Yritystoiminta ja välittäjät

Käyttäjän Toni Veikkolainen kuva

Puhelin-Windowsin päivät on luettu?

Ei ehtinyt Microsoftin edellisestä yt-neuvottelukierroksesta kulua vuottakaan, kun seuraavan petaaminen oli pitkällä. Yhtiön tämänpäiväisen ilmoituksen mukaan Microsoft Mobile Oy:n toiminta loppuu ja samalla Tampereelle ei jää yhtiön työpaikkoja lainkaan. Tuotekehitystoimintaa jää vielä Espooseen, mutta puhelimia siellä ei suunnitella. Ilmeisesti Nokia-brändin lisensointi kiinalaisille, ja joidenkin uusien tuotteiden, kuten Hololensin, suunnittelu vaatii henkilöstöresursseja myös Suomessa. Joka tapauksessa vaikuttaa tällä hetkellä, että yhtiön suunnittelemista vajaasta 2000 irtisanomisesta noin kolme neljäsosaa kohdistuu Suomeen.

Microsoft maksoi Nokialta ostetuista matkapuhelinliiketoiminnoista 5,44 miljardia euroa. Pahat kielet väittivät kauppasummaa kovin matalaksi. Käytännössä Siilasmaa teki kuitenkin Nokian kannalta ainoan oikean ratkaisun. Melko pianhan Microsoft kuitenkin alaskirjasi koko ostoksen, ja tappiolliseen toimintaan hirttäytyminen olisi johtanut Nokian osalta vielä pahempaan. Nokian kassavarat olivat tarpeen yhtiön radikaalille suunnanmuutokselle. Kaupan yhteydessä MS myös ilmoitti perustavansa Suomeen datakeskuksen, josta ei sittemmin ole paljoakaan puhuttu. Steve Ballmerin puheissa Suomi pysyi edelleen merkittävänä tekijänä puhelintuotannossa. Toki suomalaisessa yhteiskunnassa hyväksyttiin laajalti, että työpaikat painottuisivat suunnitteluun ja asiantuntijapalveluihin. Laitteiden kokoonpanolinjathan olivat muutenkin jo aivan muualla kuin Euroopassa.

Kehityskeskustelut ovat kiinteä henkilöstöjohtamisen osa

Kirjoittaja Juha Vaara toimii MPS Career Oy:ssä New Business Development Managerin ja konsultin tehtävissä.

Kehityskeskusteluja käydään kaikkialla ja ne kuuluvat yhtä luotettavasti organisaation vuodenkiertoon kuin pikkujoulut ja kehittymispäivätkin. Niinpä viime kesänä nousikin pintaan kiinnostava uutinen, kun Accenture ilmoitti maailmanlaajuisesti luopuvansa kehityskeskusteluista. Muutamia kehityskeskusteluista luopuneita yrityksiä oli ollut jo aiemminkin, mm. Adobe. Ovatko kehityskeskustelut siis katoamassa organisaatioista ja mitä niiden tilalle on mahdollisesti tulossa? Tämän kysymyksen äärellä kokosimme tällä viikolla asiakkaidemme edustajia ja omia konsulttejamme jakamaan ajatuksiaan. Tässä on muutamia poimintoja esiin nousseista teemoista sekä seassa omia pohdintojani.

Kun kehityskeskusteluja ollaan muokkaamassa tai niistä jopa luovutaan, niin kannattaa muistaa, että niissä saattaa olla, hieman organisaatiosta riippuen toki, myös monia hyviä ja toimivia asioita. Keskustelussa nousi esiin, että osin kehityskeskustelut voivat toimia hyvinkin, riippuen ehkä toki paljon esimiehen valmiuksista ja organisaation kulttuurista. Kehityskeskustelussa esimies ja työntekijä kohtaavat rauhallisessa ja valmistellussa tilanteessa, jossa on mahdollista keskustella menneestä, suunnitella tulevaa sekä antaa ja saada palautetta. Selkeä muttei liian raskas malli sekä sopiva koulutus ovat oivia apuja esimiehelle keskusteluihin. Silti jokin tuntuu monissa organisaatioissa tökkivän, sillä kuten kollegani sanoi: ”keharit ovat puudutusta”. Kovin moni tuntuu jakavan tämän ajatuksen.

Toimitusjohtajien palkat laskivat edellisestä vuodesta

Suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkkiot laskivat hieman edellisestä vuodesta, ilmenee Keskuskauppakamarin tuoreesta selvityksestä. Tulospalkkioita maksettiin useammin, mutta palkkiot jäivät keskimäärin selvästi edellisvuotta pienemmiksi. Osakepalkkioissa on havaittavissa nousua, mutta edellisen vuoden huippua ei yksikään yhtiöistä saavuttanut. Selvitystä varten tarkasteltiin vuoden 2015 tiedot kaikilta suomalaisilta pörssiyhtiöiltä.

