Yritystoiminta ja välittäjät

Käyttäjän J.Vahe kuva

Danskelainen ”analyysi”

20.12.2016 Danske Bank alensi erään yrityksen suositusta ja tavoitehintaa. Näitähän nyt tapahtuu, mutta hiukan erikoisempaa oli se, että suositus laski tasolta Osta suoraan tasolle Myy. Tavoitehinta laski 23:sta NOK:sta 4:än eli n. 1/6:an aikaisemmasta.

Tällaistakin vielä voi joskus sattua, kun firman koko tulevaisuus on yhden lääkekehityksen varassa ja faasi 3:ssa potilaat alkavat kuolla kuin kärpäset.

Suositus kuitenkin kohdistui firmaan nimeltä RenoNorden, joka on L&T:n tapainen jätehuoltofirma. Tässä vaiheessa voi todeta aika paljon menneen aika tavalla pieleen. 

Silmäilin Dansken analyysia, mutten totta puhuen siinä tullut juuri hullua hurskaammaksi. RenoNorden teki IPO:n pari vuotta sitten ja sen jälkeen kurssi on noudattanut kiitettävästi lehmänhäntäindeksiä.

Eräitä yleisiä havaintoja voi kuitenkin tehdä. Ensinnäkin kunnollista aktiivista pääosakasta ei ole, vaan siinä tehtävässä toimivat ilmeisen passiiviset rahastot noin 10 %:n osuuksin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pankit ovat kuluttajien mielestä arrogantteja

Nooa Säästöpankin teettämä kansallinen "Mikä pankeissa pännii -tutkimus" kertoo että 86 prosenttia suomalaisista kokee, että pankkipalvelu on pääasiassa rahastusta. 79 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että pankit ajavat vain omaa etuaan ja 65 prosentin mielestä pankit lakkauttavat konttoreita vasten asiakkaiden tahtoa. 62 prosenttia suomalaisista kokee, että pankki sanelee ehdot ilman, että asiaan voi itse vaikuttaa. Erityisen pettyneitä ovat pääkaupunkiseudun asukkaat.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Valtataistelu Findasta, osa 2.

 

Kerroin aiemmin valtataistelun silloisesta tilasta. Samoja konsteja eli valtakirjan keräämisiä voi käyttää useampikin taho.

Sain 31.1. OTC-sijoitus Oy:n lähettämän kirjeen, jossa puolestaan he pyytävät valtakirjaa Finda Oy:n yhtiökokoukseen 27.2. Kuten arvata saattaa, näkemykset ovat kovin erilaisia kuin ed. kirjeessä. Uuden kirjeen mukaan Linnainmaan ryhmä pitää Findassa valtaa äänivaltaisten osakkeiden voimin (ääniero 20-kertainen), vaikka omistaa vain 2 % Findan osakkeista. Kirjeen mukaan Findan nykyinen tj ja hallitus aikovat käyttää DNA:n myynnistä saadut varat uusiin sijoituksiin ICT-alalle.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Valtataistelua telealalla

Vanhempani lienevät 1950-luvulla hankkineet silloisesta Rauman Puhelimesta (osuuskunta) puhelinliittymän samalla tavalla kuin monet muutkin eli ns. omistusliittymänä.

Vuosikymmenien kuluessa osuuskunta on muuttunut oy:ksi, vaihtanut nimeä ja yhdistynyt. Nykyinen nimi on Finda.

Äitiäni pommitettiin aikoinaan jatkuvasti tarjouksilla ostaa ko. osakkeet. Osittain hänen tuskastumisensa takia ja osittain siksi, että osakkeet muuttuivat paperittomiksi, otin osakkeet haltuuni. Sen jälkeen olen pelkästään minä saanut kirjallisia ostotarjouksia sellaisia määriä, että kuvittelisin yhteenlaskettujen postikulujen vastaavan 10 % osakkeiden arvosta. Näissä ostotarjouksissa on muuten puhuttu hyvästä hinnasta silloin, kun teleyritys itse on ostanut omia osakkeitaan korkeampaan hintaan.

