Rahan jäljillä

Viikko 5 (kuluva viikko)

Tammikuu-ilmiö vai nousunkauden alku?

Pörssikurssit kehittyivät tammikuun aikana positiivisesti ympäri maailmaa. Helsingin pörssi räväytti taululle 10 % nousun ja meno oli samankaltaista myös muualla maailmassa. Positiivinen vire pörsseissä tuli pienoisena yllätyksenä sijoittajille. ”Kysymyksessä ei ihan ole pelkkä Tammikuu-ilmiö.  Kyllä tässä on ihan reaalitalouden perusteita tälle nousulle olemassa”, analysoi johtaja Vesa Engdahl, FIM.

Syitä pörssikurssien nousulle voidaan hakea mm. Yhdysvaltojen kyvystä kestää taantumaa sekä Euroopan keskuspankin pankeille suuntaamasta edullisesta lainarahoituksesta. ”EKP tulee tätä samaa halpaa rahaa tarjoamaan myös tämän vuoden puolella eurooppalaisille pankeille eli pankkikriisin ja luottolaman riski on Euroopassa vähentynyt”, toteaa Engdahl.

Pankkien saama halpa rahoitus on kanavoitunut myös riskillisempiin kohteisiin, joka on näkynyt positiivisena vireenä yksityissijoittajien keskuudessa. Nähtäväksi jää katkeaako lento poliitikkojen huonoihin päätöksiin vai siivittääkö keskuspankkien elvytys talouden jälleen kasvu-uralle. ”Yhden kuukauden perusteella on liian aikaista sanoa mitä koko vuonna tulee osakemarkkinoilla tapahtumaan. On toki markkinoilla sellaisia riskejä, jotka toteutuessaan voivat tämän hyvän alun pilata”, muistuttaa Engdahl.

Katso Rahan jäljillä –ohjelmasta mihin kohteisiin Vesa Engdahl harkitsee sijoittavansa tänä vuonna. Raha puhuu –osuudessa yksityissijoittaja Jaakko Ravald analysoi pörssin kotimaisia ja ulkomaisia omistuksia.
Viikko 4

Mitä allokaatio tarkoittaa ja kuinka se näkyy osakesalkussa? Vanha eläkesijoittajan sanonta neuvoo vähentämään riskiä mitä lähempänä eläkepäivät häämöttävät. Allokaatiossa on kysymys siitä mikä osuus hajautetusta salkusta sijoitetaan mihinkin omaisuuslajiin, sektoriin, valuuttaan tai raaka-aineeseen. Mitä enemmän sijoitukset nojaavat puhtaasti yritysten kassavirtoja tulkitseviin osakkeisiin, sitä riskialttiimpaa sijoittaminen on. Sijoittajan kannattaa operoida salkkuaan harkitusti, mutta silti pitkän aikavälin sijoitushorisonttia ei kannata tuijottaa liikaa. Salkun taktinen yli- tai alipainottaminen eri sijoitusluokkien kesken voi nousu- ja laskukausien aikaan säästää sijoittajan murheilta tai tuoda mukavia lisäansioita. ”Toimialojen suhteellinen kehitys vaihtelee riippuen taloudellisesta tilanteesta. Myöskin maa-allokaatiossa meillä on hyvinkin suuria vaihteluja, mutta nämä ovat yleensä sellaisia pitkän aikavälin trendejä, joita kannattaa seurata ja olla hereillä silloin kun ne kääntyvät”, toteaa FIMin salkunhoidon johtaja Carolus Reincke. Katso Rahan jäljillä -ohjelmasta miten allokaatiota kannattaa Carolus Reincken mukaan seurata ja kuinka salkun painotusten kanssa on järkevää toimia eri tilanteissa. Markkinakatsauksessa kuulostellaan kuinka tuloskausi on saatu käyntiin.

