Käyttäjän Risto Valtonen blogi

Kirjoitin viime syksynä (9.10.2011) artikkelin yrityksistä (Nokia, Apple, Google ja Facebook), jotka ovat merkittävästi muuttaneet elämäntapaamme. Viime perjantaina 18.5. Facebook listautui teknologiapörssi Nasdaqiin keräämällä markkinoilta rahaa 16 BUSD (38 USD/osake). Ensimmäisenä noteerauspäivänään yhteisöpalvelu Facebookin osakkeen arvo päätyi 38,23 USD:hen, joten odotettu arvon nousu jäi olemattomaksi. Yrityksen markkina-arvo on nyt 105 BUSD ja osakkeen p/e-luku (price per earnings) huikeat 122! Facebookin viime vuoden liikevaihto oli 3,5 BUSD ja yrityksen yhteisöpalvelulla on noin 900 miljoonaa käyttäjää.

Kalifornialainen Cisco Systems perustettiin 1984 liikeidealla kehittää ja myydä pakettiverkkoteknisiä (ethernet) tuotteita. 80-luvun lähiverkkojen rakentaminen yrityksissä ja julkishallinnon organisaatioissa loi kasvupohjan ja kansainvälisti Ciscon. Yrityksen johdossa oleva John Chambers on yksi maailman arvostetuimmista yritysjohtajista, joka on luotsannut Ciscon kasvun ohella jatkuvaan uusiutumiseen ja kaiken tämän erittäin kannattavasti! Yhtiön käyttökate on tinkimättömästi 25% ja nettotulos 20% luokkaa vuodesta toiseen.

Teknologiarahastot ovat menestyneet hyvin kun vertaillaan eri sektoreiden ja alueiden osakerahastoja viimeisen vuoden ajalta. Esimerkkinä voidaan ottaa Nordean teknologiarahasto, joka on vuoden aikana kasvattanut osuusarvoaan 17%. Syynä hyvään kehitykseen näissä rahastoissa ovat ensisijaisesti osuudet amerikkalaisista internet- ja ict-teknologiayrityksistä.

10.4. Sony antoi tilivuotta 2011 (päättyy 31.3.2012) koskevan tulosvaroituksen, jonka mukaan se tulee 80 BUSD:n liikevaihdolla tekemään 6,5 BUSD:n tappion. Osakekurssi laski vajaa 10%. Sonyn markkina-arvo on vaatimaton 18 BUSD. Sony julkistaa vuosituloksensa 10.5.
11.4. Nokia antoi tilivuoden 2012 ensimmäistä neljännestä koskevan tulosvaroituksen ja heikensi toisen neljänneksen arviota. Merkittävästi alle 10 BEUR:n neljännesvuoden liikevaihdolla Nokian tulos on tappiollinen. Osakekurssi laski kahden seuraavan päivän aikana noin 20%. Nokian markkina-arvo on noin 12 BEUR. Nokia julkistaa neljännesvuosituloksensa 19.4.
12.4. Google julkisti tilivuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen tuloksen, jonka mukaan sen liikevaihto on 10,7 BUSD (kasvua vuositasolla 24%), nettovoitto 2,9 BUSD (27% liikevaihdosta) ja vaihto-omaisuus 56,9 BUSD, josta käteistä 23,1 BUSD (10 BUSD 31.12.2011). Osakekurssi nousi pari prosenttia. Googlen markkina-arvo on 211 BUSD.

Olen viime aikoina osallistunut seminaareihin, jotka ovat antaneet hyvän yleiskatsauksen lakisääteiseen työeläkkeeseen liittyvistä sijoitusrahastoista ja niiden kehittymisestä. Eläkeasiat ja niiden takana oleva rahoitus ovat kuuma aihe liittyen sekä kansakuntamme huoltosuhteen heikkenemiseen että yksittäisten eläkeyhtiöiden, kuten Ilmarisen, integriteettivajeeseen sijoittaa vastuuttomasti yhteiskunnan varoja.

