Hyppää pääsisältöön

Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Rakentaminen vähenee entisestään

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Viime vuonna toteutui pitkään enteilty käänne: korjausrakentamisen määrä ylitti uudisrakentamisen. Talonrakennustöiden aloitukset painuivat poikkeuksellisen alhaiselle tasolle, alle 31 miljoonaan kuutiometriin, eikä nousua ole luvassa kuluvana vuonna selviää Rakennusteollisuuden suhdannekatsauksesta. Korjausrakentaminen sen sijaan jatkaa tasaista kolmen prosentin vuosittaista kasvuaan.

Rakentamisen voluumi (Lähde: Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus)

”Kun myös infrarakentaminen vähenee tänä vuonna, kokonaisuudessaan rakentamisen määrä supistuu prosentin edellisvuodesta. Odotettavissa kuitenkin on, että talouden virkoaminen nostaisi rakentamisen ensi vuonna kahden prosentin kasvuun kolmen heikon vuoden jälkeen”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Eurooppa kuroo umpeen USA:n patenttialan etumatkaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Eurooppa kuroo umpeen USA:n patenttialan tehokkuuden etumatkaa kun EU:n yhtenäispatentti ja uusi patenttituomioistuin tulevat uudeksi vaihtoehdoksi Euroopassa. EU laajuisen yhtenäispatentin avulla eurooppalaiset valmistajat saavat välittömästi EU laajuisen suojan samalla tavoin kuin USA:ssa.

Teolliset valmistajat toimivat lähes poikkeuksetta vähintäänkin Euroopan laajuisilla markkinoilla ja tarvitsevat tuotteilleen patenttisuojan koko alueelle. Nyt tämä tulee helpommaksi.  

Suomi harkitsee osallistumista järjestelmään. Elinkeinoelämä on selvittänyt uudistuksen vaikutuksia suomalaisille yrityksille. Selvitys kertoo uudistuksen vaikutuksista yrityksiin ja yleisemmin aineettomien oikeuksien hyödyntämiseen Euroopassa, se antaa yrityksille myös kattavasti tietoja uudesta järjestelmästä ja siitä, miten sitä voi omassa toiminnassaan hyödyntää.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Eläkkeelle siirtyminen ei juurikaan vaikuta tulotasoon

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Eläkkeelle siirtyvän toimeentulo laskee työssäoloaikaan verrattuna melko vähän. Kymmenen ensimmäisen eläkevuoden aikana toimeentulo jää hitaasti jälkeen koko väestön kehityksestä, mutta reaalisesti se silti nousee.

Eläkeläisten toimeentulon kehitys ensimmäisten kymmenen eläkevuoden aikana (Lähde: kirjoitus YTP:ssä)

Eläketurvakeskuksen ekonomisti Juha Rantalan tutkimus ”Eläkeläisten toimeentulon kehitys ensimmäisten eläkevuosien aikana” julkaistiin Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä. Tutkimuksessa selvitettiin vuonna 1999 eläkkeelle siirtyneiden toimeentuloa vuosina 1997–2008. Vastaavaa seurantaa toimeentulon kehityksestä ei aiemmin ole tehty.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Rahastosijoittajat siirsivät alkuvunna pääomia osakkeista korkoinstrumentteihin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Suomalaiset rahastosijoittajat siirsivät alkuvuonna pääomia osakesijoituksista korkosijoituksiin selviää finanssialan keskusliiton julkaisemasta markkinakatsauksesta.

Nettomerkinnät rahastotyypeittäin (Tietojen lähde: Finanssiala)

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Finanssivalonta varoittaa Suomen taloudesta aiheutuvista kasvavista luotto- ja pankki- riskeistä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssivalvonnan tänään julkaisemien vuoden 2013 lopun tietojen mukaan Suomen pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus ja  kannattavuus ovat säilyneet kohtuullisen hyvänä huolimatta Suomen reaalitalouden heikosta kehityksestä.