Viikko 3

Tämä osake on Jaakko Ravaldin kuukauden valinta   Mikä suomalainen pörssiyhtiö?   Liikevaihto: 484 milj. euroa ( 1-12/2010 ) Liiketulos ennen poistoja: 13 milj. euroa ( 1-12/2010 ) P/B: 1,05 Osinkotuotto: 2,73%   Kuukauden yhtiö listautui Helsingin pörssiin vuonna 2007 ja toimii suhdanneherkällä rakentamisen toimialalla. Yhtiön omistuksesta suuri osa on yhden perheen hallussa. ”Henkilöomistajilla on merkittävä päätösvalta yhtiössä ja se tarkoittaa sitä, että todennäköisesti rahan perään katsotaan aivan eri tavalla kuin niissä yrityksissä, joissa on puhtaasti liikkuva omistajakunta”, kertoo yksityissijoittaja ja Espoon-Kauniaisten osakesäästäjien toiminnanjohtaja Jaakko Ravald.   Taantuma tuntuu rakentajien niskassa erityisen painavalta ja kurssikehitys on ollut sen  mukaista. Siitä huolimatta Ravald uskoo yrityksen olevan kiinnostava sijoitus. ”Yrityksen tilauskirjat ovat paisuneet aivan mallikkaasti ja yritys rakentaa ja urakoi mielenkiintoisia kohteita. Se tarkoittaa sitä, että tuleville vuosille riittää töitä”, kertoo Ravald.   Jos et jo arvannut mistä osakkeesta on kyse niin katso Rahan jäljillä -ohjelma. Markkinakatsauksessa katsastetaan vaalien värittämää tilannetta Venäjällä.

Viikko 2

Osinkoyhtiöitä vai korkopapereita?

Osinkoennusteet lupaavat todella aurinkoista kevättä sijoittajille. Osakkeista voi osinkoina saada paljon parempaa tuottoa kuin korkopapereista. Espoon-Kauniaisten Osakesäästäjät ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Ravald on perinteinen osinkosijoittaja. Salkkuun hankitaan hyviä osinkopapereita ja niistä luovutaan vain erityisen painavasta syystä. ”Himokkaissa ja ahneissa osingonmaksajissa pitää sijoittajan olla aina mukana”, muistuttaa Jaakko Ravald.

Mennyt vuosi oli miinusmerkkinen Helsingin pörssissä ja osakekurssit sulivat monien yhtiöiden kodalla todella alas. ”Kyllä halvalla menee. Yritysten taloudellinen tilanne, taseet, tuloksentekokyky, osingonmaksukyky eivät ollenkaan puolla sitä hintatasoa, jolla tällä hetkellä joissain tietyissä arvopapereissa mennään”, toteaa Ravald.

Osinkoennusteet lupaavat monien yhtiöiden omistajille yli 5% osinkotuottoa. Prosenttiosuus ei kuitenkaan kerro aina kaikkea yhtiön osinkopotentiaalista pitkällä aikavälillä. ”Itse en niinkään tuijota osinkoprosenttiin vaan siihen että osinko on mieluummin tasaisesti kasvava tai niin, että huononakaan aikana se ei voimakkaasti laske”, kertoo Ravald.

Katso Rahan jäljillä -ohjelmasta mitä osinkoyhtiöitä Jaakko Ravald seuraa. Markkinakatsauksessa tarkastellaan länsimarkkinoiden näkymiä.

Viikko 1

Millaisilla sijoituksilla tehdään rahaa vuonna 2012?

Vuosi 2011 päättyi mollivoittoisesti ja tuleva vuosikin näyttää sijoittaja silmissä haastavalta. Jatkuuko Euroopan syöksykierre vai taikovatko poliitikot kanin hatusta ja velkakriisi selätetään ilman lamaa? ”Tulossa on kaksijakoinen vuosi. Pahimmillaan jos Euroopan velkakriisi kärjistyy ja ajaudutaan luottotaantumaan niin silloinhan ei ole missään hyvä olla” ennustaa FIM:n sijoitusjohtaja Vesa Engdahl.

Epävarmuus ja riskit värittävät tulevaa vuotta, mutta meneekö vuosikymmenen paras mahdollisuus edullisiin ostoksiin ohi jos rahat ovat kiinni käteisessä ja kullassa? ”Luulen että vuoden mittaan se oston paikka tulee , jolloin pitää iskeä isolla kädellä riskiin kiinni”, jatkaa Engdahl.

Vuodelle 2012 on näkyvissä myös positiivisia signaaleja etenkin kehittyviltä markkinoilta. ”Kiinassa ja Brasiliassa korot ovat laskusuunnassa, joka stimuloi taloutta. Lisäksi inflaatiopaineet hellittävät ja Brasiliassa poistettiin vero sijoituksilta”, kertoo FIM:n johtaja Carolus Reincke.

Jos laskevat osakekurssit eivät häiritse yöunia niin hyvillä osinkotuotoilla peittoaa todennäköisesti korkomarkkinat. ”Riskiä karttavan sijoittajan kannattaa katsella kovien osingonmaksajien suuntaan ja niitä löytyy teleoperaattoreista, kuten Elisa ja Sonera” vinkkaa Engdahl.

Katso Rahan jäljillä ohjelmasta asiantuntijoiden osaketärpit vuodelle 2012. Vauhdikasta uutta vuotta!

Viikko 51

Minne rahat olisi kannattanut sijoittaa vuonna 2011?
 
