Käyttäjän Norvestia blogi

Käyttäjän Norvestia kuva

Kevättä rinnassa!

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Kevät on ollut säiden puolesta arvaamaton, mutta sijoittajille poikkeuksellisen hyvä. Markkinajuna puskee vahvasti eteenpäin, eikä pelätty Brexitin eteneminen tai Trumpin politiikka ole lannistanut uskoa tulevaan. Myös Suomessa talousuutisoinnin sävy on muuttunut selkeästi keväisemmäksi. Tilausten määrät ovat kasvussa ja rakentamisen buumikin näyttää jatkuvan. Keväthuumassa jääkiekon lisäksi saimme vielä jännittää Ranskan vaalien toista kierrosta, sekä seurata tuleeko Italiasta seuraava Euroopan kasvun jarrumies. Keväisen markkinarallin jälkeen tulee väistämättä mieleen vanha hokema”Sell in May and go away…”.

Käyttäjän Norvestia kuva

Lisää hanaa – Suomi 100 v

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

OP Pohjolan Reijo Karhinen sen sanoi: ”Meillä on ihan aidosti nousukausi”. Pankaa päivämäärä, 27.4.2017, mieleen.

Maailmanloppua ei sitten tullutkaan. Karhinen on koko ajan ollut aikaansa edellä, mutta nyt kyynisimmätkin talousviisaat joutuvat tunnustamaan, että Suomen talous kasvaa. Varoituksen sormi on tietenkin pystyssä; hentoa on, ja haurasta. Ettei vaan kävisi huonosti! Tuhkanripottelijan silmissä kiiltävät asunto-, pörssi- ynnä muut kuplat, joilla spekuloimista media on aina rakastanut.

Käyttäjän Norvestia kuva

Kenen neuvoja kuuntelet?

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Sijoitusneuvonta ylitti uutiskynnyksen Finanssivalvonnan tekemän tarkastuksen ansiosta. Tähän saakka sijoitusneuvojat ovatkin saaneet toimia melko vapaasti, vaikka pankkien tavallisille asiakkailleen tarjoama sijoitusneuvonta muistuttaa enemmän autokauppaa kuin neuvontaa. Samalla sijoitusneuvojat, tutummin myyjät, ovat nauttineet yllättävän vahvaa luottamusta sijoitusasioissa tavallisen kansan keskuudessa.

Pankkien sijoitusneuvonnan ongelman ydin on rakennettu osaksi perustehtävää, eli myyntiä. Miten riippumattomasti voi ajaa sekä asiakkaan parasta ja myydä pankin hyväkatteisia rahastotuotteita?  Rehellisyyden nimissä ei kannattaisi edes puhua sijoitusneuvonnasta, etenkään silloin, jos neuvonantajan saamat palkkiot ovat suoraan kiinni rahastotuotteiden katteissa. Osalla pankkien sijoitusneuvojista on ollut aktiivisen myyntiin kannustava palkkiojärjestelmä, joka tuottaa bonusta asiakkaan pankille tuomista tuotoista. Sijoitusneuvojan, anteeksi myyjän, etu ei siis kohtaa asiakkaan edun kanssa.

Käyttäjän Norvestia kuva

”Sukanvarsisäästöt” töihin

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Tässä on mennyt jo kohta pari vuotta, kun pääministeri Juha Sipilä lupasi panna valtionyhtiöiden taseet töihin. Fiksu ajatus ja näppärä ilmaisu, mutta hankalasti mitattavissa. Paljon selkeämpiä lukuja tulee valtion jättiomaisuuden osinkotuloista. Niitähän olemme viime viikkoina lukeneet samalla kun laskeskelemme omia pikku osinkotulojamme. – Ja niistäkin pitää vielä maksaa kovat verot!