Työeläkerahastoissa on noin 140 Mrd euron varallisuus, mikä vastaa noin 70% bruttokansantuotteestamme. Sijoituskanta on kasvanut vuotuisen noin 3,5% reaalituoton (vuodesta 1997) ja eläkemenoa suurempien työeläkemaksutulojen takia. Vuosi 2011 merkitsi käännekohtaa siinä mielessä, että eläkemeno oli 2,5 Mrd euroa suurempi kuin maksutulo ja että eläkerahastosijoitukset tuottivat 2,7% tappion. Tulevien vuosien huoltosuhteen heikkeneminen ja riskittömän reaalituoton häviäminen sijoitusmarkkinoilta huolestuttaa työeläkeyhtiöitä ja poliitikkoja. Vuoden 2011 mukaisella kehityksellä eläkepuskurit on syöty parissa vuosikymmenessä.

Oracle julkisti eilen helmikuun lopulla päättyneen vuosineljänneksen tuloksen. Se osoittaa, että 1980-luvun puolivälistä alkanut menestys jatkuu edelleen. Neljänneksen liikevaihto oli 9 BUSD, jossa kasvua vuoden takaisesta 4%. On syytä huomioida, että 45% liikevaihdosta tulee ohjelmistolisenssipäivityksistä ja pakollisista tukisopimuksista olemassa olevilta asiakkailta. Oraclen nettovoittoprosentti on huikeat 28, eli 2,5 BUSD. Yrityksen markkina-arvo 150 BUSD ja osakkeen p/e on 16.

Viime viikolla, itsekin Yhdysvalloissa olleena, amerikkalainen ict-ikoni, Hewlett-Packard (HP), julkisti osavuosituloksensa, joka sijoittajien piirissä sai kylmän vastaanoton. Osoituksena tästä Hewlett-Packardin osakkeen arvo on alentunut noin 10%.

Olen omassa Suomi-osakesalkussani, sitten teknokuplan puhkeamisen 2000-luvun alun, menettänyt eniten arvoa Finnairin, Neste Oilin, Nokian, Outokummun, Rautaruukin ja Sanoman osakkeissa. Kriteerini sijoittaa yrityksen osakkeisiin on: ymmärrän yrityksen liiketoiminnallisen menestymismahdollisuuden ja uskon siihen. Mikä on mennyt vikaan yllä nimettyjen yhtiöiden suhteen niin, että omistaja-arvo on turmeltunut?

Edellisessä artikkelissani analysoin yrityksen menestymättömyyttä ja omistaja-arvon alenemista Finnairin, Neste Oilin, Outokummun ja Rautaruukin osalta. Yhteisenä tekijänä näille yrityksille liiketoimintasegmenttisten tekijöiden ohella mainitsin valtio- ja monopolitaustaisuuden, mikä ei ole edesauttanut yritysten kulttuurista kasvamista terävimpään iskuun globaalissa markkinakilpailussa.

Nokia ja Sanoma ovat valtio-omisteisuuden puuttumisesta huolimatta olleet korporatiivisen talousjärjestelmämme ydintä ja niiden yhteiskunnallinen vaikutus on ollut ja on suuri. Molemmat yritykset ovat digitaalisen tiedon ja tiedonvälityksen maailmanjärjestystä muuttavassa keskiössä, mullistuksessa, jonka jälkeen talousjärjestelmän lainalaisuudet ja merkitykselliset tunnusluvut on määriteltävä uudestaan.

Kuten kolmiosaisen artikkelisarjan eilisessä ensimmäisessä osassa kerroin, olen omassa Suomi-osakesalkussani, sitten teknokuplan puhkeamisen 2000-luvun alun, menettänyt eniten arvoa Finnairin, Neste Oilin, Nokian, Outokummun, Rautaruukin ja Sanoman osakkeissa. Kerroin myös kriteereistäni sijoittaa yrityksen osakkeisiin; ymmärrän yrityksen liiketoiminnallisen menestymismahdollisuuden ja uskon siihen. Mikä on mennyt vikaan yllä nimettyjen yhtiöiden suhteen niin, että omistaja-arvo on turmeltunut?

