Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Digitaaliset alustat määräävät maan tulevan strategisen merkityksen

Digitaalisten alustojen kehitys ja käyttö korreloivat maan taloudellisen menestyksen ja tulevan merkityksen kanssa. Digitaalisuuden osaaviin kasvaviin maihin kannattaa sijoittaa. 

Digitaalisina perustettujen yritysten vanavedessä nyt myös pk-yritykset ja perinteiset toimialat ovat lähdössä hakemaan kasvua digitaalisilla alustoilla toimivilta markkinoilta. Tiedot käyvät ilmi Accenturen tuoreesta G20 maita koskevasta Five Ways To Win with Digital Platforms -tutkimusraportista.

Paperinen viranomaisposti korvataan sähköposteilla vuonna 2018

Kansalaisten viranomaisasioinnissa siirrytään paperikirjeiden sijaan käyttämään ensisijaisesti sähköistä postilaatikkoa vuodesta 2018 alkaen. Käytännössä tämä tarkoittanee, että kansalaisten on avattava itselleen oma viranomaisasioinnin digipostilaatikko ja seurattava sinne tulleita viranomaisviestejä ja asiakirjoja samalla tavalla kuin perinteistä postia.

Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka suosii osakesijoituksia

Nordea: Finanssikriisin jälkeen keskuspankkiireita on tituleerattu sijoittajan parhaiksi kavereiksi. Viime viikon Japanin ja USA:n korkokokousten perusteella keskuspankkiirit ovat sitä myös jatkossa.

Elvyttävä rahapolitiikka jatkuu. Yhdysvaltain keskuspankki, FED, tulee ilmeisesti nostamaan korkoa vielä tänä vuonna, mutta samalla FED kuitenkin indikoi, että korkoja nostetaan ensi vuonna aiempaa arviota hitaampaa vauhtia.

Kohtuullisesti toimiva talous ja elvyttävä rahapolitiikka ovat sijoittajan kannalta hyvä yhdistelmä. Osakkeet ovat edelleenkin sijoituskohteena houkutteleva vaihtoehto.

Japanin keskuspankki nostaa hieman lainansaajien maksamia pidempiä korkoja, mutta vain sen verran, että pankit pystyvät ylläpitämään terveen pankkitoiminnan tarvitsemaa korkokatetta. Japanin keskuspankkipolitiikka on tämänkin jälkeen elvyttävää.  

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Osake- ja asuntosijoittaminen kasvattavat suosiotaan

Finanssialan Keskusliiton (FK) tuoreen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajat arvioivat sekä yritysten että kotitalouksien luotonkysynnän olleen vuoden kolmannella neljänneksellä kasvussa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Luotonkysynnän arvioidaan myös jatkuvan vuoden 2016 loppuun vilkkaampana kuin vuotta aiemmin.

Kotitalouksien luotonkysynnän odotetaan edelleen kohdistuvan etenkin oman asunnon hankintaan sekä asunnon remontointiin. Kotitalouksien sijoitustoimintaa varten otettavien lainojen kysynnän arvioidaan olevan aiempaa vilkkaampaa. Lyhennysvapaiden käytön uskotaan olevan edelleen hienoisessa kasvussa.

Hallitus monimutkaistaa verotusta pienellä porsaanreiällä

Hallitus esittää metsälahjavähennystä tilojen sukupolvenvaihdoksiin.

Tavoitteena on muun muassa kasvattaa metsätilakokoa, edistää yrittäjämäistä metsätaloutta ja lisätä puun tarjontaa.

Autonomisesti ohjautuva laivaliikenne toteutuu ennen maantieliikennettä

Tekesin Arktiset meret -ohjelman yhteyteen on perustettu autonomisen meriliikenteen ekosysteemihanke, jonka tavoite on luoda yhteinen kehitystiekartta autonomisen ja miehittämättömän meriliikenteen toteuttamiseksi.

Autonomisen meriliikenteen toteuttaminen on maantieliikenteen automatisointia helpompaa ja sen toteutuminen on realisitista.

