Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Taloyhtiö voi kieltää haitalliseksi koetun parveketupakoinnin

Huoneistoja sekä huoneistoparvekkeita ja -pihoja koskevat uudet tupakointikieltosäännökset tulevat voimaan vuoden 2017 alusta. Taloyhtiöt voivat yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä hakea kunnalta tupakointikiellon huoneistoparvekkeille ja -pihoille, jos savu voi kulkeutua naapuriin.  Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto muistuttavat, että häiritsevän tupakoitsijan kanssa kannattaa aina ensin yrittää päästä sopuisaan neuvotteluratkaisuun, vasta sitten on järeämpien keinojen aika.

Brexit äänestyksen tulos ei Nordean mukaan aiheuta paniikkia

Mahdollinen Brexit ei olisi Nordean mukaan maailmanloppu. Osakkeet tulisivat ensireaktiona alas ja Euron arvo alentuisi. Mutta kurssit voisivat ensi säikähdyksen jälkeen palautua jopa entiselleen. 

Mahdollinen jääminen EU jäseneksi sen sijaan vahvistaisi kursseja, mutta perusongelmat: EU sisäiset jännitteet ja EU skeptisyys jäisivät. Lyhyen tähtämien vaikutukset olisivat kuitenkin positiivisia.

Tapio Korhosen kirja kuvaa rahoitusmarkkinoiden toiminnan

Uudessa Tapio Korhosen kirjoittamassa Rahoitus- ja valuuttamarkkinoiden tulkintaa -julkaisussa (256 sivua) esitellään käytännönläheisesti rahoitus- ja valuuttamarkkinoiden perustoimintojen luonne ja toiminta.

Lähtökohta on kokonaistaloudellinen ja se sisältää kansantajuisen ja perusteellisen kuvauksen kansantalouden käyttäytymisestä. Kyse on selkeästi asiantuntijan tekemästä tekstistä, jossa tieto itse ja sen välittäminen on ollut kirjoittajalle primäärinen arvo.  

Suomen missio on kansainvälisen oikeuden edistäminen

Hallituksen vasta julkaistu ulko- ja turvallisuuspoliitinen selonteko nostaa Suomen tärkeimmäksi ulkoiseksi missioksi kansainvälisen oikeuden edistämisen. Valtioiden, yritysten ja ihmisten toimintaa sääntelee kansainvälinen oikeus ja sille rakentuvat yhteisesti sovitut säännöt, oikeudet ja velvollisuudet.

Suomen arvot, demokratia, luotettava hallinto ja toimivat instituutiot luovat pohjan vakaudelle ja sisäiselle turvallisuudelle ja hyvinvoinnille, jota kestävä taloudellinen kasvu tukee. Turvallinen ja luottamukseen perustuva yhteiskunta on tärkeä osa uskottavaa ja menestyksellistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Julkishallinto on resurssien siirtoa

Valtiovarainministeriön menokartoitus esittelee, mil­lai­sia etuuk­sia, pal­ve­lu­ja ja toi­min­to­ja Suo­mes­sa ra­hoi­te­taan val­ti­on va­roin joko ko­ko­naan tai osit­tain.

Menokartoituksesta selviää, että julkishallintomme on pääosin erilaista sosiaaliturvaa (sosiaaliturva, eläkkeet,..). Oheisesta kuvasta puuttuu suurin erä, eläkkeet (noin 32Mrd€).

Terveydenhuolto (17Mrd€), koulutus (13 Mrd€), puolustus (3Mrd€) ja poliisitoimi (3Mrd€) ovat julkisen sektorin tärkeimmät lisäarvopalvelut.

Useimmat julkisen sektorin menot ovat resurssien siirtoja aktiivisilta ja osaavilta (yrityksiltä ja ihmisiltä) vähemmän aktiivisille ja vähemmän osaaville (yrityksille ja ihmisille).

Asunto kauniissa talossa säilyttää arvonsa

Suurin osa suomalaisten varallisuudesta on kiinni omassa asunnossa. Hyvällä suunnittelulla ja kauniilla rakentamisella varmistuu, että sijoitus säilyttää arvonsa.

