Yritystoiminta

    Osaamisen kehittäminen yrityksissä painottuu yhä enemmän joustaviin työssä oppimisen muotoihin. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun mukaan yritykset kehittävät henkilöstönsä osaamista yleisimmin tutkintoon johtamattomalla koulutuksella, perehdytyksellä ja työnopastuksella sekä erilaisiin tapahtumiin osallistumisella.

Osaamisen kehittämisen muodoista tapahtumiin osallistuminen on yleistynyt yrityksissä eniten. Vuonna 2012 lähes 60 prosenttia yrityksistä hyödynsi tapahtumia ammattitaidon kasvattamiseksi, kun vastaava luku vuonna 2008 oli 44 prosenttia. Tapahtumien merkitys ammatillisen osaamisen vahvistamisessa on kasvanut etenkin johdon sekä toimihenkilöiden, asiantuntijoiden ja esimiesten ryhmissä.

Osaamisen kehittäminen EK:n jäsenyrityksissä:

Muutama vuosi sitten ollessamme lomalla, joku oli pussannut autoni vasenta takakulmaa. Tekijä ei jättänyt yhteistietojaan, mikä ei ollut kovin suuri yllätys. Maalia oli kuitenkin lähtenyt sen verran, että autoilija on kyllä jossain vaiheessa itsekin todennut, että johonkin on osunut. Mielenkiintoinen osuus alkoi, kun korjautin jäljen. Autokorjaamosta lähetettiin saman tien vakuutusyhtiön paperit. Omavastuu vakuutuksessa oli 500 euroa. Mietin, maksaako korjaus todellakin vähintään 500 euroa. Koska auton leasingsopimus oli firman nimissä, korjaamo varmaankin ajatteli, että lypsetään rahat pois. Soitin korjaamoon ja tiedustelin, maksaako pieni meikkaus todella 500 euroa. Puhelinlinjalla kuului yllättävää änkytystä. Loppujen lopuksi todellinen hinta oli 247 euroa. Koska olen yrittäjä, minun firmani rahat ovat loppujen lopuksi minun rahojani, joten ei minua huvita maksaa mistään sen enempää kuin on tarvis.

Joillakin ihmisillä näyttää olevan tarve tehdä ilkivaltaa toisten omaisuudelle ja meidän kohdalle näitä on tullut yhden käden sormilla laskettava määrä, niin aika monta 500 eurosta on tullut maksettua vuosien varrella vakuutusyhtiöihin. Jos vielä korjaamokin maksimoi omaa tulostaan, eikä asiakkaan etua, niin voitte kuvitella kuinka paljon höyryä pääsi korvista, kun tajusin tilanteen.

      Sarjayrittäjän muista liiketoimista voi päätellä uusienkin ideoiden kantavuutta. Suomessa on runsaat 200 toimitusjohtajaa, joiden käsissä kasvaa ja kukoistaa vähintään kolme yritystä.

Parhaat johtajat ja innovatiivisimmat yrittäjät saavat liikeideat lentoon kerta toisensa jälkeen. Osa heistä pystyy viemään yhtä aikaa menestykseen montakin yritystä. Suomen Asiakastieto Oy:n tutkimuksen mukaan tällaisia erityisen eteviä ja kasvutavoitteissaan toistuvasti onnistuvia toimitusjohtajia on Suomessa 213. He johtavat vähintään kolmea yritystä, jotka ovat kyenneet ainakin seitsemän prosentin kasvuun tuoreimmalla tilikaudellaan.

     ”Kasvua hakevat ja tavoitteissaan onnistuvat yritykset ja niiden johtajat kannattaa tunnistaa. On hyvin todennäköistä, että he pyrkivät monistamaan menestyksen reseptiä ja käyttävät hyviksi havaitsemiaan palveluntarjoajia myös uusien liikeideoidensa toteutuksessa”, toteaa liiketoimintajohtaja Jarkko Anttiroiko Suomen Asiakastieto Oy:stä.

