Hyppää pääsisältöön

Yritystoiminta

Helpoin ja nopein koskaan kokemani keino nostaa myyntiä kymmenillä prosenteilla

Käyttäjän Heikki Matias Luoma kuva
Posted in

Arvaan, että yritysesittelysi toinen kalvo sisältää seuraavia tietoja: yrityksen perustamisvuosi, koko, toimistojen sijainnit ja mahdollisesti jotain muuta yrityksesi perustietoa.

Jos arvasin väärin, voit onnitella itseäsi, mutta jos arvasin oikein, sinun on muutettava esityksesi.

Kerron kohta miten.

Sakulla (nimi muutettu) oli yritysesittely, jossa toinen kalvo sisälsi yrityksen perustiedot. Saku kertoi myyntinsä nousseen 50 %:lla puolessa vuodessa sen jälkeen kun yhdessä olimme siirtäneet yrityksen perustiedot -kalvon paikan.

Keskiarvo: 3.1 (11 arviota)

Nuoret yrittäjät ovat ahkeria ja alttiita uupumaan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Tuoreen tutkimuksen mukaan joka neljäs alle 36-vuotias yrittäjä kokee työn ja muun elämän yhteensovittamisen vaikeaksi. Vaarana on uupuminen, joka saattaa johtaa yrityksen lopettamiseen.

Työeläkeyhtiö Elon toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan nuorilla yrittäjillä on vanhempia yrittäjiä korkeampi riski uupua. Parhaiten työssään jaksavat yli 55-vuotiaat yrittäjät. Vaikka iso osa nuorista yrittäjistä suhtautuu yrityksensä tulevaisuuteen vanhempia valoisammin, joka neljäs nuori on harkinnut yrityksensä lopettamista.

– Monet nuoret yrittäjät kokevat, että heillä ei ole riittävästi vapaa-aikaa työstä palautumiseen. He esimerkiksi lomailevat vähän, tyypillisesti vain yhdestä kymmeneen päivään vuodessa. Useinhan nuoren yritys on vasta alkuvaiheessa, joten työmäärä on luonnollisestikin suuri, kertoo työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Annarita Koli työeläkeyhtiö Elosta.

Keskiarvo: 4 (9 arviota)

Kokkola Industrial Park ja Materiaaliviikko 2014

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva
Posted in

Vierailen ensi viikolla pitkästä aikaa Kokkolassa. Kaupunki on edellisestä käynnistä muuttunut, sieltä löytyy edelleen yllättävän paljon teollisia työpaikkoja ja Suomen kolmanneksi suurin vientisatama.

Tutustun Kokkolan KIP-teollisuusalueeseen ja raportoin Material Week –tapahtumasta paikan päältä 23.9. – 24.9.2014. Tilaisuuden puhujat ja teemat löytyvät täältä: http://materialweek.fi/2014/speakers

Kokkola Industrial Park (KIP) eli länsirannikon suurteollisuusalue on Seppo Sinisaaren LinkedIn-kommenttien mukaan valtava:

Keskiarvo: 4.5 (8 arviota)

Apple pyrkii omimaan uusia tuotesegmenttejä, mutta helppoa se ei tule olemaan

Käyttäjän Ari Hakkarainen kuva

Apple julkisti syyskuun alussa ensimmäiset tuotteensa, joilla se pyrkii omimaan kokonaan uusia tuotekategorioita itselleen. Steve Jobsin seuraajan Tim Cookin on nyt onnistuttava, sillä uuden segmentin valloittaminen on kallista ja riskialtista puuhaa. Älykäs rannekello Apple Watch ja maksujärjestelmä Apple Pay ovatkin tärkeät tuotteet yhtiölle. Välitöntä, villiä ja laajaa innostusta uudet tuotteet eivät kuitenkaan ole herättäneet.

Apple Watch älykello
 

Kenties Tim Cookin otsalla jo kihelmöi kylmä hiki hänen odottaessaan vuoden 2015 alkua, jolloin uudet tuotteet tulevat myyntiin. Itsestään selviä huippumenestyksiä Watch ja Pay eivät ole, mutta ei ole jokainen Applen tuote ollut aikaisemminkaan. Esimerkiksi:

- 2000-luvun alussa Apple esitteli pienen iPod-musiikkisoittimen. Myynti ei kunnolla lähtenyt vetämään ennen kuin yhtiö kehitti helpon tavan hakea musiikkia tietokoneella ja siirtää kappaleita soittimeen. iTunes-ohjelmisto pelasti iPod-soittimen ja loi Applelle kokonaan uuden liiketoiminnan musiikkikauppiaana.