Trendit vaikuttavat asuntojen kysyntään tulevien vuosikymmenten aikana:

  • kerrostaloasumisen arvostus kasvaa
  • yhteisölliset asumisratkaisut yleistyvät
  • ekologinen rakentaminen on suosittua

Suomi kiri 17 vuoden tauon jälkeen uudelleen maailman ICT johtoon

Suomi kirkastaa viimevuotisen hopeansa kullaksi digitaalisuuden astetta mittaavassa Digibarometri 2016 -vertailussa. Suomen jälkeen tulevat muut Pohjoismaat järjestyksessä Norja, Tanska ja Ruotsi. Kehitys Suomessa on ollut nopeaa, mutta toisaalta digitaalinen disruptio ravistelee maatamme poikkeuksellisen voimakkaasti.

Nyt kolmatta kertaa tehdyssä Digibarometrissa Suomen asema paranee jälleen pykälällä. Vuonna 2014 vaikutti siltä, että monet digin uudet ilmiöt olivat yllättäneet pääjoukon suomalaisista toimijoista. Myöhäisen heräämisen jälkeen seurannut kehitys on ollut nopeaa.

Suomen talous lähdössä ennakoitua nopeampaan kasvuun

Suomen taloudessa on LähiTapiolan suhdannekatsauksen mukaan tapahtunut käänne parempaan. Kasvu oli vuoden 2015 viimeisellä neljännellä ja vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä selvästi ennakoitua nopeampaa. Tämän ansiosta LähiTapiola nosti vuoden 2016 kasvuennusteensa 1,2 prosenttiin . Myös työttömyys on kääntynyt laskuun odotettua aiemmin. ”Kilpailukykysopimus vahvistaa talousluottamusta, mutta työllistämisen ja investointien rakenteellisia esteitä ei sen avulla vielä merkittävästi helpoteta. Myös ulkomaankaupan näkymä on edelleen heikko. Odotamme viennin kuitenkin elpyvän maltillisesti vuonna 2017”, sanoo ekonomisti Timo Vesala LähiTapiolasta.

Tuottoja kannattaa Nordean mukaan metsästää osakkeista

Laskeeko FED tämänviikkoisessa kokouksessa kokouksessaan ohjauskorkoja? Nordean sijoitusstrategi Ville Korhosen mukaan ei. USA:n taloudesta on saatu hieman odotuksia heikompia talouslukuja ja työllisyydessäkin on FED:n mukaan parantamisen varaa. Korkojen mahdolliseen nostamiseen palataan Nordean mukaan syksyllä.

Korkopapereista on alkuvuonna, korkojen edelleen laskiessa, saanut sijoitusmarkkinoiden parasta tuottoa.

Tuottoja kannattaa jartkossa metsästää osakkeista. Korkopapereiden aika alkaa tältä osin olla ohi ja korkopaperit soveltuvat enemmänkin salkun tasapainottamiseen kuin tuottovetureiksi.

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Helsingin pörssiin tullut 25 uutta yritystä

Vuosina 2014–2016 Helsingin pörssilistoille tuli 25 uutta yritystä. Näistä 14 (56%) oli pääomasijoittajataustaisia yhtiöitä.

Pääomasijoittajat keräävät pääomasijoitusrahastoihin varoja sijoittajilta, kuten esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiöiltä, ja sijoittavat varat kasvuyrityksiin. Keskimäärin sijoitusjakso kestää 3–6 vuotta, mutta voi olla pidempikin.  Pyrkimyksenä on kasvattaa sijoituksen arvoa sijoituskauden aikana. Pääomasijoittaja ei usein vaadi osinkotuottoa, vaan tähtää tuoton realisointiin vasta irtautumisen eli exitin yhteydessä.

