Talouden trendit

Ei mennyt ihan oppikirjan mukaan: maailmankaupanhan piti olla vapaata ja merkantilismin piti olla lakaistu sinne historian lehdille. Maailmankauppa on kasvanut vain 1.3% vuosi vuodelta. Kyseinen lukema kertoo talouden syvästä taantumasta, joka on ollut pahempi ainoastaan vuosien 2000-2001 ja 2008-2009 aikana. Valtionvelka on noussut ennätyslukemiin ja keskuspankit ovat pulassa. Epätoivoiset ajat vaativat epätoivoisia keinoja, joten protektionismin harjoittaminen oli odotettua.

Bloombergin Nirah Shah teki havainnon, että protektionistiset toimenpiteet ovat nousseet huomattavasti kuluneen vuoden aikana. Siinä missä kaupan vapauttamiseksi tehtiin 141 toimenpidettä, protektionistisia toimenpiteitä tehtiin yhteensä 431 kappaletta. G20-maat ovat vastuussa 65% näistä protektionistisista toimenpiteistä. Kenellekään ei varmaankaan tullut yllätyksenä se uutinen, että EU27-maat ovat harjoittaneet yhdessä eniten protektionismia. Paljon parjattu Kiina ei ollut koko listalla - lyhyellä aikavälillä (vuodesta 2012) Venäjä on lisännyt protektionismiaan todella paljon.

Aiemmin esille ottamani Japanin Nikkei 225 -indeksin flirtti karhunsyleilyssä lienee nyt tätä myöden selviö. Indeksi piiputti varsin rajuun 6,35 prosentin vapaaseen pudotukseen. Kymmenen eniten laskeneen osakkeen pudotus oli jäätävää. Shorttaajalistan 10. paras karisti yli 8,5 prosenttia jenejä turkistaan. Olen aiemmin maininnut, että minulla on "häiritsevä tunne". Siis se on ollut vain tunne, jota en ole osannut selittää. Pitkälti tämä tunne on johtunut velkakirjamarkkinoista, joissa on paikoitellen ollut mittaviakin myyntiaaltoja. Näitä rivejä kirjoittaessani Kreikan kymppisten korkopojot ovat 44 nousussa ja Portugalilla 21 paunaa ylös. Ei ihme, että Hollandekin mainitsi kriisin olevan ohitse. Parantuneet kasvunäkymäthän näiden liikkeiden takana ovat, eh?

"Haluamme talouden kasvavan kuitenkin niin, että te ette saisi parempia tuottoja." Tämä on viesti Japanin velkojille. Keskuspankkiiri Haruhiko Kuroda on saanut pääosin kiitosta aggressiivisen elvytyksen käynnistäjänä. Kaikki ei ole mennyt kuitenkaan kuin paperilla. Mikä kuitenkin mielenkiintoisinta: yhtäläisyyksiä Euroopan omiin talousongelmiin löytyy. Tässä mielessä Japanissa pidetäänkin eräänlaista talouden koelaboratoriota pystyssä, ja me täällä Euroopassa voimme ottaa opiksi. Niin toistamalla onnistuneita kokeita kuin välttämällä epäonnistuneita kokeita.

Japanilaisosakkeiden raju nousu on saanut vankan tukijoukon taakseen. Tukijoukot kertovat, että rahapoliittiset kokeet ovat olleet jättimenestys. Siinä sivussa on jenikin heikentynyt ja vientifirmojen näkymät alkavatkin näyttää ruusuisemmilta. Ekspansiivinen ja sangen aggressiivinen rahapolitiikka painaa korkotasoja entistä alemmas ja lopulta tulppa irtoaa myös rahoittajien tukkumarkkinoilta ja talous lähtee uuteen kasvuun.

Suunnitelma ei todellakaan kuullosta huonolta. Jokaista askelta voi perustella ja ilman turvautumista semanttisiin puihin ja todistustaakkaan kaikki näyttää hyvin loogiselta.

   Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Euro & talous 2/2013 – Rahoitusjärjestelmän vakaus Julkistamistilaisuudessa 23.5.2013 (esitys ppt muodossa) :

Rahoitusmarkkinat ovat vakautuneet rahoituslaitosten riskinkantokyvyn ja yleisen luottamuksen vahvistuttua. Markkinoiden elpymisestä huolimatta talouskasvun näkymät ovat euroalueella heikot. Tästä syystä huolet monien valtioiden velkakestävyydestä eivät ole hälvenneet. Talouskasvu on tarpeen myös, jotta Euroopan rahoitusjärjestelmä voi toipua viime vuosien kriiseistä.

Yritys- ja asuntolainojen korko on alentunut Suomessa historiallisen matalaksi. Tämä on omiaan lisäämään luottojen määrää. Kotitalouksien velkaantuminen onkin jatkunut, ja asuntoluotot ovat vaihtuvakorkoisia. Kaikkinensa tämä heikentää kotitalouksien kykyä sopeutua korkojen nousuun tai talouden negatiivisiin yllätyksiin. Suomessa velkataakan kasvu ja pitkällä aikavälillä keskimääräistä korkeammat asuntojen suhteelliset hinnat lisäävät koko talouden suhdanneherkkyyttä.

Helsingin pörssin vaihto on hiipunut huippuvuisista huomattavasti Tuholman ja Kööpenhaminan pörssejä enemmän. Alla pohjoismaisten NASDAQ-pörssien vaihtotilastot:

Lähde: Nasdaq OMX

Yhdysvaltojen kiinteistömarkkinoilla on ollut jo vuosia uskomattoman upeaa nousua, varsinkin terveysrakentamisessa. Mutta kaikkein vaikuttavampia kuvia mitä näen on maailmankaupan kehitys. 

Tai paremmin näemme muutoksen kun katsomme samaa kuvaa logaritmisella asteikolla:

Tästä kuvasta näemme, että nämä hirveät puheet talouslamasta johtuvat hirveästä kulmakertoimen hidastumisesta. Tästä huolimatta teimme tammikuussa 2013 kaikkien aikojen ennätyksen. Itsekkäänä ihmisenä olen kiinnostunut lähinnä Euroopasta, tästä valituksen tyyssijasta. Tutkin vain vientiä, koska sitä valitellaan eniten.

Mitä ihmettä Eurooppa on ollut paras alue! Datan saa täältä ja voi laittaa päivittelyn omaan kontekstiin. http://www.cpb.nl/en/number/cpb-world-trade-monitor-including-january-2013

Raaka-aineet ovat tuotantoketjun alkupäässä ja niitä tarvitaan ensimmäisenä, kun tuotanto lähtee kasvuun. Ostopäälikköindeksi kertoo teollisuuden subjektiivisen kannan talouden tilanteesta, kun taas raaka-aineiden kysyntä kertoo todellisen tilanteen. Siinä mielessä raaka-aineiden kysyntä on lahjomaton ja sitä ei voi vääristellä.

Mutta kertooko raaka-aineiden hintakehitys jotain sijoittajalle ja säästäjälle hyödyllistä? Kyllä kertoo. Alla on kuparin hinta ja USA:n S&P indeksit vertailussa. Graafista voi havaita, että kuparin hintakehitys ennustaa osakekurssien arvonkehitystä. Erittäin hyödylliseksi tämän tiedon tekee se, että kuparin hinta edeltää pörssikursseja muutaman kuukauden viiveellä. Säästäjä ja sijoittaja ehtii tässä ajassa reagoida ja hyötyä informaatiosta. 

Kuparin hintakehitys verrattuna pörssi-indeksiin (Lähteet: Yahoo, Barchart)

Mutta minkälaista pörssikurssien kehitystä raaka-aine markkinoiden kristallipallo ennustaa loppuvuodeksi?

Miten Fortumille käy kun sähkömarkkinat yhdistyvät. F. tekee tuloksensa sähköntuotannolla minkä se myy pörssissä. Sähköllä on monia kivoja ja hyödyllisiä ominaisuuksia. Sitä voidaan siirtää halvalla ja nopeasti johtoa pitkin jopa tuhansia kilometrejä. Sähkömarkkinoita on kovasti avattu jo yli kymmenen vuoden ajan kuten tästä Kalevan artikkelista vuodelta 2002 näemme:
http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/euroopan-sahkonsiirto-avautuu/457798/

Velan määrällä ei ole juurikaan tekemistä korkotason kanssa. Klikka tätä kuvaa. Tästä nähdään, että kun otamme PIIGS maat pois niin velanmäärällä ja velasta vaadittavalla korolla on peräti negatiivinen korrelaatio. PIIGS mailla ei siis velka ole ongelma vaan joku muu.