Keskiarvo: 4.3 (12 arviota)

Olet oikeasti esimies, jos vastaat myös alaisillesi delegoimasta suorituksesta

Käyttäjän Heikki Matias Luoma kuva
Posted in

Yhteenveto:

Keskiarvo: 3.2 (10 arviota)

Työsi aikajänteen pituus kertoo asemasi organisaatiossa

Käyttäjän Heikki Matias Luoma kuva
Posted in

Yhteenveto:

  • työn aikajänne kertoo aseman organisaatiossa
  • esimiehen aikajänteen on oltava pidempi kuin alaisen
  • alimman tason aikajänne on alle 3 kuukautta
  • jos esimiehen ja alaisen aikajänne on sama seuraa mikromanageerausta
  • johtamisjärjestelmä luo pohjan eri aikajänteille

Miten pitkä aikajänne työhösi kuuluu kertoo asemasi organisaatiossa

Mitä pidempi aikajänne tehtäviisi kuuluu, sitä korkeammassa asemassa olet organisaatiossa. Jos aikajänteesi on alle kolme kuukautta, olet alimmalla organisaation tasolla.

Yrityksen toimitusjohtajan tehtäviin kuuluu muun muassa yrityksen visio ja strategia, joiden aikajänne on muutamia vuosia. Suurissa yrityksissä toimitusjohtajan aikajänne on pidempi kuin pienissä yrityksissä.

Esimiehen aikajänteen on oltava pidempi kuin alaisen. Se on tutkimusten mukaan merkitsevää sekä esimiehen, että alaisen työtyytyväisuudelle.

Kun molemmat, esimies ja alainen, työskentelevät samalla aikajänteelllä, esimies mikromanageeraa. Esimies tekee samaa kuin alainen. Hän puuttuu alaisen tehtäviin ja vie alaiselta valtaa suorittaa omaa työtään.

Keskiarvo: 3.1 (9 arviota)

Suomalaisyritysten Venäjän-strategioita

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Vuodesta 2008 vuoteen 2012 Venäjä kiristi Suomen metsäteollisuutta puutullien korottamisella, jolla toivoi metsäteollisuuden investoivan Venäjälle. Vaikka ns. ”puusta katsoen” (sic!) ajatus olisi tuntunut luontevaltakin, metsäteollisuus torjui hankkeen paria pahaista sahaa lukuun ottamatta. Jotkut väittävät, että Suomen metsäteollisuuden viisaus asusti Ruotsissa. Kun Ruotsi ei investoinut Venäjälle, eivät investoineet suomalaisetkaan, vrt.

Tätä taustaa vasten TE:n taulukko yhdeksästä suomalaisesta pörssiyrityksestä, jotka ovat erittäin Venäjä-riippuvaisia, on karmeaa luettavaa. Voi olla, että kolmanneksen voitto-osuuden menetys ei vielä kuoliniskua merkitse, mutta paljon tylympi on Venäjän investointien taulukko. Jopa Stockmannilla se on 20 % ja YIT:llä sekä Nurminen Logisticsilla osuus on yli 90 %. Vaikka Fortumin prosenttiluku ei olekaan suurimmasta päästä, neljä miljardia euroa Venäjälle sijoitettuna tuo vahvasti mieleen toisen valtionyhtiön Soneran ”investoinnin” saksalaiseen ilmaan (UMTS).

Keskiarvo: 3.8 (8 arviota)

Yritykset panttaavat irtainta omaisuuttaan lainojensa vakuudeksi

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Yrityskiinnitysrekisterissä vahvistettiin 8,5 miljardin arvosta yrityskiinnityksiä tammi-toukokuussa 2014 kun viime vuonna vastaavaan aikaan vahvistettiin kiinnityksiä vain 3,8 miljardin arvosta. Koko viime vuonna vahvistettiin yrityskiinnityksiä 23,5 miljardin arvosta. Yrityksiä, joilla on voimassa yrityskiinnityksiä on tällä hetkellä lähes 70 000.

Mikä yrityskiinnitys on?

Keskiarvo: 3.3 (6 arviota)

Osakkeenomistajille tulossa suurempia vaikutusmahdollisuuksia pörssiyritysten toimintaan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

EU:n komissio ehdottaa listayhtiöiden osakkeenomistajille uusia oikeuksia ja yhtiöiden päätöksentekoon lisää avoimuutta. Ehdotuksen mukaan listayhtiön yhtiökokouksen tulee hyväksyä johdon palkitsemispolitiikka vähintään kerran kolmessa vuodessa ja se on pidettävä julkisesti saatavilla. Yhteisösijoittajien olisi julkistettava muun muassa vaikuttamis- ja sijoituspolitiikkansa.

Direktiivin tavoitteena on:

  • kannustaa osakkeenomistajia pitkäaikaiseen vaikuttamiseen listayhtiöissä
  • edistää listayhtiön osakkeenomistajien tunnistamista yhtiöön nähden
  • helpottaa tiedonkulkua yhtiön ja osakkeenomistajien välillä
  • parantaa yhtiöiden vähemmistöosakkeenomistajien suojaa
  • lisätä yhtiön avoimuutta suhteessa sen osakkeenomistajiin.
Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Verkkokauppaliiketoiminta on saamassa ilmaa siipiensä alle

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Yritysohjelmistojen valmistaja SAP ja sähköisen kaupan ratkaisuja tarjoava suomalainen Smilehouse arvioivat, että suomalaiset b-to-b- (business to business) toimialan  yritykset investoivat lähivuosina noin 250 miljoonaa euroa verkkokauppojen rakentamiseen.