Jeff Bezos perusti vuonna 1994 Amazon.com-verkkokaupan. Sama mies kertoi maailman suurimmaksi verkkokaupaksi kasvaneen yhtiön liikevaihdon vuonna 2012 olleen 61 miljardia dollaria. Tekipä Amazon voittoa tai tappiota (pieni tappio 2012), yhtiö ei suostu maksamaan osinkoa, sillä pääjohtaja Bezos investoi edelleen pitkäjänteiseen kasvuun.  Richard L. Brandtin kirjoittama One Click –kirja kertoo syyn paitsi tähän, myös moneen muuhun mieltä askarruttaneeseen asiaan Amazonista ja Jeff Bezosista.

Jeff Bezos on vähintään Steve Jobsin veroinen visionääri tietotekniikan kehitystrendien haistamisessa ja niiden luomisessa. Bezos vaikuttaa myös lähes yhtä ristiriitaiselta persoonallisuudelta kuin Jobs, vaikka Bezosin elämä ei yhtä värikästä olekaan ollut.

Bezosin lahjakkuus huomattiin jo varhain, ja hän pääsi erityislahjakkaiden lasten kouluun. Siitä hänen tiensä on kulkenut melko tavanomaisesti yliopiston kautta töihin. Hän työskenteli tietoliikenneprotokollien parissa 1980-luvun lopulla. Vuonna 1994 Bezos vastasi investointipankki D. Shawn tietotekniikasta, kun yhtiön omistaja pyysi Bezosia analysoimaan mikä tämä uusi juttu internet oikein oli.

Hallituksen kaavailemat veroratkaisut tullevat voimaan ensi vuoden vaihteessa. Upporikkaat ovat perustaneet osakevarallisuutensa parkkipaikoiksi holding yhtiöitä. Missä piilee näiden holdin yhtiöiden idea? Pystyvätkö upporikkaat kiertämään veroja?

Ohessa on karkea laskelma siitä, mitä jää käteen, kun miljoonan euron pääoma tuottaa holding yhtiön kautta ja kun sama pääoma tuottaa suoraan henkilökohtaisena omaisuutena. Pääoman tuottoprosentiksi ennen kuluja ja veroja on molemmissa tapauksessa arvioitu 6%.

Holding yhtiöt soveltuvat pääomien pitkäaikaisiksi parkkipaikoiksi

Sama pääoma tuottaa paremmin henkilökohtaisena pääomana, jos tuotto tuloutetaan henkilökohtaiseen kulutukseen. Miksi sitten upporikkaat perustavat holding yhtiöitä? Tähän on syy. Yritykseen jätetystä voittopääomasta ei tarvitse maksaa kuin tuo 20% yritysvero. Pääomatuloveroa ei tarvitse maksaa, jos voitto jää yritykseen. Omaisuusmassa kasvaa yrityksessä korkoa korolle paljon paremmin kuin jos sama omaisuus olisi henkilöverotuksen piirissä.

Suomi on maailman ammatillisesti järjestäytynein maa selviää "Worker participation EU" ja "Nationmaster.com" kokoamista tilastosta. Muut pohjoismaat kuuluvat kanssamme samaan, korkean järjestäytymisasteen ryhmään. 

Työvoiman ammatillinen järjestäytyminen (Lähteet: Worker participation EU, Nationmaster.com, Findikaattori)

Tulopoliittiset neuvottelut, joissa elinkeinoelämän ja työntekijöiden järjestöt päättävät tärkeistä yhteiskunnalisista asioista, ovat ainutlaatuinen pohjoismainen ilmiö. Ne kuuluvat vain meidän yhteiskuntaamme.

Työsuhteita koskevat ehdot sovitaan muualla lainsäädäntöteitse tai paikallisesti sopimalla 

Asiat hoidetaan toki muuallakin, mutta eri mekanismein. Työlosuhteita koskeva päätöksenteko on pohjoismaiden ulkopuolella hajautettu:

• Poliittinen koneisto ja virkamieskunta käyttävät suurempaa lainsäädäntövaltaa
• Työnantajan ja työntekijän välistä sopimista käytetään enemmän ja laajemmin
• Kaupalliset vakuutusyhtiöt huolehtivat osasta ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen tyyppisistä turvaverkoista
• Palkkaus ja sen perusteet ovat joissain maissa avoimempia, joka varmentaa oikeudenmukaisuutta (esim. USA:ssa palkan suuruus ei ole samalla tavalla henkilökohtaisen intimiteetin alainen asia; työnantaja saattaa julkaista palkkauksen ja sen perusteet)

     Yrittäjän veroaste on 4,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkansaajan, jolla on sama tulotaso. Tähän tulokseen päädytään, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut. Tulotasona on käytetty yrittäjien keskimääräisiä veronalaisia tuloja, jotka olivat 45 061 euroa vuonna 2011.

