Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus blogi

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +12.5%,  alusta (27-05-2010) +24.9%, 1 vuosi +1.4% 

Yleistä:

Alkuvuoden ralli senkun jatkuu. Loppuviikosta saatiin lisäpuhtia jenkkien työpaikkatilastoista jotka indikoivat vakaata joskin hidasta kasvua. Kaikki mahdollinen osakepuolella on nyt nousussa. Ellei Kreikan velkaneuvotteluissa tapahdu katastrofia odotan nousun vielä jatkuvan jonkun aikaa.

Otin nyt ensimmäistä kertaa pientä vipua myös osakesijoituksiin ostamalla OMX indeksifutuureja. Miksi juuri OMX? Ei erityistä syytä, korrelaatiot eri indeksien välillä on voimakasta. OMX-futuurien arvo on minulle sopivia, monessa muussa indeksifutuurissa yksi sopimus on n. 100000€, mikä on hieman liikaa meikäläiselle kun tavoittelen n. 10% lisää salkkuun.

Toisena lisänä on saksan pörssissä noteerattu vuoden 2015 osinkofutuuri josta kirjoitin äskettäin.

Tuli mieleen yksi merkittävä ero indeksifutuurin ja esim indeksiä seuraavan ETF:n välillä. Tietenkin futuurin avulla tulee vipua, mutta toinen merkittävä ero on että et ota samalla valuuttapositiota. Jos indeksin arvo pysyy muuttumattomana teet nollatuloksen (miinus kustannukset, jne) vaikka valuuttakurssit olisivat heiluneet miten paljon tahansa. Tämä voi olla hyvä tai huono asia riippuen näkökannasta. Mutta jos haluat mukaan myös valuuttakurssin vaikutuksen pitää ottaa erikseen valuuttapositio. Tämä on ehkä alan konkareille itsestäänselvä asia, mutta eipä tullut aikaisemmin meikäläiselle mieleen.

Strategia: Osakesalkusssa kevennetään nyt AUD ja  PLN- positioita. SEK ja GBP ovat alipainossa. Eurosalkku pullistelee jo yli kaikkien äyräiden. Lisää pitää siis ottaa jo neutraaliksi nousuutta taalaa, jossa salkku on nyt erittäin pieni. Tähän täytyy palata - vanha tuttu Tower group takaisin vai olisiko jopa aika ostaa jenkkipankkeja? Myynti-puolella on viimeinen aussi Hansen technologies ja puolasta Apator.

Viime viikolla artikkeli osinkofutuureista FT:ssä herätti kiinnostukseni. Short View kolumnisti James Mackintosh kirjoittaa markkinoiden olevan ultrapessimistiset tulevien euroyritysten osinkojen suhteen. Pitkät eurex-osinkofutuurit hinnoittelevat jopa 30-luvun suurta lamaa pahemman romahduksen. Vuoden 2021 futuurihinnoista on odotus melkein 30% pienemmistä osingoista kuin vuonna 2011. 

Tämä kuulosti kovin raskaalta alennukselta. Joten selvitin lisää.

Eurex tarjoaa osinkofutuureja joilla käydään pörssikauppaa. Futuurin arvo seuraa DJ EURO STOXX 50 - yritysten vuoden aikana maksamia osinkoja. Futuurin avulla voi siis tavallaan sijoittaa tuleviin osinkoihin omistamatta allaolevia osakkeita.

Kurssit ovat indeksoituja ja pyörivät  välillä 85 ...113. Yhden futuurin arvo on 100 kertaa indeksi eli noin kymppitonnin. Ei siis tarvitse miljoonasalkkua käyttääkseen tätä työkalua.

Euro on viime päivinä hieman vahvistunut. Salkkuvaluutoista ovat enää randi, singaporen taala ja aussitaala "myy" - painoilla osakesalkussa. Singaporesta olen myynyt pois pitkäaikaisen omistuksen Cerebos pacific:sta joten SGP-paino on jo matala. Muutkin ovat tietenkin huomaneet että valuuttamuutokset ovat tärkeitä salkun tuoton ajureita. FT:n kolumnisti James Mackintosh totesi short view kolumnissaan:

Choosing the region to buy has been less important than choosing which currency in which to buy.

Onko oma strategiani tässä suhteessa oikea vai väärä onkin sitten toinen juttu....

