Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Nordea nostaa osakkeet peruspainoon (keväällä oli alipainossa)

Markkinakuva on Nordean mukaan helpottunut:

  • alkuvuodesta pelättyä taantumaa ei tule
  • osakkeet ovat jo hieman nousseet ja markkinat etsivät nyt suuntaa
  • yritysten tulokset ovat talouskasvusta huolimatta jääneet aiemmasta ja monet vielä empivät ostolaidalle lähtemistä

Keskuspankit tekevät kaikkensa, mutta kaikki mahdolliset rahapoliittiset toimet on jo tehty. Uutta nostetta sijoitusmarkkinoille on sen takia vaikea kuvitella tulevan rahapolitiikan toimin. Kaikki on jo tehty ja ammukset käytetty. 

Helppoa tuottoa ei ole tarjolla. Riskittömistä korkopapereista ei saa tuottoa ensinkään ja siksi riskisiä sijoituksia kuten osakkeita kannattaa painottaa. Nordea onkin nostanut osakkeet peruspainoon siten, että suositaan Eurooppaa ja kehittyviä markkinoita kuten Kiinaa.

Riippuu mahdollisesta kriisistä onko Nato jäsenyys etu vai haitta

Asiantuntijaryhmän arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista teki hyviä perustavanlaatuisia havaintoja:

Pietari ja Murmansk ovat venäläisille tärkeitä puolustuskohteita

Venäjän  keskeisiin  uhkakuviin  maan  luoteisosissa  kuuluvat Pietarin eli ”pohjoiseen pääkaupungin” puolustaminen sekä maan  pyrkimys  suojella  kaikin  keinoin ydinpelotettaan  ja  pohjoista  laivastoaan  Murmanskin  rannikolla,  mukaan  lukien  Arkangelin  telakat  ja  Plesetskin  ohjuskeskus. Näistä ydinasepelotteen puolustaminen nähdään ennen kaikkea ulkoista uhkaa vastaan tapahtuvaksi valmistautumiseksi.

Suomen ei kannata liittyä Natoon ilman Ruotsia

Jos  Suomi liittyisi Natoon ilman Ruotsia olisi Suomen strateginen
asema olisi suojaton. Se toimisi yksin Naton strategisena etuvartioasemana  ja  ainoa  maayhteys  sen  ja  liittokunnan  välillä  kulkisi  kaukana  pohjoisessa  sijaitsevan  asumattoman ja  vaikeakulkuisen  Norjan  raja-alueen kautta. Nato ei kykenisi Suomea auttamaan kuin ainoastaan ilmatuen muodossa.

Ruotsin liittyminen olisi Natolle helpotus

Jos Ruotsi liittyisi Natoon ilman Suomea, olisi tilanne Naton kannalta hyvä. Baltia olisi paremmin puolustettavissa. Mutta Suomi jäisi raja-alueeksi, ei kenenkään maaksi, joka joutuisi kriisitilanteessa vähintäänkin vahvan painostuksen kohteeksi. 

Talouskasvu on voimakkainta Intiassa, Kiinassa ja Afrikassa

IMF on julkaissut huhtikuussa päivitetyn talouskasvuennusteensa. (kuvassa oikealla ennusteen talouskasvu vuonna 2016)

Maailmantalous kasvaa IMF:n mukaan tänä vuonna 3,2% piristyäkseen ensi ja sitä seuraavina vuosina. Kasvun moottoreina toimivat edelleen kehittyvät maat, erityisesti Intia, Kiina ja Arikka.

Itäisen Euroalueen maat (Puola, Romania, Latvia, Turkki) ovat Ruotsin ohella Euroopan kasvumoottoreita. 

