puhkeamisesta, Enronin skandaalista yms. toipumaan pyrkiville markkinoille.

Islantilainen tulivuorenpurkaus 2010 on ehkä kovakin isku lentoyhtiöille, jotka viimein pyrkivät oikaisemaan syöksykierrettään.

Lista luonnonkatastrofeista on pitkä ja armoton. Mitään uutta niissä ei ole. 1816 “kesä ei tullut laisinkaan”, Krakataun räjähdys 1883 vaikutti vuosiksi eteenpäin ja 1908 Tunguskassa tapahtui räjähdys, jonka syytä emme tiedä, mutta jonka seuraukset tunnemme.

Jotain ironiaa tuntuu olevan siinä, että keskelle keskustelua ilmastonmuutoksesta luonto antaa oman lisänsä. Ihminen tappaa eläimiä ja tuhoaa luontoa, mutta niin on tehnyt myös luonto itse jo miljardeja vuosia ennen kuin nykyisen kaltainen ihmislaji jätti ensimmäiset heiveröiset kädenjälkensä Etelä-Euroopan luoliin vain joitain kymmeniätuhansia vuosia sitten.