Hyppää pääsisältöön

Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Näyttötutkinto koulutus parantaa selvästi työpaikan tuottavuutta ja työntekijän palkkaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Näyttötutkintojärjestelmällä on pyritty luomaan työelämälähtöinen koulutus, joka mahdollistaa ammatillisen tutkinnon suorittamisen työkokemuksella saavutetun osaamisen ja mahdollisen täydennyskoulutuksen pohjalta.

Näyttötutkintoja suorittaneiden työntekijöiden osuus yksityisen sektorin toimipaikoissa on yhteydessä toimipaikkojen korkeampaan tuottavuuteen. Tämä yhteys havaitaan erityisesti nykyisessä työpaikassaan näyttötutkintoja suorittaneiden osuuden ja tuottavuuden välillä. Tämä viittaa siihen, että näyttötutkinnon suorittamispaikan työnantaja hyötyy tutkinnosta enemmän kuin myöhemmät työnantajat. Myös näyttötutkinnon suorittaneiden työntekijöiden palkat nousevat.

   Nämä tulokset ilmenevät erikoistutkija Mari Kangasniemen kirjoittamasta Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportista ”Näyttötutkintojen tuottavuus- ja palkkavaikutukset”. Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa on tarkasteltu henkilön suorittaman näyttötutkinnon vaikutusta hänen palkkaansa ja mitä yhteyksiä näyttötutkinnon suorittaneiden työntekijöiden osuudella henkilöstöstä on toimipaikkojen tuottavuuteen, jota mitataan liikevaihdolla työntekijää kohden.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Turkuun on syntynyt puolet Suomen lääketeollisuudesta ja diagnostiikkayrityksistä; kiitos Turun Yliopiston

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta nousi muutamassa vuosikymmenessä maailman johtavien lääketieteellisen tutkimuksen kehittäjien joukkoon ja pitää asemansa yhä. Yksi syy on alkuvaiheen yhteistyösuunnan valinta: Turku valitsi yhteistyösuunnaksi Yhdysvallat.

Turkulaisen lääketieteellisen tutkimuksen erityisenä vahvuutena on ollut sen yhteys alan teollisuuteen. Turku on koko sotien jälkeisen ajan ollut suomalaisen lääketeollisuuden tärkeä keskus.

Vuonna 2013 Turkuun keskittyy noin puolet Suomen lääketeollisuudesta sekä lääkekehitys- ja diagnostiikkayrityksistä.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Onko hyvinvointivaltio saavuttanut kliimaksinsa ??

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Eurooppalaista sosiaalista mallia on joskus verrattu kimalaiseen. Sen ei aerodynamiikan lakien mukaan pitäisi kyetä lentämään, mutta niin se vain pörrää. Samaa on sanottu hyvinvointiyhteiskunnastamme. Rajansa kaikessa. Tuo raja on nyt lähellä – ehkä jopa ylitetty.

Kehosta on tullut liian pöhöttynyt johtuen ylimitoitetusta tulonjakopolitiikasta, siivet ovat liian pienet huoltosuhteen heikentyessä ja siitepölyäkin eli velkaa tuleville sukupolville on kertynyt reilusti. Tähän kun lisätään vielä se, että pesässä huudetaan ”hunajata, hunajata, hunajata mulle”, niin ei ole helppoa tällä ötökällä.

Elävässä luonnossa tapahtuu ihmeitä joka päivä – yhteiskunnassa ei. Hyvinvointimalli ei lahoa vahingossa. Poliitikot, jotka ovat äänekkäimmin ylpeilleet upealla eurooppalaisella sosiaalisella mallillamme, ovat olleet hiljaa, kun on tullut aika rakentaa mallille uutta kestävämpää taloudellista pohjaa.

Globaali kasvu ei ole palautunut kriisiä edeltäneelle uralle. Pari viikkoa sitten julkistettu IMF:n World Economic Outlook näyttää ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008, ettei ainoastaan globaalin BKT:n taso, vaan myös kasvukäyrän – vai pitäisikö paremminkin sanoa kasvun palautumiskäyrän – kulmakerroin on muuttunut. IMF ennustaa, että vuonna 2018 olemme  globaalisti 4 prosenttia jäljessä kriisiä edeltäneestä tasosta.

Olisi väärä johtopäätös todeta, että nimenomaan vuonna 2007 käynnistynyt globaali finanssikriisi on syönyt EU:n kasvun eväät. Suurten euromaiden nopea velkaantuminen johtuu osittain kyseisten maiden pankkisektorien riskien kaatumisesta kotivaltioidensa syliin. Mutta tämä oli todellisuutta vain osassa Eurooppaa. Kasvu on tyrehtynyt paljon perustavampaa laatua olevaan ongelmaan: eurooppalaisten julkisten talouksien massiiviseen velkaantumiseen 1970-luvulta lähtien.