IMF:n ohjeet hallituksille sisältävät seuraavia ehdotuksia:

  • Hallitusten kannattaa aloittaa infraprojekteja siellä missä kannattavuuslaskelmat osoittavat niiden järkevyyden  
  • Rehellisen veroanalaisen työn tekemisestä maksettavat sakko- ja vero- luonteiset sanktiot ovat joissain maissa suurehkoja. Vero- / sotu- maksujen kiilaa kannattaa joissain tapauksissa kaventaa.
  • Työmarkkinoita kannattaa uudistaa

Riskiyrityslainojen korkojen lasku tukee pörssinousua

Yrityslainojen korot ovat paras indikaattori siitä mitä mieltä sijoittajat ovat talouden tilasta. Koroissa yhdistyy sijoittajien arvio konkurssien todennäköisyydestä lähivuosina. Vaikeina aikoina suurimmassa vaarassa ovat taloudellisesti heikohokot, niinsanotut B- luokan riskiyritykset ( Merrill Lynch luokitus), joiden luottokorot kertoo mahdollisen taantuman todennäköisyydestä ja syvyydestä.

Oheisessa kuvassa on USA:n B-luokan yrityslainojen (sininen käyrä / vasen asteikko) korot samaassa kuvassa pörssikurssien (S&P 500/ oikea asteikko) kanssa (Lähde: Federal Reserve Bank of st Louis). 

Taloudessa on tapahtunut käänne parempaan

Käyristä voi havaita muun muassa seuraavaa:

  • B- luokan yrityslainojen korkojen nousu yli 8% tason kielii laman todennäköisyyden kasvusta  ja pörssikurssit alakavat laskea. Yrityslainojen korot ylittivät viime vuoden vaihteessa tuon kriittisen tason ja taantuman todennäköisyys oli merkittävä.
  • Korko on pudonnut kevään aikana lähelle 7% tasoa, joka kertoo USA:n taloudessa tapahtuneesta käänteestä. Alkuvuonna kaavailtua konkurssiaaltoa ei tule ja vaara on ohi ja pörssikurssit ovat palautuneet.

Yhdysvallat ja Kiina sopivat maailman sotilaspoliittiset jakolinjat

Ruotsin valtion rahoittama kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti SIPRI (Stockholm International Peace Research Institute) on julkaissut vuoden 2015 asevarustautumista luotaavan raporttinsa.

Maailman tilanne on viimeisen viiden vuoden aikana parantunut. Varustelubudjetit ovat kasvaneet 1% edellisestä vuodesta, mutta suhteellinen osuus bruttokansantuotteesta on laskenut jo viidettä vuotta peräkkäin. Tässä suhteessa maailma on kulkenut kohti rauhaa.

Yhdysvallat ja Kiina muodostavat asevoimien duopolin, joka takaa maailmanrauhaa

Yhdysvalltojen ja Kiinan puolustusbudjetit dominoivat. USA:n puolustusbudjetti on 36% ja Kiinan 13% maailman puolustusmenoista ja Kiinan osuus kasvaa vahvasti.  Yhdessä nämä kaksi muodostavat jo nyt puolet maailman puolustusmenoista ja näiden suurvaltojen haastamaton dominanssi toimii tällä hetkellä maailmanrauhan takeena. 

USA ja Neuvostoliitto jakoivat maailman sotilaallispoliittisiin etupiireihinsä vuosien 1943...1990 välisenä aikana. Jatkossa jakolinjoista sovitaan USA:n ja Kiinan välillä.

Alhainen öljyn hinta painaa pörssikursseja lyhyellä aikavälillä

Öljyn hinnalla ja pörssikursseilla on viime aikoina nähty olevan vahvistuvaa kohtalonyhteyttä. Kun öljyn hinta laskee niin osakekurssit tulevat perässä kuten tapahtui viime vuoden kesällä ja uudelleen taas syksyllä. OPEC järjestön eilisessä kokouksessa ei saatu sopimusta tuotannonrajoituksista ja nyt monet pelkäävät öljyn hinnan ja pörssien laskua.

