Hyppää pääsisältöön

Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Joka kolmas suomalainen nainen työskentelee kunnan palveluksessa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Lokakuussa 2013 kunta-alalla (suorassa palvelussuhteessa kuntiin) työskenteli 432 000 palkansaajaa, joista 79% oli naisia. Henkilöstömäärä väheni 4 500 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstömäärän väheneminen jatkui jo toista vuotta. KT Kuntatyönantajien ennusteen mukaan henkilöstömäärä jatkaa laskuaan lähivuosina. Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa arvioidaan työskentelevän 428 000 henkilöä.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Kansainvälinen talous vahvistuu Aktian mukaan merkittävästi

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maailmantalouden kasvu vahvistui Aktian julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan viime vuoden jälkipuoliskolla (oheisessa kuvassa on bkt:n määrä eri maissa; lähde:Aktian taloudellinen katsaus). Erityisesti Yhdysvalloissa kasvu nopeutui, ja myös Euroopassa näkymät kohenivat yleisesti.

Myönteinen talouskehitys näkyi myös markkinoilla. Osakeindeksit nousivat kehittyneillä markkinoilla vahvasti ja riskilisät kaventuivat selvästi. Euroalueen valtioiden velkakriisi pysyi hallinnassa, ja korkoerot euromaiden välillä kaventuivat merkittävästi.

Suomen yhteiskuntarakenne estää talouskasvun

Suomen talouden rakennekriisi on Aktian mukaan osoittautunut huomattavasti odotettua voimakkaammaksi ja pidemmäksi. Alkuvuoden aikana Suomen taloudessa ei ole tapahtunut käännettä parempaan. Tänä vuonna Suomen BKT:n ennustetaan supistuvan 0,3 %. Vuoden alkupuoliskolla talous on vielä supistunut, mutta toisella vuosipuoliskolla kansainvälisen kaupan nopeutuminen lisää myös Suomen vientiä.

Keskiarvo: 2.8 (4 arviota)

Suomalaiset syövät yhden pyydystetyn kala- tai riista- aterian viikossa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Vapaa-ajankalastus on suomalaisten tärkein toiminnallinen luontoharrastus. Maamme väestöstä noin 40 % eli runsaat kaksi miljoonaa henkeä osallistuu kalastustapahtumaan vähintään kerran vuodessa. Toisena tulee metsästys, johon osallistuu aktiivisesti noin kolme sataa tuhatta suomalaista. Pyyntikulttuuri on meillä verissä.

Viime aikoina vapaa-ajankalastus ja metsästys ovat muuttuneet kotitarvehankinnasta virkistyksen suuntaan.

Vapaa-ajankalastajien vuotuinen kokonaissaalis on noin 50 miljoonaa kiloa, josta lähes puolet pyydetään verkoilla. (kuvassa onkija; lähde WikimediaCommons) Määrällisesti tärkeimmät vapaa-ajankalastajien saalislajit ovat ahven, hauki ja särki. Metsästyksen saalismäärät ovat hirvieläinten suuresta koosta johtuen samaa suuruusluokkaa. Saaliiden kappalemäärät ovat pienempiä. Karkeasti ottaen keskimääräinen suomalainen syö voden aikana parikymmentä kiloa itse pyydettyä kalaa tai lihaa. Tämä tarkoittaa viikottaista itse pyydettyä riista- tai kala- ateriaa. Taloudellinen merkitys on huomattava.

Keskiarvo: 2.5 (2 arviota)

Kuluttajien vahvistuva luottamus ennakoi pörssiarvojen nousua

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kuluttajien kasvava luottamus tulevaan ennakoi pörssiarvojen nousua.

Kuluttaja tietää ja tuntee talouden tilan konkreettisesti päivittäin. Sentimentti on tarttuvaa ja tavallisen kuluttajan fiilikset heijastuvat nopeasti myös pörssikursseihin. Siksi sijoittajan kannattaa seurata kuluttajien sentimentin kehittymistä. Sijoitussalkun osakepainoa kannattaa korostaa, jos kuluttajien luottamus paranee ja vähentää, jos kuluttajien luottamus on laskevassa trendissä.