Työnantaja vastasi 1960 saakka työntekijöiden vanhuudenturvasta

Tuoreessa VTM Jussi Vauhkosen poliittisen historian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa selvitetään työnantajan elatusvelvollisuuden pitkä historia. Elatusvelvollisuus merkitsi työnantajan velvollisuutta huolehtia työntekijänsä ja hänen perheensä toimeentulosta sen jälkeen, kun tämä ei ollut työhön kykenevä. Elatusvelvollisuudesta säädettiin 1739 ja 1805. Työnantajan elatusvelvollisuus muodosti sukulaisten, seurakunnan ja pitäjän vaivaishoidon (1852 asetus) ohella vanhuudenturvan aina 1960 luvun alkuun saakka. Säädös eli 1960 luvulla syntyneen eläketurvan rinnalla aina vuoteen 1982, jolloin elatusvelvollisuus poistettiin lainsäädännöstä.

Suomen Pankki: Maamme tulevaisuuteen aletaan taas investoida

Suomen Pankin talousennusteen mukaan taloutemme kasvaa vuosina 2016–2018 noin prosentin vuodessa ja investoinnit lisääntyvät pitkästä aikaa. Viennin pysyessä vaimeana kasvu on kuitenkin kotimaisen kysynnän varassa. Inflaatio jää hitaaksi koko ennustejaksolla.

Kuluttajat luottavat tulevaisuuteen ja elävät täysillä

Rakentamisessa buumi - rakennusyritykset tekevät rahaa

Rakennusteollisuus RT:n kesäkuisen asuntotuotantokyselyn mukaan asuntorakentamisen kasvu jatkuu tänä vuonna.

RT:n asuntotuottajat arvioivat aloittavansa tänä vuonna reilun 14 000 asunnon rakennustyöt, joka on tähänastisen kyselyhistorian suurin määrä. Ennätyskorkeaa asuntojen tuotantomäärää selittää ennen kaikkea tuotannon kerrostalovaltaistuminen ja asuntokoon pienentyminen. Asunnoista reilut 65 prosenttia on vapaarahoitteisia omistusasuntoja ja loput vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

Saksan kielen merkitys kasvaa - osaajista pulaa

Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin kyselyn perusteella Suomessa toimivilla Saksalaisilla yrityksillä on huutava pula saksan kieltä osaavasta työvoimasta – lähes puolet tarvitsee saksaa puhuvia työntekijöitä.

"Kyselyn tulokset osoittavat, että yhdenkään hyvin saksan kieltä osaavan suomalaisen ei tarvitse jäädä työttömäksi", toteaa Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin toimitusjohtaja Dagmar Ossenbrink. Kielitaidon tärkeys on tiedostettu myös Saksalais-Suomalaisessa Kauppakamarissa, jossa 25 kaksikielistä työntekijää auttaa suomalaisia yrityksiä Saksan markkinoille.

Aalto yliopisto on maailman yritysjohdon huippuvalmentaja

Aalto University Executive Education (Aalto EE) on nyt maailman 45. paras liikkeenjohdon valmentaja tuhansien instituutioiden joukossa. Maailman arvostetuimmassa, Financial Times -lehden vuosittaisessa globaalissa vertailussa Aalto EE on edelleen ainut suomalainen toimija viidenkymmenen parhaan joukossa. Pohjoismaiden parhainta oli asiakkaiden arvion mukaan avointen ohjelmien uusien taitojen oppiminen ja niiden soveltaminen omaan työhön sekä uudenlainen ajattelu.

Metsäteollisuuden markkinat vetävät

Suomen metsäteollistuotteiden markkinanäkymien odotetaan paranevan kuluvana vuonna. Selkeintä kasvu on kartongin, sellun ja sahatavaran viennissä, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsäsektorin suhdannetiedotteesta.

Vaikka talouskasvu on maailmanmarkkinoilla vielä epätasaista, Suomen metsäteollisuuden kannalta tärkeissä maissa – Britanniassa, Saksassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa – talouskasvun ennakoidaan pysyvän hyvänä. Lisäksi Kiinan talouskasvun painottuminen yksityiseen kulutukseen tuo myönteistä virettä eri metsäteollisuustuotteiden kysyntään.

Edunvalvontavaltuutuksella asiat hoituvat jos itse ei pysty

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE on julkaissut oppaan edunvalvonnasta. Oppaassa käsitellään taloudellisten asioiden hoitoon liittyviä kysymyksiä erityisesti pankki-, arvopaperi- ja vakuutusasiointiin liittyen. Opas kokoaa yhteen tietoa ja muistuttaa, että ennakoiminen vanhuuden ja toimintakyvyttömyyden varalta kannattaa tehdä ajoissa.  Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen päättää miten hänen asioitaan hoidetaan sitten, kun hän itse ei enää siihen kykene.