Toinen salkkumuutos sai ainankin nimekästä tukea. Tuskin olin painanut ostonappia kun huomasin uutisen attä myös Warren Buffet on ostanut lisää TESCO:n osakkeita. Tesco onkin saanut mielestäni liian kovan rangaistuksen pörssissä huonosta joulusesongista Englannissa.  Samalla uutinen käänsi odottamani pidemmän laskun hienoiseen nousuun:

Euroopasta olen ottanut uutena salkuun Siemensin sekä Indus Holding AG:n. Jälkimmäinen investointiyhtiö joka keskittyy saksalaisiin pien- ja keskikokoisiin yrityksiin joita jalostaa, hieman kotimaista Panostajaa muistuttava yhtiö siis. Salkussa on paljon autoteollisuuden alihankintaa, mekaniikkaa, rakennusalaa ja vähän medical-puolen yrityksiäkin. Kasvu on ollut lupaavaa, samalla kuin p/e on n. 6% ja osinkotuottokin yli 4%.

Norjasta lisäsin Sparebank 1SR -pankin osakkeita.

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +5.2%,  alusta +15.9%

Yleistä:

Tammikuun ralli on ollut tänä vuonna yllätävän voimakas. Ihan kaikki on nyt kuuminta hottia, erityisesti jos on hieman riskiä mukana! Salkun kehitystä on tukenut lisäksi euron heikkeneminen joka välillä jo näytti loppuvan kiihtyäkseen uudelleen perjantain S&P:n valtioden luokkituslaskujen jälkeen. 

Huomasin ilokseni äskettäin että välittäjäni - Saxo bank - on tuonut uuden pörssin mukaan kaupankäyntilistalle, Etelä-afrikan. Vuoden aikana on valikoima lisääntynyt mukavasti. Suoraa osakekauppaa voi tehdä nyt tehdä entisten lisäksi  Tokiossa, Warsovassa ja Kapkaupungissa. Lisäsinkin nyt randin salkkuvaluuttalistalleni. Tällä hetkellä randi on alipainossa, joten ei kiirettä.

Strategia: Osakesalkusssa kevennetään nyt AUD, USD, HDK ja SGD- positioita. Tilalle otetaan euroa, sveitsin frangia, puolan zlotya ja norjan kruunua. Huomioiden salkun koostumus on ensimmäisenä lähdössa Singaporelainen Cerebos joka on noussut mukavasti viime aikoina, ja on jo lähellä tavoitekurssia. Toinen ehdokas on aussikonsultti Cardno. Lisää voisi ottaa norjalaista SR1-paikallispankkia tai Sveitsiläistä EMMI:ä ja uutena suomalaista Fortumia tai saksan Siemensiä - molemmilla kohtuullinen osinko, siemensillä lisähoukuttimena merkittävä vienti euroalueen ulkopuolelle.

Pidemmällä tähtäimellä mielessä on velkapapereiden osuuden nosto. Kehittyvien maiden valtionlainoja on jo tarpeeksi, pitäisi ehkä harkita yrityslainoja. ETF vai sittenkin rahasto?

Osakepuolella olen viime aikoina miettinyt Afrikan tulevaisuutta - onko tämä sijoitusten viimeisin kasvumarkkina? Ranskassa löytyy useita yrityksiä joilla on huomattavaa toimintaa afrikassa, varmaankin siirtomaa-aikojen ansiota. Omassa salkussa on jo Bollore ja SIPH, muitakin löytynee. Kapkaupungin pörssistä löytyy lisää, näitä pitää katsastella. Näistä kiinnostaa erityisesti muut kuin kansainväliset kaivosyhtiöt jotka ovat jo muissakin pörsseissä. Paikallisuutta kiitos!

Alla lista "halvoista" euroalueen osakkeista. Hakukriteereinä on:

• P/E-suhde alle 12
• Hinta/Kassavirta alle 10
• Osinkotuotto vähintään 3%

Listassa on näiden lisäksi muitakin tunnuslukuja kuten EPS kasvu kymmenessä vuodessa ja osingonmaskukykyä kuvaava osinko/kassavirta. Mainittakoon että mikään listan yhtiöistä ei noussut yli 62% tässä tunnusluvussa - pitävältä pohjalta näyttää.

Tanskalaisetkin yhtiöt ovat mukana , onhan tanskan kruunu pultattu kiinni euroon. Rahoitusalan yhtiöt on sensijaan jätetty pois suuren epävarmuuden vuoksi.

Kotimaisista yhtiöistä listalle pääsi Okmetic, PKC, Fiskars ja Fortum. Virolaisista pääsi mukaan Tallinnan Vesi ja Tallinna Kaubamaja.

Nyt se sitten on alkanut - euron luisu. Pitkään sitä on ennustettu ja vipurahastot ovat ottaneet lyhyitä positioita. Viime viikolla euron lasku veti taalakurssin jo tasolle 1.27.