On kummallista, että taakka on kasvanut ikään kuin huomaamatta.  Luvut ovat olleet koko ajan kaikkien nähtävillä.

Keskiarvo: 2.8 (12 arviota)

Kiinteistökaupan teko yksinkertaistui ja siirtyi nettiin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kuva: Antero Aaltonen

Kaupanteko siirtyy verkkoon myös kiinteistöasioissa. Aiemmin paperilla hoidetut asiakirjat omakotitalojen, kesämökkien tai tonttien kauppoihin liittyen voi jatkossa hoitaa verkossa Maanmittauslaitoksen Kiinteistökaupan verkkopalvelussa. Palvelu avattiin marraskuun ensimmäisenä päivänä.

Kiinteistökaupan verkkopalvelun kautta voi muun muassa valtuuttaa toisen toimimaan puolestaan, tehdä kaupan esisopimuksen ja laatia kauppa- tai lahjakirjan sekä tehdä kiinnityshakemukset, sähköisten panttikirjojen siirtohakemuksia ja panttikirjan haltijanmuutosilmoituksen.

Palvelun käyttö vähentää paperisotaa, sillä aikaisemmin näitä asioita on hoidettu paperilla. Tarpeelliset asiakirjat on siis hoidettu kuntoon ja toimitettu Maanmittauslaitokselle joko postitse tai käymällä paikan päällä.

Keskiarvo: 4.7 (6 arviota)

Suomi tuki salassa ja oli julkisuudessa nuiva Viron itsenäistymiskehitykselle

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Viro sai vuosina 1988 - 1991 Suomelta apua oman valtionsa rakennustyöhön enemmän kuin mistään muualta. Suomen ulkopolitiikan ristiriidan häivyttämiseksi Viron avustamista kutsuttiin kulttuuriyhteistyöksi ja toiminta pyrittiin pitämään poissa julkisuudesta.

– Avun salaamisessa onnistuttiin liiankin hyvin, ja siksi suurelle yleisölle jäi kuva Suomen viileästä suhtautumisesta Viron itsenäistymispyrkimyksiin, sanoo FM Heikki Rausmaa.

Rausmaan väitöskirja ”’Kyllä kulttuuri nimissä voi harrastella aika paljon’ – Suomen ja Viron poliittiset suhteet keväästä 1988 diplomaattisuhteiden solmimiseen elokuussa 1991” tarkastetaan Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 9. marraskuuta.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Ylivelkaantuminen havaitaan ja siihen puututaan yhä nopeammin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Lähes kahdella kolmesta kulutusluoton hakijasta on luottoja jo ennestään. Suomen Asiakastieto Oy:n tilastojen mukaan heistä 24 prosentilla on yli viisi eri luottoa, mikä selvästi viittaa ylivelkaantuneisuuteen. Naisilla on miehiä useammin monia eri kulutusluottoja maksettavanaan.  Eri paikoista otettujen luottojen suuri lukumäärä ennakoi ylivelkaantumista, vaikka ne olisi hoidettu ajallaan eikä perintä- ja maksuhäiriömerkintöjä vielä olisi. Kolme neljästä luotonhakijasta hoitaa kulutusluottonsa säännöllisesti, mutta huoli kohdistuu niihin kuluttajiin, joiden maksukyky ei enää riitä ja joiden pitää hakea uutta luottoa vanhojen maksamiseksi.

   ”Joka neljännellä ennestään velkaisella uuden kulutusluoton hakijalla on nähtävissä maksuvaikeuksia, jotka johtavat väistämättä myöhemmin ensimmäisen maksuhäiriömerkinnän syntymiseen ja luottotietojen menettämiseen”, huomioi liiketoimintajohtaja Heikki Koivula Suomen Asiakastieto Oy:stä.

Asiakastieto on viime toukokuusta lähtien tarjonnut kulutusluottoa myöntäville yrityksille mahdollisuuden selvittää, kuinka paljon hakijalla on ennestään kulutusluottoja, kuinka suurella summalla hän niitä lyhentää ja onko maksut hoidettu ajallaan. Järjestelmän tuottaman tiedon avulla tullaan tekemään vuositasolla noin miljoona luottopäätöstä.

Keskiarvo: 3 (2 arviota)

LähiTapiola: Suomalaisilla vaikeuksia säästää pahan päivän varalle

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Lähes joka toinen suomalainen on varautunut kehnosti työttömyyttä tai muuta taloudellisesti vaikeaa tilannetta varten, paljastaa kysely. Moni ei säästä, vaikka siihen olisi varaakin. Asiantuntijan mukaan säästössä tulisi olla ainakin kaksi kertaa kuukauden nettopalkan verran rahaa.

