Skip to main content

Käyttäjän Töpselisähköä blogi

Ruotsalaiset ehtivät ensin

Ruotsissa vihittiin 17.5. käyttöön SunPine AB:n mäntyöljystä dieselpolttoainetta tekevä tehdas. Tavoitteena on tuottaa 100'000 kuutiometriä raakadieseliä vuodessa. Tuotannon sanotaan vähentävän hiilidioksidipäästöjä 250 000 tonnia vuodessa.

Investointivaiheessa 2008 tehtaan kustannusarvioksi kerrottiin 250 miljoonaa kruunua.

Tehdas sijaitsee Piteån lähellä ja se omistavat Preem Petroleumsin, Sveaskogin, Södran ja Kiramin. Tehtaan tuottama raakadiesel lähetetään vielä Preemin jalostamolle Göteborgiin puhdistettavaksi.

Linkitys tärkeämpää kuin sisältö

Markkinointiviestintään keskittynyt Cision Finland on listannut internet blogeja eri aihealueilta. Top 10-listauksia on mm. jalkapallosta, politiikasta, elokuvista ja ympäristöasioista.

Ympäristöblogit on viimeksi listattu maaliskuussa ja lista on seuraava.

Laatulehdet tietävät mitä kirjoittavat

Maaliskuun ensimmäisen päivän The Times lehdessä oli ympäristötoimittajan kirjoittama kirjoitus joka oli otsikoitu ”Green fuels cause more harm than fossil fuels, according to report”.
Lehti on saanut käsiinsä brittitutkimuksen, jonka mukaan fossiiliset polttoaineet ovat ympäristölle parempi vaihtoehto kuin viljasta tehdyt biopolttoaineet.
Myös tropiikin öljykasvien käyttö biopolttoaineen tekemiseen on todettu enemmän CO2-päästöjä aiheuttavaksi kuin mitä on kuviteltu verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. Syynä on maaperän vaihtoehtoiskäyttö; öljykasvien kasvattaminen aikaansaa CO2-päästöjä maaperästä, jota ei syntyisi ilman ko. viljelyä.
EU:n omat selvitykset biopolttoaineiden CO2-päästoistä ovat olleet niin kammottavia ettei niitä ole uskallettu julkaista. Ovathan vaarassa eri osapuolten saamat vuosittaiset 3 miljardin tuet.

 

Voimalat maailman kalleimpia yksittäisesineitä

Posted in

Wikipediaan on listattu hintoja kalleimmista yksittäisistä esineistä (single objects).
Listan kärkipäähän ovat päässeet atomi- ja avaruusteknologian ohella voimalaitokset.
Epäilyttävän kunniakkaan kuudennen sijan listalla on saanut Olkiluoto 3.
 

Kalleimman esineen kärkeä pitää Kansainvälinen avaruusasema eli ISS (International Space Station), hintana huima 157 miljardia dollaria.
Toisiksi kallein ”esine” on Itaipun pato, hintana 27 miljardia, Brasilian ja Paraguayn välisessä Paranájoessa oleva sähkövoimalaitos, jonka teho on 14 GW.
Kolmantena on Kiinassa oleva Kolmen rotkon pato, hintana 25 miljardia ja tehona 22,5 GW
Listan neljäs on USA:n lentotukialus ja viidentenä Alaskan öljyputki.
Mutta jo kunniakkaalla kuudennella sijalla on Olkiluoto 3 voimalaitos hintana 7.8 miljardia dollaria ja teho on vaatimattomat 1,6 GW.
Suomalaistuote on piiloutunut myös sijalle 25, nimittäin täällä tehty laiva MS Oasis of the Seas hinnalla 1.4 miljardia.
 

Saksalainen testi energiansäästölampuista

Posted in

Ylen uutiset on nostanut esiin saksalaisen Öko-Test lehden energiansäästölamppuja koskevan testin. Tämän tulos oli masentava: lamput eivät kestäneet luvattua käyttöikää, ne säteilivät ympäristöönsä yllättävän paljon, sisälsivät elohopeaa, ja kaiken huipuksi valaisivat vielä usein huonosti.

11 watin energiansäästölampun piti tuottaa sama valomäärä (710 Lumia) kuin 60 watin hehkulamppu, mutta testin tuloksen mukaan valomäärä vaihteli välillä 347 - 660 Lumia.
 
Itse testi löytyy ainakin lyhennetyssä muodossa myös lehden nettisivuilta.
 

Negatiivinen sähkön hinta tuli mahdolliseksi

Posted in

Nord Poolissa otettiin käyttöön uusi sähkön hinta -200 euroa /MWh eli sähkön tuottaja maksaa sähkön kuluttajalle 200 euroa jokaisesta kulutetusta megawattitunnista. Tiettävästi hintaa ei ole vielä käytetty toisin kuin Keski-Euroopassa, jossa negatiivisia sähkön hintoja on nähty.

Syynä tähän kummalliseen hintaan on Keski-Euroopassa ollut säätövoiman puute sekä runsas tuotanto tuulivoimalla, jota energiayhtiöiden on pakko vastaanottaa takuuhinnalla. Vastapainevoimalla sähköä tuottavalle yhtiölle tulee kuitenkin halvemmaksi maksaa tilapäisesti sähkön kuluttajille kuin että ajaisi voimaloita alas lyhyeksi ajaksi, muutamaksi tunniksi.

Paljonko tuolla ehtisi tienaamaan esim. kahdessa tunnissa. Kotitalouden suurin sähkönkuluttaja on sauna, jossa voi olla esim. 6000 watin lämmitysteho. Näin ollen kahdessa tunnissa sähköä saisi kulumaan korkeintaan 12 kWh eli 0,012 MWh. Tuolla Nordpolin korkeimmalla miinustaksalla tuotto olisi 2,4 euroa.

Jatkossa pitää saada entistä suurempi osa töpselisähköstäkin tuulimyllyistä, jotta saa Fortumin maksamaan saunomisensa.

 

Kööpenhaminan ilmastokokouksen hiilijalanjälki

Posted in

Tänään alkaneen Kööpenhaminan ilmastokokouksen hiilijalanjälki tulee olemaan valtava. Paikalle tulee 16500 kokousedustajaa 12-päiväiseen konferenssiin. Cato-instituutti arvioi, että kokouksen kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 40 500 tonnia eli yhtä paljon kuin koko Marokon päästöt.

Yksin UPM-Kymmene toimittaa kokoukseen asiakirjoja varten 9 miljoonaa arkkia paperia.

