Euroopan komission on maaliskuussa antanut asetusehdotuksen, jonka tavoitteena on luoda arvopeperikeskuksille yhtenäiset toimintasäännöt ja standardit. Arvopaperikeskuksille esitetään yhtenäisiä toimilupaehtoja ja oikeutta tarjota palveluja muihin jäsenvaltioihin (niin sanottu EU-passin). Liikkeeseenlaskijoille esitetään oikeutta vapaasti valita arvopaperikeskus, jossa se laskee liikkeeseen arvopapereitaan.

Suomi edellyttää muutoksia, joilla voidaan jatkossa turvata tietojen saatavuus verotuksen ja omistuksen julkisuuden tarpeisiin

Valtioneuvosto kannattaa markkinoiden avaamista, arvopaperikeskustoimintojen harmonisointia, tehokkuuden lisäämistä arvopaperikeskus- ja selvitystoiminnassa sekä riskien vähentämistä arvopaperikeskus- ja selvityspalveluissa EU-alueella.

Asetusehdotus ei sisällä ehdotuksia säännöksiksi, joilla voitaisiin turvata arvopaperiomistuksia koskevien tietojen välittämisen Suomen veroviranomaisten tarpeisiin. Asetusehdotus ei myöskään sisällä säännöksiä, jotka turvaisivat suomalaisten osakeomistusta suomalaisyhtiöissä koskevien tietojen saamisen yleisöjulkiseksi. Tämän vuoksi valtioneuvosto ei kokonaistarkastelun perusteella kannata asetuksen antamista ellei sitä näiltä osin täydennetä.

Valtion tilinpäätöskertomus vuodelta 2011 on valmistunut. Tilinpäätöskertomus nostaa esille sen mahdollisen vaihtoehdon, että joudumme osittain vastaamaan tekemistämme (noin 3400€/kansalainen) takauksista.

   Valtiovarainministeriö: Tilinpäätöskertomuksen mukaan suurin osa valtiontakauksista eli 6 503 miljoonaa, euroa johtuu Suomen osuudesta EU:n vakautusjärjestelyissä. Suomen valtio on osallistunut vuonna 2008 alkaneen talouskriisin ja sitä seuranneen euroalueen velkakriisin hallintatoimiin osana EU:n ja euroalueen sekä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) yhteisiä toimenpiteitä. Suurimmat riskit liittyvät Kreikalle myönnettyyn noin yhden miljardin euron kahdenväliseen lainaan ja Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) varainhankinnan takauksiin, jotka arvioitujen korkojen kanssa voivat eduskunnan päätöksillä nousta 18,2 miljardiin euroon.   

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Tunnetun suomalaisen ajattelijan mukaan ”jälkiviisaus on viisauden lajeista kaikkein imelin”. Mitähän mahtaisi Havukka-ahon ajattelija pohtia eurojärjestelmän nykymenosta? Poliittisissa päätöksissä on se vika, että ne ovat poliittisia. Suomi oli etunenässä vaatimassa sijoittajien vastuuta eurojärjestelmän pelastamisessa. Se kuulosti todella hyvältä, mutta ei loppupeleissä tarkoittanut mitään. Muutamaa äänestäjää sillä ehkä höynäytettiin, mutta eurojärjestelmän pelastamisen kannalta siitä oli pelkästään vahinkoa.

   Yrittäjän veroaste on 3,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkansaajan, jolla on sama tulotaso. Tähän tulokseen päädytään, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut. Tulotasona on käytetty yrittäjien keskimääräisiä veronalaisia tuloja, jotka olivat 40 638 euroa vuonna 2010. Tällä tulotasolla yrittäjän veroaste oli 33,2 prosenttia ja palkansaajan  29,7 prosenttia.

Petri Malinen / Suomen yrittäjät
 
- Esimerkkilaskelma osoittaa palkansaajan verotuksen olevan yrittäjien keskimääräisellä tulotasolla kevyempää kuin yrittäjän. Lopputulokseen vaikuttavat muun muassa tulojen rakenne ja erot sosiaaliturvamaksuissa, sanoo ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä.

OECD on valmistellut Euroalueelle suunnatun suosituslistan rakenteellisista toimista ja laskenut toimenpiteiden yhteisvaikutuksen bruttokansantuotteeseen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suosituslistan mukaiset toimenpiteet nostaisivat OECD:n mukaan Suomen elintasoa yhteensä 13,5% seuraavan kymmenen vuoden aikana.

OECD:n suosittelemien toimenpiteiden vaikutus bruttokansantuotteeseen (Lähde: OECD)

Suositellut toimenpiteet:

Valtiontalouden alijäämä on tänä vuonna noin 4,6% BKT:stä (7,5 Mrd€). Hallituksen päättämät säästöt tasapainottavat valtiontaloutta vuodesta 2013 alkaen selviää menokehyksen tunnuslukuja koskevasta raportista. 

Hallitus on päättänyt nostaa asunnoista maksettavaa varainsiirtoveroa 1,6%:sta 2%:iin. Mielestäni varainsiirtoverosta pitäisi päinvastoin luopua - ja samaa mieltä ollaan myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa. Se on valtion kokonaisbudjettia ajatellen melko pieni osuus, joka olisi hyvin korvattavissa.

Mietitäänpä henkilöä, joka muuttaa elämäntilanteiden muuttuessa moneen otteeseen 10 vuoden aikana. Hän haluaa kuitenkin asua itse omistetussa asunnossa, joten hän on joka muuton yhteydessä maksanut kiinteistövälittäjän kalliit palkkiot. Onko hän muuttamisellaan aiheuttanut ympäristölleen sellaista haittaa, että häntä pitää lisäksi rangaista toistuvilla varainsiirtoveroilla? Onko hän saanut muuttamisestaan sellaista tuottoa, johon verottajan olisi oikeudenmukaista puuttua? Ei mielestäni.

  Konsernijohtaja Kari Stadighin vetämä työryhmä on ansiokkaasti analysoinut maamme pääoma- ja rahoitusmarkkinoita ja perustellut ehdotonta kasvun välttämättömyyttä. Ryhmä on tehnyt selkeitä ja konkreettisia ehdotuksia, joilla kasvua ja työllisyyttä voidaan edistää. Ehdotukset palvelevat hallituksen kehysriihivalmistelua, jossa kasvun vahvistaminen on vahvasti esillä, rahoitusmarkkinoista valtiovarainministeriössä vastaava ministeri Jyri Häkämies sanoo.