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien kiinteät vuosipalkat laskivat keskimäärin 0,3 prosenttia. Kaikkien pörssiyhtiöidemme osalta keskiarvo vuonna 2015 oli 421 000 euroa, kun edellisenä vuonna keskiarvo oli 422 500 euroa.

Toimitusjohtajan kiinteä palkka laski 36 yhtiössä ja nousi 65 yhtiössä. Laskua tapahtui etenkin keskisuurissa pörssiyhtiöissä. Pienissä pörssiyhtiöissä kiinteät vuosipalkat keskimäärin nousivat.

”Yhtenä syynä pienten pörssiyhtiöiden nousseisiin palkkakustannuksiin voidaan pitää vuonna 2015 tapahtuneita lukuisia toimitusjohtajavaihdoksia”, toteaa Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen. ”Toimitusjohtajan vaihdoksen yhteydessä yhtiö on usein tilanteessa, jossa irtisanomisajalta maksetaan palkkaa sekä vanhalle että uudelle tai sijaistavalle toimitusjohtajalle, mikä heijastuu raportoituihin palkkioihin”, hän selventää.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Talvivaaran tuomiopäivä

Julkisuudessa on jo ennätetty arvioida alioikeuden antamia tuomioita. Lähes aina minua oudoksuttaa rangaistusten ja muitten tal. seuraamusten valtava kuilu.

Syyttäjä vaati tuomituille henkilöille ja konkurssipesälle yhteisvastuullisesti miljoonien konfiskaatiota. Alioikeus kohdisti maksut vain konkurssipesälle, jonka osalta on varmaan täysin yhdentekevää, ovatko menetykset miljoonia, miljardeja vai biljoonia. Kun konfiskaatiot pannaan kaikkien muitten velkojen päälle, rahaa riittää enintään juristeille.

Minun on mahdotonta ymmärtää, että Talvivaara yhtiönä olisi tehnyt jotain sellaista, jonka takana ei olisi ollut Perä, vaikkei hän kaiken aikaa ollutkaan tj:na. Edelleen Perä on niitä harvoja henkilöitä, jotka Talvivaarasta ovat hyötyneet.

Näillä perusteilla on mielestäni yhdentekevää, montako kymppitonnia Perälle tuli sakkoja. Yhteisvastuulliset miljoonakonfiskaatiot olisivat jossain tuntuneetkin.

Jälleen kerran ihmettelen sitä myötäsukaisuutta, millä media Perään on suhtautunut. Muistuttaisin siitä, että hänhän uhkasi siirtää koko toiminnan ulkomaille. Kun kyseessä sentään on pörssiyhtiö, olisi mielestäni ollut ihan kiva nähdä joitain laskelmia siitä, miten tämä noin niin kuin logistisesti olisi tehty. Harvoin pörssiyhtiön johtaja sentään uhkaa pidättää hengitystään siihen asti, että muuttuu siniseksi. Sellaista realismin tasoahan Perä edusti.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Omistamisen taakka

Otsikko ei ole tarkoitettu vitsiksi, vaikka se siltä saattaa tuntuakin.

Aiemmassa merkinnässäni viittasin siihen ”taakkaan”, jossa Konstsamfundetin ja Kulttuurirahaston hallintoelimet muodostuen taiteen, tieteen, hallinnon/politiikan ja talouden senioreista saivat hoitaakseen Amos Andersonin ja Heikki Huhtamäen lahjoittamat / testamenttaamat suuromaisuudet. Kyseisillä taustajoukoilla ei mielestäni ole ollut sitä asiantuntemusta, mitä strategiset omistukset Stockmannissa ja Huhtamäessä olisivat edellyttäneet.

Kommentoija aiheellisesti viittasi siihen, ettei hyvin ole mennyt Sanoma Oy:lläkään. En ko. henkilöitä tunne pahemmin edes julkisuuden kautta, koska he eivät ole julkisuudessa pahemmin viihtyneet, joten puhun yleisellä tasolla.

Suomessa on kaivattu lisää sekä kasvollista omistajuutta että perheyrityksiä, jälkimmäisiä siinä mitassa, että pääministeri Vanhanen siirtyi pääministerin hommista perheyritysten lobbaajaksi, koska ”jalka kipeytyi”. Sanoma Oy todistaa, ettei kasvollinen omistajuuskaan ole aina helppoa.

Käyttäjän Heikki Matias Luoma kuva

Osakesijoittamisen antamia opetuksia yritystoimintaan

Osakesijoittamista ja yritystoimintaa harjoittavat ovat ihmisiä ja kuten kaikki ihmiset, osakesijoittajat ja yrittäjät käyttäytyvät ja toimivat kuten muutkin ihmiset. Siksi molemmilla on paljon yhteistä, koska molemmat ovat inhimillistä toimintaa.

Valitsen ensimmäiseksi esimerkiksi osakeanalyysin. On tahoja, jotka analysoivat osakkeita. Ne antavat osakkeille myynti- ja ostosuosituksia ja tavoitehintoja. Analyysin tekijät ovat yrityksen ulkopuolisia tahoja.

