Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

   LähiTapiola ennustaa Suomen talouskasvun supistuvan tänä vuonna, joskin maltillisen kasvun odotetaan alkavan loppuvuonna. LähiTapiola laskee Suomen vuoden 2013 bruttokansantuotteen kasvuennusteen -0,5 prosenttiin (0,0 % joulukuun 2012 ennusteessa). Vaarana on myös työttömyyden kasvu. LähiTapiola ennakoi yhä, että työttömyys nousee tänä vuonna 8,5 prosenttiin ja ensi vuonna aina 9 prosenttiin. Finanssikriisin jälkeinen tasopudotus Suomen teollisuustuotannossa on jäänyt pitkäaikaiseksi ongelmaksi. Teollisuustuotannon volyymi on edelleen lähes viidenneksen edellisen huipputason alapuolella.

  −Ennusteemme mukainen kasvuvauhti (-0,5 %) vuodelle 2013 perustuu näkemykseen, että kokonaistuotanto supistuu lievästi vielä kuluvan vuoden toisella neljänneksellä, suhdannepohja ohitetaan kesällä ja maltillinen kasvu käynnistyy loppuvuodesta. Ennusteeseemme liittyy silti riskejä, koska euroalueen kasvunäkymä on hyvin epävarma ja elpymisen odotetaan Euroopassa käynnistyvän toden teolla vasta ensi vuonna, sanoo pääekonomisti ja LähiTapiola Varainhoidon apulaisjohtaja Jari Järvinen.

  HYPO:n asuntomarkkina-analyysi Q2/2013 on valmistunut.

Rakentamiseen liittyvä ylisääntely jakaa asuntomarkkinat kahtia, ja asuntojen hinnat eriytyvät voimakkaasti eri puolilla Suomea. Kasvukeskuksissa kynnys omaan asuntoon on noussut kohtuuttoman korkeaksi, koska asuntoja on tarjolla yksinkertaisesti liian vähän. Muualla maassa markkinat hiljenevät, mihin osaltaan vaikuttavat sekavassa vaiheessa olevat sote- ja kuntauudistukset.

Hypon asuntomarkkinoiden tilanneanalyysi (Lähde: Hypo)

S-Pankki,  Tapiola Pankki ja FIM yhdistymässä uudeksi S-Pankiksi. S-ryhmä omistaa vuonna 2014 aloittavasta uudesta pankista 75 prosenttia ja LähiTapiola-ryhmä 25 prosenttia.

S-Pankki on 28.5.2013 tehnyt esisopimuksen FIM-konsernin osake-enemmistön ostamisesta. Ensivaiheessa S-Pankki ostaa 51 % FIM-konsernin osakekannasta ja loput 49 % yhteisesti sovittujen ehtojen puitteissa vuoden 2016 alkupuolella. Kaupan myötä S-Pankin tuotevalikoima laajenee rahastosäästämiseen ja varainhoitoon.

  ManpowerGroup on julkistanut vuosittaisen Talent Shortage Survey -tutkimuksensa ensimmäistä kertaa myös Suomessa. Tutkimus kartoittaa maailmanlaajuisesti ja alueittain kymmenen hankalimmin täytettävää työpaikkaa.

Suomessa työnantajista 27 prosenttia koki juuri oikean osaamisen löytämisen haasteelliseksi, kun taas maailmanlaajuisesti samaa mieltä oli 35 prosenttia työnantajista – eniten globaalin talouskriisin alun jälkeen. Muista Pohjoismaista Ruotsissa työnantajista 24 prosenttia ja Norjassa 21 prosenttia kertoi kamppailevansa tarvittavan osaamisen palkkaamisen kanssa.

Suomalaisilla työnantajilla on eniten vaikeuksia täyttää työpaikkoja kädentaitoja vaativilla ammattialoilla. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa rakennusalan ammattiosaajat, putkimiehet, sähköasentajat ja hitsaajat. Toiseksi vaikeinta työnantajien oli löytää autonkuljettajia ja kolmanneksi vaikeinta myyntiedustajia. 