Öljyn hinta ja USA:n S&P 500 pörssi-indeksi (Lähde: FRED)

Nouseva öljyn hinta:

  • heijastelee vilkastuvaa kysyntää ja taloudellista aktiviteettia
  • vakauttaa maailman poliittista tilannetta
  • helpottaa vaikeuksiin joutuneiden tuottajayritysten tilannetta (vähemmän konkursseja ja tappioita sijoittajille)

Suomen tulevaisuuteen investoidaan viime vuotta enemmän

Suomen kansantalous kasvoi valtionvarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan viime vuonna 0,5 % kolmen taantumavuoden jälkeen. Kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta eritoten investoinnit.  Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 0,9 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Tärkeitä havaintoja:

  • Maailmankaupan kasvu on vaatimatonta (3%)
  • Suomen tulevaisuuteen investoidaan tänä vuonna selvästi viime vuotta enemmän
  • Työllisten määrä kääntyy hienoiseen kasvuun (0,3%)
  • Julkinen talous tasapainottuu, mutta jää vielä hieman kenoon

Suomalaisten yritysten tulokset paranee ja liikevaihto supistuu

On kevät ja kohta on Q1/2016 tulosten aika. Tuloskausi käynnistyy vaisuissa merkeissä. Odotukset ovat USA:n osalta heikommat kuin moneen vuoteen.

Suomen yritysten tulokset ovat Nordean mukaan sen sijaan noin 5% nousussa huolimatta liikevaihtojen noin 2% laskusta.

Investoinnit kehittyviin maihin tapahtuvat 15v sykleissä

Maailmankaupan ja mailmantalouden kasvun hidastumisen syy selviää IMF:n tuoreesta raportista. Investoinnit kehittyvien maiden teollisuuteen ja talouteen ovat pudonneet dramaattisesti vuoden 2010 jälkeen ja tällä hetkellä teollisuusmaat vetävät rahaa ja investointeja pois. Nettomääräiset investoinnit kehittyviin maihin ovat negatiivisia. Kiinan syrjäseudut ja Venäjä jäävät vaille ulkomaisella teknologialla ja pääomalla rakennettavaa tuotantoa ja paljon kasvupotentiaalia jää sen seurauksena käyttämättä.

Osansa ovat saaneet myös osakesijoittajat. Portfoliosijoitukset kehittyviin maihin ovat osa tuota investointivirtaa ja myös ne ovat supistuneet. Ei ihme että kehittyvien maiden osakkeet ovat kehittyneet huonosti.

Sijoitukset kehittyviin maihin ovat tapahtuneet pitkissä, noin viidentoista vuoden sykleissä kuten oheisesta IMF:n kuviosta havaitsemme ja nyt olemme erään syklin syvimmässä kuopassa. Näitä syklejä voidaan yrittää selittää vuoden 1980- luvun alkupuolen länsimaisella stagnaatiolla, 1990 luvun lamalla ja vuoden 2000 teknokriisillä, jotka kaikki asettuvat näiden syklien kuoppakohtiin ja jolloin tuottoa lähdettiin hakemaan kotimaata kauempaa. Mutta syyt voivat olla muitakin. Esimerkiksi niinkin epärationaaliset asiat kuten sijoittajapsykologia ja invetointeihin liittyvä muoti-ilmiö voivat antaa osaselityksen.

Maailmantaloudessa on tapahtunut käänne parempaan

Maailmantaloudessa on tapahtunut suhdannekäänne parempaan. Sekä USA:n teollisuuden ostopäälikköindeksi (ISM manufacturing) että Saksan IFO indeksi ovat vuoden laskutrendin jälkeen kääntyneet kohti parempia aikoja. Näiden indikaattoreiden antamaa viestiä tukee vuoden alussa alkanut raaka-aineiden hintojen ja kysynnän hento elpyminen.

USA:n taloudessa selvä käänne

USA:n teollisuuden ostopäälikköindeksi ehti jo käväistä alle 50 lukemassa, joka merkitsee vientiteollisuuden supistumista ja ennakoi monasti pörssilaskua ja talouden jonkinasteista taantumaa. Ei ihme että pörssi on ollut hermostunut. Nyt voimme kuitenkin USA:n reaalitalouden osalta huokaista helpotuksesta. Uudet tilaukset, tuotanto, tilauskanta ja vienti ovat kaikki kasvussa. Varastot ovat pienentyneet, joka indikoi hyvää menekkiä.

Yksityiset vuokranantajat ovat vuokralaisystävällisiä

Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä vaatii vuokrankorotuksille stoppia sekä vuokraustoimintaan joko sääntelyä tai veronkorotuksia Lännen Median lehdissä julkaistussa haastattelussa.

