Hyppää pääsisältöön

Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Euroopan keskuspankki lupaa pidempiaikaisen matalan korkotason

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Euroopan Keskuspankki / Erkki Liikanen on Wall Street Journal:lle antamassaan haastattelussa kertonut maailman sijoittajille viestiä siitä, miten Euroopan keskuspankki tulee tarvittaessa reagoimaan, jos inflaatio uhkaa pudota liian alhaiselle tasolle.

Inflaatio Euroalueella (Lähde: Euroopan Keskuspankki)

Sijoittajalle Euroopan toiminta on tärkeää. Euroopan keskuspankki omaa keskeistä roolia maailman yleisen korkotason määräämisen suhteen.

Erkki Liikanen kertoi, että keveää talouspolitiikkaa jatketaan niin kauan kuin tarve vaatii. Mitään aikarajaa ei ole. Liian pieni inflaatio on riski taloudelle ja haittaa velkaantuneiden instituutioiden toipumista veloistaan.

Keskiarvo: 3 (3 arviota)

Suomalaiset ovat valmiita katkaisemaan nykyisen velkakierteen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tulos selviää tänään julkaistusta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta Neljäs Suomi, jossa selvitettiin kansalaisten suhtautumista rakenneuudistuksiin, poliittisen järjestelmän toimivuuteen sekä suomalaisen yhteiskunnan eheyteen. ”Tutkimus osoittaa, että suomalaisten kriisitietoisuus on kasvanut. Kolme neljästä suomalaisesta (75 %) on sitä mieltä, että Suomi elää nykyisin liikaa velaksi ja joutuu sen seurauksena vielä suurten ongelmien eteen. Tämä käsitys on vahvistunut selvästi vuoden takaisesta”, toteaa tutkimuksen laatinut EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.  

Suomalaisten suhtautuminen 1990- luvun velkakierteessä ja nykyisessä velkakierteessä (Lähde: EVA:n asennetutkimus)

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Eurooppa pärjää; Suomen talous heikossa tilassa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Palkansaajien tutkimuslaitos laski Suomen tämän vuoden bruttokansantuotteen kasvuennusteen 0,9 prosenttiin viime syyskuun 2,1 prosentista (PT:n talousennuste). Ennustetta alennettiin, koska viime vuoden viimeisen neljänneksen kokonaistuotanto supistui vastoin odotuksia. Myös tämän vuoden tammikuun teollisuustuotanto ja vienti tuottivat pettymyksen.

Suomen teollisuustuotanto verrattuna muihin Euroopan maihin (Lähde: PT)

Suomen talous kääntyy Palkansaajien Tutkimuslaitoksen mukaan tänä vuonna nousuun muun Euroopan perässä. Kasvu jää kuitenkin Eurooppaa hitaammaksi. Ensi vuonna Suomen bkt:n ennustetaan kasvavan 2,2 prosenttia ja näin samaa vauhtia kuin esimerkiksi euroalueella keskimäärin. Sekä tänä että ensi vuonna Suomen talouskasvua rajoittavat ostovoimaa leikkaavat matalat palkankorotukset ja suhteellisen kireä finanssipolitiikka.

Keskiarvo: 4.2 (6 arviota)

Julkinen keskustelu tarvitsisi tutkijoiden panosta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Politiikan populistit nojautuvat puheessaan usein ihmisten arkikäsityksiin, jotka saattavat poiketa hyvin paljon siitä, mitä on tieteen tutkimuksissa osoitettu todeksi. Akatemiaprofessori Uskali Mäki mukaan tutkijat voisivatkin innokkaammin ruotia populistisia väitteitä julkisuudessa.

Vievätkö kreikkalaiset rahamme? Onko velkakriisi yksittäisten maiden vai Euroopan Unionin huonojen päätösten vika? Entä onko homoseksuaalisuus valinta? Onko lääketieteeseen luottamista? Tällaisiin kysymyksiin törmää suomalaisessakin julkisessa keskustelussa. Populistit vetoavat usein ihmisten arkikäsityksiin tai pelkoihin, joita ei välttämättä ole tieteellisissä tutkimuksissa tai selvityksissä osoitettu todeksi.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Korkeakouluopetuksesta Suomelle uusi vientiartikkeli

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta vaatii Suomen lainsäädäntöä muutettavaksi siten, että suomalaiset korkeakoulut voivat periä tutkintoon johtavasta koulutuksesta lukukausimaksuja tarjotessaan koulutusta ulkomailla. Nykyinen lainsäädäntö estää koulutusviennin koko potentiaalin hyödyntämisen ja näin ollen Suomelta valuu kymmeniä miljoonia euroja hukkaan.

