Hyppää pääsisältöön

Talouden trendit

Epätasa-arvo

Posted in

Erään pankkiirin siirrettyä kirjansa Ruotsiin ilmeisesti jotta perikunta ei joutuisi maksamaan perintöveroa minulle heräsi muutama ajatelma:

1. Mitä maailmassa tapahtuu jos pääomatulot kasvavat nopeammin kuin palkkatulot?

2. Mitä tapahtuu suvuille jos tuo ensimmäinen kysymys on totta ja perintöveroa ei ole

Laitan keskustelua herättämään linkin missä on erillaisia tulonjakoon liittyviä faktoja. 

http://topincomes.parisschoolofeconomics.eu/#Graphic:

 

Keskiarvo: 1 (2 arviota)

Sääntelyn magiaa

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Euroalueen velkakriisi on siirtynyt kaikkien otsikoiden ohitse keskittymään deflaatioon tai sen tuomiin uhkakuviin. Siitä huolimatta on nopeallakin vilkaisulla nähtävissä se, etttei useimpien euromaiden velkavuoret ole juurikaan sulaneet, pikemminkin on tapahtunut täysin toisin. Mutta miksei velkavuorista enää juurikaan puhuta? Ovatko rakenteelliset uudistukset kaikki kaikessa? Mitä pankkiunioni ratkaisee? Kaikkiin kysymyksiin ei ole vastauksia, mutta moni aprikoimani asia johtaa katseet kohti sääntelyä. Mutta millä tavoin?

Valtamedian pauhe kävi vielä pari vuotta sitten täysillä esitellen euromaiden alijäämiä, velkaisuuslukuja ja valtiolainojen spreadeja Saksan bundeihin. Esillä olivat myös luottoriskijohdannaisten hinnat. Kaikki nämä painuivat unholaan, kun löytyi uusi uutiskohde: deflaatiouhka.

Keskiarvo: 3.2 (6 arviota)

Suomella saattaa olla muutama kohtuullinen vuosi jäljellä

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Maailman ja Euroopan talous elää tällä hetkellä nousukautta. Länsimaiden teollinen kilpailukyky on hyvällä tasolla ja teollisuustuotannon kasvu on saavuttamassa kehittyvien maiden kasvulukuja (alla graafi). Nyt on ollut aika sijoittaa kehittyneisiin maihin ja monet länsimaihin, USA:n ja jopa Suomen markkinoille sijoittaneet ovatkin huomanneet sijoitustensa arvon kasvaneen merkittävästi.

Maailman teollisuustuotanto

Mutta nyt monet investointipankit kehoittavat yksityispankkiensa asiakkaita alipainottamaan Suomea ja finanssialan keskusliitto varoittelee jäensenpankkejaan Suomea uhkaavasta nousevasta konkurssiaallosta. Miksi näin?

Syy on yksinkertainen. Suomen talous on huonossa tilassa, jopa kuolemanspiraalissa, eikä muutosta parempaan näy. Valtiovarainministeriö ennustaa tälle vuodelle puolen prosentin kasvua, joka sekin saattaa kovenevan verotuksen oloissa jäädä saavuttamatta. Mitä tapahtuukaan sitten kun menossa oleva länsimaisten talouksien nousukausi päättyy? Seurauksena voi hyvinkin olla finanssialan keskusliiton pelkäämä konkurssiaalto.

Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

QE liipasimella, sormi tärisee jo

Posted in

EKP:n torstain kokousta odotettiin tavallista suuremmalla mielenkiinnolla, sillä inflaatio oli painunut euroalueella reippaasti alle prosenttiin, kun tavoite on kahden tuntumassa. Jotkut maat ovat jo käyneet deflaation puolella, isoista maista Espanja. EKP tulkitsee tilanteen tilapäiseksi, mutta hirveän vakuuttavalta ei Draghi vaikuttanut sitä julistaessaan lehdistötilaisuudessa.

Monelta suunnalta on vaadittu EKP:nkin ottavan käyttöön Quantative Easingin eli setelirahoituksen. Niin on tehnyt mm. IMF. Eikä EKP:kaan kiellä poikkeustoimien mahdollisuutta, johon on nyt poliittisestikin paljon enemmän tilaa Saksan asennemuutoksen myötä. Deflaatiota pidetään inflaatiota vaarallisempana ja vaikeammin hoidettavana tautina, koska ohjauskorko ei voi painua alle nollan. Siellä se jo melkein on.

Keskiarvo: 4.3 (9 arviota)

Työeläkkeet ja työeläkemaksut ovat nyt yhtä suuria ja tasapainossa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Viime vuonna suomalaisten eläkkeiden rahoituksessa tapahtui merkittävä käänne, kun yksityisalojen palkansaajien eli työntekijän eläkelain (TyEL) mukaiset eläkemenot olivat ensimmäistä kertaa suuremmat kuin eläkemaksuina kerätyt tulot. Erotus katettiin työeläkesijoitusten tuotoilla. Julkisaloilla sama käänne on edessä arviolta vuonna 2017.