Epämiellyttävä totuus Australian hiilivoimaloista

Australian osavaltion Uuden Etelä-Walesin, pääkaupunkina Sydney, hallinto teki tutkimuksen kivihiilivoimaloiden päästöistä ja tulokset olivat niin epämiellyttäviä, ettei raporttia koskaan julkaistu. The Australian lehti julkiti 23.11. käsiinsä saamiaan tutkimuksen tuloksia. Sen mukaan kivihiili tulee päihittämään vaihtoehtoisen energialähteet vaikka hiilidioksidipäästöjen ja hiilen hinta nousisi vielä reilusti.

Raportin oli tehnyt energia-alan konsultti Richard Hunwick, osavaltion energiaosaston toimeksiannosta. Kabinetti päätti olla julkaisematta raportti, koska se olisi vastakkainen ympäristöyksikön käsityksille.

 

Hunwickin raportissa todetaan, että 2015 hiilidioksidiverolla 50 $ (Australian dollaria) tonnilta ajanmukainen hiilivoimala tuottaisi sähköä hintaan $80 per megawattitunnilta (MWh). Vastaavat uusiutuvien tuotantokustannukset olisi tuolloin tuulivoimalla $115 per MWh ja aurinkoenergialla $130 per MWh.

Kivihiilellä tuotetun sähkön hinta olisi vielä kilpailukykyistä vaikka hiilen hinta olisi nelinkertainen nykyisestä ja mahdollistaisi myös hiilidioksidin talteenoton (CCS, Carbon capture and storage).

 

Eli Climategate ei ole ainutlaatuinen tapaus jossa pyritään salaamaan ”vihreiden” aatemaailmalle  epämiellyttävät tulokset.

 

Climategate on tietomurto East Anglian yliopiston Ilmastotutkimuksen yksikköön. Siinä maailmalle on levinnyt joukko sähköpostiaineistoa, joka viittaa siihen että ilmaston lämpenemistä koskevaa dataa on tietoisesti haluttu muokata.

 

 

Joutuuko citykanien lisäksi lemmikkikoirat pataan

Posted in

New Scientist lehden lisäksi Iltalehti ja Tanja Karppinen ovat huolestuneen kotieläinten aikaansaamasta ympäristöuhasta. Tämä esiin noussut kotieläinten ekologinen selkäreppu täytyy olla merkittävä uhka maapallolle kun sen on taas nostanut esiin Suomen parhaat journalistiset voimat eli Iltalehti.

Uutiset ovat lähtöisin uusiseelantilaisen Victorian yliopiston tutkijoiden Robert ja Brenda Valen kirjasta "Time to Eat the Dog" ja siitä julkaistusta New Scientist jutusta. Näiden lähteiden mukaan katumaasturiin, jolla ajetaan vuodessa 10 000 kilometriä, ekologinen jalanjälki on 0,4 hehtaaria kun taas keskikokoisen koiran ekologinen jalanjälki on 0,8 hehtaaria.
 
Robert ja Brenda Valen laskelmassa kotieläinten vaatima viljelypinta-ala on hurja. Maailman kymmenen suurimman kissapopulaation valtion kissojen elantoon tarvittava viljelyala on yli 400,000 neliökilometriä, puolitoistakertaisen Uuden Seelannin pinta-ala. Ja kymmenen suurimman koiravaltion koireien vaatima viljelyala tekee seuraavat viisi Uuden Seelannin pinta-alaa.
 
Töpselisähkö blogissa on ennekin kannettu huolta koirien aiheuttamista ekologisista ongelmista. Siinä mainittu uutinen oli Ruotsista peräisin ja sitä levitti myös silloin valveutunut Iltalehti. Uutinen kertoi, että puolitoista kiloa koiranruokaa rouskuttavan tanskandogin hiilidioksiditaakka on jo 2628 kg/vuodessa. Uuden, bensiinipihin auton hiilidioksidipäästöt ovat vain 1410 kg vuodessa keskimääräisellä ajokilometrimäärällä.
 
Töpselisähkön pistorasian sijainti oli jo tuolloin paljastettu. Se on eläinten ruoan valmistusprosessissa. Merkittävä osa eläinravinnosta on lihan- ja makkaranvalmistuksen ylijäämätuotteita. Jos niitä ei käytettäisi eläinruokaan, niin nuo raaka-aineet menisivät hiilidioksiditaakkoineen kaatopaikoille ja huonosti hoidetulla kaatopaikalla aiheuttaisivat vielä metaanipäästöjä.
 
Toki myös tämän bloginpitäjän kummastusta herättää lähikaupan eläinruokahyllyn massiivisuus. Lähikaupan viidestä hyllyväleistä yksi taitaa olla omistettu lemmikkieläinruoalle. Ei taida nykyaikana elintarviketeollisuuden leikkausjätteet riittää täyttämään noita purkkeja ja purnukoita.

Turha rypistää kun on jo housuissa HeSan toimitus

Posted in

Toimittaja Jussi Laitinenkin heräsi huomaamaan, että hehkulampuista luopuminen ei täällä Pohjoismaissa ollutkaan järkevää tai ympäristöystävällistä. Lehden 7.10.2009 artikkeli on tosin otsikoitu kummallisesti ”Hehkulamppu voi säästää energiaa”.

Nettiversiossa sitten ostiko on korjattu vähän järkevämmäksi ”Energiansäästölamppu voikin kasvattaa ympäristöpäästöjä”.
 
Helsingin Sanomien jutun perustana on kirjoituksen mukaan teknillisen korkeakoulun vielä julkaisematon tutkimus, josta selviää, että hehkulamppujen energia palautuu käytännössä kokonaan asuntojen lämmöksi. Tällöin lamppujen vaihtaminen voi kasvattaa hiilijälkeä. Tulos ei ole yllätys muille kuin toimittajalle, joka ilmeisesti ensimmäisen kerran kysyi hehkulamppukiellon vaikutuksista koulufysiikkansa lukeneelta, tällä kertaa TKK:n sähkötekniikan professorilta Matti Lehtoselta.
 
Koulufysiikkansa lukeneet ovat koko ajan tienneet, valaistuksessa suurin osa valaistukseen käytetystä sähköstä muuttuu lämmöksi. Ja jos lämpöä tulee lampuista, ei rakennusta tarvitse lämmittää yhtä paljoa kuin ilman valaistuksen osuutta.
Ja jos ”energiansäästölampun” säästämä lisälämpö tuotetaan öljyllä, syntyy enemmän hillodioksidipäästöjä kuin jos lämmitys tehdään sähköllä, joka on tuotettu ydinvoimalla, vesivoimalla tai CHP-laitoksessa, kuten suurin osa Suomen sähköstä tuotetaan.
 