Miksi tämän asian otin puheeksi? Syy on se, että jos ei euro alueella lasketa maksettavia korkoja niin euroalueen yhteinen budjetit ovat ylijäämäisiä! Velkaongelma kokonaisuutena poistuu kun keskuspankki otta haltuunsa kaikkien valtioiden velat. Ei luulisi Saksankaan vastustavan tätä koska on heillä on velkaa kaikkein eniten (n. 80%/BKT). Samalla kielletään valtion laskemasta velkapapereita liikkeelle muuten kuin keskuspankin luvalla. Ja velan ostaa keskuspankki. Nyt monet pankkikriisit niin Kreikassa kuin Kyproksella johtuu juuri valtion velkapapereiden arvon leikkaamisesta. Tämä vaatii tiukkaa valvontaa ja ennenkaikkea pankkien valvontaa. 

Akateemisessa talousblogissa on Pertti Haaparannan kirjoitus (http://blog.hse-econ.fi/?p=5392), joka vain kasvatti minun ennakkoluulojani finanssisektoria kohtaan. Aiheesta olen saanut toruja puhuessani pankkeja lähellä olevien tahojen kanssa. Miksiköhän, sitä ei tarvitse ihmetellä, mutta asiaan. Finanssisektoria kutsutaan useasti talouselämän verenkierroksi, Minä sanon että sen olevan verenkierrossa autoimmuunisairaus joka on hyökännyt itse organismin eli kaupankäynnin kimppuun ja näivettää sitä kasvavalla voimalla.

Finanssirosvous on oma ylikuvaava termi joka kuvastaa sitä määrää mitä finanssisektori ryövää vaihdannasta. Alla olevassa kuvassa näytetään miten finanssisektori on kasvavasti rasittanut Yhdysvaltalaista kansantuotetta.

Kuva: Wikipedia (http://en.wikipedia.org/wiki/Financialization)

   Suomen terveysteknologian teollisuuden vienti vuonna 2012 kasvoi 22,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja oli arvoltaan yhteensä 1,65 miljardia euroa. Näillä luvuilla terveysteknologia tuottaa nyt 38 prosenttia Suomen korkean teknologian viennistä ja on jo jonkin aikaa ollut Suomen toiseksi suurin korkean teknologian vientiala telekommunikaation jälkeen.

   Terveysteknologian Liitto ry FiHTAn toiminnanjohtaja Terhi Kajaste sanoo, että terveysteknologia on tällä hetkellä suomalaiselle teollisuudelle ja kansantaloudelle vieläkin tärkeämpi kuin numerot osoittavat.

Kuuluisaksi tullut virhe ekonomistien Rogoffin ja Reinhardtin taulukkolaskennassa saattaa muodostua hyvin merkittäväksi suunnanmuutokseksi Euroopan talouskriisin hoidon suhteen. Nimittäin Saksan istuva liittokansleri Angela Merkel tunnetaan hyvin tiukan talouskuripolitiikan ajajana, ja jossain määrin häntä voidaan pitää jopa tämän politiikan alullepanijana. Lisäksi Saksan johdolta on kuultu, miten he "näyttävät esimerkkiä" muulle Euroopalle, kuinka tulee menetellä. Voidaan toki miettiä asiaa siltäkin kannalta, että jos saadaan muut eurovaltiot maksamaan heidän pankkikriisinsä niin kaipa siinä on helppo paukutella henkseleitä ja sanoa, että näin sitä pitää toimia: maksattakaa laskunne muilla.

Vaikka tällä asialla on vain välillinen kytkentä talouteen, niin tuon sen esiin, kun työni puolesta seuraan kansainvälisiä tapahtumia. Moni on saattanut pelästyä Korean tilannetta, uutisten perusteellahan siellä on sota ovella. Sen syttyminen olisi tietysti kova isku maailmantalouden vakaudelle etenkin sen vuoksi, että sota käytäisiin Aasian talousmahtien liepeillä, ja Yhdysvallat ja Kiina joutuisivat kovalle törmäyskurssille. Yhdysvallathan kävisi sotaa aivan Kiinan takaovella, millä olisi arvaamattomat poliittiset ja sitä kautta taloudelliset seuraukset.