En ole nurkanvaltaajista pitänyt, mutten taida pitää puolustajistakaan. Sain joukkokirjeen, jossa eräs porilainen kauppaneuvos esittää 12.1. päivätyssä kirjeessään sellaista tekstiä, että kauppaneuvoksen arvon saa ilmeisesti aika vähällä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Monopoliyhtiö Euroclear Oy:n vitkuttelu kaventaa rahoitusmahdollisuuksia

Suomen liittyminen rajat ylittävää sijoitustoimintaa helpottavalle TARGET2-Securities-alustalle (T2S) lykkääntyy, tiedottaa arvo-osuus järjestelmää hoitava Euroclear Finland Oy. Liittymistä oli kaavailtu syyskuulle. Lykkääntymisen syynä ovat monopoliasemaan valitun belgialaisomisteisen Euroclear Oy:n jatkuvat ongelmat toimintakelpoisen järjestelmän luomisessa. Eniten kärsivät pääomia tarvitsevat suomaiset yritykset kertoo Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Raisio Oyj ja maailmanvalloitus

Suomen ehkä merkittävin muutosjohtaja Lasse Kurkilahti on ollut toimitusjohtajana useissa pörssiyrityksissä. Raisiosta hän toteaa suorasukaisesti, ettei omistajilla ja heidän edusmiehillään hallituksessa ollut intressejä kehittää yritystä, miksi Kurkilahti jatkoi uraansa muualla. http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=2202 , ja kirja

Rihkon lähtö tj:n hommista on synnyttänyt ristiriitaisia arvioita. Jotkut väittävät Rihkon nostaneen pörssikurssia niin paljon, että nyt hänen pajatsonsa on tyhjä ja muut saavat jatkaa. Toiset epäilevät, ettei Raision tulevaisuus ole kovin häävi, miksi Rihko päätti ottaa ritolat. Ehkä hän otti myös kurkilahdet eli väsyi yrityksen jähmeyteen.

Vanhan viisauden mukaan suomalaiset tekevät hyviä tuotteita, mutteivät osaa myydä niitä. Ikävä kyllä väitteessä on paljon perää.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yksinyrittäjät ovat usein pienituloisia ja tekevät palvelualan töitä

Neljäsosa yksinyrittäjistä ansaitsee alle tuhat euroa kuukaudessa ja toinen neljäsosa alle 2000 euroa, käy ilmi Suomen Yrittäjien tekemästä Yksinyrittäjäkyselystä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen lainsäädäntö on finanssialamme menestyksen este

Sijoitusrahastolakiin ja sen synnyttämään suomalaiseen sijoitusrahastotoimintaan on oltu erittäin tyytymättömiä. Markkinatoimijat haluaisivat Suomeen EU direktiivin mukaiset kilpailukyiset lait.

Suomen lainsäädäntö on rahastoliiketoiminnan este

Lausuntojen perusteella näyttää siltä että rahastoliiketoimintaa harjoittavat yritykset ovat laajalti yksimielisiä siitä että Suomen sijoitusrahastoliiketoiminnan kehittymisen esteenä ovat kansalliset erityissäädökset, jotka estävät EU alueen toimijoita käyttämästä Suomea rahastojen kotipaikkana. Ainoa kansallisia erityispiirteitä ymmärtävä taho on Finanssivalvonta. Heitä ei liiketoiminnan valuminen ulkomaille huoleta - liiketoiminnan siirtyminen ulkomaille pikemminkin vähentää Finanssivalvonnan työmäärää.

Rahastoliiketoiminta valuu Luxemburgiin ja EU direktiivin mukaisiin maihin 

Luxemburg on valinnut toisenlaisen tien. Kilpaillakseen rahoitusmarkkinatoimijoista markkinoilla Luxemburg on panostanut lainsäädäntöönsä. Luxemburgissa on sekä kehittynyt rahoitusmarkkinalainsäädäntö että vahva yhtiöoikeussääntely, jotka takaavat rahoitusmarkkinatoimijoille kehittyneen ja toimivan kehikon toimia. Toimivan lainsäädännön lisäksi Luxemburg on pyrkinyt tukemaan rahastotoimialaa voimakkaasti verohelpotuksilla. Niinpä moni suomalainenkin sijoittaa joskus huomaamattaankin Luxemburg:ssa kotipaikkaansa pitävään "suomalaiseen" rahastoon.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Joukkorahoituskohteista saa jatkossa vertailukelpoista tietoa

Sijoittajat saavat vastedes selkeämpää ja vertailukelpoisempaa tietoa joukkorahoituskohteista.