Keskustelussa korostuu suuret institutionaaliset vuokratoimijat ja asuntorahastot, joiden toimintamalleissa on parantamisen varaa. Pienet yksityiset, alhaisempaa vuokraa perivät vuokranantajat ovat vapaarahoitteisten vuokramarkkinoiden suurin toimijajoukko (60% vuokra-asunnoista), muistuttaa Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva. Heitä ei saa rangaista suurten institutionalisten vuokrayhtiöiden sydämettömyydestä.

Suomi pääsee Palkansaajien mukaan 1,1% kasvuun

Suomen bkt kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia ja siten noin prosenttiyksikön hitaammin  kuin  euroalueen  bkt.   Tänä  vuonna  Suomen  bkt  kasvaa  1,1  prosenttia  ja  ensi  vuonna  1,3  prosenttia  selviää palkansaajajärjestöjä lähellä olevan Palkansaajien Tutkimuslaitoksen (PT) talousennusteesta.  Kilpailukykysopimus  alentaa  työvoimakustannuksia  tuntuvasti  jo  ensi  vuonna.  Odotukset  sopimuksen  työllisyysvaikutuksista  ovat  toiveikkaita. 

Videolla (26 min) julkistamistilaisuuden esitys.

Valtio voisi EVA analyysin mukaan keventää yritysomistustaan

Valtio voisi saada jopa 20 miljardin euron tulot yksityistämällä valtionyhtiöitä ja myymällä kaupallista toimintaa harjoittavia yhtiöitään. Suurin osa myyntituloista, yli 11 miljardia euroa, tulisi valtion omistuksista pörssiyhtiöissä, joilla ei enää ole strategista merkitystä todetaan EVA Analyysissa Laiska jättiläinen - Viisi syytä miksi valtion omistuksen keventäminen hyödyttäisi Suomea. Analyysin on kirjoittanut päätoimittaja emeritus Hannu Leinonen.

Leinonen käy analyysissa läpi valtionyhtiöitä, jotka olisi syytä myydä kokonaan tai osin.

- Valtio voisi luopua kokonaan esimerkiksi Sammon, Stora Enson ja Metson osakkeistaan sekä myydä noin puolet omistuksistaan Fortumissa, Nesteessä ja Finnairissa, hän listaa.

Vertaislainayhdistys perustettu lobbaamaan alan etuja

Vertaislaina on henkilöltä henkilölle (tai yritykselle) välitetty laina, jonka välittää vertaislainayritys. Välitystoiminnasta maksetaan vertaislainayritykselle palkkio. Lainan riskit ja tuotot tulevat lainaajalle. Vertaislainaa hakevat usein sellaiset henkilöt tai yritykset, jotka eivät syystä tai toisesta saa pankkilainaa tai muuta rahoitusta.

Suomalaiset vertaislainayritykset, Fixura Ab Oy, Vertaislaina Oy ja Fellow Finance Oyj päättivät Helsingissä 22.3.2016 pitämässään kokouksessa perustaa Vertaislainayhdistys r.y:n. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää vertaislainaamisen käytäntöjä, lisätä tietoisuutta vertaislainaamisesta sekä edistää vertaislainaamisen ympärillä käytävää yhteiskunnallista keskustelua.

Eläkkeiden kasvattamista vaativa kansalaisaloite eduskuntaan

Eläkkeiden kasvattamista vaatinutta kansalaisaloitetta on tukenut yli 82'000 kansalaista ja se tulee eduskunnan käsittelyyn viimeistään ensi syksynä. 

Työeläkevakuuttajia edustavan Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes on blogissaan huolestunut siitä, että meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa antaa aivan kaikkea yhdelle sukupolvelle. Nyt työssä oleville nuorillekin olisi hyvä jättää edes pieni eläke. Suvi-Anne Siimes kiinnittää huomiota siihen, että vuonna 2017 voimaan astuva eläkeuudistuksemme on eläkeläisiä kohtaan antelias. Kaikkien muiden tulotasoa joudutaan tulevina vuosina leikkaamaan, mutta eläkeläiset säilyttävät tulotasonsa. Jo maksussa olevia eläkkeitä ja kertyneitä eläkeoikeuksia ei leikata myöskään ensi vuoden alussa. 

