Tervehdys kaikille ja kiitos palstan aktiiveille monista kiinnostavista artikkeleista ja hyvistä vihjeistä. Suosikkejani ovat Homo Economicuksen ja Matias Savolaisen artikkelit, Etanan sijoitussää, sekä Timon lista. Seuraan palstaa lähes päivittäin ja ajattelit, että voisi joskus itsekin rustata jotakin.
Tämä ei ole varsinaisesti artikkeli, vaan keskustelunavaus. Tuli mieleen, että mahtaako BDI kertoa enää suhdanteesta, vaan enemmänkin maailman merillä seilaavasta ylikapasiteetista. Jos rahdittajia on enemmän kuin rahdattavaa, hinnat eivät nouse vaikka tuotanto virkistyy. Ainakaan viime vuonna BDI ei juurikaan seurannut osakkeiden hintoja. Miten lie jatkossa?
Sen sijaan VIX pitää kutinsa. Tosin voi miettiä kuinka hyödyllinen on mittari, joka kertoo jonkin aikaa syttymisen jälkeen että talo on tulessa.
Olemme tällä palstalla monasti havainneet, että kuluttajien ja teollisuuden luottamuksella on ennustearvoa lähiajan pörssikurssien kehitykselle. Mutta entä sitten inflaatio?
Piksu Toimitus päätti testata onko inflaatiolla ennustearvoa ja tulos oli yllättävä. Ennustearvo on merkittävä, mutta korrelaatio on hyvin erilainen kuin kuluttajien ja teollisuuden luottamuksen kohdalla.
Inflaatio (alla) ja Saksan DAX osakeindeksin kehitys (Lähteet: Yahoo Finance, EKP)
Median historian nopein murros saattaa olla valokuvien ja videoiden siirtyminen filmiltä ja kaseteilta muistikorteille talletettuihin tiedostoihin. Kun noin 10 vuotta sitten uusi digitaalinen kamera- ja tallennusteknologia alkoi olla tarpeeksi käyttäjäystävällistä, riittävän tasoista teknisesti ja hinnaltaan perheystävällistä, uusi media vyöryi hämmästyttävän nopeasti koti- ja ammattikäyttöön.
Samalla valokuvauksessa liikkuvat rahavirrat vaihtoivat suuntaa. Filmivalmistajia ei enää tarvittu, mutta koska jossakin kuvaajat otoksiaan haluavat esitellä ja myös säilyttää, internet-palvelut ja tallennusvälineiden valmistajat ovat keränneet filmeihin sijoitetut rahat omiin taskuihinsa.
Valokuvauksen murros on käsittämättömän nopea siksi, että ihmisten täytyi muuttaa tapojaan ja käyttäytymistään ennen kuin uusi teknologia saattoi valloittaa massamarkkinat. Kuvia ei enää voinutkaan hypistellä käsissä ja asetella albumeihin, vaan niitä piti katsella tietokoneen ruudulta. Silti käytännössä viimeisetkin nurisijat – ammattilaiset mukaan lukien – ovat nyt digitaalisten kameroiden ystäviä.
Meidän ihailemaa kapitalistista talousjärjestelmää voidaan kritisoida monesta asiasta. 1930-luvun laman aiheutti ensimmäinen maailmansota ja 1930-luvun laman ratkaisu oli toinen maailmansota. Sitten alkoi yhdysvaltalaisten yritysten monopolistinen aikakausi mikä päättyi Vietnamin sotaan ja öljykriisiin. Toisen maailmansodan jälkeen alkoi voimakas kahden maailmannäkemyksen vastakkainasettelu minkä johdosta Yhdysvallat 1960-luvulla muutti koulutusjärjestelmäänsä luonnontieteelliseen suuntaan ja yksinkertaistettiin historiaa. Tämä positivistinen ajattelu levisi myös yhteiskuntatieteisiin jonka johdosta maailmaa yksinkertaistettiin edelleen, niin että se on järkyttänyt myös talousjärjestystä. Tämä muutos on syyttä suotta laitettu useasti Reaganin ja Thatcherin nimiin. Kun 1990-luvulla Neuvostoliitto romahti, niin ei ollut tarvetta enää niin monelle rakettitieteilijälle sotateollisuudessa ja osa näistä matematiikan ”ihmelapsista” siirtyi finanssimaailman puolelle. Näitä alettiin kutsua leppoisasti quanteiksi ja heitä kunnioitettiin miljoona-palkkojen edestä. Samaan aikaan menneisyyden, ihmisten käyttäytymisen ja muiden kulttuurien tuntemista halveksittiin ja puhuttiin monenlaisista kukkatäti-ilmiöistä. Kuviteltiin liberalistisen tai eurooppalaisen ja amerikkalaisen talousjärjestelmän ylivertaisuutta.