Kuten Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma on hyvin kuvannut kirjoittamissaan teoksissa Suomen taloushistoriasta, on Suomi koko itsenäisen historiansa ollut keskitetysti johdettu korporatiivinen maa, jossa valtiollinen panostus ja omistus ovat avanneet uusia  elinkeinoelämän ja talouden uria. Neljä kuudesta Floppi-yrityksestä, Finnair, Neste Oil, Outokumpu ja Rautaruukki ovat puhtaita kansallisen politiikan ja valtion kassan synnyttämiä liikelaitoksia, joilla on kasvutaustana valtion suojaama monopolistinen asema. Suomeen 1980-luvun puolivälistä rantautunut aito globaali markkinatalous ei luonnollisestikaan ole toimintaympäristönä paras mahdollinen kyseisille kilpailuun tottumattomille yrityksille. Tätä seikkaa en ole ymmärtänyt sijoituksia tehdessäni.

Suomi-osakesalkussani on 30 suomalaista pörssiyhtiötä. Sijoitukset tässä salkussa ovat yleensä pitkäaikaisia ja salkulta odotan ensisijassa vahvaa osinkotuottoa, eli luotan vuodesta  toiseen, että tietty osa henkilökohtaisesta tulovirrastani syntyy tätä kautta. Salkun juuret ovat vuodessa 1975, jolloin voitin kansallisessa taloustietokilpailussa silloisen Kansallis-Osake-Pankin osakkeita. Salkun nykyisiä Nordea-osakkeita voidaan pitää näiden "johdannaisina".

Salkkuun ostan jo siellä olemassa olevien yhtiöiden osakkeita, kun saan niitä edullisesti (esim. keskimääräisen ostohinnan alentaminen). Uusia yhtiöitä tuon salkkuun silloin, kun ymmärrän yrityksen liiketoiminnallisen menestymismahdollisuuden ja uskon siihen.

Voimakkaasti kasvava maailmanlaajuinen tietoliikenneverkko pohjautuu ns. IP-pakettidatateknologiaan (IP=Internet Protocol). Piilaaksolainen Cisco Systems on kyseisen teknologian pioneeri ja markkinajohtaja juurten ulottuessa 1970/80-luvun vaihteeseen. Laajakaistaisten pakettidataverkkojen toteutus alkoi yritysten ja julkishallinnon paikallisverkoista 1980-luvulla ja laajeni 1990-luvun lopulla internet-palveluiden paineessa teleoperaattoreiden optisiin runkoverkkoihin ja siitä edelleen 2000-luvulla kattamaan myös mobiiliverkot. Cisco investoi aikoinaan voittavaan teknologiaan sekä kasvoi ja kehittyi  voimakkaasti onnistuneiden yritysostojen avulla.

Kirjoitin eilen artikkelin Internetin pilvipalvelu-vaiheen vakavaraisista ja kannattavista kasvuyrityksistä. Nyt tähän listaan lisätään Apple, joka julkisti kalenterivuoden 2011 viimeisen kvartaalin tuloksen.

Maailman talous horjuu ja sen mukana yritysten liikevaihto, kannattavuus ja vakavaraisuus heikkenevät. Tämä puolestaan heijastuu negatiivisesti yritysten arvostuksiin. Internet-markkinan kasvu on kuitenkin vahvaa. Internet on saavuttanut niin sanotun pilvipalvelu-vaiheen elinkaarellaan, mikä antaa uuden kasvumahdollisuuden palvelu-, ohjelmisto- ja laitteistoyrityksille yhtälailla tiedon saatavuuden, siirron, prosessoinnin ja varastoinnin alueilla kuin myös niitä tukevilla toiminteilla kuten tietoturvassa.

En ole varmaan ainoa, joka on väsynyt väittelyyn siitä, mitä Suomelle maksaa jäsenyys EU:n euroalueessa ja tulkintoihin euroalueen kriisimaiden avustusten takaisin maksun toteutumisesta. Siinä vaiheessa, kun omat poliitikkomme alkavat puhua euroasioista yhteismitallisesti, tulee Eurooppa-tason viestiä, jonka mukaan Kataisen tai Urpilaisen meille kertoma tulkinta ei vastaa Saksan tahi Ranskan tulkintaa sovitusta. Eduskunnan kyselytunnilla Kataisen vastaus Suomen suostumisesta enemmistöpäätökseen yksimielisyyden sijaan poikkeaa siitä, miten hän esitteli asian lehdistötilaisuudessa eurokokouksen yhteydessä. Keskustelua käydään monikerroksisella ja -ulotteisella tulkinta-tasolla, mikä synnyttää turhautumista ja viime kädessä uuvuttaa. Ehkä tämä on tietoinen tarkoitus, tämä väsytystaktiikka.

