Hyppää pääsisältöön
Yhteistyössä
Yrittäjälinja
Klaava.fi
 

 

Talouspolitiikka ja verotus

Luovutustappiot vähennyskelpoisiksi kaikista pääomatuloista

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Juuri alkaneen vuoden eli vuoden 2016 verotuksesta lähtien luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia kaikista pääomatuloista, kun vähennyskelpoisuus on aiemmin koskenut vain luovutusvoittoja (kts. esim. https://www.veronmaksajat.fi/Palkka-ja-elake/verotus-2016/ tai Henkilöasiakkaan vero-opas 2016 ).

 

Keskiarvo: 4.3 (4 arviota)

Veronpalautukset poistuvat ja hyvä niin

Käyttäjän Toni Veikkolainen kuva

Huomenna on jälleen se päivä, kun verottaja hyvittää edellisenä vuonna liikaa maksetut verot takaisin yli 3 miljoonalle suomalaiselle. Itsekin kuulun palautusten saajien joukkoon. Mitäpä sitä valittamaan, eivätkö joululahjarahat kelpaa? Ja eikö ole vain hyvä asia, että raha siirtyy kulutukseen juuri joulumyyntien aikaan?

Keskiarvo: 4.3 (7 arviota)

Verotietojen tulkinnasta

Käyttäjän J.Vahe kuva

Vuodesta toiseen esitetään sama show. Suurimmat palkansaajat herättävät keskeisintä huomiota. Pörssiyritysten ylin johto rekrytoidaan ekonomien, insinöörien ja juristien yli 100.000-päisestä joukosta. Huipulla on tilaa vain harvalla eikä Rexonastakaan taida olla apua.

Edelleen joka vuosi löytyy yllätysnimiä tyyliin ”kuka ihmeen Juha Sipilä”. Nämä henkilöt ovat myyneet perustamansa yrityksen hyvään hintaan osa jo nuorella iällä. Kieltämättä suurimmat ja nopeimmat voitot tulevat varmaankin teknologiayrityksistä, mutta kyllä myös vähemmillä innovaatioilla toimivat rakennus-, kuljetus- ym. palvelualojen yritykset käyvät kaupaksi. Aina on isompia yrityksiä, joilla maltti ei riitä orgaaniseen kasvuun, vaan yritetään yrityskauppojen oikoteitä, vaikka asiakkaat saattavatkin karata yrityskaupan mukana eli ostajalle kauppa epäonnistuu.

Villakoiran ydin on siinä, että yrittäjyyteen kannustamisesta on puhuttu pitkään. Yritysveroa on alennettu ja nyt maristaan byrokratiasta. Todellisuudessa oy:n perustaminen on nykyään helpompaa kuin 1970-luvulla, jolloin tarvittiin kolme osakasta. Nykyään yksi huijari pystyy kerralla perustamaan vaikka sata yritystä.

Keskiarvo: 4.7 (9 arviota)

Hallitus tarjoilee pakkopalkankorotuksia

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Hallitus on nyt ehdottanut, että sunnuntailisien ja ylityökorvausten leikkaamisen sijasta leikataankin lomarahaa 30%:lla. Ihan hyvä siinä mielessä, että osuuhan se nyt tasaisemmin eri aloille, eikä kiristä erityisesti muutenkin matalapalkkaisten alojen tulotasoa. Mutta en voi lakata ihmettelemästä Sipilän hallituksen järkeilyä asiaan liittyen.

Viikko sitten ihmettelin vielä, miten voi olla niin, että työehtosopimuksista löytyviin sunnuntailisiin ja ylityökorvauksiin voi puuttua pakottavalla lainsäädännöllä, mutta samaa ei voisi jostain kumman syystä tehdä lomarahoille. Miksi se, että jotakin asiaa ei löydy lainsäädännöstä entuudestaan, olisi este sille, ettei siitä voisi jatkossa lailla säätää? 

Keskiarvo: 3.7 (9 arviota)

Elintasomme ei laske vaikka euromääräiset palkat pienenevät

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hallitus on esittänyt, että sunnuntai- ja ylityö- lisiä pienennetään ja että lomapäiviä ja sairauspäiviä muutetaan palkattomiksi. Tämä tarkoittaa noin 2%...4% palkan pienennystä ja joillekin ryhmille jopa tätä enemmän. Mutta paljonko elintaso laskee?

Kotimaisten tavaroiden ja palveluiden hinnat laskevat

Elintaso ei muodostu pelkästään käteen jäävistä euroista, vaan myös siitä, mitä euroilla saa. Palkanalennuksen jälkeen euroilla saa enemmän kuin ennen - samasta rahasta tulee ostovoimaisempaa. Tällä taianomaisella tosiasialla on hyvä peruste. Samalla kun palkat laskevat, laskee myös ostamiemme kotimaisten tavaroiden ja palveluiden hinnat.

Palkka-alea kompensoiva ostovoiman kasvu realisoituu parissa vuodessa

Parturiliikkeen palvelut halpenevat melko nopeasti ja pidempiä tuotantoketjuja hyödyntävien palveluiden hinnat (esim elintarvikkeet) laskevat vasta sitten kun kustannusvaikutus on ehtinyt edetä koko tuotantoketjuun. Tähän kuluu aikaa esimerkiksi elintarviketuotantoketjussa noin vuosi siitä, kun palkka-ale astuu voimaan. Kestää kuitenkin keskimäärin parisen vuotta ennen kuin palkka-alea kompensoiva ostovoiman lisäys on kokonaan edennyt tuotteiden hintohin. Niin pitkään on työläisen kärvisteltävä pienemmällä elintasolla.

