Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Finanssiala haluaa tukea pakolaisina tulevien kotiutumista helpottamalla pankkitilin avaamista

Finanssiala haluaa löytää pikaisia ratkaisuja, millä tavoin virallisia henkilöllisyysasiakirjoja vailla olevien, eli niin sanottujen paperittomien turvapaikanhakijoiden päivittäisten raha-asioiden hoitamista voitaisiin joustavoittaa. Nykyinen rahanpesusääntely kieltää pankkia avaamasta tiliä, ellei asiakkaan henkilöllisyyttä voida luotettavasti varmistaa

Finanssialan Keskusliitto (FK) on ehdottanut keskusteluja Finanssivalvonnan, valtiovarainministeriön ja sisäasiainministeriön hallinnonalojen kesken.

”Jos ennakoidut hakijamäärät toteutuvat ja myönteisen päätöksen saavien osuus säilyy ennallaan, vuositasolla puhutaan useista tuhansista uusista Suomeen pysyväisluonteisesti asettuvista paperittomista henkilöistä”, FK:n johtava asiantuntija Mika Linna toteaa.

Julkinen palvelukoneisto optimoi eduskunnan hyväksyntää

Valtiontalouden tarkastusviraston vuosiraportti palaa kerta toisensa jälkeen siihen miten sisäinen tarkastus ja esimiestoiminta saataisiin paremmaksi.

Valtionhallinnon keskitetty ohjaus poikkeaa menestyvän yritystoiminnan reseptistä. Menestyvä yritys miettii kaiken aikaa sitä, miten asiakkaan kokemus saadaan hyväksi.  Tämä on oleellinen yritys- ja julkisen- sektorin välinen ero. Julkinen sektori optimoi eduskunnan hyväksyntää ja taas hyvin menestyvä yksityinen yritys optimoi yksittäisen asiakkaan kokemusta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto nostaa Suomen julkiselle sektorille tärkeiksi kehitettäviksi teemoiksi:

  • valtion kykyä toimeenpanna uudistuksia täytyy parantaa, valtionhallinto tarvitsee määrätietoista johtajuutta
  • syrjäytymisen estäminen on ensisijaisen tärkeää, nuorille ja uusille suomalaisille (maahanmuuttaneille) tarvitaan henkilökohtaiset matalan kynnyksen palvelut
  • digitalisaatio on tärkein tekijä valtionhallinnon tuottavuuden parantamisessa

Sentimentin aistiminen voi olla rahanarvoista työtä

Kumpi seuraa paremmin Suomen pörssin kehitystä, kuluttajien vaiko teollisuuden luottamus? Ja onko Suomen luottamusluvuilla merkitystä? Piksu selvitti asian laskemalla. Tulokset olivat yllättäviä:

  • Suomen luottamusluvut selittivät paremmin Suomen pörssiä kuin Euroalueen luvut. Suomen paikallisilla sentimenteillä on vahva vaikus paikalliseen pörssiimme. 
  • Teollisuuden luottamus selitti hieman paremmin pörssin kehitystä kuin kuluttajien luottamus.

Laskimme näistä luvuista (euroalueen ja suomen teollisuuden ja kuluttajien luottamusluvut) luottamusindeksin, joka seuraa Suomen pörssin markkina-arvoa mahdollisimman hyvin ja tulokset ovat oheisessa kuvassa.

Luottamuslukujen kehityksestä on vaikea tehdä varmoja ennusteita siitä miten pörssikurssit kehittyvät. Luottamusluvut käyttäytyvät tähän tarkoitukseen liian hermostuneesti. Mutta jotain on kuitenkin mahdollista sanoa:

Pääministeri Juha Sipilän puhe 16.9.2015

Puheessaan kansalaisille Pääministeri Juha Sipilä kertoo niistä kipeistä, mutta välttämättömistä toimista joita joudumme yhdessä tekemään.

Olemme vaikeiden aikojen edessä ja joudumme tekemään vaikeita päätöksiä.

 

IMF ehdottaa Suomelle toimivia työmarkkinoita

IMF:n näkemys Suomen taloudesta on toivorikas.