Euroalueen taloudellinen kriisi vastaa tilannetta, jonka yritykset kohtaavat aika ajoin elinkaarensa kuluessa. Poliitikkojen päättämät korjaavat toimenpiteet kriisistä selviämiseen julkistaloudessa tuntuvat poikkeavan suuresti yritysjohtajien käyttämistä keinoista. Siinä, missä nykyiset europoliitikkomme uskovat korjaavien ratkaisujen löytyvän eskaloimalla ongelmat "ylös" EU-, EKP- ja IMF-tasolle, viisaat yritysjohtajat delegoivat ratkaisuvastuun "alas" niihin liiketoimintayksiköihin ja osaorganisaatioihin, joissa ongelmat esiintyvät. Mikäli ratkaisuja ei näin löydetä ongelmalliset toiminteet irrotetaan yrityksestä, mikä usein, yllättävää kyllä,  johtaa irrotettujen osien parempaan toimintaan uudessa, niille sopivammassa viitekehyksessä.

Työelämässä viitataan usein ihmisen ominaisuuksiin Bostonin-matriisilla, jonka akselit muodostuvat pareista laiska-ahkera ja tyhmä-älykäs. Ohjenuorana rekrytoinnissa pidetään, että tulee välttää henkilöitä, joissa yhdistyy tyhmyys ja ahkeruus, koska he saavat eniten aikaan tuhoa. Oheista hieman muuntaen voidaan todeta, että yhteiskunnan kannalta ihmiset ja instituutiot, jotka ovat älykkäitä ja moraalittomia, ovat tuhoisia. Moraalittomuus tarkoittaa tässä yhteydessä sellaisten riskien hyväksymistä, jotka saattavat aiheuttaa yrityksen tai yhteisön konkurssin.

Nokia Siemens Networks (NSN) ilmoitti eilen ryhtyvänsä merkittävään yrityssaneeraukseen uuden mobiiliin laajakaistaan keskittyvän strategian mukaisesti. Saneeraus merkitsee monien tämän hetkisten liiketoimintojen alas ajoa ja sen myötä noin 20% henkilöstösupistuksia. NSN karsii rönsyt ja parantaa kannattavuuttaan ja pyrkii tällä tavoin tekemään itsestään houkuttelevan myyntikohteen. Rönsyjen karsimisesta on esimerkkinä NSN:n mikroaaltolinkkiliiketoiminnan ilmoitettu myynti kanadalaiselle DragonWave-yhtiölle (http://www.piksu.net/artikkeli/rip-mikroaaltolinkit-suomalaisen-elektroniikkateollisuuden-kehityskertomus).

Nokia Siemens Networks syntyi keväällä 2007 Nokia Networksin ja Siemens Communicationsin yhteenliittymänä. Yhdistämisen sponsoreina ja kummisetinä olivat Nokian toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo ja Siemensin toimitusjohtaja Klaus Kleinfeld. Kleinfeld syrjäytettiin jo saman vuoden kesällä ja Kallasvuo vuoden 2010 syksyllä, minkä jälkeen Kallasvuo toimi vielä vuoden NSN:n hallituksen puheenjohtajana. Puheenjohtajavaihdoksen myötä alkoi NSN:n jo viivästynyt saneeraus.

Aloitin työurani 1980-luvun alussa ICT-liiketoiminnassa. Tuolta ajalta muistan, kuinka silloinen Suomen IBM:n toimitusjohtaja totesi, että IBM maksaa mielellään veroja, koska tämä osoittaa liiketoiminnan sujuvan hyvin. Tuolloin, kuten tänään, yritykset Suomessa valittivat yleisesti veronkannon kohtuuttomuudesta. IBM rakensi identiteettiään yhteiskuntavastuullisena yrityksenä.

