Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Suomalaisuuden arvostus ja säilyminen on kytköksissä talouskasvuun

EVAn vuoden 2016 Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan 80 prosenttia suomalaisista kokee, että on onni ja etuoikeus saada olla suomalainen. EVA:n tutkimuspäälikkö Ilkka Haaviston mukaan suomalaisuuden arvostus on kytköksissä talouskasvuun. EVA on seurannut suomalaisuuden arvostuksen muutoksia vuodesta 1984.

– Aina, kun talous on sukeltanut, on myös suomalaisuuden arvostus hiipunut, Haavisto kertoo.

Tulevaisuudenuskomme on vahvistunut

Nyt 31 prosenttia suomalaisista arvelee, että asiat ovat viiden vuoden päästä paremmin kuin nykyään. Viisi vuotta sitten, vuonna 2011, lukema oli vain 15 prosenttia. Myös suhtautuminen yhteiskunnallisiin uudistuksiin on myönteistä: 69 prosenttia pitää niitä välttämättöminä.

Suomen kesät ovat kaksi tai kolme viikkoa pidempiä

Lämpimiä kesäpäiviä on Suomessa kaksi tai kolme viikkoa pidempään kuin 1800 luvun niin sanotulla pienellä jääkaudella. Muutos on suurin pohjois-Suomessa, missä kesän lämpö hellii meitä kaksi kuukautta. Myös etelä-Suomen kesä on nykyään varmempi, pidempi ja parempi.

Keskikesän lämpötilat eivät sen sijaan ole kovinkaan paljon kohonneet. Merkittävin muutos on nimenomaan sydänkesän pidentyminen.

Tiedot selviävät ilmatieteen laitoksen kesätilastoista.

Brexit:n vaikutukset maailmantalouteen ovat vähäisiä

Brexit:n vaikutukset maailmantalouteen ovat IMF:n ennusteen mukaan vähäiset.

Brexit:n negatiivinen vaikutus vuonna 2017 on IMF:n mukaan noin 0,1% ja maailman talouskasvuksi muodostunee IMF:n mukaan noin 3,4%.

Vaikutukset ovat suurimmat Englannissa ja Euroopassa, mutta edes Englanti ei IMF:n mukaan putoa taantumaan. Talouskasvu on sielläkin IMF:n mukaan edelleen 1,3%.  (Piksu toimitus: Englannin kasvuennusteeseen kannattaa suhtautua varauksella)

Olympialaiset nostavat järjestäjämaan osakekursseja

Olympialaiset ja muut suuret tapahtumat vaikuttavat merkittävästi järjestäjämaan pörssikursseihin. Tähän päätelmään on tultu tutkimuksessa "The impact of Mega-Sporting Events on Stock Markets".

Järjestäjämaan osakekurssit nousevat olympilalaisia edeltävän vuoden aikana keskimäärin 32%. Positiivinen vaikuts katoaa olympialaisten jälkeen ja pörssikurssit pääsääntöisesti laskevat.

Suomalaiset ovat mökkikansaa

Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta vietti vähintään yhden vuorokauden mökillä viime vuoden aikana.

Keskimäärin vuoteen mahtui 17 mökkivuorokautta ja eniten niitä oli Helsinki-Uusimaa -suuralueella asuvilla. Noin kolmannes suomalaisista mökkeilee lähinnä vain kesäkuukausina ja eniten mökillä viihtyivät yli 65-vuotiaat. Neljännes mökkeilijöistä uskoo kuitenkin lisäävänsä mökillä vietettyä aikaa.

Yksityisomisteisiin suomalaisiin yrityksiin ja osuuskuntiin luotetaan

Suomalaisten luottamus vaihtelee suuresti eri omistajamuotoja kohtaan.

Suurinta luottamusta suomalaiset kokevat perheyrityksiä (86 %), mikroyrityksiä (82 %) sekä osuuskuntia kohtaan (72 %). Ulkomaisessa omistuksessa oleviin yrityksiin luottaa vain joka neljäs (24 %) suomalainen.  Tiedot selviävät Taloustutkimuksen tuoreesta kyselystä, jossa selvitettiin suomalaisten suhtautumista omistajuuteen.