Miten tämä vaikuttaa osakesalkkuuni? Euro on nyt vahvassa ylipainossa verrattuna kaikkiin muihin salkkuvaluuttoihin paitsi puolan zloty joka on jopa euroa heikompi. Kevennän siis lähiviikkoina tilanteen jatkuessa vahvasti muiden kuin euron ja zlotyn painoa salkussa ja ostan tilalle euroaleelta halpoja osakkeita.

Suomen pörssikään ei ole nyt huono valinta, mutta etsin kuitenkin nyt sijoituskohteita koko euroalueelta. Mielellään vientiyrityksiä joilla on hyvä osingonmaksukyky.

Salkkuvaluuttojen paino tällä hetkellä:

Alla olevasta taulukosta näkyy viimeisen -7...-1kk:n trendi ja viimeisen kuukauden muutostrendi sekä näiden kahden muutujan mukaan sovitettu paras ennuste kuukauden päähän (data kaksi viimeisintä kuukautta). Kuten taulukon alla olevista kertoimista näkyy pitkällä trendillä ei tällä hetkellä ole juuri mitään vaikutusta ennusteeseen. Tämä viittaa siihen että markkinoilla on käänne menossa. Tässä tilanteessa en tee kauppoja enkä suosittele muille trendinseuraajastretegian käyttöä. Vaikka malli sopii kohtalaisesti (R² 0.1) mallin soveltaminen tarkoittaa "tarttumista tippuviin tikareihin". Toisin sanoen ostetaan hyödykkeitä joiden kurssi on juuri tippunut voimakkaasti. Tällöin pitäisi siis yrittää ajoittaa kurssin käännekohtaa. Tämä algoritmi ei ole tähän tarkoitettu. Ehkä viisauden alku on ymmärtää koska on parasta pysyä poissa markkinoilta?

Keskimääräisiä muutoksia viikkotasolla katsomalla voi päätellä että hyödykehinnat ovat kääntymässä negatiivisesta trendistä positiiviseen, vaikka sovituksen keskimääräinent trendi on vielä tukevasti pakkasella. Ehkä talous on kääntymässä vihdoin nousuun?

Vuosi 2011 päättyi oman salkkuni osalta -7.7%:

Salkkusivu jolla enemmän tietoja

Paljon huonomminkin olisi voinut käydä! Positiivista on myös että loppuvuodesta alkoi näkyä jo pieniä nosteen merkkejä. Yritän alla hahmotella muutamia ajatuksiani tälle sijoitusvuodelle.

Ensimmäinen algoritmi  perustui 100-päivän liukuvaan keskiarvoon, sekä 20 päivän ja 50 päivän prosentuaalisiin muutoksiin. Tämä perustui pelkästään näiden muuttujien korrelaatioon tulevan kuukauden  kurssimuutokseen. Mikään ei siis taannut että juuri nämä muuttuja olisivat parhaita ja parhaalla painolla mukana.

Nyt yritän hieman parnataa algoritmiä ottamalla  mukaan enemmän muuttujia alkuanalyysiin ja optimoimalla eri muuttujien painokertoimia.

Tavoite on siis ennustaa mahdollisimman hyvin valuuttakursisn muutos 20 päivää tulevaisuuteen käyttämällä 3...4 helposti saatavan olevaa muuttujaa, kuten liukuvat keksiarvot ja prosentuaaliset muutokset eri pituisten aikavälien yli.

Olen  viime päivinä vertaillut talouslehtien Ipad-versioiden toimintaa, lähinnä Financial Times, Kauppalehti ja Dagens Industri.

Tässä tulee selvästi esille että FT on jo "toisen sukupolven" tuote, kun taas Kauppalehti tyytyy skannatun lehden esittämiseen samalla leiskalla. DI on jossakin tästä välistä. Mielestäni skannattu paperilehti ei ole sähköisenä toimiva formaatti. Hyvä esimerkki tästä on aukeama-keskeinen leiskaus paperilehdessä, jossa keskellä on suuri kuva. Tämä jakautuukahdelle sivulle sähköisenä, ja kokonaisuus jää hahmottumatta.

Toinen haitta samasta leiskasta on että lukeminen vaatii paljon zoomailua edestakaisin.

