Hyppää pääsisältöön

Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Ylivelkaantuminen on nyt OUT ja alivelkaantuminen IN

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   Hypo:n kevään asuntomarkkina-anayysi on ilmestynyt.

Hypo:n asuntomarkkinapuntari (Lähde: Hypo)

Asuntovelallisen happotesti: Pystytkö maksamaan vähintään korot? Asuntovelallisen kannattaa varautua tiukentuviin talousoloihin lyhentämällä nyt kaikenlaisia lainojaan määrätietoisesti ja säntillisesti. Suomalaisten varallisuus on pitkälle asunnoissa, kodeissa, ja velaton koti muodostaa suojan maailman myrskyjen keskellä. Kotitalouksilla ja yrityksillä on velkaa noin 200 miljardia euroa. Yhden prosenttiyksikön nousu koroissa lisää korkomenoja vuositasolla kaksi miljardia euroa. Kotitalouksien osuus koko velasta on noin 125 miljardia euroa, kun lasketaan mukaan omistusasunto-osakeyhtiölainat.

Ylivelkaantumisen välttämiseksi on hyvä tehdä itselle yksinkertainen happotesti: Pystytkö maksamaan kaikista veloista vähintään korot, jos jäät työttömäksi tai työkyvyttömäksi? Jos et, niin lyhennä velkojasi suunniteltua nopeammin ja jos kyllä, niin jatka velkojesi lyhentämistä nykyisellä tavalla. Nyt on alivelkaantumisen aika. Ylivelkaantuminen on out.

Keskiarvo: 2.2 (5 arviota)

LähiTapiola: Kannattaa hyödyntää sijoittajalainsäädännöltään toimivia ja luotettavia maita

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   LähiTapiola ja monet muut yritykset sijoittavat mediassa usein kutsuttuihin veroparatiiseihin. Asia ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen, koska usein käsitteet menevät sekaisin. Videolla LähiTapiola Varainhoito Oy:n toimitusjohtaja Tom Liljeström avaa veroparatiisiasiaa ja kertoo yrityksen sijoitusperiaatteista.

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

90-luvun lamasta toivuttiin määrätietoisin toimin; nyt tarvitaan samanlaista otetta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   Suomi ei ole toipunut vuonna 2008 alkaneesta teollisuuden romahduksesta, jonka myötä merkittävä osa kansantaloutemme perustaa menetettiin. Teollisuuden rakenteellinen kriisi heijastuu monella tapaa koko Suomen talouteen ja sen näkymiin, todetaan tiistaina talousneuvostolle esitellyssä kolmen professorin asiantuntija-arviossa.

Professorit Bengt Holmström (MIT) sekä Sixten Korkman ja Matti Pohjola (Aalto-yliopisto) ovat kirjoittaneet Suomen talouskriisiä käsittelevän muistion, joka on asiantuntija-arvio kriisin luonteesta ja kasvun edellytyksistä.

Suomen talous 90-luvun ja nykyisessä taantumassa (Lähde: Suomen talouskriisiä käsittelevä muistio)

Professorien mukaan käsillä oleva kriisi on kovin erilainen kuin 1990-luvun lama. Tämä kriisi on osaltaan jopa vaikeampi, koska tuottavuuden kasvu on pysähtynyt ennen kokemattomalla tavalla ja ideoista sen vauhdittamiseksi on puutetta – kasvun ”resepti” on hukassa. Uuden kasvun aikaansaaminen vaatii aikaa ja poikkeuksellisia ponnistuksia.

Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

Teknologiaa hyödyntävät vientiteollisuusyritykset ovat nousukauden menestyjiä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Euroopan nousevassa makrotaloudellisessa suhdanteessa kannattaa oppikirjojen mukaan sijoittaa niinsanottuihin syklisiin osakkeisiin. Syklinen tarkoittaa sitä, että osakeen hinta reagoi herkästi ja voimakkaasti suhdannetilanteeseen. Tällaisia toimialoja ovat erityisesti investointituotteita tekevät toimialat, joiden tuotteille löytyy kysyntää nimenomaan nousukausina. Mukaan luetaan usein laajemminkin vientiteollisuutta ja kestokulutushyödykkeiden teollisuutta. 