Kyselyn ovat tilanneet MTK, Perheyritysten liitto, SOK, Suomalaisen Työn Liitto ja Teosto.

Asunnonvuokrauksesta saa yli 4% vakaan tuoton

Suomen Vuokranantajien Pellervon taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan yksityinen asuntosijoittaja saa vuokraustoiminnasta vakaata tuottoa.

Asuntosijoittaminen tuottaa kuukausittaisen rahavirran lisäksi myös mahdollisen arvonnousun pitkällä aikavälillä.  Kaupunkikohtaisilla erityispiirteillä on suuri vaikutus.

Tutkimuksen tekijät ennustavat, että esimerkiksi kaksioista saa vuosina 2016...2020 (oheinen kuva) parasta kokonaistuottoa Kokkolassa, Helsingissä, Seinäjoella ja Vaasassa.

Asuntojen välityspalkkio on keskimäärin 4,17%

Asuntojenmyynti.fi:n mukaan kiinteistönvälittäjät laskivat kerrostalo-osakkeiden sekä omakotitalojen välityspalkkioitaan kevätkesällä. Asuntojen välityspalkkio on keskimäärin 4,17% ja kiinteistöjen 4,34% (sisältävät arvonlisäveron).

Osakemarkkinat palautuneet Brexit äänestyksestä

Osakemarkkinat ovat Nordean mukaan Brexit äänestyksen jälkeen rauhoittuneet ja arvostustasot ovat Eurooppaa lukuun ottamatta palautuneet äänestystä edeltäneelle tasolle.

Korot ovat kaikenkaikkiaan hieman alemmalla tasolla kuin ennen äänestystä ja luottamus on näiltäkin osin palautunut.

Liukuvat keskiarvot helpottavat kauppojen ajoittamista

Tekninen analyysi tarkoittaa tulevan kehityksen ennustamista menneen kurssikehityksen perusteella. Eräs tärkeimmistä työkaluista on liukuvat keskiarvot. Mutta mitä ne mittaavat ja miten niitä käytetään?

Liukuvien keskiarvojen avulla etsitään kurssikäyrästä trendiä, systemaattista jatkuvaa muutosta johonkin suuntaan. Esimerkiksi jos kurssikäyrä on 10 päivän liukuvan keskiarvon yläpuolella niin siitä tietää että kursit ovat nyt korkeammalla kuin keskimäärin edellisen 10 pörssipäivän aikana. Ollaan siis tässä tapauksessa nousutrendissä.

Hypo: Brexit tunnekuohu sysää Suomen taantumaan

Hypo: 7.7.2016. Suomen talous kääntyy Ison-Britannian Brexitin vuoksi hetkelliseen taantumaan kevään kohtuullisen kasvun jälkeen. Täystyrmäyksestä ei ole kyse, vaikka epävarmuus leikkaa vientiä, investointeja ja kulutusta. Talouden nousu lepää yhä vahvemmin kotimarkkinoiden harteilla.

Euroalueen kuluttajien luottamus on hyvällä tasolla

Kuluttajien luottamuksella on vahvaa korrelaatiota pörssikursseihin.

Euroalueen kuluttajien luottamus on vuoden 2012 Kreikka kriisin jälkeen elpynyt. Kehitys on ollut Suomessa hitaampaa, mutta tämä vuosi on jo parempi. 

Pörssikurssit ovat seuranneet perässä. Oheisessa kuvassa on Suomen pörssin markkina-arvo (Suomen Pankin mukaan), joka on vuodesta 2012 alkaen vähitellen hivuttautunut ylöspäin.

Mikä on suunta jatkossa? Vastaus löytyy luultavasti tämän kuvan ulkopuolelta, muista tekijöistä. Makrotalous, maailmankauppa, erilaiset kriisit ja keskeisissä valtioissa tehtävät rakenteelliset uudistukset määräävät kehitystä.