Euroalueen kuluttajien luottamus verrattuna Euroalueen osakeindeksiin (Lähde: TradingEconomics)

Euroalueen talous on lähtenyt paranemaan ja myös kuluttajien luottamus on kasvussa. Positiivinen vire ei koske pelkästään Euroaluetta. Myös USA ja paikoin jopa kauko-Itä tukee trendiä. Suurten talouksien, Euroalueen, USA:n ja kauko-Idän suhdannekierrot olivat vielä jokin aika sitten poissa synkronista. USA:n taloudessa oli positiivinen vire samaan aikaan kun Euroalue kitui taantumassa. Mutta suhdanteilla on tendenssi synkronoitua. Yhden alueen hyvä kehitys tukee muita ja nyt näyttäisi olevan tapahtumassa jonkinasteista samanvaiheistumista. Positiivinen vire leviää.

Keskiarvo: 3 (5 arviota)

Suomi noudatti sopimaansa EU vakaussopimusta vuonna 2013

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomi on noudattanut Euroopan vakaus- ja kasvusopimusta vuonna 2013. Kuluvan vuoden kehitykseen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota toteaa Valtiontalouden Tassrkastusvirasto lausunnossaan.

Jos talouskasvu on ennustettua heikompaa, voidaan vuonna 2015 joutua toteamaan, että vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osaa rikottiin vuonna 2014. Tämä voi johtaa Euroopan komission varoitukseen sekä tarpeeseen toteuttaa korjaavia toimia. Suomen on hyvä varautua jo nyt siihen, että vaatimus finanssipolitiikan mitoituksen ja julkisten menojen kurinalaisuudesta lisääntyy. Lähivuosina julkiset menot eivät saa reaalisesti juuri kasvaa tai menojen lisäykset on katettava lisätuloilla.

Keskiarvo: 2.5 (2 arviota)

Kunnallisten palveluiden valinnanvapaus toteutetuu palveluseteleillä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Hallitus- ja oppositiopuolueiden yhdessä sopima sosiaali- ja terveydenhuollon perusratkaisu tarjoaa mahdollisuuden rakentaa yhteistyöhön pohjautuva Suomen malli, jossa sekä julkinen että yksityinen sektori tuottavat palveluita.

– Nyt sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislakia uudistettaessa pitää varmistaa, että palveluita kehitetään käyttäjien ehdoilla – ei vanhojen rakenteiden puolustamisen näkökulmasta, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Asiakkaalle vapaus valita. Siinä kiteytyy Kujalan mukaan uudistuksen tärkein kärki.

– Valinnanvapautta on toteutettu palvelusetelillä. Sen käyttö on viimeisen kolmen vuoden aikana kolminkertaistunut. Kansalaiset siis haluavat ja osaavat valita.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Metsäteollisuuden vienti ja investoinnit kasvussa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä metsäteollisuuden vienti ja tuotanto osoittivat elpymisen merkkejä. Metsäteollisuudessa ilmoitettiin uusista investoinneista Suomeen.

"UPM:n ilmoitus Kymin sellutehtaan investoinnista käynnisti investointiuutisten sarjan. Huhtikuussa julkistetut Metsä Groupin Äänekosken ja Stora Enson Varkauden investointiuutiset vahvistavat sen, että alalla on voimakas halu uusiutua, kasvaa ja vahvistaa asemaansa biotalousmarkkinoilla", sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Metsäteollisuuden tuotantomäärät (Lähde: Metsäteollisuus)

Keskiarvo: 3 (3 arviota)

Teknologiateollisuuden tilaukset lisääntyneet – uhkana Venäjän taantuma

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Tammikuussa raportoitu ja kevään aikana jatkunut tarjouspyyntöjen määrän lisääntyminen on merkinnyt myös uusien tilausten kasvua. Venäjän taantuman paheneminen vaikuttaisi merkittävästi vientiin. Suomen palveluviennin kasvu edellyttää teollisuuden menestymistä Suomessa. Teknologiateollisuuden positiivinen kehitys on jatkunut alkuvuoden aikana.