   -  Työeläkevarojen sijoittamisella on jatkossa entistä tärkeämpi rooli eläkkeiden rahoittamisessa. Sijoitustuottojen osuus rahoituksesta tulee kasvamaan seuraavat vuosikymmenet, huomauttaa Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Älkää aliarvioiko Krimin kriisin seurauksia

Posted in

Krimin kriisissä tuntuu tulleen suvantovaihe tai kenties jopa paluu arkeen. Se on tunnelma markkinoillakin, jotka ovat puhaltaneet helpotuksesta. Eikä tilanne kenties hetkeen eskaloidukaan, tosin Itä-Ukrainan kehitystä on mahdoton arvioida, tunteet käyvät siellä korkealla ja Venäjä varmasti hämmentää soppaa minkä ehtii. Joka tapauksessa on turha luulla, että kriisin seurauksien murehtimisen voi unohtaa. Tämä koskee oleellisesti myös sijoittajia, ja varsinkin niitä yhtiöitä, joilla on suuret Venäjä-kytkennät.

Olen usein käsitellyt näitä maailmapolitiikan myllerryksiä ja yleensä todennut niiden taloudellisen vaikutuksen olevan vähäisen. Näin on käynytkin. Mutta tällä kertaa tilanne on toinen, valitettavasti.

Keskiarvo: 4.1 (12 arviota)

Euroopan keskuspankki lupaa pidempiaikaisen matalan korkotason

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Euroopan Keskuspankki / Erkki Liikanen on Wall Street Journal:lle antamassaan haastattelussa kertonut maailman sijoittajille viestiä siitä, miten Euroopan keskuspankki tulee tarvittaessa reagoimaan, jos inflaatio uhkaa pudota liian alhaiselle tasolle.

Inflaatio Euroalueella (Lähde: Euroopan Keskuspankki)

Sijoittajalle Euroopan toiminta on tärkeää. Euroopan keskuspankki omaa keskeistä roolia maailman yleisen korkotason määräämisen suhteen.

Erkki Liikanen kertoi, että keveää talouspolitiikkaa jatketaan niin kauan kuin tarve vaatii. Mitään aikarajaa ei ole. Liian pieni inflaatio on riski taloudelle ja haittaa velkaantuneiden instituutioiden toipumista veloistaan.

Keskiarvo: 3 (3 arviota)

Finanssimaailma Wall Streetiltä katsottuna 1980-luku

Posted in

Olemme päässeet nyt 1970-luvun lopulle ja jossa nykyinen Barack Obaman taloudellinen neuvonantaja Paul Volcker oli tullut Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtajaksi. Hänen uransa aikana aluksi korot nousivat (federal funds rate) 11% ja jatkoivat yli 20% tasolle. Korkeat korot yhdessä matalan talouskasvun kanssa johti työttömyyden nousuun yli 10% tasolle. FEDiä vastaan hyökättiin ennennäkemättömällä voimalla ja arvosteltiin sen kovaa taistelua inflaatiota vastaan. Kun amerikkalaisilla menee hermot, niin silloin heillä menee. Niin tuolloinkin ja korkoja aloitetiin painamaan avomarkkinaoperaatioin alas. Oli tulossa vielä Carterin vaalivuosi ja vuonna 1980 hän esitteli suunnitelmansa jota kutsuttiin special credit controliksi. Ei tuo kuitenkaan Carteria auttanut kun mönkään meni kaikki muut hommat. Teheranissa oli panttivankikriisi, Three Mile Islandin ydinvoimaonnettomuutta piiloteltiin ja Moskovan olumpialaisissakaan ei saatu boikotin vuoksi voittoja. Special credit controlsin jälkeen korot lähtivät nopeasti laskuun, mutta ne nousivat uudelleen kun järjestelmä lopetettiin. Carter hävisi epäonnistuneena presidentinä virkansa ja show-mies Ronald Reagan muutti Valkoiseen taloon. Kukaan ei tykkää korkojen poukkoilusta suuntaan ja toiseen. Niiden satunnaista liikkettä vastaan ei pysty suojautumaan.

Keskiarvo: 3.6 (12 arviota)

Venäjä syöksykierteessä - voi Suomea

Posted in

Käsikirjoituksen mukaan Ukrainan kriisi porskuttaa. Suurin yllätys minulle on ollut, ettei Venäjä edes muodon vuoksi vaivautunut neuvotteluyhteyteen muiden kanssa – tosin Kerry ja Lavrov lätisivät kuusi tuntia tuloksetta, ja varmaan kulissien takana on sutistu. Silti ollaan tässä, ja pakotteet puskevat päälle. Eivätkä ne tähän jää.