Keskiarvo: 3.8 (8 arviota)

IMF ehdottaa Suomelle toimivia työmarkkinoita

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IMF:n näkemys Suomen taloudesta on toivorikas.

Suomen taloudellinen tilanne

  • Suomen talous on taantunut kolme vuotta. IMF syyttää ulkoisia tekijöitä - ei Suomen omia ratkaisuja.
  • Toipuminen tulee todennäköisesti olemaan hidasta. IMF ennustaa tälle vuodelle 0,4% kasvua ja ensi vuodelle noin 0,9% kasvua. Pitkän ajan kasvunäkymät ovat heikot (runsas prosentti) ellei nykyisten toimien lisäksi saada aikaan uusia rakenteellisia uudistuksia. 
  • Ulkoiset riskit ja valtiontalouden välttämätön tasapainotus voivat vaarantaa heikonkin tulevan kasvun.
  • Hallituksen säästöohjelma on lupaava, mutta se tarvitsisi tuekseen työmarkkinauudistuksen, joka palauttaa työmarkkinoiden (työn kysyntä/tarjonta markkinat) toiminnan.

IMF ehdottaa seuraavia toimia

  • Palkasta pitää päättää työpaikalla työnantajajan ja työntekijän (työntekijöiden) välisissä neuvotteluissa. Tällöin palkkaus ottaa huomioon kyseisen yrityksen ja työntekijöiden henkilökohtaisen tilanteen.
  • Ruhtinaallista työttömyyskorvausaikaa (ansiosidonnainen työttömyysturva) on lyhennettävä. Saatuja säästöjä voidaan ohjata esimerkiksi aktiivisen työllistämisen tukemiseen. 
  • Kohtuuhintaisia asuntoja ja asumista on saatava aikaan. Työvoiman liikkuvuutta estää kohtuuttomaksi paisuneet (rakennus ja ) asumiskustannukset. 
  • Tutkimusta ja kehitystä kannattaa tukea tälle toiminnalle suunnatuilla verohelpotuksilla.
  • Julkisen sektorin tuottavuutta olisi hyvä parantaa rakenneuudistuksilla (sote). Näiden uudistusten tuloksellisuutta on syytä mitata ja monitoroida erittäin tarkasti.
Keskiarvo: 3.8 (6 arviota)

Ylityökorvausten puolittamisella yritysten toimintamahdollisuuksiin lisää joustoa

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Yksi hallituksen kaavailemista muutoksista on ylityöstä maksettavien lisäkorvausten laskeminen puoleen nykyisestä. Lyhyellä tähtäimellä kyse on lähinnä pyrkimyksestä alentaa palkkakustannuksia. Eri alojen peruspalkat ovat kuitenkin lisäkorvauksista erillinen muuttujansa, joten tästä syntynyt säästö voi hävitä jo samalla kuin niiden on mahdollista ylipäätään syntyä eli kun seuraavat työehtosopimukset on saatu neuvoteltua ja ne ovat astumassa voimaan. Tästä johtuen ylityökorvausten leikkaamisen mielekkyyttä arvioidessa lienee perusteltua pohtia, miksi ylitöille on alunperin ylipäätään määritetty tavallista työtuntia selvästi korkeampi palkka ja mikä tuon korvauksen suhteellisen suuruuden merkitys oikeastaan on. 

Keskiarvo: 2.7 (6 arviota)

Lauantaista ja sunnuntaista tasavertaisempia

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Hallituksen eilen esittelemään kokonaisuuteen kuului sunnuntaityöstä maksettavan ylimääräisen korvauksen kutistaminen 100 prosentista 75 prosenttiin. Käytännössä tämä laskee sunnuntaista maksettavaa palkkaa siis 12,5%:lla, mikä lyhyellä tähtäimellä laskee jonkin verran sunnuntaityötä tekevien kokonaisansiotasoa, mikä puolestaan ymmärrettävästi harmittaa paljon sunnuntaityötä tekeviä. Yleisemmällä tasolla tämä koko viikon työtä ajatellen keskimäärin noin 3%:n luokkaa oleva palkan alentuminen tulee pitkällä tähtäimellä kuitenkin kompensoitumaan peruspalkassa, jolloin keskimääräistä vähemmän sunnuntaityötä tekevät ajan myötä käytännössä vain hyötynevät muutoksesta - vaikka siis toimisivatkin sunnuntaityötä vaativilla aloilla. Näin ollen muutoksen varsinainen merkitys vähänkin pidemmällä tähtäimellä on mielestäni aivan muualla kuin kuin kokonaistyökustannusten muutoksessa.
 

Keskiarvo: 3.7 (7 arviota)

Kiina

Tässä kriisissä on jotain samaa kuin vuoden 1929-kriisissä. Toivottavasti seuraukset ja kriisin hoito ei ole yhtä heikkoa kuin silloin 90 vuotta sitten. Suurin seuraus silloista kriisistä oli toinen maailmansota ja paljon turhaan kuolleita ihmisiä.

