Hyppää pääsisältöön

Yritystoiminta

Teknologiateollisuus vastustaa Suomessa valmisteilla olevaa massaurkintaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

   Turvallisuusviranomaisten massaurkinnan mahdollistava laki vahingoittaisi vakavasti Suomen mainetta maana, jossa tietojen turvassa pysymiseen voi luottaa. Tällä on iso merkitys kansainvälisten teknologiayritysten investointipäätöksiin.

Lainsäädäntöhanke turvallisuusviranomaisten tiedonhankintakyvyn parantamiseksi kyberympäristössä, eli ns. massaurkintalaki, on valmisteluvaiheessa.

Teknologiateollisuus ry esittää vakavan huolensa siitä, että toteutuessaan massaurkinnan salliva laki voi olla ratkaiseva este Suomen mahdollisuudelle nousta dataliikenteen solmukohdaksi. Vielä tällä hetkellä Suomella olisi kaikki edellytykset profiloitua luotettavaksi ja turvalliseksi kansainvälisen tietoliikenteen käsittely- ja taltiointipaikaksi.

Keskiarvo: 4.3 (3 arviota)

Työeläkeyhtiöiden hallituspalkkiot ovat varsin kohtuullisia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu työeläkeyhtiöiden maksamista palkkioista hallitustensa jäsenille. Telan kokoamassa palkkioselvityksessä on vertailtu työeläkeyhtiöiden, valtion enemmistöomistamien yhtiöiden, valtio-omisteisten pörssiyhtiöiden sekä suomalaisten, niin sanottujen large cap -pörssiyhtiöiden maksamia palkkioita hallitustensa jäsenille vuonna 2012.

Pörssiyhtöiden, valtionyhtiöiden ja työeläkeyhtiöiden hallituspalkkiot (Lähde: Tela)

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Matriisiorganisaatio on oikein käytettynä vahva ja hyvä työkalu

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Moni organisaatio pohtii kysymystä organisoituako matriisi- vaiko tuotelinja- organisaation tapaan.  Tunnen molemmat tavat erittäin hyvin ja siksi tässä lyhyt kuvaus molemmista ja niiden hyvistä ja huonoista puolista.

Kummallekin tavalle on yhteistä, että tuotelinjat (tai liiketoimintayksiköt) vastaavat asiakkaille tuotettavista tuotteista ja palveluista. Yritykselle perustetaan tuotelinja vähintäänkin jokaista erillistä asiakasryhmää (esim. kuluttajat, yritykset) varten. Joskus samaa asiakasryhmää varten perustetaan useita tuotelinjoja. Tämä on tarpeen, jos yrityksellä on niin erilaisia tuotesegmenttejä (kännykät ja tabletit), että ne ansaitsevat oman tuotelinjansa. 

Erot näkyvät sisäisessä tavassa toimia ja organisoitua.

Matriisiorganisaatio

Matriisiorganisaatiossa tietotaitoalueet ja palvelufunktiot on toteutettu niin, että tietyn tietotaitoalueen henkilöt ovat mukana sekä jonkin tuotelinjan organisaatiossa että kyseisen tietotaitoalueen organisaatiossa. He raportoivat kahteen suuntaan. Tästä matriisorganisaatio saa nimensä.

Matriisiorganisaation toiminta on hyvin hallittua. Tuotelinjojen on etukäteen sovittava kompetenssialueiden vetäjien kanssa resursseista ja kilpailtava muiden tuotelinjojen kanssa parhaista teikijöistä. Kaikkien on loppujen lopuksi yhdessä sovittava asioista ja toiminnalle on ominaista suunnitelmallisuus, ennustettavuus, luotettavuus ja vahva keskinäinen kontrolli.  Nämä ovat kaikki arvoja, jotka ovat tärkeitä esimerkiksi rahoitusalalla. Jorma Ollila kehuikin kopioineensa matriisiorganisaation nuoruutensa työpaikasta Citibank, jossa tämä tapa toimi hyvin.

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

HS:n henkilösupistukset

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Tänään on jälleen tullut tuutin täydeltä valitusta siitä, miten HS:n irtisanomiset vaarantavat laadukkaan ja tasapuolisen median ja lähestulkoon koko suomalaisen demokratian. Pyydän syvästi anteeksi, mutten taaskaan voi yhtyä näihin irtisanottuja tukeviin lausumiin monestakaan syystä:

-Kun Nelosen uutiset alkoivat, siellä keksittiin tapa jäsentää asia neljään osaan. Pari päivää se nauratti, mutta muutamien vuosien kuluttua vahvistui käsitys, ettei kyseessä ole täyspäinen homma laisinkaan. Kehittäkää vaikka kirveelle ja lapiolle neljä osaa noin esimerkiksi.

-Nelosen uutisiin palkattiin tv-julkkiksia, joitten journalistista pätevyyttä epäiltiin juuri journalistien keskuudessa.

-Eräs kaukana Turusta vaikuttanut HS:n paikallistoimittaja valitti, ettei työssä ole mielekkyyttä, koska juttuja ei julkaista, vaikka palkka juokseekin.

Vielä hiljattain Turun aluetoimituksessa oli kolme toimittajaa. Monia lehtiä tehdään tässä maassa pienemmällä porukalla. Onko

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Kovat halut, mutta vääränlaiset värkit

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Kirjoitukseni käsittelee UPM:ää. Myönnän, että ko. yhtiön osalta otsikkoni on kohtalaisen provosoiva, mutta voin sitä perustella.