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Kaksi viikkoa +3.2%, Vuoden alusta -11%, 1 vuosi -7.5%

Yleistä:

Taas on menty pari viikkoa "animal spirit"-ohjauksella, joka vaihtelee suunnasta toiseen melko nopeasti. Taitaa olla tätä sikanautaa, eikun härkäkarhu-markkinat. Ensin euro-huippukokouksen jälkeen rauhoittumista jonka jälkeen vähitellen yhä voimistuva pettymys.  Tällä hetkellä näyttää siltä että sijoittajien turvasatama on taala ja setä-samulin velkapaperit. Kulta ei näköjään enää toimi turvasatamana, vaan kulta seuraa nyt pörssin liikkeitä. Cash is king!

Olen miettinyt valuuttakaupan mielekkyyttä osakesalkun lisänä. Koska taala ja euro ovat jommalla kummalla puolella useimmista yleisistä valuuttapareista ja molemmat korreloivat osakkeiden kanssa valuuttakauppa ei toimi tasapainottavana tekijänä salkussa. Päinvastoin valuuttapositiot ainakin valitulla "paluu keskiarvoon" -strategialla tuntuvat voimistavan heiluntaa. Jatketaan kuitenkin toistaiseksi harjoituksia.

Trailing-stop toimeksiannot ovat näyttäneet kyntensä hyödykkeissä. Työssäkäyvänä en pysty seuraamaan kurssiliikkeitä jatkuvasti, mutta automatiikalla toimivat kurssia toiseen suuntaan seuraavat toimeksiannot pelastivat tilanteen sekä kullan rajussa tipahduksessa että sikafutuurien laskun loppuessa. Valitettavasti  pidin valuutoissa kiinteät stopit...

Kaiken kaikkiaan molemmat lisät osakesalkkuun ovat toistaiseksi tuottaneet voittoa, joten hyvä näin!

Volatiliteetti on kaikilla markkinoilla suurta, ja se näkyy myös hyödyketrendikorrelaatioissa. Pitkän 6kk:n trendin ennustevoima on heikentynyt ja lyhyen trendin ennustevoima on edelleen korkealla. Lyhyen trendin korrelaatiokerroin on negatiivinen, joten nousu viimeisen kuukauden aikana ennustaa laskua seuraavalle, eli tässäkin "palataan keskiarvoon".

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Kaksi viikkoa +3.2%, Vuoden alusta -11%, 1 vuosi -7.5%

Yleistä:

Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet koko syksylle tyypillisiä: Erittäin huono viikko neljän prosentina laskulla jonka jälkeen loistava viikko seitsemän prosentin nousulla. Yhteensä tulee nousutrendi, jossa tosin hydykkeet ja valuuttakauppa ovat tuoneet suhteettoman ison osuuden.

Nyt olemme vaihteeksi myönteisellä päällä, euroalueella näyttää vihdoin tapahtuvan jotakin samalla kuin jenkkien työttömyys laskee ja Kiinan keskuspankki on alkanut höllentää vakavaraisuusvaatimuksiaan pankeille. Vimeinen näistä sai Honkongin pörssin liekkeihin. 

Yksi asia minua kyllä erityisesti mietityttää tällä hetkellä: Miten euro voi sinnitellä näin vahvana? Ostovoimapariteetin mukaan se on yliarvostettu. Ehkä politikot löytävät ratkaisun velkakriisiin, mutta siihen todennäköisesti liittyy sopivalla tavalla maskeerattu rahan painaminen. Euro on tällä hetkellä minusta riksisijoitus, jopa käteinen. 

Hyödyketrendit ovat viimeisen kuukauden aikana olleet pääasissa negatiivisiä. Jopa kulta jota on ennen pidetty vaihtoehtona osakesijoituksille ja turvasatamana huonoina oikoina on alkanut seurata pörssi-indeksejä.

Olen viime viikon aikana yrittönyt rakentaa itselleni parempaa kaupankäyntilogikkaa joka painoittaisi pitkää vastaan lyhyttö trendiä sen mukaan mikä viime kuukausina on parhaitenennustanut tulevan kuukauden muutoksia. 

FT on julkaissut vuoden 2011 finanssiministerirankingin. Katainenhan taannoin komeili listan kärjessä. Urpilainen löytyy nyt sijalla 9. Huonoin arvosana tulle kohdasta politiikka (sija 13), jota seitsemän ekonomistia on arvionut kolmella kriteerillä:

• Selkeys
• Ymmärrys, eli miten keskeiset tapahtumat vaikuttavat eurooppatasolla
• Vaikuttavuus kotimaassa

Lukijan arvioitavaksi jää minkä kriteerin kohdalla on eniten parantamisen varaa....

Mutta tämä lienee ainakin yksi paikka johon Suomen uusi änkyräpolitiikka on vaikuttanut.