”Laillistamalla lukukausimaksujen perimisen ulkomailla tarjottavassa tutkintoon johtavassa koulutuksessa voisimme luoda lisää vakautta Suomen korkeakoulutuksen rahoitukseen, mikä on viimeaikoina ollut jatkuvien leikkausten kohteena. On kerrassaan päätöntä, että pelko porttiteoriasta ja sokea maksuttoman koulutuksen puolustaminen estää meitä hyödyntämästä osaamistamme”, päivittelee Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Daniel Lahti

Keskiarvo: 4.5 (4 arviota)

Finanssiala: Suomi tarvitsee kasvua; ei veroja

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssialan Keskusliitto (FK) tukee vahvasti toimia, joilla saadaan työtä ja kasvua aikaiseksi. Finanssiala yhtyy EK:n näkemykseen, että Suomi tarvitsee kasvua eikä yhtään lisää veroja.

   Hallituksen pitää kehysriihessä pidättäytyä kaikista sellaisista toimista, joilla rasitetaan tai rajoitetaan finanssialan ja muun elinkeinoelämän toimintaa. Nykyinen kansainvälinen tilanne on sen verran herkkä, ettei se kaipaa lisää taloudellista epävarmuutta. Veronkiristykset olisivat nykyisessä suhdanteessa myrkkyä taloudelle ja työllisyydelle, Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi korostaa.

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:Tarvitsisimme kasvua, emme lisää veroja

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies odottaa maan hallitukselta jämeriä toimia, joilla edistetään talouskasvua ja vakautetaan julkista taloutta. Sen sijaan jatkuvilla veronkorotuksilla lannistetaan yritteliäisyyttä ja karkotetaan investointeja. Pahinta myrkkyä työpaikoille ja investoinneille olisi tässä tilanteessa se, että hallitus turvautuisi vielä uusiin verokorotuksiin.

Tähän saakka maan velkaantumista on yritetty hillitä pääosin veronkiristyksillä ja leikkaamalla kuntien valtionapuja. Tämän hallituksen aikana verorasitus on noussut lähes 3,8 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan valtionverotuksen lisäksi kuntaverojen ja sosiaalivakuutusmaksujen nousu.

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

IMF suosittelee jo kuudetta vuotta peräkkäin Suomelle valtiontalouden tasapainottamisen lykkäämistä (??)

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IMF toistaa jo kuudetta vuotta peräkkäin saman neuvonsa, joka voidaan ymmärtää seuraavasti: Valtiontalouden tasapainottamista kannattaa lykätä ensi vuoteen ja tänä vuonna voi jatkaa julkista velanottoa, jolla varmistetaan hennon kasvun jatkuminen. Kanta on sikäli muuttunut, että vielä muutama vuosi sitten IMF suositteli Suomelle julkisen sektorin velkaelvytyksen lisäämistä ja toi esille Suomen hyvät elvytysvarat.

IMF:n mukaan:

  • Suomen taloudellinen kehitys on pysähtynyt, ja talous on viiden viime vuoden aikana ollut taantumassa kolmena vuotena paljolti vaikean ulkoisen ympäristön ja rakenteellisten heikkouksiensa vuoksi.
  • Elpyminen on todennäköisesti hidasta ja haurasta. Kasvu on tänä vuonna 0,3% ja kenties 0,7% ensi vuonna
  • Viranomaiset ovat jo myöntäneet, että on välttämätöntä ryhtyä toimiin, ja pohtivat sitä mitä pitäisi tehdä
  • Rohkeilla ja nopeilla rakenteellisilla uudistuksilla olisi merkitystä.
  • Elpymiseen liittyviä riskejä minimoisi jos vuonna 2015 alkaisi julkisen talouden sopeutus. Vuonna 2014 olisi syytä noudattaa neutraalia finanssipolitiikkaa. (tämä tarkoittanee sitä, että vuoden 2014 budjetti on nykyisellään hyvä ??)

