Yritystoiminta ja välittäjät

Veneiden valmistus on kasvava vientiala

Suomen veneteollisuuden vienti on hurjassa kasvussa: alkuvuoden aikana viennin arvo kasvoi peräti 68 prosenttia. Tullitilastojen mukaan suomalaiset venevalmistajat veivät yhä enemmän ja yhä arvokkaampia veneitä.

Suomen veneviennin arvo kasvoi tullilaston mukaan tämän vuoden tammi–toukokuussa peräti 68 prosenttia ja kappalemääräinen venevienti 53 prosenttia viime vuoteen verrattuna. 

Suomen veneala on selvästi vientiteollisuutta: alkuvuoden aikana viennin arvo oli reilut 125 miljoonaa euroa ja tuonnin alle 30 miljoonaa. Veneala työllistää Suomessa noin 3500 henkilöä. 

Suomalainen viljantuotanto kukoistaa

Suomen maatiloilta tänä vuonna ostettava viljamäärä (2000 miljoonaa kiloa) riittää täyttämään 8 miljoonan ihmisen koko vuoden kaloritarpeen (2500 Kcal/vrk) selviää Suomen Luonnonvarakeskuksen tilastoista. 

Teollisuuden ja kaupan varastoissa oli kesäkuun lopussa yhteensä 555 miljoonaa kiloa viljaa. Määrä on noin kolmanneksen enemmän kuin vuosi sitten ja suurin kahdeksaan vuoteen.

Käyttäjän Toni Veikkolainen kuva

Hieman Anttilasta ja kivijalkakaupasta

Kaukaisella 1990-luvun alkupuoliskolla minulla oli vanhempien kanssa tapana käydä ostoksilla Keravalla. Siellä oli iso Maximarket ja sitä vastapäätä kilpailevan ketjun Anttila. Molemmat isot kaksikerroksiset liikkeet tuntuivat pursuavan runsautta, etenkin kun vertasi Järvenpään surkeaan kauppatarjontaan.

Nyt 20 vuotta myöhemmin tilanne on aivan toisenlainen. Maximarketin tilalla on Prisma, ja Anttilan liiketila on ammottanut tyhjyyttään jo kaksi vuotta. Kohta tyhjiä Anttiloita nähdään muuallakin, kun sopulilauma ostaa liikkeet tyhjiksi. Itse liityin lauman jatkoksi vasta eilisillalla, kun kuljin toimistolta kotiin Helsingin Citycenterin Anttilan kautta. Jonot olivat hieman normaalia pidempiä, mutta monissa uutisissa mainitusta kaaoksesta ei ollut tietoakaan. Melko vähän tuotteita oli myynnissä suuresti mainostetuilla 80 %:n alennuksilla, mikä kyllä on konkurssipesän velkojien kannalta ihan järkevääkin. Isoimpien velkojien joukossa on mm. Posti (käytännössä valtio), joten kyse on välillisesti myös meidän yhteisistä rahoista. Ei muutenkin matalalla katteella myytyjä televisioita ja muuta elektroniikkaa lähes ilmaiseksi luovuteta.

Yksityisomisteisiin suomalaisiin yrityksiin ja osuuskuntiin luotetaan

Suomalaisten luottamus vaihtelee suuresti eri omistajamuotoja kohtaan.

Suurinta luottamusta suomalaiset kokevat perheyrityksiä (86 %), mikroyrityksiä (82 %) sekä osuuskuntia kohtaan (72 %). Ulkomaisessa omistuksessa oleviin yrityksiin luottaa vain joka neljäs (24 %) suomalainen.  Tiedot selviävät Taloustutkimuksen tuoreesta kyselystä, jossa selvitettiin suomalaisten suhtautumista omistajuuteen.

Kyselyn ovat tilanneet MTK, Perheyritysten liitto, SOK, Suomalaisen Työn Liitto ja Teosto.

Joukkolainamarkkinoiden toimintaa yritetään käynnistää

Vanhemmat sijoittajat muistavat ajan, jolloin yritysten ja valtion joukkolainoja ostettiin ja myytiin pörssissä. Niillä oli päivän noteeraus ja kotitaloudet sijoittivat velkakirjoihin siinä missä osakkeisiin. Tuosta kulta-ajasta on kulunut tovi eikä velkakirjoilla ole enää käytännössä toimivia jälkimarkkinoita eikä sijoittaja saa niitä julkisesti noteerattuun kurssiin. Asiat ovat menneet huonoon suuntaan. 