Suomen halutuimmat työntekijät vuonna 2013: 

1. Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät
2. Autonkuljettajat
3. Myyntiedustajat
4. Kirjanpidon ja taloushallinnon henkilökunta
5. Mekaanikot
6. Keittiömestarit/kokit
7. IT-alan henkilöstö
8. Myyntipäälliköt
9. Insinöörit
10. Lääkärit ja muut terveysalan ammattilaiset paitsi sairaanhoitajat

Työeläkevarat kasvoivat 155 miljardiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Ensimmäisen vuosineljänneksen lopulla korko- sekä osakesijoituksia oli lähes yhtä paljon: korkosijoituksia 44,9 %, osake- ja osaketyyppisiä sijoituksia 44,5 %. Kiinteistösijoitusten osuus pysyi lähes ennallaan ja oli 10,6 %.

   - Hyvä rahoitusmarkkinoiden kehitys on parantanut riskinsietokykyä. Vähäriskisistä, helposti rahaksi muutettavista rahamarkkinasijoituksista on siirretty varoja osakesijoitusten puolelle Telan analyytikko Maria Rissanen kertoo. Sijoitusten jakaumassa näkyi siirtymä kotimaisista rahamarkkinasijoituksista euroalueen ulkopuolisiin osakesijoituksiin. Euroalueen ulkopuolisten kohteiden osuus nousi kokonaisuudessaan 44,6 prosenttiin. Suomi-sijoitusten paino supistui 29,6 prosenttiin, mikä on yli kymmenen vuoden tarkastelujaksolla varsin matalalla (2000-2013 ensimmäisen vuosineljänneksen loppuun).

Työeläkevakuuttajien osakesijoitukset (Lähde:  Tela / sijoitusvarojen yhteenvedot)

  Yksityisen aluekehitystoiminnan edistäminen toisi maankäytön suunnitteluun kilpailua, taloudellista osaamista, vaihtoehtoisia rahoitusmalleja sekä asukaslähtöisyyttä. Näin selviää tänään julkaistusta toimittaja Markku Hurmerannan kirjoittamasta EVA Raportista ”Kaavoihin kangistuneet – Tusina ratkaisua kaavoituksen hitauteen ja tehottomuuteen”.

EVA Raportissa Hurmeranta läpivalaisee kaavoitusjärjestelmää ja määrittelee kaavoituksen pullonkaulat. Listan kärkeen nousevat kaavoituksen ennakoimattomuus sekä liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset.

Raportti esittää, että eri kaavatasojen roolit ja tehtävät on kirkastettava. Kaavoista on poistettava yksityiskohtaiset rakennustekniset ja materiaaleja korostavat määräykset, koska ne nostavat asuntojen hintoja sekä estävät kilpailua ja tuotekehitystä rakentamisessa. Myös autopaikkojen rakentamispakkoa olisi syytä rajata.

Asemakaavaprosessin kesto kuukausina (Lähde: Kaavoihin kangistuneet)

   Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Euro & talous 2/2013 – Rahoitusjärjestelmän vakaus Julkistamistilaisuudessa 23.5.2013 (esitys ppt muodossa) :

Rahoitusmarkkinat ovat vakautuneet rahoituslaitosten riskinkantokyvyn ja yleisen luottamuksen vahvistuttua. Markkinoiden elpymisestä huolimatta talouskasvun näkymät ovat euroalueella heikot. Tästä syystä huolet monien valtioiden velkakestävyydestä eivät ole hälvenneet. Talouskasvu on tarpeen myös, jotta Euroopan rahoitusjärjestelmä voi toipua viime vuosien kriiseistä.

Yritys- ja asuntolainojen korko on alentunut Suomessa historiallisen matalaksi. Tämä on omiaan lisäämään luottojen määrää. Kotitalouksien velkaantuminen onkin jatkunut, ja asuntoluotot ovat vaihtuvakorkoisia. Kaikkinensa tämä heikentää kotitalouksien kykyä sopeutua korkojen nousuun tai talouden negatiivisiin yllätyksiin. Suomessa velkataakan kasvu ja pitkällä aikavälillä keskimääräistä korkeammat asuntojen suhteelliset hinnat lisäävät koko talouden suhdanneherkkyyttä.