Mutta jos valtio olla möllöttää tyytyväisenä passiivisen omistussäkkinsä kyljessä, niin vielä laiskempaa on meno yksityispuolella. Viimeisten laskelmien mukaan käyttö- ja talletustileillä makaa kotitalouksien rahaa noin 80 miljardia euroa, käytännössä nolla korolla. – Kyllä 0,13 prosentin koron juuri ja juuri tilillänsä huomaa, mutta tarkkana saa olla!

Jotain tarttis tehrä, sanoo turkulainen. Määräaikaistileille maksetaan sentään vajaan 1 prosentin korkoa, mutta kotitalouksia ne eivät oikein kiinnosta. Rakastetaan sukanvarsirahaa, on se sitten pankissa tai kotona kenkälaatikossa. Ja täytyy tunnustaa, että onhan se mukavaa ajatella ostavansa ”heti tuon ja tuon” ilman mitään ennakkojärjestelyjä. – Mutta tyhmäähän se on!

Käyttäjän Norvestia kuva

Idean Oy ja yrityskulttuuri

Kirjoitusvuorossa: Juha Mikkola

Olemme tänään 16.2. tiedottaneet, että myymme omistuksemme loistavasta sijoituskohteestamme Ideanista ranskalaiselle Capgeminille. Ideanin tarina on ainutlaatuinen – se on ainoa Suomessa perustettu palveluliiketoimintaan erikoistunut design-yritys, joka on tehnyt läpimurtonsa USA:ssa.

Omistuksemme Ideanissa oli liian lyhytaikainen. Ei sen takia, että emme olisi saaneet siitä hyvää tuottoa, päinvastoin – saimme siitä suorastaan erinomaisen tuoton, mutta jään itse aidosti kaipaamaan Ideanin porukkaa, Risto Lähdesmäkeä ja hänen tiimiään. Firmoja voidaan johtaa monella tavalla, mutta koskaan en ole tavannut ketään, joka välittää omasta tiimistään niin paljon kuin perustaja ja toimitusjohtaja Risto.

Käyttäjän Norvestia kuva

Elä hetkessä

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Vuodenvaihde on otollista aikaa pörssiennusteille, kun kaikkia kiinnostaa mihin ollaan menossa ja mitä itse pitäisi tämän perusteella tehdä. Mutta ennustaminen ei ole helppoa, kuten vuoden 2016 yllätykset osoittivat. Tuskin kovin moni uskalsi ennustaa vakavissaan Trumpin vaalivoittoa, Brexitiä tai Italian tilanteen kärjistymistä. Vuoden 2016 tapahtumat kertovat muutosten odottamattomuudesta ja ennustamisen vaikeudesta. Ja lopulta vuoden 2016 yllätysten vaikutukset näkyvät vasta vähitellen vuoden 2017 aikana ja sen jälkeen, joten nyt vasta voidaan kunnolla edes arvailla mihin muutokset lopulta voivat johtaa.

Käyttäjän Norvestia kuva

Parempaa joulua

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Nyt se on virallisestikin tunnustettu: Suomi on selättänyt taantuman ja lähtenyt nousuun, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Jo tätä rämpimistä kestikin kahdeksan vuotta ja neljän hallituksen ajan. Voimattomia olivat Matti Vanhasen II hallitus (2007-2010),  Mari Kiviniemen hallitus (2010-2011), Jyrki Kataisen hallitus (2011-2014) ja Alexander Stubbin hallitus (2014-2015).  Vasta nyt, Juha Sipilän hallituksen aikana, taantuman synkkä varjo on väistymässä.

Sulkia hattuunsa Sipilä tuskin saa. Ja voi olla, ettei bisnestaustainen mies median jakamia sulkia edes odota. Riittää kun viivan alle jää nousun numerot. Poliitikko-pääministerillä sulat olisivat mannaa. –Sipilä näyttää muutenkin joutuneen median hampaisiin.