Toimivat joukkovelkakirjamarkkinat helpottaisivat yritystoimintaa ja valtio yrittää nyt lainsäädäntöteitse standardoida markkinoiden toimintaa niin, että markkinat voisivat joskus taas käynnistyä. Hallituksen asettama asiantuntijatyöryhmä ehdottaa kevyttä sääntelyä joukkolainanhaltijoiden edustajien toimintaan. Suunnitteilla olevan lainsäädännön tavoitteena on lisätä oikeusvarmuutta ja tehostaa joukkolainamarkkinoita. Pitää toivoa, että tämä riittää käynnistämään markkinat.

Helsingin pörssiin tullut 25 uutta yritystä

Vuosina 2014–2016 Helsingin pörssilistoille tuli 25 uutta yritystä. Näistä 14 (56%) oli pääomasijoittajataustaisia yhtiöitä.

Pääomasijoittajat keräävät pääomasijoitusrahastoihin varoja sijoittajilta, kuten esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiöiltä, ja sijoittavat varat kasvuyrityksiin. Keskimäärin sijoitusjakso kestää 3–6 vuotta, mutta voi olla pidempikin.  Pyrkimyksenä on kasvattaa sijoituksen arvoa sijoituskauden aikana. Pääomasijoittaja ei usein vaadi osinkotuottoa, vaan tähtää tuoton realisointiin vasta irtautumisen eli exitin yhteydessä.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Kilpailu on alentanut osakkeiden välityspalkkioita

Kilpailu osakesijoittajista on kovaa. Aikaisemmin suomalaisille suurpankeille oli tunnusomaista että välityspalkkiot olivaat melko korkeita, varsinkin ulkomaisilla kauppapaikoilla. Prosentuaaliset palkkiot saattoivat näyttää kohtuullisilta, mutta käytännössä ratkaisivat useimmiten minimivälityspalkkiot. Muistan tuskailleeni Nordean Tallinnan pörssissä veloittaman 40€ minimipalkkion kanssa.

Suorat osakekaupat tuntuivat olevan lähinnä välttämätön paha jota piti tarjota muodon vuoksi, vaikka oikea tavoite oli myydä sijoitusrahastoja joista pankki sai jatkuvaa tulovirtaa.

Mutta mailma on muuttunut. Kilpailuun ryhtyivät Nordnet ja muut välittäjät jotka houkuttelivat aktiivisijoittajia edullisilla välityspalkkioilla. ETF-tuotteet taas söivät sijoitusrahastojen lounaan. Jotakin oli tehtävä.

Rakentamisessa buumi - rakennusyritykset tekevät rahaa

Rakennusteollisuus RT:n kesäkuisen asuntotuotantokyselyn mukaan asuntorakentamisen kasvu jatkuu tänä vuonna.

RT:n asuntotuottajat arvioivat aloittavansa tänä vuonna reilun 14 000 asunnon rakennustyöt, joka on tähänastisen kyselyhistorian suurin määrä. Ennätyskorkeaa asuntojen tuotantomäärää selittää ennen kaikkea tuotannon kerrostalovaltaistuminen ja asuntokoon pienentyminen. Asunnoista reilut 65 prosenttia on vapaarahoitteisia omistusasuntoja ja loput vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

Saksan kielen merkitys kasvaa - osaajista pulaa

Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin kyselyn perusteella Suomessa toimivilla Saksalaisilla yrityksillä on huutava pula saksan kieltä osaavasta työvoimasta – lähes puolet tarvitsee saksaa puhuvia työntekijöitä.

"Kyselyn tulokset osoittavat, että yhdenkään hyvin saksan kieltä osaavan suomalaisen ei tarvitse jäädä työttömäksi", toteaa Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin toimitusjohtaja Dagmar Ossenbrink. Kielitaidon tärkeys on tiedostettu myös Saksalais-Suomalaisessa Kauppakamarissa, jossa 25 kaksikielistä työntekijää auttaa suomalaisia yrityksiä Saksan markkinoille.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Nordean tarjonta

Satuin vilkaisemaan Nordean päivittäistä / viikoittaista uutiskirjettä, jonka saa ilmaiseksi kuka vain. Kirjeessä on toki paljon muutakin mielenkiintoista, esim. kommentaari uutisista ja suomalainen sekä pohjoismainen osakelista suosituksineen. Keskityn kuitenkin ulkomaiseen mallisalkkuun, joka nimestään Global 30 huolimatta näyttää olevan keskittynyt EU:hun ja USA:an.

Salkku on mielestäni kokoelma jyviä ja akanoita, joten sitä on syytä arvioida omatoimisesti kuten kaikkea muutakin sijoitusneuvontaa.

Sivut

Tilaa syöte Yritystoiminta ja välittäjät