Tällä tulotasolla yrittäjän veroaste oli 33,0 prosenttia ja palkansaajan 28,2 prosenttia.

   - Lopputulokseen vaikuttavat muun muassa tulojen rakenne ja erot sosiaaliturvamaksuissa, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Näin kirjoitti viimeksi TE. En ole varma, olenko nähnyt tuon tekstin aiemmin alle vai yli 100 kertaa, mutta niissä luvuissa liikutaan. Esim. 1950-luvun alkupuolella perustetun Rauma-Repolan vuosikertomuksissa aiheesta rutistiin vuodesta toiseen.

Mainostoimistot puhuvat toiston tehokkuudesta, mutta en ole asiasta aivan varma. Netissä puhutaan spämmistä ja sitä ennen puhuttiin jankuttamisesta, joilla sanoilla ei ole mitenkään positiivinen sisältö.

Kaiken lisäksi vuosikymmenestä toiseen toistettu valitus herättää hämmästystä siitä, miksi kukaan on niin suuri masokisti, että harjoittaa metsäteollisuutta tässä surkeassa maassa niin ikään vuosikymmenestä toiseen.

Ja lopuksi tässä on vielä sekin ongelma, että hokema ei edes pidä paikkaansa. Oikeastaan puuraaka-aineen hinta on kehittynyt heikosti. Hiukan lähemmäs asian ydintä pääsee katsomalla myös ”lopputuotteen” hinnan kehitystä. (s. 12 ja 27). Sekin on ollut heikkoa.

Mistä saisimme lisää höyryä vientiin? Teollisuuden rakennemuutokseen ei ole tarjolla nopeasti vaikuttavia ihmelääkkeitä. Puujalka on homeessa, teräsjalka ruosteessa ja ICT on tipahtanut innovaatiojunasta pää edellä ratapenkkaan .

Osaava ja monitaitoinen Suomi muuttuu pikkuhiljaa monivammaiseksi ongelmavaltioksi, jonka pelastajiksi tarvitaan filosofien ja urehilukonsulttien lisäksi myös kyliemme parhaita hitsareita, tai edes velmuja puujalkavitsien kertoja.

Meillä ei ole kohta mitä myydä, kun perinnetehtaat höylätään pois teollisuuspaikkakunnilta. Kestävyysvaje muuttuu korkeammaksi matematiikaksi, jos kohta suuri osa komeilee työkkärin jonossa ja loput valtion ja kuntien pailkkalistoilla. Kannattamatonta teollisuutta ei tarvitse ylläpitää, mutta pelkällä julkisen sektorin "tuottavuudella" emme tule selviämään.

Motkotamme ja näsäviisastelemme EU:n eteläosien tuhlaripoijjiille, mutta rahanpesöitä tarvittaisiin nyt kiireesti meilläkin uusia teollisia itupurkkeja kasvattamaan.

Yrityksen johdon toiminta määrää yrityksen menestyksen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

On tärkeää, että johto tuntee vastuunsa osakkeenomistajaa kohtaan ja siksi Piksu pitää yllä "Herrapörssi" sivua josta selviävät hallituksen ja johtoryhmän jäsenten aikaansaannokset (M€) osakkeenomistajan hyväksi.

Herrapörssi jyvittää osakkeiden arvonnousut ja -laskut yhtiössä vaikuttaneille hallituksen-, nimitysvaliokunnan- ja johtoryhmän- jäsenille seuraavasti:

• hallituksen puheenjohtaja:  10%
• hallituksen jäsenet: 5%
• nimitysvaliokunnan jäsenet: 5%
• toimitusjohtaja: 10%
• johtoryhmän jäsenet: 1%

Yrityksen tulos jyvitetään yrityksen johtohenkilöille kunkin henkilön nimitys-/ero- pävämäärien väliseltä ajalta.