Käyttäjän Norvestia kuva

Epäjatkuvuuskohta

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

 

Vuotta 2016 on leimannut odottamattomat äänestystulokset, joiden todellisia seurauksia ei vielä edes kunnolla tiedetä. Sekä Brexitin että Trumpin valinnan vaikutukset näkyvät aikaisintaan ensi- ja sitä seuraavien vuosien aikana. Ehkäpä tästä syystä markkinat ovatkin käyttäytyneet maltillisesti, eikä hetkellisten heilahteluja suurempaa draamaa ole toistaiseksi nähty. Mutta vaikka vuotta on vain vähän jäljellä, niin jännitysnäytelmä jatkuu ja tunnelma tiivistyy. Markkinoiden kestävyys punnitaan vielä ainakin kertaalleen joulukuun alussa, kun seuraavat äänestysarvat lasketaan Italiassa.

Käyttäjän Norvestia kuva

Markkinat ja politiikka

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Markkinoita on nyt testattu pariinkin otteeseen politiikan raskaan sarja panoksilla. Ensin koekenttänä oli Eurooppa ja toisella kertaa koko maapallo. Brexit niiautti pörssejä pari päivää, mutta Donald Trumpin valinta vain muutaman tunnin. Markkinoilla on nyt tosi paksu nahka ja lehmän hermot, jos niitä vertaa vaikka eurokriisin tai Kreikan katastrofin aikoihin.

On tietysti totta, että Britannian lähtö on vielä kuin savolainen projekti; tekemistä vaille valmis. Ja varmaan britit vielä maksavat jonkin hinnan eriseuraisuudestaan, mutta muu Eurooppa säästynee suuremmilta kolhuilta.

Käyttäjän Norvestia kuva

Turruttaako yliannos riskiä?

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

 

Onko jatkuva epävarmuus ja yhä kasautuvat kriisit muuttaneet suhtautumista riskiin? Kun katsotaan pidempää perspektiiviä koko 2000-luvun ajalta, on asenteissa tapahtunut melkoinen muutos puolentoista vuosikymmenen aikana. Vuosituhannen alkupuolella maailma oli mahdollisuuksia täynnä ja kaikkialta huokui positiivisuus, kuten täyteen puhalletun kuplan henkeen kuului. Kasvavan epävarmuuden siemen alkoikin itää ja kasvaa kunnolla vasta Lehmanin kaatumisen myötä, jossa tulevaisuudenusko sai pahan ja pysyvän lommon. Samalla poliittinen ja valtiollinen riski nousi pintaan myös länsimaissa ja talouden syklit vaihtuivat kriisien sykleiksi.

Käyttäjän Norvestia kuva

Kevään kuntavaalit määräävät politiikkaa jo nyt

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Talous ja politiikka ovat jo pitkän aikaa kulkeneet aika kaukana toisistaan. Viimeinen esimerkki oli brexit, joka notkautti pörssejä vain muutaman päivän ajan, mutta pani Euroopan politiikan sekaisin. – Eurooppa selvisi säikäytyksellä, Britannia ei.

Sen sijaan vaalien läheisyys kyllä näkyy meillä elinkeinoelämässä, tarkemmin sanottuna talous- ja työelämän rakenneuudistuksessa. Konkreettisin esimerkki on hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantaisen työllisyysryhmän erimielinen loppuraportti. Kun yksimielistä esitystä ei tullut, asia pilkottiin usean uuden työryhmän selvitettäväksi. – Hallitus ei siis lähtenyt omilla esityksillään runnomaan esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta eteenpäin.

Saattaakin olla, että Elinkeinoelämän Keskusliitto laski väärin, jos se uskoi oikeistohallituksen joka tapauksessa tekevän EK:n haluamat uudistukset. Neuvottelujen loppuvaiheessa hallitus oli näet tullut uusilla ratkaisumalleilla palkansaajia vastaan, mutta tämä oli kuulemma EK:lle liikaa.