Keskiarvo: 3.2 (5 arviota)

Velkasuhteen ominaisuuksia

Käyttäjän mikko kuva

EU-lainsäädäntö määrää julkisten talouksien hoidolle finanssipoliittisen säännön, jonka mukaan julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ("velkasuhde") saa olla enintään 60%.
Todennäköisesti tämän säännön innoittamana velkasuhteesta on tullut "mittari", johon usein viitataan kansantalouden velkaantumista käsittelevissä kommenteissa. Velkasuhteella on epäintuitiivinen ominaisuus, josta muistutus alla.

Oletetaan kansantalous, jonka BKT (=yksityinen kulutus + julkinen kulutus + julkiset investoinnit + yksityiset investoinnit + vienti - tuonti) on BKT0 ja johon liittyvän julkisen talouden velka on D0. Velkasuhde on siis D0/BKT0. Tarkastellaan finanssipolitiikan välitöntä vaikutusta velkasuhteeseen tässä mallissa.

1) "Leikkauspolitiikka"

Keskiarvo: 4.8 (6 arviota)

Työnantajat maksavat joutilaisuudesta melkein yhtä paljon kuin työn tekemisestä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yksikkötyökustannukset on saatava järkevälle tasolle. Palkka on vain eräs osa yksikkötyökustannuksia. Työnantajan ja työntekijän sosiaaliturvamaksut ovat yhtä suuri erä. Myös niistä on pystyttävä tinkimään.

Sosiaaliturvamaksut menevät sellaisiin kohteisiin kuten ansiosidonnainen päiväraha, eläkkeet ja työttömän peruspäiväraha. Nämä erät maksetaan ihmisille siitä syystä, että maksun (tuen) saaja on osoittanut olevansa joutilas (laiska tai epäkelpo). Työnantaja maksaa siis Suomessa joutilaille palkkioita joutilaisuudesta samaa suuruusluokkaa olevan summan kuin hän maksaa työntekijöilleen palkkaa. Tämä ei ole tietenkään väärin - se vain on niin. Yhteiskuntamme on ihmeellinen. 

Suomalaisten työläisten keskiansiot (Lähde: Findikaattori)

Keskiarvo: 4.2 (6 arviota)

Vielä Kreikasta ja meistä

Kreikan kiristyspolitiikan ajamisella on ajamisensa ja syynsä. Ideologistieteellinen pohja perustunee lähinnä 1970-luvun stagflaatiokauteen. Tässä pelätään, että rahaelvytys luo taloudellisesti pysähtyneen maailman jossa on kuitenkin inflaatiotakin haittana. Tämän kiristyspolitiikan kannattajat eivät pidä kysyntää ongelmana vaan tarjontaa ja lähinnä työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa. Kun säästetään budjetit tasapainoon ja ihmisillä ei ole yhteiskunnan turvaverkkoja he hakeutuvat sillä hinnalla töihin kuin heidän työmarkkina-arvonsa on.  Kysynnällä ei voida rajata suhdannevaihteluja vaan sillä mennään ojasta allikkoon. Voidaanhan me kuitenkin tehdä samanlainen palkanalennusprojekti myös verotuksella. Nostetaan tuloveroa ja palautetaan se kokonaan työnantajille. Tämä ei kuulemma käy ja on merkki, että ei tuohon oikein usko tuon kannattajatkaan. Korkea verotus kuulemma poistaa kannustimet, mutta miksi sitten voidaan osoittaa, että korkea veroprosentti korreloi ylitöiden kanssa? Mitä enemmän tienaat bruttona, niin sitä pidempää työpäivää teet.

Keskiarvo: 3.3 (7 arviota)

Mites nyt?

Maailmaa ravistellaan taas Kreikan toimesta, mutta ei se ole oikea ongelma. Oikea ongelma on epätasapainot, jotka meinaavat purkaantua myös sosiaalisesti ja se laittaa maailman sekaisin ja varsinkin EU:n sisimmäisen aatteen eli oikeudenmukaisen rauhan periaatteen. Huomattavasti isompi riski maailmantaloudessa on Kiinan epätasapaino ja myös Englannin EU-ero kuin Kreikan mahdollinen ero, mitä pidän epätodennäköisenä tänä vuonna.  Miksipä Merkel haluaisi olla se kansleri jolloin Kohlin rakentama euro alkaisi murtua? Merkelhän aloitti poliittisen huippu-uransa juuri Kohlin ministeriössä. Tämä on muutenkin mennyt jotenkin henkilökohtaiseksi lapsien leikiksi ja sen vuoksi juuri tänään Varoufakis ilmoitti (pakotettiin) erostaan. Kreikalle on helpompi myöntää parempia lainaehtoja jos vähintään valtionvarainministeri eroaa ja parempia ehtojahan se tarvitsee riippumatta siitä mitä tuossa äänestyksessä olisi tapahtunut.

Keskiarvo: 2.8 (15 arviota)

Verenpaine nollassa

Käyttäjän J.Vahe kuva

Aivan ensimmäiseksi haluaisin kiinnittää huomiota päästrategi Jussi Hyödyn linkissä olevaan kirjoitukseen ja kehottaisin lukemaan linkin tekstin pian, sillä Talentumilla on ikävä tapa arkistoida piiloon vanhempia tekstejä.