Herrapörissin perusteella osakkeenmistajien on helpompi valita sellaisia yrityksiä, joiden johdolla on pitkäaikaista näyttöä kyvykkyydestä. Herrapörssi löytyy piksun ylävalikon kohdasta Analyysit -> Herrapörssi. 

Vesien hallintaa 1990-luvun alusta. Vas. oleva suonsilmäke ojitettiin ~15 v. ennen kuvan ottoa. Räjäytykset tein itse. Oikealla on siemenpuita.

Talvivaaraan on hankittu uusi erityinen vesienhallinnan johtaja, sillä hallinnasta ja johtamisesta tässä maassa kaikki lähtee liikkeelle – ja yleensä siihen myös pysähtyy.

Uusi johtaja analysoi, että sademäärä aliarvioitiin ja haihtuminen yliarvioitiin Talvivaarassa. ”Aiempaa kokemusta samanlaisesta mittakaavasta ei ollut olemassa.” Lähde.

Pikkuisen hämmentäviä näkemyksiä. Sademääriä on Suomessa täsmällisesti tilastoitu yli sata vuotta. Olettaisin myös veden haihtumisen olevan valmiiksi tutkitun asian.

   Finanssialalle haetaan kesätyöntekijöitä. ”Ajoissa on oltava liikkeellä! Ja aika on nyt!” patistaa tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen Finanssialan Keskusliitosta. Vaikka tiukka taloustilanne koetteleekin finanssialan kesätyöpaikkoja, pitää suurin osa vakuutus-, rahoitus- ja pankkialan yrityksistä kesätyöntekijöidensä määrän ennallaan edelliskesään nähden.

”Meidän tavoitteemme on lisätä kesätyöntekijöiden määrää. Olemme osaltamme toteuttamassa hallituksen nuorisotakuuta, eli tarjoamme työpaikkoja erityisesti valmistuneille nuorille”, kertoo apulaisjohtaja Hilkka Malinen LähiTapiolasta. ”Jonkun verran toki otetaan myös niitä, joilla opinnot ovat vielä kesken.”

Olen seurannut ko. yhtiötä varmaankin lähemmäs 20 vuotta. Analyytikot ovat viimeiset vuodet varoitelleet patenttien umpeutumisesta ja lääkekehityksen liukuhihnan heikentyneestä vauhdista.

Sijoittajat eivät ole varoituksia uskoneet. Kurssi on pysynyt korkealla ja minä olen vähentänyt omistustani lähes olemattomiin, sillä olen analyytikkojen kanssa samaa mieltä ja täsmennän erästä asiaa.

Orion tiedotti Alzheimer-lääkkeensä kehityksen hyvistä näkymistä. Alzheimeriin on jo muilla firmoilla lääkkeitä, joitten katsotaan hidastavan taudin etenemistä, mutta Alzheimer on parantumaton sairaus, joka päättyy laitoshoitoon ja jonka vaikutus kansaterveyteen on suuri ja edelleen kasvamaan päin. Kunnon lääkkeellä olisi tavattomasti kysyntää.

Pettymykseni kohdistui siihen, että Orion ilmoitti etsivänsä partneria faasi 3:een, joka muodostaa yleensä Orionin oman ilmoituksen mukaan 2/3 lääkkeen tuotekehityskuluista. Elon laskuoppi kertoo, että 67 % kuluista ja riskistä tarkoittaa aimo annosta myös mahdollisesta voitosta, ja ongelmia on muitakin.

KORHOLANMÄKI | Köröttelin autollani Kajaanista Sotkamoon, kun Kainunn YLE-alueuutisissa kerrottiin ELY-keskuksen poikkeuslupapäätöksestä: Talvivaara saa lorottaa lähes kaksi (2) miljoonaa kuutiota jätevettä etelään ja pohjoiseen.

Talviaara anoi 3,8 miljoonan kuution juoksutuslupaa, mutta valvova viranomainen halkaisi hakemuksen paineen alla puoleen.

Yllätyksekseni kuulin, että kaivosalueella on paljon luultua enemmän jätevettä. YLE:n mukaan sitä on 7 miljoonaa kuutiota! Laillisesti kaivos voi päästää puhdistettua vettä luontoon miljoona kuutiota vuodessa.