Vuosi 2011 lähti liikkeelle positiivisissa tunnelmissa. Pörssikurssit olivat hyvässä vedossa ja analyytikot odottivat yrityksiltä reilua tulosparannusta. Vuosi päättyy kuitenkin synkissä tunnelmissa ja turska on tullut tutuksi monelle sijoittajalle. Tästä huolimatta on löytynyt markkinoita, joilta tuottoa on tullut. ”Ennen kaikkea kannatti sijoittaa USA:han. Dow Jones Industrial Average tuotti yli 5%, joka on suhteessa maailman indekseihin erittäin hyvin”, kertoo FIM:n johtaja Carolus Reincke.
 
Indeksisijoittajille sekä osakepoimijoille vuosi on ollut vaikea. Tuottavia sijoituskohteita on tässä markkinatilanteessa joutunut etsimään perinteisen reviirin ulkopuolelta. ”Kulta ja volatiliteetti- tai muut kontrainstrumentit ovat toimineet erittäin hyvin tänä vuonna”, lisää Reincke.
 
Kun katseet käännetään kohti vuotta 2012 herää kysymys kenen ennustuksiin kannattaa luottaa. Uskoako pörssikursseja vai analyytikoiden toiveikkaita tulosennusteita? ”Sijoittajat uskovat, että vuonna 2012 Euroopassa ja Suomessa ollaan taantumassa ja sijoittajat hinnoittelevat tulosten laskua Suomeen ja Eurooppaan. Viralliset analyytikkoennusteet näyttävät vielä tuloskasvua ensi vuodelle”, kertoo FIM:n sijoitusjohtaja Vesa Engdahl.
 
Katso Rahan jäljillä ohjelmasta asiantuntijoiden analyysi kuluneesta sijoitusvuodesta. Rauhallista Joulua!
 

Viikko 50

Kannattaako pelimerkit sijoittaa kasvumarkkinoille?
 
Talouskasvu hidastuu, Suomi ajautuu taantumaan ellei peräti lamaan. Näin ekonomistit ennustavat ja pörssikurssit todentavat. Maailmantalouden kasvu on keskittynyt vanhojen teollisuusmaiden ulkopuolelle. ”Kovia kasvukeskuksia ovat olleet kehittyvät markkinat. Erityisesti Aasian maat ovat olleet vauhdikkaimpia kasvajia”, kertoo FIM:n sijoitusjohtaja Vesa Engdahl.
 
Kehittyvät markkinat ovat imeneet suomalaisten sijoittajien euroja tehokkaasti. Teoriassa voimakkaasti kasvava bruttokansantuote tietää hyvää myös sijoittajalle. ”Kun bruttokansantuote kasvaa vauhdikkaasti niin myös yritykset menestyvät”, toteaa Engdahl.
 
Sijoittaminen ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertaista jos tilannetta tarkastellaan yrityskohtaisella tasolla. Maantieteellisesti rajattuja indeksirahastoja hylkivät osakepoimijat tuijottavat bruttokansantuotteen sijaan yritysten tuloslukuja. ”Suomessa talouskasvu voi olla todella heikkoa, mutta suomalaiset yritykset voivat menestyä loistavasti jos ne ovat vientiyrityksiä, jotka vievät tuotteita vahvasti kasvaville markkinoille”, muistuttaa Engdahl.    
 
Katso Rahan jäljillä ohjelmasta mistä kasvu syntyy. Markkinakatsauksessa puntaroidaan tulikuumaa eurokriisiä.

Viikko 49

Velaton yritys on tehoton yritys?
 
Eurooppalaiset valtiot ja kansalaiset kantavat niskassaan raskasta velkataakkaa. Sen on todettu olevan kaiken pahan alku ja juuri, kuten isoisä on opettanut. Yritysmaailmassa sen sijaan velatonta ja taseeltaan vahvaa yritystä moititaan tehottomaksi. ”Jos yritys on täysin velaton niin voisi kuvitella, että jostakin löytyisi yritykselle sellaisia investointikohteita, joissa tuotot olisivat suuremmat kuin rahoituskustannukset”, toteaa FIM:n sijoitusjohtaja Vesa Engdahl.
 
Edellisen taantuman aikana 2009 ylivelkaantuneet yritykset olivat helisemässä. Lainakannan uusiminen kohtuullisin kustannuksin oli mahdotonta ja kuilun partaalla kävi mm. metsäteollisuusyhtiö M-real. Palaneen käryä on jälleen ilmassa ja moni sijoittaja syynää yritysten taseita suurennuslasin kera. ”Nyrkkisääntönä on pidetty 40/60 jakoa. 40% omaa pääomaa ja 60% vierasta pääomaa, joka voi kuitenkin vaihdella yritys- ja toimialakohtaisesti”, kertoo Engdahl.
 