Valtiovarainministeriö antoi torstaina 8. joulukuuta asetuksen, joka määrittelee max 6 sivun mittaisen helposti ymmärrettävän joukkorahoituskohteen perustietoasiakirjan sisällön.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pankin vaihtaminen on vuodenvaihteen jälkeen helppoa

Kuluttajan ei tarvitse enää itse huolehtia uusien maksuyhteystietojensa ilmoittamisesta, jos hän vaihtaa pankkia. Valtioneuvosto esittää, että tasavallan presidentti vahvistaa lainmuutokset tulemaan voimaan ensi vuoden alussa.

Uuden palveluntarjoajan pitää vastedes ilmoittaa kuluttajan uudet yhteystiedot toistuvien tilisiirtojen, suoraveloitusten ja e-laskujen lähettäjille.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalainen Jolla/Sailfish menestyy viranomaispuhelimissa

Viranomaiset ja puolustusvoimat tarvitsevat monissa maissa laitteita, jotka eivät kierrätä käyttäjien tietoja USA:n tiedustelupalvelun kautta ja jotka mahdollistavat maan oman tiedustelupalvelun asentamat piilo-ohjelmat. Windows ja Android laitteet eivät sovellu ja vaihtoehdoksi on tarjoutunut suomalainen Jolla/Sailfish käyttöjärjestelmä.  

Sailfish OS -käyttöjärjestelmää kehittävä Jolla julkisti tänään, että Sailfish OS on virallisesti hyväksytty ainoana mobiilikäyttöjärjestelmänä käytettäväksi Venäjän valtion ja valtio-omisteisten yritysten tulevissa mobiililaitehankinnoissa. Keskustelut ovat käynnissä myös paikallisten mobiiliekosysteemin luomisesta Kiinassa ja Etelä-Afrikassa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Oikeudenmukaiset yritykset ovat parhaita sijoituskohteita

Kaikki on hyvin jos yritysjohto ja koko organisaatio kokevat että yrityksen tavoitteet ovat hyviä ja että yritys on työntekijöitään ja asiakkaitaan kohtaan tasapuolinen ja systemaattinen. Silloin kaikki keskittyvät tuloksen tekemiseen ja asikkaaseen ja yrityksen työntekijöiden ja esimiesten joskus puutteellisetkin ihmissuhdetaidot hyväksytään. Empatialle jää silloin tilaa ja kaikki keskittyvät yrityksen persustavoitteeseen.

Yritys jonka johto keskittyy yrityksensä peruspäämäärän sijasta ensisijaisesti johtamis- ja ihmissuhdetaitoihin on tuhoon tuomittu. Mutta myös ihmissuhdetaitoihin kannattaa joskus uhrata aikaa. Ohessa on ystäväni Karl-Magnus Spiik:n opettavainen 15 min video palautteen antamisesta. Palautteen antaminen on oleellinen, mutta ei ainoa osa esimiestyötä. Tärkeintä on, että jokaisella on sellainen tehtävä jossa hän suoriutuu hyvin ja jossa hän saa ympäristönsä kunnioituksen ja kiitoksen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Julkisen talouden hoito on turvallisuuden tekijä

Itämeren alueen turvallisuustilanne on kiristynyt Venäjän varautuessa aseellisiin yhteenottoihin.

Turvallisuus syntyy siitä, että kansalaiset kokevat yhteiskunnan systemaattiseksi ja säännönmukaiseksi ja että sen asioita hoidetaan jämäkästi velkaantumatta. Silloin itsenäisyyttä ja yhteiskuntaa kannattaa puolustaa.

Asejärjestelmien ja varustuksen vertaaminen ei anna ajantasaista kuvaa puolustuskyvystä. Asejärjestelmät muuttuvat kaiken aikaa:

  • Pitkän kantaman merimaaliohjukset tekivät Itämeren pintalaivastoista merkityksettömiä
  • Miehittämättömät hävittäjät ovat tekemässä ilmaherruushävittäjät tarpeettomiksi
  • Miehittämättömät maataistelukoneet tekevät parhaillaan taisteluhelikoptereista vanhanaikaisia

Kalusto vanhenee nopeasti ja oikean kuvan aseellisesta puolustuskyvystä saa arvioimalla maan omaa teollista pohjaa ja sitä miten hyvin maa on integroitunut kansainvälisen (ase)teollisuuden tuotantoketjuihin ja mikä on maan poliittinen asema.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Vakuutusyhtiöihin luotetaan vaikka palvelun laatu heikkenee

Luottamus omaan vakuutusyhtiöön vankkaa, vaikka palvelun laatu on pudonnut kaikissa vakuutusyhtiöissä.     