"Näyttää siltä, että tammikuussa raportoitu yritysten saamien tarjouspyyntöjen lisääntyminen on merkinnyt uusien tilausten kasvua", Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen sanoo.

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

Paperisista asunto-osakekirjoista pyritään eroon

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

 Paperisista asunto-osakekirjoista luopumista ja sähköistä rekisteriä on pohdittu Suomessa jo kymmenisen vuotta, mutta hanke ei ole edennyt. Ympäristöministeriö tarttui asiaan viime vuonna ja selvitys asunto-osakkeiden sähköisestä rekisteristä valmistui ennen vappua. Finanssialan Keskusliitto (FK) oli työryhmän työssä mukana.

”Paperisessa asunto-osakekirjassa on kieltämättä hieman muinaisjäänteen piirteitä. Paperimuotoisten osakekirjojen siirtelyssä ja asuntojen tietojen kirjaamisessa pankkien vakuudenhallintajärjestelmiin kuluu aikaa. Sähköinen rekisteri nopeuttaisi näitä menettelyitä”, toteaa Finanssialan Keskusliiton lakimies Elina Kirvelä. Kirvelä oli FK:n edustajana ympäristöministeriön työryhmässä.

Keskiarvo: 3.4 (5 arviota)

Verkkokauppaliiketoiminta on saamassa ilmaa siipiensä alle

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Yritysohjelmistojen valmistaja SAP ja sähköisen kaupan ratkaisuja tarjoava suomalainen Smilehouse arvioivat, että suomalaiset b-to-b- (business to business) toimialan  yritykset investoivat lähivuosina noin 250 miljoonaa euroa verkkokauppojen rakentamiseen.

”Viimeaikainen verkkokaupoista käyty julkinen keskustelu on keskittynyt pääsääntöisesti vähittäiskaupan ja siten kuluttajille suunnattujen verkkokauppojen ympärille. Vähälle huomiolle on jäänyt se, että Suomessa b-to-b-yritykset tulevat tekemään tai niiden täytyy tehdä merkittäviä investointeja verkkokauppojen rakentamiseen lähivuosina säilyttääkseen kilpailukykynsä globaalissa kilpailussa”, sanoo Smilehousen johtava konsultti Jaakko Hallavo.

Keskiarvo: 3 (3 arviota)

Vakuutusyhtiöillä kelpo tulosvuosi

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Vakuutusyhtiöiden tulosvuosi 2013 jatkui edellisvuoden tapaan vankassa kasvussa. Liikevoitot ja kokonaistulokset olivat hyviä. Myös yhtiöiden vakavaraisuus säilyi vahvana. Sijoitusmarkkinoilla vuosi oli kasvuaikaa. Vakuutusyhtiöille se näkyi hyvinä tuottoina eritoten osakesijoituksista. Sen sijaan heikko työllisyystilanne kutisti maksutulon kehitystä työeläkevakuutuksessa selviää Finanssialan keskusliiton julkaisemasta  Vakuutusyhtiöt Suomessa 2013 tutkimuksesta.

Vahinko ja henkivakuutuksen markkinaosuudet (Lähde: Finanssialan keskusliitto)

Keskiarvo: 2.5 (2 arviota)

Suomen väestö ylittää parin vuoden päästä 5,5 miljoonan rajan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomi koetaan edelleen houkuttelevaksi maaksi asua ja tehdä töitä. Tilastokeskuksen / findikaattorin mukaan ulkomailta muutti Suomeen vuoden 2013 aikana 31 940 henkeä. Määrä on 660 edellisvuotta suurempi ja suurin luku itsenäisyyden aikana. Nettomaahanmuuttoa kertyi yhteensä 18 050 henkeä.