   Wall Street Journal uutisoi viime viikolla Euroopan olevan pisimmässä taantumassa sitten toisen maailmansodan ja eurooppalaisen yhdentymisen syntyvaiheiden. Euroopan unionin alueella on tällä hetkellä 26,5 miljoonaa ihmistä vailla työtä. Euroalueen työttömyysluku, 12,1 prosenttia on euroajan ennätys.

Finanssikriisi on helpottanut ja tilanne rahoitusmarkkinoilla rauhoittunut. Pankkien luotonvälitysprosessi ei silti toimi Euroopassa normaalisti. Suomi on myönteinen poikkeus säännöstä. Meillä yritysluottokanta kasvaa edelleen maltillisesti, kun valtaosassa euroalueen maita luotonanto supistuu ja pk-yritysten rahoituksessa on ongelmia.

Tämä on myrkkyä koko EU:n kasvulle. Uusia yksityisen sektorin työpaikkoja odotetaan hartaasti syntyvän nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Ihmisten keskinäinen luottamus on pääomaa, jonka varaan on helppoa rakentaa toimiva yhteiskunta. Jos me luotamme, että muut eivät kaiken aikaa hyväksikäyttä meitä, vaan pyrkivät auttamaan, niin silloin mekin yleensä toimimme samoin.  Olemme avuliaita ja pyrimme kannustamaan ja auttamaan kanssaihmisiämme. Ja keskinäisen luottamuksen ilmapiirissä syntyy talouskasvua, menestystä ja hyvää oloa.

World Walues Survey on maailmanlaajuinen joukko tutkijoita, joka on tehnyt vertailevaa tutkimusta yhteiskunnan luottamuspääomasta. Suomi sijoittuu odotetusti hyvin, mutta tutkimus paljastaa muita kiintoisia asioita.

Yhteiskunnan keskinäisen luottamuksen pääoma (Lähde: Wold Values Survey / Charts.bin)

     Kunnan menestyminen perustuu pikemminkin paikallisiin voimavaroihin ja osaamiseen kuin hallinnollisiin rakenteisiin ja järjestelmiin. Tutkijat esittävät, että käynnistettäisiin Osaava kunta -kumppanuusohjelma. Ohjelmassa purettaisiin lainsäädäntöä ja annettaisiin kunnille enemmän toimintavapauksia, jolloin ohjelmaan valitut kunnat voisivat vapaammin kehittää palvelujaan.

Yksityiskohtaisen sääntelyn purkaminen edesauttaa luovia ja kestäviä ratkaisuja

Kunnan menestyminen perustuu pikemminkin paikallisiin voimavaroihin ja osaamiseen kuin hallinnollisiin rakenteisiin ja järjestelmiin. Kuntalaisten, puolueiden, hallinnon ja politiikan tai henkilöstöryhmien välinen vuorovaikutus ja yhdessä rakentuva osaaminen on ratkaisevaa kunnan menestymisen kannalta.

   – Keskustelu on keskittynyt tällä hetkellä rakenteellisiin uudistuksiin. Uudistukset voivat olla teknisesti onnistuneita, mutta niiden tuloksellisuus ja toimivuus riippuvat viime kädessä eri toimijoiden välisestä vuorovaikutuksesta, Osaava Kunta -tutkimuksen tieteellinen johtaja, professori Jari Stenvall toteaa.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on nostanut julkisuudessa esiin työeläkesijoitusten yhteydet ns. veroparatiiseihin. Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtajan Suvi-Anne Siimeksen mukaan työeläkeala kannattaa läpinäkyvyyden lisäämistä kansainvälisessä sijoitustoiminnassa.

Työeläkevakuuttajien tavoitteena on mahdollisimman suuri varmuus siitä, että samasta sijoitustuotosta ei makseta veroja moneen kertaan ja moneen eri maahan. Näin kaikki tuotot voidaan hyödyntää suomalaisten eläkkeiden rahoitukseen.

    - Tilanne on tällä hetkellä se, että maailmanlaajuisesti toimivan sijoittajan on käytännössä mahdotonta täysin välttää veroparatiiseja ja niissä toimivia rahastoja, jos sijoituksia ulkomaille ylipäänsä halutaan hajautetusti tehdä. Suomalaiset työeläkevakuuttajat ovat kansainvälisessä vertailussa pienehköjä sijoittajia. Ne eivät voi valita kansainvälisten varainhoitajien käyttämiä sijoitusrakenteita tai verotuksellisia ratkaisuja, sanoo Siimes.