Olen ymmärtänyt, että pohjimmainen syy Kreikan valtion velkaantumiseen on ollut veronkannon toimimattomuus. Liiketoiminnallinen aktiviteetti ei ole tuonut verojen muodossa rahaa valtion kassaan riittävässä määrin, joten valtio on täyttänyt vajeen ulkomaisella velalla, jota se on euroryhmän jäsenenä saanut yli todellisen kantokykynsä. Kreikassa on tunnetusti palveluille kaksoishintajärjestelmä; ilman kuittia asiakas saa palvelun alennuksella. Tiedämme, ettei tämä alennetulla hinnalla ostettu palvelu kerrytä valtion kassaa, eikä se siten ole yhteiskuntavastuullista.

Tämän vuoden kaksipäiväinen Sijoitus-Invest-tapahtuma pidettiin Wanhan Sataman tiloissa Helsingin Katajanokalla. Maailman talouden sumuinen tulevaisuus Euroopan velkakriiseineen varjosti vahvasti tilaisuutta. Tämä näkyi etabloituneiden sijoituspalveluyritysten varovaisuutena ennusteiden ja sen myötä sijoitussuositusten suhteen. Kissat kiersivät kuumaa puurolautasta.

Isojen sijoituspelaajien äänen hiljentyessä on haastajilla mahdollisuusikkuna auki. Tässä suhteessa tilaisuuden antaman mahdollisuuden käyttivät hyväksi mm. Eufex Pankki, Navi Group ja Inderes. Ohjelman mukaan myös GeisterZähmer oli panostanut tilaisuuteen ja sen sisältöön erittäin voimakkaasti. Onnea ja menestystä teille, jotka tuotte uusia toimintatapoja, tuotteita ja mahdollisuuksia alalle. Näin rivisijoittajan silmin nyt on otollinen aika katsella ympärilleen ja harkita uusia avauksia ei vain sijoituskohteiden vaan myös sijoituspalvelutarjoajien suhteen.

Samaan aikaan viime viikon lopulla, kun olin todistamassa suomalaisen internet-keskeisen yrittäjyyden nousemista Kaapelitehtaalla Helsingin Ruoholahdessa, Nokia Siemens Networks ilmoitti myyvänsä mikroaaltolinkki-liiketoimintansa kanadalaiselle DragonWave-yritykselle (lehdistötiedote). Mikroaaltolinkki-liiketoiminta syntyi 1960-luvun alussa silloisen Nokia Elektroniikan esikoisten joukossa ja juuri samassa paikassa, Nokian Kaapelitehtaan tiloissa Ruoholahdessa. On kulunut noin 50 vuotta ja kansakuntamme eräs teknologiateollisuuden haara on kehittynyt elektroniikka-keskeisyydestä ohjelmistotekniikan kautta internet-sovelluksiin ja -palveluihin. Elektroniikan suunnittelun ja valmistuksen aika Suomessa alkaa olla ohi ja kansakuntamme keskittyy ohjelmistotuotteisiin ja -palveluihin sekä keskittyy rakentamaan niitä internetin tarjoamalle alustalle.

Kaksipäiväinen Slush 2011-tapahtuma oli täynnä nuorta huippuosaamista ja yrittäjyyttä. Tapahtumaan osallistui yli 100 itämeren alueen start-up-yritystä, jotka hakivat tapahtuman avulla sijoittajarahoitusta, vertais- ja osaamisverkostoa sekä näkemyksiä, kokemuksia, kontakteja ja neuvoja jo start-up-toiminnassa menestyneiltä yrittäjiltä ja rahoittajilta. Hyvänä esimerkkinä valmentavasta roolista tilaisuudessa käy Rovio ja sen rahoittaja Accel Partners. Molempien yritysten avainhenkilöt olivat osallistujien vapaasti käytettävissä koko tapahtuman ajan.