Rahan siirtäminen sivuun jokaisesta palkasta on vain harvalle suomalaiselle itsestäänselvyys. Jopa reilulla viidenneksellä suomalaisista ei tällä hetkellä ole lainkaan arjen käyttörahoista erillisiä säästöjä, paljastaa LähiTapiola Pankin tuore Arjen katsaus -tutkimus. Yhtä usealla säästöjä on kertynyt vain alle 3 000 euroa.
– Tämä tarkoittaa sitä, että lähes joka toisella suomalaisella on heikot puskurit elämän yllättäviä tilanteita, kuten työttömyyttä varten. Tutkimuksen mukaan joka seitsemännellä toimeentulo vaarantuisi heti työttömyyden iskiessä, LähiTapiola Pankin toimitusjohtaja Marja Pajulahti kertoo.

Keskiarvo: 4.4 (5 arviota)

Euroalueella merkkejä paremmasta; Suomi tarvitsee rakenteellisia uudistuksia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

   Suomen Pankin pääjohtaja, Erkki Liikanen, julkisessa kuulemisessa eduskunnan talousvaliokunnalle:

  1.  Euroalueen toimenpiteet ovat onnistuneet ja valtionlainojen korot lähentyneet vuoden ajan toisiaan ja Etelä-Euroopan maat eivät enää kokonaisuutena velkaannu ulospäin; maiden vaitotaseet ovat tasapainossa. Euroopassa pahin on ehkä ohi, mutta hyvään BKT kasvuun ja työllisyyteen on vielä paljon matkaa. Kehittyvien maiden kasvu on hiipunut samalla kun Euroalueen näkymät ovat hieman parantuneet. 
  2. EKP:n kasvua tukevan alhaisten korkojen rahapolitiikka jatkuu pidemmän aikaa. Pankit ovat maksaneet takaisin keskuspankkiluottojaan ja EKP:n tase (=riskit) on pienentynyt. Myös Suomen Pankin tase on pienentynyt ja tappiovaraukset kattavat erittäin hyvin pahimmankin (1% suuruinen pahin riskiskenaario) riskiskenaarion.  
  3. Pankkiunioni on välttämättömyys, jonka oikea toteuttaminen hyödyttää kaikkia. Pankit toimivat kansainvälisesti ja yksittäisen pankkin tase on monasti ylittänyt siitä vastuussa olevan kotivaltion BKT:n tason. Nämä vastuut voidaan uskottavasti kattaa vain yhteiseurooppalaisella tasolla.  
  4. Suomen talouden ongelmat ovat rakenteellisia. Suomen viennin voluumi on koko eurokriisin ajan pienentynyt enemmän kuin Etelä-Euroopan kriisimaissa. Samalla viennin jalostusaste on pudonnut ja yksikkötyökustannukset ovat kasvaneet enemmän kuin muualla Euroopassa. Olemme putoamassa kriisimaaksi. Valtiosektorilla tapahtuva muita korkeampi palkkakustannusten nousu ei saa enää ohjata työmarkkinoiden kustannuskehitystä - yksityissektorin tarpeiden täytyy johtaa päätöksiä. Monia rakenteellisia uudistuksia tarvitaan: julkisten palvelujen laatuun tarvitaan parannus, tonttimaata pitää saada kohtuuhinnalla tarjolle,.... Suomen Pankissa tuotetaan paljon hyviä tutkimuksia siitä, mitkä toimenpiteet ovat tehokkaita. Keskuspankin, Suomen Pankin, tulee puuttua julkisen talouden hoitoon silloin, kun julkisen talouden tila horjuttaa rahoitusjärjestelmän vakautta.     

Esityskalvot: Pääjohtajan julkinen kuuleminen talousvaliokunnassa.pdf

Video tilaisuudesta: WebTV (pituus 1 tunti 34 minuuttia)

Muistiinpanot Erkki Liikasen puheesta: Kai Nyman

Keskiarvo: 4.2 (9 arviota)

Valtionvarainministeriö ennustaa kasvua vuodelle 2014

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Valtiovarainministeriön kansantalousosaston laatima taloudellinen katsaus syksylle 2013 on julkaistu.

Euroalueen taantuma päättyy tänä vuonna. Kasvu pysyy kuitenkin hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä kehnona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään. Maailmankaupan kasvu jatkuu poikkeuksellisen hitaana.

Tänä vuonna Suomen BKT supistuu ½ prosenttia. Talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vasta vuoden lopulla. Ensi vuonna kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 prosenttia kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Remontoidut asunnot menevät kaupaksi; muiden myyntiajat pidempiä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Asunnonostajien innokkuus uuden kodin kunnostamiseen on lopahtanut lähes täysin, paljastaa SKV Kiinteistönvälityksen kysely. Ihmiset etsivät nyt valmista ja ovat valmiita tinkimään neliöistä.