Niinsanottuja protektiivisten sektoreiden yritykset pärjäävät kaikkina aikoina. Tällaisia ovat päivittäistavarakauppa, palvelut, terveydenhuolto ja osin myös rahoitus. Näitä toimialoja tarvitaan niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.

OMXHEX toimialat (Lähde: Suomen Pankki)

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Rakentaminen pohjalukemissa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Rakentaminen on supistunut jo seitsemän vuosineljännestä peräkkäin. Tänäkään vuonna ei ole luvassa kasvua, vaan rakentamisen kokonaismäärän ennakoidaan vähenevän prosentilla. Viime vuonna jäätiin 3 prosenttia miinukselle. Talonrakennustöiden aloitusmäärä oli arvioiden mukaan 31 miljoonaa kuutiometriä, mikä on pienin määrä viiteentoista vuoteen.

Rakentamisen suhdanneluvut (Lähde: Rakennusteollisuus RT)

Rakennusteollisuus RT ei ole tehnyt viime syksyn suhdanne-ennusteeseensa suuria muutoksia, sillä Suomen yleinen talouskehitys on jatkunut heikkona. Asuntoaloitusten määriä on tarkistettu hieman alaspäin, kun taas toimitilarakentamisen aloitusmääräarviota on aavistuksen nostettu sekä viime että tämän vuoden osalta. Korjausrakentaminen jatkaa vakaata kasvuaan, mutta maa- ja vesirakentamisessa alamäki jatkuu.

Keskiarvo: 4.5 (4 arviota)

Lapsiluku vaikuttaa 25v viiveellä talouskasvuun

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Väestön ikärakenne, demografia, vaikuttaa merkittävästi pitkän aikavälin talouskasvuun ja luonnonvarojen kestävään kehitykseen. Tässä suhteessa maailma on matkalla kohti kestävämpää kehitystä ja maltillisempaa talouskasvua. Naisten hedelmällisyys lähestyy kaikkialla kahden lapsen kestävän kehityksen rajaa. Ainoastaan mustan Afrikan ja Arabimaiden lapsiluku ylittää kolmen. Jopa väestörikkaat, Intia ja Indonesia lähestyvät kovaa vauhtia keskimääräistä kahden lapsen rajapyykkiä.

Naisen keskimääräinen lapsiluku (Lähde: World bank)

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Heikkenevä luottamus poliittiseen koneistoon edeltää yhteiskunnallista levottomuutta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

   Viestintätoimisto Edelmanin 2014 Luottamusbarometri paljastaa kaikkien aikojen suurimman eron (14 prosenttiyksikköä) globaalissa luottamuksessa poliittisten toimijoiden ja liike-elämän välillä. Liike-elämään kohdistuva luottamus ei noussut, mutta poliittisiin toimijoihin kohdistuvan luottamuksen lasku teki erosta 20 prosenttiyksikköä tai suuremman lähes puolessa tutkituista 27 valtiosta, mukaan luettuina USA (21 prosenttiyksikköä), Intia (26 prosenttiyksikköä) ja Brasilia (36 prosenttiyksikköä). Luottamus liike-elämään on vakiintunut 58 prosenttiin, koska se on tehnyt havaittavan muutoksen paremmilla tuotteilla ja uudella johtajuudella.

Keskiarvo: 4.2 (5 arviota)

Helsingin Yliopiston huippuyksiköstä taloudellisesti merkittävää ohutkalvoteknologiaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomen Akatemian huippuyksikössä Helsingin yliopistossa kehitetään maailman kärkipään pinnoitustekniikkaa. Kemian laboratoriossa tutkitaan, miten elektroniikkateollisuudesta tutun atomikerroskasvatuksen avulla voidaan puhdistaa saastunutta maata ja vettä sekä kehittää entistä parempia muisteja tietokoneisiin.

Keskiarvo: 3.2 (5 arviota)

Työeläkeyhtiöiden hallituspalkkiot ovat varsin kohtuullisia

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu työeläkeyhtiöiden maksamista palkkioista hallitustensa jäsenille. Telan kokoamassa palkkioselvityksessä on vertailtu työeläkeyhtiöiden, valtion enemmistöomistamien yhtiöiden, valtio-omisteisten pörssiyhtiöiden sekä suomalaisten, niin sanottujen large cap -pörssiyhtiöiden maksamia palkkioita hallitustensa jäsenille vuonna 2012.