1970-luvulta lähtien olen suomalaisessa teollisuudessa naureskellut seuraavaa ilmiötä. Hieman kärjistäen yhtiön tuotannosta voi 99 % olla vaikkapa tervankeittoa, mutta kun tj. on kiinnostunut mikrosiruista, mikrosiruista puhutaan ja terva halutaan unohtaa.

Silmäilin UPM:n sidosryhmälehden Griffinin ykkösjuttua (s. 4-8), joka käsitteli UPM:n uutta organisaatiota.

Jutun kuvitus oli kuin suoraan neuvostokaupan ajoilta. Kuvitus koostui 7 passikuvasta, jotka esittivät perin lyhythiuksisia miehiä. Jollain taisi olla aitoakin kaljuuntumista, mutta joku oli taasen ilmeisestä solidaarisuudesta ajattanut hiuksensa millin terällä. Kovin värikäältä ei näyttänyt sekään, että yksi oli paitahihaisillaan ja toiselta puuttui peräti kravatti.

Varsinainen teksti koostui UPM:n uuden 6 liiketoiminta-alueen esittelystä, joista esim. Raflatacin lv 1.+ 2. Q / 2013 oli 600 miljoonaa. Paper Asia pääsi lähes samaan. Plywood ja Energy pyörivät 200 millin paikkeilla.

Keskiarvo: 4 (10 arviota)

Mediasta

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Sanoma Oyj:n ongelmat ovat tuoneet vilkkaaseen keskusteluun otsikon aiheen. Kun olen alaa seurannut joskus melko läheltäkin, eräitä näkemyksiä:

1970-luku oli siinä mielessä erikoista aikaa, että vasemmiston kannatus oli vahvaa, mutta vasemmistolehdet näivettyivät avokätisestä valtion tuesta huolimatta.

Syntyi alueellisia faktisia monopoleja, esim. ns. maakuntalehdet. Hallitsevaa asemaa pönkitettiin seuraavalla vuosikymmenellä estämällä parhaan mukaan muita yhtiöitä perustamasta paikallisradioita, -televisiokanavia ja ilmaisjakelulehtiä. Keinona oli se, että johtava media perusti ne itse kaikki, täytti kanavataajuuksia ja löi muutoinkin kapuloita mahdollisten kilpailijoitten rattaisiin. Kilpailevia ilmaisjakelulehtiä myös ostettiin lihaa säästämättä ja rahasta tinkimättä.

Lopputuloksena oli, että esim. Turussa TS-Yhtymällä oli vain yksi tilattava media Turun Sanomat ja ilmaismedioina paikallisradio, -televisiokanava ja ilmaisjakelulehti. Faktisesti TS-Yhtymä kilpaili itsensä kanssa alueen mainosrahoista, jotka tietenkään eivät mihinkään kasvaneet.  Internetin ilmaisuus mediana ei ole siis mikään uusi asia.

Keskiarvo: 4.8 (5 arviota)

Talvivaara: mistä eduskunta löytää ylivertaisen viisaat asiantuntijansa?

Posted in

Yritän olla juuttumatta Talvivaaraan liiaksi, mutta se tuottaa näköjään väistämättä jatkuvasti kommentin arvoisia tilanteita, joten tartun niistä yhteen tuoreeseen (muitakin oli tarjolla, otin tämän tiiviyden vuoksi). Useat kansanedustajat sanovat olevansa mahdollisesti valmiit Talvivaaran rahoituksen jatkamiseen, mutta sen edellyttävän asiantuntijaraporttia, joka katsoo yrityksellä olevan edellytyksiä jatkaa toimintaansa. Kuulostaa hyvältä – mutta mistähän asiantuntijoista poliitikot puhuvat? Mistä ne kerätään?

Talvivaaran kaltaisen uutta teknologiaa käyttävän kaivosyhtiön asiantuntijat eivät ole jostain apteekin, yliopiston tai ministeriöiden luukusta löytyvä patenttipakkaus. Koska kyseessä on uusi teknologia, sen arvioimiseen kykeneviä ei löytyne jonoksi asti. Periaatteessa paras tieto on yrityksessä itsessään, mutta se ei ole toimintaa saanut kannattamaan. Toiseksi varmin tieto on samanlaista tekniikkaa käyttävillä kilpailijoilla. Tietääkseni ne eivät ole tehneet Talvivaarasta merkittäviä ostotarjouksia, joten vakavana asiantuntijalausuntona kiinnostuksen puutettakin voi pitää, etenkin jos tarjokkaita ei jatkossakaan ilmaannu. Jos yhtiön velkojatkaan eivät ole valmiit lisärahoitukseen, on sekin yhden asiantuntijasektorin tuomio. Rahoittajienhan on pitänyt perehtyä yhtiöön huolella, koska ovat sijoittaneet siihen toista miljardia.