Käyttäjän Norvestia kuva

Japanin tauti

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Mitä tapahtuu varallisuudelle maassa, jossa reaalikorko on negatiivinen? 1990-luvun pankkikriisistä kirjoitetun kirjan ”Minä Christopher Wegelius” mukaan SKOP:in entinen varatoimitusjohtaja Juhani Riikonen olisi esittänyt tämän kysymyksen Björn Wahlroosille 1980-luvun puolivälissä.

Kyse oli Japanista ja Nallen vastauksen mukaan matemaattisesti omaisuuden arvon pitäisi nousta äärettömäksi. Nyt tiedämme, että näin ei tapahtunut. Päinvastoin Nikkei-osakeindeksi on menestynyt huonosti jo yli 30 vuotta ja on edelleen yli 50 prosenttia matalammalla tasolla kuin vuonna 1990.

Japanin yhden vuoden korko on ollut alle prosentin tasolla yli 20 vuoden ajan, mutta tämäkään ei ole siivittänyt Japanin taloutta kunnolliseen kasvuun. Japanin BKT on kasvanut keskimäärin alle prosentin vauhtia viimeiset parikymmentä vuotta ja inflaatio on ollut sitkeästi nollan tuntumassa.

Käyttäjän Norvestia kuva

Laskeeko asuntojen kasvava tuotantomäärä myös hintoja?

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Kasvukeskukset, asuntopula, kaupungistuminen ja vuokra-asuntotuotannon lisääminen ovat Suomen keskeisimmät teesit asuntorakentamisen saralta. Asuntomarkkinat myös ovat lähes aina esillä, niin talouden nousuissa kuin laskuissa. Asunto on myös monelle elämän tärkein sijoitus ja useat ovat oman kodin lisäksi hankkineet sijoitusasuntoja.

Käyttäjän Norvestia kuva

Geopolitiikan paluu sekoittaa Eurooppaa – talous vakaata

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Nyt se on nähty; edes brexit ei suistanut Euroopan pörssejä! Notkahdusta kesti muutama kesäkuun loppupäivä, ja nyt jo euroalueen ostopäällikköindeksi (elokuun ennakkotiedot) näyttää vakaata kasvua. Tämä on piensijoittajalle hyvä uutinen.

Sen sijaan poliittisella puolella turbulenssi jatkuu. Jo brexit oli mennä EU:n komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin piikkiin, mutta valtiojohtajien korrektius esti eropuheet. Poliittiseksi EU-johtajaksi hänestä ei kuitenkaan ole.

Niinpä Saksan liittokansleri Angela Merkel tekee nyt hartiavoimin työtä EU:n eteen. ”Mutti” kantaa tilanteesta isoäidin huolta ja käy henkilökohtaisesti läpi EU-maiden johtajat. Huipennus on viikonvaihteessa Berliinin illalliset, joille meidän Juha Sipilämmekin osallistuu perjantai-iltana.

Käyttäjän Norvestia kuva

Äly hoi, älä jätä!

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

 

Viime aikojen uutiset eivät ole todellakaan olleet hauskaa luettavaa. Brexit tuli yllätyksenä vähän jokaiselle. Eihän siinä näin pitänyt käydä. Mikä sotku, ja sen setviminen on vasta alkamassa. Turkin vallankaappaus-yrityksestä ei myöskään puutu omituisia piirteitä. Ihan kuin koko juttu olisi masinoitu tilauksesta. Niin tai näin, on erittäin huolestuttavaa, että Euroopan rajamailla demokratia heiluu näin pahasti. Venäjän sotkeutuminen laajamittaisesti dopingtestien manipulointiin on jo melkein huvittavaa. Meidän hiihtosankarimme olivat todellakin amatöörejä näihin veijareihin verrattuna.

Päivän hölmöin uutinen löytyy kuitenkin päivän Hesarista. 69-vuotias henkilö, joka vastaa kaikkein muiden veturinkuljettajien koulutuksesta, ajoi höyryveturi Ukko-Pekkaa viime viikolla yhden päivän ajan. Tämän seurauksena yhtiöltä poistettiin lupa operoida veturia eikä Ukko-Pekka pääse liikenteeseen, koska Suomessa yli 68-vuotiaat eivät saa ajaa höyryveturia.