Suomen väestönkasvu kautta historian (Lähde: Tilastokeskus); vuoden 1811 alueliitosten vaikutus poistettu

Suomen kestävyysvaje, työtä tekevien suhteellisen osuuden lasku, johtuu väestötilastojen valossa työntekoon, tulonsiirtoihin, sosiaaliturvaan ja eläkeikään liittyvien vanhojen asenteiden vahvasta ankkuroitumisesta lainsäädäntöön ja asenteisiin. Suomeen virtaa ulkomailta osaavaa ja taitavaa työvoimaa ja väestö kasvaa tämän virran ansiosta ripeää vauhtia ylittäen parin vuoden päästä jo 5,5 miljoonan rajan. 

Keskiarvo: 3 (2 arviota)

Asuntolainoja otetaan vähemmän ja takaisinmaksuajat ovat lyhyempiä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaisten ottamien suurten asuntolainojen kasvu on taittunut ja keskimääräinen asuntolainan takaisinmaksuaika on hieman lyhentynyt. Lainanottajat ovat varautuneet hyvin korkojen nousuun lisäämällä säästämistä. Nämä tiedot selviävät Finanssialan Keskusliiton Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksesta, johon haastateltiin 2 400 15–74-vuotiasta henkilöä helmikuussa 2014.

Asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika (Lähde: Luotonkäyttö ja maksutavat tutkimus)

Keskiarvo: 2.5 (2 arviota)

Intia on maaindeksien kovin nousija

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maakohtaisiin indekseihin sijoittaminen on pitkäjänteistä työtä. Trendit ovat selkeitä, pitkiä ja kestävät tyypillisesti vuoden tai pari. Japani pärjäsi viime vuoden kevääseen saakka hyvin ja kääntyi sitten vaakasuoraan liikkeeseen. USA:n ja Saksan pari vuotta kestänyt muita voimakkaampi nousutrendi näyttäisi sekin olevan taittumassa.

Uutena merkittävänä tulokkaana on Intia, jonka nousu näyttäisi olevan kestävää.

Oleellisia seurattavia tekijöitä ovat poliittiset riskit sekä osakemarkkinoiden yleiset arvostustasot. Intia, Venäjä, Italia ja Kreikka ovat erilaisilla arvostustasomittareilla edullisia markkinoita. Kaikilla on taloudellisia ongelmia ja osakkeiden edullinen arvostustaso heijastelee sijoittajien arviota kohonneesta riskitasosta. 

Oheisessa taulukkoon on järjestetty maat osakkeiden price/sales (P/S) mukaiseen järjestykseen. Sales eli yritysten yhteen laskettu liikevaihto on maaindeksejä tarkasteltaessa melko lailla suhdanneriippumaton tekijä. Liikevaihdon arvostus kertoo maaindeksien kohdalla paljon siitä miten paljon sijoittajat luottavat kyseisen maan yrityksiin, politiikkaan ja talouteen.  

Maaindeksien tunnusluvut (Lähde: Piksu maaindeksivertailu)

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

Maailmantalous jatkaa IMF:n mukaan tervehtymistään; Suomi viiden huonoimman talouden joukkossa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maailmantalouden kasvu on IMF:n tuoreen talouskatsauksen (IMF World Economic Outlook) mukaan lähtenyt käyntiin ja riskit ovat pienentyneet. Maailmantalous kasvaa tänä vuonna jo 3,6% vauhtia. Kehittyneiden maiden taloudet kasvavat ennusteen mukaan 2,25% ja kehittyvät tänä vuonna jo noin 5% kasvuvauhdilla.

Kasvu ei kuitenkaan ole vielä tavoittanut kaikkia maita. Vuoden 2014 kasvun suhteen huonoimmassa kunnossa olevat taloudet ovat Libya, Suomi, Venezuela, Päiväntasajan Guinea ja Kroatia. Maamme kuuluu valitettavasti tähän joukkoon. 