Poliittisesti riskialttiit maat antavat sijoittajalle hyvän tulostuoton

Kreikkalaiset osakkeet ovat alennysmyynnissä ainakin jos katsoo yritysten tuloksia suhteessa pörssikursseihin. Pörssiarvolle saa siellä noin 17% tulostuottoa.

Yleisesti osakkeille saa piksun maaindeksivertailun mukaan noin 7% tulostuottoa, joka on hyvää tasoa, jos sitä vertaa valtionlainojen korkoihin. Jopa velaksi voi kannattaa ostaa osakkeita.

Poliittiset riskit ovat vahvasti hinnoissa

Sijoittajat pelkäävät poliittista riskiä ja vähänkään poliittisesti epävakailta alueilta saa edullisia osakkeita. Näitä ovat Kreikka, Venäjä, Turkki, Egypti ja Kiina, joiden kaikkien tulostuotto on runsaat kymmenen prosenttia. Osa peloista on aiheellisia. Poliittinen riski voi toteutuessaan tehdä todella pahaa jälkeä. Suomen osakemarkkinoiden tuotto on tässä vertailussa keskimääräistä tasoa. Osakkeistamme saa saman suuruista yli 6% tulostuottoa kuin saksalaisista osakkeista. USA näyttää kalliilta. Tuotto on 5,5% tasoa - samaa suuruusluokkaa kuin paikallisten yrityslainojen nimellistuotto. USA:n osakemarkkinat ovatkin tämän mukaan aika lailla oikeaan arvoonsa hinnoiteltuja eikä hinnoittelu kestä talouden kasvuvauhdin hidastumista.

Keskimääräinen eläke on 1613€

Suurimmat keskimääräiset kokonaiseläkkeet maksettiin Uudellamaalla Kauniaisissa, pienimmät Etelä-Pohjanmaalla Isojoella. Suomen eläkeläisvaltaisimmat maakunnat sijaitsevat Itä-Suomessa. Vähiten työkyvyttömyyseläkeläisiä on Ahvenanmaalla.

Keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1 613 euroa kuukaudessa. Miehet saavat keskimäärin suurempia eläkkeitä kuin naiset. Miesten keskieläke vuonna 2015 oli 1 829 euroa kuukaudessa, naisten 1 434 euroa. Naisten eläke oli keskimäärin 78 prosenttia miesten eläkkeestä. (Video:  Mikä on keskieläke? )

Tiedot kuvaavat vuoden 2015 lopun tilannetta ja perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.

Nordean ennusteen mukaan Suomi tarvitsee 15% kustannusleikkauksen

Suomella on suuria vaikeuksia täyttää eurojäsenyyden vaatimuksia. Nykyisen kaltaisissa muusta euroalueesta poikkeavissa talousongelmissa Suomen olisi kyettävä sisäiseen devalvaatioon, kun ulkoinen devalvaatio on jäänyt pois politiikkavalikoimasta. Suomen päätöksenteko taipuu kuitenkin uudistuksiin liian hitaasti ja liian vähän, joten talous jää tulevaisuudessakin jälkeen euroalueen kehityksestä.

- Yhteiskuntasopimus on jäämässä torsoksi. Siitä on turha odottaa viennin parantajaa tai luottamuksen palauttajaa ennusteajanjaksolla. Euroeroakaan ei kannata haikailla, koska pitkä eroprosessi toisi suunnatonta epävarmuutta. Parempi vaihtoehto on jatkaa uudistuksia eurojäsenenä vaikeuksista huolimatta, toteaa pääekonomisti Aki Kangasharju.

Euroalueen talous kasvaa Suomen Pankin mukaan ripeästi

Suomen Pankin talousennusteesta selviää, että maailmantalouden kasvu oli vuonna 2015 hitainta sitten finanssikriisivuoden 2009. Kasvun hidastuminen johtui nousevien talouksien vaikeuksista esimerkiksi Venäjän ja Brasilian talouksien ajauduttua syvään taantumaan. Vuosituhannen alussa kasvuihmeiksi nimetyistä ns. BRICS-maista (Brasialia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka) ainoastaan Intian näkymät eivät ole heikentyneet.