Olen ennenkin pitänyt Hyödyn tekstejä hyödyllisinä, mutta tällä kertaa minua ilahduttaa se, että hän on kirjoittanut aivan samoista asioista, jotka minua ovat jo kauan vaivanneet. Muotoilen kuitenkin käsitykseni itse ja haen perustelut muualta.

Joku lienee omaksunut käsityksen, että koron perinnän kielto uskonnollisista syistä Euroopassa keskiajalla tukahdutti taloudellisen kehityksen. Tällainen käsitys on tyypillinen tilanne, jossa syy ja seuraus menevät täysin sekaisin.  Keskiajalla ei nimittäin ollut juurikaan taloudellista kasvua, joten koron perinnällä ei ollut edellytyksiä. Tällä reaalitaloudelliselle tilanteelle vain haettiin perusteluita uskonnon opinkappaleista. Ja kun renessanssin aikoihin tilanne muuttui, korostakin tuli sallittu.

Keskiarvo: 4.6 (8 arviota)

Työmarkkinajärjestöjen ohjauksessa olevat työeläkeyhtiöt ovat tuottoisia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ammattiliittojen ja elinkeinoelämän keskusliiton ohjauksessa olevien työeläkehytiöiden työeläkevarat ovat nousseet kolmessa vuodessa 69 prosentista 85 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Samaan ajanjaksoon on ajoittunut myös se, että työeläkevaroista on alettu ottaa eläkkeisiin enemmän kuin työssä olevien eläkemaksuista rahastoidaan.

Koko työeläkealan sijoituksille saatiin 7,4 prosentin tuotto vuonna 2014. Korkosijoitukset tuottivat 4,4 ja kiinteistösijoitukset 5,4 prosenttia. Muut sijoitukset, joista suurin osa oli noteerattuja osakkeita, tuottivat 10,7 prosenttia. Yksityisten alojen sijoitusten keskituotto oli 6,8 ja julkisten alojen sijoitusten 8,5 prosenttia.

Oheisen kuvan kahdeksastatoista vuodesta viisi on matalien tuottojen vuosia. (Kuva: Työeläke-lehden tilinpäätösliitteestä)

Sijoitusvarojen markkina-arvo oli 172,5 miljardia euroa vuoden 2014 lopussa. Korkosijoituksia oli 71,0 miljardia (41,2 prosenttia), kiinteistösijoituksia 17,1 miljardia (9,9 prosenttia) ja muita sijoituksia 84,4 miljardia (48,9 prosenttia).

Korkosijoituksissa suurin sijoitusluokka oli julkisyhteisöjen ja yritysten joukkovelkakirjat, joita oli 58,9 miljardia. Niiden osuus oli 34,2 prosenttia kaikista varoista. Muissa sijoituksissa noteeratut sijoitukset olivat samansuuruinen sijoitusluokka.

Yksityisten alojen työeläkevakuuttajilla oli sijoitusvaroja 110,3 ja julkisten alojen työeläkevakuuttajilla 62,2 miljardia euroa vuoden 2014 lopussa.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Intia

ToTo-sijoituskerhossa haluttiin jotain näkemystä Intiasta. Se ei ole aivan helppo tehtävä. Intian tilanne on paljon oudompi kuin voimme helposti kuvitella. Intian kulttuuri on outo ja pitkä sekä kyseessä ei edes ole kansallisvaltio. Intia on kylistä koostuva valtio jonka eri alueet ovat kovasti erilaisia. Mutta lähden kuitenkin yksinkertaisesti ja läheltä ja varmasti totuudelle vääryyttä tehden.

Intiaan valittiin vuonna 2013 pääministeriksi Narendra Modi, mitä ei voi kutsua vaatimattomaksi mietistelijäksi. Hänhän on nationalisti ja on ollut jopa USAan maahantulokiellossa raisististen murhien vuoksi. Näitä mellakoita tapahtui 2000 luvun alussa kun Modi oli Gujaratin pääministerinä. Modi on korkeantason johtaja ja hänellä on sosiaalisessa mediassa seuraajia useita miljoonia ja hän taitaa maailman toiseksi seuratuin johtaja. Mutta innostuminen on ikävää jos tulokset eivät ole aivan samaa tasoa kuin puheet. 

Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

Grexit on hieman todennäköisempi kuin SAS:n tai Lemminkäisen konkurssi

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kreikan vararikko, euroero ja valtionlainojen leikkaus (Grexit) lähestyvät kovaa vauhtia ja katastrofin odotettaan tapahtuvan kesän aikana. Kaikki eivät jaa tätä pessimismiä - Kreikan 10v lainankorko on edelleen 10% tuntumassa ja tilastot ovat Kreikan kannalta positiivisia. Kreikka on mainettaan paremmassa tilanteessa.

