Käyttäjän Terhi Majasalmi blogi

Tuttavani kysyi minulta useampi vuosi sitten, eikö teidänkin kannattaisi ostaa oma asunto. Mietin itsekseni, että eikö repullinen vuokra-asuntoja millään riittäisi korvaamaan puuttuvaa omaa asuntoa? Hän niin kuin moni muu suomalainen on vankkumattomasti sitä mieltä, että oman asunnon omistaminen on lähtökohtaisesti kannattavin asumismuoto.

Kun vertaillaan vuokra- ja omistusasumista, yleinen toteamus miksi vuokralla ei kannata asua on se, että siinä maksaa jollekin toiselle eikä itselle. Tämä on selvä asia meille kaikille. Kuitenkin vaikka asuisit vuokralla, voit olla mukana asuntomarkkinoilla hyötyen asuntojen hinnan noususta sekä vuokratuloista. Tässä on koko asian juju. Jos pystyt keräämään itsellesi isommat kassavirrat vuokratuloina suhteessa asumisesi kustannukseen, säästät selvää rahaa. Lisäksi pääomasi eivät ole parkkeerattuja yhteen asuntoon, joka saattaa olla joissakin markkinatilanteissa hyvinkin epälikvidi vaan oma asuminen sekä sijoituskohteet joustavat paremmin taloustilanteiden mukaan. Voit vaihtaa asuntoa yleisen vuokratason laskiessa tai muuttaa helpommin työn perässä toiselle paikkakunnalle.

Otetaan yksi esimerkki:

Lähde: Oikotie.fi 24.4.2012

Lapsen syntymä on ensimmäisiä merkittäviä taloudellisia notkahduksia naisen elämässä. Tulotaso tippuu merkittävästi jo lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Jos kotona ollaan useampia vuosia, menetetty tulokertymä on huimaa luokkaa. Monet ovat valmiita kärvistelemään pienimmilläkin tulovirroilla lasten ollessa pieniä, koska ajattelevat tämän olevan väliaikaista. Mietin miksi näin on ja jos se on elämässämme totisinta totta ainakin tämän kerran niin emmekö usko, että se voisi tapahtua myös uudestaan?

Kun puhuimme mieheni kanssa vuosia sitten lasten hankinnasta, hänellä oli vakiovastaus asiaan: ”Sitten, kun talous on kunnossa.” Meidän tapauksessa tämä tarkoitti tarpeeksi suuren varallisuuden luomista. Koska molemmat ovat toimineet yrittäjinä valmistumisestaan lähtien, olimme tottuneet säännöllisen epäsäännöllisiin tuloihin. Olimme eläneet hetkiä, jolloin rahaa ei tullut mistään talouteemme ja ymmärsimme, että niin voi käydä myös tulevaisuudessa. Tavoitteena oli siis luoda varallisuutta, jonka tuotoilla maksetaan elämisen kustannuksia.

Sain asiakkaaltani paketillisen kirjoja ennen joulua. Ensimmäisenä käteeni tarttui James Caanin omaelämäkerta The Real Deal. Kirja tempaisi minut mukaansa kertaheitolla ja sitä luettiin niin taskulampun valossa kuin edes takaisin huoneistoa kävellessä. Pienin tyttäreni viihtyi paljolti kantoliinassa flunssan takia, mikä aiheutti vain pientä aivojumppaa äidille, kuinka pääsisi taas kirjan ääreen.

Kirja alkaa James Caanin lapsuusvuosista ja päättyy vuoteen 2008, jolloin hän oli yksi suositun Dragons’ Den –ohjelman rahoittajista (Leijonan luola UK). Muutamia merkkipaaluja hänen elämässään on joutuminen napit vastakkain isänsä kanssa ja muutto pois kotoa 16-vuotiaana, työskentely rahoitustuotteita myyvässä yrityksessä, menestyksekkään yrityksen rakentaminen, laman voittaminen ja nousu vieläkin korkeammalle tasolle yritystoiminnassa laman jälkeen, hyväntekeväisyystyö sekä tv-ohjelmassa esiintyminen.