Keskiarvo: 4.3 (3 arviota)

Suomen hallituksen lainvalmistelun ja hallinnoinnin tietoperusta näyttää heikentyneen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   Suomalaisessa lainvalmistelussa ja hallintopolitiikassa on sitouduttu tietoperusteiseen päätöksentekoon ja tietoon perustuva johtaminen on ollut lähtökohtana myös valtioneuvoston työskentelyn kehittämisessä. Tarkastuksissa on kuitenkin saatu havaintoja päätöksenteon tietoperustan heikkenemisestä, eivätkä tarkastusviraston tietojärjestelmiä ja tietoon perustuvaa politiikkavalmistelua koskevat suositukset ole toteutuneet kovinkaan hyvin.

   ”Valtiontalouden resurssien niukentuessa on erityisen tärkeää, että varojen suuntaamista koskevat päätökset perustuvat huolella punnittuun tietoon päätösten vaikutuksista”, toteaa valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti. ”Puutteellisesti valmistellut ratkaisut sekä tilastoinnin puutteet voivat jopa lisätä ei-toivottuja vaikutuksia ja heikentää resurssien käytön tehokkuutta.”

Valtioneuvoston käytännön toiminnassa on syntynyt jännitettä ja epätietoisuutta ministerin, ministereiden poliittisten esikuntien ja virkamiesjohdon rooleista. Näiden välinen tehtäväjako vaatisi uudelleen kirkastamista sekä poliittisten valtiosihteerien aseman ja toimenkuvan arvioimista. Ohjaus- ja johtamisjärjestelmiä tulisi arvioida ja kehittää valtioneuvoston päätöksentekokyvyn vahvistamisen näkökulmasta. Poikkihallinnollisten kokonaisuuksien ohjausta on myös tarvetta parantaa. Poikkihallinnollisista politiikkaohjelmista on luovuttu niihin kohdistuneen kritiikin vuoksi, mutta korvaavaa, vahvempaa välinettä ei ole saatu tilalle.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Suomalaisia erikoissijoitusrahastoja voi jatkossa tarjota euroopanlaajuisesti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

  Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi kiittelee eduskunnalle annettua hallituksen esitystä vaihtoehtorahastoja koskevaksi lainsäädännöksi. Mikäli hallituksen esitys hyväksytään voivat sijoitusrahastoyhtiöt jatkossa tarjota entistä joustavampia sijoitusmahdollisuuksia institutionaalisten sijoittajien tarpeisiin.

Vaihtoehtorahastoja koskevassa esityksessä yksittäisen erikoissijoitusrahaston voi perustaa jopa yhdelle osuudenomistajalle. Nykylainsäädännössä minimivaatimus on 50 osuudenomistajaa.

Keskiarvo: 2.3 (8 arviota)

Piksun osakelistojen ohella on hyvä olla muutakin osakevalintaa tukevaa tietoa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Piksussa julkaistaan osakelistoja, jotka laittavat pörssiosakkeita eri kriteerein paremmuusjärjestykseen. Alla 9.9.2013 tilanne, jossa mukana Timon Lista, Inderes lista ja Sergion lista.  

Piksun vertailulistojen kärkiosakkeita 9.9.2013

Kärkisijoille on päässyt monia samoja osakkeita, mutta erojakin on. Syyt eroavaisuuksiin johtuvat erilaisista kriteereistä:

  • Timo:n lista on laadittu pääasiassa toteutuneiden tunnuslukujen perusteella. Listalla ei ole mukana pankkiosakkeita. Syynä on se, että pankkien tunnusluvut eivät ole aina yhteismitallisia muiden yritysten kanssa ja siksi niitä on vaikea laittaa samaan matemaattiseen kaavaan.
  • Inderes lista perustuu osittain yritysanalyyseihin, joissa on pyritty arvioimaan tulevaa kehitystä. Menetelmä on onnistuessaan ylivoimainen, mutta siinä on piirre joka tekee siitä haavoittuvan. Yritysten näkymiä tutkii joukko analyytikkoja, ja tulokset riippuvat ainakin jossain määrin kyseistä yritystä tutkivan analyytikon tavasta tehdä työtänsä.  Mukana on siis ripaus inhimillistä tekijää.
  • Pohjoismaisiin osakkeisiin laajeneva Sergion lista ottaa fundamenttien ohella huomioon myös liiketoimintaympäristöön liittyviä tekijöitä. 
Keskiarvo: 3.5 (18 arviota)

Sektori-indeksien vertailu tarjoaa työkalun hajautuksen rakentamiseen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Piksu "Analyysit" osioon on avattu uusi sivu "Sektori-indeksien vertailu", jossa verrataan muutamien tärkeiden maailmanlaajuisten sektori-indeksien tunnuslukuja ja kurssikäyttäytymistä.