Parasta kotimaista talousosaamista edustavat suuret sijoitusyhtiöt, koska he – siteeraan tässä Kaitsun mainiota korkomarkkinajuttua – ”laittavat omat, yrityksen tai eläkkeensaajien rahat likoon ennusteensa puolesta ja vastaavat omalla omaisuudellaan tai työpaikallaan onnistumisesta. He ovat tyypillisesti eläkevaroista huolehtivia talouden asiantuntijoita tai investointipankkien parhaita toimijoita taikka valtiovarainminiseriön huippuasiantuntijoita. Markkinoilla toimii sijoitusmaailman ehdoton eliitti.” Jonkinlaista osaamista olettaisi löytyvän Solidiumistakin, hallinnoihan se valtion – toistaiseksi vielä – mittavaa pörssiomaisuutta. Todella suuria pelureita ovat eläkerahastot, joiden talousasiantuntemuksen pitäisi olla maan huippua. Ja kuten tunnettua, eläkerahastot nostivat kytkintä hyvissä ajoin Talvivaarasta, todettuaan yhtiön vaikeudet liian suuriksi. Eivätkä ne ole haaskalle ilmestyneet, eli tarjoutuneet rahoittajiksi uuden osakeannin kautta – nythän yhtiön saisi pilkkahintaan. Solidiuminkin into on lopulta kuivunut.

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Näyttötutkinto koulutus parantaa selvästi työpaikan tuottavuutta ja työntekijän palkkaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Näyttötutkintojärjestelmällä on pyritty luomaan työelämälähtöinen koulutus, joka mahdollistaa ammatillisen tutkinnon suorittamisen työkokemuksella saavutetun osaamisen ja mahdollisen täydennyskoulutuksen pohjalta.

Näyttötutkintoja suorittaneiden työntekijöiden osuus yksityisen sektorin toimipaikoissa on yhteydessä toimipaikkojen korkeampaan tuottavuuteen. Tämä yhteys havaitaan erityisesti nykyisessä työpaikassaan näyttötutkintoja suorittaneiden osuuden ja tuottavuuden välillä. Tämä viittaa siihen, että näyttötutkinnon suorittamispaikan työnantaja hyötyy tutkinnosta enemmän kuin myöhemmät työnantajat. Myös näyttötutkinnon suorittaneiden työntekijöiden palkat nousevat.

   Nämä tulokset ilmenevät erikoistutkija Mari Kangasniemen kirjoittamasta Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportista ”Näyttötutkintojen tuottavuus- ja palkkavaikutukset”. Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa on tarkasteltu henkilön suorittaman näyttötutkinnon vaikutusta hänen palkkaansa ja mitä yhteyksiä näyttötutkinnon suorittaneiden työntekijöiden osuudella henkilöstöstä on toimipaikkojen tuottavuuteen, jota mitataan liikevaihdolla työntekijää kohden.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

”Terve mies joutui teho-osastolle”

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Harva lienee nähnyt tuollaista otsikkoa. Sitäkin yleisempiä ovat olleet otsikot siitä, miten terve yritys joutuu saneeraukseen tai konkurssiin. Pari kommenttia.

Ensinnäkin aivan vakavasti olen harkinnut pyytää Fivaa selvittämään kuinka paljon Talvivaara ja Perä ovat puhuneet perättömiä. Tuossa on yksi esim. ja kymmenen muuta on varastossa. ”Kaupallinen tuotanto aloitettiin alkuvuodesta 2009, ja vuosittainen nikkelin tuotantomäärä on noin 50 000 tonnia” lähde.

Toisekseen ihmettelen sitä hokemaa, jonka mukaan 1980-ja 1990-luvuilla kymmeniä tuhansia terveitä yrityksiä joutui konkurssiin.

Jo ennen teollisuutta Suomessa sanottiin: "Hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa.” Miten ihmeessä firma, jonka menot ovat tuloja suurempia, voisi olla terve?

Lopun sanon sillä varauksella, että olen jäävi kahdestakin syystä.

Ensinnäkin olen 20 ensimmäistä elinvuottani asunut Raumalla. Toisekseen kaksi raumalaista telakkayhtiötä on kolmessa korjaan neljässä tutkimusprojektissa maksanut minulle palkkaa ja palkkiota ehkä 7 ns. miestyövuoden verran.

Keskiarvo: 4.2 (16 arviota)

Käytä valtaasi Nokian omistaja

Käyttäjän OSKLry kuva

Helsingin pörssissä on eletty loistavia aikoja. Viimeisten kolmen kuukauden ajan OMXH25 – indeksin19 %:n tuotolla kotopörssimme hakkaa kaikki maailman merkittävimmät osakemarkkinat. Lähimmäksi pääsee rahoituskriisistä toipuvan Espanjan pörssi 15 %:n tuotollaan. Talous nousee syvästä kuopasta ja osakemarkkinat ovat tämän jo ennakoineet.

En näe mitään syytä, miksei kehitys voisi jatkua samansuuntaisena, joskaan ei ehkä yhtä nopeana tästä eteenpäinkin. Huolimatta kovasta noususta Helsingin pörssin osakkeita ei vieläkään voi pitää kalliina, mutta eivät ne enää kovin halpojakaan ole. Pariltakymmeneltä yhtiöltä on odotettavissa ensi keväänä yli viiden prosentin osinkotuotot.

Nokian mielenkiintoiseksi ennakoitu ylimääräinen yhtiökokous pidetään 19.11.2013 Helsingin Jäähallissa. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 7.11.2013 merkittynä yhtiön osakasluetteloon. Yhtiökokoukseen tulee ilmoittautua viimeistään 12.11 klo 16.00 mennessä.