  – Toimintaympäristön riskit ovat merkittävät, johtaja Anneli Tuominen muistuttaa. – Suomen talouden näkymät ovat epävarmat, mikä kasvattaa finanssisektorin herkkyyttä negatiivisille muutoksille. Riittävien pääomapuskureiden ylläpito onkin finanssimarkkinoiden vakauden ja luottamuksen kannalta keskeistä, johtaja Tuominen korostaa. Heikkona jatkuva taloustilanne edellyttää etenkin pankeilta asiakaskunnan taloudellisen tilanteen tarkkaa seurantaa sekä toimivaa ja riittävää riskienhallintaa.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Työeläkkeet ja työeläkemaksut ovat nyt yhtä suuria ja tasapainossa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Viime vuonna suomalaisten eläkkeiden rahoituksessa tapahtui merkittävä käänne, kun yksityisalojen palkansaajien eli työntekijän eläkelain (TyEL) mukaiset eläkemenot olivat ensimmäistä kertaa suuremmat kuin eläkemaksuina kerätyt tulot. Erotus katettiin työeläkesijoitusten tuotoilla. Julkisaloilla sama käänne on edessä arviolta vuonna 2017.

   -  Työeläkevarojen sijoittamisella on jatkossa entistä tärkeämpi rooli eläkkeiden rahoittamisessa. Sijoitustuottojen osuus rahoituksesta tulee kasvamaan seuraavat vuosikymmenet, huomauttaa Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Pankkienkriisien hoitopuskuri kerätään valtiontaloudesta erilliseen rahastoon

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtiovarainministeriön asettama työryhmä on tänään 27.3.2014 luovuttanut vastaavalle ministeri Jan Vapaavuorelle ehdotuksensa lainsäädäntömuutoksista, joilla tehostetaan rahoitusmarkkinakriiseihin varautumista.

Työryhmä ehdottaa uuden valtiontalouden ulkopuolisen rahaston perustamista. Rahastoon kerättäisiin vakausmaksut ja talletuspankkien kartuttamat talletussuojamaksut. Talletussuoja säilyy jatkossakin kansallisena, mutta vakausmaksuja siirrettäisiin eteenpäin pankkiunionimaiden yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Työryhmä esittää, että pankkiveroina valtion budjettiin rahastoidut varat siirrettäisiin uuteen rahastoon ja otettaisiin vuodesta 2015 alkaen huomioon talletuspankeilta kerättävien vakausmaksujen vähennyksenä samassa suhteessa kuin ne ovat maksaneet pankkiveroa.

   - Työryhmä on tehnyt perusteellista ja asiantuntevaa työtä lyhyellä aikataululla. Tavoitteeni on, että hallituksen esitys voitaisiin antaa eduskunnalle heti syysistuntokauden alkaessa, jotta lainsäädäntö voisi tulla voimaan suunnitellusti ensi vuoden alusta lukien, sanoo ministeri Jan Vapaavuori.

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

LähiTapiola: Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että pääkaupunkiseudulla on asuntojen hintakupla

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
  • Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että pääkaupunkiseudulla on asuntojen hintakupla.
  • Ihmiset myös kokevat ostovoimansa heikentyneen ja työllisyystilanne nähdään aiempaa pessimistisempänä
  • Ihmiset kokevat Suomen ja oman taloustilanteensa nyt hyvin kaksijakoisesti. Noin kolmannes suomalaisista uskoo Suomen kasvuun, mutta lähes sama määrä uskoo talouden supistumiseen.
  • Myös usko omaan työllisyyteen on heikentynyt viime syksyyn verrattuna. ”Ihmisillä tuntuu olevan aika samanlainen käsitys kuin meilläkin. Uskomme, että työttömyys tulee vielä lisääntymään, tällä hetkellä kenenkään työpaikka ei ole turvassa. Uskon, että monet joutuvat kouluttautumaan uudelle alalle tai harkitsemaan muita vaihtoehtoja”, LähiTapiolan pääekonomisti Jari Järvinen sanoo.
  • Tulokset käyvät ilmi LähiTapiolan Arjen katsaus -tutkimuksesta.

 

 

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Sijoittamisen verotus kiristyy - valtion budjetti kasvaa prosentilla

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Hallitus on 24. ja 25.3.2014 sopinut valtiontalouden kehyksistä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015–2018. Osa suunnitelmasta jää seuraavan eduskunnan ja sen valitseman hallituksen toteutettavaksi.

Suunnitelma sisältää sijoittamiseen ja säästämiseen vaikuttavia veronkiristyksiä

Pääomatulojen verotus kiristyy.    Pääomatuloverotukseen tehtävillä muutoksilla lisätään veron tuottoa 28 miljoonalla eurolla ja samalla kavennetaan tuloeroja. Pääomatulojen verotusta kiristetään siten, että ylemmän verokannan tulorajaa alennetaan 30 000 euroon ja ylempi kanta korotetaan 33 prosenttiin.