IMF:n maailmantalouden kasvuennuste (Lähde IMF World Economic Outlook)

Keskiarvo: 3.6 (11 arviota)

Rakentaminen vähenee entisestään

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Viime vuonna toteutui pitkään enteilty käänne: korjausrakentamisen määrä ylitti uudisrakentamisen. Talonrakennustöiden aloitukset painuivat poikkeuksellisen alhaiselle tasolle, alle 31 miljoonaan kuutiometriin, eikä nousua ole luvassa kuluvana vuonna selviää Rakennusteollisuuden suhdannekatsauksesta. Korjausrakentaminen sen sijaan jatkaa tasaista kolmen prosentin vuosittaista kasvuaan.

Rakentamisen voluumi (Lähde: Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus)

”Kun myös infrarakentaminen vähenee tänä vuonna, kokonaisuudessaan rakentamisen määrä supistuu prosentin edellisvuodesta. Odotettavissa kuitenkin on, että talouden virkoaminen nostaisi rakentamisen ensi vuonna kahden prosentin kasvuun kolmen heikon vuoden jälkeen”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Eurooppa kuroo umpeen USA:n patenttialan etumatkaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Eurooppa kuroo umpeen USA:n patenttialan tehokkuuden etumatkaa kun EU:n yhtenäispatentti ja uusi patenttituomioistuin tulevat uudeksi vaihtoehdoksi Euroopassa. EU laajuisen yhtenäispatentin avulla eurooppalaiset valmistajat saavat välittömästi EU laajuisen suojan samalla tavoin kuin USA:ssa.

Teolliset valmistajat toimivat lähes poikkeuksetta vähintäänkin Euroopan laajuisilla markkinoilla ja tarvitsevat tuotteilleen patenttisuojan koko alueelle. Nyt tämä tulee helpommaksi.  

Suomi harkitsee osallistumista järjestelmään. Elinkeinoelämä on selvittänyt uudistuksen vaikutuksia suomalaisille yrityksille. Selvitys kertoo uudistuksen vaikutuksista yrityksiin ja yleisemmin aineettomien oikeuksien hyödyntämiseen Euroopassa, se antaa yrityksille myös kattavasti tietoja uudesta järjestelmästä ja siitä, miten sitä voi omassa toiminnassaan hyödyntää.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Eläkkeelle siirtyminen ei juurikaan vaikuta tulotasoon

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Eläkkeelle siirtyvän toimeentulo laskee työssäoloaikaan verrattuna melko vähän. Kymmenen ensimmäisen eläkevuoden aikana toimeentulo jää hitaasti jälkeen koko väestön kehityksestä, mutta reaalisesti se silti nousee.

Eläkeläisten toimeentulon kehitys ensimmäisten kymmenen eläkevuoden aikana (Lähde: kirjoitus YTP:ssä)

Eläketurvakeskuksen ekonomisti Juha Rantalan tutkimus ”Eläkeläisten toimeentulon kehitys ensimmäisten eläkevuosien aikana” julkaistiin Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä. Tutkimuksessa selvitettiin vuonna 1999 eläkkeelle siirtyneiden toimeentuloa vuosina 1997–2008. Vastaavaa seurantaa toimeentulon kehityksestä ei aiemmin ole tehty.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Rahastosijoittajat siirsivät alkuvunna pääomia osakkeista korkoinstrumentteihin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomalaiset rahastosijoittajat siirsivät alkuvuonna pääomia osakesijoituksista korkosijoituksiin selviää finanssialan keskusliiton julkaisemasta markkinakatsauksesta.

Nettomerkinnät rahastotyypeittäin (Tietojen lähde: Finanssiala)

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Finanssivalonta varoittaa Suomen taloudesta aiheutuvista kasvavista luotto- ja pankki- riskeistä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssivalvonnan tänään julkaisemien vuoden 2013 lopun tietojen mukaan Suomen pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus ja  kannattavuus ovat säilyneet kohtuullisen hyvänä huolimatta Suomen reaalitalouden heikosta kehityksestä.