Suomen taloudellinen tilanne

  • Suomen talous on taantunut kolme vuotta. IMF syyttää ulkoisia tekijöitä - ei Suomen omia ratkaisuja.
  • Toipuminen tulee todennäköisesti olemaan hidasta. IMF ennustaa tälle vuodelle 0,4% kasvua ja ensi vuodelle noin 0,9% kasvua. Pitkän ajan kasvunäkymät ovat heikot (runsas prosentti) ellei nykyisten toimien lisäksi saada aikaan uusia rakenteellisia uudistuksia. 
  • Ulkoiset riskit ja valtiontalouden välttämätön tasapainotus voivat vaarantaa heikonkin tulevan kasvun.
  • Hallituksen säästöohjelma on lupaava, mutta se tarvitsisi tuekseen työmarkkinauudistuksen, joka palauttaa työmarkkinoiden (työn kysyntä/tarjonta markkinat) toiminnan.

IMF ehdottaa seuraavia toimia

  • Palkasta pitää päättää työpaikalla työnantajajan ja työntekijän (työntekijöiden) välisissä neuvotteluissa. Tällöin palkkaus ottaa huomioon kyseisen yrityksen ja työntekijöiden henkilökohtaisen tilanteen.
  • Ruhtinaallista työttömyyskorvausaikaa (ansiosidonnainen työttömyysturva) on lyhennettävä. Saatuja säästöjä voidaan ohjata esimerkiksi aktiivisen työllistämisen tukemiseen. 
  • Kohtuuhintaisia asuntoja ja asumista on saatava aikaan. Työvoiman liikkuvuutta estää kohtuuttomaksi paisuneet (rakennus ja ) asumiskustannukset. 
  • Tutkimusta ja kehitystä kannattaa tukea tälle toiminnalle suunnatuilla verohelpotuksilla.
  • Julkisen sektorin tuottavuutta olisi hyvä parantaa rakenneuudistuksilla (sote). Näiden uudistusten tuloksellisuutta on syytä mitata ja monitoroida erittäin tarkasti.

Keskeiset työnantajat kiittävät hallituksen toimia

Kuntatyönantajat kiittelevät hallituksen toimia

KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalosen mukaan yhteiskuntasopimuksen korvaavat säästötoimenpiteet parantavat työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainoa. Jalosen mukaan työvoimakustannusten sopeuttaminen ja työpanoksen lisääminen kustannuksia kasvattamatta on välttämätöntä.

Kaupan ala iloitsee työllistämismahdollisuuksien parantumisesta

Hallitus on kohdentanut uudistustoimensa oikein, toteaa Kaupan liitto. Suomessa on tuettava nimenomaan yksityisen sektorin työllisyyttä ja parannettava yksityisten yritysten toimintaedellytyksiä. ”Hallitus tukee talouspolitiikallaan kaupan, yksityisen sektorin suurimman työllistäjän, toimintaedellytyksiä. Se on hyvä asia”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala kiittää tänään julkistettuja kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviä toimia.

Teknologiateollisuus pitää uudistuksia välttämättöminä

Teknologiateollisuus pitää hallituksen toimenpiteitä kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi välttämättöminä. Suomen historiallisen heikon taloustilanteen korjaamiseksi on nyt tehtävä kaikki mahdollinen. Keskeisen vientisektorin eli teollisuuden tuotanto on tänä vuonna jopa alemmalla tasolla kuin finanssikriisin pahimpaan aikaan vuonna 2007. Teknologiateollisuus ry pitää hallituksen toimenpiteitä välttämättöminä. ”On harmillista, että työmarkkinajärjestöt eivät ole vuosien aikana löytäneet ratkaisuja kilpailukyvyn parantamiseksi”, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen toteaa.

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi

Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja työllisten määrää 110 000 henkilöllä vaalikauden loppuun mennessä. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden loppuun mennessä  ja velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021. Ehdotukset ovat seuraavanlaisia:

Työntekijöiden muutosturvan parantaminen

  • Yli 20 henkilöä työllistävien yritysten työntekijöille tarjotaan irtisanomisajan palkan ohella oikeus uudelleentyöllistymistä edistävään valmennukseen, jonka arvo vastaa vähintään yrityksen keskimääräistä kuukausipalkkaa.
  • Työnantajan on tarjottava yli 20 hengen yrityksessä työterveyshuollon palvelut kuuden kuukauden ajan irtisanomisajan jälkeen.