”Viimeaikainen verkkokaupoista käyty julkinen keskustelu on keskittynyt pääsääntöisesti vähittäiskaupan ja siten kuluttajille suunnattujen verkkokauppojen ympärille. Vähälle huomiolle on jäänyt se, että Suomessa b-to-b-yritykset tulevat tekemään tai niiden täytyy tehdä merkittäviä investointeja verkkokauppojen rakentamiseen lähivuosina säilyttääkseen kilpailukykynsä globaalissa kilpailussa”, sanoo Smilehousen johtava konsultti Jaakko Hallavo.

Keskiarvo: 3 (3 arviota)

Pisteet Jouko Karviselle

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Stora Enson väistyvä CEO Jouko Karvinen on harjoittanut huomattavaa itsekritiikkiä etenkin paperisessa TE:ssä, vrt.

Tavan soisi yleistyvän. Hyvä on muistaa, että SKOP:n Wegelius ja KOP:n Lassila koppavasti kieltäytyivät koskaan tunnustamasta mitään virheitä tapahtuneenkaan. Pankkien hävittyä pörssilistalta epäonnistumisia ei edelleenkään analysoitu, vaan ko. miehet turvautuivat katkeraan saivarteluun. On valitettu, ettei media ole pystynyt jotain asiaa täsmälleen oikein kertomaan ja unohdettu, että median epätarkkuuden takana on ollut kyseisten herrojen oma puutteellinen ja sekava tiedottaminen.

Virheitten tunnustaminen on ensimmäinen askel sillä tiellä, jossa epäonnistumisia analysoitaisiin, niistä otettaisiin opiksi ja osattaisiin niitä jatkossa välttää, mikä koituisi koko talouselämän eduksi periaatteella ”En mää täsä syylissi kaipa yhtikäs. Konekivääri ja Lahtist mää kaipasi.”

Keskiarvo: 4.2 (6 arviota)

Vakuutusyhtiöillä kelpo tulosvuosi

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Vakuutusyhtiöiden tulosvuosi 2013 jatkui edellisvuoden tapaan vankassa kasvussa. Liikevoitot ja kokonaistulokset olivat hyviä. Myös yhtiöiden vakavaraisuus säilyi vahvana. Sijoitusmarkkinoilla vuosi oli kasvuaikaa. Vakuutusyhtiöille se näkyi hyvinä tuottoina eritoten osakesijoituksista. Sen sijaan heikko työllisyystilanne kutisti maksutulon kehitystä työeläkevakuutuksessa selviää Finanssialan keskusliiton julkaisemasta  Vakuutusyhtiöt Suomessa 2013 tutkimuksesta.

Vahinko ja henkivakuutuksen markkinaosuudet (Lähde: Finanssialan keskusliitto)

Keskiarvo: 2.5 (2 arviota)

Pitkä viive kirjoittamisen suhteen

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva
Posted in

Edellisestä kirjoituksesta on kulunut monen monta kuukautta. Lumet ovat lähteneet Kainuusta ja järvikin lainehtii vaapaana. Olen hakenut itselleni uusia kirjoittamisen teemoja ja aiheita.

Kirjoitin aikoinaan blogeissani ahkerasti Nokiasta, Metsäteollisuudesta ja Sotkamoon muuton jälkeen myös kaivosteollisuudesta. Olenkohan pahanilman lintu, kun kaikki kiinnostavat kohteet ovat joko myyneet osia liiketoiminnoistaan tai ovat niin henkitoreissaan, ettei sydänvalvontayksikössä kehtaa yskästääkään.

No, eivät ne minun syytä ole, mutta itsetuntoa uhkunut teknosuomi ruoskii itseään minkä ehtii ja etsii ilmeisesti aidosti uutta alkua useille taantuville toimialoille.

Metsäteollisuuden "biotalousuutiset" menevät läpi, vaikka kyseessä on "letter of intent" -tyyppisiä lausahduksia, että "teemme investointipäätöksen vuoden kuluttua, jos saamme rahat kasaan ja jos markkinat näyttävät käppyröille nousua".

Talvivaara teki 2013 yli 700 000 000 miljardin euron tappion (rakkaat ystävät, kirjoittajan inflaatiovaraus ennakoi 1930-luvun paluuta), silti rutiköyhä yhtiö jatkaa toimintaansa. Ministerit ovat ihmeissään ja piensijoittajat tankkaavat kaivosjättiä numeroista piittaamatta.

Keskiarvo: 3 (5 arviota)

Teknologiateollisuus vastustaa Suomessa valmisteilla olevaa massaurkintaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

   Turvallisuusviranomaisten massaurkinnan mahdollistava laki vahingoittaisi vakavasti Suomen mainetta maana, jossa tietojen turvassa pysymiseen voi luottaa. Tällä on iso merkitys kansainvälisten teknologiayritysten investointipäätöksiin.

Lainsäädäntöhanke turvallisuusviranomaisten tiedonhankintakyvyn parantamiseksi kyberympäristössä, eli ns. massaurkintalaki, on valmisteluvaiheessa.