  – Toimintaympäristön riskit ovat merkittävät, johtaja Anneli Tuominen muistuttaa. – Suomen talouden näkymät ovat epävarmat, mikä kasvattaa finanssisektorin herkkyyttä negatiivisille muutoksille. Riittävien pääomapuskureiden ylläpito onkin finanssimarkkinoiden vakauden ja luottamuksen kannalta keskeistä, johtaja Tuominen korostaa. Heikkona jatkuva taloustilanne edellyttää etenkin pankeilta asiakaskunnan taloudellisen tilanteen tarkkaa seurantaa sekä toimivaa ja riittävää riskienhallintaa.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Työeläkkeet ja työeläkemaksut ovat nyt yhtä suuria ja tasapainossa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Viime vuonna suomalaisten eläkkeiden rahoituksessa tapahtui merkittävä käänne, kun yksityisalojen palkansaajien eli työntekijän eläkelain (TyEL) mukaiset eläkemenot olivat ensimmäistä kertaa suuremmat kuin eläkemaksuina kerätyt tulot. Erotus katettiin työeläkesijoitusten tuotoilla. Julkisaloilla sama käänne on edessä arviolta vuonna 2017.

   -  Työeläkevarojen sijoittamisella on jatkossa entistä tärkeämpi rooli eläkkeiden rahoittamisessa. Sijoitustuottojen osuus rahoituksesta tulee kasvamaan seuraavat vuosikymmenet, huomauttaa Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Pankkienkriisien hoitopuskuri kerätään valtiontaloudesta erilliseen rahastoon

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtiovarainministeriön asettama työryhmä on tänään 27.3.2014 luovuttanut vastaavalle ministeri Jan Vapaavuorelle ehdotuksensa lainsäädäntömuutoksista, joilla tehostetaan rahoitusmarkkinakriiseihin varautumista.

Työryhmä ehdottaa uuden valtiontalouden ulkopuolisen rahaston perustamista. Rahastoon kerättäisiin vakausmaksut ja talletuspankkien kartuttamat talletussuojamaksut. Talletussuoja säilyy jatkossakin kansallisena, mutta vakausmaksuja siirrettäisiin eteenpäin pankkiunionimaiden yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Työryhmä esittää, että pankkiveroina valtion budjettiin rahastoidut varat siirrettäisiin uuteen rahastoon ja otettaisiin vuodesta 2015 alkaen huomioon talletuspankeilta kerättävien vakausmaksujen vähennyksenä samassa suhteessa kuin ne ovat maksaneet pankkiveroa.

   - Työryhmä on tehnyt perusteellista ja asiantuntevaa työtä lyhyellä aikataululla. Tavoitteeni on, että hallituksen esitys voitaisiin antaa eduskunnalle heti syysistuntokauden alkaessa, jotta lainsäädäntö voisi tulla voimaan suunnitellusti ensi vuoden alusta lukien, sanoo ministeri Jan Vapaavuori.

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

LähiTapiola: Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että pääkaupunkiseudulla on asuntojen hintakupla

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
  • Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että pääkaupunkiseudulla on asuntojen hintakupla.
  • Ihmiset myös kokevat ostovoimansa heikentyneen ja työllisyystilanne nähdään aiempaa pessimistisempänä
  • Ihmiset kokevat Suomen ja oman taloustilanteensa nyt hyvin kaksijakoisesti. Noin kolmannes suomalaisista uskoo Suomen kasvuun, mutta lähes sama määrä uskoo talouden supistumiseen.
  • Myös usko omaan työllisyyteen on heikentynyt viime syksyyn verrattuna. ”Ihmisillä tuntuu olevan aika samanlainen käsitys kuin meilläkin. Uskomme, että työttömyys tulee vielä lisääntymään, tällä hetkellä kenenkään työpaikka ei ole turvassa. Uskon, että monet joutuvat kouluttautumaan uudelle alalle tai harkitsemaan muita vaihtoehtoja”, LähiTapiolan pääekonomisti Jari Järvinen sanoo.
  • Tulokset käyvät ilmi LähiTapiolan Arjen katsaus -tutkimuksesta.