Piksun tulosestimaatit on päivitetty Q1/2016 tiedoilla

Piksun analyysit osion estimaatit Suomen suurten ja keskisuurten yritysten tulosten kehittymisestä on päivitetty Q1/2016 osalta. Kuka arviot on tehnyt? Arvioita ei ole tehnyt kukaan henkilö vaan markkinat ovat itse tehneet ne. Piksun eps ennusteet ovat visualisointi siitä miten osakekohtaisen tuloksen tulee kehittyä, jotta nykyinen pörssikurssi on perusteltavissa.

Pörssipääomaan suhteutettu nettotulos kertoo, miten yritys tuotti osakkeenomistajalle 

Piksun EPS estimaattien ohella julkaistaan nyt myös se, miten hyvää tulostuottoa (nettotulos) yritys on viimeisten kahden vuoden aikana (kahdeksan edellistä kvartaalia) tuottanut osakkeenomistajalle. Tulos on suhteutettu pörssikurssiin.

Hyvää netttotulosta pörssiarvolle (30.5 pörssikurssin mukaiset tuotot) ovat tuottaneet seuraavat yritykset:

 Aspo 9,2%, Atria +13,6%, Cargotec 6,6%, Caverion 6,1%, Cirtycon 9,6%, Fiskars 39,1% (yrityskaupan takia suuri), HKScan 18,6%,  Metsäboard 8,2%,  Neste 6,7%, Nokia 6,7%,  Outokumpu 13%, Raisio 12,2%, Ramirent 5,0%, Sampo 7,3%, Sponda 15,5%, SRV 7,3%, StoraEnso 37,9%, UPM 8,6%, Vaisala 6,4%, VikingLine 16,9%, Wärtsilä 10,5%

Saksan ostopääliköt ovat optimistisia

Maailmankauppaa ja keski-Euroopan taloutta heijastelevan IFO indeksin odotukset ovat parantuneet jo kolmatta kuukautta peräjälkeen.

Saksan ja keski-Euroopan talous kasvaa tämän indikaattorin perusteella ensi kesän ja syksyn aikana. Saksa tuottaa paljon samantyyppisiä vientiteollisuuden investointituotteita kuin Suomen konepajat ja IFO indeksi heijastelee siksi myös meidän vientiteollisuutemme ulkoisia kasvuedelletyksiä.

Pörssisijoittajan kannalta IFO indeksin piristyminen on hyvä asia. Ostopääliköiden odotusten nousu on ollut historiallisesti otollinen oston paikka.

IFO:n liikennevalot antavat suuntaa sijoittajille

IFO on julkaissut myös mittauksiin perustuvan todennäköisyysennusteen sille, supistuuko vai kasvaako talous. Tämäkin indikaattori on nyt vaihtunut vihreälle.

Oheisessa kuvassa on liikennevaloindikaattori ja Saksan pörssikurssien kehitystä kuvaava DAX indeksi. Liikennevaloindikaattorin vaihtuminen vihreälle (kuten nyt) on ollut usein otollisempi ajankohta osakesijoituksille kuin silloin kun liikennevalot vaihtuvat punaiselle (kuten ennen viime vuoden vaihdetta).

Työttömyysturvamme rasittaa työssäkäyviä ehkä eniten maailmassa

Suomessa on pohjoismaiden parhaimpiin kuuluva työttömyysturva työntekijää kohden ja työttömyysturvan kokonaiskulut ovat suuret.

Kulut rasittavat työttömyysturvan todellista maksajaa, työssä käyvää työntekijää, yli kaksi kertaa enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa ja kulut ovat kasvussa. Suurempi rasitus työntekijöille aiheutuu kahdesta asiasta, lähes kaksi kertaa Ruotsia kalliimmasta työttömyysturvasta työntekijää kohden ja toisaalta myös suuremmasta työttömyydestä. Tiedot  käyvät  ilmi  Palkansaajien  tutkimuslaitoksen  tutkija  Matti  Karin tekemästä  katsauksesta työttömyysturvaetuuksien vaikutusta työmarkkinakäyttäytymiseen.