Teknologiateollisuus ry esittää vakavan huolensa siitä, että toteutuessaan massaurkinnan salliva laki voi olla ratkaiseva este Suomen mahdollisuudelle nousta dataliikenteen solmukohdaksi. Vielä tällä hetkellä Suomella olisi kaikki edellytykset profiloitua luotettavaksi ja turvalliseksi kansainvälisen tietoliikenteen käsittely- ja taltiointipaikaksi.

Keskiarvo: 3.5 (4 arviota)

Työeläkeyhtiöiden hallituspalkkiot ovat varsin kohtuullisia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu työeläkeyhtiöiden maksamista palkkioista hallitustensa jäsenille. Telan kokoamassa palkkioselvityksessä on vertailtu työeläkeyhtiöiden, valtion enemmistöomistamien yhtiöiden, valtio-omisteisten pörssiyhtiöiden sekä suomalaisten, niin sanottujen large cap -pörssiyhtiöiden maksamia palkkioita hallitustensa jäsenille vuonna 2012.

Pörssiyhtöiden, valtionyhtiöiden ja työeläkeyhtiöiden hallituspalkkiot (Lähde: Tela)

Keskiarvo: 3 (3 arviota)

Matriisiorganisaatio on oikein käytettynä vahva ja hyvä työkalu

Käyttäjän Kai Nyman kuva
Posted in

Moni organisaatio pohtii kysymystä organisoituako matriisi- vaiko tuotelinja- organisaation tapaan.  Tunnen molemmat tavat erittäin hyvin ja siksi tässä lyhyt kuvaus molemmista ja niiden hyvistä ja huonoista puolista.

Kummallekin tavalle on yhteistä, että tuotelinjat (tai liiketoimintayksiköt) vastaavat asiakkaille tuotettavista tuotteista ja palveluista. Yritykselle perustetaan tuotelinja vähintäänkin jokaista erillistä asiakasryhmää (esim. kuluttajat, yritykset) varten. Joskus samaa asiakasryhmää varten perustetaan useita tuotelinjoja. Tämä on tarpeen, jos yrityksellä on niin erilaisia tuotesegmenttejä (kännykät ja tabletit), että ne ansaitsevat oman tuotelinjansa. 

Erot näkyvät sisäisessä tavassa toimia ja organisoitua.

Matriisiorganisaatio

Matriisiorganisaatiossa tietotaitoalueet ja palvelufunktiot on toteutettu niin, että tietyn tietotaitoalueen henkilöt ovat mukana sekä jonkin tuotelinjan organisaatiossa että kyseisen tietotaitoalueen organisaatiossa. He raportoivat kahteen suuntaan. Tästä matriisorganisaatio saa nimensä.

Matriisiorganisaation toiminta on hyvin hallittua. Tuotelinjojen on etukäteen sovittava kompetenssialueiden vetäjien kanssa resursseista ja kilpailtava muiden tuotelinjojen kanssa parhaista teikijöistä. Kaikkien on loppujen lopuksi yhdessä sovittava asioista ja toiminnalle on ominaista suunnitelmallisuus, ennustettavuus, luotettavuus ja vahva keskinäinen kontrolli.  Nämä ovat kaikki arvoja, jotka ovat tärkeitä esimerkiksi rahoitusalalla. Jorma Ollila kehuikin kopioineensa matriisiorganisaation nuoruutensa työpaikasta Citibank, jossa tämä tapa toimi hyvin.

Keskiarvo: 3.8 (8 arviota)

HS:n henkilösupistukset

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Tänään on jälleen tullut tuutin täydeltä valitusta siitä, miten HS:n irtisanomiset vaarantavat laadukkaan ja tasapuolisen median ja lähestulkoon koko suomalaisen demokratian. Pyydän syvästi anteeksi, mutten taaskaan voi yhtyä näihin irtisanottuja tukeviin lausumiin monestakaan syystä:

-Kun Nelosen uutiset alkoivat, siellä keksittiin tapa jäsentää asia neljään osaan. Pari päivää se nauratti, mutta muutamien vuosien kuluttua vahvistui käsitys, ettei kyseessä ole täyspäinen homma laisinkaan. Kehittäkää vaikka kirveelle ja lapiolle neljä osaa noin esimerkiksi.

-Nelosen uutisiin palkattiin tv-julkkiksia, joitten journalistista pätevyyttä epäiltiin juuri journalistien keskuudessa.

-Eräs kaukana Turusta vaikuttanut HS:n paikallistoimittaja valitti, ettei työssä ole mielekkyyttä, koska juttuja ei julkaista, vaikka palkka juokseekin.

Vielä hiljattain Turun aluetoimituksessa oli kolme toimittajaa. Monia lehtiä tehdään tässä maassa pienemmällä porukalla. Onko

Keskiarvo: 3.5 (6 arviota)

Kovat halut, mutta vääränlaiset värkit

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Kirjoitukseni käsittelee UPM:ää. Myönnän, että ko. yhtiön osalta otsikkoni on kohtalaisen provosoiva, mutta voin sitä perustella.