Pörssit kävivät testaamassa haarukkojensa alareunaa, Daxissa se oli 5800. Kun ei mennyt läpi, kurssit rykäisivät saman tien haarukan yläreunaan, Daxissa tasolle 6100-6200. Sielläkin näyttää tulevan seinä vastaan.
Jos haarukka murtuu, seuraava stoppi on loogisesti useita prosentteja korkeammalla. En edelleenkään pidä sitä todennäköisenä, vaan luultavasti päivän parin sisään tehdään korkeintaan valemurto (false break) päivänsisäisesti, ja sitten taas pikapuolin koputellaan haarukan alalaitaa.
Kun kuluttajina katselemme uuden markkinan syntymistä, huomaamme kenties jotain uutta tapahtuneen vasta kun siitä on juttu TV:n iltauutisissa. Silloin meitä saattaa kiinnostaa tieto siitä, milloin uusi tuote tai palvelu on sellaisessa elinkaarensa vaiheessa, että se kannattaa hankkia. Kun sen sijaan talouselämää seuraavina katselemme uuden markkinan syntymistä, meitä kiinnostavat aivan toiset asiat. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa trendit vaihtuvat suhteellisen nopeasti, joten oikeaan osunut ajoitus niin työpaikan valinnan kuin sijoituksenkin kannalta on tärkeää.
Konsulttiyhtiö Gartner Group on kehittänyt Hype Cycle -mallin, jolla on kätevä kuvata uuden teknologian elinkaaren vaiheita. Mikäli sijoittaja käyttää mallia teknologia-alan tai digitaalisen median tuotteiden kypsyyden analysointiin, jostain on hankittava tietoa, että pystyy asettamaan uuden teknologian aikajanalle oikeaan kohtaan. Sen jälkeen voi arvioida, selviääkö teknologia karikoiden yli massamarkkinoille.
Viikon paras talousuutinen on, että Espanjan valtionvelkojen kauppa onnistui kirkkaasti yli odotusten: korot putosivat rutkasti verrattuna kuukauden takaisiin lukuihin. http://www.ft.com/intl/cms/s/0/1f57a9ba-2af9-11e1-8a38-00144feabdc0.html#axzz1h57RWrCB Syyksi on tulkittu EKP:n pankeille tarjoama halpa ja pitkäaikainen luototus, jonka nyt oletetaan kanavoituneen valtionvelkojen ostoon ainakin Espanjassa, jossa valtiovalta on siihen pankkeja patistanut. Sikäli kun tulkinta pitää paikkansa, EKP:n riskipokeri näyttäisi ainakin Espanjan kohdalla toimivan: keskuspankin kieltäytyminen laajoista tukiostoista ei johda markkinarysäykseen, kun pankit ostavat velkoja EKP:n sijaan.
Valtioiden menestyksen ratkaisee kuinka hyvin se saa kansalaisissaan olevan potentiaalin käyttöön sekä sen sotilaallinen voima. Kiina oli taloudellisesti ja teknisesti ylivoimainen aina 1700-luvulle asti, mutta he eivät panostaneet armeijaansa tarpeeksi. Länsimaat tuhosivat Kiinan taloudellisesti 200 vuoden ajaksi. Tuskin kiinalaiset uudestaan tekevät samaa virhettä ja nyt he varmistavat myös sotilaallisen voiman sekä muista riippumattomuuden. Joskus kun maa on kulttuurillisesti tarpeeksi vahva se levittää oman kulttuurinsa valloittavaan maahan, kuten useissa maissa on vahva kiinalaisen kulttuurin vaikutus. Kuuluisin tällainen esimerkki on Kreikka kun Rooma valloitti sen. Roomalaiset ottivat kreikkalaiset jumalat itselleen, mutta vaihtoivat niiden nimet.
