Rakentamisen aiheuttamaa luonnonvarojen kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä voidaan laskea merkittävästi. Mielenkiinto kohdistuu nyt rakennusten käytön energiatehokkuuden parantamiseen. Myös rakennusmateriaalien ja rakentamisen energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt on nostettava esiin.
Vuonna 2010 voimaan astuvat rakennusten uudet energiatehokkuusvaatimukset ovat linjassa hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle asetettujen tavoitteiden kanssa. Energiatehokkuusvaatimusten lisäksi rakennustuotteiden valmistuksen päästöjä pienentämällä saataisiin aikaan moninkertaiset päästövähennykset. Eri rakennusmateriaalien ympäristöystävällisyydessä on huomattavia eroja.
Nyt rakennustuotteiden valmistus ja rakentaminen aiheuttavat 5 prosenttia maamme vuotuisesta energiankulutuksesta sekä hiilidioksidipäästöistä. Vaikka määrä ei kuulosta suurelta, summat ovat silti suuria. Rakennustarvikkeiden valmistuksen ja rakentamisajan energiankäyttö on noin 15,4 TWh ja siitä syntyy noin 4,3 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt.
Jos rakennustuotteiden valmistuksen ja rakentamisen aiheuttamia päästöjä vähennettäisiin neljänneksellä, saisimme aikaan suuremmat päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä kuin mitä vuonna 2010 rakennusten energiatehokkuusvaatimusten tiukentamisella saadaan aikaan.
Esimerkiksi toimistotalojen väliseinissä käytetään nykyisin huomattavan paljon teräsrunkoja. Ympäristön kannalta on kuitenkin järkevämpää käyttää hiilinieluina toimivaa ja edullisempaa puurunkoa ja antaa teräksen kiertää siellä, missä sitä ei voi puulla korvata. Samaan aikaan on pienennettävä betonin, tiilen ja muiden kiven tapaisten materiaalien sekä teräksen valmistuksen aiheuttamia ympäristörasitteita.
Puurakentamista lisäämällä hyödynnämme järkevästi Suomen tärkeintä luonnonvaraa, puuta ja siihen liittyvää osaamista. Samalla luomme hyvinvointia ja työtä koko Suomeen. Suomella on mahdollisuudet profiloitua kestävän kehityksen mallimaana edettäessä kohti biotaloutta.