Hyppää pääsisältöön

Talouden trendit

Öljysota hyödyttää useimpia maailmantaloudessa

Posted in

Öljyn hinnasta on ollut Piksussa jo useampi hyvä juttu, mutta työnnänpä lusikkani soppaan minäkin laventamalla paria näkökulmaa, joita ovat muutkin jo kyllä sivunneet. Ensimmäinen kysymys on, onko rintaromahduksen takana kysynnän puute eli heikko suhdanne, mikä olisi selkäesti kielteinen tilanne. Alan tuntijoiden mukaan pehmeä kysyntä on yksi tekijä, mutta tärkeämpi on liuskeöljy, jonka Yhdysvalloista on tullut Saudi-Arabian veroinen tuottaja. Sen seurauksena öljystä on ylituotantoa ospuilleen Norjan koko tuotannon verran.

Opec ei lähtenyt tuotannon leikkauksiin nostaakseen hintaa eli se aloitti hintasodan. Kuten Jarno analysoi, matala hinta heikentää reippaasti liusketeknologian kannattavuutta, toki muidenkin, mutta liusketuottajat ovat Opecin kohde. Matala hinta pakottaa leikkaamaan investointeja. Jos Opec olisi manipuloinut hintaa ylös supistamalla tuotantoa, olisi se vain yllyttänyt liusketuotannon investointeja.

Keskiarvo: 4 (7 arviota)

Tuotantokoneistomme julkinen omistus on saavuttanut 70% tason

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Hyvinvointivaltiomme kehitystasoa kuvaa tuotantokoneiston julkisen omistuksen osuus. Sitä on toisen maailmansodan jälkeen kasvatettu ja olemme Suomessa päässeet jo 70% suuruusluokkaan. Harva maa maailmassa pääsee samaan. Tämä luku kertoo sen, että tyypillinen suomalainen tekee työtään työpaikassa, jonka omistajaohjaus tulee osittain tai kokonaan julkisen sektorin piiristä.

Yksityishenkilöiden varallisuuden pääosan muodostaa oma asunto

Mistä tuo yksityisomisteisen osuuden pienuus oikein johtuu? Lähinnä se johtuu siitä, että suomalaiset haluavat omistaa ennen kaikkea oman asunnon, kesämökin ja auton. Ja jos on ylimääräistä, jää se useimmiten pankin tilille. Pankkien tileillä makaa lähes yhtä paljon varallisuutta kuin mitä yksityishenkilöt omistavat osakkeita tai osakerahastoja. Yksityishenkilöt eivät yleisesti ottaen omista kovinkaan paljon osakesijoituksia, eikä Suomessa enää ole niinsanottua yksityistä tuotannollista pääomaa kuin aivan nimeksi. Vain kaikkein pienimmät yritykset ovat enää yksityisessä omistajaohjauksessa. Suuria hallinnoivat julkiset eläkevakuutusyhtiöt.

Tuotantokoneiston julkinen omistus on synnytetty verotuksellisin ohjauskeinoin

Tuotantokoneiston julkinen omistus on syntynyt vähitellen. Kunnilla ja valtiolla on ollut tarvetta ja halua operoida ja omistaa terveydenhuollon, lentoliikenteen, raideliikenteen, koulutuksen, vanhustenhoidon,... ja monien muiden liiketoimintojen osa-alueita. Pörssiyhtiöiden omistajaohjausta on vähitellen siirretty julkisessa kontrollissa oleville työeläkevakuutusyhtiöille, ja samalla on verotuksellisin keinoin ohjattu yksityisomistusta pois tuotannollisista investoinneista kohti omistusasumista ja pankkitilille säästämistä. Muun muassa Juha Sipilä on kiinnittänyt tähän ilmiöön huomiota. 

Keskiarvo: 4 (8 arviota)

Musta öljy ja punaiset kurssit

Posted in

Innostuin minäkin kertomaan jotain öljystä Norvestian blogin myötä. Öljynhinta on laskenut, tämä ei ole mikään uutinen.  

Sekään ei ole uutinen, että monet taloudellisesti heikot öljystä riippuvaiset maat ovat vaikeuksissa. Näitä on mm. Venäjä, Iran, Nigeria, Venezuela ja Iran, tosin talousvaikeuksissa ja ilman kasvua tuntuvat olevan myös ne maat jotka hyötyvät öljyn hinnanlaskusta. Norjankin talous on ongelmissa, mitkä ongelmat näkee hyvin Norjan kruunun dollarikurssista.

Keskiarvo: 3 (3 arviota)

Mustaa ja punaista joulua

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Musta joulukuu ja halvan öljyn kriisi käänsivät sitten lopulta osakekurssitkin punaiselle. Kurssiheiluntaan on jo totuttu, mutta öljyn odottamaton hinnanlasku on varmasti yllättänyt monet. Odottamattomien tapahtumien vuoksi tuntuukin, että eläisimme poikkeuksellisia aikoja. Ja kuten aina, poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia. Tällä kertaa sijoittajat ovat kuitenkin jo tottuneet yhä jatkuvaan poikkeustilaan ja siitä seuraaviin temppuihin. Kuudes arvaamaton vuosi peräjälkeen on alkanut turruttaa ja useimmat ennennäkemättömät temputkin jo tehty ja nähty. Mikä sitten tämän kaiken jälkeen voisi enää edes yllättää?