Katso Rahan jäljillä ohjelmasta miten tavallinen sijoittaja voi hyödyntää velkavipua oman talouden hallinnassa. Markkinakatsauksessa vieraillaan Brasilian markkinoilla.
 

Viikko 48

Kone vs. ihminen. Kumpi voittaa sijoituskisan?

Tieteiselokuvien villit visiot koneiden hallitsemasta maailmasta alkavat käydä toteen ainakin pörssikaupassa. Koneet kauppaavat osakkeita sekä muita sijoitusinstrumentteja toisilleen kiivaalla tahdilla. New Yorkin pörssin kaupankäynnistä kolme neljäsosaa on koneiden tekemää ja Helsingissäkin osuus on merkittävä. ”Robotit tekevät valtavat määrät kauppoja. Jokainen kauppa tuottaa hyvin vähän voittoa ja joskus tappiotakin, mutta kun kauppoja on valtava määrä niin toimiala on ilmeisesti hyvin kannattava”, kommentoi sijoittaja ja sijoituskirjailija Kim Lindström.

Koneiden roolia kaupankävijöinä on paheksuttu. Koneiden tekemien kauppojen ansiosta kurssit ovat heiluneet joskus jopa holtittomasti, kuten ns. Flash crash osoitti 10.5.2010 osoitti. Silloin nähtiin kaikkien aikojen suurin yhden päivän aikana tapahtunut kurssilasku.  ”Robottikauppiaat, jotka ovat tietokoneohjelmien takana, eivät pidä osakkeita edes yli yön. Ne tekevät kauppaa ja toivovat, että kurssi nousee jonkun sentin lähimpien sekuntien tai minuuttien aikana”, kuvailee Lindström. Koneet eivät ole toistaiseksi syrjäyttäneet kokonaan ihmisiä sijoittajia, joten maalaisjärjellekin on vielä tilausta sijoituspäätöksiä tehdessä. 

Katso Rahan jäljillä ohjelmasta miten tavallinen sijoittaja ( ihminen ) voi hyötyä koneiden aiheuttamista markkinareaktioista. Markkinakatsauksessa vieraillaan kehittyvillä markkinoilla.

Viikko 47

Osingot avain ylituottoon?

Osingot ovat osta ja pidä -sijoittajan tärkein tuottojen lähde. Sijoittaja ja sijoituskirjailija Kim Lindström luottaa yhtiöihin, jotka maksavat hyvää osinkoa. ”Osingon kasvu on tärkein osakkeen arvonnousua selittävä tekijä”, toteaa Lindström.

Osinkotuottoa tarkastelemalla on mahdollista tehdä hyviä sijoituspäätöksiä väittää Lindström. Uudessa kirjassaan, Onnistu osakemarkkinoilla, jonka hän on kirjoittanut yhdessä poikansa Tom Lindströmin kanssa, he käsittelevät laajasti osinkojen merkitystä sijoittajalle. ”On saatu ylituottoa valitsemalla vain osakkeita, joissa osinkotuotto on keskimääräistä suurempi”, muistuttaa Kim Lindström.

Lindström on seurannut pörssin keskimääräistä osinkotuottoa useiden vuosikymmenien ajan ja on vakuuttunut, että tästä materiaalista on pääteltävissä millä tasolla pörssissä liikutaan. ”Kun osinkotuotto on ollut pörssissä keskimääräistä korkeampi, silloin kurssit ovat olleet alhaalla. Kun osinkotuotto on taas hyvin matala niin silloin osakkeet ovat olleet ylihinnoiteltuja”

Katso Rahan jäljillä ohjelmasta Lindströmin tärpit kevään potentiaalisista osingon nostajista ja näkemys Nokian osinkopolitiikasta. Markkinakatsauksessa vieraillaan Venäjällä.

Viikko 43

Osavuosikatsausten topit ja flopit

Koko syksyn otsikoita ovat hallinneet valtioiden velkaongelmat. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet yritysten tulokset. Kulunut osavuosikatsauskierros oli odotetun kaltainen eli yrityksillä menee valtioita paremmin. ”Tuloskausi sujui tilanteeseen nähden varsin mallikkaasti. Noin puolet yrityksistä julkaisi odotuksia paremman tuloksen ja puolet vastaavasti hieman odotuksia heikomman tuloksen,” kertoo FIM:n salkunhoitaja Janne Holtari.