Sitten tarvitaan vielä peruskoulun maantiedon taitoja siihen, että tietää että tällä pohjoisessa tarvitaan lisävaloa ja -lämmitystä samaan aikaan syksyllä, talvella ja keväällä. Ja että kesällä ei tarvita lämmitystä ja valaistustakin varsin vähän.
 
Näitä asioita jauhettiin kyllästymiseen saakka mm. Tekniikka ja talous lehdessä silloin kun hehkulamput kieltävää asetusta käsiteltiin EU:ssa
 
Ja HeSan kirjoituksessa on toki lisäksi, kuten toimittajilla ja city-vihreillä on aina tapana, sekoitettu saasteet ja hiilidioksidipäästöt. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasuna haitallinen, mutta se ei ole saaste - päinvastoin kasvien yhteyttämisessä välttämätön yhdiste.
Wikipedia luettelee ilmasaasteiksi mm. hiilimonoksidin, rikkidioksidin, CFC:n ja typen oksidit, ei hiilidioksidia.
 
Ja toki jos saasteista halutaan puhua, niitä tulee ”energiansäästölampun” valmistuksessa ja hävittämisessä varmaankin monikymmenkertaisesti verrattuna varsin harmittomaan hehkulamppuun.

Ja Uusi Suomi käyttää öisin aurinkovoimaa

Lehti julkaisi amerikkalaisen First Solar yhtiön lehdistötiedotteen ja lokailsoi sen Suomeen. First Solar on tehnyt aiesopimuksen rakentaa kahden gigawatin aurinkovoimalan USA:han. Tosin uutinen myöntää, että aluksi täytyy selvittää, voidaanko näin jättimäisen mittakaavan aurinkovoimalaa toteuttaa. Hanke on 30 kertaa suurempi kuin aiemmat.

Ja varmaan samalla on tutkittava riittääkö osavaltion aurinkoenergian tuet hankkeelle.
 
Mutta missä vaiheessa töpselisähköä tarvitaan - yöllä ja pilvisellä säällä.
Uusi Suomi uutisoin, että kahdella tuollaisella kahden gigawatin aurinkovoimalalla voitaisiin korvata Suomen kaikki ydinvoimalat, joiden kokonaisteho on kolme gigawattia. Mutta kun watti on tehon eikä energiamäärän yksikkö.
Eli keskipäivällä, pilvettömällä ilmalla teho riittäisi korvaamaan ydinvoimalat, mutta ei öisin, ei pilvisellä ilmalla. Eli öisin Uusi Suomi ottaa sitten palvelimen ylläpitoon tarvittavan sähkön töpselistä eikä First Solar yhtiön aurinkovoimalasta.

Tekniikka- ja talous lehti siirtynyt töpselisähköön

Tekniikka- ja talous, tuo Insinööriuutiset lehden seuraaja, on aikaisemmin ollut tunnettu vankasta, asiapitoisesta ja totuudenmukaisesta uutisoinnista. Nyt tuoreimmassa 4.9.2009 ilmestyneessä numerossa 28 linjaa on modernisoitu. Lehden teemana on energia ja merkittäviä uutislähteitä tällä vaativalla tekniikan alalla ovat olleet kansalaisjärjestöt Greenpeace (sivu 3) ja WWF (sivut 16-17).

Tekniikka- ja talous lehden sivulla 3 toimittaja on sekoillut pahemman kerran käyttäen Greenpeacea lähteenään. Greenpeacen toimittaman materiaalin perusteella artikkelissa on sitten sotkettu hiilidioksidipäästöt saasteisiin. Lehden artikkelin mukaan 2005-2015 rakennettavien uusien voimaloiden mukana saastuttavat voimalat lisäävät päästöjä.
Kaikki energia-alalla työskentelevät tietävät, että viranomaisvaatimukset uusien voimaloiden rikki-, typpi- ja hiukkaspäästöille, ovat paljon tiukemmat kuin aikaisempien voimaloiden. Moni näistä investointipäätöksistä perustuukin enemmän uusiin päästömääräyksiin eikä talouteen.
Eli teollisuus rakentaa uusia vähäpäästöisiä voimaloista ja lehti väittää saasteiden lisääntyvän.
Toki, jos kapasiteetti kasvaa ja polttoaineet pysyvät samoina, myös hiilidioksidipäästöt kasvavat, mutta se on aivan eri kysymys kuin ilmansaasteet.
Saasteet vähenevät.
 
Toisesta lehden lähteestä WWF:sta ei voi olla viittaamatta sen historiaan. Aluksi, kun järjestö oli vielä World Wildlife Fund, se keskittyi suojelemaan yksittäisiä eläinlajeja (esimerkiksi tiikerit ja jääkarhut). Näihin aikoihin, kun järjestö tuli Suomeenkin, sen presidenttinä oli Englannin prinssi Philip tunnettu suurriistan metsästäjä. Suomessa keulakuvaksi saatiin presidentti Kekkonen, joka oli juuri niihin aikoihin vieraillut Intiassa mm. tiikerinmetsästyksen merkeissä.

Tervetuloa Tekniikka- ja talous-lehti saateettoman töpselisähkön käyttäjäkuntaan!

Hauskoja irtiottoja todellisuudesta

Löytyi Suomen Luonnonsuojeluliiton sivuilta, blogisarjassa joka on julkaistu myös Luonnonsuojelija lehdessä.

Tässä otteita 13.10.2008 ilmestyneestä merkinnästä Energiapolitiikan harhakuvia, osa 4: Bioenergian mahdollisuuksia — ja ylimitoitettuja odotuksia.
 
Aluksi otsikolla ”Hyvää tavaraa huonolla hyötysuhteella” kerrotaan, että fotosynteesi on hyötysuhteelta huonoa ja siitä syystä vallalla oleva buumin tuottaa biopolttoaineita ei ole hyvä ratkaisu. Tosin toisessa osassa ”Hukattujen mahdollisuuksien historia” kerrotaan, että sodan jälkeisen pula-ajan etanoli-bensiini-seoksesta ei olisi pitänyt luopua.
 