Pörssiyhtöiden, valtionyhtiöiden ja työeläkeyhtiöiden hallituspalkkiot (Lähde: Tela)

Keskiarvo: 3 (3 arviota)

1990- luvun rakenteelliset muutokset nostivat Suomen maailman eliittiin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

  OECD:n pääsihteeri Angel Gurría julkisti Suomea koskevan OECD:n taloudellisen katsauksen.

Katsauksen mukaan 1990- luvun vahva kasvu,innovaatiot ja rakenteelliset uudistukset muuttivat Suomen yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä talouksista, varmistaen kansalaisten korkean hyvinvoinnin. Kilpailukyky on kuitenkin viime aikoina on heikentynyt, ja tuotanto on laskenut samalla kun elektroniikka-ja metsäteollisuuden liiketoiminnat ovat romahtaneet.

Työmarkkinaosapuolten väliset palkkaratkaisut parantavat tilannetta seuraavan kahden vuoden aikana. Talouden laajempi elpyminen edellyttäisi Suomen vahvojen inhimillisten pääomien tehokasta käyttöä, terveitä hallintorakenteita, tasapainoista julkisen talouden hoitoa ja yritystalouden integroitumista globaaleihin arvoketjuihin.

BKT Suomessa ja lähialueilla; Q1 2005=1 (Lähde: OECD)

Keskiarvo: 4.3 (7 arviota)

Euroopan teollisuuden odotukset jatkavat vähittäistä paranemistaan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

IFO instituutin mittaama suhdannetilanne (Lähde: IFO)

Teollisuuden kasvuodotukset ovat Euroopassa kohtuulliset, vienti kasvaa ja vaihtotase on positiivinen. Jotain pientä optimismia on siis ilmassa.

Teollisuuden korkeat odotukset näkyvät myös Euroalueen BKT:n vahvistumisena (ylempi käyrä alla olevassa kuvassa). Tämä herättää toiveita myös meillä. Suomi seurasi Euroaluetta vuoden 2011 nousukauteen ja niin voi tapahtua taas tälläkin kertaa. Euroalue saattaa vetää meitä taantumasta. 

BKT:n kasvu %:  Euroalueella/oikea pystyakseli    ja    Suomessa/vasen pystyakseli   (Lähde: TradingEconomics)

Keskiarvo: 4.8 (4 arviota)

Suomen metsäteollisuutta kurittaa koveneva verotaakka ja markkinatilanne

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Talouden pitkä taantuma taittui loppuvuodesta, mutta kasvu jäi hitaaksi. Metsäteollisuuden tilanne jatkui haasteellisena päävientimarkkinoilla Euroopassa.

Metsäteollisuuden tuotantomäärät Suomessa (Lähde: Metsäteollisuus ry)

Suomalainen metsäteollisuus on menettänyt kilpailuasemia muun muassa korkean kustannusrakenteensa vuoksi, kun tuotanto- ja työvoimakustannukset ovat nousseet kilpailijamaita nopeammin. Kotimaassa teollisuudelle suunnatut lisärasitteet heikentävät entisestään vientivetoisen metsäteollisuuden kilpailukykyä tulevina vuosina.

Voimalaitosvero eli windfall-vero otetaan käyttöön vuonna 2014. Metsäteollisuuden merikuljetuksiin kohdentuva rikkidirektiivi tulee voimaan vuonna 2015. Syksyllä sovitut palkkaratkaisut eivät paranna lyhyellä aikavälillä alan kilpailukykyä eikä työehtosopimuksiin saatu metsäteollisuuden kipeästi tarvitsemia uudistuksia.