Mainonta siirtyy nyt vauhdilla printeistä internettiin

Mainostajien Liiton Mainosbarometrin saldokäyrä kääntyi plussalle kysyttäessä jäsenyritysten markkinointiviestinnän suunnitelmia ensi vuodelle.

Huolimatta kokonaisuuden tasaisesta kehityksestä on media-ala nopeassa mullistuksessa:

  • paperimedia menettää rajusti mainostulojaan (lukuun ottamatta yritysten omia asiakaslehtiä)
  • internetmarkkinointi kahmii kasvavan määrän mainosmarkkoja (hakusanamainonta, bannerimainonta, yritysten oma internet sisällöntuotanto ja omat verkkolehdet .......)
  • sähköposti ja mobiilimarkkinointiviestintä saa markkinaosuuksia kotiin kannetuilta mainosposteilta
  • radio-, TV- ja elokuvat säilyttävät asemansa
  • mainoslahjat ja sponsorointi vähenevät rajusti

Maahanmuutosta tulossa pelastusta kestävyysvajeeseen

Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander arvioi, että laajamittainen maahanmuutto muuttaa Suomen ikärakennetta merkittävästi. Kestävyysvaje voi jopa puolittua, hän kirjoittaa Ilmarisen blogissa.

Jaakko Kiander arvioi Eurooppaan suuntautuvaa laajaa maahanmuuttoliikettä väestökehityksen näkökulmasta. Kianderin mukaan vaikutukset ovat Suomellekin merkittävät.

- Varovaisesti voidaan arvioida, että turvapaikanhakijoiden määrän kasvu johtaa Suomen väestön kasvuun noin 100 000 henkeä ennustettua suuremmaksi tämän vuosikymmenen aikana. Kasvu ei luultavasti jää tähän. Perheenyhdistämiset ja syntyvyyden kasvu tulevat kasvattamaan väestöä myös vuoden 2020 jälkeen, Kiander arvioi Ilmarisen blogissa.

Paperisista osakekirjoista luopuminen tulossa hallituksen erääksi kärkihankkeeksi (?)

Finanssialan keskusliitto: Kattavien asuntotietojen yhdistäminen ja paperisista osakekirjoista luopuminen on nyt käsillä vahvemmin kuin koskaan. Sähköisen asunto-osakerekisterin rakentamista toivovat useat yritykset, virkamiehet, viranomaiset ja poliitikot yli puoluerajojen. Hanketta on ehdotettu yhdeksi hallituksen digitalisaation kärkihankkeeksi.

Suuri osa kotitalouksien varallisuudesta on kiinni asunto-osakkeissa. Ne ovat huomattava osa kansallisvarallisuuttamme. Ei siis ole yhdentekevää, mistä asunto-osakkeiden tiedot löytyvät sekä kenen käytössä ne ovat ja millä hinnalla. Asunto-osakerekisteri koskettaa toteutuessaan noin puoltatoista miljoonaa asunnonomistajaa ja 80 000:ta asunto-osakeyhtiötä.

Asunto-osakeyhtiöitä ja asunnon omistajia palvelee valtava määrä viranomaisia ja yrityksiä. Pelkästään isännöitsijöitä ja kiinteistönvälittäjiä on tuhansia.

Kiinteistökauppojen hintataso säilyi alkuvuonna vakaana

Omakotitalokauppojen määrä nousi kahdeksan prosenttia edellisvuoden alkupuoliskoon verrattuna, mutta rakentamattomien omakotitonttien myynti sakkaa. Maanmittauslaitos kokosi vuoden alkupuoliskon kiinteistökaupat tilastoksi kiinteistöjen kauppahintarekisteristä.

1.1.–30.6.2015 tehtiin 28 400 kiinteistökauppaa, mikä on 2 % vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Nyt rahaa käytettiin 4,3 miljardia euroa, mikä on 9 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

”Venäläisten ostamat kiinteistöt jäänevät tänä vuonna vähän yli sataan kappaleeseen, mikä on 15 % vuoden 2008 ennätysmäärästä”, kertoo tilastoja koonnut kiinteistöarvioinnin asiantuntija Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta.