Kreikan (ja Suomen) GDP- kasvu, työttömyys, valtiontalouden tasapaino ja inflaatio (Lähde: OECD)

  1. Talouskasvu on muutaman kipeän vuoden jälkeen ripeämpää kuin Euroopassa keskimäärin, Suomi jää kauas jälkeen (ensimmäinen graafi; Kreikka punaisella, Suomi vihreällä ja OECD sinisellä)
  2. Työttömyys laskee ja kilpailukyky on kunnossa. Työttömyyden taso on  edelleen huimat parikymmentä prosenttia ja ylikin, mutta suunta on oikea. Hinta on ollut kova; palkkatasoa on jouduttu pudottamaan parikymmentä prosenttia kautta linjan. 
  3. Valtiontalous oli jo ennen Syrizan vuodenvaihteen vaalivoittoa tasapainossa paremmin kuin Suomessa tai OECD alueella keskimäärin ja suunta oli kohti parempaa.
  4. Inflaatio on alentuneiden palkkakustannusten takia painunut negatiiviseksi deflaatioksi. Tämä on hyvin tyypillistä hintakilpailukykyään korjanneelle valtiolle.
Keskiarvo: 4.5 (4 arviota)

Asian Infrastructure Investment Bank (AIIB) horjuttaa talouspolitiikan USA keskeisiä valtarakenteita

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Olemme tottuneet siihen, että maailmantalouden kontrolli tapahtuu tiettyjen totuttujen foorumeiden, kuten IMF, Maailmanpankki, G7 ryhmä ja WTO kautta. Tilanne ei kuitenkaan ole stabiili. Foorumit, joiden kautta toimitaan muuttuvat kaiken aikaa. Muutosprosessin käyttövoimana on valta ja sen jakautuminen.

Asian Infrastructure Investment bank (AIIB) on IMF:n kaltainen aasialainen organisaatio

Kiinan, Intian ja kauko-Idän taloudellisen merkityksen nousun kanavoituminen päätösvallaksi synnyttää jännitteitä ja aiheuttaa muutoksia. Uusimpana tulokkaana on Kiinan ja muiden aasian maiden aloitteesta lokakuussa 2014 perustettu "Asian Infrastructure Investment Bank" (AIIB), joka on noussut korvaamaan olemassa olevaa "Asian Development Bank" (ADB) organisaatiota. Suomi on jäsenenä molemmissa. 

Asian Development Bank:n (ADB) ongelmana on ollut vallan vinoutunut jakautuminen. Euroopan äänivalta on ollut moninkertainen verrattuna Kiinaan ja Intiaan. Sama koskee myös USA:n äänivaltaa vaikkei kumpikaan kuulu edes kyseisen instituution toimialueeseen. Tämä vinoutuma lienee syynä siihen, että käytännössä samaa tarkoitusta varten on peurustettu uusi organisaatio, jonne toiminnan oletetaan siirtyvän.

USA kilpailee AIIB:n kanssa perustamalla uuden Trans Pasific Partnership TTP organisaation

Huomionarvoista on, että USA ei ole tullut jäseneksi uuteen AAIB organisaatioon, ja että USA on paheksunut että jopa Britania on pettänyt ja mennyt mukaan uuteen organisaatioon. Vain Japani on ollut kuuliainen liittoilaisensa USA:n toiveille ja jättäytynyt pois AIIB jäsenyydestä.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Miten Suomi voidaan pelastaa

Käyttäjän mikko kuva

Terveisiä ajatuspaja Liberan tilaisuudesta "Miten Suomi voidaan pelastaa – Talouspoliittinen manifesti".

Tilaisuudessa julkaistaan kuuden suomalaisen ekonomistin professori Vesa Kanniaisen johdolla kirjoittama raportti. Raportti pyrkii haastamaan suomalaiset ajattelemaan taloutensa kehittämistä uusista lähtökohdista kasvukykynsä menettäneen kansantalouden suuntaamiseksi dynaamiseksi markkinataloudeksi. Keskustelussa on Kanniaisen lisäksi mukana myös pankkien pääekonomisteja: Nordean Aki Kangasharju, Danskebankin Pasi Kuoppamäki ja Handelsbankenin Tiina Helenius.

Keskustelu poikkeaa sikäli totutusta, että juuri kukaan yleisöstä eikä panelisteista ole kyseenalaistanut ehdotettua suurta linjaa. Esimerkiksi elvytyksen hyötyjä ei enää kukaan puolusta täällä. Jonkinverran uutta painotusta oli siinä, että edes leikkauslistat ja Suomen velkaantumistahti eivät ole enää keskustelun keskiössä. Sensijaan Suomen tärkeimpänä korjattavana ongelmana nähdään Suomen elinkeinoelämän huono suorituskyky. Muut seurannaisongelmat kuten velkaantuminen ja alhainen elintaso hoituvat kyllä kunhan vain talouden suorituskyky saadaan kuntoon. Muutamia kirjan teesejä:

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Kahdeksan askelta asuntopolitiikan uudistamiseksi

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Asumiseen liittyvää verotusta ja muuta asuntopolitiikkaa on käsitelty viime viikkoina mm. ympäristöministeriön työryhmän ehdotuksissa sekä kaupungin vuokra-asumiseen liittyvissä keskusteluissa. Tässä asuntopolitiikan uusimiseksi oma 8-kohtainen ehdotukseni, joka jakautuu verotuksen, sosiaalisen asuntotuotannon sekä rakentamisen sääntelyn teemoihin:

 

 

1. Varainsiirtovero pois

Varainsiirtovero rankaisee muuttamisesta omistusasuntojen välillä, mikä tekee siitä monella tapaa haitallisen veron. Vero nostaa työn perässä muuttamisen kynnystä, saa ihmiset asumaan liian pienissä tai liian suurissa asunnoissa veron välttämiseksi, aiheuttaa ylimääräistä taloudellista rasitusta muutenkin taloudellisesti vaikeissa elämän murrostilanteissa kuten eron sattuessa, sekä aiheuttaa tarpeeonta kikkailua mm. asuntojen omistussuhteiden määrittämisessä. Veron fiskaalinen merkitys ei myöskään ole niin suuri (puolen miljardin luokkaa vuodessa), etteikö se olisi korvattavissa muilla veroilla.