Raha on keskuspankin antama velkapaperi. Sillä on arvoa, koska luotamme keskuspankin kykyyn pitävän sillä jotain arvoa. Kukaan ei kuitenkaan rajoita velkapapereiden laskemisen määrää muuten kuin välillisesti. Keskuspankki ei uskalla rajattomasti laskea rahaa liikkeelle, koska raha menettää luottamuksen. Normaali raha, keskuspankkiraha on kuin menneestä maailmasta. On myös paljon uutsia, että rahan säilyttäminen menisi verolle. Jos raha menettää luottamuksen niin uusia keksitään ja niitä on jo keksitty.

Lasten ja varhaisteinien suosima loru päivänkakkaroineen ihastusten kohteiden tunnearvauksista tulee ensimmäisenä mieleen, kun euroalueella pohditaan voittaako vai häviääkö Euroopasta markkinatalous tyystin. Asialistallani oli niinikään jo aiemmin esilletuotu euroryhmän pj Djisselbloemin soutaminen ja huopaaminen kriisin ratkaisutoimissa. Herra Ikonen käsitteli asian kuitenkin selkeästi minua paremmin, joten säästytte yksinkertaisten aivojeni tuotannolta siltä osin. Jäljellä on kuitenkin euroalueen eheys, niin strategisessa kuin yhteiskunnallisessa mielessä.

Kuudentoista maan yhteisvaluutta

Käppyrät elävät edelleen lähes yksinomaan keskuspankkien työvuorojen pituuksilla. Näkyvintä lienee Japanin keskuspankin henkilöstövaihdokset, joissa on melko suoraan otettu agendaksi deflaation torjuminen. Jos "siinä sivussa" jeni hieman heikkenee ja Tokion pörssisalissa ostetaan niin eipä tuo nyt varsinaisesti haittaakaan? Euroopassa taas pohditaan tuskaisasti. Näin esimerkiksi viime kirjoituksessa mainitsemani Banco Popolare on syventänyt post-vaalien lukemia -19%:sta noin -25% lukemiin. Voisi ajatella, ettei ko. rahoitusalan yritys ole niin merkittävä tekijä, siis liian iso kaatumaan. Toisaalta, jos vaikka firma tulisikin vatsa edellä pintaan niin miettikääpä, millaisia seurauksia tällä olisi ihan yleisen tunnelman kannalta? Tätä ei siis varmaankaan päästetä tapahtumaan.

Henri tuossa esittikin jo hyvää analyysia Italian vaaleista, mutta vilkaisen asiaa markkinoiden kannalta. Italialla on käsissä hallituskriisi, koska Bersani ei saa ylähuoneeseen eli senaattiin enemmistöä luontevan yhteistyökumppaninsa Montin kanssa. Hallituksella täytyy olla molempien kamarien luottamus. Grillon puolue ei liittoudu kenenkään kanssa. Uusia vaaleja ei kuitenkaan tule, koska ne muuttaisivat tulosta korkeintaan Grillon hyväksi. Sitä riskiä muut tuskin ottavat.

   Suomalaisen metsäteollisuuden päämarkkinat ovat Euroopassa, jonka talouden taantuma ei näyttänyt vuonna 2012 laantumisen merkkejä.  "Kotimaisilla päätöksillä voimme halutessamme vaikuttaa siihen, että kun Euroopan talous taas kääntyy kasvuun, olemme kilpailukyvyssä voittajien puolella", sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Valtiovarainministeriö: Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta on julkaissut palkanmuodostuksen seurantaraportin, jossa selvitetään ansioiden, hintojen ja ostovoiman sekä kilpailukyvyn kehitystä ja kehitysnäkymiä.