Lisätietoja:

Suomen pankin laatima epävirallinen tiivistelmä.

IMF:n raportti englannin kielisenä.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Joukkorahoitus on tehokas, nopea ja joustava rahoitustapa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Joukkorahoitukselta odotetaan paljon. Se on tehokas, nopea ja joustava rahoitustapa erityisesti aloittaville yrityksille ja uusille innovaatioille. Joukkorahoitus mahdollistaa yksityishenkilöiden talletusvarojen tehokkaamman hyödyntämisen ja rahoituksen saatavuuden lisääntymisen. Näin arvioivat työ- ja elinkeino- sekä valtionvarainministeriön tekemään joukkorahoituskyselyyn vastanneet joukkorahoituksen asiantuntijat tänään julkistetussa selvityksessä.

   - Ala on lähdössä kasvuun myös Suomessa. Se on otettava vakavasti. Toimiala voisi aidosti laatia omat sisäiset toimintaohjeensa ja tämän jälkeen mahdollisesti sertifioida ne toimijat, jotka sitoutuvat kyseisiä ohjeita noudattamaan, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori linjaa.

- Vastaavasti Finanssivalvonnan ohjeistus tukisi ja täydentäisi alan itsensä laatimia sääntöjä. Myös rahankeräyslakia tulisi tarkastella erityisesti joukkorahoituksen tarpeiden näkökulmasta, Vapaavuori toteaa.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Businessenkelin mediaanisijoitus on 25'000€

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finnish Business Angels Network (FiBAN) ja Finnvera ovat keränneet vuoden 2013 tilastoja yksityissijoittajien tekemistä sijoituksista alkuvaiheen potentiaalisiin kasvuyrityksiin Suomessa. Saatu tilasto on suurin tähän mennessä Pohjoismaissa kerätty. 

Bisnesenkelit sijoittivat vuonna 2013 monipuolisesti eri toimialoihin, erityisesti kasvoivat sijoitukset ”Life science” ja ”health tech” (terveysteknologia) toimialaan samalla kun ICT ja mobiilialan osuus laski. Sijoituksen saaneiden yritysten määrä oli 164 ja yli tuplaantui (69 yritystä 2012). Positiivisten irtaantumisten (exit) määrä kasvoi ja näissä mukana useampi exit, joista yli 10-kertaisesti rahat takaisin. Sijoitussumma laski 11 miljoonaan euroon (14 miljoonaa 2012), mutta samalla lähempänä Eurooppalaista keskiarvoa.

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

Yritysten luotonkysynnän kääntyminen kohti kasvua ennakoi taantuman päättymistä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssialan Keskusliiton tuoreen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajat arvioivat kotitalouksien luotonkysynnän jatkuvan edelleen vaisuna. Sen sijaan yrityslainojen kysynnän arvioidaan vilkastuneen verrattuna edelliseen kyselyyn. Kysynnän arvioidaan kuitenkin olevan edelleen sekä vuodentakaista tilannetta että pitkäaikaista keskiarvoa heikompaa.

Laimeasta luotonkysynnästä huolimatta kotitalouksien sijoitushalukkuuden arvioidaan jatkuneen vilkkaana vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä. Kaikkein suosituin sijoitusmuoto on edelleen osakkeet ja osakerahastot.

Yritysten luotonkysyntä on edelleen pitkäaikaista keskiarvoaan heikompaa, mutta pankkibarometrikyselyn tulokset paranivat tältä osin huomattavasti edellisestä kyselystä.

Yritysten luotonkysyntä (Lähde: Pankkibarometri)

"On positiivista, että yhä harvempi vastaaja odottaa yritysten luotonkysynnän heikkenevän edelleen. Arvioit yritysten luotonkysynnästä ovat parantuneet yhtäjaksoisesti jo viiden barometrikyselyn ajan", sanoo analyytikko Elina Salminen Finanssialan Keskusliitosta.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Teknologiateollisuus vastustaa Suomessa valmisteilla olevaa massaurkintaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

   Turvallisuusviranomaisten massaurkinnan mahdollistava laki vahingoittaisi vakavasti Suomen mainetta maana, jossa tietojen turvassa pysymiseen voi luottaa. Tällä on iso merkitys kansainvälisten teknologiayritysten investointipäätöksiin.