Joukkolainamarkkinoiden toimintaa yritetään käynnistää

Vanhemmat sijoittajat muistavat ajan, jolloin yritysten ja valtion joukkolainoja ostettiin ja myytiin pörssissä. Niillä oli päivän noteeraus ja kotitaloudet sijoittivat velkakirjoihin siinä missä osakkeisiin. Tuosta kulta-ajasta on kulunut tovi eikä velkakirjoilla ole enää käytännössä toimivia jälkimarkkinoita eikä sijoittaja saa niitä julkisesti noteerattuun kurssiin. Asiat ovat menneet huonoon suuntaan. 

Toimivat joukkovelkakirjamarkkinat helpottaisivat yritystoimintaa ja valtio yrittää nyt lainsäädäntöteitse standardoida markkinoiden toimintaa niin, että markkinat voisivat joskus taas käynnistyä. Hallituksen asettama asiantuntijatyöryhmä ehdottaa kevyttä sääntelyä joukkolainanhaltijoiden edustajien toimintaan. Suunnitteilla olevan lainsäädännön tavoitteena on lisätä oikeusvarmuutta ja tehostaa joukkolainamarkkinoita. Pitää toivoa, että tämä riittää käynnistämään markkinat.

Verkkokauppa kasvoi 43 %, Suomi siirtyi verkkokauppa-aikaan

Verkkokauppaa on tehty jo yli 20 vuotta, mutta vasta nyt olemme todistamassa kaupan alaa ravistelevaa dramaattista muutosta.

Viimeisen 12 kuukauden verkkokauppaindeksin tulokset osoittavat, että murros tapahtuu juuri nyt. Vielä vuoden 2015 aikana vähittäiskaupasta tapahtui verkossa alle 10 prosenttia. Viimeisin verkkokauppaindeksi Q2/2016 näyttää häkellyttävää 43% vuosittaista kasvua kotimaisille verkkokaupoille ja  verkossa tapahtuu tällä hetkellä jo 20% suomalaisten ostoksista.

 

Presidentit Niinistö ja Putin sopivat jännityksen lieventämisestä

Presidenttien Sauli Niinistö ja Vladimir Putin lehdistötilaisuuden (oikealla tilaisuus kokonaisuudessaan, 57 min) antia:

  • Minskin sopimuksen täytäntöönpano on ehto taloudellisten pakotteiden poistamiselle ja paremmille EU:n ja Venäjän välisille suhteille. Niinistö ehdotti etenemistä askel kerrallaan, alkaen tulitauosta Ukrainassa. Presidentti Putin esitti monia näkemyksiä siitä miten voitaisiin edetä.
  • Suomen ja Venäjän välinen kauppa on pienentynyt lähinnä öljyn hinnan ja ruplan arvon alenemisen, mutta myös taloudellisten pakotteiden seurauksena. Paljon on kuitenkin tehtävissä vaikka pakotteet ovatkin puolin ja toisin voimassa. Putin ehdotti suomalaisille yrityksille tuotantolaitosten perustamista Venäjälle. 
  • Presidentti Putin hyväksyi presidentti Niinistön ehdotuksen siitä että Itämeren alueen jännitystä puretaan siten, että sotialaskoneet liikkuvat jatkossa Itämerellä näkyvinä (transponderit päällä)

Uusi maakuntalaki vahvistaa paikallisidentiteettejä

Maakuntauudistuksen tärkeimmät lakiluonnokset ovat kesän ajan kommentoitavina. Uudistuksen keskiössä on maakuntalaki, jonka ohjaamana syntyy maakuntahallinto. Suunnittelu, kaavoitus, kulttuuri ja identiteetin rakentamista tapahtuu jatkossa maakuntatasolla.