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Ylivelkaantuminen havaitaan ja siihen puututaan yhä nopeammin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Lähes kahdella kolmesta kulutusluoton hakijasta on luottoja jo ennestään. Suomen Asiakastieto Oy:n tilastojen mukaan heistä 24 prosentilla on yli viisi eri luottoa, mikä selvästi viittaa ylivelkaantuneisuuteen. Naisilla on miehiä useammin monia eri kulutusluottoja maksettavanaan.  Eri paikoista otettujen luottojen suuri lukumäärä ennakoi ylivelkaantumista, vaikka ne olisi hoidettu ajallaan eikä perintä- ja maksuhäiriömerkintöjä vielä olisi. Kolme neljästä luotonhakijasta hoitaa kulutusluottonsa säännöllisesti, mutta huoli kohdistuu niihin kuluttajiin, joiden maksukyky ei enää riitä ja joiden pitää hakea uutta luottoa vanhojen maksamiseksi.

   ”Joka neljännellä ennestään velkaisella uuden kulutusluoton hakijalla on nähtävissä maksuvaikeuksia, jotka johtavat väistämättä myöhemmin ensimmäisen maksuhäiriömerkinnän syntymiseen ja luottotietojen menettämiseen”, huomioi liiketoimintajohtaja Heikki Koivula Suomen Asiakastieto Oy:stä.

Asiakastieto on viime toukokuusta lähtien tarjonnut kulutusluottoa myöntäville yrityksille mahdollisuuden selvittää, kuinka paljon hakijalla on ennestään kulutusluottoja, kuinka suurella summalla hän niitä lyhentää ja onko maksut hoidettu ajallaan. Järjestelmän tuottaman tiedon avulla tullaan tekemään vuositasolla noin miljoona luottopäätöstä.

Keskiarvo: 3 (2 arviota)

Jorma Ollilan analyysi Nokian romahdukseen: heikko ohjelmisto-osaaminen

Käyttäjän Ari Hakkarainen kuva

1990-luvun lopusta 2000-loppuun Nokialla oli resurssit tehdä käytännössä aivan mitä tahansa. Kauppa kävi, markkina-asema matkapuhelimissa oli lähes dominoiva, joten rahaa kertyi sekä investoitavaksi että kassaan läjäpäin. Muistelmateoksessaan Mahdoton menestys Jorma Ollila analysoi tärkeimmiksi syiksi Nokian matkapuhelinten parin vuoden takaiselle romahtamiselle ohjelmisto-osaamisen puutteen ja toimimattoman organisaatiorakenteen.

Jorma Ollila. Kuva Otava/Jouni Haarla 2013.

Harri Saukkomaan ja Jorma Ollilan yhteistyönä kirjoittama Mahdoton menestys on Ollilan elämäkertateos, joka alkaa lapsuudesta ja päättyy hänen jättäessään Nokian hallituksen puheenjohtajuuden. Kirjan julkistamistilaisuudessa kirjailijat kertoivat valmistelleensa käsikirjoitusta 10 vuotta.

Hartaasta valmistelusta huolimatta (tai ehkä juuri siksi) kirja ei montaa uutta asiaa Nokian edesottamuksista paljasta. On luonnollisesti asioita, joita ei vieläkään voi kertoa tai ei ole korrektia kertoa. Parasta antia teoksessa on Ollilan tarjoama näkökulma suuren yhtiön johtamiseen jatkuvan menestymisen paineen ja mediahuomion keskellä.

Keskiarvo: 3.6 (8 arviota)

K: Miten voi parhaiten nopeuttaa myyntiprosessia?

Käyttäjän Heikki Matias Luoma kuva
Posted in

"Miten voi parhaiten nopeuttaa myyntiprosessia" kysyi myyjä (kutsun häntä Pekaksi) ennen workshopia, jossa selvitimme yrityksen myynnin haasteita.

 

Vastaus:

Pekan kysymys sisältää taustaoletuksen, että myynnin prosessia voi nopeuttaa. Olen samaa mieltä. Myynnin prosessia voi nopeuttaa joskus. Pelkkä soitto saattaa riittää ja kauppa toteutuu nopeasti. Niistä Pekka tietää miten toimia.

Mutta sitten on sellaisia myyntitapauksia, joissa asiakas on päättämätön ja prosessista tulee hidas ainakin myyjän mielestä. Usein näissä tapauksissa on kyse siitä, että asiakkaan puolella päättämiseen liittyy useita henkilöitä. Asiat eivät etene asiakkaan organisaatiossa myyjän toivomalla vauhdilla.

Silloin myyjän tehtävä on etsiä syy hitaaseen etenemiseen. Mistä kiikastaa, ettei asiakas tee päätöstä ja poistaa sitten asiakkaan kokema este.

Ensiksi kannattaa testata onko asiakasorganisaatiossa ketään henkilöä, joka haluaa edistää kaupan toteutumista.

Kaupan edistäjä tekee jotain konkreettista kaupan toteutumisen eteen. Ellei sellaista henkilöä ole olemassa, ei kauppa toteudu. Pekan olisi ensin saatava edes yksi suosiolliseksi ja ellei se onnistu, Pekan ei pidä tuhlata aikaansa ja energiaansa enempää.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Marimekko ja keisarin vanhat vaatteet

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Osallistuin 1970-luvulla Armi Ratian johdolla järjestettyyn ensimmäiseen IPO:on sekä myös jälkimmäiseen Paakkasen aikana tehtyyn antiin.