Keskiarvo: 4.5 (19 arviota)

On Suomen talouden etu, että uskonnollisia seurakuntia tuetaan tasapuolisesti

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Uskonto on meille tärkeää. Uskonto luo arvokkaat puitteet naimisiinmenoon, ristiäisiin ja hautajaisiin. Uskonnolliset yhteisöt ottavat myös huomaansa silloin, jos jäämme yksin ja usko antaa helpottavan luottamuksen silloin kun olemme sairaita.

Suomen viralliset valtionuskonnot, ev-Lut ja Ortodoksinen uskontokunta ovat olleet hyvästä syystä valtionhallinnon tukemassa erityisasemassa. Ne ovat olleet mukana luoneet Suomalaista yhtenäiskulttuuria ja yhtenäistä kansakuntaa.

Valtionhallinnon erityistuki näkyy verotusoikeutena ja taloudellisena tukena.

  • kirkon jäsenet maksavat kirkollisveroa ev-Lut tai ortodoksiselle seurakunnalle keskimäärin 1,4% tuloistaan
  • yritysten maksamasta yhteisöverosta noin 2,3% ohjautuu suoraan näille kahdelle uskontokunnalle (muille uskontokunnille ei makseta)

Valtionhallinnon erityistuki tietyille uskontokunnille on perusteltavissa siinä tapauksessa, jos yhtenäinen uskonto auttaa meitä kaikkia kansakuntana. Yhtenäisen uskonnon siunauksellisuus on kuitenkin epävarmaa kun asiaa tarkastelee historiallisesta perspektiivistä:

Keskiarvo: 2.2 (11 arviota)

Tekes keskittyy tukemaan pk- yritysten tuotekehitystä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Innovaatiorahoituskeskus Tekes on Suomen valtion virasto, jonka kautta kanavoituu merkittävä osa yritystuista. Tekes rahoittaa yritysten, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä tutkimusyksikköjen kehitysprojekteja. Tekesin vuosibudjetti on noin 500 miljoonaa euroa (noin 1% Suomen valtion budjetista), josta kaksi kolmasosaa käytetään yritysten tuotekehityksen tukemiseen. 

Innovatiiviset ratkaisut tuovat apua maailmanlaajuisiin ongelmiin ja parantavat ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Kun vienti kasvaa, syntyy uusia työpaikkoja. Suomen talouden moottori ovat kilpailukyiset tuotteet ja palvelut, joilla on kysyntää maailmalla.

Tekesin ja Team Finlandin tavoitteena on vaikuttaa siihen, että pk-yritysten vienti kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä”, Tekesin pääjohtaja Pekka Soini sanoo.

(Team Finlandin muodostavat työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä näiden ohjauksessa olevat julkisrahoitteiset organisaatiot).

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Eläkevakuutusyhtiöt ja laitokset hallinnoivat merkittävintä omaisuuttamme

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työeläkevaroja on lähes 173 miljardia selviää Tela:n kokoamista tilastoista.

Työeläkevarojen kehitys (Lähde: Tela:n sijoitustilastot)

Suomalaisten työeläkevarojen määrä kasvoi viime vuoden aikana yli 10 miljardilla eurolla. Työeläkevakuuttajien yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus oli 172,5 miljardia euroa vuoden 2014 lopussa (Suomen pörssin markkina-arvo oli vuoden 2014 lopussa 167 miljardia). Koko työeläkealan sijoitusten keskituotto oli 7,4 prosenttia (nimellinen tuotto), ilmenee Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä.

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Kansalaispalkka eli perustulo johtaisi täystyöllisyyteen

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vihreät ovat ilmoittaneet kannattavansa kansalaispalkkaa (perustuloa) ja keskusta on pitänyt tärkeänä että kansalaispalkkaa kokeillaan rajoitetulla maantieteellisellä alueella seuraavan vaalikauden aikana.

Perustulo kuuluu kaikille

Perustulojärjestelmässä kansalaiselle taataan tietty perustulo, ja tämän lisäksi hän saa ansaita haluamansa määrän veronalaista tuloa. Perustuloksi on vasemmassa kuvassa oletettu Suomeen sopiva 450€ ja veroasteeksi 30%.

Tulonsiirrot korvautuvat perustulolla

Progressiivisen verotuksen tuloja tasaava vaikutus korvautuu perustulolla, jonka avulla määritellään se, miten paljon hyvätuloiset joutuvat kompensoimaan pienituloisille. Suuri perustulo merkitsee suurta tulonsiirtoa ja perustulon suuruudella voidaan yhteiskunnassa säätää tulonsiirron suuruus.