Ansiosidonnaiset päivärahat ovat suurien kulujen syy

Suurin syy kulutasoon ovat ansiosidonnaiset päivärahat, jotka muodostavat lähes 2/3 työttömyysturvan kuluista.

Työttömyydestä  poistumisen  todennäköisyys nousee  silloin,  kun  ansiosidonnainen etuuskausi  päättyy  tai  on päättymäisillään.  Empiirisessä  tutkimuskirjallisuudessa  
havaitaan tällöin tyypillisesti piikki työttömyydestä poistumisessa. Osa tästä johtuu siirtymisistä työvoiman ulkopuolelle.

Lähitapiola pitää yrityslainat ylipainossa ja osakkeet alipainossa

Maailmantalous kasvaa tänä vuonna ennusteiden mukaan hieman yli 3 prosenttia, mikä on samaa luokkaa kuin viime vuonna. Teollisuusmaissa kasvu jatkuu vakaana, mutta aiempaa hitaampana. Tällainen riskiä karttava toimintaympäristö suosii yrityslainasijoittajaa, sanoo ekonomisti Timo Vesala LähiTapiolasta.

Moni jää vaille ansaitsemaansa työttömyysturvaa

Palkansaajien tutkimuslaitos on julkistanut  Terhi Maczulskij:n tutkimuksen järjestäytymisasteesta ja työttömyyskassoista.

Ammatillinen järjestäytymisaste on laskenut Suomessa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana 70% tasolle. Samaan aikaan rinnalle on syntynyt ammattiliitoista riippumattomat työttömyyskassat joihin kuuluu nyt noin 15% työvoimasta. 

Kaikenkaikkiaan työttömyyskassoihin kuuluvien osuus on pysynyt melko muuttumattomana viimeisen 20 vuoden aikana, ollen noin 85 prosenttia.

Terhi Maczulskij:n tutkimuksen mukaan 50–80 prosenttia kokonaan työttömyyskassan ulkopuolelle jäävistä täyttäisi kuitenkin ansiopäivärahan työssäolovaatimuksen. Raportissa selvitetään, mitkä palkansaajaryhmät jättäytyvät vapaaehtoisen ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen piirin ulkopuolelle ja miksi. Tutkimuksen mukaan riskiä kaihtavat liittyvät herkimmin työttömyysturvan piiriin. Työttömyysturvan ulkopuolelle jättäytyvät ovat usein epätyypillisissä työtehtävissä toimivia pienipalkkaisia nuoria miehiä, joilla on yleensä korkea riski jäädä työttömäksi. Tämä ryhmä ei käyttäydy rationaalisesti huolimatta siitä, että ansiosidonnaisen päiväraha on suhteellisesti korkein juuri heidän tapaisilla matalapalkka-aloilla. 

Kehityskeskustelut ovat kiinteä henkilöstöjohtamisen osa

Kirjoittaja Juha Vaara toimii MPS Career Oy:ssä New Business Development Managerin ja konsultin tehtävissä.

Kehityskeskusteluja käydään kaikkialla ja ne kuuluvat yhtä luotettavasti organisaation vuodenkiertoon kuin pikkujoulut ja kehittymispäivätkin. Niinpä viime kesänä nousikin pintaan kiinnostava uutinen, kun Accenture ilmoitti maailmanlaajuisesti luopuvansa kehityskeskusteluista. Muutamia kehityskeskusteluista luopuneita yrityksiä oli ollut jo aiemminkin, mm. Adobe. Ovatko kehityskeskustelut siis katoamassa organisaatioista ja mitä niiden tilalle on mahdollisesti tulossa? Tämän kysymyksen äärellä kokosimme tällä viikolla asiakkaidemme edustajia ja omia konsulttejamme jakamaan ajatuksiaan. Tässä on muutamia poimintoja esiin nousseista teemoista sekä seassa omia pohdintojani.

