Itse luulen, että jos Kreikka lähtee eurosta, niin varsin nopeasti  pörssikurssit nousevat huomattavasti nykyistä korkeammalle. Tämän edellytyksenä on, että EKP tulee aktiivisesti markkinoille ja painaa kriisimaiden korot alas. Jotta tämä tehdään järkevästi, meidän on annettava myös kansallista itsemääräämisoikeutta EU:lle, näin uskon myös tapahtuvan. Ilmeisesti EKP on päättänyt, että Kreikka ei kuulu Euro-joukkoon ja se saa mennä. Siksi keskuspankki  on ollut uskomattoman passiivisena.

Pörssit vihaavat kaikkein eniten jotakin tuntematonta ei itse epävarmuutta. Mikäli markkinat saavat varmuuden, että viime kädessä keskuspankki (eli kaikki euroja omistavat maat) viime kädessä hoitaa velat, niin markkinat alkavat etsimään uusia kriisejä ja tämä dramaattinen valtiovelkakriisi unohtuu.

Katsotaan nyt mitä Saksa on päättänyt, sen mukaan Suomi ainakin menee kuin kiltti koira huonon isännän perässä. 

Koska Kreikan tilanne on lähiajat avainkysymys niin markkinoiden kuin reaalitalouden kannalta, niin valotan tilannetta hiukan laajemmin kuin televisiouutiset. Suurin osa uudesta parlamentista haluaa Kreikalle helpommat luottoehdot. Kovinta linjaa ajaa vaalien suurvoittaja, äärivasemmistolainen Syriza. Luotottajat tyrmäävät uudet ehdot yhtä tiukasti. Etenkin saksalaiset kiehuvat kiukusta.  

Hallitus ei näy syntyvän, joten uudet vaalit häämöttävät. Ne eivät muuta avainasiaa: vaikka Kreikka saisi kaikki velkansa anteeksi, olisi sen leikattava julkisia menojaan, koska veropohja ei niitä kata. Sitä Syriza ei tunnu hyväksyvän, vaan lupailee äänestäjille, että valtiontalouden leikkaukset eivät ole välttämättömiä, ja luotottajille pannaan luu kurkkuun. Syriza haluaa pitää Kreikan eurossa, mutta se väittää euromaiden luottoehtoja bluffiksi.

On kurjaa ja hävettävää olla maassa joka ajaa yhdessä Saksan kanssa koko Eurooppaa kohti suurempaa kurjuutta. Nykyaikaisissa kansantalouksissa rahan kiertonopeus on aktiviteetin ja sitäkautta velanmaksukyvyn suurimpia indikaattoreita. Nyt tapetaan kiertonopeus niin Espanjassa, Portugalissa, Italiassa ja kaikissa Euroopan maissa. Kun moni työskentelee ja tuhlaa rahansa palveluihin niin koko maailmalla tai ainakin Euroopalla menee hyvin.  Nobelisti Krugman on puhunut asiasta jo pitkään, vuosia. Nyt hän vääntää rautalangasta Euroopan mahdollisuudet.

1) Täysi intgraatio missä Saksa ja rikkaimmat maat ottavat köyhimpien maiden kaikki velat vastatakseen

2) Euron loppu ja palataan kaikki omiin valuuttoihin

Sotilaalliset konfliktit ovat eräs seikka, jonka varsinkin kansainvälisille markkinoille sijoittava joutuu ottamaan huomioon. Voisiko Kiinan ja Taiwanin välinen jännite johtaa kaukoidän sijoitusmarkkinoita ravistelevaan sotilaalliseen konfliktiin? Vaikutusvaltainen Economist lehti kirjoitti juuri viikko sitten laajan artikkelin Kiinan sotilaallisen mahdin kasvusta ja sen mahdollisista seurauksista. 

Sotilaallisella uhalla tai konfliktilla pelottelevat artikkelit ovat pääosin vailla perustetta. Maailma on tänä päivänä huomattavasti rauhallisempi paikka kuin vain parikymmentä vuotta sitten. Puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta on kaikkialla maailmassa pudonnut välille 1,5%...3% bruttokansantuotteesta. Juuri mikään hallitus ei usko aseiden voimaan eivätkä ne myöskään pelkää ulkoista aggressiota.

Puolustusmenot (% BKT:stä)   Lähde: Google, Maailmanpankki

Työttömyys on Espanjassa ja Kreikassa ylittänyt 20% rajan ja kasvaa yhä räjähdysmäisesti. Ovatko säästötoimet oikea lääke jos sen seurauksena Etelä-Euroopan demokratiat uhkaavat ajautua yhteiskunnallisiin levottomuuksiin, ja kaaokseen?

Työttömyys valituissa Euroalueen maissa (Lähde: Google/Eurostat)

Finanssialan Keskusliiton tuoreen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajat odottavat, että yritysten ja kotitalouksien luotonottohalukkuus pysyy lähikuukausina viimevuotista laimeampana.

Pankkibarometrin luoton kysyntää koskevat odotukset ovat ennustaneet hyvin Suomen talouden ja pörssikurssien kehitystä. Pankkibarometrin nousu alkuvuodesta 2009 ja taas lasku alkuvuodesta 2011 käyvät hyvin yksiin pörssikurssien kehityksen kanssa. Luotonkysyntää koskevat odotukset ovat nyt kääntyneet kohti parempaa.

Pankkibarometri (Lähde: Finanssialan keskusliitto)

Euroopan keskuspankki (ECB) on onnistunut pitämään inflaatiovauhdin 2,5% yläpuolella. Tämä on vallitsevissa oloissa hyvä saavutus ja vaikuttaa positiivisesti Euroopan julkiseen talouteen:

• Valtioiden velkataakka sulaa erityisesti niiden osalta (Kreikka, Italia, Espanja, Portugal...),  joilla on paljon velkaa.
• Sijoittajavastuu toteutuu ja maksumiehiksi joutuvat ne, joilla on paljon huonosti tuottavia talletuksia ja rahamarkkinasijoituksia, joiden arvoa inflaatio kalvaa.

Euro alueen inflaatio (Lähde: ECB)

Markkinoilla ei tapahtunut dramaattisia indeksitasolla, mutta kuten Matias omassa katsauksessaan totesi, yhä harvemmat osakkeet liikkuvat isojen indeksin mukana, sillä etenkin pienet yhtiöt ja syrjäiset pörssit ovat kokeneet korjausliikettä alas. Itsehän arvioin korjausliikkeen olevan käynnissä jo viime viikolla, ja kulunut viikko vain vahvisti näkemystäni. Isot pörssit kitkuttavat toki välihuippujensa tuntumassa, mutta ylemmäs ei ollut asiaa – ja pienemmät ovat tulleet jo alemmas.

Helsingissä kyse on vasta parista prosentista, mutta monet yksittäiset osakkeet ovat sukeltaneet selvästi enemmän – jopa tähän asti reippaimmin nousseet vientiyhtiöt, kuten konepajat. Hypervolatiili Neste, jonka totesin olevan hyvä indikaattori yleismarkkinan liikkeille, on kiskaissut reippaasti alas jo jonkun viikon.