"Vientiteollisuutta tukevilla päätöksillä voimme vaikuttaa siihen, että suomalainen metsäteollisuus on kilpailukykyinen ja työllistää myös tulevaisuudessa. Hallituksen ei tule kevään kehysriihessä esittää teollisuudelle yhtään uusia verojen tai maksujen korotuksia", sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Keskiarvo: 3 (5 arviota)

Digitalisointi on yhteiskunnan tärkein kasvumoottori

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Uudet digitaaliset markkinat ovat suurempia kasvun lähteitä kuin niiden syrjäyttämät perinteiset toimialat. Vuoteen 2018 mennessä pelkästään digitaalisten osto-, maksu- ja terveysmarkkinoiden yhteenlasketun arvon arvioidaan nousevan 5 900 miljardiin dollariin Yhdysvalloissa, 747 miljardiin euroon Saksassa ja 519 miljardiin puntaan Isossa-Britanniassa.

Suuri osa yhtiöistä aikoo hakea kasvua oman toimialasektorinsa ulkopuolelta digitaalisten teknologioiden avatessa uusia kasvumarkkinoita. Tämä ilmenee Accenturen Davos-foorumin yhteydessä toteuttamasta Remaking Customer Markets: Unlocking Growth with Digital -tutkimuksesta, johon haastateltiin 500:aa yritysjohtajaa 10 maassa.

Tutkimuksen mukaan suuryritysten johtajat pitävät digitaalisuuden aiheuttamaa toimialarajojen hämärtymistä merkittävimpänä muutoksena liiketoimintaympäristössä seuraavien viiden vuoden aikana.

  ”Suomessa muutos näkyy erityisesti kuluttajayrityksissä ja julkisella sektorilla. Digitaalisen liiketoiminnan kehittämisessä perinteisistä toimialoista pisimmällä ovat tietoliikenne ja media.” toteaa Frank Korsström, Accenturen toimitusjohtaja Suomessa ja Pohjoismaissa. ”Perinteiset toimialat kuten eläkevakuutus, kone- ja laitevalmistus sekä energia- ja prosessiteollisuus puolestaan keskittyvät operaatioiden digitalisointiin kustannustehokkuuden saavuttamiseksi kasvun sijaan.”

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Kansallismielisyyden nousu eurokriisin haitallisin seuraus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

    Euroopan velkakriisin hoidon aiheuttama kansallismielisyyden nousu ja EU:n jäsenvaltioiden keskinäinen epäluottamus ovat haitallisin seuraus koko velkakriisistä, sanoo aihetta käsittelevän kirjan julkaissut akatemiaprofessori Kaarlo Tuori. Kriisistä on seurannut jotain hyvääkin: suomalaiset ovat huomanneet, että EU:lla on suora vaikutus heidän elämäänsä.

Keskiarvo: 3.6 (8 arviota)

Technopolis: Panokset tulee siirtää kasvuyrittäjyyteen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Yksi keskeisimmistä ongelmista on heikentynyt kilpailukyky, joka vaikuttaa suomalaisten tuotteiden kansainväliseen kysyntään. Aiemmin paransimme tarpeen mukaan hintakilpailukykyämme devalvoimalla. Tuotantokustannusten laskeminen sisäisellä devalvaatiolla eli palkkoja alentamalla ei tunnu realistiselta vaihtoehdolta nyky-Suomessa.  Mielestäni keskeinen ratkaisu kilpailukykyongelmiin löytyy kasvuyrityksistä. Kasvavissa, innovatiivisissa yrityksissä luodaan uusia tuotteita, palveluita ja suhteellisesti enemmän uusia työpaikkoja kuin yrityksissä, joissa kasvua ei tavoitella. Näitä on paljon. Asian ydin on se, että meidän pitää lakata itkemästä menetetyn perinteisen teollisuuden perään ja siirtää panokset kasvuyrittäjyyteen.

Valtio käyttää liikaa rahaa perinteisten teollisuusyritysten saattohoitoon, kun kannusteet pitäisi suunnata kasvuyrityksiin, joihin Suomen seuraava nousukausi tulee perustumaan.

Keskiarvo: 4.3 (3 arviota)

EVA: Verotusta on kehitetty talouskasvua hidastavaan suuntaan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Veroja on kiristetty tällä hallituskaudella 5,2 miljardilla eurolla. Tänä vuonna valtion verotus kiristyy 810 miljoonaa euroa, kunnalliset verot 500 miljoonaa euroa ja veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut 450 miljoonaa euroa. Tehokkaan verojärjestelmän näkökulmasta veronkiristysten painopiste on ollut talouskasvua hidastavaa.