Kun kehityskeskusteluja ollaan muokkaamassa tai niistä jopa luovutaan, niin kannattaa muistaa, että niissä saattaa olla, hieman organisaatiosta riippuen toki, myös monia hyviä ja toimivia asioita. Keskustelussa nousi esiin, että osin kehityskeskustelut voivat toimia hyvinkin, riippuen ehkä toki paljon esimiehen valmiuksista ja organisaation kulttuurista. Kehityskeskustelussa esimies ja työntekijä kohtaavat rauhallisessa ja valmistellussa tilanteessa, jossa on mahdollista keskustella menneestä, suunnitella tulevaa sekä antaa ja saada palautetta. Selkeä muttei liian raskas malli sekä sopiva koulutus ovat oivia apuja esimiehelle keskusteluihin. Silti jokin tuntuu monissa organisaatioissa tökkivän, sillä kuten kollegani sanoi: ”keharit ovat puudutusta”. Kovin moni tuntuu jakavan tämän ajatuksen.

Toimitusjohtajien palkat laskivat edellisestä vuodesta

Suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkkiot laskivat hieman edellisestä vuodesta, ilmenee Keskuskauppakamarin tuoreesta selvityksestä. Tulospalkkioita maksettiin useammin, mutta palkkiot jäivät keskimäärin selvästi edellisvuotta pienemmiksi. Osakepalkkioissa on havaittavissa nousua, mutta edellisen vuoden huippua ei yksikään yhtiöistä saavuttanut. Selvitystä varten tarkasteltiin vuoden 2015 tiedot kaikilta suomalaisilta pörssiyhtiöiltä.

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien kiinteät vuosipalkat laskivat keskimäärin 0,3 prosenttia. Kaikkien pörssiyhtiöidemme osalta keskiarvo vuonna 2015 oli 421 000 euroa, kun edellisenä vuonna keskiarvo oli 422 500 euroa.

Toimitusjohtajan kiinteä palkka laski 36 yhtiössä ja nousi 65 yhtiössä. Laskua tapahtui etenkin keskisuurissa pörssiyhtiöissä. Pienissä pörssiyhtiöissä kiinteät vuosipalkat keskimäärin nousivat.

”Yhtenä syynä pienten pörssiyhtiöiden nousseisiin palkkakustannuksiin voidaan pitää vuonna 2015 tapahtuneita lukuisia toimitusjohtajavaihdoksia”, toteaa Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen. ”Toimitusjohtajan vaihdoksen yhteydessä yhtiö on usein tilanteessa, jossa irtisanomisajalta maksetaan palkkaa sekä vanhalle että uudelle tai sijaistavalle toimitusjohtajalle, mikä heijastuu raportoituihin palkkioihin”, hän selventää.

Öljyn hinta on määrännyt sijoitusmarkkinoiden suuntaa

Öljyn hinnan kehitys on viimeisen vuoden aikana vaikuttanut merkittävästi sijoitusmarkkinoihin.

Oheisessa FRED:n tuottamassa kuvassa on hyvätuottoisten yrityslainojen (BB- luokka) korko ja öljyn hinta (WTI- luokka).  Öljyn hinnan putoaminen alle 45$ tason aiheutti paniikin. Öljyyn sidoksissa olevien yritysten konkursseja pelättiin ja hyvätuottoisten yrityslainojen korko nousi 4,5% tasolta 7% huipputuottoon. Öljy-yhtiöt joutuivat maksamaan vielä paljon tätäkin suurempia lainakorkoja ja tilanne oli joidenkin velkaantuneiden liuskeöljy-yhtiöiden osalta ajautumassa katastrofiin.

Pörssikurssit reagoivat 7% korkotasoon rajusti. Pörssikurssit putosivat maailmanlaajuiseen kuoppaan helmikuun alussa kun öljyn hinta oli alimmillaan ja korkotaso korkeimmillaan.