Elokuun korjausliike on Lippo Suomisen mukaan väliaikaista

Nordean päästrategi Lippo Suominen näkee että markkinoiden perustekijät pätevät edelleen:

  • korot ovat alhaalla
  • teollistuneiden maiden talous kasvaa
  • yritysten tulokset ovat hyviä

Nykyisen hermoilun taustalla on ennen kaikkea huoli Kiinasta ja sen talouskasvun jatkumisesta. Hermoilulle ei näyttäisi olevan muita perussyitä.

Elokuun loppupuoli on ollut tasaisempaa, mutta vielä ei olla selvillä vesillä. Sijoittajan on hyvä olla edelleen varovainen. Markkinoilla on mahdollisuuksia molempiin suuntiin.

Palkaansaajaliike kannattaa tärkeintä - paikallista yrityskohtaista sopimista

Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen blogissaan 25.8.: "Palkansaajaliike on taas leimattu ei-liikkeeksi. Lomarahojen puolustamista ja 100 tunnin työajan pidennyksen vastustamista paheksutaan. Sanomme kuitenkin moniin asioihin kyllä.":

Kyllä, paikalliselle sopimiselle

Juri Aaltonen blogissaan: "Valtakunnallisissa sopimuksissa ei pystytä huomioimaan kaikkia paikallisia tarpeita. Yrityskohtaisten olosuhteiden huomioiminen edellyttää paikallista sopimista. Palkansaajaliike haluaa työpaikkakohtaista sopimista.

ERTO tukee kehitystä, jossa paikallista osaamista kehittämällä mahdollistetaan yhä laajemmat paikalliset sopimukset. Kun paikallinen sopiminen on reilua eikä vain toisen osapuolen määräämistä, on tilanne win-win."

Suomen Yrittäjät: Paikallinen, yrityskohtainen sopiminen korjaisi työmarkkinat ja työllisyyden

Kun yhteiskuntasopimusta ei solmittu, Suomen hallitus pyrkii omilla toimillaan parantamaan Suomessa tehdyn työn kustannuskilpailukykyä viidellä prosentilla. Suomen Yrittäjät pitää hallituksen suunnittelemaa aikataulua hyvänä: keinot pitäisi olla selvillä syyskuun loppuun mennessä ja lakimuutosten eduskuntakäsittelyjen valmiina kesäkuun loppuun mennessä. 

— Tehokkain keino on paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisääminen lainsäädäntöä kehittämällä. Se auttaisi palauttamaan Suomen kilpailukyvyn muutamassa vuodessa, antaisi mahdollisuuksia talouskasvulle ja uusien työpaikkojen luomiselle, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.

PK- yritysten hallitusten työskentelyyn tarvittisiin laaja-alaista osaamista

Suomalainen yrityspäättäjä saa liian vähän tukea työhön ja jaksamiseen yrityksen hallitukselta. Muiden muassa tämä käy ilmi LähiTapiolan ja Elon kesällä toteuttamasta Miten voit johtaja –kyselytutkimuksesta. Vastaajia oli yli 1 000.

Vastaajat, joista 80 prosenttia on omistajayrittäjiä, kertovat saavansa parhaiten tukea työhön omalta perheeltään ja puolisoltaan. Merkittävää on se, että yrityksen hallituksen ja hallituksen puheenjohtajan tuki koetaan hyvin pieneksi.

Pk-yritysten hallitusosaajia tarvitaan lisää

Nyt on osakemarkkinoilla ostajan hullut päivät

Viime päivien pörssiromahdus on ollut mittava, 10% luokkaa. Osakemarkkinoiden hermostuneisuutta mittaava VIX indeksi on samaan aikaan noussut yli 20 lukemaan. Tämän tyyppiset tilanteet ovat aina olleet hyviä oston paikkoja. Paras hetki on historian valossa joko nyt tai sitten muutaman kuukauden kuluttua. Kukaan ei etukäteen tiedä täsmälleen oikeaa ajoitusta.  

