Helsingin yliopiston koordinoima EU-rahoitteinen tutkimushanke pyrkii jalostamaan puunkuorijätteestä uusia kaupallisia sovelluksia esimerkiksi metsä- ja maataloussektoreille sekä lääke- ja kosmetiikkateollisuuden käyttöön.
Metsäteollisuuden sivutuotteena syntyy valtavia määriä kuorijätettä, jota hyödynnetään pääasiassa vähäarvoisena energialähteenä. Kuorijäte sisältää kuitenkin runsaasti kiinnostavia bioaktiivisia aineosia, joiden pohjalta voidaan kehitellä esimerkiksi ympäristöystävällisiä kasvinsuojeluaineita, hieno- ja teollisuuskemikaaleja sekä lääkeaineita ja kosmetiikkatuotteita.
FORESTSPECS-hankkeessa tutkitaan ja kehitellään sovelluksia kahdeksan boreaalisen vyöhykkeen puulajin, muun muassa koivun, männyn ja kuusen, kuorijätteestä. Esimerkiksi koivunkuoressa on 80 % betuliinia, joka on tunnettu muun muassa antibakteerisista ominaisuuksistaan. Pelkästään Suomen puuteollisuuden koivunkuorijätteen määrä riittäisi tyydyttämään lääketeollisuuden tarpeet.
Kuorijäte on nopeasti uusiutuva ja ympäristöystävällinen raaka-aine
Puunkuorijätteen laajamittainen hyödyntäminen on uusi tutkimusala, joten hankkeessa on paljon kaupallista potentiaalia. Kyseessä on edullinen ja monipuolinen raaka-aine, jonka sovellusmahdollisuudet näyttävät todella laajoilta. Tärkeä merkitys on myös raaka-aineen uusiutuvuudella ja luonnonmukaisuudella. Kuorijätteen pohjalta tehdyt sovellukset voivat korvata suuren määrän öljyyn perustuvia tuotteita ja valmisteita.
Nopeasti uusiutuva kuorijäte pystytään hyödyntämään kokonaisuudessaan. Arvokkaiden molekyylien erottelun jälkeen jäljelle jää orgaanista materiaalia, jota voidaan käyttää maaperän ennallistamiseen ja kasvuominaisuuksien parantamiseen.
Kuorijätteellä voitaisiin korvata myös hitaasti uusiutuvan turpeen käyttöä kasvualustana. Kuorijätteen ohella hankkeessa pyritään eristämään bioaktiivisia ainesosia myös turpeesta.
Puunkuoresta erotettavista ainesosista voidaan lisäksi jalostaa muun muassa sidosaineita pinnoitteisiin ja komposiittimateriaaleihin. Bioaktiivisista ainesosista on mahdollista kehittää myös rakennusteollisuuden erikois- ja vedenpuhdistuskemikaaleja sekä biohajoavia voiteluaineita.
Hankkeessa on mukana kaikkiaan yhdeksän partneria viidestä eri maasta. Mukana on kolme yhteistyötahoa eri puolilta Venäjää
Metsäuutisia. Aiempaa
Metsäuutisia.
Aiempaa uutista Pekkarisesta en olisi laittanut, jos en olisi halunnut alleviivata metsäalan kehityksen ristiriitaisuutta: Helsingin yliopisto etsii puunkuoresta lisäarvoa samaan aikaan, kun Pekkarinen peesaa puolueelleen uutta maanvyörymävoittoa.
Tiedotteen alkup. otsikko kuului: "Ministeri Pekkarinen: Metsäala saatava liikkeelle - myös verotaakkaa arvioitava uudelleen"
Metsänomistajana kysyn metsäomistajan "verotaakasta": mikä ihme se sellainenkin oikein on. Alan kehistystarpeisiin palaan myöhemmin.
Kirjoita uusi kommentti