Perinnöistä peritään suurempaa veroa. Perintö- ja lahjaverotusta kiristetään korottamalla asteikkojen kaikkia rajaveroprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä. Sen lisäksi aiemmin määräaikaiseksi säädetty yli 1 000 000 euron lahja- ja perintöosuuksien veroluokka muutettaisiin pysyväksi vuodesta 2016 alkaen.

Asuntokannasta peritään enemmän veroja. Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan.

Asuntolainojen korkovähennysoikeus pienenee. Asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään koko kehysjaksolla edelleen 5 prosenttiyksiköllä vuosittain. Siten asuntolainojen koroista enää 50 prosenttia olisi vähennyskelpoista vuonna 2018.

Valtion budjetti paisuu toimien seurauksena vajaan prosentin 

Valtion budjettitalouden menojen taso on vuonna 2015 noin 53,5 mrd. euroa. Menojen arvioidaan nousevan kehyskaudella nimellisesti keskimäärin vajaan yhden prosentin vuosivauhdilla. Reaalisesti menot alenevat keskimäärin arviolta noin 0,5 % vuosittain.

 

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Euroopan keskuspankki lupaa pidempiaikaisen matalan korkotason

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Euroopan Keskuspankki / Erkki Liikanen on Wall Street Journal:lle antamassaan haastattelussa kertonut maailman sijoittajille viestiä siitä, miten Euroopan keskuspankki tulee tarvittaessa reagoimaan, jos inflaatio uhkaa pudota liian alhaiselle tasolle.

Inflaatio Euroalueella (Lähde: Euroopan Keskuspankki)

Sijoittajalle Euroopan toiminta on tärkeää. Euroopan keskuspankki omaa keskeistä roolia maailman yleisen korkotason määräämisen suhteen.

Erkki Liikanen kertoi, että keveää talouspolitiikkaa jatketaan niin kauan kuin tarve vaatii. Mitään aikarajaa ei ole. Liian pieni inflaatio on riski taloudelle ja haittaa velkaantuneiden instituutioiden toipumista veloistaan.

Keskiarvo: 3 (3 arviota)

Suomalaiset ovat valmiita katkaisemaan nykyisen velkakierteen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tulos selviää tänään julkaistusta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta Neljäs Suomi, jossa selvitettiin kansalaisten suhtautumista rakenneuudistuksiin, poliittisen järjestelmän toimivuuteen sekä suomalaisen yhteiskunnan eheyteen. ”Tutkimus osoittaa, että suomalaisten kriisitietoisuus on kasvanut. Kolme neljästä suomalaisesta (75 %) on sitä mieltä, että Suomi elää nykyisin liikaa velaksi ja joutuu sen seurauksena vielä suurten ongelmien eteen. Tämä käsitys on vahvistunut selvästi vuoden takaisesta”, toteaa tutkimuksen laatinut EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.  

Suomalaisten suhtautuminen 1990- luvun velkakierteessä ja nykyisessä velkakierteessä (Lähde: EVA:n asennetutkimus)

Keskiarvo: 3.3 (4 arviota)

Eurooppa pärjää; Suomen talous heikossa tilassa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Palkansaajien tutkimuslaitos laski Suomen tämän vuoden bruttokansantuotteen kasvuennusteen 0,9 prosenttiin viime syyskuun 2,1 prosentista (PT:n talousennuste). Ennustetta alennettiin, koska viime vuoden viimeisen neljänneksen kokonaistuotanto supistui vastoin odotuksia. Myös tämän vuoden tammikuun teollisuustuotanto ja vienti tuottivat pettymyksen.

Suomen teollisuustuotanto verrattuna muihin Euroopan maihin (Lähde: PT)

Suomen talous kääntyy Palkansaajien Tutkimuslaitoksen mukaan tänä vuonna nousuun muun Euroopan perässä. Kasvu jää kuitenkin Eurooppaa hitaammaksi. Ensi vuonna Suomen bkt:n ennustetaan kasvavan 2,2 prosenttia ja näin samaa vauhtia kuin esimerkiksi euroalueella keskimäärin. Sekä tänä että ensi vuonna Suomen talouskasvua rajoittavat ostovoimaa leikkaavat matalat palkankorotukset ja suhteellisen kireä finanssipolitiikka.

Keskiarvo: 4.2 (6 arviota)

Julkinen keskustelu tarvitsisi tutkijoiden panosta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

Politiikan populistit nojautuvat puheessaan usein ihmisten arkikäsityksiin, jotka saattavat poiketa hyvin paljon siitä, mitä on tieteen tutkimuksissa osoitettu todeksi. Akatemiaprofessori Uskali Mäki mukaan tutkijat voisivatkin innokkaammin ruotia populistisia väitteitä julkisuudessa.