Yksi yleinen strategia on ostaa arvopaperi jonka spot-hinta on alhainen pitkään liukuvaan keskiarvoon verrattuna. Oletus on siis että kurssi palautuu ennen pitkää keskiarvoonsa. Tätä voisi kutsua myös trendikäänne-startegiaksi koska alhainen kurssi keskiarvoon nähden tarkoittaa laskutrendiä.

Tällaista strategiaa ei välttämättä kannata soveltaa osakkeisiin, joissa erilaiset toimintaympäristön muutokset, kilpailutilanne yms voi muutta tilannetta. Valuuttakauppaan keskiarvoon palatuminen pitäisi soveltua paremmin, tapahtuuhan yllättäviä muutoksia jotka vaikuttavat valuutan arvoon merkittävästi harvemmin.

Alla olen analysoinut miten hyvin viikon, kuukauden, kahden ja kolmen kuukauden trendi sekä spottikurssin suhde 100 päivän liukuvaan keskiarvoon on kolmen viimeisen vuoden aikana ennustanut tulevan kuukauden muutoksen euron vaihtokurssiin JPY, USD, GBP, SGD, SEK, NOK ja AUD vastaan.

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: kaksi viikkoa -0.5%, Vuoden alusta -9.5%, 1 vuosi -14.0%

Yleistä:

Hyvä viikko jonka jälkeen seurasi jälleen turbulentti. Euroalueen velkapommi jatkaa hidasta räjähdystään. Ranskan lainakorkojen spreadi Saksaan nähden nousi ennätyskorkealle, 2.04%. Sammalla saimme nähdä senkin ihmeen että keskuspankit ostivat kultaa ennätysmäärän neljäänkymmeneen vuoteen. Toki määrä on vielä pieni, mutta signaali on silti minusta merkittävä. Osakkeiden korrelaatio on nyt myös erittäin korkealla CBOE korrelaatioindeksi (ICJ) on yli 80. Tämä lienee merkki siitä että yksittäisten osakkeiden hyvyys tai huonous ei nyt paljoa paina - nyt osakkeita myydään ja ostetaan köntissä riippuen päivittäisestä riskinottohalusta. Ilmeisesti indeksiosuudet ovat nyt suosittuja sijoituskohteita joidne avulla nopeasti otetaan tai myydän osakeriskiä.

Suuri volatiliteetti on trendinseuraajastrategiassa huono piirre yksittäisessä hyödykkeessä. Lisään siksi trenditaulukkooni pitkän puolen vuoden trendin ja lyhyen n. kuukauden trendin lisäksi hyödykkeen lyhimmän futuurin hinnan hajonnan. Tämä on laskettu viidestä hintapisteestä noin kahden viikon välein. 

Jotta voisi painottaa hyödykevalintoja olen laskenut myös uuden mitan: Pitkä trendimuutos jaettuna hajonnalla. Ideaalinen hyödyke on siis sellainen jolla on voimakas trendi mutta pieni hintahajonta. 

Kulta nousee tässä tarkastelussa entistä selkeämmäksi ykköseksi pitkällä puolella. Riisi nousee edelleen toiseksi. Riisin valinta uudelleen on henkisesti vaikeaa - onhan sillä tullut jokerran turpiin. Mutta viimeisen kuukauden hinnanlasku voi olla myös hyvä merkki, korreloihan lyhyt trendi negatiivisesti tulevien tuottojen kanssa.

Tämä painotus nostaa myös intuitiivisesti hylätyn kuparin  - jolla on voimakas laskutrendi mutta suuri volatiliteetti - pois lyhyen pään kärkivalinnoista. Puuvilla on tälläkin mittarilla kärjessä lyhyelle puolelle. Tämä valinta epäillyttää edelleen - hinta romahti jo kesällä ja on pysynyt melko stabiilina sen jälkeen.

Hajonta antaa myös indikaation kuinka paljon etäisyyttä stop-toimeksiantoon pitäisi antaa - vähintään yhden hajonnan verran, mielellään jopa enemmän. Liian pieni hajurako aiheuttaa melko varmasti position sulkeutumisen automaattisesti tappiollisena.

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: kaksi viikkoa +5.0%, Vuoden alusta -7.5%, 1 vuosi -13.3%

Yleistä:

Osakekurssikäyrät ja valuutat näyttävät tällä hetkellä sydänkäyrältä - pomppuja riittää. Markkinat seuraavat Kreikan Juu/Ei/Vaarinhousut-peliä välillä hurmioituneena, välillä syvimmässä epätoivossa. Epävarmuus jatkunee vielä kauan Italian odottaessa vuoroaan leijonan kidassa. Markkina-ajoitusta yrittävillä mahtaa olla hiki otsalla - taas yksittäisten päivien nousut (ja laskut) ovat olleet hyvin merkittäviä. Viimeisimpien uutisten mukaan sopu uudesta hallituksesta on Kreikassa löytynyt, mikä siivittänee osakekursseja ja laskee Saksan valtionvelan kysyntää maanantaina.