Yksikkötyökustannusten kehitys  (Lähde: Valtioneuvosto / Talousnäkymät ja palkanmuodostus)

Rahaliiton aikana yksikkötyökustannukset ovat kohonneet Suomessa keskimäärin 0,3 prosenttiyksikköä vuodessa muuta euroaluetta nopeammin. Tästä näkökulmasta Suomi lukeutuu Ranskan kanssa samaan viiteryhmään. Yllä oleva kuvio esittää yksikkötyökustannusten kehityksen eräissä rahaliiton jäsenmaissa. Vuosina 2012–2014, komissio arvioi Suomen yksikkötyökustannusten kasvavan kaksi kertaa muuta euroaluetta nopeammin.  (Piksu toimituksen huomio: Tässä arviossa ei ole otettu huomioon Suomen työmarkkinaosapuolten kykyä tehdä kipeitä päätöksiä silloin, kun niitä tarvitaan. )

        Kevään 2013 Pk-yritysbarometri perustuu yli 4000 pk-yrityksen vastauksiin. Pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat hieman aiempaa toiveikkaampia. Vaikka Euroopan talouskehitys on heikkoa ja kotimaista finanssipolitiikkaa on kiristetty pääosin veronkorotuksin, on suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku nyt +5. Nousua kahteen edelliseen barometriin verrattuna on viisi yksikköä.

Pienten ja keskisuurten yritysten suhdannenäkymät (Lähde: Suomen Yrittäjät)

IMF julkaisi tammikuun lopussa ennusteensa maailmantalouden kehityksestä. IMF:n mukaan talouspoliittiset toimet ovat pienentäneet Euroalueen ja USA:n akuuttia riskiä. Japanin elvytyssuunnitelmat tukevat lyhyen tähtäimen kasvua niin, että Japanin talous nousee lyhyestä taantumasta. Myös useat kehittyvät maat ovat tehneet kasvua tukevia rakenteellisia toimia, jotka auttavat näiden maiden taloutta.

IMF ennustaakin globaalin talouden piristyvän 3,5% kasvuun, kun kasvu viime vuonna oli vain 3,2% suuruusluokkaa.  Kasvun vetureina toimivat IMF:n mukaan kehittyvät maat ja USA.

IMF:n talouskasvuennuste (Lähde: IMF)

Pienet ja keskisuuret yritykset lisääntyvät, kasvavat, palkkaavat lisää henkilöstöä ja menestyvät selviää Patentti ja rekisterihallituksen yritysten lukumäärää koskevasta tilastosta sekä Tilastokeskuksen yritysten henkilöstöä koskevasta tilastosta.

PK -yritysten (0...250 henkilöä) osuus kaikkien yritysten työvoimasta (Lähde: Findikaattori)

Yritysten lukumäärä (Lähde: Patentti ja Rekisterihallitus)

Tähän trediin on yksinkertainen syy. Virkamieskunnan strategiset päätökset ja toiminta. Yrityksiä ei enää nähdä ketkuina, jotka yrittävät laistaa ympäristöä, työvoimaa ja viranomaisia koskevista velvoitteistaan. Suhtautumistavassa on tapahtunut muutos. Viranomaistoiminta, mukaan lukien työvoimahallinto, verotus, patentti ja rekisterihallitus etc.. on nähty yrityksiä palvelevana funktioina, joiden tehtävä on tuottaa mahdollisimman helppoja ja yksinkertaisia viranomaistoimintoja ja tukifunktioita auttamaan yrityksiä keskittymään omaan erityisalueeseensa.

Maailmanluokan talousalan tuntijat professori Robert Shiller ja sijoittaja Marc Faber olivat Evli pankin vieraana 22.1 kertomassa näkemystään sijoittamisen huomisen mahdollisuuksista ja riskeistä sekä vastaamassa lehdistön ja sijoittajien kysymyksiin.

Robert Shiller           Marc Faber 

Mikä ja minkälainen on seuraava suuri tarina, hype ja kupla? Molemmat puhujat tavoittelivat vastausta tähän kysymykseen.

Seuraavan suuren tarinan havaitseminen olleellisinta sijoitustietoutta

Robert Schiller keskittyi omassa osuudessaan kirkastamaan ymmärtämystämme siitä, miten monet talouden ilmiöt ovat seurausta median ja yleisön yhdessä kehittämistä suurista tarinoista ja meidän sijoittajien tunteenomaisesta suhteesta noihin tarinoihin, jotka sitten realisoituvat talouden ilmiöinä.

