Makrotalouskatsaus: Sijoitusmarkkinat hermoilevat

Makrotalouskatsaus marraskuu / 2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä keskustelu pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa – muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

Source: http://www.ism.ws

Maailmantalous on palannut kasvu-uralle ja yritysten liikevaihto ja tulokset paranevat. Mutta sijoitusmarkkinat hermoilevat kärsimättöminä. Monet odottivat vieläkin nopeampaa elpymistä. 

Sentimentti-indikaattorit

Kaikkien suhdannelaitosten (IFO, JP-Morgan (yllä), ISM, OECD) indikaattorit kertovat laman päättyneen.

Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on Euroalueella kymmenen prosentin työttömyydestä huolimatta pirteää eikä USA:n kuluttajat ole enää aivan yhtä pessimistisiä kuin vuoden alkupuolella. Työttömyys on sekä Euroopassa että USA:ssa nyt vähän alle kymmenen prosenttia ja ensi vuoden alkupuolelle ajoittuva huippu näyttää jäävän kymmenen prosentin tuntumaan.

 Valuuttamarkkinat

USA:n dollarin säilyminen maailmankaupan valuuttana on jälleen herättänyt julkista keskustelua ja näyttää siltä että dollarin päivät maailmankaupan primäärinä välineenä ja dominoivana varantovaluuttana ovat luetut. 1900 luvun loppupuolella dollarin asemalla oli oikeutus. Euro oli tuolloin nuori tulokas eikä dollarille ollut vallitsevassa hajanaisessa poliittistaloudellisessa tilanteessa vaihtoehtoa.

Tilanne tulee muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana muuttumaan kun 

  • Kiinan Yuan alueen taloudellinen koko kasvaa suuremmaksi kuin USA:n
  • Luottamus Euroopan keskuspankin politiikkaan kasvaa (jo nyt Euro on saavuttanut noin 25% aseman varantovaluuttana, joka vastaa Euroalueen painoa maailmantaloudessa)
  • Maailman merkittävimmän talousvaltion, Kiinan, tulee olemaan mahdotonta hyväksyä sitä, että maailmankauppaa käydään valuutalla, jonka hallinnasta päättää viime kädessä USA:n presidentti-instituutio (keskuspankin johtajien nimitysvalta on USA:n presidentti-instituutiolla) ja kun dollarialueen keskuspankkipolitiikkaa harjoitetaan USA:n talouden ja presidentti-instituution etua silmällä pitäen sen sijaan, että dollaria hallittaisiin ensisijaisesti maailmankaupan välineenä globaalia yhteistä etua ajatellen

Muutosprosessista on Kiinan aloitteesta keskusteltu. Prosessi on hidas ja kestää noin pari vuosikymmentä, mutta sijoittajan kannalta tällä on jo nyt merkitystä:

  • Dollarin asema maailmankaupan vaihdon välineenä vähitellen rapautuu
  • Dollarin asema varantovaluuttana pienenee suurin piirtein samassa suhteessa kuin sen asema vaihdon välineenä. Varantona kannattaa pitää ensisijaisesti maailmankaupan vaihdon välinettä.
  • Dollarille on maailmalla yhä vähemmän kysyntää, dollarivarantoja puretaan ja dollari pysyy heikkona
  • USA:n vientiteollisuus kukoistaa halvan dollarin turvin

USA:n talousalueen velkaantumisen (kuluttajien-, yritysten-, liittovaltion-, osavaltioiden- ja kunnallisektorien yhteenlaskettu velka) lasketaan olevan luokkaa 270% bruttokansantuotteesta. Tämä on osittain samaa velkaa, joka on dollarivarantona keskuspankkien holveissa ja jota siis nyt voidaan joutua purkamaan. Jos ajatellaan, että USA:n kuluttajat maksaisivat tästä velasta seuraavan kymmenen vuoden aikana kolmasosan pois, niin tämä tarkoittaisi, että USA:n kuluttajien mahdollisuudet elää hyvää elämää olisivat kymmenen prosenttia pienempiä kuin tähän saakka. Tämä tapa laskea on luonnollisesti väärä; noin suurta suoneniskua ei voida toteuttaa avoimesti. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää USA:n dollarin halpeneminen niin, että vientituotteet menevät jälleen kaupaksi. Ja juuri tämä ilmiö on nyt tapahtumassa. Kansalaiset eivät huomaa pinentynyttä taloudellista voimaansa kuin ainoastaan matkustaessaan ulkomaille tai ostaessaan tuontitavaroita. Mutta on turha odotella USA:sta kuluttajavetoista elpymistä. Sitä ei tule; pidot ovat ohi. Kulutus elpyy kyllä, mutta ei USA:ssa. Nyt on Kiinalaisten ja Intialaisten aika.