Suomen yhteiskuntarakenne on poliittisen lobbauksen tulosta

FM Maiju Wuokon väitöstutkimus "Markkinatalouden etujoukot" kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) ja Teollisuuden keskusliiton (TKL) historiikin. Se pyrkii sanallisin aihetodistein osoittamaan EVA:n ja TKL:n toiminnan tuloksellisuuden kun ne pyrkivät siihen, että kansainvälinen kilpailukyky oli asetettava etusijalle, Suomen kansainvälinen identiteetti oli juurrutettava Länsi-Euroopan yhteyteen ja vapaan markkinatalouden asemaa oli vahvistettava. Tutkimus on kattava kuvaus yritysjohtajien kattojärjestöjen poliittisen vaikuttamisen jännittävistä tapahtumista ja käänteistä 1970, 1980 ja 1990 lukujen Suomessa.

Tutkimus ei mainitse sitä, että EVA ja TKL epäonnistuivat eräässä tavoitteessa, valtiovallan yhteiskunnallisen roolin rajoittamisessa. Tuon epäonnistumisen seurauksena nykyään noin 58% kansantuotteesta jaetaan julkisen sektorin kautta. Tutkimus ei myöskään mainitse että suuryritykset siirtyivät noiden vuosikymmenten aikana osin julkiseen omistajaohjaukseen (eläkeyhtiöt + valtio) ja suuryritysten johtajat siirtyivät samalla julkisen sektorin ohjaukseen.

Suomalaisuus on trendikästä ja haluttua

Suomalaisuus on vuoden 1997 jälkeen ollut trendikästä ja suomalaiseksi on haluttu tulla ja oppia. Tällä hetkellä noin 8000..9000 haluaa vuosittain samaistua meihin ja ottaa Suomen kansalaisuuden. Ero aiempaan on silminpistävä. Ennen vuotta 1997 vain noin 1000 henkilöä vuodessa halusi tulla suomalaiseksi.

Suurin suomalaiseksi haluavien virta tulee tilastokeskuksen mukaan naapurimaastamme Venäjältä ja venäjää äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut jo 72000 henkilöön. Toinen suuri vähemmistökielemme on viro, jota puhuu äidinkielenään 42000 suomalaista. Kumpaakaan ryhmää ei juurikaan havaitse katukuvassa - monet heistä puhuvat suomea ja heidän lapsensa ovat lähinnä supisuomalaisia.

Suomen talous kasvaa kituliaasti

Suomen talous kasvaa valtionvarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaan tänä vuonna 1,1 prosenttia. Myös seuraavina vuosina talouskasvu jää yhden prosentin tuntumaan.

Vaikka tuotannon hintakilpailukyky kohenee ja työttömyys laskee vähitellen, kokonaistuotannon kasvu on kovin hidasta ja julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä.

PK yritysten suhdanneodotukset parantuneet merkittävästi

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset tulevasta ovat parantuneet: 43 prosenttia niistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavan vuoden aikana. Vain noin joka kymmenes pelkää suhdanteiden heikkenevän. Entistä useampi yritys haluaa kasvaa, eli uutta työtä on odotettavissa.

Kehittyvien maiden osakkeet ovat vuoden hittituote

Kehittyneiden maiden osakkeet ovat vuodesta 2011 alkaen tuottaneet noin 60% voiton, kun taas kehittyviin maihin sijoittaneet ovat saaneet nähdä omaisuutensa kutistuvan puoleen. Ero on häkellyttävä.

Tilanne on muuttumassa. Kehittyvät maat ovat alkuvuoden aikana tuottaneet noin 10% kehittyneitä paremmin. Tämä voi tarkoittaa käännettä.

Osakemarkkinoiden trendit ovat yleensä pitkäikäisiä, sijoitusmuodit ovat vuosien mittaisia. Ne käynnistyvät yleensä aitojen makrotaloudellisten tekijöiden aikaansaamina ja jatkuvat sitten omalla painollaan pitkiä aikoja.

Kehittyvien maiden parantuneeseen suosioon vaikuttaneita tekijöitä ovat muun muassa:

  • raaka-aineiden vuoden alusta alkaen jatkunut hinnannousu on parantanut monen kehittyvän maan tilannetta
  • joissakin kehittyvissä maissa on nähtävissä orastavaa käännettä kohti parempaa
  • USA:ssa noteeratut kehttyneiden maiden osakkeet ovat kalliita

Jatkuuko tämä trendi vielä pitkään? Väestörakenteeltaan terveet kehittyvät maat tulevat luultavasti pärjäämään mainiosti. Väestörakenne ja yhteiskunnan systemaattisuus (selvät, yksinkertaiset säännöt ja vähän korruptiota) ratkaisevat tulevan kehityksen.