Eurooppalaisten ja laajemminkin länsimaiden heikon reagoinnin varaan Vladimir Putin on laskenut uhkapelinsä. Muuten hän ei olisi siihen uskaltautunut. Johonkin mittaa hän varmaan osuu oikeaan. Vaikka EU:n on pakko löytää yhtenäisyytensä sen historian kovimmassa kypsyyskokeessa, raskaan sarjan talouspakotteisiin tuskin mennään, ellei tilanne Itä-Ukrainassa eskaloidu. Siihen suuntaan ovat jo puhuneet suomalaiset poliitikot (mm Urpilainen Tuomioja Ihalainen), koska pakotteet iskisivät kipeästi omaan nilkkaan.

Mutta ei EU asiaa voi tähänkään jättää, joten taloudelliset seuraukset ovat vakavat. Ovat ne sitä joka tapauksessa, vaikka pakotteet eivät etenisi raskaimpaan sarjaan, koska pakotteet ja vastapakotteet leikkaavat Venäjän kauppaa - ja investoinnit kaikkoavat.

Keskiarvo: 4.6 (8 arviota)

Finanssimaailma Wall Streetiltä katsottuna 1970-luku

Posted in

Jollainlailla 1950 ja 1960-lukuja kun tutkailen niin silloin oltiin optimistisia ja kaavailtiin parempaa maailmaa. En kuitenkaan niiden historiaa käy, se on kaukaista menneisyyttä ja sodasta selviytymistä. Aloitan historiasarjani 1970-luvusta.

1960-luvun lopulla markkinakriittisyys alkoi kasvamaan ja se vei kursseja nostavan optimismin mennessään. Huijauksia, kavalluksia ja rikollista toimintaa oli pörssissä kuten on aina ollut, mutta markkinat eivät silloinkaan niistä piitanneet. Ne ovat niin turtuneet huijaukseen. Maailma oli tullut pienemmäksi ja muukin maailma vaikutti USA:han. Epävarmuus on aina ollut pörssissä pahinta. Sinänsä 1960-luku päättyi hienosti kun USA ohitti vihdoinkin avaruustekniikassa Neuvostoliiton pääsemällä ensimmäiseksi kuuhun. Koko 1970-luvun inflaatio ja sen myötä korot nousivat aina Reaganin presidenttiaikaan asti 1980-luvun alkuun.

LÄHDE: Robert Schiller online data

Keskiarvo: 3.4 (5 arviota)

Yritysten luotonkysynnän kääntyminen kohti kasvua ennakoi taantuman päättymistä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssialan Keskusliiton tuoreen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajat arvioivat kotitalouksien luotonkysynnän jatkuvan edelleen vaisuna. Sen sijaan yrityslainojen kysynnän arvioidaan vilkastuneen verrattuna edelliseen kyselyyn. Kysynnän arvioidaan kuitenkin olevan edelleen sekä vuodentakaista tilannetta että pitkäaikaista keskiarvoa heikompaa.

Laimeasta luotonkysynnästä huolimatta kotitalouksien sijoitushalukkuuden arvioidaan jatkuneen vilkkaana vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä. Kaikkein suosituin sijoitusmuoto on edelleen osakkeet ja osakerahastot.

Yritysten luotonkysyntä on edelleen pitkäaikaista keskiarvoaan heikompaa, mutta pankkibarometrikyselyn tulokset paranivat tältä osin huomattavasti edellisestä kyselystä.

Yritysten luotonkysyntä (Lähde: Pankkibarometri)

"On positiivista, että yhä harvempi vastaaja odottaa yritysten luotonkysynnän heikkenevän edelleen. Arvioit yritysten luotonkysynnästä ovat parantuneet yhtäjaksoisesti jo viiden barometrikyselyn ajan", sanoo analyytikko Elina Salminen Finanssialan Keskusliitosta.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Tulevaisuuden asiakas on aasialainen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

     Kiinan talous jatkaa nopeaa kasvuaan, mutta ei ole itsestään selvää, että suomalaiset Kiinassa toimivat yritykset saisivat osaansa markkinoista.

”Suomalaiset ovat hyviä tekemään huipputeknologiaa, mutta kiinalaiset kilpailevat  halvemmalla, hieman huonommalla, mutta houkuttelevalla tuotteella”, sanoo Sari Arho-Havrén Tekesin Shanghain toimipisteestä.

Miten suomalaiset sitten voisivat menestyä Kiinassa? Tänään julkaistu China Growth Paths -selvitys Kiinan markkinoiden tulevaisuudesta antaa ajattelemisen aihetta Kiinassa toimiville ja sinne pyrkiville yrityksille.

”Yritysten on segmentoitava tuotteensa ja palvelunsa Kiinaan sopivaksi”, korostaa raportin kirjoittaja Jari Makkonen Finprosta.