EPSI Ratingin vuosittain tekemä Vakuutus-tutkimus selvitti asiakastyytyväisyyttä ja asiakasuskollisuutta sekä sitä, mikä tekee asiakkaista tyytyväisiä ja uskollisia.

Vuonna 2016 yksityisasiakkaiden ykkönen vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyydessä on Turva. Yritysasiakkaiden kärjessä ovat OP ja Fennia. Tulokset tuotetaan indeksillä 100, jossa 75 on erittäin hyvä taso. 

Käyttäjän mikko kuva

Yritysanalyysien tuottamisesta

Pankit ja pankkiiriliikkeet tuottavat yritysanalyysejä omaan käyttöönsä. Lisäksi tietoa voidaan antaa ilmaiseksi markkinointihengessä asiakkuuden kylkiäisenä tai sitä voidaan myydä. Analysoitava yritys voi myös olla pankin laina-asiakas ja siksi pankki tarvitsee laadukasta yritysanalyysiä myös luottopäätöstensä tueksi. Perinteinen pankkirahoitus yrityksille vähentynee jatkossa ja siksi tämä viimeksimainittu tarve pankkien tuottamille analyyseille tullee vähenemään. Sensijaan rahastoyhtiöt tarvitsevat jatkossakin yritysanalyysiä. Yritysluototuksessa laadukas yritys- ja riskianalyysi on kannattavuuden edellytys. Rahastobisneksessä yritysanalyysi on vain yksi monista kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Menestyvän organisaation johto ja työntekijät ovat samasta puusta

Menestyvissä organisaatioissa on eräs yhteinen piirre. Johtajaksi valikoituvat ne, joiden persoonallisuus muistuttaa hyvän työntekijän ideaalia:

  • Huippuyliopistojen professoreiksi ja johtajiksi valitaan introvertit asiantuntijapersoonat, jotka tuottavat parasta tutkimusta
  • Ammattikorkeakoulujen opetustehtävissä menestyvät hyvät ulospäinsuuntautuneet, ekstrovertit asiantuntijat, jotka haluavat osoittaa asiantuntemustaan
  • Armejan organisaatiossa menestyät parhaiten auktoriteettihakuiset persoonat, jotka osaavat toteuttaa asetettua tavoitetta ja vaativat tottelevaisuutta myös muilta
  • Osuustoiminnallisia ja monen omistamia yrityksiä ja kerhoja perustavat persoonat, joille on tärkeää yhdessä tekeminen niin, että kaikki ovat mukana
  • Konsulttiyrityksiä johtaa monasti extrovertti asiantuntija
  • Pelialan yrityksissä tarvitaan introverttia luovuutta

Tästä on seurauksensa. Ylipoistojen tiedekuntien johtoa syytetään usein huonosta henkilöstöjohtamisesta, ammattikorkeakoulujen opettajia itsekorostuksesta joka ehkäisee oppilaiden omahtoisen toiminnan, armejan johtoa syytetään luovuuden kitkemisestä ja pelialan yritysjohtoa syytetään siitä, etteivät he osaa organisoida myyntiä.

Kaikki syytökset ovat aiheellisia ja ikuisia. Niitä ei voi kokonaan korjata ilman, että organisaation toiminta tuhoutuu. Jos professorit valitaan henkilöjohtamiseen liittyvien kykyjen perusteella, niin jonkin ajan kuluttua koko organisaatio koostuu sosiaalisesti taitavista. Ja jos armejan johtoon valitaan henkilöitä, jotka ovat erityisen kunnostautuneita luovan diversiteetin hyväksymisessä, niin muutaman vuosikymmenen kuluttua armeja koostuu vaikeasti ohjattavista itsenäisistä taiteilijoista. Niin siinä vaan käy, että organisaatio tapaa muuttua johtajansa kaltaiseksi. Ja tulokset ovat sen mukaisia.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Joukkorahoitukselle tulee lainmukaiset pelisäännöt

Tasavallan presidentti vahvisti uuden joukkorahoituslain, joka  parantaa yritysten mahdollisuuksia rahoittaa kasvua ja vähentää byrokratiaa.

