Yritystoiminta ja välittäjät

Käyttäjän J.Vahe kuva

Omistamisen taakka

Otsikko ei ole tarkoitettu vitsiksi, vaikka se siltä saattaa tuntuakin.

Aiemmassa merkinnässäni viittasin siihen ”taakkaan”, jossa Konstsamfundetin ja Kulttuurirahaston hallintoelimet muodostuen taiteen, tieteen, hallinnon/politiikan ja talouden senioreista saivat hoitaakseen Amos Andersonin ja Heikki Huhtamäen lahjoittamat / testamenttaamat suuromaisuudet. Kyseisillä taustajoukoilla ei mielestäni ole ollut sitä asiantuntemusta, mitä strategiset omistukset Stockmannissa ja Huhtamäessä olisivat edellyttäneet.

Kommentoija aiheellisesti viittasi siihen, ettei hyvin ole mennyt Sanoma Oy:lläkään. En ko. henkilöitä tunne pahemmin edes julkisuuden kautta, koska he eivät ole julkisuudessa pahemmin viihtyneet, joten puhun yleisellä tasolla.

Suomessa on kaivattu lisää sekä kasvollista omistajuutta että perheyrityksiä, jälkimmäisiä siinä mitassa, että pääministeri Vanhanen siirtyi pääministerin hommista perheyritysten lobbaajaksi, koska ”jalka kipeytyi”. Sanoma Oy todistaa, ettei kasvollinen omistajuuskaan ole aina helppoa.

Käyttäjän Heikki Matias Luoma kuva

Osakesijoittamisen antamia opetuksia yritystoimintaan

Osakesijoittamista ja yritystoimintaa harjoittavat ovat ihmisiä ja kuten kaikki ihmiset, osakesijoittajat ja yrittäjät käyttäytyvät ja toimivat kuten muutkin ihmiset. Siksi molemmilla on paljon yhteistä, koska molemmat ovat inhimillistä toimintaa.

Valitsen ensimmäiseksi esimerkiksi osakeanalyysin. On tahoja, jotka analysoivat osakkeita. Ne antavat osakkeille myynti- ja ostosuosituksia ja tavoitehintoja. Analyysin tekijät ovat yrityksen ulkopuolisia tahoja.

Vastaavia ulkopuolisia tahoja yritystoiminnassa ovat konsultit, jotka analysoivat yrityksen toimintaa ja esittävät parannusehdotuksia yrityksen johdolle.

Älä tartu putoavaan puukkoon!

Se on monen osakesijoittajan tuntema ohje, joka suosittelee olemaan ostamatta osaketta, jonka arvo putoaa nopeasti.

Yritystoiminnassa on peukalosääntö älä pane hyvää rahaa huonon päälle. Sillä halutaan sanoa, ettei huonoksi osoittautuneeseen sijoitukseen, projektiin tai muuhun vastaavaan pidä lisätä rahavaroja. Esimerkiksi Boston Consulting Groupin eläintarha kehoittaa olemaan sijoittamatta resursseja koiriin.

Leikkaa tappiot nopeasti.

Osakesijoittajan ohje kehoittaa asettamaan osakkeille tason, jonka alle mennessä osake on myytävä. Yritystoiminnassa sitä vastaa, että projekti, tuote, osasto tai muu vastaava lopetetaan nopeasti kun osoittautuu, että se on kannattamaton. Esimerkkinä vaikkapa The Lean Start-upissa kuvatut tuotteiden nopeat lopettamiset ja Supercellin tapa tappaa peli nopeasti ellei se ole menestys.

Tappioiden nopean leikkaamisen peilikuva on antaa tuottojen virrata. Se on sitä, että arvoaan kasvattavan osakkeen omistajan pysytään myymättä osaketta liian nopeasti. Sama yritystoiminnassa merkitsee, että menestyvää tuotetta, markkina-aluetta, projektia jne pidetään yllä ja parannetaan entistä paremmaksi.

Vastus ja tuki.

Vertaislainayhdistys perustettu lobbaamaan alan etuja

Vertaislaina on henkilöltä henkilölle (tai yritykselle) välitetty laina, jonka välittää vertaislainayritys. Välitystoiminnasta maksetaan vertaislainayritykselle palkkio. Lainan riskit ja tuotot tulevat lainaajalle. Vertaislainaa hakevat usein sellaiset henkilöt tai yritykset, jotka eivät syystä tai toisesta saa pankkilainaa tai muuta rahoitusta.