Viime lauantaina järjestettiin kahdeksannen kerran Havis Amandan Nuorkauppakamarin Naisyrittäjyysseminaari. Tämä seminaari on aina ollut täynnä energiaa, hyvää mieltä, upeita puhujia ja uusia tuttavuuksia. Itse olin tapahtumassa puhumassa osallistujille yritystoiminnan alkuvaiheen rahoittamisesta, liiketoiminnan suunnittelemisesta useaksi tulolähteeksi sekä toisen tulolähteen merkityksestä.

Yritystoiminnan alkuvaiheessa kestää aikaa ennen kuin rahaa ryöppyää sisään. Jos tulet uutena pelurina vanhalle toimialalle, sinun tulee tarkasti miettiä miten saat asiakkaat kokeilemaan ja ostamaan juuri sinun tuotettasi tai palveluasi. Ihmisillä on suuri kynnys vaihtaa vanhasta pois. Jos luot uutta toimialaa, vie aikaa ennen kuin ihmiset oppivat maksamaan palveluistasi. Yrityksen perustaminen vaatii siis sekä yritykseltä että omassa taloudessa riittäviä rahallisia puskureita.  Tilastot kertovat, että suurin osa yrityksistä jää hyviksi yrityksiksi, siksi onkin suositeltavaa koeponnistaa yritysideaa mahdollisimman pitkälle iltaisin ja viikonloppuisin ennen kuin hyppää työuralta päätoimiseksi yrittäjäksi. Idean syntyminen vaatii prosessointia ja loistava aika tähän on esimerkiksi äitiysloma. Moni naisten perustama yritys on saanut alkunsa vauvanhoidon lomassa kuten myös minun Vauras Nainen liiketoimintani aikanaan.

SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungnerin haastattelusta Talouselämä -lehdessä nousi viikko sitten hienoinen kohu. Hän kertoo Uratie-palstalla vinkkejä, miten pääset 10 000 euron kuukausipalkalle ja hankit miljoonan euron omaisuuden. Suomalaisten keskipalkka on noin 3000 euroa, joten moni taisi hieraista kaksikin kertaa silmiään otsikon nähdessään. http://www.talouselama.fi/uutiset/jungner+sd+kymppitonni+kuussa+ja+milli+pankissa+tayttaa+elaman+tarpeet/a699875

Itseäni alkoi todella kiinnostaa minkälaisia neuvoja hän antaa, kuinka tähän palkkaan päästään. Viimeisenä listassa oli mielenkiintoisin neuvo – ota osaa riskistä. Mene siis töihin yritykseen, jossa saat palkan sijaan omistusosuuksia. Neljä ensimmäistä neuvoa liittyvät omiin toimiin kuten keskity siihen missä olet hyvä tai vaihda työpaikkaa nostaaksesi palkkaa, mutta viides ja viimeinen neuvo sisältää mahdollisuuden hyödyntää suurempaa kokonaisuutta. Jungner neuvoi siis käyttämään vipua.

Pari viikkoa sitten ilmestyneen Talouselämän (nro 32) pääkirjoitus sai minut jälleen pohtimaan miksi menestyvät (= yritys tuottaa muutakin kuin omistajan ja työntekijöiden palkat) yrittäjät ovat enemmän kateuden kuin inspiraation kohde.

Pääkirjoituksessa oli kaksi lukua, jotka saivat huomioni: Kotkan seudulla on 600 nuorta työttömänä, mutta paikallisella hampurilaisyrittäjällä on vaikeuksia täyttää 10 vapaana olevaa työpaikkaa. Päätoimittajan mielestä asia ratkeaisi tukikäytäntöjä muuttamalla. Poliittiset ratkaisut voivat viedä vuosia, mutta yrittäjän pitää saada ratkaistua tämä haaste mieluummin jo tänään. Yrittäjän elämä onkin jokapäiväistä moninaisten ongelmien ratkaisemista.