Maakunnat eivät ole varsinaisia itsehallintoalueita. Niille ei ole tulossa itsenäistä verotusoikeutta, toiminta rahoitetaan valtion budjetista ja tehtävät määrätään eduskunnan ohjauksessa (lakiperusteisina).

Maakuntien tehtävät:

  • Sosiaali ja terveydenhuolto sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden ennaltaehkäisevät palvelut.
  • Pelastustoimi (järjestäminen kuuluu viidelle yliopistosairaalaa ylläpitävälle maakunnalle, joita muut rahoittavat)
  • Aluekehittäminen ja sen rahoitus. Alueellisten yhteispalveluiden järjestäminen ja kehittäminen. Joukkoliikenteen suunnittelu ja järjestäminen sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu.
  • Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus sekä kulttuuriympäristön hoito.
  • Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman sekä kulttuurin ja liikunnan edistäminen.
  • Elinkeinoelämän ja elinkeinojen sekä innovaatioympäristön kehittäminen ja rahoittaminen sekä siihen liittyvät yritys ja neuvontapalvelut. Työ ja elinkeinopalveluiden järjestäminen ja kotoutumisen edistäminen.
  • Maaseudun kehittäminen sekä maa ja elintarviketalouden ja maatilatalouden sekä kala ja riistatalouden edistäminen. Maatalousyrittäjien lomituspalveluiden järjestäminen. Kasvintuotannon ja terveyden valvonta. Ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen ja jakaminen. Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta.
  • Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen.
  • Rakennusvalvonta niissä maakunnissa, joissa siitä kuntien kesken sovitaan sekä muut maakuntien liittojen tehtävät.

Pankkibarometri: Nyt investoidaan ja luodaan tulevaisuutta

Finanssialan Keskusliiton (FK) tuoreen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajat arvioivat sekä yritysten että kotitalouksien luotonkysynnän olleen vuoden toisella neljänneksellä kasvussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Luotonkysynnän arvioidaan myös jatkuvan vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä vilkkaampana kuin vuotta aiemmin.

Suomesta tulossa palveluvientiin suuntautunut maa

Viime vuonna Suomen palveluviennin arvo kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta, ja nousi käyvin hinnoin laskettuna korkeammalle tasolle kuin aiempana ennätysvuonna 2008. Palveluvienti on keskittynyt Helsingin seudulla toimiviin yrityksiin, ja kärkimaiden osalta ylittää jo tavaraviennin arvon (kuva oikealla: Tilastokeskus).

LähiTapiola: Brexit aiheuttaa pitkäkestoisen epävarmuuden

Ison-Britannian kansalaisten päätös puoltaa maan eroamista Euroopan Unionista kansanäänestyksessä on kylmä suihku koko Euroopalle. Äänestystulos yllätti myös markkinat pahanpäiväisesti. –Kyseessä on merkittävä poliittinen sokki, joka jättää jälkeensä pitkäkestoisen epävarmuuden, sanoo LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti Timo Vesala.

Epävarmuuden kestosta kertoo se, että yksistään irtautumisneuvottelujen on arvioitu kestävän parisen vuotta, ja virallisen eroamisilmoituksen tekeminen voi kestää kuukausia.

Taloyhtiö voi kieltää haitalliseksi koetun parveketupakoinnin

Huoneistoja sekä huoneistoparvekkeita ja -pihoja koskevat uudet tupakointikieltosäännökset tulevat voimaan vuoden 2017 alusta. Taloyhtiöt voivat yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä hakea kunnalta tupakointikiellon huoneistoparvekkeille ja -pihoille, jos savu voi kulkeutua naapuriin.  Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto muistuttavat, että häiritsevän tupakoitsijan kanssa kannattaa aina ensin yrittää päästä sopuisaan neuvotteluratkaisuun, vasta sitten on järeämpien keinojen aika.

Brexit äänestyksen tulos ei Nordean mukaan aiheuta paniikkia

Mahdollinen Brexit ei olisi Nordean mukaan maailmanloppu. Osakkeet tulisivat ensireaktiona alas ja Euron arvo alentuisi. Mutta kurssit voisivat ensi säikähdyksen jälkeen palautua jopa entiselleen. 