    Osaamisen kehittäminen yrityksissä painottuu yhä enemmän joustaviin työssä oppimisen muotoihin. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun mukaan yritykset kehittävät henkilöstönsä osaamista yleisimmin tutkintoon johtamattomalla koulutuksella, perehdytyksellä ja työnopastuksella sekä erilaisiin tapahtumiin osallistumisella.

Osaamisen kehittämisen muodoista tapahtumiin osallistuminen on yleistynyt yrityksissä eniten. Vuonna 2012 lähes 60 prosenttia yrityksistä hyödynsi tapahtumia ammattitaidon kasvattamiseksi, kun vastaava luku vuonna 2008 oli 44 prosenttia. Tapahtumien merkitys ammatillisen osaamisen vahvistamisessa on kasvanut etenkin johdon sekä toimihenkilöiden, asiantuntijoiden ja esimiesten ryhmissä.

Osaamisen kehittäminen EK:n jäsenyrityksissä:

   Suomen terveysteknologian teollisuuden vienti vuonna 2012 kasvoi 22,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja oli arvoltaan yhteensä 1,65 miljardia euroa. Näillä luvuilla terveysteknologia tuottaa nyt 38 prosenttia Suomen korkean teknologian viennistä ja on jo jonkin aikaa ollut Suomen toiseksi suurin korkean teknologian vientiala telekommunikaation jälkeen.

   Terveysteknologian Liitto ry FiHTAn toiminnanjohtaja Terhi Kajaste sanoo, että terveysteknologia on tällä hetkellä suomalaiselle teollisuudelle ja kansantaloudelle vieläkin tärkeämpi kuin numerot osoittavat.

  Kuntien lakisääteiset tehtävät ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 1990. Tammikuussa 2013 julkaistun valtiovarainministeriön raportin mukaan niitä oli tämän vuoden alussa 535. Sen jälkeenkin kunnille on tullut vielä kymmeniä uusia tehtäviä. Samaan aikaan kasvaa huoli julkisen sektorin varojen riittävyydestä, kun väestö vanhenee.

  - Kehitys on kestämätön. Mitkään verotulot ja valtionavut eivät riitä tuollaisen tehtävämäärän toteuttamiseen, vaan ne joudutaan rahoittamaan velkarahalla, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Pohjoisten alueiden ilmaston kehittymisellä on merkitystä Suomen taloudelle ja myös ihmisten viihtyvyydelle täällä pohjoisessa.

Lämpötilan summittainen kehitys Grönlannin tietojen perusteella (Piksu toimituksen lisäämä; Tietojen lähde: Climate4you)

Helsingin ja Harvardin yliopistojen yhteistyönä tehty uusi tutkimus osoittaa, että lämpötilavaihtelut ovat olleet suuria Pohjois-Atlantin alueella viimeisimpien kahden tuhannen vuoden aikana. Uuden tilastomatemaattisen menetelmän avulla saatu tieto on tärkeää, kun arvioidaan ilmaston luontaisen vaihtelun merkitystä.

Arktisen vyöhykkeen Pohjois-Atlantin alue, johon myös Suomen Lappi kuuluu, on tunnetusti herkkä ilmastossa tapahtuville vaihteluille. Herkkyys johtuu muun muassa merivirroista ja merijääpeitteen muutoksista. Kansainvälinen tutkimus osoittaa kuitenkin, että nykyisenkaltaiset lämpötilat eivät ole olleet alueella ainutlaatuinen ilmiö.

  – Alueen lämpötilat ovat laskeneet noin 0,6 astetta tutkitulla kahden tuhannen vuoden jaksolla. Lämpötilojen laskun ajatellaan johtuvan pohjoisen pallonpuoliskon saaman kesäaikaisen auringonsäteilyn vähentymisestä. Tämä puolestaan aiheutuu esimerkiksi muutoksista maapallon kiertoradassa ja kallistuskulmassa, sanoo tutkimuksessa mukana ollut Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola.

      Sarjayrittäjän muista liiketoimista voi päätellä uusienkin ideoiden kantavuutta. Suomessa on runsaat 200 toimitusjohtajaa, joiden käsissä kasvaa ja kukoistaa vähintään kolme yritystä.