Tapahtuma rakentui hienosti niin sanotun Pitching Competition-kilvan ympärille. Kilpailussa valitut yritykset saivat rajoitetun estraadiajan, jonka puitteissa heidän oli vakuutettava sijoittajista koostuva jury yrityksensä ja sen liikeidean toimivuudesta ja menestysmahdollisuudesta. Kolmen karsintavaiheen (100 - 20 - 7) jälkeen valittiin kolme parasta, joista voittaja, tamperelainen Ovelin, sai 10.000 Eur:n rahapalkinnon (finaali). Loppukilpailun jury muodostui kansainvälisten riskirahoittajien edustajista (Accell Partners, Index Ventures, Fidelity Growth Partners Europe). Kotimaisista riskisijoittajista tapahtumassa esiintyivät mm. FiBAN (enkelisijoittajat), KoppiCatch, Nexit Ventures, Finnvera ja Sitra.

Kansainvälisen kilpailukykynsä ylläpitämiseksi suomalainen suurteollisuus siirtää tuotekehitys- ja tuotantopanostusta kehittyville ja kasvaville markkinoille. Hyvä kilpailukyky näkyy yrityksen terveessä tuloksessa ja  markkina-arvossa, mikä näin palvelee yritykseen sijoittanutta perinteistä osakkeenomistajaa. Suuryritysten painopisteen siirtyminen synnyttää ennen kaikkea kansainvälisestä kaupasta riippuvissa kansantalouksissa toimintavajeen, jossa kansakunnan resurssit ovat vajaakäytössä. Tämä johtaa ennen pitkään talouden kurjistumiseen.

Suomessa ollaan jo jokin aika sitten herätty kyseisen trendin uhkaan. Viime vuosina on lopetettu useita puunjalostustehtaita, mikä on "yön yli" kurjistanut tehdaspaikkakunnan elämän. Kansallisella tasolla kaksi kolmesta talouden tukipilarista, paperi ja elektroniikka, on supistamassa toimintojaan rankasti.

Sijoittajana haluan luonnollisesti, että suomalaiset pörssiyritykset, joihin sijoitan, menestyvät. Suomalaisena haluan myös, että maamme on hyvä paikka elää tuleville sukupolville. Maa, joka tarjoaa mahdollisuuksia, vaurautta ja hyvää elämää. Resurssien, kuten osaamisen, vajaakäytön ehkäisemiseksi kansakunnan odotukset kohdistuvat uusiin aloitteleviin yrityksiin, kasvuyrityksiin ja suomeen mahdollisesti investoiviin kansainvälisiin yrityksiin. Sijoittajina voimme olla talkoissa mukana sijoittamalla varallisuuttamme Suomessa toimiviin start-up- ja kasvuyrityksiin ja näin mahdollistaen kansakuntamme kehittymisen, ja samalla itse vaurastuen.

Hyvän läpileikkauksen start-up-segmenttiin itse yritysten ja heidän rahoittajien muodossa saa ensi viikon Slush 2011-tapahtumassa. Nähdään tapahtumassa!

Merkittävimmät listatut internet-ekosysteemiyritykset, Apple, Google ja Microsoft, ovat julkistaneet kolmannen kalenterineljänneksen tuloksensa. Näin teki myös Nokia eilen. Nokian strategiana oli vuosi sitten kilpailla mainittujen ekosysteemirakentajien kanssa mobiilin internetin (web 2.0) markkinaherruudesta. Kyseinen markkina kasvaa räjähdysmäisesti ja tulee samalla korvaamaan monia perinteisiä markkinoita ja niissä vallinneita taloudellisia arvoja ja ansaintaverkostoja. Konkreettisena esimerkkinä korvautuvasta markkinasta on painettu media, jossa paperiyhtiöitä pyörittänyt raha siirtyy mobiililaitetoimijoille ja verkko-operaattoreille.

Nokia irtaantui strategiastaan tämän vuoden alussa päättäen lopettaa oman ohjelmistoalustan ja palveluportaalin kehittämisen ja tukeutua tältä osin Microsoft-yhteistyöhön ja -ekosysteemiin tehtävänä tarjota ylivertaisia mobiililaitteita ja paikkatietosovelluksia. Kokosin oheiseen taulukkoon ekosysteemiyritysten ja Nokian kolmannen kalenterikvartaalin tulokseen liittyviä tunnuslukuja.