Öljyn nykyistä hintaa tuskin kukaan osasi viime vuoden lopulla vielä ennustaa. Ja nytkin valistuneimmat voivat vain arvailla alhaisen hinnan seurauksia ja tulevaa kehitystä. Todelliset motiivit öljyntuottajamaiden haluun painaa hintoja alaspäin ovatkin pääosin arvailujen varassa. Alhaisen öljyn hinnan on spekuloitu johtuvan sekä Venäjään kohdistuvasta painostuksesta että öljyntuottajamaiden halusta ajaa USA:n oma liuskeöljyntuotanto hankaluuksiin. Yksi tavoite lieneekin siivota markkinoilta yli 100 taalan hintoihin toimintansa perustaneet yritykset.

Keskiarvo: 4 (11 arviota)

LähiTapiola ennustaa hidasta kasvua lähivuosille

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

LähiTapiola laskee suhdannekatsauksessaan Suomen vuoden 2015 bruttokansantuotteen kasvuennusteen 0 prosenttiin ja ennustaa työttömyyden nousevan ensi vuonna 9 prosenttiin. Odotamme kokonaiskysynnän heikkenevän vuoden alkupuoliskolla ja kääntyvän viennin vedolla maltilliseen nousuun ensi vuoden lopulla, sanoo LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Jari Järvinen.

”Kotimarkkinoiden vaikeuksien ennakoimme jatkuvan vielä vuonna 2016, mutta kansainvälisen talouden asteittainen elpyminen palauttaa myös Suomen kestävämmälle kasvu-uralle. Talouden elpyminen on kuitenkin hidasta ja rakenteellisten uudistusten vaikutukset näkyvät kunnolla vasta muutaman vuoden päästä. Ennusteemme vuoden 2016 BKT-kasvuksi on 1 prosenttia”, Jari Järvinen kertoo.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Media ja todellisuus

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Media on aina rakastanut maailmanlopun ennustamista. Nyt sitä tehdään Vladimir Putinilla. Ei tarvitse kuin selailla iltapäivälehtiä, niin voi valita itselleen sopivan ”pahis-Putinin”.

Jospa asia olisikin näin yksinkertainen, olisi helppo päättää mitä tehdä. Ratkaisu on sitä paitsi kirjoitettu melkein jokaisen jutun loppuun: pitää liittyä Natoon.

Mutta, mutta. Timo Soini (ps), joka on eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana yksi maan parhaiten informoituja ihmisiä, muistutti jokin aika sitten Ukraina-Krimin -ongelman monimuotoisuudesta. Soini hämmensi meille syötettyä yksinapaisuutta kertomalla, että Ukraina myy Venäjälle aseita, Venäjä myy Ukrainalle kaasua ja Ukrainan miljardööri-presidentillä, Petro Poroshenkolla, on omaisuuksia takova suklaatehdas Venäjän valtaamalla Krimillä.  – Että näin ”selkeää” on todellisuus…

Keskiarvo: 4 (28 arviota)

Lukuja

Posted in

Katselen lukuja epätietoisena. Ovatko kaikki oikein? Kansantuote kasvaa 0,5% vuodessa ja jos kasvaakin 0,4%, niin pörssi laskee (tai nousee riippuu fiiliksistä), mutta miksi? Kansantuote on kotimaisen tulon muodostuksen mitta ja nyt puhutaan sen lisäyksestä. Mutta voimmeko mitata sen kuinka tarkasti? Emme voi kuulemma mitata kovinkaan tarkasti edes Virosta tuotavan viinan määrää, mutta mittaamme hurjan tarkasti koko kansantuotteen tulon? Siis myös harmaan (mustan) tulon. Aivan sama on työttömyyden kanssa. Meillä on työttömiä joku määrä, joka määrä ilmoitetaan prosentinosina kaikista työssä olijoista. Mutta mitä jos osa onkin jäänyt tahallaan työttömäksi ja tekeekin pimeätä harmaata työtä? Meneekö silloin molemmat tarkat mittarit mönkään? Yritysten tulokset verojen jälkeen pitäisi vaikuttaa pörsseihin. Tuloskehitys on kuitenkin ollut varsin tasaista (tilasto on Q2/2014 asti) ja sillä perusteella osakemarkkinat antanevat normaalin tuoton, mikä se sitten onkin.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Tuottaako tutkimuspanostus tulosta

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva
Posted in

Uutiskynnyksen Suomessakin ylittänyt selvitys kertoo, että T&K panostus ei tuokaan parempaa tulosta tai lisää kasvua.

Selvityksen ”The 2014 Global Innovation 1000” on tehnyt yhtiö nimeltä Strategy & (Formerly Booz & Company). Yhtiö on tehnyt jo kymmenen vuoden ajan vuosittaisen selvityksen maailman suurimmista tutkimukseen panostaneista yrityksistä. Nuo 1000 suurinta tutkijaa edustavat 647 biljoonalla dollarilla noin 40 % prosenttia maailman T&K panostuksesta.