Näin kertoo tänään julkaistu EVA AnalyysiKruunu ottaa omansa – Viisi havaintoa kiristyvästä verotuksesta”. Analyysin on kirjoittanut tutkija Hannu Kaseva.

Yksityisen sektorin veropohjan ja julkisyhteisöjen menojen kehitys (Lähde: EVA Analyysi)

Tehokkaan verotuksen periaatteet unohdettiin, kun julkiset vajeet repsahtivat ennätyssuuriksi. Olemme kasvua hidastavien verojen korotuskierteessä, mikä pitkittää kansantalouden toipumista. Veronkorotukset ovat olleet niin mittavia, että tilanteemme muistuttaa 1990-luvun lamavuosia, analyysi arvioi.

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

Ilmastomuutoksesta Suomen maataloudelle menestystä ja kehitystarpeita

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Ilmastonmuutos ja globaalit markkinat tuovat maatalouteen nopeita muutoksia Euroopan koilliskulmalla. Eräiden kansainvälisten tutkimusten mukaan ilmastonmuutos lisäisi merkittävästi maataloustuotantoa ja peltoalaa Pohjois-Euroopassa, myös Suomessa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n professori Heikki Lehtonen suhtautuu arvioihin kriittisesti, sillä ne ovat koskeneet enemmän tuotantomahdollisuuksia kuin sen rajoitteita.

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

Sosiaali- ja eläke- politiikka pidettävä kansallisen päätöksenteon piirissä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Eläketurvasta ja muusta sosiaalipolitiikasta on Euroopan unionissa tähän saakka päätetty pääosin jäsenvaltioissa. EU:n talouskoordinaatio ulottuu kuitenkin yhä vahvemmin myös sosiaaliturvan alueelle. Samalla sosiaalipolitiikkaa halutaan nivoa aiempaa tiiviimmin myös talous- ja rahaliiton uudistamiseen ja vakauttamiseen.

  Eläketurvaa koskeva päätöksenteko täytyy pitää kansallisissa käsissä. Työeläkkeissä on kyse jo liki 1,5 miljoonan suomalaisen toimeentulon perustasta. Työeläkejärjestelmää ja työeläkevakuuttajia koskevaa lainsäädäntöä on siksi kehitettävä omista lähtökohdistamme käsin myös tulevaisuudessa, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Asuntokaupan voluumi laskenut 13%

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asuntokauppa hyytyi viime vuonna merkittävästi, kun taloudellinen epävarmuus ja tiukentuneet pankkien lainaehdot jarruttivat ostointoa. Poikkeuksellisen huonosta vuodesta huolimatta vanhojen asuntojen hinnat ovat pysyneet vakaina ja myyntiajat maltillisina. Myymättä jääneiden asuntojen suman odotetaan purkautuvan kevään aikana.

   Viime vuonna asuntoja myytiin reilut 13 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Siitä huolimatta vanhojen asuntojen hinnat pitivät pintansa. Rivitalojen myyntihinnat pysyttelivät tasaisina pitkin vuotta, ja kerrostalohuoneistojen hinnat jopa nousivat keskimäärin kolme prosenttia, kertoo SKV Kiinteistönvälitys Oy:n toimitusjohtaja Mikko Parikka.

Keskiarvo: 2.3 (3 arviota)

Rahamarkkinat ja rahapelit kulkevat käsi kädessä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tämä artikkeli sisältää maksettua sisältöä.

Osakemarkkinat ja niiden ymmärtäminen on taito, joka vaatii harjoittelua. Tämä tilastojen ja todennäköisyyksien ymmärtäminen on kuitenkin taito, jolle löytyy muitakin käyttökohteita. Merkittävimpänä näistä on rahapelit, joissa pätevät samat lainalaisuudet. Kyky arvioida tilanteen kehitystä, mahdollisia skenaarioita ja todennäköisyyksiä eri mahdollisuuksille ovat tärkeitä avainasioita niin rahamarkkinoilla, kuin rahapeleissä.