Lainsäädäntöhanke turvallisuusviranomaisten tiedonhankintakyvyn parantamiseksi kyberympäristössä, eli ns. massaurkintalaki, on valmisteluvaiheessa.

Teknologiateollisuus ry esittää vakavan huolensa siitä, että toteutuessaan massaurkinnan salliva laki voi olla ratkaiseva este Suomen mahdollisuudelle nousta dataliikenteen solmukohdaksi. Vielä tällä hetkellä Suomella olisi kaikki edellytykset profiloitua luotettavaksi ja turvalliseksi kansainvälisen tietoliikenteen käsittely- ja taltiointipaikaksi.

Keskiarvo: 3.5 (4 arviota)

Työeläkevaroillemme saatiin viime vuonna hyvä, 8% tuotto

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen tuotantokoneiston pääosa on julkisessa, kollektiivisessa omistuksessa ja/tai omistajaohjauksessa. Tämä on meidän kaikkien yhteistä pääomaamme ja siksi ei ole yhdentekevää miten omaistuuttamme hoidetaan. Työläkevarat ovat merkittävä osa tätä kokonaisuutta. Työeläkevaroihin liittyvän omistajaohjauksen avulla ammattiyhdistysliikkeet (ja työnantajajärjestöjen kautta yritykset itse) ohjaavat pääosaa suurista listatuista pörssiyhtiöistä. (Piksu toimituksen lisäys)

Työeläkevarojen määrä ylitti viime vuoden lopulla ensimmäistä kertaa 160 miljardia euroa. Työeläkevakuuttajien yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus oli 162,2 miljardia euroa ja kasvua kertyi vuoden aikana yhteensä 12,6 miljardia euroa. Koko työeläkealan sijoitusten kokonaistuotoksi kertyi 8 prosenttia (nimellinen tuotto), ilmenee Työeläkevakuuttajat Telan vuoden 2013 lopun tilannetta koskevasta tilastoanalyysistä.

Varojen kasvu oli ripeämpää kuin keskimääräinen vuosittainen kasvuvauhti on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana (keskimäärin 8,4 mrd vuodessa 2004-2013). Parhaimmat tuotot, 15,7 prosenttia, saatiin osakkeista ja osuuksista. Kiinteistösijoitukset tuottivat 5,2 prosenttia.

Korkosijoitusten tuotto jäi matalammalle,1,2 prosenttiin. Hyvä kokonaistuotto saavutettiin varsin haastavassa sijoitusympäristössä, huomauttaa Telan analyytikko Maria Rissanen.

Työeläkevarat (Lähde: Tela)

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Kiinan aluetasolle kätkeytyvät ongelmat voivat synkentää maailmantalouden

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kiinan historiallisen talouskasvun tuottanut hallinto- ja talousrakenne on kääntymässä itseään vastaan. Jos järjestelmää ei uudisteta, syntyy hallitsemattomia riskejä. Näin kertoo tänään julkaistu professori Matti Nojosen kirjoittama EVA Analyysi ”Kiinan pitkä varjo – Suurvallan kätketyt ongelmat voivat synkentää maailmantalouden”.

Kiinan aluetasolle, piirikuntiin ja maakuntiin kätkeytyy merkittävä tasapaino-onelma (Lähde: EVA/Kiinan pitkä varjo)

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Tulevaisuuden asiakas on aasialainen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

     Kiinan talous jatkaa nopeaa kasvuaan, mutta ei ole itsestään selvää, että suomalaiset Kiinassa toimivat yritykset saisivat osaansa markkinoista.

”Suomalaiset ovat hyviä tekemään huipputeknologiaa, mutta kiinalaiset kilpailevat  halvemmalla, hieman huonommalla, mutta houkuttelevalla tuotteella”, sanoo Sari Arho-Havrén Tekesin Shanghain toimipisteestä.

Miten suomalaiset sitten voisivat menestyä Kiinassa? Tänään julkaistu China Growth Paths -selvitys Kiinan markkinoiden tulevaisuudesta antaa ajattelemisen aihetta Kiinassa toimiville ja sinne pyrkiville yrityksille.