Etsin kissojen ja koirien avulla myönteisiä uutisia metsäteollisuuden uudistumisesta. Sellupohjaisten biojalostamoiden perustamisesta on puhuttu 2000-luvun puolivälistä alkaen. Ensin näytti siltä, että metsäjätit Stora Enso (plus Neste) ja UPM ottavat tikkuviinan keittämisen omakseen, mutta kuvaan ovat tulleet myös energia-alan "pk-yritykset", jotka lähtevät liikkeelle nopeammin hiukan pienemmillä investoinneilla.

Suuret, satoja tuhansia tonneja valmistavien laitosten investointihaarukka on kymmenkertainen.

Tämän takia Storan Ja Nesteen kymmenien miljoonien pilottihankkeen jälkeen ei Varkauteen tullutkaan suurta täyden mittakaavan tehdasta.

On viisautta ajatella, että kaikki uudet start-upit aloittavat pieninä ja kasvavat vuosien saatossa suuremmiksi, jos tavaralle riittää kysyntää ja tekniikka pysyy näpeissä.
 

KUVA: Helge V. Keitel, Kontiomäki, Puutavaran kuormaus- ja varastointialue (2012)

Käytämme loviisalaista tilitoimistoa, vaikka toimimme kaukana palvelupisteestä (Sotkamossa). Yhteistyö on vaivatonta, vaikka Tiliässiin on matkaa lähes kuusisataa kilometriä. Toimijat ovat nuorekkaita ja tunnollisia, tietotekniikka on hallussa, joten tilitoimistopalvelujakin voi ostaa etäperiaatteella. Sain tänään alla olevan tiedotteen postilaatikkooni ja ajattelin, että aihe kiinnostaa Piksun lukijoita.

Loviisassa kolme auktorisoitua tilintarkastajaa
 

Siirtymäaika osakeyhtiöissä päättyi

Osakeyhtiöt eivät voi enää valita maallikkotilintarkastajaa, vaan tästä lähin on aina käytettävä hyväksyttyä eli auktorisoitua HTM- tai KHT -tilintarkastajaa.

- Asia on nyt erittäin ajankohtainen, sillä useimmilla yrityksillä tilikausi on sama kuin kalenterivuosi. Keväällä tarkastetaan vuoden 2012 lopulla päättynyt tilikausi – ja tähän vaaditaan tutkinnon hyväksyttävästi suorittanut HTM- tai KHT -tilintarkastaja, kertoo Tony Granström Tiliässistä.

Milloin, miksi?

Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennian (Eläke-Fennia) ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiolan (Eläke-Tapiola) hallitukset ovat solmineet aiesopimuksen yhtiöiden sulautumissuunnittelun aloittamisesta.

Uusi yhtiö tarjoaa työeläkevakuutuspalveluja kaikille yksityisen sektorin yrityksille ja yrittäjille. Asiakkaita toiminnan käynnistyessä ovat Eläke-Fennian ja Eläke-Tapiolan nykyiset asiakkaat.

Työeläkevakuutuksen markkinaosuudet 2011 (Lähde: Finanssialan keskusliitto)

Uuden työeläkeyhtiön kokonaismaksutulo tulee olemaan noin 3 miljardia euroa ja yhteinen eläkevarallisuus noin 17 miljardia euroa. Vakavaraisuus eli toimintapääoma on yhtiöiden nykyisten (30.9.2012) vakavaraisuuksien perusteella laskettuna 23,7 %, mikä on alalla erittäin kilpailukykyinen. Uuden yhtiön TyEL- ja YEL-vakuutettujen lukumäärä on noin 450 000.

KUVA: Helge V. Keitel, Iisalmi, Finland (2012)

Aikoinaan sahojansa polttaneita suhdannesahureita vähäteltiin, vaikka nykyään puhutaan radikaaleista ja destruktiivisista uudistajista (disruptive innovations). Sahateknologian kehitys vauhdittui, kun vakuutusrahoilla saatiin uudet raamit ja sirkkelit käyttöön. Tuottavuus parani, kun suhdanteet kääntyivät suotuisemmiksi?

Miten nyt uudistutaan, kun joka alalta vaaditaan eettisyyttä ja poliittista korrektiutta?