Rahapeleissä kaksi tapaa pelata, joko hitaasti ja varmasti tai nopeasti isoja voittoja hakien. Tässä vaikuttaa oma mieltymys ja tapa toimia, mutta molemmat ovat hyviä keinoja. Hitaasti edetessä kerätään tasaista voittoa, joka kassan kertyessä alkaa tuottaa nopeammin. Suomessa hitaan pelaamisen tapaa on menestyksekkäästi käyttänyt Jens Kyllönen, joka on pokerilla onnistunut tienaamaan miljoonia euroja ja on yksi suomen rikkaimmista alle 30-vuotiaista.

Keskiarvo: 3.2 (10 arviota)

Valtioneuvostolle ehdotetaan määräävää valtaa kaupunkiseutujen kuntaliitoksissa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

  Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä on hyväksynyt lakiluonnoksen valtioneuvoston toimivallan laajentamisesta ja puoltanut esityksen lähettämistä lausunnolle.  Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2014.

Esityksessä valtioneuvostolle ehdotetaan laajennettua toimivaltaa päättää kuntien yhdistymisestä viime kädessä vastoin kunnanvaltuustojen tahtoa. Menettely koskisi kaupunkiseutuja, joiden työssäkäyntialueella on vähintään 100 000 asukasta. Säännöstä ei kuitenkaan sovellettaisi Helsingin työssäkäyntialueella, jossa on parhaillaan käynnissä metropolihallintolain valmistelu.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Lähes joka kymmenennellä on maksuhäiriömerkintä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

     8,3 prosentilla suomalaisista aikuisista on maksuhäiriömerkintöjä. Valtaosalla heistä ongelmat ovat akuutteja, sillä viimeisin häiriö on rekisteröity vuoden sisällä.

Maksuhäiriöiset kuluttajat (Lähde: Asiakastieto)

Keskiarvo: 3.5 (2 arviota)

Suomalaiset kasvattivat sijoituksiaan osakerahastoihin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssiala: Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin viime vuonna nettomääräisesti yhteensä 4,7 miljardia euroa uutta pääomaa. Lisäksi rahastojen yhteenlaskettu pääoma nousi positiivisen markkinakehityksen siivittämänä 4,1 miljardilla eurolla. Vuoden 2013 lopussa rahastojen pääoma saavutti kaikkien aikojen ennätyksen: 75,1 miljardia euroa.

Eniten uutta pääomaa kertyi osakerahastoihin, joihin sijoitettiin nettomääräisesti 2,8 miljardia euroa. Rahastojen arvoja nosti viime vuonna erityisesti osakekurssien vahva nousu. Osakeindeksit kehittyivät suotuisasti etenkin länsimaissa, minkä vuoksi osakerahastojen arvo nousi yhteensä 3,3 miljardia euroa. Ainoastaan kehittyviin maihin sijoittavien osakerahastojen arvonmuutos oli kokonaisuutena negatiivinen.

milj. EUR
Nettomerkinnät, tammi-joulukuu 2013
Pääoma 31.12.2013
Osakerahastot
     2 772
        28 441
Yhdistelmärahastot
        158
        10 808
Pitkän koron rahastot
           1
        22 166
Lyhyen koron rahastot
     1 551
        12 141
Vaihtoehtoiset rahastot
        194
          1 567
Yhteensä
     4 675
        75 123
Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Vienti vetää keski-Eurooppaa ja suhdannekello tikittää kohti korkeasuhdannetta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello kiertää kellon lailla nelikenttää:
- Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Saksan talous on rakenteeltaan Suomen kaltainen. Se on konepajavaltainen ja hyvä vire, silloin kun sitä on, perustuu vientiin ja maailmankauppaan. Siksi Saksan suhdannekello on tärkeä indikaattori myös meille.

Suhdannetilanne näyttäisi nyt nilkuttavan vähitellen kohti parempaa. Teollisuus luottaa tulevaisuuteen ja talous kasvaa niin kuin korkeasuhdannevaiheessa kuuluukin. Tämä antaa luottamusta tulevaisuuteen. Euroopan vaihtotase on jo 2% positiivinen ja myös Etelä-Eurooppa on pääsemässä mukaan viennin vetoon. Euro on hieman vahvistunut suhteessa muihin päävaluuttoihin, mutta tämä ei näyttäisi menoa haittaavan. Kilpailukyky on siitä huolimatta kohtuullisella tasolla.