 

 

Keskiarvo: 3.3 (3 arviota)

Sijoittamisen verotus kiristyy - valtion budjetti kasvaa prosentilla

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Hallitus on 24. ja 25.3.2014 sopinut valtiontalouden kehyksistä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015–2018. Osa suunnitelmasta jää seuraavan eduskunnan ja sen valitseman hallituksen toteutettavaksi.

Suunnitelma sisältää sijoittamiseen ja säästämiseen vaikuttavia veronkiristyksiä

Pääomatulojen verotus kiristyy.    Pääomatuloverotukseen tehtävillä muutoksilla lisätään veron tuottoa 28 miljoonalla eurolla ja samalla kavennetaan tuloeroja. Pääomatulojen verotusta kiristetään siten, että ylemmän verokannan tulorajaa alennetaan 30 000 euroon ja ylempi kanta korotetaan 33 prosenttiin.

Perinnöistä peritään suurempaa veroa. Perintö- ja lahjaverotusta kiristetään korottamalla asteikkojen kaikkia rajaveroprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä. Sen lisäksi aiemmin määräaikaiseksi säädetty yli 1 000 000 euron lahja- ja perintöosuuksien veroluokka muutettaisiin pysyväksi vuodesta 2016 alkaen.

Asuntokannasta peritään enemmän veroja. Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan.

Asuntolainojen korkovähennysoikeus pienenee. Asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään koko kehysjaksolla edelleen 5 prosenttiyksiköllä vuosittain. Siten asuntolainojen koroista enää 50 prosenttia olisi vähennyskelpoista vuonna 2018.

Valtion budjetti paisuu toimien seurauksena vajaan prosentin 

Valtion budjettitalouden menojen taso on vuonna 2015 noin 53,5 mrd. euroa. Menojen arvioidaan nousevan kehyskaudella nimellisesti keskimäärin vajaan yhden prosentin vuosivauhdilla. Reaalisesti menot alenevat keskimäärin arviolta noin 0,5 % vuosittain.

 

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Euroopan keskuspankki lupaa pidempiaikaisen matalan korkotason

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Euroopan Keskuspankki / Erkki Liikanen on Wall Street Journal:lle antamassaan haastattelussa kertonut maailman sijoittajille viestiä siitä, miten Euroopan keskuspankki tulee tarvittaessa reagoimaan, jos inflaatio uhkaa pudota liian alhaiselle tasolle.

Inflaatio Euroalueella (Lähde: Euroopan Keskuspankki)

Sijoittajalle Euroopan toiminta on tärkeää. Euroopan keskuspankki omaa keskeistä roolia maailman yleisen korkotason määräämisen suhteen.

Erkki Liikanen kertoi, että keveää talouspolitiikkaa jatketaan niin kauan kuin tarve vaatii. Mitään aikarajaa ei ole. Liian pieni inflaatio on riski taloudelle ja haittaa velkaantuneiden instituutioiden toipumista veloistaan.

Keskiarvo: 3 (3 arviota)

Suomalaiset ovat valmiita katkaisemaan nykyisen velkakierteen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tulos selviää tänään julkaistusta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta Neljäs Suomi, jossa selvitettiin kansalaisten suhtautumista rakenneuudistuksiin, poliittisen järjestelmän toimivuuteen sekä suomalaisen yhteiskunnan eheyteen. ”Tutkimus osoittaa, että suomalaisten kriisitietoisuus on kasvanut. Kolme neljästä suomalaisesta (75 %) on sitä mieltä, että Suomi elää nykyisin liikaa velaksi ja joutuu sen seurauksena vielä suurten ongelmien eteen. Tämä käsitys on vahvistunut selvästi vuoden takaisesta”, toteaa tutkimuksen laatinut EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.  