Otsikkotasolla tulokset kertovat seuraavaa:

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Kansanrahasto – pöljä juttu

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Paavo Arhinmäen ehdotus kansanrahastosta sai täyslaidallisen rahoituksen professorilta Vesa Puttoselta. Puttosen mukaan Arhinmäen ehdotus olisi typerä ratkaisu ongelmaan, jota ei edes ole. Osuvasti sanottu, sillä näinhän se on. Ajatus siitä, että valtio perustaisi oman sijoitusrahaston kasvuyhtiöille, on aivan hölmö. Finnveran lisäksi alalla on jo nyt runsaasti yksityisiä toimijoita. Uskallan väittää, että Suomesta ei löydy yhtään hyvää tuote- tai yritysideaa, joka ei saisi rahoitusta. Pula ei siis ole rahoituksesta, vaan hyvistä ideoista, tuotteista ja niiden markkinoinnista.

Suomalaisia on usein moitittu siitä, että emme osaa myydä. Tämä onkin varmasti totta. Suomen näkövinkkelistä maailman markkinat ovat rajattomat - meidän pitäisi vain osata myydä sinne tuotteitamme. Jos onnistuisimme myymään aluksi vaikka yhden saunan kiukaan, Jopon tai juustohöylän, edes yhdelle kymmenestä eurooppalaisesta, olisi tämä jo hyvä alku.

Keskiarvo: 4.1 (8 arviota)

Energia

Posted in

Kiinnostuin hieman pohtimaan energiaa ja ennusteita. Suomessa joku pitää taantumuksellisena jos jossakin lisätään hiilivoimaa ja muutenkin energia on aina herättänyt tunteita. Minua pidetään joissain piireissä Naton agenttina ja natsina, toisissa taas kommunistina. On piirejä jotka pitävät minua viherpiipittäjänä ja toiset öljyteollisuuden agenttina. Vaikka olen asioista montaa mieltä, niin tuo kuvastaa enemmän arvioitavia kuin arvioitavaa. Arvioista olen kuitenkin ylpeä, kiva kun ihmiset eivät aina etukäteen tiedä mitä mieltä olen. Näin se on myös useammin energia-asioissa, että kyse on enemmän asioiden kertojasta kuin energiasta.

Energialla on aina tehty politiikka, se oli tärkeää jo Saksan hyökätessä Venäjälle, OPEC mullisti maailmaa, monet arabisodista ja muistakin sodista voidaan johtaa energiaan ja Venäjä käyttää armotta nyt ja ennen energiakorttejaan. 

Keskiarvo: 3.9 (8 arviota)

Ajaako Japani rallia?

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

 

Osakkeilla menee kovaa. Lokakuun pienen masennuksen jälkeen vauhti on noussut huimaksi ja USA:n osakeindeksit ovatkin käyneet historiallisissa huipuissaan ja myös Japanissa rikotaan jo seitsemän vuoden ennätyksiä. Toteutuneen kehityksen valossa on erittäin vaikea sanoa, onko tämä lopun alkua vai vasta alun loppua. Vaikka nousun kestoa ja jatkuvuutta ei voikaan ennustaa, niin sen synnyn syyt on kuitenkin löydettävissä.  Mistä siis voimakas nousu oikein kumpuaa ja voiko se yhä jatkua?

Keskiarvo: 4 (7 arviota)

Gazprom, Rosneft ja Lukoil

Posted in

Jatkan ilkeyttäni, kun uutisointi on edelleen kovin yksipuolista, kertomalla Venäjän yhtiöiden taloudesta. Venäläiset suuryritykset ovat kuulemma suurissa vaikeuksissa pakotteiden vuoksi. Katsoin ihan ilkeyttäni miten Gazpromilla, Rosneftilla ja Lukoililla on oikein mennyt viimeisten osavuosikatsauksien mukaan. Ensin Gazprom:

Ensin positiiviset asiat. Liikevaihto on kasvanut 19% ja voitto 13%. Tehokkuus on suunnilleen pysynyt samalla tasolla, koska voitto korreloi liikevaihdon kanssa. Liikevoitto% on 117, mikä on loistava. Velkamäärä on laskenut, mutta vapaa kassairta huonontunut. On se kuitenkin vielä positiivinen. 

Rosneftilla taas liikevaihto on kasvanut 12% ja myös käyttökate on parantunut peräti 20%. Kassavirta on taas kasvanut 138% vuodentakaisesta ja velkamäärä on laskenut 24%.. Loistava tulos.

 

Lukoil raportoi taaloissa ja sen liikevaihto ja EPS on kasvanut 14% vuoden takaisesta. Käyttökate on taas kasvanut peräti 25%.

 

Keskiarvo: 3 (7 arviota)

Japanin "Abenomics" talouspolitiikka päättää 23 vuoden elvytysjakson

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Japani on elvyttämisen koelaboratorio. Maa on elvyttänyt talouttaan julkisen velanoton ja kulutuksen turvin jo vuodesta 1990 saakka ja julkinen velka ylittää jo 240% bruttokansantuotteesta. Nyt tähän on tulossa muutos. 