Korjaan: pankkialalle eettisyyden ja korrektiuden vaatimusta emme uloteta. Pikaluotoilla tyhjennetään heikoimmin menestyvien kansalaisten lompakot ja pankkitilit. Laillistettu ryöstö onnistuu verkkoaikakaudella bittien vilinänä pilvipalveluissa. Vastuu siirtyy kätevästi tekstiviestilainan ottajalle, joka hölmöyttään maksaa vipistään syntisen korkeaa korkoa.

Ahneus, yksi seitsemästä kuolemansynnistä!

1980-luvulla auringonlaskuntoimiala metsäteollisuus käynnisti kampanjana SUOMI ELÄÄ METSÄSTÄ!

Silloin savupiipputeollisuus miellettiin vanhanaikaiseksi, aikansa eläneeksi ja pölyttyneeksi.

Oli hienompaa rakentaa kauppakeskuksia, kylpylöitä, laskettelukeskuksia ja lomakyliä.

Kulutusjuhlaliikemiehet ja lainarahaa tyrkyttävät pankkiliikkeet päättelivät, että kuluttajat haluavat käyttää lisääntyvää vapaa-aikansa viihdeverstaissa, lomakeitaissa ja kauppakeskuksissa.

Niitä rakennettiin, joka niemeen ja notkelmaan. Rahaa sai maailmalta ja reaalivakuuksia ei tarvittu. Elettiin kuin viimeistä päivää.

Parempi huominen odotti nurkan takana. Taviksetkin innostuivat kiinteistöistä. Kahden asunnon loukku nousi sanavarastoon vasta 1992 devalvaation jälkeen.

Start up-yrityksiä ja pääomasijoittajia yhteen kokoava 2-päiväinen Slush-tapahtuma pidettiin viidettä kertaa Helsingin kaapelitehtaalla viime viikolla. Osallistujia tapahtumassa tänä vuonna oli noin 3000, joten kasvun jatkuessa nykyinen tapahtumapaikka on riittämätön. Start up-yritykset ovat lähinnä Itämeren alueen maista, positiivisena erityispiirteenä tänä vuonna Moskovan liepeillä sijaitsevan Skolkovan (Скодкова) yrityspuiston vahva panos tapahtumaan.

Viisaan kauaskantoisesti tapahtuman järjestäjät (mm. Aalto ES) suunnittelevat vahvaa yhteistyösiltaa Itämeren-Euroopan, Venäjän ja Kiinan toimijoiden kanssa. "Pohjoinen ulottuvuus", toki hieman laajennettuna, on palannut asialistalle sen jälkeen, kun Suomen poliitikkopolven "nuorennusleikkaus" sen joitakin vuosia sitten tukahdutti. Aloittelevien yritysten kannattaa suunnata katse ennakkoluulottomasti sinne, missä on markkinakasvua ja luoda yhteistyöverkostonsa oman kasvunsa siivittäjäksi.

Kuvassa mm. Helge V. Keitel

Jarkko Peltomäki on kirjassamme korostanut sitä, miten sijoittajat hakevat omille virheilleen syntipukkeja muualta. Keskustelupalstat voi jättää omaan arvoonsa ja kieltämättä melkoinen rajatapaus on sekin, että Nordnet – pankki käyttää yhtenä blogaajanaan nimimerkkiä.  Joka tapauksessa ko. nimimerkki vielä alkusyksystä kehua retosteli Talvivaaraa. Jos jotain vikaa jossain on ollut, vika on ollut Vihreässä liitossa. Sama syytös toistettiin hiljattain.

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Corporate governance, eli hyvä hallintotapa herättää mielikuvan laadukkaasta ja sidosryhmiä arvostavasta toiminnasta. Elinkeinoelämän keskusliiton julkaiseman ohjeen mukaan hyvä hallintotapa yhtenäistää toimintatapoja ja sijoittajille annettavaa tietoa sekä lisää avoimuutta hallintoelimistä, johdon palkkioista ja palkitsemisjärjestelmistä. Perusedellytyksenä on antaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa, joka tukee oikeaa hinnanmuodostusta ja auttaa omistusta koskevien päätösten tekemisessä. Lopulta merkittävä osa hyvää hallintotapaa onkin yrityksen huolellinen sidosryhmäviestintä ja keskeisten päätösten läpinäkyvyys.