Esimerkiksi hän otti etelä-Euroopan velkakriisin, jossa median generoima mielikuva etelä-Euroopan valtioiden velkaantumisesta ja tuon alueen ihmisten laiskuudesta realisoitui eteläisen-Euroopan kohoaviksi koroiksi, jotka sitten johtivat aitoon kriisiin. 

Seuraava suuri tarina on osakkeiden arvostuskupla

Marc Faber taas uskalsi ottaa varovaista kantaa siihen mikä on Eurokriisin jälkeen seuraava suuri tarina, johon talouselämä tarttuu, josta syntyy hype ja kupla. Ja tuo tarina oli ylenmääräisestä likviditeetistä syntyvä osakkeiden hintaralli ja arvostuskupla, joka jakaa pääomia uudella tavalla, aiheuttaa epästabiiliutta ja vinoutuneita arvostustasoja ja vahingoittaa muutenkin taloutta.

Markkinataloutta arvostellaan monesta, mutta yhdessä se on tehokas eli ylisuuria voittoja ei saada kuin hetkittäin. Kun autot tulivat maailmaan noin 100 vuotta sitten autovalmistajia oli monia ja autoistumisessa näkee suuria trendejä näkee helposti. Alkuvaiheessa, ennen sotaa, USA hallinoi lähes täydellisesti automarkkinoita (vuonna 1965 83% markkinoista). Sodan jälkeen alkoi muiden maiden, lähinna japanilaisten ja saksalaisten nousu. Nyt autoteollisuudessa on ollut selkeä kehitysmaiden nousun aika ja vanhat 'titaanit' ovat joutumassa vaikeuksiin. Autoteollisuus on aina ollut huono sijoitus sijoittajalle, aivan kuten lentoyhtiöt. Ne molemmat ovat varmasti muuttaneet maailmaa ja jopa koko teollista maailmaa. Autoja valmistavat yritykset ovat keskimäärin olleet huonoja. Niitä on aina pidetty teollisuuspoliittisesti liian tärkeänä ja nämä alat eivät ole olleet normaalissa kilpailussa jolloin ne ovat joutuneet kohtaamaan täysimääräisenä niin poliittisen riskin kuin hitaan kehityksen riskin.

Eurokriisi on rahamarkkinoiden mukaan ohi ja Euro vahvistuu.

Euroalueen valtionlainojen korot putoavat

Italian ja Espanjan kymmenen vuoden valtionlainojen korkotasot ovat painuneet kohtuulliselle 4% tasolle (korkokäyrät liitteenä lopussa). Nuo korot eivät enää suuresti poikkea Suomen valtion kymmenen vuoden lainojen koroista jotka nekin hipovat 4% tasoa.

Valtiontalouksien vajeet kutistuvat

Euroalueen eteläiset valtiot ovat tasapainottaneet talouttaan ja valtiontalouksien vaje on Euroalueella tällä hetkellä 3% luokkaa bruttokansantuotteesta. Suomen valtion ja kuntien yhteinen alijäämä on EK:n mukaan 4% luokkaa ja me olemme valtiontalouden tasapainoisen hoidon suhteen jäämässä hieman jälkeen Euroalueen jämäkästä ytimestä.

Euroalueen valtiontalouden vaje yhteensä (Lähde: EKP)

On silloin tällöin hyvä seurata miten eri teollisuudenalojen osakkeet käyttäytyvät. Ovatko niinsanotut protektiiviset, kurssilaskulle immuunit sektorit todellakin maineensa veroisia? Ja näyttäisi siltä että näin todellakin on. Monien protektiivisten sektoreiden kuten terveydenhuollon ja energiantuotannon osakkeet ovat käyttäytyneet stabiilisti. 

Mutta minkä talouden alan osakkeita kannattaa painottaa juuri nyt? Yleensä kannattaa painottaa sellaisia, jotka ovat viimeisen viiden vuoden aikana kärsineet rankimmin. Kokonainen teollisuudenala jää nimittäin harvoin viittä vuotta pidemmäksi aikaa aliarvostetuksi, mutta viiden vuoden mittaisia ali- ja yliarvostus- periodeita on paljon. 