Mutta mennään tähän konkreettiseen ongelmaan Euroopassa. Kaikilla kehittyneillä mailla on varsin paljon velkaa, jopa liikaa varsinkin suhteessa heidän valuuttareserveihinsä.
Vuonna 2008 alkaneen maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena julkiset menot ovat kasvaneet ja valtiot velkaantuneet. Vain harva maa täyttää enää EU:n perussopimuksen mukaiset kriteerit. Suomessa myös kuntien taloustilanne on heikentynyt niille annettujen palvelutehtävien takia.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Talouden rakenteet -julkaisussa kuvataan kansantalouden kehitystä, työmarkkinoita, hyvinvointieroja ja ilmastopolitiikan haasteita. Raportti on ladattavissa: www.vatt.fi/.
Julkisen sektorin alijäämä kasvoi kaikissa EU:n jäsenmaissa finanssikriisin seurauksena. Vuonna 2010 yhdenkään euroalueen maan julkinen sektori ei ollut enää ylijäämäinen. Suomen julkisen sektorin alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen oli vuonna 2010 euroalueen pienempiä. Myös julkinen bruttovelka ylitti useimmissa maissa 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Julkisen talouden ylijäämä Suomessa ja euroalueella, prosenttia bruttokansantuotteesta
Jotenkin tuntuu, että tässä talouskeskustelussa ei huomata pidempiä trendejä. Suuri trendi on, että eri alueet erikoistuvat eri asioihin. Tällöin suuremmille alueille syntyy suuria epätasapainotiloja, sen yksi ilmentymä on valtioiden velkaantuminen. OECD:n tulevassa raportissa kerrotaan, että valtiot lainaavat 10 400 miljardia dollaria vuonna 2012. Jollakin on tuon verran oltava ylijäämiä, koska Marsista ei vielä ole tullut lainanantajia. Koko maailman BKT on 63 000 miljardia dollaria eli maailman valtiot ottavat vuosittain 15 % maailman BKT:sta velkaa. Suuri osa menee tietenkin lainojen uusimiseen, mutta se kuvastaa lainojen suuruutta. Lainat otetaan yleensä vielä melko läheltä eli maanosittain ajatellen luvut eivät näytä yhtä pahoilta.
Suomen Hypoteekkiyhdistyksen neljännesvuosittaisen asuntomarkkinoiden tilanneanalyysin mukaan Suomessa asuntomarkkinoilla on vielä hyvä tilanne.
Nyt alhaisen korkotason aikana asuntolainoja otetaan 20-25 vuoden takaisinmaksuajoilla ja maksuohjelmissa myös pysytään. Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat korkeita. Näkymissä ei ole nousuvaraa. Koko raportti: Hypoteekkiyhdistyksen asuntomarkkina-analyysi
Saksan IFO tutkimuslaitoksen mittaama suhdanneindeksi osoittaa pientä piristymisen merkkiä (kuva vasemmalla). Voiko tämä olla totta! Merkit muutoksesta olivat näkyvillä jo kuukausi sitten ja ostopääliköt ovat kaikkialla maailmassa (USA, Kiina,..) nyt hieman positiivisempia kuin vain kuukausi sitten.
Mutta onko muutos pysyvää ja seuraako tästä vähitellen käänne? Muutoksella on selvä syy. Vuoden 2010 nousukauden aikana tuotantoketjuun sitoutui puolivalmisteita ja tästä aiheutui ylimääräistä kysyntää ja odotuksia. Tuotentoketju ei vedä ikuisesti jos kysyntä ei ole kuluttajavetoista ja vuoden 2011 alkuvuoden aikana tuo ylimääräinen tuotantoketjusta aiheutuva kysyntä purkautui. Nyt ollaan palaamassa normaaliin. Käänne ei vielä heijasta parannusta valtionhallintojen aihauttamassa kriisissä ja siksi emme voi olla varmoja siitä, että orastava käänne tuo pysyvää lohtua.