Japanilaiset alkavat 23 v tauon jälkeen maksaa veroa

Uusi talouspolitiikka on lempinimeltään Abenomics ja se saa nimensä Pääministerin Shinzō Abe:n mukaan. Viimeisimmät toimenpiteet elvytyksen lopettamiseksi ovat arvonlisäveron keväinen korotus 5% tasolta 8% tasolle ja loppuvuodeksi 2015 suunniteltu korotus 10% tsolle. Japanilaiset alkavat taas 23 vuoden tauon jälkeen maksaa veroja.

Keskuspankki ostaa Japanin valtion velkakirjat; ne eivät muille kelpaa

Veronkorotuksilla on seurauksia. Hinnat nousevat korotusten seurauksena ja niinpä hintainflaatio on jo lähes 4% tasolla. Tästä on dramaattisia seurauksia rahoitusmarkkinoille. 4% tasolla laukkaava inflaatio ja 0% korkotaso tekee korkopapereista sijoittajien inhokkeja. Japanin valtion velkapapereita ei näissä olosuhteissa osta enää kukaan muu kuin Japanin keskuspankki, jonne on jo kertynyt viidesosa kaikista Japanin valtion velkakirjoista. Toisena seurauksena inflaatio syö julkista velkaa niin, että sen määrä kääntyy laskuun luultavasti jo ensi vuonna. Velkoja inflatoidaan pois.

.

Japanin inflaatio (Lähde: TradingEconomics)

Keskiarvo: 4.4 (9 arviota)

EKP:n pankkivalvonta tulee tarpeeseen

Posted in

EKP:n stressitestit olivat ainakin minulle myönteinen yllätys, vaikka markkinat eivät niistä riemastuneet, ei tosin iskenyt paniikkikaan. Pitkällä tähtäimellä tulosten pitäisi lisätä taloudellista aktiviteettia, kun ongelmat on paikallistettu. Rajan tuntumassa olevia pankkeja jäi tosin haaviin eräiden arvioiden mukaan turhan paljon, vaikka varsinaisia pääoman nostamisen tarpeita ei asetettu kuin tusinalle pankille.

Yhden asian testit ainakin minusta tekivät selväksi: EKP:n pankkivalvonta, joka alkaa näinä päivinä, tulee tarpeeseen. Minusta se on ollut tosin selvää alusta asti.

Testit paljastivat pahimpien ongelmapankkien löytyvän Italiasta. Neljä sen suurpankkia tarvitsee uutta pääomaa nostaakseen vakavaraisuutensa niin korkeaksi, että se kestää viiden prosentin pudotuksen kansantuotteessa. Se ei tullut yllätyksenä, koska Italian talous on ollut vuosia euromaiden surkeinta päätä.

Mutta eipä yllätä sekään, että italialaiset älähtivät tuloksesta. Italian keskuspankki, joka on EKP:n jäsen, piti stressitestien kriteerejä liian tiukkoina. Sen mukaan Italian talouden olisi pudottava viiden vuoden taantumaan ennen kuin pahin kriisiskenaario toteutuisi. Italialaisten mukaan vaihtoehdon todennäköisyys on nolla prosenttia, joten pankkien vakavaraisuuden nostamiselle ei ole perusteita.

Keskiarvo: 3.9 (7 arviota)

Halventunut euro avittaa lopulta vientiyhtiöitä

Posted in

Siitä asti, kun EKP lupasi Mario Draghin suulla pari vuotta sitten tehdä kaikkensa euron hajoamisen estämiseksi (eli julkisti OMT-ohjelman suurella menestyksellä), euroalueen ongelmana on ollut liian kallis valuutta. Sijoittajat ovat hakeneet euromaiden bondeista turvaa, kun takausta ei ole tarvinnut murehtia. Korkomenojen kannalta se on ollut hyvä asia, mutta viennille kallis euro on tietysti myrkkyä.

Tärkein kilpaileva valuutta dollari on pysynyt pitkään alihintaisensa. Maailmantalouden harvoja valopilkkuja on Yhdysvallat, mutta se ei ole dollarin hinnassa näkynyt, koska Fedin mittava rahaelvytys on työntänyt taaloja markkinoille. Elpymisen myötä Fed on kuitenkin hiljakseen vetäytynyt rahaelvytyksestä, ja kenties jo ensi vuonna edessä voivat olla jo koron nostot ensimmäistä kertaa sitten finanssikriisin.

Tätä on syytä odottaa siitä huolimatta, että markkinoilla on viime viikkoina hermoiltu heikkoa kasvua, myös Yhdysvalloissa. Joka tapauksessa on perusteltua odottaa, että Fedin ja EKP:n rahapolitiikka alkaa eriytyä entistä enemmän, kun Ukrainan kriisin rasittamalla euroalueella jo Saksakin yskii. Euroalueen surkea kasvu ja disinflaatio tuskin hetkeen häviävät. Yhdysvalloissa tilanne on oleellisesti parempi. Työttömyyskin on siellä pudonnut alle kuuteen prosenttiin.

Keskiarvo: 3.8 (8 arviota)

Voimakkaiden yhtiöiden kesyttämisestä ja talouden Nobel palkinnosta

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva
Posted in

Ruotsin tiedeakatemia otsikoi lehdistötiedotteensa ”The science of taming powerful firms” jakaessaan talouden Nobelin.