”Jotta Kiinassa menestyy, asiakas on nostettava fokukseen. Teknologian kehityksen lisäksi pitäisi keskittyä esimerkiksi jakeluketjujen  ja liiketoimintamallien hiomiseen. ”

Kiinaa voi ajatella maanosana, jonka alueet eroavat toisistaan valtavasti. China Growth Paths -raportti kuvaa, kuinka Kiinan talouskasvu kiihtyy tulevaisuudessa maan keski- ja länsiosissa, jossa keskiluokan ostovoima lisääntyy nopeasti.

”Kiinaan syntyy tulevina vuosina 800 uutta rikasta aluetta, joilla avautuu valtavasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia”, Jari Makkonen huomauttaa.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Lapsiluku vaikuttaa 25v viiveellä talouskasvuun

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Väestön ikärakenne, demografia, vaikuttaa merkittävästi pitkän aikavälin talouskasvuun ja luonnonvarojen kestävään kehitykseen. Tässä suhteessa maailma on matkalla kohti kestävämpää kehitystä ja maltillisempaa talouskasvua. Naisten hedelmällisyys lähestyy kaikkialla kahden lapsen kestävän kehityksen rajaa. Ainoastaan mustan Afrikan ja Arabimaiden lapsiluku ylittää kolmen. Jopa väestörikkaat, Intia ja Indonesia lähestyvät kovaa vauhtia keskimääräistä kahden lapsen rajapyykkiä.

Naisen keskimääräinen lapsiluku (Lähde: World bank)

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Tappaako tietotekniikka työpaikat?

Posted in

Useat arvovaltaiset tutkimukset – Suomessa Etla - ennustavat, että tietotekniikan nopea kehitys tekee tarpeettomaksi kymmeniä prosentteja nykyisistä ammateista parissa vuosikymmenessä. Murros ulottuu lukemattomille sektoreille. Tietotekniikka on tähänkin asti vähentänyt ihmistyön tarvetta, mutta suurin muutos on tutkijoiden mukaan vasta edessä. Älykkäät robotit ovat jo nyt teollisen tuotannon runko, mutta tulevaisuudessa ne hoitavat yhä enemmän myös ihmisten toistaiseksi tuottamia palveluja. Robotit mittaavat ja analysoivat tietoa sairaaloissa, toimistoissa, tutkimuslaitoksissa, liikenteessä. Pitääkö pelätä ja kenen?

Automaation lisääntyminen itsessään ei ole mitään uutta, se on ollut koko teollistumisprosessin ydin niin varhaisessa kuin nykyisessä postteolliseksi kutsutussa vaiheessa.  Automaatio ei ole johtanut ennenkään rakenteelliseen työttömyyteen. Löytyy toki maita, joissa talouden rakenteelliset muutokset – kuten globalisaatio – ovat tuottaneet rakenteellista työttömyyttä etenkin monotuotantoalueilla (vaikka Yhdysvaltojen raskaan teollisuuden vanhoissa keskuksissa), mutta syyt ovat usein moninaiset.

Keskiarvo: 3.9 (7 arviota)

1990- luvun rakenteelliset muutokset nostivat Suomen maailman eliittiin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

  OECD:n pääsihteeri Angel Gurría julkisti Suomea koskevan OECD:n taloudellisen katsauksen.

Katsauksen mukaan 1990- luvun vahva kasvu,innovaatiot ja rakenteelliset uudistukset muuttivat Suomen yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä talouksista, varmistaen kansalaisten korkean hyvinvoinnin. Kilpailukyky on kuitenkin viime aikoina on heikentynyt, ja tuotanto on laskenut samalla kun elektroniikka-ja metsäteollisuuden liiketoiminnat ovat romahtaneet.

Työmarkkinaosapuolten väliset palkkaratkaisut parantavat tilannetta seuraavan kahden vuoden aikana. Talouden laajempi elpyminen edellyttäisi Suomen vahvojen inhimillisten pääomien tehokasta käyttöä, terveitä hallintorakenteita, tasapainoista julkisen talouden hoitoa ja yritystalouden integroitumista globaaleihin arvoketjuihin.

BKT Suomessa ja lähialueilla; Q1 2005=1 (Lähde: OECD)

Keskiarvo: 4.3 (7 arviota)

Suomen metsäteollisuutta kurittaa koveneva verotaakka ja markkinatilanne

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Talouden pitkä taantuma taittui loppuvuodesta, mutta kasvu jäi hitaaksi. Metsäteollisuuden tilanne jatkui haasteellisena päävientimarkkinoilla Euroopassa.

Metsäteollisuuden tuotantomäärät Suomessa (Lähde: Metsäteollisuus ry)

Suomalainen metsäteollisuus on menettänyt kilpailuasemia muun muassa korkean kustannusrakenteensa vuoksi, kun tuotanto- ja työvoimakustannukset ovat nousseet kilpailijamaita nopeammin. Kotimaassa teollisuudelle suunnatut lisärasitteet heikentävät entisestään vientivetoisen metsäteollisuuden kilpailukykyä tulevina vuosina.