Piksu Media kävi yhdessä Espoon Superosakken kanssa World Money Show tapahtumassa tutustumassa kansainvälisten sijoittajien ajatuksiin ja tuntoihin.
Sijoittajat tuntuvat olevan kaikkialla yhtä ymmällään ja peloissaan. Maaimanlaajuista julkista, näkyvää, keskustelua dominoivat Euroalueen ongelmat ja nimenomaan Eurooppaa uhkaava talouskasvun hidastuminen. Mutta pelko ja huoli ei ollut koko kuva.
Pohjavirta ja suuret kalat kulkevat eri suuntaan kuin näkyvä pinta. Vaarana ei ole niinkään pörssikurssien ja kiinteän omaisuuden arvon romahtaminen talouskasvun hidastuessa vaan päinvastoin, inflatoituminen. Pörssikurssien ja kiinteän omaisuuden liiallisen arvonnousun käynnistyminen on aivan todellinen riski.
Valtion velkaantuneisuus on ongelmallista muuallakin:
Japanissa on vahvat sisäiset epätasapainotekijät ja valtion velka on nyt huimat 220% bruttokansantuotteesta ja lisääntyy noin 7%/BKT vuosivauhtia
Kreikka ja Italia ovat ansaitusti saaneet huomiota, mutta USA:n, ja Englannin velkaantuneisuus on sekin korkeata tasoa ja kun näiden maiden valtionvelka lisääntyy joka vuosi 10% / BKT vauhtia niin voimme odottaa niitäkin velkasaneerausmenettelyn potilaiksi neljän tai viiden vuoden kuluessa ellei muutosta säästäväisyyteen tapahdu
Näyttäisi siltä että kyseessä on demokratian kriisi, joka hakee korjaustaan uusista budjettitalouden kontrollimekanismeista. Demokratian on syytä uudistua.
Euroopan pankkiviranomainen EBA on laatinut uuden arvion eurooppalaisten pankkien pääomatarpeesta.
Suomalaisista pankeista päivitetty laskelma pääomatarpeesta on tehty EU-stressitestiin osallistuneelle OP-Pohjola-ryhmälle. Lisäksi Nordea-konserniin kuuluva Nordea Pankki Suomi ja Danske Bank -konserniin kuuluva Sampo Pankki kuuluivat arvioinnin piiriin emoyhtiöidensä kautta.
EBAn arvion mukaan OP-Pohjolalta ei edellytetä toimia vakavaraisuuden vahvistamiseksi. Syynä tähän ovat sekä pankin korkea ydinvakavaraisuus että pienet valtionlainoihin liittyvät riskit. OP-Pohjolan Core Tier 1 -suhde oli kesäkuun 2011 lopussa 12,0 %, eli selvästi yli EBAn asettaman 9 prosentin vähimmäistavoitetason.
Nordea ja Danske Bank -konsernien vakavaraisuuden on niin ikään katsottu riittävän ilman lisäpääomitusta.
Suomen asuntomarkkinoilla eletään mielenkiintoista aikaa. Maailmantalous on muuttunut, kuten se on muuttunut joka vuosikymmen. Tässä Asuntosijoittajien syksyn markkinakatsauksessa tarkastelemme Suomen asuntomarkkinoita asuntosijoittajan näkökulmasta.
Mediajättejä on aina ollut olemassa joukkoviestinnän 500-vuotisen historian aikana. Jos kuitenkin keskitytään viimeisen 20 vuoden aikaan, jolloin digitaalinen media on kehittynyt massamarkkinoille sopivaksi välineeksi, huomataankin muiden kuin perinteisten mediayhtiöiden ohjaavan kehitystä.