Palkinnon saajaa ja aihepiiriä esitellään mm. seuraavasti. Monilla toimialoilla markkinoita hallitsee pieni joukko yrityksiä tai yksittäinen monopoli. Tämä aiheuttaa epätoivottuja tuloksia yhteiskunnalle, jos markkinoita ei säädellä. Tämä on aihealue, jota Jean Tirole on tutkinut 80-luvun puolivälistä.

Erityisesti hän on tuonut esiin, että eri toimialoilla on eroja monopolistisessa kilpailussa ja että politiikan tekijöiden tulisi siksi laatia eri alueille erilaisia säädöksiä. Myös patentointi on ollut Jean Tirolen tutkimusaiheena ja jo Noble palkinnon virallisissa sivuilla olevassa lehdistötiedotteessa on mainittu patenttipoolit.

Keskiarvo: 3.8 (11 arviota)

LähiTapiola kehoittaa varovaisuuteen ja alipainottaa osakkeita

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

LähiTapiola Varainhoito laski 6.10.2014 osakkeet alipainoon. Suhdannenäkymien heikkeneminen ja osakemarkkinoiden suhteellinen yliarvostus puoltavat osakkeiden alipainotusta. Osakkeiden hinnat eivät tällä hetkellä heijasta riittävästi odotettavissa olevia huonoja uutisia.

”Arvioimme omaisuusluokkien arvostuksia, näkymiä ja riskejä kuukausittain ja tällä hetkellä näkymien heikkeneminen ja osakkeiden arvostus suhteessa näkymiin vaikuttavat jo kalliilta. Nämä tekijät puoltavat osakeriskin pienentämistä”, arvioi LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Jari Järvinen.

Keskiarvo: 4.7 (10 arviota)

Pakotteista Pohjois-Koreassa

Posted in

Viittaan pakotteisiin Pohjois-Koreaan ja tietenkin kirjoitan Venäjän pakotteista. Ne ovat huonot, siis Pohjois-Korean pakotteet.

Kuten dementialta toistaiseksi välttyneet muistavat, että pohjois-korealla on ydinase ja sitä yritetään maanitella pois Yhdysvaltojen (=länsi = YK) asettamilla hurjilla pakotteilla. Etelä-Korea USA:n kaverina on tomerana pakotteissa mukana, mutta se onkin lähellä siis pohjoista osaansa.  Pohjois-Korea jysäytti kaksi ydinjytkyä vuosina 2009 ja 2013 ja pakotteita on kovennettu.  Kuulemma Pohjois-Koreassa on kaupassa tyhjää ja muutenkin kurjaa ja maalla menee yhtä huonosti kuin Venäjällä näiden pakotteiden vuoksi. Tiedättekö muuten sitä, että Pohjois-Korean talous on kasvanut 244% viimeisen neljän vuoden aikana. Matkapuhelinten määrä on  Pohjois-Koreassa kasvanut vuoden 2009 muutamasta tuhannesta 2,4 miljoonaan.

Keskiarvo: 1.9 (13 arviota)

Maailmankaupan kehitys kertoo kehittyvien maiden ylivoimasta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

World Trade Monitoring seuraa maailmankaupan kehitystä. Se on Hollannin tilastokeskuksen ylläpitämä tietokanta, johon on vapaa pääsy. 

Maailmankauppa kertoo lahjomattomasti ja selkeästi sen, miten tärkeinä maailman taloudelliselle järjestelmälle kukin talousalue näyttytyy. Se kertoo myös sijoittajalle paljonko menneinä vuosina kunkin talousalueen vientisektoriin sijoittaminen olisi tuottanut. Trendit ovat maailmankaupan osalta pysyviä ja siksi historiatiedoilla on tässä tapauksessa sijoittajalle ja maantieteellistä hajautusta hakevalle suuri merkitys. Maailmankaupan trendit jatkuvat pitkään, kymmeniä vuosia ja sijoittajan on mahdollista ehtiä mukaan näihin verkkaisiin ilmiöihin.

Maailmankaupan suhteellinen kehitys ; vuosi 2005=100 (Lähde: World Trade Monitoring)

Maailmantalouden kehityksestä on viime kesän jälkeen kuultu huonompia uutisotsikoita.  Maailmankauppa jatkaa kuitenkin ainakin toistaiseksi tasaista kasvuaan, eikä reaalitalouden puolella ainakaan toistaiseksi näy mitään dramatiikkaa.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Kulutustuotteiden kauppa on kovaa vauhtia siirtymässä verkkoon

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Verkkokaupan merkittävä rooli on jo vuodesta 2000 asti ollut täyttymätön lupaus. Verkkokauppa on kaiken aikaa ollut pientä verrattuna kivijalkakauppojen ja markettien myyntiin eikä verkkokauppa ole merkittävästi vaikuttanut kauppaliikkeiden liikevaihtoon.

