Kirjoittanut Vierailija Ti, 27/09/2011 - 10:55
Posted in
Helsingin Sanomat on uskaltautunut avautumaan otsikolla ”Osa valtamediasta vaikenee Wall Streetin protesteista”.
Muu varsinainen talouslehdistö Suomessakin vaikenee mielenosituksista, jotka jatkuvat Wall Streetillä kymmenettä päivää. Mistään pienestä tapauksesta ei ole kyse, mielenosoittajia oli jopa 1 500 päivässä mielenosoitusten alkaessa 17. syyskuuta.
Myös poliisiin toiminta on herättänyt arvostelua, mutta sitäkin on näkynyt vain internetissä.
Pelkääkö Suomen valtalehdistö mielenositusten leviävän Aleksille.
https://occupywallst.org/
Piksu vaikenee vaikka vanhat demokratiat horjuvat
Piksu vaikenee vaikka vanhat demokratiat ovat kriisissä ja uhkaavat sortua mellakoihin ja epäluottamukseen hallituksiaan kohtaan. Olemme nähneet vasta esimakua Lontoossa ja Ateenassa. Pahat ajat ovat tulossa.
Weimarin tasavallan velkaantumisen aiheuttama sekasorto oli pientä tämän rinnalla. Nyt on angloamerikkalaisen yhteiskunnan vuoro horjua.
Tuomiopäivän pasuunat pauhaavat jo. Velkaa angloamerikkalaisissa maissa otettu jo enemmän kuin Ottomaanien Turkissa, joka sekin aikoinaan sortui velkaantumiseen. Suuri valtakunta, josta Eurooppa 1400...1500 luvuilla kopioi sivistyksensä loppujen lopuksi hajosi 1800 luvulla tapahtuneen velkaantumisen aiheuttamaan luottamuspulaan keskusvaltaa kohtaan. Sama kohtalo joka kohtasi Ottomaanien suvaitsevaista ja mahtavaa Turkkia ja vähän myöhemmin Weimarin Saksaa voi kohdata myös angloamerikkalaista kulttuuria.
Miksi Piksu vaikenee. Pelätäänkö täällä että köyhtyvä kansa nousee Fleminginkadun leipäjonosta pörssitalolle missä raharikkaat ja laiskat loiset nauttivat ansaitsematonta juhla-ateriaansa. Miksi Piksu vaikenee??
Mielestäni leimaat väärin
Mielestäni leimaat väärin sijoittajia väittämällä, että he ovat laiskoja. Olen itsekin piensijoittaja, tässä vähän "laiskuushistoriaani". Läksin kotoa 15 vuotiaana töihin pk seudulle, alkupääoma oli veljeltä lainattu 5000 mk (muuttui 50 markaksi vuonna 1963 rahan uudistuksessa). Tein töitä ja laihduin, palkka oli aluksi 120 (1,20 mk -63) mk tunnilta. Elämä ei ollut yhtä juhlaa, enkä tuntenut itseäni millään tavalla loiseksi. Asunnon säästäminen oli pitkän aikaa ainoa sijoitus, jonka pystyin tekemään ammattimiehen palkallani. Säästämistä edisti parhaina vuosina tehdyt noin 800 - 1000 h ylitöitä. Se tarkoitti 12 h päiviä ja lisäksi lauantait sitten, kun niistä vihdoin tuli vapaapäiviä. Tein töitä yhtämittaa 48 vuotta ennenkuin jäin eläkkeelle ja nyt nautin mm sijoittamisesta.