Euroopan rakenteellinen kasvunopeus on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut 1,5....2%. Se ei ole paljoa. Hyvä vire tarkoittaa vain runsaan prosentin BKT kasvua vuodessa.

Keskiarvo: 3.6 (8 arviota)

Kestävyysvajeesta selvitään, kun yksilön oma vastuu määritellään ja rajataan

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Julkisen talouden kestävyysvajeesta selviäminen edellyttää rakenneuudistuksia elinkeinoelämässä ja julkisessa taloudessa. Lisäksi on kyettävä määrittelemään nykyistä selkeämmin julkisten palveluiden palvelulupausten sisältö, jotta tiedämme, mistä vastaamme itse.

Timo Silvola / Finanssialan Keskusliiton johtaja

Keskiarvo: 2.7 (6 arviota)

Työtä verotetaan Euroopassa ja Suomessa raskaasti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomessa keskipalkkaisen veroprosentti ylittää muiden Euroopan maiden keskiarvon 1,5 prosenttiyksiköllä. Naapurimaa Ruotsiin verrattuna keskituloisen veroprosentti on 5,2 prosenttiyksikköä korkeampi. Eli samasta 40 700 euron palkasta menee Suomessa veroja yli 2 000 euroa enemmän kuin Ruotsissa.

   Tämä käy ilmi Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 -selvityksestä, jossa vertaillaan työn verotusta 18 OECD-maassa* neljällä eri palkkatasolla. Selvityksen ovat laatineet Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola ja Minna Punakallio.

Tuloveroprosentit (Lähde: Veronmaksajat / Palkkaverovertailu)

Keskiarvo: 4 (5 arviota)

Finanssiala: Yritysten luotonkysyntä ei enää laske yhtä voimakkaasti kuin vuosi sitten

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssialan Keskusliiton tuoreen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajien odotukset yritysten tulevasta luotonkysynnästä ovat kohentuneet edellisestä kyselystä. Kysynnän arvioidaan kuitenkin olevan edelleen sekä vuodentakaista tilannetta että pitkäaikaista keskiarvoa heikompaa.

Lähde: FKL:n pankkibarometri

Kotitalouksien lainakysynnän odotetaan pysyvän laimeana. Etenkin oman asunnon hankintaa varten otettujen lainojen kysyntä on vaisua. Barometrikysely IV/2013 tehtiin marras-joulukuun vaihteessa. 

Lähde: FKL:n pankkibarometri

Kotitalouksien luotonkysyntä on heikentynyt selvästi vuoden 2013 aikana viime vuoteen verrattuna.

”Historiallisen matalat korot eivät yksinään jaksa kannatella kotitalouksien luotonkysyntää epävarmassa taloustilanteessa. Positiivista tuloksissa on se, että pankinjohtajat arvioivat oman asunnon remontointiin otettavien lainojen kysynnän hieman piristyvän”, sanoo analyytikko Elina Salminen Finanssialan Keskusliitosta.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

LähiTapiola kehoittaa PK yrityksiä huolehtimaan paremmin tietoturvariskeistä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten tietoturva on huonolla tolalla, sanoo LähiTapiolan tietoturva-asiantuntija Juha Salpakari. Monista yrityksistä puuttuu kokonaan tietoturvasta vastaava henkilö, eikä ongelmatilanteisiin ole yhtenäistä ohjeistusta. Yhä useammin pienet alihankintayritykset ovat verkkohuijareille myös reitti suuryritysten tietoihin.

Keskiarvo: 2.5 (2 arviota)

LähiTapiola laskee vuoden 2014 kasvuennusteen 0,8 prosenttiin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

 

    LähiTapiola ennustaa suhdannekatsauksessaan Suomen talouskasvun kiihtyvän vasta vuoden 2014 loppupuolella.

Suomen bruttokansantuotteen kehitys on reagoinut maailmantalouden näkymien kirkastumiseen selvästi odotuksia vaisummin, eikä oleellista suhdannekäännettä parempaan ole tapahtunut.  LähiTapiola laskee Suomen vuoden 2014 bruttokansantuotteen kasvuennusteen 0,8 prosenttiin (1,5 % kesäkuun 2013 ennusteessa).