Kuvan lähde: Google finance

Huolellinen rahankäyttö on periytyvä arvo

Oletko suunnitelmallinen vai huoleton rahankäyttäjä? Se näyttää riippuvan paljolti vanhempiesi talouskäyttäytymisestä. Omalla esimerkillä ja myönteisellä tavalla puhua raha-asioista voi vaikuttaa oman jälkikasvun talouskäyttäytymiseen. LähiTapiola ja Marttaliitto pyysivät suomalaisia arvioimaan omaa, vanhempiensa ja lastensa talouskäyttäytymistä. 80 prosenttia niistä, jotka arvioivat vanhempansa suunnitelmallisiksi, arvioivat itsensäkin suunnitelmalliseksi rahankäyttäjäksi.

Suomessa ei sallita rikastumista - siksi ei ole kasvua

Yritykset eivät kasva, koska ei riskinotto ei ole yrittäjälle hyvä vaihtoehto. Riskien välttämiseen ovat vaikuttaneet hankala taloustilanne, heikentyneet markkinanäkymät, resurssien puute ja ennenkaikka se, ettei yrittäjä saa henkilökohtaista etua mahdollisesta onnistumisesta. Tekesin Innovaatiotoiminnan pullonkaulat -selvitys avaa syitä yritysten innovaatiotoiminnan panostuksien vähenemiseen.

”Meillä on väärä setti, mitä viedään. Palveluita pitäisi viedä, mutta tavaraa viedään. Miten sitten herätetään kasvuhalu, niin kannustimet tulisi saada paremmiksi. Suomessa ei sallita rikastumista ja pääomien kasaantumista, joten riskinotto ei ole houkuttelevaa”, toteaa Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju Tekesin järjestämässä Kasvu-tapahtumassa keskiviikkona.

Työllistämistuet eivät toimi - liikaa byrokratiaa

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas ei usko valtion tukiin perustuvaan työllistämiseen. "Työpaikat syntyvät, jos ovat syntyäkseen, etupäässä pieniin yrityksiin. Tukien hakeminen ja niistä raportointi on liian raskasta yrittäjälle, jonka päähuoli on kerätä tulosta viivan alle", kirjoittaa Suokas tuoreessa blogissaan.

Hallitus on sormi suussa. Työttömät pitäisi saada töihin, mutta työpaikkoja ei ole. Ratkaisua haetaan työttömien kyttäämisestä ja etujen leikkaamisesta. Tällä syntyy uusia työpaikkoja kuitenkin vain kyttääjille.

Kyösti Suokas kertoo kokemuksistaan seuraavasti "Menin ensimmäistä kertaa rakennustyömaalle 15-vuotiaana. Työkavereina oli muiden ohella juoppoja, jotka kävivät töissä selvinä kausinaan. Jos mestarin olisi pitänyt ennen palkkausta seurustella viranomaisten kanssa ja täyttää tukihakemuksia, ainakin minä ja Aperita-miehet olisimme jääneet työmaan ulkopuolelle."

Mainonta suuntautuu mainostajien omiin medioihin

Monen mollivoittoisen vuoden jälkeen mainonnassa näkyy selvä käänne ylöspäin ja mainosbudjetti on nyt 3,7% keskimääräisestä liikevaihdosta. Mainostajien Liiton jäsenyritysten aikeita kuvaavan Mainosbarometrin saldoluku on 36, kun se vielä tammikuussa oli -4. Kasvavat panostukset suunnataan ennen kaikkea verkkoon ja mainostajien omiin medioihin (sähköpostikirjet,...). Kysyntänäkymätkin koetaan valoisina. Suomalaiset yritykset keskittyvät vahvasti kotimarkkinoihin. Verkkokaupan osuus myynnistä on valtaosalla vaatimaton.

Nordea uskoo syksyn pörssiralliin

Alkuvuoden huolenaiheet, erityisesti Kiinan, Venäjän ja Brasilian talouskasvuun liittyvät, ovat hellittäneet ja Nordea kertoo nostavansa osakkeet ylipainoon.

