FundPlace valikko
Hedgerahasto perinteisesti tarkoittaa suojarahastoa. Tämä juontaa nimensä siitä, että hedgerahastojen tavoitteena on ollut alhainen markkinariski. Alhainen markkinariski yksinkertaistettuna tarkoittaa sitä, että niiden tulisi olla mahdollisimman vähän alttiita osakemarkkinoiden muutoksille. Tämä alhainen markkinariski toteutuu vain osittain, koska hedgerahastojen tuotot yleensä ovat edelleen alttiita markkinatuotoille, mutta tämä alttius on vaikeammin analysoitavissa/havaittavissa. Hedgerahastojen tuotot ”tarttuvatkin” voimakkaammin laskumarkkinoiden tuottoihin kuin nousumarkkinoiden tuottoihin. Vaikeammin sanottuna tämä piirre tarkoittaa sitä, että markkinariskillä on asymmetrinen vaikutus hedgerahastojen tuottoihin. Monien hedgerahastostrategioiden tuottoja usein kuvataankin optio-strategioilla ja etenkin asetetun myyntioption tuottorakenteella (kts. Agarwal & Naik 2004).
Stereotypia – Ihmiset tavallisesti pyrkivät tavallisesti yleistämään asioita. Näin tehdään myös hedgerahastojen kohdalla. Tyypillinen stereotypia hedgerahastojen kohdalla on velkavipurahasto, joka lyhyeksi myymällä osakkeita pyrkii manipuloimaan markkinoita ja tekemään tuottoja. Etenkin vuoden 2008 pörssilaskun aikana luotiin käsityksiä siitä, että hedgerahastot olivat pääsyyllisiä kurssilaskuun niiden lyhyeksi myyntien vuoksi. Hedgerahastot toki voivat helposti vaikuttaa yksittäisiin osakkeisiin, mutta on kaksi painavaa syytä miksi vuoden 2008 pörssilasku hedgerahastojen aiheuttamana on ”sijoituslegenda:”
(1) Hedgerahastostrategioiden korrelaatiot/markkinapositiot: Hedgerahastotrategioiden tuotot pääsääntöisesti korreloivat positiivisesti osakeindeksien tuottojen kanssa. Hedgerahastojen on mahdotonta liikuttaa markkinaa kokonaisuudessaan alaspäin lyhyeksi myymällä, jos ne pitävät nettopositionsa positiivisena.
(2) Hedgerahastojen hallinnoitavat varat: AIMAn selvityksen perusteella hedgerahastojen hallinnoitavien varojen voidaan arvioida olevan 2.5 % kaikista maailman hallinnoitavista varoista.
On siis jokseenkin epäuskottavaa, että näin pieni rahastoluokka, jonka nettopositio osakemarkkinoihin on vieläpä positiivinen, pystyisi aiheuttamaan ”pääsyyllisenä” osakemarkkinoiden romahduksen. Tosin niiden vaikutusta ei kokonaan voida sulkea pois. Toinen asia on sitten se, että mikä vaikutus sijoittajien yleisellä lyhyeksi myynnillä ja hedgerahastojen pakkomyynneillä oli markkinoihin. Toki tämä sivusto on puolueeton analyysin ja informaation tarjoaja, joten kyllä hedgerahastoja pitää pystyä kritisoimaankin, mutta kritiikin tulee olla objektiivista.
Jokainen hedgerahasto onkin erilainen ja niitä on vaikea ryhmitellä. Niitä seuraavat indeksitkin ovat hyvin erilaisia. Kaksi suurta hedgerahastoindeksien tuottajaa ovat Hedge Fund Research Inc. ja Credit Suisse/Tremont LLC, joiden indeksit ja strategialuokitukset voi löytää niiden kotisivuilta:
Seuraavassa taulukossa esitetään hedgerahastostrategioiden riskirakenne suhteessa joko VIX-indeksin muutoksille tai S&P 500 indeksin muutoksille. Analyysit tarkemmin voi löytää Peltomäki (2007) tutkimuksesta.