Minusta perusvire on kuitenkin yllättävän positiivinen mikä näkyy omankin salkun voimakkaasta toipumisesta - nyt voisi jopa olla nollatulos mahdollinen koko vuodelle.

Päätös pitää alaspainetut Hongkong-osakkeet valuuttakurssiohjauksesta huolimatta osoittautui oikeaksi, tällä kertaa 20% kurssinousu ei riittänyt 4 kovimman nousijan listalle. Kiinassa nähdään nyt merkkejä keskupankin rahapolitiikan muuttumisesta elvyttävämpään suuntaan. Samalla erot yritysten - jopa pankkien - välillä kasvaa. Raha on nyt melko kallista ja velkaisimpien yritysten tulokset kärsivät. Edes hongkongin "dim-sum" luottomarkkinat eivät ole välttämättä kaikille yrityksille suopeita. Kasvu kuitenkin jatkuu länsimaita nopeampana - nyt pitää vain valita yhtiöitä tarkemmin kuin ennen.

Jenkeissäkin kasvuu jatkuu, mutta hitaana. Työpaikat lisääntyivät lokakuussa vain 80000, mutta samalla korjattiin kahden edellisen kuukauden lukuja ylöspäin 102000. Fed rukkaa talousennusteitaan alaspäin, mikä nostaa lisäelvytyksen todennäköisyyttä.

Hyödykentrendejä marraskuulle. Taulukoin jälleen hyödykekursseja 7kk sitten ja kuukausi sitten. Vertailun vuoksi ja jonkinlaisena volatiliteettimitarina myös viimeisin kurssi sekä kurssimuutos vimmeisimmän kuukauden aikana. Pitkällä puolella Kulta ja riisi ovat pitäneet paikkanasa oikeastaan ainoina selkeässä pitkässä nuousutrendissä olevina. Lyhyenä oleva kaakao on nousuut huomattavasti ylemmäs listassa  - positio pitää sulkea. Mitä tilalle? Kaikkia listassa olevia ei ole edes tarjolla "minun pankissa", tavalliset teollisuusmetallit kuten tina ja alumiini ei näköjään ole kaupankäyntilistalla. Jalometalleista palladium on laskutrendissä, mutta ei houkuta melko volatiilina.

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: kaksi viikkoa +4.1%, Vuoden alusta -17.4%, 1 vuosi -10.2%

Yleistä:

Talousmailmassa taitaa olla vain kaksi kertomusta tällä hetkellä. Jännittävin niistä on selvästikin euroalueen velkakriisi. Tästä jatkokertomuksesta on tulossa viikottainen jännitysnäytelmä kriisikokouksineen. Ainoa asia josta voimme olla varmoja on että politikot tuottavat varmasti markkinoille pettymyksen - joka kerta. Tosin viikonlopulle saatiin puhuttua odotukset alas ja nyt fokusoidaan keskiviikon uusintaotteluun jossa palloa kuljettavat vuoroin "hiustenleikkaajat" Saksan, Hollannin ja Suomen tähdittäminä ja vastapuolen FC Velkavänkyrä, jonka ykköstykki Ranska eteläeuroopan vahvistusten kanssa tarjoavat kovaa vastusta. Koska selvää voittajaa ei tässä ottelussa löydy uskon että DAX laskee torstaina ja euro heikkenee. Täsmällinen ajoitus riippuu vain tiedotustilaisuuden ajankohdasta.

Toinen kertomus on miten Kiinan kupla kohta puhkeaa kuten tohtori Tuho ja monet muutkin saarnaavat. Katin kontit. Kiinan kasvu laski viime kuussa 9.1% vuositasolle joka on edelleen loistavaa tasoa millä kriteerillä tahansa. On jopa terveellistä että kasvu kahden vuosikymmenen jälkeen alkaa hieman hidastua jolloin kovin inflaatiokin talttuu. Kiinan keskuspankilla on runsaasti ammuksia varastossa, onhan korkotaso korkea ja pankkien vakavaraisuusvaatimukset taivaissa länsipankkeihin verrattuna. Kiinan johto tuskin päästää kasvun alle 8% tason, ja koska ammuksia on vielä paljon arsenaalissa talous sinnittelee vielä vuoden pari vaikka länsimaissa kävisi huonosti. Arvostustasot ovat nyt Hongkongissa alhaalla ja olen ostolaidalla.