VIX indeksi kertoo että nyt on pörssissä oston paikka (Lähde: Yahoo)

Dollareissa mitattu kurssinotkahdus on ollut suurinta mannerkiinassa, Sanghaissa, mutta romahdus on tarttunut myös lähialueisiin. Esimerkiksi HongKong:n pörssi on laskenut noin 20% verran. Parhaat ostajan markkinat löytynevätkin Kiinan lähialueelta.

Sanghai ja HongKong ovat laskeneet eniten (Lähde: Google Finance; arvot dollareissa)

Hyviä ostokohteita on muuallakin. Euroopan osakkeet eivät ole olleet mitenkään erityisen korkealle arvostettuja ja tapahtunut notkahdus on tehnyt Eurooppalaisista osakkeista melkeinpä edullisia. Esimerkiksi Saksan DAX indeksi on romahtanut yli 10% ilman että talouden näkymät olisivat muuttuneet epäedullisempaan suuntaan. 

Noin 55,4% bruttokansantuotteesta ohjautuu julkisyhteisöjen kautta

Kansainvälisessä vertailussa Suomi on tiukan palkkaverotuksen maa, etenkin suurituloisten osalta. Suomessa työn verotus on kiristynyt kahdella prosenttiyksiköllä viime vuosina. Vuonna 2014 työtä verotettiin 25,11 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun vuonna 2010 vastaava luku oli 23,15 prosenttia. Tämä selviää vasta julkaistusta EVA:n verojen kirjasta.

Julkisyhteisöt saavat 55,4% kansantalouden tuotoista

Julkisyhteisöjen tulojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 55,4 prosenttia vuonna 2014. Verojen
ja veroluonteisten maksujen lisäksi julkisyhteisöt saavat myyntituloja liiketoiminnastaan ja omaisuustuloja sijoituksistaan.

Talouskriisi (2008–) on nostanut etenkin välittömien ja välillisten verojen osuutta bruttokansantuotteesta
(BKT:sta). Myös sosiaalivakuutusmaksujen, kuten työeläkemaksujen, osuus on kasvanut.

Työtä verotetaan Suomessa ankarasti

Pienituloisten osalta Ruotsi ja Alankomaat verottavat Suomea kevyemmin. Vain Saksa verottaa palkansaajia Suomea rankemmin, mutta tämäkään ei koske suurituloisia.

Suomen työllisyys ja talous jatkoivat kesällä rapautumistaan

Eläkevakuutusyhtiö Eteran julkaisema suhdanneindeksi jatkoi laskuaan kesällä. Tammi-kesäkuussa Eteran suhdanneindeksi oli 1,2 prosenttia miinuksella.

Eteran suhdanneindeksi antaa ajantasaista tietoa Suomen talouden kehityksestä. Se kuvaa muutosta seurantaryhmän työntekijämäärissä kuukausi- ja vuositasolla.

”Pieni lasku on jatkunut, eikä indeksissä näy nousun merkkejä. Työntekijämäärät pienenivät kesällä lähes kaikilla toimialoilla”, Eteran varatoimitusjohtaja Timo Hietanen kuvailee.

Kiinan valuutasta ollaan tekemässä maailmankaupan välinettä

Kiinan valuutan, Yuan:n, devalvoimisen taustalla on Nordean mukaan kaksi asiaa:

  • Tehdä Yuan:sta Euron kaltainen vaihdettava valuutta, jonka arvo määräytyy markkinoilla ja jota on helppo käyttää maailmankaupan välineenä ja keskuspankkien valuuttavarantovaluuttana
  • Tukea Kiinan talouskasvua ja erityisesti vientiteollisuutta heikentämällä valuuttaa.

Kiinan talouskehitys vaikukuttaa Helsingin pörississä konepajayhtiöihin kuten Cargotec, Konecranes, Metso ja Wärtsilä. Suurimmat vaikutukset tuntuvat Kone Oy:ssä, jonka liikevaihdosta noin 40% tulee Kiinan talousalueelta. 