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Nokia kyntää syvällä. Kirjoitin alkuvuodesta tällä palstalla Nokiasta ja Steve Jobsin elämäkerrasta (Nokian mies). Olin vaikuttunut kirjasta ja Applen tarinasta. Nokia rämpi jo silloin pahoissa vaikeuksissa. Sen markkina-arvo oli romahtanut 16 miljardiin euroon.  Vaikka olin huolestunut tilanteesta, en osannut arvata, että Nokian markkina-arvo laskisi vielä tästäkin 50 %, ollen nyt noin 8 miljardia euroa.

Nokian markkina-arvon romahdus runsaassa 10 vuodessa noin 230 miljardilla eurolla täytyy olla maailmanennätys. Kaikki muut yrityskohtaiset romahdukset kalpenevat tämän rinnalla, ja Enronkin oli pikku juttu.  Nokian pitkäaikaisille osakkeenomistajille kehityskulku on ollut katastrofi.  Kuinka tähän asiaan osaisi suhtautua?

KUVA: Pauli Ojala, Nordautomation Oy, Kristiinankaupunki (25.9.2000)

Kaivosteollisuus on globaalia liiketoimintaa. Myös Suomessa toimivat kaivosyhtiöt ja malminetsintää harjoittavat yhtiöt ovat valtaosin ulkomaisessa omistuksessa. Kaivannaisalan kehittäminen käsittää myös kivialan, niin rakennuskivet kuin muut kiviainekset. Kaivannaisalan osaamisen ja ongelmanratkaisun kärjet ovat sovellettavissa lähes sellaisenaan kivialalle. Pohjoismaitten prosessiosaajat pystyvät toimittamaan 70 – 80 prosenttia maailman kaivannaisteollisuuden teknologiatarpeista:

• Outotec
• Metso
• Normet
• Sandvik
• Boliden
• Scania
• Atlas Copco

VERKOSTOITUMINEN

Maarakentaminen ja kaivannaisteollisuus ovat isoja investointeja vaativia liiketoimialoja. Menestyminen pitkässä juoksussa edellyttää ratkaisujen toimittajilta ammattitaitoa, suunnitelmallisuutta sekä henkistä pääomaa pitkäjänteisesti toimivien kokonaisuuksien aikaansaamiseksi.

 Nordautomation Oy on 1991 perustettu mekaanisen metsäteollisuuden tuote- ja projektitoimituksiin erikoistunut yritys. www.nordautomation.fi  Yritys siirtyi vuonna 1999 Carl Bennet Ab Lifco konsern iin, www.lifco.se

Metsäteollisuuden rajuista suhdannevaihteluista johtuen on yrityksen liikevaihto vaihdellut vuosittain noin 7-15 miljoona €, josta viennin osuus 30 - 70 prosenttia.

Vakiintuneeseen asiakaskuntaan kotimaassa on jo pitkään kuulunut mm. Algol, Finnforest, Stora Enso, UPM, Vapo, jne.

Nordautomation Oy:n markkinointi, tuotekehitys, suunnittelu, projektijohto ja hallinto sijaitsevat Kristiinankaupungissa, jossa toimii noin 20 henkilöä.

Yritykseltä löytyy projektipäälliköt, koneensuunnittelijat sekä oma sähkö- ja automaatio-osasto. Kone-, sähkö- ja automaatiosuunnittelulla on käytössään SolidWorks3D, VertexG4, Siemens S7, Mitsubishi ym. ohjelmat.

   EVA:n johtaja Matti Apunen toteaa Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti Vision 3/2012 haastattelussa, että tyytyväisyys työhön on odotusten ja toteutuman realistinen suhde.

”Se tarkoittaa, että olosuhteet pitää olla kunnossa. Mutta vastaavalla tavalla odotusten pitää olla oikealla tasolla. Jos ne ovat suhteettomia, silloin hyvätkään olosuhteet eivät synnytä tyytyväisyyttä työntekijässä. Ylimitoitettuihin odotuksiin on mahdotonta vastata.”