Voimalaitosvero eli windfall-vero otetaan käyttöön vuonna 2014. Metsäteollisuuden merikuljetuksiin kohdentuva rikkidirektiivi tulee voimaan vuonna 2015. Syksyllä sovitut palkkaratkaisut eivät paranna lyhyellä aikavälillä alan kilpailukykyä eikä työehtosopimuksiin saatu metsäteollisuuden kipeästi tarvitsemia uudistuksia.

"Vientiteollisuutta tukevilla päätöksillä voimme vaikuttaa siihen, että suomalainen metsäteollisuus on kilpailukykyinen ja työllistää myös tulevaisuudessa. Hallituksen ei tule kevään kehysriihessä esittää teollisuudelle yhtään uusia verojen tai maksujen korotuksia", sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Keskiarvo: 3 (5 arviota)

Sateensuojassa

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva
Posted in

Optimismi on karissut, ja perjantain Yhdysvaltojen julkaisemat ostopäällikköindeksit ovat karmeata katseltavaa. Lähivuosina ei vastaavanlaisia pudotuksia ole näkynyt. Uudet tilaukset eivät nekään antaneet aihetta riemuun. Kiinan varjopankkisektori ei ole enää niinkään kysymysmerkki ongelman suhteen, vaan kysymys on nyt siinä kuinka paha ongelma on. Kehittyvien markkinoiden kaaos ei ole helpottanut, ja mielialat ovat vaihtuneet täysin pois riskihalukkuudesta.

Positiiviset uutiset ovat vähissä. Ristiriitaisia tietoja tulee esimerkiksi Saksasta: vähittäiskauppa kompuroi, kun taas ostopäällikköindeksit lupaavat parempaa. Myös mieliala on korkealla, mutta onko se sitä kuinka kauan?

Pohjathan kyllä saavutetaan tälläkin kertaa, joten nyt on hyvä hetki olla sateensuojassa ja katsella milloin pudotus päättyy.

Keskiarvo: 3 (10 arviota)

Digitalisointi on yhteiskunnan tärkein kasvumoottori

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Uudet digitaaliset markkinat ovat suurempia kasvun lähteitä kuin niiden syrjäyttämät perinteiset toimialat. Vuoteen 2018 mennessä pelkästään digitaalisten osto-, maksu- ja terveysmarkkinoiden yhteenlasketun arvon arvioidaan nousevan 5 900 miljardiin dollariin Yhdysvalloissa, 747 miljardiin euroon Saksassa ja 519 miljardiin puntaan Isossa-Britanniassa.

Suuri osa yhtiöistä aikoo hakea kasvua oman toimialasektorinsa ulkopuolelta digitaalisten teknologioiden avatessa uusia kasvumarkkinoita. Tämä ilmenee Accenturen Davos-foorumin yhteydessä toteuttamasta Remaking Customer Markets: Unlocking Growth with Digital -tutkimuksesta, johon haastateltiin 500:aa yritysjohtajaa 10 maassa.

Tutkimuksen mukaan suuryritysten johtajat pitävät digitaalisuuden aiheuttamaa toimialarajojen hämärtymistä merkittävimpänä muutoksena liiketoimintaympäristössä seuraavien viiden vuoden aikana.

  ”Suomessa muutos näkyy erityisesti kuluttajayrityksissä ja julkisella sektorilla. Digitaalisen liiketoiminnan kehittämisessä perinteisistä toimialoista pisimmällä ovat tietoliikenne ja media.” toteaa Frank Korsström, Accenturen toimitusjohtaja Suomessa ja Pohjoismaissa. ”Perinteiset toimialat kuten eläkevakuutus, kone- ja laitevalmistus sekä energia- ja prosessiteollisuus puolestaan keskittyvät operaatioiden digitalisointiin kustannustehokkuuden saavuttamiseksi kasvun sijaan.”

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Voi näitä meidän poliitikkojamme

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

Kun pitäisi tehdä kipeitä päätöksiä ja menoleikkauksia, halutaan lakaista koko juttu maton alle ja siirtää päätökset seuraavalle poliitikkosukupolvelle. Suomen valtion tulot ja menot ovat todella pahasti epätasapainossa, mutta vastuuta sysätään koko ajan muualle. 

Vielä niinkin äskettäin kuin 2008 valtiosektorin tulot ja menot olivat jokseenkin tasapainossa. Sen jälkeen menot ovat kasvaneet yli 25 prosenttia ja tulot vain 7 prosenttia. Kaikki ymmärtävät, että näin ei voi jatkua.

Kansainväliset suhdanteet eivät meitä pelasta tai ainakaan niiden varaan ei voi laskea mitään. Veronkorotusten tie on nyt käytetty, koska veroja nostamalla hyydytetään kokonaan veronmaksajien ostovoima. Jäljelle jää vain menojen supistaminen ja se on nyt politiikkojen tehtävä.