Kulutustuotteiden kauppa siirtyy verkkoon

Nyt tilanne on muuttumassa. Verkkokaupan osuus on USA:ssa jo noin 7% vähittäiskaupasta (liitteenä FRED:n aineistoon perustuva kuva) ja sen osuus kasvaa tasaisen varmasti noin 0,5%/vuosi. Elintarvikkeiden osalta vaikutus ei ole suurta, mutta elektroniikan, kirjojen, musiikin, vaatteiden ja muiden kulutustuotteiden osalta kasvu tapahtuu yksinomaan verkkokaupan puolella. Kauppaliikkeiden liikevaihdon kasvu on pysähtynyt ja taantuu.

Muutos on Suomessa pari vuotta jäljessä USA:n kehityksestä

Suomi on vuoden tai pari jäljessä USA:n kehityksestä. Kivijalkakaupat ja marketit ovat täällä lähempänä kuluttajaa ja helpommin tavoitettavissa. Mutta tämä ei trendiä muuta. Kulutustuotteiden kauppa siirtyy täälläkin kovaa vauhtia verkkoon ja verkkokauppojen laaja läpimurto tapahtuu meilläkin tällä vuosikymmenellä.

Keskiarvo: 4.9 (7 arviota)

Voiko yksi mies muuttaa maailmaa?

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa: Juha Mikkola

 

Kyllä voi. Eteläafrikkalainen 40-vuotias Elon Musk, tämän ajan ehkä seuratuin innovaattori ja yrittäjä, muuttaa yrityksillään perinteistä teollisuutta nopeammin kuin kukaan aikaisemmin viimeisen 50 vuoden aikana.

Elon Musk muutti tyhjätaskuna Kalifornian piilaaksoon vuonna 1995 koska uskoi, että USA:ssa hän voi paremmin toteuttaa villejä suunnitelmiaan. Huippulahjakkaana opiskelijana hänelle tarjottiin mahdollisuus väitellä Stanfordin yliopistossa fysiikasta, mutta opiskelu tuntui liian helpolta ja hän koki, että tietää asioista jo enemmän kuin yliopiston professorit.

Internet oli juuri lähtenyt leviämään ja hän aloitti yrittäjänä veljensä kanssa perustaen ensimmäisen internetfirmansa, joka myytiin 2 vuotta myöhemmin noin 250 miljoonalla dollarilla. Tämän jälkeen Elon halusi muuttaa finanssimarkkinaa ja kehitti yksinkertaisen maksatusjärjestälmän internetin yli. Tästä ideasta syntyi lopulta PayPal, jonka verkkohuutokauppa Ebay osti pari vuotta myöhemmin noin 2 miljardilla dollarilla.

Keskiarvo: 4.3 (14 arviota)

Suomen talous on pankkibarometrin mukaan lamaantumassa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Finanssialan Keskusliiton tuoreen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajat arvioivat sekä yritysten että kotitalouksien luotonkysynnän kääntyneen uudelleen negatiiviseksi vuoden kolmannella neljänneksellä. Luotonkysynnän odotetaan myös jatkuvan aiempaa vaisumpana.  Barometrikysely III/2014 tehtiin syyskuun alussa.

”Edellisessä kyselyssä arvioitu luotonkysynnän piristyminen kääntyi tuoreessa barometrikyselyssä jyrkästi heikommaksi. On erittäin huolestuttavaa Suomen talouskasvun kannalta, että yritysten investointirahoituksen kysynnän arvioidaan vähenevän entisestään”, sanoo analyytikko Elina Salminen Finanssialan Keskusliitosta.

Keskiarvo: 3.5 (8 arviota)

Lopulta kaasua pönttöön EKP:lta

Posted in

Oli jo aikakin! EKP laski jälleen korkoja, koska inflaatio on lähes nollassa ja kasvu pysähtynyt. Merkittävämpää on, että keskuspankki jatkaa poikkeustoimien sarjaa aloittaen ABS-ohjelman eli omaisuusvakuudellisten arvopaperien mittavat ostot. Tavoitteena on lisätä rahan määrää markkinoilla. ABS:n puitteissa EKP ostaa esimerkiksi asunto- ja yrityslainoja, joista kootaan suuria paketteja. Pankit, vakuutusyhtiöt ja Draghin mukaan ketkä tahansa voivat toimia ABS-pakettien myyjinä. Niiden tekninen toteutus on vielä työn alla.

EKP ei määritellyt ostojensa mittakaavaa kuin toteamalla, että sen tase kasvaa merkittävästi. Setelirahoituksesta ei ole vielä kyse, joskin hiukan siihen suuntaan päätös jo vivahtaa. Varsinainen setelirahoitus on hankala toteuttaa euroalueella niin teknisesti kuin poliittisesti verrattuna Yhdysvaltoihin, Britanniaan ja Japaniin, joissa se on purrut. Luultavasti EKP käyttää ohjelmaan ainakin satoja miljardeja.

Euroalueen ongelmana on kuluttajien ja pienyritysten nihkeä luototus. Kun EKP toimii luottojen viimekätisenä ostajana, luotottajien uskalluksen pitäisi kasvaa eli rahan lähteä liikkeelle. Kun pidempien lainojen kysyntä nousee, pitkät korot laskevat. Tämä tukee yritysten pitkäaikaisempia investointeja ja kotitalouksien kulutusta, esimerkiksi uusien autojen ja asuntojen hankintaa.