Vievätkö kreikkalaiset rahamme? Onko velkakriisi yksittäisten maiden vai Euroopan Unionin huonojen päätösten vika? Entä onko homoseksuaalisuus valinta? Onko lääketieteeseen luottamista? Tällaisiin kysymyksiin törmää suomalaisessakin julkisessa keskustelussa. Populistit vetoavat usein ihmisten arkikäsityksiin tai pelkoihin, joita ei välttämättä ole tieteellisissä tutkimuksissa tai selvityksissä osoitettu todeksi.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Korkeakouluopetuksesta Suomelle uusi vientiartikkeli

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta vaatii Suomen lainsäädäntöä muutettavaksi siten, että suomalaiset korkeakoulut voivat periä tutkintoon johtavasta koulutuksesta lukukausimaksuja tarjotessaan koulutusta ulkomailla. Nykyinen lainsäädäntö estää koulutusviennin koko potentiaalin hyödyntämisen ja näin ollen Suomelta valuu kymmeniä miljoonia euroja hukkaan.

”Laillistamalla lukukausimaksujen perimisen ulkomailla tarjottavassa tutkintoon johtavassa koulutuksessa voisimme luoda lisää vakautta Suomen korkeakoulutuksen rahoitukseen, mikä on viimeaikoina ollut jatkuvien leikkausten kohteena. On kerrassaan päätöntä, että pelko porttiteoriasta ja sokea maksuttoman koulutuksen puolustaminen estää meitä hyödyntämästä osaamistamme”, päivittelee Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Daniel Lahti

Keskiarvo: 4.5 (4 arviota)

Finanssiala: Suomi tarvitsee kasvua; ei veroja

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssialan Keskusliitto (FK) tukee vahvasti toimia, joilla saadaan työtä ja kasvua aikaiseksi. Finanssiala yhtyy EK:n näkemykseen, että Suomi tarvitsee kasvua eikä yhtään lisää veroja.

   Hallituksen pitää kehysriihessä pidättäytyä kaikista sellaisista toimista, joilla rasitetaan tai rajoitetaan finanssialan ja muun elinkeinoelämän toimintaa. Nykyinen kansainvälinen tilanne on sen verran herkkä, ettei se kaipaa lisää taloudellista epävarmuutta. Veronkiristykset olisivat nykyisessä suhdanteessa myrkkyä taloudelle ja työllisyydelle, Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi korostaa.

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:Tarvitsisimme kasvua, emme lisää veroja

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

    Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies odottaa maan hallitukselta jämeriä toimia, joilla edistetään talouskasvua ja vakautetaan julkista taloutta. Sen sijaan jatkuvilla veronkorotuksilla lannistetaan yritteliäisyyttä ja karkotetaan investointeja. Pahinta myrkkyä työpaikoille ja investoinneille olisi tässä tilanteessa se, että hallitus turvautuisi vielä uusiin verokorotuksiin.

Tähän saakka maan velkaantumista on yritetty hillitä pääosin veronkiristyksillä ja leikkaamalla kuntien valtionapuja. Tämän hallituksen aikana verorasitus on noussut lähes 3,8 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan valtionverotuksen lisäksi kuntaverojen ja sosiaalivakuutusmaksujen nousu.

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

IMF suosittelee jo kuudetta vuotta peräkkäin Suomelle valtiontalouden tasapainottamisen lykkäämistä (??)

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IMF toistaa jo kuudetta vuotta peräkkäin saman neuvonsa, joka voidaan ymmärtää seuraavasti: Valtiontalouden tasapainottamista kannattaa lykätä ensi vuoteen ja tänä vuonna voi jatkaa julkista velanottoa, jolla varmistetaan hennon kasvun jatkuminen. Kanta on sikäli muuttunut, että vielä muutama vuosi sitten IMF suositteli Suomelle julkisen sektorin velkaelvytyksen lisäämistä ja toi esille Suomen hyvät elvytysvarat.