”Yritysten on segmentoitava tuotteensa ja palvelunsa Kiinaan sopivaksi”, korostaa raportin kirjoittaja Jari Makkonen Finprosta.

”Jotta Kiinassa menestyy, asiakas on nostettava fokukseen. Teknologian kehityksen lisäksi pitäisi keskittyä esimerkiksi jakeluketjujen  ja liiketoimintamallien hiomiseen. ”

Kiinaa voi ajatella maanosana, jonka alueet eroavat toisistaan valtavasti. China Growth Paths -raportti kuvaa, kuinka Kiinan talouskasvu kiihtyy tulevaisuudessa maan keski- ja länsiosissa, jossa keskiluokan ostovoima lisääntyy nopeasti.

”Kiinaan syntyy tulevina vuosina 800 uutta rikasta aluetta, joilla avautuu valtavasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia”, Jari Makkonen huomauttaa.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Ylivelkaantuminen on nyt OUT ja alivelkaantuminen IN

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   Hypo:n kevään asuntomarkkina-anayysi on ilmestynyt.

Hypo:n asuntomarkkinapuntari (Lähde: Hypo)

Asuntovelallisen happotesti: Pystytkö maksamaan vähintään korot? Asuntovelallisen kannattaa varautua tiukentuviin talousoloihin lyhentämällä nyt kaikenlaisia lainojaan määrätietoisesti ja säntillisesti. Suomalaisten varallisuus on pitkälle asunnoissa, kodeissa, ja velaton koti muodostaa suojan maailman myrskyjen keskellä. Kotitalouksilla ja yrityksillä on velkaa noin 200 miljardia euroa. Yhden prosenttiyksikön nousu koroissa lisää korkomenoja vuositasolla kaksi miljardia euroa. Kotitalouksien osuus koko velasta on noin 125 miljardia euroa, kun lasketaan mukaan omistusasunto-osakeyhtiölainat.

Ylivelkaantumisen välttämiseksi on hyvä tehdä itselle yksinkertainen happotesti: Pystytkö maksamaan kaikista veloista vähintään korot, jos jäät työttömäksi tai työkyvyttömäksi? Jos et, niin lyhennä velkojasi suunniteltua nopeammin ja jos kyllä, niin jatka velkojesi lyhentämistä nykyisellä tavalla. Nyt on alivelkaantumisen aika. Ylivelkaantuminen on out.

Keskiarvo: 2.2 (5 arviota)

LähiTapiola: Kannattaa hyödyntää sijoittajalainsäädännöltään toimivia ja luotettavia maita

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   LähiTapiola ja monet muut yritykset sijoittavat mediassa usein kutsuttuihin veroparatiiseihin. Asia ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen, koska usein käsitteet menevät sekaisin. Videolla LähiTapiola Varainhoito Oy:n toimitusjohtaja Tom Liljeström avaa veroparatiisiasiaa ja kertoo yrityksen sijoitusperiaatteista.

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

90-luvun lamasta toivuttiin määrätietoisin toimin; nyt tarvitaan samanlaista otetta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   Suomi ei ole toipunut vuonna 2008 alkaneesta teollisuuden romahduksesta, jonka myötä merkittävä osa kansantaloutemme perustaa menetettiin. Teollisuuden rakenteellinen kriisi heijastuu monella tapaa koko Suomen talouteen ja sen näkymiin, todetaan tiistaina talousneuvostolle esitellyssä kolmen professorin asiantuntija-arviossa.

Professorit Bengt Holmström (MIT) sekä Sixten Korkman ja Matti Pohjola (Aalto-yliopisto) ovat kirjoittaneet Suomen talouskriisiä käsittelevän muistion, joka on asiantuntija-arvio kriisin luonteesta ja kasvun edellytyksistä.

Suomen talous 90-luvun ja nykyisessä taantumassa (Lähde: Suomen talouskriisiä käsittelevä muistio)

Professorien mukaan käsillä oleva kriisi on kovin erilainen kuin 1990-luvun lama. Tämä kriisi on osaltaan jopa vaikeampi, koska tuottavuuden kasvu on pysähtynyt ennen kokemattomalla tavalla ja ideoista sen vauhdittamiseksi on puutetta – kasvun ”resepti” on hukassa. Uuden kasvun aikaansaaminen vaatii aikaa ja poikkeuksellisia ponnistuksia.

Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

Teknologiaa hyödyntävät vientiteollisuusyritykset ovat nousukauden menestyjiä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Euroopan nousevassa makrotaloudellisessa suhdanteessa kannattaa oppikirjojen mukaan sijoittaa niinsanottuihin syklisiin osakkeisiin. Syklinen tarkoittaa sitä, että osakeen hinta reagoi herkästi ja voimakkaasti suhdannetilanteeseen. Tällaisia toimialoja ovat erityisesti investointituotteita tekevät toimialat, joiden tuotteille löytyy kysyntää nimenomaan nousukausina. Mukaan luetaan usein laajemminkin vientiteollisuutta ja kestokulutushyödykkeiden teollisuutta. 

Niinsanottuja protektiivisten sektoreiden yritykset pärjäävät kaikkina aikoina. Tällaisia ovat päivittäistavarakauppa, palvelut, terveydenhuolto ja osin myös rahoitus. Näitä toimialoja tarvitaan niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.

OMXHEX toimialat (Lähde: Suomen Pankki)

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Rakentaminen pohjalukemissa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Rakentaminen on supistunut jo seitsemän vuosineljännestä peräkkäin. Tänäkään vuonna ei ole luvassa kasvua, vaan rakentamisen kokonaismäärän ennakoidaan vähenevän prosentilla. Viime vuonna jäätiin 3 prosenttia miinukselle. Talonrakennustöiden aloitusmäärä oli arvioiden mukaan 31 miljoonaa kuutiometriä, mikä on pienin määrä viiteentoista vuoteen.

Rakentamisen suhdanneluvut (Lähde: Rakennusteollisuus RT)

Rakennusteollisuus RT ei ole tehnyt viime syksyn suhdanne-ennusteeseensa suuria muutoksia, sillä Suomen yleinen talouskehitys on jatkunut heikkona. Asuntoaloitusten määriä on tarkistettu hieman alaspäin, kun taas toimitilarakentamisen aloitusmääräarviota on aavistuksen nostettu sekä viime että tämän vuoden osalta. Korjausrakentaminen jatkaa vakaata kasvuaan, mutta maa- ja vesirakentamisessa alamäki jatkuu.

Keskiarvo: 4.5 (4 arviota)

Lapsiluku vaikuttaa 25v viiveellä talouskasvuun

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Väestön ikärakenne, demografia, vaikuttaa merkittävästi pitkän aikavälin talouskasvuun ja luonnonvarojen kestävään kehitykseen. Tässä suhteessa maailma on matkalla kohti kestävämpää kehitystä ja maltillisempaa talouskasvua. Naisten hedelmällisyys lähestyy kaikkialla kahden lapsen kestävän kehityksen rajaa. Ainoastaan mustan Afrikan ja Arabimaiden lapsiluku ylittää kolmen. Jopa väestörikkaat, Intia ja Indonesia lähestyvät kovaa vauhtia keskimääräistä kahden lapsen rajapyykkiä.

Naisen keskimääräinen lapsiluku (Lähde: World bank)

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Heikkenevä luottamus poliittiseen koneistoon edeltää yhteiskunnallista levottomuutta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

   Viestintätoimisto Edelmanin 2014 Luottamusbarometri paljastaa kaikkien aikojen suurimman eron (14 prosenttiyksikköä) globaalissa luottamuksessa poliittisten toimijoiden ja liike-elämän välillä. Liike-elämään kohdistuva luottamus ei noussut, mutta poliittisiin toimijoihin kohdistuvan luottamuksen lasku teki erosta 20 prosenttiyksikköä tai suuremman lähes puolessa tutkituista 27 valtiosta, mukaan luettuina USA (21 prosenttiyksikköä), Intia (26 prosenttiyksikköä) ja Brasilia (36 prosenttiyksikköä). Luottamus liike-elämään on vakiintunut 58 prosenttiin, koska se on tehnyt havaittavan muutoksen paremmilla tuotteilla ja uudella johtajuudella.

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Helsingin Yliopiston huippuyksiköstä taloudellisesti merkittävää ohutkalvoteknologiaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomen Akatemian huippuyksikössä Helsingin yliopistossa kehitetään maailman kärkipään pinnoitustekniikkaa. Kemian laboratoriossa tutkitaan, miten elektroniikkateollisuudesta tutun atomikerroskasvatuksen avulla voidaan puhdistaa saastunutta maata ja vettä sekä kehittää entistä parempia muisteja tietokoneisiin.