Maailmantalouden kasvunäkymissä ei ole lähivuosina nähtävissä voimakasta kohenemista. Suomen Pankin ennusteessa maailmantalouden kasvun odotetaan vuonna 2016 jäävän 2,8 prosenttiin, josta se ripeytyy 3,2 prosenttiin vuosina 2017–2018. Kasvun kiihtyminen kuvastaa taantumasta kärsivien nousevien talouksien toipumista.

Yhdysvaltoja ja EU22-aluetta koskevat ennusteet ovat aiempaa maltillisempia, mutta kasvu on niissä edelleen yli alueiden arvioidun potentiaalisen kasvuvauhdin. Yhdysvaltojen talouden odotetaan kasvavan runsaat 2 % lähivuosina. Kasvun kantavana voimana on yksityinen kulutus, jota tukee työllisyyden hyvä kehitys. Näkymiä varjostavat kansainvälisen kaupan hidastuminen, dollarin toteutuneen vahvistumisen vaikutukset vientiin sekä vaatimattomana pysyvä tuotannollisten investointien kasvu. EU22-alueella alhainen öljyn hinta ja rahapolitiikka tukevat kasvua. Talouden sisäiset perustekijät eivät ole muuttuneet, ja ne tukevat kasvua. Kasvu on lähivuosina aiempaa enemmän kotimaisen kysynnän varassa.

Yritysten luotonkysyntä ja investoinnit orastavassa kasvussa

Yritysten luotonkysyntä on pankinjohtajien arvioiden mukaan piristynyt selvästi vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä viimevuotisesta ja käyttötarkoitus on yhä useammin investointi uuteen tuotantoon selviää Finanssialan Keskusliiton tuoreesta pankkibarometristä.

”Yritysten luotonottohalukkuus investointeja varten on barometrikyselyn mukaan pitkästä aikaa vilkastumassa. Tämä on erittäin hyvä uutinen. Investoinnit ovat satsauksia tuotannon kasvuun tulevaisuudessa ja luovat pohjaa talouskasvulle”, Finanssialan Keskusliiton analyytikko Valtteri Vuorio toteaa.

Yritysten luotonkysynnän odotetaan kohdistuvan vuoden 2016 toisella neljänneksellä myös rahoituksen uudelleenjärjestelyihin sekä käyttöpääomatarpeisiin. Lisäksi yrityskauppoja ja –järjestelyjä varten otettujen luottojen kysynnän odotetaan jatkavan vahvistumistaan. Investointien kasvu on vielä vaatimatonta, mutta kasvua on kuitenkin jo hieman näkyvissä.

Pankkibarometrin vastaajien arvioiden mukaan yritysten keskeisimmistä rahoitusmuodoista julkisten toimijoiden, kuten Finnveran tai Tekesin, tarjoama rahoitus on edelleen selvässä kasvussa. Lisäksi markkinoilta hankitun rahoituksen odotetaan kasvavan vahvasti. Myös yrityksen tulorahoituksen, osakeantien ja pääomasijoitusten sekä pankkiluottojen arvioidaan olevan kasvussa.

Kansa haluaa uudistuksia ja on turhautunut hitauteen

Kilpailukykyremonteilla on vahva kansan tuki takana selviää EVA:n Arvo ja asennetutkimuksesta.

Kansa vaatii kilpailukyvyn kuntoon laittamista

Kansalaiset antavat vahvan tukensa maamme kilpailukyvyn kuntoon laittamiselle. 83 prosenttia suomalaisista pitää vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaamista ratkaisevan tärkeänä maamme työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Joka toisen mukaan kaikkien suomalaisten pitäisi nyt tinkiä omista eduistaan maamme kilpailukyvyn turvaamiseksi. Vain 29 prosenttia ei näe tarvetta eduista tinkimiselle.