1990-luvulla Nokia toi uuden langattoman viestintävälineen maailman ihmisille, mutta ei osannut hyödyntää sen mediamahdollisuuksia liiketoiminnassaan. Perinteiset lehtitalot, TV-yhtiöt, elokuvastudiot ja levy-yhtiöt hallitsivat mediamarkkinaa nauttien viimeisistä kultaisista vuosistaan ennen World Wide Webin läpimurtoa yrityksiin ja koteihin 1990-luvulla.
Työllisyys on merkittävä ihmisten hyvinvoinnin osatekijä ja yhteiskunnan toiminnan indikaattori. Noin 4...5% tasolle jäävä kitkatyöttömyys on monasti osoittautunut yhteiskunnan kannalta optimaaliseksi.
Työttömyyden taso korreloi voimakkaasti vaihtotaseen vajeen (velkaantumisen) kanssa. Oheinen kartta kertoo, että Euroopassa työttömyydestä kärsivät pahimmin Kreikka, Espanja, Turkki ja Baltian maat. Siis ne, jotka takavuosina nostattivat elin- ja kustannustasoaan velkaelvytyksen avulla.
Euroalueen talous on kokonaisuutena lähes tasapainossa selviää Euroopan Keskuspankin julkaisemasta kvartaalitilastosta.
Euroalueen kuluttajien, yritysten ja valtioiden yhteenlaskettu ulkoinen velkaantumisvauhti on 0,6%, joka on vaihtotaseen vajeen suuruus (5Mrd€ elokuussa). Velkaantumisvauhti on selvästi pienempi kuin bruttokansantuotteen kasvu, eikä se tästä syystä muodosta ongelmaa. Euroopan ongelmat ovat alueen sisäisiä ja liittyvät lähinnä valtio instituutioiden toimintaan.
Euroalue on ollut sijoittajien suosiossa ja tänne on virrannut yhä enemmän portfoliosijoituksia (osakkeisiin elokuussa 24 Mrd€ ja lainoihin 12Mrd€) ja nyt myös suorat investoinnit yritystoimintaan ovat kääntyneet Euroalueen kannalta positiivisiksi. Tilastojen valossa tänne halutaan rakentaa yritystoimintaa.
Suomi on IMF:n mukaan säilyttänyt asemansa maailman parinkymmenen parhaiten kehittyneen maan joukossa kun mittarina käytetään ostovoimaa (alla taulukko).
Maailmalla on kuitenkin käynnissä merkittävä muutos; elintasoerot tasoittuvat kovaa vauhtia. Monissa kaukoidän maissa on jo meidän kanssa samaa suuruusluokkaa oleva elintaso ja Singapore ja Hong Kong taistelevat jo Luxemburgin ja pienten öljyvaltioiden kanssa maailman rikkaimman maan tittelistä.
Muutosnopeus näyttäisi olevan suurinta niissä maissa, joiden elinaso on alhaisin ja/tai jotka ovat muuten säästäväisiä (joiden vaihtotase ja valtiontalous ovat tasapainossa tai positiivisia).
Tämä ilmiö on sijoittajan kannalta mielenkiintoinen. Tämän perusteella kannattaisi ylipainottaa sellaisia alueita kuten Intia, Indonesia ja Afrikka. Myös suhteellisesti varsin kehittyneet alueet kuten Kiina sekä etelä-Amerikka voivat olla ihan hyviä sijoituskohteita.
Television suhteellisen lyhyt historia on ollut liki täydellinen menestystarina. Heti kun ihmiselle jää asumis- ja ruokakulujen jälkeen pari satasta ylimääräistä, hän ostaa televisiovastaanottimen. Hyvin usein hänestä samalla tulee tylsänä ruutua tuijottava sohvaperuna, koska media on yksisuuntainen. Ei enää. Uudet Smart TV-laitteet kytketään TV-verkon lisäksi internetiin, jolloin olohuone muuttuukin sosiaalisen median kommunikointitantereeksi.
Televisio on aina ollut yksinkertainen laite. Mustavalko-TV:ssä oli pari nappulaa, joilla saattoi vaihtaa kanavaa ja hiljentää ääntä mainosten ajaksi. Kaukosäädin on television tähänastisen historian suurimpia keksintöjä, jota ilman elämä kieltämättä käy erittäin hankalaksi. Digitaalinen televisiosignaali muutti kuitenkin kaiken: televisio kehittyy tietokoneeksi.