Itse tuotteista sanoisin, että räikeäkuvioiset kankaat ovat minulle aiheuttaneet lähinnä päänsärkyä eikä niitä muutoinkaan ole tässä huushollissa nähty.

Alaa tunteva henkilö on minulle kertonut, että silloisessa Taideteollisessa korkeakoulussa 1960 – 1980-luvuilla keskeisin suunnittelukohde oli Вели́кая Социалисти́ческая Револю́ция (siis ei mikään Red October…) ja tyylisuuntana sosialistinen tragikomedia (jota tosin realismiksi kutsuttiin…), joten kankaiden suunnittelu jäi vähälle.

Noita kahta linkkiä katsomalla Marimekkoa on turha hakea. Marimekon omien tuotteiden vastaanoton arviossa puhutaan 1950- ja 60-luvuista. Pitäisikö ongelmat tiedostaa?

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Nokia, älä toista vanhoja virheitä!

Käyttäjän Johannes Hidén kuva
Posted in

Yksi keskeisimpiä ongelmatekijöitä Nokialla lienee tällä vuosituhannella ollut se, että yrityksen eri osastot laitettiin kilpailemaan keskenään epäterveellisellä tavalla. Resurssit olivat vajaakäytössä, saavutuksia ei jaettu, samaa työtä tehtiin moneen kertaan ja päätökset hukkuivat byrokratiaan. Ei kai NSN eli Nokian nykyään Nokia Solutions and Networks -nimellä kulkeva verkkoyhtiö ole toistamassa samankaltaista virhettä yksilötason johtamisessa?

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Älykkäät koulutetut ihmiset pelkäävät soittaa

Käyttäjän Heikki Matias Luoma kuva
Posted in

 

Konsultti sanoi "olen hyvä siinä mitä mä teen, mutta kun on aika nostaa luuri, niin menen paniikkiin". Ja muut konsultit nyökkäilivät "minä myös". 

Mikä siinä on, että älykkäät koulutetut ihmiset pelkäävät soittaa mahdollisille asiakkaille? 

Syy on rimakauhu. Englanniksi se on performance anxiety. Rimakauhu on sukua esiintymispelolle. 

Olen havainnut, että rimakauhusta kärsivät monet hyvät myyjät. Kuitenkin monet sellaiset henkilöt, jotka eivät pidä itseään lainkaan myyjinä, tarttuvat luuriin helposti. 

Rimakauhu syntyy kun soittaja asennoituu ennakkoon negatiivisesti soittamiseen, menettää itseluottamuksensa ja odottaa katastrofia! 

Soittajalla voi olla myös epäonnistumisen kokemuksia aikaisemmista soittamisista. 

On aivan varmaa, että kun soittaa, niin epäonnistuu joskus. Oleellista on miten epäonnistumisesta toipuu, ei se, että epäonnistuuko. 

Yksi keino rimakauhun vähentämiseksi on laskea suorituspainetta. Sallitaan epäonnistuminen ja tärkeintä on, että yrittää. Kun tarpeeksi monta kertaa on ottanut härkää sarvista - soittanut - kertyy onnistumisiakin, jotka vahvistavat itseluottamusta. 

Keskiarvo: 4.5 (6 arviota)

Suurjohtajat ja luottamus

Käyttäjän Johannes Hidén kuva
Posted in

Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa jatkaa vakuutteluaan (kts. Siilasmaa puolustaa johtajasopimusta). Hän kertoo, kuinka kolmen vuoden takainen johtajasopimus, nyt tehty myynti ja Elopin palkkiot ovat kaikki ajaneet osakkeenomistajien ja suomalaisten etua. Varmemmaksi vakuudeksi hän täsmentää vielä näiden asioiden olevan "äärimmäisen monimutkaisia, vaikeita sopimuksia ja monimutkaista kieltä", joita he eivät harmillisesti "ole osanneet selittää paremmin." Mutta onko kyse siitä, ettei ole osattu selittää, vai onko niin, että sitä järkevää selitystä ei loppujen lopuksi olekaan?

 

Keskiarvo: 4.8 (9 arviota)

”Perheyrityksistä”

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Perhe on pahin

Kun Matti Vanhanen siirtyi valtioneuvoston johdosta Perheyritysten liiton johtoon, liitossa tapahtui profiilin nosto, mitä siellä varmaan oli toivottukin. Tulokset ovat näkyneet mm. keskustelussa yritysverotuksesta.

Kuitenkin jo käsite ’perheyritys’ on varsin keinotekoinen alkaen nimestä. Sisilian ulkopuolella perheellä yleensä tarkoitetaan samassa kotitaloudessa asuvia henkilöitä. Perheyritykset ovat kuitenkin lähes säännönmukaisesti sellaisia jossa, ei perheellä vaan suvulla katsotaan olevan keskeinen rooli. Suvut tunnetusti voivat olla hyvinkin laajoja. (Wikipedia: ”Ennen listautumistaan pörssiin vuonna 2006 Ahlström-yhtiö oli suvun omistama perheyhtiö. Yhtiöllä oli vain 270 omistajaa, useimmat Antti Ahlströmin jälkeläisiä.”) Suvun jäsenet voivat edelleen olla toisilleen etäisiä tai jopa vihamielisiä.