Työllisyysaste selittää asuntojen hintakehitystä

Uusi Hypon Asuntoindeksi osoittaa, että pääkaupunkiseudun ja Tampereen asuntomarkkinat askeltavat vakaasti heikosta talouskehityksestä ja suuresta epävarmuudesta huolimatta. Asuntojen kysyntä on piristynyt ja syväjää sulaa, vaikkakin hitaasti.

Vaikka kysyntä kasvoi, pysyivät kauppamäärät yhä normaalin tason alapuolella. Asuntojen hintaennuste lupaa vuodelle 2015 noin 0,8% laskua ja ensi vuodelle 0,5% nousua (?).

Työllisyys vaikuttaa merkittävästi asuntojen hintakehitykseen

Asuntojen hintakehitykseen vaikuttaa etenkin työllisyys sekä rahoituksen saatavuus ja hinta. Kolmantena tekijänä on asuntotuotanto, minkä vaikutus tuntuu pidemmällä aikavälillä.

Sekä 1990-luvun lamassa, että finanssikriisin yhteydessä hinnat laskivat, kun työmarkkinat sakkasivat.

Näillä kysymyksillä löydät hyvän vuokralaisen

Kun vuokraussesonki on kiireisimmillään, moni vuokranantaja haluaa löytää hyvän vuokralaisen nopeasti. Asuntonäytöllä voi olla vaikea perehtyä samanaikaisesti usean vuokralaisehdokkaan taustoihin. Ehdokkaat kannattaakin haastatella jollain tavalla jo puhelimessa ja pitää sen perusteella yksityisnäyttö. Suomen Vuokranantajat listasi kolme kysymystä, joilla saat kokonaisvaltaisen kuvan vuokralaiskandidaatin vuokranmaksukyvystä ja elämäntilanteesta.

Miksi muutat?
Vuokralaisen vastaus muuton syistä kertoo paljon vuokralaisen elämäntilanteesta, minkä tyyppistä ja kuinka pitkäaikaista asuntoa hän etsii.

Asunnot antavat kulujen jälkeen tasaista 3..4% vuokratuottoa

Syksyn vuokraussesongin käynnistyminen on nostanut pintaan keskustelun vuokrien noususta. Mitään merkkejä suurista korotuksista ei kuitenkaan näy. Suomen Vuokranantajien Pellervon Taloustutkimuksella teettämä selvitys osoittaa, että vuokratuotto on pysynyt vakaana kaksi vuosikymmentä. Vuokrankorotukset ovatkin ennen kaikkea seurausta vuokranantajalle lankeavista kohonneista kustannuksista ja asuntojen hintatason noususta.

Vuokratuotto verrattuna korkotasoon (Lähde: Suomen Vuokranantajat)

”Vakaa tuottotaso kertoo, että yksityiset vuokranantajat eivät tavoittele ylisuuria voittoja. Vuokrien nousu johtuu ennen kaikkea ulkoisista tekijöistä. Esimerkiksi kiinteistöveron korotus tulee kohottamaan vuokranantajan kulurasitusta. Myös kiinteistönhoidon kustannukset jatkavat kasvuaan”, kommentoi tilannetta Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

YLE ryhtyy kilpailemaan sosiaalisen median kaupallisten toimijoiden kanssa

Yle: Yle ryhtyy keräämään suomalaisten tekemiä mediasisältöjä ja julkaisemaan niitä verkossa, radiossa ja televisiossa. Mukaan tekemään voi hakea kuka tahansa. Sisältöjen julkaisu alkaa lokakuun alussa.

Lokakuun 2. päivä käynnistyvän uudenlaisen median lähtökohtana on avoimuus: kuka tahansa voi hakea sisällöillään mukaan. Tavoitteena on synnyttää valtakunnallinen tekijöiden verkosto, jossa luodaan uutta, tuetaan toisia ja lainataan osaamista.

”Yle haluaa löytää internetin kohinasta ilmiöt, uudet tähdet ja ohjelmakonseptit ja jaella merkitykselliset sisällöt koko kansalle. Lopputuloksena on verkkovetoinen sisältövirta, jota julkaistaan myös Ylen televisio- ja radiokanavilla, kertoo Ylen television ja Areenan julkaisupäällikkö Risto Kuulasmaa.