1970-luvulta lähtien olen suomalaisessa teollisuudessa naureskellut seuraavaa ilmiötä. Hieman kärjistäen yhtiön tuotannosta voi 99 % olla vaikkapa tervankeittoa, mutta kun tj. on kiinnostunut mikrosiruista, mikrosiruista puhutaan ja terva halutaan unohtaa.

Silmäilin UPM:n sidosryhmälehden Griffinin ykkösjuttua (s. 4-8), joka käsitteli UPM:n uutta organisaatiota.

Jutun kuvitus oli kuin suoraan neuvostokaupan ajoilta. Kuvitus koostui 7 passikuvasta, jotka esittivät perin lyhythiuksisia miehiä. Jollain taisi olla aitoakin kaljuuntumista, mutta joku oli taasen ilmeisestä solidaarisuudesta ajattanut hiuksensa millin terällä. Kovin värikäältä ei näyttänyt sekään, että yksi oli paitahihaisillaan ja toiselta puuttui peräti kravatti.

Varsinainen teksti koostui UPM:n uuden 6 liiketoiminta-alueen esittelystä, joista esim. Raflatacin lv 1.+ 2. Q / 2013 oli 600 miljoonaa. Paper Asia pääsi lähes samaan. Plywood ja Energy pyörivät 200 millin paikkeilla.

Keskiarvo: 3.7 (11 arviota)

Mediasta

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Sanoma Oyj:n ongelmat ovat tuoneet vilkkaaseen keskusteluun otsikon aiheen. Kun olen alaa seurannut joskus melko läheltäkin, eräitä näkemyksiä:

1970-luku oli siinä mielessä erikoista aikaa, että vasemmiston kannatus oli vahvaa, mutta vasemmistolehdet näivettyivät avokätisestä valtion tuesta huolimatta.

Syntyi alueellisia faktisia monopoleja, esim. ns. maakuntalehdet. Hallitsevaa asemaa pönkitettiin seuraavalla vuosikymmenellä estämällä parhaan mukaan muita yhtiöitä perustamasta paikallisradioita, -televisiokanavia ja ilmaisjakelulehtiä. Keinona oli se, että johtava media perusti ne itse kaikki, täytti kanavataajuuksia ja löi muutoinkin kapuloita mahdollisten kilpailijoitten rattaisiin. Kilpailevia ilmaisjakelulehtiä myös ostettiin lihaa säästämättä ja rahasta tinkimättä.

Lopputuloksena oli, että esim. Turussa TS-Yhtymällä oli vain yksi tilattava media Turun Sanomat ja ilmaismedioina paikallisradio, -televisiokanava ja ilmaisjakelulehti. Faktisesti TS-Yhtymä kilpaili itsensä kanssa alueen mainosrahoista, jotka tietenkään eivät mihinkään kasvaneet.  Internetin ilmaisuus mediana ei ole siis mikään uusi asia.

Keskiarvo: 4.8 (5 arviota)

Talvivaara: mistä eduskunta löytää ylivertaisen viisaat asiantuntijansa?

Posted in

Yritän olla juuttumatta Talvivaaraan liiaksi, mutta se tuottaa näköjään väistämättä jatkuvasti kommentin arvoisia tilanteita, joten tartun niistä yhteen tuoreeseen (muitakin oli tarjolla, otin tämän tiiviyden vuoksi). Useat kansanedustajat sanovat olevansa mahdollisesti valmiit Talvivaaran rahoituksen jatkamiseen, mutta sen edellyttävän asiantuntijaraporttia, joka katsoo yrityksellä olevan edellytyksiä jatkaa toimintaansa. Kuulostaa hyvältä – mutta mistähän asiantuntijoista poliitikot puhuvat? Mistä ne kerätään?

Talvivaaran kaltaisen uutta teknologiaa käyttävän kaivosyhtiön asiantuntijat eivät ole jostain apteekin, yliopiston tai ministeriöiden luukusta löytyvä patenttipakkaus. Koska kyseessä on uusi teknologia, sen arvioimiseen kykeneviä ei löytyne jonoksi asti. Periaatteessa paras tieto on yrityksessä itsessään, mutta se ei ole toimintaa saanut kannattamaan. Toiseksi varmin tieto on samanlaista tekniikkaa käyttävillä kilpailijoilla. Tietääkseni ne eivät ole tehneet Talvivaarasta merkittäviä ostotarjouksia, joten vakavana asiantuntijalausuntona kiinnostuksen puutettakin voi pitää, etenkin jos tarjokkaita ei jatkossakaan ilmaannu. Jos yhtiön velkojatkaan eivät ole valmiit lisärahoitukseen, on sekin yhden asiantuntijasektorin tuomio. Rahoittajienhan on pitänyt perehtyä yhtiöön huolella, koska ovat sijoittaneet siihen toista miljardia.