Keskiarvo: 4.4 (9 arviota)

Rauman telakan alasajo

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

(Alla oleva teksti on jossain mitassa pyritty kirjoittamaan siinä toivossa, voisiko menneisyydestä oppia mitään.)

Jatkosodan jälkeen sotakorvaukset pakottivat perustamaan Raumalle peräti kaksikin telakkaa, Hollmingin ja Rauma-Repolan telakat, jotka nyt syksyllä päätettiin lakkauttaa nykyisessä muodossaan.

Tilanne 1940-luvulla oli siinä mielessä erikoinen, että Raumalla oli pitkät ja merkittävät perinteet merenkulun alalla sekä 1920-luvulta lähtien myös konepajaosaamista, mutta vapaaehtoista tietä telakoita ei syntynyt. Olen joskus muulloinkin epäillyt suomalaisilta puuttuvan aloitekykyä siirtyä uusille aloille.

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Stephen Elop ja myyräoptio

Käyttäjän Johannes Hidén kuva
Posted in

Jotkut arvelivat Stephen Elopia myyräksi jo hänen Nokian johtoon astumisestaan lähtien kolme vuotta sitten. Teoria sai todellista tulta alleen ns. Palava lautta -muistion myötä 2,5 vuotta sitten, ja viime viikon uutinen toi tarinan ainakin jonkinlaiseen päätökseen.

Osoittuiko siis nyt, että Elop todella oli myyrä? Myyräteorian puolesta ja sitä vastaan on esitetty useita kommentteja, mutta ensin pitäisi määritellä, mitä myyrällä oikeastaan tässä yhteydessä tarkoitetaan tai ainakin kuinka täydellistä "myyryyttä" myyräteorian paikkansapitävyys oikeastaan vaatii.

Stephen Elop - myyrä, vai jotakin muuta?

(kuva: JialiangGao)

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Surullinen päivä suomalaisille

Käyttäjän OSKLry kuva

Viime viikon tiistaina otin vastaan uutisen Nokian matkapuhelinten myynnistä Microsoftille ristiriitaisissa tunnelmissa. Tällä palstalla olen useaankin kertaan ihmetellyt, miksei Nokiaa ole ostettu. Hinta (osakekannan markkina-arvo) pörssissä oli alhaisimmillaan vain 5 miljardia ja viime aikoinakin vain 11 miljardia samaan aikaan, kun yhtiön kassassa oli riihikuivaa rahaa 5 miljardia euroa.

Kun sitten kuulin kauppasumman, en ollut uskoa korviani. Vähän yli 5 miljardia puhelinliiketoiminnasta on vähemmän kuin mitä Nokia oli maksanut muutama vuosi sitten piskuisesta karttayhtiö Navteqista. Se, kuinka nopeasti markkinajohtaja on voinut vajota, hakee vertaistaan maailman taloushistoriassa. Olihan yhtiön globaali markkinaosuus vielä muutama vuosi sitten peräti 39 %. Tässä riittää taloustutkijoille selvitettävää.

Keskiarvo: 2.4 (8 arviota)

Suomalaisia erikoissijoitusrahastoja voi jatkossa tarjota euroopanlaajuisesti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

  Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi kiittelee eduskunnalle annettua hallituksen esitystä vaihtoehtorahastoja koskevaksi lainsäädännöksi. Mikäli hallituksen esitys hyväksytään voivat sijoitusrahastoyhtiöt jatkossa tarjota entistä joustavampia sijoitusmahdollisuuksia institutionaalisten sijoittajien tarpeisiin.

Vaihtoehtorahastoja koskevassa esityksessä yksittäisen erikoissijoitusrahaston voi perustaa jopa yhdelle osuudenomistajalle. Nykylainsäädännössä minimivaatimus on 50 osuudenomistajaa.

Keskiarvo: 2.3 (8 arviota)

Nokian matkapuhelinliiketoimista saatiin järkevä markkinahinta

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Nokian hallitus teki hyvää työtä myydessään matkapuhelinliiketoimet

Nokian hallitus teki hyvää työtä myydessään Nokian matkapuhelinliiketoimet 5,4 Mrd€ kauppasummasta. Liiketoimet myytiin noin 0,33 P/S (Price/Sales) suhteella, joka on samaa suuruusluokkaa muiden alan tappiopesien Blackberry (P/S: 0,5) ja HP (P/S: 0,38) kanssa. Price to Sales (P/S) on eräs tapa arvottaa tämän tyyppisiä yrityksiä, joiden toiminta ei ole voitollista. Liikevaihdolla (Sales) on iso arvo, jos uusittu johto pystyy trimmaamaan katteet alan keskiarvon tasolle.

Nokin rasitteena oli riippuvuus Microsoftista ja siitä seuraava ostajakandidaattien vähyys. Miten Nokian matkapuhelinliiketoimista saatiin markkinahinta, vaikka kaupalla oli vain yksi ostajakandidaatti, Microsoft? Syynä oli se, että Microsoft olisi Nokian matkapuhelinliiketoimien kaatuessa jäänyt ilman mobiiliekosysteemiä, ja sen mukana olisi Microsoftilta kaatunut mahdollisuus päästä mukaan tabletti ja älypuhelinaikakaudelle. Microsoftin oli pelastettava mitä pelastettavissa oli. Siksi Nokian hallitus onnistui.