Parhaat johtajat ja innovatiivisimmat yrittäjät saavat liikeideat lentoon kerta toisensa jälkeen. Osa heistä pystyy viemään yhtä aikaa menestykseen montakin yritystä. Suomen Asiakastieto Oy:n tutkimuksen mukaan tällaisia erityisen eteviä ja kasvutavoitteissaan toistuvasti onnistuvia toimitusjohtajia on Suomessa 213. He johtavat vähintään kolmea yritystä, jotka ovat kyenneet ainakin seitsemän prosentin kasvuun tuoreimmalla tilikaudellaan.

     ”Kasvua hakevat ja tavoitteissaan onnistuvat yritykset ja niiden johtajat kannattaa tunnistaa. On hyvin todennäköistä, että he pyrkivät monistamaan menestyksen reseptiä ja käyttävät hyviksi havaitsemiaan palveluntarjoajia myös uusien liikeideoidensa toteutuksessa”, toteaa liiketoimintajohtaja Jarkko Anttiroiko Suomen Asiakastieto Oy:stä.

Suomen metropolialue kuuluu Euroopan nopeimmin kasvaviin ja kehittyviin suurkaupunkialueisiin:

• metropolialueella (14 kuntaa) asui vuodenvaihteessa 2010/2011 noin 1'350'000 henkilöä
• väestönkasvu on noin 16'000 henkilöä vuodessa ja metropolialueella asunee vuonna 2030 noin 1,6 miljoonaa ihmistä

Asuntoministeri Krista Kiuru puhui 17.4 ympäristöministeriön, valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisessä tiedotustilaisuudessa metropolialueen haasteista. (Esitys)

   Helsingin seudulla haasteita on erityisesti maankäytössä, joka hidastaa osaltaan kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Tähän ja esimerkiksi asuntotonttivarannon ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen on metropolialueella kiireellisesti löydettävä yhteisiä ratkaisuja. Esimerkiksi Malmin lentokentän muuttaminen asuinalueeksi voisi olla yksi keino saada lisää tarvittavaa tonttimaata, toteaa metropoliasioista vastaava asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru.

Metropolialueen selvitystyöryhmän (Jarmo Asikainen, Rolf Paqvalin, Kirsi Mononen, Aija Tuimala, Juhani Turunen, Pekka Myllyniemi) esiselvityksen perusteella metropolialueelle tarvittaisiin kaksiportainen kaavajärjestelmä:

1. Metropolikaava (metropolihallinnon tuottama ja korvaa maakuntakaavan sekä kokonaisyleiskaavat)
2. Asemakaavat (kuntien tuottamat ja niihin sisältyisi osayleiskaavojen tietoja)

    Suomen Yrittäjät kannattaa kilpailu- ja kuluttajaviraston toimivallan lisäämistä koskemaan julkisen sektorin toimintaa markkinoilla.

Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen, jonka johdosta kilpailu- ja kuluttajavirasto voi puuttua julkisen sektorin taloudellisesta toiminnasta aiheutuviin kilpailuvääristymiin merkittävästi aiempaa tehokkaammin. Esityksen mukaan kilpailuvääristymät pitää poistaa ensisijaisesti neuvotteluteitse, mutta markkinoita vääristävä toiminta voidaan myös kieltää tai sille voidaan asettaa ehtoja, jotka korjaavat kilpailutilanteen neutraaliksi.

   - Vaikka ehdotettu kontrollijärjestelmä ei kokonaan kiellä julkisen sektorin toimintaa markkinoilla, se on tärkeä askel oikeaan suuntaan, johtaja Antti Neimala Suomen Yrittäjistä sanoo.

Metsätila on ollut hyvä sijoitus. Metsätilojen ja asuntojen hinnat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana nousseet ripeästi kun taas pörssikurssit (OMX Hex CAP) ovat kehittyneet heikosti selviää Suomen Pankin, Maanmittauslaitoksen ja Tilastokeskuksen aineistoista.  

Omaisuusluokkien kehitys (Lähde: Suomen Pankki, Maanmittauslaitos, Tilastokeskus)

   Loma-asuntojen tarjonta tulevana mökkikautena on hyvä, paljastaa tuore SKV Kiinteistön-välityksen tekemä kysely. Erityisesti ikääntyneet myyvät mökkejään, sillä heidän lapsensa eivät niitä välttämättä halua.