Valtion menot olivat vuonna 2008 noin 44 miljardia ja tälle vuodelle arvio on noin 55 miljardia. Kasvu on ihan posketon eikä me nyt niin huonosti eletty silloinkaan. http://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Valtion-tulot-ja-menot/

Keskiarvo: 4 (11 arviota)

Ilmastomuutoksesta Suomen maataloudelle menestystä ja kehitystarpeita

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Ilmastonmuutos ja globaalit markkinat tuovat maatalouteen nopeita muutoksia Euroopan koilliskulmalla. Eräiden kansainvälisten tutkimusten mukaan ilmastonmuutos lisäisi merkittävästi maataloustuotantoa ja peltoalaa Pohjois-Euroopassa, myös Suomessa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n professori Heikki Lehtonen suhtautuu arvioihin kriittisesti, sillä ne ovat koskeneet enemmän tuotantomahdollisuuksia kuin sen rajoitteita.

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Suomi seminaareilla nousuun…

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Hannu Lehtilä

Juuri kun olimme taloudessa tuudittautumassa turvalliseen seminaarikevääseen, ravisti reaalitalous meidät hereille. Rautaruukki ja ruotsalainen SSAB panevat hynttyyt yhteen ja nousevat sarjaa ylemmäksi. Kilpailukyky teräskentillä kasvaa ainakin Euroopassa, toivottavasti edes vähän myös globaaleilla markkinoilla. Rautaruukin kurssi ampaisi pörssissä yli 30 prosentin nousuun.

Tämän kirjoittaja ajoi uutispommipäivänä, 22.1.2014, Helsingistä Tornioon Pohjoisen Foorumin työmarkkinaseminaariin ja pakosta kuunteli tarkkaan autoradiosta median raportointia. Jako oli selvä: tuleeko irtisanomisia ja kuinka paljon, sekä maaotteluhenkinen näkökulma häviöstä Ruotsille.

Ministeri, kaupunginjohtaja ja pörssianalyytikko näkivät asiassa positiivisia puolia. Voimien yhdistämisessä tässä maailman tilanteessa on järkeä, muuten Rautaruukin olisi voinut käydä huonosti. Nähtiin, että tämä on kestävämpi ratkaisu. Tätä mieltä oli myös pörssi. Ja minä.

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Lähes joka kymmenennellä on maksuhäiriömerkintä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

     8,3 prosentilla suomalaisista aikuisista on maksuhäiriömerkintöjä. Valtaosalla heistä ongelmat ovat akuutteja, sillä viimeisin häiriö on rekisteröity vuoden sisällä.

Maksuhäiriöiset kuluttajat (Lähde: Asiakastieto)

Keskiarvo: 3.5 (2 arviota)

Lähtikö suuri raha liikkeelle?

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Viimeaikaiset pääomamarkkinauutiset Euroopasta ovat olleet pääosin hyvin positiivisia. Paria yksittäistapausta lukuunottamatta pankkien kohdalta kuuluu hyvää, toimeliaisuus tuntuu olevan lisääntymässä, usko tulevaan palautumassa ja pari vuotta sitten ankarimman pyörteen keskellä olleet valtiot käyvät nyt kilvan tekemässä kaikkien aikojen ennätyksiä joukkovelkakirjaemissioillaan. Oliko tämä nyt tässä?

Vuoden 2008 myllerryksen jälkeen ns. suuri raha on kaiken lisäksi pysytellyt vielä sivummalla. Iso raha on peljästynyt - ja luvalla sanoen aivan aiheesta. Se on lisäksi saanut toistuvia muistutuksia milloin euroalueelta yhä uusien sotkujen muodossa, milloin kehittyvien markkinoiden kaaoksena Yhdysvaltain "kaventelupuheiden" - ja nyt myös toimien - vuoksi.

Fedin kaventelut ovat ennakoineet dollarin vahvistumista, ja se puolestaan tietäisi hyvää eurolle. Viime aikaiset yltiöpositiiviset uutiset Euroopasta ei ehkä johdukaan täysin hyvien eurooppalaisuutisten avittamana; vaan siitä, että Eurooppa ei ole enää täysin ylenkatsottu kohde. Kehittyviltä markkinoilta voi imu kadota ja kanavoitua takaisin Eurooppaan.

Keskiarvo: 3 (9 arviota)

Pari ehdokasta teknologian seuraaviksi vallankumoussankareiksi

Posted in

Talouskeskusteluissa kuulee usein väitteen, että talouskasvun esteeksi on noussut merkittävien teknologisten innovaatioiden katoaminen. Minua tämä ihmetyttää. Emme toki ole todistaneet aikoihin höyrykoneen kaltaisia tuottavuutta hurjasti kertarysäyksellä edistäviä keksintöjä, mutta vähän pienempiä mullistuksia on riittänyt. Viime vuosikymmeniä on hallinnut tieto- ja kommunikaatioteknologian vallankumous, jonka vähättelyä on vaikea käsittää. Itse olen ansainnut elantoni jo kymmenen vuotta hyödyntämällä internetiä, josta ei nähty vielä untakaan 1980-luvun alussa.