Kirjoituksen kolmannessa otsikossa ”Biokaasu viitoittaa tietä tulevaisuuteen” on sitten kuvattu se oikea ratkaisu - metaani.
Kirjoituksen mukaan biokaasua voi tuottaa kaikenlaisista biomassoista, kuten metsäteollisuuden ja maatalouden sivutuotteista ja jätteistä.
Siis juuri niistä metsäteollisuuden ja maatalouden sivutuotteista ja jätteistä, jotka ykkösosassa todettiin hyötysuhteeltaan kestämättömäksi.
 
Toinen vihreän hymistyksen kohde tällä hetkellä on kaatopaikoilta saatava biokaasu sekä elintarvike- ym. teollisuuden prosessijätteestä saatava biokaasu.
Hiukankin talonpoikaisjärkeä – tai vaihtoehtoisesti kaupunkioveluutta hyväkseen käyttävä henkilö älyää hetkessä, että nuo mainitut biokaasulähteet ovat elinkaariajattelun pohjalta uskomattomia energian, uusiutumattomien luonnonvarojen ja veden kuluttajia sekä kasvihuonekaasujen tuottajia.
 
Kirjoituksessa mainitusta maakaasun toimivasta jakeluverkostakin voi olla toista mieltä. Verkko ulottuu nyt Imatran ja Lahden kautta Helsinkiin, lännessä pisimmillään Lohjalle ja pohjoisessa hiukan Tampereen ohi. Ehkä se riittää vihreä Suomen käynnissä ja lämpimänä pitämiseen.
 

Vaalitappiosta huolimatta ideologinen voitto

Lukiessa TEM:in uusinta Energiatehokkuustoimikunnan mietintöä Tulee väistämättä mieleen, että sosiaalidemokraatit ovat saavuttamassa merkittävän ideologisen voiton huolimatta vaalitappiosta europarlamentissa.

Nimittäin tuo työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä, joka luovutti mietintönsä 9.6. elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle listaa kaiken kaikkiaan 125 toimenpidettä, joilla energiaa säästyy 37 terawattituntia vuoteen 2020 mennessä.
 
STT/HS listasi keinovalikoimasta seuraavan tiivistelmän:
- Autoiluun liittyvän verotuksen pitää kannustaa energian säästöön ja autokannan uusiutumiseen. Joukkoliikenteen palveluja parannetaan.
- Rakennusten energiankäyttöä voi tehostaa huomattavasti niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. - Julkiset tilat tehokkaampaan käyttöön.
- Asuntokohtaiset vesimittarit, uudisrakentamisessa jopa pakollisiksi. Kotitalouksille myös muita uusia työkaluja oman energiankulutuksen seurantaan.
- Kotitalouksilta sähkön hinnassa kerättävä "energiasentti", jonka tuotto menisi energiaa säästävien toimien tukemiseen.
- Tuotteille ja palveluille hiilipassi, joka kertoo niiden ilmastokuormituksen.
- Lisää koulutusta ja neuvontaa, tukea energiatehokkuutta edistäviin investointeihin ja tiukempia määräyksiä.
- Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on hidas, mutta pitkällä tähtäyksellä välttämätön päästöjen vähentäjä.
 
Eli keinovalikoima on suoraan sosiaalidemokraateilta: lisää lakeja, säädöksiä, normeja, viranomaisia, veroja, opetusta ja koulutusta.
Mutta ei uusia mahdollisuuksia tuottavalle liiketoiminnalle ja uusille ideoille.
 
 
 

Todellisuus on tarua ihmeellisempää ilmastoasioissa

Posted in

Joskus on pilan päiten ehdotettu, että ainoa "kestävän kehityksen" mukainen tapa energian tuotantoon on puiden hiihtäminen, syntyvän tervan energiakäyttö ja puuhiilen kätkeminen maan alle. Nyt lehtikirjoituksista on ilmennyt, että eräs Uppsalan dosentti Lars Hylander on esittänyt tätä ja aivan tosissaan ilmakehä hiilidioksidin vähentämiseksi.

Dosentin mukaan puun hiiltäminen on kestävä tapa sitoa hiiltä sillä puuhiilen puoliutumisaika on 6000-7000 vuotta kun esimerkiksi metsä luovuttaa sitomansa hiilen jo 40-50 vuoden kuluttua.Tutkimukseen on saatu 5,8 miljoonan kruunun apuraha.

Lisää tukea viinintuottajille

Posted in

Olin laittanut seurantaani Brysselissä 20. huhtikuuta pidetyn EU:n Ekoinnovaatiot tilaisuuden. Tarkoitus oli katsoa löytyikö esitysmateriaalista jotain hyödyllistä aineistoa.

Alkuperäinen linkki ei johtanut mihinkään, mutta hakukoneella EU:n netistä löytyi kyseinen Eco-Innovation sivusto.
 
Tilaisuudessa näytti olleen avainpuhujana (keynote speech) Timo Mäkelä, Director, Directorate-General Environment, European Commission. Nämä avainkalvot olivat tavanomaista Power Point tasoa eli eivät edes niiden bittien arvoisa, jotka kalvojen näyttämiseen tarvitaan
 
Muita, nimettyjä esityksiä tilaisuudessa olivat sitten:
Project presentation “Winenvironment
A project focusing on new filtration and product recovery systems for the wine industry
Project presentation “Fertilandia
A project focusing on the production of organic fertilizers out of tannery waste
 
Eli kyseessä on maatalouden piilotuki, eikä mikään aito tutkimusohjelma - ei pelastunut maailma tälläkään EU ohjelmalla.

Paljonko sähkö maksaa eri maissa

1
Denmark
0.294
2
Netherlands
0.244
3
Italy
0.200
4
Germany
0.198
5
Japan
0.196
6
Luxembourg
0.187
7
Ireland
0.184
8
Portugal
0.176
9
Austria
0.161
10
United Kingdom
0.158
11
Spain
0.154
12
France
0.137
13
New Zealand
0.134
14
Slovakia
0.130
15
Switzerland
0.128
16
Hungary
0.127
17
Poland
0.125
18
Finland
0.120
19
Turkey
0.119
20
Czech Republic
0.116
21
Greece
0.114
22
Mexico
0.101
23
Australia
0.099
24
United States
0.096
25
Korea, Republic of
0.089
26
Norway
0.086
27
Taiwan
0.069

 
Note

The data are of 1st Quarter 2006. a. Latest available data.