Toimialojen välillä syntyy vaikeina aikoina suuria eroja. Laskusuhdanteessa ovat menestyneet kansainvälisestä kasvusta hyötyneet yritykset. ”Positiivisimmat yllätykset koettiin kestokulutushyödykkeissä. Autot ja ylellisyyshyödykkeet pärjäsivät hyvin sekä teknologiasektori”, kommentoi Holtari.

Talouden vastatuuli näkyi myös tuloksissa. Sykliset toimialat ja finanssisektori ottivat tukevasti turpaan. ”Negatiivisia yllätyksiä koettiin pankeissa, jotka alaskirjasivat bondisalkkujaan Etelä-Euroopassa sekä materiaalipuolella, jossa sekä kysyntä että hinnat laskivat rajusti”, toteaa Holtari.
 
Katso Rahan jäljillä ohjelmasta miltä yritysten tuloksentekokyky näyttää tulevaisuudessa. Ruuvipenkissä  pyöritellään valtionvelkakirjoja.

Viikko 42

Menestyvän sijoittajan kolme tunnusmerkkiä

Kim ja Tom Lindström ovat julkaisseet uuden kirjan, ”Onnistu osakemarkkinoilla”. Kirjassa käsitellään mm. arvosijoittamisen periaatteita ja tunnuslukujen hyödyntämistä. Lisäksi Lindströmit käsittelevät kirjassaan myös laajasti markkinapsykologian vaikutuksia sijoituspäätösten tekoon. ”On havaittu että ajasta riippumatta ihmiset tekevät samoja virheitä vuodesta toiseen ja vuosikymmenestä toiseen. On hyvä olla tietoinen näistä virheistä, koska silloin voi pyrkiä välttämään niitä ja sitten ennen kaikkea voi yrittää hyötyä niistä”, kertoo sijoituskirjailija Kim Lindström.

Lindströmin mukaan kolme merkityksellisintä onnistumisen edellytystä sijoittamisessa ovat kärsivällisyys, analyyttisyys ja tunteettomuus. Harva sijoittaja toteuttaa Lindströmin oppeja koska osakkeita ostetaan tutkitusti kalliilla ja myydään halvalla. ”Laumailmiö eli sopuli-ilmiö vaikuttaa paljon sijoituksiin. Innostutaan kun kaikki muut innostuvat ja mennään kipsiin kun muut menevät kipsiin”, toteaa Lindström.

Katso Rahan jäljillä -ohjelmasta mitä mieltä Lindström on osta ja pidä -strategiasta. Markkinakatsauksessa tutkaillaan markkinatilannetta arabimaissa.

Viikko 41

Kim Lindströmin sijoitusstrategia syysmyrskyssä

Konkarisijoittaja Kim Lindström on ostanut osakkeita kun muut ovat myyneet. Salkkuun on tullut lisää täytettä myös aivan viime aikojen myllerryksen keskellä.  ”Nyt on mahdollista tehdä aivan erinomaisia pitkän aikavälin sijoituksia, koska historiallisesti kurssit ovat harvoin olleet näin alhaalla”, toteaa sijoituskirjailija ja sijoittaja Kim Lindström.

Laadukkaat yhtiöt, osinkotuotto ja sopulilauman hermoilun kritisoiminen ovat olleet Lindströmin tavaramerkkejä jo vuosikymmeniä. Moni on myös kritisoinut hänen strategiaansa säännöllisesti, mutta Lindström on ollut uskollinen valitsemalleen linjalle. ”Käytän ns. average down strategiaa. Toisin sanoen ostan alenevin kurssein, jolloin keskihankintahinta jatkuvasti alenee. Kunhan rahat riittävät pohjaan asti niin siinä vaiheessa keskihankintahinta on lähellä pohjahintaa”, paljastaa Lindström. 

Viikko 40

Miten korkotason muutokset vaikuttavat sijoituspäätöksiin?

Viikko 39

Viikko 38

Onko maantieteellisessä hajautuksessa järkeä?

Globalisaation edetessä ja yritysten kansainvälistyessä maantieteellisen hajautuksen merkitys on pienentynyt sijoitusriskien hallinnassa. Toisaalta taas maantieteellisillä alueiden välillä on ollut erittäin suuria tuottoeroja ja ne edelleen ohjaavat vahvasti sijoituspäätösten tekoa. Tuleeko maantieteellisiin alueisiin suhtautua aikaisemmasta poiketen? ”Viime vuosina on pitänyt tehdä selkeä ero Etelä- ja Pohjois-Euroopan maiden välille. Velkakriisin painaessa päälle meillä on ihan selkeä ero missä ne laatumaat ovat ja mitkä maat ovat vähemmän houkuttelevia Euroopassa”, kertoo FIM:n sijoitusjohtaja Vesa Engdahl.