Hyvin hajautettuun salkkuun kuuluu osakkeita harkitusti useammasta liiketoiminnan sektorista. Sektori-indeksien vertailu helpottaa painopistesektorien valitsemista.

"Sektori-indeksien" vertailu tarjoaa yhdessä Piksun "Maaindeksien vertailu" sivun kanssa työkaluston maantieteelliseen ja sektoripohjaiseen hajauttamiseen. Molempien sivujen tietoja päivitetään mahdollisuuksien mukaan kuukausittain.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Asuntojen myyntiajat pidentyneet

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   Hypon analyysi heinä-syyskuun markkinatilanteesta johtaa -155 pisteeseen (-15,5 %). Alkukesän analyysin pisteet osoittivat tilannetta -90 (-9,0 %). Kesän alussa ennakoitu hyytyminen toteutui ja näkymät heikentyivät jonkin verran lisää kuluttajien luottamuksen laskun myötä. Korot pysyvät edelleen kaikkien aikojen alhaisimmalla tasolla. Asuntolainojen keskimarginaalit ovat vakiintuneet lähelle 1,5 – 2,0 prosentin tasoa koko maassa.

Hypo:n asuntomarkkinailmapuntari (Lähde: Hypo)

Paljon esillä ollut Suomen valtion luottoluokituksen lasku merkitsisi käytännössä myös kaikkien suomalaisten asuntolainojen korkomenojen nousua. On kaikkien asuntomarkkinaosapuolien etu, että valtion luottoluokitus pysyy AAA - tasoisena.

Keskiarvo: 4 (7 arviota)

Kiinteistökaupanteko hiljentyi talouskriisin myötä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   Alkuvuonna solmittiin vain 29 000 kiinteistökauppaa, kun viime vuosikymmenellä alkuvuoden kauppoja tehtiin enimmillään lähes 40 000. Edellisvuoden tammi-kesäkuun kauppamääristä pudotusta on kuusi prosenttia selviää maanmittauslaitoksen uusimmasta kauppahintatilastosta. Pientalotontteja myytiin 21 prosenttia vähemmän ja kuntien myymiä tontteja 35 prosenttia edellistä alkuvuotta vähemmän.

Kiinteistökauppojen lukumäärä (Lähde: Maanmittauslaitos)

Alkuvuonna solmittiin vain 29 000 kiinteistökauppaa, kun viime vuosikymmenellä alkuvuoden kauppoja tehtiin enimmillään lähes 40 000. Edellisvuoden tammi-kesäkuun kauppamääristä pudotusta on kuusi prosenttia.

”Kiinteistökaupan laajuus seuraa yleistä talouskehitystä lähes välittömästi. Vuonna 2007 alkanut kriisi syveni taas tänä vuonna ja sai kaupan hiljentymään”, kertoo kauppatilastoja tutkinut Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta.

Keskiarvo: 4.5 (4 arviota)

Suomen keskusjärjestöt päässeet yhteisymmärrykseen ripeistä kilpailukykyä vahvistavista toimista

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat "Työllisyys ja kasvusopimus" dokumentissa sopineet linjauksista, joiden pohjalta työnantaja- ja palkansaajaliitot alkavat neuvotella työehtosopimuksista seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. 

Palkankorotukset on sovittu kahdelle vuodelle. Ensimmäinen korotus on 20 euroa ja toinen korotus on 0,4 %. Uudet työehtosopimukset tulevat voimaan nykyisten sopimusten päätyttyä. Ensimmäinen korotus tulee voimaan 4 kuukautta sopimuksen alkamisesta ja toinen 12 kuukautta ensimmäisen korotuksen jälkeen. Kolmas vuosi on ns. optio-vuosi, josta sovitaan kesäkuussa 2015.

Suomen kansantalouden työllistämiskyky sekä mahdollisuudet turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen tarvittava talouskasvu ovat vaarantuneet kansainvälisen epävarmuuden jatkumisen, nopeiden rakennemuutosten välittömien seurauksien sekä kilpailukyvyn riittämättömyyden vuoksi. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat tämän vuoksi sopineet pitkäkestoisesta ja kokoavasta kasvusopimuksesta, jonka päämääränä on talouden kääntäminen terveelle kasvu-uralle lisäämällä työllisyyttä, tukemalla kaikkien palkansaajien ostovoimaa ja ansiokehitystä tasapuolisesti sekä parantamalla yritysten menestymismahdollisuuksia globaalissa kilpailussa.

Keskiarvo: 3 (4 arviota)

Hallitus leikkaa menoja tasaisesti kaikilta hallinnonaloilta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Hallitus on sopinut vuoden 2014 budjettiesityksestä. Vuoden 2014 talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 53,9 mrd. euroa, mikä on yli miljardi euroa vähemmän kuin vuodelle 2013 on budjetoitu (ml. lisätalousarvioesitykset). Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden hallinnonalojen määrärahat alenevat reaalisesti noin 3,8 % vuodelle 2013 budjetoidusta.