Öljyn hinnan helmikuusta alkanut tapahtunut toipuminen toi tervetulleen helpotuksen. WTI laatuisen öljyn hinta on tällä hetkellä jo 45$/barreli ja hyvänlaatuisesta Brent laadusta (pohjanmeren laatu) maksetaan jo 50$ barrelihintoja. Tällä on ollut vaikutusta sekä yrityslainoihin että pörssikursseihin. Pörssit ovat toipuneet ja korot laskeneet lähes normitasolle. Öljyn hinta ei ole enää sijoitusmarkkinoiden kehitystä määräävä tekijä vaan eräs hyödyke, jolla on nyt järkevä hinta. Nyt täytyy keskittyä arvioimaan muita asioita kuten yritysten toimintaa ja maailmantalouden tasapainoon vaikuttavia muita tekijöitä. 

Maailmantalous matelee – Suomi hännillä

Maailmantalouden näkymät ovat tasoittuneet alkuvuoden pudotuksen jälkeen, osoittaa tuore Ifo World Economic Survey -kysely. Yritysasiantuntijat ennustavat maailmanlaajuisen kasvun jäävän kuitenkin 2 prosenttiin vuonna 2016. Suomi ja Kreikka arvioidaan yhä EU-maiden synkimmiksi talousalueiksi.

Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja ja Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori toteaa, että kansainvälinen talous ei kyselyn mukaan ole täysin hyytymässä Kiinan alkuvuoden notkahduksen myötä.

Nuoret suosivat enenevästi vuokralla asumista

Ensiasunnon ostajat ovat passivoituneet finanssikriisin jälkeen, ja nuoret asuvat yhä useammin vuokralla. Samaan aikaan unelmien toteuttaminen ja säästöjen kerryttäminen ovat Danskebankin tuoreen tutkimuksen mukaan ensiasunnon ostajille entistä tärkeämpiä.

Ensiasunnon ostajat ovat passivoituneet finanssikriisin jälkeen, ja 20-29 -vuotiaat asuvat yhä useammin vuokralla. Myös nuorten suunnitelmat hankkia asuntoa ovat vähentyneet. Ensiasunnonostajien määrä on vähentynyt Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 2006 vuoteen 2014 peräti 41 %.

- Tämä on huolestuttavaa, sillä ensiasunnon ostajien aktiivisuudella on nuorten oman tulevaisuuden lisäksi myös laajempi yhteiskunnallinen merkitys: ensiasunnon ostajat tehostavat asuntokauppaa ja myös tuovat uutta kysyntää, joka voi lisätä rakentamisen tarvetta ja siten pitää talouden pyöriä pyörimässä. Asuntomarkkinoiden toimivuus on tärkeää myös niin asuntovarallisuuden likviditeetin kuin työvoiman liikkuvuuden kannalta, Danske Bankin kuluttajaekonomisti Henna Mikkonen kommentoi.

Vuokrien ennustetaan nousevan tänä vuonna 2-3 prosenttia, samaan aikaan kun asuntojen hintojen nousu on vain 0,5 prosentin luokkaa ja asuntolainan viitekorkojen odotetaan pysyvän ennätysmatalalla tasolla.

- Viime vuonna Suomen kansantalous piristyi 0,5 prosenttia, ja on menossa kohti parempaa. Ensiasunnon ostamiseen liittyykin myös paljon turhia huolia. Nousevan taloustilanteen ja asuntojen hintojen maltillisen nousun lisäksi myös korot ovat historiallisen alhaalla, Mikkonen jatkaa.

Investointikysynnästä riippuvat toimialat ovat lupaavia

Talouden sektoreihin on mahdollista sijoittaa pörssinoteerattujen, niin sanottujen ETF indeksirahastojen avulla. Piksun sektorisivulla seurataan muutaman maailmanlaajuisen sektorin kurssikehitystä kyseistä sektoria seuraavan indeksirahaston avulla.

Protektiiviset toimialat ovat menestyneet parhaiten

Viimeisen vuoden kehitys (kuva oikealla) on kurssinotkahdukselle tyypillinen. Varmaa tuottoa ovat antaneet sähkö- ja vesi- laitosten tyyppiset ns. utilities osakkeet sekä kuluttajille päivittäistavaroita tekevät ns. consumer staples toimiala. Päivittäistavaroita ja peruspalveluita tarvitaan aina - myös silloin kun taloudella menee heikosti. Tämän tyyppisiä kurssilaskulta suojaavia toimialoja sanotaan sijoittajan kannalta protektiivisiksi.