Valtionvarainministeriön taloudellinen katsaus on ilmestynyt. Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan tänä vuonna 0,4 prosenttia. Ennuste pitää sisällään suhdannekäänteen parempaan päin.

• Asuinrakennusinvestointien ennustetaan laskevan kolme prosenttia ja kone- ja laiteinvestointien prosentin verran.
• Yksityisen kulutuksen kasvua rajoittaa reaaliansioiden hidas nousuvauhti. Ansiotason arvioidaan nousevan vajaat 2½ prosenttia ja inflaatio pysyy hieman yli kahdessa prosentissa.
• Teollisuudessa rakennemuutos jatkuu ja osittain sen seurauksena teollisuuden osuus kansantaloudessa supistuu edelleen.
• Työttömyys kääntyi viime vuoden kesän jälkeen nousuun ja kuluvan vuoden työttömyysasteeksi ennustetaan 8,2 prosenttia.

Vuoden 2014 kasvuksi valtionvarainministeriö ennustaa 1,6 %.

Suomen vienti ja maailmankauppa (Lähde: Valtionvarainministeriö)

     Yrittäjän veroaste on 4,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkansaajan, jolla on sama tulotaso. Tähän tulokseen päädytään, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut. Tulotasona on käytetty yrittäjien keskimääräisiä veronalaisia tuloja, jotka olivat 45 061 euroa vuonna 2011.

Tällä tulotasolla yrittäjän veroaste oli 33,0 prosenttia ja palkansaajan 28,2 prosenttia.

   - Lopputulokseen vaikuttavat muun muassa tulojen rakenne ja erot sosiaaliturvamaksuissa, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Minkä kokoinen lottopotti sinun pitäisi saada, jotta olisit valmis lopettamaan työsi? LähiTapiola kysyi tätä suomalaisilta ja sai vastaukseksi yllättävän suuren summan.

  Reilu neljännes työssäkäyvistä suomalaisista lopettaisi työt kokonaan, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Summa, jolla tämä oltaisiin valmiita tekemään, on huikea 1,5 miljoonaa euroa, paljastaa LähiTapiolan tuore kyselytutkimus. Tapiola Pankin toimitusjohtajan Marja Pajulahden mukaan tämä kertoo suomalaisten turvallisuushakuisuudesta.

     Omakotitalojen ja omakotitalotonttien kaupankäynti jatkaa laskuaan. Omakotitalotonttien kysyntä laski 12 prosenttia viime vuodesta. Vaikka kiinteistökauppoja tehtiin viime vuonna 6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011, käytettiin rahaa kauppoihin sama 8,1 miljardia euroa kuin vuonna 2011.

Tiedot ilmenevät Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilastosta, johon on koottu vuoden 2012 tiedot kiinteistöjen kauppahintarekisteristä.

Tilastoja koonnut Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta kertoo omakotitalojen kaupankäynnin hienoisesta ja tonttikauppojen rajusta laskusta.

Finanssivalvonta on eräs Suomen hyvin toimivista organisaatioista. Se on toiminnallaan onnistunut ehkäisemään muun muassa ylimitoitetun asuntovelkaantumisen ja se on ollut mukana valvomassa etteivät pankkimme ota kohtuuttomia riskejä. Finanssivalvonta on toiminnallaan turvannut sijoittajien ja säästäjien aseman; onglemia ei ole syntynyt. (Piksu toimituksen huomio) 

    Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen toteaa tänään julkaistun Finanssivalvonnan toimintakertomuksen johtajan katsauksessaan, että terveen liikevoittotason ylläpitäminen saattaakin edellyttää kustannusten karsimista ja olemassa olevien liiketoimintamallien uudelleenarviointia. Tässä tilanteessa luotettavan hallinnon merkitys on korostunut.

  Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) ennustaa, ettei Suomen valtiontalouden alijäämä alene tällä vaalikaudella hallitusohjelman tavoitteeseen eli yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

PT ennustaa Suomen kuluvan vuoden talouskasvuksi 0,6 prosenttia, joka on 1,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime syyskuun ennusteessa. Erityisesti vientiin ja yksityisiin investointeihin odotetaan nyt entistä heikompaa kehitystä. Vuoden loppua kohti ja ensi vuonna ne kuitenkin piristyvät tuntuvasti, mikä vauhdittaa bkt:n kasvun 2,5 prosenttiin. Kasvua tukee talouskasvun käynnistyminen EU-alueella.

  Finanssialan Keskusliiton tuoreen Pankkibarometrin 1/2013 mukaan pankinjohtajat arvioivat yritysten ja kotitalouksien luotonkysynnän pysyvän laimeana. Arviot kotitalouksien tulevasta luotonkysynnästä ovat heikompia kuin arviot yritysten tulevasta luotonkysynnästä. Tilastokeskuksen viimeisimpien Kuluttajabarometri-tutkimusten mukaan kuluttajien luottamus on kuitenkin parantunut. Luottamuksen parantuminen ja pörssikurssien vahva kehitys näkyvät kotitalouksien sijoituskäyttäytymisessä: osakkeiden ja osakerahastojen suosion arvioidaan olevan tällä hetkellä vahvassa kasvussa. Barometrikysely I/2013 tehtiin helmi-maaliskuun vaihteessa.

Kotitalouksien luotonkysyntä ja luotot (Lähde: Finanssialan pankkibarometri)

Työeläkesijoitustemme tuotot kohosivat viime vuonna vaativaan markkinatilanteeseen nähden poikkeuksellisen korkealle. Koko työeläkealan kokonaistuotoksi tuli 9,8 %, ilmenee Työeläkevakuuttajat Telan vuoden 2012 lopun tilannetta koskevasta tilastoanalyysistä.

Työeläkesijoitustemme jakautuminen (Lähde: Tela)

Parhaimmat tuotot, 12,8 prosenttia, saatiin osakkeista ja osuuksista. Korkosijoitukset tuottivat 8,1 prosenttia ja kiinteistösijoitukset 5,5 prosenttia. Tuotot ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta huomattavasti korkeampia kuin viimeisen 15 vuoden aikana saavutetut keskimääräiset vuosituotot, sekä kokonaistasolla että sijoitusluokittain tarkasteltuna.

   - Historiallisen vuodesta tekee erittäin vaativa sijoitusympäristö, jossa nämä korkeat tuotot syntyivät. Viime vuonna sijoittajan kestohuolenaiheina olivat vaisu globaali talouskasvu, USA:n velkakatto ja Euroopan velkakriisi, sanoo Telan analyytikko Maria Rissanen.

Yrityksen johdon toiminta määrää yrityksen menestyksen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

On tärkeää, että johto tuntee vastuunsa osakkeenomistajaa kohtaan ja siksi Piksu pitää yllä "Herrapörssi" sivua josta selviävät hallituksen ja johtoryhmän jäsenten aikaansaannokset (M€) osakkeenomistajan hyväksi.

Herrapörssi jyvittää osakkeiden arvonnousut ja -laskut yhtiössä vaikuttaneille hallituksen-, nimitysvaliokunnan- ja johtoryhmän- jäsenille seuraavasti:

• hallituksen puheenjohtaja:  10%
• hallituksen jäsenet: 5%
• nimitysvaliokunnan jäsenet: 5%
• toimitusjohtaja: 10%
• johtoryhmän jäsenet: 1%

Yrityksen tulos jyvitetään yrityksen johtohenkilöille kunkin henkilön nimitys-/ero- pävämäärien väliseltä ajalta.

Herrapörissin perusteella osakkeenmistajien on helpompi valita sellaisia yrityksiä, joiden johdolla on pitkäaikaista näyttöä kyvykkyydestä. Herrapörssi löytyy piksun ylävalikon kohdasta Analyysit -> Herrapörssi. 

   Hypoteekkiyhdistyksen asuntomarkkinakatsauksen mukaan asuntomarkkinat ovat vuoden vaihteen vero- ja korkohuuman jälkeen laskussa. Analyysin pisteet ovat 3,5 % vuodenvaihdetta alempana.

Hypotteekkiyhdistyksen asuntomarkkinoiden ilmapuntari (Lähde: Asuntomarkkinakatsaus Q1/2013)