IMF:n mukaan:

  • Suomen taloudellinen kehitys on pysähtynyt, ja talous on viiden viime vuoden aikana ollut taantumassa kolmena vuotena paljolti vaikean ulkoisen ympäristön ja rakenteellisten heikkouksiensa vuoksi.
  • Elpyminen on todennäköisesti hidasta ja haurasta. Kasvu on tänä vuonna 0,3% ja kenties 0,7% ensi vuonna
  • Viranomaiset ovat jo myöntäneet, että on välttämätöntä ryhtyä toimiin, ja pohtivat sitä mitä pitäisi tehdä
  • Rohkeilla ja nopeilla rakenteellisilla uudistuksilla olisi merkitystä.
  • Elpymiseen liittyviä riskejä minimoisi jos vuonna 2015 alkaisi julkisen talouden sopeutus. Vuonna 2014 olisi syytä noudattaa neutraalia finanssipolitiikkaa. (tämä tarkoittanee sitä, että vuoden 2014 budjetti on nykyisellään hyvä ??)

Lisätietoja:

Suomen pankin laatima epävirallinen tiivistelmä.

IMF:n raportti englannin kielisenä.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Joukkorahoitus on tehokas, nopea ja joustava rahoitustapa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Joukkorahoitukselta odotetaan paljon. Se on tehokas, nopea ja joustava rahoitustapa erityisesti aloittaville yrityksille ja uusille innovaatioille. Joukkorahoitus mahdollistaa yksityishenkilöiden talletusvarojen tehokkaamman hyödyntämisen ja rahoituksen saatavuuden lisääntymisen. Näin arvioivat työ- ja elinkeino- sekä valtionvarainministeriön tekemään joukkorahoituskyselyyn vastanneet joukkorahoituksen asiantuntijat tänään julkistetussa selvityksessä.

   - Ala on lähdössä kasvuun myös Suomessa. Se on otettava vakavasti. Toimiala voisi aidosti laatia omat sisäiset toimintaohjeensa ja tämän jälkeen mahdollisesti sertifioida ne toimijat, jotka sitoutuvat kyseisiä ohjeita noudattamaan, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori linjaa.

- Vastaavasti Finanssivalvonnan ohjeistus tukisi ja täydentäisi alan itsensä laatimia sääntöjä. Myös rahankeräyslakia tulisi tarkastella erityisesti joukkorahoituksen tarpeiden näkökulmasta, Vapaavuori toteaa.

Keskiarvo: 4 (2 arviota)

Businessenkelin mediaanisijoitus on 25'000€

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finnish Business Angels Network (FiBAN) ja Finnvera ovat keränneet vuoden 2013 tilastoja yksityissijoittajien tekemistä sijoituksista alkuvaiheen potentiaalisiin kasvuyrityksiin Suomessa. Saatu tilasto on suurin tähän mennessä Pohjoismaissa kerätty. 

Bisnesenkelit sijoittivat vuonna 2013 monipuolisesti eri toimialoihin, erityisesti kasvoivat sijoitukset ”Life science” ja ”health tech” (terveysteknologia) toimialaan samalla kun ICT ja mobiilialan osuus laski. Sijoituksen saaneiden yritysten määrä oli 164 ja yli tuplaantui (69 yritystä 2012). Positiivisten irtaantumisten (exit) määrä kasvoi ja näissä mukana useampi exit, joista yli 10-kertaisesti rahat takaisin. Sijoitussumma laski 11 miljoonaan euroon (14 miljoonaa 2012), mutta samalla lähempänä Eurooppalaista keskiarvoa.

Keskiarvo: 3.8 (4 arviota)

Yritysten luotonkysynnän kääntyminen kohti kasvua ennakoi taantuman päättymistä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssialan Keskusliiton tuoreen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajat arvioivat kotitalouksien luotonkysynnän jatkuvan edelleen vaisuna. Sen sijaan yrityslainojen kysynnän arvioidaan vilkastuneen verrattuna edelliseen kyselyyn. Kysynnän arvioidaan kuitenkin olevan edelleen sekä vuodentakaista tilannetta että pitkäaikaista keskiarvoa heikompaa.

Laimeasta luotonkysynnästä huolimatta kotitalouksien sijoitushalukkuuden arvioidaan jatkuneen vilkkaana vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä. Kaikkein suosituin sijoitusmuoto on edelleen osakkeet ja osakerahastot.

Yritysten luotonkysyntä on edelleen pitkäaikaista keskiarvoaan heikompaa, mutta pankkibarometrikyselyn tulokset paranivat tältä osin huomattavasti edellisestä kyselystä.

Yritysten luotonkysyntä (Lähde: Pankkibarometri)

"On positiivista, että yhä harvempi vastaaja odottaa yritysten luotonkysynnän heikkenevän edelleen. Arvioit yritysten luotonkysynnästä ovat parantuneet yhtäjaksoisesti jo viiden barometrikyselyn ajan", sanoo analyytikko Elina Salminen Finanssialan Keskusliitosta.