VIX indeksi kertoo sen, milloin on aika lisätä osakepainoa

Sijoittajien pelkokerroin, VIX-indeksi, lasketaan Chicagon johdannaispörssin osakeoptioiden hinnoista, ja se mittaa osakemarkkinoiden käsitystä siitä, miten paljon osakkeiden hinnat vaihtelevat seuraavan 30 päivän aikana. Tämä kuulostaa pitkän aikavälin tuottoa hakevan sijoittajan kannalta vähäpätöisen merkityksettömältä asialta, mutta tosiasia on aivan päinvasainen. 

VIX indeksi on osakesäästäjän korvaamaton apuväline. Se antaa toisinaan selkeän signaalin siitä, milloin osakkeita kannattaa ostaa.

VIX indeksi ja S&P 500 osakeindeksi viimeisen 25 vuoden ajalta (Lähde: Yahoo finance)

Fennovoiman ydinvoimalan koekäyttö alkaa aikataulun mukaan vuonna 2022

Fennovoiman kotimainen omistus vahvistuu, kun kolme suomalaista yritystä ilmoitti keskiviikkona 5.8. uusista rahoitussitoumuksista. Fortum Oyj ja SRV Yhtiöt Oyj ovat uusia osakkaita. Nykyinen osakas Outokumpu Oyj kasvattaa omistusosuuttaan.

Yhtiöiden rahoitussitoumuksia vastaavat omistusosuudet Fennovoimasta ovat:

  • SRV 1,8 prosenttia
  • Fortum 6,6 prosenttia
  • Outokumpu 14,1 prosenttia (lisää omistustaan 1,8 prosenttia)

– Toivotamme uudet osakkaat tervetulleiksi. He ovat mukana hankkeessa, jonka pitää sisällään miljardiluokan kotimaisen investoinnin, Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtaja Elina Engman sanoo.

Fennovoiman omistusrakenne (Omistajat: http://www.voimaosakeyhtio.fi/?page_id=10) on rakennettu niin, että kotimaiset omistajat ovat ryhmittyneet Voimaosakeyhtiö SF:n osakkaiksi. Fennovoimaa omistaa kaksi tahoa, Rosatom (Raos Voima Oy) ja suomalaiset omistajat (Voimaosakeyhtiö SF).

Yritysrintamalta kuuluu hyvää

Suomi on keskellä itsenäisyyden ajan pisintä talouskriisiä. Valoa on kuitenkin näkyvissä. Kauppakamarien selvityksen mukaan hyviä yrityselämän uutisia löytyy joka puolelta Suomea. Turun seutu nauttii laivanrakentamisen renessanssista. Ahvenanmaan työttömyysprosentti on 3,4. Lappi vetää aasialaisia turisteja. Helsingin Kalasatamassa käynnistyy Suomen suurin kaupunkirakentamisen hanke. Biotalouteen investoidaan Keski-, Itä- ja Etelä-Suomessa. Uusia kauppakeskuksia kohoaa muun muassa pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle. Etelä-Pohjanmaalle (minnepä muuallekaan!) kohoaa Pohjois-Euroopan suurin vuoristorata.

Kauppakamarien tekemän selvityksen mukaan yritykset tekevät merkittäviä investointeja ja palkkaavat uusia työntekijöitä kaikkialla Suomessa.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilän mukaan yksityisellä sektorilla toimivien yritysten tarjoamat työpaikat luovat uskoa tulevaisuuteen: “Kohti uutta nousua mennään, vaikka tie on vielä pitkään kivinen.” Penttilän viesti poliittisille päättäjille on yksinkertainen: “Yritykset kyllä nostavat Suomen, jos omistaminen, yrittäminen ja työnteko tehdään taas kannattavaksi”.

E/P tuottoprosentti on tärkein osakkeen tuottoa kuvaava tunnusluku

P/E suhde (pörssiarvon suhde tulostuottoon) on monen sijoittajan käyttämistä tunnusluvuista yleisin. Moni on huomannut, että tuo tunnusluku käyttäytyy epähavainnollisella tavalla silloin kun tulostuotto (Earnings) on pieni tai negatiivinen. P/E luku saa silloin erittäin suuria positiivisia tai negatiivisia arvoja. Oheinen kuva hahmottaa ongelmaa.