Käyttäjän Norvestia kuva

Kannattaisiko katseet kääntää jo Venäjän markkinoille!

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Media antaa kriisikeskeisyydessään Euroopan Venäjä-suhteista varsin yksioikoisen kuvan. Mustat uutisotsikot painottuvat sotaharjoituksiin ja kenraalien lausuntoihin. Ne on tietysti hyvä uutisoida, mutta jotenkin median ”maailmankuvaan” ei sovi nyt nähdä mitä poliittisella puolella todella tapahtuu. – Putin on mediassa edelleen pahuuden synonyymi ja belsebuubi, ja sillä hyvä!

Taloussivujen alareunoista on kuitenkin löytynyt pikku-uutisia, että esimerkiksi EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker matkustaa Pietarin talousfoorumiin ja tapaa siellä Venäjän korkeinta johtoa. Myös jenkit keskustelevat venäläisten kanssa ja kehottavat muitakin tekemään niin.

Meidän ulkoministerimme Timo Soini vieraili juuri pari päivää Moskovassa, eikä kollega Sergei Lavrovin kanssa varmastikaan puhuttu yhdentekeviä. EU:n Venäjä-pakotteet tulevat kesällä jatkoharkintaan. Kyse on taloudesta, joka on tärkeä asia sekä Euroopassa että Venäjällä. – Krimin anastusta ei pidä unohtaa, mutta ei sitä mykkäkoulullakaan korjata. Sen Venäjä on osoittanut.

Käyttäjän Norvestia kuva

Historiaa, urheilua ja politiikkaa

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

 

Kurssit heiluvat uutistulvan aallokossa, mutta mikä muuttuu? Ainakaan tulevaisuuden odotuksissa ei parin vuoden aikana ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kirjoittaessani tätä aloin muistella millä fiiliksillä liikuttiin vuosi, pari sitten. Pieni aikahyppy taaksepäin onnistuu helposti vanhojen blogijuttujen kautta ja palasinkin tätä kirjoittaessani kevään 2015 ja syksyn 2014 teksteihin, joissa peilailin myös kesän tunnelmia.

Viime keväänä mietitytti riittääkö rohkeus vai loppuuko usko. Sama kalvava epävarmuus on edelleen ajankohtainen ja tutut teemat kieppuvat uutisissa. Otsikoissa toistuvat yhä Kreikan ongelmat, alhainen öljyn hinta, Yhdysvaltojen korot ja epävarmuus tulevaa kohtaan. Samaan tapaan jatkuu epätoivoiset yritykset käynnistää inflaatio Euroopassa. Varsin tutut teemat puhuttavat edelleenkin.

Käyttäjän Norvestia kuva

Terveisiä Piilaaksosta

Kirjoitusvuorossa: Juha Mikkola

 

Kävin visiitillä Kalifornian Piilaaksossa ja tapasin siellä sijoittajia, yrittäjiä ja IT-alan vaikuttajia. Minulla oli tapaamisia ehkä 20 ihmisen kanssa, joista vain kaksi oli syntyperäisiä amerikkalaisia. Entinen Oraclen johtoryhmän jäsen, nykyinen pääomasijoittaja George tuli Kaliforniaan Libanonista vuonna 1991. Ericssonin teknologiajohtaja Doukakis tuli Kreikasta, IBM:n design-johtaja Pierre oli ranskalainen. Kukaan tapaamistani ihmisistä ei kysynyt, miksi minä suomalaisena olen siellä. Piilaakso on suomalaiselle mukava paikka, koska siellä ”olet heti osa porukkaa”.