Yritykset saavat lisää vaihtoehtoja kasvunsa rahoittamiseen, kun laina- ja sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen hankinta helpottuu. Uusi laki keventää erityisesti sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen sääntelyä ja vastaavasti selkeyttää lainamuotoisen joukkorahoituksen pelisääntöjä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pankin vaihtaminen tulee EU alueella helpoksi

Kaikki kansalaiset saavat tulevaisuudessa pankista perusmaksutilin ja siihen liittyvät vähimmäismaksupalvelut, esimerkiksi maksukortti, käteisen nostaminen ja tilisiirrot verkkopankissa. Hallitus esittää lakiesityksessä, että pankit eivät voi kieltäytyä tilin ja verkkopankkitunnusten tarjoamisesta kuin vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi rahanpesulainsäädännön perusteella.

Palveluntarjoajan vaihtaminen helpoksi

Lainmuutokset helpottavat maksupalveluntarjoajan vaihtamista. Kuluttajan ei esimerkiksi tarvitse itse huolehtia uusien maksuyhteystietojensa ilmoittamisesta, sillä uuden palveluntarjoajan pitää ilmoittaa tämän uudet yhteystiedot toistuvien tilisiirtojen, suoraveloitusten ja e-laskujen lähettäjille.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Uusisuomi ja sanan vapaus

 

(Huomatkaa yhdyssanojen kirjoitus!)

Harvasta asiasta on niin vaikea saada tietoa kuin tiedotusvälineistä, jotka nimittäin juoruavat mieluummin muista kuin itsestään.

Aikoinaan Turun Sanomat luopui Salon Seudun Sanomien osakkeista halvalla ja osti ne myöhemmin takaisin Uotin veljeksiltä todella kalliisti. Juuri sen enempää logiikkaa ei ole Alma Median tavassa myydä ja ostaa Uutta Suomea.

Tiedotteista noukittua: ”Uuden Suomen moniarvoinen, yrittäjämyönteinen ja liberaali journalistinen linja sopii erinomaisesti Alma Talentin mediaportfolioon ja vahvistaa asemaamme yhteiskunnallisen keskustelun alustana”, kertoo Alma Talentin Arno Ahosniemi.

Kysymys: Miksi ihmeessä US sitten alun perin myytiin Herlinille?

”Uuden Suomen verkkopalvelua on kehitetty itsenäisesti yhdeksän vuotta, ja siirtyminen nyt osaksi Alma Mediaa on hyvin luonnollinen jatkumo”,  US:n Huusko sanoo.

Kysymys: Miksi sitten yritettiin ylipäänsä itsenäisesti?

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Veneiden valmistus on kasvava vientiala

Suomen veneteollisuuden vienti on hurjassa kasvussa: alkuvuoden aikana viennin arvo kasvoi peräti 68 prosenttia. Tullitilastojen mukaan suomalaiset venevalmistajat veivät yhä enemmän ja yhä arvokkaampia veneitä.

Suomen veneviennin arvo kasvoi tullilaston mukaan tämän vuoden tammi–toukokuussa peräti 68 prosenttia ja kappalemääräinen venevienti 53 prosenttia viime vuoteen verrattuna. 

Suomen veneala on selvästi vientiteollisuutta: alkuvuoden aikana viennin arvo oli reilut 125 miljoonaa euroa ja tuonnin alle 30 miljoonaa. Veneala työllistää Suomessa noin 3500 henkilöä. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalainen viljantuotanto kukoistaa

Suomen maatiloilta tänä vuonna ostettava viljamäärä (2000 miljoonaa kiloa) riittää täyttämään 8 miljoonan ihmisen koko vuoden kaloritarpeen (2500 Kcal/vrk) selviää Suomen Luonnonvarakeskuksen tilastoista. 

