Yritystoiminta ja välittäjät

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Menestyvän organisaation johto ja työntekijät ovat samasta puusta

Menestyvissä organisaatioissa on eräs yhteinen piirre. Johtajaksi valikoituvat ne, joiden persoonallisuus muistuttaa hyvän työntekijän ideaalia:

  • Huippuyliopistojen professoreiksi ja johtajiksi valitaan introvertit asiantuntijapersoonat, jotka tuottavat parasta tutkimusta
  • Ammattikorkeakoulujen opetustehtävissä menestyvät hyvät ulospäinsuuntautuneet, ekstrovertit asiantuntijat, jotka haluavat osoittaa asiantuntemustaan
  • Armejan organisaatiossa menestyät parhaiten auktoriteettihakuiset persoonat, jotka osaavat toteuttaa asetettua tavoitetta ja vaativat tottelevaisuutta myös muilta
  • Osuustoiminnallisia ja monen omistamia yrityksiä ja kerhoja perustavat persoonat, joille on tärkeää yhdessä tekeminen niin, että kaikki ovat mukana
  • Konsulttiyrityksiä johtaa monasti extrovertti asiantuntija
  • Pelialan yrityksissä tarvitaan introverttia luovuutta

Tästä on seurauksensa. Ylipoistojen tiedekuntien johtoa syytetään usein huonosta henkilöstöjohtamisesta, ammattikorkeakoulujen opettajia itsekorostuksesta joka ehkäisee oppilaiden omahtoisen toiminnan, armejan johtoa syytetään luovuuden kitkemisestä ja pelialan yritysjohtoa syytetään siitä, etteivät he osaa organisoida myyntiä.

Kaikki syytökset ovat aiheellisia ja ikuisia. Niitä ei voi kokonaan korjata ilman, että organisaation toiminta tuhoutuu. Jos professorit valitaan henkilöjohtamiseen liittyvien kykyjen perusteella, niin jonkin ajan kuluttua koko organisaatio koostuu sosiaalisesti taitavista. Ja jos armejan johtoon valitaan henkilöitä, jotka ovat erityisen kunnostautuneita luovan diversiteetin hyväksymisessä, niin muutaman vuosikymmenen kuluttua armeja koostuu vaikeasti ohjattavista itsenäisistä taiteilijoista. Niin siinä vaan käy, että organisaatio tapaa muuttua johtajansa kaltaiseksi. Ja tulokset ovat sen mukaisia.

Joukkorahoitukselle tulee lainmukaiset pelisäännöt

Tasavallan presidentti vahvisti uuden joukkorahoituslain, joka  parantaa yritysten mahdollisuuksia rahoittaa kasvua ja vähentää byrokratiaa.

Yritykset saavat lisää vaihtoehtoja kasvunsa rahoittamiseen, kun laina- ja sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen hankinta helpottuu. Uusi laki keventää erityisesti sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen sääntelyä ja vastaavasti selkeyttää lainamuotoisen joukkorahoituksen pelisääntöjä.

Pankin vaihtaminen tulee EU alueella helpoksi

Kaikki kansalaiset saavat tulevaisuudessa pankista perusmaksutilin ja siihen liittyvät vähimmäismaksupalvelut, esimerkiksi maksukortti, käteisen nostaminen ja tilisiirrot verkkopankissa. Hallitus esittää lakiesityksessä, että pankit eivät voi kieltäytyä tilin ja verkkopankkitunnusten tarjoamisesta kuin vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi rahanpesulainsäädännön perusteella.

Palveluntarjoajan vaihtaminen helpoksi

Lainmuutokset helpottavat maksupalveluntarjoajan vaihtamista. Kuluttajan ei esimerkiksi tarvitse itse huolehtia uusien maksuyhteystietojensa ilmoittamisesta, sillä uuden palveluntarjoajan pitää ilmoittaa tämän uudet yhteystiedot toistuvien tilisiirtojen, suoraveloitusten ja e-laskujen lähettäjille.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Uusisuomi ja sanan vapaus

 

(Huomatkaa yhdyssanojen kirjoitus!)

Harvasta asiasta on niin vaikea saada tietoa kuin tiedotusvälineistä, jotka nimittäin juoruavat mieluummin muista kuin itsestään.

Aikoinaan Turun Sanomat luopui Salon Seudun Sanomien osakkeista halvalla ja osti ne myöhemmin takaisin Uotin veljeksiltä todella kalliisti. Juuri sen enempää logiikkaa ei ole Alma Median tavassa myydä ja ostaa Uutta Suomea.

Tiedotteista noukittua: ”Uuden Suomen moniarvoinen, yrittäjämyönteinen ja liberaali journalistinen linja sopii erinomaisesti Alma Talentin mediaportfolioon ja vahvistaa asemaamme yhteiskunnallisen keskustelun alustana”, kertoo Alma Talentin Arno Ahosniemi.

Kysymys: Miksi ihmeessä US sitten alun perin myytiin Herlinille?

”Uuden Suomen verkkopalvelua on kehitetty itsenäisesti yhdeksän vuotta, ja siirtyminen nyt osaksi Alma Mediaa on hyvin luonnollinen jatkumo”,  US:n Huusko sanoo.

Kysymys: Miksi sitten yritettiin ylipäänsä itsenäisesti?

Veneiden valmistus on kasvava vientiala

Suomen veneteollisuuden vienti on hurjassa kasvussa: alkuvuoden aikana viennin arvo kasvoi peräti 68 prosenttia. Tullitilastojen mukaan suomalaiset venevalmistajat veivät yhä enemmän ja yhä arvokkaampia veneitä.