 

  2013, talousarvio 2013, budjetoitu (ml. LTAE) 2014, talousarvioesitys
Tulot (mrd. €) 47,0 46,0 47,2
Menot (mrd. €) 54,5 55,1 53,9
Alijäämä (mrd.€ ) 7,5 9,1 6,7

 

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Kuntaliitto: Valtion purettava kuntien velvoitteita ja palautettava itsemääräämisoikeutta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Kuntaliitto odottaa käytännön keinoja hallituksen päättämän kuntatalouden tasapainotuspaketin toteuttamiseksi. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisen on aidosti tuotava säästöjä kunnille, jotta kestävyysvajeen umpeen kurominen olisi uskottavaa.

   – On hyvä, että hallitus sai rakennelinjaukset tehtyä. Kansantalouden kannalta ratkaisut ovat välttämättömiä, vaikka johtavatkin palvelujen kriittiseen tarkasteluun, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

Keskiarvo: 3.5 (2 arviota)

Suomen talouskasvu voi kääntyä loppuvuodesta heikon pulusmerkkiseksi

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    ”Suomi on kuopan pohjalla. Viime viikolla euroalueelta saatiin pitkästä aikaa plusmerkkisiä talouslukuja, mutta meille käänne ei vielä yltänyt. Näkemyksemme on kuitenkin toiveikas. Uskomme Suomen pinnistävän kasvuun viimeistään loppuvuonna”, arvioi Säästöpankkiryhmän markkinastrategi Miska Kuhalampi.

Keskiarvo: 2.9 (7 arviota)

EVA: Työmarkkinoiden kolmikantapäätökset ovat aiheuttaneet Suomen kilpailukyvyttömyyden

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   ”Suomen konsensuspolitiikka ei toimi. Kolmikannan kyvyttömyys yhteisen näkemyksen muodostamiseen on jarruttanut välttämättömiä rakenneuudistuksia”, toteaa toimitusjohtaja Vesa Vihriälä tänään julkaistussa EVA Analyysissään ”Konsensuksen kuolema? – Perinteinen kolmikanta ei enää toimi, miksi ja mitä tilalle”.

Vihriälä moittii, että nykyisellä mallilla tehdyt palkkaratkaisut ovat olleet huonoja kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta. Työmarkkinajärjestöjen myötävaikutukseen ripustetut uudistukset ovat edenneet tahmeasti. Esimerkiksi eläkejärjestelmän muokkaaminen muuttuviin olosuhteisiin on ollut hidasta. Kolmikantapäätöksenteko ei ole myöskään varmistanut työrauhaa.

Vihriälän mukaan kolmikantainen päätöksentekomalli on uudistettava. ”Pyrkimystä laajaan yhteisymmärrykseen ei pidä hylätä. On vain tunnustettava olosuhteiden muuttuminen ja sopeutettava menettelytavat sen mukaisesti”, sanoo Vihriälä.

Keskiarvo: 3 (7 arviota)

Finanssiala toivoo hallitukselta tasapainoista taloudenpitoa ja haasteisiin tarttumista

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

”Euroalueen taantuma on julistettu nyt päättyneeksi. Varovaisia merkkejä elpymisestä on Suomessakin näköpiirissä. Nämä myönteiset uutiset eivät poista tosiasiaa, että suomalaisten ikääntymisen tuomat haasteet ovat edelleen ratkaisematta. Julkisessa taloudessa on syvä kestävyysvaje. Taloutemme on saatava tasapainoon, koska muuten velkaantuminen riistäytyy täysin käsistä”, sanoo Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Virtuaalista rahaa ja oikeita veroja

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

     Virallisten rahojen rinnalle on sitkeästi yrittämässä erilaisia vaihtoehtoisia ”rahoja”. Viime aikoina on puhuttu paljon virtuaalivaluutta bitcoinista, joka on tietoverkoissa liikkuvaa sähköistä rahaa. Lisäksi monissa maissa on kokeiltu erilaisia paikallisrahoja.
    Usein näiden vaihtoehtoisten rahojen käyttäjiä yhdistää halu irtautua pankkikeskeisestä maksujärjestelmästä ja viranomaisten määräysvallasta. Paikallisrahojen käyttöä motivoi lisäksi oman alueen elinkeinotoiminnan tukeminen – ne kelpaavat maksuvälineeksi vain paikallisesti.

Rahalla on erilaisia tehtäviä taloudessa. Se on vaihdannan väline ja arvon mitta. Lisäksi raha on varallisuuden muoto eli sijoituskohde. Normaalisti keskuspankin tehtävänä on huolehtia siitä, että rahan arvo – siis ostovoima – säilyy. Esimerkiksi Euroopan keskuspankki pyrkii pitämään euroalueen kuluttajahintojen vuosittaisen nousuvauhdin hieman alle 2 prosentissa.