Nuori startup-yrittäjä kertoo elämästään: ”En voi lopettaa työntekoa kello neljä ja lähteä kaljalle. Se ei vaan toimi. Minun täytyy uskoa, että tämä joskus tuottaa minulle palkkion, jos tuottaa.” Tähän lauseeseen kiteytyy yrittäjyyden syvin olemus. Ihminen on valmis tekemään ensin vailla tietoa, onko palkkiota edes luvassa tulevaisuudessa. Joku ilmaisisi asian, että yrittäjä on valmis ottamaan riskin epäonnistumisesta.

Kun juttelen ihmisten kanssa sijoittamisesta, sana riski nousee mukaan keskusteluun aina jossain vaiheessa. Niille, jotka eivät ole koskaan sijoittaneet, tämä on yleensä myös ensimmäinen ja ainoa syy olla aloittamatta.  Heille riski merkitsee rahojen häviämistä ja täten epäonnistumista. Kuitenkin elämään kuuluu myös epäonnistumiset. En tiedä yhtäkään ihmistä, joka olisi aina onnistunut kaikessa mihin ryhtyy. Kukaan meistä ei ole oppinut kävelemään noustessaan ensimmäistä kertaa pystyyn. Jokainen on pyllähtänyt kerta toisensa jälkeen aina uudelleen pystyyn nousten.

Yle Teemalla on pyörinyt mielenkiintoinen ohjelmasarja viime lamasta - Lamastalgia. Jotkut osat ovat tarjonneet parasta viihdettä mitä televisiosta löytyy. Toiset osat ovat tuoneet karulla tavalla esiin sen miten kaikki voi muuttua yhdessä yössä, ja miten suuret muutokset taloudessa jättävät karun jäljen ihmisiin, jos pahin mahdollinen tapahtuu. Nykyaikana meidän ei tarvitse pelätä kuolemaa niin kuin esi-isämme vaan meidän pelot liittyvät usein oman taloudellisen tilanteen heikkenemiseen.

Lamastalgian yhdessä jaksossa Sirpa Pietikäinen totesi: ”Elämä on kuin puutarha. Koskaan ei tule valmista, mutta jos ei tee mitään, niin sen kyllä huomaa.” Minusta tämä on loistava oivallus. Meidän jokaisen taloudessa tämä näkyy varmasti. Koskaan se ei tule valmiiksi, ja vaikka me emme muuttuisi, niin ympärillä oleva maailma muuttuu joka tapauksessa. Tämä vaikuttaa meidän taloudelliseen tilanteeseen tavalla tai toisella. Jos emme itse tee mitään vaikuttaaksemme tilanteeseemme, niin sen tekee kyllä joku muu.

Kerroin kuukausi sitten tavoitteestani tuplata perheemme vuokratulot ensi vuoden loppuun mennessä. Toinen lapsemme syntyi kaksi viikkoa sitten, joten nyt on rutkasti aikaa ajatella ja ideoida, kun päivät soljuvat neitiä nukuttaessa ja ruokkiessa.

Olen seurannut aktiivisesti pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoita viime vuosikymmenen alkupuolelta lähtien. Vuosikymmenen vuokra-asuntomarkkinaa on riivannut sama ongelma. Pieniä vuokra-asuntoja on vähän ja vuokrat ovat korkealla tasolla. Tämä tietenkin houkuttaa asuntosijoittajaa. Kysyntää riittää ja tuottokin on hyvä, vai onko?

Ystäväni kirjahyllystä pisti silmiini Jussi T. Kosken ja Saku Tuomisen kirja Luovan ajattelun käsikirja – Kuinka ideat syntyvät. Pyysin heti kirjaa lainaksi, josko kirjasta löytyisi pari hyvää ideaa otettavaksi omaan käyttöön. Yritystoiminnan ja varallisuuden kasvattamisessa jos missä tarvitaan luovaa ajattelua.

Kirjaan on lainattu Henry Fordin ajatusta: ”Mitä enemmän ajattelet, sitä enemmän aikaa sinulla on.” Uskon, että tämä on todella totta. Monesti ihmisillä on paljon ajatuksia, mutta ei ajattelua, jonka avulla he saisivat parempia ideoita ja tapoja toimia ja toteuttaa asioita.