Teollisuuden ja kaupan varastoissa oli kesäkuun lopussa yhteensä 555 miljoonaa kiloa viljaa. Määrä on noin kolmanneksen enemmän kuin vuosi sitten ja suurin kahdeksaan vuoteen.

Käyttäjän Toni Veikkolainen kuva

Hieman Anttilasta ja kivijalkakaupasta

Kaukaisella 1990-luvun alkupuoliskolla minulla oli vanhempien kanssa tapana käydä ostoksilla Keravalla. Siellä oli iso Maximarket ja sitä vastapäätä kilpailevan ketjun Anttila. Molemmat isot kaksikerroksiset liikkeet tuntuivat pursuavan runsautta, etenkin kun vertasi Järvenpään surkeaan kauppatarjontaan.

Nyt 20 vuotta myöhemmin tilanne on aivan toisenlainen. Maximarketin tilalla on Prisma, ja Anttilan liiketila on ammottanut tyhjyyttään jo kaksi vuotta. Kohta tyhjiä Anttiloita nähdään muuallakin, kun sopulilauma ostaa liikkeet tyhjiksi. Itse liityin lauman jatkoksi vasta eilisillalla, kun kuljin toimistolta kotiin Helsingin Citycenterin Anttilan kautta. Jonot olivat hieman normaalia pidempiä, mutta monissa uutisissa mainitusta kaaoksesta ei ollut tietoakaan. Melko vähän tuotteita oli myynnissä suuresti mainostetuilla 80 %:n alennuksilla, mikä kyllä on konkurssipesän velkojien kannalta ihan järkevääkin. Isoimpien velkojien joukossa on mm. Posti (käytännössä valtio), joten kyse on välillisesti myös meidän yhteisistä rahoista. Ei muutenkin matalalla katteella myytyjä televisioita ja muuta elektroniikkaa lähes ilmaiseksi luovuteta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yksityisomisteisiin suomalaisiin yrityksiin ja osuuskuntiin luotetaan

Suomalaisten luottamus vaihtelee suuresti eri omistajamuotoja kohtaan.

Suurinta luottamusta suomalaiset kokevat perheyrityksiä (86 %), mikroyrityksiä (82 %) sekä osuuskuntia kohtaan (72 %). Ulkomaisessa omistuksessa oleviin yrityksiin luottaa vain joka neljäs (24 %) suomalainen.  Tiedot selviävät Taloustutkimuksen tuoreesta kyselystä, jossa selvitettiin suomalaisten suhtautumista omistajuuteen.

Kyselyn ovat tilanneet MTK, Perheyritysten liitto, SOK, Suomalaisen Työn Liitto ja Teosto.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Joukkolainamarkkinoiden toimintaa yritetään käynnistää

Vanhemmat sijoittajat muistavat ajan, jolloin yritysten ja valtion joukkolainoja ostettiin ja myytiin pörssissä. Niillä oli päivän noteeraus ja kotitaloudet sijoittivat velkakirjoihin siinä missä osakkeisiin. Tuosta kulta-ajasta on kulunut tovi eikä velkakirjoilla ole enää käytännössä toimivia jälkimarkkinoita eikä sijoittaja saa niitä julkisesti noteerattuun kurssiin. Asiat ovat menneet huonoon suuntaan. 

Toimivat joukkovelkakirjamarkkinat helpottaisivat yritystoimintaa ja valtio yrittää nyt lainsäädäntöteitse standardoida markkinoiden toimintaa niin, että markkinat voisivat joskus taas käynnistyä. Hallituksen asettama asiantuntijatyöryhmä ehdottaa kevyttä sääntelyä joukkolainanhaltijoiden edustajien toimintaan. Suunnitteilla olevan lainsäädännön tavoitteena on lisätä oikeusvarmuutta ja tehostaa joukkolainamarkkinoita. Pitää toivoa, että tämä riittää käynnistämään markkinat.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Helsingin pörssiin tullut 25 uutta yritystä

Vuosina 2014–2016 Helsingin pörssilistoille tuli 25 uutta yritystä. Näistä 14 (56%) oli pääomasijoittajataustaisia yhtiöitä.