Keskiarvo: 3.7 (10 arviota)

Aasialaisen kulttuurin osaamisen tärkeys nousee vientiyrityksissämme Eurooppalaisen rinnalle

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Se minne viemme tuotteitamme, määrää pitkällä aikavälillä monia asioita. Yrityksiin palkataan vientimaiden kielien taitajia, ja vientimaiden kulttuuria opiskellaan. Tämä on onnistuneen yritystoiminnan ehto. Asiakkaita on kuunneltava ja heidän tapojaan ja kulttuuriaan kannattaa kunnioittaa. Vain sillä tavoin voi menestyä. 

Suomen kulttuurisessa suuntautumisessa on historian kuluessa ollut monia vaiheita. Olimme 1800 luvun lopulla suuntauneita Venäjälle, itsenäisyyden aikana Eurooppaan, ja toisen maailmansodan jälkeen nousivat Englanti ja Efta maat tärkeimmiksi kauppakumppaneiksemme. Nyt olemme taas jälleen Eurooppalainen maa.

Mutta ensimmäiset enteet muutoksesta ovat ilmassa. Suuntaudumme jatkossa Euroopan ohella myös Aasiaan, jonka osuus viennistämme on ylittämässä Euroopan. Ohessa WTO:n tilastoihin perustuva kuva Suomen viennin jakaumasta eri alueille.

Silmiinpistäviä piirteitä ovat:

- Aasian nousu Euroopan ohi tärkeimpänä vientialueena

- Venäjän ja sen talouskumppaneiden (Commonwealth of Independent States) vähäinen merkitys.

- Anglo-Amerikkalaisen maailman pieni ja supistuva osuus viennistämme, joka ei tällä hetkellä ole edes puolta Aasian taikka Europan merkityksestä

Keskiarvo: 3.6 (7 arviota)

Sijoituskohteiden arvot ovat IMF:n mukaan maailmanlaajuisesti kohtuullisia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

IMF on päivittänyt maailmantalouden näkymiä. IMF:n Oliver Blanchard:lla on erityinen viesti sijoittajille. Sijoituskohteiden hinnat ovat jossakin päin maailmaa olla paikallisesti yliarvostettuja, mutta sijoitusmarkkinoiden yleinen hintataso on terve, eikä uhkaa makrotaloudellista kehitystä. Koronnostojen aika on vasta myöhemmin, kun talouden muut tasapainotuskeinot on hyödynnetty. Emme kuitenkaan ole vielä siinä vaiheessa (,jossa koronnostoja pitäisi käyttää).

Talouden toipuminen on edelleen hentoa ja vaatii makrotaloudellista tukea (keskuspankkien erityisiä toimenpiteitä):

  • Globaali kasvu on IMF:n mukaan tänä vuonna 3,4%, jossa on 0,3% laskua edellisestä ennustesta. Heikentyneen kasvuennusteen taustalla on vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana tulleet negatiiviset yllätykset (varstojen muutokset ja USA:n lomat). Loppuvuosi ja ensi vuosi tulevat jatkumaan IMF:n aiemman ennusteteen kaltaisella tavalla positiivisissa merkeissä.
  • Kasvuennustetta varjostavat öljyn hintatasoa uhkaavat geopoliittiset riskit, USA:n yllättävän korkeat pitkät korot ja yrityslainojen riskilisän kasvaminen.
Keskiarvo: 3 (3 arviota)

Palvelusektorin pitääkin kasvaa osa 2

Posted in

Teollisuusmaan käsitteeseen tuntuu sisältyvän ajatus, että teollisuuden osuus työpaikoista on suuri verrattuna toisiin sektoreihin. Näinhän ei yleensä ottaen ole rikkaissa maissa, vaan palvelut ovat ylivoimaisestikin suurin työllistäjä. Silti meillä elee edelleen ajatus, että emme me elä toistemme paitoja pesemällä. On siinä toki totuutensa, sillä ilman tehokasta teolllista tuotantoa meillä ei olisi varaa laajaan palvelusektoriin. Korkea tuottavuus sen mahdollistaa. Mutta korkea tuottavuus ei tarkoita, että työvoiman kysyntä kohdistuisi teollisuuteen.

Korkea tuottavuus perustuu kehittyneeseen automaatioon, joka merkitsee ihmistyön korvaamista koneilla. Adam Smith analysoi tuottavuuden kasvun dynamiikan jo 1700-luvulla. Automaation ansiosta tuotannon kasvuun tarvitaan aina suhteellisesti vähemmän ihmistyötä. Sille on sen sijaan tarvetta muulla. Teoriassa voimme kuvitella (utopioissa aikanaan yleisen haaveen) yhteiskunnan, jossa kaikki materiaalinen tuotanto tehdään koneilla. Sitä kohtihan olemme koko ajan matkanneet, joskaan tuskin sellaisenaan koskaan näemme. Mutta se on teknologisen kehityksen suuri trendi.

Keskiarvo: 3.6 (7 arviota)

Suomi on hoiva- ja palvelu- yhteiskunta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, ETLAn, julkaisema analyysi "Kuka suomessa kasvaa?" antaa terävän, mutta huolestuttavan kuvan 2000 luvun rakennemuutoksesta:

Suomesta on tullut hoivayhteiskunta. Työllisyys on Suomessa kasvanut eniten koulutuksessa sekä sosiaali ja terveyspalveluissa. Kaikkien yksityisten palveluiden työllisyys on kymmenen viime vuoden aikana kasvanut yhteensä 143 000 henkilötyövuodella.