Suomen Hypoteekkiyhdistys ja Suomen AsuntoHypoPankki Oy:n Q3/2011 asuntomarkkinoiden tilanneanalyysin mukaan asuntojen hintakehityksen lakipiste osui viime kesäkuuhun. Kohti syksyä valtiovelkakriisin vaikutuksen ovat päivä päivältä heikentäneet asuntomarkkinanäkymää. Analyysin pisteissä muutos näkyy pisteiden laskuna, + 145 pisteeseen (+ 14,5 %).
Olen useiden keskusteluiden pohjalta huomannut, että kuluttajilla kuten myös sijoittajillakin on hyvin suuripiirteistä tietoa Suomen asuntomarkkinoista ja niiden hintakehityksestä. Tästä innostuneena tein videomateriaalin, joka saattaa antaa sinulle lisää ajatuksia ja ideoita asuntosijoittamiseen ja sen kokonaisuuden ymmärtämiseen paremmin.
Painetun sanomalehden lukijamäärä ja levikki ovat jo pitkään olleet hienoisessa laskussa. Aikakauslehtien levikki on aaltoillut ylös ja alas, mutta joka tapauksessa painetun maksullisen aikakauslehden suurimmat päivät ovat takana. Myös mediayhtiöt tietävät tämän, vaan vanhasta tilaus- ja mainosmaksuista koostuvasta liiketoimintamallista tuskin yksikään yhtiö on vielä kyennyt siirtymään täysin digitaaliseen aikakauteen.
Yhden liiketoimintamallin sijaan lehdistöllä on jo nyt vähintään kolme vaihtoehtoa siirtyä digitaalisen mediaan: verkkolehti, ladattava lehti ja henkilökohtainen lehti.
Videolla tarkastellaan näitä kolmea eri tapaa lukijan kannalta Apple iPad-tabletilla:
Suurten sanomalehtien verkkosivut ovat jatkuvasti Suomen suosituimpien sivustojen listalla, joten uutisia seurataan kenties enemmän kuin koskaan. Verkkolehdille on tähän mennessä keksitty kaksi ansaintamallia: mainokset ja pääsymaksut. Mainoksia on helppo liittää sivulle kuin sivulle, mutta ammattitaitoisen toimittajajoukon palkkoja niillä harvoin maksetaan. Huffington Post onnistui yhdistämällä ammattitoimituksen ja ilmaistyövoiman.
Viron talous on Euroalueen pirtein ja talous kasvaa ripeimmin selviää Trading Economics julkaisemista Maailmanpankin tilastoista. Viron valtion velkaantuminen on myös Euroalueen vähäisintä (noin 5% bruttokansantuotteesta) ja uutta velkaa ei siellä synny.
Euroalueen talouskasvu on voimakasta niissä maissa, missä valtion velkaantumisvauhti on vähäistä ja valtio harjoittaa tasapainoista taloudenpitoa.
Jyrkän syöksylaskun jälkeen alkaa pian tapahtua tasaantumista. ECB:n toimet lienevät riittämättömät eikä FED:issäkään ole kehumista, mutta alla on jo yksi kaksi rekyylipäivää.
Välkkyjen sarjassa painivat valtiovarainministerimme Jutta ja ylipääministeri Jykä, joiden suista lähinnä satelee sammakoita sitä mukaa kun kesä edistyy. Kesälomalaisia eivät paljon maailman talouden hypyt hetkauttaneet aiemmin.
Jutta sanoi hiljan kympin uutisissa suurin piirtein niin, että kunhan hallitusohjelman mukaiset taloustoimet pannaan täytäntöön, niin ei hätää.
Jyrki oli vielä selväsanaisempi tänään aamulla Uudessa Suomessa:
- Finanssimarkkinoiden toimijoista monet ovat lomalla ja markkinoiden ohuus tarkoittaa sitä, että yksittäiset treidaajat voivat heilauttaa niitä. Myllerrys markkinoilla on tarpeettoman suurta.