Pääomasijoittajat keräävät pääomasijoitusrahastoihin varoja sijoittajilta, kuten esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiöiltä, ja sijoittavat varat kasvuyrityksiin. Keskimäärin sijoitusjakso kestää 3–6 vuotta, mutta voi olla pidempikin.  Pyrkimyksenä on kasvattaa sijoituksen arvoa sijoituskauden aikana. Pääomasijoittaja ei usein vaadi osinkotuottoa, vaan tähtää tuoton realisointiin vasta irtautumisen eli exitin yhteydessä.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Kilpailu on alentanut osakkeiden välityspalkkioita

Kilpailu osakesijoittajista on kovaa. Aikaisemmin suomalaisille suurpankeille oli tunnusomaista että välityspalkkiot olivaat melko korkeita, varsinkin ulkomaisilla kauppapaikoilla. Prosentuaaliset palkkiot saattoivat näyttää kohtuullisilta, mutta käytännössä ratkaisivat useimmiten minimivälityspalkkiot. Muistan tuskailleeni Nordean Tallinnan pörssissä veloittaman 40€ minimipalkkion kanssa.

Suorat osakekaupat tuntuivat olevan lähinnä välttämätön paha jota piti tarjota muodon vuoksi, vaikka oikea tavoite oli myydä sijoitusrahastoja joista pankki sai jatkuvaa tulovirtaa.

Mutta mailma on muuttunut. Kilpailuun ryhtyivät Nordnet ja muut välittäjät jotka houkuttelivat aktiivisijoittajia edullisilla välityspalkkioilla. ETF-tuotteet taas söivät sijoitusrahastojen lounaan. Jotakin oli tehtävä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Rakentamisessa buumi - rakennusyritykset tekevät rahaa

Rakennusteollisuus RT:n kesäkuisen asuntotuotantokyselyn mukaan asuntorakentamisen kasvu jatkuu tänä vuonna.

RT:n asuntotuottajat arvioivat aloittavansa tänä vuonna reilun 14 000 asunnon rakennustyöt, joka on tähänastisen kyselyhistorian suurin määrä. Ennätyskorkeaa asuntojen tuotantomäärää selittää ennen kaikkea tuotannon kerrostalovaltaistuminen ja asuntokoon pienentyminen. Asunnoista reilut 65 prosenttia on vapaarahoitteisia omistusasuntoja ja loput vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Saksan kielen merkitys kasvaa - osaajista pulaa

Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin kyselyn perusteella Suomessa toimivilla Saksalaisilla yrityksillä on huutava pula saksan kieltä osaavasta työvoimasta – lähes puolet tarvitsee saksaa puhuvia työntekijöitä.

"Kyselyn tulokset osoittavat, että yhdenkään hyvin saksan kieltä osaavan suomalaisen ei tarvitse jäädä työttömäksi", toteaa Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin toimitusjohtaja Dagmar Ossenbrink. Kielitaidon tärkeys on tiedostettu myös Saksalais-Suomalaisessa Kauppakamarissa, jossa 25 kaksikielistä työntekijää auttaa suomalaisia yrityksiä Saksan markkinoille.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Nordean tarjonta

Satuin vilkaisemaan Nordean päivittäistä / viikoittaista uutiskirjettä, jonka saa ilmaiseksi kuka vain. Kirjeessä on toki paljon muutakin mielenkiintoista, esim. kommentaari uutisista ja suomalainen sekä pohjoismainen osakelista suosituksineen. Keskityn kuitenkin ulkomaiseen mallisalkkuun, joka nimestään Global 30 huolimatta näyttää olevan keskittynyt EU:hun ja USA:an.

Salkku on mielestäni kokoelma jyviä ja akanoita, joten sitä on syytä arvioida omatoimisesti kuten kaikkea muutakin sijoitusneuvontaa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Aalto yliopisto on maailman yritysjohdon huippuvalmentaja

Aalto University Executive Education (Aalto EE) on nyt maailman 45. paras liikkeenjohdon valmentaja tuhansien instituutioiden joukossa. Maailman arvostetuimmassa, Financial Times -lehden vuosittaisessa globaalissa vertailussa Aalto EE on edelleen ainut suomalainen toimija viidenkymmenen parhaan joukossa. Pohjoismaiden parhainta oli asiakkaiden arvion mukaan avointen ohjelmien uusien taitojen oppiminen ja niiden soveltaminen omaan työhön sekä uudenlainen ajattelu.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Yritystoiminta ja välittäjät