Muiden kiireiden takia on ollut turhan vähän aikaa seurata markkinoita - välillä ehkä terveellistäkin...

Alla katsaus joidenkin hyödykkeiden hintatrendeihin ja omiin positiohin. Tässä etsin siis 6 kuukauden trendejä, joista viimeisin kuukausi on jätetty pois. Viimeisin kuukausi on jätetty pois koska sillä on havaittu olevan negatiivinen korrelaatio tulevan trendin kanssa kun taas pidempi trendi korreloi tulevan kanssa. 

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: kaksi viikkoa +/-0%, Vuoden alusta -20.6%, 1 vuosi -12.0%

Yleistä:

Osakemarkkinoilla on taas koettu sekä mustinta kuolemanpelkoa ja mitä iloisinta helpotusrallia kahdne viikon sisällä. Viime viikon loppupuolella positiiviset tunnelmat hallitisvat. Näitä vahvistivat sekä ECB:n että Brittien elvytystoimet sekä USA:n hieman odotettua parempi työllisyystilanne. Jotakin on aivan selvästi tekeillä myös europankkien tukemiseksi mikä lieventää pahimpia pelkoja.

Hongkongin pörssi on ollut todella volatiili. Yksittäisten osakkeiden päivittäiset kurssimuutokset ovat monasti kohonneet yli 10%. Kiinan markkina ei todellakaan ole vähitellen länsipörsseistä irtautuva, vaan päinvastoin korkean beetan vaihtoehto niille. 

Strategian mukaisesti kevensin USD-positiota ja kasvatin AUD-positiota. Ostin myös kehittyvien maiden velkakirjoja.

Vielä lisää sijoitusmahdollisuuksia Antti Ilmasen: Expected Returns: An Investors guide to harvesting market returns - kirjaa seuraten.

Yksi perusstrategioista on ns. Currency carry joka tarkoittaa että myydään alhaisen korkokannan valuuttaa ja ostetaan korkean korkokannan valuuttaa. Logiikka on että raha haluaa valua paikkoihin jossa tuotto on korkea ja siten valuttakurssikin kallistuu. Kirjan mukaan vuosien 1989-2009 välillä painotettu carry-strategia jossa ostettiin ja myytiin G10-valuuttapareja 30%, 20%, 10% painotuksilla tuotti keskimäärin 6.1% ylituoton, 10.5% volatiliteetin ja sharpen luvun 0.61. 

Haittana tällä strategialla tuntuu olevan että se tuottaa tappiota samaan aikaan kuin osakkeillakin menee huonosti, eli hajautusetu osakesalkun lisänä ei ole suuri.

Luin mielenkiinnolla Antti Ilmasen: Expected Returns: An Investors guide to harvesting market returns - kirjaa. Ahaa-elämyksen tuotti havainto että useamman eri strategian käyttö samanaikaisesti lisää hajautusetua. Jos toinen juuri nyt on huono , niin toinen saattaa tuottaa hyvin.

Osakesalkun kohdalla noudatan lähinnä arvostrategiaa jolla kirjankin mukaan menee heikosti laskusuhdanteessa. Mielenkiintoinen havainto oli että trendiä seuraavan strategian korrelaatio arvostrategian kanssa oli hyvin pieni, ja että k.o. strategia toimii erityisen hyvin raaka-ainemarkkinoilla. Perusstrategioita oli valita salkkuun kolme eniten noussutta hyödykettä pitkäksi ja kolme eniten laskenutta hyödykettä lyhyeksi.

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: kaksi viikkoa -8.2%, Vuoden alusta -20.6%, 1 vuosi -13.1%

Yleistä:

Nyt viimeistään on selvää että ajatukseni suhdannesyklistä ja siihen sopivasta allokaatiosta olivat täysin pielessä. Osakkeilla ja raakaaineilla piti olla vielä vuosi-pari mukavaa kasvua edessä ennen kuin olisi aika siirtyä korkopapereihin. Mutta eipä käynyt kuin elokuvissa. Takana on toiseksi huonoin viikko varsinaisen salkkuseurannan aikana.

Osakkeet varsinkin Hongkongissa mutta myös länsimaissa ovat saaneet kovaa kuritusta osakseen. Myös öljy , kulta ja kupari ovat olleet laskussa. FED:in "twistailu" yhdistettynä synkkiin  ennustuksiin taloustilaenteesta samalla kun europolitikot jahkailevat ovat saaneet jo entisestään halvat osakkeet laskemaan lisää. Koko salkun p/e-suhde on 8.2 ja osinkotuotto 5.6% mitkä lienevät ennätyksiä.