Kansa haluaa itselleen oikeuden sopia paikallisesti oman työnantajan kanssa

Myös työmarkkinoiden uudistukset saavat kansalta voimakasta tukea. Suomalaisista 64 prosenttia katsoo, että työehtojen joustamattomuus estää maamme taloustilanteen kohenemista. Paikallista sopimista halutaan laajentaa: Esimerkiksi palkankorotuksista 44 prosenttia suomalaisista sopisi paikallistasolla, 27 prosenttia liitoissa ja 20 prosenttia valtakunnan tasolla.

Selkänoja talouden uudistuksille ei ole heikentynyt vaan vahvistunut. Pikemmin näkyvissä on selvää turhautumista päätöksenteon riitaisuuteen ja hitauteen, toteaa EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto

Suomen pörssissä monta hyvää sijoituskohdetta

Piksun keräämien yritysten tulostietojen mukaan seuraavat suuret ja keskisuuret yritykset tuottavat tällä hetkellä sijoittajalle yli noin 5% tuottoa (osakekohtaista tulosta) kun arviointiperusteena on viimeisen kahden vuoden tulokset:   Aspo, Atria, Cargotec, Citycon, Kemira, Kesko, Metsäboard, Metso, Nokia, Nokian renkaat, Oriola, Ponsse, Ramirent, Sampo, Sponda, SRV, Stora Enso, Technopolis, Teliasonera, Tikkurila, UPM, Vaisala, VikigLine

Parhaat (yli 7% tuotto) ja vakaimmat tuloksentekijät on alleviivattu. Tuotto on laskettu 11.3.2016 pörssikurssien mukaiselle arvolle.

Viron presidentti Toomas Ilves ja maidemme välille rakentuva yhteys

Viron tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves puhui Helsingin yliopistossa 14.3. Hän muisti maidemme välisestä kulttuurista ja historiallita yhteyttä ja viittasi siihen, että uhkakuvamme ovat yhtä, intressimme Euroopan unionin osana ovat yhtä, kansana olemme lähellä ja taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti olemme yhä lähempänä toisiamme. Myös taloudelliset intressimme ovat yhteisiä.  

Viron tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves Helsingin yliopistossa 14.3.2007

Arvoisa Suomen tasavallan presidentti, herra kansleri, herra rehtori, hyvät naiset ja herrat,

Investoinnit Suomeen lähtivät 2% kasvuun

Suomen taloudesta on vihdoinkin positiivista kerrottavaa. Yksityisen sektorin investoinnit kasvoivat edellisestä neljänneksestä 2,1% selviää tilastokeskuksen tuoreista Q4/2015 talousluvuista. Yksityiset ihmiset ja yrittäjät ovat jo viime vuoden viimeisellä kvartaalilla alkaneet luottaa siihen, että Suomen tilanteeseen aletaan tarttua ja että asiat alkavat mennä parempaan suuntaan. Yhteiskuntasopimuksen kohtalosta ei silloin vielä ollut kenelläkään varmuutta ja investointien piristyminen on perustunut enemmän odotuksiin kuin tosiasioihin. Yhteiskuntasopimuksen positiiviset vaikutukset näkyvät vasta ensi kesän investointiluvuissa. On mukavaa että tätä maata taas rakennetaan.

Bruttokansantuotteen kasvu seuraa viiveellä investointeja

Bruttokansantuotteen kasvu edellisestä kvartaalista oli vaivaiset 0,1%, mutta edellisen vuoden vastaavasta kvartaalista kasvua oli jo mukavat 0,4%.   Bruttokansantuotteen ja sitä seuraavaa työllisyyden kasvua saammekin odottaa tovin. Investoinnit johtavat tuotannon käynnistymiseen vasta viiveellä. Rakennusteollisuudessa tämä viive on lyhyt kun taas esimerkiksi tehdasteollisuuden viive voi olla pari vuotta ja jopa pidempi (tapaus Olkiluoto 3).