Teknologinen kehitys ei yleensä tapahdu suurina harppauksina, vaan pieninä mutta laajapohjaisina kehitysaskeleina. Saamme siitä todisteita päivittäin. Minua viimeksi myönteisesti hätkäyttänyt uutinen on sähköauton nopea kehitys. Tesla toi markkinoille mallin, jota Aamulehden tekniikan toimittaja Kari Pitkänen luonnehtii vallankumoukselliseksi. Sen toimintasäde yhdellä latauksella on 500 kilometriä, mikä riittää jo melko vaativaan käyttöön. Ominaisuuksiltaan malli on puhdas urheiluauto, jonka moottori vastaa 400 hevosvoiman hirmua – kiihtyvyys nollasta sataan vie rapian neljä sekuntia. Pitkänen sanoo ajo-ominaisuuksia loistaviksi. Mikä ällistyttävintä, muskelivehje kuluttaa sähköä sadalla kilometrillä vain parin euron verran. Huoltokustannuksetkin ovat olemattomat.

Keskiarvo: 4.3 (6 arviota)

Pörssiale päättyi

Käyttäjän OSKLry kuva

Viime vuosi oli osakemarkkinoilla poikkeuksellisen tuottoisa. Lähes kaikki maailman merkittävät pörssit tehtailivat ennätyksellisiä nousuja. Japanin pörssi nousi 55 %, Yhdysvalloissa Dow Jones – indeksi nousi 26 %, Nasdaq 38 %, Saksan pörssi 26 % jne. Varsin mukavasti on menestynyt myös kotoinen pörssimme. Nousua on kertynyt vuoden aikana peräti 27 %. Hintataso meillä parin lamavuoden aikana oli painunut poikkeuksellisen alhaiselle tasolle. Nyt pörssiale on ohi.

Poikkeus osakemarkkinoilla olivat kehittyvät markkinat ja siellä erityisesti BRIC - maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina), joita sijoitusalan ammattilaiset hehkuttivat vielä muutama vuosi sitten parhaina sijoituskohteina. Niihin sijoittanut on joutunut katselemaan sivusta muiden ilottelua.

Hyvin ei ole mennyt korkosijoittajallakaan. On käsittämätöntä, että meillä vuodesta toiseen yli 80 miljardia roikkuu pankkitileillä negatiivisella reaalituotolla. Joukkolainoissa tuotto rahoille on ollut muutaman prosentin luokkaa.

Kultaa erinomaisena sijoituskohteena hehkutettiin vielä vuosi-pari sitten. Sijoitusammattilaisten suosituksiin uskonut ja kultaan sijoittanut on joutunut katselemaan vuoden mittaan sijoitusvarallisuutensa murenemista.

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Joulukadun kertomaa

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen

Vaikuttasi valitettavasti siltä, että kauppojen joulumyynti meni alle odotusten. Silmämääräisten havaintojen mukaan tavanomainen jouluvipinä puuttui monesta myymälästä. Kokonaiskuvaa täydensi jo hyvän aikaa ennen joulua alkaneet laajat alennusmyynnit. Muun muassa Intersport myi tempauksellaan kaikki vaatteet ja jalkineet 40 % alennuksella jo ennen joulua. Myös Stockalla tuntui olevan erilaisia alennuksia ennen joulua lähes päivittäin. Tämä ei lupaa hyvää kauppojen tuloksille. Ei kai kukaan täyspäinen kauppias myisi tavaraa ennen joulua alennuksella, jos se menisi muutenkin kaupaksi? Lämmin sää ei ole myöskään varsinaisesti edistänyt talvivarusteiden myyntiä.

Vaisu joulumyynti on yksi osoitus kotimaan hiipuvasta yksityisestä kulutuksesta. Yksityinen kulutus vastaa noin 40 prosenttia Suomen kansantalouden kokonaiskysynnästä ja on yli kaksinkertainen julkiseen kulutukseen verrattuna. Yksityisen kulutuksen muutoksilla on siis keskeinen merkitys koko Suomen kansantaloudelle. Suomen Pankin ennusteen mukaan yksityinen kulutus supistui viime vuonna 0,5 prosenttia ja sen ennakoidaan supistuvan myös tänä vuonna.