Keskiarvo: 4 (3 arviota)

Teknologiateollisuus vastustaa Suomessa valmisteilla olevaa massaurkintaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

   Turvallisuusviranomaisten massaurkinnan mahdollistava laki vahingoittaisi vakavasti Suomen mainetta maana, jossa tietojen turvassa pysymiseen voi luottaa. Tällä on iso merkitys kansainvälisten teknologiayritysten investointipäätöksiin.

Lainsäädäntöhanke turvallisuusviranomaisten tiedonhankintakyvyn parantamiseksi kyberympäristössä, eli ns. massaurkintalaki, on valmisteluvaiheessa.

Teknologiateollisuus ry esittää vakavan huolensa siitä, että toteutuessaan massaurkinnan salliva laki voi olla ratkaiseva este Suomen mahdollisuudelle nousta dataliikenteen solmukohdaksi. Vielä tällä hetkellä Suomella olisi kaikki edellytykset profiloitua luotettavaksi ja turvalliseksi kansainvälisen tietoliikenteen käsittely- ja taltiointipaikaksi.

Keskiarvo: 4.3 (3 arviota)

Työeläkevaroillemme saatiin viime vuonna hyvä, 8% tuotto

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen tuotantokoneiston pääosa on julkisessa, kollektiivisessa omistuksessa ja/tai omistajaohjauksessa. Tämä on meidän kaikkien yhteistä pääomaamme ja siksi ei ole yhdentekevää miten omaistuuttamme hoidetaan. Työläkevarat ovat merkittävä osa tätä kokonaisuutta. Työeläkevaroihin liittyvän omistajaohjauksen avulla ammattiyhdistysliikkeet (ja työnantajajärjestöjen kautta yritykset itse) ohjaavat pääosaa suurista listatuista pörssiyhtiöistä. (Piksu toimituksen lisäys)

Työeläkevarojen määrä ylitti viime vuoden lopulla ensimmäistä kertaa 160 miljardia euroa. Työeläkevakuuttajien yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus oli 162,2 miljardia euroa ja kasvua kertyi vuoden aikana yhteensä 12,6 miljardia euroa. Koko työeläkealan sijoitusten kokonaistuotoksi kertyi 8 prosenttia (nimellinen tuotto), ilmenee Työeläkevakuuttajat Telan vuoden 2013 lopun tilannetta koskevasta tilastoanalyysistä.

Varojen kasvu oli ripeämpää kuin keskimääräinen vuosittainen kasvuvauhti on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana (keskimäärin 8,4 mrd vuodessa 2004-2013). Parhaimmat tuotot, 15,7 prosenttia, saatiin osakkeista ja osuuksista. Kiinteistösijoitukset tuottivat 5,2 prosenttia.

Korkosijoitusten tuotto jäi matalammalle,1,2 prosenttiin. Hyvä kokonaistuotto saavutettiin varsin haastavassa sijoitusympäristössä, huomauttaa Telan analyytikko Maria Rissanen.

Työeläkevarat (Lähde: Tela)

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Kiinan aluetasolle kätkeytyvät ongelmat voivat synkentää maailmantalouden

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kiinan historiallisen talouskasvun tuottanut hallinto- ja talousrakenne on kääntymässä itseään vastaan. Jos järjestelmää ei uudisteta, syntyy hallitsemattomia riskejä. Näin kertoo tänään julkaistu professori Matti Nojosen kirjoittama EVA Analyysi ”Kiinan pitkä varjo – Suurvallan kätketyt ongelmat voivat synkentää maailmantalouden”.

Kiinan aluetasolle, piirikuntiin ja maakuntiin kätkeytyy merkittävä tasapaino-onelma (Lähde: EVA/Kiinan pitkä varjo)

Keskiarvo: 4.5 (2 arviota)

Tulevaisuuden asiakas on aasialainen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva
Posted in

     Kiinan talous jatkaa nopeaa kasvuaan, mutta ei ole itsestään selvää, että suomalaiset Kiinassa toimivat yritykset saisivat osaansa markkinoista.

”Suomalaiset ovat hyviä tekemään huipputeknologiaa, mutta kiinalaiset kilpailevat  halvemmalla, hieman huonommalla, mutta houkuttelevalla tuotteella”, sanoo Sari Arho-Havrén Tekesin Shanghain toimipisteestä.