EKP:n päätökset nostavat osakkeiden ja tuottavien kohteiden arvoja

EKP:n maaliskuun päätökset keventävät rahan saatavuutta ja käynnistävät seuraavan vuoden aikana inflaatiota (liitteenä Mario Draghi:n noin tunnin mittainen tiedotustilaisuus). Sijoittajan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että Euroalueen vaatimattomaan kasvuun voi luottaa, korkopapereiden tuotto pysyy heikkona ja tuottavien sijoituskohteiden (osakkeet, metsä, vuokra-asunnot...) arvot pysyvät hyvällä tasolla tai nousevat. (Piksu toimituksen huomio)

Päätökset lyhyesti:

  • EKP ostaa markkinoilta velkakirjoja jatkossa 80Mrd€/kk edellisen 60Mrd€/kk sijaan (tämä lisää rahan määrää ja tarjontaa markkinoilla)
  • EKP ostaa jatkossa myös yritysten velkakirjoja (aiemmin EKP osti vain valtionlainoja)
  • korkotasoa laskettiin 0,05% ja EKP:n mukaan korkotaso tulee pysymään alhaisena vielä erittäin pitkään, paljon pidempään kuin lainapapereiden osto-ohjelma
  • Korkotasoa ei luultavasti enää lasketa merkittävästi lisää (negatiiviset korot ovat toimineet, mutta on rajansa johon asti voidaan mennä)

Kiinteistökauppa käy kiihtyvään tahtiin

Maanmittauslaitos on julkaissut viime vuoden kiinteistökauppojen hintatilastot.

Keskimääräiset hinnat ovat olleet:

  • omakotitalot: 160'000....260'000 €    (kalleinta Uudellamaalla)
  • peltohehtaari:  6000...12'000 €/ha     (kalleinta länsirannikolla akselilla: Varsinais-Suomi...Pohjanmaa)
  • metsähehtaari: 2000...4500 €/ha      ( kalleinta Etelä-Karjala...Satakunta akselin eteläpuolella)

Sijoituspalveluyritykset kasvavat ja palkkaavat väkeä

Sijoituspalveluyritykset ovat koko taantuman ajan olleet Suomen eniten kasvanut toimiala.  Asiakkailta saadut palkkiotuotot (kuva oikealla) ja voitot ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 2009 selviää tilastokeskuksen tiedoista.

Sijoituspalveluyritykset ovat palkanneet uutta väkeä

Sijoituspalveluyritykset ovat merkittäviä työllistäjiä ja niinpä niiden suurin menoerä ovat hallintokulut, joita kertyi vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 50 miljoonaa euroa, mikä on 18 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Hallintokuluista henkilöstökulut olivat 28 miljoonaa euroa. Kasvu tarkoittaa sitä, että meillä on tänä vuonna noin 20% enemmän asiakaspalvelijoita ja myyjiä sijoituspalveluyhtiöissä kuin viime vuonna. 

Suomalaisia johtoryhmiä ja hallituksia vaihdetaan ahkerasti paremmiksi

Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan johtajien vaihtuvuus pörssiyhtiöissä on varsin suurta.

Toimitusjohtajan työsuhde kestää keskimäärin vajaat viisi vuotta, ja johtoryhmän jäsenten keskimääräinen palvelusaika on 4,2 vuotta. Näin ollen johtoryhmistä vaihtuu vuosittain lähes neljännes.

Suomessa hallituspaikat eivät juurikaan kasaudu samoille henkilöille, sillä samalla henkilöllä on keskimäärin 1,1 hallituspaikkaa suomalaisissa pörssiyhtiöissä.

Piksu sivuston teknologiaa pävitetään

Piksu sivuston teknologiaa päivitetään 4...7.3 välisenä aikana. Sivuston toiminta saattaa olla normaalista poikkeavaa. Pahoittelemme häiriöitä. Kysymyksiin vastaa: toimitus@piksu.fi

Työkansa haluaa itselleen oikeuksia sopia paikallisesti

Työkansa haluaa itselleen lisää oikeuksia paikalliseen sopimiseen - ennakkotieto EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Työläiset haluavat sopia laajasti työehdoista paikallisella tasolla. Enemmistö työkansasta haluaisi itselleen oikeuden sopia omalla työpaikallaan kannustinpalkkioista, työaikajärjestelyistä ja mahdollisesta palkan alentamisesta poikkeustilanteessa.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Piksu Toimitus blogi