Vaihtoehtorahat pyrkivät hoitamaan samoja tehtäviä kuin oikeat rahat. Niiden liikkeellä oleva määrä voi määräytyä eri tavoin. Esimerkiksi bitcoinien tarjonta lasketaan kaavalla, joka vähitellen lisää rahojen määrää ennalta asetettuun ylärajaan asti. Bitcoinin arvo määräytyy verkossa olevissa vaihtopörsseissä, joissa rahoja voi ostaa ja myydä.

Keskiarvo: 4.3 (3 arviota)

Suomi sulkee hiilivoimaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Fortum on päättänyt lopettaa sähköntuotannon Inkoon hiilivoimalaitoksellaan. Tuotantotoiminta loppuu helmikuussa 2014, jonka jälkeen yhtiö siirtää voimalaitoksen kolme yksikköä pitkäaikaiseen säilöntään. Päätöksen seurauksena Fortum kirjaa 25 miljoonan euron arvonalentumistappion Power-divisioonan vuoden 2013 kolmannen neljänneksen tulokseen.

Inkoon 1000 MW voimalaitos (Lähde: Wikimedia commons)

Inkoon voimalaitos on toiminut pääosan toiminta-ajastaan varavoimalaitoksena

Vuosina 1974 - 1978 käyttöönotettu Inkoon voimalaitos on viime vuosikymmenet toiminut varavoimalaitoksena ja on tuottanut sähköä Pohjoismaisille markkinoille pääosin kulutushuippujen aikana. Voimalaitos koostuu neljästä 250 megawatin yksiköstä, joista osa on ollut pitkiä aikoja pois markkinoilta pidennetyssä käynnistysvalmiudessa.

Voimalaitoksen sulkeminen ei suurestikaan vähennä hiilen 8% osuutta sähköenergiastamme. Pääosa hiilisähköstä on tähänkin saakka tuotettu voimaloissa, joiden säköntuotannon ylijäämälämpö (noin 60% energiasta) on voitu ohjata kaukolämpöverkkoon. Inkoossa tämä ei valitettavasti ollut mahdollista.

Sähköenergian lähteet (Lähde: Energiateollisuus)

Keskiarvo: 5 (6 arviota)

Valtio elvyttää ensi vuonna 6,6 Mrd€ lisävelalla

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

   Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen talousarvioehdotus vuodelle 2014 julkaistaan kokonaisuudessaan ministeriön nettisivuilla (www.vm.fi, suora osoite http://budjetti.vm.fi/) torstaina 8.8.2013 iltapäivällä.

Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksen määrärahoiksi esitetään 53,9 miljardia euroa. Budjettiehdotus on 6,6 miljardia euroa alijäämäinen. Näin ollen valtiovelka kasvaisi vuonna 2014 yhteensä noin 98 miljardiin euroon.

Yritysten edellytyksiä työllistää ja investoida parannetaan voimakkaasti

Talouskasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden tukemiseksi yhteisöverokantaa alennetaan kevään kehysriihessä sovitusti 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin samalla kun osinkotulojen verotukseen tehdään merkittävä rakenteellinen uudistus.

Keskiarvo: 4 (4 arviota)

Asunnon vuokrauksen pahimpia sudenkuoppia kannattaa välttää

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   Suomen Vuokranantajat ry varoittaa vuokranantajia viidestä yleisestä virheestä, joiden vuoksi vuokraus voi epäonnistua, vaikka markkinat käyvät kuumina.

1. Asunto on väärän kokoinen

Moni kolmiota tai neliötä vuokraava voi kärvistellä pitkään ilman vuokralaista ja ihmetellä missä vika, kun näytölle ei tule ketään. Ratkaisu on monesti se, että pyyntivuokraa joudutaan laskemaan sesongista huolimatta roimastikin, jotta asunnon saa vuokralle. Tämä on vuokranantajalle harmillista, mutta kuuluu vuokraustoiminnan luonteeseen.

2. Vuokra-asuntoilmoitus epäonnistuu

Jos ilmoituksessa ei ole hyviä kuvia, pohjapiirustusta eikä asukkaan kannalta tärkeimpiä perustietoja se ei houkuttele hyviä vuokralaisia. Näytölle pitäisi saada juuri tästä asunnosta kiinnostuneita, maksukykyisiä ja luotettavia vuokralaiskandidaatteja. Kandidaatitkaan eivät halua rampata turhaan näytöillä asunnoissa, jotka osoittautuvat paikan päällä nähtyinä heille täysin sopimattomiksi. Vaivaa ilmoituksensa eteen nähneet vuokranantajat nappaavat yleensä parhaimmat ja motivoituneimmat vuokralaiset.