Tällä hetkellä 'internetissä kaiken pitää olla ilmaista' pidetään yleisesti hyväksyttynä totuutena. Kaiken ei kuitenkaan tarvitse olla ilmaista edes internetissä, sillä digitaalisesta mediasta ollaan valmiita maksamaan. Vaikeus on siinä, että enää ei ole yhtä liiketoimintamallia kuten esimerkiksi lehtibisneksessä, joka satojen vuosien ajan yksinkertaisesti myi mainostilaa lehdestä ja tuotteen kotiin toimituksen lukijoille. Koska internetissä todellakin on niin paljon sisältöä saatavilla ilmaiseksi, täytyy digitaalisen median liiketoimintamallin olla hyvin perusteltu.
Harva digitaalisessa mediassa toistaiseksi on menestynyt, mutta ne jotka ovat, ovatkin pistämässä uusiksi koko alaa. Talouslehti Fortune laati niin kuvaavia kaavioita perinteisen median ja uuden median rajusta kilpailutilanteesta, että käytän niitä sellaisenaan.
Suomalaiset käyttävät tätä nykyä suurempaa omistajavaltaa pörssiyhtiöissämme kuin ulkomaalaiset. Pörssiyhtiöiden ulkomaalaisomistus on painunut 40% tuntumaan. Suomi on näiltä osin siirtynyt kotimaiseen hallintaan.
Pörssin markkina-arvo ja ulkomaalaisomistus (Lähde: Suomen Pankki)
Suomalaiset sijoittajat käyttäytyvät viisaasti ja talouselämää tukien
Eräs osasyy siirtymään on kotimaisten sijoittajiemme taitava omistajavalta. Ulkomaalaiset ovat yleensä tukeneet varoillaan sellaisia yrityksiä (telecom, metsäsektori) joissa tuo varallisuus ei ole ollut niin hyvässä hoidossa kuin pienemmissä yrityksissä.
Ulkomaalaiset ovat myös antaneet omistajatukea väärään aikaan ja vetäneet tukeaan pois taas aivan väärään aikaan. Tästä esimerkkeinä ovat vuoden 2000 teknokupla ja vuoden 2007 huippu joiden kummankin aikana ulkomaalaiset syytivät varallisuutta yrityksiin ja toisaalta taas vuosien 2003 ja 2009 kurssipohjat, joiden aikana ulkomaalaiset vetivät tukeaan liike-elämältä vaikka juuri tuolloin olisi ollut oikea aika antaa tukea.
Korot nousevat ja pörssikurssit putoavat!! Vuosien 2000 ja 2007 pörssihippujen yhteydessä pörssikurssit ja suhdanneindikaattorit reagoivat vasta kun korkoja oli jo nostettu yli vuoden ajan. Miksi talous on tällä kertaa niin kovin herkkä korkojen nostolle?
Syy on yksinkertainen. Velkaantuminen. Monet ovat halpojen korkojen aikana ottaneet reippaasti velkaa. Tämä näkyy esimerkiksi suomalaisten velkaantumisasteessa, joka vielä vuonna 2000 oli 70% kotitalouksien tuloista ja nyt jo keskimäärin 110% tuloista. Myös jotkin valtiot ovat ottaneet velkaa. Pienikin koronnosto näkyy dramaattisesti epävarmuutena, kulutuksen pienenemisenä ja konkursseina niiden kohdalla, joilla tuota velkaa on. Sijoittajalle tämä tarkoittaa sitä, että pienikin koronnosto on yhä suurempaa myrkkyä kansantaloudelle ja sitä kautta välillisesti pörssille.
Vuonna 2008 alkaneen maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena julkiset menot ovat kasvaneet ja valtiot velkaantuneet. Vain harva maa täyttää enää EU:n perussopimuksen mukaiset kriteerit. Suomessa myös kuntien taloustilanne on heikentynyt niille annettujen palvelutehtävien takia.
Saksan
Piksu Media kävi yhdessä Espoon Superosakken kanssa World Money Show tapahtumassa tutustumassa kansainvälisten sijoittajien ajatuksiin ja tuntoihin.
Suomi on 