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Tulevaisuuden teknologiakuninkuus ratkaistaan medialaitteissa

Käyttäjän Ari Hakkarainen kuva

Fred Vogelsteinin kirjoittama kirja Dogfight: How Apple and Google Went to War and Started a Revolution kertoo jännittävän tarinan taistelusta uuden aikakauden johtajuudesta. Vastakkain ovat suljettua teknologiaa edustava Apple ja avoimesta teknologiasta ponnistava Google. Erityisen kiinnostavaksi taistelun tekee se miten lähellä Apple oli kadotuksen kuilun reunaa Steve Jobsin sitoessa yrityksen resurssit ensimmäisen iPhonen kehitykseen. Tuotteen ensimmäinen versio oli siitä huolimatta teknisesti että toiminnallisesti surkea viritys.

 Dogfight - how Apple and Google

Ilmestyessään vuonna 2007 iPhonen tuotekonsepti oli kuitenkin niin houkutteleva, että siitä tuli välitön menestys. Se ei ollut pelkästään kaupallinen menestys, vaan siitä alkoi uusi mobiili aikakausi tietotekniikassa. Google oli jo kehittämässä Andy Rubinin johdolla Android-ohjelmistoa älypuhelimiin, mutta ohjelmiston uudelleensuunnittelu aloitettiin välittömästi iPhonen ilmestyttyä. Android oli alun perin suunniteltu näppäimistön käyttöön perustuvaksi ohjelmistoksi.

Keskiarvo: 5 (6 arviota)

”Väärät” johtajat?

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Hannu Lehtilä

Jenkit sen osaavat; leikataan juustohöylällä arkaa keskuspankkielvytystä, mutta sanotaan samalla että korot pysyvät pidennetyn ajan olemattomalla tasolla ja ettei inflaatiosta ole vaaraa, niin siitäkös markkinat hullaantuivat. Ne ”ennustajaeukot”, jotka varoittivat elvytykseen kajoamisen romahduttavan markkinat, joutavat häpeään. Pörssit kokivat miellyttävän herätyksen siirtyessään aikavyöhykkeeltä toiselle. Suunta oli ylöspäin ja mittarit vihreällä.

Talouden ohella jenkit ovat saaneet myös sisäpolitiikkansa luottamusta herättävälle pohjalle. Johtavat puolueet – demokraatit ja republikaanit – ovat saaneet typerät budjettikiistansa järjelliselle tolalle ja USA:n keskuspankki saa Janet Yallenista (synt. 1946) kokeneen pääjohtajan Ben Bernanken jälkeen.

Keskiarvo: 4.8 (9 arviota)

Markkinoiden riitasointuja

Käyttäjän Norvestia kuva
Posted in

Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki

Markkinoilla on mielenkiintoinen tilanne, kun Yhdysvalloissa osakeindeksit rikkoivat rivakasti uusia ennätyksiä setelirahoituksen rytmissä. Samaan aikaan Euroopan talous oireilee yhä velkavetoisen kulutuksen jälkeistä krapulaa, nyt myös Saksan talouden hidastaessa. Ja rakkailla kotimarkkinoilla pääministeri väläyttelee uusia veronkorotuksia, yritykset jatkavat leikkauksia ja kuluttajien ostovoima on sulatettu kalliisiin asuntoihin ja kiristyviin lainaehtoihin. Euroopan hidastaessa odotukset ovatkin suunnattu itään, jossa Kiinan kasvuvauhdin toivotaan ruokkivan myös hidastuvaa länttä. Toistaiseksi vauhti on pitänyt, vaikka kasvun hidastumista on havaittavissa myös Kiinassa.

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

World Money Show Lontoossa (1/2)

Käyttäjän mikko kuva
Posted in

Kai Nyman ehti jo kertoa havaintojaan Lontoon World Money Show tapahtumasta. Tässä omia täydentäviä havaintojani muutamista valikoiduista World Money Show esityksistä.

En juuri perusta teknisestä analyysistä, joten John Bollingerin esitys hänen nimeään kantavista Bollinger nauhoista ei minua liiemmin sytyttänyt. Bollingerin tarina oli kuitenkin mielenkiintoinen: hän kertoi räveltäneensä aluksi pikku työkalua omaan käyttöönsä ja oli itsekin aivan äimänkäkenä kun niistä tuli lopulta maailmanlaajuisesti käytetty ja tunnettu työkalu ja Bollingerin nimeä kantava käsite. Nobel-palkintokin osui melko lähelle, mutta ei sentään Bollinger nauhoille.

Bollingerin jälkeen kovaääninen Peter Schiff nousi estradille maalaamaan piruja seinille. Hänen visionsa edessäolevasta kehityksestä vastasi jonkinlaista tämän tapahtuman konsensuskäsitystä, mutta Schiff esitti asian kärjistetymmin kuin muut: edessä on USAn velkakriisin kärjistyminen maksukyvyttömyyteen tai merkittävään inflaatioon. Jälkimmäistä hän piti todennäköisempänä, kuten useimmat muutkin. Näissä rytinöissä sijoittajat kärsivät.

Keskiarvo: 4.4 (5 arviota)
Julkaise syötteitä