Suomalaisten suhtautuminen 1990- luvun velkakierteessä ja nykyisessä velkakierteessä (Lähde: EVA:n asennetutkimus)

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Eurooppa pärjää; Suomen talous heikossa tilassa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Palkansaajien tutkimuslaitos laski Suomen tämän vuoden bruttokansantuotteen kasvuennusteen 0,9 prosenttiin viime syyskuun 2,1 prosentista (PT:n talousennuste). Ennustetta alennettiin, koska viime vuoden viimeisen neljänneksen kokonaistuotanto supistui vastoin odotuksia. Myös tämän vuoden tammikuun teollisuustuotanto ja vienti tuottivat pettymyksen.

Suomen teollisuustuotanto verrattuna muihin Euroopan maihin (Lähde: PT)

Suomen talous kääntyy Palkansaajien Tutkimuslaitoksen mukaan tänä vuonna nousuun muun Euroopan perässä. Kasvu jää kuitenkin Eurooppaa hitaammaksi. Ensi vuonna Suomen bkt:n ennustetaan kasvavan 2,2 prosenttia ja näin samaa vauhtia kuin esimerkiksi euroalueella keskimäärin. Sekä tänä että ensi vuonna Suomen talouskasvua rajoittavat ostovoimaa leikkaavat matalat palkankorotukset ja suhteellisen kireä finanssipolitiikka.

Keskiarvo: 4.2 (6 arviota)

Julkinen keskustelu tarvitsisi tutkijoiden panosta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Politiikan populistit nojautuvat puheessaan usein ihmisten arkikäsityksiin, jotka saattavat poiketa hyvin paljon siitä, mitä on tieteen tutkimuksissa osoitettu todeksi. Akatemiaprofessori Uskali Mäki mukaan tutkijat voisivatkin innokkaammin ruotia populistisia väitteitä julkisuudessa.

Vievätkö kreikkalaiset rahamme? Onko velkakriisi yksittäisten maiden vai Euroopan Unionin huonojen päätösten vika? Entä onko homoseksuaalisuus valinta? Onko lääketieteeseen luottamista? Tällaisiin kysymyksiin törmää suomalaisessakin julkisessa keskustelussa. Populistit vetoavat usein ihmisten arkikäsityksiin tai pelkoihin, joita ei välttämättä ole tieteellisissä tutkimuksissa tai selvityksissä osoitettu todeksi.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Korkeakouluopetuksesta Suomelle uusi vientiartikkeli

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta vaatii Suomen lainsäädäntöä muutettavaksi siten, että suomalaiset korkeakoulut voivat periä tutkintoon johtavasta koulutuksesta lukukausimaksuja tarjotessaan koulutusta ulkomailla. Nykyinen lainsäädäntö estää koulutusviennin koko potentiaalin hyödyntämisen ja näin ollen Suomelta valuu kymmeniä miljoonia euroja hukkaan.

”Laillistamalla lukukausimaksujen perimisen ulkomailla tarjottavassa tutkintoon johtavassa koulutuksessa voisimme luoda lisää vakautta Suomen korkeakoulutuksen rahoitukseen, mikä on viimeaikoina ollut jatkuvien leikkausten kohteena. On kerrassaan päätöntä, että pelko porttiteoriasta ja sokea maksuttoman koulutuksen puolustaminen estää meitä hyödyntämästä osaamistamme”, päivittelee Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Daniel Lahti

Keskiarvo: 4.5 (4 arviota)

Finanssiala: Suomi tarvitsee kasvua; ei veroja

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssialan Keskusliitto (FK) tukee vahvasti toimia, joilla saadaan työtä ja kasvua aikaiseksi. Finanssiala yhtyy EK:n näkemykseen, että Suomi tarvitsee kasvua eikä yhtään lisää veroja.

   Hallituksen pitää kehysriihessä pidättäytyä kaikista sellaisista toimista, joilla rasitetaan tai rajoitetaan finanssialan ja muun elinkeinoelämän toimintaa. Nykyinen kansainvälinen tilanne on sen verran herkkä, ettei se kaipaa lisää taloudellista epävarmuutta. Veronkiristykset olisivat nykyisessä suhdanteessa myrkkyä taloudelle ja työllisyydelle, Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi korostaa.

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

 

 

Julkaise syötteitä