Parasta kotimaista talousosaamista edustavat suuret sijoitusyhtiöt, koska he – siteeraan tässä Kaitsun mainiota korkomarkkinajuttua – ”laittavat omat, yrityksen tai eläkkeensaajien rahat likoon ennusteensa puolesta ja vastaavat omalla omaisuudellaan tai työpaikallaan onnistumisesta. He ovat tyypillisesti eläkevaroista huolehtivia talouden asiantuntijoita tai investointipankkien parhaita toimijoita taikka valtiovarainminiseriön huippuasiantuntijoita. Markkinoilla toimii sijoitusmaailman ehdoton eliitti.” Jonkinlaista osaamista olettaisi löytyvän Solidiumistakin, hallinnoihan se valtion – toistaiseksi vielä – mittavaa pörssiomaisuutta. Todella suuria pelureita ovat eläkerahastot, joiden talousasiantuntemuksen pitäisi olla maan huippua. Ja kuten tunnettua, eläkerahastot nostivat kytkintä hyvissä ajoin Talvivaarasta, todettuaan yhtiön vaikeudet liian suuriksi. Eivätkä ne ole haaskalle ilmestyneet, eli tarjoutuneet rahoittajiksi uuden osakeannin kautta – nythän yhtiön saisi pilkkahintaan. Solidiuminkin into on lopulta kuivunut.

Keskiarvo: 4.1 (7 arviota)

Näyttötutkinto koulutus parantaa selvästi työpaikan tuottavuutta ja työntekijän palkkaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Näyttötutkintojärjestelmällä on pyritty luomaan työelämälähtöinen koulutus, joka mahdollistaa ammatillisen tutkinnon suorittamisen työkokemuksella saavutetun osaamisen ja mahdollisen täydennyskoulutuksen pohjalta.

Näyttötutkintoja suorittaneiden työntekijöiden osuus yksityisen sektorin toimipaikoissa on yhteydessä toimipaikkojen korkeampaan tuottavuuteen. Tämä yhteys havaitaan erityisesti nykyisessä työpaikassaan näyttötutkintoja suorittaneiden osuuden ja tuottavuuden välillä. Tämä viittaa siihen, että näyttötutkinnon suorittamispaikan työnantaja hyötyy tutkinnosta enemmän kuin myöhemmät työnantajat. Myös näyttötutkinnon suorittaneiden työntekijöiden palkat nousevat.

   Nämä tulokset ilmenevät erikoistutkija Mari Kangasniemen kirjoittamasta Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportista ”Näyttötutkintojen tuottavuus- ja palkkavaikutukset”. Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa on tarkasteltu henkilön suorittaman näyttötutkinnon vaikutusta hänen palkkaansa ja mitä yhteyksiä näyttötutkinnon suorittaneiden työntekijöiden osuudella henkilöstöstä on toimipaikkojen tuottavuuteen, jota mitataan liikevaihdolla työntekijää kohden.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

”Terve mies joutui teho-osastolle”

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

Harva lienee nähnyt tuollaista otsikkoa. Sitäkin yleisempiä ovat olleet otsikot siitä, miten terve yritys joutuu saneeraukseen tai konkurssiin. Pari kommenttia.

Ensinnäkin aivan vakavasti olen harkinnut pyytää Fivaa selvittämään kuinka paljon Talvivaara ja Perä ovat puhuneet perättömiä. Tuossa on yksi esim. ja kymmenen muuta on varastossa. ”Kaupallinen tuotanto aloitettiin alkuvuodesta 2009, ja vuosittainen nikkelin tuotantomäärä on noin 50 000 tonnia” lähde.

Toisekseen ihmettelen sitä hokemaa, jonka mukaan 1980-ja 1990-luvuilla kymmeniä tuhansia terveitä yrityksiä joutui konkurssiin.

Jo ennen teollisuutta Suomessa sanottiin: "Hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa.” Miten ihmeessä firma, jonka menot ovat tuloja suurempia, voisi olla terve?

Lopun sanon sillä varauksella, että olen jäävi kahdestakin syystä.

Ensinnäkin olen 20 ensimmäistä elinvuottani asunut Raumalla. Toisekseen kaksi raumalaista telakkayhtiötä on kolmessa korjaan neljässä tutkimusprojektissa maksanut minulle palkkaa ja palkkiota ehkä 7 ns. miestyövuoden verran.

Keskiarvo: 4.2 (16 arviota)

Käytä valtaasi Nokian omistaja

Käyttäjän OSKLry kuva

Helsingin pörssissä on eletty loistavia aikoja. Viimeisten kolmen kuukauden ajan OMXH25 – indeksin19 %:n tuotolla kotopörssimme hakkaa kaikki maailman merkittävimmät osakemarkkinat. Lähimmäksi pääsee rahoituskriisistä toipuvan Espanjan pörssi 15 %:n tuotollaan. Talous nousee syvästä kuopasta ja osakemarkkinat ovat tämän jo ennakoineet.

En näe mitään syytä, miksei kehitys voisi jatkua samansuuntaisena, joskaan ei ehkä yhtä nopeana tästä eteenpäinkin. Huolimatta kovasta noususta Helsingin pörssin osakkeita ei vieläkään voi pitää kalliina, mutta eivät ne enää kovin halpojakaan ole. Pariltakymmeneltä yhtiöltä on odotettavissa ensi keväänä yli viiden prosentin osinkotuotot.