Keskiarvo: 3.2 (5 arviota)

Työeläkeyhtiöiden hallituspalkkiot ovat varsin kohtuullisia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu työeläkeyhtiöiden maksamista palkkioista hallitustensa jäsenille. Telan kokoamassa palkkioselvityksessä on vertailtu työeläkeyhtiöiden, valtion enemmistöomistamien yhtiöiden, valtio-omisteisten pörssiyhtiöiden sekä suomalaisten, niin sanottujen large cap -pörssiyhtiöiden maksamia palkkioita hallitustensa jäsenille vuonna 2012.

Pörssiyhtöiden, valtionyhtiöiden ja työeläkeyhtiöiden hallituspalkkiot (Lähde: Tela)

Keskiarvo: 3 (3 arviota)

1990- luvun rakenteelliset muutokset nostivat Suomen maailman eliittiin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

  OECD:n pääsihteeri Angel Gurría julkisti Suomea koskevan OECD:n taloudellisen katsauksen.

Katsauksen mukaan 1990- luvun vahva kasvu,innovaatiot ja rakenteelliset uudistukset muuttivat Suomen yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä talouksista, varmistaen kansalaisten korkean hyvinvoinnin. Kilpailukyky on kuitenkin viime aikoina on heikentynyt, ja tuotanto on laskenut samalla kun elektroniikka-ja metsäteollisuuden liiketoiminnat ovat romahtaneet.

Työmarkkinaosapuolten väliset palkkaratkaisut parantavat tilannetta seuraavan kahden vuoden aikana. Talouden laajempi elpyminen edellyttäisi Suomen vahvojen inhimillisten pääomien tehokasta käyttöä, terveitä hallintorakenteita, tasapainoista julkisen talouden hoitoa ja yritystalouden integroitumista globaaleihin arvoketjuihin.

BKT Suomessa ja lähialueilla; Q1 2005=1 (Lähde: OECD)

Keskiarvo: 4.3 (7 arviota)

Euroopan teollisuuden odotukset jatkavat vähittäistä paranemistaan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

IFO instituutin mittaama suhdannetilanne (Lähde: IFO)

Teollisuuden kasvuodotukset ovat Euroopassa kohtuulliset, vienti kasvaa ja vaihtotase on positiivinen. Jotain pientä optimismia on siis ilmassa.

Teollisuuden korkeat odotukset näkyvät myös Euroalueen BKT:n vahvistumisena (ylempi käyrä alla olevassa kuvassa). Tämä herättää toiveita myös meillä. Suomi seurasi Euroaluetta vuoden 2011 nousukauteen ja niin voi tapahtua taas tälläkin kertaa. Euroalue saattaa vetää meitä taantumasta. 

BKT:n kasvu %:  Euroalueella/oikea pystyakseli    ja    Suomessa/vasen pystyakseli   (Lähde: TradingEconomics)

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

Suomen metsäteollisuutta kurittaa koveneva verotaakka ja markkinatilanne

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Talouden pitkä taantuma taittui loppuvuodesta, mutta kasvu jäi hitaaksi. Metsäteollisuuden tilanne jatkui haasteellisena päävientimarkkinoilla Euroopassa.

Metsäteollisuuden tuotantomäärät Suomessa (Lähde: Metsäteollisuus ry)

Suomalainen metsäteollisuus on menettänyt kilpailuasemia muun muassa korkean kustannusrakenteensa vuoksi, kun tuotanto- ja työvoimakustannukset ovat nousseet kilpailijamaita nopeammin. Kotimaassa teollisuudelle suunnatut lisärasitteet heikentävät entisestään vientivetoisen metsäteollisuuden kilpailukykyä tulevina vuosina.

Voimalaitosvero eli windfall-vero otetaan käyttöön vuonna 2014. Metsäteollisuuden merikuljetuksiin kohdentuva rikkidirektiivi tulee voimaan vuonna 2015. Syksyllä sovitut palkkaratkaisut eivät paranna lyhyellä aikavälillä alan kilpailukykyä eikä työehtosopimuksiin saatu metsäteollisuuden kipeästi tarvitsemia uudistuksia.