Miten suomalaiset sitten voisivat menestyä Kiinassa? Tänään julkaistu China Growth Paths -selvitys Kiinan markkinoiden tulevaisuudesta antaa ajattelemisen aihetta Kiinassa toimiville ja sinne pyrkiville yrityksille.

”Yritysten on segmentoitava tuotteensa ja palvelunsa Kiinaan sopivaksi”, korostaa raportin kirjoittaja Jari Makkonen Finprosta.

”Jotta Kiinassa menestyy, asiakas on nostettava fokukseen. Teknologian kehityksen lisäksi pitäisi keskittyä esimerkiksi jakeluketjujen  ja liiketoimintamallien hiomiseen. ”

Kiinaa voi ajatella maanosana, jonka alueet eroavat toisistaan valtavasti. China Growth Paths -raportti kuvaa, kuinka Kiinan talouskasvu kiihtyy tulevaisuudessa maan keski- ja länsiosissa, jossa keskiluokan ostovoima lisääntyy nopeasti.

”Kiinaan syntyy tulevina vuosina 800 uutta rikasta aluetta, joilla avautuu valtavasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia”, Jari Makkonen huomauttaa.

Keskiarvo: 4 (1 arvio)

Ylivelkaantuminen on nyt OUT ja alivelkaantuminen IN

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   Hypo:n kevään asuntomarkkina-anayysi on ilmestynyt.

Hypo:n asuntomarkkinapuntari (Lähde: Hypo)

Asuntovelallisen happotesti: Pystytkö maksamaan vähintään korot? Asuntovelallisen kannattaa varautua tiukentuviin talousoloihin lyhentämällä nyt kaikenlaisia lainojaan määrätietoisesti ja säntillisesti. Suomalaisten varallisuus on pitkälle asunnoissa, kodeissa, ja velaton koti muodostaa suojan maailman myrskyjen keskellä. Kotitalouksilla ja yrityksillä on velkaa noin 200 miljardia euroa. Yhden prosenttiyksikön nousu koroissa lisää korkomenoja vuositasolla kaksi miljardia euroa. Kotitalouksien osuus koko velasta on noin 125 miljardia euroa, kun lasketaan mukaan omistusasunto-osakeyhtiölainat.

Ylivelkaantumisen välttämiseksi on hyvä tehdä itselle yksinkertainen happotesti: Pystytkö maksamaan kaikista veloista vähintään korot, jos jäät työttömäksi tai työkyvyttömäksi? Jos et, niin lyhennä velkojasi suunniteltua nopeammin ja jos kyllä, niin jatka velkojesi lyhentämistä nykyisellä tavalla. Nyt on alivelkaantumisen aika. Ylivelkaantuminen on out.

Keskiarvo: 2.5 (4 arviota)

LähiTapiola: Kannattaa hyödyntää sijoittajalainsäädännöltään toimivia ja luotettavia maita

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   LähiTapiola ja monet muut yritykset sijoittavat mediassa usein kutsuttuihin veroparatiiseihin. Asia ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen, koska usein käsitteet menevät sekaisin. Videolla LähiTapiola Varainhoito Oy:n toimitusjohtaja Tom Liljeström avaa veroparatiisiasiaa ja kertoo yrityksen sijoitusperiaatteista.

Keskiarvo: 4.7 (3 arviota)

90-luvun lamasta toivuttiin määrätietoisin toimin; nyt tarvitaan samanlaista otetta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   Suomi ei ole toipunut vuonna 2008 alkaneesta teollisuuden romahduksesta, jonka myötä merkittävä osa kansantaloutemme perustaa menetettiin. Teollisuuden rakenteellinen kriisi heijastuu monella tapaa koko Suomen talouteen ja sen näkymiin, todetaan tiistaina talousneuvostolle esitellyssä kolmen professorin asiantuntija-arviossa.

Professorit Bengt Holmström (MIT) sekä Sixten Korkman ja Matti Pohjola (Aalto-yliopisto) ovat kirjoittaneet Suomen talouskriisiä käsittelevän muistion, joka on asiantuntija-arvio kriisin luonteesta ja kasvun edellytyksistä.

Suomen talous 90-luvun ja nykyisessä taantumassa (Lähde: Suomen talouskriisiä käsittelevä muistio)

Professorien mukaan käsillä oleva kriisi on kovin erilainen kuin 1990-luvun lama. Tämä kriisi on osaltaan jopa vaikeampi, koska tuottavuuden kasvu on pysähtynyt ennen kokemattomalla tavalla ja ideoista sen vauhdittamiseksi on puutetta – kasvun ”resepti” on hukassa. Uuden kasvun aikaansaaminen vaatii aikaa ja poikkeuksellisia ponnistuksia.