Nokian mielenkiintoiseksi ennakoitu ylimääräinen yhtiökokous pidetään 19.11.2013 Helsingin Jäähallissa. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 7.11.2013 merkittynä yhtiön osakasluetteloon. Yhtiökokoukseen tulee ilmoittautua viimeistään 12.11 klo 16.00 mennessä.

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Ylivelkaantuminen havaitaan ja siihen puututaan yhä nopeammin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Lähes kahdella kolmesta kulutusluoton hakijasta on luottoja jo ennestään. Suomen Asiakastieto Oy:n tilastojen mukaan heistä 24 prosentilla on yli viisi eri luottoa, mikä selvästi viittaa ylivelkaantuneisuuteen. Naisilla on miehiä useammin monia eri kulutusluottoja maksettavanaan.  Eri paikoista otettujen luottojen suuri lukumäärä ennakoi ylivelkaantumista, vaikka ne olisi hoidettu ajallaan eikä perintä- ja maksuhäiriömerkintöjä vielä olisi. Kolme neljästä luotonhakijasta hoitaa kulutusluottonsa säännöllisesti, mutta huoli kohdistuu niihin kuluttajiin, joiden maksukyky ei enää riitä ja joiden pitää hakea uutta luottoa vanhojen maksamiseksi.

   ”Joka neljännellä ennestään velkaisella uuden kulutusluoton hakijalla on nähtävissä maksuvaikeuksia, jotka johtavat väistämättä myöhemmin ensimmäisen maksuhäiriömerkinnän syntymiseen ja luottotietojen menettämiseen”, huomioi liiketoimintajohtaja Heikki Koivula Suomen Asiakastieto Oy:stä.

Asiakastieto on viime toukokuusta lähtien tarjonnut kulutusluottoa myöntäville yrityksille mahdollisuuden selvittää, kuinka paljon hakijalla on ennestään kulutusluottoja, kuinka suurella summalla hän niitä lyhentää ja onko maksut hoidettu ajallaan. Järjestelmän tuottaman tiedon avulla tullaan tekemään vuositasolla noin miljoona luottopäätöstä.

Keskiarvo: 3 (2 arviota)

Jorma Ollilan analyysi Nokian romahdukseen: heikko ohjelmisto-osaaminen

Käyttäjän Ari Hakkarainen kuva

1990-luvun lopusta 2000-loppuun Nokialla oli resurssit tehdä käytännössä aivan mitä tahansa. Kauppa kävi, markkina-asema matkapuhelimissa oli lähes dominoiva, joten rahaa kertyi sekä investoitavaksi että kassaan läjäpäin. Muistelmateoksessaan Mahdoton menestys Jorma Ollila analysoi tärkeimmiksi syiksi Nokian matkapuhelinten parin vuoden takaiselle romahtamiselle ohjelmisto-osaamisen puutteen ja toimimattoman organisaatiorakenteen.

Jorma Ollila. Kuva Otava/Jouni Haarla 2013.

Harri Saukkomaan ja Jorma Ollilan yhteistyönä kirjoittama Mahdoton menestys on Ollilan elämäkertateos, joka alkaa lapsuudesta ja päättyy hänen jättäessään Nokian hallituksen puheenjohtajuuden. Kirjan julkistamistilaisuudessa kirjailijat kertoivat valmistelleensa käsikirjoitusta 10 vuotta.

Hartaasta valmistelusta huolimatta (tai ehkä juuri siksi) kirja ei montaa uutta asiaa Nokian edesottamuksista paljasta. On luonnollisesti asioita, joita ei vieläkään voi kertoa tai ei ole korrektia kertoa. Parasta antia teoksessa on Ollilan tarjoama näkökulma suuren yhtiön johtamiseen jatkuvan menestymisen paineen ja mediahuomion keskellä.

Keskiarvo: 3.3 (9 arviota)

K: Miten voi parhaiten nopeuttaa myyntiprosessia?

Käyttäjän Heikki Matias Luoma kuva
Posted in

"Miten voi parhaiten nopeuttaa myyntiprosessia" kysyi myyjä (kutsun häntä Pekaksi) ennen workshopia, jossa selvitimme yrityksen myynnin haasteita.

 

Vastaus:

Pekan kysymys sisältää taustaoletuksen, että myynnin prosessia voi nopeuttaa. Olen samaa mieltä. Myynnin prosessia voi nopeuttaa joskus. Pelkkä soitto saattaa riittää ja kauppa toteutuu nopeasti. Niistä Pekka tietää miten toimia.

Mutta sitten on sellaisia myyntitapauksia, joissa asiakas on päättämätön ja prosessista tulee hidas ainakin myyjän mielestä. Usein näissä tapauksissa on kyse siitä, että asiakkaan puolella päättämiseen liittyy useita henkilöitä. Asiat eivät etene asiakkaan organisaatiossa myyjän toivomalla vauhdilla.