LähiTapiolan mukaan Suomen talouskasvu näyttäisi pysyvän hitaana ainakin alkuvuoteen 2014 asti. Vuodelle 2015 ennakoidaan 1,6 prosentin kasvua. LähiTapiolan näkemyksen mukaan yksi Suomen talouden suurin haaste on teollisuuden raju rakennemuutos, joka on heikentänyt voimakkaasti koko kansantalouden tuottavuutta.

Teollisuuden lama

Vaikka maailmantalouden kasvu on kiihtynyt syksyllä, Suomen talouskasvu ei ole seurannut muiden teollisuusmaiden tilannetta. Tämä johtuu siitä, että Suomen vienti on kärsinyt esimerkiksi IT-alan ja metsäteollisuuden ongelmista. Suomen Tilastokeskuksen mukaan Suomen ulkomaankaupassa on ollut viime vuosina sekä hinta- että määräongelma. IT-alan ja metsäteollisuuden viennin määrän vähenemisen lisäksi ongelma on ollut hintojen lasku. Esimerkiksi elektroniikkateollisuuden hinnat ovat laskeneet jyrkästi, ja metsäteollisuuden vientihinnat ovat alemmalla tasolla kuin vuosikymmen sitten.

Koska teollisuudessa kyse on enemmän yksittäisten avaintoimialojen ongelmista kuin suhdanneluontoisesta pudotuksesta, Suomen vientisektori ei välttämättä toivu totutulla tavalla globaalin elpymisen vanavedessä”, LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Jari Järvinen pelkää.  ”Teollisen tuotannon laman vuoksi Suomesta on hävinnyt runsaasta korkean tuottavuuden työpaikkoja. Tuottavuus ja kokonaistuotanto alkaa pysyvästi kasvaa vasta, kun uusia korkean tuottavuuden työpaikkoja alkaa syntyä”, hän jatkaa.

Keskiarvo: 4.3 (3 arviota)

Suomen Pienyrittäjiät ovat kokonaan menettäneet luottamuksensa hallitukseen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Verovelkarekisteri otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana

Verovelkarekisteri tulee olemaan julkinen palvelu, josta löytyvät tiedot yritysten ja elinkeinonharjoittajien veroveloista sekä muista laiminlyödyistä Verohallinnon määräämistä maksuista. Verovelkarekisterissä ovat yritykset, joilla on verovelkaa vähintään 5 000 euroa. Rekisterimerkintä ei ole lopullinen, vaan yritys poistetaan rekisteristä viivytyksettä sen jälkeen kun suoritus on saapunut Verohallinnolle. Vaikka verovelasta tulee julkinen tieto, ei rekisterissä tulla näyttämään verovelan varsinaista euromäärää.

Suomen Pienyrittäjien luottamus valtiovaltaan on erittäin heikkoa

Suomen Pienyrittäjät heijastavat, puheenjohtajansa Harri Jyrkiäinen:sen viestissä pienten yrittäjien piirissä vallitsevaa katkeruutta kitkerin sanankääntein, mutta antavat kirpeän viestinsä osana myös rakentavia ehdotuksia:

"   Ministeri Jutta Urpilaisen esitys yritysten ja yrittäjien 5.000 € verovelasta on pöyristyttävä. Elkeet alkavat muistuttaa entistä natsi-saksaa, jossa osa kansasta leimattiin merkityiksi hylkiöiksi. Noin 30.000 yrittäjää ja yritystä saavat Aku Ankasta tunnetuksi tulleet karhukoplan numerolaput rintaansa. Suhdannevaihteluiden ja kiristyvän rahapolitiikan seurauksena kymmenillä tuhansilla yrityksillä on maksuvaikeuksia. Urpilaisen takoma esitys takaa kyseisille yrittäjille ja yritykselle varman kuoleman.  Suomen hallitus niittää kalman viikatteella yrittäjien päitä poikki kohti kohtalokasta konkurssi-aaltoa.

Keskiarvo: 3.6 (10 arviota)

 

 

Julkaise syötteitä