Keskiarvo: 4.3 (8 arviota)

Teknologiaa hyödyntävät vientiteollisuusyritykset ovat nousukauden menestyjiä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Euroopan nousevassa makrotaloudellisessa suhdanteessa kannattaa oppikirjojen mukaan sijoittaa niinsanottuihin syklisiin osakkeisiin. Syklinen tarkoittaa sitä, että osakeen hinta reagoi herkästi ja voimakkaasti suhdannetilanteeseen. Tällaisia toimialoja ovat erityisesti investointituotteita tekevät toimialat, joiden tuotteille löytyy kysyntää nimenomaan nousukausina. Mukaan luetaan usein laajemminkin vientiteollisuutta ja kestokulutushyödykkeiden teollisuutta. 

Niinsanottuja protektiivisten sektoreiden yritykset pärjäävät kaikkina aikoina. Tällaisia ovat päivittäistavarakauppa, palvelut, terveydenhuolto ja osin myös rahoitus. Näitä toimialoja tarvitaan niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.

OMXHEX toimialat (Lähde: Suomen Pankki)

Keskiarvo: 4 (6 arviota)

Rakentaminen pohjalukemissa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

  Rakentaminen on supistunut jo seitsemän vuosineljännestä peräkkäin. Tänäkään vuonna ei ole luvassa kasvua, vaan rakentamisen kokonaismäärän ennakoidaan vähenevän prosentilla. Viime vuonna jäätiin 3 prosenttia miinukselle. Talonrakennustöiden aloitusmäärä oli arvioiden mukaan 31 miljoonaa kuutiometriä, mikä on pienin määrä viiteentoista vuoteen.

Rakentamisen suhdanneluvut (Lähde: Rakennusteollisuus RT)

Rakennusteollisuus RT ei ole tehnyt viime syksyn suhdanne-ennusteeseensa suuria muutoksia, sillä Suomen yleinen talouskehitys on jatkunut heikkona. Asuntoaloitusten määriä on tarkistettu hieman alaspäin, kun taas toimitilarakentamisen aloitusmääräarviota on aavistuksen nostettu sekä viime että tämän vuoden osalta. Korjausrakentaminen jatkaa vakaata kasvuaan, mutta maa- ja vesirakentamisessa alamäki jatkuu.

Keskiarvo: 4.5 (4 arviota)

Suomen Lunnonsuojeluliitto: Säästötoimet aloitettava ympäristölle haitallisista tuista

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

   Suomen luonnonsuojeluliitto julkisti kattavan selvityksen kestävälle kehitykselle haitallisista tuista. Selvitys sisältää toimenpide-ehdotukset päättäjille. Suomi jakaa vuosittain mahdollisesti yli neljän miljardin arvosta ympäristölle haitallisia tukia. Ongelma ei kosketa pelkästään Suomea vaan se on maailmanlaajuinen. Euroopan unionissa esimerkiksi liikenteen haitalliset tuet ovat 150 miljardin euron luokkaa, ja maailmassa tuetaan fossiilisia polttoaineita jopa 1,4 biljoonalla eurolla.

Suomessa säästötoimet tulisi aloittaa seuraavista kokonaisuuksista:

  1. Energiaintensiivisen teollisuuden tukikokonaisuus, yhteensä 685 miljoonaa euroa vuonna 2014
  2. Työmatka-autoilun tuet, jotka kannustavat yksityisautoiluun
  3. Liikenteen polttoaineiden verotuet, yhteensä yli miljardi euroa vuonna 2014
  4. Turpeen alempi verokanta, yhteensä 88 miljoonaa euroa vuonna 2014.
  5. Maatalouden energiaveron palautus, yhteensä 50 miljoonaa euroa vuonna 2014.
  6. Yritystuet, yhteensä vähintään 180 miljoonaa euroa vuodessa. Kaikki tehottomat, huonosti kohdennetut ja kestävää kehitystä edistävää rakennemuutosta hidastavat tuet (jopa 500 milj. €) on poistettava ja yritystukien myöntöperusteita tiukennettava.
  7. Metsätalouden haitallisten tukien talousvaikutukset eivät ole merkittäviä (alle 80 milj. € vuodessa), mutta niiden vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle sen sijaan ovat.
Keskiarvo: 4.8 (8 arviota)
Julkaise syötteitä