Suomalaiset vertaislainayritykset, Fixura Ab Oy, Vertaislaina Oy ja Fellow Finance Oyj päättivät Helsingissä 22.3.2016 pitämässään kokouksessa perustaa Vertaislainayhdistys r.y:n. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää vertaislainaamisen käytäntöjä, lisätä tietoisuutta vertaislainaamisesta sekä edistää vertaislainaamisen ympärillä käytävää yhteiskunnallista keskustelua.

Sijoituspalveluyritykset kasvavat ja palkkaavat väkeä

Sijoituspalveluyritykset ovat koko taantuman ajan olleet Suomen eniten kasvanut toimiala.  Asiakkailta saadut palkkiotuotot (kuva oikealla) ja voitot ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 2009 selviää tilastokeskuksen tiedoista.

Sijoituspalveluyritykset ovat palkanneet uutta väkeä

Sijoituspalveluyritykset ovat merkittäviä työllistäjiä ja niinpä niiden suurin menoerä ovat hallintokulut, joita kertyi vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 50 miljoonaa euroa, mikä on 18 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Hallintokuluista henkilöstökulut olivat 28 miljoonaa euroa. Kasvu tarkoittaa sitä, että meillä on tänä vuonna noin 20% enemmän asiakaspalvelijoita ja myyjiä sijoituspalveluyhtiöissä kuin viime vuonna. 

Suomalaisia johtoryhmiä ja hallituksia vaihdetaan ahkerasti paremmiksi

Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan johtajien vaihtuvuus pörssiyhtiöissä on varsin suurta.

Toimitusjohtajan työsuhde kestää keskimäärin vajaat viisi vuotta, ja johtoryhmän jäsenten keskimääräinen palvelusaika on 4,2 vuotta. Näin ollen johtoryhmistä vaihtuu vuosittain lähes neljännes.

Suomessa hallituspaikat eivät juurikaan kasaudu samoille henkilöille, sillä samalla henkilöllä on keskimäärin 1,1 hallituspaikkaa suomalaisissa pörssiyhtiöissä.

Työkansa haluaa itselleen oikeuksia sopia paikallisesti

Työkansa haluaa itselleen lisää oikeuksia paikalliseen sopimiseen - ennakkotieto EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Työläiset haluavat sopia laajasti työehdoista paikallisella tasolla. Enemmistö työkansasta haluaisi itselleen oikeuden sopia omalla työpaikallaan kannustinpalkkioista, työaikajärjestelyistä ja mahdollisesta palkan alentamisesta poikkeustilanteessa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Konecranes

Viime elokuussa Terex USA:sta ja Konecranes Suomesta ilmoittivat fuusiosta.

Seligsonin salkunhoitaja Oldenburg kirjoitti pitävänsä ratkaisua huonona. Itse kiinnitin huomiota siihen, että Terex valmistaa hyvinkin yksinkertaisia kaivinkoneita, joitten katteet ovat huonoja ja kilpailu kovaa niinkin pienelle yritykselle. Varsin monessa kommentissa arvioitiin fuusiokumppaneilla olevan edessään pitkä erämaavaellus ennen kuin fuusiosta löytyisi mitään synergiaetuja. Konecranesin kannalta esim. maataloustraktoriin asennettavat kauhat olisivat minun mielestäni olleet aivan turhia rönsyjä. Konecranes puolestaan edustaa nykyistä suomalaista suuntautumista konepajojen alalla, johon kuuluu erikoistuminen kapeahkoille erikoisaloille ja pyrkimys laajoihin huoltosopimuksiin.

Kiinalainen yritys ja viime kädessä Kiinan valtio tarjosi helmikuussa erittäin paljon parempia ehtoja Terexin osakkaille. Tässä vaiheessa etenkin Konecranesin tiedotus on ollut erikoista. Tuntuu perin omituiselta, että Terexin omistajat eivät Kiinan tarjoukseen tarttuisi. Siinä mielessä yhä jatkuvat puheet fuusiosuunnittelusta ovat turhia. Pitkän ähkimisen jälkeen Konecranes antoi viikonloppuna tiedotteen, jossa ylipäänsä hyväksytään se, että joitain mutkiakin on matkassa:

”Ottaen huomioon viimeisen seitsemän kuukauden aikana tapahtuneen yhdistymisen

jälkeisen liiketoiminnallisen integraation suunnittelun etenemisen, ja ottaen

huomioon vallitsevat haasteelliset liiketoimintaolosuhteet, Konecranes ja Terex

ovat päättäneet väliaikaisesti keskeyttää keskustelut yhdistymisen jälkeisen

liiketoiminnallisen integraation suunnittelusta, mikä on vain yksi

Teknologiateollisuus haluaisi tukea hyvää menestystä palkkakannustimilla

Teknologiateollisuus selvitti syksyn 2015 palkantarkistusten toteutumista yrityksissä. Tulokset osoittavat, että keskitetty työllisyys- ja kasvusopimus ei ole edistänyt paikallista sopimista vaan johti takapakkiin teknologiateollisuudessa. Yritykset haluaisivat käyttää palkkapolitiikkaa aktiivisemmin hyvää suoritusta tukemaan, mutta tämä ei ole toteutunut.