Alkuvuosi on antanut mukavaa tuottoa osakesijoittajalle ja laskevat korot ovat auttaneet korkosijoittajaa. Kun korot ovat painuneet yhä syvemmälle nollan alapuolelle, on sijoittajien jatkossa haettava tuotto osakemarkkinoilta.

Syksyyn lähdettäessä taivaanranta on selkiytynyt aiemmista huolista, ja kasvuodotukset ovat Nordean mukaan vakaammalla pohjalla. Kevään ja kesän aikana talousluvut maailmalta ovat vakautuneet, eivätkä talouden alamäestä kertovat varoitusvalot välky. Erityisesti kehittyvien maiden tilaa on kyseenalaistettu, mutta nyt niistä on saatu merkkejä käänteestä parempaan.

Piksu on päivittänyt yritysten tuloskehitystä kuvaavat kaaviot

Piksu on päivittänyt Q2/2016 osavuotiskatsausten perusteella sen, miten markkinat ovat arvioineet kunkin suomalaisen pörssiyrityksen tuloksen kehittyvän.  Kaikki tulokset löytyvät piksun analyysit / OMXHEX osioista.

Oheinen kuva kertoo esimerkiksi sen, miten markkinat ovat arvioineet  UPM:n tuloksen kehittyvän. Nykyisen pörssikurssin mukaan UPM:n tulos tulee jatkossa pienenenemään suurin piirtein kuvan esittämällä tavalla. Kutistuva tuloskehitys riittää UPM:n kohdalla perustelemaan nykyisen pörssikurssin ja sijoittaja saa silti pitkällä tähtäimellä kohtuullisen tuoton ostamilleen UPM:n osaikkeille. Jos tekee oman henkilökohtaisen arvion, että UPM:n tuloskehitys on tulevaisuudessa parempi (esimerkiksi että UPM:n tulos pysyy pitkään nykyisellä tasolla), niin silloin UPM on ostokohde.

Pääjohtaja Erkki Liikanen talouden näkymistä

Suomen Pankin Pääjohtaja Erkki Liikanen talouden näkymistä, budjettiriihessä 31.8.2016:

  • Kansainvälisen talouden näkymät aiempaa epävarmemmat, mutta IMF ennustaa kasvun jatkuvan
  • Korko-odotukset ovat laskeneet vuoden 2016 aikana
  • Tuottavuuden kasvu on pudonnut vuodesta 2000 saakka ja tuoloerot ovat kasvaneet maailmanlaajuisesti vuodesta 1995 saakka
  • EKP:n sekä pitkiä että lyhyitä korkoja alentava politiikka tukee kulutusta ja investointeja
  • Suomen talous on palannut kasvu-uralle ja elpyminen näkyy työttymyysasteen alenemisessa. Rakentamisen suhdanne on kääntynyt nopeasti, mutta viennin kehityksessä ei ole tapahtunut parantumista.

Lisää tietoa: Suomen Pankki

Suomesta tulossa ystävällisempi maa tänne kotoutuville

Ulkomaalaisen henkilökortti voidaan jatkossa myöntää kaikille oleskeluluvan ja kotikunnan saaneille. Hallituksen päätös helpottaa ulkomaalaisten pankkipalveluiden saantia, asioiden hoitoa ja kotoutumista.

Turvapaikanhakijoille jaetaan syksyn aikana kokeiluluontoisesti prepaid-kortteja, joille sosiaalietuudet ja mahdollisesti myös palkka ladataan, ellei turvapaikanhakijalla  ole pankkitiliä. Tarkoitus on, että kaikilla turvapaikanhakijoilla olisi kortti vuoden loppuun mennessä.

Varakas perhetausta suojelee eri elämäntilanteissa

VTM Outi Sirniön perjantaina tarkastettavasta väitöstyöstä selviää, että lapsuuden perheen tulotasolla on ratkaisevaa vaikutusta siihen, minkälaiseksi lapsen myöhempi tulotaso ja sosioekonominen asema muodostuu.

Varakas perhetausta suojelee eri elämäntilanteissa

Ero tuloissa pieni- ja suurituloisten perheiden jälkeläisten kesken säilyy, vaikka tulokehitystä seurataan useampi vuosi valmistumisen jälkeen.