3. Asunnon näyttö järjestetään huonosti

Asunto, jota ei ole siivottu, joka haisee epämiellyttävälle, johon ei tule valoa ja jossa on selkeitä tavaroiden säilytysongelmia, ei saa vuokralaisia hihkuen täyttämään yhteystietolomaketta. Kunnon siivous, tuuletus ja yksinkertaiset kaappiratkaisut pelastavat tilanteen.

Keskiarvo: 3 (2 arviota)

STTK: Läpinäkyvä ja avoin palkkausjärjestelmä luo oikeudenmukaisuutta ja motivaatiota

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

  STTK:n kampanja ”Reilu työ kuuluu kaikille” jalkautuu Poriin SuomiAreena-tapahtuman yhteydessä. Kansalaistorilla kävijöiltä kysyttiin, onko palkkasi reilu suhteessa työtehtäviin. Yli kahdestasadasta vastaajasta 49 prosenttia pitää palkkaansa reiluna, 51 prosenttia epäreiluna. Reilu ja tasa-arvoinen palkkaus mainittiin myös useassa viestilapussa, joita kerättiin STTK:n kansalaistorin teltan seinään.

   Yhä useammalla työpaikalla on käytössä jonkinlainen palkkausjärjestelmä. Pääsihteeri Leila Kostiainen korostaa, että palkkausjärjestelmien tulee olla läpinäkyviä ja avoimia.
- Näin vähennetään syrjivää ja epäoikeudenmukaista palkkausta. Palkkauksen perusteiden ja arviointijärjestelmien on oltava avoimesti laadittuja, jotta työntekijät ymmärtävät arvioinnin yhteyden palkkaukseen sekä pystyvät itse arvioimaan palkkauksensa perusteita.

Keskiarvo: 3.2 (5 arviota)

Venäläisten viisumivapaus saa kannatusta tärkeimpänä matkailuliiketoimintaa edistävänä tekijänä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

     Palvelualojen Ammattiliitto PAM selvitti laajalla kyselytutkimuksella kansanedustajien, ministeriöiden virkamiesten, kunnanvaltuutettujen, alueellisten virkamiesten ja yrityspäättäjien näkemyksiä matkailun edistämisestä Suomessa. Kyselyyn vastasi yhteensä 1768 päättäjää, ja tutkimuksen toteutti Aula Research Oy.

Venäläisten matkailijoiden viisumivapaus saa vastaajilta kannatusta, vaikka aihe jakaakin mielipiteitä. Päättäjistä 49 % suhtautuu venäläisten matkailijoiden viisumivapauteen erittäin tai jokseenkin myönteisesti, 22 % neutraalisti ja 28 % erittäin tai jokseenkin kielteisesti. Vastaajaryhmistä yrityspäättäjät suhtautuvat viisumivapauteen kaikkein myönteisimmin.

Suomalaisten päättäjien suhtautuminen venäläisten matkailijoiden viisumivapauteen (Lähde: PAM)

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

IMF ennustaa maailmantaloudelle 3% kasvua

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IMF on korjannut talouskasvuarviotaan alaspäin. IMF ennakoi maailmantalouden kasvavan tänä vuonna hieman yli 3% vauhdilla kun vielä huhtikuussa tilanne näytti valoisammalta.

Maailman talouskasvuennuste (Lähde: IMF)

Keskiarvo: 4.5 (4 arviota)

Vakuutus ja rahoitusneuvonta (FINE) auttaa, kun sijoittajalle tulee palveluntarjoajaa koskevia lainopillisia ongelmia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Onko sinulla tullut epävarma olo siitä, onko pankkisi taikka vakuutusyhtiösi kohdellut sinua oikeudenmukaisesti? Epäilet kenties onko palveluntarjoaja tulkinnut oikein ja kohtuudella sijoitustuotteen, lainan, vakuutuksen taikka arvopaperivälityksen ehtoja. Tällaisia tapauksia varten sinulle löytyy ilmaista neuvontaa ja apua, jota tarjoaa vakuutus ja rahoitusneuvonta FINE.

FINE organisaation ovat 1.1.2009 perustaneet Kuluttajavirasto, Finanssivalvonta ja Finanssialan Keskusliitto ry.

Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan päätehtävänä on finanssialan asiakkaille annettava neuvonta ja selvittelyapu. Toimisto neuvoo ja auttaa kuluttajia vakuutus-, pankki- ja arvopaperiasioissa. Toimiston puoleen voi kääntyä esimerkiksi, jos vakuutusyhtiöstä on tullut kielteinen korvauspäätös tai pankin tai sijoituspalveluyrityksen menettely ei tyydytä. Neuvontaa saa myös ennen palvelun tai tuotteen ostamista. Toimiston palvelut ovat maksuttomia.

Keskiarvo: 3.8 (6 arviota)
Julkaise syötteitä