Kansalainen ei menetä perustuloaan saadessaan työtä

Perustulojärjestelmässä kansalainen ei työtä vastaanottaessan menetä perustavaa laatua olevaa sosiaalista etua, perustuloa. Kaikki verojen jälkeen jäävät ansiot jäävät hänelle itselleen. Työvoiman tarjonta lisääntyy merkittävästi kun lyhyitäkin työtehtäviä kannattaa ottaa vastaan.

Työnantajan työllistämiskustannukset laskevat

Työnantajan kynnys työllistää laskee perstulojärjestelmässä. Pienipalkkaistakin työtä kannattaa tarjota ja sille löytyy ottajia kun kansalaisten perustulo on turvattu. Minimipalkkaa lasketaan perustulon verran alemmas. Perustulojärjestelmä johtaakin todennäköisesti lähes täystyöllisyyteen.

Keskiarvo: 4.1 (10 arviota)

Omistajuus on energia-autonomian peruspilari

Käyttäjän jounikjuntunen kuva

Suomessa energia-autonomia sai paljon huomiota viime syksynä ydinvoiman lisärakentamisen ja Fennovoiman luvan vuoksi. Valtiotasolla energia-autonomiaa on perinteisesti tarkasteltu tasenäkulmasta, jossa keskitytään tuontiin ja vientiin. Fennovoima laajensi näkökulmaa ja keskustelua myös omistajuuteen. Autonomia ja omavaraisuus ei ole siis pelkästään siitä kiinni, minkä maan alueella tuotantolaitos sijaitsee.  Lopulta hallitus totesi että riittävä kotimainen kontrolli on saavutettu ja Pohjanlahden rannalle rakennettava laitos saa luvan. 

Itse asiassa kysymys energia-autonomiasta on tärkeää myös kotitaloustasolla. Kuten näemme aiheesta käytävästä julkisesta keskustelusta, omistajuudella ja vallalla on merkitystä energiajärjestelmässä eikä kysymystä pitäisi ajatella ainoastaan teknis-taloudellisesta näkulmasta. 

Viime vuoden lopulla valmistuneessa väitöskirjassa Kuluttajat tuottajina – Käyttäjäinnovointi ja uudet energiayhteisöt uusiutuvan energian pientuotannossa toin esille, kuinka kotitalouksien pientuotannon organisoitumisen malleja. Valittu malli mahdollistaa tai sulkee pois energian kuluttaja-tuottajien mahdollisia rooleja. Erityisesti kysymys omistajuudesta on oleellinen energia-autonomian toteutumisessa.

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

Julkisten menojen sopeutus tarkoittaa juustohöylää; kaikki joutuvat säästämään

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtion nettovelanotto on vuonna 2015 noin 4,4 Mrd€ huolimatta siitä, että veroaste on jo viritetty niin ettei kansalaisilta ole viime vuosina enää enempää irti saanut. Talouskasvu on tyrehtynyt tähän veroasteeseen ja tapaamme verottaa. Seuraava eduskunta pääsee sopeuttamaan julkista taloutta.

Sopeutustarve on poliitikkojen julkisuudessa esittämien arvioiden mukaan suurin piirtein 3,5 Mrd€ luokkaa vuositasolla. Tätä ei ole syytä epäillä. Kokonaissumma on varmasti tuota luokkaa. Mutta helppoja keinoja on vähän. Kehitysapumme on 0,5% bruttokansantuotteesta ja sen puolittamisen avulla saavutetaan 400 M€ vuosittaiset säästöt. Ansiosidonnaisen päivärahan porrastuksella säästetään noin 20% ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan liittyvistä kuluista, yhteensä 200 M€. Näiden toimien jälkeen jää vielä 2,9 Mrd€ katettavaksi muilla kipeämmillä keinoilla.

Valtion menot vuonna 2015 (Lähde: http://valtionbudjetti.fi/ )

Suomen julkisten menojen rakenne ei ole erityisen vääristynyt. Suuriin rakenteellisiin remontteihin on vaarallista ryhtyä silloin, kun pitää tehdä nopeita säästöjä. Juustohöylä toimii parhaiten, kun kyseessä on verrattain hyvin hoidettu budjettitalous. Kaikesta pitää säästää.

Kaikkien sosiaalisten tulonsiirtojen indeksikorotuksista joudutaan luopumaan

Valtion budjetista suuri osa liittyy sosiaalisiin tulonsiirtoihin. Eikä siinä kaikki. Työnantajan ja työntekijän sosiaaliturvamaksut ovat piiloverotusta ja ne virtaavat valtion ja verotuksen ohi. Ne vaikuttavat työntekijän todelliseen veroasteeseen yhtä paljon kuin valtion koko budjetti.

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Eläkkeensaajat vastustaa työntekijän osuuden turvaamista eläkeläisten kustannuksella

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalainen sosiaaliturva (eläkkeet 26 Mrd€, työttömyyden tukeminen noin 2,7 Mrd€,..) muodostavat merkittävimmän osan siitä 60% veroluonteisten kulujen asteesta, joka suomalaista työntekijää rasittaa.  