Silloin myyjän tehtävä on etsiä syy hitaaseen etenemiseen. Mistä kiikastaa, ettei asiakas tee päätöstä ja poistaa sitten asiakkaan kokema este.

Ensiksi kannattaa testata onko asiakasorganisaatiossa ketään henkilöä, joka haluaa edistää kaupan toteutumista.

Kaupan edistäjä tekee jotain konkreettista kaupan toteutumisen eteen. Ellei sellaista henkilöä ole olemassa, ei kauppa toteudu. Pekan olisi ensin saatava edes yksi suosiolliseksi ja ellei se onnistu, Pekan ei pidä tuhlata aikaansa ja energiaansa enempää.

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Marimekko ja keisarin vanhat vaatteet

Käyttäjän J.Vahe kuva
Posted in

 

Osallistuin 1970-luvulla Armi Ratian johdolla järjestettyyn ensimmäiseen IPO:on sekä myös jälkimmäiseen Paakkasen aikana tehtyyn antiin.

Itse tuotteista sanoisin, että räikeäkuvioiset kankaat ovat minulle aiheuttaneet lähinnä päänsärkyä eikä niitä muutoinkaan ole tässä huushollissa nähty.

Alaa tunteva henkilö on minulle kertonut, että silloisessa Taideteollisessa korkeakoulussa 1960 – 1980-luvuilla keskeisin suunnittelukohde oli Вели́кая Социалисти́ческая Револю́ция (siis ei mikään Red October…) ja tyylisuuntana sosialistinen tragikomedia (jota tosin realismiksi kutsuttiin…), joten kankaiden suunnittelu jäi vähälle.

Noita kahta linkkiä katsomalla Marimekkoa on turha hakea. Marimekon omien tuotteiden vastaanoton arviossa puhutaan 1950- ja 60-luvuista. Pitäisikö ongelmat tiedostaa?

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Nokia, älä toista vanhoja virheitä!

Käyttäjän Johannes Hidén kuva
Posted in

Yksi keskeisimpiä ongelmatekijöitä Nokialla lienee tällä vuosituhannella ollut se, että yrityksen eri osastot laitettiin kilpailemaan keskenään epäterveellisellä tavalla. Resurssit olivat vajaakäytössä, saavutuksia ei jaettu, samaa työtä tehtiin moneen kertaan ja päätökset hukkuivat byrokratiaan. Ei kai NSN eli Nokian nykyään Nokia Solutions and Networks -nimellä kulkeva verkkoyhtiö ole toistamassa samankaltaista virhettä yksilötason johtamisessa?

Keskiarvo: 4.6 (5 arviota)

Älykkäät koulutetut ihmiset pelkäävät soittaa

Käyttäjän Heikki Matias Luoma kuva
Posted in

 

Konsultti sanoi "olen hyvä siinä mitä mä teen, mutta kun on aika nostaa luuri, niin menen paniikkiin". Ja muut konsultit nyökkäilivät "minä myös". 

Mikä siinä on, että älykkäät koulutetut ihmiset pelkäävät soittaa mahdollisille asiakkaille? 

Syy on rimakauhu. Englanniksi se on performance anxiety. Rimakauhu on sukua esiintymispelolle. 

Olen havainnut, että rimakauhusta kärsivät monet hyvät myyjät. Kuitenkin monet sellaiset henkilöt, jotka eivät pidä itseään lainkaan myyjinä, tarttuvat luuriin helposti. 

Rimakauhu syntyy kun soittaja asennoituu ennakkoon negatiivisesti soittamiseen, menettää itseluottamuksensa ja odottaa katastrofia! 

Soittajalla voi olla myös epäonnistumisen kokemuksia aikaisemmista soittamisista. 

On aivan varmaa, että kun soittaa, niin epäonnistuu joskus. Oleellista on miten epäonnistumisesta toipuu, ei se, että epäonnistuuko. 

Yksi keino rimakauhun vähentämiseksi on laskea suorituspainetta. Sallitaan epäonnistuminen ja tärkeintä on, että yrittää. Kun tarpeeksi monta kertaa on ottanut härkää sarvista - soittanut - kertyy onnistumisiakin, jotka vahvistavat itseluottamusta. 

Keskiarvo: 4 (7 arviota)

Suurjohtajat ja luottamus

Käyttäjän Johannes Hidén kuva
Posted in

Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa jatkaa vakuutteluaan (kts. Siilasmaa puolustaa johtajasopimusta). Hän kertoo, kuinka kolmen vuoden takainen johtajasopimus, nyt tehty myynti ja Elopin palkkiot ovat kaikki ajaneet osakkeenomistajien ja suomalaisten etua. Varmemmaksi vakuudeksi hän täsmentää vielä näiden asioiden olevan "äärimmäisen monimutkaisia, vaikeita sopimuksia ja monimutkaista kieltä", joita he eivät harmillisesti "ole osanneet selittää paremmin." Mutta onko kyse siitä, ettei ole osattu selittää, vai onko niin, että sitä järkevää selitystä ei loppujen lopuksi olekaan?

 

Keskiarvo: 4.8 (9 arviota)
Julkaise syötteitä