Suomen veneviennin arvo kasvoi tullilaston mukaan tämän vuoden tammi–toukokuussa peräti 68 prosenttia ja kappalemääräinen venevienti 53 prosenttia viime vuoteen verrattuna. 

Suomen veneala on selvästi vientiteollisuutta: alkuvuoden aikana viennin arvo oli reilut 125 miljoonaa euroa ja tuonnin alle 30 miljoonaa. Veneala työllistää Suomessa noin 3500 henkilöä. 

Suomalainen viljantuotanto kukoistaa

Suomen maatiloilta tänä vuonna ostettava viljamäärä (2000 miljoonaa kiloa) riittää täyttämään 8 miljoonan ihmisen koko vuoden kaloritarpeen (2500 Kcal/vrk) selviää Suomen Luonnonvarakeskuksen tilastoista. 

Teollisuuden ja kaupan varastoissa oli kesäkuun lopussa yhteensä 555 miljoonaa kiloa viljaa. Määrä on noin kolmanneksen enemmän kuin vuosi sitten ja suurin kahdeksaan vuoteen.

Käyttäjän Toni Veikkolainen kuva

Hieman Anttilasta ja kivijalkakaupasta

Kaukaisella 1990-luvun alkupuoliskolla minulla oli vanhempien kanssa tapana käydä ostoksilla Keravalla. Siellä oli iso Maximarket ja sitä vastapäätä kilpailevan ketjun Anttila. Molemmat isot kaksikerroksiset liikkeet tuntuivat pursuavan runsautta, etenkin kun vertasi Järvenpään surkeaan kauppatarjontaan.

Nyt 20 vuotta myöhemmin tilanne on aivan toisenlainen. Maximarketin tilalla on Prisma, ja Anttilan liiketila on ammottanut tyhjyyttään jo kaksi vuotta. Kohta tyhjiä Anttiloita nähdään muuallakin, kun sopulilauma ostaa liikkeet tyhjiksi. Itse liityin lauman jatkoksi vasta eilisillalla, kun kuljin toimistolta kotiin Helsingin Citycenterin Anttilan kautta. Jonot olivat hieman normaalia pidempiä, mutta monissa uutisissa mainitusta kaaoksesta ei ollut tietoakaan. Melko vähän tuotteita oli myynnissä suuresti mainostetuilla 80 %:n alennuksilla, mikä kyllä on konkurssipesän velkojien kannalta ihan järkevääkin. Isoimpien velkojien joukossa on mm. Posti (käytännössä valtio), joten kyse on välillisesti myös meidän yhteisistä rahoista. Ei muutenkin matalalla katteella myytyjä televisioita ja muuta elektroniikkaa lähes ilmaiseksi luovuteta.

Yksityisomisteisiin suomalaisiin yrityksiin ja osuuskuntiin luotetaan

Suomalaisten luottamus vaihtelee suuresti eri omistajamuotoja kohtaan.

Suurinta luottamusta suomalaiset kokevat perheyrityksiä (86 %), mikroyrityksiä (82 %) sekä osuuskuntia kohtaan (72 %). Ulkomaisessa omistuksessa oleviin yrityksiin luottaa vain joka neljäs (24 %) suomalainen.  Tiedot selviävät Taloustutkimuksen tuoreesta kyselystä, jossa selvitettiin suomalaisten suhtautumista omistajuuteen.

Kyselyn ovat tilanneet MTK, Perheyritysten liitto, SOK, Suomalaisen Työn Liitto ja Teosto.

Joukkolainamarkkinoiden toimintaa yritetään käynnistää

Vanhemmat sijoittajat muistavat ajan, jolloin yritysten ja valtion joukkolainoja ostettiin ja myytiin pörssissä. Niillä oli päivän noteeraus ja kotitaloudet sijoittivat velkakirjoihin siinä missä osakkeisiin. Tuosta kulta-ajasta on kulunut tovi eikä velkakirjoilla ole enää käytännössä toimivia jälkimarkkinoita eikä sijoittaja saa niitä julkisesti noteerattuun kurssiin. Asiat ovat menneet huonoon suuntaan. 

Toimivat joukkovelkakirjamarkkinat helpottaisivat yritystoimintaa ja valtio yrittää nyt lainsäädäntöteitse standardoida markkinoiden toimintaa niin, että markkinat voisivat joskus taas käynnistyä. Hallituksen asettama asiantuntijatyöryhmä ehdottaa kevyttä sääntelyä joukkolainanhaltijoiden edustajien toimintaan. Suunnitteilla olevan lainsäädännön tavoitteena on lisätä oikeusvarmuutta ja tehostaa joukkolainamarkkinoita. Pitää toivoa, että tämä riittää käynnistämään markkinat.

Helsingin pörssiin tullut 25 uutta yritystä

Vuosina 2014–2016 Helsingin pörssilistoille tuli 25 uutta yritystä. Näistä 14 (56%) oli pääomasijoittajataustaisia yhtiöitä.

Pääomasijoittajat keräävät pääomasijoitusrahastoihin varoja sijoittajilta, kuten esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiöiltä, ja sijoittavat varat kasvuyrityksiin. Keskimäärin sijoitusjakso kestää 3–6 vuotta, mutta voi olla pidempikin.  Pyrkimyksenä on kasvattaa sijoituksen arvoa sijoituskauden aikana. Pääomasijoittaja ei usein vaadi osinkotuottoa, vaan tähtää tuoton realisointiin vasta irtautumisen eli exitin yhteydessä.

Sivut

Tilaa syöte Yritystoiminta ja välittäjät