Käyttäjän Norvestia kuva

Tuulen tupa

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Suuri tanskalainen merelle tuulivoimaloita rakentava yhtiö valmistelee parhaillaan listautumisantia. Yhtiön ajatuksena on rakentaa tuulivoimalapuistoja mm. Englannin rannikolle. Tuulivoiman tuottajille on Englannissa luvattu miltei 200 euron sähkön hinta megawattitunnilta lähivuosiksi, ja vielä kymmenen vuoden päästäkin takuuhinta, joka on yli 100 euroa megawattitunnilta. Sähkön markkinahinta tällä hetkellä on pari kymppiä megawattitunnilta. Tuulivoimalla tuotetun sähkön todelliset kustannukset analyytikon mukaan ovat noin 100 euroa megawattitunnilta.

Eikö ole aika erikoinen yhtälö? Tuulivoimalla tuotettua sähköä tuetaan tässä tapauksessa noin 180 euroa megawattitunnilta, siis yli viisi kertaa nykyistä markkinahintaa enemmän. Erotuksen maksaa kuluttajat verojen muodossa. Listautuvan yhtiön bisnesidea perustuu lähes pelkästään veronmaksajien tukeen. Tuulivoimaloilla on samanlainen bisnesidea myös Euroopan muissa kolkissa. 

Käyttäjän Norvestia kuva

Läpinäkyvyyden ja avoimuuden aikakausi

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Menneinä vuosikymmeninä Suomessa luottamuksen rakentamiseen riitti naapurin Penan sana, eikä muuta tarvittu. Penan sanalla pääsi pitkälle, vaikkakin aito läpinäkyvyys hallintoon tai yrityksiin oli lähinnä virkamiesten etuoikeus, johon tavallisen kansalaisen oli tyytyminen. Ja vaikka demokratia perustuu läpinäkyvyyteen, niin lakimääräisesti avoimen julkisen tiedon saaminen on ollut hidasta tai sitä pitää anoa oikeusteitse. Tässä kohtaa maailma ei ole vielä paljoakaan muuttunut.

Käyttäjän Norvestia kuva

Johtajuudesta - Sipilän kello käy

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Juha Sipilän vaimo on antanut miehelleen lomaviikkoa kohden yhden ns. autotallipäivän. Autotallissaan Sipilä on värkännyt muun muassa kellotaulun, joka kertoo Suomen henkisen tilan. Kello 12 on huuma, kello 15 ylimielisyys, kello 18 apatia ja kello 9 luovuus. Nyt Sipilän kello näyttää Suomelle seitsemän, eli apatiasta on lähdetty nousuun. – Apatiassa elimmekin 7-8 vuotta.

Sipilä toi mukanaan myös uuden tavan johtaa. Strategiat, kärkihankkeet ja aikataulutus olivatkin yhtäkkiä politiikan arkipäivää. Kulman takana hänelle vähän naureskeltiin, ettei ”politiikkaa voi noin johtaa”; ”yritysjohtaja tulee politiikan ulkopuolelta ja osoittaa tällä menolla vain ammattitaidottomuuttaan”. – Tämä lausuttiin unohtamalla, että Suomea olivat nämä ammattipoliitikot johtaneet koko taantuman ajan ilman suuntaa tai tahtoa. Aika kului ”taitavien poliittisten vetojen” harrastamiseen.

Sipilälle tulee kohta vuosi täyteen pääministerinä ja lehdet ovat täynnä välitilinpäätöksiä. Helsingin Sanomat teki 21.4.2016 aika perusteellisen harjauksen, se kannattaa lukea.

Käyttäjän Norvestia kuva

Mitäpä jos Tiuri olikin oikeassa?

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

 

Viikonloppuna Tekniikka ja Talous -lehteä selatessani huomasin muistokirjoituksen Martti Tiurista. Opiskellessani TKK:ssa 1980-luvulla Martti Tiuri oli radioteknologian professori sähköosastolla. Toinen legendaarinen Martti, professori Martti Kaila, opetti lujuusoppia koneosastolla.  Martti Tiuri tuli suuren yleisön tuntemaksi lähinnä Kokoomuksen kansanedustajana 1983–2003, mutta ensisijaisesti hän oli ansioitunut tiedemies ja tutkija.     