Sijoittajan kannattaisi osata tunnistaa hyvä johtaja ja johtoryhmä. Niin huonoa yritystä ei olekaan etteikö hyvä johtaja saisi siitä viidessä vuodessa menestystarinaa. Mutta hyvän johtajan tunnistaminen on erittäin vaikeaa. Johtajalta odotetaan selkeyttä, luotettavuutta ja johdonmukaisuutta.

Finlandia-talolla järjestettiin 26. syyskuuta tulevaisuuden johtamista käsitellyt Uuden aallon kohtaamisia -seminaari. Paneelikeskustelijat pohtivat johtajan roolia kiihtyvällä vauhdilla muuttuvassa toimintaympäristössä. 200-päinen, suomalaisista johtajista koostunut yleisö nyökytteli myöntävästi, kun tulevaisuuden johtaja määriteltiin asiansa ymmärtäväksi, kokonaisuudet hahmottavaksi ja elämänsä ja ajankäyttönsä hallitsevaksi työntekijöiden sparraajaksi.

Kysyessäni ihmisiltä miksi moni arvostaa ja suorastaan fanittaa Applen tuotteita, yleisimmät vastaukset ovat: design ja helppokäyttöisyys. Markkinoilta löytyy kuitenkin vähintään yhtä hyvin suunniteltuja ja käytettäviä tuotteita kuin Applen vimpaimet. Perimmiltään ilmiössä täytyy olla kyse jostain muusta. Apple on onnistunut syöttämään kuluttajille plaseboa, johon he innokkaasti uskovat.

Erkki Leppänen kertoo kirjassaan 'Kuluttajat vaativat plaseboa' kymmenien esimerkkien kautta miten ihmisten tunteet vaikuttavat ostopäätöksiin. Kun markkinoinnissaan taitava yritys kykenee kääntämään tunteet, kuten mielihyvän odotuksen, henkilökohtaiset uskomukset, turvallisuushakuisuuden ja pelon hallinnan puolelleen, kuluttaja myy itse itselleen tuotteen. Kirjassa tätä kutsutaan plasebovaikutuksen luomiseksi tuotteen tai palvelun markkinointia tehostamaan.

Kirjoitusvuorossa: Juha Mikkola

Suomalaiset ovat insinöörejä ja ruotsalaiset ovat myyntimiehiä. Näinhän meitä on usein verrattu naapurimme osaamiseen. Valitettavasti tästäkin kuluneesta fraasista on runsaasti empiiristä tutkimusta tilanteissa, jossa suomalainen kasvuyrittäjä haluaa kertoa ja markkinoida yritystään asiakkaille ja rahoittajille.

Hyvä ystäväni kertoi juuri mainion esimerkin tapauksesta, jossa hänellä oli useiden muiden sijoittajien ja bisnes-enkeleiden kanssa mahdollisuus kuulla muutaman kasvuyrityksen esitystä potentiaalisille sijoittajille. Erään kasvuyrityksen innokas, viestinnästä vastaava markkinointipäällikkö oli sujuvasti esitellyt yhtiötään sijoittajille, jonka jälkeen sijoittajilla oli mahdollisuus esittää lisäkysymyksiä yrityksestä. Ystävälleni oli jäänyt hiukan epäselväksi, minkä suuruusluokan liiketoiminta oli kyseessä ja saatuaan puheenvuoron kysyi yhtiön liikevaihdon tasoa.  ”Nytpä pahan heitit…” oli markkinointipäällikkö vastannut antaen ymmärtää, että hänellä ei ollut hajuakaan minkä suuruinen yhtiön liikevaihto oli.

Cisco julkisti kvartaali- ja vuosituloksensa viime viikolla. 1970/80-luvun taitteessa toimintansa aloittanut dataverkkotoimittaja on kasvanut liikevaihdoltaan 46 BUSD:n jätiksi, jonka strateginen uusiutuminen sekä hyvä/erinomainen operatiivinen tuloksenteko vuodesta toiseen osoittavat yrityksen johdon ja liiketoimintakulttuurin erinomaisuutta.

Ciscon markkina-arvo on rapiat 100 BUSD ja osakkeen p/e-luku 12 pinnassa. Yrityksen valtaisa nettokassa huomioiden osakkeen "liiketoiminnallinen" p/e-luku on noin 7!