 

 

EROI = Energy return on investment

Posted in

EROI eli suhdeluku paljonko energiaa on kulutettu määrätyn tyyppisen voimalan rakentamiseen, polttoaineen hankintaan ja jätteiden hävittämiseen verrattuna voimalan tuottamaan energiamäärään.

 
Alla oleva kuva havainnollistaa miten energian kulutus ja tuotanto vaihtelevat laitoksen elinkaaren aikana.
 
EROI Energy return on investment
 
The Oil Drum sivuilla olisi ollut näyttävä kuvio siitä, mitä tuo kulutetun ja saadun energian suhde eri primäärienergian lähteillä olisi. Valitettavasti jo lyhty tarkistus muista läheistä osoitti, että The Oil Drum sivuilla oli taas kerran esitetty ”vihreä totuus” joka eroaa tavanomaisesta totuudesta.
Nimittäin ”vihreä totuus” antaa ydinenergialle EROI arvoja välillä 4-10, kun esim. Vattenfallin oma laskelma Forsmark laitoksesta antaa EROI luvun 75 (Total input is 43.4 PJ and the output of Forsmark is 3226 PJ over 40 years).
 
Näin ollen tuulivoiman täytyy edelleen nojata erilaisiin tukiin kuten The Oil Drum  artikkelissa mainittu Production Tax Credit (PTC), joka on 1.9 cent-per-kilowatt-hour (kWh).
 
Sinänsä tuo EROI luku on mielenkiintoinen kuten elinkaarianalyysi kokonaisuudessaan, mutta pahasti kesken joka ilmenee mm. siitä että Wikipedia artikkelia aiheesta jättää paljon asioita auki.

Mikä maa hyödyntää talouslamaa ympäristökysymyksissä

Puheiden perusteella luulisi, että Obaman USA ja Eurooppa, mutta todellisuus on taas toinen.

maa      elvytyspaketti     vihreä osuus

Kiina             586               221

USA              972               112

Etelä-Korea   38                  31

EU                  39                  23

Saksa           105                 14

Japani          486                 12

Ranska           34                  7

Luvut miljardia dollaria

http://www.ft.com/cms/s/0/cc207678-0738-11de-9294-000077b07658.html

 

Sanonnan mukaan yhtään hyvää taantumaa tai lamaa ei kannata jättää käyttämättä (omien asemien parantamiseen).

YLE vihreää ilmastomafiaa vastaan

Posted in

Nyt on semmoinenkin ihme nähty, että Yleisradion uutiset ovat tehneet järkevän uutisen puun pienpoltton ilmastovaikutuksista. Kaiken lisäksi uutinen on vastoin vihreän puolueen aatemaailmaa ja Euroopan parlamentin direktiivejä.

Ylen uutisen mukaan halkojen polttaminen lisää kasvihuonepäästöjä öljylämmitykseen verrattuna
Pientalojen lämmittäminen puita polttamalla lisää merkittävästi kasvihuonekaasuja verrattuna öljylämmitykseen, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Matti Jantunen. Hänen mukaansa halkolämmitystä ei voi mitenkään pitää ekologisena lämmitysmuotona.
 
Professori Jantunen on jo vuosi sitten kirjoittanut aiheesta selkeän kirjoituksen Savon Sanomiin.
Puun pienpolton öljyä negatiivisemmat ympäristövaikutukset tulevat kahdesta päälähteestä: Pienpoltossa syntyy metaania ja polttoainehyötysuhde on vain puolet öljykattilasta.
Artikkelissa on myös hiilidioksidin kokonaistilanteesta mielenkiintoinen ja harvoin kuultu tieto.
Puolet ilmakehään v. 1800 jälkeen kertyneestä n. 500 miljardista ylimääräisestä hiilidioksiditonnista on juuri tuota biomassan poltosta peräisin olevaa ei-fossiilista hiilidioksidia.

Laskuri ekologiselle selkärepulle

Posted in

Suomalaisyritys One did it Oy on saanut julkisuutta mm. ympäristöalan yritystoimintaa esittelevässä Green:Net09-tapahtumassa San Franciscossa. Yhtiö on kehittänyt kohtuullisen järkevän tuntuisen laskurin ekologiselle selkärepulle.

Tuo ekologinen selkäreppu laskee ihmisen käyttämiä luonnonvaroja, niin uusitutuvia kuin uusiutumattomia kulutuksen pohjalta. Laskenta ja tulos on huomattavasti järkevämpi kuin toimittajien jutuissaan yleensä käyttämän hiilijalanjälkilaskuri, joka mittaa vain yhtä ulottuvuutta ihmisen ekologisesta vaikutuksesta.

One did it Oy ekologisen selkäreppu laskemisen perustana oleva tieto on peräisin Suomen luonnonsuojeluliiton ja saksalaisen Wuppertal Instituutin tutkimusta. Tuo Wuppertal Instituutti vaikuttaa järkevältä ja luotettavalta lähteeltä, päinvastoin kuin vaikkapa suomalainen ilmasto.org sivusto. Tässä jälkimmäisessähän tarkastellaan maailmaa kasvihuonekaasujen näkökulmasta, joka johtaa monesti ekologisesti kestämättömiin ratkaisuihin. Samoin sivustoilla on ollut virheitä, jotka ovat johtuneet ilmeisesti lähinnä kirjoittajien näkemyksistä eikä tosiasioista.

Tuon selkäreppulaskurin tuottaneen One did it Oy:n tarkoitus on rakentaa laskurin ympärille viihteellisellä tavalla kuluttajien tietoon ne olennaiset valinnat, jotka tekemällä voi vaikuttaa omalla elämäntyylillään eko-eettiseen kokonaiskuvaan.

Palstanpitäjä repun paino jäi alle reilun neljänneksin alle EU-keskiarvon, mutta painoa tuli kuitenkin liki 24 tonnia. Mukaan oli tosin laskettu työmatkat, joka vihreiden kansaedustajien ja EU-edustajien käytännön mukaan ei kuulu mukaan laskelmaan.

Tulos ja sen vertailu herättää mielenkiintoa selvittää ekologisen selkärepun koostumista tarkemmin, miten esimerkiksi meidän varsin vaatimattoman ruuan ekologinen rasitus olisi jopa yli EU-keskitason. Tämä innostaa jatkoselvityksiin ja siinä voi hyvinkin löytyä One did it Oy:lle mahdollisuuksia uusille liiketoiminnoille.