Vastaavia ulkopuolisia tahoja yritystoiminnassa ovat konsultit, jotka analysoivat yrityksen toimintaa ja esittävät parannusehdotuksia yrityksen johdolle.

Älä tartu putoavaan puukkoon!

Se on monen osakesijoittajan tuntema ohje, joka suosittelee olemaan ostamatta osaketta, jonka arvo putoaa nopeasti.

Yritystoiminnassa on peukalosääntö älä pane hyvää rahaa huonon päälle. Sillä halutaan sanoa, ettei huonoksi osoittautuneeseen sijoitukseen, projektiin tai muuhun vastaavaan pidä lisätä rahavaroja. Esimerkiksi Boston Consulting Groupin eläintarha kehoittaa olemaan sijoittamatta resursseja koiriin.

Leikkaa tappiot nopeasti.

Osakesijoittajan ohje kehoittaa asettamaan osakkeille tason, jonka alle mennessä osake on myytävä. Yritystoiminnassa sitä vastaa, että projekti, tuote, osasto tai muu vastaava lopetetaan nopeasti kun osoittautuu, että se on kannattamaton. Esimerkkinä vaikkapa The Lean Start-upissa kuvatut tuotteiden nopeat lopettamiset ja Supercellin tapa tappaa peli nopeasti ellei se ole menestys.

Tappioiden nopean leikkaamisen peilikuva on antaa tuottojen virrata. Se on sitä, että arvoaan kasvattavan osakkeen omistajan pysytään myymättä osaketta liian nopeasti. Sama yritystoiminnassa merkitsee, että menestyvää tuotetta, markkina-aluetta, projektia jne pidetään yllä ja parannetaan entistä paremmaksi.

Vastus ja tuki.

Vertaislainayhdistys perustettu lobbaamaan alan etuja

Vertaislaina on henkilöltä henkilölle (tai yritykselle) välitetty laina, jonka välittää vertaislainayritys. Välitystoiminnasta maksetaan vertaislainayritykselle palkkio. Lainan riskit ja tuotot tulevat lainaajalle. Vertaislainaa hakevat usein sellaiset henkilöt tai yritykset, jotka eivät syystä tai toisesta saa pankkilainaa tai muuta rahoitusta.

Suomalaiset vertaislainayritykset, Fixura Ab Oy, Vertaislaina Oy ja Fellow Finance Oyj päättivät Helsingissä 22.3.2016 pitämässään kokouksessa perustaa Vertaislainayhdistys r.y:n. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää vertaislainaamisen käytäntöjä, lisätä tietoisuutta vertaislainaamisesta sekä edistää vertaislainaamisen ympärillä käytävää yhteiskunnallista keskustelua.

Sijoituspalveluyritykset kasvavat ja palkkaavat väkeä

Sijoituspalveluyritykset ovat koko taantuman ajan olleet Suomen eniten kasvanut toimiala.  Asiakkailta saadut palkkiotuotot (kuva oikealla) ja voitot ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 2009 selviää tilastokeskuksen tiedoista.

Sijoituspalveluyritykset ovat palkanneet uutta väkeä

Sijoituspalveluyritykset ovat merkittäviä työllistäjiä ja niinpä niiden suurin menoerä ovat hallintokulut, joita kertyi vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 50 miljoonaa euroa, mikä on 18 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Hallintokuluista henkilöstökulut olivat 28 miljoonaa euroa. Kasvu tarkoittaa sitä, että meillä on tänä vuonna noin 20% enemmän asiakaspalvelijoita ja myyjiä sijoituspalveluyhtiöissä kuin viime vuonna. 

Suomalaisia johtoryhmiä ja hallituksia vaihdetaan ahkerasti paremmiksi

Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan johtajien vaihtuvuus pörssiyhtiöissä on varsin suurta.

Toimitusjohtajan työsuhde kestää keskimäärin vajaat viisi vuotta, ja johtoryhmän jäsenten keskimääräinen palvelusaika on 4,2 vuotta. Näin ollen johtoryhmistä vaihtuu vuosittain lähes neljännes.

Suomessa hallituspaikat eivät juurikaan kasaudu samoille henkilöille, sillä samalla henkilöllä on keskimäärin 1,1 hallituspaikkaa suomalaisissa pörssiyhtiöissä.

Työkansa haluaa itselleen oikeuksia sopia paikallisesti

Työkansa haluaa itselleen lisää oikeuksia paikalliseen sopimiseen - ennakkotieto EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Työläiset haluavat sopia laajasti työehdoista paikallisella tasolla. Enemmistö työkansasta haluaisi itselleen oikeuden sopia omalla työpaikallaan kannustinpalkkioista, työaikajärjestelyistä ja mahdollisesta palkan alentamisesta poikkeustilanteessa.

Sivut

Tilaa syöte Yritystoiminta ja välittäjät