USA:n kauppaministeriö julkisti selvityksen, jonka mukaan tekijänoikeuksia ja teollisoikeuksia toiminnassaan hyödyntävät toimialat vastaavat merkittävästä osasta kansantaloutta. Niiden osuus on 40 miljoonaan työpaikkaa ja 34,8 % maan bruttokansantuotteesta.

Raportin pohjaksi luokiteltiin 313 toimialaa sellaisiin, jotka ovat välittömästi ja välillisesti riippuvaisia aineettomista oikeuksista (IP = Intellectual property). Näitä toimialoja oli 75 ja ne työllistivät välittömästi 27 miljoonaa henkiä ja välillisesti 13 miljoonaa.

Merkittävistä IP intensiivisistä toimialoista hyödynsi tavaramerkkejä 60 toimialaa ja näillä aloilla oli työllisiä 23 miljoonaa. Patentteja hyödynsi 26 toimialaa ja 4 miljoonan työpaikkaa ja tekijänoikeuksia hyödyntäviä toimialoja oli 13 ja työntekijöitä aloilla 5 miljoonaa.

2000-luvun alussa maineeseen noussut Red Herring on nykyään suuntautunut edistämään uuden teknologian tapahtumia ja palkintoja. Red Herring tekee valitsemistaan kärkiyrityksistä mm. seuraavia listauksia: Red Herring Globaali 100, Red Herring Eurooppa 100 ja Red Herring Aasia 100.  

Nykyään pelkästään internetissä toimiva lehti on julkistanut Red Herring Eurooppa 100 finalistien listauksensa, jossa suomalaisyritykset ovat vahvasti esillä. Lista 238 yritysehdokkaasta eniten, 47 on Englannista, mutta jo toisella sijalla 24 ehdokasyrityksellä ovat suomalaiset.

Der Spegel-lehti esittelee koko joukon Saksan ympäristöhankkeita ja niiden epäonnistumiset.

Jätteet: Jätteitä lajitellaan, ja tarvittaessa pestään lajittelukelpoiseksi, mutta käytännössä useimmat jätteet päätyvät poltettavaksi.

Vesi: Vedensäästämisen edistäminen on johtanut ongelmiin vesiverkostossa, johon täytyy pumpata lisävettä tukkeumien välttämiseksi.

Valaistus: Energiasäästölaput aiheuttavat myrkyllisen elohopean ja muiden ranskametallien ongelmallisia jäämiä asuntoihin ja ympäristöön.

Eristäminen: Lämmityksen energian säästöjen vuoksi tehdyt lisäeristeet aiheuttavat ongelmia sisäilmassa.

Kaiken kaikkeaan ympäristöhakkeet tuntuvat kehittävänä ongelmia eikä ratkovan niitä.

Patenttitilastot ovat eräs nopeimpia teknologian tilaa kuvaavista indikaattoreita ja vuoden 2011 patentoinnista on ensimmäiset lehtikirjoitukset jo julkaistu. Patentointia eri maissa kuvaavat luvut kertovat keksimisen vahvistuvan Kaukoidän maissa, erityisesti Kiinassa.

Tosin USA:ssa eniten patentteja sain vuonna 2011 edelleen IBM yhdeksännentoista vuoden peräkkäin.

Mutta jo seuraavat sijat menevät itään: Samsung, Canon, Panasonic ja Toshiba. Sijalla kuusi keikkuu vielä Microsoft Corp USA, mutta sijoitus putosi kolme pykälää ja patenttimäärä 800 patenttia.

Nokia Oy oli pudonnut USA:ssa sijalle 47 edellisvuoden sijalta 33, patentteja oli viime vuonna 585 ja edellisvuotena 760. Nokia paras sijoitus USA:ssa eniten patentteja saaneiden listalla oli vuonna 2007 sija 22. Yhtään kiinalaisyritystä ei tälle myönnettyjen patenttien Top 50 listalle vielä ole päässyt.

Aurinkotaloudessa sekin on mahdollista. Kalifornian hyödykeverkkojen (sähkön,  kaasun, veden, tietoliikenteen verkkojen) säätelyä hoitava elin (The California Public Utilities Commission, CPUC) tarjoaa virtuaaliverkkomittauksen nimellä kulkevan tekniikan (virtual net metering, VNM). Tämän avulla myös sellaiset taloudet, joiden katoille ei voida asentaa aurinkopaneeleja pääsevät osallisiksi osavaltion aurinkoenergian tuesta.

Olen  viime päivinä vertaillut talouslehtien Ipad-versioiden toimintaa, lähinnä Financial Times, Kauppalehti ja Dagens Industri.

Tässä tulee selvästi esille että FT on jo "toisen sukupolven" tuote, kun taas Kauppalehti tyytyy skannatun lehden esittämiseen samalla leiskalla. DI on jossakin tästä välistä. Mielestäni skannattu paperilehti ei ole sähköisenä toimiva formaatti. Hyvä esimerkki tästä on aukeama-keskeinen leiskaus paperilehdessä, jossa keskellä on suuri kuva. Tämä jakautuukahdelle sivulle sähköisenä, ja kokonaisuus jää hahmottumatta.

Toinen haitta samasta leiskasta on että lukeminen vaatii paljon zoomailua edestakaisin.

Kun kuluttajina katselemme uuden markkinan syntymistä, huomaamme kenties jotain uutta tapahtuneen vasta kun siitä on juttu TV:n iltauutisissa. Silloin meitä saattaa kiinnostaa tieto siitä, milloin uusi tuote tai palvelu on sellaisessa elinkaarensa vaiheessa, että se kannattaa hankkia. Kun sen sijaan talouselämää seuraavina katselemme uuden markkinan syntymistä, meitä kiinnostavat aivan toiset asiat. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa trendit vaihtuvat suhteellisen nopeasti, joten oikeaan osunut ajoitus niin työpaikan valinnan kuin sijoituksenkin kannalta on tärkeää.

Konsulttiyhtiö Gartner Group on kehittänyt Hype Cycle -mallin, jolla on kätevä kuvata uuden teknologian elinkaaren vaiheita. Mikäli sijoittaja käyttää mallia teknologia-alan tai digitaalisen median tuotteiden kypsyyden analysointiin, jostain on hankittava tietoa, että pystyy asettamaan uuden teknologian aikajanalle oikeaan kohtaan. Sen jälkeen voi arvioida, selviääkö teknologia karikoiden yli massamarkkinoille.

Presidentti Obama vahvisti allekirjoituksellaan tänään perjantaina Yhdysvaltojen uuden patenttilain. Lain allekirjoitusseremonia pidettiin luonnontieteellisessä koulussa  (Thomas Jefferson High School for Science and Technology) Alexandriassa (Va). Uudistuksen on sanottu olevan merkittävin sitten vuoden 1952 ja sen on sanottu luovan merkittävän määrän uusia työpaikkoja.

Merkittävimmät uudistukset laissa ovat väitemenettely ja firs-to-file periaatteen hyväksyminen first-to-invent periaatteen sijaan ja nyt merkittävimmät erot USA:n ja muun maailman patenttijärjestelmien välillä poistuvat.