Ristiriitaista tietoa öljynetsinnästä

Posted in
Nyt kun öljynjalostuksen yksityiset suuryhtiöt BP, Royal Dutch Shell PLC, ExxonMobil ja Total ovat julkistaneet viimeisen neljänneksen tulokset, on markkinoilla ristiriitaista tietoa alan investointien tulevaisuudesta.
Neljännestuloksensa 12.2. julkistanut Total ilmoitti jatkavansa vuonna 2009 investointiohjelmaansa entisellä tasolla ($18 b) huolimatta siitä, että viimeisen neljänneksen tulos oli 7,7 % pienempi kuin edellisenä vuotena.
Samanlaisen ilmoituksen investointien jatkumisesta entisellä tasolla ovat antaneet myös muut suuret eli BP, Royal Dutch Shell PLC, ExxonMobil.
Tämä tietäisi hyvää esimerkiksi Norjan pörssille, jossa on koko joukko erilaisia merenkulusta ja öljynetsinnästä riippuvaisia yhtiöitä.
Norjan pörssin indeksiin on XACT Derivat Bull, http://www.euroinvestor.co.uk/Stock/ShowStockInfo.Aspx?StockId=698163
 
Tosin muitakin arvioita alan investoinneita on esitetty.
Oil and gas news worldwide sivusto kertoo, että englantilaisen kyselyn mukaan finanssikriisi tulee vaikuttamaan alan investointeihin sekä määrällisesti että rakenteellisesti.
 

 

 

Nyt kelpasi muovikassi kun oli Tekes varoilla tutkittu

Missä viipyy Johanna Sumuvuoren seuraava kirjallinen kysymys eduskunnassa koskien tällä kertaa kangaskassien kieltämistä ekologisesti tuhoisina. Tämä vihreä kansanedustaja oli tietämään tehnyt väärän kysymyksen 431/2008 vp Kertakäyttökassien käytön vähentämisestä.
http://www.sumuvuori.net/ek_kk_kertakayttokassit.html

 

Kysymyksen olisi kuulunut kohdistua luonnonvaroja rohmuavaan puuvillakassiin. Ostoskassien luonnonvarojen kulutus yhtä kassia kohden on tuoreen tutkimuksen mukaan:

Uusiutumaton energia kangaskassi 21 MJ, muovikassi 1,3 MJ ja paperikassi 1 MJ; vedenkulutus kangaskassi 4500 litraa, muovikassi 0,12 litraa ja paperikassi 1,1 litraa sekä maankäyttö kangaskassi 0,8 m2 vuodessa muovikassi 0,0009 m2 vuodessa ja paperikassi 0,001 m2 vuodessa.

 

Ostoskassien muut ympäristövaikutukset yhtä kassia kohden

Taulukko: Ostoskassien muut ympäristövaikutukset kuin ilmastonmuutosvaikutus yhtä kassia kohden. Käytetty jätehuoltoskenaario kuvaa nykytilannetta.

 

Hiilidioksiditaseen suhteen tilanne on yhtä lohduton kangaskassin tappioksi: Kokonaisvaikutus g CO2 ekv./kassia kohden on kangaskassilla 1100-3160 g, muovikassilla 15-48 g ja paperikassilla 14-51 g.

Alla olevassa taulukossa esitetään yhden kassin elinkaaren aikana muodostuvat kasvihuonekaasupäästöt (lähde: Suomen ympäristökeskus).

 

Nämä tulokset piti tutkituttaa TEKES rahoilla lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, jotta saatiin valtamediaa ja kuluttajajärjestöille kelpaava tulos. Nyt muovikassin ekologinen paremmuus kelpasi, esimerkkiotsikoin.

 

Kuluttaja.fi - Muovikassi - ekologinen valinta

http://www.kuluttaja.fi/Page/c0a8053b-d17d-47f7-8d8a-dbf8e3fd746d.aspx

 

Kaupan kassalla kannattaa valita kierrätysmuovia

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Kaupan+kassalla+kannattaa+valita+kierrätysmuovia/1135243082805

 

Tulokset eivät olleet yllätys muovi- ja pakkausteollisuudelle, joka jo vuosikymmen sitten päätyi vastaaviin tuloksiin omissa elinkaarianalyyseissään: Muovikassi on valmistukseltaan ekologisin, mutta kuluttajakäyttäytyminen ratkaisee kokonaisuuden.

 

Ympäristökeskuksen sivuilta löytyy itse tutkimus

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=97581&lan=fi

Hyvä yhteenveto löytyy Suominen yhtiön sivuilta:

http://www.suominen.fi/optikassi-tutkimus

 

Peak oil salkun jatko

Posted in

Aikaisemmin palstalla referoitiin CXO Advisory sivuston kirjoitusta Peak Oil sijoituksesta. Kyseessä on sijoittaminen yhtiöihin, joiden katsotaan hyötyvän Peak Oil ilmiöstä (Maapallon öljytuotannon huipun ajoittumisesta nykyaikaan).

Syyskuussa kirjoitus päätyy toteamaan, että esitetty laaja Peak Oil osakevalikoima on tarjonnut paremman tuoton kuin vertailuindeksit. Tosin sillä varauksella, että sijoitus on varsin herkkä aloitusvuodelle ja yksittäisille menestyksille ja häviöille.

CXO Advisory sivusto on nyt päivittänyt tuottolaskelmansa ja epäily volatiilisuudesta on toteutunut.

 

Kuvassa on 71 Peak Oil listalla olevan yhtiön osakkeiden kurssikehitys (PFTP) kolmella eri kaupankäynnin kustannustasolla verrattuna yleisindeksiin S&P 500 (SPY) ja energia sektoriin (XLE).

Sivuston lopputoteama on:
In summary, Profit from the Peak offers a range of stock recommendations to exploit a long-term energy shortage, but historical data suggest that a portfolio constructed from these stocks may be quite volatile with some big hits and big misses.

http://www.cxoadvisory.com/blog/reviews/blog1-20-09/

 

Kymmenen floppia ja menestystä uusiutuvissa

Posted in

Fortune lehti on listannut vuodelle 2008 kymmenen suurinta ympäristöteknologian voittoa ja vastaavasti vuoden suurimmat epäonnistumiset.