Inflaatio ja korko

Hinnat ovat kesän aikana laskeneet useimmissa maailman maissa (USA, Euroalue, Kiina, Japani,..), mutta korkotaso on ollut nollan tietämissä. Tämä tarkoittaa sitä että korkotaso ei ole ollut elvyttävä vaan pikemminkin taloutta jarruttava. Reaalikorko on ollut positiivinen ja lainaa ottaneet ovat joutuneet maksamaan kalliisti tekemistään sitoumuksista ja investoinneista. On tapahtunut tulonsiirto velallisilta niille, joilla on pääomaa.  Eipä ihme, että velkaa on otettu kaikenkaikkiaan vähemmän kuin ennen ja niinpä rahan määrän kasvu on Euroalueellakin talttunut. Muutos ei ole vielä merkittävä – rahaa on edelleen paljon liikkeellä etismässä hyviä sijoituskohteita. Sijoittajan ei siis tarvitse olla vielä huolestunut.

Reaalitalous

Maailman reaalitalous kasvaa viimeisen kvartaalin aikana ja tämä merkitsee kaunistuvia liikevaihtoja ja kasvavia voittoja. Suomen vientiteollisuuden kannalta tärkeä investointikysyntä lähtenee käyntiin vasta ensi vuoden loppulla. Vahvistunut Euro on selkeä uhka koko Euroalueen pärjäämiselle. 

Raaka-aineiden, rahtien ja muistipiirien nousevat hinnat ovat todiste tuotantotalouden puolella vallitsevasta kohtuullisesta kysynnästä. Maailmassa kulutetaan taas ja talous kasvaa.  Kasvu on kuitenkin keskittynyt lähinnä Kauko-idän alueelle ja kehittyneet maat saavat seurata vierestä kun muilla menee hyvin. Kehittyneiden maiden kasvu jäänee ensikin vuonna parin prosentin tuntumaan.

Sijoitusmarkkinat

Osakemarkkinoiden hermostuneisuus on lokakuun kvartaaliraporttien yhteydessä noussut ja osakkeiden arvot ovat laskeneet.  Talous kuitenkin kasvaa, eikä minun mielestäni ole näköpiirissä tekijöitä, jotka kääntävät maailmanlaajuiset markkinat pysyvään laskuun vaikka merkittäviä usean kuukauden notkahduksia voikin tulla.

Monien kehittyvien maiden osakkeet ovat jo lähes vuoden 2007 huipun tasolla ja parhaat kermat on luultavasti jo kuorittu. Silti olisin yllättynyt jos markkinat tässä vaiheessa kääntyisivät pysyvään laskuun.  

Makrotalouskatsaus marraskuu / 2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä keskustelu pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa – muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

Source: http://www.ism.ws

Maailmantalous on palannut kasvu-uralle ja yritysten liikevaihto ja tulokset paranevat. Mutta sijoitusmarkkinat hermoilevat kärsimättöminä. Monet odottivat vieläkin nopeampaa elpymistä. 

Sentimentti-indikaattorit

Kaikkien suhdannelaitosten (IFO, JP-Morgan (yllä), ISM, OECD) indikaattorit kertovat laman päättyneen.

Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on Euroalueella kymmenen prosentin työttömyydestä huolimatta pirteää eikä USA:n kuluttajat ole enää aivan yhtä pessimistisiä kuin vuoden alkupuolella. Työttömyys on sekä Euroopassa että USA:ssa nyt vähän alle kymmenen prosenttia ja ensi vuoden alkupuolelle ajoittuva huippu näyttää jäävän kymmenen prosentin tuntumaan.

 Valuuttamarkkinat

USA:n dollarin säilyminen maailmankaupan valuuttana on jälleen herättänyt julkista keskustelua ja näyttää siltä että dollarin päivät maailmankaupan primäärinä välineenä ja dominoivana varantovaluuttana ovat luetut. 1900 luvun loppupuolella dollarin asemalla oli oikeutus. Euro oli tuolloin nuori tulokas eikä dollarille ollut vallitsevassa hajanaisessa poliittistaloudellisessa tilanteessa vaihtoehtoa.

Tilanne tulee muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana muuttumaan kun 

  • Kiinan Yuan alueen taloudellinen koko kasvaa suuremmaksi kuin USA:n
  • Luottamus Euroopan keskuspankin politiikkaan kasvaa (jo nyt Euro on saavuttanut noin 25% aseman varantovaluuttana, joka vastaa Euroalueen painoa maailmantaloudessa)
  • Maailman merkittävimmän talousvaltion, Kiinan, tulee olemaan mahdotonta hyväksyä sitä, että maailmankauppaa käydään valuutalla, jonka hallinnasta päättää viime kädessä USA:n presidentti-instituutio (keskuspankin johtajien nimitysvalta on USA:n presidentti-instituutiolla) ja kun dollarialueen keskuspankkipolitiikkaa harjoitetaan USA:n talouden ja presidentti-instituution etua silmällä pitäen sen sijaan, että dollaria hallittaisiin ensisijaisesti maailmankaupan välineenä globaalia yhteistä etua ajatellen

Muutosprosessista on Kiinan aloitteesta keskusteltu. Prosessi on hidas ja kestää noin pari vuosikymmentä, mutta sijoittajan kannalta tällä on jo nyt merkitystä:

  • Dollarin asema maailmankaupan vaihdon välineenä vähitellen rapautuu
  • Dollarin asema varantovaluuttana pienenee suurin piirtein samassa suhteessa kuin sen asema vaihdon välineenä. Varantona kannattaa pitää ensisijaisesti maailmankaupan vaihdon välinettä.
  • Dollarille on maailmalla yhä vähemmän kysyntää, dollarivarantoja puretaan ja dollari pysyy heikkona
  • USA:n vientiteollisuus kukoistaa halvan dollarin turvin

USA:n talousalueen velkaantumisen (kuluttajien-, yritysten-, liittovaltion-, osavaltioiden- ja kunnallisektorien yhteenlaskettu velka) lasketaan olevan luokkaa 270% bruttokansantuotteesta. Tämä on osittain samaa velkaa, joka on dollarivarantona keskuspankkien holveissa ja jota siis nyt voidaan joutua purkamaan. Jos ajatellaan, että USA:n kuluttajat maksaisivat tästä velasta seuraavan kymmenen vuoden aikana kolmasosan pois, niin tämä tarkoittaisi, että USA:n kuluttajien mahdollisuudet elää hyvää elämää olisivat kymmenen prosenttia pienempiä kuin tähän saakka. Tämä tapa laskea on luonnollisesti väärä; noin suurta suoneniskua ei voida toteuttaa avoimesti. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää USA:n dollarin halpeneminen niin, että vientituotteet menevät jälleen kaupaksi. Ja juuri tämä ilmiö on nyt tapahtumassa. Kansalaiset eivät huomaa pinentynyttä taloudellista voimaansa kuin ainoastaan matkustaessaan ulkomaille tai ostaessaan tuontitavaroita. Mutta on turha odotella USA:sta kuluttajavetoista elpymistä. Sitä ei tule; pidot ovat ohi. Kulutus elpyy kyllä, mutta ei USA:ssa. Nyt on Kiinalaisten ja Intialaisten aika.

Inflaatio ja korko

Hinnat ovat kesän aikana laskeneet useimmissa maailman maissa (USA, Euroalue, Kiina, Japani,..), mutta korkotaso on ollut nollan tietämissä. Tämä tarkoittaa sitä että korkotaso ei ole ollut elvyttävä vaan pikemminkin taloutta jarruttava. Reaalikorko on ollut positiivinen ja lainaa ottaneet ovat joutuneet maksamaan kalliisti tekemistään sitoumuksista ja investoinneista. On tapahtunut tulonsiirto velallisilta niille, joilla on pääomaa.  Eipä ihme, että velkaa on otettu kaikenkaikkiaan vähemmän kuin ennen ja niinpä rahan määrän kasvu on Euroalueellakin talttunut. Muutos ei ole vielä merkittävä – rahaa on edelleen paljon liikkeellä etismässä hyviä sijoituskohteita. Sijoittajan ei siis tarvitse olla vielä huolestunut.

Reaalitalous

Maailman reaalitalous kasvaa viimeisen kvartaalin aikana ja tämä merkitsee kaunistuvia liikevaihtoja ja kasvavia voittoja. Suomen vientiteollisuuden kannalta tärkeä investointikysyntä lähtenee käyntiin vasta ensi vuoden loppulla. Vahvistunut Euro on selkeä uhka koko Euroalueen pärjäämiselle. 

Raaka-aineiden, rahtien ja muistipiirien nousevat hinnat ovat todiste tuotantotalouden puolella vallitsevasta kohtuullisesta kysynnästä. Maailmassa kulutetaan taas ja talous kasvaa.  Kasvu on kuitenkin keskittynyt lähinnä Kauko-idän alueelle ja kehittyneet maat saavat seurata vierestä kun muilla menee hyvin. Kehittyneiden maiden kasvu jäänee ensikin vuonna parin prosentin tuntumaan.

Sijoitusmarkkinat

Osakemarkkinoiden hermostuneisuus on lokakuun kvartaaliraporttien yhteydessä noussut ja osakkeiden arvot ovat laskeneet.  Talous kuitenkin kasvaa, eikä minun mielestäni ole näköpiirissä tekijöitä, jotka kääntävät maailmanlaajuiset markkinat pysyvään laskuun vaikka merkittäviä usean kuukauden notkahduksia voikin tulla.

Monien kehittyvien maiden osakkeet ovat jo lähes vuoden 2007 huipun tasolla ja parhaat kermat on luultavasti jo kuorittu. Silti olisin yllättynyt jos markkinat tässä vaiheessa kääntyisivät pysyvään laskuun.  

One thought on “Makrotalouskatsaus: Sijoitusmarkkinat hermoilevat

  1. Sentimentti-indikaattorien mukaan

    Nyt pitäisi olla menossa reipas osakkeiden nousuralli, ainakin kun vertaa vastaavaan ajankohtaan 2000-luvun teknokuplan puhkeamisen jälkeen eli vuoteen 2003. Kuitenkin osakkeiden hinta, mitattuna esim. P/E-suhteella on jo nyt noussut yli pitkän ajan keskiarvon.

    Ei ole helppoa, ei.

Comments are closed.

Related Posts