Monet lukijoista ovat varmaankin tutustuneet myös pelkoindeksiksi kutsuttuun VIX-indeksiin. Tämä kuvaa osakekurssien rauhattomuutta.  Indeksin keskiarvo on n. 20 josta se suuren rauhattomuuden aikana  - kuten vuoden 2008 -Lehman romahduksen ja viimeaikaisten Kreikan valtionlainapaniikissa nousee piikkimäisesti jopa 80 asti:

Flash Player 9 or higher is required to view the chart
Click here to download Flash Player now

Kuten kuvasta näkyy indeksi on olllut koholla jo jonkun aikaa.

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: kaksi viikkoa +4.1%, Vuoden alusta -13.5%, 1 vuosi -3.1%

Yleistä:

No niin, nyt se vihdoin tapahtui: Euron alamäki alkoi. Olenkin kauan ihmetellyt miten euro voi pysyä näin vahvana vaikka eurooppalaiset päättäjät ovat tukkanuottasillaan eikä oikein minkäänlaista yhteisymmärrystä tunnu olevan miten velkaantuneiden euromaiden tilanne vakautetaan. Viimeisnä niittinä tuli sitteen ECB:n johtokunnan haukkajäsenen Jürgen Starkin ero. Tästä euro lähti laskuun joka on kahden viikon aikana yli 6% muun muassa taalaa vastaan. Pakkaa sekoittaa lisää Sveitsin keskuspankin ilmoitus että alle 1.2 vaihtokurssia euroa vastaan ei suvaita. Kurssi pomppasikin heti 9%. Nyt sijoittajat miettivät mikä voisi olla turvasatamana - Norjan tai Ruotsin kruunut, Singaporen taala, jeni, vai olisiko kulta sittenkin parempi.

Valuuttahajautus näytti voimansa - vaikka nimelliskurssit ovat pääasiassa laskeneet nousi salkun arvo euroissa laskettuna yli 4%.

Moni varmaankin kaipaa salkun tasapainottamiseksi ja osakkeiden vastapainoksi valtionlainoja. Mutta Jenkkilainoista ei saa tuottoa kun 10-vuotinenkin laina on 2% pinnassa, Eikä europuolellakaan ole sen parempaa, ellei sitten mennä konkurssin partaalla hoippuviin maihin.

Entä löytyisikö mitään tuotteita kasvumarkkinoille? Kyllä löytyy: Morningstar löytää ainakin kaksi hieman pidempään pystyssä ollutta ETF:ää joiden avulla voi sijoittaa kehittyvien maiden valtionlainoihin:

PowerShares Emerging Markets Sovereign Debt Portfolio (PCY): Noin 22 taalamääräistä valtionlainaa, joiden maturiteetti on 8.6 vuotta ja tuotto 5.6%. Suurimmat lainanottajat ovat Colombia, Quatar, Indonesia ja Venezuela. Palkkio 0.6% vuodessa

iShares JPMorgan USD Emerging Markets Bond Fund (EMB): Hieman laajempi valikoima lainoja. Maturiteetti 7.1 vuotta ja tuotto 5.0%. Suurimmat yksittäiset lainanottajat Venäjä, Brasilia, Meksiko ja Turkki. Palkkio 0.5% vuodessa.

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: kaksi viikkoa -2.4%, Vuoden alusta -16.9%, 1 vuosi -1.0%

Yleistä:

Länsimaat hoiperteleavat kriisistä toiseen ja toivovat Bernanke-sedältä uutta piikin suoneen jotta meno voisi jatkua entisellään. Toissaviikkolla kurssikehitys oli jälleen surkea, mutta tällä viikolla nähtiin jo jonkinlaista pientä nousua. Samalla Kiina ja miksei myös muut Aasian maat jatkavat kasvuaan, mikä näkyy muun muassa alla olevista Q2-raporteista. Entä sitten jos inflaatio on edelleen koholla Kiinassa ja kansanpankin koronnostot alkavat hieman jo jarruttaa kasvua. Jos vaihtoehto on länsimaat joista USA:n BKT-kasvu äsken korjattiin alaspäin vuositasolla +1% ja euroopassa painitaan velkaongelmien kanssa alkaa ennen niin riskisenä pidetty Kiina vaikuttaa suorastaan turvasatamalta. Sijoittajien selkäranka reagoi kuitenkin edelleen niin kuin kaikki olisi ennallaan - jos riskinottohalu hiipuu kotiutetaan varat kasvutalouksista ja ostetaan jenkkibondeja ja kultaa.