- Suurituloisen perhetaustan vaikutus on vahva, sillä se suojelee myös matalan koulutukseen ja työttömyyteen yleensä liittyvältä suuremmalta todennäköisyydeltä päätyä pienituloiseksi. Pienituloisilla ei ole saatavilla samanlaista tukea ja mahdollisuuksia, Sirniö kertoo.

FED:n koronnosto ei mullistaisi markkinoita

Keskuspankkipolitiikka vaikuttaa tällä hetkellä merkittävästi sijoitusmarkkinoihin, erityisesti siihen miten houkuttelevina sijoittajat näkevät korkokosijoitukset suhteessa osakkeisiin. Nousevat korot syövät korkosijoitusten arvoja kun taas laskevien korkojen periodi on yrityslainojen kulta-aikaa.

USA:n keskuspankki, FED, on ensimmäinen koronnostoa harkitseva merkittävä keskuspankki ja sen pääjohtaja Janet Yellen on indikoinut FED:n harkitsevan koronnostoa vielä tämän vuoden aikana.

USA:n talous on vahva,  työttömyys on alle 5%, talous kasvaa ja inflaatio on piristynyt runsaaseen prosenttiin.  USA:n keskuspankin uskotaankin päätyvän joulukuussa pieneen (0,25% ?) koronnostoon. Välittömät vaikutukset sijoitusmarkkinoihin jäävät Nordean mukaan luultavasti pieniksi. Puolen prosentin tasolle nousevat lyhyet korot eivät riitä mullistamaan markkinoita.

Timon lista täyttää 10 vuotta

Piksun "Timon lista" täyttää tänään 10 vuotta. Onnea kymmenvuotiaalle !!!

Timon listan ensimmäinen päivä Piksussa oli 29.8.2006 ja siitä on nyt kulunut täysi kymmenen vuotta. 

Timon listan mallisalkku on tuon kymmenen vuoden aikan tuottanut 454%, joka on 113% enemmän kuin OMXHEX tuottoindeksi.  Monet meistä piksun lukijoista ovat saaneet nauttia tästä ja siitä, että tuotto on saatu hyvin hajautetulla salkulla.

Muutamat ovat sijoittaneet Timon listaan Lokki Oy:n "suomiosake" salkun avulla.  Timo toimii tämän tuotteen salkunhoitajana ja se toimii timon listan mukaisella tavalla. Tässä yrityksessä on mukana myös verkkolehti piksu. Lähes samaan tuottoon pääsee myös seuraamalla aktiivisesti timon listaa ja tekemällä sen suosittelemat ostot ja myynnit.

Maailmantalous on suhdannekuopassa

IFO julkaisee neljännesvuosittain tutkimustietoa maailmantalouden suhdannetilanteesta. Maailmantalous on elokuun raportin mukaan edennyt suhdannekuoppaan. Huipulla oltiin vuoden 2014 alkupuolella ja siitä asti on tultu kahden vuoden ajan alaspäin.

Suhdannekuoppa koskee IFO:n mittausten mukaan kaikkia mantereita, mutta Aasian taloudellisen itseluottamuksen mureneminen on ollut erityisen dramaattista. Kehitys alkoi vuoden 2013 aikana ja on jatkunut täydet kolme vuotta.

Joukkorahoitukselle tulee lainmukaiset pelisäännöt

Tasavallan presidentti vahvisti uuden joukkorahoituslain, joka  parantaa yritysten mahdollisuuksia rahoittaa kasvua ja vähentää byrokratiaa.

Yritykset saavat lisää vaihtoehtoja kasvunsa rahoittamiseen, kun laina- ja sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen hankinta helpottuu. Uusi laki keventää erityisesti sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen sääntelyä ja vastaavasti selkeyttää lainamuotoisen joukkorahoituksen pelisääntöjä.

Pankin vaihtaminen tulee EU alueella helpoksi

Kaikki kansalaiset saavat tulevaisuudessa pankista perusmaksutilin ja siihen liittyvät vähimmäismaksupalvelut, esimerkiksi maksukortti, käteisen nostaminen ja tilisiirrot verkkopankissa. Hallitus esittää lakiesityksessä, että pankit eivät voi kieltäytyä tilin ja verkkopankkitunnusten tarjoamisesta kuin vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi rahanpesulainsäädännön perusteella.