Luin kymmenen vuotta sitten ensimmäistä kertaa ajatuksen, että raha on vain idea. Siitä asti olen ollut loputtoman kiinnostunut ja innostunut oppimaan kaikilta tapaamilta ihmisiltä ja kirjailijoilta, joiden kirjoja olen lukenut, heidän ideoistaan, miten he ovat varallisuutta luoneet ja kasvattaneet. Ja erityisesti olen ollut kiinnostunut heidän tavastaan ajatella ja jäsentää maailmaa. Ja myönnän - olen pöllinyt heiltä parhaimmat ajatukset ja tavat toimia omaan käyttööni! Ja suosittelen lämpimästi tätä tapaa vielä muille!

Paikanvaihdos ja loma ovat todella hyvä yhdistelmä! Kun ihminen pääsee uuteen ympäristöön, mieli tyhjenee sitä rasittavista ajatuksista ja saa uusia positiivisia ärsykkeitä. Lomalla saan yleensä vuoden parhaat ideat eikä tämäkään loma ollut poikkeus. Mistä uusia ideoita sitten tulee? Joillakin niitä tuntuu olevan jokaiselle sormelle ja varpaalle, toisilla taas yksi hyvä, jos sitäkään. Itse olen opetellut vuosien varrella työkalun, jonka avulla työstän viikoittain uusia ideoita. Tällä hetkellä tavoitteeni on tuplata perheemme vuokratulot seuraavan 18 kuukauden aikana. Kirjoitan tämän kysymyksen muotoon joka päivä: Miten saan tuplattua vuokratuotot 31.12.2012 mennessä? Tämän jälkeen kirjoitan kysymykseen 20 vastausta. Viikossa syntyy 100 uuttaa ideaa. Näiden ideoiden joukosta löytyy varmasti muutama toteuttamiskelpoinenkin idea!

Minulla oli eilen mielenkiintoinen keskustelu ystäväni kanssa rahasta ja varallisuudesta. Hän haluaisi ymmärtää paremmin rahaa, jotta hän voisi hyödyntää sitä paremmin itsensä sekä muiden hyväksi. Olin aivan fiiliksissä. Ensinnäkin hän on sisäistänyt, että voi itse vaikuttaa omaan taloudelliseen tulevaisuuteensa, ja hän on innokas oppimaan uutta ja pohtimaan uusia ideoita.

Hän pohti, että monet ihmiset nukkuvat yönsä huonosti sen takia, että heillä on vain yksi rahanlähde – työ, josta saa palkkaa. Eivät siis vain ne, joilla työtä ei ole ollenkaan vaan myös ne, joilla on, mutta pelkäävät, että menettävät sen ainoan tulolähteensä. Pohdittiin yhdessä, onko tämä nykypäivänä fiksua. Se on ainakin varmaa, että sillä, joka hankkii useamman tulolähteen sijoitusten tai yritystoiminnan muodossa palkkatulon lisäksi, on paremmat mahdollisuudet pärjätä taloudellisesti kuin sillä joka on rakentanut taloutensa vain yhden kortin varaan.

Katselin viime viikolla ruokaa laittaessani pitkästä aikaa Anthony Robbinsin Financial Freedom valmennusvideon. Arkiruuankin tekeminen on yhtä juhlaa, kun kantaa kannettavan keittiöön ja pistää kuulokkeet korville!

Jäin erityisesti miettimään neljää asiaa, joita emme voi omassa elämässämme ulkoistaa. Lasten kasvattaminen, fyysinen hyvinvointi ja siitä huolehtiminen, omien ajatusten ja tunteiden hallinta sekä oma talous ovat kaikki asioita, joista vastuu on yksin meillä – vaikka mieleen saattaa juolahtaa, että olisihan se mukavampaa ja helpompaa, jos joku muu nämä asiat laittaisi kuntoon puolestamme. Penkkiurheilu saattaa nostattaa pulssia hetkellisesti, mutta se on vähän sama asia kuin katselisit omaa personal traineria punttien kimpussa. Pelkkä katselu ei riitä parantamaan omaa kuntoasi. Omien ajatusten ja tunteiden hallinta ja varsinkin niiden harjoittelu voi olla monille vielä vieras ajatus, mutta tätäkään asiaa on paha mennä ulkoistamaan.