Teknologiateollisuuden kolmivuotisten työehtosopimusten mukaan palkkojen tarkistaminen toteutetaan  ensisijaisesti yrityksen omista lähtökohdista käsin, paikallisesti. Näin palkat vastaavat yrityksen tilannetta ja tarpeita ja samalla voidaan kehittää tuottavuutta. Mallin tavoitteena on myös tukea palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Paikallinen sopiminen ei etene käytännössä

Teknologiateollisuuden syksyn 2015 palkantarkistusten toteutusta koskevan kyselyn tulokset näyttävät paikallisen sopimisen ottaneen takapakkia erityisesti teollisuuden työntekijöiden osalta. Paikallisen ratkaisun saavutti palkantarkistuksen ajankohdan tai toteutustavan osalta vain vähän yli 10 % henkilöstöstä. Luku on selvästi heikoin työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmesta palkantarkistuskierroksesta.

- Selvitys osoittaa, että keskitetyt palkkaratkaisut ovat murentaneet sekä yritysten että työntekijöiden mahdollisuutta sopia asioista paikallisesti yritysten ja henkilöstön omien tarpeiden mukaan, Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen pahoittelee. Näin ollen myös monessa teknologiateollisuuden yrityksessä päädyttiin yleiskorotuksiin paikallisten palkkaratkaisujen sijasta.

HR ihmiset näkevät vuorovaikutustaidot yrityksensä tärkeimpänä asiana

Markkinointi-instituutti selvitti Esimies & Henkilöstö 2015 -tapahtuman kävijöiltä, mitkä ovat henkilöstöhallinnon ihmisten mielestä organisaatioiden tärkeimmät kehityskohteet. Vastauksissa tärkeimmiksi nostettiin vuorovaikutukseen ja viestintään sekä johtamiseen liittyvät haasteet. Kyselyyn vastasi yhteensä 373 henkeä, joista suurin osa toimi HR- tai esimiestehtävissä.

Vuorovaikutus ja viestintä valittiin tärkeimmäksi kehityskohteeksi

Kyselyyn osallistujia pyydettiin valitsemaan, mitä kahta asiaa heidän omassa organisaatiossaan tulisi ensisijaisesti kehittää. 373 vastaajasta 47 % valitsi kahden tärkeimmän joukkoon vuorovaikutuksen ja viestinnän ja 38 % henkilöstön osaamisen ja tuottavuuden.

Pelialan liikevaihto on noin 1% bkt:sta ja työllistää 2500 henkilöä

Vuosi 2015 on Suomen pelialan 20-vuotisjuhlavuosi. Vanhimmat yhä toiminnassa olevat pelialan yritykset, Housemarque ja Remedy, on pelialan historiikin mukaan perustettu 1995. Suomen peliteollisuus on muuttunut pienimuotoisesta toimialasta yli 2500 henkilöä työllistäväksi vakavasti otettavaksi sisältötoimialaksi, jonka liikevaihto oli 2014 yli 1,8 miljardia euroa. Suomen peliala on liikevaihdolla mitattuna ylivoimaisesti pohjoismaiden suurin ja Euroopan mittakaavassa merkittävä.

Ei siis ole ihme, että Suomen peliteollisuus on kiinnostanut sijoittajia myös vuonna 2015. Tähän mennessä sijoituksia on tehty yli 27 miljoonan dollarin arvosta. Sijoitusten kokonaismäärä on jo nyt lähes sama kuin vuonna 2014 ja lisää sijoitusuutisia lienee luvassa loppuvuoden aikana. Suomen peliala on herättänyt kiinnostusta Aasiassa ja varsinkin kiinalaiset sijoittajat ovat olleet kiinnostuneita löytämään sopivia sijoituskohteita Suomesta. Joitakin sijoituksia Aasiasta on myös jo tehty. Näistä viimeisin on NetEasen 2,5 miljoonan dollarin sijoitus 2015 perustettuun Reforged Studiosiin. Myös pelialan lievetoimialat ovat saaneet osansa sijoituksista. Esimerkkinä tästä on peligrafiikassa käytettyyn 3D-teknologiaan erikoistuneen Umbran saama 3 miljoonan euron sijoitus.

Sivut

Tilaa syöte Yritystoiminta ja välittäjät