"Vientiteollisuutta tukevilla päätöksillä voimme vaikuttaa siihen, että suomalainen metsäteollisuus on kilpailukykyinen ja työllistää myös tulevaisuudessa. Hallituksen ei tule kevään kehysriihessä esittää teollisuudelle yhtään uusia verojen tai maksujen korotuksia", sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Keskiarvo: 3 (5 arviota)

Digitalisointi on yhteiskunnan tärkein kasvumoottori

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Uudet digitaaliset markkinat ovat suurempia kasvun lähteitä kuin niiden syrjäyttämät perinteiset toimialat. Vuoteen 2018 mennessä pelkästään digitaalisten osto-, maksu- ja terveysmarkkinoiden yhteenlasketun arvon arvioidaan nousevan 5 900 miljardiin dollariin Yhdysvalloissa, 747 miljardiin euroon Saksassa ja 519 miljardiin puntaan Isossa-Britanniassa.

Suuri osa yhtiöistä aikoo hakea kasvua oman toimialasektorinsa ulkopuolelta digitaalisten teknologioiden avatessa uusia kasvumarkkinoita. Tämä ilmenee Accenturen Davos-foorumin yhteydessä toteuttamasta Remaking Customer Markets: Unlocking Growth with Digital -tutkimuksesta, johon haastateltiin 500:aa yritysjohtajaa 10 maassa.

Tutkimuksen mukaan suuryritysten johtajat pitävät digitaalisuuden aiheuttamaa toimialarajojen hämärtymistä merkittävimpänä muutoksena liiketoimintaympäristössä seuraavien viiden vuoden aikana.

  ”Suomessa muutos näkyy erityisesti kuluttajayrityksissä ja julkisella sektorilla. Digitaalisen liiketoiminnan kehittämisessä perinteisistä toimialoista pisimmällä ovat tietoliikenne ja media.” toteaa Frank Korsström, Accenturen toimitusjohtaja Suomessa ja Pohjoismaissa. ”Perinteiset toimialat kuten eläkevakuutus, kone- ja laitevalmistus sekä energia- ja prosessiteollisuus puolestaan keskittyvät operaatioiden digitalisointiin kustannustehokkuuden saavuttamiseksi kasvun sijaan.”

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Kansallismielisyyden nousu eurokriisin haitallisin seuraus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

    Euroopan velkakriisin hoidon aiheuttama kansallismielisyyden nousu ja EU:n jäsenvaltioiden keskinäinen epäluottamus ovat haitallisin seuraus koko velkakriisistä, sanoo aihetta käsittelevän kirjan julkaissut akatemiaprofessori Kaarlo Tuori. Kriisistä on seurannut jotain hyvääkin: suomalaiset ovat huomanneet, että EU:lla on suora vaikutus heidän elämäänsä.

Keskiarvo: 3.6 (8 arviota)

Technopolis: Panokset tulee siirtää kasvuyrittäjyyteen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Yksi keskeisimmistä ongelmista on heikentynyt kilpailukyky, joka vaikuttaa suomalaisten tuotteiden kansainväliseen kysyntään. Aiemmin paransimme tarpeen mukaan hintakilpailukykyämme devalvoimalla. Tuotantokustannusten laskeminen sisäisellä devalvaatiolla eli palkkoja alentamalla ei tunnu realistiselta vaihtoehdolta nyky-Suomessa.  Mielestäni keskeinen ratkaisu kilpailukykyongelmiin löytyy kasvuyrityksistä. Kasvavissa, innovatiivisissa yrityksissä luodaan uusia tuotteita, palveluita ja suhteellisesti enemmän uusia työpaikkoja kuin yrityksissä, joissa kasvua ei tavoitella. Näitä on paljon. Asian ydin on se, että meidän pitää lakata itkemästä menetetyn perinteisen teollisuuden perään ja siirtää panokset kasvuyrittäjyyteen.

Valtio käyttää liikaa rahaa perinteisten teollisuusyritysten saattohoitoon, kun kannusteet pitäisi suunnata kasvuyrityksiin, joihin Suomen seuraava nousukausi tulee perustumaan.

Keskiarvo: 4.3 (3 arviota)

 

 

Julkaise syötteitä