Hedgerahastotuotot suhteessa negatiivisiin ja positiivisiin VIX-indeksin ja S&P 500-indeksin muutoksiin.
|
|
VIX(+)
|
VIX(-)
|
S&P 500 (+)
|
S&P 500 (-)
|
|
Distressed
|
-
|
N/A
|
N/A
|
+
|
|
Event Driven
|
-
|
N/A
|
N/A
|
+
|
|
Risk Arbitrage
|
-
|
N/A
|
N/A
|
+
|
|
Equity Market Neutral
|
-
|
N/A
|
+
|
+
|
|
Long/Short Equity
|
-
|
N/A
|
+
|
+
|
|
Managed Futures
|
+
|
N/A
|
N/A
|
-
|
|
Dedicated Short Bias
|
+
|
+
|
-
|
-
|
Miinus/plus-merkki taulukon ensimmäisellä rivillä kertoo volatiliteetti- tai osakeindeksin muutoksen suunnan. Miinu/plus-merkit niiden ensimmäisen rivin alapuolella taas kertovat volatiliteetti- tai osakeindeksin muutoksen vaikutuksen suunnan hedgerahaston tuottoon. Esim. jos VIX (+) tarkoittaa, että VIXin noustessa sen vaikutus Distressed strategian tuottoon on negatiivinen. N/A merkitsee ei merkitsevää vaikutusta.
Credit Suisse/Tremontin indeksien mukaan edellisenä vuonna vain Managed Futures ja Dedicated Short Bias ylsivät plussalle, joten tämä taulukossa annettu riskirakenne kuvaa hyvin hedgerahastoja, koska viime vuonna VIX-indeksi nousi voimakkaasti ja S&P 500 indeksi laski voimakkaasti. Julkisuudessa on usein puhuttu, että hedgerahastojen strategiat pettivät vuonna 2008 vaikka tosiasiassa niiden riskirakenne vuoden 2008 kaltaisessa markkinaympäristössä oli hyvin ennalta tiedossa.
Miksi hedgerahastoja vielä tarvitaan ja miksi ne ovat hyvä lisä salkkuun ETF-sijoituksien lisäksi?
ETF-rahastojen ongelma on se, että niiden tulee aktiivisesti pitää sijoitussalkun koostumus niiden seuraamaa indeksiä vastaavana. ETF-rahastojen onkin vaikea sijoittaa pienempiin yhtiöihin, koska niiden kaupankäynnissä likviditeetti on huono ja osto- ja myyntitarjousten erotus on korkea, joten kaupankäyminen on kalliimpaa. Tämä johtaa siihen, että jos salkkua halutaan hajauttaa tarpeeksi, on perusteltua liittää pieniä yrityksiin ja epälikvidejä sijoituksia salkkuun.
Hedgerahastot taas usein sijoittavat pienempiin yhtiöihin ja epälikvideihin sijoituksiin niiden hallinnoiman varallisuuden nostorajoitusten vuoksi. Tämä on ollut hedgerahastojen selvä etu perinteiseen rahastoihin verrattuna, jotka joutuvat sijoittajien nostaessa varoja rahastosta heti likvidoimaan sijoituksia. Epälikvideihin sijoituksiin sijoitettaessa tällaiset pakkomyynnit taas ovat hyvin hankalia, koska sijoituksista on hyvin hankala päästä eroon. Akateeminen tutkimus osoittaakin, että yksittäisten hedgerahastojen epänormaaleista tuotoista (ts. absoluuttinen tuotto) voidaan selittää sijoituksien likviditeettiriskiskillä ja niiden rahastojen asettamilla nostorajoituksilla (kts. Aragon 2007; Brandon & Wang 2008). Nämä epänormaalit tuotot vastaavat yksinkertaistetusti juuri sitä osaa tuotosta, johon ei markkinamuutosten ei tulisi vaikuttaa.
Se, että hedgerahastojen epänormaaleita tuottoja voidaan täten selittää vaihtoehtoisilla riskeillä, ei kuitenkaan kerro niiden hyödyttömyydestä, vaan siitä että niiden avulla voidaan hajautusta parantaa laajentamalla sijoitussalkun rakennetta. Tosin oletus puhdasta arbitraasia (tuottoa ilman riskiä) tekevästä hedgerahastosta on epärealistinen. Täten hedgerahastoa ei tulisi ikinä tarkastella yksittäisenä vaan tulee miettiä kuinka se sopii sijoitussalkun rakenteeseen ja sijoitusperiodiin niin, että salkun tuotto-riski suhde kokonaisuudessaan paranee. Hedgerahastot voivatkin olla sopiva täyte ETF-rahastoja runsaasti sisältävään salkkuun.