The 10 Biggest Cleantech Victories of 2008
1) The Renewable Energy Investment Tax Credit Passed…Finally:
2) Obama Won, Promises Cleantech Support
3) Record Level of Cleantech Investing
4) Massive U.S. Solar Plants Moved Forward
5) First Solar’s Panels Reached Grid Parity?
6) Mainstream Tech Went Green
7) Better Place Struck Deals
8) U.S. Wind Market Blew Strong
9) The Year of Plans
10) Electric Vehicles On the Horizon

Lista ja selitykset on linkissä:
http://money.cnn.com/news/newsfeeds/gigaom/green/2008_12_29_the_10_bigge...

But there were a lot of missed opportunities this year, too
1) Tesla Hits A Wall
2) EEStor Delays Some More
3) T. Boone Derailed
4) Wave Power Plan Gets Washed Away
5) The Clean Coal Lobby Gets Dirty
6) Corn Ethanol Industry Still Asking for Aid
7) GM Still Featuring Bob Lutz
8) UK Wind Plans Blowing Away
9) It’s Gonna Be A Lot Harder Than We Thought
10) The Current Administration

Lista tarkempana on linkissä:
http://earth2tech.com/2008/12/26/the-10-biggest-cleantech-disappointment...

Anekauppa alkoi Suomessa

Nordic Offset Oy:n lehdistötiedotteessa 11.12.2008 kerrotaan yrityksen aloittaneen autoilun hiilidioksidipäästöjen kompensointikaupan. Ajatus on, että mikäli autoilu on välttämätöntä, sen aiheuttamat päästöt voi kompensoida tukemalla ilmastonmuutosta ehkäiseviä hankkeita.

Kyseessä on töpselisähköön verrattava uusi nerokas innovaatio. Maksamalla vaatimattoman vajaa kompensaation, suuruusluokkaa sata tai kaksisataa, voi vaikkapa vaihtaa polttoainepihin pikkuautonsa citymaasturiin.

Aiheesta on virinnyt vilkasta keskustelua mm. Helsingin Sanomien nettipalstalla:
Siellä Antti Asumaa vastaa Nordic Offset Oy puolesta mm. ”Voin henkilökohtaisesti omalla nimelläni ja Nordic Offset Oy:n puolesta taata, että kyseessä ei ole huijaus, rahankeruu tai muunkaantyyppinen epärehellinen toiminta.”
Toki Nordic Offset Oy:n taholta kyseessä ei ole hyväntekeväisyys:
”Niin kuin normaaliin liiketoimintaan kuuluu, pyrimme toki olemaan kannattava yritys.”
Ja paljonko yhtiön osuus olisi:
”Sanomme mm. verkkosivuillamme suoraan, että hankkeisiin ohjaamme kompensoinnin verottomasta osuudesta noin puolet.”

Lehdistötiedote
http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/lehdisto/hellink/tiedote.jsp?sel...

Helsingin Sanomien keskustelu:
http://www.hs.fi/keskustelu/Verkossa+voi+nyt+maksaa+autonsa+p%E4%E4st%F6...

Umpivihreään väärään suuntaan kohti Samsøtä

Posted in

Maanantain lehdessä taas joku umpivihreä töpselisähköä käyttävä toimittaja kertoili tanskalaisten satusetien sepittämiä juttuja Samsøn energiaomavaraisuudesta. Jo aikaisemmissa tästä satujen saaresta kertovissa uutisissa on käynyt ilmi, että lähes kaikki saaren ajoneuvojen polttoaine on raakaöljystä peräisin ja merkittävä osa taloista käyttää lämmityksessä kaasua tai öljyä.

Mutta saarella on Energia Akatemia, joka sitten kertoo soveltuvaa energiatietoutta. Sen sivuilta käy ilmi, että 70 % saaren rakennuksista lämpiää uusiutuvalla energialla ja paljolti olkipohjaisella kaukolämmöllä.. Ajoneuvojen kuluttama bensiini ja öljy puolestaan kompensoidaan 100-prosenttisesti tuulisähköllä. Tällä samalla perusteella Uusimaa on sähkön tuotannossa CO2-vapaa maakunta kun siellä kerran tuotetaan kahdella atomivoimalalla enemmän sähköä kuin mitä maakunnassa kuluu.
 
Lämmityksessä käytetyn oljen ekologisuudesta voi esittää voimakaan epäilyksen. Lainaan tähän erästä Helsingin Sanomissa ollutta järkevää kirjoitusta:
”Energiaintensiivinen ja runsaasti lannoitteita tarvitseva maatalous tuottaa paljon hiilidioksidia ja typpioksiduulia. Silloin kun biopolttoaineiden viljely vie hyvin paljon lannoitteita, se voi todella jopa lisätä ilmastoa lämmittäviä päästöjä.”
Hirvittävä totuus biopolttoaineista, 26. 11. 2007 kello 13:37 Risto Isomäki
 
Vaikka tähän tanskalaiseen energiaihmeeseen on saatu valtion tukea, on maksajaksi jäänyt kuluttaja. Energia Akatemian sivuilla on erilaisia hintoja myytävälle kaukolämmölle välillä 120 – 155 USD/ MWh. Mainittakoon, että Helsingin energialaitoksen syyskuun kaukolämpöhinnat olivat välillä 48,95-79,71 €/MWh (veroineen ja liittymän kuoletuksineen). Tuolla hintatasolla Helsingin energialaitos tilittää liki kolmanneksin liikevaihdostaan omistajilleen, helsinkiläisille veronmaksajille voittona.
 
Eli on toki mahdollista korkeilla hinnoilla ja kompensoimalla uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä mahdollista väittää olevansa umpivihreä, mutta onko se kestävän kehityksen mukaista?
 

Kaikkein pahimmat argumentaatiovirheet energia-alasta

Vastaani tulleista energia-alaa koskevista väitteistä kaikkien pahimmat löytyy usein "taloustoimittajilta" tai oikeastaan kotitaloustoimittajilta. Helsingin Sanomien Koti ja tyyli palstalla on 21.11. kirjoitus "Valoa varjoihin - tunnelmallisen ja turvallisen pihan saa ekologisimmin aurinkoenergialla". 

Jutussa oli mm. lause “Yhä useampi valitsee kuitenkin edullisen ja turvallisen aurinkoenergian”.
Valitettava ja tavanomainen virheajatus kirjoituksessa on, että käyttökustannuksiltaan halvin sähköjärjestelmä olisi myös ekologisin ja että ekologisin olisi myös halvin. Tai että turvallisuus kulkisi käsi kädessä ekologisuuden kanssa.  Jo käytännön järki sanoo, että ekologisin vaihtoehto on olla valaisematta metsiä, pihoja ja puita. Mutta kun järkevistä asioista ei saa hyviä juttuja, niin sitten kirjoitetaan järjettömyyksiä.
 