Mahdollinen jääminen EU jäseneksi sen sijaan vahvistaisi kursseja, mutta perusongelmat: EU sisäiset jännitteet ja EU skeptisyys jäisivät. Lyhyen tähtämien vaikutukset olisivat kuitenkin positiivisia.

Tapio Korhosen kirja kuvaa rahoitusmarkkinoiden toiminnan

Uudessa Tapio Korhosen kirjoittamassa Rahoitus- ja valuuttamarkkinoiden tulkintaa -julkaisussa (256 sivua) esitellään käytännönläheisesti rahoitus- ja valuuttamarkkinoiden perustoimintojen luonne ja toiminta.

Lähtökohta on kokonaistaloudellinen ja se sisältää kansantajuisen ja perusteellisen kuvauksen kansantalouden käyttäytymisestä. Kyse on selkeästi asiantuntijan tekemästä tekstistä, jossa tieto itse ja sen välittäminen on ollut kirjoittajalle primäärinen arvo.  

Suomen missio on kansainvälisen oikeuden edistäminen

Hallituksen vasta julkaistu ulko- ja turvallisuuspoliitinen selonteko nostaa Suomen tärkeimmäksi ulkoiseksi missioksi kansainvälisen oikeuden edistämisen. Valtioiden, yritysten ja ihmisten toimintaa sääntelee kansainvälinen oikeus ja sille rakentuvat yhteisesti sovitut säännöt, oikeudet ja velvollisuudet.

Suomen arvot, demokratia, luotettava hallinto ja toimivat instituutiot luovat pohjan vakaudelle ja sisäiselle turvallisuudelle ja hyvinvoinnille, jota kestävä taloudellinen kasvu tukee. Turvallinen ja luottamukseen perustuva yhteiskunta on tärkeä osa uskottavaa ja menestyksellistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Julkishallinto on resurssien siirtoa

Valtiovarainministeriön menokartoitus esittelee, mil­lai­sia etuuk­sia, pal­ve­lu­ja ja toi­min­to­ja Suo­mes­sa ra­hoi­te­taan val­ti­on va­roin joko ko­ko­naan tai osit­tain.

Menokartoituksesta selviää, että julkishallintomme on pääosin erilaista sosiaaliturvaa (sosiaaliturva, eläkkeet,..). Oheisesta kuvasta puuttuu suurin erä, eläkkeet (noin 32Mrd€).

Terveydenhuolto (17Mrd€), koulutus (13 Mrd€), puolustus (3Mrd€) ja poliisitoimi (3Mrd€) ovat julkisen sektorin tärkeimmät lisäarvopalvelut.

Useimmat julkisen sektorin menot ovat resurssien siirtoja aktiivisilta ja osaavilta (yrityksiltä ja ihmisiltä) vähemmän aktiivisille ja vähemmän osaaville (yrityksille ja ihmisille).

Asunto kauniissa talossa säilyttää arvonsa

Suurin osa suomalaisten varallisuudesta on kiinni omassa asunnossa. Hyvällä suunnittelulla ja kauniilla rakentamisella varmistuu, että sijoitus säilyttää arvonsa.

Trendit vaikuttavat asuntojen kysyntään tulevien vuosikymmenten aikana:

  • kerrostaloasumisen arvostus kasvaa
  • yhteisölliset asumisratkaisut yleistyvät
  • ekologinen rakentaminen on suosittua

Suomi kiri 17 vuoden tauon jälkeen uudelleen maailman ICT johtoon

Suomi kirkastaa viimevuotisen hopeansa kullaksi digitaalisuuden astetta mittaavassa Digibarometri 2016 -vertailussa. Suomen jälkeen tulevat muut Pohjoismaat järjestyksessä Norja, Tanska ja Ruotsi. Kehitys Suomessa on ollut nopeaa, mutta toisaalta digitaalinen disruptio ravistelee maatamme poikkeuksellisen voimakkaasti.