Vanhan ohjeen mukaan salkussa tulee olla markkinoiden koon mukaiset osuudet sijoitustuotteita kaikilta merkittäviltä markkina-alueilta. Viime vuosien parhaat tuotot on kuitenkin saavutettu kehittyvien markkinoiden yrityksistä, jotka ovat olleet aliedustettuina perinteisen allokaatiojaon salkussa. ”Välillä maantieteellisen jaottelun voi laittaa romukoppaan ja miettiä toimialoja, sektoreita ja yksittäisiä yrityksiä maasta riippumatta”, toteaa Engdahl.

Katso Rahan jäljillä -ohjelmasta miten maantieteelliseen hajautukseen tulee suhtautua. Markkinakatsauksessa käsitellään lääketeollisuuden tilannetta. 

Viikko 37

Piensijoittajan sijoitusstrategia nyt

Jälleen kerran elämme historiallisia aikoja. Hätäisimmät ovat hautaamassa osta ja pidä strategian ja uskovat vakaiden osaketuottojen olevan mennyttä. Tilalle he tarjoavat aktiivista ajoittamista ja vaihtoehtoisia omaisuusluokkia, kuten raaka-aineita.

Edellisen kerran uudesta taloudesta kohistiin teknokuplan aikaan. Onko sijoittajan maailma tällä kertaa  muuttunut pysyvästi – is it this time different? ”Kyllä minä uskon edelleen osta ja pidä sijoittamiseen. Varsinkin tällaisena aikana kun saa laatua edullisesti se toimii entistä paremmin”, kommentoi sijoituskirjailija ja Balance Consultingin analyytikko Henri Elo

Osakemarkkinoiden voimakas heilunta koettelee sijoittajan hermoja. Viimeisen vuosikymmenen aikana on nähty jatkuvasti suuria nousuja ja laskuja. Kurssihuiput ja pohjat nähdään aina vain jälkikäteen ja tämä tekee ajoittamista tuskaa. ”Harva sijoittaja ja varainhoitaja suosittelee hyväna aikana osakkeiden myymistä ja huonona aikana osakkeiden ostamista, joka itse asiassa olisi järkevää”, toteaa Elo. 

Kuinka sitten toimia jos edelleen uskoo osta ja pidä strategiaan? ”Sijoittajan on tärkeää muistaa, että hän ei osta ainoastaan silloin kun kaikki näyttää aurinkoiselta ja valoisalta vaan ostaa myös silloin kun on peikkoja taloudessa”, muistuttaa Elo.

Katso Rahan jäljillä ohjelmasta millä taktiikalla Henri Elo toimii sijoitusmarkkinoilla. Markkinakatsaus osiossa käsitellään  tilannetta. 

Viikko 36

Viikko 35

Viikko 34

Miten suojaat salkun taantuman varalta?

Pörssikurssit sahaavat kiivaasti ylös ja alas. Osa sijoittajista uskoo taantuman olevan jo ovella, mutta toiset pitävät nykyistä hetkeä houkuttelevana ostotilaisuutena. Talouden syklien ennustaminen on mahdotonta, mutta syklien vaihtumiseen voi sijoittaja reagoida esimerkiksi suosimalla ns. syklisiä tai defensiivisiä yhtiöitä.  ”Talouden elpyessä yleensä konepajat, perusmetalli, kaivosyhtiöt ja liikenneyhtiöt näillä sektoreilla toimivat yhtiöt ovat vahvasti talouskasvusta riippuvaisia. Ne lähtevät ensimmäisinä lentoon ensimmäisinä kun talouden näkymät muuttuvat paremmiksi”, toteaa FIM:n sijoitusjohtaja Vesa Engdahl.

Defensiivisiä toimialoja ovat mm. elintarviketeollisuus, energiatuotanto ja lääketeollisuus. Taantumassa kaikkien yhtiöiden kurssit putoavat, mutta tappioita voi yrittää minimoida suhdanteeseen sopivilla yhtiövalinnoilla. ”Defensiiviseksi luokitellut yhtiöt tulevat vähemmän alas ja niissä säilyy pienemmillä vaurioilla. Syklisten yhtiöiden kurssit helposti puoliintuvat tai kuten viime taantumassa ne tulivat 60-70% alas”, kertoo Engdahl.

Katso Rahan jäljillä ohjelmasta miten suhdannevaihtelut tulisi huomioida sijoituspäätöksissä. Markkinakatsaus -osiossa käsitellään korkosyksyä.