ETLA on esittänyt dokumentissaaan "eväitä uudelle hallitukselle", että sosiaalisten tulonsiirtojen indeksitarkistukset voisi eduskuntavaalien jälkeen jäädyttää neljäksi vuodeksi. Työntekijät voisivat tällöin pitää 40% tekemänsä työn lisäarvosta. Työntekijöiden noin 40% osuutta ei ETLA:n mallissa tarvitsisi veronkorotuksilla supistaa. Välttämättömät säästöt tehtäisiin menopuolelta. Työntekijän osuuden turvaamista ja sosiaalisten tulonsiirtojen korotuksista pidättäytymistä on kannattanut myös kauppa- ja teollisuusministeri Jan Vapaavuori.

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry vastustaa jyrkästi

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry vastustaa jyrkästi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn esittämää ajatusta siitä, että sosiaaliturvan indeksitarkistukset voisi eduskuntavaalien jälkeen jäädyttää neljäksi vuodeksi.

- Suomea ei todellakaan nosteta suosta sillä, että ostovoima tapetaan tyystin muun muassa maamme pienituloisimmilta eläkkeensaajilta, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n puheenjohtaja Matti Hellsten. Yksityisen sektorin työeläkeindeksin jäädyttämisellä ei ole vaikutusta valtiontalouteen mitenkään muuten kuin heikentävästi työeläkettä saavien ostovoiman ja verotulojemme vähetessä. ETLAn paperissaan tekemä esitys, että ”juustohöylä” voidaan ongelmitta ulottaa myös maassamme maksettaviin eläke-etuuksiin, on pöyristyttävä. Se kuvaa myös ETLAn totaalista vieraantumista maamme pienituloisten arjesta.

Keskiarvo: 3.6 (5 arviota)

Palkaansaajat ei lämpene palkanalennuksille

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Deflaatiokierre uhkaa Suomeakin?  Suomi ja koko euroalue on Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan jyrkänteen reunalla. Pari askelta vielä niin, ollaan tilanteessa, jossa hintojen aleneminen tarttuu palkkoihin ja sitten taas takaisin hintoihin. Deflaatiossa kuluttajat ja investoijat lykkäävät päätöksiään, kun hintojen odotetaan yhä alenevan. Näin kysyntä supistuisi ja talous taantuisi uudelleen.

Euroalueella kuluttajahinnat olivat joulukuussa jo 0,2 prosenttia vuoden 2013 joulukuun tason alapuolella. Ilman energiaa kuluttajahinnat olivat vielä 0,6 prosenttia edellisvuotista korkeammalla. Suomen inflaatio oli marraskuussa vielä noin prosentin vauhdissa, mutta se on vajoamassa joulukuussa selvästi tätä hitaammaksi. Tässä tilanteessa palkkojen, sosiaalietuuksien ja eläkkeiden täydellinen jäädyttäminen ja jopa alentaminen on haitallista.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Kauppa se on, joka kannattaa

Käyttäjän mikko kuva

Olin tänä aamuna ajatuspaja Liberan tilaisuudessa "Kauppa se on, joka kannattaa". Aiheena oli vapaakauppa. Aiheen valintaan ja ajoitukseen lienee vaikuttanut käynnissä olevat TTIP (transatlantic trade and investment partnership) neuvottelut. Panelistien ja yleisökommenttien enemmistön mielestä vapaa ja runsas kansainvälinen kauppa on hyväksi ja se ei ole nollasummaista, vaan se on käytännössä kaikkien etu. Muutamia hienojakoisempia "rintamalinjoja" oli keskustelusta kuitenkin tunnistettavissa.

Ensiksikin suuryritykset versus pienyritykset: joidenkin mielestä TTIP on suuryritysten juoni sementoida ennestäänkin vahva asemansa. Toisaalta, jos TTIP syrjäyttäisi kahdenvälisiä sopimuksia, niin eikö se silloin vähennä kansainväliseen kaupankäyntiin liittyvää lakityön määrää ja siten suhteellisesti eniten alenna nimenomaan pienten yritysten kynnystä kansainvälistymiseen?

Keskiarvo: 3.3 (8 arviota)

Sukupuolineutraali avioliitto ja 24 miljardia suomalaista euroa

Käyttäjän J.Vahe kuva

Suomi on demokratia ja sillä järjestelmällä on monta huonoa puolta. Eräs heikkous on se, että päättäjämme ovat kiinnostuneita suunnilleen samoista ”asioista” kuin äänestäjänsä. On jokseenkin turhaa väittää, että vain pöntöt edustajat olisivat eduskunnan pöntössä paasanneet otsikon ensimmäisestä aiheesta. Kyllä sitä on ollut kaikki muutkin tuutit täynnä. Niinpä minäkin ilmoitan kantani aiheeseen:

 

EVVK

 

Jos jotakuta vielä kiinnostaa lähes 24 miljardia euroa, voin minä siitäkin jotain sanoa.

Valtiontalouden tarkastusvirasto pullautti ulos tarkastuskertomuksen 15/2014 (laatineet Jenni Pääkkönen ja Annu Kotiranta), josta ei liikaa ole mölisty. KL:ssa oli pieni huomaamaton ja huonosti otsikoitu juttu. Itse kertomuksen kovin sisältö on mukavasti piilotettu sivuille 17–18:

Keskiarvo: 3.9 (21 arviota)

 

 

Julkaise syötteitä