Aurinkosähkön ekologisuudesta voi olla montaa mieltä. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että aurinkopaneelien valmistamiseen tarvitaan koko joukko uusiutumattomia luonnonvaroja, valmistukseen kuluu runsaasti energiaa ja valmistuksen yhteydessä syntyy paljon haitallisia saasteita.
Niinpä Richard Corksih kirjoitti vuonna 1997 tutkimuksen nimeltä Corksih, Richard. “Can Solar Cells Ever Recapture the Energy Invested in their Manufacture?” lehdessä Solar Progress Vol 18, page 16.
 
Kun katselin netissä olevia tuoreempia kirjoituksia aiheesta, tilanne alkaa olla hiukan valoisampi. Ilmeisesti nykyään aurinkokennot tuottavat enemmän sähköä kuin mitä niiden valmistuksessa on kulunut, päinvastoin kuin USA:n maissietanoli.
Utrechtin Yliopiston tutkijat Phylipsen ja Alsema esittävät omassa tutkimuksessaan (Environmental life-cycle assessment of multicrystalline silicon solar cell modules), että aurinkokennojen valmistuksen ympäristövaikutukset alkavat olla parempia kuin huonoimman käytössä olevan nykyteknologian hiilivoiman ympäristövaikutukset. Selvityksen kohteena oli CO2, SO2, NOx, happamuuspotentiaali ja primäärienergian kulutus. Näiden kaikkien suhteen aurinkokennojen valmistus ja sähkön tuotanto niillä oli ekologisempaa kuin keskimääräinen hollantilainen hiilivoimalla tuotettu sähkö.
 
Haittapuolista jäljelle jää vain hinta, joka ei edelleenkään ole vastoin HeSa:n taloustoimittajan väitettä edullinen. Mutta useampi aurinkokennojen tulevaisuutta ennakoiva selvitys kertoo, että myös hintataso tulee jo lähimmän viiden vuoden aikana tavoittamaan konventionaalisen energiantuotannon tason.
 
Tämän johdosta sijoittajan kannattaa tosissaan suunnata katseena aurinkokennojen valmistuksessa toimiviin yhtiöihin.

 

Onko uusiutuvat energiat seuraava pörssikupla

Jo nyt puhkeavassa pörssikuplassa uusiutuvien energioiden yhtiöt ovat olleet voimalla mukana. Alueen investoinnit olivat 148 biljoonaa dollaria vuonna 2007 ja nousua edellisvuodesta oli 60 %.
Puhtaan energian indeksit nousivat voimakkaasti vuoden 2007 loppuun, kuten oheisesta kuvasta ilmenee, romahtaakseen muiden osakkeiden mukana vuonna 2008.

 

http://www.invescopowershares.com/products/overview.aspx?ticker=PBD

Tämän vuoden alamäkeen on syyt samat kuin muillakin osakkeilla, finanssikriisi ja velkapositioiden purku. Edelleen yritysten on entistä vaikeampi saada rahaa markkinoilta ja öljyn hinnan lasku on tehnyt vaihtoehtoisista energioista vähemmän houkuttelevia.
 

Mutta alan toipumiseen on muita sektoreita paremmat syyt: USA:n presidentinvaalin tulos ja liittovaltion 700 biljoonan dollarin pelastussuunnitelmaan sisältyy myös tukea vaihtoehtoisille energioille (verokevennyksiä ja tukea mm. CO2-talteenotolle). Myös CO2-emissiokauppa laajenee käsittämään uusia maita. Samoin kaikista talousongelmista huolimatta OECD maiden piirissä jatketaan säätelyn kehittämistä; energia-alalle on lopultakin tärkeämpää ennustettava kehitys kuin säädösten sisältö johtuen alan vaatimista suurista ja pitkäaikaisista investoinneista.

Myös talouden hidastumisen aikaansaama teräksen, kuparin ja muiden raaka-aineiden lasku lisää mahdollisuuksia alan investointeihin.
Toinen merkittävä alan hyvää tulevaisuutta ennakoiva tekijä on lisääntyneet Venture Capital sijoitukset alalle, arvio vuodelle 2008 on 14,2 biljoonaa dollaria jossa on reilua kasvua vuoden 2007 investoinneista 9,8 biljoonasta dollarista.

Niinpä Michael Liebreich (New Energy Finance) sanookin että jatkossa uusiutuvat energiat tulee olemaan fokusoidumpi, kevyempi, laihempi, vähemmän naivi ja paremmin varustautunut kilpaileman energiasektorilla.

Eräs mahdollisuus sijoittaa alaan on Power Shares EFT Global Clean Energy Portfolio, (PBD)
http://finance.yahoo.com/echarts?s=PBD#symbol=PBD;range=6m

 

Viisi miljoonaa vihreän energian työpaikkaa

USA:n presidentinvaaleissa oli myös kyse energiapolitiikasta. Eräs demokraattien ehdokkaan Barack Obaman vaalilupausta oli luoda 5 miljoonaa uutta työpaikkaa vihreän energian hankkeiden avulla. Tarkoitus on edistää energiatehokkuutta ja tuulivoimaa, parantaa sähköverkon älykkyyttä, korvata hiilivoimaa ja lisätä rakennusten energiatehokkuutta. Ohjelman kustannukset olisivat kymmenessä vuodessa 150 $-biljoonaa.

Epäilijät sanovat, että viiden miljoonan työpaikan luomiseen tarvitaan 500 $-biljoonaa. Mutta työpaikat ovatkin sitten vihreä paitasia työpaikkoja (green-collar jobs), eikä haalari (blue-collar) vai toimistotöitä (white-collar).
http://online.wsj.com/article/SB122601449992806743.html

Mutta Obaman voitto vaaleissa on aikaansaanut kovia nousuja eräissä vaihtoehtoiseen energian tuottamiseen liittyvissä osakkeissa.
Suzlon , intialainen tuulivoimaloiden valmistaja +59 %
Yonghyun, eteläkorealainen tuulivoimaloiden komponenttien valmistaja +49 %
Solargiga , aurinkopaneeleja Kiinassa +23 %
GS Yuasa , ladattavia paristoja Japanissa +42 %
Sanyo Electric , sähkön varastointia Japanissa +39 %
http://www.ft.com/cms/s/0/a27a849c-ad35-11dd-971e-000077b07658.html

Julkaise syötteitä