Teollinen toiminta hiipuu. Teollisuudessa työllisyys on supistunut kaikilla toimialoilla yhteensä 60 000 henkilötyövuodella vuodesta 2002. Arviolta puolet teollisuustyön supistumisesta selittyy sillä, että yritykset ovat ulkoistaneet palvelutoimintojaan palveluyrityksille.

Koko tehdasteollisuuden tuotannollinen pääomakanta on supistunut. Metsäteollisuudessa supistuminen on ollut niin voimakasta, että kolmen suuren metsäyhtiön keväällä julkistamat investoinnit korvaavat alle puolet alan kymmenessä vuodessa tapahtuneesta pääomakannan supistumisesta. Suomen teollinen pohja on murenemassa. Tehdasteollisuuden bruttokansantuoteosuus on laskenut yli 25 prosentista alle 15 prosenttiin 2000-luvulla.

Suuryritykset vähentävät työvoimaa, mutta Suomi on edelleen suuryritysvaltainen maa. Työllisyys on yrityskentässä hyvin keskittynyttä – 130 suurinta yritystä työllistää yhtä paljon kuin 300 000 pienintä yritystä. Työllisyyden nettokasvu tapahtuu kuitenkin pienissä ja nuorissa yrityksissä.

Vientiyrityskentässä on vain vähän ylemmän keskisarjan yrityksiä. Kymmenen suurinta vientiyritystä vastaa kolmasosasta viennistä ja sata suurinta kahdesta kolmasosasta. Tuhat suurinta vientiyritystä vastaa jo 90 prosentista koko tavaraviennistä.

Uusia yrityksiä perustetaan verkkaiseen tahtiin ja niinpä uusien yritysten osuus yrityskannastamme on kilpailijamaitamme pienempi. Monet perustettavista yrityksistä jää yhden hengen kokoisiksi yksinyrityksiksi. Kilpailijamaissamme yritykset lähtevät todennäköisemmin kasvamaan ja kasvattamaan työllisyyttä.

Uusien yritysten osuus yrityksistä (Lähde: EVA/Kuka Suomessa kasvaa?)

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Palvelusektorin pitääkin kasvaa osa 1

Posted in

Minun on pitänyt jo hyvä aikaa kirjoittaa kommentaari palvelusektorin tulevaisuudesta, ja sain siihen nyt hyvän kimmokkeen Piksun toimituksen jutusta ”Ohjelmistoteollisuus on Suomen nopeimmin kasvava vientisektori”, julkaistu 27.6. Ainakin julkisen keskustelun perusteellahan Suomessa murehditaan enemmän teollisuuden kuin palvelualan työpaikkoja. Asenne on nurinkurinen, sillä kaksi kolmesta suomalaisesta tienaa elantonsa palvelusektorilla. Suhde on sama kaikissa rikkaissa teollisuusmaissa, myös Saksan ja Japanin kaltaisissa vientimahdeissa. Taustalla on ajatus, että emme me elä toistemme paitoja pesemällä – vaikka palvelut ovat yhtä oleellinen osa tuotantoa ja elämänlaatua kuin muut sektorit.

Jaan juttuni kahteen osaan, koska muuten se leviäisi liikaa. Ensimmäisenä käsittelen palvelujen roolia teollisuuden osana, koska siihen tiivistyy keskeisesti käynnissä oleva voimakas tuotantotapojen murros – jota vanhaa maailmaa haikailevat eivät riittävästi tunnista tai tunnusta. Ja sen vuoksi tuppaavat vähättelemään palvelusektorin merkitystä.

Keskiarvo: 2.8 (5 arviota)

Jokowista tulossa Indonesian uusi presidentti

Posted in

 

Indonesiassa pidettiin presidentinvaalit 9. heinäkuuta. Joko Widodo (Jokowi) on epävirallisten tulosten mukaan voittaja 52 – 53 % äänimäärällä, kun taas Prabowo Subianto on saanut noin 47 % äänistä. Näiden tulosten ei uskota enää muuttuvan paljoakaan, sillä epävirallisten laskentojen virhemarginaali on ollut esim. huhtikuun parlamenttivaaleissa alle prosentin luokkaa. Äänestysprosentti on ollut yli 70 %. Viralliset tulokset saadaan 21. – 22. heinäkuuta.

Jokowin voitto on myös Indonesian voitto. Jokowi on hyvin reformihakuinen, puhdas kansanmies, jolla ei linkityksiä Suharton aikakauden poliittisiin tai business-kiemuroihin.

Jokowin voittoa voi luonnehtia maan historian tärkeimmäksi tapahtumaksi sitten Indonesian itsenäistymisen toisen maailmansodan jälkeen ja Suharton aikakauden lopun 1990-luvun lopulla.

Juuso Mykkänen, JOM-rahastojen salkunhoitaja

Keskiarvo: 3.5 (4 arviota)
Julkaise syötteitä