Olen viime aikoina etsinyt suurinta yhteistä nimittäjää yrityksille, joiden markkina-arvo on kohonnut moninkertaiseksi muutamassa vuodessa. Tällaiset yritykset ovat sijoittajalle niitä suuria kaloja, joita on aina syytä pyytää, vaikka todennäköisyys onnistumiseen on pieni. Esimerkkejä yrityksistä, joita tarkoitan, ovat Nokia, Apple ja Google. Yhteinen nimittäjä näille yrityksille on se, että sijoittajat uskovat näiden yritysten pystyvän muuttamaan ihmisten elämäntapaa ja ajan (siis rahan!) käyttöä niiden liiketoiminnan kannalta edulliseen suuntaan. Muutoksen vaikutus maksimoituu kuluttajaliiketoiminnassa; jokainen maailman kansalainen on paitsi ihminen, myös kuluttaja.

Kauppalehdessä tänään julkaistun artikkelin ja Hay Group:in tekemän pohjoismaisen vertailun mukaan suomalaisista 43% kokee työpaikkansa työilmapiirin epämotivoivana. Vastaava luku Ruotsissa on 24% ja Tanskassa 25%. Organisaatioiden johtamiskokemukseni perusteella voin sanoa, että 70%:n alle putoava motivoituneisuus on hälyyttävää ja 60%:n alle putoava vastaavasti katastrofi. Suuri yksittäinen selittävä ero eri pohjoismaiden välillä on tutkimuksen mukaan johtamistyyli.

Olen aikaisemmissa kirjoituksissani todennut, että osaksi yrityksen sijoittajaviestintää tulisi liittää tietoa asiakas- ja työntekijätyytyväisyydestä sekä niiden kehittymisestä. Aivan samoin kuin annetaan tietoa taloudellisista tunnusluvuista, markkinaosuuksista jne. Asiakas- ja työntekijätyytyväisyys ovat elintärkeitä indikaattoreita yrityksen mahdollisuudesta menestyä tulevaisuudessa.

Dosentti Markku Salomaan kolumni Talouselämässä on hyvä kirjoitus kulttuuritaustan vaikutuksesta eri maiden käyttäytymiseen Euroopan rahaunionissa. Olen yrityselämässä kokenut vastaavan kultturisen haasteen johtamalla liiketoimintaa italialais-saksalais-suomalaisessa monikulttuuriorganisaatiossa ja huomannut, kuinka rationaalisesti sama ja yhteinen tarkoitus (tavoite) saa monta eri merkitystä ja siten toimintatapaa riippuen siitä, mistä  maantieteellisestä lokaatiosta asiaa katsottiin. Mainitsemassani esimerkissä kuvaa monimutkaisti lisäksi yrityskulttuurien erilaisuus; yhteinen liiketoimintamme oli ajan mittaan syntynyt kolmen eri yrityksen yhdistymisen seurauksena. Yhteisen tarkoituksen tulkitseminen useaksi eri merkitykseksi vesittää tehokkaan yhteistoiminan ja luo ilmapiirin, jossa eri osapuolet muuttuvat toisiaan kyräileviksi kuppikunniksi. Monikulttuuriset yritysfuusiot tavoittelevat liiketoimintaan "1+1>>2"-vaikutusta. Yleensä tulos jää kuitenkin reilusti alle 2:een.

Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri kirjoitti maanantain (12.9.) Kauppalehdessä kolumnin otsikolla "Rikastuminen on eettinen valinta". Kirjoituksessaan hän ounasteli, että yhä enenevässä määrin sijoittamista pidetään epäilyttävänä ja epäeettisenä keinotteluna, joka pohjautuu ahneuden siivittämään voitonmaksimointiin. Tällainen vakava asenneongelma, Sari Lounasmeren mukaan, sokaisee meidät näkemästä osakesijoittajaa vastuullisena omistajana, joka sijoituksillaan pitää yritystoiminnalle välttämättömät pääomamarkkinat toimivina.