Työntekijöille tarjoutuu mahdollisuus

Nokian matkapuhelinliiketoimien työntekijöille tarjoutuu uusi mahdollisuus. Microsoftilla on omistajana kaksi etua puolellaan. Microsoftin arvostus on riippuvainen siitä, että sillä on uskottava suunnitelma  Googlen ja Applen haastamiseen ja siksi Microsoftilla on vahva intressi satsata puhelinliiketoimintaan.  Microsoftilla on toinenkin etu. Sillä on varoja panostaa toisin kuin Nokialla, jonka kassa oli kovaa vauhtia hupenemassa.

Microsoft luottaa suomalaisiin aivan niin kuin Steve Balmer sanoi. Meille annetaan mahdollisuus menestyä, ja resursseja kasvatetaan entisestään sitten, kun on näyttöä, että pystymme rakentamaan voitollista liiketoimintaa. Kaikki on itsestämme kiinni.

Keskiarvo: 4.6 (19 arviota)

Nokiasta ja vastuun kollegiaalisuudesta

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Historiankirjoituksen vikana pidetään liikaa keskittymistä johtajiin. Kritiikki tiivistyy sutkaukseen ”Caesar valtasi Gallian – oliko kokki mukana?”

Johtajakeskeisessä tarkastelussa on kaksikin vikaa. Galliat vallataan ja menetetään legioonien avulla ja toisekseen, latteasti sanoen johtajille on sosiaalinen tilaus. Parempi olisi ehkä sanoa, että johtajat täyttävät olosuhteiden luoman aukon.

Tarkastellaanpa Suomen Gallian-retkeä. Ollila ei tuonut kännyköitä Nokian tuotevalikoimaan. Hän kylläkin päätti keskittyä niihin samalla tavalla kuin hukkuva keskittyy pelastusrenkaaseen. Jos tätä pidetään suurenakin viisautena, tehdään välttämättömyydestä hyve.

Edelleen on tavallista, että menestynyt johtaja valitsee itselleen värittömän seuraajan. Mika Tiivola valitsi Ahti Hirvosen ja Ollila valitsi Kallasvuon. Lopuksi Elop täytti oman roolinsa haukkumalla firman(sa?) tuotteet. Olihan melkoinen roolisuoritus.

Keskiarvo: 5 (4 arviota)

Nokian ratkaisu oli ilmeisen välttämätön ja luultavasti oikea

Posted in

En ole koskaan kirjoittanut täällä Nokiasta tai ylipäätään tietotekniikkabisneksestä, koska en tunne alaa juuri ollenkaan. Mutta liiketalouden lait ovat samat kaikilla sektoreilla ja yhtiöillä. Nokian puhelinten myynti ei ollut yllätys vuosien tappioiden ja markkinaosuuden kutistumisen jälkeen. Kassa kuihtui, eikä käännettä näkynyt. Oliko floppi missä määrin yksin Elopin vika, sen arvioinee historia. Kriisiyhtiöön hän kuitenkin tuli, ja sellaisena se pysyi kännyköiden osalta.

Päätös oli varmasti yhtiön johdolle vaikea, ja varsinkin pitkään mukana olleille suomalaisille. Mutta puhelimista on tullut harvinaisen tuulinen ala, eivätkä panostukset auttaneet Nokiaa. Nesteessä ovat monet muutkin entiset voittajat, kuten BlackBerry. Katteet ovat joutuneet paineeseen hyvässäkin nosteessa olleilla valmistajilla, sillä kilpailu on koventunut armottomaksi. Se ei ole vain Nokian ongelma, ja Microsoft kohtaa saman hikisen väännön.

Keskiarvo: 3 (7 arviota)

Metsäteollisuudesta johtaja Nordautomationille

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva
Posted in

juhahakala Puuteollisuuden DI, eMBA Juha Hakala, 50, on nimitetty Nordautomation Oy:n varatoimitusjohtajaksi. Hänellä on pitkä, yli 20 vuoden kokemus metsäteollisuuden johtotehtävistä. Vahvasta kokemuksesta puunjalostusyhtiöissä katsotaan olevan tuntuvaa etua uudessa asemassa alan laitteistoja projektoivassa yhtiössä.

Nordautomation Oy on juuri palannut takaisin suomalaiseen omistukseen. Yhtiö kuului 13 vuotta ruotsalaiseen pörssiyhtiöön. Kesäkuussa Nordautomation Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Pauli Ojala, 67, lunasti yhtiön osakekannan takaisin itselleen.

Varatoimitusjohtajan vakanssi Nordautomation Oy:ssä on uusi. Yhtiön organisaatiota viritetään myös muilla tavoin vastaamaan metsäteollisuuden kehityssuuntia niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin. Nordautomation Oy:n toimiyksikkö Kristiinankaupungissa ja konepajatuotanto Alajärvellä sekä Nordautomation Ab ruotsissa ovat erinomaisessa kunnossa.

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Suomi sulkee hiilivoimaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Fortum on päättänyt lopettaa sähköntuotannon Inkoon hiilivoimalaitoksellaan. Tuotantotoiminta loppuu helmikuussa 2014, jonka jälkeen yhtiö siirtää voimalaitoksen kolme yksikköä pitkäaikaiseen säilöntään. Päätöksen seurauksena Fortum kirjaa 25 miljoonan euron arvonalentumistappion Power-divisioonan vuoden 2013 kolmannen neljänneksen tulokseen.