Viikko 33

Viikko 32

Viikko 31

Suomalainen unelma toteutetaan hinnalla millä hyvänsä

Suomaisia ja amerikkalaisia yhdistää halu omistaa asunto. Mielikuva punaisesta tuvasta ja perunamaasta istutetaan suomalaisiin mieliin jo äidinmaidossa. Unelman hintalappu on ollut amerikkalaisille erityisen suuri. Yhdysvalloissa on takana jo kolmas surkea vuosi asuntokaupassa. Finanssikriisin liikkeelle sysäämä asuntojen hintojen lasku ei näytä oikenevan lähitulevaisuudessa. 

Amerikkalaisen unelman toteuttaminen kävi myös valtiolle kalliiksi. Asuntolainoista noin 95% prosenttia on valtion takaamia tai antamia. Tämä jarruttaa talouden elpymistä. ”Elvytysmahdollisuutta ei ole, joka on iso ongelma Amerikassa. Ihmisten varallisuus on asunnoissa  ja työttömyys on edelleen korkealla tasolla eikä asuntojen hinnat ole nousseet,” kommentoi rahoituksen professori Vesa Puttonen.

Suomessa asuntojen hinnat eivät ole merkittävästi laskeneet talouden taantumasta huolimatta vaikka moni on veikannut toisin. Alhainen korkotaso on pitänyt asuntokaupan liikkeessä. ”Olen aliarvioinut suomalaisten halun omistaa asunto ja ostaa se sellaisella velalla mitä vaan pankista irtoaa”, myöntää Puttonen.

Voiko suomalainen asuntovelallinen ajautua samanlaiseen ahdinkoon kuin amerikkalaiset virkaveljet? ”Aika monen riskinkantokyky on veitsenterällä jos korot lähtevät nousuun. En itse ostaisi asuntoa nyt”, kertoo Puttonen. 

Katso Rahan jäljillä –ohjelmasta mitä mieltä professori Vesa Puttonen on Yhdysvaltojen taloustilanteesta. Markkinakatsauksessa käsitellään Venäjää.

Viikko 30

Viikko 29

Mihin professori Vesa Puttonen sijoittaa rahansa tässä turbulenssissa?

Professori Vesa Puttonen on omien sanojensa mukaan osakeuskovainen. Kaikki sijoitukset ovat olleet tähän saakka osakkeissa velkavivulla tai ilman. Markkinatilanne on kuitenkin horjuttanut Puttosen uskoa ja strategia on mennyt uusiksi. ”Alkukesästä myin pääosan osakkeista pois ja sijoitin kultaan ensimmäistä kertaa elämässäni”, kertoo Puttonen.

Ilmassa leijuu monenlaisia uhkakuvia. Inflaatio, deflaatio, kurssilasku tai pelko yllättävästä kurssinoususta juuri kun osakesijoitukset on realisoitu käteiseksi. Vesa Puttosen sijoitukset ovat kullassa ja käteisenä eli tästä voidaan päätellä, että hän ei usko nopeaan kurssinousuun. ”On olemassa paljon merkkejä siitä että Euroopassa ajaudutaan Japanin kaltaiseen tilanteeseen koska ei olla valmiita tekemään tarvittavia poliittisia päätöksiä eikä alaskirjauksia. Tämä johtaa siihen että deflaation riski Euroopassa on suurempi kuin Yhdysvalloissa”, arvioi Puttonen

Katso Rahan jäljillä –ohjelmasta miksi Vesa Puttonen uskoo kullan olevan hyvä sijoitus.

Viikko 25

Sijoitussalkku kesäkuntoon – 4 vinkkiä 

Piensijoittajalla on kesällä oivallinen tilaisuus käyttää loma hyödyllisesti ja allokoida sijoitussalkku uuteen uskoon. Laiturinnokassa voi perehtyä maailmantalouden trendeihin, osavuosikatsauksiin sekä makrotalouden tapahtumiin. Helsingin pörssin osakelistaa perkaamalla saattaa myös löytää sopivia yritysostokohteita tai käänneyhtiöitä.

Rahan jäljillä ohjelman toimitus kokosi kesän kunniaksi napakat tärpit niille, jotka kaikesta huolimatta haluavat käyttää loman laiskotteluun.

Länsimarkkinat vai kehittyvät markkinat? ”Kehittyvät markkinat, erityisesti Aasia voi olla se kova positiivinen yllättäjä vuoden jälkipuoliskolla”, ennustaa Vesa Engdahl, FIM

Eurooppa vai USA? ”Jos olemme oikeassa siinä, että kehittyvät markkinat pärjäävät vuoden jälkipuoliskolla suhteellisen hyvin niin se olisi erittäin positiivista Pohjoismaille ja Saksalle eli Eurooppaan ennemmin kuin USA:han”, veikkaa Carolus Reincke, FIM.