Aloitin itse osakesijoittamisen 1975 voitettuani koulujen taloustietokilpailussa joitakin silloisen Kansallis-Osake-Pankin osakkeita. Osakesalkku on kasvanut vuosien mittaan ja  koostuu suorista osakesijoituksista ja sijoituksista rahastojen kautta listattuihin yhtiöihin. Voin hyvällä syyllä kutsua itseäni osakesijoittajaksi ja olen yksi suomalaisista 820 000 yksityissijoittajasta.

EU:n ja EMU:n kehityskertomus vastaa yrityksen elinkaarta. Aloitetaan pienestä ydintiimistä, jolla on selkeä ja yhteinen tavoite, jonka eteen jokainen tiimin jäsen panostaa kaikkensa. Menestytään, kasvetaan ja laajennutaan. Ostetaan yhtiöön uusia liiketoimintoja, yrityksiä, joista ydintiimi ei sittenkään niin paljon ymmärrä, ja joiden kulttuuri ja arvot poikkeavat alkuperäisestä. Yksiköt puhuvat samoista asioista, mutta eri tarkoituksella ja merkityksellä. Kasvun myötä yhtiö menettää tehokkuuden ja uusiutumiskyky tukahtuu sisäiseen poliittiseen peliin. Kokonaiskilpailukyvyn menetettyään yhtiö joutuu myymään ja lopettamaan lisäarvoa tuottamattomat yksikkönsä ja keskittymään kovaan ytimeen, josta yrityksen terve uusiutuminen voi alkaa.

Euroopan talous- ja rahaliitto kasvoi liian nopeasti, liian suureksi ja liian moniarvoiseksi. Liiton pelastaminen ei onnistu nykymuotoisena epäterveenä suuryrityksenä, vaan tulisi pilkkoa osiin, joista terve ydin jatkaisi ja muut ottaisivat kohtalonsa omiin käsiinsä.

Jim Collinsin (http://www.jimcollins.com) viimeisin teos, suomennettuna "Parhaasta pohjalle", on oiva konsepti ja läpikäynti siitä, kuinka arvostettu huippuyritys vaipuu kriisiin, josta oikeilla toimenpiteillä noustaan ja väärillä tuhoudutaan lopullisesti. Jim Collins on aiemmin kirjoittanut kirjat "Hyvästä paras" ja "Pysy parhaana". "Parhaasta pohjalle"-teos on siis trilogian kolmas osa ja näin täydentää yrityksen menestymiseen liittyvän elinkaaren, "ashes to ashes, dust to dust".

Yrityksen taantuminen on viisivaiheinen tapahtuma: 1) menestyksen synnyttämä ylimielisyys, 2) pidäkkeetön kasvun tavoittelu, 3) riskien ja vaarojen kieltäminen, 4) hätäinen pelastuksen etsiminen ja 5) tuholle tai pientoimijaksi antautuminen. Kirjassa on käytännön esimerkkejä yrityksistä kuten HP, IBM, Bank of America, Motorola, Zenith, Scott Paper jne., joista osa on noussut kriisistä vahvana eteenpäin ja osa tuhoutunut.

HP:n Q3/11 tulos osoitti liikevaihdon kasvun taantumisen ja tuloksen heikkenemisen. Kertaeristä puhdistettu nettotulos oli 7% luokkaa, mikä kansainväliselle, listatulle suuryritykselle on riittämätön luku. On ryhdyttävä muutoksiin.

HP:n kokonaistulosta heikentää merkittävästi PC-liiketoiminta, joka liikevaihdoltaan on 31% koko korporaation liikevaihdosta. HP ilmoitti irrottautuvansa tästä "riippakivestä". Tämän toimenpiteen mukana tulee suurin osa HP:n kuluttajaliiketoiminnasta poistumaan, joten looginen seuraus HP:n uusiutumisstrategiaan on, että yritys keskittyy puhtaasti yritysmarkkinaan, jossa katteet ovat kuluttajamarkkinaan nähden kaksinkertaisia. Yritysmarkkinafokus oli toki ymmärrettävissä aiemmin uuden pääjohtajan, SAP:in ruorista HP:n leipiin palkatun Leo Apothekerin valinnan myötä.