Palveluntarjoajan vaihtaminen helpoksi

Lainmuutokset helpottavat maksupalveluntarjoajan vaihtamista. Kuluttajan ei esimerkiksi tarvitse itse huolehtia uusien maksuyhteystietojensa ilmoittamisesta, sillä uuden palveluntarjoajan pitää ilmoittaa tämän uudet yhteystiedot toistuvien tilisiirtojen, suoraveloitusten ja e-laskujen lähettäjille.

Sijoitusrahastojen kasvu on pysähtynyt

Suomalaisen sijoitusrahastoliiketoiminnan kasvu kangertelee kun asiaa tutkii Suomen Pankin tilastoista. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääoma on ollut suurin piirtein samalla 100Mrd€ tasolla jo kahden vuoden ajan.

Rahastoliiketoiminnan kasvun hyytyminen johtuu osin ulkomaisesta kilpailusta. Monet institutionaaliset sijoittajat ovat alkaneet hyödyntää ulkomaisia ja ulkomailla noteerattuja indeksi ETF rahastoja. Toisena syynä on Suomen vaihtotaseen (ulkomainen velkaantuminen) kääntyminen negatiiviseksi tai nollaksi samaan aikaan kun talouskasvu on mitätöntä.  Kun maahan ei kerry varallisuutta niin ei sitä riitä kasvavia määriä sijoitettavaksi.

Veneiden valmistus on kasvava vientiala

Suomen veneteollisuuden vienti on hurjassa kasvussa: alkuvuoden aikana viennin arvo kasvoi peräti 68 prosenttia. Tullitilastojen mukaan suomalaiset venevalmistajat veivät yhä enemmän ja yhä arvokkaampia veneitä.

Suomen veneviennin arvo kasvoi tullilaston mukaan tämän vuoden tammi–toukokuussa peräti 68 prosenttia ja kappalemääräinen venevienti 53 prosenttia viime vuoteen verrattuna. 

Suomen veneala on selvästi vientiteollisuutta: alkuvuoden aikana viennin arvo oli reilut 125 miljoonaa euroa ja tuonnin alle 30 miljoonaa. Veneala työllistää Suomessa noin 3500 henkilöä. 

Ruokaan, vaatteisiin ja viihteeseen jää yhä vähemmän rahaa

Pellervon taloustutkimuksen mukaan asumismenojen kasvu jatkuu. Asumismenot-tutkimuksessa PTT ennustaa asumismenojen kasvavan keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa vuosina 2016–2018.

Asumismenojen osuus tuloista kasvaa nopeammin kuin tulot jolloin ruokaan, vaatteisiin ja viihteeseen riittää yhä vähemmän euroja. Vuonna 2016 kotitalouden tuloista keskimäärin 26,8 prosenttia menee asumiseen. Vuonna 2018 asumismenojen osuus tuloista nousee 28 prosenttiin.

Asumismenojen osuus tuloista (Lähde: PTT tutkimus)

Raaka-aineiden hinnat hennossa nousussa

Raaka-aineiden hintojen kehitys kertoo siitä miten maailmassa rakennetaan, investoidaan ja kulutetaan teollisuustuotteita.

Hinnat ovat piksun raaka-ainesivujen mukaan nousseet systemaattisesti vuoden 2016 alusta alkaen. Vielä ollaan etäällä muutaman vuoden takaisista huippulukemista, mutta kehitys antaa toiveita maailmantalouden tervehtymisestä ja investointien käynnistymisestä. Olemme palaamassa normaalimpaan tilanteeseen.

Uusien asuntojen keskikoko pienentynyt 30%

Asuntokauppa käy pääkaupunkiseudulla täysillä ja kovaa nousua näkyy muissa kasvukeskuksissa.

Asuntotuotannossa on tapahtunut merkittävä rakenteellinen muutos. Uusien asuntojen keskikoko on muutamassa vuodessa pudonnut 100m2 tasolta 65m2 kokoluokkaan selviää Hypo:n tuoreesta asuntamarkkinakatsauksesta.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Piksu Toimitus blogi