Syklistä vai defensiivistä? ”Raaka-ainevetoiset toimialat ovat voimissaan niin kauan kun meillä on nykyisen kaltainen inflaatio”, toteaa Reincke.

Kultaa vai kuparia? ”En välttämättä olisi hirmuisen riemuissani arvometallien, kuten kullan tai hopean perään juoksemaan vaikka hintakehitys on ollut kovaa. Teollisuusmetalleissa on nousupotentiaalia jos Aasian kysyntä pysyy korkeana”, kertoo Engdahl.

Katso Rahan jäljillä –ohjelmasta asiantuntijoiden kiinnostavimmat tärpit osakkeista, joita kesän aikana kannattaa pörssistä onkia. Hauskaa kesää!

Viikko 24

Viikko 23

Viikko 22

Viikko 21

Viikko 20

Viikko 19

Viikko 18

Korkoa korolle, kiitos!

Viikko 17

Asprolla on monta rautaa tulessa

Monialayritykset ovat Helsingin pörssissä pienoinen harvinaisuus. Tällä hetkellä niistä mielenkiintoisin on Aspro, jonka osakeanti päättyy tänään. Neljällä toimialalla vaikuttava yhtiö on tehnyt tasaisesti kasvavaa tulosta ja on Osakesäästäjien keskusliiton toiminnanjohtaja Tomi Salon valinta kuukauden osakkeeksi.

Monialayritysten ongelma sijoitussäästäjän näkökulmasta on yhtiön arvon määritteleminen. Usealla alalla toimivat yhtiöt eivät ole kaikkein selvimmin analysoitavissa. Tilinpäätöstietojen lisäksi monialayhtiöiden, kuten Aspron, arvioinnissa kannattaa kiinnittää huomiota Salon mukaan seuraaviin tekijöihin: onko yrityksellä kasvollinen omistus, kuinka sitoutuneita osakkeenomistajia löytyy yhtiön johdosta ja millaista osinkoa yritys jakaa? Näihin kysymyksiin kun saa rauhoittavan vastauksen, voi yrityksen investointeihin ja tulevaisuuden näkymiin yleensä luottaa. ”Antaa liiketoimintayksiköiden hoitaa itse tarkempi arvonmäärityksensä, sijoittajalle on pääasia, että viivan alle jää plussaa” Salo summaa.

Katso Rahan jäljillä ohjelmasta kuinka toiminnanjohtaja Salo luonnehtii monialayrityksiä sekä kertoo omasta sijoitushistoriastaan Aspron kanssa. Markkinakatsauksessa aistitaan uuden tuloskauden tunnelmia.

Viikko 16

Verokarhu osinkojen kimpussa

Osinkokausi on taas päällä ja suomalaiset yhtiöt ovat jakaneet osakkeenomistajilleen noin 6,5 miljardin euron osingot. Ja puhuttaessa tuloista, puhutaan myös veroista: Pääoma- ja osinkotuloverotus ovat olleet muun muassa Hetemäen työryhmän ajatusten kautta tuttu jutun juuri jo menneellä hallituskaudella ja nyt muodostettavan uuden hallituksen on uumoiltu nostavan osingonsaajan maksamaa veroa merkittävästi.

Osakesäästäjien Keskusliiton toiminnanjohtaja Tomi Salo on huolissaan ymmärtävätkö poliitikot oikein päätöstensä kauaskantoisia seuraamuksia: ”Pääomatuloverotuksen ja osinkotuloverotuksen kiristäminen on signaali suomalaiselle kotitaloudelle sekä säästäjälle, että ehkä kotimaisia yrityksiä ja työpaikkoja ei olekaan niin tarpeen tukea”. Salo viittaa myös uhkakuvaan, jossa ulkomainen pääoma kerää Suomesta nopeat voitot talteen, suomalaisten ottaessa riskiä säästämällä uskollisesti. ”Osingot ovat sopiva korvaus otetusta riskistä” Salo linjaa.

Hallitus on myös miettinyt ratkaisuja tukeakseen piensijoittajaa, mutta riittävätkö toimet?

Katso Rahan jäljillä -ohjelmasta miten toiminnanjohtaja Salo näkee verotukseen liittyvät näkökulmat ja millaisiin toimiin tulisi ryhtyä, jos todella halutaan tukea suomalaisia pörssiyhtiöitä sekä työpaikkoja. Markkinakatsauksessa kurkistetaan mitä kuuluu kehittyville markkinoille.