Mielenkiintoni heräsi, kun huomasin muistokirjoituksesta, ettei Martti Tiuri uskonut ilmaston lämpenemisen olevan ihmisten aikaansaannosta. Tiuri uskoi, että ilmaston lämpötilat ovat vaihdelleet jo paljon ennen teollistumista ja ne johtuvat auringon aktiviteetin muutoksista. Varsinainen skeptikko siis, eikä hänen mielipiteensä olleet varmasti monien mieleen. Parissa Suomen Kuvalehdessä julkaistussa puheenvuorossa hän perusteli kantaansa selkeästi.

Käyttäjän Norvestia kuva

Suomi nousuun ikään tai sukupuoleen katsomatta

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Edellä kirjoitettu kuulostaa kömpelöltä vaalilauseelta. Sitä se onkin, mutta katsotaan, mitä se tässä taloudellispoliittisessa tilanteessa pitää sisällään, varsinkin kun aktiivipalkansaajia koskeva yhteiskuntasopimus alkaa olla valmis.

Käyttäjän Norvestia kuva

Brexit

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Iso-Britannia on kulkenut aina omia teitään. Vielä alle sata vuotta sitten Britannia hallitsi merten aaltoja ja puolta maailmaa. Sanottiin, että kuningaskunnan alueella aurinko ei koskaan laskenut. Britannia on osa Eurooppaa, vaikka sijaitseekin Euroopan laidalla. Briteille hyvät siteen Yhdysvaltoihin ovat kuitenkin aina olleet ensisijaisen tärkeitä ja hädän hetkellä apu onkin usein tullut juuri siitä suunnasta. Toisen maailmansodan aikana Britannia taisteli aluksi lähes yksin koko Euroopan demokratian puolesta. Historia on osoittanut, että britit voivat olla itsepäisiä ja uskaltavat tehdä itsenäisiä päätöksiä.

Käyttäjän Norvestia kuva

Hyvää laskiaista!

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Saatiin lopulta lumi, talvi ja liukkaat kelit. Ja johan on pulkka luistanut, koko tammikuu on ollut holtitonta liukua niin osakkeissa kuin koroissa. Vauhtia on riittänyt ja perinteinen osakemarkkinoita nostattanut tammikuuilmiökin petti kuin heikot jäät. Alkanut vuosi näyttäytyykin erikoisessa valossa, kun sekä osakemarkkinat että korot laskevat samaan aikaan.

Käyttäjän Norvestia kuva

Tarkkuutta media, tarkkuutta

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Nyt eletään kansakunnan talouden kannalta ratkaisevia aikoja. Moni asia on veitsen terällä; yhteiskuntasopimus/työmarkkinat, sote/maakuntahallinto ja pakolaispolitiikka/itäraja. Nyt jos koskaan vain tosiasioilla on ratkaiseva merkitys. Tästä seuraa, että medialta vaaditaan nyt tarkkuutta. Pois asenteen ja vastenmielisyyden tunteet. Nyt ei kaivata asioiden karnevalisointia, ei varsinkaan verovaroin ylläpidetyn Yleisradion ohjelmissa. – Tarkkuutta toimittajat, tarkkuutta.

J.K. Paasikiven patsaan mustaan graniittiin Paasikiven aukiolla, vastapäätä Mannerheimin ratsastajapatsasta, on hakattu sodanjälkeisen presidenttimme viesti jälkimaailmalle: ”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.”

Käyttäjän Norvestia kuva

Kasvuyritysten vauhdikas vuosi ja Norvestian uusi strategia

Kirjoitusvuorossa: Juha Mikkola

Vuosi 2015 oli Norvestian noteeraamattomille kasvuyrityksille erityisen vahva vuosi. Arvonnousua syntyi vuoden aikana yli 100 prosenttia, josta Coronaria Hoitoketjun osuus oli merkittävin. Myös muiden kasvuyritysten osalta vuosi oli hyvä. 