Energiasektorin sekä erityisesti pankkien osakkeet näyttäisivät viiden vuoden kriteerin perusteella olevan edullisia. Eurokriisin aikana huonoa mainetta niittäneiden pankkien kurssinousu alkoi jo viime vuonna, mutta niiden hinta on edelleen edullinen sekä suhteessa tulokseen (P/E- suhde) että tasevarallisuuteen (P/B- suhde).

Globaalien sektori-indeksien arvostustasot (Lähde: iShares)

  Eurooppa voi muuttua periferiaksi, ellei Euroopan unioni muutu kohti liittovaltiota. Näin arvioi professori Risto Heiskala, joka tutkii Suomen Akatemian rahoituksella EU:n taloutta. Sen sijaan maailmantalouden suurimmat pelurit tulevat olemaan Kiina, Intia ja USA – tässä järjestyksessä. 

OECD:n ennuste näyttää, että Japanin lisäksi myös Eurooppa on 50 vuoden päästä suhteellisesti katsoen noin puolta nykyistä pienempi tekijä maailmantaloudessa samalla kun maailmantalouden keskus siirtyy Aasiaan ja Tyynelle merelle.

Minua kiinnostaa pienet asiat. Matkailua ei pidetä maassamme merkittävänä toimialana. Silti se lienee yksi maailman suurimmista bisneksistä.

Miksi me emme pidä sitä yhtä tärkeänä kuin nurkkiamme paskantavaa kaivosteollisuutta?

Matkailu työllistää ja tuottaa veromarkkoja Itä-Suomeen ja Lappiin. Tilastojen valossa Helsinki on kuitenkin selkeästi suurin ja kaunein matkailutulojen kerääjä.

Venäläisturisteilla ja ostosmatkailijoilla on valtava merkitys Kaakkois-Suomessa ja Kainuussa. Matkailupitäjä Sotkamo hyötyy päivittäin Kostamuksen alueelta tulevista rajanylitysvirroista.

Loma-aikoina venäläisiä on enemmän kuin Raatteen tiellä. Imatra ja Lappeenranta tienaavat, kun Karjalan ja Pietarin alueen ihmiset poikkeavat ostoksille.

MATKATOIMISTOT
KATOSIVAT
KATUTASOLTA

Matkakohteen valintaan haetaan vaikutteita sosiaalisesta mediasta. Sähköpostini suoltaa päivittäin vinkkejä halvoista lennoista ja hyvistä hotelleista, joissa voisin viettää laatuaikaa vaimoni kanssa.

Korkomarkkinat heijastavat rahamarkkinoiden (eläkerahastot, pankit, ...) parasta ymmärrystä talouden kehityksestä. Mutta miten korkomarkkinoiden antamaa tietoa luetaan?

Korkomarkkinoiden ennustama hetkellinen korkotaso tulevina vuosina (Lähde: EKP)

Parhaan työkalun tarjoaa niin kutsuttu "instaneous forward" käyrä (yllä). Euroopan keskuspankin lakema "instaneous forward" käyrä on laskettu euroalueen AAA- reitattujen valtionlainojen koroista ja se kertoo mitä mieltä korkomarkkinat ovat hetkellisestä korkotasosta kullakin tulevaisuuden ajanhetkellä. 

Yllä olevasta (8.1.2013) instaneous forward käyrästä voimme tulkita korkomarkkionoiden uskovan, että korkotaso pysyy matalana vielä pari vuotta. Tuon parin vuoden aikana euroalueen jotkin valtiot ovat niin huonossa taloudellisessa tilanteessa ja velkaantuneita, että Euroopan keskuspankki ei nosta korkotasoa.

Kahden vuoden jälkeen alkaa muutos. Euroopan valtioiden talous kestää koronnostot, talouskasvu on vahvaa ja Euroopan keskuspankki reagoi koronnostoilla estääkseen ylikuumentumisen. Nousua kestää kymmenkunta vuotta, jonka jälkeen korkotaso painuu vähitellen kohti parin prosentin pitkäaikaista keskiarvoa. Tuo parin prosentin taso on korkomarkkinoiden näkemys rakenteellisesta talouskasvusta euroalueella.