Inkoon 1000 MW voimalaitos (Lähde: Wikimedia commons)

Inkoon voimalaitos on toiminut pääosan toiminta-ajastaan varavoimalaitoksena

Vuosina 1974 - 1978 käyttöönotettu Inkoon voimalaitos on viime vuosikymmenet toiminut varavoimalaitoksena ja on tuottanut sähköä Pohjoismaisille markkinoille pääosin kulutushuippujen aikana. Voimalaitos koostuu neljästä 250 megawatin yksiköstä, joista osa on ollut pitkiä aikoja pois markkinoilta pidennetyssä käynnistysvalmiudessa.

Voimalaitoksen sulkeminen ei suurestikaan vähennä hiilen 8% osuutta sähköenergiastamme. Pääosa hiilisähköstä on tähänkin saakka tuotettu voimaloissa, joiden säköntuotannon ylijäämälämpö (noin 60% energiasta) on voitu ohjata kaukolämpöverkkoon. Inkoossa tämä ei valitettavasti ollut mahdollista.

Sähköenergian lähteet (Lähde: Energiateollisuus)

Keskiarvo: 5 (6 arviota)

STTK: Läpinäkyvä ja avoin palkkausjärjestelmä luo oikeudenmukaisuutta ja motivaatiota

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

  STTK:n kampanja ”Reilu työ kuuluu kaikille” jalkautuu Poriin SuomiAreena-tapahtuman yhteydessä. Kansalaistorilla kävijöiltä kysyttiin, onko palkkasi reilu suhteessa työtehtäviin. Yli kahdestasadasta vastaajasta 49 prosenttia pitää palkkaansa reiluna, 51 prosenttia epäreiluna. Reilu ja tasa-arvoinen palkkaus mainittiin myös useassa viestilapussa, joita kerättiin STTK:n kansalaistorin teltan seinään.

   Yhä useammalla työpaikalla on käytössä jonkinlainen palkkausjärjestelmä. Pääsihteeri Leila Kostiainen korostaa, että palkkausjärjestelmien tulee olla läpinäkyviä ja avoimia.
- Näin vähennetään syrjivää ja epäoikeudenmukaista palkkausta. Palkkauksen perusteiden ja arviointijärjestelmien on oltava avoimesti laadittuja, jotta työntekijät ymmärtävät arvioinnin yhteyden palkkaukseen sekä pystyvät itse arvioimaan palkkauksensa perusteita.

Keskiarvo: 3.2 (5 arviota)

Tutkivaa journalismia kaivosteollisuudesta

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva
Posted in

Sotkamon Talvivaarasta on kirjoitettu, kiroiltu, someiltu ja uutisoitu kilometrikaupalla artikkeleita ja sähköisiä tarinoita. Sotkamo Silveristä tiedämme vähemmän; se on vielä käynnistysvaiheessa. Sotkamo Silver on rahoitusratkaisua vailla valmis toimintansa käynnistämiseen.

Suomen ja Pohjoismaiden kaivosteollisuuden kasvuun on 2000-luvulla ladattu suuria odotuksia. Kainuussa Talvivaarasta toivottiin lakkautetun UPM Paperitehtaan jatkajaa. Aikaisemmin UPM:lle siirtynyttä Kajaani Oy:n metsäyhtiötä kutsuttiin täällä “leivän isäksi”. Tuleeko Talvivaarasta koskaan sellaista? Sotkamo Silver Oy on kokoluokaltaan vaatimattomampi, mutta sen riskitkin ovat pienemmät.

Talvivaaran kivisellä polulla on kuljettu kriisistä kriisiin. Vettä on miljoonia kuutioita varoaltaissa ja aurinkoinen kesäsää ei ole haihduttanut ylimääriä taivaalle. Velkaa yhtiöllä on enemmän kuin laki sallii. Tuotantomäärät laahaavat toivotusta ja tulosta ei ole kertynyt viivan alle lainkaan.

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Venäläisten viisumivapaus saa kannatusta tärkeimpänä matkailuliiketoimintaa edistävänä tekijänä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

     Palvelualojen Ammattiliitto PAM selvitti laajalla kyselytutkimuksella kansanedustajien, ministeriöiden virkamiesten, kunnanvaltuutettujen, alueellisten virkamiesten ja yrityspäättäjien näkemyksiä matkailun edistämisestä Suomessa. Kyselyyn vastasi yhteensä 1768 päättäjää, ja tutkimuksen toteutti Aula Research Oy.

Venäläisten matkailijoiden viisumivapaus saa vastaajilta kannatusta, vaikka aihe jakaakin mielipiteitä. Päättäjistä 49 % suhtautuu venäläisten matkailijoiden viisumivapauteen erittäin tai jokseenkin myönteisesti, 22 % neutraalisti ja 28 % erittäin tai jokseenkin kielteisesti. Vastaajaryhmistä yrityspäättäjät suhtautuvat viisumivapauteen kaikkein myönteisimmin.

Suomalaisten päättäjien suhtautuminen venäläisten matkailijoiden viisumivapauteen (Lähde: PAM)

Keskiarvo: 4 (3 arviota)
Julkaise syötteitä