Norvestian markkinasalkku pärjäsi myös hyvin, joten kokonaisuudessaan vuosi 2015 oli yhtiölle vahva vuosi. Syksyllä Norvestialle linjattiin uusi sijoitusstrategia, jossa on tavoitteena allokoida noin 100 miljoonaa euroa kasvuyrityksiin seuraavan kolmen vuoden aikana. Tällä hetkellä kasvuyritysten käypä arvo on noin 34 miljoonaa euroa, joten uusia sijoitusmahdollisuuksia etsitään koko ajan.

Käyttäjän Norvestia kuva

Krooninen häiriö

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Asumme euroalueen kalleimmassa maassa, jossa kolme neljästä 18–34 -vuotiaasta ei pidä nykytaantumaa enää normaalina talouden vaihteluna. Lisäksi nuoret uskovat olevansa köyhempiä kuin heidän vanhempansa samanikäisinä. Pelottava asennemuutos, etenkin kun takana on koko itsenäisyyden ajan jatkunut tasainen vaurastumisen historia. Miten tähän on oikein tultu?

Suomen menestystarina lähti liikkeelle sotien jälkeisellä nopealla teollistumisella, joka vei meidät myös lähemmäs länsieurooppalaista elintasoa. Kasvua auttoi osaltaan nationalismi, valtioiden rajojen ohjatessa kilpailua, investointeja ja kysyntää. Suomi mukautui hyvin teolliseen kehitykseen, joka näkyi yhteiskunnan vaurastumisena ja julkisen sektorin maltillisena kasvuna. Julkisen sektorin koko saavuttikin eurooppalaisen tason vasta 80-luvulla.

Käyttäjän Norvestia kuva

Ei panikoida, vaikka neuvottelupöytä vaihtui ”kivien kääntelyksi”

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Niin se vaan on, että piensijoittajankin täytyy olla tarkkana mitä maailmalla tai Frankfurtissa tapahtuu. Torstaina 3.12.2015 Marion Draghin johtama EKP ei tehnyt markkinoiden odottamia päätöksiä, minkä seurauksena pörssit sukelsivat roimasti. Päivää aiemmin, 2.12., Suomen oma pelastuspaketti – yhteiskuntasopimus – karahti kiville jo neljännen kerran, mutta Helsingin kurssit seurasivatkin muuta Eurooppaa iloisessa nousussa. – Vanhasta muistista ajateltiin, että kotimaan repaleinen tilanne ja lakkoherkkyyden kasvaminen näkyisi markkinoilla. Mutta ei, tästä ei ollut mitään merkkiä!

Käyttäjän Norvestia kuva

Pariisin ilmastokokous

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Pariisin ilmastotalkoot alkavat tänään. Toivoisin, että kaikilla osallistujilla olisi käytössään BP:n tilastokirja maailman energian käytöstä viime vuodelta. Tilastot ovat mielenkiintoista luettavaa. Jo äkkivilkaisulla huomaa, mistä on kyse. Kivihiili ja öljy ovat maailman energialähteet. Ne vastaavat runsaasta 60 prosentista maailman kokonaisenergiasta. Kun tähän lisätään vielä maakaasu päästään jo yli 85 prosenttiin. Uusiutuvan energia osuus maailman kokonaisenergian tuotannosta oli runsaat 2 prosenttia vuonna 2014.

Kiina ja USA käyttävät maailman energiasta noin 40 prosenttia. Kun tähän otetaan mukaan Venäjä ja Intia päästään prosenteissa jo yli viidenkymmenen. Nämä neljä maata käyttävät energiaa siis enemmän kuin muu maailma yhteensä.

Maailman kivihiilestä poltetaan puolet Kiinassa, 12 prosenttia USA:ssa ja 8 prosenttia Venäjällä. Muulle maailmalle jää noin 30 prosenttia.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Norvestia blogi