Sykliset toimialat ovat parhaita juuri tällä hetkellä

Raaka-aineet (materials) kuljetus (transportation) ja energia (energy) ovat sen sijaan antaneet parasta tuottoa viime tammikuun kurssinotkahduksen jälkeen. Näiden sektoreiden toipuminen ennakoi monasti investointikysynnän ja maailmankaupan elpymistä. Näitä investointikysynnästä riippuvaisia ja suhdanteiteden mukana vaihtelevia sektoreita sanotaan sijoittajan kannalta syklisiksi.

Vuoden alussa oli olemassa pelko Kiinan ja USA:n talouskasvun hyytymisestä ja ainakin osa peloista on nyt osoittautunut turhiksi.

Valtio on ottanut kantaakseen liikaa yritysten liiketoimintariskiä

Valtiovarainministeriö kiinnittää riskikatsauksessaan huomiota siihen, että Suomen Valtion antamien takausten vastuut ovat kaksinkertaistuneet muutamassa vuodessa ja ne ovat nyt Euroopan ja maailman korkeinta luokkaa (23%/BKT).

Valtio ottaa kantaakseen yksityisten yritysten liiketoimintavastuita

Kasvu johtuu suurimmalta osin siitä että valtio on luottolaitos Finnveran kautta ottanut eneneväsäässä määrin kantaakseen yksityisten yritysten riskejä takaamalla valittujen yritysten ja projektien luottoja.

Toinen merkittävä tekijä on ollut Euroopan Rahoitusvakausvälineen (ERVV) luominen jonka yhteydessä Suomi on muiden Euroalueen maiden ohella joutunut osaltaan vastuuseen kriisiin joutuneiden maiden vakaudesta. ERVV vastuut ovat nyt supistumassa.

Vastuumme ovat kansainvälisesti vertaillen korkealla tasolla

Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen takaukset ovat korkealla tasolla. Vaikka eri valtioiden välisten takausten nimellisarvojen vertailu on hankalaa muun muassa erilaisten raportointikäytäntöjen vuoksi, nähdään kuitenkin Eurostatin keräämästä aineistosta, että Suomen julkisen talouden takaukset suhteessa kokonaistuotantoon ovat EU-maista kolmanneksi korkeimmat.

Suomi houkuttelee paljon uusia suoria investointiprojekteja

Suomeen tulleiden ulkomaisten investointiprojektien määrä kasvoi 23 prosentilla vuonna 2015 ja Suomi erottui eräänä suorien investointiprojektien kasvukohteena. Yhteensä Suomeen saatiin viime vuonna 127 investointiprojektia ilmenee Financial Timesin fDi Intelligence –yksikön julkaisemasta fDi Report 2016 –raportista.

Suorien investointien mukana maahan tulee teknistä ja liiketoiminnallista tietotaitoa. Ne monipuolistavat elinkeinorakennettamme ja rakentavat meille joskus myös uusia vientisektoreita.  Suorien investointien kohdemaat ovat yleensä alueensa kasvumoottoreita.

”Ulkomaisia investointeja houkuteltaessa Suomi on ollut Euroopan mittakaavassa yksi voittajista. Kokemustemme mukaan tällaiset myönteiset investointiuutiset kannustavat uusiin investointipäätöksiin”, sanoo Helsinki Business Hubin toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski.

Suorat investoinnit ovat maailmanlaajuisesti laskussa

Eurooppaan tehtyjen projektien määrä laski 9 % ja maailmanlaajuisesti laskua oli 7%. Intia päihitti Kiinan suurimpana ulkomaisten investointien kohdemaana. Investointien lähtömaa on tyypillisimmin USA.  Ulkomaisten investointien ennustetaan laskevan globaalisti 5 % vuonna 2016.

Tämä tieto on yhteneväinen maailmankaupan tilastojen kanssa, jotka osoittavat että globaali työnjako maailman maiden välillä on tällä hetkellä tuotantoteollisuuden osalta väliaikaisesti pysähdyksissä.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Piksu Toimitus blogi