Yritysten tulostuotto suhteessa pörssiarvoon (P/E luvun käänteisluku) vaihtelee sen sijaan jokseenkin tasaisesti välillä -5 %....10%. E/P tuottoprosentti on yrityksillä keskimäärin noin suurin piirtein 6,5% luokkaa. Tämä tarkoittaa suurin piirtein 15 suuruista P/E arvoa.

E/P tuottoprosentti (P/E luvun käänteisluku) on sijoittajan kannalta havainnollinen. Se kertoo yksinkertaisella ja selkeällä tavalla minkälaista tuottoa sijoittaja voi pitkällä tähtäimellä odottaa ja sitä voi suoraan verrata esimerkiksi korkotasoon. On yllättävää että osakesijoittajat ovat tykästyneet käyttämään epähavainnollista P/E lukua kun käänteisluku olisi paljon selkeämpi. 

Piksussa käytetään havainnollista E/P tuottoprosenttia

Piksu on nyt ottanut ensimmäisen askeleen siihen suuntaan, että opittaisiin käyttämään havainnollista E/P tuottoprosenttia. Piksun maaindeksit ja sektori-indeksit sivuja on kehitetty niin, että indeksien E/P luvut ovat tuottoprosentteina. (vanha P/E luku löytyy myös vertailusivuilta).

Suomeen tarvitaan toimiva yrityslainojen markkinapaikka ja sitä tukeva lainsäädäntö

Suomessa on viime aikoina käyty keskustelua erityisesti keskisuurten yritysten rahoitusongelmista. Yritysrahoitusmarkkinoita olisi hyödyllistä kehittää monipuolisempaan suuntaan, sillä pankkilaina ei ole yritykselle aina sopivin vaihtoehto. Moni sijoittaja ostaisi mielellään yritysten ja valtioiden bondeja, jos näille lainapapereille olisi toimiva julkinen, kaikkien ulottuvilla oleva markkinapaikka, jonka kautta näitä voisi ostaa ja myydä.

Yrityslainamarkkinat eivät toimi edes suurimpien institutionaalisten sijoittajien näkökulmasta ja ongelmaan on kiinnittänyt huomiota muun muassa työeläkeyhtiö Ilmarinen. 

”Moni kehitysharppausta tekevä tai muutostilanteessa oleva yritys ei saa regulaation kanssa painiskelevalta pankkisektorilta lainarahoitusta siinä muodossa ja sellaisella laina-ajalla kuin mitä liiketoimintasuunnitelma edellyttäisi. Monipuolisempi rahoituslähteiden kenttä varmistaisi monimuotoisemman rahoituksen tarjonnan”, johtaja Antti Kylmänen kirjoittaa Ilmarisen blogissa.

Tärkeitä teemoja SuomiAreenassa: palveluseteli, palvelulupaus ja yritysrahoitius

FK haastatteli kansanedustajia Porin SuomiAreenassa finanssialalle tärkeistä aiheista. Kantojaan olivat avaamassa ministeri Olli Rehn (kesk.), Li Andersson (vas.), Elina Lepomäki (kok.), Tytti Tuppurainen (sd.) ja Ozan Yanar (vihr.)

Teemoja oli kolme: Konstit yritysrahoituksen parantamiseen (kommentoijina Rehn, Andersson, Lepomäki), palvelusetelin hyvyys tai huonous (puolesta Tuppurainen, vastaan Andersson) ja kolmanneksi palvelulupauksen määrittäminen sille tulevan hintalapun laskeminen (Rehn, Lepomäki, Yanar). 

Palvelulupauksessa on kyse siitä, tulisiko Suomessa määrittää tarkemmin, millaista ja minkä tasoista hoivaa vanhana saa. Kysyimme myös, täytyisikö tälle pitkän aikavälin hoiva- ja terveyspalveluille arvioida hinta.

Palveluseteli: Andersson vastaan, Tuppurainen puolesta

 

Palvelulupauksen hinta - ministeri puolesta, Yanar varovainen

 

Miten kansanedustajat parantaisivat yritysrahoitusta?

 

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Piksu Toimitus blogi