Nyt kolmatta kertaa tehdyssä Digibarometrissa Suomen asema paranee jälleen pykälällä. Vuonna 2014 vaikutti siltä, että monet digin uudet ilmiöt olivat yllättäneet pääjoukon suomalaisista toimijoista. Myöhäisen heräämisen jälkeen seurannut kehitys on ollut nopeaa.

Suomen talous lähdössä ennakoitua nopeampaan kasvuun

Suomen taloudessa on LähiTapiolan suhdannekatsauksen mukaan tapahtunut käänne parempaan. Kasvu oli vuoden 2015 viimeisellä neljännellä ja vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä selvästi ennakoitua nopeampaa. Tämän ansiosta LähiTapiola nosti vuoden 2016 kasvuennusteensa 1,2 prosenttiin . Myös työttömyys on kääntynyt laskuun odotettua aiemmin. ”Kilpailukykysopimus vahvistaa talousluottamusta, mutta työllistämisen ja investointien rakenteellisia esteitä ei sen avulla vielä merkittävästi helpoteta. Myös ulkomaankaupan näkymä on edelleen heikko. Odotamme viennin kuitenkin elpyvän maltillisesti vuonna 2017”, sanoo ekonomisti Timo Vesala LähiTapiolasta.

Tuottoja kannattaa Nordean mukaan metsästää osakkeista

Laskeeko FED tämänviikkoisessa kokouksessa kokouksessaan ohjauskorkoja? Nordean sijoitusstrategi Ville Korhosen mukaan ei. USA:n taloudesta on saatu hieman odotuksia heikompia talouslukuja ja työllisyydessäkin on FED:n mukaan parantamisen varaa. Korkojen mahdolliseen nostamiseen palataan Nordean mukaan syksyllä.

Korkopapereista on alkuvuonna, korkojen edelleen laskiessa, saanut sijoitusmarkkinoiden parasta tuottoa.

Tuottoja kannattaa jartkossa metsästää osakkeista. Korkopapereiden aika alkaa tältä osin olla ohi ja korkopaperit soveltuvat enemmänkin salkun tasapainottamiseen kuin tuottovetureiksi.

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Helsingin pörssiin tullut 25 uutta yritystä

Vuosina 2014–2016 Helsingin pörssilistoille tuli 25 uutta yritystä. Näistä 14 (56%) oli pääomasijoittajataustaisia yhtiöitä.

Pääomasijoittajat keräävät pääomasijoitusrahastoihin varoja sijoittajilta, kuten esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiöiltä, ja sijoittavat varat kasvuyrityksiin. Keskimäärin sijoitusjakso kestää 3–6 vuotta, mutta voi olla pidempikin.  Pyrkimyksenä on kasvattaa sijoituksen arvoa sijoituskauden aikana. Pääomasijoittaja ei usein vaadi osinkotuottoa, vaan tähtää tuoton realisointiin vasta irtautumisen eli exitin yhteydessä.

Työnantaja vastasi 1960 saakka työntekijöiden vanhuudenturvasta

Tuoreessa VTM Jussi Vauhkosen poliittisen historian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa selvitetään työnantajan elatusvelvollisuuden pitkä historia. Elatusvelvollisuus merkitsi työnantajan velvollisuutta huolehtia työntekijänsä ja hänen perheensä toimeentulosta sen jälkeen, kun tämä ei ollut työhön kykenevä. Elatusvelvollisuudesta säädettiin 1739 ja 1805. Työnantajan elatusvelvollisuus muodosti sukulaisten, seurakunnan ja pitäjän vaivaishoidon (1852 asetus) ohella vanhuudenturvan aina 1960 luvun alkuun saakka. Säädös eli 1960 luvulla syntyneen eläketurvan rinnalla aina vuoteen 1982, jolloin elatusvelvollisuus poistettiin lainsäädännöstä.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Piksu Toimitus blogi